1. No category

Oikeutesi
hoitoon ja
huolenpitoon
– opas
vanhuksille
muutettu 2011
Din rätt till vård och omsorg
– en väg visare för äldre, reviderad 2011
översättning till f inska
ISBN 978-91-86885-80-9
Artikkelinumero 2011-12-14
Kansikuva: Kentaroo Tryman/Johner, Jesper Molin/Bildarkivet
Kuvat: s. 5 ja 9 Maskot, s. 19 Marcus Trotzig/Maskot,
s. 22 Kentaroo Tryman/Johner, s. 31 Jesper Molin/Bildarkivet.
Graafinen muoto: Typoform AB
Painos: Edita Västra Aros, Västerås, joulukuu 2011
Sisältö
01 Sisältö
03 Kuka voi saada apua?
07 Mihin voi saada apua?
18 Kenen puoleen voin kääntyä?
23 Paljonko se maksaa?
28 Jos et ole tyytyväinen
35 Sanalista
39 Joitakin tärkeitä lakeja
41 Puhelinnumeroita ja linkkejä
43 Muistiinpanoja
2
Kuka voi saada apua?
Avuntarpeesi ratkaisee
Terveyden- ja sairaanhoito sekä sosiaalipalvelun vanhustenhuolto
ovat osa Ruotsin hyvinvointia. Niitä säädellään lailla, jotka asettavat yksittäisen ihmisen hoidon ja hoivan tarpeen etusijalle.
Terveyden- ja sairaanhoitolaissa puhutaan hoidosta samoilla
ehdoilla koko väestölle. Etusijan hoitoon saa se, jolla on suurin
sairaanhoidon tarve.
Sosiaalipalvelulaki antaa sinulle oikeuden kotipalveluun, asuntoon vanhustentalossa (erityisasunto) tai muuhun apuun, ellet itse
pysty tyydyttämään tarpeitasi tai saa niitä tyydytetyksi jollakin
muulla tavalla.
Ketkä voivat saada erimuotoista palvelua ja hoivaa?
Kaikilla omasta mielestään palvelua ja hoivaa tarvitsevilla on oikeus hakea sosiaalipalvelulain mukaista apua.
Jos haluat saada selville, onko sinulla oikeus kotipalveluun tai
muuhun apuun, sinun on haettava sitä kunnan sosiaalipalvelusta.
Kunnalla on velvollisuus tehdä selvitys kaikkien sille tulevien hakemusten pohjalta. Tavallisesti avuntarpeenkäsittelijä käsittelee asiasi.
Jos sinulla ei hänen mielestään ole oikeutta saada hakemaasi apua,
sinulla on oikeus saada asiasta päätös, josta voit valittaa tuomioistuimeen. (Lisätietoja avun hakemisesta on sivulla 18).
3
OIKEUS APUUN
Sosiaalipalvelulain 4 luvun 1 §:ssä sanotaan: ”Sillä, joka ei voi itse
tyydyttää tarpeitaan tai saa niitä tyydytetyksi jollakin muulla
tavalla, on oikeus saada apua sosiaalilautakunnalta elatustaan
(toimeentulotuki) ja muita elämiseen liittyviä tarpeitaan varten.”
Myös omaiset voivat saada apua
Kunnat voivat tarjota tukeaan lähiomaistaan hoitaville. Omaisena
voit hakea apua omalta kohdaltasi, esim. osallistumiseksi keskusteluryhmään samassa tilanteessa olevien kanssa. Valitusoikeus
kunnan päätöksestä koskee myös sinua.
Perussääntönä on vapaaehtoisuus
Kunta ei saa aloittaa avuntarpeen selvittämistä ennen kuin olet
hakenut apua. Sinulla on kuitenkin myös aina oikeus kieltäytyä
avusta.
Sinulla on oikeus terveyden- ja sairaanhoidossa saada yksilöllisesti sopeutettuja tietoja omasta terveydentilastasi. Voit myös
keskeyttää hoidon tai kieltäytyä ehdotetuista hoitotoimenpiteistä.
Sinulla on myös mahdollisuus hankkia arvio tarpeellisista hoitotoimenpiteistä joltakin toiselta taholta (ks. faktaruutu sivulta 32).
Yksityishenkilöä koskevia tietoja
suojaa salassapitovelvollisuus
Terveydentilaasi koskevia tietoja suojaavat vaitiolovelvollisuutta ja
salassapitoa koskevat säännökset. Koko terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelun henkilökunnalla on vaitiolovelvollisuus.
4
5
SANOJEN SELIT YKSET
Apu, avustus = sosiaalipalvelulain mukainen apu, esim. kotipalvelu ja
paikka vanhustentalossa
Sosiaalipalvelu = yhteisnimitys kunnan velvollisuutena olevalle
sosiaaliselle toiminnalle, esim. vanhustenhuolto. Säädetty sosiaalipalvelulaissa.
Terveyden- ja sairaanhoito = Kuntien ja maakäräjien terveyden- ja sairaanhoitovastuuta säätelee terveyden- ja sairaanhoitolaki.
Niiden vastuulla on huolehtia siitä, että terveyden- ja sairaanhoito
täyttää hyvän hoidon vaatimukset. Vastuuseen sisältyy myös kuntoutuksen, kunnon ylläpitämisen ja apuvälineiden tarjoaminen niitä
tarvitseville ikääntyneille ja toimintarajoitteisille, sekä terveyden
huonontumisen ennalta ehkäiseminen.
Ulkopuoliset eivät saa lukea eikä heille saa luovuttaa ilman
suostumustasi potilaskertomustasi, avuntarpeenarviointiasi eikä
myönnettyjen avustustoimien suorittamista koskevia tietoja.
Sinulla itselläsi on sen sijaan oikeus saada tiedoksi ja kopioida
näiden asiakirjojen sisältö.
Eri toimittajat mutta samat säännöt
Vain kunta saa päättää selvityksen tekemisestä ja avun antamisesta. Yksityisyritykset, osuustoimintajärjestöt ja säätiöt saavat sitä
vastoin harjoittaa hoito- ja hoivatoimintaa kunnan ja maakäräjien
toimeksiannosta. Riippumatta toiminnan suorittajasta samat säännöt ovat voimassa esim. salassapidosta, vaitiolovelvollisuudesta ja
valvonnasta.
6
Mihin voi saada apua?
Saatavan avun tyyppi riippuu tarpeistasi sekä – tietyssä määrin –
asuinkunnastasi. Kunnalla on oikeus sopeuttaa vanhustenhuolto
paikallisten olosuhteiden mukaiseksi. Sinulla on toisaalta oikeus
hakea mitä haluat, vaikka apumuotoa ei mainittaisikaan asuinkuntasi apua koskevissa ohjeissa. Tuomioistuin päättää viime kädessä,
minkälaiseen apuun sinulla on oikeus. (Lisätietoja avun hakemisesta on s. 18).
Sinulle annettavan avun pitää parantaa mahdollisuuksiasi asua
edelleen asunnossasi tai pystyä muulla tavoin elämään itsenäistä
elämää. Laissa mainitaan, että kuntien antama apu tulee ”muotoilla ja toteuttaa yhteistyössä yksityisen kuntalaisen kanssa”.
Tämä koskee myös sairaanhoitoa, jossa hoito ja hoitotoimenpiteet tulee ”suorittaa yhteistyössä potilaan kanssa” niin pitkälle
kun se on mahdollista. Perusterveydenhuollossa sinulla on oikeus käyttää haluamaasi hoidonantajaa.
Arvokasta elämää myös vanhustenhuollossa
Kaksi uutta sosiaalipalvelun määräystä tuli voimaan 1. tammikuuta
2011. Toinen niistä koskee kansallista arvoperustaa vanhustenhuol-
7
lossa. Arvoperustalla tarkoitetaan arvoja ja normeja, joiden tulee
olla vanhustenhuollon työn perustana. Toiminnan tulee perustua
myös arvokkuuden ja hyvinvoinnin tarpeellesi hoivatoimenpiteitä
vastaanottaessasi. Arvoperustalla kunta voi selventää, mitä ikääntyneille annetuilla tukitoimilla tarkoitetaan juuri sinun kunnassasi.
Toisella määräyksellä selvennetään ikääntyneiden parannettuja
mahdollisuuksia vaikuttaa tukitoimenpiteiden suorittamiseen.
Tärkeä näkökulma tässä on, että vanhustenhuollon tulee vaalia ja
kunnioittaa kunkin ihmisen oikeutta yksityiselämään, kehollista
koskemattomuutta, itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja toimenpiteiden yksilökohtaista sopeuttamista ym. Ikäihmisen tulee saada –
siinä määrin kuin se on mahdollista – valita, milloin ja millä tavalla
hänelle annetaan tukea, apua ja muita palveluita.
Kotipalvelu helpottaa arkipäivää
Se, joka ei selviä yksin tarpeellisista arkipäivän askareista, voi
hakea kunnallista kotipalvelua. Kotipalvelun tehtäviin kuuluvat
siivous, ostojen tekeminen ja muut kotitaloustoimet. Henkilökunta
voi myös tulla mukaan kävelyille tai auttaa henkilökohtaisessa
hoivassa, kuten WC:ssä käynnissä aamuisin, ja aterioinnissa.
Kotipalvelun ilta- ja yöpartiot auttavat valvonnassa ja antavat apua
vuorokauden ympäri.
Eikö kotikielesi ole ruotsi? Joissakin kunnissa saattaa olla
kotikieltäsi puhuvaa henkilökuntaa. Kysy asiaa avuntarpeenkäsittelijältä.
8
9
P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ …
Kunnilla on oikeus muotoilla hoito ja hoiva paikallisten edellytysten mukaisiksi. Tuki ja apu voivat sen vuoksi vaihdella
olosuhteiden mukaisesti. Kunnan avuntarpeenkäsittelijä antaa
tietoja omalla asuinalueellasi saatavana olevista apumuodoista.
Voit kuitenkin aina hakea mielestäsi tarvitsemiasi aputoimenpiteitä.
Terveyden- ja sairaanhoito kotona
Voit saada apua tiettyjen sairaanhoitotoimien muodossa kotonasi
joko tilapäisesti tai pitemmän ajan. Terveyskeskuksesi lääkäri tai
piirihoitaja antaa lisätietoja, minkämuotoista kotisairaanhoitoa voi
olla saatavilla asuinalueellasi.
Erityisasunnossa annettava kotisairaanhoito on aina kunnan
vastuulla.
Apuvälineet ja asunnon sopeuttaminen
Pyörätuoli, rollaattori ja sukanvetolaite ovat esimerkkejä työterapeutin avulla saatavista apuvälineistä. Myös monia muita arkipäivän askareita helpottavia laitteita myydään tavarataloissa ja muissa
myymälöissä. Kysy neuvoa työterapeutilta!
Asuntoasi sopeuttamalla voit käyttää kotiasi helpommin hyväksesi. Yksi tavallisista toimenpiteistä on kynnysten poistaminen, mikä helpottaa rollaattorin ja pyörätuolin käyttöä. Asunnon
sopeuttamisessa voi myös olla kyse suuremmasta toimenpiteestä,
kuten hissin asentamisesta tai hygieniatilojen kunnostamisesta.
10
Turvallisempi elämä turvahälyttimellä
Turvahälyttimellä saat yhteyden henkilökuntaan vuorokauden
ympäri, mikä on turvallinen ratkaisu myös omaistesi kannalta.
Turvahälytin asennetaan asuntoosi ja yhdistetään puhelimeesi.
Jos sinulla on turvahälytin asunnossasi, on tärkeää, että ilmoitat
aina hälytyskeskukseen puhelinoperaattorin vaihdon tai jos siirryt
laajakaistapuhelimen käyttöön.
Kuljetuspalvelu linja-auton sijaan
Kuljetuspalvelua voivat käyttää ne, jotka toimintarajoitteen takia
eivät pysty käyttämään linja-autoa tai muita joukkoliikenteen
palveluja. Pyörätuolia käyttävät voivat tilata erityisesti sopeutetun
minibussin. Kuljetusliike suorittaa ajot kunnan toimeksiannosta.
Matkat ovat maksullisia ja yleensä määrältään rajattuja. Valtakunnallista kuljetuspalvelua (Riksfärdtjänst) käyttämällä on mahdollisuus tehdä pitempiä matkoja Ruotsissa. Kunta antaa lisätietoja
tästä.
Vanhustentaloon muuttaminen
Kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa, on mahdollista muuttaa vanhustenasuntoon tai eritysasuntoon, kuten sitä kutsutaan sosiaalipalvelulaissa.
Myös siellä on käytettävissä kotipalvelu ja useimmiten sairaanhoitajakin ja muuta hoitohenkilökuntaa vuorokauden ympäri.
Monissa vanhustentaloissa on hoitovastuullinen sairaanhoitaja
11
ja pysyvä lääkäriyhteys asukkaille, mutta halukkaat voivat pitää
aikaisemman lääkärinsä.
Erityisasunto on kotisi, jonka voit itse sisustaa. Henkilökunnan
tulee kunnioittaa yksityiselämääsi, vaikka asuisitkin monivuodehuoneessa, mikä on nykyään harvinainen asumistapa. Täällä
päätät itse, kuka pääsee käymään luonasi.
Erityisasunnon nimikkeenä voi olla ryhmäasunto, sairaskoti tai
hoito- ja hoiva-asunto. Monissa kunnissa näitä kaikkia kutsutaan
yhteisnimellä vanhustenasunto. Nimestä riippumatta erityisasunnon hoito- ja palvelutoimintojen tulee olla sopeutettuja turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja itsemääräämisen tarpeisiin.
Uskottu mies auttaa etujesi valvonnassa
Se, joka ei sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi enää
pysty hoitamaan omia raha-asioitaan tai valvomaan omia etujaan,
voi saada avukseen uskotun miehen. Uskottu mies hoitaa laskujen
maksamisen ja auttaa päämiestään avuntarpeen harkinnassa ja
muissa asioissa.
Käänny asuinkuntasi puoleen uskottua miestä koskevissa kysymyksissä. Käräjäoikeus päättää uskotun miehen saamisesta.
Yliholhooja valvoo, että uskottu mies hoitaa velvollisuutensa. Sillä,
jolle on myönnetty uskottu mies, on samat oikeudet kuin aikaisemminkin tehdä itseään koskevia päätöksiä.
12
ASUMINEN
Vanhusten erityisasuminen (vanhustenasunto)
= Sosiaalipalvelulain mukainen apu
Turva-asuminen = asuminen vapailla markkinoilla, henkilökunta
käytettävissä
Seniorien asumismuodot, 55+ -asuminen = asuminen vapailla
markkinoilla, jotka on tarkoitettu vanhuksille
Suuhygienian arviointi ja tarpeellinen hammashoito
Vanhuksilla, joilla on pysyvä hoito- ja hoivatoimenpiteiden tarve,
on oikeus suuhygieniansa arviointiin. Maakäräjät tarjoavat maksuttoman, hammaslääkärin tai -hygienistin suorittaman tutkimuksen. Edellisen mukaisen pysyvän tarpeen omaavien vanhusten
saamaan erityiseen hammashoitotukeen kuuluu myös tarjous
tarpeellisesta hammashoidosta. Terveyden- ja sairaudenhoidossa
sovellettavat käyntimaksut sekä suurkustannussuojakortti ovat voimassa. Oikeus tarpeelliseen hammashoitoon on voimassa, vaikka
suuhygienian arviointia ei olisi tehtykään.
Tuki erityisryhmille
Kunnan tuki vanhuksille voi olla suunnattu erityistarveryhmille.
Ryhmäkodeissa ja dementiasta kärsiville tarkoitetuissa päivätoiminnoissa ovat turvallisuus ja yhdessäolo keskeisiä käsitteitä.
Muissa päivätoiminnoissa pääpaino on fyysisillä harjoituksilla ja
kuntoutuksella, ja niiden kohderyhmiä ovat luunmurtumista tai
aivohalvauksesta kärsivät potilaat.
13
Omaistuki
Kunta on velvollinen tukemaan omaishoitajia. Kotipalvelusta on
usein hyötyä omaistaan kotona hoitavalle. Omaistaan hoitavan on
myös mahdollista saada taloudellista tukea. Sitä kutsutaan kotihoitoavustukseksi. Dementiasta kärsiville on saatavana kodin lomituspalvelua ja päivätoimintaa. Muuta, suoremmin omaisille annettavaa tukea ovat esim. keskusteluryhmät, koulutus ja tukikontaktit
käsittelijöineen.
Omais- ja potilasyhdistykset tarjoavat usein eri koulutuksia, joista
voi saada arvokasta tietoa hoidettavan henkilön sairaudesta. Koulutukset antavat myös tilaisuuden tavata muita omaishoitajia.
Henkilökohtainen apu
Henkilökohtaista apua voi saada se, joka kuuluu lain eräille toimintaesteisille ja annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) piiriin.
Vakuutuskassa myöntää useimmissa tapauksissa sosiaalivakuutuskaaren mukaisesti korvausta henkilökohtaisesta avusta. Se, jolla
on ollut henkilökohtainen avustaja ennen 65. ikävuottaan, saa pitää
avustajan myös sen jälkeen. Sen sijaan avustajatuntien määrää ei
lisätä 65. ikävuoden jälkeen.
Ilman tarveharkintaa annettavat palvelutoimet
Kunnan toimivaltaa pitää saatavana palvelutoimia koskevan lain
mukaisesti kaikilla kunnassa asuvilla, vähintään 67-vuotiailla (tai
muunikäisillä kunnan päätöksen mukaisesti) on mahdollisuus
saada palvelutoimia ilman tarveharkintaa.
14
Kunta päättää, mitä palvelutoimia pidetään saatavilla, missä
määrin ja mikä on maksun suuruus. Tätä toimintaa ei valvota eikä
sitä tarvitse dokumentoida. Tämä ei ole mikään avustustoimi, eikä
siitä voi sen vuoksi valittaa. Tässä voi olla kyse esim. seuraavista
toimista:
n Avointa toimintaa hoidetaan toisinaan yhteistyössä vapaaeh-
n
n
n
n
toisjärjestöjen kanssa, ja toiminnan punaisena lankana on
yhteenkuuluvuus sekä yhdessäolo.
Saattajapalvelua käyttämällä on mahdollisuus tarpeen vaatiessa saada saattaja sairaalaan tai teatteriin.
Korjaus- ja vahtimestaripalveluksi kutsutaan usein kunnallista palvelua sellaisissa asioissa, joista ei voi itse selviytyä,
esim. loistevaloputken vaihto tai verhojen ripustus. Tämä voi
olla maksutonta tai maksaa pienen summan.
Kuuloasiantuntijat tekevät kotikäyntejä ja säätävät ongelmia
aiheuttavia kuulolaitteita.
Näkövammaisten kotiohjaajat auttavat näkövammaisia.
n Eväslaatikko.
n Siivouspalvelu, jossa kunta on valinnut palvelun toimittavan
yrityksen/yritykset.
15
Veronalennukseen oikeuttavat kotitalouspalvelut
Yksin asuva vanhus tai hänen lapsensa voivat ostaa kotitalouspalveluita suoraan yksityiseltä yritykseltä ja hakea veronalennusta
näistä kuluista.
Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat siivous, ikkunanpesu,
pyykki, lumenluonti yms., mutta niihin voi kuulua henkilökohtaisen hygienian hoitoon sekä riisuuntumiseen ja pukeutumiseen
tarvittava apu.
Lisätietoja tästä saa veroviranomaisilta.
16
KU K A T E K E E M I TÄ H O I D O S S A J A H O I VA S S A ?
Piirilääkäri/omalääkäri tekee selvityksiä, antaa diagnooseja,
hoitaa ja kirjoittaa reseptejä. Hän kirjoittaa myös lähetteen erikoislääkärille sitä tarvittaessa. Hän on usein työsuhteessa
terveys-keskukseen tai omalääkärivastaanottoon.
Avuntarpeenkäsittelijä selvittää avun tarvetta ja päättää myönnetäänkö kotipalvelu- tai muita vanhustenhuoltotoimia ja missä
määrin. Työsuhteessa kuntaan.
Sairaanhoitaja vastaa potilaita koskevasta hoiva- ja hoitotyöstä.
Hän toimii sekä maakäräjien perusterveydenhuollossa että kunnan
terveyden- ja sairaanhoidossa.
Yksikköpäällikkö/työnjohtaja vastaa toiminnasta ja henkilökunnasta esim. kotipalvelualueella ja vanhustentalossa.
Työterapeutti kokeilee ja antaa neuvoja eri apuvälineistä. Osallistuu usein asunnon sopeuttamiseen. Laatii harjoitusohjelmia.
Lääkintävoimistelija hoitaa kuntoutuksen. Käsittelee ja laatii
harjoitusohjelmia.
Perushoitaja/hoitoapulainen suorittaa käytännön hoitotoimenpiteitä ja tiettyjä sairaanhoitotehtäviä. Hän saa jakaa lääkkeitä ainoastaan vastuullisen sairaanhoitajan suostumuksella.
Dieteetikko antaa ohjeita ruokavalioista esim. henkilöille, joiden
tietyn sairauden johdosta pitää sopeuttaa aterioidensa koostumusta.
Logopedi selvittää ja hoitaa kieleen ja puheeseen liittyviä ongelmia.
17
Kenen puoleen voin kääntyä?
Kunta tarkastaa hakemuksen
Kotipalvelua, asuntoa vanhustentalosta tai muuta vanhustenhuoltoon liittyvää palvelua haetaan kunnalta. Pyydä saada puhua
avuntarpeenkäsittelijän kanssa! Lääkärisi tai piirihoitajasi voi
myös auttaa yhteyden saamisessa.
Jos haluat muuttaa pysyvästi johonkin toiseen kuntaan, käänny
sen kunnan puoleen. Avustushakemuksesi käsitellään samalla
tavalla kuin jo kunnassa pysyvästi asuvien hakemukset.
Aiotko käydä lomalla jossakin toisessa kunnassa kuin asuinkunnassasi? Myös tässä tapauksessa asuinkuntasi tulee vastata
avustustoimenpiteistä. Lomakuntasi eli ns. oleskelukuntasi on
velvollinen auttamaan asuinkuntaasi tarvitsemiesi aputoimien selvittämisessä ja sen jälkeen niiden suorittamisessa.
Avuntarpeenkäsittelijä selvittää tarpeesi
Avuntarpeenkäsittelijä työskentelee kunnan toimeksiannosta ja päättää, mitä aputoimia myönnetään ja missä määrin. Kaikissa kunnissa
on avuntarpeenkäsittelijä, mutta häntä kutsutaan toisinaan avuntarpeenarvioijaksi, kotipalveluavustajaksi tai joksikin muuksi.
18
19
P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ . . .
n Käännyt kunnan avuntarpeenkäsittelijän puoleen tarvites-
sasi kotipalvelua tai muuta apua kunnalta.
n Sinun tulee apua hakiessasi aina saada kirjallinen päätös
avuntarpeenkäsittelijältä. Ellet ole tyytyväinen päätökseen,
voit valittaa siitä tuomioistuimeen.
Apuhakemuksesi ei tarvitse olla kirjallinen. Riittää, että kerrot
avuntarpeenkäsittelijälle, mihin tarvitset apua. Varaa aika tapaamiseen – vaimosi, miehesi ja tai muu omainen saa niin halutessasi
osallistua tapaamiseen. Ruotsia riittämättömästi osaamattomalla on
oikeus käyttää tulkkia.
Tapaamisen aikana avuntarpeenkäsittelijä ottaa selville, miksi
haet apua, mitä pystyt tekemään itse ja mihin tarvitset apua. Miltä
sosiaalinen verkkosi näyttää? Missä määrin omaiset voivat auttaa?
Avuntarpeenkäsittelijä kertoo, mitä avustustoimenpiteitä kunnalla
on tarjottavana.
Joskus on tarjolla useita eri ratkaisuja. Kotipalvelu yhdistettynä
päivätoimintaan voi esimerkiksi olla vaihtoehto asumiselle vanhustenasunnossa. Avuntarpeenkäsittelijän tulee mitä suurimmassa
määrin ottaa huomioon toivomuksesi.
Valinnanvapaus kotipalvelussa
Joissakin kunnissa on tarjolla valinnanvapaus kotipalvelun suhteen. Tämä merkitsee, että voit itse valita kotipalvelun suorittajan.
20
Avuntarpeenkäsittelijä ilmoittaa sinulle vaihtoehtoiset kotipalvelun
suorittajat. Ellet halua tai pysty itse valitsemaan, avuntarpeenkäsittelijä auttaa sinua valitsemaan tarjoamalla kunnan valitsemaa
vaihtoehtoa henkilöille, jotka eivät itse tee valintaa.
Oikeudenmukainen arviointi
Sinulla on oikeus asettaa vaatimuksia hyvästä kohtelusta ja oikeudenmukaisesta arvioinnista. Avuntarpeenkäsittelijän tulee olla
tarkka, asiallinen sekä oikeudenmukainen, ja hänen tulee kohdella
sinua kunnioittavasti. Sinulla on oikeus ilmaista mielipiteesi selvityksen aikana laadituista asiakirjoista, ennen kuin päätös tehdään.
Päätöksen tulee olla kirjallinen ja selvästi perusteltu.
Jos hakemuksesi hylätään, avuntarpeenkäsittelijän tulee ilmoittaa sinulle, miten päätöksestä valitetaan tuomioistuimeen. Lisätietoja on s. 29.
Voit hakea uudelleen
Jos kunnan myöntämä apu ei ole mielestäsi riittävä, voit hakea
lisää tai toisenmuotoista apua. Avun hakemiskerroille ei ole mitään ylärajaa. Kunnalla on puolestaan oikeus ottaa apupäätöksensä
uudelleen harkittavaksi, mikäli tilanteesi on muuttunut huomattavasti.
Kunta voi muuttaa esim. kotipalvelun sisältöä koskevia sääntöjään. Tämä saattaa kuitenkin vaikuttaa apuusi vasta kun apupäätöksen voimassaoloaika on kulunut umpeen.
21
Vapaaehtoistoiminnot
– täydentäviä ja vaihtoehtoja tarjoavia
Kuntien sosiaalipalvelun lisäksi monissa kunnissa on vapaaehtoistoimintaa. Kirkot, Punainen Risti sekä omais- ja eläkeläisyhdistykset tarjoavat koulutusta, saattajatoimintaa, ystäväpalveluja,
retkeilytoimintaa ja muita sosiaalisia toimintoja. Vapaaehtoisjärjestöt toimivat sosiaalipalvelun täydentäjinä. Ne voivat myös olla
vaihtoehto sinulle, joka et halua apua kunnalta, tai ellei sinulla ole
oikeutta siihen.av kommunen.
22
Paljonko se maksaa?
Sairaanhoito, lääkkeet ja vanhustenhuolto ovat tavallisesti maksullisia. Maksun suuruus määräytyy asuinpaikkasi mukaisesti. Myös
maksun kattamat palvelut vaihtelevat. Hoito- ja hoivamaksuista
päätetään paikallisesti joka kunnassa ja maakäräjillä. Voimassa on
myös liian suurilta maksuilta suojaavia määräyksiä.
I. Maakäräjien avoin terveyden- ja sairaanhoito
Tämä koskee maakäräjien hoitamaa tai rahoittamaa hoitoa ja
hoitotoimenpiteitä sairaaloissa, terveyskeskuksissa, kotisairaanhoidossa ja muissa hoitolaitoksissa. Maakäräjät ovat aina vastuussa
lääkärityön laadusta. Kenenkään ei tarvitse maksaa vuodessa
lääkärissäkäynneistä enempää kuin korkeintaan kulloinkin voimassa olevan korkeakulusuojan verran, joka oli 900 kr vuonna
2011. Sillä, jolla on oikeus tarpeelliseen hammashoitoon, myös
hammaslääkäri- ja -hygienistikäynnit kuuluvat korkeakulusuojan
piiriin. Suuhygienian arviointi on aina maksutonta.
II. Lääkkeet
Myös lääkekuluissa on käytössä yläraja vuosittaisille kustannuksille, vuonna 2011 se oli 1 800 kr. Jos haluat välttää suuria
kertakuluja, kulut on mahdollista jakaa useampiin eriin. Kysy asiaa
apteekistasi! Osamaksujärjestelmä merkitsee, että korkeintaan
23
1 800 kruunun vuosittainen omavastuuosuus voidaan jakaa vuodeksi eteenpäin ensimmäisestä ostosta, ja maksaa 150 kruunua
kuukaudessa.
III. Kunnallinen hoito ja hoiva
Sosiaalipalvelulain mukaisesti kunta saa ottaa maksuja kotipalvelusta, päivätoiminnasta ja kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta. Kunta vastaa aina erityisasumisen terveyden- ja sairaanhoidosta. Joissakin kunnissa kunta on myös ottanut vastuun
kotisairaanhoidosta. Sosiaalipalvelulaissa on määräyksiä siitä,
miten kunnan tulee laskea yksittäisen henkilön maksut. Maksuja
koskevat määräykset ovat samat riippumatta siitä, onko toiminta
kunnan vai yksityisen yrityksen vastuulla.
A Tulojen laskeminen
Sosiaalipalvelulain maksuja koskevista säännöistä käy ilmi mm. se,
mitä tuloja kunta saa ottaa mukaan laskiessaan maksun suuruutta.
Niitä ovat ansiotulot (etupäässä eläkeläiset), tulot elinkeinotoiminnasta sekä pääomatulot (esim. korot ja osinkotulot). Sen sijaan itse
pääoma ei saa vaikuttaa maksuun. Asuntolisä lasketaan tuloksi.
B Toimeentulomäärä
Kunnan tulee lakisääteisen minimimäärän vuoksi laskea toimeentulomääräsi. Toimeentulomäärän tulee kattaa normaalit
elinkustannukset (katso faktaruutu s. 25) ja todelliset asumiskulut. Tarkoituksena on, että yksityishenkilöllä on oikeus saada
pitää itsellään vähintään pienin laskettu summa tuloistaan ennen
24
N O R M A A L I T E L I N KU S TA N N U K S E T
Normaalit elinkustannukset, jotka toimeentulomäärän tulee kattaa:
n elintarvikkeet, kaikki ateriat
n vaatteet ja kengät
n vapaa-aika
n hygienia
n kulutustavarat
n päivälehti, puhelin, tv-lupamaksu
n huonekalut ja taloustavarat
n kotivakuutus
n kotitaloussähkö
n matkat
n lääkkeet, hammashoito, avoin terveyden- ja sairaanhoito.
kuin maksuja voidaan ottaa. Vuonna 2011 tämä minimisumma oli
yksinään asuvalle 4 832 kruunua ja 4 083 kruunua kummallekin
yhdessä asuvista aviopuolisoista.
C Korkeakulusuoja
Sosiaalipalvelulaki ilmoittaa korkeimman kuukausimaksun, jonka
kunta saa periä. Vuonna 2011 korkein maksu on 1 712 kruunua.
Vuosittain muuttuva hintaperusmäärä määrää korkeakulusuojan.
D Maksuraja
Ennen kuin kunta voi ottaa sinulta mitään maksua, sen tulee laskea
maksurajasi. Tämä tehdään sen määrittelemiseksi, minkä maksun
juuri sinä voit maksaa. Kukaan ei koskaan joudu maksamaan
25
Ä L Ä U N O H DA E T TÄ …
n Miehesi, vaimosi tai avopuolisosi ei tarvitse joutua kohtuut-
tomasti huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen sen
vuoksi, että sinun pitää muuttaa vanhustenasuntoon.
n Korkeakulusuojan ja toimeentulomäärän taso muuttuu
vuosittain.
enemmän kuin hänelle laskettuun maksurajaan asti, kuitenkin
korkeintaan korkeakulusuojaa vastaavan summan, joka on
1 712 kruunua vuonna 2011.
Esimerkki maksulaskelmasta (vuoden 2011 summan mukaisesti)
Tulot
Alva Andersson Per Pettersson
Eläke Korko
Asuntolisä (BTP)
Olle Olsson
8 000
0
3 000
18 000
3 000 0
7 000
0
3 000
11 000
21 000
10 000
Asumiskulut
Minimisumma 5 000
4 832
6 000
4 832
6 000
4 832
Summa, toimentulomäärä 9 832
10 832
10 832
Maksuraja 1 168
10 168
– 832
Summa
Toimeentulomäärä
26
Alvan tulee maksaa korkeintaan 1 168 kruunua kuukaudessa
hoidosta ja hoivasta. Perin maksuraja on 10 168 kr, mutta hänen ei
tarvitsee maksaa enemmän kuin voimassa oleva korkeakulusuoja
on, eli 1 712 kr (vuosi 2011). Ollen ei tarvitse maksaa mitään maksua, koska hänellä on negatiivinen maksuraja.
Jos sinun taloudellinen tilanteesi on sellainen, etteivät varasi riitä
asumiskuluihin eikä normaaleihin elinkustannuksiin, voit hakea
taloudellista apua/elatustukea. Käänny kunnan puoleen!
Mitä erityisasunto maksaa?
Maksun laskemista koskevat määräykset ovat samat riippumatta
siitä, asutko normaalissa asunnossa tai erityisasunnossa. Asuessasi erityisasunnossa maksat useimmissa tapauksissa vuokraa
asunnosta. Vuokralain vuokran asettamista koskevat säännöt ovat
tällöin voimassa, ja sinun on huolehdittava vuokrasopimuksen
hankkimisesta. Poikkeuksena ovat monivuodehuoneet, jolloin
maksat maksun asumisesta. Tällaista asumista koskee laissa säädetty korkein maksu, jonka kunta saa periä. Tämä maksu on 1 783
kruunua vuonna 2011.
Asuessasi erityisasunnossa maksat asunnosta vuokran, maksun
kunnallisesta hoidosta ja hoivasta sekä ruokamaksun.
Lisätietoja
Jos haluat saada lisätietoja maksujesi laskutavasta, sinun pitää
kääntyä kuntasi maksunkäsittelijän puoleen.
27
Jos et ole tyytyväinen
Vanhustenhuollon sosiaalipalvelun toimenpiteitä
koskevista päätöksistä voi valittaa …
Jos olet saanut hylkäävän päätöksen hakemuksellesi muuttamisesta
vanhustenasuntoon, voit jättää asian tuomioistuimen päätettäväksi.
Tämä koskee myös tapauksia, joissa sinulle on myönnetty haettua
vähemmän kotipalvelua tai ei ollenkaan. Kaikista apuhakemuksen
hylkäävistä päätöksistä voi valittaa. Tämä koskee sekä täysin että
osittain hylkääviä päätöksiä. Myös maksupäätöksistä voi valittaa.
… mutta ei sairaanhoitoa koskevista
Tällaista valitusoikeutta ei ole terveyden- ja sairaanhoidon piirissä.
Lääkäri tai sairaanhoitaja ym. ratkaisee, saako potilas tietyn hoidon
vai ei. Potilas voi eri tavoin osoittaa tyytymättömyytensä ja kritiikkinsä, mutta mikään tuomioistuin ei ota kantaa kysymykseen oikeudesta saada tietty hoito tai muu sairaanhoitotoimi.
28
Voit valittaa päätöksistä…
n ellei sinulle myönnetä mitään apua
n jos sinulle myönnetty apu on vähäisempi kuin olet hakenut
n jos sinulle myönnetään eri apua kuin olet hakenut
(esim. kotipalvelu vanhustentalon asunnon sijaan)
n jos kunta vähentää jo myönnettyä apua tai lopettaa
sen kokonaan
n ellet ole tyytyväinen maksun suuruuteen
Valitusohjeet
Kun olet saanut hylkäävän päätöksen hakemuksellesi, sinulla
on kolme viikkoa aikaa jättää valitus. Valitus jätetään kunnan
sosiaalilautakunnalle. Käytä avuntarpeenkäsittelijältä saamaasi
lomaketta tai kirjoita valituksesi tavalliselle paperille! Sosiaalilautakunta tutkii, onko aihetta muuttaa päätöstä. Ellei päätöstä muuteta haluamallasi tavalla, valituksesi lähetetään edelleen hallintooikeuteen. Ellet ole tyytyväinen tuomioon, voit valittaa edelleen
kamarioikeuteen ja viime kädessä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Molemmissa näissä elimissä vaaditaan valituslupa. Valituslupa
myönnetään esim. silloin kun asia on tärkeä ja kun sillä voi olla
suuntaa-antavaa merkitystä vastaavien tapausten oikeuskäsittelylle
tulevaisuudessa.
Myös kunnalla on oikeus valittaa, jos sen mielestä hallinto- tai
kamarioikeuden tuomio on virheellinen.
29
P I DÄ M I E L E S S Ä , E T TÄ …
n Kotipalvelua, vanhustenasuntoa tai muuta apua
koskevasta päätöksestä voi valittaa.
n Hoitoa ja hoivaa koskevista päätöksistä voi valittaa.
n Terveyden- ja sairaanhoidosta ei voi valittaa.
n Kaikki hoito- ja hoivatoimen henkilökuntaan kuuluvat
ovat velvollisia ilmoittamaan epäkohdista toiminnasta
vastaavalle.
n Voit saada neuvoja ja apua potilaslautakunnista,
eläkeläis- ja omaisyhdistyksistä.
Oikeus korvaukseen
Jos loukkaannut sairaanhoidon, esim. hoitokäsittelyn, yhteydessä,
voit vaatia taloudellista korvausta. Jos vahinko sattuu maakäräjien
vastuulla olevassa sairaanhoidossa ja hammashoidossa, yhteys on
otettava vakuutusyhtiöön Landstingens Ömsesidiga Försäkringsbolag (LÖF), puh. 08-551 010 00.
Jos vahinko sattuu kunnallisessa tai yksityisessä sairaanhoidossa, voit kääntyä hoidonantajan vakuutusyhtiön puoleen. Potilasvakuutusyhdistys, puhelin 08-783 70 00, pystyy auttamaan sinua
oikean kontaktin saamisessa.
Jos loukkaannut tai omaisuutesi kärsii vahinkoja kotipalvelun
toiminnan yhteydessä, sinulla voi olla oikeus saada korvausta kunnalta tai hoitotoimenpiteitä suorittavalta yksityiseltä yritykseltä.
30
Jos sinua kohdellaan huonosti tai luvattua
apua ei toimiteta
Kotipalvelu saattaa myöhästyä sovitusta ajasta. Apuvälinekeskus
saattaa toimittaa vääräntyyppisen pyörätuolin. Erehdykset johtuvat
usein väärinkäsityksistä, ja monet ongelmat voi ratkaista helposti
puhumalla kyseessä olevan henkilökunnan kanssa. Jos virhe
toistuu tai jos sinua kohdellaan huonosti tai ellet pääse yksimieli31
S E C O N D O P I N I O N (vaihtoehtoinen lausunto)
Second opinion merkitsee, että sinulla on tietyissä tapauksissa oikeus hankkia lääketieteellinen lausunto joltakin toiselta
asiantuntijalta. Tässä voi olla kysymys vaikeista lääketieteellisistä kannanotoista, hengenvaarallisesta tai erityisen vakavasta
sairaudesta tai siitä, että annettava lääketieteellinen hoito saattaa sisältää erityisiä riskejä sinulle. Kyse voi myös olla siitä, että
valinnallasi tulee olemaan suuri merkitys tulevalle elämänlaadullesi tai ei ole itsestäänselvää, mikä hoito on parasta juuri sinun
tapauksessasi. Second opinion ei koske hammashoitoa.
syyteen henkilökunnan kanssa, sinun pitää kääntyä työnjohtajan
puoleen.
Jos haluat viedä kritiikin vielä ylemmälle tasolle, voi olla hyödyllistä ottaa ensin yhteys hallinnon johtoon. Paikallisia rutiineja
on otettu käyttöön siitä, kuka ottaa vastaan valituksia. Voit luonnollisesti aina ottaa yhteyden paikallisiin poliitikkoihin, joilla on
päävastuu hoidosta ja hoivasta.
Vapaan hoidon toimittajan valinnan käyttöön ottaneissa kunnissa voit vaihtaa hoidonantajaa, ellet ole tyytyväinen. Avuntarpeenkäsittelijä antaa neuvoja sen tekemisestä.
Potilasturvallisuuslaki
Uusi potilasturvallisuuslaki tuli voimaan 1. tammikuuta 2011.
Uuden lain tarkoituksena on tehdä virheellisen hoidon ilmoittaminen helpommaksi potilaalle. Myös omaisena sinulla on oikeus
32
tehdä valitus hoidosta. Se saattaa myötävaikuttaa siihen, että
tuleva hoito tulee paremmaksi ja turvallisemmaksi kaikille.
Terveyden- ja sairaanhoito on velvollinen antamaan sinulle
yksilöllisesti sopeutettuja tietoja. Sinulle tulee antaa tietoja terveydentilastasi sekä kunkinhetkisessä tutkimuksessa, hoidossa ja
hoitotoimenpiteissä käytettävistä menetelmistä.
Jos loukkaannut hoidon aikana, hoidonantajan velvollisuutena
on selvittää, mikä meni väärin. Tämä koskee myös vaaratilanteita,
joissa jotakin olisi voinut tapahtua, mutta ei tapahtunut.
Jos olet loukkaantunut hoidossa, tapahtuma voidaan ilmoittaa
myös Sosiaalihallitukseen. Sosiaalihallituksen tulee tällöin tehdä
selvitys, siitä mitä on tapahtunut ja miten sairaanhoitohenkilökunta, rutiinit ja järjestelmä ovat toimineet. Sosiaalihallitus voi esittää
kritiikkiä sekä hoidonantajaa että terveyden- ja sairaanhoitohenkilökuntaa kohtaan sekä ryhtyä niihin kohdistuviin toimenpiteisiin.
Epäkohdat tulee aina ilmoittaa
Vakavat puutteet, väärä hoito ja muut vakavat epäkohdat tulee
ilmoittaa valvontaviranomaiselle riippumatta siitä, kohdistuvatko
ne sinuun itseesi tai miten saat tiedon niistä. Sosiaalihallitus on 1.
tammikuuta 2010 lähtien terveyden- ja sairaanhoidon ja sosiaalipalvelun valvontaviranomainen.
Lex Sarahia muutettiin 1. heinäkuuta 2011. Määräys merkitsee,
että koko henkilökunta on velvollinen raportoimaan epäkohdista
tai niiden riskeistä sosiaalipalvelussa.
33
Yksittäiset valitukset terveyden- ja sairaanhoidosta voidaan ilmoittaa Sosiaalihallitukseen. Terveyden- ja sairaanhoidon vastuulautakunta (HSAN) on 1. tammikuuta 2011 liitetty Sosiaalihallitukseen.
Täältä voi saada neuvoja ja tukea
Potilaslautakunnat toimivat kaikissa kunnissa ja maakäräjissä. Ne
selvittävät ilmoituksia epäkohdista ja antavat neuvoja siitä, miten
valitusten kanssa on meneteltävä edelleen. Joissakin kunnissa
on vanhusasiamies ja omaiskonsulentti, joilla on samantapaiset
työtehtävät. Päivitetyt tiedot puhelinnumeroista saa kunnantoimistosta.
Myös vammaisjärjestöt, eläkeläis- ja omaisyhdistykset voivat
antaa ohjeita ja tukea. Niissä toimii usein vanhusten oikeuksiin
hoidossa ja hoivassa perehtyneitä henkilöitä.
34
Sanalista
ADL Lyhenne englannin sanoista Activities of Daily Living, suomeksi:
päivittäisen elämän toiminnot. Kattaa riisuutumisen ja pukemisen,
henkilökohtaisen hygienian, siivouksen, ruoanlaiton ym. ADL-kyky
antaa käsityksen yksittäisen henkilön hoivan ja apuvälineiden yms.
tarpeista.
Apu Kotipalvelu, erityisesti asuminen ja muu kunnalta saatava apu esim.
ikäihmisille. Oikeudesta apuun säädetään sosiaalipalvelulaissa. Avun
myöntää kunta harkinnan jälkeen (tarveharkinta)
Avohoito Sairaalan ulkopuolella annettu terveyden- ja sairaanhoito,
esim. omalääkärin tai piirihoitajan terveyskeskuksessa tai sairaanhoitajan vanhustentalossa antama hoito.
BTP Asuntolisä eläkeläisille. Valtion rahoittama ja Eläkeviraston hallinnoima.
Delegointi Tiettyjen tehtävien suorittamisoikeuden siirtäminen alemmalle vastuutasolle. Esimerkki: hoitoapulainen saa tehtäväkseen
jakaa lääkkeet sairaanhoitajan delegoimana henkilökohtaisen arvioinnin perusteella.
Erityisasuminen Sosiaalipalvelulain nimi ikääntyneille sopeutetuille
asunnoille, jotka myönnetään sosiaalipalvelulain mukaisena apuna.
Niitä kutsutaan toisinaan ryhmäasunnoiksi, palvelutaloiksi, sairaskodeiksi, vanhainkodeiksi tai hoito- ja hoiva-asunnoiksi asumisen
luonteen mukaisesti.
Geriatria Vanhuudenhoito-oppi. Geriatrian klinikoilla hoidetaan
vanhuksia, joilla on kattavat ja hankalat hoidon ja kuntoutuksen
tarpeet.
35
Hintaperusmäärä Tästä päättää hallitus vuosittain elinkustannuksissa tapahtuneiden muutosten pohjalta . Tämä ohjaa mm. toimeentulomäärän, maksimitaksan ja eläkkeiden tasoa. Vuonna 2011
hintaperusmäärä on 42 800 kruunua.
Julkisuus- ja salassapitolaki säätelee mm., mitä tietoja salassapito
koskee terveyden- ja sairaudenhoidossa sekä sosiaalipalvelussa.
Korkeakulusuoja Lakisääteinen suurin kuukausimaksu, jonka kunta
saa periä hoidosta ja hoivasta. Maksimitaksa kotipalvelulle, normaalille ja erityisasumiselle, päivätoiminnalle ja kunnalliselle terveydenja sairaanhoidolle: 0,48 x hintaperusmäärä/12. Maksimitaksa hoidolle
ja hoivalle sekä monivuodehuoneessa asumiselle: 0,50 x hintaperusmäärä/12
Kotipalvelu Kunnallinen tuki, jonka tehtävänä on helpottaa vanhusten
asumista kotonaan, antamalla apua henkilökohtaisen hoivan, siivouksen, ateriajakelun ja turvahälyttimen muodossa.
Kotisairaanhoito Kotona järjestettävä terveyden- ja sairaanhoito.
Sekä maakäräjien että kunnan järjestämää. Joissakin paikoissa se
sisältää korkeatasoisen kotisairaanhoidon, josta vastaavat sairaalaklinikat.
Laitoshoito Sairaaloissa suoritettu terveyden- ja sairaanhoito.
Lyhytaikaisasuminen Yhteisnimi eri tilapäisen asumisen muodoille,
esim. kuntoutus tai omaisten lomitus (ks. vuorotteluhoito).
MAR Kuntoutuksen lääketieteellinen vastuuhenkilö. Toimii joissakin
kunnissa ja hänen tehtävänään on erityisesti valvoa kunnallisen terveyden- ja sairaanhoidon kuntoutuspuolen turvallisuutta ja laatua.
MAS Lääketieteellisesti vastuussa oleva sairaanhoitaja. Hänen tehtävään on valvoa turvallisuutta ja laatua. Ellei kunnassa ole MARvastuuhenkilöä, MAS-henkilöllä on vastuu myös kuntoutuksesta.
36
Normaali asuminen Asuminen, joka ei ole erityisasumista, kuten
esim. omakotitalossa tai tavallisessa kerrostalossa tapahtuva asuminen.
Perusterveydenhuollon pitää tyydyttää kansalaisten perusluonteiset
terveyden- ja sairaanhoidon tarpeet. Siihen kuuluvat mm. terveyskeskukset ja tietyissä kunnissa kotisairaanhoito.
Potilaskertomus Muistiinpanot potilaan terveydentilasta, lääkemääräyksistä ym. Lääkäri tai joku muu laillistettu sairaanhoitohenkilökunnan jäsen on velvollinen kirjaamaan tietoja potilaskertomukseen. Salassapidolla suojattu.
Päivätoiminta Yhteisnimi päiväsaikaan, myös pyhisin, harjoitetuille
toiminnoille. Suuntautuminen vaihtelee kuntoutuksesta yhdessäoloon ja seurusteluun. Osa toiminnasta kääntyy erityisten diagnoosiryhmien, esim. dementiasta kärsivien, puoleen.
Salassapito ja vaitiolovelvollisuus merkitsevät, ettei tietoja eikä
asiakirjoja saa jättää ulkopuoliselle ilman asianomaisen henkilön
lupaa. Salassapito ja vaitiolovelvollisuus ovat voimassa sekä terveyden- ja sairaanhoidossa että vanhustenhuollossa (sosiaalipalvelu),
riippumatta siitä, kuka vastaa toiminnasta.
SBTP Eläkeläisten erityinen asuntolisä. Asuntolisä erittäin pientä eläkettä saaville eläkeläisille. Eläkeviraston hallinnoima lisä.
Senioriasunnot ovat ikääntyneille suunniteltuja asuntoja. Niitä ei
lasketa erityisasunnoiksi, koska niitä ei myönnetä sosiaalipalvelulain
mukaisen avun mukaisesti (ks. erityisasuminen).
Sosiaalipalvelu Kuntien sosiaalipalveluun kuuluu yksilö- ja perhehuolto sekä vanhusten- ja vammaishuolto ja toimeentulotuki.
37
Tehtävien teettäminen osapuolella Kunta ja maakäräjät siirtävät tietyn tuotannon kolmannen osapuolen tehtäväksi. Esimerkki:
yksityisyritys vastaa terveyskeskuksen toiminnasta maakäräjien tai
osuustoiminnallisen kotipalvelun toimeksiannosta.
Toimeentulomäärä Toimentulomäärällä tarkoitetaan summaa, jonka
yksityisellä ihmisellä on oikeus saada pitää itsellään omista tuloistaan
ennen kuin jokin palvelumaksu peritään. Toimeentulomäärä koostuu
lakisääteisestä minimisummasta, lisättynä mahdollisella yksilökohtaisesti harkitulla minimisummalla, sekä todellisista ajankohtaisista
asumiskuluista.
Valitusoikeus Oikeus valittaa päätöksestä, esim. kotipalveluhakemuksen hylkäämisestä, tuomioistuimeen. Valitusoikeus kattaa vanhustenhuollon (sosiaalipalvelu), mutta ei terveyden- ja sairaanhoitoa.
Valvonta Lainsäädännön noudattamista koskeva valvonta. Sosiaalihallitus on terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosiaalipalvelun kansallinen
valvontaviranomainen. Paikallistasolla valvontaa hoitavat Sosiaalihallituksen valvonta-alueet, jotka on sijoitettu Tukholmaan, Göteborgiin,
Malmöön, Uumajaan, Jönköpingiin ja Örebrohun. Valvonta-alueet
selvittävät raportoituja epäkohtia ja saattavat tarpeen vaatiessa
esittää kritiikkiä. Sosiaalihallitus saattaa määrätä toiminnasta vastuulliset korjaamaan epäkohdat tai vakavat puutteet. Ellei niitä korjata,
Sosiaalihallitus saattaa kieltää toiminnan jatkamisen.
Vanhusten toimeentulotukea annetaan 65 vuotta täyttäneille,
joilla on hyvin pienet tulot tai ei lainkaan tuloja. Eläkeviraston hallinnoima tuki.
Vuorotteluhoito Ikäihminen asuu vuorotellen kotonaan ja lyhytaikaisasunnossa. Tarkoituksena saattaa olla kuntoutus ja/tai omaisten
lomitus.
38
Joitakin tärkeitä lakeja
Sosiaalipalvelulaki (SoL) Säätelee kuntien vanhustenhuoltoa ja
muuta sosiaalipalvelua. Säätelee mm. henkilön oikeutta apuun.
Terveyden- ja sairaanhoitolaki (HSL) säätelee terveyden- ja sairaanhoitoa ja kuvailee kuntien vastuuta terveyden- ja sairaanhoidossa,
mm. sinun oikeuttasi valita hoidonantaja perusterveydenhuollossa.
Asunnonsopeuttamislaki säätelee mm. sitä, mitä toimenpiteitä
asunnonsopeuttamisavustuksella voidaan suorittaa ja miten tällaiset
asiat käsitellään.
Laki kuljetuspalvelusta Kunta vastaa kuljetuspalvelun järjestämisestä
toimintarajoitteisille, jotka eivät pysty matkustamaan yksin julkisilla
liikennevälineillä.
Laki kotitaloustyön veronalennusmenettelystä säätelee veronalennusta koskevia ehtoja ja perusteita sekä ketkä voivat saada niitä.
Laki kunnan toimivallasta toimittaa palvelutoimia vanhuksille
säätelee sitä, miten kunta voi ilman henkilökohtaista tarveharkintaa
toimittaa palvelutoimia 67 vuotta täyttäneille.
Laki eräille toimintaesteisille annettavasta tuesta ja palvelusta (LSS) säätelee erityisesti tukea ja palveluita, joita annetaan
tietyille suurista ja pysyvistä toimintarajoitteista kärsiville henkilöryhmille. Koskee etupäässä niitä, joilla on ollut toimintarajoite jo
ennen 65. ikävuottaan.
Laki valinnanvapausjärjestelmästä tarjoaa kunnille ja maakäräjille
mahdollisuuden antaa sinun valita eri vanhustenhuollon perusterveydenhuollon hoidonantajien joukosta.
39
Hallintolaki säätelee maan viranomaisten toimia kansalaisia kohtaan.
Kunnallislaki säätelee, mitä kunnat ja maakäräjät saavat ja eivät saa
tehdä.
Potilasturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta terveyden- ja sairaanhoidossa, ja se sisältää myös sääntöjä
vaitiolovelvollisuudesta yksityisessä terveyden- ja sairaanhoidossa.
Kaikki lakitekstit voi tilata Fritzesin asiakaspalvelusta,
puh. 08-690 91 90. Lakitekstit voi myös maksutta ladata Internetistä.
Käy verkkosivulla www.regeringen.se tai www.notisum.se.
40
Puhelinnumeroita ja linkkejä
Yleistä
FASS (tietoja lääkkeistä) | www.fass.se
Läkemedelsupplysningen (Lääketietoja) | 0771-46 70 10
Sjukvårdsrådgivningen (Sairaanhoitoneuvonta) | www.1177.se | 1177
Sosiaalihallitus | www.socialstyrelsen.se | 075-247 30 00
Äldreguiden (vertaa keskenään mm. vanhustentaloja) |
www.socialstyrelsen.se/aldreguiden
Socialstyrelsen Enskildas klagomål | 075-247 30 00
(Yksityishenkilöiden valitukset Sosiaalihallitukselle)
Hoidosta valittaminen www.socialstyrelsen.se/klagapavarden
Omaiset
Anhörigas riksförbund (Omaisten valtakunnallinen järjestö) |
www.ahrisverige.se | 0340-154 40
Nationellt kompetenscentrum Anhöriga (Kansallinen
kompetenssikeskus Anhöriga) | www.anhoriga.se | 0480-41 80 20
Diagnoosit
Alzheimerföreningen (Alzheimer-yhdistys) |
www.alzheimerforeningen.se | 020-73 76 10
Demensförbundet (Dementialiitto) | www.demensforbundet.se |
08-658 99 20
41
Svenskt demenscentrum (Ruotsin dementiakeskus) |
www.demenscentrum.se | 08-690 58 00
Neurologiskt Handikappades Riksförbund (Neurologisesti vammaisten
valtakunnallinen liitto) | www.nhr.se | 08-677 70 10
Strokeforbundet (Stroke-liitto) | www.strokeforbundet.se |
08-721 88 20
Reumatikerforbundet (Reumaliitto) | www.reumatikerforbundet.org |
08-505 805 00
Hjärt- och lungsjukas riksförbund (Sydän- ja keuhkovammaisten valtakunnallinen liitto) | www.hjart-lung.se | 08-556 06 200
Svenska diabetesförbundet (Ruotsin diabetesliitto) | www.diabetes.se |
08-564 821 00
42
Muistiinpanoja
43
44
Oikeutesi hoitoon ja huolenpitoon
– opas vanhuksille
muutettu 2011
Tuotenro 2011-12-14 voidaan tilata osoitteesta:
Socialstyrelsens beställningsservice, 120 88 Stockholm
www.socialstyrelsen.se/publikationer
Sähköposti: socialstyrelsen@strd.se
Faksi: 08-779 96 67
Julkaisu voidaan myös ladata/tilata sivustolta
www.socialstyrelsen.se