N:o 4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Yrittäjävaltuutetut palveluksessasi Miten yrittäjät aikovat toimia valtuustossa? 8 SOTE-ala kasvaa & työllistää 4 Yrittäjyyden monet polut Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät 6–7 2 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Pääkirjoitus Mielipide Terveys, hyvinvointi, yrittäjyys Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yrittäjyyttä jatkossakin S uomalainen yrittäjä huolehtii yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa henkilöstönsä hyvinvoinnista järjestämällä vähintään lakisääteiset työterveyspalvelut, mutta samalla unohtaa liian usein oman terveytensä ja jaksamisensa. Työterveyspalveluiden järjestämisestä on vastuu yrityksille säädetty jo laissa. Palvelut eivät ole ilmaisia yrityksille niin kuin usein luullaan. Niinpä haettaessa säästöjä kustannuksiin monet yrittäjät säästävät omasta jaksamisestaan ja terveydestään, ajattelematta kuitenkaan kolikon toista puolta. Usein on niin että yrittäjä kokee itsensä yli ihmiseksi ja arvioi jaksamisensa väärin. Varsinkin pienissä yrityksissä yrityksen tärkein ydin on kuitenkin yrittäjä itse ja olisikin tärkeää että yrittäjä huolehtii myös omasta terveydestään, kunnostaan ja jaksamisestaan ennen kuin on liian myöhäistä. Viime vuosien aikana on myös meillä Etelä-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa alettu kiinnittämään huomioita enemmän yrittäjien jaksamiseen järjestämällä erilaisia hankkeita ja projektia yrittäjien jaksamiseen. Myös työntekijöille tuttuja Aslak kuntoutuksia järjestetään nykyään myös suunnatusti yrittäjille. Onpa ilmaan heitetty ajatuksia myös yrittäjien vuorotteluvapaista joka taas voisi synnyttää uutta yrittäjyyttä sijaisyrittäjyydelle. Jonot yrittäjien kuntoutuksiin ovatkin olleet pitkiä ja paikoista on saanut paikoin kilpailla. Kuntoutuksiin osallistuneiden yrittäjien kokemukset ovat olleet rohkaisevia ja kannustavia myös toisille yrittäjille. Monelle kuntoutuksesta on muodostunut elämäntapa remontti. Hyvinvoiva yrittäjä on melkein sama kuin hyvinvoiva yritys. denvertaisen saatavuuden varmistamiseksi uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta osana kuntarakenteen uudistamista. Kuntatalouden vakautta ja kestävyyttä edistetään uudistamalla kunta- ja palvelurakenteet, vahvistamalla kuntien tulopohjaa, parantamalla kunnallisen toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä rajoittamalla kuntien tehtäviä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Onko se sitten vahva peruskunta, kuntayhtymä vai isäntä/vastuukuntamallilla toteutettu. Edellytykset toimivien sote-palveluiden varmistamiseksi; SOTEN JÄRJESTÄMINEN YHTENÄ KOKONAISUUTENA, palvelujärjestelmän johtaminen, ohjaaminen ja kehittäminen. NYKYISTÄ LAAJEMMAT VÄESTÖPOHJAT, osaamisen turvaaminen, sote-palveluiden talouden vakauden ja kestävyyden turvaaminen. JÄRJESTÄMIS- JA RAHOITUSVASTUU SAMASSA ORGANISAATIOSSA. Tavoitteena Kansalaisten yhdenvertaisuus, laadukkaat – vaikuttavat palvelut, vakaa perusta. Etelä-Karjalassa Eksote herättää voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan. Miten palvelut saadaan maakunnan jokaisessa kolkassa yhdenvertaisiksi ja maksuosuudet oikeanlaisiksi, budjetti kuri pitämään ja kuntien eli rahoittajien vahva osallistuminen päätösten tekoon toteutumaan. Eksoten uudistuksissakin kannattaisi odottaa valtiovallan linjauksia sote uudistusten osalta. Yhtenä osana tätä kokonaisuutta on yksityisiltä yrityksiltä sadut palvelut, palvelusetelit ja kumppanuus yksityissektorin kanssa. Kaikissa kunnissa tähän ei ole valmiuksia mutta niissä missä on tulisi mahdollisuudet yhteistyöhön selvittää ja pitää avoinna. Tälläkin Valtiovallan taholla on meneillään kak- saralla voimme tulevaisuudessa lisätä si suurta palvelurakenneuudistusta, yrittäjyyttä ja luoda uusia työpaikkoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntarakenteen uudistus. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikutta- Mirja Vaittinen vien ja oikea-aikaisten palveluiden yh- Rautjärven yrittäjät ry pj. KLIKKAA LISÄTIETOJA yhdistysten vilkkaasta toiminnasta tapahtumakalentereista: www.yrittajat.ﬁ/imatra www.ruokolahdenyrittajat.ﬁ www.rautjarvenyrittajat.ﬁ www.kehy.ﬁ K untavaalien alla sosiaalidemokraattien taholta nousi ehdotus, että kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa ei saisi käyttää yksityisiä palveluntuottajia täydentäjinä. Mikäli näin tehtäisiin, julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut heikkenisivät merkittävästi ja potilaiden hoito jopa vaarantuisivat. Yksityiset palveluntuottajat (yritykset ja järjestöt) tuottavat sosiaali- ja terveyspalveluista yhteensä noin 25 prosenttia. Sosiaalipalveluissa osuus on vähän isompi, reilut 30 % ja terveyspalveluissa 23 %. mas sektori täydentävät kuntien palveluja. Kolmannen sektorin ja seurakuntien osaamista ja kokemuksia hyödynnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on peruspalveluiden vahvistaminen. Ihmisten hyvinvoinnin kulmakivenä toimivat yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut. Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen antaa Yksityinen ja tilaisuuden luoda uusia palvelukonsepteja, kekolmas sektori hittää alueellisia yhteistäydentävät työtapoja ja saada aikuntien kaan houkuttelevia työpaikkoja. Suuremmassa palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvetyöyhteisössä on paremluiden tuotannossa tarvimat mahdollisuudet osaataan jatkossakin yksityisiä, niin misen kehittämiseen, ammatyritysten kuin järjestöjenkin tuottatitaidon ylläpitoon ja henkilöstön mia palveluita. Esimerkiksi sairaanhoijoustavampaan käyttöön. Hyvät paltopiirini täydentää omia palvelujaan velut takaa vain osaava ja motimonipuolisesti. Tarvittaessa ostevoitunut henkilöstö. taan esim. leikkauksia, laboratorioanalyysejä. Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on sovittu, että sosiaali- ja terveydenhuolto on jatkossa vahvojen peruskuntien vastuulla. Tämä edellyttää kunnalta talouden vakautta, palveluiden järjestämistä ja omaa tuotantoa koskevan osaamisen varmistamista, henkilöstön riittävyyttä sekä mahdollisuutta investoida palvelutuotannon vaatimaan infrastruktuuriin. ■ Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Hallitusohjelmassa todetaan myös, että kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti sekä laadukkaalla että kustannusvaikuttavalla tavalla. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa ne toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kol- ■ Hyvät palvelut takaa vain osaava ja motivoitunut henkilöstö. Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Akseli Akanvirta Kysymykset kuntajohtajille 1. Pitäisikö Eksoten hallintomalli purkaa ja rakentaa uusiksi kustannusten hillitsemiseksi, kyllä vai ei? 2. Mainitse kaksi asiaa miten 3. Miten huolehdit omasta parantaisit työikäisten hyvinjaksamisestasi? vointia/harrastusmahdollisuuksia kunnassasi? Antti Pätilä Ruokolahden kunnanjohtaja 1. Eksoten perussopimusta tulee tarkentaa. Eksoten rakennetta ei pidä purkaa, koska lähtökohtaisesti Eksoten toimintaidea on hyvä eli tuottaa terveys- ja sosiaalipalveluja koko Etelä-Karjalan väestölle kuntarajoista riippumattomalla tavalla. 2. Ensimmäinen asia: pyytäisin jokaista työikäistä (ja muunkin ikäistä) peilin eteen ja kysymään mitä itse on jo tehnyt ja valmis tulevaisuudessa tekemään oman hyvinvointinsa hyväksi. Toinen asia: jos kansalainen (olipa työikäinen tai muun ikäinen) kokee, että oma hyvinvointi ja terveys on tärkeä asia, niin pyytäisin häntä arvi-oimaan omia elintapojaan (ravinto ja ruokailutottumukset, tupakan ja al-koholin käyttö, liikunta, työn ja levon suhde yms.). Jos itse tuntee, että tä elintavoissa on tarvetta muutokseen, niin uskoakseni jokaisesta kunnastaa löytyy ammattiapua, vertaistukea, harrasteryhmiä jne. muutoksen to-teuttamiseen. Puitteita erilaiselle harrastamiselle on jo luotu varsin kattavasti ja luodaan lisää jos veronmaksajat tätä haluavat tukea. 3. Yritän Yritä ymmärtää märtää että ttä iän iä karttueskarttu sa jaksaa vähemmän kuin nuorempana. Eli ei pidä ahnehtia mitään liikaa. Harri Anttila H Ra Rautjärven kunnanjohtaja 1. Valtakunnallinen rakennemalli määrittelee kuntayhtymätoiminnan mä tarkoituksenmukaisuuden tulevaita suudessa. Eksoten toiminnan ohjaus su tulisi, joka tapauksessa järjestää uutu delleen niin, että kunnanvaltuustoilla de olisi aito mahdollisuus vaikuttaa sool siaali- ja terveyspalvelujen tasoon ja si riittävyyteen. Tällöin myös kuntien ri rahoitusosuuksien määrittely olisi ra selkeämpää. Rahojen ja vastuiden se tulisi olla samassa paikassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen on myös elinkeinopolitiikkaa. Paikallisilla toteutuksilla voidaan palveluihin käytetty raha saada kiertämään omassa paikallistaloudessa. 2. Perustamalla vertais- ja tukiryhmiä. Tukemalla hyvinvointi- ja liikuntayrittäjyyden syntymistä. 3. Metsästämällä ja hiihtämällä. Pertti Lintunen Imatran kaupunginjohtaja 1. Lappeenrannan ja Imatran kaupunginvaltuustot ovat viimeisimmässä kuntarakennelausunnoissaan todenneet, että yhtenä vaihtoehtona on tuottaa vastaavat sote-palvelut vastuukuntamallilla. Kansalaisille tärkeiden sote-palvelujen tuottamisessa kuntayhtymämallissa on päätöksenteon rakenneongelma eli palvelujen tuottamisesta ja niiden kustannuksista päätetään kuntayhtymässä omissa päätöselimissään kun taasen tulojen hankkimisesta esim. verotuksesta päätetään kuntien päätöselimissä. Tästä seuraa nämä kun- tayhtymän alijäämäongelmat ja koko ko maakunta toimii tällä hetkellä yhdys-kuntataloudessaan alijäämäisenä ku-ten tietyt tunnetut Euromaat! 2. Imatralla kyllä harrastemahdolliisuudet ovat kohtuuhyvät kaikille kan-salaisille. Jokainen voi mennä itseennsä ja lähteä harrastusten pariin. Kunnkin ihmisen hyvinvointi on niin yksi-löllinen asia, ettei niitä voi ratkoa pellkästään erilaisia harrastemahdolli-suuksia lisäämällä 3. Nykyinen tehtävä on niin mielenkiintoinen, ettei ole mitään erityisiä jaksamisongelmia. Yleensäkin avoi- mella asenteella erilaisiin asioihin pärjää kohtuuhyvin - kulttuuria ja liikuntaa sopivin annoksin pitää mielen virkeänä. Hallitukset 2013 Imatran seudun yrittäjät Ilkka Ollonen puheenjohtaja. Ville Harinen, Marjo Kuittinen, JuhaMatti Kupiainen, Riitta Mustonen, Titta Pitman, Kaisa Rahkonen, Lilla Saaristo, Markus Sainio, Jari Tamski, Satu Tiippana, Jukka Vilhunen ja Minna Väyrynen. Ruokolahden yrittäjät 3 Matti Jaatinen puheenjohtaja. Jari Idman, Pertti Kiiskinen, Arja Laukkanen, Tommi Matikainen, Jarmo Rautio, Terhi Ruokolainen, Simo Siitonen, Esa Summanen, Antti Tiippana ja Asko Tuomainen. Voittajia ja häviäjiä K unnallisvaalit on käyty. Sen jälkeen elettyyn aikaan sopii vallan mainiosti, että seudun kunnat alkavat selvittää kuntaliitosta. Miten tämä tuli niin yllättäen ja odottamatta kuin ne kuuluisat faksit aikoinaan Anneli Jäätteenmäen kotiin. Varsinkin kun kaikkien tiedossa oli, että valtiolle piti lähettää selvitykseen liittyvä raha-anomus marraskuun puoliväliin mennessä. Että tuli ihan yllättäen mieleen vaalien jälkeen Ruokolahdella, että tämmöisenkin voisi tehdä. Vailla valmistelua varmaan tuli kunnanhallituksen eteen. Vai viilasiko joku linssiin? Kunnissa päätetään mitä päätetään. Valtakunnallisella tasolla vaalit antoivat mandaatin hallituspuolueille jatkaa kuntauudistusta sekä siihen liittyviä sosiaali- ja terveydenhuolloin rakenteiden perkaamista ja valtionosuusuudistusta. Ja jottei mitään harhakuvaa syntyisi, kepu ei voittanut näitä vaaleja. Erityisesti tuo valtionosuuksien uudistus iskee pieniin kuntiin niin, että pakkoliitosten sijaan veroprosentit alkavat ohjata päätöksentekoa Imatran seudulla. Eksote iskee jo nyt niihin rajusti. Muuallekin Etelä-Karjalassa syntyy aitoa painetta liitoksiin valtionosuuksien kautta. Itsenäisyyttään ja pärjäämistään estottomasti hehkuttavat Luumäki ja Parikkala saavat tuloistaan yli puolet valtionosuuksina. Maksajina ovat muun muassa Imatra ja Lappeenranta. Imatran seudulla vaalitulos on erikoisin Ruokolahdella. Demarien raju tappio ja persujen voitto avasivat kepulle entistä suuremman valta-asetelman. Onko persuista kepulle kaveriksi? No ei ole. Silloin vaalit hävinnyt SDP on luontevin kumppani. Akselia kiinnostaa, millaiset avaimet kunnantalolle saavat istuvat kansanedustajat? Rautjärvellä muutos ei ollut valtapoliittisesti kovinkaan raju. Valtuustossa väki väheni ja joskus se tarkoittaa sitä, että pidot paranee. Kuntaliitosten näkökulmasta se pienenee kuin pyy maailmanlopun edellä. Imatralla moni asia ei vaalituloksen perusteella muutu. Tiina Wilén-Jäppisen asema demareissa vahvistui. Veikkaan, että Jukka Kärnä aikoo lähiaikoina kysyä Tiinalta, aikooko tämä lähteä eduskuntavaalikilpailuihin? Heikit menivät jälleen läpi niin, että heilahti. Kun instituonaalinen kaksikko joskus luovuttaa, heidän paikkansa valtuustossa tulee jäädyttää samalla tavoin kuin kiekkomaailmassa vedetään legendojen paidat hallien kattoon. Anu Urpalaisen takana kokoomusmeno hieman muuttui. Entiselle teollisuusjohtaja Markku Pentikäiselle avautuvat nyt monet ovet. Kun organisaatiouudistusta kaupungilla viedään eteenpäin, Isolle Johtajalle sana on vapaa. Pentikäinen voisi halutessaan haastaa Urpalaistakin, mutta tuskin siihen sortuu. Jos seuraavalla kerralla kauppakeskuksista. Akseli Akanvirta Kirjoittaja on imatralaisen liike-elämän harmaa eminenssi. Rautjärven yrittäjät Mirja Vaittinen puheenjohtaja. Heikki Hinkkanen, Timo Hinkkanen, Marko Myllymäki, Risto Naukkarinen, Timo Tervonen, Eeva Taskinen, Marja-Liisa Tiippana ja Mika Vanhatalo. Varajäsenet: Sinikka Anttonen, Piia Henttonen, Toni-Pekka Karjalainen, Leila Kontiokorpi, Tanja Oksman, Heikki Partinen, Päivi Salorinne, Harri Tiippana. Tykkää Imatran Seudun Yrittäjien & Yhteistyökumppaneiden ryhmä No 4/2012 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh. 050 354 5370 Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Virve Niiranen, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Tuula Röysky-Terävä, Pentti Miikki, Kaija Huuhtanen Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr 4 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 SOTE-palvelut pinnalla V iime aikoina uutisotsikoissa on lähes päivittäin ollut asiaa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Kunnissa pohditaan, miten palvelut tulisi tulevaisuudessa järjestää. Yksityistääkö vai pitääkö omana toimintana? Palveluiden kysyntä kasvaa niin vanhuspalveluissa kuin muillakin sotealueilla. Pekka Lithin tutkimus ”Palveluasumisen markkinat Suomessa 2010-luvun vaihteessa” kertoo asiasta faktoja. Yli 65 vuotta täyttäneitä on jo miljoona. Vuonna 2025 heitä on 1,42 miljoonaa, joten huoltosuhteet kääntyvät päälaelleen. Eniten pinnalla ovat olleet vanhusten palveluasuminen, kotipalvelut ja ennaltaehkäisevä työ. Jotta palveluasumiseen kohdistuva tarve voitaisiin tyydyttää, tulisi maahamme rakentaa 35 000 hoivakotiasuntoa seuraavan kahdeksan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa n. 4 miljardin euron kustannuksia. Kysynnän kasvu ei rajoitu pelkästään vanhuspalveluihin. Esimerkiksi psykiatrian asumis- palveluiden asiakasmäärät ovat li- hyn painopistealueista. Yksi tärkeimsääntyneet valtakunnan tasolla mistä tavoitteistamme on yhteistyön 2000-luvun alusta 130 prosenttia. lisääminen yrittäjien, kuntatoimijoiden, oppilaitosten ja elinkeinoyhtiön Uusille palveluille välillä. Otamme myös mielellämme tilaa vinkkejä vastaan siitä, miten Kehy Sosiaali- ja terveysalan markkinoilla voi olla mukana edesauttamassa on siis valtava potentiaali kasvaa ja alan kehitystä Imatran seudulla. kehittyä. Työt eivät tällä alalla lopu. Kehyläiset ovat tänä vuonna tehPalveluille löytyy kysyntää ja uusille neet yrityskäyntejä Imatran seudulla innovaatioille on tilaa. Samalla yh- toimiviin yrityksiin ja tavoitteenamteistyön merkitys korostuu, myös yli me on jatkaa näitä hyväksi havaittuja toimialarajojen. Sote-alalla on vielä käyntejä. Voit ottaa itse yhteyttä Kepaljon hyödyntämätöntä osaamista. hyn yritysasiantuntijoihin tai odottaa soittoamme. Kannattaa myös seuraPainopisteenä sote-alan ta nettisivujamme www.kehy.ﬁ ja fayrityskehittäminen cebook -sivujamme sekä osallistua Sote-alan yrityskehittäminen on ja tuleviin tapahtumiin, joissa on oiva tulee jatkossakin olemaan yksi Ke- tilaisuus ammentaa tietoa yrittäjyy- teen liittyvistä ajankohtaisista asioista ja tutustua toisiin yrittäjiin. palvelukonseptien kehittämistä sekä kevyempien hoivapalvelujen kehittämistä. Lisäksi alalle tarvitaan paljon kumppanuutta julkisen puolen ja yksityisen puolen välille. Kumppanuus tarkoittaa keskinäistä yhteistyötä ja yhdessä oppimista sekä parhaiden käytäntöjen levittämistä. Yhteistyön rakentaminen ja hoiva-alan yrittäjyyden edistäminen vaatii kunnilta hyvien yhteistyömallien kehittämistä ja esimerkiksi palvelusetelien käyttöönoton edistämistä. Palvelusetelit ovat oiva tapa lisätä kumppanuutta ja edistää palvelualan yrittäjyyttä. Lisäksi setelit antavat ihmisille valin- set rakentaa hoiva-alasta houkutteleva uuden yrittäjyyden kasvuala! Anni Peltola yritysasiantuntija Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Suomi tarvitsee lisää hoiva-alan yrittäjiä K untavaalien alla poliittista keskustelua hallitsivat jälleen mustavalkoiset näkemykset sosiaali- ja terveysalan ”yksityistämisestä”. Tätä debattia käytiin voimakkain sanakääntein ja yrittäjäjärjestön näkökulmasta valitettavin perustein. Suomen Yrittäjät otti järjestönä kantaa keskusteluun ja toimitusjohtajamme Järventauksen näkökulma oli selkeä, ei terveyspalveluita voi yksityistää. Valtio ja kunnat kantavat järjestämisvastuun ja heidän tehtävänään on palvelujen ostoilla myös huolehtia siitä, että alan markkinat kehittyvät oikeaan suuntaan. Jotta markkinat eivät monopolisoidu ja ikääntyvän väestön hoivan tarpeeseen voidaan vastata, hoiva- alalle tarvitaan paljon uutta yrittäjyyttä. Tämän kertovat jo valtiovarainministeriön (VM) sekä työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) analyysit. VM:n mukaan kuntien palvelujen ostot tulevat lisääntymään seuraavan viiden vuoden aikana yli 6 %:n vuosivauhtia. Eli tarvetta yksityisen ja kolmannen sektorin palveluille riittää. Lisäksi TEM julkaisi vastikään tutkimuksen hoiva-alan työvoimatarpeesta. Tämä tutkimus osoittaa, että hoiva-alalla on kymmenen vuoden päästä Suomessa 20 000 – 60 000 työntekijän vaje. Töihin on siis ryhdyttävä. Tämä vaatii nanvapautta ja kannustavat kansalaisia myös panostamaan omaa kertynyttä varallisuutta hyvinvointipalveluihin. Setelien käyttö on viime vuosina lisääntynyt voimakkaasti, mutta valtakunnalliset volyymit ovat silti pienehköjä. Tiedottamista setelien käytön mahdollisuuksista tarvitaan lisää. Ja toki ihmisten positiiviset kokemukset ovat myös omiaan lisäämään tietoisuutta setelien mahdollisuuksista. Toivon lämpimästi sitä, että yksipuolisen vaalikeskustelun jälkeen uuden valtuustokauden alkaessa kuntapäättäjät ottavat haasteen hoiva-alan työvoimasta ja palvelujen kehittämisestä vakavasti. Haaste on yhteinen ja meillä on hyvät edellytyk- Tuomas Telkkä elinkeinopoliittinen asiamies Suomen Yrittäjät Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 5 Yrittäjän ja pk-yrityksen työterveyshuolto T yöterveyshuollon tarkoitus on ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia ja edistää työntekijöiden/yrittäjän terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä työyhteisön toimintaa. Tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy ja terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. Työnantajilla on Suomessa velvollisuus kustantaa työntekijöilleen ennaltaehkäisevä terveydenhuolto. Työnantaja voi myös järjestää työntekijöilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoitopalveluita. Erikoislääkärin palvelut eivät yleensä sisälly työterveyshuoltoon. Työantaja saa tietää mitä työpaikan työterveyshuollon sopimukseen kuuluu. Yrittäjä ja muu omaa työtään tekevä voi myös järjestää itselleen työterveyshuollon, jos haluaa. Lisäksi hän voi halutessaan hankkia yleislääkäritasoisen sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa. Yleisin syy ettei sopimusta tehdä on kustannukset ja tietämättömyys työterveyshuollon mahdollisuudesta. Kela kuitenkin korvaa yrittäjälle työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia, kun yrittäjällä on YEL- tai MYEL-vakuutus. Korvauksista saat lisätietoa Kelan nettisivuilta tai työter- veyspalvelun tarjoajilta. Kelan korvaus on kuitenkin vielä vähäinen suhteessa siihen mikä on yrittäjän panos työnteossa. Useimmiten juuri yrittäjä on ylityöllistetty, työtä tehdään 24/7 eikä ehditä ajattelemaan omaa terveyttä. Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suurempi kuin myönnetään. Apua tähän saisi työterveyshuollosta, joka kutsuu määräajoin työterveystarkastukseen. Suurimmat terveysongelmat eivät anna oireita kunnes tauti on edennyt jo merkittävän pitkälle (mm. kohonnut verenpaine, sokeritauti). Riskit huomataankin yleensä tarkastuksissa ja näin asioihin pysty- tään puuttumaan mahdollisimman varhain ja mahdollistetaan työkyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Joten valtion etuhan tämä työterveyshuollon järjestäminen myös yrittäjälle on. Työterveyshuollon voi järjestää paikallisesta terveyskeskuksesta tai esimerkiksi yksityisestä lääkärikeskuksesta. Kelan sivuilta löydät lisätietoa työterveyshuoltolaista ja korvauksista. Hyötyä liiketoiminnan kannalta S umma summarum: terveemmät työntekijät, vähemmän sairauspoissaoloja, terveempi työympäristö, jaksavampi työyhteisö, vähemmän haittatapahtumia, työkykyisyyden ja tehokkuuden säilyminen, koska asioihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa. Minkä hinnan siis laitat itsellesi ja/tai työntekijöillesi?? Jerena Juutilainen, Toimitusjohtaja Imatran Tutkimus ja Terveys Oy ■ Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon merkitys on suurempi kuin myönnetään. Esimerkkitapaus Y rittäjä pyytää työterveyshuollon tarjouksen. Sovitaan tapaaminen ja käydään tarjous sisältöineen läpi, annetaan konkreettinen esimerkki kuluista ja korvauksista. Sopimus allekirjoitetaan ja laaditaan työterveydenhuollon toimintasuunnitelma työpaikkaselvityksen perusteella yhdessä työterveyshuollon ja yrittäjän kanssa. Yrittäjä kutsutaan työterveystarkastukseen suunnitelman mukaan, otetaan verikokeita ja annetaan aika työterveyshoitajan vastaanotolle haastattelua ja erilaisia mittauksia varten. Työterveyshoitajan käynnillä käydään läpi otetut verinäytteet, keskustellaan mm. elämäntavoista, työpaikan riskeistä ja annetaan ohjausta tarpeen mukaan. Tehdään suunnitelman mukaiset mittaukset, esim. kuulokäyrä ja/tai keuhkojen toimintakoe spirometria, tarkastetaan rokotustiedot. Testien ja haastattelujen perusteella annetaan aika tarvittaessa työterveyslääkärille ja sovitaan seuraava tarkastusajankohta ja tarpeelliset kontrollit. Yllä mainitun tarkastuksen hinta koostuu siis labo- ratorionäytteistä, työterveyshoitajan vastaanotosta, tehdyistä mittauksista ja mahdollisesta lääkärikäynnistä. Yleisimmin käytetty kokonaisuus maksaa noin 200 euroa. Yrittäjä saa käyntien jälkeen laskun, jonka mukana on jo osin täytetty Kelan korvaushakemus yrittäjän työterveyshuollosta. Yrittäjä täyttää puuttuvat osat, allekirjoittaa ja lähettää Kelalle kuitin kera. Hänellä on mahdollisuus saada Kelalta korvausta 120 euroa maksetusta laskusta, jolloin kuluksi jää vain 80 euroa/esimerkkitapaus ja tämänkin kulu on yrityksen verotuksessa vähennyskelpoista menoa. Monella yrittäjällä on nykyisin sairaskuluvakuutus, joka ei yleensä korvaa ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa kuten terveystarkastuksia tai niihin kuuluvia verikokeita (kolesterolit, sokerit, yms.). Tämä on tullut käytännössä esiin, kun korvausta ns. vuositarkastuksesta on haettu vakuutusyhtiöltä eikä tämä ole kustannuksia maksanutkaan vaan lasku on jouduttu laittamaan yrittäjälle itselleen eikä edes kela korvaa ilman työterveyshuollon sopimusta. VUODEN 2013 ERITYISETU: Perus Terveysturva -vakuutus ilman terveysselvitystä. Meillä jokainen yritys on suurien etujen arvoinen. Kaikki HUONEISTOREMONTIT MUURAUKSET ammatti!LAATOITUKSET taidolla Kun yrityksen pankki- ja vakuutusasiat on keskitetty OP-Pohjolaan, yritys on Kumppaniyrityksemme. Ja sehän tarkoittaa markkinoiden parhaita kokonaisratkaisuja, säännöllistä yhteydenpitoa ja merkittäviä erityisetuja. Kysymyksiä? Soita meille numeroon 010 258 5110* tai vieraile osoitteessa op.fi/kumppaniyritys. M u is ta ! Kotitalousvähennys Loistovuori Oy p. 050 410 4148 / Jouni p. 050 326 9380 / Kari p. 050 320 4119 / Ari * Ma-pe klo 8.00-18.00. Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,07 e/min (hinta ALV 23 %). Matkapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,17 e/min (hinta ALV 23%). 6 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Y ksityiset Sote-yritykset hoitavat ja auttavat sekä työllistävät. Yrittäjät toimivat rakkaudesta, vaikka rahaakin pitää ajatella. Kuvat ja tekstit: Marjut Vuotila Monia polkuja sote-yrittäjiksi Yrittäjyyden monet polut Jaana Kinnunen ja Miinanpolun perhekodin “konttorin” vanha kakluuni - yksi monista säilytetyistä yksityiskohdista historiallisessa kauppias Paajasen talossa. Perhekoti Miinanpolku valmentaa vanhemmat ja lapset elämään R ■ uokolahdella on jo kahden vuoden ajan tarjonnut moniammatillista kuntoutusta perhekoti Miinanpolku. Kuntoutusjakson aikana perhe asuu ja elää arkeaan Miinanpolun tiloissa ammattilaisten ohjauksessa ja tukemana. Perheen kuntoutusjakso on kolmesta kuuteen kuukauteen. Perheeseen voi kuulua äiti ja Käytännön työssä vauva, äiti ja ovat korjaavat useampi lapsi, äiti, toimet yhä isä ja lapset. keskeisempiä. - Monet vanhemmat tietävät oikein hyvin teoriassa, kuinka tulee toimia. Arjen keskellä voimat ja taidot ei sitten riitäkään, kuvailee perheterapeutti Jaana Kinnunen Miinanpolun asiakkaiden taustoja. - Lopulta perheellä saattaa olla kaksi vaihtoehtoa, tulla kuntoutukseen tai edessä on lasten huostaanotto. Jaana Kinnusella on takanaan mittava ura lastensuojelutyössä. Hän kuvailee, kuin hänen aloittaessaan 1980-luvun alussa viranomaiset eivät panostaneet perheeseen, vaan halusivat vain pelastaa lapset. - Pikkuhiljaa lastensuojelussa alettiin panostaa ennaltaehkäisevään työhän, haluttiin tukea perhekokonaisuuden tai ainakin perheen ihmissuhteiden säilymistä. Tätä nykyä käytännön työssä ovat kor- työpaikka koko työyhteisölle ja ihan erijaavat toimet yhä keskeisempiä, ennalta- koisesti yrittäjälle. ehkäisyyn panostus jää yhä vähäisem- Hetkittäin töitä on niin paljon, että vamäksi. paista ei voi haaveillakaan, talo on täynnä ja toimintaa valtavasti. Sitten taas tuHuostaanottoja lee hiljaisia aikoja, voi olla että asumassa vältetty ei ole ketään, eikä aina edes tietoa seuPerhekodin työ kuuluu avohuollon piiriin raavien asukkaiden saapumisesta. Siinä ja on periaatteessa ennaltaehkäisevää, kysytään yrittäjän luottamusta ideaansa. mutta käytännössä aina vain enemmän - Meillä on tässä tilat jopa kolmelle perkorjaavaa. heelle samaan aikaan. Käytännössä Tosin ennaltaehkäisykin on toiminut, otamme korkeintaan kaksi perhettä sisillä Miinanpolun perhekodissa tähän sään yhtä aikaa. mennessä olleista yhdeksässä perheessä Miinanpolun koko henkilökunta on amvain yhdessä on päädytty lopulta huos- matillisesti koulutettua. taanottoon. - Yhteiskunta on säästänyt todella ison Rakennus potin rahaa, kun meidän työmme on on- täynnä historiaa nistunut. Lasten ja vanhempien kannalta Perhekuntoutuskoti Miinanpolku toimii kyse on kuitenkin vielä enemmästä, lop- Rasilassa historiallisessa kauppias Paajapuelämän mittaisesta lottovoitosta. sen talossa. Paajanen rakensi taloonsa Miinanpolun asiakaskunta on pääosin ison, julkiseen käyttöön tarkoitetun kokoEksoten alueelta, mutta asiakasperheitä ussalin. Talossa on toiminut kestikievari voi tulla ja on tullut koko Suomen alueel- ja sen varustuksiin kuului jopa vangin ta. Kouluikäiset lapset saavat tarvittaessa raudat. Talon historia on mahdollisuuksikotiopetusta, Miinanpolun yrittäjä, Vesa en mukaan säilytetty näkyvissä ja aistittaMäkinen, Jaana Kinnusen puoliso, on vissa. Käytössä on vanhoja, Pietarista kasvatustieteen maisteri. Lisäksi kodissa hankittuja huonekaluja, seinillä talon hison käytettävissä koulunkäyntiavustaja. toriaan kuuluvia valokuvia ja asiakirjoja. - Voimme myös kuljettaa meillä asuvat - Vanginrautoja me emme käytä, mutta lapset kouluihinsa, jos matka on kohtuul- säilytämme nekin. Ison salin sivusta piti linen. lohkaista tilaa yläkertaan vieviin uuteen Miinanpolku on ainoa perhekuntoutus- portaikkoon, koska vanhat portaat olivat koti näillä main. Pääkaupunkiseudulla ja 15 senttiä liian kapeat. Länsi-Suomessa vastaavia toimii sekä ykPortaikon rakentaminen oli suurin yksityisenä että erilaisten yhteisöjen palve- sittäinen muutoskohde, kun talo remonluina. toitiin nykyiseen käyttöönsä. Uusittavaa Perhekuntoutuskoti on haasteellinen riitti paljon. Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 7 Silamuskoti on pieni ja kaunis E eva on talon äiti. Eeva Siitosen virallinen titteli on toimitusjohtaja, mutta talon äitinä häntä yleisesti pidetään. Talo on Silamuskoti ja sen asukkaista vanhin on 99 vuotta. - Toiseksi vanhin tyttäreni on 93-vuotias, kehuu Eeva. - Satavuotisjuhlia suunnitellaan jo kovasti tämän vanhimman tyttären kanssa. Silamuskodissa Simpeleen Änkilässä, Silamusjärven äärellä, on viisitoista paikkaa ja ympärivuorokautinen henkilökunta. Asukkaina on sekä vanhuksia että lievästi kehitysvammaisia. Yksi huone on varattu omaishoitajien lomien ajaksi tilapäisvieraalle. - Tämä paikka on minulle ja kaikille meille mukana oleville sydämenasia. Perustimme tämän ja teemme täällä työtä näiden ihmisten arvokkaan elämän puolesta. - Me ollaan kaikki tuttuja toisillemme, tiedetään toiveet ja tarpeet. Aamulla näkee jo kulmakarvan asennosta, miten yö on mennyt. Kun Änkilän koulun toiminnan lopettamisesta huhuttiin, Eeva Siitonen perheineen kuului lopettamisen vastustajiin. Kun vastustus ei johtanut toivottuun tulokseen, alkoikin itää idea koulutilojen uusio- käytöstä. - Pantiin tässä Silamusjärven ympärillä päät yhteen, perustettiin osakeyhtiö ja ostettiin koulu. Seinissä perinteitä Vanha, vuodelta 1915 oleva hirsirakennus oli vankka, mutta tilajärjestelyt eivät uuteen käyttöön sopineet. Niinpä vuosi 2009 ryskettiin remonttia, seiniä kaadettiin, uusia rakennettiin, ovia vaihdettiin. - Lattiat on nyt kaikki suorassa, mutta seiniin jätettiin kulmat, vinkkelit ja syvennykset. Niitä tapiseeratessa kävi kyllä mielessä, että suora seinä olisi aika paljon helpompi. Kaiken kaikkiaan koko remontissa haluttiin säilyttää vanhahtava tyyli tulevien asukkaiden takia, vaikka samalla täytettiin kaikki nykyiset turvallisuusmääräykset ja varmistettiin mukava kulku hisseillä ja leveillä portailla. Vanhoja uuneja säilyttiin mahdollisuuksien mukaan. Tupaan rakennettiin näyttävä takka ja jätettiin palanen vanhaa hirsiseinää esille. - Se piti käsitellä erikoisaineilla paloturvallisuuden vuoksi. Remontin aikana ja sen jälkeenkin paikalla on käynyt Äiti eli Eeva Siitonen tarinoimassa talon alkuperäisen hirsiseinän edessä Arvon Raijan kanssa. ■ runsaasRautjärven Teemme täällä ti muisSimpeleelle työtä näiden telijoita. ei ole ollut ihmisten Eevasta vaikeuksia. on tullut Koulutettua arvokkaan melkoiväkeä on löyelämän nen Änkitynyt ihan sopipuolesta. län koulun vasti väliltä Imathistorian tuntija. ra - Parikkala. Hän tietää, kuka on kii- Joskus on ajoittain tiukvennyt luokkahuoneen ikku- kaa sijaisten saamisessa, nasta, kuka lentänyt luokas- mutta selvitty on. Moni opistaan oven kautta. Hän on kelija tulee mielellään tällaikuullut monet tarinat koulun seen pieneen paikkaan haropettajistakin. joittelijaksi aidolle maaseuHenkilökunnan saamisessa dulle. Meillä on tuossa joen rannassa oma rantasaunakin. työn kustannukset, mutta kuSinne tehdään myös vanhus- ka maksaa kilometrikorvaukten kanssa kesäretkiä. set ja matkaan käytetyn ajan? Eeva Siitonen toivoo, että Palveluseteliin asiaan saataisiin alueellinen matkat? tai valtakunnallinen ratkaisu, Talon laajennusta Eeva Siito- olkoon maksumiehenä sitten nen ei suunnittele, mutta pal- valtio tai kunta. velun laajentaminen koteihin - Se on tasa-arvokysymys. on alullaan. Saunottamista Me syrjäkolkkalaiset emme tehdään jo kotikäynteinäkin. ole tasa-arvoisia kotiin tuota- Meillä täällä syrjäkulmilla vien palvelujen suhteen, jos on vain se ongelma, että mat- palvelujen käyttäjät joutuvat kaa asiakkaan luokse voi olla maksamaan ne kulut. Yrittäjopa viisikymmentä kilomet- jänkään pussista niitä ei ole riä. Palveluseteli kattaa itse kohtuullista vetää. Kuntoutusta ja huolenpitoa P alvelukodissa on tur- siviilielämän välillä on liian vallista. Heli Sarvi on korkea. Omasta arjesta vaspyörittänyt Vuoksen- taaminen vuokra-asunnossa niskalla jo kaksikymmentä ylitti liian usein hyvinkin kotiuvuotta kodinomaista ja turval- tuneen ihmisen voimavarat. lista asumista mielenterveys- Turhan moni potilas palautui kuntoutujille tarjoavia Imat- sairaalaan. ran Palvelukoti Oy:n VuokSuunnitelmat ja selvityksenkotoa ja Valioset veivät kaikkiaan puistoa. kolme vuotta, Matkan varmutta sitten rella palveluVuoksenkoto tarjonta on pian myös Työotteemme jaValiopuisto lisääntynyt on koko ajan portaattaisaivat ensella kunsimmäiset kuntouttava. touttavan asiakkaansa. asumisen mal- Näiden vuolilla. Lisää on tulsien aikana meiltä lut 2-paikkainen Tukion kymmenisen asukoti, ja vuokra-asunto kerros- kasta päässyt siirtymään ihan talosta. Ne mahdollistavat omaan vuokra-asuntoonsa ja asukkaiden itsenäisemmän on pärjännyt siellä ihan norasumisen. maalisti. Työotteemme on koHeli Sarvi ideoi kuntoutta- ko ajan kuntouttava. Siihen van asumisen kodinomaises- kuuluu sekin, että emme tee ta paikasta jo ennen kuin Rau- puolesta, ellei se ole ihan välthan sairaalan alasajo alkoi. tämätöntä. Hän näki sairaalatyössään kuntoutusosastolla selvästi, Apua arjessa että sitä tarvitaan portaaksi elämiseen sairaalan ja itsenäisen asumi- Asukkaat voivat osallistua arsen välille. Kynnys sairaalan ja kisten askareiden ohella erilai- on tarjolla puoli kahdeksasta alkaen. Vuoksenkodossa ja Valiopuistossa on yhteensä 25 asukaspaikkaa, tukikodissa kaksi ja kerrostalossa yksiö. Lämmin yhteisöllisyys on yksi meidän vahvuuksiamme, arvioi Heli Sarvi. Oman paikkakunnan yrittäjyys ■ seen päivätoimintaan kuten käsityökerhoihin, ruokaryhmään, kuoroon, elokuvakerhoon, musiikki- ja, atk-ryhmiin. Virkistystoimintaa tarjoaa myös Imatran seurakunta. Asukkaat ja omaiset kokoontuvat kesäisin leiripäivälle Päivärantaan Vuosiohjelmassa on retkeilyjä, tutustumiskäyntejä ja juhlia sekä yksiköiden välisiä toimintapäiviä. - Asukkaiden merkkipäivät juhlitaan aina yhdessä. Yksi suurimpia juhlia meillä oli 2008 kun yrityksemme sai Yrittäjäpalkinnon. Silloin syö- tiin täytekakkua viikko! Nuorin asukas on ollut tullessaan 26-vuotias. Hän on jo kuntoutunut eteenpäin. Asukkaiden keski-ikä on jo eläkevuosien kynnyksellä. - Kaikki me vanhennutaan. Tavoitteena on, että meidän asukkaan koti on kuitenkin täällä tutussa ympäristössä niin pitkään kuin se lääketieteellisesti on mahdollista. Henkilökunta lopettaa työnsä iltakahdeksalta. Sen jälkeen päivystäjälle saa soittaa, jos tulee huonoa oloa tai vaikka unettomuutta. Aamukahvia - Kaikkien näiden vuosien ajan on pitänyt olla koko ajan herkkänä alalle tulossa olevien muutosten vuoksi. Palvelutarjontaa on kehitettävä, toimintaa uudistettava. Paperi- ja lomaketyöt lisääntyvät koko ajan. Kunnallisten palvelujen hankinnan kilpailutus aiheuttaa pienelle yksityiselle yritykselle paljon työtä ja huoltakin. Ylikansallisten yritysten vyöryminen alalle huolestuttaa paitsi työpaikkojen myös asukkaiden kannalta. - Oman kotiseudun pienyrittäjät tekevät näitä töitä asuk- kaiden parasta hakien. Mikä on jonkun ylikansallisen suuryrityksen toiminnan keskeinen tavoite? Heli Sarvi pitää palveluseteleitä hyvänä vaihtoehtona niin yrittäjän kuin asiakkaidenkin kannalta. - Imatra on onneksi osannut näiden vuosien aikana arvostaa oman paikkakunnan yrittäjyyttä. Pitkässä juoksussa se varmasti kannattaa kaupungillekin. Imatran Palvelukoti pyörii Helin ja kymmenen vakituisen työntekijän voimin. Lisäksi sosiaalisen kuntoutuksen työpisteessä on oma tekijänsä. - Tunnemme työssämme, että meitä tarvitaan. Henkilökunnan edustaja on sanonut, että tänne ei ole tule koskaan pahalla mielellä, vaan aina innoissaan. Heli Sarvi ei kannata ensimmäisen sairaspäivän palkattomuutta. - Meillä on periaate, että töihin tullaan vain terveenä. On parempi, että yksi sairastaa kotonaan, kuin että koko talo täällä. 8 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Imatran, Ruokolahden ja Rautjärven uudet yrittäjävaltuutetut Kysyimme heiltä näkemyksiä seuraaviin asioihin: 1. Miten kunta voi tukea yrittäjää? 2. Tärkein asia mitä aiot ajaa valtuustossa? Matti Jaatinen Ruokolahti Jouko Savolainen Ruokolahti Anne Tella Ruokolahti 1. Toivon tämän hyvän yhteistyön Ruokolahden kunnan ja yrittäjien välillä jatkuvan edelleen. Yrittäjämyönteisen ilmapiirin kehittäminen ja tiedon välittäminen on helpoimmin toteutettavia asioita. 1. Ammattitaitoisella kilpailutuksella kunnalla on mahdollisuus käyttäälähiruokaa ja yrittäjien tuottamia lähipalveluita. 1. Paras kunnan tarjoama tuki on palvelu-/ tuotetilaus alueen yrittäjältä, alasta riippuen. 2. Ruokolahden kunnan energiapolitiikkaan vaikuttaminen. Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen kunnan energia tuotannossa. 2. Laadukkaiden lähipalveluiden turvaaminen Ruokolahdella. 2. Tärkein ja konkreettinen asia,, voisi olla uusiutuvan energian, metsähake jne. hyödyntäminen lämmöntuotannossa. Tämä lisäisi yrittäjyyttä ja sitä kautta myös työpaikkoja. Kimmo Tiilikainen Ruokolahti Mika Tonder Ruokolahti Tea Usvasuo Ruokolahti Harri Huhtanen Rautjärvi Petteri Laaksonen Rautjärvi Timo Näränen Rautjärvi 1. Kuulemalla yrittäjien toiveita kunnan kehittämisestä. Tekemällä hankintoja paikallisilta yrittäjiltä ja kun kilpailutusta vaaditaan, miettimään kriteerit siten, että paikallisilla yrittäjillä on mahdollisuus palveluitaan tarjota. 1. Kunta voi tukea yrityksiä ja yrittäjyyttä monin tavoin. Kunta voi auttaa yritystä toimitilojen hankkimisessa ja huomioida yritysten tarpeita kaavoituksessa (yrityspuistot ja teollisuusalueet) tms. 1. Yrittäjäystävällisellä ilmapiirillä, hyvillä liiketonteilla sekä suosimalla kilpailutuksessa niin tavaroiden kuin palveluiden osalta paikallisia yrittäjiä, ottaen huomioon jatkossa myös lähipalveluiden vähempi kuormitus ympäristölle sekä kerrannaisvaikutukset paikallistalouteen. 2. Kunnan taloutta hoidettava pitkäjänteisesti ja yhteistyöllä naapurikuntien kanssa. Lisäksi on tehtävä energiatehokkuuden lisäämiseksi korjausinvestointeja, jotka maksavat itsensä takaisin ja tuovat säästöjä jo muutamassa vuodessa. 1. Luo edellytyksiä toiminnalle a. kaavoittamalla ja luvittamalla, myös kunnan maa-alueita b. edullinen kiinteistövero sekä kunnallisvero c. kiinteistöjen vuokraaminen yrittäjille d. palvelujen ulkoistaminen kuntalaisille yrittäjille 1. Kunnan pitää tehdä yrittämiselle ”alusta” jonka varaan voi rakentaa yrityksen. 2. Keskeisin asia valtuustossa minulle on kunnan tarjoamien palvelujen turvaaminen, palvelujen laatu sekä palvelujen toteuttamisen taloudellinen kestävyys. 1. Kunta voi tukea yrittäjää luomalla hyvät kohtuuhintaiset yritystontit / -tilat, järkevällä kilpailutuksella koskien kunnan omia palveluja, vaikuttamalla kunnan näkövinkkelistä kehyyn, yhteistyöllä. 2. Ei voi sanoa yhtä tärkeää asiaa, kaikki asiat liittyvät useasti toisiinsa, oltava kokonaisuudesta tietoinen. 2. Kunta keskittyy omiin perustehtäviinsä (sivistystoimi, terveyspalvelut sekä kaavoitus ja lupamenettelyt). Samalla pitää huolehtia, että toiminta tehostuu laadun kärsimättä ja kunnan velkaantumisen pysäytetään Anna Helminen Imatra Jussi Honka Imatra Marjut Kuvaja-Kukkonen Imatra 1. Yrityksen perustamisen, kehittämisen ja rahoituksen neuvontapalvelut helposti saataviksi. PK ?sektori on hyvä työllistäjä. Matkailu! 1. Palveluja mitä kunta ei itse pysty tuottamaan, yrittäjälle pitäisi antaa mahdollisuus pitää työllistämistuella olevaa työntekijaa pidenpään palveluksessa, kuin nykyisin, ennenkuin hänet pitää vakinaistaa. 2. Kunnan elinvoimaisuuden säilyttäminen. Silloin päätösvalta ja palvelut säilyvät kuntalaisten omissa käsissä. Timo Tervonen Rautjärvi Mika Vanhatalo Rautjärvi Mikko Airas Imatra 1. Kunnassa oltava elinkeinopoliittinen ohjelma, sisältäen mm. yritysvaikutusten arvioinnin ja hankintastrategian, kunnan päätöksenteon oltava yrityslähtöistä. 1. Ostopalveluissa käyttää mahdollisimman paljon omankunnan yrityksiä. 1. Kunnan tulee pyrkiä käyttämään ulkoistetuissa palveluissa tuottajina paikallisia yrityksiä huolehtien, että palvelut ovat laadultaan hyviä ja laatukriteerit täyttäviä. 1. Olemalla yrittäjämyönteinen, arvostamalla yrittäjyyttä, kilpailuttamalla avoimesti ja mahdollistamalla yritysten kehittymistä toimintaedellytysten luomisen kautta mm. kaavoitusasioissa. 2. Pyrin pitämään huolta siitä, että lasten ja nuorten ääni tulee kuuluviin päätöksen teossa. 2. Avoimuuden, tarkan taloudenhoidon ja osaamisen korostamista ja kehittämistä kaikessa toiminnassa ja erityisesti hankinnoissa. 2. Lähipalvelujen säilyttämistä, mm. oman Terveysaseman päivystys ym. toiminta turvattava kuntalaisille 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten järkiperäistäminen Eksote liian kallis. 2. Työpaikkojen ja harrastusmahdollisuuksien turvaaminen ja luominen, joka osaltaan ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Matkailu! 2. Tasa-arvoa. Kukaan tai mikään ei saa olla muita paremmassa lähtöasetelmissa, vaan kaikki samalla viivalla. 2. Vammaisten, vanhusten asiat ovat tärkeitä asioita. myös hoitohenkilökunnan työssään jaksaminen on tärkeä asia. Muurahaisen toimitus ei tavoittanut Ruokolahdelta Mika Luukkosta eikä Jarmo Vesteristä. Helena Roiha Imatra 1. Tukemalla yrittäjää arjessa. 2. Kestäviä ratkaisuja ja paikallisten yritysten etua, esim. rahanvaihtopistettä matkailijoille, jos ruplia ei voi käyttää maksuvälineenä. Pasi Saajanlehto Imatra Lilla Saaristo Imatra Veikko Sinisalo Imatra Kari Toivanen Imatra 1. Kunta on mahdollistaja ja kumppani. Kunta voi kaikella tapaa olla yrittäjän tukena ja eteenpäin potkijana. Kaavoitus, tontti, halli, toimitilat, yms. 1. Kunnan tulee linjauksissaan ottaa huomioon yrittäjyys ja rakentaa mahdollisuuksia luoda ja ylläpitää yritystoimintaa. 1. Kunta voi tukea yrittäjää kaavoituksen avulla ja myötävaikuttamalla yritysten rahoitukseen. 1. Kunnan on kannustettava kuntalaisia yrittäjyyteen ja tarvittaessa luotava myös edellytyksiä aloittaville yrityksille, esim toimitilat, tontit jne. 2. Yritysvaikutusten arviointi, palveluseteli, palvelustrategia ja elinkeinopolitiikkaa. Kaikessa kunta asioissa pitää mennä ”elinkeinoedellä”. Ansaitaan rahat ennen niiden jakamista. 2. Mielestäni on tärkeää tehdä työtä yhdessä yhteisen hyvinvoinnin eteen ja arvioida päätösten vaikutuksia inhimillisestä näkökulmasta realistisesti, kriittisesti ja innovatiivisesti. 2. Pyrin myötävaikuttamaan liikunnan, urheilun ja terveyden hankkeisiin Imatralla. 2. Jatkaa edellisen valtuustokauden tarkantaloudenpidon jatkamista, positiivista asennetta, ei valittamalla vaan tekemällä. Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Ruokolahden Yrittäjien syysmatka Pohjois-Karjalaan Y rittäjien matka alkoi 14.9. Kukkakauppa Mimosan ja Katariinan kahvituvan edestä klo 7.00. Mukana oli kaikkiaan 27 yrittäjää ja yrittäjähenkistä ihmistä + kuljettaja. Matkan alussa oli esittely ja tutustuminen toisiimme. Matkalla kunnanjohtajamme Antti Pätilä kertoi Ruokolahden kunnan ajankohtaisista asioista. Samalla käytiin läpi Imatran Seudun Kehitysyhtiön kuulumisia ja tietysti jokaisen yrittäjän esille tuomia asioita. Ensimmäinen vierailukohteemme oli metsäkoneita valmistava John Deere. Siellä nähtiin miten mittavaa toiminta on yrityksessä, jossa valmistetaan noin puolet Euroopan metsäkoneista. Seuraavina kohteinamme olivat Josekin ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien toimitilat, joissa kuulimme heidän ja yrittäjien välisestä yhteistyöstä ja sen tärkeydestä. Asia, johon kiinnitimme huomiota, oli Josekin mukanaolo yrittäjäjärjestön hallituksessa. Kolmas tosi mahtava kohde oli Mantsi- nen Oy, jossa valmistetaan normaalia isompia nostureita. Paikalla oli yrityksen perustaja Veli Mantsinen. Hän kertoi omasta tiestään yrittäjäksi, joka ei ollut niinkään helppo. Yrittäjän ajatuksiin ei ole oikein aina uskottu kaikilla tahoilla. Kova usko vie hyviin tuloksiin niin kuin kyseisen yrityksen kohdalla huomattiin. Olimme todella otettuja huomiosta kyseisen yrityksen vieraana. Illan vietimme aluksi ruokaillen ja sitten Dingoa kuunnellen Hotelli Kimmelissä. Lauantaiaamuna tutustuimme mm. Joensuun toriin ja paikallisiin tuotteisiin. Illemmalla tutustuimme vielä pitopalvelun toimintaan ja mahtavan pitopöydän antimiin Saarilan maatilamatkailuyrityksessä Polvijärvellä. Tutustuimme myös kohteen mittavaan eläinmäärään. Paluumatkalla hotelliin vierailimme lomakohde Huhmarissa ja saimme informaatiota yrityksen toiminnasta. Taisipa joku tehdä jo varauksia tulevaa kevättä varten. Sunnuntaina palailimme matkan tapahtumia kertaillen kohti Ruokolahtea. Pysähdyimme vielä Pajarinhovissa, missä saimme kuulla yrityksen toiminnan eri vaiheista omistajan kertomana. Saimme yhden pidennetyn viikonlopun aikana mitä parhaimman läpileikkauksen pohjoiskarjalaisesta yritystoiminnasta. Matti Jaatinen 9 10 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Myydään vanhoja APTEEKKIPURKKEJA a’ 20–60 € Asemanseudun Rautjärventie 86 puh. (05) 489 340 AVOINNA: ma–pe 9–17 RAUTJÄRVI Valmiina, paikoillanne, nyt – • Hautaustoimisto • Kukkien sidontapalvelu • Hautakivimyymälä liikunta- ja urheilumatkailu nousuun! Matinkatu 3, 55100 Imatra Puh. 010 320 3990, 0400 559 035 asiakaspalvelu@ollonen.fi www.ollonen.fi V Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Palkanlaskenta Vero- ja kausi-ilmoitukset Yrityksen perustamiset Toimistopalvelut Isännöinti Edullisesti ammattitaidolla Tili- ja Yritys Tuulia, Mustikkapolku 21, 55320 Rauha 040-765 7029/tilitoimisto, 044-210 8165/isännöinti, tilitoimisto@yritystuulia.fi, isannointi@yritystuulia.fi etovoimaa matkailuun! – hankkeen tiimoilta järjestetty seminaari keräsi Saimaan ammattikorkeakoulun tiloihin yhteen viitisenkymmentä alan toimijaa. Mukana oli toimijoita mm. liikunta-alan yrityksistä, yhdistyksistä ja järjestöistä. Tilaisuudessa keskityttiin erityisesti Rauha-Ukonniemi -alueen liikunta- ja urheilumatkailun kehittämiseen, haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Rauha-Ukonniemi –alueen rakentuminen antaa toimijoille uutta intoa sekä uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tarve uusille oheis- ja tukipalveluille kasvaa nopeasti. Nyt on nopean mietinnän paikka siitä, mitä erityisiä palveluja tulevaisuuden ryhmät tarvitsevat? Miten yritykset, yrittäjät ja eri sidosryhmät, kuten järjestöt ja yhdistykset, voidaan tehokkaas- Yrittäjän vastuu M uistathan yrittäjä, että elä- eläkemaksua, hän oli onnistuja. keikäkin joskus saavuteYrittäjäeläke oli ja on ansiosidontaan? yrittäjä on itse vas- nainen ja yrittäjä ansaitsee oman elätuussa oman eläketurvansa suuruu- keturvansa työllään. Nykyään asendesta ja yrityksessä toimivien per- teet ovat muuttuneet, yrittäjät valheenjäsentensä eläketurvan järjestä- veutuneempia, ja ymmärtävät, että misestä. Yrittäjän YEL (eläkevakuu- vain itse vastaavat omasta elintasostus) on pakollinen. taan eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Kun yrittäjäeläke joskus 70 luvulla Mikä onkaan arjen käytäntö kentälastui voimaan, olivat mielipiteet lä, tuolla yrittäjien kirjavassa viidapienyrittäjien keskuudessa väkossa? Olen keskustellut muuhintäänkin ristiriitaiset. taman pienyrittäjän kansMuistan oman yrittäsa heidän eläkeasioisjätaipaleeni alkutaan ja kuullut survuosilta ne kiihkeitakin tilanteita. Yrittäjän on keät keskustelut Eräskin yksinyritmuistettava kollegoideni täjä kertoi tilankanssa, joita teensa toivottopitää huolta käytiin muka muuden. Kun omasta hyvintaas uuden yrittulot ovat aina voinnistaan ja täjiä kurittavan hänen mielesjaksamisestaan. tään olleet niukanlain voimaantulosta. Asenteet olivat laiset, on se eläkeainakin pienyrittäjien maksu aina ollut se joukossa aika sekavia. Jos maksu, mikä jää tiukan paien tuohon kaukaiseen – niin se sil- kan tullen maksamatta. Lisäksi vakaloin tuntui – eläkeikääni mennessä van sairauden kohdatessa hän ei ole jo turvannut muilla keinoin elä- pystynyt työskentelemään ja tilanne määni ja taloudellista asemaani, niin vain paheni. Sairaus vei voimat, asiat turhaanhan tässä rehkitään. Niin oli- jäivät hoitamatta ja maksut rästiinvat suuret puheet ja suuret luulot sil- tyivät. Tilanne karkasi käsistä. Tällä loin. Hän joka osasi asettaa tulonsa hetkellä hänen ilmoittamansa työtumahdollisimman alas ja näin joutua lo on 7.135 e ja siitä hän maksaa maksamaan mahdollisimman pientä 1.677 e eläkettään. Hänen eläkkeen- • Kirjanpidot • Tilinpäätökset • Veroilmoitukset • Palkanlaskenta • Arvonlisäverot • Toimistopalvelut ■ Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, 55120 Imatra Puh. 020 754 5270 info@miksa-tili.net Seuraava Muurahainen ilmestyy 20.2.2013 ti kytkeä mukaan kokonaisuuteen? tekemään jokaiselle idealle unelmaMiten palvelutarjonta myydään ja va- auditoinnin: onko ylipäätään ideoita rataan? ja oletko itse innostunut ideastasi? – Ajattele isommin kuin yleensä ja Lupa toimia toimi pienemmin kuin yleensä, eli eri tavalla pienennä kokeilukynnystä, kehotti Aalto-yliopiston innovaatioaktivisti Tuulenmäki. Anssi Tuulenmäki herätteli seminaariKommenttipuheenvuoroissa halutväkeä ajattelemaan asioita eri tavalla. tiin tietää enemmän Rauha-Ukonnie–Suomi voisi olla strategisen unel- mi alueen suunnitelmista ja tulevista moinnin suurvalta: vain näin selvä- toimenpiteistä sekä niiden aikataujärkisten ja vaatimattomien ihmisten luista. Kaivattiin myös vertailevaa tiemaassa pienikin unelma on merkit- toa esim. Vierumäen tai Pajulahden sevä – kylmyys ja pimeys ovat meille palveluista sekä toimintojen ylläpiehdoton kilpailuetu, sanoi Tuulen- don kustannuksista. Imatran Kylpymäki puheenvuorossaan. län ja uuden urheiluhallin tarjoamat – Kasvu syntyy siitä, että uudet ide- yhteiset mahdollisuudet nähtiin paat ymmärretään resurssien houkutte- rantavan alueen vetovoimaisuutta. lukoneina. Resurssien houkuttimena Liikunta- ja urheilumatkailun seuvoivat toimia unelmat ja tunteet. raava yhteinen kehittämisseminaari Anssi Tuulenmäki kehotti toimijoita pidetään kevättalvella 2013. sä tulisi olemaan n.300-400e/kk. Siinä on 40 vuoden uurastuksen eläketurva. Näitä vastaavanlaisia yrittäjiä on meillä Suomessa liian paljon. Osa heistä on ajautunut tilanteeseen omasta syystään, ehkä ajattelemattomuuttaan, mutta osa myös olosuhteiden vuoksi. Herättelen tällä kirjoituksellani teitä rakkaat yrittäjäystäväni huolehtimaan tulevaisuudestanne. Yrittäjän on muistettava pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan niin työvuosien aikana, kuin myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Nauttikaa elämästä, etsikää hyviä asioita, katsokaa tulevaisuuteen ja maksakaa kunnon eläkettä itsellenne. Sy talvisin tterveisin Syystalvisin isin paikkakunnan ex pyykkäri Anna-Liisa Tarvainen Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Tulossa Koskinäytöskausi 2013 varmistunut Imatran kaupunki ja Fortum ovat päässeet sopimukseen vuoden 2013 koskinäytöksistä. Ensi kesän koskinäytöskausi on täysimittainen, koski kuohuu päivittäin 24.6.–25.8. klo 18. Lisäksi perinteiset kesänavaus 25.5. klo 18, Joulupäivä 25.12. klo 21 ja uusivuosi 31.12. klo 24. IBBF 2013 ohjelmistokasaus hyvässä vauhdissa Ensi kesän Imatra Big Band Festival pidetään 7-päiväisenä 28.6.–4.7.2013 välisenä aikana. Avausviikonloppu pyhitetään tuttuun tapaan kotimaiselle rockille, popille ja iskelmälle. Viikolla ohjelmistossa mukana myös perinteiset swing- ja bluesillat. Ilmaisia katukonsertteja on luvassa myös ensi kesänä. Nuorten Imatra –työllistämishankkeelle jatkoa Tänä vuonna ensi kertaa kokeiltu nuorten yhden ikäluokan työllistämishanke jatkuu myös vuonna 2013. Työllistämisvuorossa ovat v. 1996 syntyneet nuoret. Hankkeen vetäjänä jatkaa Tommi Matikainen. Feel the Famous Imatra Spirit – IBBF 30 v. -juhlakirja Hannu Hokkasen kirjoittama juhlateos sopii erittäin hyvin yrityslahjaksi tai vaikkapa pukinkonttiin. Kirjaa on myynnissä BB-festaritoimistossa, Suomalaisessa Kirjakaupassa sekä Vuoksenniskan Infossa. Kirjan hinta on 49 €. Kymmenen kirjaa ostavalle 1 kaupan päälle. EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA YLI KUUDEN VUOSIKYMMENEN KOKEMUKSELLA ASUNTO OY RUOKOLAHDEN ÄIJÄNKOTI Liisanpolku 4 C Monipuoliset ja laadukkaat koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Teemaseminaarit 2013 Helmikuussa teemana Omistajanvaihdos, jatkoa syksyn tilaisuuksille Huhtikuussa teemana Franchising -yrittäjyys Lokakuussa teemana Liiketreffit Marraskuussa teemana Venäläinen asiakas Hallituksen ehdotuksen mukaan asunto-osakkeiden varainsiirtoveroa korotetaan 1.1.2013 alkaen 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Varainsiirtovero maksetaan asunnon velattomasta hinnasta. Vielä ehdit toteuttaa asuntokauppasi ennen veron korotusta! Äijänkoti sijaitsee Rasilan keskustan palveluiden vieressä. Vapaana seuraavat asuntotyypit: Velattomat hinnat alk. 191.000€ 3 h+k+s 2 h+k+s 3 h+k+s 2 kpl 1 kpl 1 kpl Varaa henkilökohtainen esittelyaikasi ja tule tutustumaan uusiin asuntoihin! Tervetuloa! Rakentaminen, myynti ja esittely: TAINIONKOSKENTIE 22 • 55100 IMATRA • PUH (05) 6353 700 www.evalahti.com • info@evalahti.com Startti yrittäjyyteen –tilaisuudet 2013 16.1.2013 13.3.2013 15.5.2013 18.9.2013 13.11.2013 Uutuutena Startti yrittäjyyteen -tilaisuus venäjäksi helmikuussa 2013 Kehy facebookissa. Käy tykkäämässä. Nuorten työllistämishanke jatkuu 2013, nyt työllistetään 1996 syntyneet. Hyvä yrittäjä, ota yhteyttä Kehyyn ja työllistä nuori ensi kesänä. 11 12 Keskiviikko 14. marraskuuta 2012 Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät Oulussa 19.–21.10.2012 O ulussa vajaa 2000 yrittäjää saivat nauttia monenlaista ohjelmaa. Tanssikaupungissa päivät avattiin tietenkin tanssien ja Suomen Yrittäjien liittokokoukseen hallituksen tervehdyksen toi puolustusministeri Carl Haglund. Hänen puheessaan vilahtelivat valtion talouden tasapainottaminen ja aloitetut toimenpiteet, joilla kannustetaan yrittäjyyteen sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet palkata lisää työvoimaa. Puheessa puututtiin myös siihen ongelmaan, miten ihmiset saadaan vastaanottamaan työtä; työmarkkinoiden joustavuudesta, joka kannustaisi ﬁ t. ja a tt ri .y paremmin ihmisiä töihin. Tässäkin asiassa ottaw ww , a lisää juhlista ke lu it vo malla muiden maiden onnistumisista esimerka ilt . sivu lkinnonsaajista kejä, mutta välttämällä heidän ke puheista ja pa epäonnistumisiaan epäo ep luodaan oma toimiva malli Suomeen. toim to Yrittäjille ja kaikille ihmisille niin Yrit tärkeästä asiasta kuin vuorovaikutärkeä tä tu tuksista meille kertoi ja näytteli omalla hauskalla ja savolaiseen tapaan lupsakalla tyylillään näyttelijä Ismo Apell. Hänen vauhdikas esityksensä toi hymyn jokaisen naamalle. Saimme kotiin viemisiksi paljon ajattelemisen aihetta ja käytännön taitoja niin töiä. st din tervehdy sa Carl Haglun as m le hin kuin vapaa-aikaankin. te un ku Täysi sali Yrittäjäpaneelissa kuulimme mielenkiintoisia näkökulmia kansainvälistymisestä, kasvuyrittäjyydestä sekä uskomattomia esimerkkejä tavoittaa unelmansa. Paneelissa olivat mukana ZEF Solutions Oy:n Jaakko Alasaarela, Kymppi Eristys Oy:n tj Johanna Koskelainen, Valkee Oy:n tutkimusjohtaja Juuso Nissilä ja R-taso Oy:n tj Tapio Törmänen sekä Bis13. 20 0. .1 20 .– nesenkeli Sari Vaajanen. 18 elä-Karjalaan Tervetuloa Et Hyvä Suomi = kaikki yrittäviä ja paljon yrittäjiä Näin lausui yrittäjille Presidentti Niinistö juhlapuheessaan lauantai-illan Juhlagaalassa. Presidentti Sauli Niinistö puhui myös yrittämisestä niin urheilussa, vaaleissa kuin meidän ammattitermistössäkin ja ihmetteli yrittääkö yrittäjä yrityksessään aina vain? Eikö se ole pikemminkin suorittamista ja toteuttamista. Ei hän nyt ihan suoraan ehdottanut, että näiden päivien oikea nimi olisi Toteuttajien suorittajapäivät, ivät, mutta sellaisen nimen kuitenkin lausui. ui. Hieno, kannustava ja rento puhe sai raikuikuvat ja pitkä aplodit juhlayleisöltä. Juhlagaalassa jaettiin myös Valtakunnalliset Yrittäjäpalkinnot. Palkinnot tänä vuonna saivat keravalainen Verman, orimattilalainen Keraplast Oy, oululainen Koodiviidakko Oy ja ahvenanmaalainen Wiklöf Holding Ab. Juhlaillallisen aikana yrittäjäpäivien vahdinvaihto tapahtui tyylikkäästi Etelä-Karjalaan ja Lappeenrantaan. Etelä-Karjalan Yrittäjillä Upea Etelä-Karja lan Yrittäjien es oli Oulussa hieno esittelyittelyosasto. osasto, jossa rajamiehiksi ja - naisiksi pukeutuneet reippaat opiskelijat täyttivät vieraiden kanssa viisumihakemuksia ensi vuoden Yrittäjäpäiville tänne Etelä-Karjalaan ja tarjoilivat Wiipurinrinkeleitä vieraille. Meillä onkin ensi vuonna 18.–20.10.2013 näytön paikka saada vieraat viihtymään täällä ja ylittämään rajansa –teeWiipurinrinkele iden pussitustal mamme mukaan. koot.