Elli Heino ja Satu Metsävainio 26.3.2015
3/19/2015 Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa Elli Heino ja Satu Metsävainio Kelan Terveysosasto 26.3.2015 Rajat ylittävän terveydenhuollon säädöspohja 1.1.2014 Kansallinen lainsäädäntö • Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013 • Sairausvakuutuslaki • Terveydenhuoltolaki Kansainväliset sairaanhoito- ja sosiaaliturvasopimukset • Sairaanhoitosopimus Australian kanssa • Sosiaaliturvasopimusjärjestely EU-lainsäädäntö EU-asetukset 883/2004 ja 987/2009 sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta Potilasdirektiivi 2011/24/EU Quebecin kanssa • Maahanmuuttodirektiivit Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus 2 1 3/19/2015 Kotikuntalaisen oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa • Jos henkilöllä on kotikunta, hänellä on oikeus kaikkiin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuntalaisen asiakasmaksulla ei ole merkitystä, onko henkilö Suomessa sairausvakuutettu ei ole merkitystä, minkä valtion kansalainen on tai mistä maasta on tullut Suomeen • Kotikunta määräytyy kotikuntalain perusteella ja sen kirjaa maistraatti • On olemassa myös paljon muita ’statuksia’ / tilanteita, jotka antavat henkilölle vastaavia tai rajattuja oikeuksia 3 Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa 1. 2. 3. 4. Lääketieteellisesti välttämätön hoito Asuminen EU-alueella EU-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen 5. Omatoiminen hoitoon hakeutuminen 6. Valtion korvaus 7. Potilaan kuljetus ja matkat 4 2 3/19/2015 Lääketieteellisesti välttämätön hoito ”Vakuutetulla ja hänen perheenjäsenillään, jotka oleskelevat muussa kuin toimivaltaisessa jäsenvaltiossa, on oikeus niihin luontoisetuuksiin, jotka tulevat lääketieteellisistä syistä välttämättömiksi oleskelun aikana ottaen huomioon etuuksien luonne ja oleskelun arvioitu kesto. Nämä etuudet antaa toimivaltaisen laitoksen puolesta oleskelupaikan laitos soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin asianomaiset henkilöt olisivat vakuutettuja kyseisen lainsäädännön mukaisesti.” EU-asetus 883/2004 19 artikla 5 Ulkomailla asuva sairastuu Suomessa tilapäisen oleskelun aikana • EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä vakuutetulla on oikeus saada Suomessa tilapäisen oleskelun aikana lääketieteellisistä syistä välttämätöntä sairaanhoitoa • Tilapäinen oleskelu = yleensä alle 12 kuukautta kestävä oleskelu − Useimmiten kyse on turistin lomamatkasta − Myös esimerkiksi puolen vuoden mittainen oleskelu tai lukuvuoden kestävä vaihto-opiskelu Suomessa on tilapäistä oleskelua 6 3 3/19/2015 Mitä on lääketieteellisesti välttämätön hoito • Tarkoitetaan sellaista hoitoa, joka ei voi odottaa henkilön paluuta takaisin kotimaahan • Hoitava lääkäri tai hammaslääkäri tekee arvion, mikä on lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa kunkin potilaan kohdalla − Huomioitava tilapäisen oleskelunsa kesto Suomessa − Vähintään sama kuin kiireellinen hoito, voi olla myös laajempi − Esim. Suomessa muutaman päivän oleskelevalle turistille lääketieteellisesti välttämätön hoito voi olla suppeampaa kuin Suomeen lukuvuodeksi opiskelemaan tulleelle annettava hoito 7 Mitä on lääketieteellisesti välttämätön hoito • Lääketieteellisesti välttämättömän hoidon tarve voi syntyä myös pitkäaikaissairauden, aiemmin todetun sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta • Oikeutta lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon ei kuitenkaan ole, jos henkilö on matkustanut Suomeen vain hoidon saamistarkoituksessa 8 4 3/19/2015 Eurooppalainen sairaanhoitokortti (EHIC) • Henkilö, joka on tullut Suomeen tilapäisesti EU- tai Eta-valtiosta tai Sveitsistä, osoittaa kortilla oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon • Hoito samalla hinnalla ja menettelyillä kuin kotikuntalainen saisi vastaavan hoidon • Kortin myöntää valtio, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista 9 Tilapäinen oleskelu ja hoito-oikeuden osoittaminen - erityistilanteet Toisessa Pohjoismaassa asuva • Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon passilla, muulla virallisella henkilöllisyystodistuksella tai EHICillä Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuva • Voi todistaa oikeuden lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon passilla tai EHICillä Australiassa asuva • Australian sairaanhoitosopimuksen piiriin kuuluva osoittaa oikeuden saada lääketieteellisestä välttämätöntä hoitoa passilla, jossa on rajoittamaton asumisoikeus Australiassa 10 5 3/19/2015 Kenellä on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään sairaanhoitoon Esimerkki: Ranskalainen turisti on tullut kahden viikon laskettelulomalle Suomeen. Hänelle sattuu rinteessä onnettomuus ja hänen jalkansa murtuu. Hän saa lääketieteellisesti välttämätöntä sairaanhoitoa julkisessa terveydenhuollossa, jotta hän voi jatkaa oleskeluaan Suomessa suunnitellun mukaisesti. Henkilöllä on mukanaan eurooppalainen sairaanhoitokortti ja hän maksaa saamastaan hoidosta kotikuntalaisen asiakasmaksun. Julkinen terveydenhuolto laskuttaa hoidon todelliset kustannukset Kelalta ja Kela laskuttaa ne aikanaan Ranskalta, joka vastaa henkilön sairaanhoidon kustannuksista. 11 Asuminen EU-alueella ”Vakuutettu ja hänen perheenjäsenensä, jotka asuvat muussa kuin toimivaltaisessa valtiossa, saavat asuinvaltiossaan luontoisetuuksia, jotka asuinpaikan laitos myöntää toimivaltaisen laitoksen puolesta soveltamansa lainsäädännön mukaisesti, ikään kuin he olisivat vakuutettuja kyseisen lainsäädännön mukaisesti.” EU-asetus 883/04 17 artikla 12 6 3/19/2015 Asuminen Suomessa, muu valtio vastaa sairaanhoitokustannuksista • Jos henkilö asuu Suomessa, mutta on muualla sairausvakuutettu ja toinen valtio vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista, hänellä − on oikeus kaikkeen hoitoon julkisessa terveydenhuollossa − voi olla kotikunta tai ei ole kotikuntaa Suomessa − on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta (’Kela-korvaus’) − ei ole Kela-korttia • Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa • Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun • Esimerkiksi − Suomessa asuvat, mutta toisessa EU-valtiossa sairausvakuutetut merimiehet ja rajatyöntekijät 13 Asuminen toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista • Jos henkilö asuu EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä, mutta on Suomessa sairausvakuutettu ja Suomi vastaa henkilön sairaanhoitokustannuksista, hänellä − on oikeus hoitoon asuinvaltiossaan − on oikeus kaikkeen hoitoon Suomen julkisessa terveydenhuollossa − voi olla kotikunta tai voi olla ilman kotikuntaa Suomessa − on oikeus sairaanhoitokorvauksiin Kelasta − on Kela-kortti • Kelan myöntämä Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa • Potilas maksaa hoidosta kuntalaisen asiakasmaksun • Esimerkiksi − suomalaisdiplomaatit − ulkomailla asuvat ja Suomessa työskentelevät ns. rajatyöntekijät − ulkomailla asuvat Suomesta lähetetyt työntekijät − ulkomailla opiskelevat suomalaisopiskelijat 14 7 3/19/2015 Todistus oikeudesta hoitoetuuksiin Suomessa • Kela myöntää todistuksen, kun henkilön oikeus sairaanhoitoon perustuu EU-asetukseen 883/04, kansainväliseen sopimukseen tai kansalliseen lainsäädäntöön • Yleensä kyse henkilöstä, jolla ei ole Suomessa kotikuntaa tai jonka sairaanhoidosta vastaa toinen valtio, vaikka kotikunta on Suomessa • Asiakirjassa on tieto − minkä laajuiseen sairaanhoitoon henkilöllä on oikeus julkisessa terveydenhuollossa − onko julkisella terveydenhuollolla oikeus valtion korvaukseen − onko henkilöllä oikeus Kelan maksamiin sairaanhoitokorvauksiin • Asiakirja on julkista terveydenhuoltoa sitova 15 16 8 3/19/2015 Eläkeläinen asuu EU tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä ja Suomi vastaa sairaanhoitokustannuksista • Jos eläkeläinen asuu pysyvästi toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä ja saa eläkettä vain Suomesta − Suomi vastaa hänen sairaanhoitokustannuksistaan • Asuinvaltiossaan oikeus kaikkeen tarpeelliseen hoitoon sen lainsäädännön ja järjestelmien mukaisesti • Suomen julkisessa terveydenhuollossa oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon • Kelan myöntämä eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti 17 Muualla asuvan eläkkeensaajan eurooppalainen sairaanhoitokortti • Toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä asuva eläkkeensaaja, jonka sairaanhoidon kustannuksista Suomi vastaa • Oikeus tilapäisen oleskelun aikana saada − tarvitsemansa sairaanhoito julkisessa terveydenhuollossa Suomessa − lääketieteellisesti välttämätön sairaanhoito muissa EU- ja Etavaltioissa ja Sveitsissä 18 9 3/19/2015 EU-alueen ulkopuolelta tulevat henkilöt 19 Kolmansista valtioista tulevien työntekijöiden oikeus hoitoon julkisessa terveydenhuollossa • Kun henkilö tulee töihin Suomeen EU-alueen ulkopuolelta ja hänellä on määrätynlainen työskentelyoikeus sekä Suomessa voimassa oleva työsopimus: − oikeus kaikkeen tarvitsemaansa hoitoon julkisessa terveydenhuollossa kotikuntalaisen asiakasmaksulla, vaikkei olisi kotikuntaa − oikeus määritelty kansallisessa lainsäädännössä (kansanterveyslain 14 § ja erikoissairaanhoitolain 3 § 2 mom.) − oikeus perustuu EU:n nk. yhdistelmälupadirektiiviin − Kela määrittää henkilön hoito-oikeuden ja myöntää hoitooikeustodistuksen julkista terveydenhuoltoa varten • Tulevina vuosina toimeenpannaan myös muita maahanmuuttodirektiivejä kansalliseen lainsäädäntöön 20 10 3/19/2015 Kun EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen lainsäädäntö ei tuo ns. lisäoikeuksia • Kun henkilöllä ei ole Suomessa kotikuntaa eikä häneen sovellu mikään em. säännös (EU-lainsäädäntö, kv-sopimus, erikoissairaanhoitolain tai kansanterveyslain em. kohdat), hän ei ole oikeutettu saamaan julkisen terveydenhuollon kaikkia palveluita • Henkilölle on kuitenkin aina annettava kiireellinen sairaanhoito kansallisen lainsäädännön mukaisesti − terveydenhuoltolain 50 § − ei muuta oikeutta hoitoon ns. sopimuksettomassa tilanteessa Esimerkki: Kiinasta Suomeen kolmeksi viikoksi tullut turisti joutuu onnettomuuteen. Hänelle annetaan kiireellistä sairaanhoitoa terveydenhuoltolain 50 §:n nojalla. Henkilö maksaa hoidon todelliset kustannukset itse tai vaihtoehtoisesti matkavakuutus voi tulla hänen sijastaan vastuuseen kustannuksista. 21 EU-asetuksen 883/2004 mukainen ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen 22 11 3/19/2015 Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen toiseen EU-lainsäädäntöä soveltavaan valtioon • Hoitoon hakeutuminen = henkilö matkustaa toiseen valtioon tarkoituksenaan hakea ja saada hoitoa sairauteensa • Ennakkolupa = E112 / S2-lomake = maksusitoumus − hoidonantaja laskuttaa hoitokustannukset ennakkoluvan myöntäjältä − haetaan asuinvaltiosta • Julkiselle terveydenhuollolle on merkitystä sillä, jos henkilöllä on EUasetuksen 883/2004 mukainen ennakkolupa − Henkilö maksaa itse vain kuntalaisen asiakasmaksun − Hoitokustannukset laskutetaan Kelalta − Kela edelleenlaskuttaa kustannukset luvan myöntäneeltä valtiolta − Ennakkoluvasta huomioitava voimassaoloaika, hoitopaikka ja sairaus/toimenpide, johon se on myönnetty 23 Ennakkoluvan myöntäminen ja epääminen • Lupa on myönnettävä, jos: - kyseinen hoito kuuluu henkilön asuinvaltion järjestelmään ja - henkilölle ei voida antaa tätä hoitoa asuinvaltiossa hänen terveydentilansa kannalta välttämättömässä ajassa (Asetus 883/2004 20.2 artikla) • Lupa voidaan evätä vain, jos: - asuinvaltio arvioi, etteivät yo. ehdot täyty asuinvaltiossa tai - ”jos sama hoito voidaan antaa toimivaltaisessa jäsenvaltiossa perusteltavissa olevan ajan kuluessa, ottaen huomioon asianomaisen henkilön senhetkinen terveydentila ja sairauden todennäköinen kulku” (Asetuksen 883/2004 täytäntöönpanomenettelystä annettu asetus 987/2009 26.2 artikla) 24 12 3/19/2015 Ennakkoluvallinen hoitoon hakeutuminen Suomesta ulkomaille • Henkilö hakee ennakkolupaa Kelasta • Kela pyytää päätöstä varten henkilön kotikunnan julkiselta terveydenhuollolta lausunnon luvan myöntämisedellytysten täyttymisestä • • Kuuluuko ko. hoito suomalaisen terveydenhuollon palveluvalikoimaan? Onko hoito järjestettävissä Suomessa potilaan hoidontarpeen edellyttämässä ajassa? • Julkisen terveydenhuollon on annettava lausuntonsa Kelalle 21 vrk:n kuluessa pyynnön vastaanottamisesta • Kela antaa lupahakemukseen päätöksen julkisen terveydenhuollon sitovan lausunnon perusteella • Hoidon antanut valtio laskuttaa aikanaan ennakkoluvan perusteella annetun hoidon kustannukset Kelalta, joka edelleen laskuttaa kustannukset lausunnonantajan ylläpitäjältä 25 Omatoiminen hoitoon hakeutuminen 26 13 3/19/2015 Omatoiminen hoitoon hakeutuminen Suomesta ulkomaille • EU:n potilasdirektiivi on toimeenpantu Suomessa lailla rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1.1.2014 • Potilasdirektiivin periaatteena on vapaa oikeus hakeutua hoitoon toiseen EU-valtioon ja saada jälkikäteen saman suuruinen korvaus, kuin vastaavasta hoidosta olisi saanut kotimaassa • Potilas maksaa ensin hoidosta aiheutuneet kustannukset itse − Toisella EU-valtiolla on velvollisuus ottaa suomalaispotilas vastaan • Suomessa jälkikäteinen korvaus omatoimisen hoitoon hakeutumisen tilanteessa tarkoittaa sairausvakuutuslain mukaista korvausta (eli vastaava Kela-korvaus kuin jos olisi käynyt Suomen yksityisessä terveydenhuollossa) 27 Hoitoon hakeutuminen ulkomailta Suomeen omatoimisesti ilman EU-asetuksen 883/2004 mukaista ennakkolupaa • Toisissa EU-valtioissa vakuutetuilla henkilöillä on oikeus hakeutua Suomeen hoitoon sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltoon samoin perustein kuin Suomessa asuvat • Potilas maksaa itse hoidon todelliset kustannukset • Hoito järjestetään kansallisen lainsäädännön ja hoitokäytäntöjen mukaisesti • Muualta tulevia ei saa syrjiä, toisaalta heillä ei myöskään parempaa oikeutta hoitoon kuin kuntalaisilla 28 14 3/19/2015 Valtion korvaus 29 Valtion korvaus • Julkisella terveydenhuollolla on kansallisen lainsäädännön perusteella oikeus saada valtion korvaus kustannuksista, kun se on antanut hoitoa määrätyille henkilöryhmille • Korvausta haetaan Kelasta hakemuksella Y31 ’Valtion korvaus’ • Kela maksaa valtion korvauksen julkisen terveydenhuollon ylläpitäjille neljä kertaa vuodessa • Korvausta koskevat säännökset ovat laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta 30 15 3/19/2015 Valtion korvauksen edellytykset • Valtion korvauksen maksaminen edellyttää, että − Julkinen terveydenhuolto on antanut hoitoa henkilölle, joka kuuluu valtion korvauksen henkilöpiiriin • Pääsääntö: henkilö, jolla ei ole kotikuntalain mukaista kotikuntaa Suomessa, mutta joka on oikeutettu saamaan hoitoa Suomesta • Poikkeus: henkilö, joka asuu ja jolla on kotikunta Suomessa, mutta on sairausvakuutettu toisessa EU-lainsäädäntöä soveltavassa valtiossa − Henkilö on esittänyt asianmukaisen ja voimassaolevan hoitooikeustodistuksen • Poikkeus: henkilölle on THL 50 §:n nojalla annettu kiireellistä hoitoa eikä kustannuksia ole pystytty perimään asiakkaalta tai muulta taholta 31 Valtion korvaus Korvattava hoito • EU-lainsäädäntö, kansainvälinen sopimus tai kansallinen laki määrittää sen, miten laaja oikeus hoitoon henkilöllä on Suomessa − Eurooppalainen sairaanhoitokortti tai muu hoito-oikeustodistus ei sinänsä oikeuta hoitoon pääsyyn, vaan hoito järjestetään potilaan terveydentilaan perustuvan lääketieteellisen arvion perusteella • Julkisessa terveydenhuollossa työskentelevä laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, yleensä lääkäri tai hammaslääkäri, arvioi aina tilannekohtaisesti, mitä hoitoa ja hoitotoimenpiteitä potilas tarvitsee − Hoito toteutetaan tämän arvion perusteella ja kansallisten hoitokäytäntöjen mukaisesti − Kela myöntää valtion korvauksen tästä hoidosta aiheutuneista kustannuksista 32 16 3/19/2015 Potilaan kuljetus ja matkat 33 Yleistä • Kela maksaa Suomessa sairausvakuutetulle henkilölle korvausta sairauden vuoksi tehdyn matkan tarpeellisista kustannuksista • Kun henkilöllä on EU-lainsäädäntöön tai kv-sopimukseen perustuva oikeus saada hoitoa Suomessa, hänellä on vastaava oikeus matkakustannusten korvauksiin kuin Suomessa asuvilla - Henkilöllä on oltava hoito-oikeustodistus • Ulkomailta tullut henkilö hakee jälkikäteen Kelasta matkakustannusten korvauksia (poikkeuksena ambulanssimatkat) 34 17 3/19/2015 Sairaalasiirrot ulkomaille • Sairaalasiirto Suomesta ulkomaille - Kun potilas siirretään sairaalasta hoitoon toiseen valtioon, kustannuksista vastaa hoidon antaja tai potilas itse • Sairaalasiirto toiseen Pohjoismaahan Pohjoismainen sosiaaliturvasopimuksen nojalla - Kun sisäänkirjoitettu potilas siirretään sairaalahoitoon asuinmaahansa, joka on jokin toinen Pohjoismaa, julkinen terveydenhuolto on oikeutettu valtion korvaukseen siirron kustannuksista - Julkinen terveydenhuolto arvioi siirron tarpeen, huolehtii järjestelyistä ja maksaa kustannukset. Se voi hakea valtion korvausta sen jälkeen, kun on maksanut siirron kustannukset - Ambulanssilentoa koskeva erityismenettely -> selvitys Kelan kv-asioiden keskukseen ennen lennon järjestämistä 35 Paluumatka toiseen Pohjoismaahan • Toisessa Pohjoismaassa asuvalla henkilöllä, joka saa sairaanhoitoa tilapäisen oleskelunsa aikana Suomessa, on oikeus korvauksiin paluumatkasta aiheutuneista lisäkustannuksista • Paluumatkasta aiheutuneet lisäkustannukset = kustannukset, kun henkilö joutuu sairautensa takia käyttämään paluumatkaansa kalliimpaa matkustustapaa kuin hän muutoin olisi käyttänyt • Korvausta haetaan Kelasta • Korvauksen saaminen edellyttää, että henkilö on saanut kirjallisen lääkärinlausunnon, joka on laadittu Suomessa ennen kotimatkaa 36 18 3/19/2015 Lisätietoja • Kelan verkkosivuilla (www.kela.fi / Yhteistyökumppanit > Lääkärit ja terveydenhuolto > Ulkomaalaisen sairaanhoito Suomessa) on julkaistu julkiselle terveydenhuollolle suunnatut oppaat • Ulkomailta tulevien sairaanhoito Suomessa • Hoitokustannusten valtion korvaus – Ohje julkiselle terveydenhuollolle 19.3.2015 • Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspiste • p. 020 634 0400 • Email: yhteyspiste@kela.fi. 37 • Kelan kansainvälisten asioiden keskus • Valtion korvaus ja hoito-oikeus Suomessa p. 020 635 1808 • Email: kymenlaakso.kv@kela.fi 37 Kiitos! 38 19
© Copyright 2024