4• 2014 Matkailuyrittäjä Marja Vaiste: 0385 Turun matkailumarkkinointi ja tapahtumat hyödyttävät myös lähialueita Big datalla lisäarvoa yrityksille Kyberturva vei Nixun pörssiin Innovointitarve ohjaa IT-projekteja manialehti.fi Raision kaupunginjohtaja Ari Korhonen: Useita yrityslaajennushankkeita on käynnissä Stera investoi teolliseen internetiin ja automatiikkaan MAINOS Turun Seudun Ekonomit ry näkyy ja kuuluu paikallisesti Kehity Virkisty Verkostoidu Vireä ja aktiivinen Turun Seudun Ekonomit ry (TSE ry) on yksi vanhimmista ja suurimmista Suomen Ekonomien jäsenyhdistyksistä, joka toimii kauppatieteellisen yliopistotutkinnon suorittaneiden yhdyssiteenä Turun seudulla. Se perustettiin vuonna 1938 ja jäseniä yhdistyksessä on tälläkin hetkellä yli 2 300. Yhdistys onkin Suomen toiseksi suurin suomenkielinen paikallisyhdistys heti Helsingin Ekonomien jälkeen. T urun Seudun Ekonomit tuo ekonomitoiminnan ja Suomen Ekonomien palvelut ja edut paikallisesti saataville. Jäsenilleen se tarjoaa oivan verkoston työelämään ja virikkeitä vapaa-aikaan elämän eri vaiheissa. Yhdistyksen järjestämät koulutustilaisuudet, yritysvierailut ja muut tapahtumat antavat mahdollisuuden sekä ammatilliseen kehittymiseen että henkilökohtaisen yhteysverkoston rakentamiseen. Yhdistys työskentelee myös ekonomien uratavoitteiden saavuttamiseksi osallistumalla ekonomikoulutuksen kehittämiseen ja tarjoamalla täydennyskoulutusta jäsenkunnalleen. Toiminnasta ja monipuolisista tapah- tumista löytyy helposti lisätietoa yhdistyksen verkkosivuilta www.turunseudunekonomit.fi Paikallisyhdistyksen roolissa Turun Seudun Ekonomit tavoittaa jäsenensä myös neljä kertaa vuodessa julkaistavalla jäsenlehdellä sekä näppärällä sähköisellä jäsenkirjeellä. Nämä molemmat kanavat ovat myös erinomaisia ja edullisia välineitä yrityksille mainostaa omia palvelujaan ja tuotteitaan. Tarkemmat aikataulut ja hinnat löytyvät ohessa olevasta mediakortista sekä yhdistyksen verkkosivuilta. Aktiivisesta paikallistoiminnasta vastaavat puheenjohtaja ja johtokunta, ”Turun Seudun Ekonomien puheenjohtajana toimii heidi Mäkinen.” Mediakortti2015 1. PakETTI 1300 € • • Kaksi koko sivun mainosta (210 x 297 mm) kahdessa lehdessä tai yksi aukeaman mainos (420 x 297 mm) yhdessä lehdessä Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta 2. PakETTI 700 € • • Kaksi puolen sivun mainosta (105 x 297 mm tai 210 x 148 mm) kahdessa lehdessä tai yksi koko sivun mainos (210 x 297 mm) yhdessä lehdessä Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta 3. PakETTI 350 € • Yksi puolen sivun mainos (105 x 297 mm tai 210 x 148 mm) yhdessä lehdessä TSE Ry:n TOIMISTO Käsityöläiskatu 17 D 79, 20100 Turku puh. (02) 469 0680, s-posti: tsery@co.inet.fi Toimistoajat: ma-to 9-14, pe suljettu Puheenjohtaja Heidi Mäkinen, puh. 040 681 4414 heidimakinen@suomi24.fi jonka jäsenten toimikausi on kolme vuotta. Johtokunnan jäsenet vetävät varsinaisen johtokuntatyöskentelyn ohessa erilaisia työryhmiä, joiden avulla monipuolinen toiminta on mahdollista ja mielekästä. Turun Seudun Ekonomeissa on jo pitkään oltu huolestuneita korkeasti koulutettujen huonosta työllisyystilanteesta. Yhdistyksessä on myös havaittu, että työmarkkinoilla tietämys ekonomien koulutuksesta ja osaamisesta kaipaa päivitystä. Muun muassa näiden pohjalta yhdistys kokosi viime vuonna työelämätyöryhmän, joka tulee pureutumaan näihin alueellamme ajankohtaisiin haasteisiin. Ryhmää vetää Airi Kapanen tukenaan Suomen Ekonomien vahva asiantuntijoiden joukko. Anne-Mari Niemelä Jäsenlehden päätoimittaja Turun Seudun Ekonomit ry www.turunseudunekonomit.fi 1/8 sivun mainos (90 x 65 mm) yhdessä lehdessä 5. bannERI 150 € • Bannerinäkyvyys yhdistyksen sivuilla kolme kuukautta 6. SähköInEn jäSEnkIRjE 225 € • • • • • Työpaikat vähenevät. Uusiakin yrityksiä kuitenkin syntyy ja monet niistä tarvitsevat lisää osaavia tekijöitä riveihinsä. Miksi näitä vapaita mahdollisuuksia näkyy sitten kuitenkin julkisuudessa niin vähän? Rekrytointikäytännöt ovat muuttuneet 4. IlMOITuS 150 € • Osaamista tarjolla – miten saada työpaikka? Ilmoitus/mainos, joka sisältää jäsenedun Turun Seudun Ekonomit ry:n jäsenille Mahdollisuus logoon ilmoituksen yhteydessä Linkki ilmoittajan nettisivuille 1 jäsenetu/jäsenkirje Jäsenkirje tavoittaa sähköpostilla n. 2000 Turun Seudun Ekonomien jäsentä lEhDEn aInEISTOPäIVäT 1/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 3.12. Ilmestyy viikolla 4. 2/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 2.3. Ilmestyy viikolla 14. 3/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 24.7. Ilmestyy viikolla 34. 4/2015 Aineisto (päätoimittajalle) 5.10. Ilmestyy viikolla 45. Suorahakutoimeksiannot ovat kasvaneet viime vuosien aikana runsaasti ja alalle on tullut paljon toimijoita. Ne ovat osaavan hakijankin kannalta haasteellisia, koska niistä ei ole tietoa julkisuudessa. Viime aikoina myös sosiaalinen media on tullut mukaan ”nykypäivänä kuvioon rekrytointikanavana. Joissakin tapauksissa haku- korostetaan prosessista saattaa tulla ilmoi- verkostojen tus, jossa yritys pyytää lupaa merkitystä. ” käyttää henkilön LinkedIn- tai Facebook-profiilia ja luvan saatuaan työnantajayritys imuroi tiedot sieltä. TE-toimistot ovat myös muuttuneet työnvälitystoimistosta varsin laajaa apua sekä työnantajille että työnhakijoille tarjoaviksi keskuksiksi. Yhä useampi yritys on ottanut käyttöönsä erilaisia traineetai career-ohjelmia. Niissä varsinainen vakituinen työsuhde alkaa vasta ohjelman päättymisen jälkeen. Työnantajalla, samoin kuin työntekijällä, on mahdollisuus päättää työsuhde ohjelman loputtua. Usein ohjelman ajaksi on sovittu myös traineetason palkka. Mistä itselle työpaikka? Varsinais-Suomi on viime vuosina menettänyt useita suurempia työnantajia ja pääkonttoritoimintoja pääkaupunkiseudulle. Vaikka tilalle on tullut paljon uusiakin yrityksiä, ovat nämä usein pieniä tai keskisuuria yrityksiä. Pienemmissä yrityksissä ei useinkaan ole erityistä henkilöstöfunktiota ja kaikki eivät suinkaan käytä ulkopuolisia rekrytointipalveluja, vaan hakuprosessit hoidetaan itse. Pienyrittäjällä ei myöskään aina ole selvää tietoa siitä, miten esimerkiksi eri tutkintojen sisällöt eroavat toisistaan ja laajuudeltaan. Jos hakemuksia on vielä runsaasti, saattaa alkuvalinta tapahtua esimerkiksi pääosin palkkatoiveen perusteella, ilman tarkempaa taustojen selvittämistä. Nykypäivänä korostetaan erilaisten verkostojen merkitystä. Oma aktiivisuus ja yritteliäs asenne ovat edelleen tärkeitä työtä etsittäessä, mutta mitä jos ei pääse edes haastatteluihin? Verkostoituminen esimerkiksi oppilaitosten tai ammattiryhmien järjestämien vierailujen tai kontaktikohtaamisien avulla voisivat auttaa ainakin eri koulutuksien sisältöjen esittelyssä. Joillakin yhdistyksillä on myös omia työnhakukanavia, enimmäkseen pääkaupunkiseudulla. Eräät konsulttitoimistot myös mainostavat anonyymisti tarjolla olevia työnhakijoita. Jos työnantaja kiinnostuu jostakin osaamisalueesta, ottaa konsulttitoimisto ko. henkilöön yhteyttä ja tiedustelee, kiinnostaisiko häntä ko. yritys työnantajana. Jos mielenkiintoa on, yhyttää konsulttitoimisto hakijan ja yrityksen neuvottelemaan. Voisiko näistä malleista jalostua jotakin myös Varsinais-Suomeen? Hannu U. Ketola KTT, henkilöstöjohtaja Turun Seudun Ekonomien työelämätyöryhmän rekrytoinnin asiantuntija I Kuva Oskari Ketola TÄSSÄ NUMEROSSA Kirjoittajavieras - Ari Korhonen Ajankohtaista 4 5 Tieto hallintaan O n ollut mielenkiintoista nähdä, miten tietotekniikka on vuosien varrella kasvanut yritysten aputoiminnoista tärkeäksi menestystekijäksi. Siitä on monia esimerkkejä tässäkin lehdessä. Teemamme: Osaaminen ja ICT osoittautui erittäin ajankohtaiseksi. Teollinen internet tulee vastaan koko ajan. Termillä tarkoitetaan verkon yli toteutettavia edistyksellisiä IT-ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi tavaravirtoja ja työprosesseja voidaan optimoida. Sen kehittämistä korostaa myös Teknologiateollisuus ry, ja tuore esimerkki on Stera Technologies Oy:ssä (s. 6) jo käytössä Turussa. Big datan eli lukuisista lähteistä kerättävän massatiedon hyödyntäminen on ottanut harppauksia eteenpäin tiedon analysoinnin kehittämisessä. Lue kansainvälistä- Turun kauppakamarin liikennepäivässä Navigate-messuilla merenkulkualan keskusteluja seurasi satapäinen yleisö. Stera Technologies Oy on palkannut tänä vuonna sata uutta työntekijää. Turun tehtaalla autonosien pistehitsauksessa työskentelevä Kari Karonen on ollut talossa jo 18 vuotta. kin menestystä saavuttaneesta, ex-nokialaisten perustamasta Bigdatapump Oy:stä (s. 14), jonka toimitusjohtaja, kuinka ollakaan, puhuu myös laajentamisesta kuluttajasovelluksista teolliseen internetiin. IT:n merkityksen kasvaessa tietoturvauhkien hallinta nousee koko ajan tärkeämmäksi. Sen oivalsi Nixu Oyj jo kahdeksan vuotta sitten päättäessään keskittyä pelkästään kyberturvallisuuteen (s. 13). Helsingin pörssiin ja Pohjois-Euroopan johtavaksi kyberturvayhtiöksi tavoitteleva yritys selvitti ensimmäisen tavoitteensa kirkkaasti. Nyt voimme seurata, miten toisen tavoitteen saavuttaminen edistyy. Suomesta on pitkään povattu tietoturvan mallimaata - joko on sen aika? Menestystä toivomme Nixun lisäksi kaikille muillekin IT:n mahdollisuudet oivaltaville yrityksille. Tie on avoinna, sillä osaamista näyttää löytyvän. Omaa osaamistaan voi parantaa ottamalla ketterät menetelmät käyttöön (s. 12), ne ovat osoittaneet erinomaisuutensa nopeassa IT-kehityksessä. Munax Oy Laitilassa on panostanut moderniin tuotantoon ja uusien tuotteiden kehittämiseen, joista kananmunapohjainen proteiinijuoma on suunnitteilla myös vientituotteeksi Uusiin asemiin Henkilö - Marja Vaiste 8 10 TEEMA: ICT ja osaaminen 12 ANNE KORTELA, PÄÄTOIMITTAJA anne.kortela@manialehti.fi 11. VUOSIKERTA Pörssiin ampaissut kyberturvayhtiö Nixu Oyj kävi esittäytymässä Turussa, vas. Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen ja Varsinais-Suomen Osakesäästäjät ry:n puheenjohtaja Matti Vikström. Rahan valtakunta Salkunvartija - Veikko Karhulahti Ilmiöitä Tunnelmassa 16 17 18 19 JULKAISIJA / KUSTANTAJA Business to Business Mediat Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO TOIMITUS Päätoimittaja Anne Kortela Ydinviesti, PL 188, 20101 TURKU Puhelin 040 590 3860 anne.kortela@manialehti.fi TAITTO BBM Oy / Rota-Mainos Oy / Mika Ojala JUTTUVINKIT mania@manialehti.fi OSOITEMUUTOKSET mania@manialehti.fi PAINOPAIKKA Botnia Print, Kokkola 2014 TILAUSHINTA Vuosikerta (4 numeroa) 36 € PAINOS JA JAKELU Painos 13 000 kappaletta. Jaetaan henkilönimellä Turun MYYNTI Seudun Ekonomien, Turun Yrittäjien, Mervi Hakala 0404505578 Tarmo Hahto 050 1275 Turun Yrittäjänaisten ja varsinaismervi.hakala@bbm.fi myynti@manialehti.fi suomalaisten nuorkauppakamarien jäsenille. Lisäksi Yritys & Talous jaeKANSIKUVA Monsuuni taan kattavan yritytysrekisterimme mukaan alueen yrityspäättäjille ja avainhenkilöille. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi ISSN 1795-326X, verkossa 1795-3278 www.manialehti.fi Yritys & Talous 3 Kohti parempaa taloutta E urooppa ei ole edelleenkään toipunut vuonna 2008 alkaneesta taantumasta. Talous kasvaa, mutta vaatimatonta vauhtia. Korkojen ennustetaan pysyvän matalalla tasolla vielä pitkään, eikä työttömyyteen näyttäisi olevan tulossa nopeaa ratkaisua. Vaikka maailmanlaajuisen taantuman katalysaattorina on pidetty asuntomarkkinakuplan puhkeamista Yhdysvalloissa, ovat Euroopan talousvaikeuksien syyt moninaisemmat. 2000-luvulla globalisaation seurauksena maailmanlaajuiselle markkina-alueelle syntyi tuotantoa, jonka työntekijäkustannukset olivat monikymmenkertaisesti halvemmat kuin Euroopassa. Myötävaikutimme itse kehitykseen investoimalla kuljetuksen ja varastoinnin edellytyksiin, jotta tavarat voitiin tuoda mahdollisimman nopeasti ja halvalla kuluttajien luo Eurooppaan. ELVYTYS MUUTTUI SÄÄSTÖIKSI Pitkäkestoisen taantuman ratkaisuna voi olla markkinoiden tasoittuminen pitkällä aikavälillä, ikään kuin hidas reset-nappulan painallus, jossa ”nollauksen” jälkeen yhteisen markkina-alueen erot kapenevat ja kasvu käynnistyy. Myös ostovoimaisten kuluttajien määrä tulee lisääntymään, kun Kiinaan ja Intiaan muodostuva keskiluokka ryntää markkinoille. Toinen vaihtoehto on, että taloudellinen tilanne ratkeaa ison kriisin kautta, joista pahin skenaario olisi sota. Raisiossa on käynnistynyt tai käynnistymässä useita yrityslaajennushankkeita monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Koska voimme kuitenkin itse vaikuttaa tulevaisuuteemme, on hyvä pohtia millaisia ratkaisuja meidän pitäisi tehdä, jotta voisimme minimoida taloustilanteen kielteisiä vaikutuksia. nuskohde - Myllyn laajennus - valmistuu vuoden 2015 aikana. Lisäksi muutokset Turun telakan omistuspohjassa tarkoittavat laivanrakennusalan piristymistä monen huonon vuoden jälkeen. Suomen ja koko Euroopan tulisi kääntyä pessimismistä määrätietoisten tulevaisuuden visioiden rakentamiseen. Koulutus on tulevaisuuden panostuksista tärkein. Toimintamme on jo nyt ja tulee yhä enemmän olemaan kansainvälistä ja verkottunutta. Parhaat osaajat pääsevät rakentamaan luksusta, ja muualla tehdään bulkia, olipa kysymys laivan rakentamisesta, tietotekniikasta tai ympäristöteknologiasta. Suomeen tuskin syntyy nopealla tähtäimellä uutta Nokiaa, mutta Suomessa on paljon hyvää, joka luo pohjan menestymiselle tulevaisuudessa. Suomalainen osaaminen on yhä huipussaan monilla osa-alueilla. Suomen kouluissa lapset oppivat kieliä ja yhä suuremmissa määrin verkottumaan internetin välityksellä eri puolille maapalloa. Perustaidot luonnontieteistä ja historiasta ovat kunnossa. Venäjän kielen monipuolisempaa osaamista olisi Suomessakin syytä parantaa. Suomi on yhä myös erittäin turvallinen maa. Suomi voi tarjota monille yrityksille sijoittumisen mahdollisuuden, kuten myös investoreille varmaa tuottoa. Esimerkiksi Turun seudulla löytyy niin Turusta, Raisiosta, Liedosta, Kaarinasta ja monesta muustakin kaupungista valmiita yritysalueita, joihin tulevaisuuden työpaikkojen on helppo sijoittua. Alueeltamme löytyy osaavaa työvoimaa, huippututkimusta ja huippukoulutusta. Ratkaisun hetket ovat käsillämme. Täytyy olla rohkea ja uskaltaa panostaa tulevaisuuteen: lapsiin, nuoriin, osaamiseen ja investointeihin. Taantuma on selätettävissä, mutta jonkin verran kärsivällisyyttä se vaatii. Vielä hetki sitten koko läntinen maailma panosti elvytykseen voimakkaasti. Tällä hetkellä tilanne on luisumassa toiseen ääripäähän. Menoja leikataan ja veroja korotetaan. On ennustettavissa, että jompikumpi valituista teistä on väärä. Joko elvytys lopetettiin liian aikaisin, tai sitten leikkaukset aloitettiin liian myöhään. VAARANTAAKO JULKINEN TALOUS KASVUN? Erityinen huoli kohdistuu tällä hetkellä julkiseen talouteen. Huoli on yhteinen läpi Euroopan. Suomessa leikkaukset ja veronkorotukset ovat vasta alkamassa. Erityisesti Suomen kuntatalous uhkaa joutua lähitulevaisuudessa vaikeuksiin, muodostavathan kuntien valtionosuudet Suomen valtion suurimaan kuluerän. Myös Turun seudulla taloudellinen tilanne on pysynyt alavireisenä. Kuluvan vuoden aikana työttömyys on kääntynyt kasvuun. Kuntien verotulokehitys on heikkoa, ja lisäksi valtionosuusuudistus vie seudulta useita kymmeniä miljoonia euroja valtionosuuksia. Kuntien kannalta valtionosuuksien leikkaukset merkitsevät varmuudella ainakin julkisten investointien vähentymistä, mutta ne voivat johtaa myös palveluiden heikkenemiseen. Suomi on voinut pitkään ylpeillä PISA-saavutuksilla, maailman parhaalla peruskoululla ja huippuosaajilla melkein millä tahansa alalla. Jos Suomi nyt säästää vääristä kohteista, palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. LUOTTAMUS TULEVAISUUTEEN PALAUTETTAVA Vaikka alueelliset näkymät ovat lyhyellä tähtäimellä pessimistiset, on lähitulevaisuuden näkymissä myös positiivisia piirteitä. Raisiossa on käynnistynyt tai käynnistymässä useita yrityslaajennushankkeita monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Varsinais-Suomen suurin kaupanraken- 4 Yritys & Talous ARI KORHONEN Kirjoittaja on Raision kaupunginjohtaja manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Euroopan meriturvallisuudesta vastaavan EMSA:n johtaja Markku Mylly kertoi rikkidirektiivin noudttamisen valvonnasta Merikuljetuksia tehostettava Turun kauppakamarin liikennepäivässä Turun Messukeskuksen Navigate-tapahtumassa käytiin vilkasta keskustelua ensi vuoden alussa voimaan tulevan rikkidirektiivin päästörajoitusten vaikutuksista sekä muista kilpailukyvyn osatekijöistä. Rikkidirektiivi lisää merikuljetusten kustannuksia Itämerellä jo lyhyellä tähtäimellä, sillä polttoaineen vaihto rikittömään meridieseliin tai LNG:hen vaatii teknisiä muutoksia, tai varustamon on hankittava rikkipesureita, joiden käyttö ei vielä ole yleistä. Myös laivainvestointeja saatetaan aikaistaa, ja 15–30 vuoden kuluessa laivakanta todennäköisesti uusiutuu täyttämään vaatimukset. Itämeren rajoitukset voivat myös vähentää alueella harvoin käyvien alusten vierailuja, mikä vähentää satamien tuloja. Yhdessä pienentyneen viennin kanssa on selvää, että merikuljetusten tehostamista tarvitaan kilpailukyvyn parantamiseksi. Finnlinesin markkinointijohtaja Staffan Herlin pitää suurimpana ongelmana volyymivirtojen pienuutta. Hänen mukaansa paluurahtien ja reittien tehostaminen on välttämätöntä. Hän korostaa myös, että vaikka aina haetaan skaalaetua, tärkeämpää olisi kiinnittää huomiota laivojen TEU- kokoon, joka ratkaisee millaisia kontteja niihin voi lastata, ja mitä rahtia kuljettaa. Sen avulla voi kehittää tehokkuutta. – Tärkeintä on pitää laivat liikkeessä, ja siinä tarvitaan yhteistyötä, jota on opittu vuoden 2009 jälkeen. On pystytty kehittymään ja opittu hirveästi kilpailukyvyn kehittämisestä esimerkiksi tuotesopeutuksen kautta. On opittu hyvä yhteistyön meininki, Herlin sanoo. ANNE KORTELA YRITTÄJÄ, TARTU TONNIIN! Neste Jacobs Oy:n Thomas Schmidt pitää LNG:n käytön yleistymistä varmana. LNG:n menestykseen panostetaan Navigate-tapahtumassa kuultiin myös LNG:n ratkaisuista ja mahdollisuuksista Turku Seas 2020 ja Turun kaupungin järjestämässä tilaisuudessa. Tilaisuudesta välittyivät monien mahdollisuuksien näkymät. Nesteytetyn maakaasun etuna nähdään erityisesti helppo kuljetettavuus ja rikkidirektiivin vaatimukset alittavat päästöt. Infrastruktuuria rakennetaan ja teknologioita kehitetään aktiivisesti. LNG tuo ja on jo tuonut työtä monille korkean tason asiantuntijayrityksille. – Vaikka markkinat ovat vielä pienet, kysymys ei enää ole siitä, tuleeko LNG:stä tärkein polttoaine, vaan siitä, milloin se tapahtuu. Tähtäämme johtavaan asemaan Pohjoismaiden markkinoilla, vuosittainen kasvu on noin 20 prosenttia, johtaja Tommy Mattila Gasumin tytäryhtiöstä Skangass Oy:stä toteaa. Yhtiön LNG-terminaalit ovat Norjassa ja Ruotsissa, Suomeen on suunnitteilla terminaali Poriin. Porin projektista 2014–2016 vastaa Neste Jacobs Oy. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO tarjoaa nyt täsmäkoulutusta juuri sinulle, yrittäjä. Ja vieläpä aivan ilmaiseksi – olemme varanneet koulutukseesi 1000 euroa! Syksyn kat koulutuspai a ss o ja jo ovat i! et h i – toim 4900 puh. 02 2633 rku.fi tu oppisopimus@ Valittavana on esimerkiksi markkinointi-, verotus- ja talouskoulutuksia. Parasta koulutusta saamme kuitenkin tarjottua siten, että kerrot meille itse, mitä tarvitset. Yrittäjä, ota yhteyttä, niin teemme yhdessä juuri sinulle sopivan suunnitelman. Yritys & Talous 5 Teknologiateollisuudessa kansainvälinen osaaminen tärkeää T urkulainen elektromekaniikan sopimusvalmistaja, Stera Technologies Oy on palkannut tänä vuonna sata ihmistä, joista 70 Suomeen, 20 Viroon ja 10 Intiaan. Maalis-huhtikuussa rekrytoidaan vielä noin 20 työntekijää. Kaikkiaan henkilökuntaa on 730, josta 510 on Turussa, 100 Virossa ja 70 Intiassa. Tänä vuonna liikevaihto kasvaa noin kymmenen prosenttia ja nousee noin 65 miljoonaan euroon. Kasvua ennakoidaan myös ensi vuodelle, se tulee monen asian hallitsemisesta. – Tärkeintä on asiakasstrategian hallinta. Mitä paremmin ymmärrämme asiakkaan liiketoimintaa, sitä paremmin pystymme kehittämään heille palveluja, toimitusjohtaja Heikki Ajanko toteaa. Yrityksen toiminta kattaa koko valmistusketjun suunnittelusta valmistukseen ja testaukseen sekä työkaluihin asti. Tukijalkoja on useita, sillä asiakkaita on monilla eri toimialoilla. Lisäksi pidetään huolta, ettei yhden asiakkaan osuus nouse määrääväksi. Se onnistuu pyrkimällä kasvattamaan myös muiden asiakkaiden osuuksia. Steralla on sopimusvalmistuksen lisäksi omia tuotteita. valtaosa päätyy kotimaisten asiakkaiden kautta ulkomaille. Stera valmistaa muun muassa Koneelle hissien ohjausyksiköitä ja ovimekanismeja. Muita SUOMESSA ON viisi tehdasta, joista kolme Varsinais-Suomessa. Turussa tehdään pääasiassa autoteollisuuden osia, Kaarinassa ja Paimiossa sähkökaappeja. Melkein puolet tuotannosta menee suoraan vientiin, ja muistakin tuotteista AJANKO TOIVOISI enemmän joustoa työaikoihin, joista pitäisi voida neuvotella suoraan työntekijöiden kanssa. Työvoimakustannukset ovat hänestä korkeat. Stera tasaa niitä esimerkiksi vuokratyövoimalla, joka tuo joustoa. Viron tehtaalla päästään puolta pienemmillä kustannuksilla, ja Intiassa noin kymmeneen prosenttiin. Kustannussäästöjä on haettu viime Turun yksikönpäällikkö Vesa Ohlsson (vas.) ja Heikki Ajanko esittelevät tuotantoa, jota tehostaa uusi digitaalinen toiminnanohjausjärjestelmä. isoja asiakkaita ovat Ponsse, Cargotec, ABB ja Sandvik. aikoina investoimalla automatiikkaan ja teolliseen internetiin. Esimerkiksi Turussa otettiin käyttöön trukkien digitaalinen toiminnanohjaus. Trukinkuljettajat saavat suoraan työpisteistä tabletille tiedot materiaalin loppumisesta, ja ohjelma suunnittelee heidän reittinsä minimoimalla odotusajat. Ajangon arvion mukaan se säästää kahden hengen työpanoksen. Hän toivoisi myös Saksan kaltaisen oppisopimuskoulutuksen kehittämistä, joka edellyttäisi ammattikoulutuksen ja yritysten yhteistyön tiivistämistä huomattavasti. TEKNOLOGIATEOLLISUUSYRITYSTEN KASVUVAUHTI on Suomessa hiipunut viime vuoden tasolle. Varsinais-Suomessa tulee noin kolmen prosentin keskimääräinen kasvu, joka on maan korkein. – Tässä on osittain tilastoharhaa, sillä vertailuluvut olivat alhaiset, ja maakunnittain isojen yritysten vaikutus on suuri. Myös erot yritysten välillä ovat suuria. Varsinais-Suomessa kasvua ennakoi noin kolmasosa yrityksistä, ja 60 prosentin näkymät ovat ennallaan. Myönteisintä kehitys on tietotekniikka-alalla, jonka yritykset kasvoivat Suomessa 14 prosenttia, mutta se on toimialoistamme pienin. Kaikkiaan teknologiateollisuuden osuus Suomen viennistä on puolet, ja vienti on selvästi jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä. Erityisesti pk-yritysten vientiä pitäisi kehittää, Teknologiateollisuus ry:n aluepäällikkö Teppo Virta arvioi. Hän näkee kasvumahdollisuuksia erikoistuotteissa esimerkiksi energiansäästöön, veden puhdistukseen ja meriteollisuuteen, sekä älyn lisäämisessä eri tuotteisiin teollisen internetin ja digitalisoinnin keinoin. ANNE KORTELA Telakalla töitä viidelle tuhannelle Turun telakalla Pernossa nähdään nyt pitkästä aikaa yhtäaikaisesti kaksi valmistumassa olevaa laivaa, kun Meyer Turku aloitti 18.11.2014 Mein Schiff 5 -risteilylaivan tuotannon. Ennestään tekeillä on saman asiakkaan, saksalaisen TUI Cruisisen tilaama sisaralus Mein Schiff 4, jonka valmistus aloitettiin telakan edellisen omistajan STX Finlandin aikana. Se luovutetaan asiakkaalle ensi keväänä. Tänä vuonna toukokuussa samalle asiakkaalle luovutettiin sarjan ensimmäinen, Turus- sa valmistettu laiva, Mein Schiff 3. Mein Schiff 6:n tuotanto aloitetaan noin vuoden päästä. – Meyer Turku on hyvin tyytyväinen ja innoissaan saadessaan aloittaa Mein Schiff 5 laivan rakentamisen. Katsomme positiivisesti tulevaisuuteen yhdessä telakan koko henkilöstön, suomalaisen meriteollisuus-verkoston ja tilaajan - TUI Cruisesin - kanssa, Meyer Turku Oy:n toimitusjohtaja Jan Meyer sanoi tuotannon aloitus -tilaisuudessa. Operantes Oy:n palvelusta Turun tulevaisuuden kehittäjä Turun kehittäjä -tapahtuman yhteydessä käydyn Turun tulevaisuuden kehittäjä 2014 -kilpailun voitti Operantes Oy:n palvelu Vara. On-line palvelu on kohtaamispaikka sijaisopettajille ja kouluille. Turun tulevaisuuden kehittäjä on kasvuyritys, startup, liikeidea tai henkilö, jolla on potentiaalia kasvaa seuraavaksi turkulaiseksi taloudelliseksi menestystarinaksi. Palkitun valitsivat Turun Nuorkauppakamari ja Turku Science Park Oy. Muut finaaliyritykset olivat Aittokoski Experience, Lakivälitys, Skene ja Tapin Feedback. 6 Yritys & Talous – Olemme asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen tuleville vuosille. Aiomme laajentaa risteilijälaivastoamme kolmesta laivasta kuuteen vuoden 2017 loppuun mennessä, jolloin meillä on yhteensä 14 000 vuodepaikkaa, TUI Cruisesin toimitusjohtaja Wybcke Meier totesi. Teknisesti erittäin korkeatasoiset, innovatiiviset ja ympäristöystävälliset GT 99 500 risteilijät ovat noin 294 metriä pitkiä ja noin 36 metriä leveitä. Risteilijöissä on noin 1 250 hyttiä (2 500 alavuodetta) ja henkilökuntaa 1 000 henkilöä. Erityistä huomiota on kiinnitetty aluksien ympäristöystävällisyyteen ja energiatehokkuuteen. Laivasarjan kukin alus antaa työtä Meyer Turun telakalle noin 5000 henkilötyövuotta ja työllistää merkittävästi suomalaista meriteollisuusverkostoa. Laivojen kotimaisuusaste on noin 80 prosenttia. Turun telakan omistaja vaihtui 18.syyskuuta, kun saksalainen perheyhtiö Meyer Werft allekirjoitti siitä lopullisen kauppasopimuksen. ■ Vilperi Googleyhteistyöhön SP-Bikeservice kasvaa Salossa Digimediatoimisto Vilperi on solminut Googlen kanssa Premier SMB Partner -yhteistyösopimuksen ja saa käyttöön viimeisimmät tiedot Adwords-tuotteista ja työkaluista sekä tukea kampanjanhallintaan, raportointiin ja markkinointiin. Premier SMB Partner -yritykset täyttävät Googlen asettamat vaatimukset laadulle, työn läpinäkyvyydelle sekä asiakaspalvelulle, ja ovat käyneet läpi laajan koulutuskokonaisuuden. SP-Bikeservice Oy on ostanut Porin Laitepiste Oy:n, joka on valmistanut 25 vuotta rollaattoreja. Tuotanto siirtyy ensi vuonna Saloon, jossa kootaan noin 10 000 polkupyörää vuodessa. Yhtiö työllistää 12 henkilöä ja keväällä 7 kausityöntekijää, rollaattori tuo työtä 5-10 henkilölle. Markkinointi- ja myyntiyhteistyö on aloitettu Huntteri Oy:n kanssa ja ponnistelut viennin avaamiseen on käynnistetty. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Lisää tuotteita, investointeja ja vientiä K asitien varteen Laitilaan on noussut jo hehtaari Munax Oy:n tuotantotiloja. Uusin tehdaslaajennus otettiin lokakuussa käyttöön. Munanpakkaamo on laajentanut toimintaansa uusille liiketoiminta-alueille, ja tuo markkinoille aluksi kaksi uutta tuotetta. – Ensimmäisenä tuomme kuluttajamyyntiin Laitilan proteiinijuomat, joissa on kananmunaa, hedelmiä ja marjoja. Ne tulevat myyntiin ensi vuoden alussa Toinen uutuus on aluksi suurtalouskeittiöihin markkinoitava munavoi, joka on helposti levitettävää ja säilyy ilman lisäaineita 28 päivää, toimitusjohtaja Janne Torikka kertoo. Munavoi on Munaxin patentoima tuote, jossa käytetään Valion voita. Siitä on tehty jakelusopimus Valion kanssa. – Yhteistyö on meille erittäin merkittävä, koska kaksi kotimaista elintarvikealan yritystä voi näin yhdistää tietotaitonsa. Proteiinijuomista on jo tehty jakelusopimuksia Suomessa keskusliikkeiden kanssa ja tähtäämme myös vakavasti vientiin. Neuvottelut ovat jo käynnissä Skandinaviassa. Tarvitsemme myös lisää sopimustuottajia, sillä raaka-aineen tarve kasvaa ensi vuonna noin 20 prosenttia. Nyt tuottajia on noin 60, Torikka jatkaa. Munax Oy on investoinut vajaan yhdentoista vuoden historiansa aikana jo yhdeksän kertaa nykyaikaisiin tuotantomenetelmiin ja tuotekehitykseen. Uu- sin investointi on niistä suurin ja se nieli neljä miljoonaa euroa. Yrityksen omistajat ovat kolme suomalaista tuottajaa Juha Vento, Hannu Majander ja Janne Torikka perheineen. – Laajennuksessa saimme uusia tiloja ja laitteita, kuten pakkasvaraston ja pakastuslinjan. Lähivuosina on tulossa vielä investointien kierre, sillä olemme panostaneet paljon tuotekehitykseen, joten uusia tuotteita on tulossa, Torikka jatkaa Hänen mukaansa on aika nostaa myös tuottajien arvostusta, ja hän lupasi laajennuksen avajaisissa nostaa luomu-, virikeja lattiakanaloiden tuottajahintaa viidellä prosentilla. Myös henkilökuntaa arvostetaan, ja vihkiäistilaisuudessa yrityksen tuotekehitystiimi kukitettiin kiitokseksi hyvästä työstä. – Olemme syksyllä palkanneet kuusi uutta työntekijää, ja vuoden lopussa tarvitsemme vielä 3-4 uutta jalostustyöntekijää, Torikka toteaa. Avajaisissa vieraili myös maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo, joka sanoi olevansa ylpeä varsinaissuomalaisesta Munaxista. – Yrityksen investoinneissa näkyy usko tulevaan. Myös elintarvikealan rakennemuutos on otettu hyvin huomioon, sillä logistiikka on tehokasta ja lisäksi halutaan hyödyntää biotalouden uudet mahdollisuudet ja luoda uusia innovaatioita, jotka ovat todellisia vientituotteita. Myös tuo- Laitilassa kananmunia pakataan kahdessa vuorossa nykyaikaisin menetelmin. tannon eettisyys ja eläinten hyvinvointi otetaan hyvin huomioon. On myös erittäin arvokasta työllistää ihmisiä, ministeri totesi puheessaan. Munax Oy:n liikevaihto on noin 30 miljoonaa euroa, henkilökuntaa on 60. Yritys pakkaa noin 20 miljoonaa kiloa kananmunia vuodessa. Tammikuussa 2014 yritys lanseerasi pakatun munanvalkuaistuotteen kotitalouksiin ja suurkeittiöihin. ANNE KORTELA MAINOS Yrittäjän ammattitutkinto oppisopimuksella ydinosaamisen tueksi T urun ja Raision oppisopimustoimistot juhlivat opiskelijoiden valmistumista yhteisessä Sadonkorjuujuhlassa Turun VPK -talolla. Tilaisuudessa palkittiin myös ansioituneita opiskelijoita. Turun oppisopimustoimiston stipendillä palkitseman yrittäjä Maria Leinon ydinosaaminen on hioutunut kymmenen vuoden aikana henkilöstö- ja johtamiskonsultoinnissa StrateCom Oy:ssä, joka siirtyi yrityskaupan jälkeen Maria Leinon omistukseen vuosi sitten. Yrittämisen mukanaan tuomat tehtävät tarvitsivat tuekseen yrittäjäosaamista. Oppisopimustoimiston tarjoama työn ohessa suoritettava Yrittäjän ammattitutkinto ja mentor-tuki sopivat parhaimmin kiireiseen arkeen. Tutkinnossa korostuu käytäntö, jossa luennoitsijat tuovat osaamisensa suoraan yrittäjän arkeen. Leino on listannut parikymmentä kohtaa, joista on ollut suoraan hyötyä. – Konkreettisen opin voi käyttää hyödyksi heti. Tämä on selkeyttänyt yrittäjän eri roolien ymmärtämistä, kuten milloin roolini on edistää yrityksen markkinointia, tuotekehitystä tai taloushallintoa. Nyt tiedän mikä ”roolihattu” minulla on kulloinkin päässä, pohtii Leino. Lähiopetuksessa saatu vertaistuki muilta yrittäjiltä on tärkeää. Leinon mielestä oppisopimusopiskelu ei syö ajallisesti liikaa resursseja. Opiskelijan motivaation ja aktiivisuuden pitää olla korkealla, koska läsnäolopakkoja ei ole. MENTOR YRITYSKUMMEISTA Yrittäjän ammattitutkintoa suorittava saa tuekseen mentorin, jolla on pitkäaikaista kokemusta ja tietoa yrityksen kehittämisen keskeisistä toiminnoista, olipa se sitten ulkomaankauppaa tai yrityskaupan suunnittelua. Kuvassa talousneuvos Olavi Johansson ja yrittäjä Maria Leino. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Talousneuvos Olavi Johanssonilla on 25 vuoden kokemus palvelubisneksen johtamisesta ja hän valikoitui StrateComin mentoriksi Yrityskummien kautta. Tapaamiskertoja on ollut noin kahdeksan. – Kävimme läpi vaiheittain liiketoiminnan kehittämisen prosessin aina osakeyhtiön tilinpäätökseen asti. Miten voi välttää karikoita ja miten päästä eteenpäin, kuvailee Johansson. Johansson kehuu yhteistyötä hyväksi ja mentorointi jatkuukin vielä, vaikka yrittäjäkurssi on päättynyt. – StrateComissa kova ydin on asiantuntemus henkilöstöasioissa. Mentorin rooli on näkökulmien ja yksinkertaistettujen mallien luonti yrittäjälle, kiteyttää Johansson. Yliopistonkatu 31, 4 krs. 20100 TURKU puh 02 2633 4900 Yritys & Talous 7 Hartela-yhtiöt Oy Hartela-yhtiöt Oy:n hallitus on kutsunut konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi DI Juha Korkiamäen (53). Hän aloittaa tehtävässään 5.1.2015 ja siirtyy siihen NCC Housing-liiketoiminta-alueen maajohtajan tehtävistä. Hän on toiminut NCC-konsernissa vuodesta 1999 alkaen useissa asuntorakentamisen johtotehtävissä. Heikki Hartela keskittyy jatkossa uusiin strategisiin kehityshankkeisiin ja hallitustyöskentelyyn. Kesko Lounais-Suomi Nuorkauppakamarien vuosi 2015 Someco Oy Aurajoen Nuorkauppakamari ry Teija Leino Teija Leino on aloittanut marraskuussa 2014 myyntijohtajana. Someco Oy on vuonna 2012 perustettu sosiaalisen median erikoistunut viestintätoimisto. Someco sparraa ja konsultoi sekä yrityksiä että asiantuntijaorganisaatioita käyttämään sosiaalista mediaa tehokkaasti sekä tukee yrityksiä sisällöntuotannossa, kampanjatoteutuksissa sekä myös entistä enemmän sosiaalisen median mainonnassa. Mika ja Anne Pukkila Turun Messukeskus Oy Turun K-market Härkämäen uutena kauppiaana aloitti joulukuun alussa kauppatieteiden maisteri Ossi Kulmala (27). Hän suoritti Ruokakeskon Kauppiasvalmennukseen kuuluvan kauppaharjoittelun Hirvensalon K-market Delissä. Aiemmin hän on työskennellyt Nokian ja Cargotecin palveluksessa. Ruoanlaitto ja uudet ruokatrendit kiinnostavat, ja erityisesti läheltä tulevat tuotteet saavat lisätilaa kaupassa. K-market Härkämäki työllistää kauppiaan lisäksi yhdeksän työntekijää, jotka siirtyvät uuden kauppiaan palvelukseen. Turun Messu- ja Kongressikeskuksen uudeksi toimitusjohtajaksi on nimitetty MBA Hannele Wolf-Mannila (44). Hän siirtyy tehtävään pitkäaikaisen toimitusjohtajan Tuomas Kytän jäädessä eläkkeelle vuoden lopussa. Merkittävän, vuosikymmenien mittaisen messu-uran, tehnyt Kyttä on ollut yhtiön johdossa vuodesta 2000. Wolf-Mannila tulee tehtävään mainostoimisto Briiffin toimitusjohtajan paikalta. Hän on aikaisemmin toiminut myös näyttelypäällikön tehtävissä Helsingin Messukeskuksessa ja vastannut siten useista merkittävistä kansainvälisistä messutapahtumista. Someron K-supermarket Härkätien kauppias vaihtui marraskuun alussa. Uusina kauppiaina aloittavat Mika ja Anne Pukkila. He rakennuttavat Somerolle täysin uuden kauppakiinteistön, joka useine etumyymälöineen valmistuu keväällä 2016. K-supermarket Härkätie työllistää kauppiasperheen lisäksi 10 kaupan alan ammattilaista. Mika Pukkila on jo toisen polven kauppias, ja pariskunta on hoitanut kauppaa 12 vuotta ennen siirtymistään yrittäjiksi muualle. Taalintehtaan keskustassa toimivan K-market Matkompiksen kauppias vaihtui 10. marraskuuta. Uusina kauppiaina aloittivat Tuulia Nieminen ja Kaisa Varjus. K-market Matkompis työllistää kauppiaiden lisäksi neljä ruokakaupan osaajaa. MPS-Yhtiöt Turun tiimiä on vahvistettu kahdella uudella konsultilla. Mari Jokiranta keskittyy erityisesti henkilöarviointeihin ja uudelleensijoitusvalmennuksiin, Catharina Kallio rekrytointeihin ja valmentamiseen. Molemmat konsultit tekevät asiakasyritysten kanssa myös laajasti erilaista kehittämistyötä. Vuoden 2015 toiminnan painopisteeksi nostetaan Itämeren tilan parantaminen. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja (PRES): Sarianne Mäkelä, viime vuoden pj. (IPP): Tatu Virta, varapuheenjohtaja (DP): Maarit Hurme, kehitysjohtaja (LOM): Marjaana Roth, kehitysjohtaja (IND): Marjo Leino, kehitysjohtaja (COM): Urho Blom, rahastonhoitaja (TREAS): Ringa Masalin, tiedottaja (LIO): Suvi Tuomi, sihteeri (SECY): Heidi Sarmas, kansainvälisyysvastaava (IPRO): Eve Hirvonen. Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari ry Vuonna 2015 toiminnan linjana on alueen, paikallisten yritysten sekä oppilaitosten yhteistyön kehittäminen. Vietetään myös 40-vuotisjuhlavuotta. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja Pekka Vieno, varapuheenjohtaja Sofia Lindholm, kehitysjohtaja (yksilö) Stella Tallqvist, kehitysjohtaja (yhdistys) Matias Ojala, kehitysjohtaja (yhteiskunta) Mikko Ruhtinas, rahastonhoitaja Niina Virtala, sihteeri Heidi Hirviniemi, tiedottaja Aurora Nieminen, edellisen vuoden puheenjohtana, Tero Mikola. Turun Nuorkauppakamari ry Vuoden 2015 toiminta keskittyy Turun keskustan elävöittämiseen. Hallitukseen on valittu: puheenjohtaja Janne Puurunen, varapuheenjohtaja Daniela Knif-Kiviniemi. Kehitysjohtajat: Joonas Korhonen, Katariina Räike, Jori Salama ja Joonas Suominen. Rahastonhoitaja Aleksi Naatula ja sihteeri Anna Hakala. Mukana hallituksessa jatkaa myös vuoden 2014 puheenjohtaja Jaakko Saari. Hallitus kutsui tiedottajaksi Jaana Hildénin ja lainopilliseksi neuvonantajaksi Juhani Ekurin. Turun Osuuskauppa Marketkaupan toimialajohtajaksi on 23.9.2014 alkaen nimitetty Mikko Rauhanen. Hän jatkaa myös Turun Osuuskaupan johtoryhmän jäsenenä. Rauhanen on toiminut vuodesta 2001 lähtien useissa johto- ja esimiestehtävissä TOK:n market-toimialalla, viimeksi S-market- ja Sale-ketjujohtajana. KTM Hannamaija Reunanen on nimitetty talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.1.2015 alkaen. Reunanen toimii tällä hetkellä Aina Group Oyj:n talousjohtaja. Vilperi Digimediat Oy Toimitusjohtajaksi on nimitetty 1.12.2014 alkaen Mikko Hallanoro. Entinen toimitusjohtaja ja perustajaosakas Petri Elovaara siirtyi liiketoimintajohtajaksi vastaamaan Vilperin palveluiden ja kumppanuuksien kehittämisestä. Muutos yritysjohdossa on osa Vilperin kasvustrategiaa. Vuonna 2009 perustettu yritys on kasvanut nopeasti startupista 70 hengen digimediatoimistoksi. Tavoitteena on jatkaa kasvua kotimaassa valtakunnalliseksi 200 hengen yritykseksi ja laajentua kansainvälisille markkinoille. Innovaatio-osaamisen arviointia kehitetään Turun ammattikorkeakoulu koordinoi EU-hanketta, jossa kehitetään menetelmiä opiskelijoiden innovaatio-osaamisen arviointiin. Korkeakoulussa sovelletaan innovaatiopedagogiikkaa, jolla valmiuksia kehitetään koko opiskelun ajan, mutta niiden mittaamiseen ei ole ollut riittävästi välineitä. Nyt kehittämiseen on saatu Erasmus+ -ohjelmasta miljoonan euron rahoitus. FINCODA-hankkeessa kehitetään tietokonesovellus innovaatio-osaamisen arviointiin, ja siinä on mukana sekä korkeakouluja että yrityksiä viidestä maasta. Sovelluksesta hyötyvät sekä oppilaitokset että yritykset. Turun AMK menestyi tiukassa kilpailussa, sillä vain vajaa neljä prosenttia hakijoista sai rahoituksen. Nordkalk Talonrakentamisen näkymät tyydyttävät Jarkko Kaplin Nordkalkin hallitus on nimittänyt diplomi-insinööri Jarkko Kaplinin (47) Nordkalkin toimitusjohtajaksi 1.1.2015 alkaen. Hän raportoi Rettig Groupin toimitusjohtajalle Hans Sohlströmille. Kaplin on toiminut Nordkalkin PulpPaper & Finland divisioonan johtajana vuodesta 2012 ja vastaa toistaiseksi myös tästä divisioonasta. Hän on Rettig Groupin johtoryhmän jäsen. Lounaisen Suomen rakennuttajien mielestä viimeisen puolen vuoden talonrakentamisen suhdannetilanne on ollut tyydyttävä ja teetettävien töiden määrä seuraavana puolivuotiskautena pysyy ennallaan. Uusasuntotuotanto ja toimitilarakentaminen supistuvat, mutta korjaustoiminnan arvioidaan kasvavan. - Tarjouspyynnöt ovat vähissä uudisrakennuspuolella, mutta onneksi on korjausrakentamista. Mitään kasvua ei ole indikoitavissa. Hyytävä, jäinen talvi on tulossa, kun kohteet vähenevät, työttömyyttä tulee, Talonrakennusteollisuus ry:n Turun yhdistyksen puheenjohtaja Jari Lainio Rakennustoimisto Lainio & Laivorannasta toteaa. Yhdistyksen jäsenyritysten tilanteet vaihtelevat. Joillakin on täystyöllisyys, osalla on kohteita valmistumassa vuoden lopussa, eikä uusia ole paljon tarjolla. Rakentajat toivoisivat, että julkisen puolen kohteista tulisi päätöksiä, jotka auttaisivat tilannetta. NIMITYSUUTISET mania@manialehti.fi 8 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Aurajoen Nuorkauppakamari ry Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari ry Turun Nuorkauppakamari ry Naiset ja valta Onko naisjohtajilla valtaa, pohtivat naisjohtajien Gaia-verkoston keskustelijat. G aia Network Association ry on johtavassa asemassa olevien naisten yhteistyöverkosto, joka on toiminut Suomessa kymmenen vuotta. Turkulaiset jäsenet kokoontuivat keskustelemaan siitä, tuoko johtajuus naisille valtaa. Paneelissa olivat mukana Nesteen Naantalin jalostamon johtaja Elina Herrala, FLS Finlandin toimitusjohtaja Helena Korte, Turun yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Maija Vähämäki sekä Katariinan seurakunnan uusi kirkkoherra Leena Kairavuo. Keskustelua moderoi Humapin organisaatiokonsultti Seija Raesola, ja siihen osallistui noin 20 yhdistyksen jäsentä. Kaiken kaikkiaan keskustelu oli aktiivista. Yleisenä mielipiteenä voi sanoa, etteivät naisjohtajat erityisemmin pidä naisten ja miesten vastakkainasettelusta. – Vaikka eroja sukupuolten kohtelussa myönnettiin edelleen olevan. Yhtä mieltä oltiin myös siitä, että valta tulee henkilön, ei automaattisesti aseman tai sukupuolen kautta. – Valta pitää ansaita, pitää osoittaa olevansa sen arvoinen. En koe sitä välttämättä sukupuoliasetelmana. Johtajuus on muuttunut, ja johtajaan kohdistuu enemmän vaatimuksia kuin aikaisemmin. Ennen vallan käyttö on perustunut enemmän auktoriteettiin, nykyisin tapa johtaa ratkaisee enemmän, Elina Herrala toteaa. – Valta on jossain, jos se ei ole johtajalla, niin joku muu ottaa sen käyttöönsä. Pelkkä asema ei riitä, vaan täytyy olla kiinnostunut muun muassa henkilöstöhallinnosta ja hyvinvoinnista, Leena Kairavuo miettii. – Tutkittu asia on, että naiset eivät tue toisiaan, se on jotenkin kummallista. Esimerkiksi yliopistoissa hierarkkisissa rakenteissa on valtaa. Harva lähtee muuttamaan rakenteita, mutta vasta sitten on valtaa, kun pystyy muuttamaan niitä. Val- ta ei ole vain aseman tuomaa, Maija Vähämäki toteaa. Naiset eivät aina myöskään halua valtaa, vaikka sitä tarjottaisiin heille, totesi useampi keskustelija. Syynä nähtiin esimerkiksi ylitunnollisuus ja oman osaamisen aliarvioiminen, sekä haluttomuus vastuunottoon. Mehiläisen yksikönjohtaja Kirsi Leväpelto näkee, että miesjohtajien verkostot ovat vahvemmat jo historiallisesti. Hän on tehnyt omalla kohdallaan tietoi- Valtaa on silloin, kun osoittautuu sen arvoiseksi, Helena Korte (vas.), Elina Herrala, Maija Vähämäki ja Leena Kairavuo toteavat, keskustelua moderoi Seija Raesola. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi sen päätöksen tukea aina naiskollegoitaan ja toivoo että tapa yleistyy. Leena Kairavuon mielestä naista ei pidä tukea vain siksi, että hän on nainen. Koska naisia on kuitenkin vielä vähemmän johtajina, niin heitä on hyvä tuuppia eteenpäin. Hän toteaa, ettei olisi tullut itse valituksi kirkkoherraksi ilman tukijoukkoja. Millaisia asioita johtajuuteen sitten liittyy, ja onko eroja mies- ja naisjohtajien välillä? – Pitää hyväksyä, että kaikki eivät aina tykkää. Monelle naiselle on kehittymisen paikka, että pystyy ottamaan vastaan negatiivista palautetta, Elina Herrala sanoo. Helena Korte kokee epäonnistuneensa, jos joutuu käskyttämään alaisiaan. Hänen mielestään asiantuntijaorganisaatiota pitää johtaa muilla keinoin. Myös Leena Kairavuo pitää motivointia ja ilmapiirin rakentamista tärkeänä, mutta toteaa, että johtaja tekee tiukan paikan tullen lopulta päätökset. Kaiken kaikkiaan naisten pitää uskaltaa ottaa vastuuta, jos haluaa johtajaksi. – On myös rohkeasti uskallettava mennä epämukavuusalueelle. Harvoin näkee epäonnistumisia, mutta menetettyjä tilaisuuksia kyllä, Elina Herrala tuumaa. ANNE KORTELA Yritys & Talous 9 Mahdollisuuksia m Marja Vaiste näkee matkailualalla potentiaalia, jonka hyödyntäminen ei ainakaan jää kiinni yrittäjästä. Innostus, rohkeus ja aktiivisuus sekä hyvät yhteistyötaidot ovat vieneet häntä eteenpäin. MARJA VAISTE ei epäröi tarttua tilaisuuteen, kun se tulee kohdalle. Asenne on vienyt hänet Kaarinassa yrittäjäksi jo kolmeen matkailu- ja ravintola-alan yksikköön. Tuorlan Majatalo Piikkiössä oli alkusysäys. Vaiste oli ollut viestintätoimistonsa kautta mukana maa- ja metsätaloushallituksen hankkeessa, joka oli juuri päättynyt, ja mietti, mitä seuraavaksi, kun hän kuuli että Tuorlaan etsittiin yrittäjää lähiruokahankkeen vetäjäksi. Hankkeeseen liittyi myös puodin ja kahvilan perustaminen. – Se kolahti, sillä minulla oli juuri sitä kokemusta, mitä haettiin: markkinointia ja maatalouden sekä ruoka-alan tuntemusta. Lisäksi lähiruoka on aina kiinnostanut minua. Näin siinä mahtavan mahdollisuuden, uskoin ideaan ja päätin tehdä töitä täysillä. Tuorla vei sydämen ja ajan, hän sanoo. Uskoin ideaan ja päätin tehdä töitä täysillä. 0414 KAIKKI LOKSAHTI PAIKOILLEEN, ja viestintätoimisto siirtyi pöytälaatikkoon, kun sen kaksi työntekijää työllistyi muualle. Tuorlan lähiruokapuotiin panostettiin, ja sille muodostui vakiintunut asiakaskunta. Yhteistyö tiivistyi alueella toimivan ammattiopiston, planetaarion ja observatorion kanssa, ja matkailijoita käy kymmeniä tuhansia vuodessa. Siksi Marja Vaiste ei ollut lainkaan kiinnostunut, kun hotelli Kivitaskun lounasravintolan yrittäjä tarjosi hänelle Kaarinan Tähti -ravintolaa Kaarinan keskustasta. Omistaja asui itse Porvoossa, ja koki sen hoitamisen hankalaksi. – Onneksi hän puhui minut ympäri. Ravintolan sijainti on keskeinen, Tähden konsepti toimii hyvin, ja meillä on loistava henkilökunta. KOLMAS TULOKAS YRITYKSEEN oli juhla- ja kokouskartano Kaarinan Ala-Lemun alueella meren rannalla. – Se oli ollut tyhjillään pari vuotta, ja sinne haettiin vuokraajaa. Ajattelin, että minä en ainakaan lähtisi. Mutta projektipäällikkö sai houkuteltua minut katsomaan, ja paikka oli tosi hieno. Kohtalo johdatti minua, ja taas minä suostuin. Nyt olen kyllä sanonut, että se on sitten tässä, Marja Vaiste nauraa. Hän nimesi kartanon Piispankartanoksi, koska haluaa tuoda erityisesti sen historiaa esille. Kartano on kuulunut muun muassa Armfeltin suvulle, ja se mainitaan jopa Vänrikki Stoolin tarinoissa. Kartanoon tavoitellaan asiakkaiksi yrityksiä, yhdistyksiä ja ryhmiä. Se on myös suosittu juhlapaikka. 10 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI matkailussa – Olen miettinyt paljon sen vetovoimaa. Yksi ominaisuus on hiljaisuus, jota ihmettelen joka kerta kun menen sinne. Siellä on jotenkin tosi hyvä tunnelma, ja siellä onkin järjestetty mindfullness-koulutuksia ja vastaavia. Sinne sopisivat myös hyvin luontoon liittyvät hyvinvointitoiminnot. Marja Vaiste sopii erinomaisesti yrittäjäksi, sillä hän on aina pitänyt työnteosta. Työssä tärkeintä on hänen mielestään asiakassuhteiden hyvä hoitaminen, jota hän korostaa myös henkilökunnalleen. – Arvostan todella asiakkaita, ja olen ikionnellinen, kun saan tavata heitä. Siitä saa sellaista iloa, mitä paperibyrokratia ei koskaan tuota. Olisi mukavaa, kun voisi aina olla vastaanottamassa vieraita. TALOUSSUHDANTEISTA HUOLIMATTA Marja Vaisteen mielestä matkailualalla on ollut aika tasaista. Myös ravintolapalveluja käytetään koko ajan, vaikka osa asiakkaista näyttää valitsevan ruokapaikan pelkästään hinnan, ei laadun tai ympäristön, perusteella. Matkailuyritysten sijainti Turun vieressä on haastava, mutta se tuo myös etuja, ja yhteistyö Turku Touringin kanssa toimii hyvin. Turussa panostetaan tapahtumiin ja markkinointiin, jotka hyödyttävät koko aluetta, ja esimerkiksi perhematkailijat majoittuvat usein mielellään Kaarinaan. Myös saariston läheisyys on matkailullisesti hyvä. – Pidän myös mahdollisena, että lähivuosina esimerkiksi Aasiasta voi alkaa vyöryä massoja tänne, kunhan aluetta osataan markkinoida ja järjestää heille sopivia palveluja. Esimerkiksi puhdas luonto voi houkuttaa. Venäläiset matkailijat ovat myös mahdollisuus, vaikka matkustus sieltä on vähentynyt. Meillä on ollut heille esimerkiksi kielikursseja. PUUHAKKAIDEN TYÖPÄIVIEN JÄLKEEN Marja Vaisteen vapaa-aikaa täyttävät paljon luottamustoimet. Hän on mukana sekä Kaarinan että Varsinais-Suomen Yrittäjissä ja lisäksi Kaarinan kaupunginvaltuustossa. – Kalenteriin ei helposti jää tyhjää, se vain täyttyy. Joskus mietin, että se on elämänhalu, tietty nälkä olla mukana ja päästä vaikuttamaan asioihin. Toisaalta osaan myös rentoutua esimerkiksi teatterissa tai jossain hoidossa. En shoppaile, mutta kokeilen sen sijaan erilaisia palveluja. Tai luen dekkaria ja poljen samalla kuntopyörää, yrittäjä kertoo hymyillen. Kaarinan Yrittäjien puheenjohtajana hän oli viisi vuotta, vaikka kasvatti samaan aikaan omaa yritystään. Sitten hän ajoi läpi sääntömuutoksen, jolla puheenjohtajan pesti muutettiin maksimissaan 5-vuotiseksi. Nyt hän on enää hallituksen jäsen. – Halusin pois, sillä puheenjohtajan tehtävä vei niin paljon aikaa omalta työltä. Kaarinan Yrittäjien toiminta on todella aktiivista, koska järjestämme paljon tapahtumia ja teemme yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Mielestäni yhdistykselle on myös parempi, että samat ihmiset eivät ole aina päättämässä asioista. VIIME VUOSINA KAARINAN kaupunki on usein arvioitu erilaisissa mittauksissa hyvin yrittäjämyönteiseksi jopa valtakunnan tasolla. Marja Vaiste on hieman kriittisempi. – Itse koen, että kysymys on osittain mielikuvasta, eikä juuri ole eroa, onko yrittäjänä Turussa vai Kaarinassa. Esimerkiksi isommissa päätöksissä pitäisi aina tehdä yritysvaikutusten arviointi, mutta sinä aikana, kun olen ollut Kaarinan kaupunginvaltuustossa, yritysvaikutuksia ei ole arvioitu yhdessäkään asiassa. Kaarinassa näkee jopa yrittäjävastaista ajattelua. Hyvä esimerkki on Kuusiston Kruunun alue, josta yrittäjä on jo tehnyt 50 vuoden vuokrasopimuksen ja suunnitellut sinne loma-asuntoja ja uimarantaa. Nyt sitä sitten alettiin vastustaa. Ala-Lemun alueen ja samalla Piispanrannan tulevaisuus on vielä avoin, koska kaavoitusprosessi on kesken. Alueen omistajat suunnittelevat sinne golf-kenttää. – Toivoisin poliittisten päättäjien ymmärtävän, ettei kaikkea aina ensimmäiseksi tarvitsisi vastustaa, vaikka on demokratia. Töistä on pulaa, ja kun joku tarjoaisi töitä kesäaikaan 50:lle, luulisi, että se kiinnostaa. Koko alue tulee muuttumaan paljon. MARJA VAISTE ON MÄÄRÄTIETOISELLA asenteellaan pystynyt ohjaamaan elämäänsä haluamaansa suuntaan. Hän aloitti oman yrittäjänuransa viestintäyrittäjänä toimittuaan ensin Raisio-yhtymässä 14 vuotta markkinointi- ja viestintätehtävissä. Hän kieltäytyi nimityksestä tuo- tepäälliköksi, koska työhön olisi kuulunut paljon ulkomaanmatkoja. – Lasten takia en halunnut yksinhuoltajana matkustaa paljon, sillä poikani oli vasta kuusivuotias. Perustin viestintätoimiston, koska siitä työstä minulla oli kokemusta. Minusta yrityksen pitää aina perustua omaan ammattitaitoon. Yrittäjyys vei hänet täysin, ja yrittäjähenki on tarttunut myös hänen poikaansa. Tämä perusti oman yrityksen jo 18-vuotiaana. Poika on myös sanonut, että voisi jatkaa äitinsä yrityksiä myöhemmin, mutta tulevaisuus on vielä auki. – Sitä paitsi Marja Vaiste on niin hyvässä vauhdissa, ettei loppu hänen omalle yrittäjänuralleen edes häämötä vielä pitkään aikaan. ■ Kuva: Piispankartano TEKSTI: ANNE KORTELA, KUVA: MARKKU VITIKAINEN Marja Vaiste • • • • Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjä Kotipaikka: Kaarina s. 1954 Turussa Koulutus: kauppatieteen maisteri (KTM), Turun kauppakorkeakoulu Työura • 1984–1998 Raisio Oyj, markkinoinnin suunnittelutehtävissä viestintäosastolla • Omat yritykset: • 1998–2005, Viestintäfree Oy, viestintätoimisto • 2005- Tuorlan Majatalo Oy Luottamustoimia/tunnustuksia: • Kaarinan Yrittäjät ry, puheenjohtaja 2008–2013, hallituksen jäsen 2014• Varsinais-Suomen Yrittäjät ry, varapuheenjohtaja 2013 • Kaarinan kaupunginvaltuuston jäsen 2013• Kaarinan kaupunginhallituksen varajäsen 2013• Kaarina mitali 2012 Perhe: • 2 aikuista lasta Harrastukset: • Teatteri, konsertti, liikunta Tuorlan majatalo Oy • Matkailu- ja ravintola-alan yritys Kaarinassa • Yritykseen kuuluu kolme yksikköä: Tuorlan Majatalo, Kaarinan Tähti ja Piispanranta • Liikevaihto 1,3 milj. e (2013) • Henkilökuntaa 12, sesonkiaikana 40–50 Tuorlan Majatalo, Piikkiössä Tuorlan alueella, 2005• Kahvila-ravintola, majoitusta, kokous- ja juhlapalveluja • Vanhanajan puoti: lähiruokaa ja eettisesti valittuja lahjatavaroita • Tiivis yhteistyö: ammattiopisto Livia, Turun yliopiston observatorio ja Tuorlan planetaario • Tuorlassa käy noin 50 000 vierailijaa vuodessa Kaarinan Tähti, Kaarinan keskustassa, 2009• Lounasravintola, kokous- ja juhlapalveluja Juhla- ja kokouskartano Piispanranta, Ala-Lemussa, 2012• Kokous- ja juhlapalveluja, ravintola ja majoitusta • Viereen suunnitteilla golfkenttä (Lemon Golf) Yritys & Talous 11 ICT JA OSAAMINEN IT-projekteissa ihmisten panos ratkaisee Turbulentti ympäristö edellyttää innovointia, jota ei pitäisi kahlita projektinohjauksella. jektijohtamista esimerkiksi Tekesin Työ ja johtajuus liminaalitilassa -hankkeessa. Siinä keskityttiin erityisesti innovatiivisuutta edellyttäviin teknologiaprojekteihin, joissa nopea toimintaympäristön muutos on käynnissä koko ajan. -projektit ovat arkipäivää, mut– Koska projektien tavoitteet ovat erita niiden onnistuminen vaihte- laisia, pitäisi heti alussa päättää, mitkä asiat lee. Ainakin projektin johtamis- pitää säätää tietylle tasolle. Jos tuloksista tavoilla siihen voidaan vaikuttaa. Åbo toivotaan hyvin innovatiivisia, vapauksia Akademin tietojärjestelmätieteen lehtori pitäisi antaa enemmän ja pystyä luomaan ja dosentti Eija Karsten on tutkinut pro- luottamuksen ja innovatiivisuuden ilmapiiri, Karsten sanoo. Hänen mukaansa pitäisi välttää rajoittamasta ongelman ratkaisua siinä pelossa että se menee pieleen. Epävarmuutta pitää pystyä hallitsemaan, kun toimitaan monimutkaisissa tai muuttuvissa ympäristöissä. Ainutkertaisissa projekteissa toimintatavat pitäisi miettiä projektin tavoitteiden kannalta, mutta varsinkin isoissa organisaatioissa on taipumus luoda aiemmin hyviksi koetuista käytännöistä sääntöjä, joita pitäisi aina noudattaa. Eija Karstenin mielestä ohjelmistojen kehittäminen – Projektitiimille on vielä lapsenkengissä, joten parannettavaa on paljon. IT hyvin turhauttavaa esimerkiksi seurata yrityksen projektinhallintaohjeistoa, jos heidän pitäisi kehittää jotain aivan uutta. Eija Karstenin mukaan IT-alalla on kahta koulukuntaa. Vanhemman koulukunnan ohjelmistotalot kannattavat perinteisiä projektimalleja, nuoremmat innovoivat enemmän. PROJEKTIN ONNISTUMISEEN vaikuttaa myös viestinnän onnistuminen tiimin sisällä. – Tietotekniikan välineet ovat yleensä kunnossa, ja ne mahdollistavat etäkommunikoinnin ja testaamisen. Monikansallisissa hankkeissa on kuitenkin edelleen ratkaisematta aikaero-ongelma, ja yllättävän suureksi tekijäksi on noussut kielitaito. Vaikka englantia osataan hyvin, harva koodaajaa osaa tarpeeksi hyvin pystyäkseen syvälliseen keskusteluun. Myös kulttuurieroja tulee esiin. Uuden ohjelmiston käyttöönotto kangertelee usein aikapulan takia. – Oppiminen on yllättävän hidasta, eikä siihen varata tarpeeksi aikaa. Työntekijät ovat usein hyvin kuormittuneita, eivätkä innostu uuden sovelluksen opettelusta, varsinkaan jos ohjelma ei aluksi toimi hyvin. Hyvä esimerkki onnistuneesta projektista on sähköinen veroilmoitus. Vaikea asia on toteutettu niin hyvin, että kansalaiset käyttävät sitä mielellään, Kars- ten sanoo. Kaiken kaikkiaan IT-projektin tavoitteet ja sisältö pitäisi miettiä ja niistä pitäisi keskustella riittävästi ennen projektin aloittamista. Tämä pätee myös tilattaessa projekti ulkopuoliselta toimittajalta. IT-HANKINTOJEN ONNISTUMISTA tutkittiin ensimmäisen kerran Tietojärjestelmien hankinta Suomessa 2013 -tutkimuksessa yhteistyössä Celkee Oy:n, Tietotekniikan liitto ry:n ja Ohjelmistoyrittäjät ry:n kesken. Tutkimus osoitti, että kolmasosa tilaajista on kokenut IT-projektin epäonnistuneen. Tutkimuksen tekijät pitävät sitä hälyttävänä. Suurin syy epäonnistumiseen oli tilaajan ja toimittajan välisen viestinnän epäonnistuminen ja toiseksi suurin syy tilaajan puuttuva hankintaosaaminen ja resurssipula. Merkittävä ongelma oli myös tulosten mittaamisen vaikeus. Vaikka tilaajat pitivät selvästi tärkeimpänä tavoitteena IT-hankinnan arvoa liiketoiminnalle, sitä ei yleensä kyetty mittaamaan. Tutkimuksen tekijät korostavat, että IT-projektien toteuttaminen on yhteistyötä, jossa keskustelu osapuolten kesken asioiden sisällöstä on tärkeää, ja sille on varattava riittävästi aikaa. ANNE KORTELA Ketterä käsikirja kaikkien käyttöön Yritysten pitäisi nopeasti muuttuvassa ympäristössä pystyä reagoimaan nopeasti ja kehittämään eri asiantuntijoiden kesken yhdessä monimutkaisia tietoteknisiä järjestelmiä. Apua siihen voi löytyä ketteristä menetelmistä, jotka ohjelmistosuunnittelijat tuntevat hyvin. Niitä voitaisiin soveltaa myös laitteistoriippuvaisessa sulautettujen järjestelmien kehittämisessä. Ketterissä menetelmissä projektit jaetaan lyhyisiin jaksoihin, joissa tuotetta kehitetään eteenpäin. TYÖTERVEYSLAITOS ja Turun yliopisto kehittivät Tekesin tukemana AgiES-projektissa Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan. Se valottaa ketterien menetelmien taustoja sekä opastaa käytännön läheisesti, miten niitä voidaan soveltaa sulautettuja järjestelmiä suunniteltaessa. Kirja kuvaa tosielämän kokemuksia yrityksistä, joissa sitä käytettiin. Pilottiyrityksiä olivat Ericsson, Nordic ID ja Nextfour Group. – Ketterät menetelmä on interaktiivinen tuotekehitysprosessi, jossa itsenäiset kehitystiimit toimivat tiiviissä asiakasyhteistyössä läpi projektin. Olennaista on jatkuva seuranta ja nopea reagointi. Ketterät menetelmät mahdollistavat kokonaiskuvan ja riippuvuussuhteiden ymmärtämisen ja niiden avulla voidaan reagoida nopeasti muuttuvaan ympäristöön, erikoistutkija Ville Rantala Turun yliopistosta kertoo. 12 Yritys & Talous sujuvoittavat ketterän kehityksen periaatteet ja toimintakäytännöt edistävät työhyvinvointia. Ne voivat lisätä työn ymmärrettävyyttä, mielekkyyttä ja hallittavuutta, erikoistutkija Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta kertoo. Tuomas Mäkilä esittelee uutta opasta, jota ei tarvitse lukea kokonaan, vaan hyödyt voi ottaa heti käyttöön. Kirjaa saa vapaasti yritysten käyttöön (netissä: embedded.utu.fi/kasikirja). KETTERIEN menetelmien käsikirja on tarkoitettu kaikkien käyttöön johtoportaasta suunnittelijaan. Yritykset voivat hankkia sen painettuna, ja se on netissä vapaasti saatavilla. – Kirjaa ei tarvitse lukea kokonaan, vaan sieltä voi hakea tarvitsemansa tiedon ja sivuja voi myös kätevästi irrottaa kopioitaviksi. Opasta kehitetään myös jatkossa, kommentteja voi antaa sähköpostissa, Facebookissa, Twitterissä ja LindedINissä, erikoistutkija Tuomas Mäkilä Turun yliopistosta sanoo. ANNE KORTELA PILOTTIYRITYKSISSÄ koettiin, että kehittämisessä mentiin oikeaan suuntaan, mutta uusien toimintatapojen omaksuminen vei aikaa, ja se aiheutti jonkin verran myös vastustusta. – Meillä sprintin pituus oli kaksi viikkoa. Tiimit eivät olleet tottuneet palavereihin, joten niistä ei pidetty yhtään ja jotkut kokivat edistyksestä raportoimisen stressaavana. Toisaalta läpinäkyvyys johti siihen, että kaikki tiimit tiesivät enemmän toistensa tekemisestä. Itselleni oli esimiehenä paljon helpom- paa hallita kokonaisuutta, kun tiesin tilanteen koko ajan, jaostopäällikkö Jari Roos Ericssonilta kertoo. Työterveyslaitos tutki työmenetelmiä työterveyden kannalta. Tulokset olivat hyvinkin myönteisiä. Tiedonkulku projektin sisällä ja aikataulujen hallinta kehittyivät. Esimerkiksi dokumentaation tarve väheni, kun tiedonkulku parani. – Oikein sovellettuna työtä manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kyberturvallisuus vei Nixun vauhdilla pörssiin Tietoturva-aukkojen hallinta on mahdollisuus kasvavalle liiketoiminnalle. S uomalaiset sijoittajat uskovat kyberturvayhtiö Nixu Oyj:n kasvumahdollisuuksiin vahvasti, sillä yhtiön listautumisannissa osakkeiden merkintä jouduttiin keskeyttämään ylimerkitsemisen vuoksi. Kaikkiaan listautumisanti merkittiin 1,7-kertaisesti kuudessa päivässä. Annissa haettiin viiden miljoonan pääomaa yhtiön kasvutavoitteiden vauhdittamiseksi. Listautumisanti alkoi 20. marraskuuta, ja sen oli tarkoitus jatkua 4. joulukuuta asti, mutta anti keskeytettiin 26. marraskuuta. – Olemme erittäin tyytyväisiä listautumisantimme tulokseen. Kerätyt varat mahdollistavat Nixun kasvustrategian toteuttamisen. Listautumisannin onnistuminen indikoi, että kyberturva koetaan kiinnostavana toimialana ja Nixun kasvustrategiaan uskotaan. Kiitän kaikkia merkintäsitoumuksen jättäneitä luottamuksesta. Petri Kairinen kertoi Turussa, että kyberturvamarkkina ei juuri notkahtanut vuoden 2009 finanssikriisin yhteydessä. ICT JA OSAAMINEN Tervetuloa osakkeenomistajiksemme ja tekemään kanssamme kyberturvasta totta, Nixun toimitusjohtaja Petri Kairinen kommentoi yhtiön sijoittajatiedotteessa 27.11.. Nixu kävi Turussa 24. marraskuuta esittäytymässä Varsinais-Suomen osakesäästäjät ry:n kokouksessa. Sielläkin kiinnostusta oli paljon, ja yhtiön esitepino hupeni nopeasti osakesäästäjien mukaan. – Missiomme on pitää digitaalinen yhteiskunta toiminnassa. Tietoturvan uhka kasvaa sitä mukaa, kun toimintojen etäkäyttöä ja mobiilikäyttöä lisätään verkon yli. Erikoistumalla pystymme säilyttämään osaamisemme korkealla tasolla, Kairinen sanoi Turussa. NIXU OYJ:N tavoite on kasvaa Pohjois-Euroopan suurimmaksi kyberturvayhtiöksi. Yritys toimii Espoossa, ja se on perustettu vuonna 1988. Se on kehittänyt pääasiassa internetpalveluja, ja ollut mukana esimerkiksi Nokian Meego -hankkeessa. Vuonna 2006 yritys muutti strategiaansa ja päätti keskittyä yksinomaan kyberturvallisuuteen. Sen jälkeen yrityksen kyberturvallisuuden liikevaihto on kasvanut vuosittain keskimäärin 27 prosenttia. Yritys on hoitanut yli 400 asiakasprojektia 20 maassa. Asiakkaista 60 prosenttia on Suomen sadan suurim- man yrityksen joukossa. Lokakuussa 2014 yhtiö hankki yrityskaupalla Panorama Partners Oy:n. Nyt henkilökuntaa on yli 140, ja Nixu on Pohjoismaiden suurin kyberturvaan erikoistunut asiantuntijayritys. Yrityksessä on 12 erikoistunutta tiimiä, ja kaikki sen tuotteet ovat palveluja. Tälle vuodelle yhtiölle ennakoidaan 16,5 miljoonan euron liikevaihtoa ja ensi vuodelle 18,6 miljoonaa. Analyytikko Mikael Rautanen Inderes Oy:stä arvioi, että Nixulla on edellytykset lähivuosina yli 10 prosentin orgaaniseen kasvuun pelkän markkinakasvun turvin. – Lisäksi yhtiön korkean tason asiantuntijapalveluilla pitäisi olla edellytykset muita IT-palveluyhtiöitä korkeampiin marginaaleihin. Kannattavuutta kuitenkin rajoittavat panostukset kasvuun. Markkina on vielä epäkypsä, ja kilpailu tulee hakemaan muotoaan. Nixulla on mielestämme suurimpana erikoistuneena yhtiönä hyvät edellytykset hyötyä markkinan tulevasta konsolidaatiopaineesta, Rautanen arvioi. Kaupankäynti Nixu Oyj:n osakkeilla tapahtuu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Finland -markkinapaikalla, kaupankäyntitunnus on NIXU. ANNE KORTELA Turku Science Park Oy vauhdittaa innovatiivista kasvua Me Turku Science Park Oy:ssä edistämme korkeakoululähtöisen osaamisen hyödyntämistä uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi sekä jo toimivien yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. POHDITKO YRITYSTAI TUOTEIDEASI MENESTYMISMAHDOLLISUUKSIA? KAIPAATKO NEUVOJA LIIKETOIMINTASI KASVATTAMISEEN JA KEHITTÄMISEEN? Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi KIINNOSTAVATKO KANSAINVÄLISTYMISEEN LIITTYVÄT KYSYMYKSET? www.turkusciencepark.com Toimintaamme hyödyntämällä säästät aikaa, vaivaa ja rahaa sekä saat verkostomme käyttöösi. Marika Parvinen totesi tutkimuksessaan, että johto voi uskoa formaaliin johtamiseen vaikka alaisten toiminta perustuu arvoihin, joita johto ei edes tunnista. Yritys & Talous 13 ICT JA OSAAMINEN Big datasta hyötyä monenlaiseen liiketoimintaan Analytiikka auttaa siirtymään yhä tehokkaampaan tietomassojen hyödyntämiseen. B ig data on käsite, josta parin viime vuoden aikana on puhuttu paljon. Aivan täsmällistä määritelmää siitä ei ole, mutta termi on yhteisnimitys suurille, jatkuvasti kerättäville ja nopeasti muuttuville tietomassoille, joita kerätään useista eri lähteistä. Kerääminen on sinänsä helppoa, ja hyödyn saaminen siitä on synnyttänyt big dataan erikoistuneita yrityksiä. Turkulainen Bigdatapump Oy on ex-nokialaisten perustama yhtiö, joka lähti kaksi vuotta sitten vauhdikkaasti alkuun erityisesti kuluttajakäyttäytymistä peilaavan tiedon hyödyntämisestä. Asiakkaat ovat suuria yrityksiä, joilla usein on toimintaa myös ulkomailla. Parhaan hyödyn big datasta saa juuri skaalaedun kautta. – Kahdessa vuodessa maailma on jo muuttunut paljon. Viime aikoina olemme lisänneet tuotteisiimme analytiikkaa, ja päässeet alkuun myös teolliseen internetiin liittyvien palvelujen tuotteistamisessa. Big dataa voidaan käyttää teollisuudessa sekä laitteiden että ihmisten käyttäytymisen älykkääseen ennakointiin, jonka avulla tuotanto- ja logistiikkaprosesseja pystytään tehostamaan ja optimoimaan investointeja, toimitusjohtaja Martti Reilander kertoo. MUUTOS on tapahtunut panostuksilla entistä tarkempaan analytiikkaan, jota tuotetaan matematiikan, esimerkiksi toden- näköisyyslaskennan ja soveltavan fysiikan jektia parhaana, jossa on ollut mukana. ja Pohjois-Afrikan (MENA) alueelle. avulla. Niihin liittyvää osaamista on sekä Etuna tulee myös asiakkaan tiimin sitou- Bigdatapumin yhteistyökumppani Duhankittu omaan yhtiöön että ostettu ali- tuminen jo kehitysprojektin aikana uu- bizzle operoi MENA-alueen johtavaa hankintana. teen menetelmään, Reilander toteaa. verkon vertaiskauppapaikkaa, joka muisAsiakastyöskentelyssä olennaista on Bigdatapumpin liiketoimintakonsep- tuttaa Suomen Huuto ja Tori -palveluja pitkälle tuotteistetut menetelmät, nopea ti näyttää onnistuneen, sillä tuore yritys tai maailmanlaajuista eBay’tä. Dubizzle. eteneminen ja jäntevä toiminta. Koko- on kasvanut nopeasti, vuoden 2014 liike- com toimii 14 maassa ja 22 kaupungissa naisprojekti voi kestää kuusi viikkoa, ja vaihto tulee olemaan noin miljoona eu- Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa, ja on se on jaettu kahden viikon sprintteihin. roa. Liikevaihdosta jo 30–50 prosenttia osa monikansallista sähköisen kaupan– Kun aikaisemmin tavoitteena oli tulee ulkomailta, kolmelta mantereelta. käynnin ja median brändien ryhmittytiedon varastointi ja raportointi, nykyisin Pääpaino on ollut kuluttajamenetelmis- mää, Naspers Groupia, joka toimii yli 130 tarvitaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja. Pi- sä, mutta Reilanderin mukaan teollinen maassa. Bigdatapumpin on tarkoitus tuottää olla ketterä. Hyvin tyypillistä on, että internet tulee kasvattamaan osuuttaan. taa Dubizzlelle edistykselliset liiketoiminlähdemme ratkaisemaan jotain asiakkaan nan analytiikka- ja business intelligence ongelmaa. Alussa pidetään suunnitteluTOSIN kuluttajapuolellakin tapahtuu pal- -ratkaisut. palaverit, toteutus tehdään vaiheittain, ja jon. Marraskuun puolivälissä käynnisANNE KORTELA päivittäin käydään työtehtävät ja tavoit- tettiin ensimmäinen projekti Lähi-Idän teet läpi. Palaverit ovat usein virtuaalisia, ja tarkkaan jäsennettyjä. Toimintamme on asiakkaalle päin hyvin läpinäkyvää. Ja kaiken lähtökohta on, että saamme mitattavia tuloksia, jotka tuovat asiakkaan liiketoimintaan todellista lisäarvoa, Reilander selvittää. Hänen mukaansa kuudessa viikossa opitaan koko ajan lisää ja saadaan jo paljon aikaan. Ja vaikka ketterät menetelmät ovat monelle asiakkaalle uusi tapa toimia, he alkuun päästyään yleensä pitävät juuri siitä, että ovat koko ajan tilanteen tasalla ja tietävät mitä on tulossa. Se ei läheskään aina toteudu perinteisissä IT-projekteissa. – Jopa 25 vuotta IT-projekteja hoitanut konkariasiakas on kiittänyt tällaista pro- Martti Reilander pitää työtään niin mielenkiintoisena, että joka päivä on kiva tulla töihin. Tablettipelien uranuurtaja kehittää moninpeliä 14 Yritys & Talous siirtojen vaihdon. Tarkoituksenamme on luoda skaalautuva moninpeliarkkitehtuuri, jota voidaan käyttää asynkroniseen sarjaliikkeeseen pohjautuvissa mobiilimoninpeleissä. Käytännössä se tarkoittaa, että kun teen liikkeen pelissä, vuoron siirtymisestä lähtee ilmoitus serverillemme. Sieltä tieto lähtee taas toisen pelaajan puhelimeen tai tablettiin push-ilmoituksena, Jernstörm kertoo. Yritys on oppinut pelinkehityksestä paljon. Suurin hitti Benji Bananas syntyi kymmenen pelin jälkeen pitkällisen kehitystyön tuloksena. – Benji Bananas on selkeä hitti verrattuna muihin tekemiimme peleihin – sen suosio on oikeastaan yhtä suurta kuin kaikkien muiden peliemme lataukset yhteensä. Teimme Benjin soft launchin keväällä 2012, jonka jälkeen jatkoimme mittauksia ja tuotekehitystä yli puolen vuoden ajan. Kehitystyöhön panostaminen toi tuloksia: ensimmäisessä versiossa 0,5 prosenttia käyttäjistä sanoi pelaavansa peliä enemmän kuin 100 pelikertaa ennen lopettamista, kun taas loppupään versioissa sama luku kasvoi 20 prosenttiin. Tämä osoittaa, kuinka huikean tärkeää on kehittää peliä viimeiseen saakka, Jernström kuvailee. ■ Kuva: Tribeflame Turkulainen Tribeflame oli mukana tablettipelimarkkinoilla jo ennen kuin yhtäkään laitetta oli myyty, ja se on yksi ensimmäisistä yrityksistä, joka on kehittänyt pelejä iPadille. – Näimme 2000-luvulla, että kosketusnäytölliset laitteet olivat nousseet hyvin suosituiksi kännyköiden kautta, ja ruudut kasvoivat suosion myötä. Kosketusnäytöt sopivat nimenomaan peleille, joten perustimme Tribeflamen ja loimme pelejä laitteille, joita alettiin kutsua tableteiksi, yrityksen toimitusjohtaja Torulf Jernström kertoo. Tribeflame on nyt Tekesin rahoituksella päässyt parantamaan omaa pelimoottoriaan moninpelaamisen suuntaan Skene-peliohjelmaan. Rahoituksen lisäksi Tribeflame on hyötynyt Skenen tarjoamasta verkostosta. – Skenessä kehitämme pelimoottoria, joka mahdollistaa pelaajien välisten Torulf Jernström pitää pelin tuotekehityksen viimeistelyä hyvin tärkeänä sen menestykselle. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI MAINOS Yrityksillä mahdollisuus jopa miljoonan euron Tuotto-osuusmerkintään - tuottotavoite 3,25 % aikaista ja kohtuullisen riskin sijoitusta. Tuottotavoite on erinomainen suhteutettuna vallitsevaan korkotasoon. Tuottotavoite on 3,25 prosenttia vuosille 2014 ja 2015, mutta lopulli- sesti se määräytyy pankin edustajiston kokouksessa. Korko maksetaan sijoittajille jälkikäteen kerran vuodessa kesäkuussa. – Tuotto-osuus on kivijalkasijoi- S uuren kiinnostuksen vuoksi Turun Seudun Osuuspankki on aloittanut uuden Tuotto-osuusannin ja nostanut asiakaskohtaisen ylärajan 200 000:sta miljoonaan euroon. Yhden Tuotto-osuuden arvo on sata euroa, joten enimmillään niitä voi merkitä 10 000 kappaletta. Merkintä alkoi 3.11.2014 ja jatkuu vuoden 2015 loppuun asti, mikäli pankin hallitus ei päätä keskeyttää antia aiemmin. Tuotto-osuus on oman pääoman ehtoinen sijoitus eli sijoitus osuuspankkisi ydinpääomaan. Tuotto-osuus sopii yritykselle, jonka kassaan on kertynyt likvidejä varoja, jotka voidaan sitoa pidemmäksi aikaa. Tuotto-osuus on mainio vaihtoehto, kun etsit pitkä- Tuotto-osuuksista saa lisätietoja Turun Seudun Osuuspankin asiantuntijoilta, vas. sijoituspäällikkö Olavi Junttila, sijoitusasiantuntija Olli Haataja ja sijoitusjohtaja Juha Hauhtonen. tus, joka on lähtökohtaisesti pitkäaikainen. Sen arvo ei heilahtele, ja tuotto päätetään kerran vuodessa, joten sijoituksen seuraaminen on vaivatonta. Tuotto-osuus ei ole talletus, joten sillä ei ole talletussuojaa eikä pääomaturvaa, sijoitusjohtaja Juha Hauhtonen Turun Seudun Osuuspankista kertoo. Kun yritys päättää liittyä asiakasomistajaksi ja merkitä Tuotto-osuuksia, asiakkaan sijoittajakuva kartoitetaan pankin edustajan kanssa. Myös Tuotto-osuuden ominaisuudet ja riskit käydään tarkasti läpi, jotta sijoitus ja odotukset asettuvat sopivaan suhteeseen muutaman vuoden tähtäimellä. Tuotto-osuuksia voi myös ostaa useassa erässä ylärajaan asti. Irtisanominen on mahdollinen vuoden irtisanomisajalla pankin tilikauden päättymisestä. – Yritysten liittyessä asiakasomistajiksemme antaa se heille myös samalla mahdollisuuden merkitä pankkimme Tuotto-osuuksia. Olen varma, että tämä vaihtoehto kiinnostaa alueen yrityksiä, Hauhtonen toteaa. *Puhelu maksaa 0,0835 € + 0,07 €/min tai matkapuhelimesta + 0,17 €/min. (Hinta sisältää ALV:n.) Myös yritykset voivat liittyä Turun Seudun Osuuspankin asiakasomistajiksi ja hyötyä pankin vakaasta asemasta sijoittamalla Tuottoosuuksiin. Asiakasomistajuus on nyt erityisen hyvä valinta: Voit sijoittaa vaikka heti Tuotto-osuuteen, jonka tuottotavoite* on peräti 3,25 %. Asiakasomistajana voit vaikuttaa pankkisi toimintaan sekä hyötyä rahanarvoisista keskittämiseduista. Kysy lisää p. 010 256 9115 tai vieraile osoitteessa op.fi/turunseutu. *Tuottotavoite voi muuttua vuosittain ja osuuspankkisi vahvistaa koron maksamisen sekä määrän vuosittain jälkikäteen. Saadaksesi lisätietoja Tuotto-osuuden ominaisuuksista, riskeistä ja takaisinmaksamisen ehdoista tutustu pankkikohtaiseen merkintäesitteeseen ja muuhun Tuotto-osuuden liitemateriaaliin verkossa op.fi/turunseutu tai Turun Seudun OP:n konttoreissa. Tuotto-osuusanti päättyy vuoden 2015 lopussa, mutta pankki voi keskeyttää annin jo aikaisemmin. Yhdessä hyvä tulee. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Yritys & Talous 15 rahan valtakunta Varjopankki lainaa yrityksille ja yrittäjille T urussa avattiin lokakuun lopussa Suomen ainoan varjopankin GF Money Oy:n toimisto. Rahoitusalan yhtiö on toiminut Suomessa vuodesta 2012 lähtien, muut toimistot ovat Helsingissä ja Tampereella. Asiakkaita Turussa on jo ollut. GF Money ei ole pankki, eikä se voi ottaa talletuksia. Sijoituksille ei myöskään saa talletussuojaa, eikä Finanssivalvonta valvo yrityksen toimintaa, vaikkakin seuraa sitä. Yhtiön toimintaideana on lainata rahaa lyhytaikaista rahoitusta tarvitseviin kohteisiin, joilla on hyvät tuottonäkymät. Lainan korko on kiinteä, ja huomattavasti pankkikorkoa korkeampi mutta kysymys ei ole vippilainasta, sillä huonoilla luottotiedoilla lainaa ei saa, ja siihen tarvitaan aina vakuudet. Yhtiön pääomistajat ovat omien yhtiöidensä kautta Kari Keskitalo (GF & Sons Oy), Mikko Kemppi (Kempinvest Oy) ja Marko Laine (MIL Holding Oy), jotka myös muodostavat hallituksen ja tekevät lainapäätökset. YHTIÖN liiketoiminta perustuu korkeasta korosta saatavaan tuottoon. Rahan lainaa- jat maksavat korkoa 18 prosenttia, ja sijoittajat saavat lainaksi antamastaan rahasta korkoa 6-8 prosenttia. Lainahakemukset seulotaan toimitusjohtaja Keskitalon mukaan hyvin tarkasti – Haluamme hallita riskin mahdollisimman hyvin, sillä myös omat rahamme ovat kiinni yrityksessä. Yli 92 prosenttia hakemuksista hylätään. Syynä ovat yleensä riittämättömät vakuudet. Hyväksymme vakuuksiksi kiinteistöjä ja asunto-osakkeita, joiden arvon tarkastamme itse käymällä paikan päällä. Yrityskiinnitykset, koneet ja kalusto eivät kelpaa vakuuksiksi. Emmekä lainaa rahaa keksintöjen kaupallistamiseen, tuotekehitykseen tai konkurssi- tai velkasaneerausyrityksille, Kari Keskitalo selvittää. TYYPILLINEN laina-asiakas on yritys, joka tarvitsee siltarahaa esimerkiksi silloin, kun omien vakuuksien muuttaminen rahaksi olisi liian hidasta. – Kappalemääräisesti eniten lainoja myönnetään asuntosijoittajille, jotka haluavat ostaa useita keskusta-yksiöitä vuokrattaviksi, mutta pankki ei lainaa rahaa kuin yhteen asuntoon kerrallaan. Varjopankin Turun toimistossa asioita hoitavat vas. Juha Koivurinta ja Ville Lehtimäki, keskellä toimitusjohtaja Kari Keskitalo. Laina-aikamme on yleensä yksi vuosi, ja keskimääräinen laina on 300 000 euroa. Yleensä lainat myös halutaan maksaa nopeasti pois, koska korko on korkeampi kuin pankkilainoissa. Pääoman sijoittajalle ei anneta vakuutta, mutta mikäli lainaaja ei maksaisi lainaa takaisin, se perittäisiin ensisijaisesti lainaajan vakuuksista. Seuraavaksi lainasta vastaisi GF Moneyn osakkaiden pääoma, joka on 1,2 miljoonaa eu- roa. Erikoinen piirre on, että lainaajat ovat yhteisvastuullisia lainatuista varoista, vaikka eivät yleensä tiedä, kenelle niitä on lainattu. Riski siis jakautuu lainanottajien kesken. – Rahasta ei ole pulaa, sitä Suomessa on paljon saatavilla, ja maksamme siitä parempaa korkoa kuin monista muista sijoituksista saa. Myös kysyntää rahalle on näiden parin toimintavuoden aikana ollut hyvin, Keskitalo sanoo. ■ Asuntokaupassa pientä elpymistä A suntokaupassa on juuri nyt kaksi ääripäätä: keskustayksiöt viedään käsistä, mutta omakotitalot ja isot asunnot käyvät kaupaksi hitaasti. Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto (SKVL) ry :n puheenjohtaja Pertti Heikkilä uskoo, että asuntokauppa on vähitellen vilkastumassa Turun seudulla, sillä viime aikoina asuntojen näytöissä on käynyt alkuvuotta enemmän katsojia. Ehkä omakotitalon ostoa suunnittelevat ovat havainneet, miten edullinen tilanne on heille: tarjontaa on paljon, ja hintatasokin on hieman laskenut. Omakotitalojen ja isojen kerrostaloasuntojen kauppa on viime aikoina hidastunut, joten tarjontaa riittää. Vanhojen omakotitalojen kauppa Turun seudulla on tämän vuoden kolmannella neljänneksellä laskenut noin 25 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta, joka ei edes ollut aiempiin vuosiin verrattuna kaupallisesti hyvä. Tiedot on saatu kiinteistönvälittäjien käyttämän CGI:n hintaseurantapalvelun vuosineljännestilastosta. MYYNTIAJAT ovat vaihdelleet alkuvuoden puolesta vuodesta syksyn kolmeen kuukauteen, ja hintataso on hieman laskenut. Tilastot eivät kuitenkaan anna täydellistä kuvaa tilanteesta, sillä osa kohteista jää myymättä, eivätkä ne näy tilastossa lainkaan. Osa myös vaihtaa välittäjältä toiselle, mikä vääristää myyntiaikoja. – Osa talon myyntiä suunnittelevista odottaa selvästi otollisempaa aikaa, eikä laita taloaan vielä myyntiin. Jos päättää myydä, hinnan on oltava maltillinen, muuten ostajia ei saa lainkaan kiinnostumaan. Suurilla taloilla ei juuri ole kysyntää, 16 Yritys & Talous eikä yli 350 000 euron kauppaa oikeastaan tehdä. Myös sijainnilla on suuri merkitys, eniten kiinnostavat keskustan lähituntumassa sijaitsevat talot, Heikkilä tuumaa. Osa omakotitalojen kysynnästä on siirtynyt rivitalo-asuntoihin, joita on tammi-syyskuussa myyty hieman enemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. Vaikka niiden myyntiajat ovat hieman pidentyneet, myyntiaika on edelleen selvästi alle kolme kuukautta. Keskineliöhinnat ovat hivenen laskeneet. – Tässä näkyy myös asenteiden muuttuminen. Omakotitalo ei enää ole välttämättä perheiden tavoite, vaan katsotaan että rivitalo täyttää toiveet, Varsinais-Suo- men Kiinteistönvälittäjät ry:n puheenjohtaja Tuula Lindström sanoo. VANHOJEN kerrostaloasuntojen, erityisesti isojen, myynti on laskenut 16 prosenttia viime vuoden jo heikosta myynnistä. Laman lisäksi suuri yksittäinen myynnin vaikeuttaja on tulossa oleva putkiremontti. Sen kustannuksia on myös vaikeaa saada takaisin asunnon myynnissä pieniä asuntoja lukuun ottamatta. Nykyinen tilanne on suotuisin pienestä asunnosta isoon vaihtavalle. Pienet asunnot käyvät suuria paremmin kaupaksi, ja erityisesti yksiöistä on kova kysyntä. Niitä ostavat myös sijoittajat vuokra-asunnoiksi. – Usein yksiöt eivät edes ehdi myynti-ilmoituksiin, sillä kiinteistönvälittäjillä on valmiina ostajia, joille soitetaan heti uusista kohteista. Keskustayksiöt voivat mennä parissa päivässä, Tuula Lindström toteaa. Kaupan hidastumiseen vaikuttavat kiinteistönvälittäjien näkemyksen mukaan laman lisäksi pankkien lainaehtojen tiukentuminen. Se näkyy ensiasuntojen ostajien vaikeutuneessa lainansaannissa sekä siinä, ettei asunnonvaihtaja saa lainaa ennen kuin vanha asunto on myyty. Tämä hidastaa koko kauppaketjua. ANNE KORTELA Turku, ilmoitetut kaupat vanhat omakotitalot 120 100 80 60 40 20 0 Omakotitalojen kauppa on vähentynyt, eikä yli 350 000 taloja käytännössä tule edes myyntiin tällä hetkellä. manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Lähde:CGI kamari N U O R K A U P PA Katseet vuoteen 2015 V uoden lähestyessä loppuaan on aika suunnata katseet jo vuoteen 2015. Perusskenaariossa maailmantalouden kasvu jatkaa piristymistään, mutta absoluuttisesti kasvu jatkuu verrattain hitaana, ja alueelliset erot kasvuvauhdissa pysyvät suurina. Yhdysvaltain talouden voittokulku näyttäisi jatkuvan myös ensi vuonna, paikoin ennätyksellisen korkeiden luottamuslukujen sekä selvästi odotuksia parempien yritystulosten saattelemana. Vahva talouskehitys mahdollistaa keskuspankin rahapolitiikan asteittaisen normalisoimisen ja konsensusennusteen mukaan FED:n ensimmäiset ohjauskostot ajoittuvat ensi vuodelle. Euroopan näkymät vuodelle 2015 ovat edelleen selvästi vaisummat. Euroopan komissio laski tuoreessa ennusteessaan ensi vuoden kasvuennusteen prosentin tuntumaan. Suomen osalta ennustetta laskettiin 0,6 prosenttiin. Suomen osalta vaatimaton ennuste heijastelee hiipuvaa Venäjän kauppaa. Kehittyvissä talouksissa talouskasvu jatkaa vahvana, joskin erot eri maiden välillä muodostuvat suuriksi. Menneinä viikkoina voimakkaasti laskenut öljyn hinta tukee laajasti talouskasvua erityisesti useissa kehittyvissä talouksissa. ENSI vuoden sijoitusstrategiaa hahmoteltaessa sijoittaja voi valita kolmesta kehitysskenaariosta itselleen sopivimman ja allokoida sijoitukset valitsemansa skenaarion mukaisesti. osakesijoitukset kehittyville markkinoille antavat parhaan tuoton. Kiinteistörahastot antavat myös hyvää tuottoa korkojen pysyessä nollan tuntumassa. Euro jatkaa heikkenemistään, ja kehittyvien maiden paikallisessa valuutassa noteerattavat korkorahastot antavat parhaan korkotuoton. Kehitämme yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. nuorkauppakamarit.fi TAANTUMASKENAARIOSSA euroalueen julkiset vajeet kasvavat entisestään, ja heikko talouskasvu ei riitä paikkaamaan alijäämiä. EKP elvyttää lisää, mutta toimet tulevat myöhään ja ovat riittämättömiä estääkseen taantuman. Talouden piristyminen Yhdysvalloissa lykkääntyy, ja kasvu jää vaatimattomaksi. Heikko maailmantalous jarruttaa myös Kiinan ja muiden kehittyvien maiden taloutta. Venäjän ja Ukrainan kriisi syvenee laajamittaiseksi aseiden kalisteluksi, ja länsimaat lisäävät Venäjän vastaisia pakotteita. Ainoastaan Yhdysvaltain osakemarkkinoilta saadaan positiivista tuottoa ja lähes kaikki korkorahastot valahtavat miinukselle. Kiinteistörahastot ovat sen sijaan markkinoiden voittajia vuokra-asumisen lisääntyessä. HENKILÖKOHTAISESTI uskon perusskenaarion mukaiseen tulemaan. Vuoden päästä tiedämme osoittautuuko näkemykseni oikeaksi. u k a h n Jäse ssä i n n y kä e l l e d o vu 2015! VAHVASSA skenaariossa globaali talouskasvu yllättää positiivisesti. USA:ssa talouskasvu ylittää selvästi viime vuosien kasvuvauhdin ja ohjauskoron nostot onnistuvat häiriöittä. Euroalueen kasvu elpyy kevyen rahapolitiikan seurauksena ja Venäjä-pakotteita aletaan asteittain purkaa. Samanaikaisesti kehittyvien maiden kasvu kiihtyy globaalin kasvun vauhdittamana ja rakenneuudistusten edistyessä. Tässä skenaariossa osakkeet ovat ylivoimaisesti paras sijoitusvaihtoehto, ja kehittyvien talouksien osakemarkkinat tuottavat parhaiten. Koroissa saadaan muutaman prosentin tuottoa korkeariskisissä yrityslainoissa ja kehittyvien maiden yrityslainoissa. Kysy lisää jäsenyydestä Varsinais-Suomen nuorkauppakamareista PERUSSKENAARIOSSA maailmantalous elpyy, mutta kasvu on eritahtista. USA:n kasvu ylittää kolme prosenttia, kun euroalueella jäädään prosentin tuntumaan. Euroalueella saadaan joitakin rakenteellisia uudistuksia aikaiseksi ja EKP:n elvytystoimet tukevat kasvua ja heikompi euro kilpailukykyä. Kiinan talous pysynee vakaasti alustavassa tavoitevauhdissa. Perusskenaariossa osakkeet ovat hyvä vaihtoehto, ja myös tässä skenaariossa Aurajoen Nuorkauppakamari – pres@aurajokijc.fi, aurajokijc.fi/koejasenhaku | Kaarinan Nuorkauppakamari – pasi.tocklin@gmail.com, kaarinajc.fi | Loimaan Seudun Nuorkauppakamari – loimaajc.com | Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari – pres@jcraisionaantali.fi, jcraisionaantali.fi/liity-jaseneksi | Salon Nuorkauppakamari – elna.jokinen@gmail.com, jcsalo.fi | Turun Nuorkauppakamari – jaakko.saari@igence.fi, jciturku.com | Vakka-Suomen Nuorkauppakamari – info@jcvakkasuomi.fi, jcvakkasuomi.fi Veikko Karhulahti Johtaja OP-Private, Turku Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Yritys & Talous 17 Kirjan tulevaisuus Turun Kirjamessuilla pohdittiin kirjan tulevaisuutta, johon yleisö otti kantaa tulemalla sankoin joukoin messuille. Kävijöitä oli 23 700, eli 1 700 enemmän kuin viime vuonna. Paneelikeskustelijat eivät nähneet kriisiä. Tässä joitakin kommentteja: – Kirja ei ole kriisissä. Kirja-ala on kriisissä, sillä henkilökuntaa on liian vähän ja heillä on liikaa työtä. Kirjakauppa-alalla näkyy Akateemisen ja Suomalaisen kirjakaupan tilanne, ja marketeissa kirjat ovat usein sisäänheittotuotteina hyvin edullisin hinnoin. Minusta on hyvin ikävää, että kirjakierto on nykyisin niin nopeaa, etteivät lukijat ehdi huomata uutta kirjaa, kun se jo poistuu myynnistä, kirjailija Sofi Oksanen kommentoi. – Turhaa saivartelua kriiseistä. Kyse on laadusta. Jos kirja on hyvä, se käy kaupaksi. kirjailija Jörn Donner toteaa. – Kirjan kriisi, mikä se on? Vuonna 2013 myynti laski 2,8 prosenttia, eikä miinus ole suurempi kuin muunkaan erikoiskaupan. Kirja elää hyvästä sisällöstä, se ratkaisee. Kirjakauppa-alalla on kyllä tiukkaa, sillä kirjojen hinnat laskevat ja kulut kasvavat. E-kirjamyynti on vielä ihan marginaalista. Oppikirjojen sähköistäminen ehkä nostaa sitä, Kirjakauppiasliiton toimitusjohtaja Katriina Jaakkola toteaa. – Kirja-ala on itsekritiikitön. Omia virheitä ei tunnusteta. Alalla on itsepohdiskelun paikka. Mitä tulee interaktiivisuuteen, kirjahan luodaan lukemisen kautta, ja se juuri on interaktiivisuutta, Savukeidas kustantamon kustannuspäällikkö johtaja Ville Hytönen sanoo. Bonnier Booksin Leena Majander-Reenpää puhuu mieluummin kirjan uudesta elämästä kuin sen mahdollisesta kuolemasta. – Lukeminen muuttaa muotoaan ja myös kirja tuotteena voi muuttua. Se on myös ainutlaatuinen mahdollisuus viedä maailmalle kirjan uusia muotoja. Sitä voidaan lukea myös sähköisesti, mutta suomen kielellä ja kulttuurilla on suuri merkitys kansalliselle identiteetillemme vastapainona globaalille kulttuurille. Vanhat mallit eivät päde, mutta luotan että painettu kirja säilyy, mutta sitä ostetaan myös netistä, hän sanoo. Varsinaissuomalaisen teollisuuden ja osaamisen tarina Turun Seudun Kehittämiskeskuksen (TSEK) toimesta on julkaistu kirja Telakoita, telefooneja ja troppeja, joka avaa maakuntamme elinkeinoelämän ja koulutuksen tarinaa. Mitä osaamista alueellamme on, ja miten se on syntynyt, on nyt helppo esitellä esimerkiksi yrityksen vieraille. – Tarina on tarkoitettu pohjaksi yritysten markkinoinnille. Osaamispohjan merkitystä ei ole aina tunnistettu, mutta työasioissa täällä vierailevat eivät välttämättä tiedä, miten pitkät perinteet täällä on esimerkiksi yliopistokoulutuksessa ja meriteollisuudessa, johtaja Niko Kyynäräinen TSEK:stä sanoo. Kirjaa varten on tehty laaja selvitystyö, johon osallistui vahvasti myös eme- ritusprofessori Paavo Okko. – Tausta on tärkein talouden kehittämisessä ja alueen pärjäämisessä. Liikkumattomat resurssit täällä pysyvät, mutta on tärkeää houkutella osaajia, koska innovointi on koko yhä tärkeämpää. Varsinais-Suomessa on valtavan rikas tutkimus- ja osaamishistoria, ja erityisesti elektroniikkateollisuus on ollut vahvaa. Myös kulttuuri on vahva, ja näen, että teollisuus on yksi kulttuurin hedelmistä, Okko sanoo. Kirja on osa Vierailukeskus -hanketta, jonka tarkoitus on tuoda seudun vahvuuksia esille. Kirja on luettavissa myös netissä suomen- ja englanninkielisenä, ja sitä on painettu 2 000 kpl. KULT TUURIVINKKI ANNE KORTELA HILLITÖN ELÄMÄN SIRKUS Juuri kaksikymmentäviisivuotisjuhliaan viettänyt Tanssiteatteri ERI tuo iloa kevääseen. Tammikuussa saa kantaesityksensä Zirkkeli, joka lupaa viiltävää naurua ja kimakkaa laulua. Luvassa on hillitön sukellus elämän sirkukseen, jossa huumori on villiä ja vinoa, ilo haurasta ja haihtuvaa. Kaiken yllä kohtalon sormea huojuttaa näyttelijä-kontratenori Jouko Enkelnotko sekä ikivihreiden hittiparaati Elviksestä Abbaan ja Helismaasta Malmsténiin. Jos tanssijalkaa lähtee vipattamaan, Zirkkeli jatkaa sointiaan ryhmille myös esityksen jälkeen. Yleisö saa vallata lavan ja tanssia solisti Jouko Enkelnotkon tahdittamana. Tanssiteatteri ERIn baari palvelee janoisia tanssijoita vielä valomerkin jälkeenkin! Kirjakeskustelussa vas. Jörn Donner, Leena Majander-Reenpää, Ville Hytönen ja Katriina Jaakkola. Koreografia ja ohjaus: Lassi Sairela ja Eeva Soini Kantaesitys 23.1.2015 klo 19 Näytökset 23.1.- 12.5.2015 KIRJAVINKKI Pomon paikalla ei ole helppo olla. Häntä arvostellaan sekä alaisten että esimiesten suunnalta ja vaatimuksia riittää. Nykyisin esimiehen pitää olla sekä asia- että ihmisjohtaja, ja lisäksi vielä oman alansa asiantuntija. Psykologi Tony Dunderfelt käsittelee kirjassaan erityisesti johtajan itsetuntemus- ja ihmissuhdetaitoja. Helppolukuinen, pienikokoinen opus on palasteltu neljään osioon, joissa lähestytään esimiestä ja hänen ominaisuuksiaan eri näkökulmista. Tapa vaikuttaa toimivalta, koska useinhan esimerkiksi alaiset näkevät asiat vain omalta kannaltaan, kun itsellä ei ole johtamiskokemusta. Jo ensimmäisessä luvussa ”Pomon maailma” lukijakin alkaa nähdä asiat laajemmin. Kirjassa vertaillaan myös erilaisia persoonallisuusominaisuuksia ja opastetaan vaikeissa asioissa, kuten seksuaalinen häirintä työpaikoilla. Kirjan ansiona voi pitää selkeää kieltä, josta pitkät teoriat ja vaikeat ammattitermit on siivottu pois. Lisäksi mukana on huumorin pilkettä, joka houkuttelee lukemaan, esimerkiksi luku ”Pomon kesytys”. Kirjassa erityisesti käytännönläheisyys toimii, on helppo lukea esimerkiksi ”Viisi vinkkiä hyvään yhteistyöhön”. Myös työntekijöille tulee vinkkejä, miten pärjätä vaikean esimiehen kanssa. Heti kirjan alussa pomo saa myös kehotuksen ryhtyä treenaamaan, sillä kukaan ei synny hyväksi johtajaksi, vaikka lahjoja siihen olisikin! Harjoitus tekee mestarin, eikä koskaan voi olla valmis, koska aina tulee vastaan uudenlaisia tilanteita. Opusta voi suositella näppäränä ohjekirjana, johon voi helposti palata aina tarpeen tullen. Tony Dunderfelt: Hyvä paha pomo (Kauppakamari 2014), 91 s. 18 Yritys & Talous manialehti.fi VARSINAIS-SUOMEN YRIT YS- JA TALOUSLEHTI Kuva: Taina Kannus Käsistään kätevä Eija Aaltonen vaihtoi elintarvikealalta käsityöläiseksi, ja on ollut tyytyväinen valintaansa. Bisnestreffit Raisiossa Raisio-Naantalin Nuorkauppakamari järjesti Raision Martinsalissa Bisnestreffit -tapahtuman, jossa oli tilaisuus lähialueen yrityksiin tutustumiseen. Seminaarissa kuultiin muun muassa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) yrittäjyysasiantuntija Jari Huovisen esitys pk-yritysten näkymistä. Yhtenä pullonkaulana hän pitää Suomen lupajärjestelmiä, joissa päätöksiä odottaa 36 miljardia investointeja. Toinen ongelma on rahoituksen saatavuus, joka on vaikeutunut. Kasvutavoitteita yrityksillä on huolestuttavan vähän, ja pk-yritysten vientiin pitäisi panostaa. Huovinen näkee mahdollisuuksia erityisesti clean techissä ja peliteollisuudessa. Hän kannustaa myös sarjayrittäjyyteen. EK valmistelee parhaillaan viiden vuoden yrittäjyyslinjausta. Vuoden 2014 Turun Yrittäjänainen Turun Yrittäjänaiset ovat valinneet vuoden yrittäjänaiseksi Eija Aaltosen. Korjausompelimo Vaatesuutarit Humalistonkadulla on yritys, jossa voi korjauttaa vaatteensa, vaihdattaa vetoketjun, lyhennyttää housut, kaventaa mekon tai muokata vanhasta uutta. Eija Aaltonen aloitti yrityksensä vuonna 2002 entisen yrittäjän jäädessä eläkkeelle ja valitessa hänet seuraajakseen. Nykyisin myös vaatetusalan ammattilaiseksi valmistunut tytär Miia työskentelee saman katon alla. Vuoden yrittäjänainen arvostaa yrittäjyyttä, mutta 24 prosentin arvonlisävero kismittää käsityöläistä. Asiakkaista hän saa paljon iloa ja motivaatiota työpäivään ja ammentaa energiaa osallistumalla aktiivisesti Turun Yrittäjänaisten ja yrittäjien tapahtumiin. Raision kauppaopiston avajaistarjoilut oli valmistettu aikuiskoulutuskeskus Timalissa, kuten normaali kouluruokakin. Raision kauppaopisto Deltamarinin entisiin tiloihin Suunnittelutoimisto Deltamarinin entiset tilat Purokadulla Raisiossa remontoitiin kevään ja kesän aikana Raision kauppaopiston käyttöön. Avajaisia vietettiin 22. lokakuuta. Rehtori Reijo Rantanen on tyytyväinen nykyaikaisiin tiloihin. Uudessa paikassa opiskelee 312 merkonomiopiskelijaa sekä koulutusyhtymä Rasekon artesaani-, somistus- ja vaatetusopiskelijat. Lisäksi siellä on Rasekon hallinto ja oppisopimustoimisto. Avajaisissa nykyiset opiskelijat esittelivät koulun historiaa, ja opiskelijoita kannusti omien unelmiensa toteuttamiseen valmentaja Juhani Tamminen. Kuva: Skills Finland Nuoret IT-taitajat Niklas Lindgren, Pekka Tuukkanen ja Ville Vuorinen tuulettivat EM-hopeaa ammattitaitokisoissa Lillessä. Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@manialehti.fi Nuorkauppakamarin Timo Larkela keskusteli seminaarissa puhuneen Perheyritysten liiton toimitusjohtajan Matti Vanhasen kanssa. Varsinais-Suomen osakesäästäjät ry 35 vuotta Varsinais-Suomen osakesäästäjien toiminta on jatkunut Turussa jo 35 vuotta. Yhdistyksen tavoite on suomalaisten osakesijoittamisen edistäminen. Puheenjohtaja Matti Vikström totesi sijoittamisen tukevan suomalaisia yrityksiä ja toivoisi yksityissijoittamisen verotuksen poistuvan, koska muutkaan sijoittajat ei- Veronmaksajain keskusliitto palkitsi edustajansa vät maksa sijoituksista veroa. Antti Lahtisen (vas.) välityksellä kaksi yhdistyksen aktiivijäsentä: sihteerin Ulla Vihervaaran ja Yhdistyksessä on yli 1 500 jäpuheenjohtajan Matti Vikströmin. sentä, jotka kokoontuvat kuukausittain, lisäksi tehdään yritysvieriluja ja käydään sijoitustapahtumissa. Kokouksessa vieraillut ministeri Petteri Orpo sanoi pitävänsä hyvänä asiana, että suomalaiset sijoittavat yrityksiin. Kokouksessa esittäytyi myös pörssiannin järjestänyt Nixu Oyj, josta lisää sivulla 13. Nuoret Turun seudulta Euroopan IT-specialist mestareiksi Kolme Turun seudulta lähtenyttä voitti nuorten EuroSkills -ammattitaitokilpailujen EM-kisoissa Ranskassa hopeaa IT-Specialist eli IT-asiantuntija -lajissa. Kilpailuissa joukkueen piti rakentaa kolmessa päivässä kuvitteelliselle yritykselle toimiva IT ratkaisu verkon, palvelinten ja työasemien osalta huomioiden tietoturvallisuus sekä etäyhteydet. Kullakin kilpailijalla oli myös oma vastuualueensa. Niklas Lindgren (Open Source Specialist) ja Pekka Tuukkanen (Cisco Specialist) ovat valmistuneet Turun ammatti-instituutista, Ville Vuorinen (Microsoft Specialist) Liedon ammatti- ja aikuisopistosta. Kaikki jatkavat opintojaan seuraavalla asteella. Tuukkanen työskentelee lisäksi Helsingissä ja on yhden IT-yhtiön osakas. Yritys & Talous 19 24/7 Lemmikin ensiapu - emergency - akut vård Päivystys p. 0600 12444 ELÄINSAIRAALA - TURKU Satakunnantie 162, 20320 Turku, www.elainsairaalaturku.fi Vastaanotto päivisin ajanvarauksella p. 020 799 9800, info@elainsairaalaturku.fi Lisäksi lemmikin hyvinvointipalvelut sekä erikoismyymälä. Hoidamme 1.1.2015 alkaen Varsinais-Suomen pieneläinpäivystyksen!