JALKINELEHTI Joulu 2013 - Suutariliikkeiden Liitto ry
J A L K I N E Joulunumero 2013 80.vuosikerta € € € € € € 2 Puheenjohtajan Palsta Meneillään oleva vuosi alkaa olla vähissä. Joulukin on jo niin lähellä että nyt viimeistään on syytä alkaa kiltiksi jos mielii ettei pukki poroineen ja lahjoineen ajele ohi. Onneksi näin ei ole vielä yhtenäkään jouluna käynyt. Saattaa kyllä olla niinkin, että lapsilla ja lastenlapsilla on ollut suurin syy pukin meillä vierailuun. Joulu sattuukin tänä vuonna mukavasti kalenteriin, muutaman päivän kiinnipidolla saa ihan mukavan joululoman. Liittomme sai kutsun yhteispohjoismaisesta oppilaitoksesta Ruotsin Utbildning Nordista (www.utbnord.se ) osallistua siellä pidettävään yhteispohjoismaiseen toimialakokoukseen. Liittomme johtokunnasta Mika Huovinen ja Anthony Brantberg osallistuivat kokoukseen. Kokous pidettiin 6.11.2013. Kokouksen tarkoituksena oli päivittää ja ottaa kantaa opetussuunnitelmaan, kehittää alan koulutusta sekä työllistymistilanteen ja koulutuksen tarpeiden arviointi jne. On hienoa että saimme kutsun kyseiseen kokoukseen . Samalla saimme luotua kontakteja länsinaapurissamme sijaitsevaan oppilaitokseen ja Ruotsin ”liittoon”(www.skomakare.com) Tämä tapaaminen mahdollistaa myös erilaisten yhteistyö mahdollisuuksien selvittämiseen. Yksi mielenkiintoinen tieto oli että ruotsissa järjestettäisiin ensi keväänä/kesänä alamme messut. Jäädään mielenkiinnolla odottamaan, mitä tuleman pitää. Laki kuitintarjoamisvelvollisuudesta astuu voimaan 1.1.2014 (www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2013/20130658) Elinkeinonharjoittajan on tarjottava tavaran tai palvelun ostajalle maksusuorituksesta laadittu kuitti, jos maksu suoritetaan käteisellä rahalla tai siihen rinnastettavalla maksutavalla. Kuitti voidaan tarjota myös sähköisesti. Kuitissa on oltava seuraavat tiedot: 1) elinkeinonharjoittajan nimi, yhteystiedot ja y-tunnus; 2) kuitin antamispäivä; 3) kuitin tunnistenumero tai muu yksilöivä tieto; 4) myytyjen tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laji; 5) tavaroista tai palveluista suoritettu maksu ja suoritettavan arvonlisäveron määrä verokannoittain taikka arvonlisäveron peruste verokannoittain. Suurimmalla osalla alamme yrittäjistä tämä asia on jo kunnossa. Jos ei ole, kannatta asia hoitaa viimeistään ensitilassa. Ihmettelen suuresti että mitään virallista tietoa ei asiasta ole yrittäjille toimitettu, vaan on saanut lukea päivän lehdistä tulevista lakimuutoksista. Lopuksi kiitän kaikkia liittomme jäseniä, kannatusjäseniä ja muita liittomme yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä. Rauhallista joulunaikaa sekä onnea menestystä alkavalle uudelle vuodelle. Terveisin Ari 3 Päätoimittajalta KAPINA ELÄKEIÄN NOSTOA VASTAAN! Aloitan tällä päivämäärällä henkilökohtaisen kapinan eläkeiän nosto aikeita vastaan, ja kutsun Sinut mukaan rakas Sisko, Veli tai Käly! On tässä töitä tehty aivan tarpeeksi, ja pikkuhiljaa voisi keskittyä johonkin muuhun järkevämpään. Yksityisyrittäjien ja muiden pöpien keskuudessa on tietysti porukkaa joita vastaan taistelumme tulee olemaan ankara. Sitä kun ei lomia pidellä, vaan painetaan vielä pitkälle yli lakisääteisen eläkeiän esimerkiksi niissä homeisissa suutarinpajoissa. Tähän ei aspiriini auta. Kysymys on vakavamman luokan häiriö tapauksesta jos kaiken muun kivan sijaan haluaa joka aamu mennä availemaan niitä liimapurkkeja, ja survoa kouransa jonkun hikiseen talvisaappaaseen tarkistaakseen onko se sisäpohja nyt varmasti paikallaan. Ketä kiinnostaa? Antaa jonkun muun tarkastella sitä aivan rauhassa. Kyllä niitä nuorempia räplääjiä riittää. Kun aloittaa oman eläkkeensä tarpeeksi ajoissa, niin siinä voi sitten pitää ne unohtuneet lomatkin samaan syssyyn. Ja onhan niitäkin selittelijöitä jotka väittävät ja inisevät hädissään että ”minä kun niin kovin pidän työstäni!” Höpö höpö. Ei työstään voi pitää. Se on aina kuitenkin vaan työtä. Ei sitä kohtaan voi tuntea intohimoa, kuten vaikka ohueksi leikattua metwursti siivua Vodka paukun kera aamu auringon noustessa Viipurin kauppahallin vanhojen tiiliseinien lomasta. Sitä hetkeä, jolloin yön aikana tullut ummehtunut maku väistyy suusta uuden ja raikkaan alkoholin tieltä pois antaen potkua nousevaan päivään. Käsi uppoaa taskuun tarkistaakseen että kaikki ruplat ovat tallella. Nyt on aikaa ja rahaa. Voi rauhassa koko päivän hiplata kopio tuotteita, ja pitkittää nautiskellen ostopäätöksiään ihan laivan lähtöön saakka. Siitä rajan yli tuodusta röökikartongista saa sen aivan saman nettona käteen kun niistä iän ikuisista korkolapuista. Eikä mikään Nalle, tai joku muu vanha hippi vedä välistä. Työ on aikaisia aamuja, jäisiä auton ikkunoita ,kiukkuisia asiakkaita, ylipitkiä työpäiviä, myöhästyneitä laskuja, arvonlisäveroja, kohonneita verenpaineita ja liikehuoneiston vuokria, sekä ainaista tukkulistan täyttämistä epäonnistuneen lottokupongin kulmaan. 4 Jätä se! Jätä se nyt. Sinä pystyt siihen. Yhdessä me pystymme siihen. ” No kukas ne laskut maksaa sitten?” On seuraava älytön kysymys, arvaan. Kyllähän sitä sen verran pitää jo olla massia sivussa, että hommat hoituu. Tässähän on painettu niska limassa hommia lomia pitelemättä 30 vuotta ja seitsemän päiväistä viikkoa. Älkää nyt väittäkö, että teillä ei rahaa ole. Kyllä sitä on joka ukolla sen verran. Puskuria, sukanvarressa, pahan päivän varalle, tyynyn alla, jne.Talot, mökit, autot ja vielä vaimonkin kauppakassi maksettuna. Mikäs hätä tässä on. Nyt vaan downsiftaamaan ja chillailemaan oikein kunnolla. Ja vaikka rahat loppuisivat niin mitä sitten? Antaa loppua. Kyllä valtio omistaan sen verran huolta pitää, ja on syytäkin kun Kreikkaan työnnettiin yhden sukupolven eläke pääoman mukava alkupotti. Eikä sitä tässä enää mitään luottotietoja ym. muuta bullshittiä kaipaa. Eipä tule turhaan tehtyä sitä mitään jonnin joutavia kulutusluottoja. Alku voi tuntua oudohkolta, mutta kun pääsee oikeanlaiseen flow tilaan, ai että, se on vasta elämää eikä mitään jokapäiväistä suorittamista! Usko pois. Omaksi henkilökohtaiseksi eläkeiän ylärajaksi olen asettanut 50 v. Kun aikanaan Neuvostoliitossa tehtiin viisi vuotisia suunnitelmia, minä teen nyt kolme vuotisen suunnitelman. Ja hyvä Sisko, Veli tai Käly! Kehoitan Sinua toimimaan myös samoin. Relax! Don´t do it, anymore. Jos Sinä, hyvä kohtalotoveri Mies, nyt innostuit ja aloit jo mielikuvituksesi siivin käyskennellä vapaaherrana.....mutta....mutta kun mitäs se vaimo? Se ei kyllä tätä hommaa pureksimatta niele. Nyt on aika tehdä siihenkin asiaan korjausliike. Palautamme Sinut oikeille raiteille. Niille suorille, kiiltäville ja vahvoille teräspalkeille joita Sinun pitääkin kulkeman. Sinä olet se veturi joka vetää, vaimot, kissat sekä koirat tulevat kiltisti perässä. Olet evoluution ja luomakunnan kruunu, jonka asemaa on valitettavasti onnistuttu horjuttamaan tässä levottomassa maailmassa. Mikäli kiinnostuit asiasta enemmän, tervetuloa kokouksiimme Miehille Vähintäänkin Eläimen Oikeudet r.y toimipisteisiin eri puolella Suomea. Tsekkaa myös uudet nettisivumme osoitteessa tossunalla.fi joilta löydät lisätietoa järjestömme toiminnasta. Erittäin Miellyttävää ja Anti-Kulutus keskeistä Joulua kaikille Siskoille, Veljille ja Kälyille tasapuolisesti! 5 Korunvalmistus kurssilla Silmiini sattui ilmoitus paikkalislehti Inarilaisessa viikonlopun mittaisesta kurssista, joka herätti mielenkiintoni. Varsinkin kun kurssipaikka sijaitsi naapurissa vain n.35 km päässä Laanilan Savottakahvilan tiloissa Saariselän kupeessa. Niille ketkä joskus ajelevat pohjoiseen niin tämä on mitä mainioin kahvi tai lounas paikka. Jykevän hirsirakennuksen sisältä löytyy myös pienimuotoinen savotta museo, sekä tietoa Lapin Kullankaivajat ry:n toiminnasta. Mutta itse kurssiin...ei muuta kun puhelin käteen ja ilmoittautumaan. Kurssi oli siis sijoitettu la-su päiville ja 9 -17 välillä askarreltiin, eli noin perus työpäivän mittaisia rupeamia. Heti ilmoittautumisen jälkeen aloin innokkaana suunnittelemaan omaa työtäni. Näin peruskristittynä mieleeni juolahti heti ensimmäisenä risti. Aikanaan maailman turuille kadonnut rippiristi on etsinyt seuraajaansa näihin päiviin saakka. Melko nopeasti löysinkin inspiraatiota ja tartuin kynään. Uppouduin sen verran intensiivisesti suunnittelu työhön että poltin siinä samassa tohinassa myös perunat pohjaan vaikka ne kiehuivat aivan selän takanani… melko nopeasti oli kuitenkin paperilla muutama luonnos valmiina joista voisi sitten valita. Koska minkäänlaista käsitystä ei ollut työmenetelmistä ym. materiaalien käyttäytymisestä olin toki varautunut muuttamaan suunnitelmiani jahka pääsen niistä keskustelemaan opettajan kanssa. Pakkasin luonnospaperini kameralaukkuuni ja suuntasin lauantai aamuna auton nokan kohti Laanilaa! 6 Kurssilaisia oli saapunut paikalle viisi kappaletta, ja vain kaksi oli ensikertalaisia. Kurssin opettaja Piia Södergård piti meille noviiseille ensi alkuun pienen briiffauksen kurssista materiaaleineen ym. Koska mallini oli valmiina, ja opettaja totesi tämän toteuttamiskelpoiseksi oli aika kääriä hihat ja ryhtyä hommiin. Ensin piirsin ristin alkuperäisen piirustukseni ”läpi” voipaperille. Tämän jälkeen sapluuna leikattiin saksilla voipaperista, mikä vaati jo heti melkoista tarkkuutta. Kun sapluuna saatiin leikattua, se liimattiin paperiliimalla hopealevyyn kiinni. Tämän jälkeen alkoi sahausoperaatio hyvin ohella terällä varustetulla lehtisahalla. Kappaletta ei asetettu mihinkään ruuvipenkkiin vaan sitä pidettiin näppivoimin puista työskentelyalustaa vasten käännellen aina sopivaan asentoon työn edetessä. Ensikertalaiselle sahaus oli tietysti vaikeaa ja teriä katkeili sekä sapluunan linjoja oli kohtuu vaikea seurailla. Esim. mutkat ja käännökset vaativat aivan oman tekniikkansa ja nimenomaan näissä kohdissa terän katkeamiseen oli suuri riski. Opettaja lohdutteli tämän olevan normaalia, ja vakuutteli että varateriä on aivan varmasti tarpeeksi mukana jotta siitä homma ei jää kiinni. Aikani ährättyäni sain kuin sainkin sahaushomman loppuun mutta lopputulos oli suoraan sanoen melko lohduton! Viilattavaa jäi melkoisesti halutun muodon saavuttamiseksi. Näin päin tietysti parempi kuin että saha olisi haukannut liian reippaasti muotoon nähden. Tällaisia malleja syntyi sillä aikaa kun perunat paloivat pohjaan. Malliksi valitsin oikean alakulman version josta on tässä vaiheessa tehty voipaperi sapluuna hopealevyn päälle. Materiaalia riitti jokaisen makuun ja tarpeeseen. 7 Kun risti vihdoin ja viimein ahkeran viilaamisen jälkeen saavutti halutun muodon, sitä hiukan tässä välissä kiillotettiin koneellisesti. Tämän jälkeen alettiin suunnitella ”käärmettä” sen ympärille. Hommaa lähdettiin taivuttelemaan puolipyöreästä hopealangasta. 2mm paksu lanka oli jo melko tymäkkää tavaraa taivutella noinkin tiukoille mutkille, mutta yhden harjoituskappaleen jälkeen homma luonnistui. Lankaa ei enää erikseen tarvinnut juottaa ristiin kiinni, vaan se pysyi siinä jämäkästi muutenkin. Tässä vaiheessa pääsin kokeilemaan hiukan hopean juottamista. Itse ketjulenkki löytyi valmiina, ja siihen oli nyt tarkoitus saada juotetta sen verran että se voidaan sitten juottaa varsinaiseen ristiin. Itse juote on todella pieninä hippuina, ja kun opettaja kopsautti pöydälle pinseteillä ja sanoi ”siinä on sinulle juotetta”, jouduin oikeasti kysymään ai missä? Ja nostelemaan silmälasejani. Juottaminen perustuu melkoisiin lainalaisuuksiin ja homma pitää tehdä kirjan mukaan jotta onnistutaan. Kaasun ja kappaleiden lämmityksen kanssa pitää tarkkana, sekä hommassa käytetään myös eräänlaista juoksutetta. Kappaletta pitää kuumentaa riittävästi muualtakin kuin vain juotoskohdasta, tai muutoin juotoksesta tulee ”kylmä” ja heikko. Sain juotetta onnistuneesti ketjulenkkiin, mutta varsinaisen ristiin kiinnittämisen jätin opettajalle. Risti on tässä vaiheessa jo sahattu levystä irti, sekä melko pitkälle käsiviiloilla hiottu lopulliseen muotoonsa. Juottamisen perään kappale käytetään heti vesikupissa, ja sen jälkeen se viedään kahvinkeittimen levyn päällä olevaan kuumaan happoon vähintään viideksi minuutiksi. Happokylvyn jälkeen esine on täysin ikään kuin valkoisen jauheen tai maalin peitossa, mutta se lähtee helposti pehmeällä messinki harjalla ja vedellä. Ristissä oli nyt kaikki osat paikoillaan, ja seuraavaksi edessä oli kolmeen kohtaan kaiverrusten tekeminen. Ideana oli myös patinoida käärme jotta se hiukan paremmin erottuisi rististä. Käärmettä pitää myös hiukan karhentaa, jotta patinointi aine pysyisi siinä paremmin kiinni. Vaikka hiontaa tehtiin paljon käsivoimin, oli loppuhiontaa ja kiilloitusta ym. kuviointia varten jos minkälaista terää, laikkaa ym. työstövälinettä. 8 Kultaseppä Piia Södergård juottaa hopeaa. 9 Kaiverruksia varten iskin pistepuikolla merkit jokaiseen kohtaan. Tämän jälkeen porasin erittäin ohuella poraterällä pienet alkulähdöt varsinaiselle muotoilu terälle, joka oli eräänlainen pallojyrsin. Tässä sai myös olla tarkkana. Sillä lähtömerkeistä huolimatta pallo tuppasi helposti lähtemään omille teilleen. Kieli keskellä suuta tässä kuitenkin onnistuin ja risti alkoi nyt olla patinointia vailla, taikka lähinnä siis vain kaiverrukset ja käärme. Patinointiaine oli siveltävää litkua, joka pienellä vesiväri pensselillä taiteiltiin haluttuun kohtaan. Ja jälleen kerran piti olla varovainen ettei ylimääräisiä sotkuja menisi itse ristiin, sillä aine lähtee vain hiomalla pois. Onnistuin tietenkin sohimaan ainetta sinne minne ei pitänyt, ja putsattavaa riitti… Tämän jälkeen oli oikeastaan enää jäljellä loppuviimeistely. Nyt kun käärme oli patinoitu, piti sitä loppu kiillotuksessa varoa ettei samalla kiillottele patinointia pois. Jossain välissä olin onnistunut kääntämään homman niin päin että itse risti oli karkeampi kuin käärme, vaikka homman piti olla juuri toisin päin! Aikani häärätessä loppusilauksen parissa totesin että en haluakaan ristiä aivan silokilltäväksi, vaan se saa jäädä hiukan tehdyn näköiseksi, eli oikeastaan kaksi viimeisintä kiillotus vaihetta jäi pois. Aivan lopuksi esineet voidaan vielä pyörittää kiillotus rummussa. Ristille löytyi myös juurikin sopiva ketju valmiina. Tähän tehtiin vain patinointi ja vähän hinkattiin ylimääräisiä pois niin sehän oli sitten siinä! Risti on tässä vaiheessa saanut käärmeen ympärillensä, sekä ketjulenkki on juotettu paikoilleen. Pihtejä poikineen mitä erilaisimpiin muotoiluihin 10 Melko usein oppilaan tehtäväksi jäi katsoa kun kun Piia näytti miten homma oikeasti menee... 11 Lopputulos näyttää sitten tältä. Omasta mielestäni onnistuin ensikertalaiseksi jokseenkin hyvin. Paljonhan siinä oppi tehdessä, ja jo tällä kokemuksella tekisin saman homman joissain kohtia hiukan erilailla. Valmiista korusta tuli kuitenkin sellainen kun olin paperille luonnostellut. Toisena kurssipäivänä aikaa oli vielä jonkin verran jäljellä, ja päätin tehdä vielä sormuksen. Koska arvasin loppupäivän kuluvan nopeasti, hahmottelin mielessäni selkeän ja yksinkertaisen mallin. No, vaikeaksi sekin meni...sormus oli jo mallissaan kun äkkäsin sen olevan aivan liian pieni! Syy paljastui melko nopeasti huolimattoman työntömitan lukemisen syyksi. Opettaja tuli taas avuksi ja mittasi sekä sahasi minulle uuden palan. Naputteli sen vielä valmiiksi juotettavaksi. Koko sauman juottaminen onnistui itseltäni ihme kyllä aivan mainiosti. Naputtelin rajatulle alueelle ns. vasarakuvion, ja sen jälkeen kuvioalueen rajoiksi juotettiin vielä opettajan toimesta ohuet hopealangat. Eli ei siitä sormuksesta nyt ihan minun tekemäni tullut, mutta kuitenkin… Patinoin vielä vasarakuvio kohdan, ja sen jälkeen sormusta hiukan kiillotettiin. Tässä kappaleessa näkyy kyllä nopea ajankäyttö joka on käsityössä niin teknisen toteutuksen kuin luovuuden tappaja. Yhtä kaikki, olkoon se ensimmäinen, mutta ei suinkaan viimeinen sormus tällä orastavalla koruntekijän taipaleellani. Oli aika laitella kamppeet kasaan, tehdä tilit selväksi materiaalin ja kurssimaksun osalta ja ajella väsyneenä kotiin. 12 Mitä kurssista sitten jäi päällimmäisenä mieleen? Ainakin sen huomasi että korunvalmistus on tarkkuudessaan potenssiin 10 suutarintöihin verrattuna. Siis perus hommiin. Super hifistellyt lasikaappiin valmistetut kengät jossain messuilla ovat sitten jo asia erikseen. Mutta, niin kuin kaikki käsityöläiset tietävät että hutilointi ja huolimattomuus johtaa seuraavassa vaiheessa tuplatyöhön. Taikka jopa työn alusta aloittamiseen. Samat määreet pätevät tässäkin. Koruvalmistus on myös vapaudessaan erittäin inspiroivaa. Vaikka siinäkin lähtökohtana on käyttöesine, ovat mahdollisuudet muotojen, koon, materiaalin jne. osalta loputtomat. Korun voi tehdä vanhasta lusikasta yhtä hyvin kuin kultakimpaleesta. Vain mielikuvitus on rajana. Jos koruja alkaisi harrastusmielessä väkerrellä kotona, alkuun saattaisi päästä kevyellä työkalu valikoimalla, sekä materiaalien osalta ei varmaan ihan heti pankkilainaa tarvitsisi ottaa. Pidemmälle viety valmistaminen vaatisi jo työkalujen osalta melkoisen arsenaalin, jo pelkästään erilaisia pihtejä pitäisi olla yksi iso työkalu laatikollinen. Eikä tässäkään ihan pers´tuntumalla loppuun asti pärjää. Kultasepän koulutus kestää useamman vuoden, ja touhu on kaikkine hienouksineen paljon muutakin kuin vanhojen lusikoiden vääntelyä. Kehoitan kokeilemaan, mikäli vaan sopiva kurssi kohdalle sattuu. Mukavaa vaihtelua omaan perus pakertamiseen. Siitä vaan vaikka persoonallisia joululahjoja tekemään. Vanha lusikka muuttuu pääkallo avainmenperäksi taitavissa käsissä. 13 Jalkinealan toimialakokous Nordissa 6.11.2013 Yhteispohjoismaiseen kokoukseen osallistujista käytiin johtokunnan kesken tiukkaa kädenvääntöä, ja halukkaita oli enemmän kuin tarpeeksi. Onneksemme lopulta taistelu saatiin päätökseen, ja matkaan päätettiin lähettää yhteisen edun nimissä kaksi parasta miestä joille mikään inhimillinen ei ole vierasta, ja joiden skandinaavisen sulava käytös on aiheuttanut syvää ihastusta aikaisemminkin. Miehet ylittivät valtakunnan rajan molemmat omilla tahoillaan, ja saapuivat Ruotsin Övertorneån Hedenäset kylään hyvissä ajoin. Mikan entinen opettaja löytyikin nopeasti, ja hän opasti meidät kokouspaikalle jossa koulutuspäällikkö Pilvi Ryökkynen otti tulijat kädestä pitäen vastaan. Tarjolla oli kaffetta ja särvintä heti alkuun. Kahvit juotiin kaikessa rauhassa, ja kokous lähti leppoisasti käyntiin ikään kuin varkain. Esittely kierroksella kokousväki hahmottui seuraavasti: Pöydän päässä kokousta vetivät koulutuspäällikkö Pilvi Ryökkynen, sekä koulun rehtori Sture Troli. Ruotsin Suutarimestareiden Liitosta puheenjohtaja Anders Björkman, sekä vaimonsa Mona. Yhteistä yrittäjä taivalta takana 30 vuotta. Pilvi Ryökkynen, koulutuspäällikkö Nord. Sture Troli, rehtori (johtaja) Nord. Anders Björkman, Ruotsin Suutarimestarit,yrittäjä. Mona Björkman, yrittäjä. Virpi Anunti, TE toimisto. Kia Ahola-Törmänen, AF Arbetsförmedling Nora Erlandsen, NAV,Norja. Per-Åke Westerberg, opettaja. Stefan Huhta,sijainen/yrittäjä. Mika Huovinen, Suutariliikkeiden Liitto. Anthony Brantberg, Suutariliikkeiden Liitto. 14 Työtilat olivat selkeät ja väljät. Virpi Anunti järjestelee oppilaat koulutukseen Suomen puolelta. Kokouksessa käytiin läpi mm.Nordin koulutus ohjelmaa, johon en tässä sen tarkemmin perehdy, koska edellisessä Jalkineessa tästä oli jo juttua. Keskusteluissa versoi monia mielenkiintoisia asioita, ja kaikkien kolmen maan tutkintokäytännöt vaihtelevat hieman. Karkeana erotteluna voidaan pitää sitä että kun Ruotsissa lasketaan melko tarkkaan suoritettuja opintotunteja, Norjassa sekä Suomessa kiinnitetään ehkä enemmän huomiota oppilaan osaamistasoon. Erityisen avartavaa oli kuulla Suutarimestari Anders Björklundilta Ruotsin suutarikentässä olevista ongelmista. Siellä kun painitaan melko pitkälle samoissa ongelmissa kuin meillä. Nuoria on vaikea saada innostumaan alalle. Työelämään sijoittuminen on hankalaa. Työntekijänä palkkataso jää helposti alle monen muun alan. Yrittäjyys ei välttämättä tyhjältä pöydältä innosta, ja lopettavat suutarinliikkeet ovat monesti ylihinnoiteltuja. 15 Ruotsin puolella myöskin kirjava hinnoittelu koetaan ongelmaksi. Kartellia ei tietenkään saa olla, mutta ns.”villit” aiheuttavat toimillaan epäterveellistä kilpailua alalle. Koulutukselle koetaan ehdottomasti olevan tarvetta Ruotsissa, liittoon on edelleen voimassa ns. pääsykoe / työnäyte ennen jäseneksi hyväksymistä. Käsittääkseni tällainen oli aikanaan myös meidän liitolla. Ruotsissa liiton jäsenmäärä aiheuttaa myöskin aivan samanlaista päänvaivaa kuin meillä. Liitto yrittää järjestää erilaisia houkuttimia jotta jäsenmäärä lisääntyisi. On ryhmävakuutusta, erilaisia konferensseja, koulutusta, matkoja, vierailuja tukkuliikkeisiin jne. Ruotsista löytyy myös erilaisia yksityisiä kouluttajia alalle, joka myöskin aiheuttaa epätasaisuutta koulutuksen tasoon, sekä vaikeuttaa kokonaisnäkemyksen saamista suutari kentältä. Nämä yksityiset koulutuslaitokset kokevat valtiollisen koulutuksen uhkaksi itselleen, joten näin yhteistyötä ei juurikaan synny. Nordissa ollaan kuitenkin vahvalla hengellä liikkeellä, ja siellä luvataan tehdä kaikki ja vielä pikkuisen päälle jotta koulutus siellä jatkuisi. Ja vaikka kaikki oppilaat ovat toki tervetulleita, niin varsinkin niitä kuuluisia nuoria toivottaisiin näkyvän koululla entistä enemmän. Ensi keväänä tosiaan Ruotsissa järjestetään suutari - jalkinealan messut, johon tulemme saamaan kutsun Ruotsin Suutarimestareiden Liitolta, joten alkakaahan jo laittaa loma anomuksia kehiin koti puolesssa! Tämän lisäksi Nordissa on kehitteillä yhteiskokoontuminen keväällä / alkukesästä. Pitkälle edenneen suutari oppilaan pöytä näyttää jo ihan oikealta pajalta. 16 Varsinainen kokous oli taputeltu lounaaseen mennessä, ja tämän jälkeen teimme kierroksen suutari oppilaiden työtiloihin. Mukavassa ja siistissä järjestyksessä olevat tilat antoivat väljän vaikutelman, ja jokaisella oppilaalla tuntui olevat enemmän kuin riittävästi työskentely tilaa. Kovan paukkeen ja sähläämisen sijaan tiloissa vallitsi rauhallisen työteliäs tunnelma, jota eräs oppilas uskalsi häiritä sipsuttelemalla sukkasillaan salin poikki… Kellään ei tuntunut olevan kiire minnekään, ja työpöytien äärellä käytiin jutustelua mukavassa hengessä. Myöskin Liiton toiminnasta oltiin kiinnostuneita, ja näihin kysymyksiin tietysti allekirjoittaneet yrittivät parhaansa mukaan vastailla. Lesti poikineen oppilaiden käytössä. Oppilaiden touhuja seuratessa ja jutustelussa aika vierähti mukavasti. Päivän päätteeksi oli kahvi tilaisuus koulun ruokalassa. Tässä oli hyvä laittaa päivän asiat nippuun. Kerrassaan erinomainen päivä anniltaan, ja jäämme odottamaan lisää yhteisiä tapahtumia. Varsinkin mielessä nuo keväiset Ruotsin messut. Koulun entinen oppilas Mika Huovinen ja käppyräkenkä. Korjattava materiaali on koulussa laajalla skaalalla. Teidän edustajanne käynnistivät väsyneenä mutta iloisena bensiinikäyttöiset auton moottorinsa ja suuntasivat kulkunsa kohti perämeren lumimyrskyjä vailla pelkoa, urheana yhteisen asian puolesta! Kokousterveisin, Mika & Tony. 17 Suutariliikkeiden Liitto ry toivottaa erittäin Rauhallista Joulua, sekä menestyksellistä Uutta Vuotta 2014 kaikille jäsenilleen sekä yhteistyökumppaneille! Suutariliikkeiden Liitto onnittelee! Kauppala Jouko, Haagan Suutari Oy, 55 vuotta. 18 19 Kunnan Kuulumiset Selkä sanoi ”naks”. Johtuuko sitten liiasta vai liian vähästä urheilusta, mutta kutakuinkin petipotilaana ollaan. Urheilua suurempi syy tilanteeseen saattaa kuitenkin olla istumatyö. Edeltäjältä peritty 40 – luvun kirjoituspöytä ja kirpputorilta hankittu työtuoli eivät ilmeisesti täytä kaikkia ergonomisia vaatimuksia. Sitä saa mitä tilaa. Jomotusta kuunnellessa tuli mieleen, että suutarin työkään ei ole niitä tukirankaa hellivimpiä. Seisaallaan ollaan pitkiä aikoja tai sitten nykerretään työpöydän ääressä jos jonkinlaisessa venkurassa. Tai sitten ollaan putsin ääressä, parimetrinen karpaasi omituisesti kumarassa tai lyhyempivartinen varpaisillaan. Ei hyvä. Oman höysteensä soppaan tuovat vielä pöly, melu ja liimojen käry. Olisiko aika satsata omaan työkykyyn? Työkyvyn ylläpito on tärkeää kaikille, mutta erityisesti yrittäjälle, jonka turvaverkot ovat palkansaajaa ohuemmat silloin kun kunto pettää. Parin tonnin investointi liimapöytään säästää merkittävän määrän aivosoluja ja kunnollisella pölynsuodatuksella varustettu putsi keuhkoja. Ja jos samassa verstaassa työskentelee useampi eripituinen työntekijä, on putsin korkeussäätö varuste vailla vertaa. Kannattaa siis miettiä käyttääkö rahansa tänä vuonna ulkomaanlomaan tai auton vaihtoon vaiko omaan terveyteensä. Alkuvuodesta Nahkakunta alkoi tarjota leasing – rahoitusmahdollisuutta konekauppaan. Uudistus on otettu innolla vastaan ja konemyyntimme arvo on liki kaksinkertaistunut edellisvuoteen verrattuna. Nyt leasing on ulotettu myös käytettyjen koneiden kauppaan. Jos kollegalla on kiinnostava laite kaupan, mutta kassa ammottaa tyhjyyttään, voi Nahkakunta tarjota rahoitusmahdollisuuden. Mikäli uuden koneistuksen hankkiminen tuntuu utopistiselta, voi kalustoa siis päivittää ainakin hiukan tuoreempaan! Nyt olan takaa kuului nelivuotiaan surullinen kysymys: ”Isi, miksi sun pitää aina tehdä töitä”. Asiat tärkeysjärjestykseen, koneet seis ja pelaamaan Afrikan Tähteä. Mukavaa loppuvuotta kaikille! NAHKAKUNTA Jani Kesälä toimitusjohtaja 20 21 € € 22 SUUTARILIIKKEIDEN LIITTO RY:N JÄSENLIIKKEET Jalkinekorjaamo S&J Saarimäki Akaan Suutari Suutari M.Karttunen Onnentie 7 Taina Elfvengren-Laaksonen Teijo Ranne Minna Canthinkatu 20 63610 TUURI Kurkelantie 1 Laihiantie 35 00250 HELSINKI 010 - 770 7290 37800 TOIJALA 66400 LAIHIA 03 - 542 4059 06 - 477 2342 09 - 479 584 Erottajan Suutari Suutariliike Hyötytaito Avainsuutari Palvelu Oulun Suutari ja Avainpalvelu Sinatron Oy Ollila Oy Petri Lammi Ari Leipivaara Erottajankatu 1 Tehtaankatu 21 Tuomiokirkonkatu 21 Isokatu 37 00130 HELSINKI 00150 HELSINKI 33100 TAMPERE 90100 Oulu 09 - 645 260 050 - 466 2717 03 - 214 1833 08 - 370 179 Haagan Suutari Oy Suutari Keihänen Jalkinekorjaamo Jouni Munkkiniemen Jalkinekorjaamo Jouko Kauppala Mauri Keihänen Jouni Lappi Kyösti Rosti Oskelantie 8 Valtionkatu 8 Linnakatu 1 Munkkiniemen Puistotie 18 00320 HELSINKI 60100 SEINÄJOKI 13100 HÄMEENLINNA 00330 HELSINKI 09 - 587 91052 06 - 414 3159 03 - 653 7705 09 - 487 286 Mansen Suutari Kenkienkoputtaja Jalkinekorjaamo Säynäjoki Suutari ja Nahkatyö Tikkanen/Suonpää Monica Wilhelmiina Vesa Säynäjoki Mika Huovinen Isenäisyydenkatu 12-14 Brandensteinikatu 11 Saaristenkatu 10 Huvipolku 4 33500 TAMPERE 07900 LOVIISA 13100 HÄMEENLINNA 90830 HAUKIPUDAS 03 - 2530 674 040 - 528 2772 03 - 612 1965 040 - 581 6245 Potkurin Avain-ja Suutari Tatsi / Kari Timonen Lestivesa Oy/Vesa Heinonen Suutari ja Lukkopalvelvelu SL Oy Reima Niemi Kamreerintie 3 Ahjokatu 7/Prisma Itäkeskuksenkaari 6/Prisma Kauppakatu 3 02770 ESPOO 40320 JYVÄSKYLÄ 28130 PORI 26100 RAUMA 09 - 805 1573 014 - 630 780 044 -3 33 3870 Suutari Tuhattaituri Ky Euro Pikasuutari Kinaporin Suutari Uljas Latvamäki Tommi Lautiola Lauri Juutinen Raija & Aimo Heinäaro Urhontie 10 Peltolantie 2 Keskuspuistokatu 1 Hämeentie 37 34600 RUOVESI 01300 VANTAA 94199 KEMI 00500 HELSINKI 03 - 476 2101 09 - 8233 933 016 - 256 383 09 - 739 854 Lauttasaaren Suutari Ruoholahden Suutari Kuopion Suutarimestarit Ay Oulun Suutarinliike Kimmo Soininen Eero Saarinen Pentti Pirskanen Juha Saarenpää Lauttasaarentie 36 Itämerenkatu 16 LH 4 D Savonkatu 17 Hallituskatu 33 00200 HELSINKI 00180 HELSINKI 70100 KUOPIO 90100 OULU 040 - 824 4191 040 - 707 0148 017 - 261 3587 040-160 1441 Suutari-Pekka Sam-Sam Leather PS Suutarit Oy Megasuutari Vesa Pekka Lehto Handicraft Oy Jarmo Pääkkönen Marko Rosendahl Hämeentie 37 / EM Kinaporinkatu 1 Savilahdentie 10/Prisma Kantelettarentie 1/Prisma 24100 SALO 00500 HELSINKI 70700 KUOPIO 00420 HELSINKI 02 - 731 7362 040 - 777 2478 017 - 261 5440 09-773 2376 Viiskulman Suutari Suutari ja Laukkupuoti Kenkä ja Avainhuolto Shenoll Potori Pertti Lönnqvist Heimo Kirsilä Pursimiehenkatu 3 Kauppakatu 2 Raatihuoneenkatu 11 00150 HELSINKI 45700 KUUSANKOSKI 68600 PIETARSAARI 09 - 6927 115 05 - 374 4267 06 - 723 6004 Suutariliike Jalkineliike Kolehmainen Torisuutari H.Jokela Tuomo Rokka Veli-Matti Aaltonen Kauppatori 3 Rauhankatu 20 Talonmäenkatu 10 76100 PIEKSÄMÄKI 15110 LAHTI 20810 TURKU 015 - 341 850 03 - 782 2290 02 - 235 9282 050 - 521 8322 23 24
© Copyright 2024