Hyvät lukijat, avustajat ja ilmoittajat Kiitos hyvästä yhteistyöstä
JÄSENLEHTI 4• 2010 Hyvät lukijat, avustajat ja ilmoittajat Kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluvan vuoden aikana! Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Lehden toimitus Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa 2011. Aineisto mieluiten sähköpostilla, perillä viimeistään 25.1.2011. Jos aineisto lähetetään sähköpostilla, se on lähetettävä sekä päätoimittajalle osoitteeseen leena.jantunen@finnilco.fi että toimitussihteerille finnilco@finnilco.fi. Finnilco-lehti 4/2010 (123) 35. vuosikerta Julkaisija FINNILCO RY Avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö. Päätoimittaja Leena Jantunen leena.jantunen@finnilco.fi Puh. 045 676 7624 Toimitussihteeri Tarja Smalen finnilco@finnilco.fi Toimitus Teija Kalinainen Outi Laine Helena Parila Ilmoitukset leena.jantunen@finnilco.fi finnilco@finnilco.fi Taitto Taittotalo PrintOne Mekaanikonkatu 7 C, 00880 Helsinki Puh. 050 320 8972 minna.komppa@printone.fi Paino Kirjapaino Gosmo Ilpoistentie 16, 20740 Turku ISSN 0355-5747 Kansikuva: Kim Bruun-Riegels Finnilco ry Toimisto Järjestösihteeri Tarja Smalen Santaniitynkatu 7 B 18, 04250 Kerava Puh. 09-239 8968 ma-pe klo 9-13 Fax 09-239 8969 finnilco@finnilco.fi www.finnilco.fi Hallitus Puheenjohtaja Helena Parila Ukonkatu 12, 48600 Karhula Puh. 050-566 0501 helena.parila@finnilco.fi 1. varapuh.joht. Teija Kalinainen 2. varapuh.joht. Risto Rahkola Jäsenet Outi Laine, Hannu Luutonen, Matti Rönkkö, Anne Salmi 2 Varajäsenet Timo Kangasmaa, Marita Kumpulainen, Esa Leppävuori, Helena Rahja, Pertti Seväkivi, Reijo Toivonen Rahastonhoitaja Hannu Luutonen Kunniajäsenet Sakari Aukee, Kalevi Lehikoinen, Osmo Lindroos, Elvi Teräväinen, Risto Westman, Olli Visakas Jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset Helena Parila Ukonkatu 12, 48600 Karhula Puh. 050-566 0501 helena.parila@finnilco.fi Ilmoitushinnat 1/1 sivu 660 e 1/2 sivu 420 e 1/4 sivu 250 e 1/8 sivu 150 e Värilisä330 e Ilmestymisajankohdat Suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä. N:o 1 helmikuu (25.01.) N:o 2 toukokuu (10.04.) N:o 3 syyskuu (15.08.) N:o 4 joulukuu (07.11.) Aineisto mieluiten sähköpostilla. Kiitos. Sähköpostilla lähetettäessä perille tulon varmistamiseksi lähetetään sekä osoitteeseen leena.jantunen@finnilco.fi että finnilco@finnilco.fi. Toimitus pidättää oikeuden muokata julkaistavaksi tarjottuja tekstejä. TÄSSÄ LEHDESSÄ MM.:........................ s. Sairauden aiheuttama psyykkinen kriisi................8 RAYn järjestöseminaari.....................................10 Finnilcon syyskokous........................................12 Finnilcon 30-vuotisjuhla...................................14 Finnilcon historiaa............................................16 Avannekursseja Härmässä.................................17 Avannehoitajien koulutuspäiviltä........................18 Uusia sanalyhenteitä sosiaali- ja terveydenhuollossa ..........................................20 Voiko vain terve ihminen olla onnellinen?..........21 Nuorisonurkka...................................................22 Uusittu haittaluokitus.........................................23 Tukihenkilökoulutus Lahdessa............................24 Ikääntymisestä voimaa arkeen............................25 Leikattu ja läheinen -kurssi Imatralla..................26 Me ipaalaiset -palsta.........................................28 Muisteloit.........................................................30 Jäsenyhdistykset...............................................33 Avannepoliklinikat.............................................43 Sope-kurssit v. 2011.........................................44 Päätoimittajalta Joulupuu on rakennettu, joulu on jo ovella... V ietin perheeni kanssa pidennetyn viikonlopun Vuokatissa. Juhlimme siellä tyttärenpojan (11.11.) 4-vuotis-, miniän (12.11.) 26-vuotis- ja tyttären (14.11.) 30-vuotissyntymäpäiviä eli yhteensä 60-vuotispäiviä. Ohjelmassa oli hyvän ruuan ja kakkujen lisäksi liikuntaa. Vuokatti yllätti meidät etelänihmiset lumellaan. Kuka pääsi kokeilemaan suksia hiihtoputkessa, kuka kävelemään koiran kanssa maastossa, lapset, isovanhemmat ja vähän muutkin laskemaan pulkkamäessä. Lisäksi kaikki olimme kylpylässä ja keilaamassa. Pitäisiköhän tästä tehdä perinne. Perinteitä voi olla monenlaisia ja -ikäisiä. Jouluun kuuluu meillä kaikilla joitain perinteitä. Monessa kodissa on joulukuusi. Joulukuusi täyttää tänä vuonna 500 vuotta. Suomessa kuusi yleistyi 1920-luvulla aluksi koulujen kuusijuhlissa. Lapsena koristelimme kuusen jouluaattona aamusta ennen Turusta julistettua joulurauhaa, jota katsoimme televisiosta. Omassa kodissani kuusi koristeltiin aatonaattona illalla, kuten myös mieheni kodissa, ja aattona katseltiin joulurauhanjulistus. Lapseni luovat omissa kodeissaan uusia perinteitä ottaen sopivasti osia kummankin kotien perinteistä. Tänä jouluna olen ajatellut antaa joitain koristeita lasteni koteihin, mutta rauhanpiippu jää minun kuuseeni. Se tuli Kanadan tuliaisena monta vuotta sitten. Finnilcon lehtikin pitää kiinni perinteistä. Tärkeä osa lehteä ovat jäsenjärjestöjen tiedotukset, kertomukset tapahtumista, retkistä ja kursseista, asiantuntijoiden artik- kelit, jotka usein liittyvät pidettyihin kursseihin. Kiitokset kaikille juttujen kirjoittajille ja kuvien lähettäjille. Kiitokset myös tuotefirmojen edustajille mainoksista lehdessä ja yhteistyöstä eri tapahtumissa. Joulu lähestyy. On aika sytyttää kynttilöitä, juoda glögiä ja maistella pipareita. Mikä mahtaa olla teidän perinnejoulupiparinne? Minä teen mummuni vanhasta ja perinteikkäästä H. Koskimiehen ja E. Somersalon Keittotaito-kirjasta vuodelta 1933 Liimataisen piparkakkuja, joihin tulee voita, kermaa, jauhoja, sokeria, soodaa ja siirappia sekä mausteina kanelia, neilikkaa, inkivääriä ja maustepippuria. Hyvää joulun odotusta! Leena Jantunen HUOMIO! Kesäpäivät on lähellä… ELVYTETÄÄN YHDESSÄ KESÄPÄIVÄPERINNE Kesäpäivät vietetään Savonlinnan alueella Hotelli Herttuassa Kerimäellä 10.–12.6.2011. Samalla vietetään Itä-Savon Ilco ry:n 20-vuotisjuhlaa. TERVETULOA juhlimaan ja kilpailemaan mölkyn uudesta kiertopalkinnosta sekä perinteisessä tikkakisassa. Herttuan lähistöllä on perjantaiksi tarjolla ■ Herttuan Salpalinjaan liittyvät näyttelyt ■ Kerimäen puukirkko ■Järvikalastusmuseo ■ Metsämuseo Lusto ■ Punkaharjun harjumaisema ■ Retretti ■ Johanna Oraksen ateljeenäyttely ■Olavinlinna ■ satama, tori ym. Kysynnän mukaan pyritään järjestämään kuljetuksia. Tiedustelut ja toivomukset: reijo.toivonen@wiksu.fi, puh. 050-572 3696 3 Näköalapaikalta UUDET TUULET L oppusyksyn kaamos on käsillä, mutta sen yli uuteen kevääseen kannattelee menneen, kauniin kesän muisto. Hämärinä syyspäivinä on hyvä rentoutua ja antaa aikaa itselle sekä läheisille. Voidaan myös muistella mukavia Finnilcon 30-vuotisjuhlia. Kiitos teille kaikille! Te mahdollistitte yhteisen juhlamme, sillä ilman teitä ei olisi Finnilcoa. Syksyn kaamoksessa pitävät ainakin sosiaali- ja terveysjärjestöjen väen virkeänä sosiaali- ja terveydenhuoltolain uudistukset sekä STKL:n ja TEKRY:n yhteiset kehittämisohjelmat, joihin keskusjärjestöjen pitäisi perehtyä. Järvi-hanketta, joka on järjestöjen arviointiohjelma, käytetään jo nyt. Yhteisillä varoilla toteutetulta toiminnalta vaaditaan hyvää laatua – edellytetään tehokkuutta ja tuloksellisuutta. Kunkin järjestön tulee kehittää oman työnsä laatua toimintansa arvioinnilla ja hyvällä toiminnan suunnittelulla. Puheenjohtajana ollessani huomasin monen tavallisen sanonnan tärkeän merkityksen. Kuinka paljon monissa tilanteissa auttaakaan, kun malttaa ”laskea kymmeneen ennen kuin sanoo mitään”. Joskus oli hankalaa, miltei mahdotonta, toimia tasapuolisesti niin, että ei joutunut siihen tilanteeseen, jossa toteutuu ”Kun yhtäälle kumartaa, niin toisaalle pyllistää”. Kunpa näitä kansanohjeita pysyisi toteuttamaan omassa arjessakin, niin välttyisi monelta hankalalta tilanteelta. On vain niin kovin helppoa, sen enempää miettimättä, sanoa nopeasti oma mielipiteensä ja sitten harmitella jälkeenpäin. Finnilcon syyskokouksessa päätettiin, että uutena puheenjohtajana vuoden 2011 alusta aloittaa Teija Kalinainen. Teija on toiminut IPAA-Yhdistyksen vetäjänä ja puheenjohtajana kymmenen vuotta. Hän on ollut myös vuosia Finnilcon hallituksen jäsen ja kehittänyt 1. varapuheenjohtajana kurssitoimintaa. Teijalle ovat yhdistyksemme toiminta ja tavoitteet tuttuja. Toivotan uudelle puheenjohtajalle menestystä tehtävässään ja kiitän omalta osaltani jäseniä menneistä, opettavaisista vuosista. Rauhallista joulunaikaa! Helena Parila Puheenjohtaja Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Kaikki yhteisöt, järjestöt, yhdistykset, liikelaitokset ja yksityiset henkilöt, jotka olette osaltanne edistäneet suomalaisen avanne- ja vastaavasti leikatun sekä anaali-inkontinenssipotilaan hyvinvointia Lämmin Kiitos Yhteistyöstä! Finnilco ry Hallitus 4 Från utsiktsplatsen NYA VINDAR S enhöstens mörker närmar sig, men minnet av den vackra sommaren bär oss fram till våren. Under de mörka höstdagarna kan man koppla av och ge tid både åt sig själv och till sina nära och kära. Man kan också blicka tillbaka på Finnilcos trevliga 30-årsfest. Tack till er alla som gjorde festen möjlig! Utan er hade det heller inte funnits något Finnilco. Social- och hälsovårdsfolket hålls alerta i höstmörkret på grund av alla reformer i social- och hälsovårdslagen samt STKL (Centralförbundet för Socialskydd och Hälsa rf) och TEKRY:s (Centret för Hälsofrämjande) gemensamma utvecklingsprogram. Dessa borde alla centralorganisationer bekanta sig med. Järvi-projekt, som är organisationernas utvärderingsprogram, har redan tagits i bruk. Av den verksamhet som produceras med gemensamma medel förutsätts att den ska ge god kvalitet, effektivitet och goda resultat. Varje organisation ska utveckla och höja sin kvalitet med hjälp av utvärdering och god planering. Under min tid som ordförande märkte jag hur passande många vanliga talesätt är. Vilken hjälp är det inte att man ”räknar till tio” i många situationer. Ibland var det svårt, om inte omöjligt att försöka agera så jämlikt och rättvist som möjligt. Om man ändå kunde leva efter alla gamla visdomsord i sin egen vardag så skulle man kunna undvika många pinsamma situationer. Det är så lätt att säga saker utan att tänka sig för och sedan ångra sig efteråt. På Finnilcos höstmöte valdes Teija Kalinainen till ny ordförande från första januari. Teija har varit ledare och ordförande i IPAA-föreningen i tio år. Hon har också suttit i Finnilcos styrelse och som 1:a vice ordförande utvecklat Finnilcos kursverksamhet. Hon känner vår verksamhet och våra mål. Jag vill önska henne lycka till med sin nya uppgift och dessutom tacka alla våra medlemmar för de gångna, lärorika åren. Jag önskar er en fridfull jul! Helena Parila Ordförande Översättning: Inka Fried TUKIHENKILÖKOULUTUS: SAIRAUDEN AIHEUTTAMA PSYYKKINEN KRIISI Erikoislääkäri Satu Rautajoki PäijätHämeen Keskussairaalasta luennoi omassa osiossaan psyykkisestä kriisistä Finnilcon järjestämässä tukihenkilökoulutuksessa Lahdessa 17.10.2010. Seuraavassa yhteenveto hänen luennostaan. Sairaus muuttaa aina henkilön omaa ruumiinkuvaa ja vaikuttaa itsetuntoon. Sairaus voi aiheuttaa myös häpeällisen leiman, sairaus voi olla näkyvä tai näkymätön. Terveyden merkitykseen liittyen nuoruutta ja nuorekkuutta yliarvostetaan nykyaikana, millä on myös vaikutusta sairauden kohdatessa. Sairaus vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin. Sairastunut joutuu miettimään ja valitsemaan oman toimintatapansa, mitä tulee sosiaalisiin suhteisiin. Joku haluaa salata sairauden, joku kertoa siitä valikoivasti ja joku vapaasti. Kannattaa luottaa omaan vaistoonsa. Psyykkisen kriisin eri vaiheita ovat shokkivaihe, kieltäminen ja tunnereaktiot (tunteet laidasta laitaan, mm. viha, katkeruus, syyllistäminen jne.) sekä sopeutumisvaihe. Nämä eri vaiheet voivat ilmetä myös limittäin. Kriisi vie ainakin kuukausia. Psyykkisen kriisin tavoitteena on integroida eli sisällyttää todettu uusi sairaus omaan ruumiinkuvaan, minäkuvaan ja sosiaaliseen rooliin. Kun on mielen maailmassa päässyt sopeutumisen alkuun, sosiaalinen minä alkaa myös sopeutua. Tässä toimivat yksilölliset aikataulut ja muodot. Jos kriisiä ei käy läpi, on riskinä sairauden jähmettyminen mieleen taakaksi. Mikä auttaa sopeutumaan? Tärkeää on hoitavalta lääkäriltä/hoitajalta saatu tarpeellinen tieto sairau8 desta, kokemus, että hoito on kohdallaan – luottamus. Sopeutumista edistävät myös aika sekä sosiaaliset suhteet ja persoonallisuustekijät sekä aiempi elämänhistoria. Elämänlaatuun avanneleikatuilla vaikuttaa mm. se, että avanne muuttaa ruumiinkuvaa yleensä pysyvästi. Avanteen olemassaolo ei selvästi vaikuta leikatun kokemaan elämänlaatuun, joskin taas komplikaatiot heikentävät elämänlaatua huomattavasti ja vähentävät sosiaalisia kontakteja. 25–60 % leikatuista kokee jossain vaiheessa masennuksen oireita, ja itsetuhotaipumusta esiintyy enemmän kuin väestöllä yleensä. Myös ahdistuneisuutta, paniikkihäiriöitä tai sosiaalisia pelkoja voi ilmetä. Työkyvyn ja työpaikan säilyminen vähentää psyykkisten oireiden ilmenemistä. Psyykkisiin oireisiin auttaa riittävä ja asiallinen tieto hoitavalta taholta, avannehoitajan tuki ja tavoitettavuus sekä läheisten ymmärtävä suhtautuminen. Jos psyykkiset oireet ovat jo sairaustasolla, aloite- taan niiden hoito: keskusteluhoito ja lääkitys. Vertaistuen merkitys on siinä, että tukihenkilö tavoittaa kokemuksellisesti sairastuneen tuntoja ja voi jakaa kokemuksia. Lisäksi hän saattaa auttaa häpeän tunteen vähentämisessä sekä vaikeuksien koon suhteellistamisessa (esim. kokemusten vertailu). Tukihenkilön tulisi muistaa mm. seuraavia asioita: –– Alun kriisivaiheessa kuuntelu ja läsnäolo ovat riittäviä ja tärkeitä. –– Sanojen vähäinen merkitys! –– Älä tyrkytä omia kokemuksiasi. –– Kokemusten yksilöllisyys –– Uusi potilas alkaa kysyä, kun on siihen valmis. Tukihenkilötoiminnan muotoja ovat keskustelut, tiedon välittäminen, yhteiset harrastukset ja menot. Usein mukana kulkeminen riittää. Tukihenkilön pitää huolehtia myös omasta jaksamisestaan voidakseen auttaa. Täytyy muistaa aina, että jokainen on oma yksilönsä! Kirjoittanut Teija Kalinainen RAY:N järjestöseminaari sopeutumisvalmennustoiminnasta 31.8.2010 R AY:n järjestämään seminaariin Keskuspuiston ammattiopisto Arlassa osallistuivat Finnilcosta Helena Parila ja Teija Kalinainen. Ohjelmassa käytiin läpi RAY:n rahoittamaa sopeutumisvalmennustoimintaa, siihen liittyvien alkuvuodesta tehtyjen järjestökyselyiden tuloksia sekä johtopäätöksiä. RAY:n osuuden pitivät avustusvalmistelijat Marika Heimo ja Niina Pajari sekä kehittämispäällikkö Elina Varjonen. Seminaarin avasi osastopäällikkö Mika Pyykkö. Kyselyissä oli selvitetty mm. seuraavia asioita: miten kursseista tiedotetaan, miten niille haetaan, onko kursseja pidetty jäsenetuna ja onko hakijoita vuosittain enemmän kuin kurssipaikkoja, millaiset ovat kursseille valintakriteerit ja kuka/ketkä valitsevat osallistujat kursseille, kuinka usein ja millaisille kursseille sama henkilö voi päästä, missä tiloissa kursseja järjestetään ja käytetäänkö kurssitoimintaan tiettyä kuntoutuslaitosta, ketä kuuluu kurssien luennoitsijoihin ja henkilökuntaan, onko toimintaa kilpailutettu (toimitilat, luennoitsijat), miten kurssien tavoitteiden toteutumista ja asiakkaan kuntoutumisessa tapahtuneita muutoksia seurataan, pystyykö järjestö tarjoamaan muuta tukea kuntoutumiseen sopeutumisvalmennuskurssille osallistuneille, onko Kelan HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! HUOM! Tarvitsemme joukkoomme uusia vapaaehtoistoimijoita! Etsimme Finnilco-lehdelle uutta päätoimittajaa ja kotisivuillemme tekijää ja ylläpitäjää. Leena Jantunen lopettaa päätoimittajan tehtävät uusien työtehtävien takia, mutta tekee lehteä kunnes uusi päätoimittaja on löytynyt. Finnilco ry:n internetsivut löytyvät osoitteesta www.finnilco.fi. Yhteydenotot Teija Kalinainen puh. 050 304 4345 ja hakemukset toimistoon sähköpostilla finnilco@finnilco.fi 31.1.2011 mennessä. 10 kursseja täydennetty RAY:n kurssilaisilla ja päinvastoin, eroavatko Kelan ja RAY:n sopeutumisvalmennuskurssit toisistaan, onko kurssitoiminnoissa tapahtunut järjestön kohderyhmän kannalta haitallisia/ ei niin toivottuja muutoksia, saavatko RAY:n kursseille osallistuvat Kelan tukia, esim. kuntoutusrahaa ja matkakorvauksia, millaisia järjestölähtöisiä elementtejä sopeutumisvalmennustoiminnoissa on ja minkä tyyppisille sope-toiminnoille nähdään erityisesti olevan tarvetta tulevaisuudessa. RAY:n kyselyiden tuloksista todettiin, että pääosin avustukset ovat kohdistuneet oikein ja esille tulleisiin selkeisiin epäkohtiin on jo puututtu. RAY on tehnyt Kelan kanssa selkiyttävää roolijakoa ja yhteistyö jatkuu. Huomioitavia asioita mainittiin myös. Todettiin, että kurssi ei ole jäsenetu ja samalle kurssille ei voi ohjata sekä RAY:n että Kelan varoja, RAY:n ja Kelan kursseilla on erilaiset tavoitteet. Vaikka Kela supistaisi jonkin kohderyhmän sope-toimintaa, ei RAY automaattisesti voi lisätä omia varoja ko. kohderyhmälle. Sopekurssin tulee erota lomatoiminnasta, sisällössä mm. kuntoutuksellisia tavoitteita. Kurssin pituus: internaatissa min. 2 vrk, avosopet jaksoissa. Sope ei voi olla ammattihenkilöiden koulutusta, vaan se kohdistuu aina yksityishenkilöihin. Kelan sopeutumisvalmennustoiminnasta olivat kertomassa kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren ja suunnittelija Leena Poikkeus. Kela järjestää tällä hetkellä sopeutumisvalmennuskursseja aikuisille, nuorille ja lapsille eri sairausryhmissä sekä vaikeavammaisten yksilöllisiä sopeutumisvalmennusjaksoja. Kelan edustajat kertoivat mm. kurssien sisällöistä ja tarkoituksesta sekä valintamenettelystä. Käytiin läpi myös tilastotietoja viime vuosien kursseista, kuntoutujamääristä ym. Seminaarin ohjelmassa oli myös esimerkkejä hyvistä käytännöistä järjestöissä. Eeva-Marja Loukola Kuurojen palvelusäätiöstä kertoi kahden diagnoosin sopeutumisvalmennuskursseista ja yhteistyöstä sairaus- ja potilasjärjestön kanssa. Suomen Sydänliiton Tulppaohjelmasta, avomuotoisesta sopeutumisvalmennuksesta kertoi Anne Mäkinen ja Reija Narumo Suomen Mielenterveysseurasta kertoi kurssien seurannasta ja itsearvioinnista. Päivän aikana tuli paljon mielenkiintoista asiaa ja oli hienoa todeta, että meillä asiat rahoittajiin nähden ovat kunnossa ja hoidettu ohjeiden ja suositusten mukaan. Osa seminaarissa suositelluista käytännöistä meillä onkin jo käytössä. Myös muutama hyvä idea tarttui mukaan. Paikalla olleena Teija Kalinainen HALLITUS TOIMII H allitus kokoontui 21.8.10 päättämään Finnilcon asioista Keravalle yhdistyksemme toimistolle. Kokouksessa olivat läsnä hallituksen jäsenten lisäksi myös järjestösihteerimme Tarja Smalen. Koska sopeutumisvalmennuskurssit kuuluvat tärkeimpiin toimintoihimme, kuultiin kokouksen alkupuolella kurssiterveiset jo pidetyiltä kursseilta sekä käsiteltiin loppuvuoden kursseihin liittyviä asioita. Esillä oli myös kurssityöryhmän esitys vuoden 2011 kursseista ja niiden vetäjistä. Teija Kalinainen ja Helena Parila kertoivat tapaamisestaan Crohn ja Colitis ry:n puheenjohtajan Seppo Järvenpään ja sopeutumisvalmennusvastaavan Riitta Vilenin kanssa. Tulevaisuudessa pyritään lisäämään yhdistyksien välistä yhteistyötä, etenkin nuorisotoiminnan osalta. Jäsenistöpalveluun liittyen päätettiin, että jäsenrekisterin ylläpito siirtyy vuoden vaihteessa Finnilcon toimistolle. Käsiteltiin vuoden 2011 tapahtumat sekä muut syyskokoukseen liittyvät asiat ja käytiin vielä läpi 30-vuotisjuhlaan liittyviä asioita. Hallitus kokoontui ennen syyskokousta 17.9., jolloin pohdittiin uusien tukihenkilöiden koulutustilaisuuteen sekä rahastonhoitajien koulutukseen ja syysseminaariin liittyviä asioita. Käsiteltiin yhdistyksemme tiedotustoimintaa: Finnilco-lehden oikoluku siirretään pois toimistolta. Tehtävään toivotaan yhdistyksen toiminnassa mukana olevaa henkilöä. Kotisivujen ylläpitämistä ja päivittämistä jatkaa toistaiseksi Jarmo Salonen. Etsitään näihinkin tehtä- viin uutta tekijää, joka olisi mieluimmin Finnilcon omasta piiristä. Finnilcon kotisivujen alle on mahdollista rakentaa jäsenyhdistysten omia kotisivuja, joilla yhdistykset voivat ilmoittaa omista tapahtumistaan ja kertoa toiminnastaan. Nuorison edustaja Juha Kemppainen kertoi tulevasta nuorisokurssista ja ajatuksista yhteistyön toteuttamiseksi Crohn ja Colitits ry:n kanssa. Hannu Luutonen toi terveiset Pohjoismaisesta kokouksesta. Kokouksessa oli käyty keskustelua mm. avannekorteista. Luennoilla kuultiin uutta asiaa Kockin rakosta ja käytiin läpi ConvaTecin tekemää elämänlaatututkimusta. Hannu osallistuu myös marraskuiseen IOA:n kokoukseen Frankfurtissa. 11 Finnilco ry:n syyskokous Syyskokouksen puheenjohtajana toimi Matti Rönkkö ja sihteerinä Tarja Smalen. F innilco ry:n syyskokous pidettiin 18.9.2010 Helsingissä. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Matti Rökkö ja sihteeriksi järjestösihteeri Tarja Smalen. Kokouksessa oli edustettuna 17 jäsenyhdistystä ja 33 edustajaa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Toimintasuunnitelma vuodelle 2011 oli jaettu kokousväelle etukäteen ja se hyväksyttiin muutoksitta. Toiminta sisältää tuttuja elementtejä: kurssit, kansainvälinen toiminta, nuorisotoiminta ja tukihenkilötoiminta. Talousarvion kokousväelle esitteli rahastonhoitaja Hannu Luutonen. Vielä ei ollut selvillä, saadaanko RAY:n tuki toivotun suuruisena. Hannu Luutonen ja Helena Parila vastasivat kokousväen kysymyksiin ja kertoivat RAY:n kanssa käydyistä tapaamisista ja vastauksista pyydettyihin selvityksiin. Näiden perusteella on todennäköistä, että RAY:n avustus saadaan täysimääräisenä. Puheenjohtajaksi valittiin Teija Kalinainen äänin 18/14. Onnea ja intoa hänelle! Hallitukseen valittiin varsinaiset jäsenet ja heille varajäsenet (suluissa): Helena Parila (Esa Leppävuo- 12 ri), Matti Rönkkö (Marita Kumpulainen), Risto Rahkola (Helena Rahja), Anne Salmi (Aulikki Koistinen), Jarmo Salonen (Aila AlaAho) ja Juha Kemppainen (Pertti Seväkivi). Tilintarkastajiksi valittiin Raija Leino ja Olli Visakas ja heidän varamiehikseen Jouko Saarivuori ja Ari Solonen. Työryhmiä on neljä. Kurssityö- Uusi hallitus aloittaa työnsä ensi vuonna. Finnilco ry:n puheenjohtajaksi vuodelle 2011 valittiin Teija Kalinainen. ryhmää vetää Finnilco ry:n 1. varapuheenjohtaja, jonka hallitus valitsee keskuudestaan järjestäytymiskokouksessa, kansainvälisten asioiden työryhmää vetää Jarmo Salonen, nuorisotyöryhmää Juha Kemppainen ja lehtityöryhmää Finnilco-lehden päätoimittaja. Teksti ja kuvat Leena Jantunen Finnilco ry:n 30-vuotisjuhla Juhlapuhujana oli RAY:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen. F innilco ry:n 30-vuotisjuhla vietettiin kristallikruunujen alla Helsingissä Hotelli Arthurissa 18.9. Puheenjohtaja Helena Parila ja 1. varapuheenjohtaja Risto Rahkola ottivat vieraat vastaan. Jäsenjärjestöjen edustajat toivat onnitteluissaan kiitokset etujärjestön toiminnasta leikattujen ja heidän perheidensä ja läheistensä tukemiseksi niin tiedollisella ja henkisellä kuin sosiaa- lietuuksienkin puolella. Paikalla oli myös edustajat Viron avanneleikattujen yhdistyksestä sekä yhteistyökumppaneita. Kakkukahvin jälkeen siirryttiin juhlaohjelmaan. Tervehdyssanat lausui Helena Parila ja kohotti maljan Finnilco ry:lle ja sen tulevaisuudelle. Ohjelman juonsi Matti Rönkkö. Elise Tuomainen lauloi säestäjänä Juha Komulainen Hymnin rakkaudelle ja Tonight – On yö sekä On hetki. Juhlapuheen piti RAY:n valmistelupäällikkö Hilppa Tervonen. Puheessaan hän kiitti Finnilco ry:tä ansiokkaasta työstä sen jäsenten hyvinvoinnin edistämiseksi. Hänen mukaansa Finnilco ry on vaikuttava ja toimiva yhdistys, joka ajaa jäsentensä etuja. Näitä ovat sopeutumisvalmennuskurssien järjestäminen, tukihenkilötoiminta, tiedotus ja asiantuntijuus. Hän kiitteli yhdistyksen kotisivuja, joista löytää hyvin tietoa esim. sosiaalietuuksista sekä selityksiä lääketieteellisille termeille. Potilasyhdistys tekee myös tärkeätä työtä ehkäistessään syrjäytymistä. Juhlaa arjen keskelle, kontaktien Huomionosoitusten saajat. Kuvassa Markku Rossi pitää kiitospuhetta. 14 luomista ja vastaavassa tilanteessa olevien löytämistä. RAY on tehnyt kyselyjä, joiden tarkoitus on varmistaa, että rahat menevät oikeisiin tarkoituksiin ja kurssien sisältö ja kohdennus ovat oikein. Sopeutumisvalmennuskurssien kohderyhmä voi olla laajempi kuin Kelan kursseilla ja sisällössä korostuu sosiaalinen näkökulma, ei hoidollinen. Näin potilasyhdistyksillä on täydentävä rooli julkisen sektorin sopeutumisvalmennukseen. 30 vuoden aikana on Finnilco ry saavuttanut vakiintuneen aseman sopeutumisvalmennuksen järjestäjänä. Se on saanut melkein kaikki hankkeensa läpi ja nytkin sekä yleisavustus että sopeutumisvalmennuskurssien rahoitus ovat varmistumassa. RAY toivoo yhteistyötä eri yhdistysten välille, ja sosiaali- ja terveysministeriöstä on toivottu kansainvälisiä hankkeita. Hilppa Tervonen lainasi otteita Helena Parilan Finnilco-lehden näköalapaikalla olleesta kirjoituksesta, joka käsitteli yhteisvastuuta. Lopuksi puhuja toivotti iloista juhlamieltä! Finnilco ry:n entiset puheenjohtajat Markku Rossi (vas.), Jarmo Sa- Onnitteluja vastaanottivat puheenjohtaja Helena Parila ja 1. lonen, Olli Visakas ja Kalevi Lehikoinen onnittelivat juhlivaa yhdis- varapuheenjohtaja Risto Rahkola. Kaukaisimmat onnittelijat Janek Kapper ja Pille-Maris Arro tulivat Viron Estilcosta. tystä laulaen. Huomionosoituksia Finnilco ry on kutsunut kunniajäseneksi Olli Visakkaan. Kunniakirjan luovutuksen yhteydessä Helena Parila kertoi Ollin pitkäaikaisesta toiminnasta eri luottamustehtävissä sekä asiantuntijana monissa lainopillisissa asioissa. Hän kiitti Ollia kaikesta ja toivoi, että tämä on käytettävissä jatkossakin. Aktiivisesta toiminnasta Finnilco ry:ssä huomioitiin pöytästandaarilla ja sen luovutuskirjalla seuraavat henkilöt: Niina Haapaniemi Teija Kalinainen Outi Laine Raija Leino Sanna Moksén-Aalto Marja-Leena Monto Leena Rosenberg-Ryhänen Markku Rossi Matti Rönkkö Anne Salmi Pirjo Sirviö Tarja Smalen Elise Tuomainen lauloi säestäjänä Juha Komulainen. Loppulaulun jälkeen siirryttiin illalliselle. Sen aikana Outi Laine kertoili Finnilco ry:n historiaa, josta erikseen lehden sivulla 16. Ruokailun lomassa Risto Rahkola, Markku Rossi ja Sakari Aukee muistelivat tapahtumia matkan varrelta. Teksti ja kuvat Leena Jantunen Finnilco ry:n kunniajäsen Olli Visakas kuuntelee Helena Parilan puhetta, taustalla Risto Rahkola ja Hannu Luutonen. 15 Finnilco ry:n historiaa lyhyesti 30 vuoden ajalta – 1980-2010 F innilco ry on perustettu potilasyhdistyksenä jo v. 1972. Silloin yhdistys oli valtakunnallinen, mutta tavoitteena oli toki laajentaa toimintaa vastaamaan avanne- ja vastaavasti leikattujen tarpeita ympäri Suomen. Seuraavien vuosien aikana toiminta laajenikin niin, että syksyllä 1979 alettiin keskustella valtakunnallisen kattojärjestön perustamisen tarpeellisuudesta; tämän kattojärjestön siipien suojaan olisi tarkoitus kerätä paikallisyhdistyksiä, joita toivottiin saatavan ympäri Suomea Hangosta Utsjoelle. Näin saataisiin ilco-toiminta lähemmäksi potilaita ja paikallisten tapahtumien järjestäminen helpottuisi, lisäksi toivottiin jäsenten tuntevan paikallisyhdistykset enemmän omakseen. Keväällä 1980 oli jo kolme rekisteröitynyttä paikallisyhdistystä ja saman verran rekisteröitymistä odottavia. Ne olivat Helsingin Ilco ry, joka oli päättänyt luovuttaa Finnilco-nimen kattojärjestön käyttöön, Pohjois-Suomen Ilco ry ja Vaasailco ry. Lisäksi oli jo perustettu Turun Seudun Ilco, Kasuilco, Savon Ilco sekä erillinen Keski-Suomen Stomia-yhdistys. Varsinainen perustamiskokous pidettiin Helsingissä 26.4.1980. Näiden kolmen rekisteröityneen ilco-yhdistyksen nimenkirjoitusoikeutetut edustajat allekirjoittivat perustamisasiakirjan ja jokaisesta yhdistyksestä oli juhlassa mukana allekirjoittanut edustaja: Hannu Luutonen Helsingin Ilcosta, Pirkko Jormalainen PohjoisSuomen Ilcosta ja Risto Westman Vaasailcosta. Samoin juhlimassa oli muitakin perustavassa kokouksessa läsnäolleita ilco-yhdistysten jäseniä. Ensimmäisen kymmenvuotisjakson aikana perustettiin lukuisia uusia paikallisyhdistyksiä, järjestettiin sopeutumisvalmennuskursseja 16 sekä osallistuttiin kansainväliseen toimintaan. Vanhoja Finnilco-lehtiä tutkiessani huomiotani kiinnitti myös sellainen seikka, että 1970-luvun lehdissä, mainoksia myöten, puhuttiin stomiasta ja stomiatarvikkeista. Sana ”avanne” otettiin käyttöön 1980 kevättalvella, kun lisäpainos Tietoa avanteesta -oppaasta meni tarkastettavaksi dosentti Sakari Aukeelle ja hän sanoi, että täytyy keksiä suomalainen sana korvaamaan vieraalta kalskahtava ”stomia”. Muunkin toiminnan kehitys oli varsin ripeää, jopa niin, että 1987 pidettiin ylimääräinen yleiskokous, jossa hyväksyttiin yhdistykselle uudet säännöt. Tietääkseni sääntöjä on jouduttu ajantasaistamaan ainakin kertaalleen 1990-luvulla ja nyt asia on jälleen työn alla; 1.9. tänä vuonna tuli voimaan osin uudistettu yhdistyslaki, jossa uutena on esim. mahdollisuus tietyissä puitteissa tehdä tilintarkastuksen sijaan toiminnantarkastus sekä käyttää sääntöjen puitteissa sähköistä etäosallistumista kokouksiin. Myös muu toiminta jatkoi kasvamistaan ja laajentui toisen vuosikymmenen aikana, uusia paikallisyhdistyksiä perustettiin edelleen ja lisäksi valtakunnallinen J-säiliöleikattujen yhdistys, IPAA-Yhdistys ry, hakeutui pian perustamisensa jälkeen Finnilcon jäsenjärjestöksi. Kolmannella vuosikymmenellä Finnilcon toiminta kehittyi edelleen. Uusia jäsenyhdistyksiä ei tullut kuin yksi, Anniko, joka on anaali-inkontinenssipotilaiden valtakunnallinen yhdistys. Nyt Finnilcoon kuuluu 18 paikallisyhdistystä, joista kahden yhteydessä toimii vielä kerho, sekä kaksi valtakunnallista yhdistystä. Toiminta on kuitenkin muuttunut koko ajan vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Varsinkin ”sähköinen toiminta” on mennyt huimin harppauksin eteen- päin; tästä hyvä esimerkki tuli juhlien valmistelussa, kun tarkasteltiin 20-vuotisjuhlien materiaalia. Silloin, 10 vuotta sitten, huonevarauksia ja ruokalistoja faksattiin hotellille ja tietokoneelle tehtyjä tiedostoja tallennettiin levykkeelle. Onneksi löytyi vielä tietokone, jossa oli levykeasema, jotta saatiin nekin tiedostot auki ja levyke tullaan toki säilyttämään, mutta näihin juhliin liittyvä materiaali tallennetaankin jo aivan toisin. Voihan olla, että seuraavia juhlia valmisteltaessa sitten kymmenen vuoden kuluttua ihmetellään cd-levykettä ja muistitikkua. Tietotekniikan ja internetin aikakauteen liittyvät milteipä itsestäänselvyytenä sähköposti ja jonkinlaiset kotisivut. Finnilcolla on ollut jo hyvän aikaa omat kotisivut, sähköposti sekä lehden toimitukseen ja painatukseen liittyvät ohjelmat; näitä kaikkia muokataan tarpeen vaatiessa vastaamaan aina uusiin haasteisiin, joita nyky-yhteiskunta asettaa. Toisaalta kaikkea vanhaa, mutta hyvin toimivaa ei pidä suoralta kädeltä hylätä, vaan tutkia, voisiko siitä muokkaamalla saada entistä ehomman apuvälineen toimintaan; joskus vanha konsti on parempi kuin pussillinen uusia, vaikka toisaalta uusi luuta lakaisee usein paremmin kuin vanha, jossa ei ole enää harjaksia juuri nimeksikään. Jatkuva valppaus ja sopeutuminen uuteen onkin yksi toiminnan perusedellytyksistä. Kaikki toiminta vaatii tuloja ja toiminnasta syntyy aina myös menoja, vaikka vapaaehtoistoiminta onkin alusta pitäen ollut ilco-yhdistysten toiminnan kantava voima. Rahaautomaattiyhdistyksen (RAY) tuki on alusta alkaen mahdollistanut sekä sopeutumisvalmennuskurssien järjestämisen, tukihenkilökoulutuksen, osallistumisen kansainväliseen toimintaan samoin kuin arkisen taustatyön, kuten hallituksen kokoukset, lehden julkaisemiseen liittyvät asiat ja toimiston hoitamisen. Myös KELA on ollut mukana kurssitoiminnassa, vaikkakaan ei aivan viime vuosina, mutta ehkäpä taas tulevaisuudessa. Tuloja on saatu myös kirkon Yhteisvastuukeräyksestä sekä v. 2000 Sävellahjasta. Lisäksi on ollut ja on myynnissä erilaisia tuotteita pyyhkeistä koruihin. Toiminnan laajentuessa ja kehittyessä on myös Finnilcon oma lehti käynyt läpi monta muodonmuutosta. Alkuun lehti ilmestyi monistettuna kerran tai kaksi vuodessa, nykyään painettuna neljä kertaa vuodessa monivärisenä laitoksena ja sivumääräkin on kasvanut alle kymmenestä noin 40:een. Samoin on yhdistyksen logoa uudistettu matkan varrella. Paikallisyhdistysten jäsenmäärä on kasvanut alun muutamasta kymmenestä yli kolmeen tuhanteen. Yhdistyksemme yksi tärkeimmistä tavoitteista tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on kyetä vastaamaan muuttuviin tarpeisiin, tulevatpa ne sitten miltä taholta tahansa, sillä kaiken takana on kuitenkin se elävä, hengittävä ihminen, joka tarvitsee apuamme ja yhdistystämme. Tätä emme saa unohtaa, vaikka nykyään kaikki tahdotaankin luokitella sektoreihin ja joukkioihin, yhteiskunnalliseen ja yksityiseen sekä nykyään vielä kolmanteen sektoriin eli yhdistystoimintaan ja neljänteen sektoriin, joka muodostuu perheestä, kotitaloudesta ja ystäväpiiristä. Etsiessäni tietoa Finnilcosta menneiltä kolmelta vuosikymmeneltä olivat korvaamattomana apuna vuosina 1990 ja 2000 Jarmo Salosen, Osmo Lindroosin, Pirkko Jormalaisen ja Rauno Niemisen kirjoittamat katsaukset ja selostukset, mistä heille ja kaikille muille asianosaisille lämpimät kiitokset. Outi Laine, Anniko ry:n pj Kolmipäiväisiä avannekursseja Härmässä V aasan keskussairaala ja kurssien vetäjinä toimineet sairaalan avannehoitajat Lena Enges-Kettu ja Nancy Sand järjestivät tänä syksynä ensimmäisen kerran kolmipäiväisiä avannekursseja. Kurssit pidettiin Härmän kuntokeskuksessa, suomenkielinen 7.–9.10.2010 ja ruotsinkielinen 28.–30.10.2010. Ohjelma oli perusteellinen ja luennoitsijoina toimivat kuraattori, kirurgi, fysioterapeutti, ravitsemusterapeutti, sosiaalihoitaja sekä avannehoitaja. Vaasailco osallistui myös ja tiedotti toiminnastaan. Edustajat eri avannetarvikefirmoista esittelivät tuotteitaan. Ryhmäkeskusteluja pidettiin kurssien tärkeimpinä ja arvostetuimpina osuuksina. Osallistujien palaute oli hyvin positiivista. Tämänkaltaisten kurssien, joilla uudet avannepotilaat saavat mahdollisuuden tutustua toisiinsa ja vaihtaa kokemuksiaan, toivottiin toistuvan tästedes vuosittain. Ruotsinkielisen kurssin osanottajat yhteiskuvassa. Tredagars stomikurser i Härmä V asa centralsjukhus, med stomiskötarna Lena Enges-Kettu och Nancy Sand, som arrangörer och dragare, har denna höst för första gången ordnat 3-dagars stomikurser. Båda kurserna hölls vid Härmä rehabiliteringscenter, den finska 7.–9.10.2010 och den svenska 28.–30.10.2010. Programmet var gediget och som föreläsare fungerade kurator, kirurg, fysioterapeut, näringsterapeut, socialskötare och stomiskötare. Vasailco var på plats och informerade om sin verksamhet. Representanter från de olika stomimaterial firmorna berättade om och förevisade sina produkter. Bland de viktigaste och mest uppskattade inslagen var gruppdiskussionerna. Responsen från deltagarna var mycket positiv och de hoppas att dylika kurser blir en årligen återkommande tradition, där nya stomister har möjlighet att träffas och utbyta erfarenheter. 17 Avannehoitajien koulutuspäivät: Miten ottaa seksuaalisuus puheeksi? Lehdessämme on käsitelty seksuaalisuutta ja parisuhdetta potilaan kannalta. Turussa asiaa käsiteltiin avannehoitajan näkökulmasta. Puhujana oli sairaanhoitaja, seksuaaliterapeutti, erityistaso (NACS) Hanna Petäjä TYKS:n naistenklinikalta. Haastava kysymys: seksuaalisuus ja parisuhde avanneleikatun arjessa Hanna Petäjä A vannehoitajien koulutuspäivät pidettiin Turussa 14.–15.10.2010. Niille osallistui yli 140 avannehoitajaa. Päivien puheenjohtajina toimivat kätilö, avannehoitaja Eija Peräkylä ja esh avannehoitaja Irja Virkki Turun yliopistollisesta keskussairaalasta (TYKS). Paikalla oli näyttely, jossa oli mukana lääke- ja tuotevalmistajia ja yhdistysten edustajia. Finnilco ry:n pöydässä kerrottiin eri alayhdistysten toiminnasta, jaettiin tietoa saatavilla olevista esitteistä ja luotiin kontakteja. Tietoa avanteesta -opasta tilattiin eri puolille Suomea. Potilaalle avannehoitaja on tärkeä henkilö, joka jakaa tietoa ja on henkisenä tukena. Finnilco ry luo tällaisissa tilaisuuksissa henkilökohtaisen yhteistyön avannehoitajien ja yhdistysten välille. Koulutuspäivien ohjelma oli monipuolinen ja mielenkiintoinen. 18 Miten ottaa seksuaalisuus ja parisuhde puheeksi potilaan kanssa? Pitäisikö siitä puhua jo ennen leikkausta? Haastavia kysymyksiä. Hanna Petäjä kehottaa kuitenkin tekemään kysymyksiä. Kannattaa antaa keskustelulle lupa. Leikkaukseen menevä potilas saattaa ajatella, että seksuaalisuudesta ei ole sopivaa puhua, kun edessä on suuri leikkaus. Se saattaa kuitenkin kaiverrella mielessä: millainen minusta tulee, millaisena muut minut näkevät? Tässä hoitajan pitää olla herkkä kuulemaan, mitä potilas haluaa asiasta puhuttavan. Hoitajat tarvitsevat tietoa, miten kohdata potilas riippumatta hänen seksuaalisesta suuntautuneisuudestaan. Heidän täytyy tiedostaa oma asenteensa seksuaalisuuteen. Näistä aiheista voi hakea tukea keskustelemalla muiden työntekijöiden kanssa. Hanna Petäjä sanoo, että seksuaalisuudesta voi puhua vain niin pitkälle kuin on itse asian pohdinnassa päässyt. Omia asenteita, esimerkiksi heteronormatiivisuutta ja yhdyntänormatiivisuutta kannattaa aktiivisesti tarkkailla. Potilaan seksuaalisuuden hyväksyminen, luvan antaminen seksuaalisuudesta keskusteluun sekä seksuaalisuuden normalisointi ovat tärkeitä. Ainoastaan seksuaalinen väkivalta ja seksuaalinen hyväksikäyttö tekevät tässä poikkeuksen. Hoitajilla pitää olla tietoa, miten avanneleikkaus ja mahdolliset muut sairauden hoidot vaikuttavat seksuaalisuuteen. Seksuaalineuvonnassa ja -terapiassa mietitään tavoitteet yhdessä potilaan kanssa. Jokaisel- la on vastuu omasta seksuaalisesta hyvinvoinnistaan sekä tarpeestaan olla seksuaalisesti onnellinen. Hanna Petäjä kertoi PLISSIT-mallista, jota avannehoitajat voivat käyttää apuna seksuaaliohjauksessa. Ohjaus tarkoittaa kaikissa hoitotilanteissa tapahtuvaa, tilannekohtaista ja tavoitteellista potilaan seksuaaliterveyteen liittyvää ammatillista vuorovaikutusta. Jack Annonin luoma PLISSITmalli jäsentää ammatillista työskentelyä seksuaalikysymysten parissa. Mallissa työskentely on jaettu neljälle eri tasolle. Miten kysyä? Hanna Petäjä antaa ohjeeksi kysyä suoraan, jotta potilas tietää, että tästäkin saa puhua. Kysymyksen voi muotoilla esimerkiksi: –– Onko avanne vaikuttanut ihmissuhteisiisi? Perheessä? Parisuhteessa? –– Onko avanne vaikuttanut siihen, miten näet itsesi naisena/ miehenä? –– Miten avanne on vaikuttanut seksuaalielämääsi? –– Onko fyysinen puoli suhteessanne ollut tärkeää sinulle ja kumppanillesi? –– Miten olette kumppanisi kanssa ratkaisseet seksiasiat nyt kun et ole voinut olla yhdynnässä? –– Monet potilaat miettivät seksuaalielämää avanneleikkauksen jälkeen, kun menevät kotiin. Onko Sinulla huolenaiheita tai kysymyksiä seksuaalisuudesta, joista haluaisit keskustella? Keskustelulle pitää varata riittävästi aikaa. Keskustelussa kannattaa käyttää itselle ja potilaalle ymmärrettävää kieltä. Kannattaa antaa konkreettisia neuvoja ja tarvittaessa ohjata jatkohoitoon. Hanna Petäjä tähdensi, että pitää muistaa että avanne on kriisi minäkuvalle, potilas saattaa olla mustasukkainen tervettä kohtaan, sitoa itsensä toiseen liikaa tai eristäytyä. Puhuminen on valttia, kannattaa Finnilco ry:n osasto avannehoitajien koulutuspäivillä. Kuvassa Jarmo Salonen, Pertti Seväkivi, Päivi Laukniemi, Timo Kangasmaa ja Outi Laine. kannustaa läheisyyteen. Lisäksi pitää muistaa, että joskus seksuaalisuus siirtyy taka-alalle, kun voimavaroja tarvitaan selviytymiseen. Seksuaalisuus ei kuitenkaan häviä ihmisestä minnekään. Avannehoitajalle ohje on selvä kysyä suoraan. Potilas vastaa oman tarpeensa ja tilanteensa mukaisesti. Ei ole vääriä kysymyksiä eikä vääriä vastauksia. Teksit ja kuvat Leena Jantunen Kaaviokuvat otettu materiaalista: SEKSUAALISUUDEN PUHEEKSI OTTAMINEN terveyden- ja sairaanhoidossa – perusteet Yksiköiden henkilökunnan materiaali Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 2009 Seksuaaliterveyden edistämisen toimikunta 19 Uusia lyhenteitä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä ja käytännöissä K ma, jonka päätavoitteina ovat osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen, terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen sekä palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantaminen sekä alueellisten erojen kaventaminen. - SATA: Kaikkien aikojen suurin sosiaaliperusturvan uudistushanke. Sen tavoitteena on vähentää köyhyyttä ja turvata kaikille riittävä toimeentulo kaikissa elämäntilanteissa, sisältäen ns. joustoturva-hankkeen. - PARAS: Kunta- ja palvelurakenneuudistus, jonka tavoitteena on taata kaikille suomalaisille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. - VAMPO: Vammaispoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on luoda vahva pohja ihmisoikeuksille, syrjimättömyydelle, yhdenvertaisuudelle ja osallisuudelle, ohjelma ulottuu aina vuoteen 2015 asti. uten olemme saaneet lukea ja kuulla, on Suomen koko sosiaali- ja terveydenhuollon politiikka muutosten kohteena. Oheisessa kuvassa on uusi talo, jonka katon alle on koottu keskeisimpiä uudistuksia. Talon perustana on lukuisia erilaisia hankkeita, joilla pyritään saamaan mahdollisimman tasapuoliset palvelut koko väestölle. Talon seininä ovat terveydenhuoltolaki ja sosiaalihuollon lait. Lisäksi talossa on rakennusmateriaaleina lukuisia seiniä tukevia projekteja ja hankkeita, jotka limittyvät toisiinsa, niin että koko rakennuksesta saadaan tukeva. Koska eri hankkeiden nimiä ei välttämättä aina suomenneta uutisissa ja lehtiartikkeleissa, on seuraavassa koottuna keskeisimmät hankkeet. - KASTE: Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjel- Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveydenedistämisen p.o. 6 20 Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Mieli 2009 -hanke Laki- ym. hankkeita: potilaslaki ja asiakaslaki vammaispalvelulaki palveluseteli asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon • Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa • työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa • • • • HE: kevät 2010 Voimaan: 2011 Palveluinnovaatiohanke KASTE -ohjelma PARAS-hanke: Puitelaki voimassa 31.12.2012 asti Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 SOTE-kysely: maaliskuu 2009 ALKU-hanke 2010 • yksityinen th ja sh • päivähoitolaki • th.ammattihenkilölaki • syövänhoidon strategia • vanhustenhuollon laatusuositus • tietoteknologiahankkeet • EVO-uudistus • MASTO-ohjelma VOS-uudistus HE: kevät 2009 Voimaan: 2010 STVOL voimassa 2012 loppuun Kasteen osalta THL 2009 Valvira 2009 HE: ???? Voimaan: ???? VAMPO:on liittyvät olennaisesti VANE ja VIKE, joista VANE on Vammaisneuvosto, joka on eri viranomaisten, vammaisjärjestöjen ja omaisjärjestöjen tärkein yhteistyöelin. Myös Finnilco on mukana tässä. VIKE puolestaan on Invalidiliiton ja Kynnys ry:n perustama Vammaisten ihmisoikeuskeskus, mistä saa esim. asiantuntija-apua lainopillisissa vammaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. - HARVINAISET: Yhteinen kattojärjestö harvinaisia tauteja sairastaville pienille potilasyhdistyksille. Tämän hetken suurin hanke liittyy kansallisten osaamiskeskusten perustamiseen ja kehittämiseen. Finnilco on myös mukana tässä, sillä joukossamme on harvinaisia tauteja sairastavia. Lisäksi on työ- ja elinkeinoministeriön alaisia hankkeita, jotka liittyvät mm. työllistämiseen, syrjinnän ehkäisyyn ja sosiaaliseen yhteisvastuuseen, samoin on sosiaali- ja terveysministeriöllä esim. MASTO, joka liittyy työperäisen masennuksen ehkäisyyn. Varsinaiseen järjestötoimintaan eniten vaikuttava on JÄRVI eli järjestötoiminnan arviointitoiminta. Viisivuotisen projektin pohjalta luotiin järjestötoiminnan arviointiin erilaisia työkaluja. Tämä oman toiminnan arviointi ja sen pohjalta toiminnan kehittäminen on myös edellytyksenä julkisen rahoituksen saamiselle esim. RAY:ltä, joten siihen kannattaa panostaa sekä pienemmissä että suuremmissa yhdistyksissä niin paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Järvi-tietoutta löytyy internetistä osoitteesta www. jarjestoarviointi.fi. Kannattaa käydä tutustumassa, sillä sinne on koottu koko projekti samoin kuin nykyisetkin tilaisuudet ja koulutustapahtumat, jotka ovat osin ilmaisia tai hyvin edullisia osallistua. Viimeisimpänä on kolmen eri terveydenhuollon kattojärjestön eli Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL), Terveyden edistämisen keskuksen (TEKRY) ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdis- tyksen (YTY) sulautuminen yhdeksi isoksi järjestöksi. Asiasta on kysytty järjestöjen mielipiteitä ja lopullisesti asiasta päätetään STKL:n ylimääräisessä liittokokouksessa joulukuussa. Asiassa on omat hyvät puolensa ja toivokaamme, etteivät pienemmät potilasyhdistykset jää isojen varjoon, vaan saavat yhä äänensä kuuluville. Todennäköisesti tähänkin asti monipuolinen koulutustarjonta yhdistyksille laajenee entisestään ja sitä kannattaa seurata heidän kotisivuiltaan. Koska näiden järjestöjen yhteystiedot ja kotisivuosoitteet saattavat muuttua, tiedotamme asioista seuraavissa lehdissämme. Tässä osa näistä muutoksen tuulista, järjestömme seuraa tilanteita ja tiedottaa asioista aina tarpeen mukaan. Outi Laine Voiko vain terve ihminen olla onnellinen? H avahduin miettimään mistä onni koostuu, kun vanha ystävä kysyi minulta: ”Oletko sinä ihan onnellinen, vaikka oletkin sairastellut paljon ikäiseksesi?” Olen joskus aiemmin tämän lehden sivuilla jakanut tuntojani siitä, kuinka olen selvinnyt vaikeista ajoista, useista leikkauksista ja pelännyt poikamiehen suhtautumista sairauteeni ja pysyvään avanteeseen. Useimmat pelkoni ovat olleet täysin turhia ja toisaalta en ole etukäteen osannut kuvitellakaan, mitä kaikkea elämä on eteeni tuonut – ja suonut. Edellisen kirjoitukseni lopussa kerroin, kuinka olemme poikamiehen kanssa perustaneet yhteisen kodin lähes kymmenen vuoden mietinnän jälkeen. Nyt on tapahtunut jo muutakin. Poikamiehestä on viimeinkin tullut ukkomies ja minulla kiiltelee komea timantti nimettömässä sormessa. Avioliit- to oli yhteinen ja oikea päätös, ja nyt olemme kahden hengen perhe. Olemme vapaaehtoisesti lapsettomia, vaikka yleinen luulo puskaradion tietojen mukaan on, ettemme voi saada lapsia, ”kun se Hannele on niin sairaskin…” Arki sujuu mukavasti, molemmilla on hyvä työ ja vastapainoksi sekä omia että yhteisiä harrastuksia ja ystäviä. Matkustelemme paljon ja osaamme nauttia jokaisesta yhteisestä päivästä. Kun isoja asioita on ollut paljon puntarissa, oppii huomaamaan, kuinka tärkeitä pienet ark i s e t a s i at ovat. Ikuisena etukäteen murehtijana olen oppinut myös antamaan oikeat mittasuhteet vastoinkäymisille ja laittamaan ne omaan lokeroonsa surtavaksi sitten kun niiden aika on. Elämä on kuitenkin liian lyhyt jatkuvaan murehti- miseen. Olen kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta, iloitsen hyvästä parisuhteesta ja nautin elämästä. Joten vastaukseni on: Kyllä, olen täysin onnellinen ja tasapainoinen ihminen sairaudesta huolimatta. Tällä kirjoituksella haluan rohkaista sinua, joka olet ehkä juuri nyt sairautesi kanssa aallonpohjassa ja mietit oman elämäsi mielekkyyttä, epäoikeudenmukaista kohtaloa ja tunnet olosi kurjaksi. Jos olet selvinnyt tähän päivään, mikä sinua estää jaksamasta myös huomista. Oma mottoni on ollut: Tänään on parempi päivä kuin eilinen, mutta ei niin hyvä kuin huominen. Toivotan kaikille hyvää joulunaikaa ja parempia huomisia! Hannele K. 21 Nuorisonurkka Nuorten avanne- ja j-pussileikattujen viikonloppukurssi 1.10-3.10.2010 M atka avanne ja j-pussileikattujen kurssille alkoi minulle Helsingistä, samaiselle kurssille kokoontui kuitenkin nuoria ihmisiä joka puolelta Suomea. Vaikka ikähaarukka olikin aika suuri (n.17–35 naisiltahan ei saa tarkkaa ikää kysyä) juttu luisti kaikilla heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Saavuimme kaikki, enemmän tai vähemmän ajoissa, Kivenlahden kokoushotelli Meripuistoon perjantaina iltapäivästä ja huoneiden tarkistamisen jälkeen aloitimme pienimuotoisella tutustumisella ja kurssin esittelyllä. Tämän jälkeen olikin vuorossa ensimmäinen luento. Luennoitsijana oli seksuaaliterapeutti Pirjo Niskanen. Kävimmekin heti läpi jo seksuaaliasioita ja puhe lähti aika nopeasti lentämään joka puolel- 22 le enemmän tai vähemmän seksiin liittyvien asioiden tiimoilta. Miesten puhe siirtyi nopeasti ihan itse asiaan, kun taas meillä naispuolisilla (liekö johtunut vieraskoreudesta) kesti jonkin aikaa lämmetä. Tämän luennon jälkeen oli hyvä jatkaa illanviettoa illallisen ja saunan merkeissä. PAINAVAA ASIAA JA ILLANVIETTOA Lauantaina kaikki raahautuivat reippaina aamupalalta päivän ensimmäiselle luennolle. Tällä kertaa oli vuorossa psykologi Renata Horten luento, joka oli mielenkiintoinen ja antoi varmasti jokaiselle jotakin. Keskustelua syntyi niin lemmikeistä, tunteista, peloista, sairastamisesta ja kaikesta mahdollisesta. Opimme kaikki uuden käsitteenkin, kosminen rakkaus. Siinä voi kokea rakkauden tunteen vaikka luontoa, eläintä tai kaunista maisemaa kohtaan. Kun oppii nauttimaan pienistä asioista, voi nähdä maailman hyvin eri tavalla. Lounaan jälkeen oli vuorossa rempseä avannehoitaja Sirkku Vainionpää. Siellä asioista puhuttiin niiden oikeilla nimillä, ei kaunisteltu, muttei kauhisteltukaan. Jokainen sai sanavuoron halutessaan ja keskustelua syntyikin niin avanteista kuin j-pussin hoidosta. Tässä vaiheessa alkoi allekirjoittanutta jo ramasemaan siinä määrin, että maha möyrysi ja sänky kutsui. Rohkeammat ja energisemmät kurssilaiset suuntasivat matkansa Ultima Problema -tiimikisailuun, joka pidettiin ulkona, ja kuulemma maisemat ja sää olivat oikein kauniit. Pitkän mutta hyvin antoisan päivän päätteeksi lähdettiin sitten kaik- ki yhdessä viettämään rentouttavaa iltaa. Vuorossa oli illallinen ravintolassa, josta siirryimme katsomaan stand-up-esitystä studio Pasilaan (joka sijaitsee, yllätys yllätys, Pasilassa). Illallisen aikana taisivat jutut mennä jälleen aika alatyylisiksi, vaikka toki muistakin asioista puhuttiin. Taidettiin siinä politiikkaakin jonkin verran sivuta. Tarjoilija raukka kuuli varmasti vähän enemmän kuin olisi halunnut, mutta meillä kaikilla oli hauskaa. Itse stand-up-esitys oli mainio, ja muiden kanssa tuli sen verran juteltua, että taisivat kaikki siitä nauttia täysin rinnoin. Osa kurssilaisista jatkoi matkaa Helsingin yöelämään, kun taas meikäläinen päätti painua pehkuihin (en kuitenkaan ollut ainoa). VIIMEISTÄ VIEDÄÄN Sunnuntai sitten tulikin aivan liian nopeasti. Vaikka olimme olleet yhdessä vain tämän viikonlopun, niin K oli hieman haikeaa jättää hyvä palvelu ja mukavat uudet tuttavat. Ehdimme vielä hetken päivällä turista ja päättää kurssimme rennosti sekä tietysti lounastimme vielä viimeisen kerran yhdessä. Tämän jälkeen matka jatkui kaikilla kotia kohti, taas yhtä mukavaa kokemusta rikkaampana. Olin itse ensimmäistä kertaa tämän tyylisellä kurssilla, jossa kaikilla meillä nuorilla ja hehkeillä ihmisillä oli avanne tai j-pussi. En itse henkilökohtaisesti ole myöskään koskaan tavannut kohtalotovereita. Tuntui järisyttävältä huomata, että ei sitä avannetta tosiaan huomaa, eikä kukaan huomaisi, että meistä kenelläkään on j-pussi, tai että olemme ainakin olleet, osa edelleen, todella sairaita. Ihmisiä me kaikki olimme. Oli hienoa jakaa omia kokemuksia illan aikana ja kuulla muidenkin vastaavia tarinoita. Uskomattoman paljon sitä voikin olla ihan ventovieraiden kanssa yhteistä. Tosin kukaan ei tuntunut ventovieraalta enää muutaman tunnin kuluttua tapaamisesta. Puhuttavaa ja juteltavaa oli paljon. Vaikka osa kurssilaisista tunsikin toisensa jo entuudestaan, en usko että kukaan meistä ihan uusista tunsi oloaan mitenkään ulkopuoliseksi. Täytyy vielä mainita, että voi olla, että hotellin työntekijöille jäi mielenkiintoinen kuva ihmisryhmästä, joka tuntui puhuvan vain alapääjutuista, pieruista ja kakasta. Ainakin heillä oli mielenkiintoista kerrottavaa kotona. Tämä kurssi antoi minulle ainakin rohkeutta hakea seuraavallekin kurssille. Huumorintaju on selkeästi meidän kaikkien suolistosairaiden suuri voimavara. Aina ei tietystikään naurata, eikä tarvitsekaan. Vakavat asiat otettiin vakavasti ja siitäkin sai suurta voimaa, kun joku jaksoi kuunnella ja tiesi miltä itsestä tuntui. Henna Uusittu ja tarkennettu haittaluokitus uten jo viime lehdessä oli lyhyt maininta, on haittaluokitusta uusittu ja tarkennettu vuoden alussa. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta 1649/2009 löytyy Internetistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2009/20091649. Siihen liittyvät liitteet 1 ja 2, jotka voit tulostaa tai voit tilata tulosteet Finnilco ry:n toimistolta. Ko. liitteestä löytyy sivulta 24 yleinen toiminnanvajaus ja sivulta 25 vaikea toiminnanvajaus ja erittäin vaikea toiminnanvajaus -haittaluokitukset. Niihin on koottu esimerkkejä, minkälaisia ongelmia mihinkin haittaluokkaan lasketaan kuuluvaksi. Esimerkit ovat toki vain suuntaa-antavia, sillä lääkärintodistukset ratkaisevat lopullisesti sekä haittaprosentin että haittaluokituksen. Usein on myös kysytty, miten useamman haitan asteet lasketaan yhteen ja tätä kuvaa haittaluokkien yhdistämistä kuvaava taulukko liitteen sivulla 26. Ensin etsitään vasemmalta pystyrivistä suurin ongelma ja sen haittaluokka ja vedetään siitä viiva oikealle, sitten alhaalta vaakasuorasta rivistä pienempi ja siitä taas viiva alhaalta ylös, saadaan näiden kahden viivan leikkauskohdasta haittaluokkien uusi, yhteenlaskettu haittaluokka, joka joskus saattaa olla pienempi kuin mitä matematiikan säännöt edellyttävät, valitettavasti. Koska koko haittaluokitus vaatisi oman lehden, voi asiasta kysellä lisää Outi Laineelta, puh. 040 702 8182. Outi Laine 23 Finnilcon tukihenkilökoulutus Lahdessa Alex Park -hotellissa 16.–17.10.2010 K urssin vetäjänä toimi ansiokkaasti Matti Rönkkö ja johtajana Teija Kalinainen. Meitä kurssilaisia oli yhteensä täysi tusina erilaisine avannetaustoinemme. Alex Park -hotellimme oli erinomaisesti varustettu tämän kaltaisiin tilaisuuksiin, sopivan kokoiset luentotilat ja viihtyisä saunaosasto, jossa vietimme gaalailtaa. Useimmilla meistä motiivina tähän koulutukseen oli oma halu auttaa muita vastaavaan tilanteeseen joutuneita. Opeteltiin potilaan lähestymistä, kriisissä olevan ihmisen kohtaamista ja muita tukihenkilönä olemisen perusperiaatteita. Kurssin ohjelma oli sopivan väljä ja jätti aikaa tuiki tärkeille vertaiskeskusteluille. Onhan toki niin, että juuri saman kohtalon läpikäynyt on paras tuki uudelle potilaalle. Avannetyyppejä on kuitenkin monta eri lajia ja vain aivan vastaavasta avannetapauksesta on potilaalle hyötyä. Suoliavannelaiset painiskelevat eri ongelmissa kuin esim virtsa-avanteen käyttäjät. Siksi tukihenkilöitä tarvitaan useaa eri sorttia. Ohjelmasta jäi erityisesti mieleen avannehoitaja Mirja Ilvosen räväkkä esitys ”tukihenkilötoiminta tänään”. Mirja pisti kyllä itsensä peliin tavalla, josta moni voi ottaa oppia. Hänellä oli rohkeutta puhua kaunistelematta ongelmista, esim. erotiikka-alueelta. Korvia kuumotti jo tällaisilla vähän kokeneillakin tyypeillä. Mutta myös vahvat ihmiset tarvitsevat tukea ja se osahan lankeaa meille tukihenkilöille! Selväksi tuli myös, että tukihenkilöistä on huutava pula monissakin sairaaloissa. Ensimmäisen päivän päätti ryhmätyöosio, jossa kyllä huuli lensi muistakin kysymyksistä kuin mihin pyydettiin vastausta. Toisen päivän pääluennon piti ylilääkäri Satu Rautajoki aiheesta ”sairauden aiheuttama psyykkinen kriisi”. Hänellä on pitkä kokemus terveyskeskustyöstä sekä psyykkisten kriisien hoidosta. Illan esiintyjät löytyivät omasta joukosta, laulaja Lea ja kitaristi Jukka. Kuva Teija Kalinainen 24 Ainakin syövästä selvinneiden oli helppo sisäistää aihepiiri. Terveys ja hyväkuntoisuus ovat arvostettuja, ehkä jopa liiaksikin Suomessa. Luennoissa käytiin läpi kriisin vaiheet, merkitykset ja sopeutumistavat. Jokaisella on jaksamisen katto, jota ei pidä ylittää. Mika Waltari kirjassaan Mikael Hakim sanoo, että Allah ei salli kenellekään enempää kuormaa kuin mitä tämä jaksaa kantaa. Rautajoki kiteytti sanomansa, että tukihenkilö tavoittaa kokemuksellisesti parhaiten sairastuneen tuntoja ja auttaa vaikeuksien koon suhteellistamisessa. Tämä on syytä aina muistaa: elämästä pitää olla kiitollinen. Uutta oli, että sanoilla on kohtaamistilanteessa vähäinen merkitys; potilas enemmänkin katsoo tukihenkilöä ja arvioi mm., kuinka tämä on leikkauksestaan selvinnyt. Lauantai-illan saunagaalassa oli useita yllätyksiä ja ei me mitään kuivia sämpylöitä pureskeltu. Lea oli ideoinut spontaanisti pikku näy- Kurssin vetäjät Teija ja Matti kukitettuna. Kuva Jorma Veijalainen telmän, jonka käsikirjoitus oli kyllä puutteellinen. Allekirjoittaneella oli vaikeuksia sisäistää sukupuolineutraalin naisparisuhteen tuntoja ja siksi pitäydyin perusmiehen roolissa peruukista ja meikistä huolimatta – siis ajankohtainen aihe kaiken kaikkiaan. No iltahan ei ole mitään ilman musiikkia ja siitä vastasi karaoketaiturimme Lea kitarasäestyksen avustamana. HYVÄÄ JOULUNAIKAA KAIKILLE JA JAKSAMISTA! Kurssilainen Jukka Uusia tukihenkilöitä. Kuva Teija Kalinainen Ikääntymisestä voimaa arkeen O lin pitämässä luentoa Ilcon vuosikokouksessa Mikkelin seurakuntakeskuksen Ristimäkisalissa. Luentoni keskeinen teema oli ikääntymisen voimavarat ja luovuuden Elämän mittainen matka. Ikä ei ole este, kun opettelemme tunnistamaan tunteita ja ajatuksia ja kohtaamaan lähimmäisemme voimaannuttavasti. Ilon löytäminen elämänkokemuksellisesti on suuri rikkaus. Vaatii rohkeutta antautua yhteiseen kohtaamiseen. Meidän tulisi oppia jakamaan tätä yhteyttä. Oppia sanomaan itsellemme:”Riitä sellaisena kuin olet.” Riitä juuri tässä ja nyt. Tunnista asia ja opi sanomaan se juuri nyt. Voimme löytää päivittäin asioita, joista voimme olla onnellisia. Positiivisuuden kautta elämämme laatu paranee ja saamme energiaa myönteisyydestä. Nauru on yhteisöllisesti voimaannuttavin asia. Koemme yhdessä jotakin ainutlaatuista ja sitoudumme siihen yhdessä. Jaamme sen yhdessä. Kun antaudumme kokemiseen elämän eri tilanteissa, tunne on yhteistä pääomaa. Koemme vertaistukea ja opimme löytämään sen yhteisen meille tärkeän ja herkän elämänkokemuksellisen hetken. Löydämme yhteisiä tunteen väyliä. Opimme jakamaan niitä yhdessä. Haluamme keskustella niistä yhdessä. Näistä asioista syntyy kokemuksellinen yhteys. Tässä yhteydessä olemme kokonaisuus ihmisenä. Kun vapaudumme, myös energiaa virtaa yhteisiin hetkiin. Musiikki voi koskettaa meitä kaikkia. Luovuuden virtaus on kaikille mahdollinen ja oikeutettu. Kun värähtely menee sisällemme ja alkaa työstää siellä meidän esteitämme ja antaa syvällisyyden porttien avautua, onnellisuutemme lisääntyy. Tietoisuutemme kasvaa ja opimme kaipaamaan asioita, joissa voimme unelmoida, viipyä ja kaivata niitä hetkiä. Musiikin avulla voimme yhteisesti itkeä, nauraa, kaivata – ja pitää hauskaa. Voimme kylvää päivittäisiin tapaamisiimme ilon pieniä siemeniä ja nauttia yhdessä siitä ilosta. Siitä suuresta ihmeestä, että olemme syntyneet tähän maailmaan. Olemme ainutlaatuisia juuri tällaisina. Tarja Pyhähuhta Näyttelijä-ohjaaja www.tarjapyhahuhta.fi 25 Kurssilaiset lähdössä laavulle, kuvan otti Teija Kalinainen. O Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen -kurssi Imatralla 23.-26.9.2010 limme niiden harvojen, hienojen ihmisten joukossa, jotka valittiin Imatran Spa -kylpylässä pidetylle sopeutumisvalmennuskurssille. Suuntasimme auton keulan napapiiriltä kohti etelää jo edeltävänä päivänä ja yövyimme Varkaudessa. Seuraavana päivänä saavuimme hyvissä ajoin Imatralle ja kurssi alkoi maittavalla lounaalla. Ulkoiset puitteet eivät voisi Suomessa juuri paremmat olla. Maisemat, kävelyretket, uintimahdollisuudet ja ennen kaikkea ruoka olivat parhaasta päästä. Kurssin vetäjät Teija, Arja ja Reijo olivat koko ajan mukana ja aina käytettävissämme, jos vain heidän puoleensa halusimme kääntyä. Luennoilla istuimme paljon ja saimme tärkeää tietoa. Luentoaiheet oli tarkoin ja huolella valittu. Luennoitsijat olivat todellisia asiantuntijoita. Saamamme tiedon sulattelu vaati kohdallamme useita päiviä. Koska kurssi kesti vain neljä päivää totesimme kaikki, että se olisi saanut olla hieman pidempi. Suomalainen kun vaatii vähintään muutaman päivän ennen kuin tutustuu toisiin. Imatralla kävi juuri näin. Ennen pois lähtöä meillä oli onneksi aikaa kuitenkin paneutua syvällisiinkin asioihin keskenämme. Oli hienoa huomata, että jos joskus tuntuu elämä näiden sairauksien kanssa todella vaikealta, niin emme ole ainoita. Meitä on todella paljon ja puhuminen mielestämme auttaa. Omien kokemusten kertominen rikastutti mieltämme. Eräs kurssilainen muisteli lääkärin asennetta sairauteen jotenkin seuraavasti: Vuoteellaan ko. kurssilainen kertoi lääkärille, kuinka huonolta ja kivuliaalta olo tuntui rankkojen hoitojen jälkeen. Lääkäri läimäytti potilasta selkään ja totesi, että ”kuule Jokinen, niillä syöpäsoluilla se vasta kipeää teki, ne kuoli kaikki”. Olemme pitäneet jonkin verran yhteyksiä kurssin jälkeen sähköpostitse ja alustavasti jopa sopineet tapaamisesta ensi kesänä kauniilla Saimaalla. Oli hienoa tavata saman kohtalon kokeneita ihania ihmisiä ympäri rakkaan isänmaan. Saimme voimia niin paljon, että paluumatkan jaksoimme ajella kotiin asti yhtä soittoa. Syksyinen luonto näytti meille matkan aikana parhaat puolensa. Kaikille osallistuneille hyvää mieltä ja paljon voimia toivotellen Mikko ja Vuokko Mustonen Rovaniemellä 6.10. 2010 Päiväkahvit laavulla, kuvan otti Mikko Mustonen. 26 Savon ilcolaiset Uudessa Valamossa T eimme retken elokuussa Heinävedelle Valamon luostariin. Matti oli suunnitellut päivän hienosti, myös sään! Yksi autokunta aikoi kai mennä Laatokan Valamoon, kun huristi tiehaaran ohi. Oppaanamme oli mainio talkoolainen karjalaisasussa. Hän kertoi mukavasti Valamon vaiheista, vanhoista edesmenneistä munkkiveljistä, ortodoksisuudesta, ikoneista… Kaikkia luostarin vieraita kutsutaan pyhiinvaeltajiksi. Trapesassa syödyn maukkaan lounaan jälkeen piti alkaa mölkkykisa, mutta vaeltajamme hajaantuivat, Retkeläiset Valamon luostarin kirkossa Maritan harmiksi, kuka kauppaan kuka minnekin. Olihan sitä viiniä ostettava, kun pullo oli niin kaunis ja muovikassi ei maksanut mitään. Kisa saatiin kuitenkin käytyä ja hauskaa oli. Paras mölkkyäjä sai palkinnoksi upean sähkögrillin. Me viimeiset vaeltajat etsimme vielä Matkamiehen ristiä (ei löytynyt ilman karttaa, käännyimme takaisin vähän liian aikaisin) ja kävimme luostarin karun kauniilla hautausmaalla. Hiljaisuus kosketti tätä Elämän Vaeltelijaa. Eila Jaatinen Avanneleikattujen ja heidän läheistensä Sopeutumisvalmennuskurssi Rokualla 7.–10.4.2011 Ohjelmamme alkaa päivittäin klo 8 vapaaehtoisella aamulenkillä. Aamiaisen jälkeen olemmekin valmiit päivän mielenkiintoisiin aiheisiin. Saamme lisätietoa leikkaukseen liittyvistä asioista, ravitsemuksesta, sosiaaliturvasta sekä kokemuksista ja näkemyksistä koskien ihmisen selviytymistä kriisistä. Avannehoitajalla on vastaanotto leikatuille ja hän pitää useita luentoja avanneasioista. Pienryhmätyöskentely on sekä leikatuille että läheisille. Tietysti mukana on myös muuta mukavaa ohjelmaa ja yhdessäoloa. Kurssin tavoitteena on, että kurssille osallistuvien tiedot avanneleikattuna olemisesta lisääntyvät. He saavat tukea ja kannustusta sopeutuakseen paremmin elämään avanteensa kanssa, tietoa terveellisistä elämäntavoista ja liikunnasta sekä virkistäytyvät. Risto Rahkola, puh. 050-634 25, e-mail: risto.rahkola@kotinet.com Rokuan kuntokeskus sijaitsee Utajärvellä, kauniissa vaaramaisemissa Rokuan kansallispuiston kupeessa. Täällä pääset avanneleikattuna hemmottelemaan itseäsi ja samalla saat tietoa avanteesta ja avanneleikattuna olemisesta asiantuntijoiden opastamana. Majoitustilat ovat kuntokeskuksen hotellissa. Tietoja Rokuasta: www.rokua.com TERVETULOA KURSSILLE! 27 Me Ipaalaiset Kunnian polut T ämä on kirjoitus matkastani maratoonariksi. Minut leikattiin viimeisen kerran kesällä 2007, jonka jälkeen kotiuduin hyvillä mielin harjoittelemaan J-pussin kanssa elämistä. Yli vuoden kestäneen sairausputken jäljiltä olin hyvin hoikka ja voimaton. Nuorempana tehty urheilu ei näkynyt missään, oli ryhdyttävä tekemään työtä fyysisen kunnon kohottamiseksi. Omasta kehostaan huolehtiminen on minun periaatteideni mukaan ihmisen velvollisuus itseään kohtaan. Siispä aloitin peruslihaskuntoharjoittelun kotona suorittamalla kevyen jumpan kaksi tai kolme kertaa viikossa. Lisäksi nostelin käsipainoja ja kävin kävelylenkeillä. Teen näin vieläkin. Vuoden aikana painoa kertyi vajaat kymmenen kiloa. Olin tarpeeksi voimakas arjessa selviämiseen, mutta tahdoin kokeilla 28 rajojani. 2009 alkuvuodesta ystäväni heitti ilmaan kysymyksen, että mitäpäs jos alkaisit juosta. Minähän aloin. Ensimmäinen juoksulenkkini helmikuussa 2009 kesti kaksikymmentä minuuttia. Sen enempää en jaksanut imeä pakkasilmaa sisuksiini. Ajattelin että mitä järkeä tässä on, ihmisen kiusaamista koko juok- su. No, meninpä onneksi uudestaan kokeilemaan, jaksoin kauemmin. Seuraavilla kerroilla vielä vähän kauemmin. Matkoja en mitannut, ainoastaan juoksun kestoa. Kauhtuneessa verkka-asussa juokseminen toi mieleeni Sylvester Stallonen Rocky- elokuvista. Ei hänkään ollut aluksi huippukunnossa, siitä sain voimaa. Kevään edetessä olivat juoksutulokseni parantuneet siihen pisteeseen, että pystyin heittämään viikossa kahdesta kolmeen vajaan tunnin lenkkiä. Juoksin välillä urheilukentällä, välillä maastossa. Kun saman vuoden kesänä ostin sykemittarin, juoksijaystäväni kysyi, että sinähän lähdet nyt sitten juoksukilpailuunkin, eikös. Lähdenhän minä, paljonkos juostaan. Puolimaratoni. 21 kilometriä. Se tuntui sankarilliselta matkalta, joten kilpailuun ilmoittauduttiin. Oli kesä aikaa harjoitella. Jätin urheilukentällä juoksemisen ja siirryin kaupunkijuoksuun täysin. Kolme lenkkiä viikossa, pituudeltaan 45–75 minuuttia. Sykemittari auttoi harjoittelussa paljon. Sen avulla seurasin lenkin kestoa, sykettä ja lopuksi keskisykettä. Tärkeää oli pitää syke mahdollisimman samanlaisena koko lenkin ajan, tasainen vauhti. Sopiva vauhti on sellainen, että voi vielä hengästymättä jutella samalla kun juoksee. Elokuussa juoksin Varala-maratonissa puolimaratonin. Olin maalissa puolikuolleena, joka paikkaan koski ja väsytti. Silti huoltohallin lattialla maatessani tunsin suunnatonta onnistumisen riemua. Olin juossut kaksi ja puoli tuntia, vaikka keho halusi luovuttaa. Ystäväni tokaisi, että meneekös ensi vuonna sama kahdesti. En uskonut, että se olisi mahdollista edes päiväunissa, sama rääkki kahdesti! Viikkoa myöhemmin asetin tavoitteeksi maratonin. Juoksin satunnaisia lenkkejä syksyllä ja talvella. Pidin edelleen kotona myös peruslihaskuntoharjoituksia. Tämän vuoden helmikuussa tuli juoksuharrastukseni aloittamisesta täyteen vuosi. Maratoniin oli aikaa karkeasti kuusi kuukautta. Oli potkittava itseä vauhtiin. Monoliittimainen järkäle, maraton, seisoi kuin jättiläinen tieni päässä. Kuinka jättiläinen kaadetaan? Oli otettava käyttöön maratonohjelma. Niitä saa Internetistä ja maratonoppaista. Valitsin omaan juoksuvauhtiini sopivan, tai oikeastaan juoksutavoitteeseeni sopivan. Elävänä maaliin. Ajasta viis. Itse ohjelman suorittamisesta ei ole paljoakaan kerrottavaa. Vaihdoin vihdoin rasvamonttulenkkarini oikeisiin juoksukenkiin, hankin oikeat juoksuvaatteet ja sitten vaan juoksin. Lenkkeily ei missään nimessä ole ollut minulle maratonohjelman aikana aina mitään iloittelua. Ei, se on työtä. Kovaa työtä kohti päämäärää. Mikä saa ihmisen lähtemään lenkille, vaikka ei huvita? Tahdonlujuus. Kuinka paljon minä tahdon päästä maaliin, kuinka paljon minä en halua epäonnistua, kuinka paljon tahdon saada osakseni edes hippusen antiikin heeroksien tähtisadetta. Sen innoituksen voi saada mistä vain, mikä itseä koskettaa. Kesällä koin vaikeuksia vatsan kanssa. Myös helle rasitti, nestehukan riski oli todellisuutta kaikille kansalaisille. Epäilys iski. Entä jos en pääse juoksemaan maratonia? Tiesin että peruskuntoa on, mutta onko tarpeeksi. En ollut noudattanut maratonohjelmaa orjallisesti, ja mitä pidemmälle kesä oli edennyt, sitä enemmän olin joutunut laistamaan juoksuvelvoitteista muiden syiden takia. Kolmisen viikkoa ennen maratonia sain voimani takaisin. Vieläkö ehdin valmistautua? Pitkiä kahden– kolmen tunnin lenkkejä olin tehnyt ohjelman mukaan. Keho oli kestänyt ne, se olisi vasta yhden kierroksen verran, mutta entä se toinen kierros. Kuinka jaksaisin juosta Varalan maratonin lenkin kahdesti? Maratonaamuna oli koleat yhdeksän astetta lämmintä ja tihkusade. Se on kohtuullisen hyvä juoksusää. Söin puuroa ja mustikkakeittoa, join nesteitä ja otin yhden Imodium Plussan ennen kisapaikalle siirtymistä. Puolentoista vuoden harjoittelun päätepysäkki oli nyt todellisuutta. Juoksin ystäväni kanssa ensimmäisen kierroksen hyvin. Uusi aseemme oli energiageelit, jotka puolen tunnin välein palauttivat energiaa kuin videopeleissä ikään. Toinen kierros meni rikki, kolmen tunnin aikaraja, neljän tunnin aikaraja, ja lopulta viiden tunnin aikarajan kohdalla väsynyt ulkomuotoni puski maalirajan yli. Olin tehnyt sen! Tyydytyksen tunnetta maalissa on hankala kuvailla. Kaikki sairauteni aikana kokemani asiat palasivat juoksun viime metreillä mieleeni ja purkautuivat perillä yhtenä liikutuksen, onnen ja ylpeyden aaltona. Minä, maratoonari. IPAA-leikatut ehkä pohtivat nyt, miten sen mahan kanssa pärjäsi. No, lähtökohtahan on, että olemme kaikki yksilöinä erilaisia. Oma mahani alkaa reagoida liikuntaan noin tunnin juoksemisen jälkeen. Sitten tehdään johtopäätöksiä, menenkö kotiin vai voinko juosta vielä lisää. Jos pidätyskyky yms. toimii normaalisti, voin juosta ainakin puoli tuntia ja sitten siinä vaiheessa arvioida jälleen uudelleen. Jokaisen kestävyysliikuntaa harjoittavan tulee itse lähteä liikkeelle ”kuulostellen” eli kuunnella oman kehon ääntä ja suhteuttaa rasitus siihen. Itse valitsin ovelasti juoksulenkkini mahdollisimman lähelle kotiani, joten paineen käydessä liian suureksi oli kävelymatka kotiin aina sangen lyhyt. Lenkin keskeyttäminen ei ole häpeäksi. Se, kuinka maratonilla vältyin vessareissuilta, on edelleen mysteeri. Imodium auttaa joskus, mutta en siihen ainakaan itse pystynyt koskaan luottamaan. Juoksutapahtumissa on vessoja, mutta niiden laadusta ei voi mennä takuuseen. Pitkillä lenkeillä voi mennä huoltoasemille yms., jos juoksee sellaisilla reiteillä. Ruokapuolesta vain lyhyesti sen verran, että itse pidin aina vähintään sen kolme tuntia taukoa ruokailun jälkeen ennen lenkkiä. Nesteytys ei ollut minulle koskaan ongelma. Juoda voi ennen lenkkiä ja sen jälkeen. Pidemmillä lenkeillä mukana on vesipullo, jonka voi tarvittaessa täyttää huoltoasemalla. Pitkillä lenkeillä kannattaa olla niitä energiageelejä mukana, maratonilla paljon enemmän. Niiden tuoma etu oli huomattava. En missään nimessä tahdo, että tämä kirjoitus saa maratonin kuulostamaan helpolta suoritukselta. Minulla on ollut omat vaikeuteni sairauteni kanssa ja varmasti kaikilla on omansa. Tarkoitukseni on saada ihmiset huomaamaan, että tämä sairaus ei ole ehdoton rajoite elämässä, vaan rohkeasti on kokeiltava, mitä pystyy ja haluaa. Itse halusin tulla maratoonariksi. Seuraavaksi kokeilen jotain muuta. Anssi Roivainen 29 Muisteloit….. Muisteloit….. Muisteloit….. S anonta ”pikkulinnut kertovat”, tuntuu olevan juurtunut ihmisten mieliin ainakin meille evakoille. Asian varmistaakseni menin keskustelemaan tutun ”kaverin” Pacon kanssa. Se oli levännyt ja hieman uninen ja tapansa mukaan salaperäisen tuntuinen. Kertoi kavereiden olleen hereillä Hesassa ja huomanneen ison porukan kokoontuneen hotelli Arthuriin. Tarkkaillessaan linnut huomasivat oudon ilmiön, johon he itse eivät olleet tottuneet. Linnut näet tavatessaan tuttavan alkavat äännellä ja korkeintaan nokkivat kaveria. Nämä otukset, ihmiset, joita he näkivät, tarttuivat toisistaan kiinni ja puristelivat käsiä. Lisäksi jotkut ottivat kovan otteen ja rutistivat toisiaan. Niiltä pääsi myös ääniä, joita isommat linnut yrittivät matkia läheisessä puistossa, mutta saivat aikaan vain kovan metelin naakkojen säestäessä. Eräs uskalias lintu oli katossa ison salin sisällä ja kertoi porukan istuvan hyvin totisena, vaikka yksi mies, ilmeisesti joku johtaja, kehotti puhelemaan. Lintua ihmetytti vakavuus, jolla porukka keskenään asioita hoiti, kun tavatessaan he olivat olleet aivan toisenlaisia. Lintu meinasi, että ei tuo porukka aivan terve ole. Myöhemmin tarkkailija seurasi tilaisuutta, jossa porukka jonossa kantoi salin toisessa päässä olevalle porukalle kaikenlaista tavaraa kukkien kera. Tarkkailijan teki mieli mennä katsomaan, josko kukissa olisi syötäviä ötököitä. 30 Halu siihen lähti, kun neljän kaverin porukka alkoi omituisesti äännähdellä. Myöhemmin tarkkailija oli saanut selville, että se oli näiden otuksien tapa laulaa. Kyllä linnut sen paremmin tekevät, näin viestin tuoja, kirjekyyhkynen, oli kertonut havainnoitsijan maininneen. Sali tuntui tyhjältä ja hiljaiselta, joten tarkkailijalintu meni ison salin nurkkaan ulokkeelle istumaan ja aikoi levähtää, mutta eihän siitä mitään tullut. Ihmeissään se katseli, kun tämä porukka alkoi tulla saliin. Naaraat olivat tärkänneet itsensä mahdollisimman monilla väreillä. Ja entäs urokset, heillä oli melkein samanväriset asut kuin on naakoilla yms. tummansävyisillä linnuilla. Lauma istuutui pöytien ääreen ja yksi kerrallaan mentiin aina salin eteen kertomaan asioita. Vaalea kyyhkynen ilmestyi puhujapöntön yläpuolelle norkoilemaan. Kun naaraspuolinen olija tuli pönttöön ja kertoi asioita, niin kaikki olivat hyvin hiljaa. Tarkkailija päätteli asioiden olevan hyviä, koska ilmeet olivat rauhallisia ja kuuntelijat tarkkaavaisia. Saliin liiteli toinenkin vaalea kyyhkynen tarkkailijan viereen, joka ymmärsi tulijan olevan kuuluisia rauhankyyhkysiä. Samassa alkoi porukasta kävellä ryhdikäs herra salin eteen ja hänelle ojennettiin ilmeistä päätellen arvokas kunniakirja. Entäs sitten se, kun yksi kerrallaan kerääntyi useita olijoita salin eteen ja heille annettiin jokaiselle mielenkiintoisia kasveja taulun ja viirin kera. Lisäksi heistä yksi alkoi selittää jotain, mikä osittain meni kuulijoiden ylitse. Sen kyyhkyset ja tarkkailija huomasivat ja siivillään leyhyttäen saivat osan viestistä laskeutumaan kuulijoiden korviin. Kyyhkysten tulon tarkoitus selvisi jo väsyneelle tarkkailijalle, sillä ne alkoivat lehahdella puoleen ja toiseen vieden hyväntahtoisia ilmeitä ja ajatuksia läsnäolijoille. Linnut katselivat uteliaina, kun otukset alkoivat ottaa kaikenlaisia aineita mukaansa. Ensin aineet laitettiin isoihin vateihin ja sitten niistä pienempiin, joista ne tikkumaisella esineellä vietiin suuhun. Linnut arvasivat, että ne söivät noita aineita, siksi linnut meinasivat porukalla mennä näyttämään, että nokkimalla voi syödä helpommin. Aineiden laatu näytti niin salaperäiseltä, etteivät linnut arvanneet toteuttaa aikeitaan. Ilta oli lintujen mielestä onnistunut, kun ne näkivät väsyneet ja rauhalliset ilmeet porukan poistuessa salista. Tämmöisiä asioita oli Pacolla kerrottavana, vaikka minua epäilytti kertomus, olihan se tullut monen linnun kertomana viestinä. Kirjekyyhkynen oli kieltäytynyt tulemasta Pacon luo, sillä kun oli tapana mennä saunaan kaikkien kanssa. Kova rääkäisy Araya-papukaijan taholta vahvisti asian. Terveiset vihellysten kera teille kaikille Pacolta Evakko Etelä-Pohjanmaan ilcolaisten retki Kymenlaaksoon I lcolaisten perinteinen kesäretki tehtiin 30.7.–1.8.2010 Kymenlaaksoon, Kotkan ja Kouvolan alueelle. Sattui, kuinkas muuten, Kotkan meripäivien aikaan. Väkeä riitti paikoissa, joihin mekin kävimme tutustumassa. Matkaan lähdettiin tällä kertaa Mantelan Liikenteen linja-autolla. Kuljettajana toimi, kuten muinakin vuosina, Riitta Viitala. Retkemme kulki reitillä Kauhava-Lapua-Seinäjoki-IlmajokiKurikka. Täältä otimme viimeiset matkalaiset mukaan. Matkamme Kotkaan jatkui reitillä JalasjärviTampere-Lahti-Loviisa. Täältä jatkoimme Pyhtään Siltakylään Merihotelli Mäntyniemeen, jossa olimme majoitettuina retkemme ajan. Tämä Munapirtin saarella sijaitseva korpihotelli oli aivan meren rannassa. Matkalaisten unelma ja rauha oli käsin kosketeltavissa, vain aaltojen liplatus rikkoi hiljaisuuden. Majoittumisen ja taloksi asettumisen jälkeen seurasi ruokailu. Illalla oli erilaista ohjelmaa illan ratoksi. Osa porukasta meni savusaunaan ja sen jälkeen mereen uimaan. Myös iso kivi lähistöllä oli mielenkiintoinen tutustumiskohde. Se oli ollut salakuljettajien merkkikivenä. Illalla meille järjestettiin tietokilpailu, jossa retkeläiset jaettiin kolmeen eri joukkueeseen. Hotellinjohtaja toimi tuomarina. Johtaja oli muutenkin oikein energiapakkaus. Tämän jälkeen oli pajatson peluun mestaruuskilpailu, jonka voitti Ville Palomäki. Aamulla matkasimme Pyhtään Pyhän Henrikin kirkkoon. Kirkko on keskiajalla rakennettu ja myöhemmin entisöity useaan otteeseen. Seuraavana vuorossa oli Langinkosken keisarillinen kalastusmaja, jossa ”Keisarinna” otti meidät vastaan juhlallisin menoin. Se oli Venäjän viimeisen keisarin Aleksanteri III:n ja Tanskan prinsessa Dagmarin, josta myöhemmin tuli keisarinna Maria Feodorovna, 1800-luvun lopulla rakennuttama upea hirsirunkoinen ja kaksikerroksinen kalastusmaja. Keisariperhe oli ihastunut tähän mieluisaan kalastuspaikkaan. He viettivät yli kymmenen kesää tällä paikalla. Vaikka keisariperhe oli tottunut palatsin loistoihin, niin he molemmat osallistuivat täällä Langinkoskella arkisiin askareisiin, mikä oli hyvin erikoista heidän arvolleen. Vierailimme Maretariumissa, akvaariotalossa, jossa saatiin tutustua suomalaiseen vesiluontoon. Eri kalalajeja oli noin 60, lajisto voi vaihdella eri vuodenaikojen mukaan. Kalojen lisäksi altaissa näki Suomen rapulajit, talvikaudella on kaloja Jäämereltä asti ja kesäisin on nähtävillä vesiemme pieneläimiä ja ötököitä. Sukeltajakin oli näkyvissä, kun hän ruokki kaloja isossa akvaarioaltaassa. Kotkan Meripäivien torilla olon jälkeen suuntasimme kohti Merikeskus Vellamoa, jossa saimme tutustua suomalaiseen merenkulkuun ja Kymenlaakson historiaan. Suomen merimuseon näyttelyissä päänäyttelyn nimi oli ”Pohjantähti, Etelän risti”. Pohjantähti ja eteläisen pallonpuoliskon Etelän risti ohjasivat merenkulkijoita heidän liikkuessaan laivoilla valtamerillä. Illalla saimme vieraita paikalli- sista Kouvolan ja Kotkan yhdistyksistä 20 henkilöä. Esittelyjen jälkeen keskusteltiin avanneleikattujen tarvikejakeluista. Finnilcon edustajana Helena Parila kertoi, että pääjärjestö Finnilco tekee kaikkensa, että avannetarvikkeita on saatavilla jokaisella alueella. Iltapalan jälkeen sai tanssia haitarin tahdissa ja viettää iltaa jutustellen. Sunnuntaiaamuna suuntasimme kotimatkalle Porvoon kautta ja Porvoossa oli opas meitä vastassa. Suomalaiset muistavat Porvoon vuoden 1809 valtiopäivistä. Tutustuimme J.L. Runebergin kartanon ympäristöön ja sen jälkeen Porvoon tuomiokirkkoon. Kirkko on Porvoon suosituin matkailukohde ja edustaa tyyliltään 1400-luvun myöhäisgotiikkaa. Lisäksi kirkkoa käyttää Porvoon suomalainen seurakunta, joka kuuluu Helsingin hiippakuntaan. Porvoon tuomikirkko on poltettu useasti, viimeksi 26. toukokuuta 2006 kirkon katto paloi tuhopoltossa kokonaan ja sen osat putosivat onneksi holvien päälle, joten sisäkatto säilyi melkein ehjänä. Vain kattokruunuja putosi lattialle. Matkamme oli onnistunut ja lämmin sateeton viikonloppu suosi reissuamme. Erkki Maimanen 31 JÄSENYHDISTYKSET ILCO UUSIMAA RY ILCO NYLAND RF Kai Sjölund, puheenjohtaja Talvikkitie 5 as 124, 01300 Vantaa Puh. 0400–453 737 e-mail: kaj.sjolund@pp.inet.fi Marja-Leena Monto, sihteeri Pajukatu 2 A 9, 04260 Kerava Puh. 050 320 2113 tai 010 850 4744 e-mail: m-l.monto@ilcouusimaa.inet.fi Yhdistyksen kotisivu: Finnilcon kotisivulta, www.finnilco.fi/Ilco Uusimaa VERTAISTUKITAPAAMINEN Kokoontuu Reumayhdistyksen tiloissa, Kotkankatu 9 A 15 (3. krs.) Helsinki, klo 13–15. Tapaaminen on tarkoitettu kaikille avanneleikatuille ja heidän läheisilleen, joten tervetuloa vaihtamaan kokemuksia ja saamaan uusia ystäviä, niitä ei koskaan ole liikaa. 2011 To 13.1. B. Braun To 3.2. Ohjelma selviää myöhemmin. To 3.3. Tämä tapaaminen sisältää yllätyksen. To 7.4. ja To 5.5. Ohjelma selviää myöhemmin. Hyasintin tuoksuvan tämän toivon mieltäsi virkistävän. Se sinulle viestini kertoa saa ja hyvää joulua toivottaa! Joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta 2011! Ilco Uusimaa/Marja-Leena ETELÄ-POHJANMAAN ILCO RY Hannu Siltaloppi, puheenjohtaja Leppätie 3, 60800 Ilmajoki Puh. 06-4247 473 tai 050-4935 577 sp: silha@netikka.fi Esa Samppala, varapuheenjohtaja Heikinkankaantie 76 61850 Kauhajoki as puh. 040 581 3307 Martti Korpi, sihteeri Nuolikuja 1, 60100 Seinäjoki puh. 06-4141 578, 0400–663 045 RAUMAN ILCO RY Maritta Dits, puheenjohtaja Kirsikkatie 10, 26660 Rauma Puh. 050-5625 039 E-mail: maritta.dits@luukku.com Liisa Sas-Hännikäinen, sihteeri Talolantie 10 C, 26100 Rauma puh. 0400-868 043 Talven kokoontumiset: 5.1.2011 klo 13.00 Järjestötupa, Siikapolku 1, Rauma 2.2.2011 klo 13.00 Kirjaston kokoushuone, Satakunnankatu, Eura, HUOM! PAIKKA 2.3.2011 Kevätkokous, Järjestötupa, Siikapolku 1, Rauma HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA KAIKILLE ILCOLAISILLE! 33 OULUN SEUDUN ILCO RY Toivo Kinnunen, pj Raija Halonen, vpj Lautatie 11, 90800 Oulu Kalikkatie 21, 90540 Oulu puh. 08-556 5857 tai 0400-693 061 puh. 040-563 9678 topi.kinnunen@dnainternet.netraija.halonen@gmail.com Marja-Leena Sotkasiira, sihteeri Helena Rahja, rahastonhoitaja Kurkelantie 5 C 11, 90230 Oulu Jatulikivenkatu 18 B 11, 90240 Oulu puh. 040-744 8531 puh. 044-357 4812 ml.sotkasiira@gmail.com helena.rahja@posti.talonetti.fi Tervehdys teille ”pussihukat” Vesipisarat valuvat pitkin akkunaruutua. On hämärää ja niin koleaa, vuoden pimeintä aikaa. Kesä upeine lämpöisine päivineen on mennyttä, mutta aurinko ja lämpö antoivat meille voimia ja varmaan sitä hyvää D-vitamiiniakin. Siispä odotellaan valkeaa lunta ja sen myötä hiukan valoisampaa aikaa. Mieleeni tulee viime syksyn ensimmäiset lumihiutaleet. Hyvän mielen voi saada niin vähäpätöisestä asiasta kuin hiljaa leijuvista lumihiutaleista. Aamulla unisin silmin, tohvelit jalassa, saapastelin postilaatikolle Kalevan hakuun. Oli pakkasaamu ja lumihiutaleita leijaili harvakseltaan maahan. Ilma tuoksui raikkaalta. Puhelin oli jäänyt takkini taskuun ja kuulin sieltä viestin piippauksen. Kaivoin puhelimen esiin ja luin viestin. Ystäväni oli samoissa puuhissa ja kirjoitti:”Nauti tästä hetkestä tässä ja nyt.” Kyyneleet tulivat silmiini, en tiedä hyvän ystäväni takiako, vai niiden lumihiutaleiden. Menossa on yhdestoista vuosi ”pussihukkana”, kuten eräs meidän useimpien tuntema ystävämme siteeraa. Näin jälkikäteen ajatellen ne ensimmäiset vuodet ottivat lujille, niin henkisesti kuin käytännön asioissakin. Tuntui, ettei kotoa uskalla lähteä mihinkään ja sotkun vierestä heräsin usein aamuisin. Itketti ja välillä raivostutti. Onneksi minulla on hyviä ystäviä ja he kiskoivat minut kotoa ihmisten ilmoille. Viimein kun uskalsin lähteä kerhoon saakka, niin rupesivat käytännön asiatkin luonnistumaan paremmin. Tänään mikään järjestö ei ole niin tärkeä itselleni kuin tämä meidän oma Ilcomme ja etenkin te kanssasisaret ja -veljet siellä. Teidän kanssanne ei tarvitse pelätä, murahteleeko keskivartalo, ettekä te ihmettele yhtäkkisiä poistumisia ja ainaista pälyilyä – missähän ne vessat mahtavat olla. Lämpöiset terveiset teille kaikille ja Rauhaisaa Joulun odotusta. Toivottaa Leena Rosenberg KEVÄÄN 2011 TOIMINTA OULUN KERHO Kokoontumispaikka Aleksinkulma, Aleksanterinkatu 9, 90100 Oulu 34 To 27.1.2011 klo 17.30 kerhossa vierailee Oulun Osuuspankista Heljä Rahikkala ja hän kertoo ajankohtaisista pankkipalveluista sekä bonus- ja keskittämiseduista. Arpajaiset! To 24.2.2011 klo 17.30 kerhossa on vieraana KELA:n Oulun toimistosta edustaja ja aiheena on KELA:n etuudet. Arpajaiset! To 24.3.2011 klo 17.30 kerhossa vieraana on professori Jyrki Mäkelä OYS:stä ja aiheena esim. erilaiset avanteet, avanteen ongelmat ja niiden hoito. Arpajaiset! To 26.5.2011 kevätretki Hietasaareen Pohjois-Suomen Syöpäyhdistyksen kesäkodille Villa Toivolaan, os. Kaljaasintie 6, Hietasaari Oulu. Tarkempi aikataulu ilmoitetaan keväällä kerhossa. KAINUUN KERHO kokoontuu joka kuukauden ensimmäinen lauantai klo 12.00. Vastuuhenkilö Urpo Huusko tiedottaa kokoontumisista tarkemmin, puh. 0400–920 683. JOKILAAKSOJEN KERHO (Kalajoki- ja Pyhäjokilaakso) Kevään 2011 kokoontumiset jatkuvat entiseen tapaan joka kuukauden ensimmäinen tiistai klo 17.00 Kotikartanon kerhotiloissa. Kerhon vastuuhenkilönä toimii Risto Rahkola puh.050–63425. RAAHEN SEUDUN KERHO Kerho kokoontuu syöpäyhdistyksen kerhohuoneistossa osoitteessa Kirkkokatu 53 B 14, 92100 RAAHE. Seuraava kerho on 13.1.2011 klo 18 ja keväällä 2011 kokoontumiset jatkuvat aina joka kuukauden toinen torstai klo 18.00. Yhdyshenkilönä toimii Jorma Veijalainen, puh. 050–543 7260. YHTEISET TAPAHTUMAT 2.–3.4.2011 retki Rovaniemelle Lapin Ilcon 20-vuotisjuhlaan ja Finnilcon kevätkokoukseen. Yhdistys maksaa jäsenille linja-autokyydin. Osallistujat kustantavat itse majoituksen ja ruokailut. Aikataulusta ja ohjelmasta ilmoitamme lähemmin kerhoilloissa kevään aikana. Ilmoittautumiset sihteeri Marja-Leena Sotkasiiralle 040–744 8531 tai Helena Rahjalle 044–357 4812. SAVON ILCO RY Marita Kumpulainen, puheenjohtaja Matti Rönkkö, varapuheenjohtaja Alarinne 2 a 1, 19410 Kuortti Jokitie 160A, 72400 Pielavesi E-mail: marita.kumpulainen@mikkeli.fi Puh. 0500 218 166 E-mail: matti.ronkko@maaseudunkotipalvelu.net Matti Tenhunen, sihteeri Petäikönkatu 4-6 B , 78200 Varkaus Martti Tervo, tiedottaja Puh. 040 7566 770 Inkilänmäenkatu 22 A 34, 70340 Kuopio E-mail: tenhunen.matti@luukku.com Puh. 0400 168 968 E-mail: savo-man@suomi24.fi Sinikka Marttila, taloudenhoitaja Särkiniementie 12 as. 4, 70700 Kuopio Puh. 0400 746 196, 282 0596 E-mail: smarttil@dnainternet.net Savon Ilcon syyskokous pidettiin 30.10. Mikkelissä. Kokouksessa käsiteltiin sääntöjen määräämät asiat. Valittiin yhdistykselle hallitus vuodelle 2011. Hallitukseen valituiksi tulivat varsinaisina jäseninä Matti Rönkkö, Matti Tenhunen, Martti Tervo, Ulla Heiskanen, Sinikka Marttila ja Risto Väisänen. Varajäsenet ovat Eila Ollikainen, Viljo Pulkkinen, Leena Mustonen, Maija Hoffren, Merja Kokkonen ja Marit Salo. Erikoismaininnan kokouksessa ansaitsee luennoitsija Tarja Pyhähuhta, joka luennoi aiheesta ”Elämänmittainen matka”, ilon eväitä arjessa, ikääntymisen riemastuttavalla taipaleella. Esitys oli tosi mahtavaa kuultavaa ja kokouskansa oli haltioissaan esityksen päätyttyä, joten kiitos Tarjalle. Luennosta lisää toisaalla lehdessä. Kerhoillat: Kuopiossa ma 3.1.2011 klo 17.30 Tukipilarissa, Koljonniemenkatu 2, 2. kerros. Katso tarkemmat tiedot edeltävän sunnuntain Savon Sanomien muistiopalstalta. Tiedusteluihin vastaa Martti Tervo, puh. 0400 - 168 968. Varkaudessa kerhoillat sopimuksen mukaan. Tiedustelut Matti Tenhuselta, puh. yllä. Mikkelissä ti 23.11. klo 17 seurakuntakeskuksen yläsalissa, Savilahdenkatu 20, joululaulujen, puuron ja torttukahvien merkeissä. Ilmoittautumiset Ullalle 16.11. mennessä puh. 050 - 675 01. Maksu 5,50 euroa. Savon Ilcon pikkujoulut järjestetään 11.12. klo 13.00 alkaen Niemilomilla. Savon Ilco korvaa 20 euroa kustannuksista. Jouluista ohjelmaa. Tunnetusti maukas jouluateria. Pieni lahja pukinkonttiin. Ilmoittautumiset Matti Tenhuselle 4.12. mennessä puh. 040 - 756 6770. Myyjäiset KYSissä pe 17.12. klo 7.00 alkaen. Toivotaan, että jäsenet valmistaisivat myytäviä tuotteita. Ulkoilutapahtuma: Järjestämme retken Iisalmeen Luonto-Savoon elo-syyskuun vaihteessa 2011. Tästä tapahtumasta lisää tulevissa ilmoituksissa ja tiedotteissa. Jos haluat tutustua kohteeseen, voit käydä katsomassa nettisivuilla www.luontosavo.com. Jäsentiedote ja lehti-ilmoitus ovat luettavissa myös Savon Ilcon kotisivuilta, jotka löytyvät Finnilcon kotisivuilta www.finnilco.fi, kohdasta jäsenyhdistykset. Vuosi kiirehtii kohti loppua. Paljon on tapahtunut kuluvana vuonna. Toivottavasti tuleva vuosi on vielä antoisampi. Jostain kaukaa kuuluu jo joulunkellojen vaimea kilinä, joten on aika kiitellä kuluneesta vuodesta ja toivotella HYVÄÄ JOULUA JA ENTISTÄ ONNEKKAAMPAA UUTTA VUOTTA 2011! SAVON ILCON HALLITUS SATAILCO RY Eila Vehmanen, puheenjohtaja Alasentie 16, 29640 Honkakoski puh. 050-348 7460 E-mail: Eila.Vehmanen@gmail.com Soili Leino, sihteeri Valtakatu 23, 28100 Pori puh. 02-641 1850 Kalervo Leino, varapuheenjohtaja Valtakatu 23, 28100 Pori puh. 02-641 1850 35 PÄIJÄT-HÄMEEN ILCO RY Eija Kymäläinen, puheenjohtaja Välitie 9, 16800 Hämeenkoski Puh. 040-7712595 E-mail: eijakym@phnet.fi Laura Murto varapuheenjohtaja Katajatie 10 as 7, 17200 Vääksy Puh. 040-706 5475 E-mail: laura.murto@suomi24.fi Risto Kymäläinen, sihteeri jäsen- ym. asioissa yhteys Eijaan ANNIKO ry Outi Laine, puheenjohtaja Vasamakatu 3 A 7, 04230 Kerava Puh. 050-917 8450 Kotisivu: www.anniko.fi E-mail: anniko@anniko.fi Syksykin näyttää jo talveksi kääntyvän ja Finnilco-lehti jouluksi lukijan käteen ehtii. Niin se vaan aika vierii armottomasti eteenpäin. Eikäpä mitiä, sano. Kohta taasen päiväkin pitenee, jotta päästähän oikein valoisassa ja ajan kanssa nauttimaan pakkasista ja lumesta. Marraskuun räntäisinä ja vetisinä alkupäivinä oli Anniko ry:n sopeutumisvalmennuskurssi Jyväskylässä. Osallistujia oli kymmenen ja vetäjiä sekä luennoitsijoita liki toinen mokoma. Kurssin taustavoimina olivat perinteiset voimat: Anniko ry, Finnilco ry ja Raha-automaattiyhdistys eli RAY. Kurssilla vieraili luennoimassa useita henkilöitä. He esittelivät asioita omilta erikoisaloiltaan. Lääkeasioista puhui proviisori Hanna Haukkala Jyväskylän Yliopiston Apteekista. Pertti Finnilä Medtronicista ja Niina Kokko Coloplastista kertoilivat viime kuulumisia. Omat osuutensa meille läheisistä aiheista esittelivät inkontinenssihoitaja Sanna Moksen-Aalto ja Matti Kairaluoma. Kerrottakoon toispaikkalaisille, että Matti Kairaluoma on Jyväskylän Keskussairaalan johtava gastrokirurgi. Ryhmätyötä tehtiin psykologi Renata Horten alustuksen pohjalta ja johdolla. Sosiaaliasioita esitteli sosiaalihoitaja Vuokko Rankinen. Ravintoasiaa valotti ravitsemusterapeutti Heli Koivisto. Molemmat viimeksi mainitut työskentelevät Jyväskylän keskussairaalassa. Koko kurssin ajan oli läsnä Risto Rahkola Finnilco ry:stä. Lauantaina hän esitteli Finnilco ry:n toimintaa ja järjestöä. Vielä kotiinlähtöpäivän aamulla oli fysioterapeutti Pirkko Åkermanin luento. Hän työskentelee päätoimisesti niin ikään Jyväskylän Keskussairaalassa. En kirjoittajana osaa sanoa, että osunko oikeaan, kun käydessäni paikan päällä kurssilaisten kotiinlähtöpäivänä, heistä huokui intoa ponnistella elämässä eteenpäin. Vaikutelma oli, että kurssi oli ollut heille tarpeellinen. Järjestäjien puolelta kuulin, että kurssi oli osallistujil36 Pirjo Reunanen, sihteeri puh. 044 3377 505 ANNIKO-YHDISTYS leen ollut erittäin tarpeellinen. Osallistuneissa oli yllättävän monta niin sanottua väliinputoajaa, joille ei jostain kumman syystä ole virallisten kanavien kautta kulkeutunut tietoa erilaisista yhteiskunnan suomista mahdollisuuksista ja muusta sellaisesta. Anniko ry oli edustettuna Turussa Avannehoitajapäivillä. Päivien yhteydessä käytiin muutaman Anniko ry:n Turun seudulla asuvan jäsenen kanssa keskusteluja Turun turinapiirin tulevaisuudesta. Sen perusteella Turussa kokoonnuttiin tositoimissa 23.11.2010 ensimmäiseen turinapiirin ”istuntoon”. Jatkotietoa saa Leenalta, puh. 050 917 8451. Helsingissä kokoontuu purinapiiri joulutauon jälkeen tulevan vuoden alussa eli 13. tammikuuta 2011 kello 13.00 vanhaan tuttuun paikkaan. Kokoontumispaikkahan oli Hotel Arthurin ravintolan kabinetti Helsingissä, os. Vuorikatu 19. Anniko ry:n syyskokous pidettiin marraskuun alkupäivinä. Kokouksessa hyväksyttiin muun muassa sääntömuutokset. Vahvistettiin talousarvio ja toimintasuunnitelma vuodelle 2011. Niin ja valitsihan syyskokous vielä yhdistyksen puheenjohtajan ja hallituksen varajäsenineen. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Outi Laine. Tarkemmin kokouksesta kerrotaan yhdistyksen jäsenille lähetettävässä jäsenkirjeessä ensi vuoden alkupuolella, kunhan hallitus on järjestäytynyt. Eipä tällä kertaa sitten muuta kuin hyvän ja lämpimän joulun toivotuksia. Toivotaan, että tuleva vuosi tuo mukanaan jotain oikein mukavaa ja mieltä ylentävää itse kullekin. Puuroilemisiin Timppa KYMEN ILCO RY Helena Parila, puheenjohtaja Ukonkatu 12, 48600 Karhula Puh. 05-261 092 ja 050-5660 501 Annikki Linden, rahastonhoitaja Puh. 050-567 3426 Satu Valjakka, varasihteeri Puh. 050-553 8136 Hallituksen jäseniä: Sirpa Nurminen, Päivi Laukniemi, Aarno Puikkonen Varajäsenet: Maila Väisänen, Helvi Nissilä ja Pertti Hyyrynen Kaarina Kiviharju, sihteeri Museokatu 4 B 17, 48100 Kotka Puh. 05-229 6240 ja 044 076 5087 POHJOIS-KARJALAN ILCO RY Teija Karttunen, puheenjohtaja Karttulantie 1, 80400 Ylämylly 050-5468 714 E-mail: teijak.karttunen@gmail.com Aulikki Koistinen, sihteeri Marjomäentie 43, 82600 Tohmajärvi Puh. 040-5826 072 E-mail: aulikki.koistinen@luukku.com Juhlijat ja kukitetut yhteiskuvassa. Pohjois-Karjalan Ilco ry vietti 25-vuotissyntymäpäiviään 30.10.2010 syyskokouksen yhteydessä Honkalampikeskuksen rantasaunalla. Hallitus vuodelle 2011 on seuraavanlainen: Puheenjohtajana jatkaa Teija Karttunen, muut hallituksen jäsenet ovat Aulikki Koistinen, Taisto Peuhkurinen, Ritva Rekola, Helena Halonen, Bertta Kuosmanen ja Eeva Lius sekä varalla Marja Varhimo ja Irja Airaksinen, toiminnantarkastajana jatkaa Jouni Tanninen/Jetmikro. 25-vuotisjuhlan aloitimme höyryävällä lihakeitolla, jota oli tilattu pitopalvelusta ja oli taatusti tuoretta. Välillä lauloimme yhteisesti reippaita ja vähemmän reippaita lauluja Aulikin johdattelemana ja olipa mukana pieni tarinakin. Kahvittelimme ja “ikimuistoista” kinuskikakkua syödessämme muistelimme menneitä ja vähän tuleviakin. Ritvan kertomusta “Ennen kaikki oli paremmin” kuunnellessamme nauruhermot joutuivat koville ja vatsat hytkyivät lihakeiton painosta. Tunnelma oli oikein mukava ja viihtyisä ja ennen kaikkea ei turhan tärkeilevä, juuri meille sopiva. Karaokelaitteet pauhasivat, kun Aulikki pääsi vauhtiin lauluineen ja laitteineen, taisipa joku pistää tanssiksikin. Kukitimme aktiivijäsenistöämme ja kriteerit jokaiselle olivat erilaiset niin kuin kuuluukin olla. Ruusujen saajat olivat Ritva, Irja, Marja, Helena, Taisto, MarjaLeena, Tuomo, Olavi, Eeva, Eila & Olavi, Aulikki ja Teija. Ilta alkoi hämärtyä, kun rupesimme palailemaan koteihimme, kuka Outokumpuun, kuka Nurmekseen, kuka Kontiolahden Onttolaan, kuka Tuupovaaraan, kuka Tohmajärvelle ja loput Joensuuhun. Puheenjohtajalla oli tällä kertaa lyhin matka, melkein saman tien varrella kun asun ja sanoisin, että olo oli väsynyt mutta onnellinen! Kiitoksia mukana olleille ja hallitukselle muistamisesta kukkasin! Tärkeintä eivät ole päivät, jotka ovat menneet, vaan ne hetket, jotka ovat jääneet mieleen. Puhheenjohtaja Teija Aulikki pitää puhetta juhlijoille. Aulikki ja Bertta katsovat menneeseen. 37 VAASAILCO RY Puhelinnumero: 045 274 8771 Osoite: Mäntymaantie 18 B, 65280 Vaasa Puheenjohtaja Pirkko Manninen sähköposti: pirkkomanninen@hotmail.com Telefonnummer: 045 274 8771 Adress. Mäntymaantie 18 B, 65280 Vasa Sihteeri/Jäsenrekisteri Aila Ala-Aho Puh. 050 350 6716 sähköposti: aila.ala-aho@kolumbus.fi Sekreterade/Medlemsregister Aila Ala-Aho Tel. 050 350 6716 elpost: aila.ala-aho@kolumbus.fi Ordförande Pirkko Manninen elpost: pirkkomanninen@hotmail.com Vaasailco toivottaa kaikille jäsenilleen ja yhteistyökumppaneille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Vaasailco önskar alla medlemmar och samarbetare God Jul och Gott Nytt År PIRKANMAAN ILCO RY Olli Visakas, puheenjohtaja Tampellan esplanadi 9 as 45, 33100 Tampere Puh. 050-305 4024 E-mail: olli.visakas@pp.inet.fi Rauno Nieminen, sihteeri, rh Keernakatu 2 A 9, 33100 Tampere Puh. 040-760 7076 E-mail: rauno.n@kolumbus.fi Yhdistyksen kotisivu: yhteys Finnilcon kotisivulta, www.finnilco.fi Toiminta vuonna 2011 jatkuu Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen kerholla Pellavatehtaankatu 12 seuraavasti: 4.1. klo 18 tammikuun kerho, vieraana Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja Marja-Liisa Kotisaari. TAIJI keskiviikkoisin klo 11.30 alkaen 19. tammikuuta. 1.2. klo 18 helmikuun kerho. Vieraana Paula Pajarinen (Dansac&Hollister). 1.3. klo 18 sääntömääräinen kevätkokous. Syyskauden avaus suoritettiin perinteiseen tapaan 28.8. Nokian Nupulassa. Kuvat: Rauno Nieminen Mölkyn mestaruuden voitti ylivoimaisesti Matti Hankkila Ulla Visakkaan (oik) ollessa siinä vaiheessa toisena. Toisena maaliin ylti Rauno Nieminen. Myös Asta Pohjola pääsi palkinnoille. 38 Pirkanmaan Ilcon hallitus toivottaa hyvää joulunaikaa ja menestystä vuodelle 2011! ITÄ-SAVON ILCO RY Reijo Toivonen, puheenjohtaja Kirkkolahdenkatu 8 A 3, 57100 Savonlinna Puh. 015-273 162, 050-5723 696 E-mail: reijo.toivonen@wiksu.fi Yhdistyksen syyskokous pidettiin 28.8.2010. Kokouksessa oli mukana 13 osallistujaa. Mukana oli kaksi uutta henkilöä, mikä on rohkaisevaa yhdistyksen kannalta. Kokouksen aluksi ConvaTecin edustajat esittelivät yrityksen toimintaa ja tuotteita, joita myös tilattiin kokeiltaviksi. Käsiteltiin syyskokousasiat ja valittiin puheenjohtajaksi Reijo Toivonen, sihteeriksi Matti Kaskinen ja rahastonhoitajaksi Anja Volmari. Yhdistys täyttää vuonna 2011 kaksikymmentä vuotta ja tätä suunnitellaan juhlistettavan ”kevyellä juhlatilaisuudella”, joka pidetään 11.6.2011 Finnilcon kesäpäivien yhteydessä. Juhlatoimikuntaan valittiin Ulla Mutanen, Riitta Honkanen, Antero Lohjala sekä Reijo Toivonen. Tilaisuudet järjestetään Hotelli Herttuassa, jolta on saatu Matti Kaskinen, sihteeri Kaarnatie 20, 57230 Savonlinna Puh. 0500-172 824 E-mail: matti.kaskinen@kyyhkynetti.fi Anja Volmari, rahastonhoitaja E-mail: anja.volmari@telemail.fi tarjous. Itä-Savon ilcolaisia pyydetään varaamaan aikaa tapahtumiin osallistumiseen. Hallitus tiedottaa asioista lehden kautta ja tarvittaessa jäsenkirjein tai puhelimella. Kokouksessa keskusteltiin avannehoitajatilanteesta Ulla Mutasen siirtyessä eläkkeelle ensi vuoden lopulla. Uuden hoitajan, Tiina Makkosen, vähäinen työtuntimäärä vaikeuttaa hänen tehtävänsä toteuttamista. Avannetarvikkeiden jakeluun on suunnitteilla muutoksia, mikä ei välttämättä paranna tilannetta käyttäjien kannalta. Reijo T TURUN SEUDUN ILCO RY Lea Tuominen, puheenjohtaja Temppelinkatu 2 A 7, 20810 Turku Puh. 040-743 6213 E-mail: lea.tuominen@gmail.com Kotisivu: www.turunseudunilco.fi E-mail: tsilco@turunseudunilco.fi In Memoriam Hallituksemme pitkäaikainen jäsen Jarkko Lamminen menehtyi äkillisesti 30.8.2010. Paremmin ”Leipurina” tunnettu Lamminen oli ilcolainen suurella sydämellä. Hän oli syntynyt 22.3.1943. Lämmöllä muistaen ja omaisten suruun osaa ottaen Turun Seudun Ilco ry Eija Mertsalmi, sihteeri ja ilmoittautumiset Pakarikatu 7, 20780 Kaarina Puh. 040-754 6603 E-mail: eija.mertsalmi@gmail.com PÄIVÄKERHOT Vuoden 2011 ensimmäinen päiväkerho on keskiviikkona 12.1. Ruusukorttelissa, Puistokatu 11. LIIKUNTAA Jatkamme 12.1. keskiviikkoisin VESIJUMPPAA Merikarinassa klo 17.30–18.15. Hinta 4 €/ kerta. Tiedustelut: Lea 040 743 6213. Lauantaisin SULKAPALLO Wäinö Aaltosen koululla. Peleistä ja kellonajoista saa tietoa Marjalta 040 541 3021. TSI:n SYYSKOKOUS 21.10.2010 Syyskokouksessa 21.10. valittiin hallitus vuodelle 2011. Puheenjohtajana jatkaa Lea Tuominen ja varsinaisina jäseninä Eija Mertsalmi, Anita Nyberg, Niina Haapaniemi, Kristiina Barck, Marja Sandell sekä Jarmo Salonen. Varajäseninä jatkavat Terttu Mattila, Veikko Wallenius ja Pentti Saarela sekä uutena Birgitta Björkholm. Jäsenmaksu korotettiin 14 €:oon Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2011! toivottaa HALLITUS 39 LÄNSI-POHJAN ILCO RY Marita Juopperi, puheenjohtaja Nahkurinkatu 11 A 1, 94100 Kemi Puh. 040-7779 852 Taisto Viita, sihteeri, taloudenhoitaja Kontionkatu 16, 94700 Kemi Puh. 0400 154 701 LAPIN ILCO RY Anne-Maija Sykkö, puheenjohtaja Soutumiehentie 7, 96460 Rovaniemi Puh. 050 4115797 annemaija1@gmail.com Mira Kemppainen, sihteeri Metsämuseontie 5 A 4, 96460 Rovaniemi puh. 040 590 0329 kemppainen.mira@gmail.com Upeat maisemat ja vielä upeampi mökki, ilmakin oli suotuisa. Näissä oloissa vietimme aivan ihanan viikonlopun Rukalla 24.–26.9.2010. Puitteet olivat siis loistavat pitää myös samalla sääntömääräinen syyskokous. Tämän kaiken lisäksi kanssamme oli kaksi uutta jäsentä, hienoa. Osa porukasta kävi patikoimassa pienen karhunkierroksen, siellä olevista maisemista saatte nauttia tekin kuvien kera. Patikoinnin jälkeen oli aivan huikeaa tulla mökille ja päästä valmiiseen, hienosti katettuun ruokapöytään. On meitä lykästänyt, kun joukossamme on huippukokki! Unohtamatta kenenkään muunkaan panosta yhdistyksemme hyväksi. KIITOS JA HALAUS KAIKILLE, ETTÄ JAKSAMME TEHDÄ TÄTÄ TÄRKEÄÄ TYÖTÄ!! Olemme ylpeitä itsestämme. Kokouksessa päätimme, että Anna-Maija Sykkö jatkaa puheenjohtajana. Hallituksen jäsenet ovat Mira Kemppainen, Heino Sykkö, Sari Muikku, Leena Haapamäki, Jouni Ulmanen ja Mervi Kelloniemi-Ulmanen. Varajäsenet ovat Hannu Varrio, Riitta Somersaari, Tapio Viitala, Kati Regina, Raimo Kemppainen ja Eino Pöllänen. Yhdistyksemme viettää 20-vuotisjuhlaa 1.–3.4.2011. Majoittuminen on Pohjanhovissa ja elämysillallinen Napapiirillä. Juhlasta tarkemmat tiedot vielä Finnilco40 lehdessä 1/2011. Näin on taasen vuosi mennyt ja joulu on jo ovella. Toivomme kaikille leppoisaa ja rauhallista joulua! Näihin jouluun liittyvissä mietteissä onkin hyvä lopettaa. Joulu sydämessä on se paikka, johon joulu valmistetaan. Joulua ei voi vain ulkoisesti rakentaa. Joulunmieli ehkä lahjana annetaan. Joulumieltä ei voi siis pakottaa. Joulun kiireet, leipomiset, siivoukset ja lahjojen ostot, tekevät mieleni levottomaksi. Väsyn ja hermostun. Kuin juoksisin joka jouluista maratonia, niin paljon muistettavaa, tehtävää, jotta pääsisin perille… Jouluun. Kun sitten aattoilta on hämärän peitossa ja istun vain hiljaa, katselen kuusta ja kynttilöitäkin, ihmettelen, eikö perille jouluun pääsisi helpommin? Toivoisin saavani sellaisen lahjan, että osaisin saapua jouluun, tyhjinkin käsin ilman turhaa kiirehtimistä ja vaatimista. Osaisin tehdä joulustani sellaisen kuin oikeasti jaksan. Minun jouluni on kuitenkin siellä sydämessäni, siellä ovat myös läheiseni ja rakkaani. Varmaan olen jo matkalla sydämeni jouluun, näin toivon. KASUILCO RY Elvi Teräväinen, puheenjohtaja Pasinkuja 3 as. 3, 55100 Imatra Puh. 040 5746 848 Varapuheenjohtaja: Jouni Laukkanen Rahastonhoitaja: Teija Kalinainen Ari Solonen, sihteeri Niskapietiläntie 19 B 21, 55910 Imatra Puh. 050 320 8926 E-mail: ari.solonen@suomi24.fi Juhani Jukkara Alkuvuoden 2011 toimintaa: 14. helmikuuta 2011 teemme ystävänpäiväretken Imatran Kylpylään. Maaliskuussa 2011 kevätkokous, paikka ja aika vielä avoin. Näistä ja muista tapahtumista tarkemmin jäsenkirjeessä. Teija Kalinainen RAUHAISAA JOULUNAIKAA! toivottaa Kasuilcon hallitus Syyskokouksen yhteydessä onnittelimme Teijaa, kun Finnilcon syyskokous valitsi hänet Finnilcon uudeksi puheenjohtajaksi. Toivoimme hänelle paljon aikaa, ideoita ja voimia kehittää Finnilcoa uudelle vuosikymmenelle. Kasuilcon väkeä lokakuisessa syyskokouksessa Lappeenrannassa. IPAA-YHDISTYS RY Teija Kalinainen, puheenjohtaja Hukankatu 43, 55420 Imatra Puh. 050-3044 345 E-mail: pj@ipaa-yhdistys.fi Pertti Seväkivi, varapuheenjohtaja Puh. 050-3322 712 E-mail: vpj@ipaa-yhdistys.fi Lea Öljymäki, sihteeri Puh. 040 745 8486 E-mail: sihteeri@ipaa-yhdistys.fi Yhdistyksen puh. 045-139 8115 Yhdistyksen kotisivu: www.ipaa-yhdistys.fi Yhdistyksen keskustelupalsta: www.ipaa-yhdistys.fi/forum www-sivut: Matti Sorjonen, puh. 0400-701 776, e-mail: webmaster@ipaa-yhdistys.fi nuorisoasiat: Niina Haapaniemi: puh. 050-420 5522, e-mail: nuoriso@ipaa-yhdistys.fi Syksyn aikana ei ole järjestetty Ipaa-Yhdistyksen omia tapahtumia vaan olemme osallistuneet Finnilcon tapahtumiin ja koulutuksiin. Lokakuussa Ipaa-Yhdistyksen edustajat Pertti ja Päivi olivat esittelemässä Ipaa-Yhdistyksen toimintaa ja jakamassa materiaalia avannehoitajille Avanteenhoidon koulutuspäivillä Turussa. Lokakuussa saimme mm. kaksi uutta tukihenkilöä ipaalaisille. Marraskuisessa rahastonhoitajille järjestetyssä koulutuksessa oli mukana Ipaa-Yhdistyksen rahastonhoitaja ja koulutusta pitämässä puheenjohtaja. Seuraavia tapahtumia: Ipaalaisten paikallistapaaminen 12.1.2011 klo 18.00–20.00 Helsingin Reumayhdistyksen toimistolla, osoitteessa Kot- kankatu 9 A 15. Ilmoittautuminen: rautahannele@ suomi24.fi tai yhdistyksen puh. 045–139 8115. Lisätietoa tulossa kutsun muodossa. Tapahtuma myös ei-jäsenille. Ipaa-Yhdistyksen vuosikokous ja talvipäivät pidetään 4.–6.2.2011 Himoksen lomakeskuksessa. Tarkempaa tietoa joulukuun jäsenkirjeen mukana lähetettävässä kutsussa. HYVÄÄ JA RAUHAISAA JOULUA KAIKILLE FINNILCO-LEHDEN LUKIJOILLE ! toivottaa Hallitus 41 KESKI-SUOMEN ILCO RY Ritva Sneck-Ruotsalainen, puheenjohtaja Hovitie 16, 43100 Saarijärvi puh: 040–834 1878 e-mail: ritva.sneck-ruotsalainen@saarijarvi.fi Riitta Hämäläinen, sihteeri Kolikkotie 3 D 39, 40320 Jyväskylä puh: 0400–127 444 e-mail: riitta_hamalainen@kolumbus.fi Jorma Lakka, varapuheenjohtaja Hallituksen muut jäsenet 2010: Simo Kilpioja, Timo Maasola, Jorma Mäkinen, Pauli Puikkonen ja Reino Vaitinen Keski-Suomen Ilcon väki vietti pikkujoulua perinteisesti mukavassa tunnelmassa jouluaterian ja laulujen parissa. Pirjo ja Jorma olivat koonneet haastavan sydänaiheisen tietokilpailun. Tulipa juhlaan yllätysvieraskin, Saarijärven Impi, joka kertoi hauskasti monivaiheisesta matkastaan paikalliselle tanssilavalle ja siitä mitä siellä tapahtui. Kuvat: Pirjo P-M KANTA-HÄMEEN ILCO RY Anne Salmi, puheenjohtaja Pikku-Parolantie 7 as 1 13130 Hämeenlinna Puh. 040 762 8637, työnro 050 591 3483 E-mail: anne.salmi@suomi24.fi Raija Elomaa, rahastonhoitaja Suojalantie 10, 11120 Riihimäki Puh. 040 094 4080 Yhdistyksellemme valittiin uusi hallitus kaudelle 2011. Puheenjohtajana jatkaa Anne Salmi. Muut jäsenet Erkki Lehtola, Kalevi Murto, Päivi Latva-Pietilä, Kaarina Rantanen, Raija Elomaa sekä Elvi Virta. Heidän varalleen Tapani Yrjönen, Samuli Nevalainen, Raimo Virta, Leena Sarasmäki, Matti Elomaa sekä Liisa Lehtola. Varapuheenjohtajana jatkaa Erkki Lehtola, sihteerinä Päivi Latva-Pietilä ja rahastonhoitajana Raija Elomaa. Loppuvuoden 2010 rauhoitamme joulun odotukseen ja toiminnan aloitamme taas tammikuussa 2011. Alla kokouspäivät, paikat vielä avoimet. Paikkatiedot ym. lähempänä ajankohtaa paikallislehdissä. 8.1.2011 klo 13.00 42 Erkki Lehtola, varapuheenjohtaja Tohijärventie 26, 16960 Iso-Evo Puh. 03–633 5026 Päivi Latva-Pietilä, sihteeri Matti Alangon katu 26, 13130 Hämeenlinna Puh. 050-375 8187 E-mail: paivilp@gmail.com 5.2.2011 klo 13.00 5.3.2011 klo 13.00 Kevätkokous, mahdollisesti Riihimäellä. 9.4.2011 klo 13.00 Ensi vuodelle suunnitteilla mahdollisesti kevätretki Ilco Uusimaan kanssa. Siitä tarkemmin myöhempänä ajankohtana. Kiitos kuluneesta vuodesta kaikille jäsenille sekä tapahtumiin osallistuneille. Rauhaisaa joulunaikaa ja hyvää uutta vuotta 2011! toivottaa Kanta-Hämeen Ilcon hallitus AVANNEPOLIKLINIKAT ESPOO JORVIN SAIRAALA MIKKELIN KESKUSSAIRAALA ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA, L-RANTA Avannehoitaja: Arja Järvelä Poliklinikka: ma, to, pe klo 8.00-16.00 Ajanvaraus: 044 791 5411 Vaihde: (05) 352 000 OULU OYS Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Päivi Suhonen, Tuija Vanhatalo pe 7.30-15.30, p. (09) 471 82239 (09) 4711/haku HEINOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVA Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus: Tarja Lusi to klo 13-15.30 (03) 849 4386 to klo 12.30-13.00 HKI HUS LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA Avannehoitaja: Leila Uusimaa Poliklinikka:ma‑pe Ajanvaraus: (09) 4717 3774 HKI HYKS MEILAHDEN SAIRAALA Avannehoitajat: Maritta Sipponen, ma-pe p. 050 427 02158 tai (09) 471 75637 klo 8-9 tai soittopyyntö Inga-Lill Mäkelä, ma ja pe, p. 050 428 7255 klo 8-9 päivittäin tai soittopyyntö HKI KIRURGINEN SAIRAALA Avannehoitaja: Inkontinenssi- hoitajat: Inga-Lill Mäkelä, vast.otto ennalta sovitt. ke-päivinä. Puh.aika päivittäin klo 8-9 p. 050 428 7255 Teija Aalto ja Leila Parkkulainen, p. 050 428 6567 ma-to klo 8.30-9 ja 13-14 Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Katja Marttinen, Asta Hakuli, os. 33 (015) 3512 231 Tiina Kiiskinen (015) 3512 231 sopim. muk. ma-pe kir.pkl (015) 3512 876 Marja Niskasaari p. (08) 315 6393, Päivi Palosaari p. 040 733 6289, Arja Näppä p. (08) 315 4112 ajanvarauksella ma-pe klo 8.00-15.00 (08) 315 2011/haku POHJOIS-KARJALAN KESK.SAIRAALA JOENSUU Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Leena Heikkinen ja Miia Partanen (013) 171 3070, 050 435 3868 ma-pe, klo 8-15, (013) 171 3070, 050 435 3868 PORI Avannehoitajat: Anne-Mari Aho, Sirkku Peltomaa, Sirkku Vainionpää Poliklinikka: ma-pe klo 8-16 os B3:n vieressä jonotsto/avannepoli Ajanvaraus: ma-pe p. (02) 6277 238 tai (02) 6276 232 tai pyydä keskuksesta (02) 62771 avannehoitajan hakuun PORVOO, sosiaali- ja terveyskeskus Avannehoitajat: Marjatta Harjunen Poliklinikka: Sopimuksen mukaan Ajanvaraus: (019) 520 4351 RAUMAN ALUESAIRAALA Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus: Ritva Hovi os. 3:n tiloissa sop. muk. (02) 8355 232 KAINUUN KESKUSSAIRAALA KAJAANI SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA, H-LINNA SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus: Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Marjo Kouvonen ke 12.00-15.00 osasto 6 (08) 6156 2370 Hilkka Vallinheimo (os. 51 ja 52), Leea Kuitunen (kir.pkl.) ma‑pe klo 9.00‑14.00 Leea Kuitunen (03) 6292 830 tai (03) 6292 832 Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Ulla Mutanen, puh. 044 417 3957 Tiina Makkonen, os. 2A, puh. 044 417 3443 Sopim. mukaan, ma-pe klo 8-15 044 417 3957 Avannehoitaja: Hilve Prusti Poliklinikka: ma-pe klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: (06) 415 5391 KANTA-HÄMEEN KESK.SAIRAALA, RIIHIMÄEN YKSIKKÖ TAMPERE TAYS KESKI-POHJANMAAN KESKUSSAIRAALA, KOKKOLA TURKU, TYKS Kantasairaala KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA, JYVÄSKYLÄ TURKU, TYKS Kirurginen sairaala KUOPIO KYS VAASAN KESKUSSAIRAALA KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA, KOTKA VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALA Avannehoitaja: Ajanvaraus: Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus. Aniitta Virtanen (kir.os. 3) ma-pe klo 8-16 (019) 744 5403 Margita Andtbacka, Kirsti Siren kuukauden I, II ja viimeinen ke klo 8.00-16.00 (06) 8264 293 tai (06) 8264 262 Varpu Kultti ja Anna-Maija Pehkonen ma ja pe klo 8.00-16.00 haku (014) 2692 773 (014) 269 1037 Avannehoitajat: Maija Hoffren ja Seija Veikanmaa, os. 2202/2207 ke ja pe Ajanvaraus: (017) 173 311/haku tai (017) 172 654 Avannehoitajat: Soittoaika: Poliklinikka: Anu Pekkola (kir.pkl), Hilkka Horn ja Riitta Korhonen (ea pkl), p. (05) 2205 753, 044 2231 867 joka ti klo 7.30-8.30 p. (05) 2205 753, 044 2231 867 joka ti klo 7.30-15.30 LAHTI PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA Avanne- ja inkontinenssihoitaja: Mirja Ilvonen Poliklinikka: ma-to klo 8.00-14.00, p. 044 719 5477 Ajanvaraus: klo 10.30-12.30 puh. (03) 8192 631 LAPIN KESKUSSAIRAALA ROVANIEMI Avannehoitajat: Satu Lämsä ja Sirkka Kassala Poliklinikka: to klo 9.00-15.00 Ajanvaraus: (016) 328 7404 tai os.4A (016) 328 4111 LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA KEMI Avannehoitaja: Jaana Ylimäinen Poliklinikka: Pe klo 9-13 Ajanvaraus: 016-243320 ja 016-243351 Avannehoitajat: Päivi Ahola, Jaana Janhunen Poliklinikka:ma-pe Ajanvaraus: (03) 3116 6523, ma-pe klo 8-9 Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Irja Virkki, Ann-Christin Smidtslund-Rastas, Eija Peräkylä ma klo 8.00-16.00 (02) 3133 283 Avannevastaavat: Päivi Hokkanen, Sari Nurminen (os.233) Poliklinikka: ti klo 8.00-16.00 Ajanvaraus: os. 233 puh. (02) 313 6133 Avannehoitajat: Poliklinikka: Ajanvaraus: Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus: Nancy Sand, Lena Enges-Kettu ma-pe 8-15 (06) 323 1538 tai (06) 323 1539 Anne Koskinen keskiviikkoisin tai sopim. muk. (03) 311 67257 tai (03) 311 67365 VANTAA, PEIJAKSEN SAIRAALA Avannehoitaja: Poliklinikka: Ajanvaraus: Anne Stadig pe klo 8-15.30 virka-aikaan p. (09) 4716 7810 tai avannepkl:n soittoaikaan klo 12-13.30 p. (09) 4716 7982 VÄSTRA NYLANDS SJUKHUS Stomiansvariga: Poliklinik: Telefontid: Telefon: Margareta Wickström och Lisbet Dahlqvist jämn vecka torsdag kl. 10-12 jämn vecka torsdag kl. 11.30-12 (019) 224 2224 YLÄ-PIRKANMAAN TERVEYDENHUOLTOALUE, MÄNTÄN SAIRAALA Avannehoitaja: Ajanvaraus: Sanna Moksén-Aalto 050 561 4312, sanna.moksen-aalto@pshp.fi MUUTOSILMOITUKSET: finnilco@finnilco.fi VALTAKUNNALLISIA SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSEJA VUONNA 2011 RAY:N RAHOITUKSELLA JÄRJESTETTÄVÄT KURSSIT (Kurssit järjestetään, mikäli RAY myöntää rahoituksen.) YKSILÖKURSSIT: Ipaa-leikattujen (j-säiliö) yksilökurssi Aika:14.–17.4.2011 Paikka: Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Haku: Hakuaika päättyy: 13.3.2011 Lisätietoja: Teija Kalinainen, puh. 050-304 4345 e-mail: teija.kalinainen@finnilco.fi Avanne- ja vastaavasti leikattujen yksilökurssi Aika: 2.–5.6.2011 Paikka: Kyyhkylän kuntoutuskeskus Haku: 3.5.2011 mennessä Tiedustelut Kai Sjölund, puh. 0400-453 737 e-mail: kaj.sjolund@pp.inet.fi Elämässä eteenpäin -yksilökurssi loka-marraskuussa. Tarkemmat tiedot seuraavassa lehdessä. LÄHEINEN-KURSSIT (Kurssille osallistuu myös leikatun läheinen.) Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen -kurssi Aika:7.–10.4.2011 Paikka: Rokuan kuntokeskus, Rokua Haku: 3.3.2011 mennessä Tiedustelut: Risto Rahkola, puh. 050-63 425 e-mail: risto.rahkola@kotinet.com Avanne- ja vastaavasti leikattu ja läheinen -kurssi Aika: 25.–28.8.2011 Paikka: Merikarina,Turku Haku: 24.7.2011 mennessä Tiedustelut: Jarmo Salonen, p. 045 6717 033 e-mail: jarmo.t.salonen@saunalahti.fi Svenskspråkig kurs för stomi- eller bäckenreservoaropererade och närståendekurs (parkurs) Tid:27.–30.10.2011 Plats: Badhotell Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Sista ansökningsdag: 26.9.2011 Förfrågningar: Annina Ylikoski, tel. 050-548 8742 e-mail: annina.ylikoski@abo.fi Ansökan görs på Finnilcos ansökningsblankett som fås av Annina Ylikoski eller från Finnilcos hemsida www.finnilco.fi, under ”Lomakkeet”. Ansökningsblanketten returneras väl ifylld till Annina Ylikoski, Fredsgatan 32 B 5, 65100 Vasa. Till ansökan bifogas stomiskötarens, läkarens eller hemsjukvårdarens remiss. RAY:n kursseille haetaan Finnilcon omalla kurssihakemuksella, jota saa mm. Finnilcon toimistosta postitse tai sähköpostitse (finnilco@finnilco.fi), kotisivuilta: www. finnilco.fi/Lomakkeet, kurssien vastuuhenkilöiltä (yllä) ja paikallisyhdistyksistä. Lomake myös lehden numeroissa 1/09, 3/09 ja 2/10. Hakemukset tulee täyttää huolellisesti ja niihin tulee ehdottomasti liittää esim. avannehoitajan, lääkärin tai kotisairaanhoitajan suositus/lähete. Kursseille osallistujat voivat hakea Kelalta jälkikäteen korvauksen matkakustannuksista saatuaan kurssilta osanottotodistuksen. Huom! Jos haet matkakorvausta Kelalta, on hakemukseen ehdottomasti liitettävä joko lääkärin A-, B-, C- tai D-lausunto tai lääkärin vapaamuotoinen lähete/ suositus, joissa maininta, että henkilöä suositellaan sopeutumisvalmennuskurssille. Jos et hae korvausta Kelalta, riittää esim. avannehoitajan, terveydenhoitajan tai kotisairaanhoitajan lähete/suositus. Osallistujilla on myös mahdollisuus hakea Kelalta kuntoutusrahaa jälkikäteen. Kurssit ovat osanottajille maksuttomia, läheiskurssit myös läheisille. Kursseille haku ei edellytä ilco-yhdistyksen jäsenyyttä. Hakemukset suosituksineen postitetaan osoitteella: Finnilco ry, Santaniitynkatu 7 B 18, 04250 Kerava.
© Copyright 2024