Tulevaisuuden kansalaisopisto Päänvaivaa vai ratkaisun avaimia organisaatiokulttuurista Leena Eloranta Rehtori Etelä-Karjalan kansalaisopisto 21.1.2013 Päänvaivaa? Millainen on kansalaisopistojen organisaatiokulttuuri Miten sitä voisi ”käyttää” toiminnan johtamiseen Millainen on innovatiivinen kansalaisopisto ja innovatiivisuutta tukeva kulttuuri Organisaatiokulttuurin vaikutusvalta Kaikkeen organisaation jäsenten käyttäytymiseen, ja suhtautumiseen asiakkaisiin, kilpailijoihin, toimittajiin ja toisiinsa Siihen, miten hyvin strategiat ja henkilöstöresurssit integroituvat keskenään Lisää 2 tuntia päivään Organisaatiokulttuuri syö strategian lounaaksi Organisaatiokulttuurin tyypin tunnistaminen auttaa pääsemään haluttuihin tuloksiin tulevaisuudessa Myös kouluja koskevissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuurilla on keskeinen vaikutus sekä koulun toimintaan että oppimistuloksiin Mitä organisaatiokulttuurista näkyy? Mitä löytyykään pinnan alta? Mitä organisaatiokulttuuri oikeastaan on Vuorovaikutukseen perustuva ja ryhmäoppimisen (ongelmien ratkaisemisen) tuloksena syntyvä toimintamalli. Sen luo ja sitä ylläpitää ryhmän yhteistoiminta. OK yhdistää organisaation henkilöstöä oletusten, arvojen, uskomusten ja säännönmukaisen käyttäytymisen tasolla Osa näistä arvoista on alitajuisia, ja vaikeita tunnista Eli arkisesti: Se, miten teemme asiat meidän opistossamme Ja se liima, mikä meitä yhdistää Kulttuuriin liittyviä asioita Kulttuuri syntyy ensisijaisesti johtajien toiminnan ja esimerkin kautta. Kulttuurin rajat määräytyvät johdon mielen rajojen mukaan? Kulttuurilla keskeinen rooli muutosten johtamisessa: Vaikkapa Latistuksen mankelista - edistyksen myllyksi? Kehittyy usein pitkän ajan kuluessa Mitä isompi organisaatio, sitä enemmän on muurattuja peruskiviä, tekijöitä, jotka pitävät asiat paikallaan Alakulttuurit Jos organisaatiokulttuuri ei ole riittävän voimakas tai sillä ei ole yhtenäistä arvopohjaa, syntyy alakulttuureja, jotka riittävästi voimistuessaan johtavat helposti sisäisiin kiistoihin ja hajautumiseen Osa-kulttuureita syntyy silloin, kun ihmisillä ei ole mahdollista jatkuvaan tai säännölliseen vuorovaikutukseen Alakulttuureja muodostavat yleensä samantaustaiset, samantyyppisiä tehtäviä tekevät ja keskenään jatkuvassa vuorovaikutuksessa olevat henkilöt. Organisaationkulttuuri – muutokset muuttaminen Organisaation johdolla täytyy olla käsitys siitä, millainen kulttuuri tukee haluttuja tavoitteita ja strategioita Organisaatiokulttuurin ominaisuudet eivät helposti muutu, vaikka organisaation muodollisia rakenteita ja prosesseja muutetaan Muutoksessa jäävuoren veden alla oleva osaa alkaa tulla näkyviin ja kuulua Mikään ei muutu, jos ei kukaan suutu Ihmiset on muutoksessa tärkein ja vaikein asia, koska juuri siellä ne arvot ja asenteet on. Kipinöintiä fuusioissa Organisaatioiden yhdistymisessä johto huolehtii enemmän sopimuksista ja pinnallisista asioista kuin organisaatioiden kulttuurien integroimisesta Täytyy ajatella etukäteen erilaisia kulttuureita yhdistymisissä ja sitä millaisen uuden kulttuurin halutaan olevan Vahva ja heikko kulttuuri Kulttuuri on niin vahva, kuinka paljon arvoista ja tavoitteista ollaan yhtä mieltä Vahva kulttuuri on hyvä, koska se antaa selkeän tarkoituksen ja tavat Voiko olla liian vahva? Strength of weak ties KULTTUURIN TUNNISTAMINEN Organisaatiot voivat näyttää pintapuolisesti, artefaktien tasolla hyvin samankaltaisilta. Kuitenkin ne voivat erota arvoiltaan ja perusoletuksiltaan suuresti. Kulttuurin tunnistaminen on vaikeaa, juuri siksi, että sen osat on piilossa Johdolla on yleensä henkilöstöä paljon positiivisempi käsitys monista organisaation sisäisistä asioista ja myös kulttuurista Siksi on muodostunut useampiakin typologioita. Organisaatiokulttuuri kouluissa Oppilaitosten toimintakulttuuria on toistaiseksi tutkittu varsin vähän. Kuitenkin organisaatiokulttuuri näyttelee merkittävää roolia niissä muutoksissa, joissa oppilaitokset elävät. On sanottu, että kun tunnistetaan koulutusorganisaation kulttuuri, niin voidaan päätellä miten se selviää tulevaisuudessa ja millaisia tuloksia syntyy Organisaatiokulttuuri kouluissa AMK tutkimus (Jaatinen, P. 1999): “Liiketalouden omissaan pyörivä porilainen kulttuuri” “Liiketalouden kriittinen raumalainen kulttuuri” “Sosiaalialan ihmiseen uskova kulttuuri” “Terveysalan itseensä uskova kulttuuri” “Tekniikan entiseen kiinnittyvä kulttuuri” Kulttuuri kansalaisopistoissa Jokainen opisto on erilainen kulttuuriltaan kuten toiminta- ympäristöltäänkin Osakulttuurit - ydinkulttuuri Tilojen merkitys Kunnallinen – yksityinen Opistojen yhdistymisten haasteet Onko dynaaminen ja tulevaisuuteen suuntaava kansalaisopiston kulttuuri ja kuntatason hallinnollinen kulttuuri ristiriidassa keskenään Scheinin tasot: ”jäävuori” Mikä näkyy esim. kirjoitetussa tekstissä ja viestinnässä Kannattaa kysyä ja keskustella Millainen opisto meillä on? Mitä meillä arvostetaan? Millaiset ihmiset menestyvät meillä? Mitkä ovat kehittämisen painopistealueet, mitä mieltä niistä ollaan? Mihin meillä ihmisiä kannustetaan Mikä meitä yhdistää Mikä on suurin virhe mikä meillä voidaan tehdä Hofsteden dimensiot Valtaetäisyys (miten hyvin vähemmän valtaa omaavat hyväksyvät epätasaisen vallan jakautumisen) Individualismi – kollektiivisuus (minä vai me) Maskuliinisuus-feminiinisyys (miten tärkeää kilpailu ja voittaminen on) Epävarmuuden välttäminen (miten hyvin siedetään epämääräisiä ja tuntemattomia tilanteita) Pragmatismi (miten hyvin ymmärretään, että kaikkea ympärillä tapahtuvaa ei voi selittää) Indulgence (miten hyvin ihmiset pyrkivät kontrolloimaan halujaan ja impulssiivisuuttaan perustuen saamaansa kasvatukseen) http://geert-hofstede.com/finland.html Kilpailevien arvojen malli Cameron ja Quinn Organisaatiokulttuurien luokittelu neljään ryhmään sen mukaan, arvostetaanko organisaatiossa joustavuutta vai vakautta ja toisaalta onko huomion polttopisteessä sisäinen yhtenäisyys vai ulkoiset kohtaamiset. JOUSTAVUUS SISÄÄNPÄIN SUUNTAUTUNEISUUS ULOSPÄIN SUUNTAUTUNEISUUS KONTROLLI JA PYSYVYYS KILPAILEVIEN ARVOJEN MALLI JOUSTAVUUS KLAANIKULTTUURI SISÄÄNPÄIN SUUNTAUTUNEISUUS ADHOKRAATTINEN KULTTUURI • Yhteisöllisyys ja osallistuminen • Ystävällinen ja huolta kantava työympäristö • Tiimi- ja yhteistyö • Sitoutuminen • Joustavuus, dynaamisuus • Luovuus, oma-aloitteisuus • Uudistuminen, kokeilut • Riskinottaminen, vapaus • Sisäinen yrittäjyys HIERARKINEN KULTTUURI TULOSORIENTOITUNUT KULTTUURI • Sisäinen yhdenmukaisuus • Pysyvyys ja kontrolli • Ennustettavuus • Tehokkuus • Muodollinen työympäristö • Kilpailuhenki, suorituskeskeisyys • Menestyminen suhteessa kilpailijoihin • Tehokkuus • Tavoitteet ja tulokset tärkeitä KONTROLLI JA PYSYVYYS ULOSPÄIN SUUNTAUTUNEISUUS CULTURE PROFILES OF THE FULL-TIME STAFF CLAN CULTURE ADHOCRACY CULTURE Flexibility, Internal focus External focus HIERARCHY CULTURE MARKET CULTURE Order, stability CASE A CASE C CASE B CASE D CULTURE PROFILES OF THE PRINCIPALS CLAN CULTURE ADHOCRACY CULTURE Flexibility, Internal focus External focus HIERARCHY CULTURE MARKET CULTURE Order, stability CASE A CASE C CASE B CASE D Culture profile for CASE C CLAN CULTURE TYPE Flexibility, ADHOCRACY CULTURE TYPE Internal focus External focus HIERARCHY CULTURE TYPE Principal Order, stability MARKET CULTURE TYPE Full-time staff Culture profile for CASE B CLAN CULTURE TYPE Flexibility, ADHOCRACY CULTURE TYPE Internal focus External focus HIERARCHY CULTURE TYPE Principal Order, stability MARKET CULTURE TYPE Full-time staff Culture profile for CASE D CLAN CULTURE TYPE Flexibility, ADHOCRACY CULTURE TYPE Internal focus External focus HIERARCHY CULTURE TYPE MARKET CULTURE TYPE Order, stability Principal Full-time staff Culture profile for CASE A CLAN CULTURE TYPE Flexibility, ADHOCRACY CULTURE TYPE Internal focus HIERARCHY CULTURE TYPE External focus Order, stability Principal Full-time staff MARKET CULTURE TYPE Tähän kulttuurin tunnistamiseen (Kilpalevien arvojen viitekehys) liittyvän kyselylomakkeen voi pyytää sähköpostilla Leena Elorannalta sähköposti: rehtori@ekko.fi Kulttuurin merkitys arjessa Jos tavoitteena on luovuus ja innovaatiot: työskentelytavan pitäisi olla suhteellisen vapaa ja keinojen sijaan keskittyä vahvasti tavoitteisiin. Jos tavoitteena on turvallisuus ja luottamuksellisuus riittävä kurinalaisuus ja prosessien tarkka noudattaminen ovat tärkeitä piirteitä kulttuurissa. Jos tavoitteena on pitää ihmiset talossa ja tyytyväisinä, johtamistavan pitäisi olla melko hyväksytty ja samastumisen aste riittävän korkea. Nyt ja tulevaisuudessa Flexibility, KLAANI ADHOKRATIA Internal focus External focus 2 HIERARKIA MARKKINAT Order, stability Tulevaisuus Nyt Jos opistot haluavat olla innovatiivisia Pitäisi ensiksi miettiä mitä käsite innovaatio meillä tarkoittaa Sen jälkeen tulee laatia tavoitteet ja strategia varsinkin isoissa opistoissa, pienemmissä voisi riittää innovaatioita tukevan kulttuurin rakentaminen Ei tarvita välttämättä mitään muodollisia prosesseja, ideoiden nopea kokeilu on meillä keskeistä. Aarteita ovat innovatiiviset henkilöt, joilla on myös hyvät sosiaaliset taidot, tämä kannattaisi ottaa huomioon opettajia palkattaessa Innovatiivisuuden rooli opistoissa Kun etsitään mahdollisuuksia menestyä tulevaisuudessa, innovatiivisuuden merkitys tuntuisi olevan suuri Innovatiivisuus ei kuitenkaan opistoissa ole tällä hetkellä suunnitelmallista vaan enemmän ”puuhastelua tai rönsyilyä?” Ensimmäiseksi pitäisi päättää mikä rooli innovatiivisuudelle annetaan tai sillä on opistossa: onko se osa strategiaa, tarkoituksellista ja jatkuvaa toimintaa vai vain sattumanvaraisten onnistumisten ja kokeilujen tai rönsyilyjen paikka Hallinnon, ylläpitäjän ja päätoimisten asenne tärkeää Innovatiivisuuden merkitys opiston toiminnassa Liittyy oleellisesti perustehtävään Parantaa imagoa ja houkuttelee siten innovatiivisia opettajia ja yhteistyökumppaneita Yksi ratkaisu resurssien vähäisyyteen Luo elinvoimaa, ja on siten ikään kuin lisäresurssi Innovatiivisen kulttuurin sisältöä Arvoja ja piirteitä Joustava, avoin, kokeileva, dynaaminen, aikaansa seuraava, yhteistyötä painottava, luova, tulevaisuuteen suuntaava ja virheitä sietävä Kulttuurityyppi Monipuolinen kulttuurityyppi, pääpaino adhokraattisessa ja klaanikulttuurissa Tärkeää innovatiivisuuden kehittämisessä Sekä muodollinen että epämuodollinen kommunikaatio Yhteistyö Innovatiiviset tavat yhteistyöhön Sosiaaliset verkostot tärkeitä Kilpailevien arvojen malli Cameron ja Freeman Ihmissuhteita korostava kulttuuri JOUSTAVUUS, KESKEISTÄ: yhtenäisyys, osallistuminen, tiimityö, perheenomaisuus, sitoutuminen työyhteisöön on korkea JOHTAJA: mentori, fasilitaattori, ” perheen pää” KOOSSA PITÄVÄ VOIMA: lojaalisuus, traditiot, ihmisten välinen koheesio STRATEGIA: tavoitteena kehittää henkilöresursseja, sitoutumista ja moraalia, ihmisten välisiä suhteita ja yhteistyötä MENESTYSTEKIJÄT: Asiakaslähtöisyys, ihmisten huomioiminen HUOMIO ORGANISAATION SISÄISIIN TOIMINTOIHIN KESKEISTÄ: järjestys, selkät säännöt, määräykset, yhdenmukaisuus, tehokkuus, informaation hallinta, kommunikaatio ja vakaus JOHTAJA: koordinaattori, organisoija, hallinnollinen johtaja SITOVA VOIMA: säännöt, prosessit, selkeät odotukset menettelytavat STRATEGIA: tavoitteena kehittää toimintaa kohti stabiiliutta, ennustettavuutta, häiriötön toiminta MENESTYTEKIJÄT: kustannustehokkuus yhteinäisyyttä korostava kulttuuri 17.2.2014 Luovuutta ja aloitteisuutta korostava kulttuuri KESKEISTÄ: luovuus, sisäinen yrittäjyys, dynaamisuus, sopeutumiskyky, rohkaistaan aloitteisuutta ja vapautta toimia JOHTAJA: yrittäjä, innovaattori, riskinottaja KOOSSA PITÄVÄ VOIMA: yrittäjyys, joustavuus, kokeilut, uuden luominen STRATEGIA: tavoitteena kehittää innovatiivisuutta, kasvua, saada uusia resursseja ja olla kehityksen kärjessä MENESTYSTEKIJÄT: Uudet innovatiiviset tuotteet ja palvelut HUOMIO ORGANISAATION ULKOISEEN MAAILMAAN KULTTUURIN TYYPPI: Rationaalisuus, tulosorientoitunut kulttuuri MÄÄRÄÄVÄT OMINAISUUDET: kilpailuhenkisyys, suorituskeskeisyys, päämäärätietoisuus, tärkeää maine ja menestys, kilpailukykyinen hinnoittelu, tavoitteiden asettaminen, tulos ja tekemisen tehokkuus JOHTAJA: päättäväinen, kilpailuhenkinen, painottaa tuottavuutta SITOVA VOIMA: tavoitteet, tuotanto ja kilpailu, voittamisen henki STRATEGIA: tavoitteena kehittää toimintaa kohti aloitteisuutta kilpailuetuja ja markkinajohtajuutta korostava kulttuuri MENESTYSTEKIJÄT: markkinaosuus ja uudet KESKITTYNEISYYS markkinat Leena Eloranta 3
© Copyright 2024