4 • 2013 21.11. 2013 Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti Toimitusjohtaja Pekka Heikonen, Pemamek Oy Yritysten on investoitava omaan kilpailukykyynsä Turun AMK:n yritysvastuun tutkija Jaani Kuusela: Myyntityön arvostusta nostettava Pelialaa kehitetään Turussa aktiivisesti Jätteistä energiaa biokaasuksi Biotuhkasta kestävää rakennusmateriaalia manialehti.fi Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Matti Rihko kiitti keräyksen tukijoita ja juhlan järjestäjiä. Juhlien järjestelytoimikunta (vas.) Leena Virtanen, Terhikki Saari, Leevi Parsama, Mirja Junkola, Yrjö Kokkonen ja Heidi Tuominen. Tieteen tukemiseksi T urun Kauppakorkeakouluseuran Merkuriuksen Karnevaalit järjestetään joka toinen vuosi, tänä vuonna 24. kertaa, 5. lokakuuta. Juhlan tarkoitus on kerätä varoja Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tieteelliseen tutkimukseen, pääasiassa väitöskirjojen tekijöille ja kansainvälisten julkaisujen rahastoon. Kauppakorkeakouluseuran puheenjohtaja Matti Rihko totesi avauspuheessaan tuen olevan tieteen tekijöille merkittävä. Merkuriadin eli kaksien karnevaalien välisenä aikana kauppakorkeakoulusta on valmistunut 22 tohtoria, joiden edustajat kertoivat tuen merkityksestä tutkimuksilleen videotervehdyksessä. Tänäkin vuonna keräys onnistui hyvin. Illalliskortit Break Hotel Caribian juhlatiloihin varattiin hyvissä ajoin, arvat menivät kuin kuumille kiville ja monet yritykset tukivat järjestelykustannuksissa. Merkittävä osa tuottoa kertyi Antti Wihannon johdolla huutokaupatuista tauluista, jotka olivat Ossi Rauhalan Double Deer - Blue Sun ja Ville Laaksosen Paluulento öljyvärimaalaukset. Tapahtuman teema oli Big Band Gala. Illan musiikin aloitti Merkurius House Band, pääesiintyjä oli Sami Pitkämön Big Band vahvistettuna jousilla ja solistina Saara Aalto. Paikallisena yllätysnumerona esiintyivät Jussu Pöyhönen, Jussi Rainio, Ressu Redford ja Toni Nuotio. Illan juonsivat Ylen uutisankkurit Piia Pasanen ja Jussi-Pekka Rantanen. mania ANNE KORTELA kuvat RONI LEHTI Turun Tilikeskuksen Tapio Peltomäki seurueineen. 2 mania Turkulaisen kuvataiteilijan Ville Laaksosen maalaus Paluulento myytiin huutokaupassa. Tauluhuutokaupan meklari Antti Wihanto ja Ville Laaksosen taulun ostaja, Pro Fashionin Lars Lönngren. Asianajotoimisto Lukander & Ruoholan seurue. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras - Jaani Kuusela Ajankohtaista 4 5 (kuva 1: Finnsusp)) Kansainvälistyminen kannattaa G Optiikka-ryhmän johtaja Jan-Eric Breitholtz esittelee linssituotannon uusia laitteita Finnsuspin tehtaalla Liedossa. Uusiin asemiin Henkilö - Pekka Heikonen Teemat: 8 10 ICT ja osaaminen 12 lobalisaatioon suhtaudutaan usein kielteisesti, mutta se on täysin turhaa, sillä se vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan myös Suomessa joka tapauksessa. Hedelmällisempää olisi miettiä, miten ilmiöstä voisi hyötyä. Hyvä kilpailukeino on oman osaamisen kehittäminen maailman huipuksi ja sopivan markkina-aukon löytäminen. Monella alalla myös pienen yrityksen ketteryys ja paikallisuus ovat etuja. Varmaa on, että niille yrityksille, jotka ovat valmiita kansainvälistymään, globalisaatio tarjoaa valtavat mahdollisuudet, joita Suomessa ei ole. Tämä lehti on täynnä hyviä esimerkkejä. Loimaalainen perheyritys Pemamek Oy (s. 10-11) on kasvanut pienestä metalliyrityksestä oman toimialansa suunnannäyttäjäksi ja saa liikevaihdostaan 95 prosenttia ulkomailta. Sen mukana kasvaa myös 50 alihankkijan ver- kosto. Lietolainen perheyritys Finnsusp Oy (s. 6) ei jää vientiprosenteissa yhtään vähemmälle, vaan valloittaa piilolasinesteillään Brasiliaa ja muita kaukomaita samaan aikaan kun optikkoala Suomessa pienenee. Meriteollisuudessa markkinat ovat aina globaalit ja niistä ovat hyötyneet esimerkiksi raumalainen Steerprop Oy ja raisiolainen FCR Finland Ltd (s. 6). Uusilla innovaatioilla kansainvälistymistä valmistelevat muun muassa salolainen Evondos Oy (s. 13) lääkeannosteluautomaatilla ja turkulainen Ekolite Oy (s. 15) biotuhkan ja muiden biomateriaalien hyödyntämisellä uusiomateriaaleiksi. Turkulainen DelsiTech Oy (s. 5) tähtää kasvuun ja kansainväliseen kauppaan supergeneerisellä lääkkeellään. Osaamisen kehittäminen onkin kansainvälistyvien yritysten tärkein pääoma. Töitä osaajille Samaan aikaan kun osaajia koulutetaan lisää, työllisyystilanne on heikentynyt ja erityisesti nuorten työllistyminen on vaikeutunut. Aivoviennin estämiseksi olisikin entistä pontevammin kehitettävä keinoja pitää meille niin tärkeät asiantuntijat työllistettyinä. Evondos Oy:n lääkeannosteluautomaatti ja ohjelmistopalvelu ovat Suomessa kehitettyjä. Ympäristö, energia & rakentaminen 14 ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA Logomo Byrå on uudenlainen työympäristö erityisesti pienille luovan alan yrityksille. Rahan valtakunta Salkunvartija Jani Valtonen Ajankohtaista Tunnelmassa anne.kortela@manialehti.fi 16 17 18 19 mania Varsinais-Suomen yritys- ja talouslehti JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 anne.kortela@manialehti.fi Tiedemessuilla oppimispelit kiinnostivat aikuisia ja lapsia Turun yliopiston osastolla. TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala OSOITEMUUTOKSET mania@manialehti.fi JUTTUVINKIT mania@manialehti.fi TILAUSHINTA Vuosikerta (5 numeroa) 36 € PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2013 PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mikko Lötjönen 040 255 045 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja varsinaismikko.lotjonen@rota.fi myynti@manialehti.fi suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Mania jaetaan Tarmo Hahto 050 1275 yrityksen nimellä yli viisi henkeä tarmo.hahto@bbm.fi työllistäviin yrityksiin. KANSIKUVA Monsuuni Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi 10. VUOSIKERTA ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 www.manialehti.fi mania 3 kirjoittajavieras Myyntityö – työ, jolla on merkitys K immo Herranen kirjoitti jo jokin aika sitten Kauppalehteen blogin, jonka otsikkona oli ”Myynti on ruma sana.” Blogissaan Herranen tuo esille toisaalta myyntityön jokseenkin vaatimattoman arvostuksen ja toisaalta sen suuren taloudellisen merkityksen. Myyntityön arvostuksen puutteelle Suomessa on helppo saada vahvistusta: Vuonna 2009 esiteltiin tuloksia selvityksestä, jossa pyrittiin luomaan kuva myyntityön arvostuksesta. Selvityksen Luonteeltaan hiukan erilaisen tärkeimpiä havaintoja oli, että vain harva arvoulottuvuuden nykyaikaiselle haluaa olla myynnin ammattilainen. Tähavainto saa tukea kyselystä, jossa myyntityölle tuo kasvava ryhmä asiakkaita, mä kartoitettiin yliopisto-opiskelijoiden odojotka ovat kiinnostuneita niistä tavoista, tuksia työelämältä. Organisaation eri toiminnoista myyntityö sijoittui hännille, joilla hyödykkeet on tuotettu. kun vastaajilta kysyttiin eri toimintojen kiinnostavuudesta. Tausta myyntityön arvostuksen ongelmiin on varmasti moninainen, ja paljossa on kysymys tietämättömyydestä nykyaikaisen myyntityön vaatimuksista ja roolista organisaatioissa. Eräs tekijä myyntityön arvostusongelmissa on epäilemättä se, että suuren yleisön silmissä myyntityö nähdään usein vain turhan tyrkyttämisenä ja tuputtamisena. Ennakkoluulot kierosta myyntimiehestä, joka on kiin- JAANI KUUSELA Yritysvastuun tutkija Turun ammattikorkeakoulu nostunut vain asiakkaansa rahoista, istuu syvässä. Nämä mielikuvat ovat selkeässä ristiriidassa erään merkittävän työhön liitettävän toivottavan ominaisuuden kanssa. EVA:n arvo- ja asennetutkimuksessa vuodelta 2010 vastaajista 72 prosenttia piti erittäin tärkeänä tai tärkeänä sitä, että työllä on merkitys ja että sitä tehdään hyvän ja tärkeän asian eteen. Myyntityön arvostuksen nostamiseksi on tärkeätä tuoda esille toisaalta sen tärkeä rooli yrityksissä, mutta myös, tai ehkä etenkin, sen yhteiskunnallinen merkittävyys ja rooli hyvinvoinnin luojana markkinataloudessa. Tätä yhteiskunnallista merkitystä painottaa muun muassa kanadalainen liiketoimintaeetikko Chris MacDonald. Hän kirjoittaa blogissaan ”Ethical Significance of Market Intermediaries,” että markkinat tarvitsevat välittäjiä, kuten myyjiä, edustajia ja meklareita, sikäli kuin nämä edesauttavat kysynnän ja tarjonnan kohtaamista, koska näin välittäjät lisäävät markkinoiden tehokkuutta, mikä puolestaan johtaa kasvavaan hyvinvointiin. Tämä tarkoittaa, että välittäjien työllä on selkeä eettinen merkitys, koska välittäjät auttavat kuluttajia täyttämään tarpeitaan. Yhteiskunnan kannalta markkinoiden olemassaolon peruste ja oikeutus on toimia hyvinvointia tuottavana mekanismina. Tämä oli yksi monista 1700-luvun oivalluksista ja keksinnöistä, joka asetti maailmamme polulle, jolla se on edelleen. Skotlantilainen moraalifilosofi Adam Smith esitteli mullistavan ajatuksensa, jonka mukaan markkinatalous on systeemi tai instituutio, jolla voimme säästää ihmisten hyvää tahtoa. Muutaman tärkeän ihmisoikeuden kunnioittamiseen perustuvat täydellisesti toimivat markkinat takaavat, että elämiseen tarvittavat resurssit jaetaan ikään kuin näkymättömän käden ohjaamana niiden niukkuuden perusteella niitä tarvitseville siten, että kaikkien materiaalinen hyvinvointi on mahdollisimman korkea. Täydellisesti toimivien markkinoiden ollessa kuitenkin vain teoreettinen mahdollisuus todelliset markkinat tarvitsevat välittäjiä, kuten myyntityön ammattilaisia, tuottaakseen hyvinvointia. Luonteeltaan hiukan erilaisen arvoulottuvuuden nykyaikaiselle myyntityölle tuo kasvava ryhmä asiakkaita, jotka ovat kiinnostuneita niistä tavoista, joilla hyödykkeet on tuotettu. Kuluttajat eivät enää ole pelkästään kiinnostuneita hinnasta, väristä, koosta ja niin edelleen vaan myös tuotteiden vihreydestä, reiluudesta, vastuullisuudesta ja niin edelleen. Kuten Mcdonaldkin kirjoituksessaan toteaa, tämä tuo täysin uuden eettisen aspektin markkinavälittäjien tehtävään linkittää kysyntä ja tarjonta. Myyntityötä, työtä jolla on merkitys, voi Suomessa opiskella korkeakoulutasolla muun muassa Turun ammattikorkeakoulussa. Rakennusalan urakoista kova kilpailu L ounais-Suomen rakentamisen suhdanteet ovat edelleen heikot ja odotukset ovat koko maan keskiarvoa alhaisemmat. Rakennuttajat ja talonrakennusurakoitsijat odottavat töiden määrän vähenevän loppusyksyn ja talven aikana. Tällä hetkellä työllisyys näyttää kohtalaiselta helmikuulle asti, mutta tilanteet vaihtelevat yhtiöittäin. Osalla yrityksiä on täysi työllisyys, mutta joissakin yt-neuvottelut ovat käynnissä. – Meillä yt-neuvottelut johtuvat pääasiassa rakenteellisista uudistuksista, muuten tilanne on kohtalainen, vaikka kasvua ei ole, Hartela Oy:n tuore toimitusjoh- 4 mania taja Hanna Kolehmainen sanoo. Lemminkäinen Talo Oy:llä on aluejohtaja Jukka Aaltosen mukaan täystyöllisyys, mutta seuraava puoli vuotta näyttää synkemmältä ja lomautuksiin joudutaan todennäköisesti alkuvuonna. Pienistä rakennusliikkeistä esimerkiksi J. Martti Oy:llä on toimitusjohtaja Janne Martin mukaan hyvä tilanne ja töitä riittää kesään asti sekä omalla henkilökunnalla että alihankkijoilla pääasiassa korjausurakoissa, kuten linjasaneerauksissa. Alueen rakentajien mukaan kilpailu urakoista on koventunut ja tarjouspyyntöjä tulee harvakseltaan. Ne ovat yleensä myös pieniä ja erityisesti julkisella puolella ehdot ovat koventuneet niin, ettei tarjousta aina edes voida jättää. – Viiden miljoonan euron tarjous on jo suuri, joten myös rakennusaika on lyhyt ja ennakoiminen pitkälle tulevaisuuteen on entistä vaikeampaa. Lisäksi kilpailu on selvästi kiristynyt, sillä tarjouksia tulee jopa 13–14 yhteen kohteeseen, kun niitä aiemmin on ollut 3-4, Rakennusliike NCC:n Turun aluejohtaja Esa Lehmusvuori sanoo. Rakennus-Salama Oy on perinteisesti rakentanut paljon julkisia kohteita, mutta on niiden vähyyden vuoksi toimitusjohtaja Jori Salaman mukaan siirtynyt enemmän yksityiselle puolelle ja omaan tuotantoon. Asuntokauppa käy edelleen kohtalaisesti eikä kuluttajien asunnonostoaikeissa ole isoa muutosta. Jonkin verran hitautta tulee asuntoketjun katkeamisesta. Jos vanhaa asuntoa ei saa myytyä, uutta ei uskalleta ostaa eivätkä pankit yleensä edes myönnä lainaa. Rakentajien omassa asuntotuotannossa kohteen rakentaminen aloitetaan yleisesti vasta, kun puolet tai suurin osa asunnoista on varattu. Rakentamista pyritään keskittämään pääasiassa hyville keskustatonteille, joista on eniten kysyntää. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ajankohtaista LÖYDÄ OSAAJA, HYÖDYNNÄ PALKKATUKI – PARANNA KILPAILUKYKYÄ LUOVALLA OSAAMISELLA. www.luovamo.fi Työnantajapalvelut projektipäällikkö Sami Peltola sami.peltola@ely-keskus.fi p. 0295 022 640 MAINOS Siivoamme - ja olemme ylpeitä siitä – Minusta on tärkeää, että voitto saadaan Suomeen ja voidaan kehittää alaa, sillä olen huolissani hyvin koulutettujen ihmisten työnsaantimahdollisuuksista, Lasse Leino arvioi. DelsiTech tavoittelee vahvaa kasvua supergeneerisellä lääkkeellä TURUN SCIENCE PARKISSA toimiva lääkeannosteluteknologiayritys DelsiTech Oy sai kesäkuun alussa uuden toimitusjohtajan filosofian tohtori, dosentti Lasse Leinosta. Rekrytoinnin tavoite oli löytää uutta suuntaa yhtiölle ja yhtiön uusi johto on jo ehtinyt muuttaa yhtiön strategiaa. Tähän mennessä lääkeannostelupalveluista ja teknologialisensioinnista liikevaihtonsa hankkineen yhtiön toiseksi liiketoiminta-alueeksi on tulossa omien lääkkeiden kehitys, jossa yhdistetään yhtiön lääkeannostelumenetelmä jo käytössä oleviin lääkkeisiin. Näiden supergeneeristen lääkkeiden kehitys ja kaupallistaminen mahdollistavat Leinon mukaan jopa kymmenien miljoonien liikevaihdon lähivuosina. Kasvutavoite on huikea, sillä toistaiseksi liikevaihto on ollut 200– 300 000 euron tasolla. – Ensimmäinen oma tuotekehityshanke perustuu lääkkeeseen, jonka patentit päättyvät ensi vuonna. En voi vielä paljastaa, mikä se on, mutta sitä käytetään suun kautta krooniseen sairauteen, jonka hoidossa lääkkeiden oikea annostelu on erityisen tärkeää. Me voimme kehittää lääkkeestä ihon alle hyvin ohuella neulalla annosteltavan ns. depotvalmisteen, josta tarkka lääkeannostelumenetelmämme vapauttaa siitä päivittäin tarvittavan määrän potilaan elimistöön kuukausien ajan. Annostelumenetelmämme perustuu piihin, joka on täysin biohajoavaa ja sitä on luontaisesti elimistössä. Lisäksi sitä on hyvin ja kohtuuhintaan saatavissa maailmalta, Leino kertoo. Supergeneerisen lääkkeen kehitysprojekti on huomattavasti nopeampi ja riskittömämpi kuin alkuperäislääkkeen, koska se perustuu jo vuosia käytössä olleeseen tehokkaaseen ja turvalliseen lääkkeeseen. DelsiTech voi aloittaa kliiniset tutkimukset jo noin vuoden kuluttua. Ne kestävät kahdesta kolmeen vuoteen, jonka jälkeen uusi lääke voidaan kaupallistaa. – Uskomme, että uusi tuotteemme tulee herättämään paljon myös kansainvälistä kiinnostusta, koska vastaavaa ei ole markkinoilla ja sairaus on yleinen. Pystymme myös suojaamaan sen oman lääkeannosteluteknologiamme mittavien patenttien avulla, joita meillä on vuoteen 2033 asti, Leino toteaa. Lasse Leino pitää tärkeänä, että liiketoiminnan tulevan kasvun hyöty saadaan Suomeen. Kaikki DelsiTechin omistajat ovat suomalaisia ja liiketoiminta on tarkoitus pitää jatkossakin Suomessa. – Yritys on perustettu vuonna 2001 ja monet sijoittajat ovat olleet mukana alusta asti. Olemme myös saaneet Tekesin rahoitusta. Se on erittäin tärkeää, koska sen avulla muutkin rahoittajat uskaltavat lähteä mukaan. Muissa maissa, edes Ruotsissa, näin hyvää järjestelmää ei ole. Suomessa myös ulkoiset puitteet, kuten biohautomon laboratorio Turussa, on järjestetty hyvin, Leino toteaa. Hänellä on pitkä kokemus lääkealan tuotekehityksestä, liiketoiminnan kehittämisestä ja rahoituksesta muun muassa Laurantis Pharma Oy:n ja BioCis Pharma Oy:n toimitusjohtajana ja viimeksi mainitun perustajana, Orionilta, BioTiestä ja Ruotsista Astra Zenecalta. mania ANNE KORTELA Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Arvostatko sitä, että yrityksessäsi käy aina sama, luotettava siivooja? Soita siis meille, äidille tai tyttärelle, sillä haluamme tehdä sinut tyytyväiseksi. Reija Suomento tietää, mitä siivoaminen on. Hän on nuoresta iästään huolimatta siiHän aloitti sen jo 17-vuotiaana ja perusti vonnut jo seitsemän vuotta, mutta haluaa vuonna 2006 oman siivouspalveluyrityksen, vielä parantaa ammattitaitoaan ja suorittaa Rema Palvelun. Mikään siivouksen laji ei ole työn ohessa toimitilahuoltaja-koulutusta opvieras. Yhtä hyvin hoituu toimiston kuin ra- pisopimuskoulutuksena. Äiti ja tytär ovat kennuksen tai remonyhdessä miettineet tin jälkien siivous, tepaljon, mitä asiakkaat rassien tai ikkunoiden toivovat siivoukselta. pesut tai ravintoloiden – Meille on tärkeää, ja kahviloiden siivous että asiakkaamme tie- joko sopimuspohjaltää, kuka heidän tiloista tai keikkaluontoisesaan siivoaa. Palvelusna. Asiakkaina on olta tulee silloin henkilölut myös oikeuslaitokkohtaista ja joustavaa, sen edustajia, joten Sini ja Reija Suomennon tiimi toimii ja asiat voi sopia tutun turvatarkastukset ovat tehokkaasti ja joustaa mielellään siivoojan kanssa suoasiakkaiden tarpeiden mukaan. kunnossa koko kolraan. Kuuntelemme men hengen henkilökunnalla. mielellämme asiakkaiden toiveita ja voimTytär Sini Suomento on perinyt äidiltään me auttaa siivouskäynnin yhteydessä myös tinkimättömyyden työn tuloksista. pienissä hankinnoissa. Voimme tuoda mu– Totta kai työ pitää tehdä aina kunnolla. Ei- kanamme esimerkiksi saniteettitarvikkeet, hän samaan paikkaan kehtaisi muuten mennä käsipyyhkeet ja wc-paperin tai myös noruudestaan, enkä missään tapauksessa haluaisi maalit toimistotarvikkeet, kahvipaketit kekpilata isän ja äidin mainetta, kun työskentelen seineen tai jopa sämpylät, kahvileivät ja hedelmät palaveriin, naiset toteavat. perheyrityksessä, Sini Suomento sanoo. REMA PALVELU AY Reija Suomento puh. 0400 125 845 Sini Suomento puh. 040 1649 668 s-posti: myynti@reijasuomento.fi, www.reijasuomento.fi Turku Science Parkille Venäjän sopimus pääomasijoituksista TURKU Science Park Oy on sopinut yhteistyöstä Russian Venture Capitalin (RCV) kanssa, joka on Venäjän valtion omistama pääomasijoitusyhtiö. Se hallinnoi etenkin korkean osaamistason yrityksiin sijoittavia rahastoja. – Venäläiset toivovat yhteistyön vauhdittavan sikäläisen innovaatioekosysteemin kehitystyötä. Sopimus avaa omalle huippuosaamisellemme yhteistyömahdollisuuksia esimerkiksi terveysteknologiassa ja lääkealalla, toimitusjohtaja Rikumatti Levomäki Turku Science Park Oy:stä kertoo. Sopimus allekirjoitettiin lokakuun lopulla Moskovan innovaatiofoorumin yhteydessä. Se on jatkoa RVC:n, sen hallinnoiman biorahaston ja Turku Science Parkin aiemmalle bioalan yhteistyölle. Turkuun saatiin myös 12.-14. marraskuuta vierailulle venäläisten bioalan pk-yritysten edustajia. Vuonna 2014 Turussa järjestetään Venäjän, EU:n ja Suomen yhteistyöhön keskittyvä Common Interests in Biotechnology -konferenssi, jossa RVC on yhtenä Science Parkin kumppanina mukana. m mania 5 ajankohtaista Nanotekniikkaa ja nelinkertainen tuotanto LIETOLAISEN perheyrityksen Finnsusp Oy:n uudella tuotantolinjalla piilolasinestepullot täyttyvät vikkelästi. 35-vuotisjuhliaan viettävän yrityksen vienti on vetänyt niin hyvin, että miljoonan euron investointi tuotantoon oli välttämätön. Nyt nelinkertaistunut tuotantokapasiteetti riittää kasvavalle viennille. Neljän miljoonan euron liikevaihdosta tuli viime vuonna 95 prosenttia ulkomailta ja tänä vuonna odotetaan lisää kasvua, koska erityisesti vuonna 2010 aloitettu Brasilian vienti on lähtenyt hyvin liikeelle. – Suomen markkinat ovat pienet ja koko ala on laskussa, viime vuonna pudotusta oli seitsemän prosenttia. Jos olisimme jääneet vain tänne, emme olisi kasvaneet. Haemme kasvua niistä maista, joissa jo olemme, mutta myös uusilta alueilta, erityisesti kehittyviltä markkinoilta. Liikevaihtotavoitteemme vuodelle 2015 on jo kahdeksan miljoonaa, toimitusjohtaja Seppo Isomäki toteaa. Kemiallisen tuotannon osuus liikevaihdosta on 62 prosenttia ja tärkein Brasiliaan matkaa miljoonia pulloja piilolasinesteitä vuodessa Liedosta. vientituote on piilolasineste, jota viime vuonna valmistettiin lähes kolme miljoonaa pulloa. – Toimitimme pelkästään Brasiliaan viime vuonna kaksi miljoonaa pulloa piilolasinestettä, kun Pohjoismaiden koko kulutus oli saman verran. Brasiliassa nesteet myydään apteekeissa, joita asiakkaallamme on ketjussaan 36 000. Niistä vasta 16 000:lla on tuotteitamme, joten kasvupotentiaalia on vielä paljon, Steerpropin menestystarinasta kansainvälisessä meriteollisuudessa kertoi toimitusjohtaja Jarmo Savikurki. kemia-ryhmän johtaja, filosofian tohtori Riikka Järvinen kertoo. Hän on perheyrityksen toista polvea, perustajien Olli ja Liisa Niemisen tytär. Yrityksen toinen tuotantolinja, optiikka, on myös koneistettu uudestaan, sillä uusi innovaatio, yksilöllisesti suunniteltava monitehosilmälasien Vario-linssi on siirtänyt vanhan hiontamenetelmän ja raakalinssivarastot historiaan. Linssin yksityiskohtainen räätälöinti perustuu tietokoneohjelmointiin ja uuteen CNC-tekniikkaan, joiden avulla linssien kauko- ja lähinäön kentät optimoidaan käyttäjän tarpeisiin. Uusi nanotekniikkaan perustuva kovapinnoituslaite on kehitetty itse. Finnsuspin vahvuus on edistykselliset tuotteet, jotka ovat pitkälti vuosia jatkuneen yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteistyön sekä piilolasinesteissä Allergia- ja astmaliittoyhteistyön tuloksia. m Kun asiakkaan luottamus on saatu ja projekti hoidettu hyvin, seuraa usein jatkoa, sillä kaupat ovat tärkeitä investointeja asiakkaille. Asiakkaiden kanssa kehitetään myös yhdessä tuotteita, mikä lisää molemminpuolista sitoutumista. – Asiakasta pitää kuunnella ja heidän ongelmiaan ratkaista. Heille ei saa tyrkyttää avaruusteknologiaa, kun he haluavat vain ostaa laivan, risteily- ja matkustajalaivojen korjausrakentamiseen erikoistuneen Oy FCR Finland Ltd (FCR):n toimitusjohtaja Hannu Luoto toteaa. Luodon mukaan tärkeintä on hyvä suunnitelma, henkilökohtainen asiakastuntemus, asiakkaan kuunteleminen, hyvä verkosto ja rahoitus sekä oma kilpailukyky kunnossa, mikä tarkoittaa muun muassa mahtavia tuotteita, nopeaa muutoskykyä ja äärettömän hyvää teknistä ja kaupallista osaamista. m Töitä luovan alan osaajille Luovamosta Meriteollisuuden pk-yritykset kansainvälisiä MERITEOLLISUUDEN markkinat ovat maailmanlaajuiset, mutta niillä pärjää ja pystyy kasvamaan, osoittivat monet alan yritysten edustajien puheenvuorot teollisuuden ja yliopistojen yhteistyöseminaarissa Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa. – Kansainvälinen kilpailukyky on kaiken a ja o. Vaikka itse ei menisi ulkomaille, ne tulevat tänne. Se vaatii pitkäjänteisyyttä ja riittäviä resursseja. Ratkaisevan tärkeää on löytää hyvät kumppanit ulkomailta, mutta usein hyvän ja huonon erottaa vasta 2-3 vuoden kuluttua, raumalaisen suurten potkurien valmistajan Steerprop Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Savikurki toteaa. Steerprop Oy syntyi vuonna 2000 suoraan kansainväliseksi irtautumalla isommasta yrityksestä markkinoiden 6 mania murroskohdassa, kun kilpailijoita hävisi markkinoilta. Yritys on onnistunut kasvamaan nopeasti, vaikka alussa oli vaikeuksia rakentaa rahoitusta ja luottamusta ilman referenssejä. Viime tilikaudella liikevaihto oli noin 30 miljoonaa euroa ja seuraavalle on budjetoitu jo 47 miljoonaa. Omaa henkilökuntaa on noin 50, verkostossaan yritys työllistää noin 400 henkeä. – Nykyisin painopisteemme on Venäjällä, Norjassa ja muualla Euroopassa, jossain vaiheessa liikevaihdosta puolet tuli Kiinasta. Kasvunäkymät ovat edelleen hyvät. Pullonkaulana on hydrodynaamisen ja vaativan koneenrakennuksen insinööriosaaminen, Savikurki sanoo. Asiakassuhteiden hallinta on alalla merkittävä kasvun moottori, sitä korostettiin lähes kaikissa puheenvuoroissa. LUOVAMO eli Luovien alojen informaatio- ja työnhakukeskus palvelee luovien alojen työnhakijoita ja mitä tahansa alaa edustavia työnantajia TE-keskuksessa Turussa Linnankadulla. Tavoitteena on työnhakijoiden parempi työllistyminen ja työnantajien liiketoiminnan kasvu ja kehittyminen. – Tyypillinen työnhakija-asiakkaamme on vasta valmistunut korkeakoulutettu nuori. Hänen erityisosaamisensa voi olla esimerkiksi teollinen muotoilu, graafinen suunnittelu, mainonnan suunnittelu, viestintäala, ohjelmien tai tapahtumien tuottaminen, animaation tekeminen, peliala tai työhyvinvointipalvelut. Tarjoamme heille palkkatöitä, yritysideointia, neuvontaa ja lisäkoulutusohjausta. Tämä on meidän lisäarvomme luoviin aloihin erikoistuneena työvoimahallinnon palveluna, projektipäällikkö Sami Peltola Luovamosta kertoo. Hän toteaa, että nuorilla on uutta osaamista, jolla yrityksen toimintaa voi kehittää ja muistuttaa myös, että Nuorisotakuun toteutumista voi edistää palkkaamalla nuoren työnhakijan Luovamon kautta. – Työnantajille tarjoamme muun muassa mahdollisuutta helppoon osaamisen rekrytointiin kauttamme. Rekrytointia voidaan tapauskohtaisesti edistää myös palkkatuella. Julkisena palveluna tarjoamme tilaajalle rekrytoimeksiannot veloituksettomina. Yhteistyökumppaneidemme kanssa käynnistämme myös lisäarvoa tuovia uusia liiketoimintaprosesseja, joita toteuttamaan haemme osaajia ja yrityksiä. Kaiken kaikkiaan haluamme olla kehittämässä uusia työllistäviä liiketoimia asiakkaittemme välille, Peltola kertoo. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI ÅÅLANTIIN TAI RUÅTSIIN. FINNLINESILLA. Ville Oksanen on mukana EU-lainsäädännön valmistelutyössä. Suomestako tietoturvan Sveitsi TIETOTEKNIIKAN kehitys mahdollistaa yhä kehittyneempiä tietojärjestelmiä, mutta samalla uhka tietojen väärinkäytöstä suurenee. Keskustelu tiedonhallinnan sääntelytarpeesta ja siitä, kuka tiedon omistaa, on kiihtynyt. Kansainvälisten sääntöjen puuttuminen jarruttaa liiketoiminnan kehittämistä ja käynnissä on lakiuudistuksia eri puolilla maailmaa. – EU:ssa valmisteltavaan lakiin on vireillä yli neljätuhatta muutosehdotusta eli kaaos on totaalinen. Edes lain valmistumisajankohdasta ei vielä pystytä antamaan arviota ja viimeaikainen keskustelu on lisännyt paineita. Snowden-vuoto on USA:ssa vienyt jo luottamuksen pilvipalveluihin ja Suomessa on puhuttu paljon esimerkiksi suojelupoliisin oikeuksista käyttää tietoja, EU:n lakivalmisteluryhmän, EFFI:n jäsen, Aalto-yliopiston tietoliikennejuridiikan tutkija, OTT Ville Oksanen valotti tilannetta Turun yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen verkkokaupan asiantuntijoiden ICEC-seminaarin paneelissa. Toisaalta hän näkee tilanteessa myös mahdollisuuksia Suomelle. – Miksei Suomi voisi olla tietosuojan Sveitsi? Tänne voitaisiin perustaa turvallisia tietovarastoja, joihin vakoilijat eivät pääsisi käsiksi. Sellaisia ei vielä ole, mutta tarvetta niille olisi, Oksanen ehdottaa. Aalto yliopiston teknologiaoikeuden professori Juha Laine pitää henkilökohtaisen tiedon omistamista hyvin tunneherkkänä asiana. Yksityishenkilöt pitävät selvänä, että omistavat omat tietonsa, mutta tietoja käytetään myös liiketoiminnan välineenä ja toiminnan läpinäkyvyydessä on puutteita. Kaikesta tietoliikenteestä jää digitaalinen jälki ja tämän tiedon yhdistäminen henkilökohtaisiin tietoihin olisi monelle toimijalle hyödyllistä, jo nyt sitä käytetään esimerkiksi hinnoittelussa. Jos kuluttaja on käynyt lentoyhtiön sivuilla tutkimassa samaa kohdetta useasti, hänen tulkitaan olevan erittäin kiinnostunut ja hänelle tarjottava hinta on korkeampi kuin ensi kertaa kävijälle. Se kenellä tällaiseen tietoon on oikeus, ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. – Se on täysin vastoin EU:n lainsäädäntöä, jonka periaate on, että kaikkien hintojen on oltava näkyvillä, jotta kuluttajat voivat vertailla niitä. Tämä kysymys on äärimmäisen tärkeä, Juha Laine sanoo. Turun yliopiston tietojärjestelmätieteen professori Jukka Heikkilä ymmärtää hyvin tarpeen suojata tietoja, mutta pitää ongelmallisena yksityisyyden rajojen määrittelyä ja on huolissaan siitä, että laeista saattaa tulla liian tiukkoja ja ne haittaavat yritysten toimintaa. – Tietoja pitäisi voida käyttää tehokkaammin. Esimerkiksi Sitran terveydenhuollon kehittämisprojektissa yksityisen ja julkisen tiedon välille on jäänyt tietoaukkoja. Julkiset tietojärjestelmät ovat lähes täysin avoimet, mutta yksityisen terveydenhuollon henkilökohtaisiin tietoihin pääsee käsiksi vain henkilö itse, Heikkilä toteaa. mania ANNE KORTELA Salon nuoret päivän johtajana NUORKAUPPAKAMARIT järjestävät Päivä Johtajana – Vastuu on sinulla! -tapahtumia marraskuun aikana eri puolilla Suomea yhteistyössä Nuori Yrittäjyys ry:n ja YES ry:n kanssa. Tapahtuma tarjoaa 17–20-vuotiaille nuorille tilaisuuden saada tietoa työelämästä, johtajuudesta ja yrittämisestä ja kannustaa pohtimaan omia ammatillisia vahvuuksiaan ja kiinnostustaan. Nuoret saavat seurata johtajan arkea päivän ajan. Salossa Päivä Johtajana -tapahtumaa vietetään 18.–20. marraskuuta. Tempaukseen osallistuu 22 yritystä. Tapahtumaan osallistuvat nuoret ja yrittäjät kutsutaan yhteiseen päätöstilaisuuteen Salon lukioon keskiviikkona 20. marraskuuta klo 15 alkaen. Ohjelmassa on mielenkiintoisia aiheenavauksia, ryhmätyöskentelyä ja tärkeitä työelämätaitoja ja -asioita käsitellään viihteellisin keinoin. m Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Nyt myös nAhvenalle maa 2 AIKUISTA, BUFFETAAMIAISET JA -PÄIVÄLLISET JA HENKILÖAUTO MENO-PALUU NAANTALI–LÅNGNÄS alk. 58 € MENO-PALUU NAANTALI–KAPELLSKÄR alk. 119 € Tarjous voimassa 31.3.2014 asti. Tarjouskoodi: LAN Katso tarkat hinnat ja ehdot www.finnlines.com/tarjoukset Lisätietoja ja varaukset: finnlines.com tai 010 343 4500 (8,35 snt/puh. + 6,00 snt/min lankaverkosta tai 17,17 snt/min matkapuhelinverkosta). Turun yliopistossa valtakunnallinen Sisäilmapaja 2014 TURUN yliopisto isännöi ensi vuonna valtakunnallista Sisäilmapajaa. Paja on järjestyksessään kuudes ja se pidetään Turussa 19.–20.11.2014. Sisäilmapajan järjestäminen Turussa julkistettiin 13.11. Nurmeksessa tämän vuoden Sisäilmapajan yhteydessä. Arviolta 600 000 - 800 000 suomalaista altistuu päivittäin kosteusvaurioista aiheutuville sisäilmaongelmille. Pelkästään kosteusvaurioiden ja homeiden aiheuttamien hengityssairauksien suorat terveydenhoitokustannukset nousevat huimiin summiin. – Sisäilmapaja kokoaa yhteen rakennus- ja sisäilma-alan käytännön toimijat. Teemana ovat sisäilmaviestinnän haasteet, ensi vuonna voimaan astuva asumisterveysasetus sekä alalle suunniteltu koulutusuudistus, kertoo erikoistutkija Anna-Mari Pessi Turun yliopiston aerobiologian yksiköstä. Tapahtuman järjestävät Turun yliopiston aerobiologian yksikkö ja Sisäilmayhdistys yhteistyössä Turun Ammattikorkeakoulun ja Turun kaupungin kanssa. Ohjelmaa järjestävät paikalliset toimijat. Paikalle odotetaan satoja asiantuntijoita eri puolilta Suomea. m Neo- ryhmä laajenee YKSITYISTEN lääkäritalojen kilpailu sai Turussa lisävauhtia marraskuussa. Kupittaalla Sairaala Neon uudessa laajennusosassa aloitti toimintansa neurologiakeskus, Neuro Neo ja heti perään Sairaala Neo avasi Lasten Neon, jossa on yhdeksän lastentautien erikoislääkärin vastaanotot. Laajennusosassa on myös Neon yleislääkäreiden vastaanotot sekä uusi, kolmen Teslan laaja-aukkoinen magneettikuvauslaite, jolla voi kuvata erityisesti aivoja, selkärankaa, suuria niveliä ja verisuonia. Koko Neossa vastaanottokäyntien määrän arvioidaan nousevan ensi vuonna 30 000:een, josta 9 000 kohdistuisi Neuro Neoon ja 5 000 Lasten Neoon. Lääkäreiden ja muun hoitohenkilökunnan määrä nousee lähes sataan. Neuro Neossa on 16 neurologin ja neurokirurgin vastaanotot. Lääkärit omistavat yrityksestä 65 prosenttia. Neo Terveys Oy omistaa yrityksestä 20 prosenttia ja Medi share Oy 15 prosenttia. Erikoislääkärien vastaanottojen yhteydessä toimivat myös muistikeskus, MS-keskus ja kliininen lääketutkimusyksikkö Neo Research. Lähtökohta yritykselle on neurologian nopea kehitys viime vuosina. Toimitusjohtaja on neurologian erikoislääkäri Juha-Pekka Erälinna. Lasten Neon lastenlääkärit ovat kokeneita erikoislääkäreitä, joista jokaisella on lisäksi suppean erikoisalan koulutus. Lääkäreillä on erikoisosaamista muun muassa lasten infektioista, allergioista ja astmasta, suolistosairauksista, vastasyntyneen ongelmista, munuais- ja virtsaelinsairauksista, veritaudeista, nivelvaivoista sekä kasvun ja murrosiän kehityksen ongelmista. m mania 7 uusiin asemiin Johanna Siltala Fläkt Woods Oy Insinööri Ville Moilanen on nimitetty laatuinsinööriksi 1.10.13 alkaen ja AMK-insinööri Inkeri Laakso hankintainsinööriksi 1.9.2013 alkaen Turkuun. Mainostoimisto Briiffi Oy Heikki Kiviluoto on nimitetty tuotanto-AD:ksi, Miska Loimaala on nimitetty Web Developeriksi. Pekka Männistö on nimitetty AD-assistentiksi tehtävänään graafinen viimeistely ja kuvankäsittely. Sari Salminen on nimitetty markkinointi-ja AD-assistentiksi tehtävänään asiakasyhteydet sekä graafinen viimeistely. Matti Vehniäinen on nimitetty Front-end Developeriksi vastuualueenaan www-sivustojen rakenteiden ja toiminnallisuuksien ohjelmointi. Karoliina Yliniitty on nimitetty projektiassistentiksi asiakasprojekteihin. Mainostoimisto doop dmp Oy Jari Myllykoski on nimitetty AD:ksi 5.8.2013. Hän on toiminut Art Directorina yli 23 vuotta ja työskennellyt aikaisemmin mm. Lahtinen Mantere Saatchi & Saatchi -mainostoimistossa. Kesko Lounais-Suomi Naantalin K-supermarket Ukko-Pekan uutena kauppiaana aloitti 16.10.2013 Sami Toivonen, entiset kauppiaat Timo ja Minna Könttä siirtyivät kauppiaiksi K-supermarket Raisio Centeriin. Turun K-supermarket Hannunniitun uusina kauppiaina aloitti 20.10.2013 Naantalin K-supermarket Ellenistä kauppiaspari Jari ja Elina Lehto, jotka jatkavat myös Naantalissa. aiemmin toiminut julkisella sektorilla Kuntamaisema Oy:n tuotepäällikkönä ja Naantalin Kansanterveystyön kuntayhtymän talousjohtajana. Raisioagro Oy Diplomi-insinööri Jarmo Puputti on nimitetty 1.11.2013 alkaen toimitusjohtajaksi ja Raisio-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Hän siirtyi Raisioon Nokian Raskaat Renkaat Oy:n liiketoiminta- ja toimitusjohtajan tehtävästä. Toimitusjohtaja Leif Liedes siirtyi Benemilk-projektin neuvonantajaksi ja jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä. Teleste Oyj Teleste Oyj:n uudeksi talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Juha Hyytiäinen (46 v) 18.11.2013 alkaen. Nykyinen talousjohtaja Erja Saarikoski jää pois yhtiön palveluksesta vuoden 2014 alussa. Tilikeskus-Yhtiöt OTM Saana Vallo on nimitetty laki- ja neuvontapalveluiden lakimieheksi 1.6.2013 alkaen ja tradenomi Hanna Vahtera sovellusasiantuntijaksi 1.7.2013 alkaen. Turku Energia Oy Konsulttiyhtymä Aika Partnerina on aloittanut 1.11.2013 FM Timo Vasankari vastuualueenaan teknologiajohtamisen kehittäminen, erityisesti kasvuhakuisten teknologiayritysten tuote- ja teknologiaroadmap tuotekehityskehitysprosesseineen. LähiTapiola Etelä-Suomi Yritysyhteyspäälliköksi Saloon on 19.8. nimitetty Mikko Kuusilehto, 36. Kuusilehto on aiemmin työskennellyt myyntipäällikkönä Pohjola Vakuutus Oy:ssä. M3 Research A/S Antto Kulla Ville Pentti Partner Konsulttiyhtymä Aika KTM Johanna Siltala aloitti marraskuun alussa partnerina turkulaisessa Konsulttiyhtymä Ajassa, joka on osaamiseltaan toisiaan täydentävien liikkenjohdon konsulttien yhteenliittymä. Siltala on brändimarkkinoinnin asiantuntija, jonka kokemus on kertynyt kolmesta elintarvikealan yrityksestä. Viimeksi hän on toiminut Raisio Oyj:n Elintarvikeyksikön Pohjois-Euroopan alueen markkinointijohtajana vuodesta 2006 helmikuun loppuun 2013 ja sitä ennen Leafillä kymmenen vuotta ja aiemmin Felix Abballa markkinointitehtävissä. – Halusin pitkän työrupeaman jälkeen pitää ensin muutaman kuukauden vapaata ja keskittyä muuhun elämään kuin työhön, mikä olikin hyvin hyödyllistä ja antoisaa. Syksyllä aloin kartoittaa työmahdollisuuksia Turun seudulla, sillä en ollut innostunut lähtemään pääkaupunkiseudulle töihin. Kuulin, että Aika etsii tiimiinsä henkilöä, jolla olisi kokemusta kuluttajamarkkinoinnista ja kuluttajatutkimuksesta, joten se tuntui juuri minulle sopivalta. Siltala kertoo miettineensä, että hänen kaupallisesta kokemuksestaan voisi olla hyötyä alueen pk-yrityksille ja konsulttina hän voisi tukea yritystä vaikkapa uuden strategian suunnittelussa tai muutoksen toteutuksessa. Esimerkiksi sukupolvenvaihdokseen on tulossa paljon yrityksiä ja vaihdoksen yhteydessä uusille strategioille voisi olla tarvetta. Usein pienen yrityksen yrittäjä on muutenkin yksin miettimässä päätöksiään. – Olen toiminut vain elintarvikealalla ja isoissa yrityksissä, mutta monet brändimarkkinointiin liittyvä asiat ja toimintatavat ovat samankaltaisia kaikkialla. Brändi voi olla yhtä hyvin apteekilla, lääkärikeskuksella kuin jollain tuotteellakin ja usein markkinointiin kaivattaisiin strategian kirkastamista, jossa ulkopuolinen asiantuntija voi sparrata yritystä. Kuluttajan asenteista ja käyttäytymisestä minulla on hyvin paljon tietoa, koska olen teettänyt ja käyttänyt tutkimusta paljon markkinoinnin apuna. Johanna Siltala on tutustunut Konsulttiyhtymä Ajan koordinoimaan tutkimukseen, jonka Varsinais-Suomen Yrittäjät tilasi tämän vuoden alussa. Sen mukaan alueella on paljon kasvupotentiaalia ja myös halua kasvaa ja kehittää yritystoimintaa. – Odotan innolla, että pääsen auttamaan yrityksiä, jotka haluavat kasvaa ja pääsen tekemään töitä ihmisten kanssa. Olen aina vetänyt tiimejä ja tehnyt paljon myös eri yksiköiden välistä yhteistyötä, joka on erittäin antoisaa. DI Antto Kulla (s. 1978) on aloittanut 1.8.2013 konsernin kehityspäällikkönä strategisten hankkeiden investointien, rahoitussuunnittelun ja projektianalyysien parissa. Hän siirtyi tehtävään Fortumin IT Managerin paikalta. KTM, LuK Ville Pentti (s. 1979) on aloittanut 1.5.2013 sähkönmyynti-yksikössä tiedonhallinnan asiantuntijana asiakaspalvelun tietojärjestelmien ja raportoinnin parissa. Hän siirtyi Suur-Savon Sähköstä Mikkelistä sähkön hankintapäällikön tehtävistä. Turun Teknologiakiinteistöt Oy Arto Kuuluvainen Markkinointitutkimukseen ja laadukkaan tutkimusdatan keräämiseen erikoistunut M3 Research A/S on nimittänyt KTT Arto Kuuluvaisen uudeksi tutkimuspäälliköksi. Hän siirtyy tehtävään Turun kauppakorkeakoulun tutkimus- ja asiantuntijatehtävistä, joissa hän toimi kahdeksan vuotta. Julia Terävainen KTM Julia Teräväinen on nimetty Turun Teknologiakiinteistöjen asiakasvastaavaksi. Hän vastaa yhtiön asiakassuhteista ja uusasiakashankinnasta ja on aiemmin työskennellyt Realia Isännöinti Oy:n isännöitsijänä. Mediradix Oy Kimmo Haapasalo Mediradix Oy:n myyntijohtajaksi on 29.8.2013 kutsuttu KTM Kimmo Haapasalo. Hän on NIMITYSUUTISET mania@manialehti.fi 8 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Niina Bergring Vesa Halme Sijoitusjohtaja Veritas Eläkevakuutus Asiakkuusjohtaja Tilikeskus-Yhtiöt KTM Niina Bergring nimitettiin Veritas Eläkevakuutuksen sijoitusjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi syyskuun alussa. Hän siirtyi tehtävään Stiftelsen för Åbo Akademista ja on aikaisemmin toiminut eläkealalla sijoitusjohtajana KEVA:ssa. Hän on työskennellyt myös Nordeassa ja 2000-luvulla viisi vuotta Lontoossa UBS Investment Bankissa sekä Suomessa pankkiiriliike Alfred Bergillä. – Oli mukavaa palata eläkevakuutusten pariin, vaikka viihdyin hyvin myös Åbo Akademin säätiössä. Kummassakin työllä on laajempaa merkitystä kuin mahdollisimman hyvän tuoton hakeminen, ja pidän sitä tärkeänä. Veritaksen sijoitussalkku on säätiötä suurempi ja minulla on nyt oma tiimi johdettavanani. Alalla on myös kilpailua, joka motivoi minua, sillä pidän haasteista. Bergring innostui sijoittamisesta jo opiskeluaikaisessa kesätyöpaikassaan Alfred Bergillä Helsingissä. – Se vei heti mukanaan. Alan oppii parhaiten töitä tekemällä ja erityisesti Lontoossa globaalissa sijoituspankissa opin todella paljon. En kuitenkaan lämmennyt yltiökapitalismille, jota siellä näki. Palasin Suomeen ensimmäisen lapsemme synnyttyä, sillä uran ja perheen yhdistäminen ei Lontoossa ollut mahdollista. Sijoittamisessa Bergringiä kiehtovat erityisesti asioiden ja tapahtumien väliset yhteydet, joihin liittyy kaikkea politiikasta alkaen. Maailman seuraaminen on jatkuvaa työtä ja vie paljon aikaa. – Haluan ymmärtää kaiken mahdollisimman laajasti ja vähintään keskipitkällä aikavälillä. Erityisesti isot talouslehdet, eri maiden ja maanosien keskuspankkien tiedot ja keskustelut pitkän linjan analyyttisten ammattilaisten kanssa ovat hyödyllisiä. Tietoja vertailemalla ja yhdistelemällä alkaa muodostua kokonaiskuva. Bergring pitää myös Veritaksen sijoitustoiminnassa tärkeänä ymmärtää sijoituskohteiden luonne, jotta riskit voi hallita ja toiminnan kestävyydestä voi olla varma. Suoraa osakesijoitusta tehdään vain suomalaisiin yhtiöihin, joiden edustajia tavataan säännöllisesti tai hyvin tunnettuihin pohjoismaisiin yhtiöihin. Tarkoin valittujen rahastojen kautta voidaan sijoittaa muualle maailmaan. – Olen kontrollifriikki ja vältän turhaa riskiä. Analyysi on tehtävä itse ja sijoituskohteet on tunnettava tarkoin. Organisaatiomme ei ole iso, mutta voimme hyötyä joustavuudestamme isoihin verrattuna. Kauppatieteiden maisteri, KHT-tilintarkastaja Vesa Halme aloitti Turun Tilikeskus -Yhtiöissä syyskuun alussa uudessa tehtävässä asiakkuusjohtajana. Tilikeskus-Yhtiöihin kuuluu neljä tilitoimistoa, joista kaksi on Turussa, yksi Raisiossa ja yksi Kaarinassa. Henkilökuntaa on yhteensä noin 90. Halme siirtyi yhtiöön PricewaterhouseCooperista, jossa kokemusta tilintarkastuksesta ehti kertyä 12 vuoden ajan. – Tämä on erittäin mielenkiintoinen tehtävä. Teen edelleen myös tilintarkastuksia, mutta toimenkuvani on hyvin monipuolinen. Annan tilitoimistojen kirjanpito- ja palkkalaskenta-asiakkaille laki- ja neuvontapalveluja ja lisäksi hoidan erilaisia kertaluonteisia tehtäviä, joita voi tulla myös muilta kuin omilta asiakkailtamme. Halme on jo ehtinyt hoitaa erityisesti yritysten sukupolvenvaihdoksiin liittyviä asioita. Esimerkiksi yrityksen arvonmäärityksessä tarvitaan ulkopuolista asiantuntijaa, joka voi kertoa, miten arvo vaikuttaa verotukseen ja mitä huojennuksia siihen voi saada sekä arvioida omistuksen siirrolle suotuisimman ajankohdan. – Sukupolvenvaihdokset ovat erityisen ajankohtaisia, mutta kaikenlaisia muitakin kysymyksiä tulee eteen. Kahta samanlaista päivää ei ole ja pidän siitä. Neuvon yrityksiä esimerkiksi yhtiömuodon muutoksissa paremman riskienhallinnan kannalta ja mahdollisen taloushallinnon sähköistämisen tai ulkoistamisen eri vaihtoehtojen mietinnässä. On aina positiivinen tunne, jos pystyy tarjoamaan asiakkaalle lisäarvoa. Vesa Halme tapaa asiakkaita paljon kasvokkain ja jos kysymyksessä on kirjanpito- tai palkkalaskenta-asiakas, mukana on myös asiakasvastaava. Halme kokee tilitoimiston palvelun laajentumisen enemmän neuvovaan rooliin koko ajan voimistuvana ilmiönä, jolle on selvästi tarvetta. – Uusia säännöksiä tulee niin verotukseen kuin lainsäädäntöönkin koko ajan lisää eikä varsinkaan pienissä yrityksissä ole mahdollisuuksia seurata kaikkia muutoksia riittävän tarkkaan, koska asiat ovat monimutkaisia ja soveltamisvaihtoehtoja on paljon. Tällä hetkellä pohditaan esimerkiksi osinkoverotusmuutoksen vaikutuksia. Myös yritysten toiminta on monimutkaistunut ja kansainvälistä kauppaa käydään jo aivan pienissäkin yrityksissä. Silloin voidaan tarvita esimerkiksi eri maiden verolakien tuntemusta. Tilikeskus-Yhtiöissä Halme kuuluu kolmen hengen neuvontatiimiin, jossa tarjotaan kirjanpitopainotteisten neuvojen lisäksi myös lakiasiainpalveluja. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 9 Tehdas ja suunnittelu Oman kilpailukyvyn määrätietoinen kehittäminen on tuonut loimaalaiselle Pemamek Oy:lle oman alansa kärkiyrityksen aseman maailmassa. Asiakaskumppanuuksia halutaan vielä entisestään syventää menemällä myös maantieteellisesti heitä lähemmäs. E uroopan suurimman robottihitsausaseman suunnittelija ja valmistaja Pemamek on ehtinyt tehdä paljon muutakin isokokoista ja ainutlaatuista yli 40 vuotta kestäneen historiansa aikana. Ainutlaatuista on sekin, että pienyrityksestä on kasvanut noin 50 alihankkijan verkostoa pyörittävä kokonaistoimittaja. Tästä Pemamek palkittiin syyskuussa Tampereen Alihankintamessuilla Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY:n luovuttaessa toimitusjohtaja Pekka Heikoselle Vuo- Pekka Heikonen korostaa hyvien asiakaskumppanuuksien kehittämisen tärkeyttä. 10 mania den 2013 Päähankkija -palkinnon. Viimeisen kymmenen vuoden aikana lähes nelinkertaistunut, 40 miljoonan euron liikevaihto kertyy 95-prosenttisesti kansainvälisiltä markkinoilta pääosin Euroopan ulkopuolelta, Venäjän osuus on noin viidesosa. Meriteollisuuden lisäksi asiakkaita löytyy esimerkiksi konepajoista, energialaitoksista, tuulivoimaloiden valmistajista ja laitevalmistajista. – Ilman vahvaa vientiä meillä olisi välillä ollut huonoja aikoja, mutta teemme sen hyväksi kovasti töitä joka päivä. Aloitimme viennin jo 1970-luvulla ja 1980-luvun puolivälistä lähtien se on tuonut yli puolet liikevaihdosta. Lähivuosina kasvua odotetaan erityisesti BRIC-maista eli Brasiliasta, Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta, joissa olemme jo päässeet hyvään alkuun, Pekka Heikonen sanoo. KASVUODOTUKSET NÄKYVÄT MYÖS KONKREETTISESTI, sillä Pemamek perusti viime vuonna oman tytäryhtiön Venäjälle ja myyntitoimiston Brasiliaan. Tänä vuonna on perustettu vielä kaksi myyntitoimistoa; huhtikuussa Saksaan ja elokuussa Puolaan. – Tämä perustuu kasvustrategiaamme, sillä haluamme aidosti globaaliksi toimijaksi ja siinä auttaa, kun olemme entistä lähempänä asiakkaitamme. Myyntiyhtiöitä tulee lisääkin, harkitsemme parhaillaan myös Pohjois-Amerikkaan etabloitumista sekä Kiinan ja Intian yhtiöitä. Meille on erittäin tärkeää ymmärtää asiakkaidemme tarpeita mahdollisimman hyvin ja luoda asiakassuhteista tiiviit kumppanuussuhteet, Heikonen kertoo. Ulkomailla olevat toimistot ovat muutaman hengen myynti- ja huoltoyhtiöitä eikä niihin ole tarkoitus siirtää suunnittelua tai valmistusta Suomesta. Loimaalla Pemamekilla on omalla tontillaan, aivan 9-tien kyljessä tilaa tarvittaessa kasvaa. Modernit tuotantotilat valmistuivat vuonna 2003. Se oli iso investointi, mutta mahdollisti nopean kasvun ja tiloja laajennettiin jo kuuden vuoden kuluttua, vuonna 2009. Pekka Heikonen kannustaa myös muita yrityksiä investoimaan, mutta korostaa riskien hallinnan tärkeyttä. – Suomessa teollisuuden manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI (Kuva: Pemamek Oy) Suomessa investointeja ei ole läheskään riittävästi. Kuitenkin teollisuutta tarvitaan ehdottomasti, emme voi kansakuntana pärjätä pelkillä palveluilla. Tänne ei ole pitkään aikaan syntynyt uutta keskisuurta teollisuutta ja isoa teollisuutta on poistunut. Kustannustason nousu on katkaistava. Se on heikentänyt Suomen kilpailukykyä esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin verrattuna noin 10 prosenttia. Yritysten omalla vastuulla on kuitenkin huolehtia itse oman kilpailukykynsä kehittämisestä. PEMAMEK EI OLE POISTUMASSA SUOMESTA, vaan tavoitteena on kasvaa voimakkaasti edelleen. – Tuotekehitystä ja tuotantoa ei siirretä pois Suomesta. Täällä on kaikki osaaminen ja strategiamme on kehittää sitä voimakkaasti edelleen. Toistaiseksi tilat riittävät, vaikka vuoden alussa ne vähän pullistelivat, kun valmistimme Keppel Felsin Singaporen off shore-telakan automaatiotuotantolinjoja. Teimme niistä 10 miljoonan euron projektikaupat ja lähetimme sinne 75 kontillista koneita ja laitteita, Heikonen kertoo. Keppel Fels on maailman johtava offshore eli merellä toimivien öljynporauslauttojen ja erikoisalusten valmistaja, Keppel-yhtiöihin kuuluu 20 telakkaa ja toimistoa eri puolilla maailmaa. Pema-laitteilla Singaporen telakka automatisoitiin ja uusien laitteiden avulla tuottavuutta pystytään nostamaan merkittävästi samalla säilyttäen tasainen laatu. Keppel Fels mainitsee tärkeimmäksi syyksi suomalaisen Pemamekin valitsemiseen toimittajaksi joustavan suunnittelun, tuottavat ratkaisut sekä korkean laadun. Parhaillaan työn alla on myös Keppelin uusin tilaus. PEKKA HEIKOSEN MUKAAN PEMAMEKIN hitsausrobottilinjojen avulla tuottavuus voi nousta 5-10 -kertaiseksi, joten vaikka investoinnit ovat suuria, ne auttavat asiakkaita tehostamaan omaa toimintaansa ja saamaan investoinnit maksetuksi takaisin nopeasti. Yhtiö ei kuitenkaan halua profiloitua vain hitsausrobottien toimittajaksi. – Pyrimme erottumaan kilpailijoistamme sillä, että tarjoamme räätälöityjä kokonaisratkaisuja sen sijaan, että myisimme vain yksittäisiä laitteita ja olemme onnistuneet siinä. Liikevaihdostamme 70 prosenttia on projektitoimituksia. Pienimmät projektit ovat noin puolen miljoonan euron luokkaa, isot kymmenen miljoonaa. Projektitoimituksissa suunnittelusta keskimäärin kolmasosa on mekaanista, kolmasosa automatiikkaa ja sähkötekniikkaa ja kolmasosa ohjelmointia. – Erikoistuminen on äärimmäisen tärkeää, kun haluaa kehittää maailmantason osaamista. Pyrimme koko ajan olemaan edellä kilpailijoitamme ja sovellamme hyvin uutta teknologiaa. Koska olemme kärkipaikalla omalla alallamme, meidän on itse innovoi- Kiinalaisen Jiangnan Changxing Shipbuildingin kaksi PEMA PWB -kahdelta puolen hitsausasemaa magneettipedeillä. tava uutta. Panostamme siihen paljon ja innovoimme usein porukalla. Haemme innoitusta myös muilta teknologian osa-alueilta, Pekka Heikonen kertoo. PEMAMEKIN HENKILÖKUNNASTA NOIN PUOLET ON insinöörejä ja merkittävä osa diplomi-insinöörejä, joten osaamispotentiaalia riittää. Kun Pekka Heikonen itse tuli yritykseen vastavalmistuneena vuonna 1978, hän oli talon ensimmäinen insinööri. – Tästä tuli minulle elämäntyö, tulin aluksi töihin ja nyt olen ollut yrittäjänä 25 vuotta. Olen erittäin iloinen, että myös kolme lastani ovat mukana yrityksessä. PoikaErikoistuminen on äärimmäisen ni Jaakko Heikonen on varatoimitusjohtaja ja toisetkin ovat hallituksessa. Se kannustärkeää, kun haluaa kehittää taa erityisesti investoimaan ja kehittämään maailmantason osaamista yritystä. Viime vuosina olemme kehittäneet erityisesti laitteiden käytettävyyttä ja teollista muotoilijaa on käytetty suunnittelussa jo 2000-luvun alusta lähtien. Tekniset ratkaisut syntyvät usein yhteistyössä asiakkaiden kanssa tuotetta kehittäessä. KANSAINVÄLISTYMISESSÄ PARASTA MAINOSTA ovat onnistuneet asiakasprojektit, joista tieto kulkee ja vanhat asiakkaat palaavat tilaamaan uusia ratkaisuja. Myös messuilla esittäydytään ahkerasti, esimerkiksi tänä vuonna noin 15 messuilla, joista vain yhdet olivat Suomessa. – Tällä hetkellä tilauskantamme on hyvä. Kesällä tilauspuolella oli erittäin vilkasta, nyt on ollut vähän hiljaisempaa ja keväälle tarvitaan vielä lisää töitä. Ensi vuoden kasvutavoitetta ei vielä ole lyöty lukkoon, hän toteaa. mania ANNE KORTELA henkilökuva MONSUUNI Pemamek Oy • Metalliteollisuuden perheyritys Loimaalla, päätuote hitsausautomaatioratkaisut • Perustettu vuonna 1970, perustaja Pentti Ala-Nissilä • 1988 alkaen omistajaksi, toimitusjohtaja, insinööri Pekka Heikonen • Työskennellyt yrityksessä vuodesta 1978 lähtien • Perheen kolme lasta; Mirkka, Jaakko ja Lauri Heikonen ovat mukana yhtiössä • Liikevaihto noin 40 milj. euroa (70 % projektitoimitukset, 20 % ratkaisut, 10 % palvelut) • Liikevaihdosta 95 % viennistä, yli 60 % Euroopan ulkopuolelta • Henkilökuntaa noin 150, keski-ikä 37-38 v., noin puolet insinöörejä/ diplomi-insinöörejä • Myyntiyhtiöt: Brasiliassa, Saksassa, Puolassa ja Venäjällä, suunnitteilla: Kiina, Intia, Pohjois-Amerikka • Asiakassektorit: meri- ja offshore-teollisuus (suurin, n. 30 % liikevaihdosta), raskas konepajateollisuus, liikkuvat työkoneet, teräsrakenteet, energiateollisuus/voimalaitosvalmistajat, tuulivoimateolllisuus, prosessi- ja ydinvoimateollisuuden laitevalmistajat Yrityksen merkkitapahtumia: • 2013 Vuoden Päähankkija 2013- tunnustus, Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry • 2013 Myyntiyhtiöt Saksaan ja Puolaan • 2012 Tytäryhtiö Venäjälle ja myyntiyhtiö Brasiliaan • 2011 PEMA WeldControl käyttöliittymä ja alusta kehitettiin • 2010 Strateginen kumppanuus (markkinointi/myynti) Lincoln Electricin (GB) kanssa • 2009 Tehdasrakennuksen laajennus 12 500 m2:iin • 2003 Uusi tehdasrakennus Loimaalle moderneilla automaatioilla, tuotekehityksen tehostaminen • 2000 PEMA WeldVision System- lanseeraus (patentoitu kamerateknologia ym.) • 1992 Tasavallan presidentin Kansainvälistymispalkinto • 1985 Ensimmäinen hitsausrobotti myytiin • 1980 PEMA hitsausautomaatioratkaisujen lanseeraus • 1975 Kappalekäsittelylaitteiden vienti alkoi • 1970 Yritys perustettiin, päätuotteet hitsauspöydät ja -rullastot mania 11 teema ICT JA OSAAMINEN Turku Game Lab laajentaa pelialan yhteistyötä ICTtalossa Turussa. T urun Kupittaalla ICT-talossa on tehty töitä pelien kehittämisen parissa jo vuodesta 2006 lähtien. Turun ammattikorkeakoulu (AMK), Turun yliopisto sekä peliharrastajat, opiskelijat ja yritykset ovat kehittäneet yhteistyönä koulutusta vastaamaan alan tarpeita ja nykyisin pelialaa voi opiskella molemmissa oppilaitoksissa omana suuntautumisvaihtoehtonaan. Tuloksia on jo tullut, sillä tähän mennessä on jo kehitetty noin 200 peliä ja niiden ympärille on syntynyt kolmisenkymmentä yritystä. Pelialaa esiteltiin äskettäin laajasti myös Turun Messukeskuksen Tiedemessuilla. ICT-talon palvelutoimintaa on nyt laajennettu Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön rahoittamalla Turku Game Lab -laboratoriolla, jonka avajaisia vietettiin lokakuun alussa. Turussa tähdätään pelialalle tosissaan – Tavoitteena on saada syntymään lisää yrityksiä, aktivoida peliyhteisöä yhdessä Turku Science Parkin kanssa sekä kehittää alan opetusta edelleen. Pelialalle on avattu oma portaali ja sosiaalisessa mediassa pyörii vilkas keskustelu, Turun yliopiston ohjelmistotekniikan lehtori Jouni Smeds kertoi avajaisissa. Pelejä käytetään nykyisin viihteen lisäksi yhä enemmän myös opetusvälineenä ja osana yritysten toimintaa. Yhtenä esimerkkinä on Mansoft Tekniikka tietotekniikka Oy:n ja Turun ammattikorkeakoulun yhdessä kehittämä Smart Mathias -matematiikkapeli Windows Puhelimelle. Peli on suunnattu alakoululaisten matematiikan taitojen harjoittamiseen houkuttelevana kokonaisuutena. Toimitusjohtaja Samu Bäckmanin mukaan yhteistyö sujui erinomaisesti ja tulee jatkossa vielä laajenemaan. Tekesin mukaan alan kokonaisarvoksi lasketaan Suomessa kaksi miljardia euroa ja ammattimaiseen peliliiketoimintaan keskittyneittä yrityksiä on noin 180. Kehityksen painopiste on mobiililaitteissa, mutta myös PC, konsolit, ja online ovat hyvin tuettuna. Myös merkittävimmät pelijulkaisijat, kuten Disney, EA Maxis, Ubisoft ja Playground Publishing sekä pelimoottorivalmistaja Unity ovat ran- tautuneet Suomeen korkeatasoisen osaamisen ansiosta. Pelialan arvioidaan työllistävän 2 200 henkeä. Ammattimaisen työvoiman tarve on peliyrityksille tehdyn kyselyn mukaan seuraavan vuoden aikana noin 150. Syntyykö täällä uusi Supercell tai Rovio? Peleistä kiinnostuneista ei ainakaan ollut pulaa Turku Game Labin avajaisissa. Lisää Supercell-tarinoita ja pelialan koulutusta SUOMEN ohjelmistoyritysten piirissä uutinen Supercellin myynnistä japanilaiselle teleoperaattorille Softbankille ja peliyhtiö GungHolle on otettu vastaan hurraa-huudoin. Skaalautuvia ohjelmistotuotteita valmistava Supercell on esikuva monelle kasvuyritykselle. Myynti on osoitus suomalaisen ohjelmistoteollisuuden voiman tun- nosta, Ohjelmistoyrittäjät ry:n tiedotteessa todetaan. – Ohjelmistoala kannattelee koko Suomen tulevaisuutta. Miltä muulta alalta punnertaa sata miljonääriä alle kolmessa vuodessa? Näin pienen kansakunnan ei kannata hukata osaajia, joten minun puolestani koodaamisen voisi vaikka ottaa peruskoulun pakol- listen aineiden joukkoon, Ohjelmistoyrittäjät ry:n toimitusjohtaja Rasmus Roiha iloitsee ja jatkaa: – Se, että japanilaiset ostivat puolet Supercellistä, on todellinen voitto koko kasvuyritys-ekosysteemille. Se on huikea osoitus siitä, kuinka idea jalostetaan, viedään tuotantoon ja saavutetaan räjäyttävä lopputulos. Super- celliä on ollut tukemassa Tekes ja yliopistot, joiden satsaus palkittiin kerralla. Yhtiö on ilmoittanut maksavansa veronsa jatkossakin Suomeen. Kaupan myötä myös suomalainen ITalan enkelisijoittajakööri saanee vahvistusta. Molemmat seikat lupaavat hyvää ohjelmistoalalle ja sitä kautta koko Suomelle. m Uusi teknologia tuo strategista hyötyä ICT-toimintojen kehitys mahdollistaa uusia tapoja toimia, mutta usein ne jäävät oivaltamatta, kun keskitytään kustannussäästöihin ja vanhan toimintatavan hiomiseen. Viime vuosien mantrat, kuten ERPit ja SAPit eivät yksinään ratkaise yrityksen menestystä, vaikka niin tunnutaan joskus ajateltavan. – Pelkällä prosessien viilaamisella ja tehokkuuden parantamisella ei enää saa- Fujitsun Finlandin asiakassuhdejohtaja Heikki Pylkkänen (oik.) ja Fujitsu Nordicin teknologiajohtaja Glen Koskela rohkaisevat hyödyntämään ICT-kehitystä uuden liiketoiminnan synnyttämiseen. 12 mania da riittävää lisäetua, koska sitä on tehty niin pitkään. Rohkaisen yrityksiä käyttämään tietotekniikkaa paljon monipuolisemmin. Esimerkiksi mobiiliteknologian kehittymisestä voi löytää uusia tiedon sovellusalueita, jotka voivat parhaimmillaan tuoda kokonaan uutta liiketoimintaa, Fujitsu Nordicin teknologiajohtaja Glen Koskela kertoi WTC Turun Tulevaisuuden teknologia -tilaisuudessa. Hän puhuu erilaisten arvoketjujen ymmärtämisen tarpeesta. Fyysisen arvoketjun lisäksi myös digitaalisen ja sosiaalisen arvoketjun merkitys on yrityksille suuri. Sosiaalinen arvoketju voi parhaimmillaan tuoda etua esimerkiksi, jos tarvitaan harvoin ”eliittiosaamista”, kuten tiettyä softaa. Tarvittavan osaamispalikan voi silloin ostaa maailmalta digitaalisena. – On ymmärrettävä myös reaalimaailmaa ja osattava yhdistää tieto populaatiosta, ilmiöt ja tarpeet. Ehkä yritykselle ei riitä, että sillä on maailman kovin logistiikkaketju, jos se ei huolehdi digitaalisesta arvoketjustaan. Esimerkiksi BMW:llä on tieto liikkeellä olevien autojen osien kulumisesta ja se voi sen avulla ennakoi- da vaihtotarpeet ja tiedottaa niistä asiakkailleen. Koskela kehottaa pysähtymään teknologisen kehityksen murroskohdissa miettimään, mikä yrityksen toiminta-ajatus on, ja miten uutta teknologiaa voisi käyttää hyödyksi strategisten tavoitteiden toteuttamisessa. Ei kannata vain miettiä teknisiä ratkaisuja, kuten mitä ohjelmistoja ottaa käyttöön tai tallentaako tiedot pilveen vai omalle serverille, vaan paneutua mahdollisuuksiin laajemmin. Uusi tekniikka voi muuttaa kilpailukenttää, ja jos sitä ei osaa käyttää hyödyksi, voi jäädä sivuun. Aivan arkisiakin askareita voi miettiä siitä näkökulmasta, mitä uutta niiden hoitamiseen voisi keksiä. Esimerkiksi turvavälineiden tarkastusta kiinteistöissä voisi helpottaa, kun niissä olisi anturit, jotka ilmaisisivat suoraan tietojärjestelmään huollon tarpeen sen sijaan, että joku kiertää tutkimassa ne kaikki. Tai älykäs kävelykeppi voisi vaikkapa GPS-tekniikan avulla ohjata harhailevan vanhuksen omaan kotiinsa tai lähettää hälytyksen hänen sijainnistaan, jos se on liian kaukana normaalilta reitiltä. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI teema Expert Village kehittää hyvinvointiteknologiaa Salossa Mobiilisovellus ohjaa lääkitystä ICT JA OSAAMINEN S alossa on syntynyt tuotteistettu asiantuntijayhteisö, Expert Village, jonka tavoitteena on kehittää hyvinvointialalle kilpailukykyisiä, käyttäjälähtöisiä tuotteita. Yhteisö on muodostettu yhteistyössä Salon kaupungin vanhuspalveluiden kanssa. – Halusimme luoda yhteisön, jossa käyttäjät otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, sillä hoitoalan asiantuntijat ja ikäihmiset ovat turhautuneet vaikeakäyttöisiin, puolivalmiisiin teknologiaratkaisuihin, Yrityssalo Oy:n projektipäällikkö Janne Seittenranta kertoo. – Haemme uusia ratkaisuja erityisesti kotona asumisen tukemiseen, toiminnan kehittämiseen ja turvallisuuden parantamiseen. Pilotoinneilla voimme varmistaa toimivuuden jo ennen hankintapäätöstä, vanhuspalveluiden johtaja Hannele Lyytinen toteaa. Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja tuonut jo onnistumisia. – Kehitämme Juha Punta Oy:lle laitetta, jossa tavarat puhdistuvat säilytyksen aikana. Monet “Hygion” sovellukset liittyvät hyvinvointiteknologiaan ja olemme saaneet hyvää taustatukea Expert Villagesta, käyttäjätestauksesta vastaava Heikki Nummelin Stratox Oy:stä kertoo. Expert Village tarjoaa kolme palvelua: mahdollisuuden tutustua hoitotyön arkeen (Express), tuotteen käytettävyyden arviointia (Visit) ja pidempää pilotointia (Stay). Verkoston muodostaa 17 Salossa sijaitsevaa yksilöllistä ympäristöä, joiden tarpeet on kartoitettu ja henkilöstö koulutettu. m FirstView Digital Signage kansainvälistyy TURKULAINEN FirstView Digital Signage on valittu yhdeksi Tekesin Kasvuväylä-yritykseksi. Kasvuväylä tukee 16 palveluun valitun yrityksen kehittymistä ja kansainvälistymistä. Vuonna 2004 perustetulla FirstView Digital Signagella on Turussa kymmenen hengen henkilökunta ja sen liikevaihto oli viime vuonna reilut miljoona euroa. Tänä vuonna tavoite on kasvattaa liikevaihto viennillä 1,5 miljoonaan Kasvuväylän avulla. Yritys saa palvelusta Kasvuluotsin, joka etsii sopivimmat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. FirstView Digital Signagen toiminta kehittynyt hotellien kokousjärjestelmien kehittämisestä info- ja mainosnäyttöihin, joiden käyttäjinä on jo satoja yrityksiä ja organisaatioita. FirstView-järjestelmä koostuu halutun kokoisista digitaalisista näytöistä, mediatoistinlaitteesta ja selainpohjaisesta sisällönhallintajärjestelmästä. Samaan järjestelmään voidaan liittää rajaton määrä näyttöjä ja hallita niiden sisältöä internetin kautta. m Mika Apell ja Jyrki Niinistö esittelivät Turun messuilla elokuussa Vuoden varsinaissuomalaisena tuotteena palkittua palveluaan, johon liittyy lääkeannosteluautomaatti. Palvelulle nähdään hyvät kasvu-, ja kansainvälistymismahdollisuudet ja yhteiskunnallista merkitystä. S alolainen pk-yritys Evondos Oy on kehittänyt terveydenhoito-alalle mobiiliteknologiaan perustuvan palveluratkaisun, jolle nähdään suuret kansainväliset markkinat. Yritys tavoittelee nopeaa kasvua ja vuoteen 2018 mennessä jo 170 miljoonan euron liikevaihtoa, josta 90 prosenttia tulisi ulkomailta. Kansainvälistyminen on jo aloitettu Ruotsin tytäryhtiön perustamisella, vaikka yhtään tuotetta ei vielä ole loppukäyttäjillä. Ensimmäiset tilaukset on kuitenkin jo saatu Vantaan ja Salon kaupungeilta. Evondos on suojannut tuotteensa kahdeksalla patentilla, EU:n lisäksi myös USA:ssa, Kanadassa Ja Japanissa, sekä kahdella design-mallisuojalla. Siihen uskovat myös sijoittajat, sillä rahoitusta on saatu Tekesin lisäksi 13 bisnesenkeliltä. Kesän lopussa käynnistyi uusi sijoittajakierros kolmen miljoonan euron lisärahoitukselle. Evondosin erityisesti ikäihmisille, mutta myös muille pitkäaikaissairaille suunnatussa palvelussa kotisairaanhoidon lääkehuoltoa ohjataan internetin kautta etähoito-ohjelmalla, joka seuraa asiakkaan oikea-aikaista lääkkeidenottoa. Linkkinä ohjelmaan asiakkaan kotona on lääkeannosteluautomaatti, joka Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi on kokonaan suomalainen, Kotimaisen työn liiton avainlipputunnuksen saanut tuote. Murtosuojattuun automaattiin ladataan asiakkaan kahden viikon lääkeannokset, jotka apteekki pakkaa lääkkeenottoaikojen mukaan viivakoodein merkittyihin annospussinauhoihin. – Pakkausnauhoja on käytetty jo parinkymmenen vuoden ajan, joten pakkaajia löytyy helposti. Automaatin kehittämisessä tärkeintä on ollut helppokäyttöisyys, toimitusjohtaja Jyrki Niinistö sanoo. Automaatti ilmoittaa asiakkaalle lääkkeiden ottamisajasta vihreällä valolla ja puhumalla asiakkaan äidinkieltä ja luovuttaa yhden lääkepussin kerrallaan. Asiakas painaa nappia ja tieto lääkkeen ottamisesta siirtyy automaattisesti ohjelmaan. – Lääkkeidenotossa tapahtuu erittäin paljon virheitä, mutta automaatista ei voi ottaa vääriä lääkkeitä eikä unohtaa ottamista, koska tieto hälyttää heti sairaanhoidon ohjauksen. Lisäksi automatisointi vapauttaa sairaanhoitajien aikaa hoitotyöhön ja kaupungille tai kunnalle syntyy noin 150 euron säästöt asiakasta kohden kuukaudessa, Niinistö toteaa. Alkuperäisen yritysidean keksi Evon- dosin tekninen johtaja Mika Apell, joka kehitti sitä Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun tuotteistamiskurssilla kuuden hengen tiimissä valmistuttuaan filosofian maisteriksi tietoliikennetekniikasta. Yritys perustettiin vuonna 2008. Tuotekehitys on vienyt viisi vuotta ja noin sata insinöörityövuotta sekä kuusi miljoonaa euroa. Yritys työllistää Salossa 15 ihmistä entisissä Saloran tiloissa tuhannen neliön tehtaassa ja 20– 30 välillisesti suomalaisten alihankkijoiden kautta, yksi niistä on turkulainen Tepcomp Oy. Henkilökuntaa on löytynyt entisistä nokialaisista ja Nokialta ostettiin autokuormittain koneita ja kalusteita. – Myynti on jo käynnissä Suomessa ja Ruotsissa, pian myös Norjassa ja muissa Pohjoismaissa. Lähivuosina perustamme myyntiyhtiöitä Saksaan, Japaniin ja Yhdysvaltoihin. Viiden vuoden kuluttua työllistämme Suomessa arviolta 150 ihmistä suoraan, lisäksi myyntihenkilöitä ulkomailla. Markkinat kasvavat koko ajan vanhuusväestön lisääntyessä ja suoraan kilpailevaa yritystä ei tarkoissa tutkimuksissamme ole löytynyt maailmasta, toimitusjohtaja Niinistö totea. mania ANNE KORTELA mania 13 teema YMPÄRISTÖ, ENERGIA JA RAKENTAMINEN Jätteistä energiaa ja muuta hyötyä K aatopaikkajäte voi tulevaisuudessa päätyä auton tankkiin ja muuhun energiakäyttöön. Biokaasu, jota jalostetaan yhdyskuntajätteestä, on täysin maakaasua vastaavaa energiaa ja voidaan yhdistää sen kanssa samaan putkistoon. Työ- ja elinkeinoministeriön puhtaan energian ohjelman tavoite on korvata kymmenen prosenttia maakaasusta biokaasulla vuoteen 2025 mennessä. Myös Turussa biokaasun kehittämishankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja kaupunginhallitus on päättänyt jatkaa liikennebiokaasun käyttöönottoedellytysten selvittämistä Turussa, vaikka kaupungin joukkoliikennettä kehitetään ensisijaisesti sähkö- ja hybriditekniikkaan. Ohjelmassa on muun muassa, että tulevaisuudessa kaupunki pyrkii ohjaamaan kotitalouksien ja teollisuuden biojätteet paikalliseen liikennebiokaasun tuotantoon ja kaupungin omistamien viljelymaiden vuokrasopimusten ehdoissa huomioidaan kaasuntuotannossa syntyvän ravinnepitoisen mädätteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Turun ammattikorkeakoulussa bioenergiaan ja jätteiden muuhun hyötykäyttöön ja materiaalitehokkuuden mahdollisuuksiin on perehdytty EU-rahoitteisessa SUSBIO-projektissa (Sustainable utilization of waste and industrial non-core materials). Siinä saatiin merkittävästi tietoa muun muassa biokaasun syntyprosessin bakteeritaloudesta, jota maailmanlaajuisestikin tunnetaan vasta vähän. Projektin päätösseminaarissa kuultiin myös yhteistyökumppanien puheenvuoroja. Gasum Oy:n liiketoimintayksikön päällikkö Pasi Torri kertoi, että yhtiö on jo rakentanut 13 biokaasuntankkausaseman ketjun ja näkee energiakäytölle suuria mahdollisuuksia. Vireillä on useita laitos- Turun AMK:n SUSBIO-projektin projektipäälliköt vas. Juha Nurmi, oik. Anne Norström ja Annika Brandt sekä tuotekehityspäällikkö Tony Wahlroos esittelivät seminaarissa projektin lupaavia tuloksia. hankkeita eri puolilla Suomea. – Biokaasu on lähienergiaa parhaimmillaan, esimerkiksi Joutsan Ekokaasu Oy:n laitoksella tuotanto perustuu kokonaan paikallisiin jätteisiin. Biokaasun hinta on noin puolet bensiinin hinnasta ja seitsemän prosenttia maakaasua kalliimpaa, joten liikennekäytössä sillä saadaan isoja säästöjä. Ympäristölupien saaminen biokaasulaitoksille on kuitenkin hidasta, Torri kertoo. Erittäin mielenkiintoinen osa-alue on myös fosforin talteenotto biomassasta, sillä lannoitteissa käytettävä fosfori on uusiutumaton, nopeasti ehtyvä luonnonvara, jonka kierrättäminen toisi merkittäviä säästöjä ja tervehdyttäisi ympäristöä, sillä esimerkiksi Itämeren puhdistamisessa fosfori on suuri ongelma. – Fosforin kierrätykseen ja talteenottomahdollisuuksiin biokaasuntuotannossa on maailmanlaajuista kiinnostusta. Mädätysprosessin sivutuotteessa on 80–90 prosenttia fosforia ja jos se pystyttäisiin esimerkiksi jäteveden puhdistuksessa poistamaan, sen vesistöön pääsy estyisi. Projektissa tutkimme asiaa yhteistyössä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa, dosentti Jukka Kaitaranta Turun AMK:sta kertoo. Susbio-projektissa tutkittiin myös elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käyttöä ja onnistuttiin saamaan talteen merkittäviä määriä proteiinia herneistä ja öljyä kalanperkuujätteistä. Tutkimuksen jatkorahoitus on auki EU-kauden päättyessä, mutta AMK:n tuotekehityspäällikkö Tony Wahlroos on toiveikas. – Uskon, että tutkimus jatkuu jossain muodossa. Olemme saaneet hyviä yritysyhteistyökumppaneita ja koska EU:n periaatteet yrityskumppanien osuudesta muuttuvat, yhteistyö helpottuu jatkossa, Wahlroos toteaa. mania ANNE KORTELA Logomon työtilat muuntautuvia Logomon toimitusjohtaja Päivi Rytsä ja Hartelan Kari Mäkelä esittelevät Logomo Byrån työtiloja, jotka ovat talon sisällä kolmessa kerroksessa. HARTELA Oy on rakentanut Logomoon työtiloja perinteisestä toimistohotellista poikkeavalla tavalla, sillä Logomo Byråksi nimettyyn kokonaisuuteen on sijoittunut pääasiassa pieniä luovien alojen yrityksiä, jotka toimivat verkostomaisesti ja joiden tarpeet ovat muuttuvia. 5 000 neliömetrin 3-kerroksisessa kokonaisuudessa työskentelee parisataa ihmistä yli 40 yrityksessä. Lisäksi kolmannessa kerroksessa on Konepaja -tila, josta voi vuokrata lyhyeksi ajaksi yksittäisiä työpisteitä. Yhteisöllisyyttä halutaan vahvistaa monilla yhteisillä tiloilla ja erilaisilla tapahtumilla. Logomon rakentaminen jatkuu edelleen. – Ensi kevääksi valmistuvat remonttiin joutuvan Turun kaupunginteatterin väliaikaiset tilat. Sinne tulee 350 hengen muunneltava teatterisali, joka jää teatterin jälkeen vuokrauskäyttöön. Loput teatterin tiloista muunnetaan myöhemmin taiteilijoiden työtiloiksi. Liikenne helpottuu, sillä kevyen liikenteen silta on kaavoitusvaiheessa ja myös Turun matkakeskukseen liittyvän pysäköintilaitoksen kaavoitus on käynnistymässä, Hartela-yhtiöt Oy:n kiinteistökehitysjohtaja Kari Mäkelä kertoo. m Rakennusmessut vetävät RAKENTAMINEN & SISUSTAMINEN -messut Turun Messu- ja Kongressikeskuksessa ovat olleet viime vuosina ääriään myöten täynnä ja sama jatkuu tämän vuoden messuilla 31.1.-2.2.2014. – Melkein 250 yritystä on jo varan- 14 mania nut paikkansa ja olemme vasta marraskuussa. Myönteinen usko tulevaisuuteen näkyy vahvasti messuilla. Remontointiin ja sisustamiseen halutaan panostaa, markkinointipäällikkö Jaakko Mäkikalli Turun Messu- ja Kongres- sikeskuksesta toteaa. Esimerkiksi Starkin auditorio-osastolla on jo yli 40 alan toimijaa. – Me olemme mukana, koska tämä on se hetki, jolloin rakentajien ja remontoijien kannattaa lähteä hankkeisiin. Ko- rot ovat alhaalla, tekijöitä on runsaasti ja toimitusajat ovat hyvät. Tiedämme myös kokemuksesta, että tuotteet halutaan nähdä ns. livenä. Siihen messut antavat mahdollisuuden, aluejohtaja Ari Koskinen Starkilta kertoo. m manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Tuhkasta tukevuutta rakentamiseen T urkulainen Ekolite Oy on materiaaliteknologiaa kehittävä pk-yritys, joka tähtää toiminnassaan erityisesti teollisuuden sivuvirtamateriaalien hyötykäyttöön. Yritys on analysoinut jo pitkään erilaisia tuhkia ja edennyt kenttäkoevaiheeseen, jossa biotuhkasta voidaan jalostaa kilpailukykyistä rakennusmateriaalia. – Energialaitosten poltosta syntyy biotuhkaa, josta yli 200 000 tonnia päätyy vuosittain kaatopaikalle Suomessa. Tuhka ei kuitenkaan ole pelkkä jäte, vaan siitä pystytään jalostamaan uudenlaista rakennusmateriaalia, jolla voi korvata kivi-, kalkki- tai sementtimateriaaleja tai käyttää sitä lannoitteena, Ekoliten toimitusjohtaja Vesa Rommi kertoo. Tuhkan ja erityisesti seostuhkien ja biotuhkien hyödynnettävyys on ollut heikkoa, koska laatu ja haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat. Oikealla raaka-aineen valinnalla, poltto-olosuhteiden hallinnalla ja prosessoinnilla puutuhkasta saadaan Rommin mukaan erityisen hyvää ja käyttökelpoista rakennusmateriaalia. Ekoliten teknologialla biotuhkasta pystyy valmistamaan hyvälaatuista rakennusmateriaalia mekaanis-kemiallisella aktivoinnilla, jossa suurnopeusjauhin on keskeinen komponentti. Ekolite on ainoana pk-yrityksenä mukana valtakunnallisessa Tuuli 2012– 2015 -projektissa, jossa ovat mukana Ekokem Oy:n koordinoimana myös monet metsä- ja energiayhtiöt, loppukäyttäjät ja eri yliopistojen tutkimusryhmät. Merkittävä rooli on myös Åbo Akademilla, jossa professori Mikko Hupan tutkimusryhmä tutkii yhdessä Ekoliten kanssa biotuhkan laatuun vaikuttamis- Ratkaisu biotuhkaan Waste into Value Ratkaisu biotuhkaan Waste into Value Biomassa Biomassa ta poltto-olosuhteita muokkaamalla. – Olemme analysoineet tuhkaa oman tutkimuskeskuksemme pilottilaitteilla Turussa ja päässeet jo kenttäkoevaiheeseen ison asiakkaan kanssa. Kokeissa testattiin maastabilointia erilaisilla aktivoiduilla biotuhkaseoksilla. Alustavien testien perusteella puutuhkan aktivoinnilla voidaan merkittävästi parantaa stabilointimateriaalin puristuslujuuksia. Menetelmä on jo lähellä kaupallistamista ja olemme kehittäneet liikuteltavan valmistusyksikön, joka voidaan viedä sinne, missä rakennusainetta tarvitaan tai sinne missä tuhkaa tuotetaan, Vesa Rommi kertoo. Biotuhkan hyötykäyttö rakennusaineena säästää kustannuksia hänen laskelmiensa mukaan monella tavoin. Säästöä tulee muun muassa sementtiä halvemmasta raaka-aineesta, pienemmästä raaka-ainetarpeesta, säästetyistä jätemaksuista ja säästetyistä kuljetuskustannuksista. Lisäksi on huomioitava biotuhkan käytön ympäristöystävällisyys luonnonmateriaalien korvaamisessa sekä kaatopaikkakuormitusten ja päästöjen vähentämisessä esim. sementtiteollisuudessa, joka tuottaa noin viisi prosenttia ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä maailmassa. Kansainvälistymistoimenpiteet uudesta innovaatiosta ovat jo käynnistyneet ja konsepteja on esitelty eri maissa. Menetelmän kaupallistamisen myötä Ekolite odottaa nopeaa liikevaihdon kasvua lähivuosina. Biotuhkan jalostaminen on melko uutta ja koska tuhka on maailmanlaajuinen jäteongelma, sen hyötykäytölle voi odottaa isoja markkinoita. mania ANNE KORTELA EkoliteMill EkoliteMill Poltto Poltto Lämpö Sähkö Biotuhka Pitkällä aikavälillä: Pitkällä aikavälillä: EkoliteMill Stabilointimateriaalit Stabilointimateriaalit Lannoitteet Lannoitteet Biosementti ja -betoni Biosementti ja -betoni Lyhyellä aikavälillä: Biomassanmekaaniskemiallinen esikäsittely polttoBiomassanmekaanisja tuhkaominaisuuksien kemiallinen esikäsittely polttooptimoimiseksi ja tuhkaominaisuuksien optimoimiseksi BiotuhkaEkoliteMill Lämpö Sähkö Lyhyellä aikavälillä: Biotuhkan mekaaniskemiallinen aktivointi Biotuhkan mekaanishaluttujen ominaisuuksien kemiallinen aktivointi saavuttamiseksi © Ekolite Inc. 2013, all rights reserved. haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi © Ekolite Inc. 2013, all rights reserved © Ekolite Inc. 2013, all rights reserved Biotuhka on käyttökelpoinen sekä rakennusmateriaaliksi että lannoitteena. Nyt sitä päätyy kaatopaikoille merkittäviä määriä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 15 rahan valtakunta Pankki- ja vakuutusalan kenttä muutoksessa L ähivakuutuksen ja Tapiolan fuusio, jonka tuloksena syntyi LähiTapiola, saadaan juuri päätökseen vuodenvaihteessa, kun yhtiöryhmän uudet yhteistyökuviot alkavat jo käynnistyä. Tapiola Pankki yhdistyy S-Pankkiin ja lisäksi LähiTapiola Eläkeyhtiö fuusioituu Eläke-Fenniaan. Eläkevakuutusyhtiöt muo- dostavat yhdessä vuoden alussa toimintansa aloittavan uuden työeläkevakuutusyhtiö Elon. Fuusio S-Pankin kanssa on erityisen kiinnostava, sillä vastaavaa päivittäistavararyhmän asiakkaille suunnatun pankin ja perinteisen pankin yhdistymistä ei Suomessa aikaisemmin ole ollut. Britanniassa päivittäistavaraketju Tescon pankki on kasvanut isoksi toimijaksi. S-Pankin fuusioneuvottelut saataneen päätökseen marraskuussa ja toiminta käyntiin ensi vuoden alkupuolella. Fuusion jälkeen S-ryhmä omistaa S-Pankista 75 prosenttia ja LähiTapiola-ryhmä 25 prosenttia. Yhteistyö S-ryhmän kanssa ulottuu myös vakuutuksiin. – Yhdistymisellä haetaan synergiaetuja. S-ryhmän asiakkaat voivat valita S-Pankin ykköspankikseen, kun palvelut laajenevat, ja lisäksi he voivat saada bonusta LähiTapiolan vakuutuksista. Se on meilLähiTapiolan ja Fennian fuusioitumisesta le iso mahdollisuus ja syntyvän Työeläkeyhtiö Elon markkinaosuudeksi tulee Olli Aakulan mukaan noin 24 prosenttia. uskomme, että bonus edesaut- taa vakuutusten myyntiä. Niitä saatetaan alkaa myydä myös kauppakeskuksissa. Meillä on kokemusta S-ryhmän bonuskumppanuudesta jo Tapiolasta. Se päättyi vuonna 2007 ja menetimme asiakkaita sen johdosta. Nyt toivomme, että suunta saadaan kääntymään toisin päin, LähiTapiola Varsinais-Suomen toimitusjohtaja Olli Aakula sanoo. S-ryhmällä on Suomessa yli kaksi miljoonaa bonuksiin oikeutettua asiakas omistajaa. LähiTapiolan alueyhtiön kasvutavoitteet ovat potentiaaliin verrattuna maltilliset viisi prosenttia, mutta se olisi yli kaksinkertainen tämänvuotiseen kahden prosentin kasvuun verrattuna, joka kertyi tammi-syyskuussa. – Tuloksemme on hyvä fuusiovuonna, sillä olemme investoineet konttoriverkostoon 1,2 miljoonaa euroa. Vahinkovakuutusten maksutulo kasvoi kaksi prosenttia 41,7 miljoonaan euroon ja liikevoitto säilyi hyvällä tasolla 1,4 miljoonassa eurossa, Aakula toteaa. LähiTapiola Varsinais-Suomen alueyhtiöön siirtyy vuodenvaihteen jälkeen 24 miljoonaa euroa maksutuloa sekä noin 50 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuutta. Yhtiöllä on toimintaa 17 paikkakunnalla. LähiTapiola on säilyttänyt asiakaskonttorit kaikilla alueensa paikkakunnilla, joissa sen toimintaa on ollut aikaisemmin. Konttorit ovat tämän vuoden aikana saaneet yhtenäisen ilmeen ja lisäksi uutena paikkakuntana on avattu konttori Kaarinassa. – Siellä on selvästi ollut tarvetta, sillä Kaarinassa asiakasmäärämme ovat kasvaneet enemmän kuin muualla. Alueyhtiöllämme on yhdistymisen jälkeen noin 90 000 asiakasta. Tänä vuonna määrä on kasvanut noin sadalla, Aakula sanoo. Hän toteaa LähiTapiolan kulkevan vastavirtaan yleistä suuntausta, sillä useimmat pankit ja vakuutusyhtiöt ovat vähentäneet konttoreitaan ja siirtäneet palvelujaan yhä enemmän sähköisiksi. – Uskomme, että henkilökohtaiselle palvelulle on tarvetta ja siitä on tullut hyvää palautetta. Haluamme korostaa paikallisuutta ja siirrymme myös ensi vuoden alkupuolella paikallisiin puhelinnumeroihin, jotta asiakkaiden on vielä helpompi tavoittaa meidät. Kustannuspaineita kuitenkin on, koska kilpailu on kovaa. – Pyrimme parantamaan kannattavuuttamme volyymiä lisäämällä, Olli Aakula sanoo. mania ANNE KORTELA Anna meidän auttaa yrityksesi lyhyen aikavälin sijoituksissa. Markkinoilta on näinä aikoina vaikea löytää vaivattomia ja ﬁksuja sijoitustapoja lyhyelle aikavälille. Yrityksen sijoitusratkaisu on juuri oikea valinta: se hajauttaa varasi tehokkaasti, mutta sinun tarvitsee seurata vain yhden sopimuksen arvonmuutoksia. Pyydä tarjous lähimmästä Osuuspankista. Varaa ensin aika numerosta 010 256 9213 tai osoitteesta op.ﬁ. Lisätietoja tuotteesta annetaan osoitteessa op.ﬁ/yritys Ma–pe klo 9–16. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,07 ¤/min (hinta sis. ALV:n). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0835 ¤/puhelu + 0,17 ¤/min (hinta sis. ALV:n). Vakuutussopimukset myöntää OP-Henkivakuutus Oy. 16 mania manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI salkunvartija Elvytyksestä nauttien eteenpäin O LOPPUVUODEN NÄKYMÄT osakemarkkinoilla ovat suotuisat, mutta katseita olisi mielestäni hyvä kääntää voimakkaasti nousseilta USA:n markkinoilta jälleen Aasiaan. Japanissa pörssi on noussut alkuvuonna lähes 40 prosenttia ja nousuun on mielestäni perusteita jatkossakin. Uusi pääministeri Shinzo Abe on pystynyt rohkeilla toimillaan tukemaan talouskasvua ja heikentämään vuosikausia liikaa vahvistunutta valuuttaa. Japani voisi viimeinkin saada kasvun syrjästä kiinni Aben nauttiessa suosiosta niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Kehittyviltä markkinoilta näen Kiinan houkuttelevimpana. Kiinan markkina on ollut alkuvuoden heikko, mutta taloudesta on kantautunut positiivisempia uutisia ja markkinat kokonaisuudessaan siellä ovat alhaisesti hinnoiteltuja. Näiden maantieteellisten alueiden lisäksi näen useat kansainväliset kiinteistömarkkinat houkuttelevina. Monin paikoin Euroopassakin asuntojen hinnat ovat laskeneet jopa kymmeniä prosentteja alle finanssikriisiä edeltävien tasojen. Kiinteistömarkkinoiden elpymisestä piensijoittajankin on mahdollista hyö- tyä esimerkiksi kansainvälisten kiinteistösijoitusyhtiöiden tai rahastojen kautta. MIELESTÄNI RISKIÄ on nyt pakko ottaa ja kannattaakin ottaa, mutta myös aktiivisuutta tarvitaan trendin kääntyessä. Elvytyksen vähentymisen mukanaan tuomiin ongelmiin kenelläkään ei tunnu olevan selkeitä vastauksia. Pelkona on, että elvytyksen vähentyminen aiheuttaisi pakoa osakemarkkinoilta, mutta vielä suurempana yllätyksenä, ja ikävänä sellaisena, voisivat turvallisuushakuiset korkosijoittajat tilanteen kokea. Kun korot nousevat, se näkyy ikävästi pitkäaikaisten korkosijoitusten markkinahinnoissa. Nyt mielestäni kannattaa kuitenkin mennä vain tuulen mukana ja nauttia suotuisista olosuhteista. Mikäli tuulen suunta kääntyy, niin sitten on syytä unohtaa tunteet ja vähentää riskillisiä sijoituksia. Elvytys voi tietysti jatkua paljon odotettua pidempään. Trendin kääntymisen havainnoinnissa olisi varmasti järkevää pyrkiä käyttämään apuna jonkinlaista teknistä analyysiä. Jani Valtonen Sijoitusjohtaja Nordea Nordea Pankki Suomi Oyj sakemarkkinoiden positiivinen vire on jatkunut syksyn edetessä. Markkinoita ovat tukeneet keskuspankkien linjaukset rahapolitiikan jatkumisesta poikkeuksellisen kevyenä, USA:n velkakatto-ongelmien siirtyminen sekä odotuksia paremmin alkanut tuloskausi. Helsingin pörssistä saadut kolmannen kvartaalin tulokset ovat hieman ylittäneet odotukset, mutta liikevaihtoa tutkailtaessa on todettava, että myynnin kasvun kanssa usealla yhtiöllä on ollut ongelmia. Tuloksia on trimmattu pääosin kustannussäästöillä. Useiden yhtiöiden toimintaa on jarruttanut vahvistunut euro, joka heikentää euro-alueen kilpailukykyä. Euron vahvistumisen päällimmäisenä syynä näemme Euroopan keskuspankin USA:ta heikommin toimivan elvytyspolitiikan. EKP:n elvytys on käytännössä vähentynyt pankkien maksaessa lainaamiaan varoja takaisin EKP:lle. Ongelmista huolimatta Välimeren maissa on nähty selkeitä piristymisen merkkejä tai ainakin pahin syöksykierre esimerkiksi työttömyydessä, yksityisessä kysynnässä ja teollisuustuotannossa tuntuu olevan mennyttä aikaa. Nordean Kauppiaspalvelut* tarjoaa helpotusta MasterCard- ja Visa-korttimaksujen vastaanottoon. Maksujen vastaanottaminen on nyt kätevämpää kuin koskaan. Saat korttimaksujen tilityksen täysimääräisenä ja palkkiot peritään kerran kuukaudessa. Verkkopalvelu helpottaa tapahtumien seuraamista ja raportointia. Valitsemalla Nordean saat kumppanin, jonka kautta voit vastaanottaa maksuja kaikissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa. Varaa aika ja sovi palvelun käyttöönotosta soittamalla Nordea Yrityspalveluun 0200 2121 (pvm/mpm, arkisin klo 8-18). Yrittäjä, maksavatko asiakkaasi kortilla? * Kauppiaspalvelut toimii seuraavilla korteilla: Visa, Visa Debit, Visa Electron, MasterCard, Debit MasterCard, Maestro. Teemme sen mahdolliseksi 0200 3000 nordea.fi Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi mania 17 ajankohtaista OP- Kiinteistökeskus hakee kasvua yhdistymisestä Meriteollisuus ja Itämeri Turun World Trade Centerin perinteisellä kesäristeilyllä elokuun lopussa kuunneltiin Turun Korjaustelakan toimitusjohtajan Vesa Marttisen puheenvuoro meriteollisuudesta ja Itämeren ympäristöstä. Marttinen pitää meriteollisuuden suurimpana uhkana markkinoiden vähenemistä tulevan rikkidirektiivin takia, joka tulee rajoittamaan toimintaa. Uusia mahdollisuuksia alalle tuo cleantech, johon panostamisesta hyviä kokemuksia ovat saaneet jo esimerkiksi laivanmoottoreita kehittävä Wärtsilä Oyj ja vedenpuhdistuslaitteistoja suunnitteleva Evac Oy. – Suomalaisen teollisuuden suurimmat voimavarat ovat osaaminen sekä se, että olemme tottuneet toimimaan niukkuudessa ja tekemään yhteistyötä. Nyt näitä taitoja tarvitaan, jotta lokaalista ongelmasta ei tule meille globaalia ongelmaa. Rikkidirektiivipäätöstä tehdessä on heikennetty paikallisia toimintaolosuhteita ja unohdettu, mitä päätös vaikuttaa suomalaisten yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn, Marttinen sanoo. Hän korostaa tasapainon tärkeyttä ympäristön, yhteisön ja elinkeinoelämän WTC:n risteily-yleisö kuunteli Jari Marttisen ajatuksia rikkidirektiivin vaikutuksista ja niihin varautumisesta. välillä. Muutos vaikuttaa aina kaikkiin kolmeen. Jos elinkeinoelämä ei voi toimia kannattavasti ja kasvaa, se heikentää yhteisön hyvinvointia ja panostuksia ympäristöön. – On otettava huomioon, että meriteollisuudella on pitkät arvoketjut. Sen toimintaedellytykset liittyvät myös toimittavan teollisuuden, telakoiden ja yksittäisten palveluntoimittajien hyvinvointiin. Tär- keää on, mitä kehitystä lähivuosina nähdään. Yritysten elinkaarimallissa on tarkasteltava käyttöpääoman ja investointien tarvetta ja vertailtava niitä muiden teollisuuden alojen kanssa. Tärkeintä on sitoa toimenpiteet 5-15 vuoden aikaperspektiiviin. Tarvitaan yhteinen tahtotila ja yhteistoimintaa kaikilla tasoilla. Kysymys on siitä, miten riskit jaetaan, Marttinen toteaa. m Turun Seudun OP-Kiinteistökeskus Oy ja Raaseporin Kiinteistökeskus RFC Oy LKV ovat solmineet aiesopimuksen, jonka tavoitteena on yhtiöiden liiketoimintojen yhdistäminen 1.1.2014 alkaen. Yhtiöiden omistajina ovat Turun Seudun Osuuspankki ja Osuuspankki Raasepori, jotka jatkavat myös yhdistyvän yhtiön omistajina. Yhtiön toimitusjohtajaksi nimitetään Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Mauri Siren ja liiketoimintajohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi Raaseporin Kiinteistökeskuksen toimitusjohtaja Ralf Linden. Turun Seudun OP-Kiinteistökeskuksen palveluksessa on 52 henkilöä ja sen toimialueena on Turun talousalue. Raaseporin Kiinteistökeskus työllistää 15 henkilöä ja yhtiö toimii Karjaalla, Tammisaaressa, Hangossa, Vaasassa, Kemiönsaarella sekä Nauvossa. Uuden yhtiön tavoitteena on kasvattaa ja kehittää liiketoimintaansa toimialueensa johtavaksi kiinteistövälittäjäksi. Yhdistymiseen ei liity henkilöstömäärän sopeuttamistavoitteita. m Linnateatteri on Turun Kehittäjä 2013 TURUN kehittäjä 2013 on Linnateatteri. Turun Nuorkauppakamari julkisti tunnustuksen saajan 15.11. juhlaillallisella Logomossa. Palkintoraati kiitteli perusteluissaan erityisesti Linnateatterin asiakaslähtöistä asennetta ja hyvää omavaraisuusastetta. Linnateatteri on nostanut turkulaisen teatteritarjonnan uudelle tasolle, mikä tukee positiivisesti koko Turun seudun vetovoimaisuutta kulttuurikohteena. – Linnateatteri on todella lunastanut paikkansa paitsi turkulaisten sydä- missä, myös koko Suomen kulttuurikentällä. Kysymyksessä on yksi Suomen suosituimmista teattereista. Se, että teatterin näytökset ovat jatkuvasti loppuunmyytyjä, on tästä selkeä osoitus. Linnateatteri on nostanut teatteritarjonnan tälle vuosikymmenelle tarjoamalla sellaisia teatterielämyksiä, joita katsojat toivovat. Lisäksi Linnateatteri tuottaa laadukasta kulttuuria Suomen suurimmalla omavaraisuusasteella, Turun kehittäjän projektipäällikkö ja palkintoraadin puheenjohtaja Saara-Sofia Sirén perustelee valintaa. Monesta kulttuuritoimijasta poiketen Linnateatterin omarahoitusosuus on kahdeksankymmentä ja julkisen rahoituksen osuus alle kaksikymmentä prosenttia teatterin budjetista. Teatteri on onnistunut rajatuilla resursseilla luomaan uutta ja kehittäjään toimintaansa ja se tunnetaan monipuolisesta, laadukkaasta ja asiakaslähtöisestä tarjonnasta, jolla on usein myös vahva kytkös turkulaisuuteen. Linnateatterin erikoisuus on oma ravintola, joka palvelee asiakkaita esitysten yhteydessä, sen tarjonnassa näkyvät luomu- ja lähiruoka. Turun Nuorkauppakamarin palkintoraati arvosti korkealle myös tänä syksynä toteutetun nuorten CHOICE! -musikaalia esimerkkinä paikallisesta vaikuttamisesta ja kehitystyöstä. Musikaali ja sitä edeltänyt hanke olivat Linnateatterin omia panostuksia nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Linnateatterin toimitusjohtaja Maija Palonheimo on ilahtunut ja otettu Linnateatterin saamasta tunnustuksesta. m muttikeskustelut, jossa mukana olivat Jörn Donner ja Peter von Bagh. Myös monet seminaarityyppiset ohjelmat ja Runohuone olivat täynnä ja esimerkiksi Someron lavalla riitti kuulijoita tungokseen asti. Turun Ruoka- ja Viinimessujen puo- lella nautittiin aidoista mauista, kuten luomu- ja lähiruoasta. Tiedemessujen tähtiteemat pelit ja oppiminen herättivät innostusta varsinkin nuorison keskuudessa. Pelejä kokeiltiin ja suunniteltiin koko messuviikonlopun ajan. m Kirjamessut kiinnostavat Suomen vanhimmat Kirjamessut Turussa kasvavat ja kukoistavat edelleen ohjelmapäällikkö Jenni Haukion johdolla, rinnalla kasvavat myös Turun Ruoka- ja viinimessut sekä Tiedemessut. Tänä vuonna yleisöä oli 22 000, mikä on yksi tapahtu- 18 mania man suurimmista kävijämääristä. Näytteilleasettajia oli noin 300. Näytteilleasettajat arvioivat messujen kaupallisuutta hyväksi. Yleisön suursuosikkeja olivat muun muassa Tuomas Kyrö, Ulla-Lena Lundberg sekä sunnuntain ”mam- manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI tunnelmassa Turun Yrittäjänainen 2013 Turun Yrittäjänaiset ovat valinneet vuoden 2013 yrittäjänaiseksi Tarja Laurilan, jonka yritys, tilitoimisto Akipo Oy on perustettu vuonna 1988. Yritys on ollut kokonaan Laurilan omistuksessa vuodesta 1990 lähtien ja työllistää yrittäjän lisäksi 4 päätoimista työntekijää. Vuoden Yrittäjänainen pitää tilitoimistotyötä hauskana ja palkitsevana. Hän arvostaa asiakkaiden tapaamista henkilökohtaisesti ja aina on aikaa myös vaihtaa kuulumisia, mikä tuo mielekkyyttä ja vaihtelua omaan työssä puurtamiseen. Yritys on menestynyt ja myös omassa elämässään hän on säilyttänyt myönteisen asenteensa. Tarja Laurila on ollut aktiivisesti mukana Turun Yrittäjänaisten toiminnassa; hallituksessa useita kausia ja myös rahastonhoitajana ja vesijumppien vetäjänä. Hän on myös Turun Yrittäjien jäsen. m Tarja Laurila pitää henkilökuntaansa kullan arvoisena, sitoutuneina ja luotettavina. – Ilman heitä yritys ei olisi sama, hän sanoo. Vuoden sähköteko 2013 Turunmaan Sähköyhdistys ry luovutti Vuoden Sähköteko palkinnon Turku Energian ulkovalaistussuunnittelija Bror Barmanille syyskokouksessaan 12.11.2013. Barman on tehnyt pitkän uran Turun kaupungin ulkovalaistuksen hyväksi ja ollut ajan hermolla lamppumuutoksissa kokeillen muun muassa ensimmäisten joukossa LED-valaistusta. Hän on ollut mukana myös Tuomaansillan vieressä olevan Leena Ikosen Jäähuntu -ympäristötaideteoksen valaistusprojektissa sekä vuonna 2010 Vähätorilla G.A.Petreliuksen Leijona- suihkukaivon valaisemisessa. Turunmaan Sähköyhdistyksen palkinto jaettiin kolmannen kerran. Yhdistys on sähköalan yrittäjien ja muiden toimijoiden yhteisö, joka edistää sähköalan kehitystä ja harrastusta. Jäseniä on 106. m Merja Lehtonen luovutti palkinnon Bror Barmanille, joka on nyt jäänyt eläkkeelle. Yrjö Kokkonen, Seija Mahon ja Dina Kokkonen isännöivät Caviar Clubia. Caviar Club Turussa on syntynyt uusi verkostoitumisklubi, Caviar Club, joka on kokoontunut jo kaksi kertaa Submarinassa. Ohjelmassa on aina pari ajankohtaista, tunnettujen henkilöiden puheenvuoroa, joista keskustellaan ja aktiivista verkostoitumista pienen syötävän ja juotavan lomassa. Idea klubille lähti Brittein saarilta, jossa klubin perustaja, lietolaissyntyinen Seija Mahon asuu enimmän osan aikaansa. Hänen yrityksensä on digitaaliseen markkinointiin keskittyvä Mahon Digital Oy. – Lontoossa tällaiset klubit ovat tuttuja ja etsin vastaavaa täältä, mutta en löytänyt, siksi perustin sen itse. Tarkoitus on, että tilaisuus on melko vapaamuotoinen, mutta tavoite on oikeasti löytää uusia kontakteja eikä juuttua samaan seuraan pitkäksi aikaa. Autan ihmisiä alkuun, Mahon selittää. m Eroon kuittisirkuksesta S-Business -kortilla. Maagikko Kortti käy yhteensä yli 1600 S-ryhmän toimipaikassa. Kysy lisää osuuskauppasi korttiyhteyshenkilöltä numerosta 010 764 4884. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi isi tt s.fi r ko es on sin t su bu ak a s i m ss nk ee Ha oitt os mania 19 TAPAHTUMASYKSY 2013 Pete Poskiparta SHOW & DINNER RUDIROK SHOW & DINNER ITSENÄISYYSPÄIVÄN Illallinen JOULUPÖYTÄ Elton John -ilta SHOW & DINNER Kiitorata goes 70’s Uuden vuoden bileet Pikkujoulupaketit To 28.11.2013 Mentalistinen yllättäjä, taikuutta ja herkullista ruokaa, “hatusta vedettynä” To 05.12.2013 Kansainvälisen tason viihdyttäjä jonka show vetää mukaansa kaikki kuulijat Pe 06.12.2013 Juhlista Itsenäisyyttä juhlaillallisen merkeissä To 13.12.2013 Asiakkaillesi tai henkilökunnalle jouluinen herkkupöytä La 14.12.2013 Ensi-Ilta Turussa Elton Johnin megahittejä Pete Somerin ja bändin tahdittamana illallisen yhteydessä Ti 31.12.2013 Tervetuloa Kiitoradalle viettämään Uutta Vuotta 70-luvun tyyliin Kivaa tekemistä Herkullista ruokaa Varaukset myyntipalvelusta Kaikki samassa paikassa Kiitorata Yliopistonkatu 29 Turku www.kiitorata.fi 02-4808 4000