1. No category

1(7)
Imatran kaupunki
Vammaisneuvosto
Pöytäkirja 5/2016, tarkastamaton pöytäkirja
Aika
Keskiviikkona 30.11.2016 kello 17.00-19.15
Paikka
Imatran kaupungintalo, kokoustila Vallinkoski (h 138)
Osallistujat
§ 192
Heikki Luukkanen
Matti Seppälä
Esa Hirvonen
Auli Gröhn
Erkki Saarimäki
Ari Savisto
Simo Vento
Paavo Sihvonen
Liisa Sivonen
Tiina Hämäläinen
Ellen Peltola
Unto Viljakainen
Seppo Lehtimäki
Annaleena Rita
Marketta Paananen
Leena Luukka
Sirkku Sarlomo
puheenjohtaja, Kh:n nimeämä edustaja
hyvinvointilautakunnan edustaja
kaupunkikehittämislautakunnan edustaja
järjestön edustaja
”
”
”
”
”
”
”
”
”
Rautjärven kunnan edustaja
Ruokolahden kunnan edustaja
Eksoten edustaja
sihteeri
Arja Kujala
Hyvinvointikoordinaattori, Imatran kaupunki, § 194,
§ 195 ja § 196
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. Kokous
todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
§ 193
Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen
Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.
§ 194
Vammaispalvelujen hankinnat Eksotessa
2(7)
Eksoten vammaispalvelujen lähettämä sähköposti kirje 7.11.2016:
”Hankintalaki velvoittaa julkiset toimijat kuten kunnat, kuntayhtymät ja valtion
kilpailuttamaan julkiset hankintansa (ostopalvelut). Sosiaali- ja
terveyspalvelujen hankintojen valmistelussa tulee huomioida mm.
-
palvelua koskeva lainsäädäntö, viranomaismääräykset ja laatu
käyttäjien erityistarpeet ja osallisuus
palvelujen saatavuus ja kattavuus
palvelujen jatkuvuus, kohtuuhintaisuus sekä jatkuva kehittäminen.
Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin (Eksote) vammaispalvelut on
kilpailuttamassa useita palveluja alkuvuodesta 2017 edellisten
sopimuskausien päätyttyä.
-
Henkilökohtaisen avun ostopalvelut ja henkilökohtaisen avun
arviointipalvelu
Vammaisten henkilöiden asumispalvelut (useita osa-alueita)
Vammaisten henkilöiden osallisuutta ja työllistymistä tukevat
palvelut (useita osa-alueita).
Kaikissa tarjottavissa palveluissa korostuu asiakkaan itsemääräämisoikeuden
ja osallisuuden edistäminen. Palvelut tulee järjestää laadukkaasti ja
vaikuttavasti sekä huomioiden asiakkaan etu.
Uusien sopimuskausien tavoitellaan tulevan voimaan 30.6.2017
henkilökohtaisen avun ja 1.9.2017 asumispalvelujen ja osallisuutta sekä
työllistymistä edistävien palvelujen osalta. Hankinta-asiakirjat valmistellaan
Eksoten hallituksen päätettäväksi tammikuun loppuun 2017 mennessä.
Pyydämme asiakkaiden mielipiteitä valmistelusta sekä erityisesti siitä, mitkä
asiat ovat tärkeitä kohderyhmälle. Palautetta on mahdollista antaa yhdestä tai
useammasta hankinnasta tai sen yksittäisestä osa-alueesta. Palautetta
pyydetään lisäksi suoraan palvelun käyttäjiltä järjestämällä
keskusteltutilaisuuksia palveluittain.
Ystävällisin terveisin,
Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja
Marja-Liisa Haapakorva, palvelupäällikkö
Anne Ikäheimonen, palvelupäällikkö
Merja Heinonen, palvelupäällikkö
Leena Luukka, erityisasiantuntija (lisätiedot ja tiedustelut 040 163 1223)”
Erityisasiantuntija Leena Luukka esittelee asiaa kokouksessa.
Diaesitys vammaispalvelujen hankinnasta on esityslistan liitteenä.
Päätös: Kuultiin Leena Luukan esittely ja todettiin, että Eksote viestittää
kuntalaisille ja järjestöille palautteen antamisesta hankinnan valmisteluun.
Puheenjohtajana jatkoi §:stä 195 alkaen varapuheenjohtaja Liisa Sivonen.
3(7)
§ 195 YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus Etelä-Karjalassa
”Tausta ja nykytilanne
Suomi on ratifioinut YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen
10.6.2016. Yleissopimuksella pyritään edistämään, suojelemaan ja
takaamaan vammaisille henkilöille ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä
edistämään vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista.
YK:n sopimus on jaettu 50 artiklaan, jotka sisältävät osa-alueita mm.
osallisuuteen ja päätöksentekoon, turvallisuuteen, työhön, toimeentuloon,
perhe-elämän suojaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutukseen,
kulttuuripalveluihin ja esteettömyyteen liittyen. Suomi on sitoutuvat
kehittämään sekä lainsäädäntöään että tosiasiallista toimintaa
kansallisesti ja paikallisesti, jotta vammaisten henkilöiden oikeudet toteutuvat
eri osa-alueilla.
Kunnilla on seuraavan kunnanvaltuuston toimintakaudesta (1.6.2017) alkaen
lakisääteinen velvollisuus perustaa vammaisneuvosto (Kuntalaki 410/2015).
Neuvosto voi olla joko kunnan oma tai useamman kunnan yhteinen. EteläKarjalassa vammaisneuvostot toimivat tällä hetkellä työryhmän tiedon mukaan
Lappeenrannassa, Savitaipaleella sekä Imatran seudulla (Imatra, Ruokolahti,
Rautjärvi).
Vammaisneuvostossa on edustettuina vammaiset henkilöt, omaiset ja
vammaisjärjestöt. Vammaisneuvosto voi halutessaan tehdä kunnanhallitukselle aloitteen vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta tai
päivittämisestä. Ohjelmaan tulee kirjata ne konkreettiset toimenpiteet, joilla
kunnassa tai alueella edistetään vammaisten henkilöiden oikeuksien
toteutumista YK:n vammaisten oikeuksia koskevan sopimuksen linjausten
mukaisesti. Valtakunnallinen vammaisneuvosto ohjeistaa kuntia kiinnittämään
huomiota paikallisia ohjelmia laatiessa toimenpiteiden seurantaan, jotta
ohjelma konkretisoituu käytännön toiminnaksi. (VANE 2016, kunnallinen
vammaispoliittinen ohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen hengen
mukaisesti) Etelä-Karjalassa vammaispoliittiset ohjelmat on tällä hetkellä
laadittu Imatran seudulle ja Lappeenrantaan.
Kuntien tehtäviin on tulossa merkittäviä muutoksia Juha Sipilän hallituksen
linjaaman sote-ja maakuntauudistuksen toteutuessa. Kunnilta suunnitellaan
siirtyvän maakuntien tai sitä laajempien alueiden tehtäväksi mm. sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjestämisvastuu sekä pelastustoimi. Tulevat muutokset on
järkevää huomioida kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja
suunnittelussa. Osa YK:n vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen
4(7)
kannalta tärkeistä palveluista tulee liittymään jatkossa vahvasti maakunnan
järjestämisvastuulle, kun osa on jatkossakin paikallista, kunnan
järjestämisvastuulla olevaa toimintaa (perusopetus, varhaiskasvatus, liikuntaja kulttuuripalvelut, tekniset palvelut).
Etelä-Karjalan kunnat ovat laativat yhteisen Eksoten koordinoiman
hyvinvointiohjelman vuosille 2016-2020. Toimintaohjelmassa linjataan mm.
hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, terveyserojen ja eriarvoisuuden
kaventamiseen tähtäävän toiminnan keskeiset sisällöt, tavoitteet ja
toimenpiteet. Toimintaohjelmalla on tarkoitus tukea ja koordinoida uuden sotelainsäädännön toimeenpanon toteuttamista hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen osalta maakunnan eri toimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä.
Toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain sovittujen
mittareiden mukaisesti kuntien ja Eksoten sähköisessä
hyvinvointikertomuksessa. Tavoitteita ja mittareita on mahdollista
seurantatietojen perusteella tarkentaa toimintakauden aikana. Maakunnallinen
hyvinvointityöryhmä vahvistaa uuden toimenpideohjelman keskeiset
painopisteet vuosittain. Toimenpideohjelma on nähtävissä Hyvis.fi sivustolla,
johon myös liitetään vuosittaisen seurannan tulokset. Kunnat laativat lisäksi
maakunnallista suunnitelmaa täydentävän hyvinvointikertomuksen.
Toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain,
minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi
hyvinvointikertomus, joka kytketään kunnan toiminnan ja talouden
suunnitteluun.
Yhteenveto ja esitys
Vammaisneuvostolla on mahdollisuus halutessaan tehdä kunnanhallitukselle
aloite vammaispoliittisen ohjelman laatimisesta tai päivittämisestä.
Vammaispoliittisen ohjelman tulee vastata YK:n vammaissopimuksen sisältöä
(VANE 2016, kunnallinen vammaispoliittinen ohjelma YK:n
vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti). Vammaissopimuksen
toteutumisen kannalta merkittävät palvelut on tulevaisuudessa osin
maakunnallisesti ja osin kunnallisesti järjestetty. Vammaispoliittisen paikallisen
suunnittelun liittäminen osaksi muuta maakunnallista ja kunnallista
suunnittelua voisi tehostaa YK:n vammaissopimuksen toteutumista ja
seurantaa. Alla oleva työryhmä esittää vammaisneuvostolle, että YK:n
vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen edellyttämät
kehittämistarpeet huomioidaan maakunnallisessa hyvinvointisuunnitelmassa
ja sen seurannassa sekä kunnallisissa hyvinvointikertomuksissa.
Toimenpiteiden suunnittelussa ja seurannassa esitetään hyödynnettävän
5(7)
vammaisneuvostoa, sen alaisuudessa mahdollisesti toimivia työryhmiä ja
muuta tarvittavaa osaamista. Kuntalain mukaan vammaisneuvostoa on
kuultava asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin,
terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai
päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa
palvelujen kannalta.
Lappeenrannassa 4.10.2016
Työryhmä:
Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Eksote
Leena Luukka, erityisasiantuntija, Eksote
Sanna Natunen, Lappeenrannan kaupunki
Arja Kujala, hyvinvointikoordinaattori, Imatran kaupunki
Sirkku Sarlomo, kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori, Imatran kaupunki
Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki”
Erityisasiantuntija Leena Luukka esittelee asiaa kokouksessa.
Valtakunnallisen vammaisneuvoston tiedotteet: Kunnallinen
vammaispoliittinen ohjelma YK:n vammaisyleissopimuksen hengen mukaisesti
ja Kunnallisten vammaisneuvostojen toiminta on jaettu esityslistan liitteenä.
Päätös: Todettiin, että tällä valtuustokaudella Imatran vammaispoliittista
ohjelmaa ei enää päivitetä. Vammaispoliittisen ohjelman tekemisestä käydään
keskustelu tulevalla valtuustokaudella aloittavassa vammaisneuvostossa.
Imatran vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seuranta tehdään kevään
2017 aikana.
§ 196
Imatran kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma
Ihmisten yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta säädetään perustuslain 6 §:ssä,
kuntalaissa (toimielinten kokoonpanoa koskevat vaatimukset) sekä erityisesti
yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaissa. Vuonna 2015 annettiin kokonaan uusi
yhdenvertaisuuslaki sekä muutettiin tasa-arvolakia. Uuden lain myötä kunnan
velvollisuus edistää yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista laajeni ja
syveni.
Lainsäädännön mukaan viranomaisen/kunnan velvollisuus on edistää
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lakimuutokset luovat tarpeen päivittää
kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia. Uudistuneen
lainsäädännön mukaiset suunnitelmat tulee laatia, hyväksyä ja saattaa
voimaan 1.1.2017.
6(7)
Yhdenvertaisuuslain mukaan kunnan tulee edistää yhdenvertaisuuden
toteutumista viranomaisena viranomaistoiminnassa ja palvelutoiminnassa (5
§), koulutuksen järjestäjänä opetustoiminnassa (6 §) ja työnantajana
rekrytointi- ja työnjohtotoiminnassa (7 §). Lisäksi yhdenvertaisuusnäkökohdat
(erityisesti syrjimättömyys) tulee ottaa huomioon kaikessa palvelutoiminnassa
eli julkisia palveluja tuotettaessa sekä asiakaspalvelussa, vaikka tätä ei
voitaisikaan pitää viranomaistoimintana.
Tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi sekä kaikkinaisen syrjinnän
estämiseksi kunnan tulee arvioida jatkuvasti/säännöllisesti yhdenvertaisuuden
toteutumista kunnan toiminnassa sekä ryhtyä yhdenvertaisuutta edistäviin
toimenpiteisiin, jotka arviointi on osoittanut tarpeellisiksi ja laatia
yhdenvertaisuussuunnitelma.
Tasa-arvolain soveltamisalaa laajennettiin niin, että se koskee miehen ja
naisen välisen tasa-arvon lisäksi nyt myös sukupuoli-identiteettiä ja
sukupuolen ilmaisemista eli oikeutta ja todellista mahdollisuutta olla sellainen
kuin haluaa tai joksi itsensä kokee (mies tai nainen).
Sinänsä viranomaisen velvollisuuteen edistää tasa-arvoa ei lain uudistuksessa
tullut muutoksia, vaan viranomaisen on edelleen edistettävä tasa-arvoa
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Lain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee
kaikessa toiminnassaan edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa
tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä luoda ja vakiinnuttaa sellaiset
hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon
edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Erityisesti
viranomaisen tulee muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon
toteutumista. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistäminen tulee ottaa
huomioon edellä olevalla tavalla palvelujen saatavuudessa ja tarjonnassa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolakien edellyttämät suunnitelmat on laadittu
Imatralla siten, että koulutuksen järjestäjää, työnantajaa sekä viranomais- ja
palvelutoimintaa koskevat suunnitelmat eriytettiin. Eriyttämisen taustalla on
suunnitelmien erilaiset sisältövaatimukset sekä päivityssyklit.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat on yhdistetty samaan
suunnitelmaan. Koulutuksen järjestäjän suunnitelmat sisällytetään jatkossa
aina opetussuunnitelmiin tai laaditaan opetussuunnitelman yhteydessä (liitetty
tämän suunnitelman liitteeksi 1.)
Kehittämis- ja työllisyyskoordinaattori Sirkku Sarlomo esittelee
yhdenvertaisuussuunnitelman luonnoksen vammaisneuvoston lausuntoa
varten.
7(7)
Yhdenvertaisuussuunnitelman luonnos on esityslistan liitteenä.
Päätös: Kuullun esittelyn pohjalta vammaisneuvosto totesi, että suunnitelman
toteutumisen seuranta on tärkeää. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovastaavan
nimeämistä vammaisneuvosto piti hyvänä ajatuksena antamaan ”kasvot”
yhdenvertaisuuden toteuttamiselle.
Asiakaspalautteena keskusteltiin Honkaharjun terveysasemalla
näkövammaisten ja heikosti näkevien asioinnin hankaluudesta, kun
vuoronumeron näyttö on liian heikko ja ilmoittautumisessa fonttikoko on liian
pieni. Lähetettiin kokouksesta Eksoten avoterveyspalvelujen johtajalle viesti
asian korjaamisesta. Ari Savisto ja Heikki Luukkanen tai joku muu
vammaisneuvoston jäsen käyvät paikan päällä toteamassa palvelun
saatavuuden heikkoudet näkövammaisten kannalta. Vammaisneuvosto
valmistelee esityksen käynnissä todettujen puutteiden korjaamiseksi.
§ 197 Lausuntopyyntö Ruokolahden kunnan rakennusjärjestykseen
Ruokolahden kunnan teknisen lautakunnan lupa- ja toimitusjaosto pyytää
vammaisneuvoston lausuntoa Ruokolahden kunnan uudesta
rakennusjärjestysluonnoksesta.
Ruokolahden kunta on toimittanut vammaisneuvostolle asukasnäkemyksiä
rakennusjärjestysluonnokseen vammaisneuvoston lausuntopyynnön
käsittelyyn.
Lausuntopyyntö ja rakennusjärjestysluonnos sekä yhteenveto
asukasnäkemyksistä on jaettu esityslistan liitteenä.
Päätös: Vammaisneuvosto päätti lausuntonaan tukea
rakennusjärjestysluonnokseen tulleita asukasnäkemyksiä.
§ 198 Muut asiat
Invalidiliiton Yritystä-projektiin tutustuminen, Lappeenranta, Marjola
12.12.2016 kello 12-14. Jaettiin kutsu kokoukseen osallistuneille.
§ 199 Seuraava kokous
Seuraava kokous pidetään 2.2.2017 kello 14.00-17.00. Kokouksen aiheena on
vammaispoliittisen ohjelman toteutumisen seurannan aloitus. Kokouksen
jälkeen on ruokailu. Kokouspaikka ilmoitetaan lähempänä kokousta.
§ 200 Kokouksen päättäminen
8(7)
Puheenjohtaja päätti kokouksen kello 19.15.
Heikki Luukkanen
puheenjohtaja
Sirkku Sarlomo
sihteeri
Liisa Sivonen
varapuheenjohtaja