S YÖ PÄ JÄ R J E S T Ö J E N A I K A K AU S L E H T I 5/13 10 Toimeentulo askarruttaa potilaita 12 Syöpähoidoista ei tingitä kovinakaan aikoina 26 Sairaus ja toivo sekä muita kirjoja 20 Sirpa Jalkanen tutkii, kuinka elimistö puolustautuu syöpää vastaan www.cancer.fi 12 Petri Bono aloittaa vuoden 2014 alussa HYKS:n uuden Syöpäkeskuksen johtajana. » TÄSSÄ NUMEROSSA 6 9 16 Marjaana Melanen sairastaa kroonista imusolmukesyöpää. 22 Pienyrittäjän sairausloma kuluu töissä Kirsi Pirinen leikkasi hiuksia myös sairauslomallaan Sairastuminen voi hankaloittaa toimeentuloa Suomen Syöpäyhdistyksen puhelinpalvelussa vastataan toimeentuloon liittyviin kysymyksiin 10 Potilaat kertovat Kysyimme potilailta toimeentulosta ja hoitopaikan valinnasta 12 Syöpähoitoihin satsataan kovinakin aikoina Petri Bono vakuuttaa, että syöpähoidoissa ei säästetä 15 Kirjoituskilpailu: Mikä syövässä pelottaa? 16 Elämää syövän kanssa Marjaana Melanen sairastaa kroonista imusolmukesyöpää 20 Väsymätön Sirpa Jalkanen tutkii ihmisen puolustusjärjestelmää 24 Varjossa auringon alla UV-säteilyltä suojautumista voidaan edistää myös katoksia rakentamalla 25 Väärää verta Kirsti Kurosen runot kertovat luuydinsyövän sairastamisesta 26 Kirjoja Toivon suuri pieni tietokirja ja muita kirjoja Sahrami on sekä väri että mauste. » JOKA NUMEROSSA 3 Pääkirjoitus Tulevaisuuden Syöpäjärjestöt 19 Kolumni Mieti, ketä uskot! 4 Puheenvuoro Hyvää mieltä Roosa nauha -kampanjasta 22 Väri Sahrami 29 Ajassa Marraskuu 2013 5/13 PÄÄKIRJOITUS Tulevaisuuden Syöpäjärjestöt Kannen kuva: Jorma Keski-Säntti Voita Fiskarsin Roosa puutarhatyökalusetti Kerro meille mielipiteesi? Mikä on lehden paras juttu? Anna palautetta lehden sisällöstä ja ulkoasusta sähköpostilla toimitus@cancer.fi tai postikortilla osoitteeseen: Syöpä-Cancer -lehti Pieni Roobertinkatu 9 00130 Helsinki Kaikkien 22.12. mennessä vastanneiden kesken arvotaan kaksi Fiskarin puutarhatyökalusettia. Syöpä-lehden numeron 4/2013 parhaaksi artikkeliksi lukijat valitsivat potilaiden tunteista kertovan kokonaisuuden. Roosan kakkuvuoan voittivat Päivi Puomila Hinnerjoelta ja Päivikki Nieminen Kausalasta. Kiitos palautteesta! MILLAINEN SYÖPÄJÄRJESTÖT on vuonna 2030? Mistä vuosien 2015–2030 aikaansaannoksista Syöpäjärjestöt tuolloin tunnetaan? Näitä kysymyksiä pohdin lokakuun alussa Jyväskylään kokoontuneiden Syöpäjärjestöjen vapaaehtoisten kanssa. Tapahtuma oli koonnut innostuneen joukon hyvinkin erilaisissa tehtävissä toimivia vapaaehtoisia eri puolilta Suomea. Mukana oli vertaistukihenkilöitä, arjen ystäviä, saattohoitotukihenkilöitä, kokemuskouluttajia sekä paikallisosastojen luottamustehtävissä toimivia. Joukkomme oli mitä asiantuntevin pohtimaan Syöpäjärjestöjen tulevaisuutta. Mistä tähänastisista saavutuksista Syöpäjärjestöt nyt tunnetaan, kun Suomen Syöpäyhdistyksen perustamisesta on kulunut 77 vuotta ja Syöpäsäätiön perustamisesta 65 vuotta? Syöpäjärjestöt vaikutti ratkaisevasti siihen, että Suomessa käynnistyi asianmukainen syövänhoito ja että meille kehittyi koko maan kattava syöpäsairaanhoito. Jo ennen 1960-luvun sairausvakuutusuudistusta Syöpäjärjestöt huolehti siitä, että potilailla oli mahdollisuus hoitoihin taloudellisesta asemastaan riippumatta. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus syövänhoidossa ovat olleet aina Syöpäjärjestöjen tärkeimpiä tavoitteita. Syövänehkäisyssä ja syöpäseulonnoissa Syöpäjärjestöjen rooli on ollut vieläkin tärkeämpi. Tupakkalaki maailman ensimmäisten joukossa sekä tuloksiltaan erinomaiset kohdunkaulansyövän ja rintasyövän seulonnat eivät olisi todennäköisesti toteutuneet ilman Syöpäjärjestöjen aktiivisuutta. Syöpäsäätiön tuki tieteelle on vaikuttanut ratkaisevasti syövänehkäisyn, varhaisemman diagnostiikan ja hoitojen kehittämiseen. Nämä ja monet muut toimet ovat tuoneet lisää terveitä vuosia suomalaisten elämään. Tärkeimpiä aikaansaannoksia ovat kuitenkin ne, joista mikään muu taho ei olisi huolehtinut. Syöpäjärjestöt on tarjonnut Suomessa kattavasti tietoa ja tukea syöpään sairastuneille ja näiden läheisille. Sairaanhoitajien neuvontapalveluiden ja vertaistukihenkilöiden avulla sairastunut on saanut apua ahdistukseensa ja voimia taisteluunsa syöpää vastaan. Syöpäjärjestöt ovat myös tarjonneet tietoa meille kaikille siitä, miten omilla elämäntapavalinnoillaan voi vähentää riskiänsä sairastua syöpään. Mistä meidät tulevaisuudessa muistetaan? Mitä me teemme tulevina syövän voittamiseksi ja syöpäpotilaiden auttamiseksi? Jyväskylään kokoontuneet vapaaehtoiset pitivät tärkeinä esimerkiksi sitä, että vertaistuki muuttuu osaksi hoitopolkua ja että Syöpäjärjestöjen palvelut nähdään olennaisena osana syöpäpotilaan hoidon ja kuntoutumisen kokonaisuutta. Seulonnat ovat laajentuneet uusiin potilasryhmiin ja tuottavat lisää laadukkaita elinvuosia. Syöpään sairastuneiden pitkäaikaisseuranta on järjestetty niin, että potilaat voivat kokea olonsa turvalliseksi. Tulevaisuudessa syöpään sairastuneen ei tarvitse kokea huolta perheensä toimeentulosta kuten nyt. Vapaaehtoiset esittivät myös, että vertaistuki olisi kansalaistaito, johon valmennettaisiin koulunpenkiltä alkaen. Tuen saaminen ja tuen antaminen tulisi tehdä nykyistä helpommaksi, kummankin kynnystä pitäisi madaltaa. Vapaaehtoistoimijoiden ideointi oli erinomainen alku Syöpäjärjestöjen uuden strategian valmistelulle. Valmistelemme strategiaa koko ensi vuoden ja jokainen jäsen ja Syöpä-lehden lukija on lämpimästi tervetullut siihen osallistumaan. Syöpäsäätiön tunnusta lainaten: ”Laitetaan syövälle piste”. Sakari Karjalainen pääsihteeri Shutterstock ALUKSI l Toivolle on kysyntää Leena Mallat muistelee Potilaan Lääkärilehdessä erästä joulunalusta, jolloin keuhkokuvista löytyy jotakin. Joulu meni hautajaisia valmistellen, jo kolmannen kerran, Mallat kirjoittaa. Hän on kokenut rintasyövän ja lymfooman. Lymfooma oli aikanaan löytynyt keuhkoista. Joulun jälkeen keuhkokuvien syyksi löytyi tulehdus, joka on hoidettavissa lääkkein. Tosin tulehdus voi ennakoida lymfoomaakin. Onneksi keuhkokuvat vahvistivat, että sairaus ei ole uusinut. Mallat kirjoittaa kroppansa olevan kuin pörssiyhtiö, tämä kvartaali meni hyvin. Elämä on huoletonta, aina seuraavaan tarkastukseen asti. Syöpään sairastumiseen liittyy monia ikäviä tunteita ja muistoja. Monia jännittää, syystäkin, aina kun tarkastus lähenee. Suurina juhlapyhinä vuoristorataa on erityisen hankala sietää. Entä jos vakavan sairauden lisäksi pitää huolehtia myös taloudesta? Suomessa sairaus ei onneksi vie suoraa päätä taloudelliseen kriisiin. Mutta nykyajan talouspuhe on omiaan huolestumaan kenet tahansa, terveenkin. Maailmantalous on entistä herkempi ja riippuvaisempi monista tekijöistä. Meneillään on myös iso työelämän rakennemuutos, joka muuttaa ammattien kuvia. Sairauden ympärille voi kehittyä markkinoita, joiden tavoitteena on tehdä voittoa lupaamalla katteetonta toivoa. Tämäkin saattaa johtaa taloudelliseen ahdinkoon, sillä yhteiskunta ei yleensä korvaa kaikkia kuluja, varsinkaan jos niille ei löydy lääketieteellistä perustetta. Yksi järjestön tehtävä on valvoa potilaiden etuja. Tutkittua tietoa on saatava päätöksentekijöiden ulottuville helposti. Toinen tärkeä tehtävä on antaa asiallista tietoa syövästä potilaille ja heidän läheisilleen. Kun kuva sairauden laadusta on suurin piirtein oikea, on helpompi suhtautua tulevaisuuteen. Onneksi suomalaisilla on hyvät tiedot syövästä eikä sairauteen liity taikauskoa. Läheiset ja ystävät saattavat silti tietämättömyyttään loukata sairastunutta. Jos on tottunut itse päättämään, jo pelkästään alistuminen sairauden ja hoitohenkilökunnan ehdoille saattaa tuottaa tuskaa. Koska ihmiset ovat erilaisia, toinen ihminen saattaa samassa tilanteessa kokea kovaa stressiä joutuessaan itse tekemään valintoja. Keneltäkään ei saa viedä toivoa. Viestinnällä on tässä merkittävä osa. Sairautta ei saa vähätellä. Joulun viettäminen epätietoisuudessa on ikävää, mutta onneksi kaikki hälyttävä ei aina merkitse pahinta. Toivo kantaa pyhien yli. ■ Satu Lipponen toimituspäällikkö » PUHEENVUORO Hyvää mieltä Roosa nauha -kampanjasta SELVITTELIN ALKUSYKSYSTÄ lähtisikö opiskelijoita Roosa nauha -kampanjaan lipaskerääjiksi. Opiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opiskelijavuotenaan nälkäpäiväkeräykseen. Ajattelin silti, että olisi hienoa jos edes muutama lähtisi myös toiseenkin keräyskampanjaan. Yllätykseksi 40 opiskelijaa ilmoittautuikin mukaan! Opiskelijat tulivat ujoina ja epävarmoina hakemaan lipasta. Rohkaisun saattelemana he suuntasivat keräyskohteisiinsa. Palatessaan posket Roosaliivin kanssa kilpaa hehkuen he kertoivat kokemuksistaan ihmisten parissa ja kuinka ihmiset tulivat heidän luokseen positiivisin mielin. 4 Yllättävää oli ollut se, ettei lahjoitusta tarvinnut ”kerjätä” vaan ihmiset tulivat itse antamaan sen. En osannut kuvitellakaan, kuinka monelle ja kuinka paljon hyvää mieltä kampanja toi tullessaan. Hyvän mielen ketjureaktio alkoi lahjoittajista, siirtyen opiskelijoihin ja päätyen meille toimistoon. Puhumattakaan siitä miten ketjureaktio laajenee edelleen kohteisiin, joita emme osaa edes kuvitella. Tässä oli mielestäni hyvä esimerkki siitä kuinka vapaaehtoistyö lisää ihmisten hyvinvointia ja levittää ympärilleen hyvää mieltä! ■ Hannele Arvekari • Keski-Suomen syöpäyhdistyksen toiminnanjohtaja ISSN 0356-3081 Päätoimittaja: Sirkku Jyrkkiö Toimituspäällikkö: Satu Lipponen Toimitussihteeri: Maarit Rautio Toimitus: Caj Haglund, Päivi Lähteenmäki, Pirkko Ollikainen, Päivi Pakarinen, Leena Rosenberg-Ryhänen Toimittajat: Jaana Ruuth, Anu Kytölä Lääketieteellinen toimittaja: Liisa Pylkkänen Taitto: Toni Talvenheimo / Total Layout Oy Valokuvaajat: Pasi Leino, Jouko Keski-Säntti, Kuvatoimisto Shutterstock Toimituksen osoite: Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki Osoitteenmuutos tehdään omaan jäsenyhdistykseen, jonka yhteystiedot löytyvät lehden välissä olevasta liitteestä. Puhelin: 09 1353 3264 r Shutterstock SyöpäCancer on Syöpäjärjestöjen julkaisema aikakauslehti. Ilmestyy viisi kertaa vuonna 2013. Painosmäärä on 125 000. Tilaushinta 33 € vuosikerralta. Jäsenille lehti on ilmainen. 43. vuosikerta Marraskuu 2013 Tunnin kävelylenkki päivässä pienentää rintasyöpäriskiä RINTASYÖVÄN riskiä voi vähentää liikkumalla. Lokakuussa julkaistussa laajassa amerikkalaistutkimuksessa päivittäinen raskas liikunta laski riskiä eniten, mutta myös kävelyllä saatiin huomattavia terveyshyötyjä. Amerikan syöpäyhdistyksen koordinoimassa tutkimuksessa havaittiin, että tunti rankkaa liikuntaa päivittäin laski rintasyövän riskiä 25 prosenttia. Tunnin kävely päivittäin pudotti riskiä 14 prosentilla. Tutkimuksessa oli mukana yli 70 000 vaihdevuotensa ohittanutta naista, joita seurattiin 14 vuoden ajan. Rintasyöpään heistä sairastui noin viisituhatta. » RESEPTI Tutkimusta johtanut epidemiologi Alpa Patel Amerikan syöpäyhdistyksestä (American Cancer Society) kertoo, että liikunta alentaa syöpäriskiä pitkälti hormonien vuoksi. – Mekanismi on enimmäkseen hormonaalinen. Rintasyövän riskiin vaikuttaa elinikäinen altistuminen estrogeenille. Paljon liikkuvilla naisilla on alhaisempi estrogeenitaso kuin koko ikänsä enimmäkseen istuneilla. Liikunnan lisäksi suositellaan terveellisessä painossa pysymistä ja alkoholin käytön rajoittamista. CHILISUKLAA-PERUNALEIVOKSET Teppo Johansson Sähköposti: toimitus@cancer.fi Internet: www.cancer.fi Repro: TS-Yhtymä Oy, Helsinki Paino: Hansaprint, Turku 2013 Aikakauslehtien liiton jäsenlehti Lahjoittamalla voit auttaa • Syöpäsäätiö rahoittaa lahjoitusvaroin syöpätutkimusta sekä sairastuneille ja heidän läheisilleen tarjottavia tuki- ja neuvontapalveluita. • Lahjoitustili: Nordea FI20 2344 1800 0032 29 • Lahjoittajapalvelu: puh. 09 1353 3286, lahjoitukset@cancer.fi • www.syöpäsäätiö.fi 300 g (3–4 kpl) keitettyjä perunoita 200 g rasiamargariinia (ra 60%) 1,5 dl sokeria 2 munaa 1 dl siirappia 3,5 dl vehnäjauhoja (kolmannes voi olla hiivaleipä- tai spelttijauhoja) 2 tl leivinjauhetta 2 tl kardemummaa 0,25 tl suolaa Kuorrutukseen: 170 g chili- tai taloussuklaata 1,5 dl ranskankermaa Koristeeksi: mantelirouhetta • Kuori keitetyt, kylmät perunat ja raasta ne hienolla terällä. Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää munat yksitellen vatkaten. Sekoita joukkoon perunaraaste ja siirappi. • Yhdistä kuivat aineet ja lisää taikinaan. Sekoita nopeasti. Levitä taikina kooltaan noin 20 x 30 cm:n vuokaan. • Paista 175 asteessa uunin alaosassa noin 25 minuuttia. Sulata suklaa vesihauteessa ja lisää ranskankerma . Sekoita voimakkaasti, kunnes seos on tasaista ja kiiltävää. • Levitä suklaaseos jäähtyneen levyn pinnalle. Ripota päälle mantelirouhetta. Ohje: Kotimaiset Kasvikset ry Keräyslupa: 2020/2012/4587 5 Pienyrittäjän töissä sairausloma kuluu Kun Kirsti Pirinen kuuli lääkäriltä, että hänellä on hyvät mahdollisuudet selvitä syövästä, hän meni kotimatkalla ostamaan itselleen kävelykengät. Hintaa katsomatta ja juuri sellaiset, joista hän oli aina haaveillut. Säästämisen tarvetta hän ryhtyi pohtimaan vasta myöhemmin. Teksti Paula Mannonen Kuvat Juha Tanhua K ampaaja Kirsti Pirinen oli pyörittänyt omaa yritystään lähes 20 vuotta, kun häneltä löydettiin non-Hodginin lymfooma. Syövästä hänellä ei ollut minkäänlaista kokemusta edes lähisuvun kautta, joten kaikki sairauteen liittyvä oli uutta. – Se oli kauhean pelottavaa. En tiennyt, voidaanko minulle ylipäätään tehdä mitään, vai loppuuko elämä tähän. Lääkäri vain sanoi, että asiat eivät ole nyt hyvin ja kirjoitti lähetteen sairaalaan. Siellä tehtiin vielä paljon kokeita ja hoitokin ehti alkaa ennen kuin paranemisen mahdollisuus kävi selväksi. Kulut pyörivät, tulot vähenevät Pirinen sai sairauslomaa solunsalpaajahoitojen ajaksi, mutta monien pienyrittäjien tavoin hänen oli mahdollista käyttää sitä vain osittain. Kampaamon vuokra, yrityksen vakuutukset ja verot sekä kirjanpidosta ja muusta asioiden hoitamisesta johtuvat kulut oli maksettava, tuli liiketoiminnasta tuloja tai ei. 6 Töistä olisi voinut jäädä kokonaan pois vain sanomalla vuokratilan irti ja lopettamalla yrityksen toiminnan. Niin tyhjän päälle en halunnut hypätä. Koska yrittäjän sairauspäiväraha ei riittänyt yrityksen menoihin ollenkaan, katoin juoksevia kuluja tekemällä töitä voimien mukaan. Se aiheutti kylläkin samalla karenssipäiviä päivärahaan. Vaikka Pirinen sanoo joskus miettineensä, että toisen palkkalistoilla oleva välttyy monelta pienyrittäjän huolelta, ammatin harjoittaminen toimi hänelle myös voiman lähteenä. – Uusia asiakkaita en ottanut, mutta vakituisia halusin palvella. Kai siinä oli jonkinlaista elämän halua mukana. Minulle oli tärkeää, että panen peruukin päähän ja laitan itseni ihmisen näköiseksi ja menen töihin. Lovi säästöihin Terveys oli Pirisen suurin huolenaihe, mutta taloutta ei sairastuessa voinut unohtaa. Kun työtä ei jaksanut tehdä joka päivä tai kokopäiväisesti, tulot jäivät usein menoja pienemmiksi. Tilanne pakotti tinkimään siitä, mistä voi. Kodin suuremmat hankinnat laitettiin jäihin, ennakkoveroihin Pirinen haki vähennystä, lehtitilaukset katkaistiin ja kampaamon radiokin meni kiinni tekijänoikeusmaksujen säästämiseksi. Kirsti Pirinen sinnitteli töissä myös syöpähoitojen aikana, jotta yritys olisi pysynyt pystyssä. Aika paljon yrittäjällä on kuitenkin kuluja, joita ei voi karsia. – En enää edes muista tarkalleen, mitä kaikkea tuli tehtyä, sillä joku lokero on kuin pyyhitty muistista pois. Jälkikäteen olen kyllä ihmetellyt, miten silloin jaksoi päivästä toiseen. Pirinen käyttää tilitoimiston palveluja, mutta kirjaa myös itse kaikki tulonsa ja menonsa. Tämän ruutupaperikirjanpidon hän uskoo helpottaneen talouden tasapainottamista. Kaikesta huolimatta sairaus söi säästöjä. – Minulla on elämässä ollut sellai- nen onnenkantamoinen, että säästöjä onneksi oli. Tähän pesämunaan tuli toki aikamoinen lovi, mutta sitä en ole harmitellut. On aivan hyödytöntä laskea jälkikäteen, mitä sairausaikana kului tai jäi saamatta. Kesti kuitenkin kauan, ennen kuin pystyin taas nos7 Kirsti Pirinen toimii nykyään myös tukihenkilönä EteläSuomen Syöpäyhdistyksessä. tamaan yrityksestä rahaa omaan käyttöön. Paraneminen ei vielä takaa pienyrittäjän tulojen palaamista sairautta edeltävälle tasolle, sillä tauon jälkeen joutuu markkinoimaan ja hankkimaan asiakkaita aivan kuin yrityksen alkuaikoina. Normaalitasolle kampaamon toiminta palasi vasta parin vuoden jälkeen. Ärsyttäviä neuvoja Yrittäjän sairauspäiväraha määräytyy pakollisen eläkemaksun mukaan. Turvan tason voi valita ja mitä enemmän maksaa, sitä suurempi päiväraha on. Pirisen karvat nousevat kuitenkin pystyyn, kun ihmiset kuittaavat yrittäjien rahahuolet toteamalla ’olisi maksanut enemmän’. – Minä olin ensinnäkin 21-vuotias aloittaessani yrittäjänä. Ei silloin ajattele eläkettä tai sairastumista. En minä kaikkein pienintä eläkemaksua maksanut, mutta sieltä alalaidasta. Vakuutus oli silti suuri lasku pienelle yritykselle. Nettilaskurin mukaan alle 53-vuotias yrittäjä saa tänä vuonna veronalais- SOSIAALITYÖNTEKIJÄ NEUVOO TUKIASIOISSA Sairastuminen voi tuoda talousongelmia kaikille, joiden toimentulo on muutenkin tiukalla, sanoo sosiaalityöntekijä Tuula Ravi Etelä-Karjalan keskussairaalasta. Liikkumavaraa kaventavat pienet tulot, mutta myös esimerkiksi yksinhuoltajuus tai asuntoon tai yritykseen otettu velka. Kasvava riskiryhmä ovat maahanmuuttajat sekä ulkomailla 8 työskennelleet, joiden on tärkeää ottaa selvää sosiaaliturvan kulkemisesta muuttajan ja hänen perheensä mukana. Jos toimeentulo askarruttaa, Ravin ohje on ottaa yhteyttä sairaalan sosiaalityöntekijään. Myös joissakin terveyskeskuksissa on sosiaalialan työntekijöitä. Terveyssosiaalityöntekijään voi ottaa yhteyttä potilas tai omainen, lähetettä ei tarvita ja palvelu on maksutonta. Neuvoa voi kysyä myös kunnan sosiaalitoimesta. Riittävätkään etuudet eivät auta, jos niitä ei saa tai osaa hakea oikeaan aikaan. Sosiaalityöntekijät neuvovat aikatauluasioissa ja auttavat tarvittavien dokumenttien kokoamisessa. Päätösten viivästyessä he voivat myös selvittää viipymisen syitä. Pienyrittäjän on pakko mennä työmaalle pitääkseen toimntaa edes jollain tasolla yllä. ta sairauspäivärahaa 875 euroa kuukaudessa noin 3 300 euron vuosimaksulla ja 1750 euron päivärahataso maksaa reilut 6 600 euroa vuodessa. 53-vuotispävien jälkeen hinta nousee. Pirisen mielestä liian yksiniittinen neuvo on myös sijaisen palkkaaminen. Kampaaja on käsityöammatti ja ihmiset hakevat juuri valitsemansa ihmisen tyyliä. Ei sitä niin vain korvata. Toisen palkkaaminen vaatisi lisäksi entistä enemmän asiakkaita ja heidän hankintansa jäisi joka tapauksessa yrittäjän vastuulle. Ja entä sitten, jos tuuraaja saa flunssan ja jää sairaslomalle? Sinänsä järkevä neuvo sairastaa ja levätä rauhassa ei sekään toimi yksinyrittävän kohdalla. – Lepo onnistuu, jos perheessä on kaksi tulonsaajaa, mutta minulla ei ollut tällaista auttajaa. Pienyrittäjän on pakko mennä työmaalle pitääkseen toimintaa edes jollain tasolla yllä. Pirinen on kulkenut pitkän matkan siitä, kun hän diagnoosin saatuaan alkoi siivota keittiön laatikosta turhia tavaroita kuoleman varalta. Hän toimii nykyisin muun muassa Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen Lahden osaston tukihenkilönä saatuaan sieltä aikanaan itse helpotusta alkuvaiheen ahdistukseen. Yrittäjyysmallikin on muuttunut syövän myötä. – Aikaisemmin tunsin aina huonoa omaatuntoa, jos en ollut paikalla aamuyhdeksästä pitkälle iltaan. Enää en kanna huolta samalla tavalla. Sairaus opetti, että elämässä voi joustaa. ■ Sairastuminen voi hankaloittaa toimeentuloa k Suomen Syöpäyhdistyksessä on vastattu puhelimitse syöpä potilaan taloudellista asemaa ja potilaan oikeuksia koskeviin kysymyksiin jo kohta vuoden ajan. Pitkä sairaus hankaloittaa usein toimeentuloa ja asioiden selvittäminen voi olla raskasta, kun samaan aikaan pitää käydä hoidoissa. Teksti Maarit Rautio KYSYMYKSISTÄ suurin osa liittyy toimeentuloon ja erityisesti sairausvakuutuksen etuuksiin. Syöpähoidot ja niistä toipuminen kestää moniin muihin sairauksiin verrattuna pitkään. Monet yllättyvät, että Kelan 300 päivän sairauspäivärahaoikeus lasketaan kahden vuoden ajalta. 300 sairauspäivärahapäivän jälkeen on oltava vähintään vuosi töissä, jotta uutta päivärahaa on taas käytettävissä. Näitä 300 sairauspäivää kuluttavat myös ne päivät, jolloin työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Syöpähoidoissa käyvällä potilaalla sairausloma jatkuu useinkin yli tuon 300 päivän. Silloin anotaan työelälaitoksen maksamaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Sairaskulut heikentävät taloutta Pitkällä sairauslomalla olevan toimeentulo vaikeutuu palkanmaksun loppumisen, Kelan sairauspäivärahalle siirtymisen ja lisääntyneiden sairaskulujen vuoksi. Jos rahat eivät riitä elämiseen sairausloman aikana, pitää keinoja suunnitella aina yksilö- ja perhekohtaisesti: tarkistaa, onko mahdollisuutta toimeentulotukeen tai johonkin muuhun tukeen, kuten asumistukeen tai Kelan vammaisetuuksiin. Pankin kanssakin kannattaa neuvotella esimerkiksi lainamaksun helpotuksista. Usein lainasta voi maksaa vain korkoja muutaman kuukauden ajan. Matkakorvaukset hankalia ymmärtää Matkakorvaukset aiheuttavat runsaasti kysymyksiä. Eniten kysytään oikeudesta käyttää taksia matkustettaessa esimerkiksi tutkimuksiin ja hoitoihin. Terveydenhuolto voi antaa luvan matkustaa taksilla vain lääketieteellisin perustein. ■ Suomen Syöpäyhdistyksen maksuton neuvontapuhelin palvelee keskiviikkoisin kello 15–17 numerossa 0800 411 303. Neuvontapuhelin on tarkoitettu syöpäpotilaille ja numerosta voi tiedustella esimerkiksi seuraavista asioista: • sairausvakuutusetuudet • toimeentulo • omaishoidontuki • eläketurva • sosiaali- ja vammaispalvelut • potilaan oikeuksiin liittyvät kysymykset Puhelimeen vastaavat näihin asioihin perehtyneet asiantuntijat, jotka ohjaavat tarvittaessa eteenpäin. Neuvontapuhelimen tarkoituksena on antaa neuvontaa yleisellä tasolla. 9 Kysyimme muutamalta potilaalta Etelä-Suomen Syöpäyhdistyksen aivokasvainpotilaiden ja heidän läheistensä ryhmästä kokemuksia sairauden aiheuttamista ongelmista toimeentulossa. Oliko sairastuminen aiheuttanut taloudellista huolta? Samalla kysyimme potilaiden halukkuutta valita itse hoitopaikkansa. Vuoden 2014 alusta tämä tulee mahdolliseksi ja hoitoihin voi hakeutua mihin tahansa sairaalaan Suomessa. Teksti Katja Repo • Kuvat Katja Repo ja Shutterstock 1. Aiheuttiko syövän sairastaminen taloudellista huolta? 2. Haluaisitko itse valita hoitopaikan? 10 OLLI PESOLA, 43, JÄRVENPÄÄ LIISA PESU, 65, HELSINKI 1. Sain diagnoosin viime keväänä ja sairauslomani osui kesälle. Opettajana olin oikeutettu palkkaan myös kesälomakuukausilta ja silloin tuloni pysyivät ennallaan. Kun sairauslomani jatkui nyt syksyllä, tuloni tippuivat. Vielä en ole taloudellista tilannettani huolehtinut, mutta mikäli sairausloma pitenee, niin sitäkin pitää miettiä. 2. Minulle hoitopaikalla ei ole niin väliä, kunhan hoidot olisivat suhteellisen lähellä kotia. On tärkeää, ettei hoitoihin ole pitkä matka, sillä hoidot ovat muutenkin raskaat. ■ 1. Olin diagnoosin saadessani vielä työelämässä, mutta taloudellisia huolia ei aiheutunut. Miehelläni oli aina ollut minua suuremmat ansiot ja pystyin luottamaan siihen, että pärjäämme. 2. Kyllä, mutta toisaalta on vaikea tietää mikä olisi paras paikka. Valintaan vaikuttaisivat lääkärin suositukset ja omat käsitykset. ■ JUKKA RAUKKO, 54, TURKU RITVA KOSTILAINEN, 58, VANTAA 1. Kyllä on aiheuttanut. Olin työelämässä kun sain diagnoosin ja jäin yli puoleksi vuodeksi sairauslomalle. Sitten palasin osa-aikaisesti töihin ja lopulta jäin kokonaan työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuloni laskivat selvästi, mutta onneksi puolisoni kävi töissä, mikä tasapainotti talouttamme. 2. Helsingissä asuessani sain hoidot Helsingissä ja nyt kun asun Turussa, saan hoidot siellä. Molemmissa olen saanut ihan yhtä hyvää hoitoa. Lääkärikäyntejä tulee todella paljon, joten on oleellista, että hoitopaikka on lähellä ja sinne on helppo mennä. Jos hoitojen alussa saisi todella hyvän lääkärin ja lääkäri vaihtaisi paikkaa, voisin ehkä seurata lääkäriä, kunhan tämä ei menisi kovin kauas. ■ 1. Kun sain syöpädiagnoosin, mielessä oli niin paljon asioita, etteivät raha-asiat tulleet ihan heti mieleen. Talous kyllä huoletti, kun jouduin pitkälle sairauslomalle. Tulevaisuus näytti epävarmalta, enkä tiennyt olisinko enää työkykyinen. Kun sairausloma piteni, myös tulot tippuivat. Palasin syövän jälkeen asteittain töihin, mutta jouduin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Silloin tulot tippuivat selvästi. 2. Toisaalta olisi kiva itse valita ja vaikuttaa, mutta on vaikea valita, jos paikoista ei ole aiempaa kokemusta. Lyhyet matkat ovat ehdottomasti hyvä asia ja myös se, että saa kaikki hoidot samassa paikassa. Silloin henkilökunta tulee tutuksi ja he tietävät mitä ja miten aiemmin on tehty. ■ HELI HÄYRYNEN, 56, PORVOO 1. Totta kai, sillä syöpä tulee aina yllättäen, eikä siihen ole voinut varautua. Olin uudessa tilanteessa ja asiat oli mietittävä uusiksi. Huomasin, etten enää pysty tekemään lainanlyhennyksiä sovitulla tavalla. Silloin käännyin pankin puoleen ja teimme yhdessä uuden koko perheen taloussuunnitelman, jossa tulot ja menot olivat tasapainossa. 2. Sehän on aivan loistavaa jos potilas voi itsekin valita ja vaikuttaa missäpäin häntä hoidetaan riippumatta asuinpaikkakunnasta! ■ 11 HOITOTULOKSET JULKISESTI NÄHTÄVILLE Uusi laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tulee voimaan 1.1.2014. Samaan aikaan käynnistyvän HYKS:n Syöpäkeskuksen johtajan Petri Bonon mielestä valinnanvapaus vaikuttaa myönteisesti laadun kehittämiseen, kun sairaalat ryhtyvät tiedottamaan hoitotuloksistaan. – Nettisivuillamme mekin kerromme keskeiset tiedot muiden muassa odotusajoista, avoimista tutkimuksista, potilasmääristä ja hoitomenetelmistä. Bono toivottaa potilaat tervetulleiksi Syöpäkeskukseen sekä maan rajojen sisä- että ulkopuolelta. – Kuulumme Euroopan syöpäsairaaloiden kärkeen, joten uskon virran kasvavan tähän suuntaan. Näillä näkymin ei ole todennäköistä, että Suomesta pitäisi lähteä hoitoihin ulkomaille. 12 ”Syöpäsairauksien lisääntymisestä huolimatta meidän on turvattava nopea hoitoonpääsy myös tulevaisuudessa”, sanoo ylilääkäri Petri Bono. Syöpähoidoista ei tingitä KOVINAKAAN AIKOINA Ylilääkäri Petri Bono sanoo, ettei valtion kulukuuri vaikuta syöpähoitojen tasoon. Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa kustannustehokkuutta haetaan toimintatapoja kehittämällä. Teksti Paula Launonen Kuvat Jouko Keski-Säntti J ulkisen talouden ahdingosta puhutaan, mutta Helsingin yliopistollisen sairaalan (HYKS) syysauringossa hohtava, teräsverhoiltu pääsisäänkäynti antaa aivan toisenlaisen vaikutelman. Nurkan takana nostokurjet laulavat ja piikkauskoneet jyrisevät. Raitilla liikkuu yhtä paljon rakentajien neonvärisiä liivejä kuin henkilökunnan valkoisia takkeja. Nettitiedotteen mukaan vanhaa pääsairaala korjataan noin 90 miljoonalla eurolla, ja yksi suurimmista lähivuosien investoinneista on Traumakeskus-Syöpäkeskuksen rakentaminen. – Rakennushankkeissa toteutetaan pitkän aikavälin suunnitelmia. Taloutta sopeutetaan muilla tavoin, esimerkiksi ylityö- ja lisätyökielloilla, lyhytaikaisten sijaisuuksien rajoittamisella ja avoimien vakanssien täyttämättä jättämisellä, toteaa syöpäklinikan ylilääkäri Petri Bono. – Samalla porukalla joudutaan tekemään vielä vähän enemmän, hän kiteyttää. Tarkastellaan prosesseja, tehdään toisin Bono luottaa siihen, että suomalainen erikoissairaanhoito pystyy tarjoamaan korkeatasoista syöpähoitoa myös taloudellisesti haasteellisina aikoina. 13 ”Seurantoja voitaisiin siirtää terveyskeskuksiin, jolloin erikoissairaala voi keskittyä vaativiin hoitoihin aiempaakin tehokkaammin”, vuodenvaihteessa aloittavan Syöpäkeskuksen johtaja Petri Bono linjaa. – Jos tarjolle tulee lääke, jonka elinaikahyöty on yksi kuukausi, tulos satsaukseen ja hoidon aiheuttamiin sivuvaikutuksiin suhteutettuna on heikko. Bono lisää, ettei hoitojen kustannustehokasta organisointia pidä sälyttää pelkästään erikoissairaanhoidon vastuulle. – Paikalliset terveyskeskukset voisivat vastata ainakin osasta jälkiseurantoja, jolloin me pystyisimme keskittymään vieläkin tehokkaammin hoitoihin. Hyötyä saisi myös potilas. – Kun seuranta järjestetään lähellä potilasta, kaukana asuvien arki helpottuu, kun aina ei tarvitse matkustaa keskussairaalan vastaanotolle, Bono perustelee. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee yksimielisyys siitä, ettei syöpähoidoista tingitä ensimmäisenä. – Syöpäsairaudet lisääntyvät, kun väestö vanhenee. Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee vahva konsensus, ettei niistä ensimmäisenä tingitä. Tuottavuushaasteisiin vastaamme kehittämällä toimintatapoja jatkuvasti. Ajankäyttöä voidaan Bonon mukaan tehostaa niinkin yksinkertaisestikuin hoitotiloja järjestämällä. – Voimme suunnitella myös hoitopalaverit uudella tavalla ja ajoittaa sisäiset neuvottelut toisin kuin ennen. Keinoja voi vielä löytyä, kun tarkastelemme työtämme kriittisesti. Vastaanottokäyntien määrää ei Bonon mukaan voi vähentää, mutta tulevaisuudessa potilaat tapaavat ehkä ny14 kyistä useammin hoitajan. Ratkaisuja tarjoaa myös uusi teknologia. – Eturauhassyövän seurannassa HUS [Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri] hyödyntää jo nyt mobiiliteknologiaa. Potilas saa kutsun heti, kun PSA-arvoissa havaitaan leikkauksen jälkeen jotain epänormaalia. Vastuu kuuluu koko hoitoketjulle Bonon mukaan vaikuttavuustavoitteet ja kustannustietoisuus tukevat toisiaan myös lääkelinjauksissa. Uusia lääkkeitä HYKS:ssä otetaan käyttöön, kun niiden teho ja vaikutus elinaikaan on osoitettu. Jonoja ei pidä hyväksyä Syöpähoidon tärkein tulevaisuuden haaste on turvata nopea hoitoonpääsy samalla, kun potilasmäärät kasvavat – arvioiden mukaan 27 prosenttia nykyisestä vuoteen 2023 mennessä. – Tarvittaessa hoitoon jäädään suoraan päivystyksestä. Näitä ovat esimerkiksi akuutit leukemiat, lymfoomat ja tulehdukselliset rintasyövät. Kun julkisuudessa puhutaan pitkistä odotusajoista, tarkoitetaan yleensä välittömien toimenpiteiden jälkeisiä, ei-kiireellisiä jatkohoitoja, Bono selventää. Jatkohoitoon pääsyn aika vaihtelee eri puolilla maata, esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on saanut Valviralta huomautuksen pitkistä sädehoitojonoista. Bono toteaa, että tällä hetkellä HYKS:in vastuukuntien syöpäpotilaat pääsevät lääke- ja sädehoitoihin neljän viikon sisällä toimenpiteestä eli sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisessa ajassa. Shutterstock Noin seitsemän prosentin vuosivauhtia kasvavaa hoitomäärää varten on perustettu uusia työpaikkoja, ja uusia laitteita hankitaan jatkuvasti. Bono mainitsee lähes kymmenen miljoonaa maksaneet kaksi uutta sädehoitokonetta. – Vuoden 2014 alussa meillä on kymmenen sädehoitokonetta, joiden myötä HYKS vahvistaa asemaansa yhtenä Euroopan suurista syöpäsairaaloista. Kaikki hoidot saman katon alle Tammikuussa 2014 HYKS:ssä astuu voimaan organisaatiomuutos, jossa syöpähoidot keskitetään yhteen osaamiskeskukseen. Bono aloittaa Syöpäkeskuksen johtajana. Käytännössä kaikki toiminnot muuttavat saman katon alle viimeistään 2019, kun TraumakeskusSyöpäkeskuksen rakennus valmistuu. – Tähän asti onkologinen hoito on ollut hieman hajallaan; esimerkiksi gynekologiset syövät Naistenklinikalla ja keuhkosyövät keuhkopoliklinikalla. Kun kokonaisuutta ja palveluketjua johdetaan yhdestä vastuuyksiköstä, sujuvuus ja tasa-arvoisuus lisääntyvät, Bono arvioi. Vanhusten syöpien erityisluonteeseen HYKS on vastannut perustamalla Suomen ensimmäisen geriatrisen onkologian poliklinikan. – Kun yli kahdeksankymmentävuotias sairastuu syöpään, toiveet ja hoidon aiheuttamien sivuvaikutusten riskit ovat aivan eri luokkaa kuin nuorella tai keski-ikäisellä potilaalla. Toisaalta joukossa on yhä enemmän hoidoista hyötyviä, kovakuntoisia vanhuksia. Bono korostaa, että jokainen HYKS:in syöpäpotilas saa ikään ja kuntoon katsomatta parhaan mahdollisen hoidon. Tärkeintä on tosiasioiden selvittäminen, potilaan kuunteleminen ja näkemysten kunnioittaminen. ■ Mikä syövässä pelottaa? Julistamme kirjoituskilpailun aiheesta Mikä syövässä pelottaa? Voit kertoa omista kokemuksistasi, tai kokemuksistasi syöpäsairaan läheisenä. Kilpailuun voi osallistua myös ilman omakohtaista kokemusta sairaudesta ja pohdiskella sitä, miksi monet meistä pelkäävät syöpää. Kirjoitus voi olla myös runo tai sarjakuva. Lähetä 1–2 liuskan pituinen kirjoituksesi maaliskuun 2014 loppuun mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimitus@cancer.fi tai postitse osoitteeseen Syöpä-lehden toimitus, Pieni Roobertinkatu 9, 00130 Helsinki. Liitä mukaan yhteystietosi. Jos et halua että nimesi julkaistaan, liitä mukaan myös nimimerkki. Toimitus valitsee julkaistavaksi parhaita kirjoituksia lehden numeroon 3/2014. Parhaat kirjoitukset myös palkitaan kirjalahjalla. Osallistumalla kilpailuun annat oikeuden julkaista kirjoituksesi Syöpä-lehdessä ja Syöpäjärjestöjen verkkosivuilla. Emme palauta meille lähetettyjä kirjoituksia. 15 Marjaana Melanen sairastaa kroonista imusolmukesyöpää. Elämää syövän kanssa Marjaana Melasen kaulalta löytynyt patti paljastui krooniseksi imusolmukesyöväksi. Sairaudesta ei voi parantua kokonaan, mutta sen kanssa voi oppia elämään. Teksti Katja Repo • Kuvat Jorma Keski-Säntti 16 E lettiin vuotta 2009, kun Marjaana ”Maki” Melanen, 50, ihmetteli kaulassaan olevaa pattia. Kohta ei ollut kuitenkaan kipeä, eikä mitään muita oireita ollut. Melanen päätti näyttää pattia seuraavan kerran lääkärissä, kun sinne olisi muutenkin asiaa. Vuoden 2010 helmikuussa hän sairastui flunssaan ja meni työterveyslääkärin vastaanotolle. Lääkäri kirjoitti heti lähetteen ultraäänitutkimukseen, vaikka arvelinkin pattia harmittomaksi. Aika ultraan järjestyi nopeasti. Tuo käynti on jäänyt syvälle Melasen mieleen. – Ultrassa lääkäri sanoi kovaan ääneen ”ohoh”. Aloin heti epäillä, ettei kaikki olekaan kunnossa, hän muistelee kauheaa hetkeä. Lääkäri kirjoitti lähetteen Jorviin päiväkirurgiselle osastolle patin poistoon. Melanen oli jäänyt juuri talvilomalle huhtikuussa, kun lääkärin soitto keskeytti arkiset askareet. Kaulasta oli löytynyt follikulaarinen lymfooma, joka on krooninen imusolmukesyöpä. – Diagnoosi oli järkytys, vaikka olinkin hiukan pessimistinä ehtinyt jo pelätä pahinta. Laitoin heti tyttärelleni viestin, että hänen olisi hyvä tulla kotiin ja kerroin kotona sairaudesta. Tilanteesta teki hiukan helpomman se, että hän oli kertonut 15-vuotiaalle tyttärelleen jo heti ensimmäisistä tutkimuksista. Asia ei siis tullut tyttärelle aivan yllätyksenä. Vaikeaa kertominen oli silti. – Tilanne oli kauhea, koska olin itse saanut juuri tiedon enkä ollut sulatellut asiaa. Sanoin tyttärelleni, että hän saa mennä viettämään aikaa kavereidensa kanssa aivan kuten oli suunnitellut ja että se voisi tehdä hyvää. Ajattelin, että hän saisi muuta ajateltavaa ja toivoin, ettei hän kantaisi koko ajan huolta minusta. Avoimesti syövästä Puhelias Melanen päätti, ettei lähde salailemaan asiaa, vaan ilmoitti heti diagnoosistaan lähipiirille ja työpaikalle. Hän ei halunnut tehdä syöväs- tä salailtavaa asiaa, vaan puhui siitä avoimesti. – Olen aina ollut kova puhumaan, joten tuntui luontevalta puhua myös tästä. Kukaan lähipiirissäni ei säikähtänyt asiaa, vaan sitä pystyttiin käsittelemään. He ovat tunteneet minut niin pitkään, että tietävät puhumisen olevan minun tapani käsitellä asioita. Odotusten vastaisesti Diagnoosin jälkeen kaikista suurin ihmetyksen aihe olivat hoidot – tai oikeastaan niiden olemattomuus. Melanen oli kuvitellut, että hoitorumba alkaisi heti syöpädiagnoosin jälkeen. – Olin valmistautunut henkisesti hoitojen alkamiseen ja tuntui oudolta kuulla lääkärin sanovan, että tilannetta vain seurattaisiin. Tuntui, että jään tyhjän päälle. Vuoden päästä kontrollissa syöpä näytti jälleen ikävämpää puoltaan, kun TT-kuvassa näkyi epäilyttäviä löydöksiä. Syöpä oli levinnyt muualle kaulaan ja pallean yläpuolelle. Hoidot aloitettiin jo seuraavalla viikolla. Tällä kertaa lääkäri joutui vakuuttelemaan Melaselle jopa muutamaan kertaan, että hoidot todella alkavat niin pian ja että töistä olisi otettava sairaslomaa. Melanen sai solunsalpaajia ja biologisia vasta-aineita sairaalassa tiputuksena ja pääsi kotiin aina väliajoiksi. Työ auttoi jaksamaan Kuukauden sairasloman jälkeen hän palasi töihin. Se oli henkisesti suuri asia. – Työ piti minut kiinni arjessa, ilman sitä olisin tullut mökkihöperöksi. Töissä suhtauduttiin ihanan joustavasti ja sain pitää tarvittaessa lomapäiviä. Työpaikallaan Melanen huomasi, että syöpä on edelleen vaikea aihe. Toisten kanssa siitä pystyi keskustelemaan, toiset menivät aivan hiljaisiksi. – Syöpä on varmasti samalla lailla vaikea aihe kuin kuolema. Jotkut eivät halua puhua siitä lainkaan ja välttelevät tilanteita, joissa aihe on esillä. Onneksi Melasen esimiehet osasivat käsitellä asiaa. 17 – Vuosikontrollissa lokakuussa löytyi muutoksia, jotka vaativat uusintakontrollia jo 3 kk päästä tammikuussa 2014. Tällaista se kroonisen syövän kanssa eläminen on, unohtuu välillä, mutta yllätyksiä voi tulla milloin tahansa, miettii Marjaana Melanen. – Olin juuri muutamaa viikkoa aiemmin aloittanut uudessa työtehtävässä ja tuntui, etten malttaisi jäädä sairaslomalle. Pomoni vakuutti, että nyt olisi tärkeintä huolehtia omasta terveydestä. Työt tulisivat kyllä tehdyksi. Melanen kuunteli silmät kostuneena ja päätti hoitaa itsensä kuntoon. Lähipiiri tukena Lähipiirin tuki on näkynyt arkisina asioina. Kaikista tärkeintä on ollut, että läheiset ovat jaksaneet kuunnella. Mikään vaihe diagnoosin jälkeen ei saanut Melasen tunteita ryöpsähtämään valloilleen. Hän arvelee syyksi tapaansa käsitellä asioita puhumalla. Myös henkisen ja fyysisen jaksamisen yhteys korostui hoitojen aikana. – Kroppani kesti hoidot hyvin, joten se ei tuntunut henkisestikään niin raskaalta. Jos kroppani olisi joutunut kovemmalle, todennäköisesti se olisi kuormittanut enemmän henkisestikin. Yksi vaikeimmista hetkistä on ollut viimeiseen hoitokertaan meneminen. – Olin käynyt tarkasti rytmitetyissä hoidoissa ja tiesin, että kyse olisi viimeisestä kerrasta. Olin samalla helpottunut hoitorupeaman loppumisesta, mutta toisaalta vaiheen päättyminen pelotti. Pelkän seurannan varaan jääminen tuntui pelottavalta ja olo tyhjältä, Melanen kuvailee. Mitä jos? Melasen onneksi syöpä löytyi suhteellisen varhaisessa vaiheessa. Silti mieleen hiipii silloin tällöin ajatus, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi mennyt aiemmin lääkäriin – tai vastaavasti myöhemmin. Melasen syöpä ei aiheuttanut oireita alkuvaiheessa. Kun oireita ei ollut ja kaulalla oli pieni patti, lääkäriin ei tullut mentyä heti. 18 Syöpä ei ole aiheuttanut minulle mitään oireita, joten sen olemassaoloa on edelleen vaikea tajuta. Nykyään Melanen on lähipiirissään se, joka kannustaa muita menemään lääkäriin ajoissa. Omassa kropassa ilmenevät muutokset saavat hänet miettimään syöpää ja marssimaan lääkäriin. – Suomalainen luonne taitaa olla, että lääkäriin mennään vasta pakon edessä, kun ollaan todella vaivaisia. Oma suhtautumiseni on muuttunut ja kynnys lääkärin puheille menemiseen on madaltunut. On parempi mennä asiantuntijan vastaanotolle, kuin jossitella asioita päänsä sisällä. olla yhä tässä. Oletuksena kun on monesti, että syöpään joko menehdytään tai että siitä parannutaan. – Syöpä ei ole aiheuttanut minulle mitään oireita, joten sen olemassaoloa on edelleen vaikea tajuta. On suuri ristiriita, että tunnen itseni terveeksi, mutta samaan aikaan tiedän sairastavani syöpää. Tämän taudin oireet ovat niin yleisiä, että on vaikea tietää milloin kyse on tavallisesta pienemmästä vaivasta ja milloin syövästä. Ristiriitainen tilanne Koska Melanen sairastaa kroonista syöpää, on aina lääkäriin mennessä muistettava kertoa sairaudesta. – Lomakkeissa yleensä kysytään sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta ja muista kroonisista sairauksista. Tuntuu todella erikoiselta, että syöpä voi olla krooninen. En tunne sitä vartalossani, mutta se on silti siellä. Tällä hetkellä hän käy kontrollitutkimuksissa kerran vuodessa. Pahinta on koetulosten odottaminen. Muun ajan vuodesta hän pystyy olemaan suhteellisen rennosti. – Aluksi syöpä oli mielessä koko ajan, mutta ajan kuluessa sen kanssa on oppinut elämään. Silloin aluksi en olisi voinut uskoa millään, jos joku olisi sanonut, etten kolmen vuoden päästä ajattele syöpää juuri ollenkaan. Onneksi niin on kuitenkin käynyt. Elän tässä hetkessä ja niin toivon muidenkin tekevän! ■ Melasen syöpä on krooninen, mikä tarkoittaa ettei hän voi parantua siitä kokonaan. Sairaus pyritään pitämään kurissa, mutta minkäänlaista ennustetta ei ole annettu. – Syöpä voi olla hiljaa tai sitten ei. Voi olla, että sairaus ei oirehdi tai leviä moneen vuoteen, mutta sitten tilanne taas huononee. Kroonisen syövän oireettomuus saa miettimään, tekeekö kasvain tuhojaan salakavalasti. – Pelottaa, että kasvain voisi vallata kropassa lisätilaa salaa, enkä huomaisi. Lääkäri on kuitenkin vakuuttanut, että pitkälle levinnyt syöpä kyllä tuntuu. Minun on vain luotettava lääkäreiden asiantuntemukseen ja oltava herkkä huomaamaan kehossani tapahtuvia muutoksia. Melanen on joutunut selittämään monille ihmettelijöille, miten hän voi Krooninen sairaus [Marja Aarnipuro] k Aina jostain löytyy asiantuntija kertomaan, että koko maailman tiedemiehet ovat väärässä ja yksinomaan hän oikeassa. Mieti, ketä uskot! KUN GOOGLAA sanan syöpä tai rintasyöpä, tarjolle tulee ensimmäiseksi linkki, joka vie cancer.fi -sivustolle. Hyvä näin. Osoite nimittäin johtaa Syöpäjärjestöjen verkkosivustolle, jonka antamaan tietoon voi luottaa. Korkealle hakutuloksissa nousee myös terveyskirjasto.fi. Terveyskirjastoa ylläpitää Lääkäriseura Duodecim. Palvelun sisältämä tieto on siis varmasti pätevää ja ajantasaista, perustuuhan se tieteelliseen tutkimukseen. Elämme valtavan tietotulvan keskellä, mutta läheskään kaikkeen tietoon ei voi luottaa. Terveysasioissa epäluotettava tieto saattaa olla jopa kohtalokasta. Siksi vereni kiehahtaa joka kerta, kun rasvasota syttyy ja hiilihydraattiväittely alkaa. Asiantuntijalääkärit ja tiedemiehet koettavat parhaansa mukaan selittää, että näitä asioita on tutkittu kymmeniä vuosia ympäri maailman ja saatu samat tulokset. Ravintosuositukset perustuvat tieteellisen pätevästi todistettuihin tuloksiin. Aina jostain löytyy lääkäri tai muu asiantuntija, joka tulee televisioon kertomaan, että koko maailman tiedemiehet ovat väärässä ja yksinomaan hän oikeassa. Tämä yksityisajattelija on valaistunut ja saanut jostain tiedon, että kolesteroli ei ole vaarallista. Hän kehottaa syömään kovaa rasvaa. Hän kyseenalaistaa täysjyväruisleivän terveellisyyden sen vuoksi, että jotkut saavat siitä vatsanväänteitä. Hän unohtaa kertoa, että jos ruis ärsyttää vatsaa, sen voi korvata täysjyväkauralla. Hän ei muista sanoa, että kuidut ovat ihmiselle elintärkeitä. Kuiduton ruokavalio aiheuttaa paksusuolen syöpää. Minusta on kamalaa, että näitä uskomushoitajia uskotaan, mutta ihminen on sellainen. Nämä valaistuneet sanovat sen, mitä me haluamme kuulla. ”Syökään rauhassa voita ja kermaa. Ei ravitsemussuosituksista tarvitse välittää, ne ovat THL:n salajuoni. Ei kolesteroli sydäntauteja aiheuta. Kolesterolilääkkeet ovat vaarallisia, niitä ei kannata syödä. D-vitamiinia sen sijaan pitäisi ottaa rutkasti yli suositusten.” Vielä suositummiksi he pääsisivät kehottamalla meitä mässäilemään sokeriherkuilla, juomaan viinaa ja polttamaan tupakkaa. Olen tehnyt lehtiä yli 30 vuotta. Tiedän, että irtonumero myisi kuin häkä, jos laittaisimme kanteen otsikon: ”Ihmepilleri keksitty – Laihdu ilman dieettiä ja liikuntaa”. Emme kuitenkaan laita. Se olisi väärin ja moraalitonta. Se ei olisi totta. Ollaan tarkkoina ja mietitään, kenen tarjoamaan tietoon voi luottaa. Marja Aarnipuro on Apu-lehden päätoimittaja ja Rintasyöpävuosikirjan (2011) kirjoittaja. P.S. Kirjoitin viime kerralla osteoporoosista. Sittemmin minulle on valjennut, että alkava luukatoni johtuu keliakiasta. Sytostaattihoitojen ohella saamani kortisonit eivät olisi sitä ehtineet aiheuttaa, ja nauttimani Tamofen-lääke jopa suojaa osteoporoosilta. 19 » ESILLÄ Väsymätön Syövän ja syöpälääkkeen kamppailuun liittyy aina myös kolmas tekijä: ihmisen oma puolustusjärjestelmä. Professori Sirpa Jalkanen haluaa selvittää, miten se toimii ja miten siihen voidaan vaikuttaa. Teksti Marika Javanainen • Kuvat Jorma Keski-Säntti S irpa Jalkanen kertoo innostuneesti, miten ihmisen oma puolustusjärjestelmä osallistuu syövän kasvuun ja miten sitä voidaan hyödyntää syövän hoidossa. Lauseet muodostuvat selkeästi ja kuulija näkee vilahduksen siitä intohimosta, millä tutkijat tekevät työtään. Immunologian professori Sirpa Jalkanen on yksi Syöpäsäätiön eniten tukemista tutkijoista. Menestynyt tutkija uskoo, että hänen optimisminsa ja periksiantamattomuutensa syntyivät jo lapsuudessa. – Isä aina sanoi, että jos joku maailmassa on jonkun tempun osannut, niin kyllä meilläkin se osataan. Tutkijalta vaaditaan periksiantamattomuutta, sillä tutkimus on täynnä vastoinkäymisiä. Ne pitää kuitenkin osata nähdä haasteina, eikä tappioina. Kun jokin asia ei toimi toivotulla tavalla, tilalle pitää keksiä jotain uutta. Palkitun professorin omat vastoinkäymiset ovat olleet pääasiassa pieniä ja jokapäiväisiä. Uransa isoimman kolauksen Sirpa Jalkanen koki vuonna 1998, kun hänen tutkimusryhmänsä löytämää VAP-1-molekyyliä koodaava geeni onnistuttiin sekvensoimaan. Tutkijoiden yllätykseksi kävi ilmi, että 20 VAP-1 ei ollutkaan rakenteeltaan tyypillinen tarttumismolekyyli vaan entsyymi. – Olimme olleet ihan väärässä. Silloin olin valmis lähtemään säkki päässäni Nuorgamiin, Jalkanen nauraa. Pettymyksestä toivuttuaan tutkijaryhmä ymmärsi, että VAP-1:n merkitys olikin juuri se, että se oli entsyymi. Kyseessä oli kokonaan uusi mekanismi, jolla solut liikkuvat. Löydös oli läpimurto, ja se teki Jalkasen tutkimusryhmästä kuuluisan. Sattuma vei tutkijaksi Sirpa Jalkasesta ei koskaan pitänyt tulla tutkijaa. Hän opiskeli lääkäriksi ja aloitti työuransa lastenlääkärinä 1970-luvun lopulla. Päivystykset olivat kuitenkin liian raskaita kolmen pienen lapsen äidille, joten Jalkanen hakeutui päivätöihin mikrobiologian laitokselle. Pian mies palasi armeijasta ja halusi lähteä Amerikkaan, jossa vaimolla ei ollut oikeutta toimia lääkärinä. – Kohtalo vei minut nuoren tyypin labraan, jossa tutkittiin valkosolujen liikkumiseen osallistuvia molekyylejä. Sain pomolta kaiken huomion ja joka päivä uudet innostavat ajatukset ja jutut. Se oli uutta ja hienoa. Muuta ei tarvittu. Tutkimisesta oli tullut äärimmäisen jännittävää. Amerikan vuosien jälkeen Sirpa Jalkanen on tutkinut lähes 30 vuoden ajan immuunipuolustuksen merkitystä syövässä. Pitkään ajateltiin, että syöpäsoluissa olevat immuunipuolustusmekanismin solut ovat hyvä asia ja auttavat elimistöä taistelemaan syöpää vastaan. Viime vuosina on kuitenkin huomattu, että kaikki immuunipuo- SIRPA JALKANEN Syntymäpaikka ja -aika Jyväskylä 1954 Perhe Mies, kolme lasta ja yhdeksän lastenlasta Harrastukset Ruoanlaitto, hiihto, uinti, puutarhanhoito Uran kohokohta Uusien molekyylien löytäminen ja niiden toiminnan selvittäminen Motto ”I’m still standing” lustuksen solut eivät olekaan hyviä. Osa niistä on pahoja. – Pahat solut antavat syövälle elintilaa ja tukevat sen kasvua, Jalkanen kertoo. Nyt turkulaisprofessori tutkii, miten immuunipuolustuksen pahat solut pääsevät syöpään ja miten niitä voisi vaimentaa tai estää. Immuunipuolustuksen merkityksen ymmärtäminen muuttaa meidän käsitystämme syövästä ja sen hoidoista. Ihmisen oma immuunipuolustus ratkaisee lopulta sen, miten lääkkeen ja syövän välisessä kaksintaistelussa käy. Markkinoille on juuri saatu ensimmäisiä lääkkeitä, jotka kohdistuvat syöpäsolun sijaan immuunipuolustuksen mekanismiin ja kontrolloivat sen toimintaa. Syövän tulevaisuuden lääkehoidot ovat Jalkasen mukaan yhä useammin yhdistelmähoitoja, joissa on syöpäsoluja tappavan lääkkeen lisäksi elimistön omia puolustusmekanismeja kontrolloiva lääke. – Uskon, että tällaisten hoitojen ansiosta syöpä on 10–20 vuoden kuluttua krooninen sairaus. Tutkimusalue on uusi ja suomalaisprofessori kuuluu tutkijoiden edelläkävijöihin. Jalkasen tutkimusryhmän etumatkaa selittää osin se, että he käyttävät tutkimuksissa itse löytämiään molekyylejä, joiden toiminta on heille entuudestaan tuttua. Tutkijoiksi tarvitaan myös lääkäreitä Oivallukset ja uusien asioiden löytäminen palkitsevat. Sirpa Jalkasen unohtumattomimpia hetkiä ovat olleet ne, kun hän on saanut selville jonkun täy- sin uuden asian, jota kukaan muu ei ole aikaisemmin tiennyt. – Sitä ei tapahdu montaa kertaa yhdelle ihmiselle, mutta kun se osuu kohdalle, ne päivät ovat elämän parhaita. Professori Jalkanen arvostaa suomalaista syöpätutkimusta, joka on monipuolista ja laadukasta. Meillä on myös monia kansainvälisesti merkittäviä tutkijoita. Isoimpana tulevaisuuden haasteena Sirpa Jalkanen näkee käytännön tutkimusrahoituksen vähenemisen. – Se on surullista. Tutkijaryhmiin pitää saada mukaan lääkäreitä, jotka näkevät tutkimuksen merkityksen käytännön työn ja potilaiden kannalta. Siksi tutkijan uran pitäisi olla myös taloudellisesti houkutteleva vaihtoehto nuorille lääkäreille. Nyt se ei sitä aina ole. ■ 21 Sahramin kulta Mitä yhteistä on Provencen rantakaupungin Marseillen kuuluisalla kala- ja äyriäiskeitolla bouillabaissella, espanjalaisella kansallisherkulla paellalla ja meidän kotoisella, perinteisellä joulupullallamme? Se on sahramin aromi ja kaunis keltainen. Teksti ja kuva Riikka Juvonen 22 SAHRAMI on paitsi maailman kallein mauste, myös arvokas väriaine. Sahramia saadaan krookuksen emiluoteista, joita jokaisessa violetinsinisessä kukkasessa on vain kolme kappaletta. On helppo kuvitella, millainen määrä krookuksia tarvitaan hyppyselliseen sahramia. Kukat poimitaan varovasti käsin, aamuhämärissä, kasteen kostuttamilta pelloilta. Luotit on irrotettava kukkateriöistä vuorokauden kuluessa poimimisesta tai maku ja väri kärsivät. Sahramin kerääjien työpäivä jatkuukin yleensä pitkälle yöhön, sillä krookuksen kukinta ei kestä kauaa. Irrottamisensa jälkeen kirkkaan punaoranssit, pikkuruiset emiluotit levitetään kuivumaan aurinkoon tai uuniin paahtumaan matalassa lämmössä. Väriaineena sahrami on riittoisaa ja toimii tehokkaasti vielä moninkertaisesti laimennettunakin. Sahramin ja ihmisen yhteinen tie on ollut pitkä. Jo Aigeianmeren härkiä palvova minolaiskulttuuri tunsi sen lähes kaksi tuhatta vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Sahrami oli kaupasta elävien muinaisten kreetalaisten tärkein vientituote. Antiikin kreikkalaiset jumalat ja jumalattaret pukeutuivat sahraminkeltaisiin vaatteisiin ja varakkaat kansalaiset raikastivat sillä huoneilmansa, värjäsivät ruokansa sekä viininsä, naiset jopa kulmakarvansa, kyntensä ja hiuksensa. Rooman imperiumin hajottua 400-luvun loppupuolella sahrami lähes katosi läntisestä maailmasta palatakseen taas takaisin maurien Iberian valloituksen myötä yli kaksisataa vuotta myöhemmin. Monien mielestä paras sahrami, jonka nimi juontuu arabiankielisestä keltaista tarkoittavasta sanasta zafaran, tulee edelleenkin Espanjasta, Valenciasta tai La Manchan alueelta. Siitä huolimatta, että sahrami on ikivanha mauste ja väriaine, joka mainitaan jopa Raamatun Laulujen laulussa, missä se granaattiomenoiden, narduksen, mirhan ja aaloen ohella kuvaa rakastetun ihanuutta, siitä kehkeytyi varsinaista kauppatavaraa Euroopassa vasta 1300-luvulla. Ristiretkeläiset toivat sahramia runsain mitoin mukanaan Lähi-idästä. Venetsian toreilla se saavutti niin merkittävän aseman, että kaupunkiin täytyi palkata erityinen sahramivirkamies kaupankäyntiä valvomaan. Sen lisäksi, että sahramia käytettiin keskiajalla mausteena ja lääkkeenä, jonka uskottiin auttavan muun muassa raskasmielisyyteen ja masennukseen, naistenvaivoihin, heikkohermoisuuteen ja pahaan yskään, sillä värjättiin ahkerasti myös lankoja sekä silkki-, puuvilla- ja pellavakankaita. Irlantilaisten 1500-luvulta periytyvä kansallisvaate saffron shirt kertonee sekin osaltaan sahramin suosiosta tekstiilivärinä. Paitsi kankurit, myös Euroopan taiteilijat käyttivät sahramia luomuksissaan, tauluissa ja lasimaalauksissa, joissa väri loi taivaallisen kultaisen valon loistetta goottilaisten kirkkojen jylhään hämärään. Vaikka sahrami on vuosisatojen saatossa tullut meille länsimaisille ihmisille monin tavoin tutuksi, se tuntuu silti liittyvän Intian niemimaahan, missä sitä pidetään jopa pyhänä värinä. Hindut katsovat sahramin suojelevan pahalta. Punjabin sikheille väri taas symbolisoi taistelua oikeudenmukaisuuden puolesta. Buddhalaiset papit käyttävät sahraminkeltaisia muistuttamassa syksyn lehdistä ja kaiken katoavaisuudesta. Suomessa krookukset nousevat ensimmäisenä esiin lumen keskeltä auringon alkaessa taas talven jälkeen lämmittää seinänvierustojen kukkapenkkejä ja puutarhojen etelärinteitä. Kukka on kevään sanansaattaja ja toivon kipinä, merkki siitä, että pimeä ja kylmä on taas kerran voitettu. ■ 23 Varjossa auringon alla Länsimaissa on jo vuosia sitten havahduttu siihen, että ihmiset sairastuvat yhä useammin melanoomaan tai johonkin muuhun ihosyöpään. Koska 95% näistä syövistä johtuu liiallisesta oleskelusta auringossa, on ihmisiä yritetty herätellä erilaisilla kampanjoilla suojaamaan itsensä auringossa. Teksti Maarit Rautio • Kuva Shutterstock K ampanjat ovat kuitenkin kalliita – tv-aika on kallista, mainostila on kallista... eivätkä ihmiset välttämättä muuta käyttäytymistään vaikka he tietävät riskeistä. Asenteet muuttuvat hitaasti, ihmiset eivät enää halua olla yhtä ruskeita kun 80-luvulla, mutta ihan kalpeita ei nykyäänkään haluta olla. On myös huomattu, että ei riitä, että ihmiset suojautuvat lomalla ja uimarannalla. Useimmat palavat tehdessään puutarhatöitä, ulkoilmakonsertissa tai lasten kanssa leikkipuistossa. Asiaa voi lähestyä myös toisesta suunnasta. Miettimällä, miten niissä paikoissa, missä ihmiset viettävät aikaansa ulkona heille voidaan tarjota suojaa paisteelta. Amerikkalaiset ja australialaiset päättivät tutkia, kuinka tehokkaasti ihmisiä voidaan suojata UV-säteilyltä varjoja rakentamalla. Amerikkalainen kaupunki Denver ja Melbourne Australiasta valittiin projektiin. Kaupungeissa on samankaltainen ilmasto eli suojautuminen olisi molemmissa yhtä tärkeää. Kaupungeista tutkittiin yli 100 puistoa ja niistä etsittiin niin sanottuja passiivisen oleskelun alueita. Tällaisel24 la alueella esimerkiksi istutaan tai seisoskellaan, syödään eväitä ja katsotaan urheilua tai kuunnellaan konserttia. Näitä alueita pyrittiin löytämään tietystä puistosta kaksi, jolloin tutkimuksessa on alue, johon rakennetaan varjo ja toinen vertailualue. Alueet puistoissa valittiin tarkkailemalla, millä alueilla ihmiset viettivät aikaa, mihin he pysähtyivät. Toisena kesänä rakennettiin katoksia. Näin voidaan vertailla, käyttävätkö ihmiset katosta eli onko siitä hyötyä. Varjoiksi valittiin niin kutsuttuja purjevarjoja eli pingotettua vaaleaa kangasta. Tämäntyyppiset varjot ovat kevytrakenteisina melko edullisia. Australialaisilla pitkät perinteet suojautumisessa Projektissa oli monenlaisia haasteita, kaupunkien viranomaisten kanssa piti päästä yhteisymmärryksen siitä, mihin varjoja rakennettaisi. Välillä viranomaiset eivät ymmärtäneet, että riittävänkokoinen varjo on suurempi kuin piknikpöytä jonka yläpuolelle se tulee. Tiedonkulussakin oli ongelmia: joskus suunnitellun varjon paikalle alettiinkin yllättäen rakentaa jotain ihan muuta. Tutkimus on vielä meneillään, joten lopullisia tuloksia ei ole vielä saatavissa. Pilottitukimuksessa selvisi, että australialaiset aikuiset suojautuivat paremmin auringolta kuin amerikkalaiset. Tutkimuksessa onkin tarkoitus selvittää, miten erilaiset sosiaaliset normit vaikuttavat varjojen käyttöön. Oletuksena on, että australialaiset käyttävät varjoa enemmän kuin amerikkalaiset, koska Australiassa suojautumisella on pidemmät perinteet. ■ Kampanja esiteltiin Maailman II ihosyöpä- ja UV-konferenssissa Berliinissä syyskuussa. SUOJAUDU UV-SÄTEILYLTÄ Jos suuntaat talvilomalla aurinkoon, muista ainakin nämä: • Vetäydy päivän kuumimmaksi ajaksi varjoon • talvikalpea iho palaa helpommin kuin aurinkoon tottunut kesäiho • Kanariansaarten talviaurinko muistuttaa Suomen kesäaurinkoa, mutta Thaimaassa aurinko on paljon polttavampaa Kirja Koonnut Maarit Rautio Jyrki Toivonen Väärää verta Keväällä 2008 kirjailija Kirsti Kuronen sai tietää sairastavansa myeloomaa, pahanlaatuista luuydinsyöpää, josta tuli hänelle pysyvä kanssakulkija. Väärää verta kertoo mielen myrskyistä heti diagnoosin saamisen jälkeen ja kuvaa kantasoluhoidon vaiheita päivä päivältä. Välittömyys maalaa runoihin kuumeista vimmaa. Kristi Kuronen (s1966) on lempääläinen kirjailija. Väärää verta on hänen toinen runokokoelmansa. Lisäksi hän on kirjoittanut 12 lasten- ja nuortenkirjaa ja yhden romaanin aikuisille. Kuronen on käsitellyt sairastumisen teemaa romaanissaan Ammeiden aika, jonka päähenkilöllä on parantumaton syöpä. Väärää verta -teoksesta saamansa palkkiot kirjailija lahjoittaa Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaan. – Kirjoitan, luen, eksyn metsiin, neulon sukkia ja väsään valokuva-albumeita. Tärkeitä asioita ovat myös runot, nykytanssi, vuodenajat, meri ja soutelu, sanoo kirjailija Kirsti Kuronen. oi-voi-voi, voi-voi-oi! kamalaa, hirveää! miten ihmeessä jaksat? syötkö? sattuuko? nukutko? hengitätkö? hyvää vain tarkoittavat hädissään ja huolissaan tiedote pikaiseen jakeluun: heinäkuu suodattaa suonet, kuonat huuhtoo rannoille kivien koloihin istuttaa kurjenmiekan keltaisen venevajan kulmalle josta laudat lahoavat samaan tahtiin kuin ennen kuin ennen menen heinälatoon aivastamaan vastavalossa poukkoilevan pölyn liikkeelle, aurinkoon siristän seinän raosta takanani pistelee korsi kortta kuin ennen Neljä vuotta. Rippikoulusta ylioppilasjuhliin. Unikoiden aika. Verisyöpä, käypä. Veri elämää pitää ylhäällä omenapuun oksan haarassa istumassa iikkana, tyllerönä haava sormessa. Syksyn väreissä värjää maan povessa majailevan suonen, kasvattaa väärän verson. (hän joka ei usko on insinööri) Myelooma, omani. My oma. Ikioma. hedelmätiskillä tapaan biologianopettajan mitä kuuluu? miten kesä? kunpa vastaisin kuin ennen Kuusipuu kasvaa kaksi metriä ja kerkät joka kevät, paksuutta toistuvissa ympyröissä käyt uimaan ja takaisin. Pyyhekuivana löydät pisaran lapaluulta. Neljäkymmentäkahdeksan kuukautta uusia hämähäkinseittejä oksilla, kärpässienet aukeavat palloista tarjottim iksi yhdessä yössä. Silti kolme kertaa enemmän kuin päästäisen matka, ei metsätien ylitys vaan kokonainen kaari. Neljä vuotta, silmästä silmään. Seinien lukumäärä pääilmansuunnat hertta ruutu pata risti veljenpojan ikä naalin jalat. Neljä vuotta. Keskimääräinen ennuste, niskalenkki. RUNOT OVAT OTTEITA TAMMIKUUSSA ILMESTYVÄSTÄ RUNOKIRJASTA VÄÄRÄÄ VERTA (MYLLYKOSKI 2014). SITÄ MYYDÄÄN KIRJAKAUPOISSA KAUTTA MAAN SEKÄ MYLLYLAHDEN VERKKOKAUPASSA 21 EURON HINTAAN. 25 Kirja Shutterstock Koonnut Satu Lipponen Toivon suuri pieni tietokirja MILLAINEN KIRJA lunastaa paikkansa kirjahyllyssä aikana, jolloin sähköinen kirja sujahtaa hetkessä lukulaitteeseen? Kirjan pitää olla sellainen, että siihen tekee mieli palata aina uudelleen. Sellainen kirja on Sairaus ja toivo. Toimittajat Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen ja Kaija Saarelma kirjoittavat esipuheessa: ”Kädessänne on nyt suuri kertomus toivosta ihmisyyden ytimenä. Sen kokoaminen on ollut iloinen ja innostava tehtävä.” Kirjoittajia on peräti 34! Kirja on silti tavallisen kirjan kokoinen. Aivotutkimus vahvistaa, että tunteet tarttuvat ihmisestä toiseen. Ilo ja hyvä mieli, mutta myös kärsimys ja kipu siirtyvät. ”Olemme seuranneet aivokuvantamisen avulla sitä, miten tunteet tarttuvat elokuvasta katsojaan ja siten samankaltaistavat suuren katsojajoukon aivotoimintoja tietyissä elokuvan vaiheissa”, Riitta Hari ja Lauri Nummenmaa kirjoittavat. Ajattelemisen aihetta antaa itse kullekin Päivi Hietasen muistutus, että vuorovaikutuksessa hienovaraisetkin viestit välittyvät toiselle. Esimerkiksi kasvojen ilmeellä ja katseella on keskeinen merkitys kahden ihmisen kohtaamisessa. Toivoa tarkastelevat myös ne, jotka ovat siihen joutuneet erityisesti turvautumaan. Esko Janhunen teki alokasmaisen virheen ja putosi volttipatjalle päälleen. Kertomus alkaa siitä, kun pellehousuinen, klovnimeikeissä oleva mies palaa tajuihinsa. Katariina Rautalahti pohtii toivoa neljä kertaa syövän kokeneena. Pessimistejä puolustava Jertta Blomstedt kirjoittaa, että hellä rehellisyys saa voiton valheellisesti toivosta. Elämä voittaa on lause, jota ei kannata sanoa tehoosastolla, hän tiivistää. Isän lappu koululle oli, että lapset rokotetaan vain hänen kuolleen ruumiinsa yli. Se on dramaattinen alku Hilkka Huotarin tarinalle. Moni säästyi poliolta, Huotari ei. Toivolla on myös markkinat. Länsimaissa näennäistieteellistä toivoa on tarjolla runsaasti. Toisaalta toivo elää köyhyydenkin keskellä. Tämä kirja on tarkoitettu ammattikäyttöön, mutta soveltuu kenelle tahansa. Artikkelit ovat itsenäisiä. Näin laaja kirjoittajajoukko tuo hajanaisuutta, mutta se ei lukijaa haittaa. Jokaisessa tarinassa on omanlaisensa näkökulma toivoon. Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen ja Kaija Saarelma (toim.) Sairaus ja toivo, Helsinki: Duodecim 2013. 26 TERHOKODIN ÄÄNIÄ Terhokoti on 17-paikkainen saattohoitokoti, joka sijaitsee Helsingin Lassilassa. Terhokodin 25-vuotista historiaa on tänä vuonna juhlistettu kirjalla, jonka ovat toimittaneet Terhokodin pitkäaikainen johtaja Juha Hänninen ja päätoimittajana ja tiedotuspäällikkönä työskennellyt Marjukka Luomala, joka on myös Terhokodin vapaaehtoinen työntekijä. Miksi saattohoidosta on syytä puhua? Suomi on ikääntyvän väestön maa. Syöpään sairastuvat nyt suuret ikäluokat. Monissa tutkimuksissa on selvitetty, mikä syövässä pelottaa. Useimmiten vastataan, että kipu ja kärsimys. Terhokoti ja Juha Hänninen ovat tehneet tärkeää työtä. Hänninen toteaa, että hänen 20-vuotisen uransa aikana saattohoito on noussut terveydenhuollon marginaalista varteenotettavaksi tekijäksi. Kirjassa käsitellään hoidon ja eettisten näkökulmien lisäksi eri palvelumuotoja. Esimerkiksi kotisairaanhoito tuo sairaalaan kuuluvia hoitotoimia kotiin. Kuoleman siirtyminen kodeista ja omaisten luota sairaalaan on historiallisesti hyvin uusi asia. Saattohoito kotona on paluuta vanhaan ja kotisairaala mahdollistaa sen nykyaikaisen toteuttamisen. Kivunhoito kehittyy tutkimuksen kautta. ”Syöpäkipu on vaikea tutkimuskohde, koska potilailla on paljon erilaisia hoitoja ja tapahtumia, minkä johdosta vakaan tutkimusvaiheen löytyminen on hankalaa”, kirjoittaa professori Eija Kalso, joka päättää artikkelinsa toteamukseen, että hyvä syöpäkivun hoidon turvaaminen jokaiselle suomalaiselle on kansakunnan kunnia-asia. Terhokodin juhlakirja on monipuolinen teos, jonka luulisi kiinnostavan monenlaisia lukijoita – asiantuntijoita, potilaita, heidän läheisiään, Terhokodissa työskenteleviä vapaaehtoisia ja päätöksentekijöitä. Kuolemaan liittyvistä kysymyksistä olisi hyvä käydä rakentavaa keskustelua läheisten ja ystävien kesken, pienissä, yksityisissä ryhmissä ja myös julkisuudessa. ALKOHOLI ASIANTUNTIJOIDEN SILMIN Suomalaisessa alkoholipolitiikassa on itsenäisyyden vuosina tehty kaksi jättivirhettä, kirjoittaa Jussi Huttunen, jonka suomalaiset muistavat mm. Kansanterveyslaitoksen pitkäaikaisena pääjohtajana. ”Kieltolakia ei olisi koskaan pitänyt säätää. Keskioluen vapauttaminen oli välttämätöntä, mutta keskioluen alkoholipitoisuuden ylärajaksi olisi tullut asettaa Ruotsin tavoin 3,9 % eikä 4,7 %. Jälkimmäinen virhe on mahdollista korjata, ja toivon hartaasti, että päättäjillä olisi riittävästi viisautta viedä asiaa eteenpäin”, Huttunen arvioi. A-klinikkasäätiössä elämäntyönsä tehnyt Teuvo Peltoniemi on toimittanut kirjan ”Pääasiana alkoholi”, jossa aihetta on lähestytty monipuolisesti. Kirjoittajat ovat oman alansa huippuja, artikkelit tiiviitä, hyvin editoituja ja ulkoasultaan huoliteltuja. Kirja koostuu kahdeksasta luvusta: alkoholi Suomessa, terveyshaitat, sosiaaliset ongelmat, hoito ja ehkäisy, hoitomenetelmät, hoitokäytäntöjen kehittäminen, alkoholipolitiikka ja alkoholi-Suomi nyt ja 2040. Kirjan pääpaino on kansanterveydessä: alkoholiriippuvuus on nyt ”oikea sairaus” pikemminkin kuin ”sairauden kaltainen tila”, kuten sitä takavuosina luonnehdittiin, Peltoniemi kirjoittaa. Entä tulevaisuus? Jussi Huttunen ennustaa, että terveysongelmiin ja syrjäytymiseen johtava alkoholinkäyttö vähenee hitaasti tulevina vuosina. Huttusen seuraaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen pääjohtaja Pekka Puska tunnustautuu varovaisen optimistiseksi. ”Uskon, että pitemmällä tähtäyksellä valistus eli kovien terveysfaktojen esille tuominen alkaa vaikuttaa”, Puska kirjoittaa. Pääasiana alkoholi -kirja on tiivis perustietopaketti, josta saa helposti otteen ja jonka punnittuja kirjoituksia on ilo lukea. Tämä meni käsikirjastoon kirkkaasti yli riman. Teuvo Peltoniemi (toim.) Pääasiana alkoholi. Käyttö, haitat, hoito, politiikka nyt ja 2040, Helsinki: Lundbeck 2013. Juha Hänninen ja Marjukka Luomala (toim.) Elämän puu. Kirjoituksia saattohoidosta, Keuruu: Otava, 2013. 27 Kirja Shutterstock Koonnut Satu Lipponen DIGITOHTORIN TUNNUSTUKSIA Tuskin olisin tarttunut Eric Topolin kirjaan, ellei Topol olisi ollut kutsuttuna Sitran seminaariin tänä syksynä. Topol on amerikkalainen lääkäri, joka ennustaa koko terveydenhoidon muuttuvan uusien, sähköisten apuvälineiden ja yhä henkilökohtaisemmaksi muuttuvan hoidon kautta. Hän esitteli kännykkää, terveydenhuollon mullistajana ja julisti stetoskoopin muinaismuistoksi. Vain yhdessä vuodessa kehitys on laukannut niin lujaa, että Eric Topol liitti kirjaansa uuden jälkikirjoituksen. Sen ydin on, että vauhti vain kiihtyy. Tutkimus yleisesti ottaen tukee joitakin Topolin teesejä. Henkilökohtainen lääketiede on päivän iskusana. Toisaalta siitä on puhuttu melko kauan. Median murros tuntuu juuri nyt kiihtyvän. Kun Topol ennustaa sosiaalisten verkkojen muuttavan perin pohjin ihmisten elämää myös terveysbisneksessä, häntä on helppo uskoa. Ei enää laihdutusryhmiä vaan henkilökohtainen kalorivahti puhelimessa. Sosiaaliset verkostot, kuten Facebook, voidaan saada palvelemaan myös terveyttä, Topol kirjoittaa. Kenen pitäisi lukea Topolin kirja? Jos uskoo teknologian muutosvauhtiin, tästä kirjasta saa lisävahvistusta. Jos haluaa analysoida, kuinka eri tavoin eri yhteiskunnat käsittelevät terveydenhuoltoa ja terveyden käsitettä ylipäätään, siihenkin tämä kirja sopii. Näkökulma on amerikkalainen. Topol ei murehdi eriarvoisuutta ja pohjoismaista mallia. Hänen näkökulmansa on yksilössä ja siksi hän turhan kevyin perustein suomii väestöpohjaista tutkimusta. Sitra teetti syksyllä myös kyselyn suomalaisten mielipiteistä. Meistä 70 prosenttia uskoo, että uudet sähköiset terveyspalvelut lisäävät asiakkaiden tyytyväisyyttä ja palvelujen käyttö helpottuu. Ihmisten suhtautuminen terveydenhoitoon on suuressa muutoksessa, tulkitsi Sitran asiantuntija Tuuli Tiihonen tulosta. Kun on itse äskettäin saanut ensikosketuksen sähköisen reseptin käytöstä, on taipuvainen ajattelemaan Tiihosen tavoin. Mutta stetoskooppia en ihan vielä heittäisi roskikseen. Eric Topol The creative destruction of medicine, New York: Basic Books 2012 ja kirjan jälkikirjoitus 2013. 28 AUREJÄRVI ARMOTTOMANA Professori Erkki Aurejärvi on suurelle yleisölle tunnettu tupakkaoikeudenkäynneistä. Ne ovatkin olleet suuri osa hänen elämäänsä 1988–2010. Nyt hän on kirjoittanut muistelmansa, nimeltään Kovaa peliä. Siinä Helsingin yliopiston emeritus siviilioikeuden professori pohtii oikeuslaitosta ja tuomareiden roolia, mutta kertoo rivien välissä paljon myös itsestään. Aurejärvi on suorasukainen. Hän toteaa, että kun pieni ihminen häviää upporikkaalle teollisuudelle, kyse ei ole luokkatuomiosta. Suurin osa tupakkaoikeudenkäynneissä annetuista ratkaisuista eri oikeusasteissa oli selvästi vääriä, hän kirjoittaa. Aurejärvi pohtii, tekikö 1961 virheen ryhtyessään opiskelemaan lakimieheksi. ”En kai. Onhan minulla ollut mielenkiintoista ja jännittävää. En taida katua mitään, en ainakaan kovasti. Lakimiehenä olen parhaiten osannut perhe- ja jäämistöoikeutta”, hän vastaa omaan kysymykseensä. Professori toivoo, että vaikka tupakkaoikeudenkäynnit eivät Suomessa johtaneet syyllisten tuomitsemiseen, niillä on ollut tärkeä merkitys. ”Tupakkaoikeudenkäynneissä kertyi historiallinen aineisto kansainvälisen tupakkateollisuuden kyynisen moraalittomasta menettelystä Suomessa. Aineiston arvo riippuu siitä, löytävätkö sen historian ja oikeushistorian tutkijat”. Kovaa peliä -kirja vilisee yksityiskohtaista tietoa. Se on mielenkiintoinen sukellus kirjoittajansa ajatusmaailmaan. Jos aihepiiri kiinnostaa, maailmaa katselee toisin kuin ennen. ”Tuomari on ihminen – ainakin jossain määrin – ja ihminen on raadollinen olento.” Tämä Aurejärven kirjaama miete sopisi hyvin koko kirjankin motoksi. Erkki Aurejärvi Kovaa peliä, Helsinki: Into 2013. Syöpäpotilaan sosiaalietuudet 2013 AJASSA pähkinänkuoressa Syöpäpotilaan etuudet pähkinänkuoressa -oppaasta löytyy tietoa muuan muassa sairaanhoitokustannusten korvaamisesta, ansiotulon menetyksen korvaamisesta, kuntoutuksesta, kotihoidon tukemisesta ja erilaisista vähennyksistä. m Jo sata grammaa mustikkaa päivässä edistää terveyttä, selvisi Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistojen tekemässä yhteistutkimuksessa. Osta joulukortit Syöpäsäätiön hyväksi MYÖS TÄNÄ JOULUNA voit muistaa ystäviä ja sukulaisia Paletin joulukorteilla, joiden hinnasta osa lahjoitetaan Syöpäsäätiölle. Korttien postimaksu on maksettu valmiiksi. Yksiosaisen postikortin hinta on 1,75 euroa, kaksiosaisen taitekortin hinta on 2,80 euroa. Paletin joulukortteja myyvät Sokos, Prisma, Stockmann, Citymarket, Anttila, Kodin1 ja Suomalainen Kirjakauppa. Uusia potilasoppaita Myeloproliferatiiviset sairaudet potilaan opas sisältää tietoa kolmesta tähän ryhmään kuuluvasta taudista. Nämä taudit ovat polysytemia vera, essentiaalinen tromboMyeloproliferatiiviset sairaudet sytemia ja myelofibroosi. Taudit kuuluvat potilaan opas pahanlaatuisten veritautien ryhmään, mutta niiden ennuste on usein varsin hyvä. Ne voidaankin rinnastaa moniin muihin kroonisiin sairauksiin, jotka vaativat hoitoa tai säännöllistä seurantaa, mutta vaikuttavat kohtalaisen vähän jokapäiväiseen elämään. • POLYSYTEMIA VERA • ESSENTIAALINEN TROMBOSYTEMIA • MYELOFIBROOSI Eeva Juvonen • Marjut Kauppila • Minna Lehto GIST-POTILAAN OPAS Gist on ruuansulatuskanavan tukikudoksen eli strooman harvinainen pehmytkudos-sarkooma, syöpä. Se voi esiintyä missä tahansa ruuansulatuskanavan alueella. Kaikki potilasoppaat löytyvät verkosta osoitteesta syopapotilaat.fi. Sieltä voi tilata myös painettuja oppaita. 29 Loistoristeily itäisellä Välimerellä 29.8.–6.9.2014 matka Royal Caribbean Cruise Linen uusitulla Splendor of the Seas -aluksella Venetsia – Dubrovnik – Kusadasi (Efesos) – Santorini – Katakolon-Venetsia Shutterstock Risteilyllä asutaan uivassa lomahotellissa ja saavutaan uuteen kohteeseen lähes joka päivä. Risteily alkaa Venetsiasta ja päättyy Venetsiaan. Lento Venetsiaan, jossa majoitutaan yhdeksi yöksi ennen risteilyä NH Laguna Palace -hotelliin. Venetsia on yksi maailman tunnetuimmista ja kauneimmista kaupungeista. Vaikka turisteja kaupungissa riittää, Venetsia onnistunut säilyttämään ainutlaatuisen luonteensa ja viehätysvoimansa. Kroatian Dubrovnik, Adrianmeren helmi, on houkutellut matkailijoita ympäri maailman kymmenien vuosien ajan. Dubrovnikin Vanha kaupunki joutui pommitusten kohteeksi Balkanin sodassa vuonna 1992. Tänä päivänä sodan aiheuttamat vauriot on suurelta osin korjattu ja Vanhan kaupungin muurit, kirkot, museot ja historialliset rakennukset ovat ehdottomia nähtävyyksiä matkailijalle. Aigeianmeren rannikko Turkin länsiosassa näyttää matkailijalle maan kauneimmat alueet. Rantoja ympäröivät kirkkaat vedet, oliivipuulehdot, kalliorinteet ja mäntymetsät. Kuuluisin nähtävyys on Efesos, yksi antiikin ajan merkittävimmistä kaupungeista. Kuvankaunis Santorini on monen mielestä Kreikan kaunein saari. Saaren upeat maisemat valkoisine taloineen sekä omaleimainen ja kaunis Oian kylä ovat pakolliset nähtävyydet. Olympia, jossa ensimmäiset olympialaiset Hintaan sisältyy: Vision-luokka • Pituus: 279 metriä • kuljetus Helsinki-Vantaan lentoasemalle • lennot Lufthansan/Air Dolomitin reittilennoilla Helsinki-Frankfurt-Venetsia ja Venetsia-München-Helsinki • lentokenttäkuljetukset Venetsiassa • linja-autokuljetukset perillä kohteissa ohjelman mukaan • yhden yön majoitus Venetsiassa NH Laguna Palacessa 2 hengen huoneessa • seitsemän vuorokauden majoitus Splendour of the Seas -aluksella 2 hengen ikkunallisessa hytissä • risteilyllä täysihoito • ohjelmassa mainitut retket suomenkielisen oppaan johdolla • laivayhtiön järjestämä monipuolinen ohjelma • palvelurahat ja kantajamaksut risteilyllä • lento- ja satamaverot sekä muut viranomaismaksut • suomenkielisen oppaan Pirjo Lehtovuoren palvelut • Matkarin matkanjohtajan palvelut Miehistöä: 765 Aluksella 11 kantta, joilla runsaasti toimintaa. Aluksella mm. pääruokasali, buffetruokasali, kahviloita, baareja, myymälöitä, kasino, kirjasto, tanssiravintola, kylpylä- ja kuntosaliosasto sekä teatteri, jossa risteilyn aikana iltaisin loistavia esityksiä. 29.8. perjantai 30.8. lauantai 31.8. sunnuntai 1.9. maanantai 2.9. tiistai 3.9. keskiviikko 4.9. torstai 5.9. perjantai 6.9. lauantai kuljetus Helsinki-Vantaalle, lento Venetsiaan ja yöpyminen alus lähtee risteilemään Venetsiasta Dubrovnik, Kroatia merellä Efesos (Kusadasi), Turkki Santorini, Kreikka Katakolon, Kreikka merellä alus saapuu Venetsiaan, lento Helsinkiin Huom! Sää saattaa aiheuttaa muutoksia risteilyohjelmaan ja joskus jopa estää pääsyn johonkin satamaan. Varustamo ja Matkari Oy pidättävät oikeuden muutoksiin. Hyteissä WC, suihku, TV, ilmastointi, tallelokero. Laivalla on saatavana lisämaksusta lääkärin ja sairaanhoitajan palvelut. Laivayhtiön järjestämät retket lisämaksusta. Royal Caribbean Cruise Line: www.rccl.fi ja www.rccl.com Risteilyn hinta Turusta/ henkilö: jäsenet 2 380 euroa ei-jäsenet 2 430 euroa Risteilyn hinta Helsingistä/ henkilö: jäsenet 2 350 euroa ei-jäsenet 2 400 euroa LISÄMAKSU YHDEN HENGEN HUONEESTA JA HYTISTÄ 910 EUROA. Valtakunnallinen neuvontapalvelu Askarruttaako sinua jokin syöpään liittyvä kysymys? Tai kaipaatko tukea selviytymiseen vaikeassa elämäntilanteessa, joka liittyy omaan tai läheisen sairastumiseen? Älä jää yksin – ota yhteyttä Syöpäjärjestöjen neuvontapalveluun. Se tarjoaa sinulle henkilökohtaista ja asiantuntevaa syöpään liittyvää neuvontaa. Kysymyksiisi vastaavat Syöpäjärjestöjen neuvontahoitajat, jotka ovat syöpään erikoistuneita terveyden- ja sairaanhoitajia. Palvelu on sinulle maksuton. 30 RISTEILYN LUENNOITSIJAVIERAINA: • Oikeushammaslääkäri, professori Helena Ranta: Rikokset ihmisyyttä vastaan – kokemuksia kriisialueilta Näihin runoihin palaan • Kommodori Jukka K. Pajala: Suomen Joutsen vienninedistäjänä – elämää ulkomailla • Toimitusjohtaja, sosiaalineuvos Kari Ojala: Syöväntorjuntatyö tänään Splendour of the Seas: Leveys: 32 metriä • Matkustajia: 2435 MATKAOHJELMA: saivat alkunsa, on retkikohteena Katakolonissa. Kisat pidettiin elokuun tienoilla joka neljäs vuosi Olympiassa, Elis -maakunnassa Peleponnesoksen luoteisosassa. Ennen risteilyä matkustajille lähetetään tarkempaa tietoa risteilystä ja siihen valmistautumisesta. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Matkari Oy puh. (02) 2657 913 Voit keskustella hoitajan kanssa: • puhelimitse 0800 19414, avoinna maanantaisin klo 10–14 ja 16–18 sekä tiistaista perjantaihin klo 10–14. • osoitteessa neuvontahoitaja.fi aikoja reaaliaikaiseen keskusteluun verkossa, joka arkipäivä • voit lähettää myös sähköpostia osoitteeseen neuvonta@cancer.fi • HUS:n Syöpätautien klinikalla Helsingissä Palvelukortti Osoitteenmuutos Vastaanottaja maksaa postimaksun Mottagaren betalar portot Nimi Liityn jäseneksi Jäsennumero (Lehden osoitekentästä takasivulta, koko numerosarja nimen yläpuolella) Nimi SUOMEN Jäsenyhdistys SYÖPÄYHDISTYS TUNNUS 5000961 Osoite 00003 Vanha osoite VASTAUSLÄHETYS Haluan lehden Uusi osoite Liity jäseneksi Voit liittyä jäseneksi joko täyttämällä sivun ylälaidassa olevan palvelukortin tai verkossa osoitteessa www.cancer.fi. Jäseneksi voi liittyä joko oman alueen syöpäyhdistykseen, valtakunnalliseen potilasjärjestöön tai molempiin. Jäsenmaksu määräytyy yhdistyksen mukaan, se on 15–30 euroa. OTA YHTEYS SUORAAN ALUEESI YHDISTYKSEEN: • Etelä-Suomen Syöpäyhdistys www.etela-suomensyopayhdistys.fi, 09 696 2110 • Keski-Suomen Syöpäyhdistys ww.kessy.fi, 014 333 0220 • Kymenlaakson Syöpäyhdistys www.kymsy.fi, 05 229 6240 Tarjoamme • kuntoutusta potilaille ja läheisille • vertaistukihenkilöitä • keskusteluryhmiä • valtakunnallista neuvontaa • syöpään erikoistuneiden sairaanhoitajien vastaanottoja • Lounais-Suomen Syöpäyhdistys lssy.fi, 02 265 7666 • Pirkanmaan Syöpäyhdistys www.pirkanmaansyopayhdistys.fi, 03 249 9111 • Pohjanmaan Syöpäyhdistys www.cancer.fi/pohjanmaansyopayhdistys, 010 8436 000 • Pohjois-Karjalan Syöpäyhdistys www.pohjois-karjalansyopayhdistys.fi, 013 227 600 • Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys www.pssy.org, 0400 610 292 • Saimaan Syöpäyhdistys www.saimaansyopayhdistys.fi, 05 451 3770 • Satakunnan Syöpäyhdistys www.satakunnansyopayhdistys.fi, 02 6305 750 • Ålands Cancerförening www.cancer.ax, 018 22 419 • Suomen eturauhassyöpäyhdistys www.propo.fi, 09 1353 3228 • Suomen Kurkku- ja Suusyöpäyhdistys www.le-invalidit.fi, 09 7318 0630 • Suomen Suolistosyöpäyhdistys www.colores.fi, 09 135 33 223 • SYLVA www.sylva.fi, 09 135 6866 • Pohjois-Savon Syöpäyhdistys www.pohjois-savonsyopayhdistys.fi, 017 580 1801 31 Anna tänä jouluna lahjaksi toivoa. Tee lahjoitus lehden välissä olevalla tilisiirrolla. Voit myös lahjoittaa osoitteessa www.syöpäsäätiö.fi ja lähettää samalla sähköisen piparikortin läheisillesi. Lisätiedot: puh. 09 1353 3286 lahjoitukset@cancer.fi www.syöpäsäätiö.fi Keräyslupa: Syöpäsäätiö / Poliisihallituksen lupa nro 2020/2012/4587, keräysaika 28.2.2013-31.12.2014 koko Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaata.