FINNILCO 3_2004_4.pmd
JÄSENLEHTI Finnilco ry:n syyskokous ja Kymen Ilco ry:n 20-vuotisjuhlat Hotelli Leikari, Kotka 18.-19.09. 2004 3 2004 FINNILCO-LEHTI 3/2004 (98) FINNILCO RY Toimisto: Santaniitynkatu 7 B 14, 04250 Kerava Puh. 09-239 8968 ma-pe klo 9-13, Fax 09-239 8969 E-mail: finnilco@finnilco.fi Kotisivu: www.finnilco.fi ISSN 0355-5747 Julkaisija FINNILCO ry on avanne- ja vastaavasti leikattujen valtakunnallinen keskusjärjestö 29. vuosikerta. Painos 5100 kpl. Ilmestyy neljästi vuodessa. Ilmestymisajankohdat, suluissa aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä: N:o 1 helmikuu (31.01.) N:o 2 toukokuu (15.04.) N:o 3 syyskuu (10.08.) N:o 4 joulukuu (10.11.) Järjestösihteeri: Tarja Smalen HALLITUS Puheenjohtaja: Markku Rossi Tuokkostie 2 B 12, 18200 Heinola Puh. 03-715 8832, 044-273 1544 E-mail: markku.rossi@phnet.fi 1. varapuheenjohtaja: Risto Rahkola 2. varapuheenjohtaja: Helena Parila Jäsenet: Teija Kalinainen, Matti Rönkkö, Jarmo Salonen, Lasse Suvilaakso Varajäsenet: Raija Halonen, Auli Jaatinen, Marita Kumpulainen, Hannele Lahtela, Sirpa Nigmann, Kaj Sjölund Aineisto päätoimittajalle käsin, kirjoituskoneella tai tietokoneella kirjoitettuna sekä myös sähköpostina. Sähköiset kuvat suoraan Eija Rauhalalle. Molempien yhteystiedot alla. Ilmoitushinnat: ¼ sivu 165:½ sivu 300:1/1 sivu 495:Aukeama 780:- Keskiaukeama Kannatusilmoitus 4-värilisä, 1 sivu Seuraavat sivut 825:75:225:165:- Vastaava päätoimittaja: Osmo Lindroos Linnunpääntie 2 G 79, 20810 Turku Puh. 02-235 8134, 050-438 2522 E-mail: osmo.lindroos@auriamail.net Rahastonhoitaja: Hannu Luutonen Kunniajäsenet: Sakari Aukee, Osmo Kärkkäinen , Kalevi Lehikoinen Ilmoitushankkija: Kaj Sjölund Puh. 09-347 3650, 0400-453 737 E-mail: kaj.sjolund@ilcouusimaa.inet.fi TÄSSÄ LEHDESSÄ MM: Näköalapaikalta ................................................... 3 Päätoimittajan kommentteja.................................. 3 Kihti ..................................................................... 5 Anniko-artikkeli .................................................... 6 Tyrästä ................................................................. 8 Matka Toscanaan............................................... 10 Kipu ................................................................... 11 EPI 10 vuotta ..................................................... 13 Omaiset tarvitsevat tukea ................................... 15 Kesäpäivät ja Ipaa-yhdistys 10 vuotta ................ 16 Historian siipien havinaa ..................................... 19 Kymen Ilco 1984-2004 ....................................... 19 Hallituksen tiimoilta ............................................ 21 Heimarin kurssi .................................................. 24 Jäsenyhdistykset ................................................ 25 Avannepoliklinikat .............................................. 35 Toimitus: Teija Kalinainen, Osmo Kärkkäinen, Rauno Nieminen, Sirkku Rinnekari ja Jarmo Salonen Taitto: Eija Rauhala, Puh. 050-4010 103 E-mail: eija.rauhala@pp.inet.fi Paino: Kirjapaino Gosmo, Turku Osoitteenmuutokset: Helena Parila, puh. 050-566 0501 E-mail: helena.parila@finnilco.fi Ukonkatu 12, 48600 Karhula 2 NÄKÖALAPAIKALTA Risto Rahkola Sain heinäkuun loppupuolella tehtävään määräyksen ylemmältä upseerilta. Tehtävän antaja on sotilasarvoltaan minua huomattavasti korkeampi, joten pakkohan se on totella. Vihdoinkin pääsin kirjoittamaan puheenjohtajan palstalle puheenjohtaja Markku Rossin ollessa estyneenä! Ajattelin kirjoittaa kurssitoiminnasta. Vuonna 1987 Pohjois-Suomen Ilcon (nykyinen Oulun seudun Ilco) viettäessä 10 –vuotisjuhlaa Oulussa, allekirjoittanut tuli valituksi Finnilcon kurssitoimikuntaan. Kurssitoimintaa lähti suurella sydämellä vetämään Osmo Kärkkäinen. Toimikunnassa oli myös mukana aktiivisesti Elvi Teräväinen. Osmon johdolla lähdettiin miettimään ja suunnittelemaan jo olemassa olevien kurssien lisäksi kursseja erilaisiin tarpeisiin. Saimme myös tehdyksi aika mittavan työn. Kokosimme yhteen kaikki sen hetkisen tiedon, mitä kursseista oli eri tahojen julkaisuissa. Kurssitoimikunta kokoontui hyvin aktiivisesti aina Finnilcon hallituksenja vuosikokousten yhteydessä. Finnilcon hallituksen myötävaikutuksella ja yhteiskunnalta saadun rahoituksen turvin on kurssitarjonta muotoutunut sellaiseksi, mitä se tällä hetkellä on. Toki joka vuosi tehdään eri puolella Suomea pidettäviin kursseihin tarpeen mukaan hienosäätöjä kyseiselle kohderyhmälle. Mielestäni kursseja on jatkossakin hyvä hajauttaa eri puolelle Suomea, jotta matkat eivät olisi kursseille osallistujille kohtuuttoman pitkiä. Kursseilta saadun palautteen perusteella ne ovat olleet osallistujille erittäin tarpeellisia. Leikatut ja läheiset ovat saaneet keskustella saman kohtalon kokeneiden kanssa. Näistä keskusteluista saa voimaa jaksaak- seen taas arkipäivää. On myös rohkaisevaa nähdä, että toisetkin ovat selvinneet tässä elämäntilanteessa. On erittäin tärkeää, että tiedottaminen kursseista tavoittaisi kaikki leikatut. Tässä meillä on vielä kovasti haastetta Finnilcolle ja paikallisyhdistyksille. Hiljattain kursseilla oli henkilö, joka oli ollut leikattuna n. 20 vuotta ja osallistui kurssille ensimmäisen kerran. Tällä hetkellä tärkeintä olisi saada ensitiedon kurssi järjestetyksi uusille leikatuille kaikkien yhdistysten alueella. Parhaillaan on selvitettävänä Finnilcon toimesta, miten kurssi on toteutunut eri puolella maata. Lopuillaan oleva kesä on ollut ainakin täällä Pohjanmaalla erittäin sateinen ja viileä verrattuna edelliseen kesään. Aurinko ei ole juuri lämmittänyt, mutta annetaan oman lämpömme lämmittää läheisiämme. Aurinko on siellä missä haluamme sen nähdä! Lehden ilmestymisen aikaan Kymen Ilco juhlii 20 –vuotistaivaltaan. Lämpimät onnittelut juhlivalle yhdistykselle. Hyvää loppukesää kaikille lukijoille. Risto Rahkola varapuheenjohtaja PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTEJA Paikallisyhdistyksen jäsenyys… Ainakin kerran vuodessa Turun Seudun Ilco ry:ssä nousee keskustelun aiheeksi kysymys, kauanko annamme jäsenmaksunsa maksamatta jättäneen henkilön pysyä mukana jäsenenä. Jälleen tänä vuonna tapahtui niin ja hieman vakavammassa sävyssä: tilintarkastajat puuttuivat käytäntöömme. Käytäntönä meillä on ollut kompromissin tulos. Jos jäsenmaksu (10 EUR) on kaksi peräkkäistä vuotta ollut maksamatta, nimi poistetaan jäsenluettelosta ja samalla luonnollisesti keskusjärjestön jäsenrekisteristä, jolloin mm. Finnilco-lehteä ei enää postiteta kyseiseen osoitteeseen. Sanoin yllä, että käytäntö yhdistyksessämme on kompromissin tulos. Tuo kompromissi on rehellisesti sanottuna hieman epätasapainoinen: toista äärilaitaa edustaa allekirjoittanut lähes yksin ja toista koko muu hallitus + tilintarkastajat. Olen nimittäin sitä mieltä, että maksamattomat jäsenet voitaisiin pitää kuvioissa mu- 3 kana pitempäänkin, mutta tuo kaksi vuotta on ihan O.K. Mutta oletan, että viimeistään ensi vuoden alussa taas täällä Auran rannoilla keskustellaan nopeammasta jäsenen erottamisesta. Mitkä ovat perusteluni siihen, että olen tässä asiassa tohtinut ottaa tällaisen kannan.? Vastaus on lyhyesti: Finnilco-lehti. Olen vuosikausien ajan lähestynyt, lähestyn edelleen ja tulen jatkossakin lähestymään asiaa siitä merkityksellisestä näkökulmasta, että Finnilcolehti on ylivoimaisesti tärkein in- Osmo Lindroos formaatiovälineemme. Siitä jos mistään saa asiallista, ajankohtaista ja rohkaisevaa tietoa elämisestä avannetai vastaavasti leikattuna. Olen varma, että useimmissa kodeissa, joihin postinkantaja tuo tämän lehden, sitä ei pidetä piilossa jossakin laatikossa eikä lukemisen jälkeen nopeasti toimiteta roskikseen. Kuten muutkin lehdet se jäänee lojumaan pöydälle, lehtitelineeseen tai muuhun vastaavaan, jossa asunnossa vieraileva naapuri, sukulainen, tuttava tai kuka tahansa voi sen nähdä. Hänellä itsellään tahi hänen tuntemallaan henkilöllä saattaa olla vaivoja navan alueella ja lehtemme saattaa siitä syystä kiinnostaa häntä. Monenlaisista vatsavaivoista kärsiviähän Suomi on pullollaan. Koko olemassaolonsa ajan Finnilcossa on pohdittu ja mietitty tapoja ja keinoja, miten levittää asiallista tietoa ihmisille avanteesta ja siihen liittyvistä moninaisista asioista. Samoin on tehty jäsenyhdistyksissä eri puolilla maata. Noin 20 vuotta sitten järjestettiin “Terveys on asenteeni”kampanja, joka osoittautui kyvyillemme liian suureksi haasteeksi. Muu- tama vuosi sitten meillä oli onnea päästä radion “Sävellahja”-keräykseen, jonka rahallinen tuotto oli melko vähäinen mutta informaatio-merkitys varmaan melkoinen. Tarkkaan on myös mietitty, jotta Finnilco-lehdelle löydetään kaikki mahdolliset osoitteet, terveyskeskukset, oppilaitokset yms, jotta tietoa olisi saatavissa. Eli summa summarum: annetaan tämän lehtemme lojua korvauksetta riittävän kauan suomalaisissa kodeissa. Se on loppujen lopuksi halpa ja vaivaton tapa jakaa informaatiota. Jos tällä tavoin edes yksi lähimmäisemme vuodessa saa oikeata tietoa ja ymmärtää hakeutua ajoissa hoitoon, olemme tehneet arvokkaan palveluksen. Jäsenyys lopetetaan luonnollisesti välittömästi, kun kuolemantapauksen yhteydessä omaiset ottavat yhteyttä ja toivovat, ettei lehteä ja jäsenkirjeitä enää postiteta. hoitopiireissä tuntuu nyt olevan vallalla varsin myönteinen ilmapiiri tätä hanketta kohtaan. Siellä, missä ko kursseja jo järjestetään, ne ovat yksipäiväisiä. (Poikkeuksena Turku, jossa niitä on jo pitkään ollut kaksipäiväisinä LounaisSuomen Syöpäyhdistyksen vastatessa toteutuksesta) Näissä yhden päivän kokoontumisissa korostuu tärkeän avannetietouden saaminen välineesittelyineen. Tällä hetkellä ensisijaisena tavoitteena tulee olla se, että kaikkien sairaanhoitopiirien alueilla avanne- ja vastaavan leikkauksen läpikäyneillä olisi mahdollisuus päästä ensitiedon kurssille. Pitkän tähtäimen suunnitelmiin tulee ehdottomasti kuulua pyrkimys kaksipäiväisiin kursseihin. Jälkimmäinen päivä paneutuisi ensimmäistä enemmän sosiaaliseen yhdessäoloon ja toimintaan. Se voitaisiin järjestää myös muualla kuin sairaalan tiloissa. Ensitiedon kursseista Hyvää syksyä kaikille lukijoille! Finnilcon varapuheenjohtaja Risto Rahkola toteaa kolumnissaan tämän lehden Näköalapaikalta-sivulla muun muassa: Tällä hetkellä tärkeintä olisi saada ensitiedon kurssi järjestetyksi uusille leikatuille kaikkien yhdistysten alueella. Parhaillaan on selvitettävänä Finnilcon toimesta, miten kurssi on toteutunut eri puolilla maata. Niinpä tosiaan; tiedustelu on lähetetty kaikille jäsenyhdistyksille, mutta määräaikaan mennessä vain puolet katsoi aiheelliseksi vastata. Miksi näin? Nyt käsi sydämelle ja välittömästi vastaamaan. Asia on erittäin tärkeä ja ajankohtainen, sillä sairaan- Osmo Lindroos P.S. Normaalista poiketen lehtemme 3-sivulla olevan Näköalapaikaltaartikkelin on kirjoittanut tällä kertaa Finnilcon varapuheenjohtaja Risto Rahkola. Mielelläni kertoisin syyksi mm. sen, että puheenjohtajamme on matkoilla tai lomalla tai jotain muuta sellaista kesäkauteen sopivaa. Joudun kuitenkin toteamaan, että Markku käy henkilökohtaista taisteluaan vaikean sairauden nujertamiseksi ja tarvitsee siihen kaikki mahdolliset voimavaransa. Uskon, että Teidän, hyvät lehtemme lukijat, myötätuntoiset ajatukset tukevat Markkua näinä vaikeina aikoina. Mikä on katoavaista ja haihtuu kuin vesipisara lootuksen lehdeltä? Nuoruus, vauraus ja ihmisen elinvuodet. Shankara 4 kasti energiaa sisältävä ruokavalio (ENE). Kihtipotilaan tulisi välttää nestehukkaa. Runsas juominen (2-3 litraa vuorokaudessa) on tärkeää, koska se edistää virtsahapon erittymistä. Juomaksi sopivat vesi ja vähärasvaiset juomat. Jos on sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa, sopivasta nesteen määrästä pitäisi keskustella lääkärin kanssa. Runsasta alkoholin käyttöä pitäisi välttää, koska alkoholi vapauttaa maksasta virtsahapoksi muuttuvia aineita ja toisaalta alkoholi lisää veren maitohappopitoisuutta, joka estää virtsahapon eritystä munuaisissa. Erityisesti oluessa on runsaasti puriiniaineita. Pieni määrä alkoholia, esimerkiksi lasillinen viiniä, ei kuitenkaan olennaisesti vaikuta puriiniaineenvaihduntaan. KIHTI Melko usealla avanne- ja vastaavasti leikatulla on riesana kihti. Eli voitaneen puhua ns. liitännäissairaudesta. Oheisessa artikkelissa mainitaan yhtenä kihdin olennaisena syynä nesteenpoistolääkkeet. Eritoten meillä ileostomisteilla ja IPAAleikatuilla, joilla paksusuoli on jouduttu kokonaan poistamaan, on alituisena uhkana vajaus nestetasapainossa. Kihti on aineenvaihdunnan häiriö, jossa elimistön virtsahappopitoisuus on lisääntynyt. Virtsahappoa ja sen suolaa, uraattia syntyy puriiniaineenvaihdunnan tuotteena. Liika virtsahappo saattaa kiteytyä virtsatiehyeisiin virtsakivinä, ihon alle saattaa muodostua kivuttomia uraattikasaumia eli toofeja. Nivelnesteeseen syntyneet uraattikiteet voivat aiheuttaa äkillisen tulehduksen. Seurauksena on kihti eli uraattikideartriitti. Elimistö muodostaa virtsahappoa itse puriiniaineista. Puriiniaineita saadaan kahdella tavalla: elimistö syntetisoi niitä itse ja niitä on ruoka-aineissa. Kihtiä on kautta aikojen pidetty seurauksena ylellisistä elintavoista: ylensyönnistä ja runsaasta alkoholinkäytöstä. Jo muinaisessa Roomassa kärsittiin kihdistä. Syynä oli todennäköisesti viinien sisältämä lyijy, joka vaurioitti munuaisia ja esti uraatin erittymisen elimistöstä. Kihti on yleistynyt Suomessa rajusti. Pääasiallisena syynä ovat nesteenpoistolääkkeet eli diureetit. Myös muuttuneet elintavat ovat lisänneet kihdin esiintymistä: alkoholin, erityisesti oluen käyttö on lisääntynyt. Alkoholi nostaa mm. veren maitohappopitoisuutta, joka estää tehokkaasti virtsahapon erittymistä munuaisten kautta. Olut on ainoa alkoholijuomista, joka itsessään sisältää runsaasti puriiniaineita. Myös ruokailutottumuksemme ovat muuttuneet. Vähän puriiniaineita sisältävien maidon, viljan ja perunan kulutus on vähentynyt. Kohtalaisesti puriineja sisältävän lihan kulutus lisääntynyt. Ruokavalio on erittäin tehokas kihdin hoitokeino. Ruokavalion tarkoituksena on vähentää puriiniaineiden saanti ja alentaa veren virtsahappopitoisuutta. Vältettäviä ruoka-aineita: Sisäelimet, erityisesti maksa, munuainen ja kateenkorva Alkoholijuomat, erityisesti olut Rajoitetusti syötäviä ruoka-aineita: Pienet kalat, kuten muikku, silakka, silli, sardiinit, anjovis sekä mäti (isompia kaloja saa syödä 100 -150 g päivässä) Äyriäiset, kuten katkaravut ja simpukat Liha, kuten nauta, sika, kana, kalkkuna, riista, lihaliemipohjaiset ruuat (lihaa ja lihavalmisteita voi syödä 100 150 g päivässä) Kasviksista herneet, pavut, linssit, pinaatti, parsa sekä sienet Rasvaiset maitovalmisteet (täysmaito, kerma, kermaviili, ranskankerma, smetana, kermajäätelö ja rasvaiset juustot) Rasvaiset perunavalmisteet, kuten paistetut perunat, ranskalaiset perunat ja perunalastut Sokeri (esim. sokeroituja virvoitusjuomia ja runsaasti sokeria sisältäviä hilloja tulisi rajoittaa) Vapaasti syötäviä ruoka-aineita (kuitenkin ylensyöntiä välttäen): Viljatuotteet, kuten leipä, puurot, leseet, mysli ja murot (kuitenkin vain rajoitetusti rasvaisia leivonnaisia, kuten viinerit, leivokset, munkit, rasvaiset kahvikakut ja rasvaiset pikkuleivät) Pääosa kasviksista, kuten perunat, salaatti, keräkaali, tomaatti, kurkku, kurpitsa, sipuli, porkkana, punajuuri, retiisi, selleri Kaikki hedelmät ja hedelmämehut (kuitenkin sokerilla makeutettuja mehuja vain rajoitetusti) Kananmunat Vähärasvaiset maitovalmisteet (maito, piimä, jogurtti, juusto) Rasva (ruokaöljyt, margariini, voi jne.) Kahvi, tee, kaakao, mausteet Kihtipotilaan ruokavalio Kihtipotilaan tulisi välttää sellaisten ruokien syöntiä, jotka sisältävät runsaasti puriiniaineita, sillä ne muuttuvat elimistössä virtsahapoksi. Runsaasti puriineja on mm. sisäelimissä, lihassa ja kalassa. Lisäksi tulisi välttää ylensyömistä, koska lihavuus ja varsinkin sen myötä kehittyvä ns. metabolinen oireyhtymä johtaa virtsahappopitoisuuden nousuun. Laihdutus voi riittää joillakin potilailla ainoaksi hoidoksi. Toisaalta paasto voi aiheuttaa kihtikohtauksen virtsahapon kertyessä vereen. Paasto ei siis sovellu kihtipotilaalle eikä myöskään erittäin niu- Lähde Internet: www.tohtori.fi/ravinto Osmo Lindroos 5 ULOSTEENPIDÄTYSKYKYONGELMAINEN POTILAS Kävimme Helsingissä Meilahden sairaalassa haastattelemassa avannehoitaja Sanna Mokse´n Aaltoa ja fysioterapeutteja Päivi Westersundia ja Anne Hurmetta saadaksemme tuoreinta tietoa ja käytännön vinkkejä. Lämmin kiitos heille! Haastattelu tehtiin Helsingissä 20.07. 2004. Haastattelijoina toimivat Pauliina Koivu ja Outi Laine. Kun ongelma muuttuu liian suureksi… Uudet potilaat tulevat lähetteellä keskussairaalan kirurgian poliklinikalle proktologin (peräsuolen sairauksien erikoislääkärin) vastaanotolle terveyskeskuksista, työterveyshuollosta, aluesairaaloista, yksityisvastaanotoilta tai muilta osastoilta tai poliklinikoilta, jos vaiva tulee esille muiden sairauksien hoitojen yhteydessä. Uusista potilaista n. 95 % on naisia, joilla taas vaiva johtuu enimmäkseen synnytysvaurioista (jopa vuosikymmenten takaa) ja ilmenee usein vasta vaihdevuosien yhteydessä. Miehillä syinä ovat vammautumiset, syöpä tai leikkausten jälkitilat. Osalla saattaa olla takana esim. selän välilevytyrän tai jonkun muun leikkauksen jälkitila tai peräaukon haavaumista aiheutuneet fistelit eli ylimääräiset (ja joskus tulehtuneetkin) aukot peräaukon seudussa. Nykyään HUSin alueen naistensairaaloiden kanssa tehdään yhteistyötä niin, että kaikki synnyttäneet, joilla on vakavampi repeämä, lähetetään tarkistuskäynnille Meilahteen n. 6 kk:n kuluttua synnytyksestä ja mahdollisesta korjausleikkauksesta. Näin mahdolliset jälkivauriot on helpompi korjata ajoissa, ennen kuin niistä tulee isoja ja vaikeammin korjattavia. Useimmiten lähettävällä yksiköllä ei ole juurikaan mahdollisuuksia tutkimuksiin, saati hoitoihin . Toki on tehty alkuhaastattelu, jolloin on kyselty esim. oireet, muut sairaudet ja lääkitykset, sukutausta, naisilta raskaudet ja synnytykset, mahdolliset vammat jne. Lisäksi on saatettu jo silmällä nähdä peräaukon epätäydellinen sulkeutuminen ja käsin tunnustelemalla todettu alentunut tai puutteellinen sulkijalihasten toiminta. Paljon erilaisia tutkimuksia… Ensimmäisiä tutkimuksia keskussairaalassa on perä- ja /tai paksusuolen tähystykset. Niitä ei kuitenkaan voida tehdä heti ensikäynnillä, sillä varsinkin paksusuolen tähystyksen onnistumisen ehdoton edellytys on riittävä esivalmistelu (tyhjennykset). Näin poissuljetaan joukko muita sairauksia, esim. kasvaimet tai haavainen paksusuolen tulehdus, koska niille on taas aivan omat hoitonsa. Lisäksi tarkennetaan esitietoja ja saatetaan pyytää vielä esim. gynekologin tai urologin (virtsaelinten erikoislääkäri) mielipidettä. Useimmille kirjoitetaan jo alkuun vatsan toiminnan rauhoittamiseksi Imodium-lääkkeestä resepti. Usein ohjataan jo alkuvaiheessa ravitsemusterapeutin vastaanotolle. Siellä käydään läpi ruokailutottumukset ja mietitään, olisiko niissä muuttamista sekä neuvotaan esim. kuitupitoinen ruokavalio, josta on monelle apua, 6 varsinkin jos ongelmaan liittyy löysävatsaisuus. Kuidut sitovat ylimääräistä nestettä suolistosta ja näin ongelma voi ainakin lievittyä jonkin verran, onhan kiinteämpi uloste helpompi siivota ja pyykätä kuin ripuliuloste. Joistakin kuituvalmisteista saa isojen pakkausten reseptimääräyksellä korvausta kuin lääkeostoista. Verinäytteisiin ei yleensä ole tarvetta, ei liioin tietokonekerros- tai magneettikuvauksiin. Vatsan ultraäänitutkimus tehdään joskus, mutta ei läheskään aina ja se on saatettu tehdä jo lähettävän yksikön toimesta muiden sairauksien poissulkemiseksi. Kun tähystykset on tehty ja muut ongelmat poissuljettu, tehdään potilaalle kirurgian poliklinikalla peräsuolen kautta ultraäänitutkimus, jolla tarkistetaan sulkijalihasten kunto. Samassa yhteydessä tehdään lihasten toimintaa mittaava painetutkimus eli manometria. Lääkärin harkinnan mukaan potilas saa lähetteen kontinenssifysioterapiaan biopalautehoitoon. Fysioterapeutti tutkii lantionpohjan- ja sulkijalihasten toimintaa EMG (elektromyografia)-mittauksen avulla. EMG-mittaus tehdään peräaukon tai emättimen kautta niihin tarkoitetuilla mittausantureilla. Tutkimuksen ja haastattelun perusteella fysioterapeutti ohjaa potilaalle lantionpohjalihasten harjoitteluohjelman, jota potilas toteuttaa omatoimisesti kotona. Harjoittelun edistymistä seurataan kontrollikäynnein ja muutetaan tarvittaessa. Harjoittelu on toiminnallista eli keskitytään tilanteisiin, joissa ulosteen tai ilman pidättäminen on hankalaa. Harjoittelua voidaan tehostaa elektrostimulaation eli sähköärsytyksen avulla, mikäli on vaikeuk- sia tunnistaa ja löytää lantionpohjan lihaksia. Säännöllinen lihasvoimaharjoittelu parantaa pidätyskykyä 23 kuukaudessa. Mikäli harjoittelu ei tuota tulosta, ohjataan takaisin lähettäneelle lääkärille tilanteen uudelleen kartoittamista varten. … ja erilaisia hoitomahdollisuuksia Kun kaikki tutkimukset on tehty ja vaivan syy selvillä, olipa se sitten lihas- ja/tai hermovaurio peräsuolen alueella, mietitään hoitomuoto yksilöllisesti. Osalle riittää lantionpohjalihaksiston jatkuva voimisteluttaminen ja harjoittaminen. Jos lihaksisto on kunnossa, mutta hermovaurio, voidaan kokeilla hermoston toimintaa tehostavaa laitetta eli neurostimulaattoria, joka toimii samaan tapaan kuin sydäntahdistin, eri paikassa vain. Aluksi laitetaan 2 viikoksi kokeilulaite, ja jos siitä on apua, vaihdetaan se myöhemmin pysyväksi. Laite koostuu ohuista johdoista, jotka liitetään peräaukon hermoihin selkärangan seudussa (ei siis selkäytimessä kuten esim. synnytyspuudutuksissa) sekä ulkoisesta (kokeilu) tai pakaralihaksen sisäisestä (pysyvä) ohjauslaitteesta. Sisäistä laitetta voidaan säätää kaukosäätimellä ihon läpi. Jos taas todetaan lihasvaurio, eikä hermotoimintaakaan ole jäljellä, voidaan hänelle tehdä lihaksensiirto omasta reiden etuosan lihaksesta (gracilisplastia) korvaamaan vaurioituneita sulkijalihaksia. Tällöin asennetaan aina pysyvä hermostimulaattori käskyttämään uutta lihasta. Toimenpide voidaan tehdä myös potilaille, joilla sulkijalihakset ovat tuhoutuneet kokonaan tai jopa puuttuvat täysin. Joillekin sopii yhdeksi hoitomuodoksi suolihuuhtelu (peräruiske) ennen tilanteita, joissa yllättävä suolen toiminta ei ole toivottavaa . Joissakin sairaaloissa käytetään yhtenä hoitomuotona ns. huuhteluavannetta. Täl- löin potilaalle tehdään pieni reikä paksusuolen alkuosaan ja johdetaan siitä ohut, korkilla suljettava muoviletku vatsalle. Näin potilas pystyy tyhjentämään paksusuolensa veden avulla haluamanaan ajankohtana (esim. ennen kylään lähtöä) ja siten välttää ulosteen karkailua, kun suoli on tyhjä. Ennen uusia hoitoja (ja vielä nykyäänkin) viimeinen hoitomuoto pahassa ulosteenpidätyskyvyttömyydessä on paksusuoliavanne. Leikkauksessa nostetaan suolen loppupää vatsan pinnalle ja peräaukko ja /taisuoli ommellaan umpeen, jolloin ulosteet poistuvat uutta reittiä. Avanneaukko toimii nyt peräaukon tapaan ja se peitetään sidoksella, johon kuuluu aluslevy aukon ympärille ja siihen kiinnitettävä (vaihdettava tai tyhjennettävä) muovipussi, mihin uloste kerääntyy. Avannepotilaille on oma potilasyhdistyksensä paikallisine alaosastoineen (Finnilco ry) ja tarvikkeet saa ilmaiseksi avannehoitajan lähetteellä omasta terveyskeskuksesta. Muuta aivan yhtä tärkeää asiaa… Miltei kaikki ulosteenkarkailusta kärsivät tarvitsevat erilaisia apuvälineitä selvitäkseen arkirutiineista. Lääkärin ja /tai avannehoitajan lähetteellä on mahdollisuus saada oman kotikunnan terveyskeskuksesta ilmaiseksi erilaisia vaippoja ja anaalitamponeja. Anaalitamponi laajenee peräsuolessa ruumiinlämmössä tiivistämään peräsuolta. Tamponit sopivat yleensä parhaiten potilaille, joilla on tunnonalenemaa eikä kovin voimakas suolentoiminta- ja ulostamisrefleksi. Yhteiskunnalla on tarjolla erilaisia tukimuotoja. Jos potilas on työelämässä, ja haluaa vielä jatkaa työntekoa, voidaan työterveyshuollossa miettiä erilaisia muutosmahdollisuuksia työtehtävissä ja työajassa, voisiko sitä esim. lyhentää tai muuttaa. 7 Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke (määräaikaisena tai lopullisena) on yksi ratkaisu, samoin tulossa oleva osa-aikainen sairasloma. Potilaan täytyy vain yrittää jaksaa olla omaaloitteinen ja kysellä paljon saadakseen hänelle kuuluvia etuuksia. KELA:sta voi hakea lääkärintodistuksella eriasteista vammaistukea kattamaan edes osaa sairauden aiheuttamista kustannuksista. KELA järjestää yhdessä potilasyhdistysten kanssa erilaisia sopeutumis- ja tukikursseja ja kuntoutusta, myös perheille. Erittäin tärkeää on jatkohoidon järjestäminen, kun hoito keskussairaalassa harvenee ja päättyy. Potilaan kanssa sovitaan yhdessä tarkoituksenmukaisin jatkohoitopaikka. Lisäinformaatiosta esim. työterveyshuoltoon on aina sovittava potilaan kanssa. Tärkeintä on, ettei potilaalle tule tunnetta, että hänet on jätetty oman onnensa nojaan tai jopa hylätty. Jotkut toivovat itse lähetettä esim. psykiatrille, koska vaiva on hyvin rasittava ruumiillisesti, henkisesti ja sosiaalisesti. Myös sairaalan henkilökunta voi ohjata ottamaan yhteyttä esim. psykologiin tai pappiin, mikäli huomaavat vastaanotto- ja hoitotilanteissa tarvetta tällaiselle tuelle. Usein varsinkin ulosteenpidätyskyvyn heikkeneminen ja menettäminen on hyvin ahdistavaa ja hän tarvitsee tukea asian käsittelemisessä. Valitettavasti terveydenhuollossa löytyy vieläkin paikkoja, missä ongelmaa ei tunnisteta, ei osata ohjata potilasta jatkohoitoon tai jopa vähätellään asiaa, mikä ei suinkaan auta tilannetta. Useimmissa sairaaloissa on kuitenkin onneksi tietoa potilasyhdistyksistä ja vertaistukiryhmistä, joiden tarjoama apu on potilaille erittäin tärkeää. Useimpia helpottaa jo tieto, etteivät he ole yksin vaivansa kanssa ja että he voivat puhua asiasta jonkun kanssa, jos niin haluavat. Samoin voi monia helpottaa jo se, että saavat sano- tuksi ongelmansa, vaikka esim. terveyskeskuksessa ei voitaisi tehdä muuta kuin kirjoittaa lähete eteenpäin jatkotutkimuksiin. Potilaan hoidossa tulee myös huomioida lähiympäristö, perhe, sukulaiset, tuttavat ja mahdollinen työyhteisö. Useat ovat eristäytyneet vaivansa kanssa eivätkä edes kaikki perheenjäsenet ole tietoisia asiasta. Joissakin tapauksissa on myös perheen hoitaminen tarpeen, rasittaahan pidätyskykyongelma myös muuta perhe-elämää, esim. parisuhdetta tai osallistumista lasten koulujen tilaisuuksiin. Yksineläjillä taas on suuri vaara syrjäytyä ja eristäytyä kotiin jo aivan käytännön syistä, kun esim. jo tavallinen kaupassakäynti täytyy suunnitella suolentoiminnan ehdoilla, puhumattakaan siitä, onko tietoa, missä lähin wc on. Summa summarum eli lopuksi: kenenkään ei tarvitse kärsiä ulosteenpidätysongelmasta yksin. Meitä on paljon ja hoitomahdollisuuksia on erilaisia. Ehkäpä tulevaisuudessa niitä pystytään kehittämään vielä lisää, jolloin apu löytyy jokaiselle! TYRÄST Ä Colitis ulcerosa oli vajaa kymmenen vuotta sitten sanapari, josta mieheni ja minä emme aluksi ymmärtäneet mitään. Haavainen paksunsuolentulehdus oli sentään suomea ja sitä pohtiessamme tajusimme, että jostain vakavasta on kysymys. Vuosien mittaan saimmekin todella kokea, millaista on sairastaa tautia, joka vie välillä jalat alta ja polille tiputukseen. Lääkkeitä piti pahimmassa vaiheessa niellä parikymmentä pilleriä päivässä. Kun mitkään hoidot eivät auttaneet, miehelleni ehdotettiin avannetta. Ajattelimme, että tilanne ei voi ainakaan pahentua, joten hän suostui paksunsuolen poistoon. Koska hän ei itse pysty avannetta hoitamaan, pelkäsin, miten selviäisin. Avannehoitaja opetti sidoksen vaihdon ja antoi hyvät ohjeet sekä kehotti soittamaan, jos tulee pulmia. Avanteen hoitaminen on sujunut hyvin, mutta nyt on pulmaksi tullut tyrä. Neuvottelimme siitä avannehoitajan kanssa ja tulimme siihen tulokseen, että leikkausta avanteen siirtämiseksi ei tehdä, jos ei ole aivan ehdoton pakko. Kun avanne siirretään, tulee uuteenkiin paikkaan helposti tyrä. Puolisen vuotta sitten mieheni otti käyttöön tyrävyön. Se on päällä silloin, kun hän tekee kävelylenkin tai jotain pientäkin ponnistusta vaativaa työtä. Kun hän vain oleskelee, hän ei pidä sitä. Vyö on miellyttävää ainetta ja se on helppo pestä. Näyttää siltä, että tyrä ei ole ainakaan suurentunut tänä aikana, eikä avanne myöskään ole mennyt tukkoon. Kokemukset ovat siis myönteisiä. Toivomme, että mieheni tällä keinolla välttää leikkauksen. Olen yrittänyt ottaa selville, voiko tyräpotilas tehdä joitakin voimisteluliikkeitä voimistaakseen vatsanseudun lihaksia. Olen jutellut avannehoitajan, lääkärin ja fysioterapeutin kanssa, mutta en ole vielä löytänyt ketään, joka osaisi vastata suoralta kädeltä asiaan. Ovat olleet aika empiviä. Se, mitä he ovat suositelleet, on vatsalihasten supistaminen ja rentouttaminen. Mieheni tekeekin päivittäin seuraavanlaista liikettä: selällään maaten hän vetää nenän kautta keuhkot kunnolla täyteen ilmaa ja antaa sitten ilman tulla suun kautta ulos niin, että kuuluu selvästi suhinaa. Sitten kun suhina alkaa heiketä, hän vetää vatsaa rauhallisesti sisään eli puristaa loppuja ilmoja ulos vetäen napaa selkärankaa kohti. Ensin se oli hänelle hyvin vaikeaa, mutta kun hän keskittyi ajattelemaan napaa ja sen puristusta selkää kohti, liike onnistui. Alkuun hän jaksoi vain viisi toistoa peräkkäin, mutta nyt voimat ovat paljon lisääntyneet. Olisin erittäin iloinen, jos joku tietäisi, onko tyräpotilaille kehitetty joitain turvallisia liikkeitä ja kertoisi, mistä ohjeita saa. Kaikki muukin avannetyrää koskeva tieto, vaikka kuinka pienikin tiedonrippunen, olisi meille kullanarvoista. Helena Parila 50 v. Helena on pitkään toiminut puheenjohtajana Kymen Ilcossa ja jäsenenä Finnilcossa, jonka 2. varapuheenjohtaja hän on tällä hetkellä. Hän hoitaa järjestömme jäsenrekisteriä ja päivittää kotisivuamme. Tarja Smalen ja Kaj Sjölund kävivät Finnilcon puolesta onnittelemassa “kypsän naisen” ikään ehtinyttä Helenaa. Nimimerkkii “Auttakaamme toisiamme” 8 KEVÄINEN MATKA TOSCANAAN Viime vuoden keväällä Ilco Uusimaan tilaisuudessa Espoon Oriolassa pöytäseurueessamme juttelimme miten olemme itsekukin “vammamme” kanssa selviytyneet erilaisissa elämäntilanteissa. Mainitsin edessä olevasta matkastani Italiaan, joka ei tulisi olemaan mikään “lepoloma”, vaan fyysisesti rasittava viikon pituinen vaellus etruskien jalanjäljissä Toscanan kukkuloilla, kapeilla ja mutkittelevilla teillä sekä portaissa. Esitettiin toivomus, että laatisin matkakertomuksen Finnilco-lehteen. Ryhdyin kehoituksesta toimeen. Jospa näin voisin olla rohkaisuksi joillekin “pussinkuljettasiskoille tai –veljille” (terveiset vain Pekka Kymäläiselle!). Pisan tuomiokirkon vieressä tunnettu kaltava torni. Kuva: Hillevi Muller Matka tehtiin huhtikuussa 2003. Italian kevät oli parhaimmillaan ja sitä eritoten “sydäntäsärkevän kauniissa” Toscanan maakunnassa. Tämä ilmaus on tunnetun toimittajan Erkki Toivasen kirjasta Iltakävelyjä. Niitä hän on tehnyt kiehtovaan tyyliinsä Euroopan eri maissa. Ilmaus on täydellisen tosi. Kyseinen lumoava alue kätkee osan Italian kaukaista historiaa. Siellä asui aikanaan ennen ajanlaskumme alkua arvoituksellinen etruskien kansa. Heidän alkujuuristaan ei olla vieläkään täysin selvillä eikä heidän kieltäänkään ole pystytty täysin tulkitsemaan. Heiltä on jäänyt valtavia määriä hyvin säilyneitä taide- ja talousesineitä. Lukuisat hauta-alueet freskoineen antavat kuvia tästä hienostuneesta ja sivistyneestä kansasta. He rakensivat tieverkoston, jonkinlaisen vesijohtojärjestelmän ja oppivat käyttämään metalleja, esimerkiksi kultaa, hienoissa koruissa. Maaseutukartano-hotellimme sijaitsi lähellä Firenzeä. Huhtikuun puolivälissä ei ollut vielä liian helteistä, joten me pohjoismaalaiset matkailijat jaksoimme hyvin liikkua tuntejakin päivän mittaan. Omalla bussilla, oman luotettavan kuljettajan ja aikaisemmilta matkoilta tutun oppaan kera siirtymiset paikasta toiseen sujuivat loistavasti. Toscana on uskomattoman kaunista seutua laajoine tasankoalueineen, oliivilehtoineen ja kukkamerineen. Niiden keskellä kohoavat jyhkeitten muurien ja puolustustornien ympäröimät pienet ja ikivanhat kaupungit. Muurien alaosat ovat peräisin usein jo etruskien ajoilta ja roomalaiset sitten aikanaan rakensivat omat muurinsa jatkeiksi. Keväisen maiseman verhosi hienoinen auer, auringonusva, joka pehmensi kaiken näkymän. Maisemaa värittivät unikko- ja auringonkukkapellot, kukkivat lilanpunaiset juudaksenpuut, keltaiset mimosat ja valkoiset kirsikkapuut. Puufriikki kun olen minut hurmaavat aina rujovartiset van- 10 Vincin kaupunki. Heppa kirjoittajan takana on kuitenkin nykyaikaa (tait. Nina Akumu.) Kuva: Hillevi Muller hat puut. Pääkohteinamme olivat useat Toscanan kaupungit ja niiden vuosisatojen jopa –tuhansien vuosien ikäiset nähtävyydet. Jokaisesta paikkakunnasta voisin kertoa pitkään, niiden palatseista, kirkoista ja taidemuseoiden kokoelmista, mutta tyydyn vain luettelemaan joitakin nimiä: Valterra, San Gimignano, Siena, Certaldo, Anchiano ja Pisa. Matkan eräänlainen huippuhetki oli seistä Pisan kuuluisan valkoisesta marmorista rakennetun korkean tornin vieressä. Torni on todella vino! Ei voi muuta kuin ihmetellä, miten se pysyy pystyssä. Sehän on rakennettu vuonna 1350. Ennen lähtöä tein aika paljon etukäteen järjestelyjä avanteeni tähden. Varasin tarvikkeita riittävästi, leikkasin ihonsuojalevyt valmiiksi, pakkasin kertakäyttöhanskoja yms. En uskaltanut luottaa paikallisiin apteekkeihin välineiden saamiseksi. Kaiken luetellun sijoitin luonnollisesti käsimatkatavaroihin, jottei tulisi hankaluuksia matkalaukkujen harhaanjoutumisesta. Olen kiitollinen, että jälleen kerran sain tehdä matkan Italiaan. Seuraavista en tiedä, kun ikääkin on jo lähes 80 vuotta. Kiitos Bella Toscana! Hillevi Muller, Espoo Kivun lääkehoito on kehittynyt huimasti. “Uudet tulehduskipulääkkeet esimerkiksi ovat hyvin siedettyjä ja turvallisia. Epilepsialääkkeistä useat tehoavat kroonisiin hermokipuihin. Jos taas halutaan nostaa kipukynnystä tai potilaalla on unihäiriöitä, saattavat masennuslääkkeet olla käyttökelpoisia. Myös asenteet opioideja kohtaan ovat vähitellen modernisoituneet. Nykyaikaiseen kivunhoitoon kuuluu myös opioidien käyttäminen tehokkaan kivunhoidon eräänä, tarkkaan harkittuna keinona ilman turhaa riippuvaisuuden tai sivuvaikutuksen pelkoa. Vanhusten osteoporoosikivuissa käytetään usein kolmen päivän välein vaihdettavaa opiaatti fentanyylilaastaria, mutta myös opiaatti-tablettihoito on mahdollinen”, Kouri kertoo. ESTÄ KIVUN KROONISTUMINEN Jomottaako? Vihlooko? Tykyttääkö? Kouristaako? Viiltääkö? Yli miljoona suomalaista kärsii toistuvista ja jatkuvista kivuista, ja kolmella prosentilla ne ovat vaikeasti invalidisoivia. Kun väki vanhenee, kivut lisääntyvät. Kipuja on erittäin monenlaisia hammassärystä gynelogisiin tai syöpäkipuihin asti. Yli 60-vuotiaista reilulla 60 prosentilla on kipuja. Krooninen kipu heikentää sekä potilaan että hänen läheistensä elämänlaatua ja aiheuttaa suuria kustannuksia niin yksilöille kuin yhteiskunnallekin. “Tavallisimpia ovat tuki-ja liikuntaelinten kivut. Niitä hoidetaan mm. fysikaalisella hoidolla, erilaisilla manipulaatioilla, ryhdin korjaamisella, akupunktuurilla, sähkökipuhoidoilla, operatiivisilla hoitokeinoilla, erilaisilla toimenpiteillä ja tietysti lääkityksellä”, kivunhoitoon erikoistunut Jukka-Pekka Kouri kertoo. Kourin mukaan parasta kivunhoitoa on tehokas, varhainen hoito. “Voimakas kipu on hoidettava mahdollisimman nopeasti, sillä se on henkisesti rasittavaa ja tuppaa hoitamattomana kroonistumaan.” Mitä itse voi tehdä? “Jos kärsii kroonisesta kivusta, ei pidä syyttää itseään. Sen sijaan pitää kyllä vaikuttaa kaikkeen, mihin voi. Vuoteeseen jääminen ja liiallinen varominen ei ole hyväksi; liikkeelle pitää lähteä mahdollisimman pian. Myös omaan asenteeseen voi vaikuttaa. Jos on kovin alistunut ja negatiivinen, voi seurauksena olla masennus ja uupuminen. Näin syntyy noidankehä, sillä masennus avaa kipuportit. Liikunta ja nauraminen puolestaan lisäävät elimistön endorfiineja ja auttavat jaksamaan”, Kouri muistuttaa. Kivunhoidossa tarvitaan aimo annos kärsivällisyyttä. “Varsinkin hermovauriokipujen lääkehoidossa tarvitaan pitkää pinnaa. Ei pidä antaa periksi, jos lääkitys ei pure. Kokeilemalla löytyy useimmiten sopiva hoito.” Noudata lääkärin ohjeita Kivun kanssa ei tarvitse liikaa sinnitellä. Parasta on noudattaa tarkasti lääkärin ohjeita. “Jos esimerkiksi tulehduskipulääkettä on määrätty vaikka nivelrikkoon 7-10 päivän kuuri, niin kuuri pitää syödä ohjeen mukaan, eikä ottaa lääkettä vain kun on särkyä. Ei myöskään saisi syödä päällekkäin kahta lääkettä, joilla on sama vaikutus. On turha ajatella, että ilman reseptiä ostettu särkylääke olisi jotenkin turvallisempi tai parempi. Päinvastoin, ne saattavat kasvattaa vatsavaivojen riskiä. Kannattaa siis noudattaa lääkärin ohjeita eikä improvisoida omia yhdistelmiä”, Jukka-Pekka Kouri muistuttaa. Jukka-Pekka Kouri on Vuoden auttaja Kipupotilasyhdistys ry valitsee vuosittain Vuoden auttajan. Valintakriteerien mukaisesti “hän on henkilö, joka on ilahduttanut, auttanut tai vaikka tukenut kipupotilasta ja hänen lähimmäistään arjessa jaksamisessa”. Toukokuussa julkistettiin Vuoden 2003 auttaja; hän on fysiatri, kivunhoidon erikoislääkäri Jukka-Pekka Kouri. “Tällainen tunnustus tuntuu erityisen hienolta juuri siksi, että valinnan ovat tehneet kipupotilaat”, Kouri sanoo. Jukka-Pekka Kouri on toiminut kipupotilaiden hyväksi myös jakamalla tietoa. Hän on ollut päätoimittajana viime syksynä ilmestyneessä, lähes 400-sivuisessa kirjassa Selkävoitto kivusta, joka pyrkii antamaan mahdollisimman kattavaa tietoa kipua aiheuttavista sairauksista ja kivunhoitokeinoista. Ritva Grönstrand, Apteekin hyllyltä 4 / 2004 Tänään on se päivä, jolloin saamme uskoa, että huominen on toivoa täynnä. - Marleena Ansio Eivät valonsäteet olisi nähtävissä ilman pölyä, jota ne valaisevat. - André Gide 11 Etelä-Pohjanmaan Ilco juhli 10:tä vuottaan 17.4.2004 suoritti runsaslukuinen ilcokansa pyhiinvaelluksen Seinäjoelle vähän samaan tapaan kuin tangokansa tulee suuntaamaan kulkunsa sinne heinäkuussa. Kohde oli Sokos Hotel Lakeus. Aluksi kokoonnuttiin keskusjärjestön kevätkokoukseen. Paikalla oli edustus 17:stä jäsenyhdistyksestä; Anniko, raumalaiset ja satailcolaiset havaittiin estyneiksi. Jäsenille postitettu TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS 2003 käytiin läpi sivu sivulta kokouksen avaajan ja puheenjohtajaksi valitun Markku Rossin johdolla. Asiakirja hyväksyttiin sellaisenaan. Esityslistan kohta 9 (Käsitellään muut mahdolliset asiat) viritti keskustelua vastaisen varalta, sillä kohdan tulisi sääntöjen mukaan kuulua: Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Selväksi tuli, että käsitellä toki voidaan muitakin asioita, mutta ei päättää; vaikkapa antaa evästyksiä hallitukselle. Niinpä nyt haluttiin selvennystä kurssinvetäjien ja tukihenkilöiden kustannusten korvauksista. Hallitus oli viime vuonna yhtenäistänyt kurssinvetäjien palkkiokäytäntöä ja tehnyt päätöksen, jota Länsi-Pohjan Ilcon piirissä oli pidetty kohtuuttomana. Selvitystä asiaan saatiin. Tulevaisuudessa noudatettava käytäntö esitettiin päätettäväksi syyskokouksessa, kun seuraavan vuoden palkkiot ovat käsittelyssä. 10-vuotisjuhla alkoi perinteisin onnittelutervehdyksin ja kahvituksin. Nurmon pelimannit avasi sitten ohjelman mollivoittoisesti soittamalla Lapista peräisin olevan kappaleen Kylmänkukkia. Syy selvisi välijuonnossa: eräs ilcolaisillekin tuttu pelimanniveli oli tammikuussa menehtynyt. Hänen muistokseen virisi vielä Konsta Jylhän Vaiennut viulu. Pelimannien muilla esiintymiskerroilla päästiin sitten jo pohojalaaseen meininkiin. Saimme kuulla Hääpolskaa ym. “hoijakkaa”. Pohojalaasta sanataidetta esittivät Veli ja Johannes Sipilä Lapualta. Juhlan juonsi varapuheenjohtaja Alpo Yli-Kojola palauttaen aluksi mieliin 10 vuoden takaisia asioita. Esiin tulivat Olli Visakkaan ansiot yhdistyksen synnylle. Kauaskatseisesti Olli oli mm. järjestänyt puhujan tukihenkilökoulutukseen jo vuonna 1992, vaikkei tämä ollut edes hakenut kurssille! Tervehdyssanat esitti puheenjohtaja Hannu Siltaloppi. Juhlaesitelmässä osaston ylilääkäri Helena TunturiHihnala Seinäjoen keskussairaalasta kosketteli tulehduksellisten suolistosairauksien esiintymistä yleismaailmallisesti ja meillä Suomessa. Seinäjoen kaupungin tervehdyksen tilaisuuteen toi perusturvalautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Arja Hyytiä. Hänellä oli omakohtaisia kokemuksia alalta, sillä hänen äidilleen oli tehty avanneleikkaus n. 10 vuotta sitten. Fysioterapeuttina Hyytiä kertoi olevansa kovin tyytyväinen siihen, että meillä on kuntoutusohjaajia ja avannehoitajia, on tukihenkilöitä ja sopeutusvalmennuskursseja. - Se on suomalaista luksusta, hän hehkutti tuoden lopuksi esiin avannehoitajalta oppimansa totuuden: avanne tehdään aina elämää varten! Ennen yhteisesti laulettua Vaasan marssia oli ohjelmassa vielä perustajajäsenten ja muiden toiminnassa mukana olleiden muistaminen Seppo Saunamäen vaimon puutarhasta saaduin ruusuin. Yhteensä esiin tuli 20 nimeä jakaantuen kahdeksalle eri paikkakunnalle painopisteenä Kauhava (6). Ensin perustajajäsenet: Terhi Mansikkamäki, Kauhava Antti Hopeavuori, Lapua Eino Hänninen, Alajärvi Seppo Saunamäki, Nurmo Pentti Saunamäki, Kauhajoki Sirkka Fräntilä, Kauhava Hilja Ulvinen, Isokyrö Liisa Yli-Suomu, Ilmajoki Pirkko-Liisa Nikko, Kauhava Alpo Yli-Kojola, Seinäjoki Sitten nykyiseen hallitukseen kuuluvat sekä kaksi tilintarkastajaa: Hannu Siltaloppi, Ilmajoki, pj Martti Korpi, Seinäjoki, siht. Alli Pajala, Alajärvi Terttu Siltaloppi, Ilmajoki Maija-Liisa Lehtomaa, Alajärvi Tapio Lehtomaa, Alajärvi Onni Kojola, Kauhava Hanna Mörsky, Lapua Lea Perttula, Kauhava Eugen Setälä, Kauhava Juhla jatkui illallisen merkeissä ja sitten harrastettiin liikuntaa kahden hanuristin säestyksellä aitoon tangokaupungin tyyliin. Sunnuntaina oli ohjelmassa Seinäjoen Alvar Aalto -keskusta esittelevä video. Se oli valmistettu vuonna 1998 Alvar Aallon syntymän 100-vuotismuistoksi ja se esitettiin “Seinäjokiasiantuntijan” opetusneuvos Rauha Maijalan johdolla. Esitys jäi valitettavasti allekirjoittaneelta väliin kiskojen kutsuessa kohti etelää, mutta Aallon suunnittelemaan mahtavaan Lakeuden Ristiin oli tilaisuus tutustua ennen sunnuntaimessun alkua. Rauno Nieminen Kermavaahdolla, kiitos Tilastotieteilijä on laskenut, että ihminen syö elämänsä aikana 20 000 munaa, 6000 leipää, 4000 kiloa perunoita, 3500 kiloa naudanlihaa, 12 lammasta, 15 sikaa, 5 vasikkaa ja 3000 kiloa kalaa. Mitä väliä lienee enää muutamalla mansikkakakulla? - Ilon hedelmiä / 2003 13 AVANNELEIKATTUJEN OMAISETKIN TARVITSEVAT APUA 1950-luvulla oivallettiin sairaanhoidossa, että avanteen takana on ihminen, joka tarvitsee apua ja tukea selviytyäkseen uudessa elämässään. Nykyään on oivallettu toinenkin asia: avanneleikatulla on omaisia, jotka myös tarvitsevat apua ja tukea. Avannehoitaja Eva Persson väitteli huhtikuussa tohtoriksi ja hänen väitöskirjassaan kuvataan mm. omaisten tilannetta. Seuraavassa artikkelissa kerrotaan hänen havainnoistaan. Paksusuolen syöpä on yleinen syy avanneleikkaukseen. Tietoa syövästä seuraa siis toinen dramaattinen tieto avanteen saamisesta. Kun leikkaus on ohi, edessä on raskas sopeutuminen normaalielämään. Pelon ja huolen täyteinen sopeutuminen vaikuttaa potilaan lisäksi luonnollisesti myös omaisiin. Vasta 1950-luvulla sairaanhoidossa ymmärrettiin, että avanneleikatut tarvitsevat leikkauksen jälkeen apua ja tukea, minkä jälkeen koulutettiin ensimmäiset avannehoitajat. Heistä on ollut valtavasti apua potilaille. Myöhemmin näkökulma on laajentunut ja on alettu puhua omaisten tarpeista. Tätä taustaa vasten ruotsalainen avannehoitaja Eva Perssonin tutkimus tulee juuri oikeaan aikaan. Hän väitteli keväällä tohtoriksi ja hänen väitöskirjansa käsittelee avannetta ja hoidon laatua. Väitöskirjaansa varten hän on haastatellut henkilöitä, joiden läheisille on tehty avanneleikkaus peräsuolen syövän takia. Seuraavaksi kerromme haastatteluissa esiin tulleita asioita. Omaisten oikeudet Omaisten ajatukset ja tunteet heijastavat sairauden eri vaiheita. Siksi ei voida puhua yhdestä vallitsevasta tunteesta, vaan pikemminkin tunteiden kronologiasta, jossa eri tunteet tulevat toistensa tilalle ajan myötä ilman selkeitä rajoja. Kaikki alkaa, kun tieto syövästä kerrotaan, ja johtaa lopulta elämän normalisoitumiseen. Aloitetaan täysin tarpeettomasta haluttomuuden tunteesta. Monet omaiset kertovat olevansa epävarmoja, pitääkö heidän tai saaavatko he edes tulla mukaan lääkärin tai avannehoitajan tekemiin tutkimuksiin tai hoitoihin. Monet pitävät täysin luonnollisena sitä, että menisivät puolisonsa mukaan, mutta he he eivät tiedä, onko se mahdollista. Haastateltavat valittivat, että sairaanhoidossa ei ole lainkaan totuttu omaisten läsnäoloon. Johtopäätös: Omaisilla ei ole pelkästään oikeus olla potilaan mukana, vaan sairaanhoidon tulee oppia ottamaan heidät paremmin huomioon ja kertomaan asioista selvästi. Haastateltavat kertoivat lisäksi, miksi omaisten on hyvä tulla mukaan sairaalaan: silloin saa oikeata tietoa oikeasta paikasta sen sijaan, että pohdittaisiin asioita huolissaan keittiön pöydän äärellä. Joidenkin omaisten oli ollut vaikea uskoa puolisoaan, kun hän oli kertonut lääkärin sanoneen jotain toiveikasta – ehkä hän valehteli rauhoittaakseen kumppaniaan. Tunteiden kulku Eva Perssonin haastatteluista piirtyy tunteiden malli, jota voidaan kuvata seuraavasti: syöpädiagnoosi herättää 15 pelkoa ja huolta. Kun selviää, että leikkaus on sujunut hyvin, tulee helpotuksen ja kiitollisuuden tunne. Vähitellen löydetään kutakuinkin normaali elämänrytmi, mutta myös turhautumista ja katkeruutta voi esiintyä: ne ovat tunteita, jotka voivat viipyä pisimpään. Monet haastateltavat kertoivat turhautumisesta, joka johtuu siitä peruuttamattomasta tosiasiasta, että elämä ei enää koskaan ole samanlaista kuin aiemmin. He kertoivat kaivaten siitä, kuinka aiemmat yhteiset ilot ovat kadonneet tai tulleet ongelmallisiksi, esimerkiksi pyöräily (vaikeaa niille, joilta on leikattu paksusuoli osittain tai kokonaan), tanssi, matkustelu tai illanvietto ystävien kanssa. Nämä tunteet koskettavat kumpaakin puolisoa, mutta usein unohdetaan yksi ero: terveen omaisen on käytännöllisistä tai empaattisista syistä elettävä sairaan tavoin ilman hoitohenkilöstön ja ystävien leikatulle antamaa huomiota. Rooliristiriita Yhteisiin tunteisiin kuuluu myös koettelemus, joka on kannettava ja jota ei voi jakaa kumppanin kanssa. Kyseessä on kahden aivan erilaisen roolin välinen ristiriita, kun on samanaikaisesti sekä omainen että hoitaja. Omaisten huomioiminen Voiko sairaanhoito auttaa näissä tunneongelmissa? Ei niiden tunteiden osalta, jotka kuuluvat asiaan. Olemme kuolevaisia eikä sitä tosiseikkaa voi muuttaa. Sen sijaan avanteenhoito voi onnistua paljon paremmin, kun omaisille annetaan tukea, sillä se tukee samalla potilasta. Juuri tässä Eva Perssonin tutkimus voi olla avuksi. Hänen todellisuudenkuvauksensa voidaan muuttaa konkreettisiksi suosituksiksi avannepotilaiden hoitohenkilöstölle. ConTact 1 / 2004 sivut 8-9 Me IPAALAISET... FINNILCON KESÄPÄIVÄT JA IPAA-YHDISTYKSEN 10-VUOTISJUHLAT Saimaanrannassa Taipalsaaressa 05. – 06.06. 2004 Teksti: Matti Rönkkö Kuvat: Jarmo Salonen Kuvatekstit: Osmo Lindroos Tämänvuotiset kesäpäivät pidettiin luonnonkauniissa Taipalsaaren Hotelli Saimaanrannassa. Samalla kertaa saatiin juhlia nuorekkaan Ipaa-yhdistyksen kymmenvuotistaivalta. Kesävieraita rupesi tulemaan jo perjantai-iltana mökeille. Ilta meni puheitta ja viimeistelyjä tehden. Kun kaunis lauantaiaamu valkeni, loput päiville tulijat saapuivat ympäri Suomenmaata. Kun kaikki olivat saaneet majapaikan, päivät voivat alkaa. Kilapailupaikaksi oli valittu vanhan tanssilavan lähimaasto. Tikkakisa oli hyvin korkeatasoinen ja olisiko ollut etukäteen sovittu vai olivatko muut vieraskoreita, kun kisan voitti Ipaa-yhdistyksen joukkue Raimo Paavola ja Osmo Jäsberg. Samaan aikaan oli alkanut petanque-pelin paremmuuden ratkominen. Kisasta tuli tiukka ja mielenkiintoinen. Joukkueita oli eri paikallisyhdistyksistä. Finaalissa olivat vastakkain Savon Ilco ja Kasuilco. Tiukan vuoropisteitten jälkeen saatiin voittajaksi Savon Ilco, jonka joukkueen muodostivat Viljo Pulkkinen ja Simo Hirvonen. Savon Ilcolle tuli kolmas kiinnitys kiertopalkintoon ja näin “poika” lähti Kallaveden ääreen. Kun kisat oli kisattu, päästiin juhlimaan Ipaa-yhdistys- Lauantai-iltapäivän ohjelmaan kuuluvat perinteisesti yhdistysten 2-miehisten joukkueiden väliset kilpailut. Jännitystä on niin petanque-pelissä…. … kuin nuolenheitossakin! Kuvasta päätellen menestystä on jälleen ollut… Kuvassa petangue-pelin finaalijoukkueiden, Savon Ilcon ja Kasuilcon joukkueet 16 tä. Se alkoi onnittelujen vastaanotolla. Niitä vastaanottivat nykyinen puheenjohtaja Teija Kalinainen ja yhdistyksen perustajajäsen Pekka Pohjola. Onnittelujen jälkeen nautimme kakkukahvit. Juhlaohjelma oli monipuolinen ja juhlasta teki yhdistyksen näköisen pirteä juontaja Niina Haapaniemi reippailla juonnoilla. Yhdistyksen historian kertoi Aarno Puikkonen, ja hänen puheensa kesken salin poikki loikki yhdistyksen maskotti “kenguru”, joka lauloi laulua “Katso kenguru loikkaa….” Yhdistys muisti perustajajäseniä Ipaayhdistyksen paidalla. Ohjelma ei ollut pitkä eikä mikään jäykkä. Siitä kiitos koko ohjelmatiimille. Seurasi oikein maukas illallinen seisovasta pöydästä. Kun mahat oli saatu täyteen, ilta jatkui elävän musiikin tahdissa tanssin pyörteissä. Aulille (Jaatinen) suuret kiitokset kaikkien puolesta, kun oli hankkinut hyvän Neliveto-orkesterin soittamaan oikeaa tanssimusiikkia. Musiikin loputtua noin kello yhden jälkeen yöllä osa porukoista suun- Juhlivaa yhdistystä onnittelemassa Savon Ilco puheenjohtajiensa Viljo Pulkkisen ja Marita Kumpulaisen johdolla. Onnitteluja vastaanottavat puheenjohtaja Teija Kalinainen ja yhdistyksen perustajajäsen Pekka Pohjola Osa juhlayleisöstä Finnilcon puheenjohtaja Markku Rossi toi keskusjärjestön tervehdyksen. nisti Teijan mökille jatkoille. Jammun laitettua musiikkia soimaan, jatkot kestivät sitten aamutunneille asti. Sunnuntaiaamuna kokoonnuttiin tenttaamaan Finnilcon hallitusta, jonka jäsenistä paikalla olivat puheenjohtaja Markku Rossi, Jarmo Salonen, Teija Kalinainen ja Matti Rönkkö. Useimpien kotimatka alkoi noin puolen päivän aikoihin eri puolille Suomea. Lopuksi haluan kiittää kaikkia ipaalaisia hyvin järjestetyistä kesäpäivistä ja kymmenvuotis-juhlista. Näin saatiin toteutumaan noin pari 17 vuotta sitten julki kuuluttamani asia, jonka mukaan nuoret olisivat mukana kesäpäivillä. Toivon, että tämä suunta jatkuisi tulevina vuosina. Seuraavaa kesäpäivien viettopaikkaa ei ole vielä päätetty, mutta ehdotuksia Finnilco ottaa vastaan. Kesäpäivillä mukana ollut savolaispoika, jota kyllä pidettiin kuin ennen vanhaan piispaa pappilassa. Matti Rönkkö LIHAVA IPAA-LEIKATTU Syksy lähestyy ja laihdutusbuumi. Koskeeko asia myös IPAA-leikattua? Mielestäni kyllä. Kesällä näin monta tuttua ja tuntematonta IPAA-leikattua. Kyllä se näyttää olevan niin, että jos menee hyvin, se näkyy kiloina vyötäröllä. Ei toki kaikilla. Silloin sairaalassa (-89) ollessa viruin “tipassa” viikkoja. Mietin usein, että olisipa leikattu käsi tai jalka, olisi saanut edes syödä. Toisaalta ei kyllä ollut nälkäkään, kun koko ajan oli kipuja ja oksetti tai oli nenämaha-letku. Viereisen petin mummo valitti, että onpa tämä perunamuusi pahaa, yök! Teki mieli kiljua, että suu tukkoon! Sinä saat sentään syödä!!!! Toisella kerralla vieressäni oli anorektikko tyttö, joka painoi alle 40 kg ja peilistä katsoi lihava ihminen vastaan. En ymmärtänyt sitä silloin, enkä ymmärrä vieläkään. Unelmoin pitsoista ja hampurilaisista, karkista tai ihan vain taval- lisesta kotiruoasta. Olisi vain saanut jotain. Viikon kohokohta leikkauksen jälkeen oli hetki, kun sain lihalientä, jossa ui yksi HERNE. Olin seitsemännessä taivaassa. Lopulta leikkauksen jälkeen ruoka alkoi jälleen maistua. Ja siitä se alkoi. Päätin, että minulla on oikeus nyt nauttia ja syödä kaikkea hyvää, puhtaalla omallatunnolla. Vuosien varrella olen syyttänyt hormoneja, raskausaikaa, pienen lapsen äitinä olemista, stressiä.... Ihan mitä vain. En ole myöntänyt itselleni tosiasiaa, että olen LIHAVA! Nyt elelen 30 kg tukevampana kuin leikkaushetkenä, tosin vain 20 kg entiseen normaalipainoon, joka sekin näyttää olevan aika venyvä käsite. Olen tosin jo monena vuonna aloittanut “laihdutuskuurin”, mutta se on aina jäänyt. Nyt huomaa, että edessäni on todella ISO ongelma. Ei vain se, että vaatii paljon itsehillintää ja tapojen muuttamista päästä entisiin mittoihin tai edes lähelle, mutta... Nyt olen huomannut, etten voi vähentää ruokavaliostani rasvaa tai sokeria ainakaan runsaasti kerralla, sillä uloste muuttuu liian kovaksi eikä tule enää läpi. Minulla on tullut pussin arpikohtaan kaventuma, jota on jouduttu jo laajentamaan monta kertaa. Samoin pussiitit ovat alkaneet uudestaan monen vuoden tauon jälkeen, kun uloste jää muhimaan pussiin, kun ei pääse ulos... Niin, itsehillintää ja pikkuhiljaa tapahtuvaa elintapojen muutosta aikoo tämä tyttö nyt alkaa toteuttaa. En halua pelotella ketään, mutta nautinnon ja “kyllä minulla on oikeus tähän” -asenteen pitää riittää jossain vaiheessa. Kaksi vuotta sairastamista, ei vaadi viidentoista vuoden hyvitystä. Kaikkea hyvää teille ja nautintoja KOHTUUDELLA! Mira Kemppainen, Rovaniemi KIITOKSET Ipaa-Yhdistyksen 10-vuotisjuhlat menivät mukavasti ja sää suosi myös kisailijoita. Erityisesti olen iloinen, että omat jäsenet olivat innokkaasti ohjelmassa mukana. Kiitos kesäkisojen “järjestely/ pisteidenlaskijatiimille” sekä kisailijoiden ja kisayleisön kahvittajille ja orkesterin paikalle hankkijalle sekä illan virallisessa osuudessa esiintyneille pianonsoittaja Anniinalle, juontaja Niinalle, Pekalle, Helenalle, Aarnolle ja “Kössi kengurulle” sekä Jukalle. Yhdistys muisti myös juhlassa mukana olleita perustajäseniä Miraa, Ismoa, Pekkaa ja yhdistyksen alkutaipaleelle auttanutta Osmo Kärkkäistä yhdistyksen paidoilla. Näin lehden välityksellä kiitokset myös yhdistystä eteenpäin vieneille entisille puheenjohtajille Juhalle, Ronaldille ja Markulle. Teija Kalinainen 18 Lämpimät Kiitokset kaikille 10-vuotisjuhlissamme 05.06.2004 Taipalsaarella mukana olleille sekä yhdistystämme lahjoituksilla muistaneille ja näin toimintaamme tukeneille. Ipaa-Yhdistys ry HISTORIAN SIIPIEN HAVINAA… Vaatetus ja muoti Ajatuksia vaatetuksestamme. Voimmeko mukauttaa erikoistarpeemme vaatetuksessamme, muotia seuraten? Kysymys, johon tässä yritän pohtia vastausta. Mielestäni kaksi hyvää perusvaatimusta on. Trikooalusvaatteiden ja muiden pehmeiden, ihoystävällisten vaatteiden käyttö sekä väljien vaatteiden käyttö. Viime sodan jälkeisten muotisuuntausten tuloksena muuttui alusvaatteiden materiaali ja malli huikeasti. Tuli farmariasujen kausi, jolloin tiukka vaatemuoti ajoi vanhan ajan alusvaatekerrat pois käytöstä. Samalla pudotettiin housujen ja hameiden kaulukset vyötärön korkeudelta lonkkien varaan. Miehet jättivät henkselinsä ja naiset olkahameensa. Tämä suuntaus paljasti vähäisimmänkin olutmahan. Ihmisen oma luontainen suojakerros ei ole tähän suuntaukseen mieltynyt. Ihosairaudet ovat tämän “kovan linjan” vuoksi lisääntyneet vaatesaumojen aiheuttaman hankauksen ja ärsytyksen vuoksi. Siis luopukaamme pikku, pikku bikineistä ihomme ainoana suojana, sillä ei se parin millin vahvuinen alusasu paljoakaan meidän linjakkuuttamme levennä. Muotisuunta tuntuu olevan ohitse. Väljähköt vaatteet ovat tulleet uudelleen muotiin. Nyt vaatteiden poimuihin voi hyvin kätkeä kunnon alusvaatteet kuin avanteenkin. Muotimaailmasta löytyy varmasti sopivaa vaatetusta, kun vain osaa etsiä ja yhdistää. Soveltakaamme muotia omien erikoistarpeidemme mukaiseksi. Vaatteissa tulee viihtyä ja tuntea olonsa mukavaksi. Tämän asian pohtimista voitte hyvin jatkaa omassa keskuudessanne hyvät “avanteelaiset”. Pussijussi Hallitus tiedottaa Avanneleikattu – koulutuspäivät 12-13.04. 1985 Helsingissä. Järjestäjinä Suomen Syöpäyhdistys, Finnilco ja Uudenmaan lääninhallitus. Ensimmäinen päivä on tarkoitettu hoitohenkilökunnalle ja toinen päivä yhteyspalveluhenkilöille. Poliorokotus Olemme ottaneet yhteyttä tartuntatautien asiantuntijoihin. Niiden perusteella toteamme: - me avanneleikatut voimme ottaa ns. sokeripala-rokotteen eli elävää rokotetta - hygieniassa, käsien pesussa pussin vaihdon jälkeen yms. on syytä olla entistäkin huolellisempi noin kuukauden ajan. Stomahelp-avannepussi kehittyy (osa artikkelista) Valmistamamme Stomahelp-avannepussin kehitystyö ei ole päättynyt, KYMEN ILCO RY 1984-2004 Yhdistyksen perustaminen ja toiminta-alue Kymen Ilcon perustamiskokous pidettiin Kotkassa syyskuussa 1984 ja se rekisteröitiin samana vuonna. Tässä tilaisuudessa avanteesta luennoivat kirurgi Jukka Tulikoura ja Kotkan keskussairaalan avannehoitajat Eija Ripatti ja Hilkka Horn. Keskus- sairaalaan alettiin suunnitella avannepoliklinikkaa, joka saatiin ja on toiminut siitä lähtien. Finnilcon puolesta olivat läsnä Helsingistä Pirjo Jussila, Hannu Luutonen ja Kaj Sjölund. Paikallisia perustajajäseniä olivat Kaarina Kiviharju, Helena Parila, Rauli Valkonen, Aira Vesa ja Saini Tuomaala, joista viimeksi mainittu on poistunut joukostamme. Toiminta-alueena on Kymenlaakson 19 minkä moni varmasti on havainnut seuraamalla pussin muodonmuutoksia. Seuraavassa esityksessä on tarkoitus hieman valaista tehtyä ja vielä edessä olevaa kehittelyä. Ne muutokset, jotka on tehty vuoden kuluessa itse Stomahelp-pussiin, ovat syntyneet suurimmaksi osaksi käyttäjien toiveiden ja ehdotusten perusteella. Kaksi huomattavinta muutosta ovat olleet pussin muodon muutos tyhjennyksen helpottamiseksi ja karaya-tiivisteen asettaminen erilliseen läpinäkymättömään Minigrippussiin. Tähän Minigrip:iin karaya pannaan suoraan uunista, jolloin se säilyy puhtaana ja todella tuoreena. Kun käyttäjä sitten asettaa karayan paikoilleen Stomahelp-pussiin, jää hänelle kätevä jätepussi käytettyä pussia varten. Samoin käyttäjä voi saadessaan laatikollisen Stomahelppusseja mukavasti säilyttää karayat vaikka erillään jääkaapissa. Edelliseen liittyen on kiristysrenkaan pinta karhennettu, jotta karaya tarttuu siihen paremmin kiinni. Kiristysrenkaan toiselle puolelle on lisätty myös numerot, jotka ilmoittavat avanteen koon millimetreinä. Alustavia kokeita on tehty myös karayan mallin muuttamiseksi, mutta koekäyttö on siltä osin vielä kesken. Käyttöpäällikkö Juhani Ikonen Hantaaki Oy Finnilco-lehti 1/1985 Lehteä luki Osmo Lindroos sairaanhoitopiiri eli seuraavat kaupungit ja kunnat: Kotka, Hamina, Kouvola, Kuusankoski, Anjalankoski, Ruotsinpyhtää, Pyhtää, Miehikkälä, Virojoki, Valkeala, Iitti ja Jaala. Jäsenmäärä Yhdistyksen jäsenmäärä on vaihdellut, on poistuneita ja paikkakunnalta muuttaneita ja toisiin yhdistyksiin liittyneitä. Vuoden 2004 alussa oli jäseniä 93. Toimintaa Järjestämme jäsentilaisuuksia suurimmaksi osaksi Kotkan ja Kouvolan alueilla. On tärkeää, että avannevälineiden edustajia kutsutaan näihin tapahtumiin. Tukihenkilötoimintaa on järjestetty Kotkan ja Kouvolan seuduilla. Myös puhelinkeskusteluja on leikattujen kanssa ollut. Sääntömääräinen vuosikokous pidetään aina maaliskuun loppuun mennessä. 10vuotisjuhlaa vietimme vuonna 1994 Kouvolassa ja 15-vuotisjuhlaa Karhulassa. Toimihenkilöistä Yhdistyksen alkuvaiheessa hallituksen puheenjohtajana toimi Helena Parila ja sihteerinä Kaarina Kiviharju. Vuosikokouksessa 1988 valittiin puheenjohtajaksi Annikki Linden ja hän hoiti tehtävää aina vuoteen 1996 asti, jolloin Helena Parila otti uudestaan yhdistyksemme ohjat käsiinsä. Sihteerinä on koko ajan ollut Kaarina Kiviharju. Kymen Ilco toivottaa kaikille ilcolaisille hyvää syksyä! 20-vuotisjuhlissa tavataan! HALLITUKSEN TIIMOILTA Finnilco ry:n hallitus on kuluneena vuonna kokoontunut kolme kertaa: helmikuussa, huhtikuussa ja elokuussa. Lukuisten ns. juoksevien asioiden lisäksi esillä ovat olleet mm. seuraavat: EOA/IOA- kongresseihin Portugalin Portossa elokuun lopulla Suomen virallisena edustajana osallistui Hannu Luutonen. Hallituksen päätöksen mukaisesti hän kannatti norjalaisen Arne Holten valitsemista EOA:n presidentiksi. Raportti saataneen lehden seuraavaan numeroon. Tarja Smalenin toimistonhoitaja-nimike päätettiin muuttaa järjestösihteeriksi. Patentti- ja rekisterihallituksen Yhdistysrekisteriin on tehty seuraava muutos: puheenjohtajiston lisäksi nimenkirjoitusoikeus on järjestösihteerillä. Pöytäkirjat tehdään lyhyellä selostuksella. Ensitiedon kurssien toteutumistilanteesta eri sairaanhoitopiirien alueella päätettiin tehdä kartoitus lähettämällä jäsenyhdistyksille kirjalliset tiedustelut. Tukihenkilökoulutus uusille henkilöille järjestetään tämän vuoden lopulla tai ensi vuoden alussa. Sitä ennen tukihenkilöiden määrä ja tarve päivitetään. Valittiin työryhmä valmistelemaan asiaa. Avannehoitajien Eurooppa-kongressissa kesäkuussa 2005 Helsingissä Pirkko Jormalainen valittiin pitämään englanninkielinen luento Finnilcon toiminnasta. Annikki Hallitus päätti ehdottaa syyskokoukselle Katri Gröhnin valitsemista Finnilcon uudeksi kunniajäseneksi. Sieltä Kymen Ilcon suunnalta tuli myös oheinen ajankohtainen runo: Jarmo Salonen valittiin edustajaksi Pohjoismaiseen kokoukseen, joka pidetään Ruotsissa lokakuun puolessa välissä. MAAN SATOA Jo vaiherikkaat kesäiset säät, syksyä kohti kääntyvän näät, pellot, metsät satonsa antaa, maamies viljat aittaan kantaa Perunat, lantut, porkkanat, selleri, oiva säilytyspaikka niille on kellari. Sienet ja marjat täytyy talveksi kerätä, kiirettä on, pitää aikaisin herätä. Vitamiinia ihmisten saaman pitää, että ei virukset alkaisi itää. Kun kaikki on valmista talven varalle, voi huoletta siirtyä harrastusten saralle. OL Vuoden 2005 kevätkokouksen järjestelyistä vastaa Pohjois-Karjalan Ilco, joka samassa yhteydessä viettää 20-vuotisjuhliaan. Vuoden 2005 kesäpäivien järjestelyistä vastaa Savon Ilco. Ajankohta on 4.-5.6.2005. Syyskokous pidetään Turussa syyskuun puolessa välissä 2005. Järjestelyistä vastaa Turun Seudun Ilco. Syysseminaari järjestetään syyskokouksen yhteydessä Turussa. Seminaarin yleisteemana tulee olemaan informaatio ja tavalla tai toisella tullaan huomioimaan, että vuosi 2005 merkitsee Foinnilco-lehden 30. vuosikertaa. Kotisivut saatetaan ajan tasalle. Helena Parila ja Tarja Smalen valittiin hoitamaan asia mahdollisimman nopealla aikataululla. 21 KURSSI HEIMARISSA 06.-12.06. 2004 Lukuisten vuosien ajan avanne- ja vastaavasti leikatut ovat kesäkuun alussa saaneet kokoontua viikon pituiselle kurssille Kyyrönkaitaan Ristiinaan. Tänä vuonna tuo monille nostalginen kurssikeskus vaihtui Hotelli Heimariksi, joka niinikään sijaitsee Ristiinassa Mikkelin suunnalla. Seuraavassa erään kurssilaisen muisteloja meille avanneleikatuille uudesta kurssipaikasta. Kurssin johtajana toimi Kaj Sjölund sekä vetäjinä Ulla Hokkanen ja Marita Kumpulainen. Me kurssilaiset olimme eri puolilta eteläistä Suomea. Meillä oli erilaisia avanteita ja sairauksia takanamme, mutta kaikki olimme tulleet avoimin mielin saamaan tietoa, virkistystä ja uusia voimia elämäämme vertaistuen avulla. Yhteishenki oli läheinen ja tiivis. Yhdessä nauroimme ja yhdessä itkimme. Viikon aikana tulimme niin läheisiksi, että yksimielisesti toivoimme samalle porukalle jatkoa… Heimarin kurssilaiset ryhmäkuvassa. Kuva: Kaj Sjölund Luennot Sosiaalinen kanssakäyminen Gastrokirurgi Seppo Ojala kertoi mielenkiintoisella tavalla erilaisista avanneleikkauksista. Sosiaalihoitaja Leena Häll kertoi sosiaalietuuksista korostaen, että epäselvissä asioissa kannattaa aina kääntyä Kelan paikallistoimiston puoleen. Avannehoitaja Ulla Hokkanen puhui ihon hoidosta ja opetti havainnollisesti erikoisessun avulla, miten pussit kiinnitetään. Häneltä sai varata myös henkilökohtaisen vastaanottoajan. Hän puhui myös seksuaalisuudesta todeten sen olevan voimavara elämässämme. Hyväksyminen vaatii ennakkoluuloista luopumista ja positiivisuuden harjoittelua. Rentoutusta, aivojumppaa ja sisäisten voimavarojen käyttöä harjoittelimme lehtori Maija-Leena Matikaisen johdolla. Matti KeskiNisula puhui meille niistä asioista, jotka auttavat meitä selviämään elämän muutoksissa ja myllerryksissä. Puheenjohtaja Markku Rossi toi Finnilcon tervehdyksen esitellen sen toimintaa ja historiikkia. Joka päivä oli poutaa sen verran, että ulkoliikunta onnistui. Marita Kumpulainen lähti porukan kanssa sauvakävelylle kuntopolulle tai järjesti erilaisia ulkopelejä. Osanotto oli vapaata, koska meitä oli niin erikuntoisia. Vapaan ulkoliikunnan aikana jotkut kiersivät kuntopolkua vauhdilla, jotkut taas istuivat kiikussa ja pohtivat syntyjä syviä. Silloin saattoi puhua ongelmista, joita ei ryhmäkeskusteluissa kehdannut ottaa esille. Retkellä Anjanpuistossa näimme monenlaisia puita, kasveja, yrttejä ja eläimiä. Mikkelin torilla meitä valokuvattiin Mannerheimin patsaan edessä. Kiitokset kurssilaisille ja kurssin vetäjille! Elli Fiskars Tiede viides- ja kuudesluokkalaisten silmin Kun särjettiin molekyylejä, havaittiin että ne olivatkin täynnä atomeja. Mutta kun särjettiin atomeja, huomattiin että ne olivat täynnä räjähdysainetta. Useimmat kirjat sanovat nykyään että aurinkomme on tähti. Mutta se tietää yhä sen, kuinka muuttua päiväsaikaan auringoksi. Monista kuolleista muinaisuuden eläimistä tuli fossiileja, toiset pitivät parempana muuttua öljyksi. Jotkut pystyvät sanomaan kellonajan katsomalla auringosta. Mutta minä en ole koskaan saanut selvää sen numeroista - Ilon hedelmiä 2003 24 JÄSENYHDISTYKSET ANNIKO-YHDISTYS Pauliina Koivu, puheenjohtaja Päivärinteentie 1 B 19, 04250 Kerava Puh. 040-568 1218 Anna-Liisa Korpela, sihteeri Laivalahdenkaari 28 A 21 00810 Helsinki Puh. 09-694 9541 ANNIKO-YHDISTYS ILCO UUSIMAA RY Kaj Sjölund, puheenjohtaja Kiertotähdenpolku 2 as. 15 00740 Helsinki puh. 0400-453 737 e-mail: kaj.sjolund@ilcouusimaa.inet.fi Marja-Leena Monto, sihteeri Männiköntie 27 A 6 04260 Kerava puh. 010-850 4744 tai 050-320 2113 e-mail: m-l.monto@ilcouusimaa.inet.fi Yhdistyksen kotisivu: http://personal.inet.fi/yhdistys/ilcouusimaa/index.htm PÄIVÄKERHO Kokoontuu Reumayhdistyksen tiloissa, Kotkankatu 9 A 15 (3krs.) Helsinki. Klo 13-15 Syyskauden päiväkerhopäivät: to 7.10. Kaisa Rakemaa ja Raisa Jäppinen Oriola. to 4.11. to 2.12. Pikkujoulun merkeissä. Pidämme myös arpajaiset, joten arpajaisvoittoja otetaan mielellään vastaan SYYSKOKOUS la 13.11.2004 klo 13Reumayhdistys, Kotkankatu 9 A 15, Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tule mukaan vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan. Paikalla myös tuote-esittelijät: Juha Niemi / B.Braun Medical, Sari Kankaala/ Fenno Medical, Merja Oksanen / Hollister ja Oriola Oy Sairaalaväline Kahvitarjoilu. Tervetuloa! Aseta myönteisiä tavoitteita ja kohtuullisia odotuksia. (Steve Strasser) Marja-Leena ETELÄ-POHJANMAAN ILCO RY Hannu Siltaloppi, puheenjohtaja Leppätie 3, 60800 Ilmajoki Puh. 06-4247 473 tai 050-4935 577 Matti Korpi, sihteeri Nuolikuja 1, 60100 Seinäjoki 06-4141 578 tai 0400-663 045 Alpo Yli-Kojola, varapuheenjohtaja Karhunkaatorinne 4 A 4, 60220 Seinäjoki, Puh. 06-4122 261 Terveisiä Seinäjoelta Seinäjoen keskussairaalassa on tapahtunut mukavia uudistuksia. Avannehoitajan työ on muutettu toukokuun alusta kokopäivätyöksi eli avannehoitaja on tavattavissa maanantaista perjantaihin klo 08.00-15.00. Kesän aikana on remontoitu gastrokirurgista vuodeosastoa ja avannehoitajakin sai uudet nykyaikaiset työskentelytilat. Nyt pystytään palvelemaan avanneleikattuja entistä paremmin. Syysterveisin avannehoitaja Hilve Prusti vt. Raija Viitassaari 25 P.S. Suuret kiitokset E-P Ilcolle onnistuneista 10-vuotisjuhlista! (Lakeuksilla näyttää löytyvän oikeata asennetta avannehoitajien tärkeään työhön. Päätoimittajan huomautus) KANTA-HÄMEEN ILCO RY Anne Salmi, puheenjohtaja Pikku-Parolantie 7 as. 1, 13130 HML Puh. 040-762 8637 oma kännykkä 050-591 3483 työkännykkä Raija Elomaa, sihteeri Suojalantie 10, 11120 Riihimäki 019-736 960 Liisa Lehtola varapuheenjohtaja Puh. 03-633 5026 Helmi Suikkari, kokousemäntä Einari Rontu, rahastonhoitaja KASUILCO RY Elvi Teräväinen, puheenjohtaja Jäppilänniementie 129, 55800 Imatra Puh. 05-4731 289 040 5746 848 Ari Solonen, sihteeri Harkkokuja 1 as 2, 55610 Imatra Puh. 050 320 8926 e-mail: ari.solonen@suomi24.fi Varapuheenjohtaja: Jouni Laukkanen, Rahastonhoitaja: Teija Kalinainen IPAA-YHDISTYS RY Teija Kalinainen, puheenjohtaja Hukankatu 43, 55420 Imatra Puh. 050-3044 345 e-mail:teija.kalinainen@tilipalvelu.inet.fi Vuokko Kaunismäki, sihteeri Wilhelm Schildtin katu 13 A 27 40740 Jyväskylä Puh. 0500-541 776 E-mail: vuokko.kaunismaki@jypoly.fi Auli Jaatinen, varapuheenjohtaja Portimonk. 5, 55420 IMATRA Puh. 05-472 5926 tai 040-759 5490 Yhdistyksen kotisivu: www.ipaa-yhdistys.fi www.sivut: Matti Sorjonen, puh. 0400-701 776, e-mail: matti@prophics.fi kurssiasiat: Lasse Suvilaakso, puh. 0440-768 117, e-mail: lasse.suvilaakso@vaasa.fi nuorisoasiat: Niina Haapaniemi: puh. 040-5952 691, e-mail: niina.haapaniemi@luukku.com Kesän kynnyksellä vietettiin samana kesäkuisena viikonloppuna sekä Ipaa-Yhdistyksen 10-vuotisjuhlia ja kesäpäiviä että Finnilco:n kesäpäiviä. Kiitos vielä kaikille mukana olleille ja yhdistystä muistaneille. Juttua kyseisestä viikonlopusta toisaalla tässä lehdessä. Kesäpäivillä oli ensi kertaa nähtävillä myös IPAA-kengurulogolla varustettuja t-paitoja. Paitoja voi kysellä Teijalta. Paidan hinta on 10,00 euroa + lähetyskulut, väreinä punainen ja keltainen. TAPAHTUMIA: Finnilco ry:n syyskokous ja Kymen Ilco ry:n 20-v.juhlat, Kotka 18.09.2004 KURSSIT: Muistattehan kurssit, kurssithan ovat osanottajille maksuttomia ja niiltä saat paljon tietoa sekä tapaat muita leikattuja. Ipaa-Yhdistyksen risteily Helsingistä Tallinnaan 09-10.10.2004 IPAA- ja IAA-leikattujen kurssi Vuorelassa Siilinjärvellä, Kunnonpaikka 04-10.11.2004 Risteilykutsu elokuisessa jäsenkirjeessä. Syksyisin terveisin LAPIN ILCO RY Alpo Romakkaniemi, puheenjohtaja Lompolontie 11, 96500 Rovaniemi Puh. 040-5421 849 E-mail: alpo.romakkaniemi@pp.inet.fi Leena Haapamäki, sihteeri Louhikkotie 24 A 2, 96500 Rovaniemi 016-3793 674, 040-7086 760 E-mail: leena.haapamaki@riista.fi 26 Hallitus/Teija KESKI-SUOMEN ILCO RY Reino Vaitinen, puheenjohtaja Lehtoniementie 27, 40270 Palokka Puh. 014-3110 517, 0400-923 071 E-mail: reinov@kolumbus.fi Riitta Hämäläinen, sihteeri Kolikkotie 3 D 39, 40320 Jyväskylä Puh. 014-676 953 ja 0400-127 444 riitta_hamalainen@kolumbus.fi Jorma Lakka, varapuheenjohtaja Vaajarinne 4 B, 40800 Vaajakoski Puh. 014-261 447 ja 0400-575 565 Syyskokous Sääntömääräinen syyskokus pidetään ma 18.10. 2004 klo 17.00 Kumppanuustalolla Vapaudenkatu 4, Jyväskylä. Asialistalla sääntöjen 9 §:n määräämät asiat. Lopussa keskustellaan myös jäsenten esilletuomista kysymyksistä ja asioista. Tarjoiluna pieni iltapala. Toivomme runsasta osallistumista omien asioittemme päättämiseen. Ne ovat meille tärkeitä Pikkujoulu Aika rientää joulua kohti, joten puhutaan jo joulujuhlasta. Järjestämme Pukkijuhlan pe 03.12. 2004 klo 17.00 alkaen Kumppanuustalolla Vapaudenkatu 4, Jyväskylä. Tarjoamme jouluruuan ja jonkinlaista ohjelmaakin järjestämme. Ohjelmaa voi jokainen tuoda mukanaan. Ruokailun järjestämiseksi ennakkoilmoittautumiset Riitalle tai Reinolle (yhteystiedot yllä, sekä puhelin että sähköposti) Tervetuloa! Hallitus Ensitiedon päivä Avannehoitajat järjestävät ENSITIEDONpäivän avanneleikatuille maanantaina 04.10.2004 klo 8.30 – 15.00 Jyväskylässä Keski-Suomen keskussairaalan koulutustiloissa. Toivotamme avanneleikatut tervetulleiksi koulutuspäivään. Ruokailu- ja kahvijärjestelyjen takia toivomme ilmoittautumista avannehoitajille 28.09.2004 mennessä puh. 014-269 2773, tai sähköpostilla: varpu.kultti@ksshp.fi tai anna-maija.pehkonen@ksshp.fi KYMEN ILCO RY Helena Parila, puheenjohtaja Ukonkatu 12, 48600 Karhula Puh. 05-261 092, 050-5660 501 Kaarina Kiviharju, sihteeri Lohentie 1, 48800 Karhula 05-216 064, 05-289 570 koti Yhdistyksemme teki sateisen kevätretken Elimäelle 22.05.2004. Ensin vierailimme Pekolan villisikatilalla. Saimme tutustua villisikojen elintapoihin ja kasvatukseen. Nautimme maittavan lounaan Helkalan Ranssissa. Ruokailun jälkeen olikin sitten voimia vaellella Mustilan Arboretumissa ja maistella viinitilan tuotteita. Kouvolan kesäkirpputorilla 10.07. oli yhdistyksemme yhdessä Pohjois-Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen kanssa myymässä jäseniltä lahjoituksena saatuja tavaroita. Juhlimme 20-vuotispäiväämme 18.09.2004 Kotkassa Hotelli Leikarissa. Kutsun löydät Finnilco-lehdestä 2/2004. Toivotamme Teidät sydämellisesti tervetulleiksi juhlaamme! Lämpimiä syyspäiviä! Hallitus LÄNSI-POHJAN ILCO RY Marita Juopperi, puheenjohtaja Nahkurinkatu 11 A 1, 94100 Kemi Puh. 040-7779 852 Taisto Viita, sihteeri Kontionkatu 16, 94700 Kemi 0400-120 487 27 SAVON ILCO RY Viljo Pulkkinen, puheenjohtaja Hirvenpolku 8, 70910 Vuorela Puh. 017-4651 210, 0500-277 710 Juha Komulainen, sihteeri Kirkkokatu 33 B 23, 70100 Kuopio 017-4625 599 Marita Kumpulainen, varapuheenjohtaja Suurlahdentie 1723, 52300 Someenjärvi Puh. 050-5346 490 Toimitila: Tukipilarissa Koljonniemenkatu 2 (2. krs) 70100 Kuopio puh. 017-2824 201, Fax: 017-287 2888 Avoinna: ke klo 13 - 15 Automaattisesta puhelinvastaajasta kuulet seuraavan tapahtuman tai sen peruutuksen E-mail: posava.savonilco@luuukku.com Netti: www.kolumbus.fi/tukipilari/savonilco Tulevia tapahtumia syksyllä: Kuopion kerhoillat Tukipilarissa tiistaisin 21.9., 12.10., 9.11 ja 30.11., alkamisaika klo18.00. Lauantaina 23.10. syyskokous Mikkelissä. Myyjäiset KYS:ssa perjantaina 3.12. Puutöihin liittyvissä asioissa yhdyshenkilönä on Osmo Kärkkäinen, tiedustelut hänelle. Mikkelin kerhoilloista ja vesivoimistelusta tarkemmat tiedot Marita Kumpulaiselta. Jäsentiedote ilmestyy syyskuun alkupuoliskolla. Muista lukea huolella. Kuopion Tukipilari Kuopion Tukipilari eli pitemmältä nimeltään Kansalaistoiminnankeskus Tukipilari on kuopiolaisten vammais- ja kansanterveysyhdistysten käynnistämä yhteistyöorganisaatio. Toiminnan tarkoitus on auttaa ja tukea paikallisten vammais- ja kansanterveysyhdistysten välistä yhteistyötä ja toimia linkkinä niiden ja julkisen sektorin välillä. Päätoimintamuotoja ovat koulutus, tiedotus, vertaistukitoiminnan tukeminen, kehittämis- ja vaikuttamistoiminta sekä verkostotyöskentely. Tukipilari sijaitsee Kuopiossa Koljonniemenkatu 2:ssa, mikä on aivan Kallaveden satamassa. Vain 15 metriä on talon ulko-ovesta laivojen alueelle. Samassa talossa on ykköskerroksessa lääkärien vastaanottoja, toisessa Tukipilari, kolmannessa vammaisyhdistyksien aluesihteereitä ja neljännessä yksityissairaala. Nykyisin Tukipilarin tiloissa vuokralaisina toimivat: Eijsveikeet ry, Kuopion Seudun Invalidit ry, Kuopion Seudun Epilepsiayhdistys ry, Kuopion Mielenterveystuki ry, Kuopion Selkäyhdistys ry, Kuopion Sydänyhdistys ry, Pohjois-Savon Allergia- ja Astmayhdistys ry, Pohjois-Savon Keliakiayhdistys ry, Suomen Keliakialiitto, Savon Ilco ry, Sydänlapset ry/ Kuopion alueosasto, Suomen Kuurosokeat ry, aluesihteerit & päivätoiminta, Perhekimppaprojekti, Posava 4 projekti, Setlementti Puijola ry,/ Monikulttuurikeskus Kompassi ja Tukevat Kolmannelle hanke. Itse Tukipilarin organisaatio on pieni. Hallinnoija on Kuopion Seudun Invalidit ry ja johtoryhmä koostuu vammaisja kansanterveysyhdistysten ja –liittojen Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin edustajista. Tukipilarilla on kaksi palkattua toimihenkilöä: toiminnanjohtaja Ismo Vornanen ja suunnittelija Päivi Kiiskinen. Tämän lisäksi on eri yhdistyksillä ja yhteisöillä omia palkattuja henkilöitä kuten kuvassa oleva Helena Happonen on Posava 4 projektin sihteeri. Mainittakoon, että Posava 4 projekti on Savon Ilco ry, Kuopion Selkäyhdistys ry, Kuopion Sydänyhdistys ry ja Sydänlapset ry. Kuopion alueosaston yhteinen projekti, jonka vastuuhenkilönä toimii Osmo Kärkkäinen. Tukipilarin suunnittelija Päivi Kiiskinen, Savon Ilcon sihteeri Juha Komulainen ja Posava 4 projektin sihteeri Helena Happonen. 28 Ida Tossavaisen muistoa kunnioittaen äitinä. Haavaisen paksusuolen tulehduksen vuoksi hän joutui avanneleikatuksi vuonna 1972. Silloin avanneleikatuilla oli vaikeaa huonon välinehuollon ja neuvonnan vuoksi. Lauantaina heinäkuun 31. päivänä siunattiin ja laskettiin hautaan Savon Ilcon pitkäaikainen jäsen Ida Tossavainen. Hänet valittiin ensimmäisenä ja ainoana naisena yhdistyksen perustamiskokouksessa sen hallitukseen vuonna 1980. Ida oli syntynyt 1916 Nilsiässä ja naimisiin mentyään hän asui Kuopion Julkulassa kuusilapsisen perheen Ida oli luonteeltaan iloinen ja huumorintajuinen ihminen. Omalla esimerkillään hän rohkaisi monia muita samoin vammautuneita elämään vammaisena mahdollisimman luonnollista elämää. Hän osallistui moniin matkoihin ja erilaisiin tilaisuuksiin. Hänellä oli paljon ystäviä. Sitä todisti se suuri hautajaissaattojoukko ja valtava kukkatervehdyksien määrä, mikä peitti hänen hautakumpunsa. Savon Ilcon puolesta Osmo Kärkkäinen Savon Ilcon ensimmäinen hallitus oikealta: Sakari Aukee, Arvo Hoffren, Ida Tossavainen, Eino Pekkarinen ja Osmo Kärkkäinen Kuva: Osmo Kärkkäinen PIRKANMAAN ILCO RY Rauno Nieminen, puheenjohtaja Kalevan puistotie 21 B 81 33500 Tampere Puh. 03-2555 049 e-mail: rauno.n@kolumbus.fi Pirjo Terho-Nieminen, sihteeri Kalevan puistotie 21 B 81 33500 Tampere Puh. 0400-979 171 Yhdistyksen kotisivu: http://members.surfeu.fi/pirkanmaanilco Toimintamme jatkuu osoitteessa Pellavatehtaankatu 12, Tampere: 5. lokakuuta klo 18 sääntömääräinen syyskokous. Vieraana Susanna Eerola/Fenno Medical Oy. 2. marraskuuta klo 13 päiväkerho. Muistijumppaa Maija-Liisa Jalavan johdolla. Vieraana Juha Niemi/ B.Braun Medical Oy 4. joulukuuta klo 16 joulujuhla perinteisen tarjoilun ja ohjelman merkeissä. 4. tammikuuta 2005 klo 18 kerho. Syksyn teatteritapahtuma: 13.11. klo 14 Tampereen Teatterissa West Side Story. Sitovat ilmoittautumiset sihteerille viimeistään 10.10. Liput 39 €, eläkeläiset 37 €. Yhdistys tarjoaa väliajalla leivoskahvit. Hyvää syystoimintakautta toivottelee Pirkanmaan Ilco ry:n hallitus Kevätretken osallistujaryhmä kuvattuna tauolla Humppilassa. Kuva: Rauno Nieminen 29 VAASAILCO RY Aila Ala-Aho, varapuheenjohtaja Kuokkamiehentie 12, 65300 Vaasa Puh. 06-3120 782 Lasse Suvilaakso, sihteeri Aleksis Kiventie 40, 65300 Vaasa Puh. 06-3155 853, 0440768 117 E-mail: lasse.suvilaakso@vaasa.fi Vaasailcon toiminta jatkuu Vaasailcossa on kevään aikana eletty osittaista sukupolven vaihdoksen aikaa. Uusia toimihenkilöitä on astunut vastuullisiin tehtäviin, yhteistyöhön jo pitkään mukana olleiden rinnalle. Henkilövaihdokset tuovat aina uusia haasteita mukanaan. Pidimme jokin aika sitten hallituksen jäsenten kesken ns. työillan, jossa sen illan tavoitteeseen päästiin saumattomalla yhteistyöllä. Etukäteisvalmistelut olivat vastuullisesti ja huolella tehtyinä, auttaen illan urakkaa. Tämä on Vaasailcon jä- senille suora viesti siitä, että yhteistyöllä koko jäsenistömme kanssa pääsemme hyviin tuloksiin. Toiminta jatkuu. Yritämme edelleen kehittää toimintaamme siten, että mahdollisimman moni yhdistyksemme jäsen osallistuisi toimintaan. Yhteistyöterveisin Vaasailcon hallitus: Aila Ala-Aho, Katri Gröhn, Henrik Haldin, Jarmo Laakso, Eivor Mäkelä, Erkki Sillanpää, Lasse Suvilaakso ja Metha Waselius. In Memoriam Verojohtaja Teuvo Pekola poistui keskuudestamme 25.04. 2004. Hän olisi heinäkuussa täyttänyt 71 vuotta. Siunaus- ja muistotilaisuus pidettiin toukokuun puolessa välissä Kälviällä kirkossa ja seurakuntakodissa. Tilaisuutta rikastuttivat seurakunnan viralliset edustajat, paikkakunnan Lions-veljet ja läheiset runoilla, lauluilla ja puheilla. Vaasailco ry:n puolesta läsnä olivat pitkäaikainen puheenjohtaja Risto Westman ja hänen puolisonsa. Teuvo oli yli kahden vuosikymmenen ajan usein nähty henkilö avanneleikattujen valtakunnallisissa ja paikallisyhdistyksen tapahtumissa. Finnilco ry:n kevät- ja syyskokouksissa hän toimi muutaman kerran oman paikallisyhdistyksensä, Vaasailcon, virallisena edustajana. Useamman vuoden ajan hän kuului Vaasailcon hallitukseen ja toimi Kokkolan seudulla erittäin hyvänä tukihenkilönä. Teuvo piti yhteyttä sekä keskusjärjestön hallitukseen että muihin paikallisyhdistyksiin saadakseen tietoa tapahtumista ja toiminnoista avanneleikattujen kentällä. Hänen artikkeleistaan tässä lehdessä olemme saaneet erityisohjeita verotusta koskevissa asioissa ja hän oli myös valmis puhelimitse antamaan ko ohjeita. Teuvo oli sosiaalinen ja helposti lähestyttävä henkilö sekä valmis keskustelemaan moninaisista meitä avanneleikattuja koskevista ongelmista. 1980-luvun puolivälissä minulla oli henkilökohtaisesti tilaisuus syvälliseen keskusteluun Teuvon kanssa. Finnilcon Uumajaan tehdyllä viikonloppu-purjehduksella meidät oli sijoitettu samaan hotellihuoneeseen. Hänen kanssaan oli helppo paneutua syvällisiin ja arkaluontoisiin ihmissuhteita koskettaviin kysymyksiin. Teuvoa jäivät kaipaamaan vaimo, kaksi lasta, kuusi lastenlasta sekä sisar ja veljet perheineen. Kuolinilmoitus lehdessä päättyy koskettaviin sanoihin: Kun suru häipyy tulevat muistot ja jokainen niistä koskee yksitellen. Kiitoskirjeessään Risto Westmanille Teuvon puoliso Anna-Liisa kirjoitti muun muassa: Toisin uskoin, toisin toivoin, toisin tahdoin, toisin unta näin. Toisin tahtoi elämä. Finnilco ry:n puolesta, Osmo Lindroos POHJOIS-KARJALAN ILCO RY Aulikki Koistinen, puheenjohtaja Marjomäentie 43, 82600 Tohmajärvi Puh. 040-5826 072 E-mail: aulikki.koistinen@luukku.com Teija Karttunen, sihteeri Karttulantie 3, 80400 Ylämylly 013-285 686, 050-5468 714 E-mail: karttunen.teija@kolumbus.fi Pirkko Hirvonen, varapuheenjohtaja 30 PÄIJÄT-HÄMEEN ILCO RY Markku Rossi, puheenjohtaja Tuokkostie 2 B 12, 18200 Heinola Puh. 03-7158 832 044-2731 544 Internet: markku.rossi@phnet.fi Eija Kymäläinen, sihteeri/rahastonhoitaja Välitie 9, 16800 Hämeenkoski 03-7807 617, 040-7712 595 Laura Murto, varapuheenjohtaja Murrontie 15, 17440 Vähimaa Puh. 03-7663 529 Yhdistyksen toimi- ja kokoontumispaikka: Lahden Invakeskus, Hämeenkatu 26 A, 15140 Lahti Puh. 03-7345 541 Internet: www.neuvokas.org Syksyn tapahtumat: 13.09. Kerhoilta klo 18.00 10.10. Kerhoilta klo 18.00 11.11. Kerhoilta klo 18.00 13.11. Pikkujoulu klo18.00 Talvikauden Boccia-turnaukset Lahden urheilutalolla. Ilmoittautumiset Tapio Hytille Puh. 03-7348 743 Hyvää syyskautta kaikille toivottaa Hallitus ITÄ-SAVON ILCO RY Reijo Toivonen, puheenjohtaja Kirkkolahdenkatu 8 A 3 57100 Savonlinna Puh. 015-273 162 GSM 050-5723 696 Matti Kaskinen, sihteeri Tehtaankatu 14 A 2 57230 Savonlinna Puh. 0500-172 824 RAUMAN ILCO RY Maritta Dits, puheenjohtaja Kirsikkatie 10, 26660 Rauma Puh. 02-8251 907, 050-5625 039 Martta Jortikka, sihteeri Kolantie, 26510 Rauma Puh. 02-8230 225 Syksyn kerhopäiville kokoonnumme seuraavasti: 1.09.2004 klo 13.00 6.10.2004 klo 13.30 3.11.2004 klo 13.30 sääntömääräinen syyskokous Kokoontumispaikka on Nuortentalo, Hallikatu 12 Joulujuhlaa vietämme marras-joulukuussa TURUN SEUDUN ILCO RY Jarmo Salonen, puheenjohtaja Voutintie 3, 21270 Nousiainen Puh. 02-431 7033 045-671 7033 E-mail: jarmo.salonen@icenet.fi Anita Nyberg, sihteeri Bläsnäsintie 4 A 4, 21600 Parainen Puh. 02-458 0559 050-461 7183 E-mail: oeds.anita@parnet.fi Yhdistyksen osoite: PL 508, 20101 Turku Kotisivumme: www.turunseudunilco.fi Syyskauden toimintaa: Päiväkerhot Ruusukorttelissa klo 14-16 kuukauden toisena torstaina eli 08.09. 13.10. ja 10.11. Vierailijoina tuoteesittelijät. Syyskokous la 23.10. klo 13.00 Meri-Karinassa Hirvensalossa. Aloitamme maittavalla lounaalla ja sen jälkeen kokoonnumme ratkomaan sääntöjen määräämiä kysymyksiä. Pullakahvit juomme ennen poistumista. Joulujuhla marras-joulukuun vaihteessa Vesijumppaa Ruusukorttelissa tiistaisin klo 18.00 alkaen Tarkemmin jäsentiedotteissa ja Turun Sanomien Treffi-liitteessä muutama päivä ennen tapahtumaa. 31 Hyvää syksyä! Hallitus OULUN SEUDUN ILCO RY Antti Salminen, puheenjohtaja Rajakuja 6, 90630 Oulu Puh. 08-530 628, 0400-280 374 E-mail: antti.salminen@koti.fimnet.fi Terttu Annala, sihteeri Mustasuontietie 23 D 4, 90560 Oulu puh. 08-349 175, 040-549 2459 Terveiset täältä Oulusta. Kesää on vielä jäljellä, sanotaan laulussa, mutta syksy ja talvi lähestyvät vääjäämättömästi. Niinpä on aika lähetellä kuulumisia lehteen. Syyskokouksessa 23.10. Aleksinkulmassa käsitellään säännöissä mainitut asiat. Luvassa mielenkiintoisia esitelmiä ja tuote-esittelyitä asioiden lomassa ja tietysti ruoka- ja kahvitarjoilua. Tämä on virallinen kutsu. TERVETULOA! Kesäkuun alussa 05.06. teimme retken Kierikkiin Yli-Iihin, jossa tutustuimme kivikautisiin asutuksiin ja 6000 vuotta vanhoihin kalastus- ja metsästysvälineisiin luentojen ja näyttelyiden avustuksella. Retki oli varsin onnistunut ja uutta tietoa tuli roppakaupalla. Kerhoillat jatkuvat jälleen syksyllä. Mutta nyt tulee tärkeää asiaa: vaihdamme kerhon pitopaikkaa lokakuussa. Kokoonnumme 28.10. Aleksinkulmassa osoitteessa Aleksanterinkatu 9 klo 17.30. Päivä on torstai. Kokoonnumme lokakuusta lähtien kuukauden viimeisenä torstaina. 28.10. kerhoillassa esitelmöi Ulla Jorma luontaishoidoista. 25.11. keskustelemme pankkipalveluista, mukana on pankin edustaja. Joulukuussa tutustumme Oulun uudistettuun teatteriin katsomalla näytelmän Reviisori 11.12. klo 14.00, jonka jälkeen menemme syömään johonkin hyvään ruokapaikkaan. Liput jokainen maksaa itse, mutta ruuan tarjoaa yhdistys. Ilmoittautumiset puheenjohtajalle 19.11. mennessä. Kainuun kerho järjestää matkan Tallinnaan. Tiedustelut Urpo Huusko puh. 0400-920 683. Myös oululaiset joukolla mukaan. Talvea odotellessa terveisin Antti Salminen Oululaiset retkellä Yli-iissä. Vieressä: kuunnellaan oppaan selostusta. Alla: kivikautista asutusta. Kuvat: Antti Salminen SATAILCO RY Matti Lehto, puheenjohtaja Antinkatu 23 B, 28100 Pori Puh. 02-6339 402, 050-611 72 Eila Vehmanen, sihteeri Alasentie 16, 29640 Honkakoski Puh. 02-5415 145 32 Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa 2004. Aineisto päätoimittajalle viimeistään 10.11. 2004. Aineiston voi toimittaa paperiversiona, levykkeellä tai sähköpostitse. Yhteystiedot sivulla 2. Sähköiset kuvat suoraan Eija Rauhalalle osoitteeseen eija.rauhala@pp.inet.fi K I I T O S! Seuraavassa lehdessä mm: Kurssiraportteja Abscessista Ipaa-kysely Harmittaa Kokousraportteja YM. TAITA TÄSTÄ FINNILCO maksaa postimaksun FINNILCO ry vastauslähetys Sopimus 00140-76 33003 TAMPERE 33 TEIPPAA TÄSTÄ 3/2004 LIITTYMISLOMAKE Kirjoita tekstaten! Jäsenyhdistys:_________________________________________________________________________ Sukunimi:_____________________________________ Etunimi______________________________ Osoite:______________________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka:_________________________________________________________ Sähköposti:____________________________________ Puhelin:______________________________ Syntymäaika:___________________________________ Leikkausvuosi:________________________ Jäsenlaji: (rasti oikeaan vaihtoehtoon) o o o o o o o o o Paksusuoliavanne Ohutsuoliavanne Virtsatieavanne Kockin rakko J-pussi ( IPAA ) Suolirakko Crohnin tauti Haavainen paksusuolentulehdus Kannatusjäsen o Muu ( mikä )__________________________________________________________________ Osoitteen muutos: Jäsenyhdistys:_________________________________________________________________________ Vanha osoite__________________________________________________________________________ Vanha postinumero ja postitoimipaikka:___________________________________________________ Muu tiedote:__________________________________________________________________________ _________________________________________________________________________________________ ________________________________________________________________________________________ Päiväys:______________________________ Allekirjoitus:___________________________________ 34 AVANNEPOLIKLINIKAT LAPIN KESKUSSAIRAALA ROVANIEMI Avannehoitaja: Marja Kuusijärvi ja Satu Lämsä Poliklinikka: to klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: (016) 3284 111 osasto 4 A LÄNSI-POHJAN KESKUSSAIRAALA KEMI Avannehoitaja: Jaana Ylimäinen Poliklinikka: Pe klo 9-13 Ajanvaraus: 016-243320 ja 016-243351 MIKKELIN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja: Tiina Kiiskinen, Ulla Hokkanen Poliklinikka: to (soittoaika to 12.00-13.00) Ajanvaraus: (015) 3511 kir.pkl./avannehoitaja OULU OYS Avannehoitaja: Marja Niskasaari Poliklinikka: ti-to klo 9.00-15.00 Ajanvaraus: (08) 315 2011/haku POHJOIS-KARJALAN KESK.SAIRAALA JOENSUU Avannehoitaja: Leena Heikkinen Poliklinikka: ke Ajanvaraus: 8.00-9.00 ja 13.00-14.00 (013) 171 6272 PORI Avannehoitaja: Sirkku Vainionpää ja Sirkku Peltomaa Poliklinikka: to klo 8.00-15.00 os. B3:n tiloissa Ajanvaraus: ma-pe os. B3 (02) 627 6232 (02) 627 71/pyydä avannehoitaja hakuun PORVOO, sosiaali- ja terveyskeskus Avannehoitajat: Eeva Heinonen ja Marjatta Harjunen Poliklinikka: Sopimuksen mukaan Ajanvaraus: 019-520 4351 RAUMAN ALUESAIRAALA Avannehoitaja: Ritva Hovi Poliklinikka: os. 3:n tiloissa sop. muk. Ajanvaraus: (02) 8355 232 SAVONLINNAN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja: Ulla Mutanen, 015-581 3118 Poliklinikka: Vastaanotto 1pv/kk Ajanvaraus: 015-581 3200 SEINÄJOEN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja: Hilve Prusti, vt. Raija Viitasaari Poliklinikka: ma-pe klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: 06-415 5391 TAMPERE TAYS Avannehoitaja: Päivi Ahola, Jaana Janhunen Poliklinikka: ma-pe Ajanvaraus: (03) 3116 6523 TURKU, KARINA Avannehoitaja: Riitta Laine Poliklinikka: ti klo 10.00-12.00 Ajanvaraus: (02) 2657 929 TURKU TYKS Avannehoitaja: Irja Virkki Poliklinikka: kuukauden viimeinen pe klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: (02) 313 1221 VANTAA, PEIJAKSEN SAIRAALA Avannehoitaja: Eila Saarinen ja Anne Stadig Poliklinikka: parillisen viikon pe klo 8.00-15.30 Ajanvaraus ja soittoaika: parillisen viikon pe klo 12-13.30 (09) 4716 78 47 VAASAN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja: Nancy Sand/Birgitta Korvo Poliklinikka: ke ja to Ajanvaraus: (06) 3231 111/haku ESPOO JORVIN SAIRAALA Avannehoitaja:Päivi Suhonen, Tuija Vanhatalo Poliklinikka: pe 7.30-15.30 Ajanvaraus: (09) 8611/haku ETELÄ-KARJALAN KESKUSSAIRAALA, L-RANTA Avannehoitaja:Helena Pehkonen Poliklinikka: ke ja pe klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: (05) 6115 411 HEINOLAN KAUPUNGIN TERVEYSTOIMI Avannehoitaja: Eija Pasanen Poliklinikka: ma-pe klo 11.00-16.00 Ajanvaraus: (03) 8494 385 HKI, MARIAN SAIRAALA Avannehoitaja: Kirsi Hiekkanen, puh. 09-4716 3538 Sanna Vikla, puh. 09- 4716 3555 Poliklinikka: Ke (parilliset viikot) klo 13.30-15.30 Ajanvaraus: klo 9.00-15.00 puh. 09-4716 3207 HKI HUS LASTEN JA NUORTEN SAIRAALA Avannehoitaja: Leila Uusimaa Poliklinikka: ma-pe Ajanvaraus: (09) 4717 3774 HKI HYKS MEILAHTI Avannehoitajat: Maritta Sipponen p. 050-427 2158 (ma-pe klo 9-15) Sanna Moksén-Aalto p. 050-427 0563 (ma ja pe klo 9-15) Ajanvaraus: Ma-Pe klo 9-15 Puh. 09-471 75637 KAINUUN KESKUSSAIRAALA KAJAANI Avannehoitaja:Marjo Kouvonen Poliklinikka: ke 12.00-15.00 Ajanvaraus: osasto 6 (08) 6156 2370 KANTA-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA, H-LINNA Avannehoitaja:Hilkka Vallinheimo (os. 51 ja 52), Leea Kuitunen (kir.pkl.) Poliklinikka: ma-pe klo 9.00-14.00 Leea Kuitunen Ajanvaraus: (03) 6292 830 tai 6292 832 KESKI-POHJANMAAN KESKSAIR. KOKKOLA Avannehoitaja:Margita Andtbacka Poliklinikka: kuukauden I, II ja viimeinen keskiviikko klo 8.00-15.00 Ajanvaraus: (06) 8264 293 tai (06) 8264 262 KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA, JYVÄSKYLÄ Avannehoitaja:Varpu Kultti ja Anna-Maija Pehkonen Poliklinikka: ma klo 8.00-16.00 haku 014 2692 773 Ajanvaraus. 014-269 1037 KUOPIO KYS Avannehoitaja: Tuula Janhunen Kirurgian plk: ma, puh. 017-173 311/haku Ajanvaraus. 017-173311/haku Avannehoitaja: Seija Veikanmaa Os. 2202/2207: ke ja pe Ajanvaraus: 017-172 654 KYMENLAAKSON KESKUSSAIRAALA KOTKA Avannehoitaja: Marja-Leena Hulmi ja Hilkka Horn Soittoaika: Parillisen viikon tiistai klo 7.30-9.30 Puh. 05-220 5753 Poliklinikka: Parillisen viikon tiistai klo 8.00-15.30 Ajanvaraus: Puh. 05-220 5290 klo 12.00-14.30 LAHTI PÄIJÄT-HÄMEEN KESKUSSAIRAALA Avannehoitaja:Mirja Ilvonen Poliklinikka: ma klo 10.00-15.00 (03) 8192 477 Ajanvaraus: 9.30-11.30 (03) 8192 631 MUUTOSILMOITUKSET MUUTOSILMOITUKSET:: HELENA PARILA, UKONKATU 12, 48600 KARHULA 35 PUH 050 566 0501 Hyödyllisiä www-sivuja: www.finnilco.fi www.kela.fi www.ilco.nu Ruotsin Ilco www.norilco.no Norjan Ilco www.copa.dk Tanskan Ilco www.krabb.is Islannin Ilco www.ostomyinternational.org IOA www.tohtori.fi Sairauksien yms. laaja kirjo www.gastrolab.fi Suolisto- ja vastaavat sairaudet www.turunseudunilco.fi/finnilco-lehti
© Copyright 2025