Oikeutesi hoitoon ja huolenpitoon – opas vanhuksille muutettu 2011 Din rätt till vård och omsorg – en väg visare för äldre, reviderad 2011 översättning till f inska ISBN 978-91-86885-80-9 Artikkelinumero 2011-12-14 Kansikuva: Kentaroo Tryman/Johner, Jesper Molin/Bildarkivet Kuvat: s. 5 ja 9 Maskot, s. 19 Marcus Trotzig/Maskot, s. 22 Kentaroo Tryman/Johner, s. 31 Jesper Molin/Bildarkivet. Graafinen muoto: Typoform AB Painos: Edita Västra Aros, Västerås, joulukuu 2011 Sisältö 01 Sisältö 03 Kuka voi saada apua? 07 Mihin voi saada apua? 18 Kenen puoleen voin kääntyä? 23 Paljonko se maksaa? 28 Jos et ole tyytyväinen 35 Sanalista 39 Joitakin tärkeitä lakeja 41 Puhelinnumeroita ja linkkejä 43 Muistiinpanoja 2 Kuka voi saada apua? Avuntarpeesi ratkaisee Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelun vanhustenhuolto ovat osa Ruotsin hyvinvointia. Niitä säädellään lailla, jotka asettavat yksittäisen ihmisen hoidon ja hoivan tarpeen etusijalle. Terveyden- ja sairaanhoitolaissa puhutaan hoidosta samoilla ehdoilla koko väestölle. Etusijan hoitoon saa se, jolla on suurin sairaanhoidon tarve. Sosiaalipalvelulaki antaa sinulle oikeuden kotipalveluun, asuntoon vanhustentalossa (erityisasunto) tai muuhun apuun, ellet itse pysty tyydyttämään tarpeitasi tai saa niitä tyydytetyksi jollakin muulla tavalla. Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa? Kaikilla omasta mielestään palvelua ja hoivaa tarvitsevilla on oikeus hakea sosiaalipalvelulain mukaista apua. Jos haluat saada selville, onko sinulla oikeus kotipalveluun tai muuhun apuun, sinun on haettava sitä kunnan sosiaalipalvelusta. Kunnalla on velvollisuus tehdä selvitys kaikkien sille tulevien hakemusten pohjalta. Tavallisesti avuntarpeenkäsittelijä käsittelee asiasi. Jos sinulla ei hänen mielestään ole oikeutta saada hakemaasi apua, sinulla on oikeus saada asiasta päätös, josta voit valittaa tuomioistuimeen. (Lisätietoja avun hakemisesta on sivulla 18). 3 OIKEUS APUUN Sosiaalipalvelulain 4 luvun 1 §:ssä sanotaan: ”Sillä, joka ei voi itse tyydyttää tarpeitaan tai saa niitä tyydytetyksi jollakin muulla tavalla, on oikeus saada apua sosiaalilautakunnalta elatustaan (toimeentulotuki) ja muita elämiseen liittyviä tarpeitaan varten.” Myös omaiset voivat saada apua Kunnat voivat tarjota tukeaan lähiomaistaan hoitaville. Omaisena voit hakea apua omalta kohdaltasi, esim. osallistumiseksi keskusteluryhmään samassa tilanteessa olevien kanssa. Valitusoikeus kunnan päätöksestä koskee myös sinua. Perussääntönä on vapaaehtoisuus Kunta ei saa aloittaa avuntarpeen selvittämistä ennen kuin olet hakenut apua. Sinulla on kuitenkin myös aina oikeus kieltäytyä avusta. Sinulla on oikeus terveyden- ja sairaanhoidossa saada yksilöllisesti sopeutettuja tietoja omasta terveydentilastasi. Voit myös keskeyttää hoidon tai kieltäytyä ehdotetuista hoitotoimenpiteistä. Sinulla on myös mahdollisuus hankkia arvio tarpeellisista hoitotoimenpiteistä joltakin toiselta taholta (ks. faktaruutu sivulta 32). Yksityishenkilöä koskevia tietoja suojaa salassapitovelvollisuus Terveydentilaasi koskevia tietoja suojaavat vaitiolovelvollisuutta ja salassapitoa koskevat säännökset. Koko terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelun henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus. 4 5 SANOJEN SELIT YKSET Apu, avustus = sosiaalipalvelulain mukainen apu, esim. kotipalvelu ja paikka vanhustentalossa Sosiaalipalvelu = yhteisnimitys kunnan velvollisuutena olevalle sosiaaliselle toiminnalle, esim. vanhustenhuolto. Säädetty sosiaalipalvelulaissa. Terveyden- ja sairaanhoito = Kuntien ja maakäräjien terveyden- ja sairaanhoitovastuuta säätelee terveyden- ja sairaanhoitolaki. Niiden vastuulla on huolehtia siitä, että terveyden- ja sairaanhoito täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Vastuuseen sisältyy myös kuntoutuksen, kunnon ylläpitämisen ja apuvälineiden tarjoaminen niitä tarvitseville ikääntyneille ja toimintarajoitteisille, sekä terveyden huonontumisen ennalta ehkäiseminen. Ulkopuoliset eivät saa lukea eikä heille saa luovuttaa ilman suostumustasi potilaskertomustasi, avuntarpeenarviointiasi eikä myönnettyjen avustustoimien suorittamista koskevia tietoja. Sinulla itselläsi on sen sijaan oikeus saada tiedoksi ja kopioida näiden asiakirjojen sisältö. Eri toimittajat mutta samat säännöt Vain kunta saa päättää selvityksen tekemisestä ja avun antamisesta. Yksityisyritykset, osuustoimintajärjestöt ja säätiöt saavat sitä vastoin harjoittaa hoito- ja hoivatoimintaa kunnan ja maakäräjien toimeksiannosta. Riippumatta toiminnan suorittajasta samat säännöt ovat voimassa esim. salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja valvonnasta. 6 Mihin voi saada apua? Saatavan avun tyyppi riippuu tarpeistasi sekä – tietyssä määrin – asuinkunnastasi. Kunnalla on oikeus sopeuttaa vanhustenhuolto paikallisten olosuhteiden mukaiseksi. Sinulla on toisaalta oikeus hakea mitä haluat, vaikka apumuotoa ei mainittaisikaan asuinkuntasi apua koskevissa ohjeissa. Tuomioistuin päättää viime kädessä, minkälaiseen apuun sinulla on oikeus. (Lisätietoja avun hakemisesta on s. 18). Sinulle annettavan avun pitää parantaa mahdollisuuksiasi asua edelleen asunnossasi tai pystyä muulla tavoin elämään itsenäistä elämää. Laissa mainitaan, että kuntien antama apu tulee ”muotoilla ja toteuttaa yhteistyössä yksityisen kuntalaisen kanssa”. Tämä koskee myös sairaanhoitoa, jossa hoito ja hoitotoimenpiteet tulee ”suorittaa yhteistyössä potilaan kanssa” niin pitkälle kun se on mahdollista. Perusterveydenhuollossa sinulla on oikeus käyttää haluamaasi hoidonantajaa. Arvokasta elämää myös vanhustenhuollossa Kaksi uutta sosiaalipalvelun määräystä tuli voimaan 1. tammikuuta 2011. Toinen niistä koskee kansallista arvoperustaa vanhustenhuol- 7 lossa. Arvoperustalla tarkoitetaan arvoja ja normeja, joiden tulee olla vanhustenhuollon työn perustana. Toiminnan tulee perustua myös arvokkuuden ja hyvinvoinnin tarpeellesi hoivatoimenpiteitä vastaanottaessasi. Arvoperustalla kunta voi selventää, mitä ikääntyneille annetuilla tukitoimilla tarkoitetaan juuri sinun kunnassasi. Toisella määräyksellä selvennetään ikääntyneiden parannettuja mahdollisuuksia vaikuttaa tukitoimenpiteiden suorittamiseen. Tärkeä näkökulma tässä on, että vanhustenhuollon tulee vaalia ja kunnioittaa kunkin ihmisen oikeutta yksityiselämään, kehollista koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja toimenpiteiden yksilökohtaista sopeuttamista ym. Ikäihmisen tulee saada – siinä määrin kuin se on mahdollista – valita, milloin ja millä tavalla hänelle annetaan tukea, apua ja muita palveluita. Kotipalvelu helpottaa arkipäivää Se, joka ei selviä yksin tarpeellisista arkipäivän askareista, voi hakea kunnallista kotipalvelua. Kotipalvelun tehtäviin kuuluvat siivous, ostojen tekeminen ja muut kotitaloustoimet. Henkilökunta voi myös tulla mukaan kävelyille tai auttaa henkilökohtaisessa hoivassa, kuten WC:ssä käynnissä aamuisin, ja aterioinnissa. Kotipalvelun ilta- ja yöpartiot auttavat valvonnassa ja antavat apua vuorokauden ympäri. Eikö kotikielesi ole ruotsi? Joissakin kunnissa saattaa olla kotikieltäsi puhuvaa henkilökuntaa. Kysy asiaa avuntarpeenkäsittelijältä. 8 9 P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ … Kunnilla on oikeus muotoilla hoito ja hoiva paikallisten edellytysten mukaisiksi. Tuki ja apu voivat sen vuoksi vaihdella olosuhteiden mukaisesti. Kunnan avuntarpeenkäsittelijä antaa tietoja omalla asuinalueellasi saatavana olevista apumuodoista. Voit kuitenkin aina hakea mielestäsi tarvitsemiasi aputoimenpiteitä. Terveyden- ja sairaanhoito kotona Voit saada apua tiettyjen sairaanhoitotoimien muodossa kotonasi joko tilapäisesti tai pitemmän ajan. Terveyskeskuksesi lääkäri tai piirihoitaja antaa lisätietoja, minkämuotoista kotisairaanhoitoa voi olla saatavilla asuinalueellasi. Erityisasunnossa annettava kotisairaanhoito on aina kunnan vastuulla. Apuvälineet ja asunnon sopeuttaminen Pyörätuoli, rollaattori ja sukanvetolaite ovat esimerkkejä työterapeutin avulla saatavista apuvälineistä. Myös monia muita arkipäivän askareita helpottavia laitteita myydään tavarataloissa ja muissa myymälöissä. Kysy neuvoa työterapeutilta! Asuntoasi sopeuttamalla voit käyttää kotiasi helpommin hyväksesi. Yksi tavallisista toimenpiteistä on kynnysten poistaminen, mikä helpottaa rollaattorin ja pyörätuolin käyttöä. Asunnon sopeuttamisessa voi myös olla kyse suuremmasta toimenpiteestä, kuten hissin asentamisesta tai hygieniatilojen kunnostamisesta. 10 Turvallisempi elämä turvahälyttimellä Turvahälyttimellä saat yhteyden henkilökuntaan vuorokauden ympäri, mikä on turvallinen ratkaisu myös omaistesi kannalta. Turvahälytin asennetaan asuntoosi ja yhdistetään puhelimeesi. Jos sinulla on turvahälytin asunnossasi, on tärkeää, että ilmoitat aina hälytyskeskukseen puhelinoperaattorin vaihdon tai jos siirryt laajakaistapuhelimen käyttöön. Kuljetuspalvelu linja-auton sijaan Kuljetuspalvelua voivat käyttää ne, jotka toimintarajoitteen takia eivät pysty käyttämään linja-autoa tai muita joukkoliikenteen palveluja. Pyörätuolia käyttävät voivat tilata erityisesti sopeutetun minibussin. Kuljetusliike suorittaa ajot kunnan toimeksiannosta. Matkat ovat maksullisia ja yleensä määrältään rajattuja. Valtakunnallista kuljetuspalvelua (Riksfärdtjänst) käyttämällä on mahdollisuus tehdä pitempiä matkoja Ruotsissa. Kunta antaa lisätietoja tästä. Vanhustentaloon muuttaminen Kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa, on mahdollista muuttaa vanhustenasuntoon tai eritysasuntoon, kuten sitä kutsutaan sosiaalipalvelulaissa. Myös siellä on käytettävissä kotipalvelu ja useimmiten sairaanhoitajakin ja muuta hoitohenkilökuntaa vuorokauden ympäri. Monissa vanhustentaloissa on hoitovastuullinen sairaanhoitaja 11 ja pysyvä lääkäriyhteys asukkaille, mutta halukkaat voivat pitää aikaisemman lääkärinsä. Erityisasunto on kotisi, jonka voit itse sisustaa. Henkilökunnan tulee kunnioittaa yksityiselämääsi, vaikka asuisitkin monivuodehuoneessa, mikä on nykyään harvinainen asumistapa. Täällä päätät itse, kuka pääsee käymään luonasi. Erityisasunnon nimikkeenä voi olla ryhmäasunto, sairaskoti tai hoito- ja hoiva-asunto. Monissa kunnissa näitä kaikkia kutsutaan yhteisnimellä vanhustenasunto. Nimestä riippumatta erityisasunnon hoito- ja palvelutoimintojen tulee olla sopeutettuja turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja itsemääräämisen tarpeisiin. Uskottu mies auttaa etujesi valvonnassa Se, joka ei sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi enää pysty hoitamaan omia raha-asioitaan tai valvomaan omia etujaan, voi saada avukseen uskotun miehen. Uskottu mies hoitaa laskujen maksamisen ja auttaa päämiestään avuntarpeen harkinnassa ja muissa asioissa. Käänny asuinkuntasi puoleen uskottua miestä koskevissa kysymyksissä. Käräjäoikeus päättää uskotun miehen saamisesta. Yliholhooja valvoo, että uskottu mies hoitaa velvollisuutensa. Sillä, jolle on myönnetty uskottu mies, on samat oikeudet kuin aikaisemminkin tehdä itseään koskevia päätöksiä. 12 ASUMINEN Vanhusten erityisasuminen (vanhustenasunto) = Sosiaalipalvelulain mukainen apu Turva-asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, henkilökunta käytettävissä Seniorien asumismuodot, 55+ -asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, jotka on tarkoitettu vanhuksille Suuhygienian arviointi ja tarpeellinen hammashoito Vanhuksilla, joilla on pysyvä hoito- ja hoivatoimenpiteiden tarve, on oikeus suuhygieniansa arviointiin. Maakäräjät tarjoavat maksuttoman, hammaslääkärin tai -hygienistin suorittaman tutkimuksen. Edellisen mukaisen pysyvän tarpeen omaavien vanhusten saamaan erityiseen hammashoitotukeen kuuluu myös tarjous tarpeellisesta hammashoidosta. Terveyden- ja sairaudenhoidossa sovellettavat käyntimaksut sekä suurkustannussuojakortti ovat voimassa. Oikeus tarpeelliseen hammashoitoon on voimassa, vaikka suuhygienian arviointia ei olisi tehtykään. Tuki erityisryhmille Kunnan tuki vanhuksille voi olla suunnattu erityistarveryhmille. Ryhmäkodeissa ja dementiasta kärsiville tarkoitetuissa päivätoiminnoissa ovat turvallisuus ja yhdessäolo keskeisiä käsitteitä. Muissa päivätoiminnoissa pääpaino on fyysisillä harjoituksilla ja kuntoutuksella, ja niiden kohderyhmiä ovat luunmurtumista tai aivohalvauksesta kärsivät potilaat. 13 Omaistuki Kunta on velvollinen tukemaan omaishoitajia. Kotipalvelusta on usein hyötyä omaistaan kotona hoitavalle. Omaistaan hoitavan on myös mahdollista saada taloudellista tukea. Sitä kutsutaan kotihoitoavustukseksi. Dementiasta kärsiville on saatavana kodin lomituspalvelua ja päivätoimintaa. Muuta, suoremmin omaisille annettavaa tukea ovat esim. keskusteluryhmät, koulutus ja tukikontaktit käsittelijöineen. Omais- ja potilasyhdistykset tarjoavat usein eri koulutuksia, joista voi saada arvokasta tietoa hoidettavan henkilön sairaudesta. Koulutukset antavat myös tilaisuuden tavata muita omaishoitajia. Henkilökohtainen apu Henkilökohtaista apua voi saada se, joka kuuluu lain eräille toimintaesteisille ja annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) piiriin. Vakuutuskassa myöntää useimmissa tapauksissa sosiaalivakuutuskaaren mukaisesti korvausta henkilökohtaisesta avusta. Se, jolla on ollut henkilökohtainen avustaja ennen 65. ikävuottaan, saa pitää avustajan myös sen jälkeen. Sen sijaan avustajatuntien määrää ei lisätä 65. ikävuoden jälkeen. Ilman tarveharkintaa annettavat palvelutoimet Kunnan toimivaltaa pitää saatavana palvelutoimia koskevan lain mukaisesti kaikilla kunnassa asuvilla, vähintään 67-vuotiailla (tai muunikäisillä kunnan päätöksen mukaisesti) on mahdollisuus saada palvelutoimia ilman tarveharkintaa. 14 Kunta päättää, mitä palvelutoimia pidetään saatavilla, missä määrin ja mikä on maksun suuruus. Tätä toimintaa ei valvota eikä sitä tarvitse dokumentoida. Tämä ei ole mikään avustustoimi, eikä siitä voi sen vuoksi valittaa. Tässä voi olla kyse esim. seuraavista toimista: n Avointa toimintaa hoidetaan toisinaan yhteistyössä vapaaeh- n n n n toisjärjestöjen kanssa, ja toiminnan punaisena lankana on yhteenkuuluvuus sekä yhdessäolo. Saattajapalvelua käyttämällä on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada saattaja sairaalaan tai teatteriin. Korjaus- ja vahtimestaripalveluksi kutsutaan usein kunnallista palvelua sellaisissa asioissa, joista ei voi itse selviytyä, esim. loistevaloputken vaihto tai verhojen ripustus. Tämä voi olla maksutonta tai maksaa pienen summan. Kuuloasiantuntijat tekevät kotikäyntejä ja säätävät ongelmia aiheuttavia kuulolaitteita. Näkövammaisten kotiohjaajat auttavat näkövammaisia. n Eväslaatikko. n Siivouspalvelu, jossa kunta on valinnut palvelun toimittavan yrityksen/yritykset. 15 Veronalennukseen oikeuttavat kotitalouspalvelut Yksin asuva vanhus tai hänen lapsensa voivat ostaa kotitalouspalveluita suoraan yksityiseltä yritykseltä ja hakea veronalennusta näistä kuluista. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat siivous, ikkunanpesu, pyykki, lumenluonti yms., mutta niihin voi kuulua henkilökohtaisen hygienian hoitoon sekä riisuuntumiseen ja pukeutumiseen tarvittava apu. Lisätietoja tästä saa veroviranomaisilta. 16 KU K A T E K E E M I TÄ H O I D O S S A J A H O I VA S S A ? Piirilääkäri/omalääkäri tekee selvityksiä, antaa diagnooseja, hoitaa ja kirjoittaa reseptejä. Hän kirjoittaa myös lähetteen erikoislääkärille sitä tarvittaessa. Hän on usein työsuhteessa terveys-keskukseen tai omalääkärivastaanottoon. Avuntarpeenkäsittelijä selvittää avun tarvetta ja päättää myönnetäänkö kotipalvelu- tai muita vanhustenhuoltotoimia ja missä määrin. Työsuhteessa kuntaan. Sairaanhoitaja vastaa potilaita koskevasta hoiva- ja hoitotyöstä. Hän toimii sekä maakäräjien perusterveydenhuollossa että kunnan terveyden- ja sairaanhoidossa. Yksikköpäällikkö/työnjohtaja vastaa toiminnasta ja henkilökunnasta esim. kotipalvelualueella ja vanhustentalossa. Työterapeutti kokeilee ja antaa neuvoja eri apuvälineistä. Osallistuu usein asunnon sopeuttamiseen. Laatii harjoitusohjelmia. Lääkintävoimistelija hoitaa kuntoutuksen. Käsittelee ja laatii harjoitusohjelmia. Perushoitaja/hoitoapulainen suorittaa käytännön hoitotoimenpiteitä ja tiettyjä sairaanhoitotehtäviä. Hän saa jakaa lääkkeitä ainoastaan vastuullisen sairaanhoitajan suostumuksella. Dieteetikko antaa ohjeita ruokavalioista esim. henkilöille, joiden tietyn sairauden johdosta pitää sopeuttaa aterioidensa koostumusta. Logopedi selvittää ja hoitaa kieleen ja puheeseen liittyviä ongelmia. 17 Kenen puoleen voin kääntyä? Kunta tarkastaa hakemuksen Kotipalvelua, asuntoa vanhustentalosta tai muuta vanhustenhuoltoon liittyvää palvelua haetaan kunnalta. Pyydä saada puhua avuntarpeenkäsittelijän kanssa! Lääkärisi tai piirihoitajasi voi myös auttaa yhteyden saamisessa. Jos haluat muuttaa pysyvästi johonkin toiseen kuntaan, käänny sen kunnan puoleen. Avustushakemuksesi käsitellään samalla tavalla kuin jo kunnassa pysyvästi asuvien hakemukset. Aiotko käydä lomalla jossakin toisessa kunnassa kuin asuinkunnassasi? Myös tässä tapauksessa asuinkuntasi tulee vastata avustustoimenpiteistä. Lomakuntasi eli ns. oleskelukuntasi on velvollinen auttamaan asuinkuntaasi tarvitsemiesi aputoimien selvittämisessä ja sen jälkeen niiden suorittamisessa. Avuntarpeenkäsittelijä selvittää tarpeesi Avuntarpeenkäsittelijä työskentelee kunnan toimeksiannosta ja päättää, mitä aputoimia myönnetään ja missä määrin. Kaikissa kunnissa on avuntarpeenkäsittelijä, mutta häntä kutsutaan toisinaan avuntarpeenarvioijaksi, kotipalveluavustajaksi tai joksikin muuksi. 18 19 P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ . . . n Käännyt kunnan avuntarpeenkäsittelijän puoleen tarvites- sasi kotipalvelua tai muuta apua kunnalta. n Sinun tulee apua hakiessasi aina saada kirjallinen päätös avuntarpeenkäsittelijältä. Ellet ole tyytyväinen päätökseen, voit valittaa siitä tuomioistuimeen. Apuhakemuksesi ei tarvitse olla kirjallinen. Riittää, että kerrot avuntarpeenkäsittelijälle, mihin tarvitset apua. Varaa aika tapaamiseen – vaimosi, miehesi ja tai muu omainen saa niin halutessasi osallistua tapaamiseen. Ruotsia riittämättömästi osaamattomalla on oikeus käyttää tulkkia. Tapaamisen aikana avuntarpeenkäsittelijä ottaa selville, miksi haet apua, mitä pystyt tekemään itse ja mihin tarvitset apua. Miltä sosiaalinen verkkosi näyttää? Missä määrin omaiset voivat auttaa? Avuntarpeenkäsittelijä kertoo, mitä avustustoimenpiteitä kunnalla on tarjottavana. Joskus on tarjolla useita eri ratkaisuja. Kotipalvelu yhdistettynä päivätoimintaan voi esimerkiksi olla vaihtoehto asumiselle vanhustenasunnossa. Avuntarpeenkäsittelijän tulee mitä suurimmassa määrin ottaa huomioon toivomuksesi. Valinnanvapaus kotipalvelussa Joissakin kunnissa on tarjolla valinnanvapaus kotipalvelun suhteen. Tämä merkitsee, että voit itse valita kotipalvelun suorittajan. 20 Avuntarpeenkäsittelijä ilmoittaa sinulle vaihtoehtoiset kotipalvelun suorittajat. Ellet halua tai pysty itse valitsemaan, avuntarpeenkäsittelijä auttaa sinua valitsemaan tarjoamalla kunnan valitsemaa vaihtoehtoa henkilöille, jotka eivät itse tee valintaa. Oikeudenmukainen arviointi Sinulla on oikeus asettaa vaatimuksia hyvästä kohtelusta ja oikeudenmukaisesta arvioinnista. Avuntarpeenkäsittelijän tulee olla tarkka, asiallinen sekä oikeudenmukainen, ja hänen tulee kohdella sinua kunnioittavasti. Sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi selvityksen aikana laadituista asiakirjoista, ennen kuin päätös tehdään. Päätöksen tulee olla kirjallinen ja selvästi perusteltu. Jos hakemuksesi hylätään, avuntarpeenkäsittelijän tulee ilmoittaa sinulle, miten päätöksestä valitetaan tuomioistuimeen. Lisätietoja on s. 29. Voit hakea uudelleen Jos kunnan myöntämä apu ei ole mielestäsi riittävä, voit hakea lisää tai toisenmuotoista apua. Avun hakemiskerroille ei ole mitään ylärajaa. Kunnalla on puolestaan oikeus ottaa apupäätöksensä uudelleen harkittavaksi, mikäli tilanteesi on muuttunut huomattavasti. Kunta voi muuttaa esim. kotipalvelun sisältöä koskevia sääntöjään. Tämä saattaa kuitenkin vaikuttaa apuusi vasta kun apupäätöksen voimassaoloaika on kulunut umpeen. 21 Vapaaehtoistoiminnot – täydentäviä ja vaihtoehtoja tarjoavia Kuntien sosiaalipalvelun lisäksi monissa kunnissa on vapaaehtoistoimintaa. Kirkot, Punainen Risti sekä omais- ja eläkeläisyhdistykset tarjoavat koulutusta, saattajatoimintaa, ystäväpalveluja, retkeilytoimintaa ja muita sosiaalisia toimintoja. Vapaaehtoisjärjestöt toimivat sosiaalipalvelun täydentäjinä. Ne voivat myös olla vaihtoehto sinulle, joka et halua apua kunnalta, tai ellei sinulla ole oikeutta siihen.av kommunen. 22 Paljonko se maksaa? Sairaanhoito, lääkkeet ja vanhustenhuolto ovat tavallisesti maksullisia. Maksun suuruus määräytyy asuinpaikkasi mukaisesti. Myös maksun kattamat palvelut vaihtelevat. Hoito- ja hoivamaksuista päätetään paikallisesti joka kunnassa ja maakäräjillä. Voimassa on myös liian suurilta maksuilta suojaavia määräyksiä. I. Maakäräjien avoin terveyden- ja sairaanhoito Tämä koskee maakäräjien hoitamaa tai rahoittamaa hoitoa ja hoitotoimenpiteitä sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kotisairaanhoidossa ja muissa hoitolaitoksissa. Maakäräjät ovat aina vastuussa lääkärityön laadusta. Kenenkään ei tarvitse maksaa vuodessa lääkärissäkäynneistä enempää kuin korkeintaan kulloinkin voimassa olevan korkeakulusuojan verran, joka oli 900 kr vuonna 2011. Sillä, jolla on oikeus tarpeelliseen hammashoitoon, myös hammaslääkäri- ja -hygienistikäynnit kuuluvat korkeakulusuojan piiriin. Suuhygienian arviointi on aina maksutonta. II. Lääkkeet Myös lääkekuluissa on käytössä yläraja vuosittaisille kustannuksille, vuonna 2011 se oli 1 800 kr. Jos haluat välttää suuria kertakuluja, kulut on mahdollista jakaa useampiin eriin. Kysy asiaa apteekistasi! Osamaksujärjestelmä merkitsee, että korkeintaan 23 1 800 kruunun vuosittainen omavastuuosuus voidaan jakaa vuodeksi eteenpäin ensimmäisestä ostosta, ja maksaa 150 kruunua kuukaudessa. III. Kunnallinen hoito ja hoiva Sosiaalipalvelulain mukaisesti kunta saa ottaa maksuja kotipalvelusta, päivätoiminnasta ja kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta. Kunta vastaa aina erityisasumisen terveyden- ja sairaanhoidosta. Joissakin kunnissa kunta on myös ottanut vastuun kotisairaanhoidosta. Sosiaalipalvelulaissa on määräyksiä siitä, miten kunnan tulee laskea yksittäisen henkilön maksut. Maksuja koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, onko toiminta kunnan vai yksityisen yrityksen vastuulla. A Tulojen laskeminen Sosiaalipalvelulain maksuja koskevista säännöistä käy ilmi mm. se, mitä tuloja kunta saa ottaa mukaan laskiessaan maksun suuruutta. Niitä ovat ansiotulot (etupäässä eläkeläiset), tulot elinkeinotoiminnasta sekä pääomatulot (esim. korot ja osinkotulot). Sen sijaan itse pääoma ei saa vaikuttaa maksuun. Asuntolisä lasketaan tuloksi. B Toimeentulomäärä Kunnan tulee lakisääteisen minimimäärän vuoksi laskea toimeentulomääräsi. Toimeentulomäärän tulee kattaa normaalit elinkustannukset (katso faktaruutu s. 25) ja todelliset asumiskulut. Tarkoituksena on, että yksityishenkilöllä on oikeus saada pitää itsellään vähintään pienin laskettu summa tuloistaan ennen 24 N O R M A A L I T E L I N KU S TA N N U K S E T Normaalit elinkustannukset, jotka toimeentulomäärän tulee kattaa: n elintarvikkeet, kaikki ateriat n vaatteet ja kengät n vapaa-aika n hygienia n kulutustavarat n päivälehti, puhelin, tv-lupamaksu n huonekalut ja taloustavarat n kotivakuutus n kotitaloussähkö n matkat n lääkkeet, hammashoito, avoin terveyden- ja sairaanhoito. kuin maksuja voidaan ottaa. Vuonna 2011 tämä minimisumma oli yksinään asuvalle 4 832 kruunua ja 4 083 kruunua kummallekin yhdessä asuvista aviopuolisoista. C Korkeakulusuoja Sosiaalipalvelulaki ilmoittaa korkeimman kuukausimaksun, jonka kunta saa periä. Vuonna 2011 korkein maksu on 1 712 kruunua. Vuosittain muuttuva hintaperusmäärä määrää korkeakulusuojan. D Maksuraja Ennen kuin kunta voi ottaa sinulta mitään maksua, sen tulee laskea maksurajasi. Tämä tehdään sen määrittelemiseksi, minkä maksun juuri sinä voit maksaa. Kukaan ei koskaan joudu maksamaan 25 Ä L Ä U N O H DA E T TÄ … n Miehesi, vaimosi tai avopuolisosi ei tarvitse joutua kohtuut- tomasti huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen sen vuoksi, että sinun pitää muuttaa vanhustenasuntoon. n Korkeakulusuojan ja toimeentulomäärän taso muuttuu vuosittain. enemmän kuin hänelle laskettuun maksurajaan asti, kuitenkin korkeintaan korkeakulusuojaa vastaavan summan, joka on 1 712 kruunua vuonna 2011. Esimerkki maksulaskelmasta (vuoden 2011 summan mukaisesti) Tulot Alva Andersson Per Pettersson Eläke Korko Asuntolisä (BTP) Olle Olsson 8 000 0 3 000 18 000 3 000 0 7 000 0 3 000 11 000 21 000 10 000 Asumiskulut Minimisumma 5 000 4 832 6 000 4 832 6 000 4 832 Summa, toimentulomäärä 9 832 10 832 10 832 Maksuraja 1 168 10 168 – 832 Summa Toimeentulomäärä 26 Alvan tulee maksaa korkeintaan 1 168 kruunua kuukaudessa hoidosta ja hoivasta. Perin maksuraja on 10 168 kr, mutta hänen ei tarvitsee maksaa enemmän kuin voimassa oleva korkeakulusuoja on, eli 1 712 kr (vuosi 2011). Ollen ei tarvitse maksaa mitään maksua, koska hänellä on negatiivinen maksuraja. Jos sinun taloudellinen tilanteesi on sellainen, etteivät varasi riitä asumiskuluihin eikä normaaleihin elinkustannuksiin, voit hakea taloudellista apua/elatustukea. Käänny kunnan puoleen! Mitä erityisasunto maksaa? Maksun laskemista koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, asutko normaalissa asunnossa tai erityisasunnossa. Asuessasi erityisasunnossa maksat useimmissa tapauksissa vuokraa asunnosta. Vuokralain vuokran asettamista koskevat säännöt ovat tällöin voimassa, ja sinun on huolehdittava vuokrasopimuksen hankkimisesta. Poikkeuksena ovat monivuodehuoneet, jolloin maksat maksun asumisesta. Tällaista asumista koskee laissa säädetty korkein maksu, jonka kunta saa periä. Tämä maksu on 1 783 kruunua vuonna 2011. Asuessasi erityisasunnossa maksat asunnosta vuokran, maksun kunnallisesta hoidosta ja hoivasta sekä ruokamaksun. Lisätietoja Jos haluat saada lisätietoja maksujesi laskutavasta, sinun pitää kääntyä kuntasi maksunkäsittelijän puoleen. 27 Jos et ole tyytyväinen Vanhustenhuollon sosiaalipalvelun toimenpiteitä koskevista päätöksistä voi valittaa … Jos olet saanut hylkäävän päätöksen hakemuksellesi muuttamisesta vanhustenasuntoon, voit jättää asian tuomioistuimen päätettäväksi. Tämä koskee myös tapauksia, joissa sinulle on myönnetty haettua vähemmän kotipalvelua tai ei ollenkaan. Kaikista apuhakemuksen hylkäävistä päätöksistä voi valittaa. Tämä koskee sekä täysin että osittain hylkääviä päätöksiä. Myös maksupäätöksistä voi valittaa. … mutta ei sairaanhoitoa koskevista Tällaista valitusoikeutta ei ole terveyden- ja sairaanhoidon piirissä. Lääkäri tai sairaanhoitaja ym. ratkaisee, saako potilas tietyn hoidon vai ei. Potilas voi eri tavoin osoittaa tyytymättömyytensä ja kritiikkinsä, mutta mikään tuomioistuin ei ota kantaa kysymykseen oikeudesta saada tietty hoito tai muu sairaanhoitotoimi. 28 Voit valittaa päätöksistä… n ellei sinulle myönnetä mitään apua n jos sinulle myönnetty apu on vähäisempi kuin olet hakenut n jos sinulle myönnetään eri apua kuin olet hakenut (esim. kotipalvelu vanhustentalon asunnon sijaan) n jos kunta vähentää jo myönnettyä apua tai lopettaa sen kokonaan n ellet ole tyytyväinen maksun suuruuteen Valitusohjeet Kun olet saanut hylkäävän päätöksen hakemuksellesi, sinulla on kolme viikkoa aikaa jättää valitus. Valitus jätetään kunnan sosiaalilautakunnalle. Käytä avuntarpeenkäsittelijältä saamaasi lomaketta tai kirjoita valituksesi tavalliselle paperille! Sosiaalilautakunta tutkii, onko aihetta muuttaa päätöstä. Ellei päätöstä muuteta haluamallasi tavalla, valituksesi lähetetään edelleen hallintooikeuteen. Ellet ole tyytyväinen tuomioon, voit valittaa edelleen kamarioikeuteen ja viime kädessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Molemmissa näissä elimissä vaaditaan valituslupa. Valituslupa myönnetään esim. silloin kun asia on tärkeä ja kun sillä voi olla suuntaa-antavaa merkitystä vastaavien tapausten oikeuskäsittelylle tulevaisuudessa. Myös kunnalla on oikeus valittaa, jos sen mielestä hallinto- tai kamarioikeuden tuomio on virheellinen. 29 P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ … n Kotipalvelua, vanhustenasuntoa tai muuta apua koskevasta päätöksestä voi valittaa. n Hoitoa ja hoivaa koskevista päätöksistä voi valittaa. n Terveyden- ja sairaanhoidosta ei voi valittaa. n Kaikki hoito- ja hoivatoimen henkilökuntaan kuuluvat ovat velvollisia ilmoittamaan epäkohdista toiminnasta vastaavalle. n Voit saada neuvoja ja apua potilaslautakunnista, eläkeläis- ja omaisyhdistyksistä. Oikeus korvaukseen Jos loukkaannut sairaanhoidon, esim. hoitokäsittelyn, yhteydessä, voit vaatia taloudellista korvausta. Jos vahinko sattuu maakäräjien vastuulla olevassa sairaanhoidossa ja hammashoidossa, yhteys on otettava vakuutusyhtiöön Landstingens Ömsesidiga Försäkringsbolag (LÖF), puh. 08-551 010 00. Jos vahinko sattuu kunnallisessa tai yksityisessä sairaanhoidossa, voit kääntyä hoidonantajan vakuutusyhtiön puoleen. Potilasvakuutusyhdistys, puhelin 08-783 70 00, pystyy auttamaan sinua oikean kontaktin saamisessa. Jos loukkaannut tai omaisuutesi kärsii vahinkoja kotipalvelun toiminnan yhteydessä, sinulla voi olla oikeus saada korvausta kunnalta tai hoitotoimenpiteitä suorittavalta yksityiseltä yritykseltä. 30 Jos sinua kohdellaan huonosti tai luvattua apua ei toimiteta Kotipalvelu saattaa myöhästyä sovitusta ajasta. Apuvälinekeskus saattaa toimittaa vääräntyyppisen pyörätuolin. Erehdykset johtuvat usein väärinkäsityksistä, ja monet ongelmat voi ratkaista helposti puhumalla kyseessä olevan henkilökunnan kanssa. Jos virhe toistuu tai jos sinua kohdellaan huonosti tai ellet pääse yksimieli31 S E C O N D O P I N I O N (vaihtoehtoinen lausunto) Second opinion merkitsee, että sinulla on tietyissä tapauksissa oikeus hankkia lääketieteellinen lausunto joltakin toiselta asiantuntijalta. Tässä voi olla kysymys vaikeista lääketieteellisistä kannanotoista, hengenvaarallisesta tai erityisen vakavasta sairaudesta tai siitä, että annettava lääketieteellinen hoito saattaa sisältää erityisiä riskejä sinulle. Kyse voi myös olla siitä, että valinnallasi tulee olemaan suuri merkitys tulevalle elämänlaadullesi tai ei ole itsestäänselvää, mikä hoito on parasta juuri sinun tapauksessasi. Second opinion ei koske hammashoitoa. syyteen henkilökunnan kanssa, sinun pitää kääntyä työnjohtajan puoleen. Jos haluat viedä kritiikin vielä ylemmälle tasolle, voi olla hyödyllistä ottaa ensin yhteys hallinnon johtoon. Paikallisia rutiineja on otettu käyttöön siitä, kuka ottaa vastaan valituksia. Voit luonnollisesti aina ottaa yhteyden paikallisiin poliitikkoihin, joilla on päävastuu hoidosta ja hoivasta. Vapaan hoidon toimittajan valinnan käyttöön ottaneissa kunnissa voit vaihtaa hoidonantajaa, ellet ole tyytyväinen. Avuntarpeenkäsittelijä antaa neuvoja sen tekemisestä. Potilasturvallisuuslaki Uusi potilasturvallisuuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2011. Uuden lain tarkoituksena on tehdä virheellisen hoidon ilmoittaminen helpommaksi potilaalle. Myös omaisena sinulla on oikeus 32 tehdä valitus hoidosta. Se saattaa myötävaikuttaa siihen, että tuleva hoito tulee paremmaksi ja turvallisemmaksi kaikille. Terveyden- ja sairaanhoito on velvollinen antamaan sinulle yksilöllisesti sopeutettuja tietoja. Sinulle tulee antaa tietoja terveydentilastasi sekä kunkinhetkisessä tutkimuksessa, hoidossa ja hoitotoimenpiteissä käytettävistä menetelmistä. Jos loukkaannut hoidon aikana, hoidonantajan velvollisuutena on selvittää, mikä meni väärin. Tämä koskee myös vaaratilanteita, joissa jotakin olisi voinut tapahtua, mutta ei tapahtunut. Jos olet loukkaantunut hoidossa, tapahtuma voidaan ilmoittaa myös Sosiaalihallitukseen. Sosiaalihallituksen tulee tällöin tehdä selvitys, siitä mitä on tapahtunut ja miten sairaanhoitohenkilökunta, rutiinit ja järjestelmä ovat toimineet. Sosiaalihallitus voi esittää kritiikkiä sekä hoidonantajaa että terveyden- ja sairaanhoitohenkilökuntaa kohtaan sekä ryhtyä niihin kohdistuviin toimenpiteisiin. Epäkohdat tulee aina ilmoittaa Vakavat puutteet, väärä hoito ja muut vakavat epäkohdat tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle riippumatta siitä, kohdistuvatko ne sinuun itseesi tai miten saat tiedon niistä. Sosiaalihallitus on 1. tammikuuta 2010 lähtien terveyden- ja sairaanhoidon ja sosiaalipalvelun valvontaviranomainen. Lex Sarahia muutettiin 1. heinäkuuta 2011. Määräys merkitsee, että koko henkilökunta on velvollinen raportoimaan epäkohdista tai niiden riskeistä sosiaalipalvelussa. 33 Yksittäiset valitukset terveyden- ja sairaanhoidosta voidaan ilmoittaa Sosiaalihallitukseen. Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakunta (HSAN) on 1. tammikuuta 2011 liitetty Sosiaalihallitukseen. Täältä voi saada neuvoja ja tukea Potilaslautakunnat toimivat kaikissa kunnissa ja maakäräjissä. Ne selvittävät ilmoituksia epäkohdista ja antavat neuvoja siitä, miten valitusten kanssa on meneteltävä edelleen. Joissakin kunnissa on vanhusasiamies ja omaiskonsulentti, joilla on samantapaiset työtehtävät. Päivitetyt tiedot puhelinnumeroista saa kunnantoimistosta. Myös vammaisjärjestöt, eläkeläis- ja omaisyhdistykset voivat antaa ohjeita ja tukea. Niissä toimii usein vanhusten oikeuksiin hoidossa ja hoivassa perehtyneitä henkilöitä. 34 Sanalista ADL Lyhenne englannin sanoista Activities of Daily Living, suomeksi: päivittäisen elämän toiminnot. Kattaa riisuutumisen ja pukemisen, henkilökohtaisen hygienian, siivouksen, ruoanlaiton ym. ADL-kyky antaa käsityksen yksittäisen henkilön hoivan ja apuvälineiden yms. tarpeista. Apu Kotipalvelu, erityisesti asuminen ja muu kunnalta saatava apu esim. ikäihmisille. Oikeudesta apuun säädetään sosiaalipalvelulaissa. Avun myöntää kunta harkinnan jälkeen (tarveharkinta) Avohoito Sairaalan ulkopuolella annettu terveyden- ja sairaanhoito, esim. omalääkärin tai piirihoitajan terveyskeskuksessa tai sairaanhoitajan vanhustentalossa antama hoito. BTP Asuntolisä eläkeläisille. Valtion rahoittama ja Eläkeviraston hallinnoima. Delegointi Tiettyjen tehtävien suorittamisoikeuden siirtäminen alemmalle vastuutasolle. Esimerkki: hoitoapulainen saa tehtäväkseen jakaa lääkkeet sairaanhoitajan delegoimana henkilökohtaisen arvioinnin perusteella. Erityisasuminen Sosiaalipalvelulain nimi ikääntyneille sopeutetuille asunnoille, jotka myönnetään sosiaalipalvelulain mukaisena apuna. Niitä kutsutaan toisinaan ryhmäasunnoiksi, palvelutaloiksi, sairaskodeiksi, vanhainkodeiksi tai hoito- ja hoiva-asunnoiksi asumisen luonteen mukaisesti. Geriatria Vanhuudenhoito-oppi. Geriatrian klinikoilla hoidetaan vanhuksia, joilla on kattavat ja hankalat hoidon ja kuntoutuksen tarpeet. 35 Hintaperusmäärä Tästä päättää hallitus vuosittain elinkustannuksissa tapahtuneiden muutosten pohjalta . Tämä ohjaa mm. toimeentulomäärän, maksimitaksan ja eläkkeiden tasoa. Vuonna 2011 hintaperusmäärä on 42 800 kruunua. Julkisuus- ja salassapitolaki säätelee mm., mitä tietoja salassapito koskee terveyden- ja sairaudenhoidossa sekä sosiaalipalvelussa. Korkeakulusuoja Lakisääteinen suurin kuukausimaksu, jonka kunta saa periä hoidosta ja hoivasta. Maksimitaksa kotipalvelulle, normaalille ja erityisasumiselle, päivätoiminnalle ja kunnalliselle terveydenja sairaanhoidolle: 0,48 x hintaperusmäärä/12. Maksimitaksa hoidolle ja hoivalle sekä monivuodehuoneessa asumiselle: 0,50 x hintaperusmäärä/12 Kotipalvelu Kunnallinen tuki, jonka tehtävänä on helpottaa vanhusten asumista kotonaan, antamalla apua henkilökohtaisen hoivan, siivouksen, ateriajakelun ja turvahälyttimen muodossa. Kotisairaanhoito Kotona järjestettävä terveyden- ja sairaanhoito. Sekä maakäräjien että kunnan järjestämää. Joissakin paikoissa se sisältää korkeatasoisen kotisairaanhoidon, josta vastaavat sairaalaklinikat. Laitoshoito Sairaaloissa suoritettu terveyden- ja sairaanhoito. Lyhytaikaisasuminen Yhteisnimi eri tilapäisen asumisen muodoille, esim. kuntoutus tai omaisten lomitus (ks. vuorotteluhoito). MAR Kuntoutuksen lääketieteellinen vastuuhenkilö. Toimii joissakin kunnissa ja hänen tehtävänään on erityisesti valvoa kunnallisen terveyden- ja sairaanhoidon kuntoutuspuolen turvallisuutta ja laatua. MAS Lääketieteellisesti vastuussa oleva sairaanhoitaja. Hänen tehtävään on valvoa turvallisuutta ja laatua. Ellei kunnassa ole MARvastuuhenkilöä, MAS-henkilöllä on vastuu myös kuntoutuksesta. 36 Normaali asuminen Asuminen, joka ei ole erityisasumista, kuten esim. omakotitalossa tai tavallisessa kerrostalossa tapahtuva asuminen. Perusterveydenhuollon pitää tyydyttää kansalaisten perusluonteiset terveyden- ja sairaanhoidon tarpeet. Siihen kuuluvat mm. terveyskeskukset ja tietyissä kunnissa kotisairaanhoito. Potilaskertomus Muistiinpanot potilaan terveydentilasta, lääkemääräyksistä ym. Lääkäri tai joku muu laillistettu sairaanhoitohenkilökunnan jäsen on velvollinen kirjaamaan tietoja potilaskertomukseen. Salassapidolla suojattu. Päivätoiminta Yhteisnimi päiväsaikaan, myös pyhisin, harjoitetuille toiminnoille. Suuntautuminen vaihtelee kuntoutuksesta yhdessäoloon ja seurusteluun. Osa toiminnasta kääntyy erityisten diagnoosiryhmien, esim. dementiasta kärsivien, puoleen. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus merkitsevät, ettei tietoja eikä asiakirjoja saa jättää ulkopuoliselle ilman asianomaisen henkilön lupaa. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus ovat voimassa sekä terveyden- ja sairaanhoidossa että vanhustenhuollossa (sosiaalipalvelu), riippumatta siitä, kuka vastaa toiminnasta. SBTP Eläkeläisten erityinen asuntolisä. Asuntolisä erittäin pientä eläkettä saaville eläkeläisille. Eläkeviraston hallinnoima lisä. Senioriasunnot ovat ikääntyneille suunniteltuja asuntoja. Niitä ei lasketa erityisasunnoiksi, koska niitä ei myönnetä sosiaalipalvelulain mukaisen avun mukaisesti (ks. erityisasuminen). Sosiaalipalvelu Kuntien sosiaalipalveluun kuuluu yksilö- ja perhehuolto sekä vanhusten- ja vammaishuolto ja toimeentulotuki. 37 Tehtävien teettäminen osapuolella Kunta ja maakäräjät siirtävät tietyn tuotannon kolmannen osapuolen tehtäväksi. Esimerkki: yksityisyritys vastaa terveyskeskuksen toiminnasta maakäräjien tai osuustoiminnallisen kotipalvelun toimeksiannosta. Toimeentulomäärä Toimentulomäärällä tarkoitetaan summaa, jonka yksityisellä ihmisellä on oikeus saada pitää itsellään omista tuloistaan ennen kuin jokin palvelumaksu peritään. Toimeentulomäärä koostuu lakisääteisestä minimisummasta, lisättynä mahdollisella yksilökohtaisesti harkitulla minimisummalla, sekä todellisista ajankohtaisista asumiskuluista. Valitusoikeus Oikeus valittaa päätöksestä, esim. kotipalveluhakemuksen hylkäämisestä, tuomioistuimeen. Valitusoikeus kattaa vanhustenhuollon (sosiaalipalvelu), mutta ei terveyden- ja sairaanhoitoa. Valvonta Lainsäädännön noudattamista koskeva valvonta. Sosiaalihallitus on terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelun kansallinen valvontaviranomainen. Paikallistasolla valvontaa hoitavat Sosiaalihallituksen valvonta-alueet, jotka on sijoitettu Tukholmaan, Göteborgiin, Malmöön, Uumajaan, Jönköpingiin ja Örebrohun. Valvonta-alueet selvittävät raportoituja epäkohtia ja saattavat tarpeen vaatiessa esittää kritiikkiä. Sosiaalihallitus saattaa määrätä toiminnasta vastuulliset korjaamaan epäkohdat tai vakavat puutteet. Ellei niitä korjata, Sosiaalihallitus saattaa kieltää toiminnan jatkamisen. Vanhusten toimeentulotukea annetaan 65 vuotta täyttäneille, joilla on hyvin pienet tulot tai ei lainkaan tuloja. Eläkeviraston hallinnoima tuki. Vuorotteluhoito Ikäihminen asuu vuorotellen kotonaan ja lyhytaikaisasunnossa. Tarkoituksena saattaa olla kuntoutus ja/tai omaisten lomitus. 38 Joitakin tärkeitä lakeja Sosiaalipalvelulaki (SoL) Säätelee kuntien vanhustenhuoltoa ja muuta sosiaalipalvelua. Säätelee mm. henkilön oikeutta apuun. Terveyden- ja sairaanhoitolaki (HSL) säätelee terveyden- ja sairaanhoitoa ja kuvailee kuntien vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa, mm. sinun oikeuttasi valita hoidonantaja perusterveydenhuollossa. Asunnonsopeuttamislaki säätelee mm. sitä, mitä toimenpiteitä asunnonsopeuttamisavustuksella voidaan suorittaa ja miten tällaiset asiat käsitellään. Laki kuljetuspalvelusta Kunta vastaa kuljetuspalvelun järjestämisestä toimintarajoitteisille, jotka eivät pysty matkustamaan yksin julkisilla liikennevälineillä. Laki kotitaloustyön veronalennusmenettelystä säätelee veronalennusta koskevia ehtoja ja perusteita sekä ketkä voivat saada niitä. Laki kunnan toimivallasta toimittaa palvelutoimia vanhuksille säätelee sitä, miten kunta voi ilman henkilökohtaista tarveharkintaa toimittaa palvelutoimia 67 vuotta täyttäneille. Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) säätelee erityisesti tukea ja palveluita, joita annetaan tietyille suurista ja pysyvistä toimintarajoitteista kärsiville henkilöryhmille. Koskee etupäässä niitä, joilla on ollut toimintarajoite jo ennen 65. ikävuottaan. Laki valinnanvapausjärjestelmästä tarjoaa kunnille ja maakäräjille mahdollisuuden antaa sinun valita eri vanhustenhuollon perusterveydenhuollon hoidonantajien joukosta. 39 Hallintolaki säätelee maan viranomaisten toimia kansalaisia kohtaan. Kunnallislaki säätelee, mitä kunnat ja maakäräjät saavat ja eivät saa tehdä. Potilasturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta terveyden- ja sairaanhoidossa, ja se sisältää myös sääntöjä vaitiolovelvollisuudesta yksityisessä terveyden- ja sairaanhoidossa. Kaikki lakitekstit voi tilata Fritzesin asiakaspalvelusta, puh. 08-690 91 90. Lakitekstit voi myös maksutta ladata Internetistä. Käy verkkosivulla www.regeringen.se tai www.notisum.se. 40 Puhelinnumeroita ja linkkejä Yleistä FASS (tietoja lääkkeistä) | www.fass.se Läkemedelsupplysningen (Lääketietoja) | 0771-46 70 10 Sjukvårdsrådgivningen (Sairaanhoitoneuvonta) | www.1177.se | 1177 Sosiaalihallitus | www.socialstyrelsen.se | 075-247 30 00 Äldreguiden (vertaa keskenään mm. vanhustentaloja) | www.socialstyrelsen.se/aldreguiden Socialstyrelsen Enskildas klagomål | 075-247 30 00 (Yksityishenkilöiden valitukset Sosiaalihallitukselle) Hoidosta valittaminen www.socialstyrelsen.se/klagapavarden Omaiset Anhörigas riksförbund (Omaisten valtakunnallinen järjestö) | www.ahrisverige.se | 0340-154 40 Nationellt kompetenscentrum Anhöriga (Kansallinen kompetenssikeskus Anhöriga) | www.anhoriga.se | 0480-41 80 20 Diagnoosit Alzheimerföreningen (Alzheimer-yhdistys) | www.alzheimerforeningen.se | 020-73 76 10 Demensförbundet (Dementialiitto) | www.demensforbundet.se | 08-658 99 20 41 Svenskt demenscentrum (Ruotsin dementiakeskus) | www.demenscentrum.se | 08-690 58 00 Neurologiskt Handikappades Riksförbund (Neurologisesti vammaisten valtakunnallinen liitto) | www.nhr.se | 08-677 70 10 Strokeforbundet (Stroke-liitto) | www.strokeforbundet.se | 08-721 88 20 Reumatikerforbundet (Reumaliitto) | www.reumatikerforbundet.org | 08-505 805 00 Hjärt- och lungsjukas riksförbund (Sydän- ja keuhkovammaisten valtakunnallinen liitto) | www.hjart-lung.se | 08-556 06 200 Svenska diabetesförbundet (Ruotsin diabetesliitto) | www.diabetes.se | 08-564 821 00 42 Muistiinpanoja 43 44 Oikeutesi hoitoon ja huolenpitoon – opas vanhuksille muutettu 2011 Tuotenro 2011-12-14 voidaan tilata osoitteesta: Socialstyrelsens beställningsservice, 120 88 Stockholm www.socialstyrelsen.se/publikationer Sähköposti: socialstyrelsen@strd.se Faksi: 08-779 96 67 Julkaisu voidaan myös ladata/tilata sivustolta www.socialstyrelsen.se
© Copyright 2025