VakuutusKuntoutus Lehti kuntoutusalan ammattilaisille 2/2013 Aluepalvelut laajentuvat Uusi ura laadunvalvojana Kolarin jälkeenkin Valoisat suunnitelmat Kuntouttajat toivon tuottajina E Päätoimittaja Juha Mikkola nsi vuonna on Vakuutuskuntoutus VKK ry:n 50. toimintavuosi. Vuosikymmenten aikana työelämän ja kuntoutuksen toiminta ympäristön muutos on ollut huikea. Toisaalta 60-luvulla rakennettu kuntoutusjärjestelmä kantaa edelleen taakkanaan järjestelmäkeskei syyttä ja monimutkaisuutta.VKK perustettiin aikoinaan kuntoutuk sen palveluohjaajaksi, joka neuvoisi, ohjaisi ja tukisi kuntoutujia saamaan yksi löllisesti oikeat palvelut. Koko kuntoutusjärjestelmämme olemassaolon ajan on puhuttu asiakaskeskei syydestä ja kuntoutuskoordinaattorin tärkeydestä, ja viime aikoina tämä on ollut korostuneesti esillä. VKK:n näkökulmasta tässä on turhankin kertauksen tuntua, koska juuri sitähän olemme kaikki nämä vuosikymmenet tehneet. Odotukset kuntoutuksen varhaisesta käynnistämisestä, ripeydestä ja tuloksel lisuudesta kasvavat jatkuvasti. Myös tietoisuus työhönpaluuohjelmien tärkeydestä kasvaa perinteisten kuntouttajien piirin ulkopuolellakin.Tulevaisuudessa ammatil linen kuntoutus toivottavasti arkipäiväistyy itsestään selväksi osaksi sitä työelämän työkalupakkia, jolla työkykyä edistetään. Viime vuosien aikana VKK on siirtänyt toimintansa painopistettä palveluoh jauksesta omavaraiseen ja kasvokkain kuntoutujan kanssa tapahtuvaan työhön paluuohjelmien tuottamiseen. Tämän mukaisesti oman henkilöstömme moni ammatillisuus on lisääntynyt, ja toimintaamme on myös hajautettu eri puolille Suomea toimiviin aluepisteisiin. Samaan aikaan kehitämme kumppanuusverkos tojamme, koska kuntoutuksen alalla yhteistyö on vähintään yhtä tärkeää kuin terve kilpailu. Minulla oli taannoin ilo kuulla ylisosiaali neuvos Aulikki Kanannojan esitystäsosiaali huoltolain uudistuksesta. Hän totesisilloin osuvasti olevan vaikeaa kirjoittaa lakiin, että kunnan tehtävänä on ylläpitää toivoa. Mitä tulevaisuudessa kuntoutuksen alalla tapah tuukaan, kuntouttajien perustehtäväksi jää toivon tuottaminen kuntoutujille. n Julkaisija Vakuutuskuntoutus VKK ry Hämeentie 19 B, 00500 HELSINKI puhelin (09) 2312 2000 faksi (09) 876 4531 etunimi.sukunimi@vkk.fi www.vkk.fi Päätoimittaja Juha Mikkola juha.mikkola@vkk.fi Toimitusneuvosto Samuli Kaarre Sanna Sinkkilä Susanna Finne Juha Mikkola Helena Oksanen Eero Lankia Veikko Valkonen VKK:n jäsenet Liikennevakuutuskeskus Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työeläkevakuuttajat TELA ry Osoitelähde VKK:n osoiterekisteri Tilaukset ja osoitteenmuutokset Mari Fromholdt puhelin 044 700 2015 mari.fromholdt@vkk.fi Toimitus ja ulkoasu MCI Press Oy Mikonkatu 8 A, 00100 HELSINKI puhelin (09) 2525 0250 faksi (09) 2525 0251 info@mcipress.fi www.mcipress.fi Kannen kuva Mikko Vähäniitty Painatus Libris Oy Copyright © MCI Press Oy Lehden sisältöä ei saa osittainkaan jäljentää ilman toimituksen kirjallista lupaa. Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetetyistä materiaaleista. Vakuutuskuntoutus ilmestyy 2 kertaa vuodessa. VakuutusKuntoutus 2/2013 Sisältö 4 Ikioma koulutusohjelma 8 Kapula vaihtuu 3 Kirvesmies Eero Nykäsestä tuli vakavan työtapaturman jälkeen tekninen asiantuntija. Helena Oksanen on tehnyt pitkän uran VakuutusKuntotuksessa. 12 Positiivisuus kestää kolhuja 16 Aluetoimistot ovat kilpailuvaltti 18 Onnistuneen kuntoutusselvityksen avaimet 21 Jäljellä oleva työkyky käyttöön 22 Ajassa Jasmine Saloranta on nuori nainen täynnä tulevaisuuden odotuksia – pyörätuolista huolimatta. VKK on avannut uudet toimipisteet Ouluun, Tampereelle ja Seinäjoelle. Tuula Airaksinen on tutkinut opinnäytetyössään onnistuneeseen kuntoutusselvitykseen vaikuttavia tekijöitä. 4 VKK:n ja IBM:n seminaarissa oli positiivinen vire. Olemassa olevaa työkykyä on opittu arvostamaan. 12 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston uudet koordinaattorit. KOLUMNIT 2 Kuntoutujat toivon tuottajina 11 Kuntoutuja on paluumuuttaja Päätoimittaja Juha Mikkola Kirjailija Kari Hotakainen ”Kirjoitan omasta elämästäni pyörätuolissa.” 18 Jasmine Saloranta Vastaa lukijakyselyyn ja voita Lumia 920! Katso lisää s. 23 tai www.mcipress.fi/vakuutuskuntoutus VakuutusKuntoutus 2/2013 4 Teksti: Minna Huuhka Kuvat: Vesa Tyni Ikioma koulutusohjelma Kirvesmies Eero Nykäsen piti vakavan työtapaturman jälkeen miettiä itselleen uusi ammatti. Apuun tulivat työnantaja, VKK ja RATEKO. Kirvesmiehestä tuli tekninen asiantuntija. J o ennen ammattikoulua Eero Nykänen tiesi haluavansa töi hin rakennuksille. Kirvesmiehen tutkinnon saatuaan hän työllistyi Skanskalle työmaahommiin he ti ensimmäisen kesätyörupeaman jälkeen. Työt muuttuivat kokemuksen myötä haastavammiksi.Väillä Nykänen kävi ar meijan ja palasi takaisin työmaille. Oma ala oli löytynyt. Helmikuisena aamuna vuonna 2008 23-vuotias Nykänen ajeli työkaverin sa kanssa tutulle työmaalle. Sen jälkeises tä ajasta hän ei muista mitään. Hänelle on kerrottu, että nosturin liinoista livennyt levynippu tippui kolmen metrin korkeu desta suoraan hänen syliinsä. Törmäyksen seurauksena Nykänen lensi läpi autohallin holvista. Seurasi puolentoista viikon kriittinen hoitojakso teho-osastolla. Sieltä Nykä nen toipui siirrettäväksi Vantaalle Katrii nan sairaalaan, jossa hän paranteli itseään parin kuukauden ajan rauhallisten senio rien ympäröimänä. Toipuminen oli pitkä. Meni vuosi en nen kuin Nykänen saattoi kävellä ilman keppejä. Uusintaleikkauksia tehtiin muu tama. – Vasen jalka oli pahin. Siitä meni rei siluu poikki ja polvi tuusan nuuskak si. Kolmeen kuukauteen en voinut vara ta painoa ollenkaan jalan päälle, Nykänen kuvailee. VakuutusKuntoutus 2/2013 Maatessaan pää tuettuna ja jalka nivu sista nilkkaan asti paketoituna kotonaan Nykänen kaipasi töihin. Seinät meinasi vat kaatua päälle, kun ei päässyt liikkeelle. Mitä tässä pitäisi ruveta tekemään? Kokeillen matkaan Noin vuosi tapaturman jälkeen Nykäsen tapaus rantautui Vakuutuskuntoutus VKK ry:hyn. Hoitavan tahon ja VKK:n asian tuntijalääkärin arvion mukaan paluuta kirvesmiehen hommiin ei enää ollut. Tä män kuullessaan Nykänen kertoo olleen sa pöllämystynyt. – Mitä tässä pitäisi ruveta tekemään? Ala kiinnostaa ja minulla on siitä jo vähän tietoakin. Ehkä siitä voisi kehittää jotain, Nykänen sanoo tuumineensa. Keskusteltuaan VKK:n kuntoutus suunnittelijan kanssa Nykänen innos tui mahdollisuudesta kouluttautua työn johdon tehtäviin työkokeilun kautta. Vaihtoehtona oli myös rakennusmestarin koulutus ammattikorkeakoulussa.Vaikka Nykänen olisi päässytkin kouluun, hä nelle ominaisemmalta tuntui oppimi nen työtä tekemällä. Nykäsen työnantaja Skanska toimi aktiivisesti uudelleen kou luttautumisen edistämiseksi. – Meillä on tavoite, että työuraa voi daan jatkaa myös tällaisen vakavan työ tapatur man jälkeen. Haasteena on, löytyykö sellaisia tehtäviä, joihin työn tekijä kykenee, ja joille on tarvetta, ker too Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen. Puolitoista vuotta onnettomuuden jälkeen Nykänen aloitti työnjohtoteh täviin tähtäävän työkokeilun Skanskan työmaalla. Hän kävi työkokeilun aika na ortopedin vastaanotolla, joka kertoi polven tilanteen parantuneen. Ortope di kuitenkin arvioi, ettei Nykästä voida suositella kiipeilyä ja raskaiden taakkojen kantamista vaativiin työtehtäviin jatkos sakaan. Räätälöityä koulutusta Nykäsen työkokeilujakso työnjohdon tehtävissä sujui hienosti. Hänen todettiin olevan erittäin motivoitunut työhön, ah kera ja tunnollinen. Samoihin aikoihin Skanskan tuo tannon koulutusvastaava Reijo Kytölä selvitti yrityksen tarpeita Nykäsen työ hön paluuta ajatellen. Rakentamisen laatuvaatimusten yhä kiristyessä laadun valvonnalla olisi tulevaisuudessa entistä kin enemmän kysyntää. Skanskan ainoa oma rakenteiden kosteuteen liittyvää laa dunvalvontaa tekevä asiantuntija Veikko 5 Eero Nykäsen mentorina toimii laadunvalvojan koulutuksessa Veikko Vesterinen. VakuutusKuntoutus 2/2013 6 Yrityksen tarve ja työntekijän motivaatio kohtasivat toisensa. Vesterinen jäisi lähitulevaisuudessa eläk keelle. Hänelle pitäisi saada seuraaja. – Laadunvalvonta jos mikä työllistää tulevaisuudessa! Vaistosin, että Nykäsessä on potentiaalia ja sitä jalostamalla voimme saada hänestä Vesteriselle seuraajan, kertoo Skanskan tulosyksikön johtaja Jari IsoAnttila. Kun oli selvää, että laadunvalvonnan osaamista tarvitaan, alkoi tulevan koulu tuksen suunnittelu. Kytölä tiesi, että Ra kennusteollisuuden Koulutuskeskus RA TEKOlla olisi oivallista koulutusta tarjolla. Skanska suunnitteli yhdessä RATEKOn kanssa laadunvalvojan työtehtäviin tarvit tavan tietopuolisen opetuksen. Pidettiin suuria palavereita, joissa oli vat mukana Nykäsen lisäksi vahva Skans kan edustus, työterveyshuolto, RATEKO ja VKK. Palavereissa mietittiin, mitä kaik kea Nykäsen pitäisi suorittaa, ja millaisia sertifikaatteja hänellä tulisi olla. VakuutusKuntoutus 2/2013 Kolmevuotinen työssäoppimispainot teinen koulutus koostui lähiopetuksesta, sekä kirjallisiin kokeisiin ja näyttötehtäviin valmentautumisesta. Pekkanen pitää erityi sen hyvänä RATEKOn kurssipakettia.Yk sittäisiä kursseja ei tarvinnut haalia eri op pilaitoksista. Henkilösertifioinnista vastaisi Valtion teknillinen tutkimuskeskus VTT. Suunnitelman täsmennyttyä VKK suositteli korvaavalle vakuutusyhtiölle koulutusta korvattavaksi ammatillisena kuntoutuksena.Vakuutusyhtiö antoi kou lutuksesta myönteisen korvauspäätöksen. Nykäsen koulutussuunnitelma oli san gen laaja ja sitä päivitettiin säännöllisin vä liajoin. Motivoituneena Nykänen opiskeli paljon enemmän kuin tarve olisi vaatinut. – Tämä uusi homma laadunvalvonnassa on vielä kiinnostavampi kuin alkupe räinen työnjohdon homma. En ole yh tään katunut että tähän kelkkaan lähdin, Nykänen tuumaa. Hän ei pidä poissuljettuna ajatusta ammattikorkeakouluopinnoista ja insi nöörin tutkinnosta. Mutta ensin on aika tehdä töitä. Mestari ja kisälli Kaikki Nykäsen räätälöityyn koulutus suunnitelmaan osallistuneet kiittelevät häntä mahtavasta asenteesta. Yhtä moti voitunutta kaveria saa kaukaa hakea. Tulosjohtaja Iso-Anttila myöntää Ny käsen asenteesta kouluarvosanan 10+. Hän on mielissään, kun yrityksen tarve ja työntekijän motivaatio kohtasivat toisen sa. Koulutuksen räätälöinti vaati työnan tajalta asennetta ja vaivannäköä, mikä täl lä kertaa palkittiin. Aina vastaavat projektit eivät pääty yhtä onnellisesti. Koulutusohjelman olennaisin anti oli tälläkin kertaa työssä oppiminen. Nykä selle valittiin mentoriksi itseoikeutetusti konkari Veikko Vesterinen oman alueen 7 viä ja hankalia työasentoja, haluttiin Ny käsen soveltuvuus työhön arvioida vielä työkokeilulla. Seurantaan osallistui työfy sioterapeutti, joka seurasi työasentoja ja työn fyysistä kuormittavuutta.Vesterinen kertoo kantaneensa huolta etenkin Ny käsen polven kestävyydestä. Huolet olivat aiheettomia, kaikki sujui hyvin ja Nykä sen fysiikka kesti työtä mainiosti. Parempaa rakentamista sa kokeneimpana edustajana Skanskalla. Miehet olivat entuudestaan tuttuja, kos ka olivat työskennelleet samalla työmaalla pariinkin otteeseen. Mentorin ja oppipojan yhteistyö sujui hienosti alusta alkaen. Molemmat ovat si tä mieltä, että jos tekee toisen kanssa 200 päivää vuodessa töitä yhdessä, pitää ke mioiden kohdata. Nykänen saa kiitosta nöyrästä asenteestaan ja Vesterinen hyvis tä mentorointitaidoistaan. – Sen mukaan pitää asennoitua, että toisella on pitkä kokemus ja itsellä vasta lyhyt, Nykänen toteaa. Nykänen sanoo jo tuntevansa vähän toimenkuvaansa, mutta vasta 35 vuoden päästä hän voi sanoa jotain jo osaavansa kin. Aina riittää uutta opittavaa. – Tässä oikea mies tälle alalle! Todelli nen mallioppilas, tuumaa Vesterinen. Koska laadunvalvonnan työtehtäviin kuuluu osin fyysisesti raskaita työtehtä Skanskan työpäällikkö Jussi Kiiskilä to teaa, että näin tarkkaan räätälöidyllä kou lutuspaketilla Nykänen saa laajan kuvan rakentamisesta ja sen ongelmista. RATE KOn koulutuspäällikkö Juha Krankka kertoo, että jatkossa pienimmätkin vir heet rakentamisessa korostuvat. Virhei den korjaaminen rakennusvaiheessa on kustannustehokkaampaa kuin valmiissa kohteessa, jossa huonolla tuurilla jo asu taan. Siksi laadunvalvontaa tarvitaan koko rakennusprosessin ajan. – Näin laajan koulutuksen jälkeen nä kee koko rakennushankkeen alusta lop puun, eikä vain valmista lopputulosta, Krankka sanoo. Koulutusohjelman jälkeen muun mu assa rakenteiden kosteuden mittaaminen sekä rakennusten lämpökuvaus ja tiiviy denmittaus ovat tulleet Nykäselle enem män kuin tutuiksi. Nykäsen tyypillinen työpäivä sisältää työmaakäyntejä ja näyt teidenottoa. Osan työviikosta hän kirjoit taa raportteja kotitoimistollaan. Erityisesti raportoinnissa hän tarvitsee perusteellista teoriaosaamista. – Simpanssikin osaa ottaa lämpö kuvaa, mutta kuvan tulkitseminen vaatii osaamista, hän kertoo. Nykäsen työssä tärkeää on tiedon siir to. Sen avulla seuraavissa kohteissa osataan käyttää hyödyksi edellisestä saatua tie toa ja välttää samoja virheitä.Vesterinen on huomannut, että virheet ovat laadun valvonnan myötä huomattavasti vähenty neet. Ei pelkoa työttömyydestä Vaikka rakentamisen virheet vähenisivät, eivät Nykäseltä työt lopu. Kalenteri näyt tää täydeltä. – Ei todella näytä siltä, että työttö myydestä olisi pelkoa. Aika vähän jää ai kaa syrjäytymiseen. Joskus on kovakin kiire, mutta sitten onneksi helpottaa, Ny känen kuvailee. – Tekeville sattuu aina. Ikävä kyllä. Siksi laadunvalvontaa ei voida koskaan lopettaa, Iso-Anttila tuumaa. Kesäkuussa 2013 Nykänen siirtyi am matillisesta kuntoutuksesta tekniseksi asian tuntijaksi Skanskan laadunvalvontaan. Ny käsen viimeinen, märkätilavalvontaan liittyvä näyttö on parasta aikaa työn alla. VKK seuraa hänen koulutietään loppuun asti. Kun viimeinen näyttö tulee, tehdään loppuarvio, jossa tullaan toteamaan, ettei ammatillisen kuntoutuksen tarvetta enää ole. Nykänen voi rauhallisin mielin ruuvail la amerikanrautaansa ja moottorikelkkojaan kotitallillaan.Töitä ja terveyttä riittää. n Vakava työtapaturma Vaikka suomalaisilla rakennustyömailla pidetään yhä parempaa huolta työturvallisuudesta, silloin tällöin käy huonosti. Työmaalla sattuva vakava henkilövahinkoja aiheuttava onnettomuus, on useimmiten seurausta työntekijän kaatumisesta, putoamisesta, tai tämän päälle tippuvasta esineestä. Vakaviksi työtapaturmiksi kutsutaan yli 30 päivän poissaolon aiheuttaneita tapauksia. Kaikista työtapaturmista vakaviksi luokitellaan vajaat kymmenen prosenttia. Vuonna 2011 sattui noin 11 000 vakavaa työtapaturmaa. Näistä noin kaksi prosenttia päätyi ammatilliseen kuntoutukseen. Lähde: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto TVL ja Työterveyslaitos TTL VakuutusKuntoutus 2/2013 8 Kuvat: Jan Alhstedt Avoin ja tiivis yhteistyö mahdollistavat sujuvan toiminnan valtakunnallisesti. Mia Lähdeniemi (vas.) ja Susanna Finne (oik.) hyppäävät Helena Oksasen (keskellä) suuriin saappaisiin. VakuutusKuntoutus 2/2013 9 Innolla uutta kohti Pitkään palvelleen työntekijän eläkkeelle jääminen saattaa aiheuttaa haasteita koko työyhteisössä. Vakuutuskuntoutuksessa asia käännettiin myönteiseksi ja organisaation toimintaa lähdettiin kehittämään yksissä tuumin. V akuutuskuntoutus VKK ry:n johtavan kuntou tussuunnittelijan Helena Oksasen jäädessä eläk keelle puikkoihin hyppää vät vastaavat kuntoutussunnittelijat Mia Lähdeniemi ja Susanna Finne. Oksa sen opeilla ja koko työyhteisön tuella on ollut hyvä nousta vastuulliseen tehtävään. Organisaatiomuutoksen ajankohta oli Helena Oksasen eläkkeelle jäämisen yhte ydessä otollinen: nyt jos koskaan on suuri tarve kehittää palveluja yhä sujuvammaksi, niin VKK:n oman toiminnan kuin toimek siantajien, kuntoutujien ja verkostoyhteis työn kannalta. – Ympäröivän maailman muutok set – talouselämän reunaehdot ja kiristy vä kilpailu - tuovat paineita myös kuntou tustyöhön. Kuntoutuksen merkitys osana korvaustoimintaa on kasvanut. Kuntou tuksella saavutettava säästö, mutta myös siitä syntyvät kustannukset tiedostetaan ja niitä mitataan. Paljon on muuttunut reilussa pa rissakymmenessä vuodessa. Erityisesti iloit sen siitä, että vakuutusyhtiöiden ja Vakuu tuskuntoutus VKK:n yhteistyö on aiempaa tiiviimpää, ja kuntoutuksen merkitys työ elämässä pysymisen ja työurien pidentämi senkin näkökulmasta on kasvussa, Helena Oksanen sanoo. Hän on työskennellyt Vakuutuskun toutus VKK:ssa vuodesta 1991 ja jää nyt 22 vuoden työrupeaman jälkeen eläkkeel le. Vastaaviksi kuntoutussuunnittelijoiksi siirtyvät Mia Lähdeniemi ja Susanna Finne ovat niin ikään palvelleet talossa jo kym menisen vuotta. Mielenkiintoiset työteh tävät organisaatiomuutoksineen odottavat Oksasen seuraajia. Uusien roolien tuomat muutokset ovat käsinkosketeltavissa. – Organisaatiomuutoksen takana on selkeä tarve kehittää toimintaa vastaamaan liikenne- ja tapaturmavakuutuksen ja työ eläkevakuutuksen kuntouttajien kysyntää ja tarpeita. Työeläkekuntoutuksen osalta alku onkin ollut lupaava, ja liikenne- ja tapatur makuntoutuksen osalta kehitämme toimin taamme edelleen, Mia Lähdeniemi sanoo. Vastaavan kuntoutussuunnittelijan toi menkuvaan kuuluu oman tiimin esimie henä ja kuntoutustyön ohjaajana toimi minen. Mia Lähdeniemen tiimi keskittyy palvelemaan Etelä- ja Varsinais-Suomen asiakkaita ja Susanna Finnen tiimi Itä- ja Pohjois-Suomen asiakkaita. Työhön liitty vät olennaisena osana myös kehittämisteh tävät, niin oman tiimin sisäisesti ja yhdessä Vakuutuskuntoutus VKK:n muun johdon kuin sidosryhmienkin kanssa. Vastaavien kuntoutussuunnittelijoi den työhön kuuluu myös omien kuntou VakuutusKuntoutus 2/2013 10 Mia Lähdeniemi, vastaava kuntoutussuunnittelija Vakuutuskuntoutus VKK ry:n palveluksessa vuodesta 2004. Työskennellyt aiemmin kuntoutussuunnittelijana. Vastaa Etelä- ja Varsinais-Suomen alueista. Suorittaa työn ohessa Johtamisen erikois ammattitutkintoa Amiedussa. Susanna Finne, vastaava kuntoutussuunnittelija Vakuutuskuntoutus VKK ry:n palveluksessa vuodesta 2001.Työskennellyt aiemmin kuntoutussuunnittelijana. Vastaa Itä- ja Pohjois-Suomen alueista. Suorittaa työn ohessa Johtamisen erikoisammatti tutkintoa Amiedussa. tuja-asiakkaiden ohjaustyötä. – Vaikka kyse onkin esimiestyöstä, myös siinä on tärkeää säilyttää kontakti asiakkaisiin, Helena Ok sanen muistuttaa. Organisaatiomuutoksen alkuvaihees sa Finnen ja Lähdeniemen työn painopiste on kuitenkin enemmän esimiestyön hal tuunotossa ja kehittämistyössä. Kuntoutus suunnittelijan työ on aiemmin ollut hyvin itsenäistä. Nyt painotetaan kuntoutuksen asiakastyössä yhä enemmän tiimityösken telyä ja moniammatillista työotetta, minkä kautta myös vastaava kuntoutussuunnitte lija pysyy tiiviissä kontaktissa asiakastyö hön. Esimiestaitoja ja tiimityön johtamisen taitoja Susanna Finne ja Mia Lähdeniemi hankkivat työssä oppimisen lisäksi myös opiskelemalla Johtamisen erikoisammatti tutkintoa Amiedussa. Hyvät neuvot kalliit Uusilla vastaavilla kuntoutussuunnitteli joilla on hyvät eväät tulevaan. Kokemus VakuutusKuntoutus 2/2013 kuntoutussuunnittelutyöstä auttaa heitä kehittämään entistä sujuvampaa kokonais valtaista kuntoutussuunnittelutyötä, jossa alueellisella verkostotyöllä, luotettavien kumppanuuksien lisäämisellä sekä palve lujen tuotteistamisella on tärkeä rooli. – Helena Oksanen oli ensimmäinen esimieheni, kun saavuin taloon vuonna 2001. Olen saanut häneltä parhaat mahdol liset neuvot uutta tehtävääni ajatellen. Kos ka olen ollut Vakuutuskuntoutus VKK:n palveluksessa jo yli 10 vuotta, katson tule vaan luottavaisin mielin ja kehitän innolla palvelujamme edelleen.Yksi haasteellisim mista ja samalla tärkeimmistä uudistuksis tamme tulee varmasti olemaan palvelu jemme asiakaslähtöinen tuotteistaminen, vastaava kuntoutussuunnittelija Susanna Finne kertoo. Samoilla linjoilla on myös Mia Lähde niemi. Moniammatillisen palvelutuotannon kehittäminen ja sitä kautta kuntoutuksen sujuva eteneminen ovat asioita, joita hän kehittää yhdessä tiiminsä kanssa erityisesti Etelä-Suomen alueella. – Viemme monia mmatillisen työn kehittämisen myös Varsi nais-Suomeen, jonne on juuri avattu Tur kuun uusi alueellinen toimipiste. Alkuun toimimme siellä Helsingistä käsin, mutta toimipiste on aina tarvittaessa avoinna asi akkaillemme, Mia Lähdeniemi sanoo. Haasteena tuotteistaminen Palvelujen tuotteistaminen mahdollis taa onnistuessaan entistäkin sujuvamman kuntoutusprosessin ja katkeamattoman palveluketjun yhdessä tilaajan, kuntoutu jan ja paikallisen verkoston kanssa. – Kuntoutuspalveluidemme tuottami sen tapa eriytyy maantieteellisesti alueellis ten erojen ja pitkien välimatkojen vuoksi. Lisäksi tilaajilla on aiempaa enemmän yk silöityjä tarpeita ja kiinnostusta myös osit taisten palvelujen tilaamiseen. Palveluiden tuotteistamisen avulla pyrimme selkiyttä mään palvelutarjontaamme, ja näin helpot tamaan tilaajien toimeksiannon tekemistä. Kentällä on paljon ammatillisen kuntou tuksen toimijoita, joiden kanssa kilpai lemme.Vertailtavuus lisääntyy palvelujen tuotteistamisen avulla, Mia Lähdeniemi painottaa. Kokonaisvaltainen kuntoutusprosessin koordinointi ja yhteistyö alueellisten toimi joiden kanssa on aina ollut Vakuutuskun toutus VKK:n vahvuus, ja tästä halutaan pitää kiinni jatkossakin. Kasvokkain tehtä vää kuntoutustyötä tullaan jatkossa koros tamaan entistä enemmän, ja tavoitteena on suunnittelijoiden jalkautuminen kentälle asiakkaiden pariin aluetyötä ja aluetoimi pisteitä lisäämällä. Vakuutuskuntoutus VKK ry on lisän nyt kuluvan vuoden aikana aluetoimi paikkojensa määrää. Ouluun, Tampereel le, Seinäjoelle ja Turkuun on avattu uudet aluepisteet jo pitkään toimineiden Porin, Jyväskylän ja Kouvolan aluepisteiden lisäk si.Valtaosa henkilöstöstä työskentelee kui tenkin Helsingin toimipisteessä. – Ammatillisen kuntoutuksen mää rä kasvaa edelleen. Vastaamme kysyntään omilla palveluillamme sekä ostopalveluin - palveluohjauksellinen työote sekä avoin ja tiivis yhteistyö paikallisten yhteistyöver kostojen kanssa mahdollistavat sujuvan toi minnan valtakunnallisesti, Susanna Finne ja Mia Lähdeniemi sanovat yhteen ääneen. n 11 Kuntoutuja on paluumuuttaja J Kuva: WSOY ouduin vakavaan liikenneottomuuteen keväällä 2012. Kaikki raajat menivät rik ki, mutta pitkien leikkausten jälkeinen ensimmäinen ennuste oli hyvä. Tulisin parantumaan, mutta siihen menisi aikaa ja se vaatisi minulta paljon. Tunsin syvää kiitollisuutta siitä, että olin hengissä ja että minut oli parsittu kokoon. Kiitolli suus on aineetonta energiaa, joka virtaa potilaan aivoihin ja nostaa motivaati on huippulukemiin. Jos kiitollisuutta valmistettaisiin ja myytäisiin pillereinä, apteek kiin olisi jono. Kuntoutus alkoi raajojen aralla liikuttamisella jo pari päivää leikkauksen jälkeen. Sain päiväohjelman, jota toteutin niin hyvin kuin jaksoin. Jos olisin tiennyt kuntoutuk sen kokonaiskeston, olisin uupunut. Ei kannata katsoa horisonttiin, vaan jalkoihin, joita on nostettava viisi senttiä ilmaan. Minuutti kerrallaan tulee vuosi täyteen. Olin sairaalassa vähän yli kaksi kuukautta. Palasin kotiin pyörätuolissa ja tilasin olohuoneeseen kävelytelineen ja polkulaitteen. Ja taas minuutti kerrallaan, päässä ajatus, että jos puoli tuntia jaksat, saat palkinnon: millin lihasta pohkeeseen. Kuntoutuksen yksi tähtihetkistä oli ensimmäinen vesijuoksu. Kun laskeuduin al taaseen, ymmärsin kivuttomuuden ytimen: voit ajatella maailman asioita. Kivulias ihmi nen ei siihen pysty, koska kaikki voimat menevät kivun hallintaan. Tässä mielessä kär simys ei jalosta, vaan kutistaa. Vesijuoksun jälkeen maan vetovoima oli julmaa, jalat muuttuivat betonimöhkä leiksi. Tuli ikävä takaisin veteen. Mutta oli taivuttava totuuteen ja takaisin pyörätuoliin. Seuraavat kaksi päivää uneksin vedestä. Kunnes invataksin kuski taas kilitti ovikelloa ja kuljetti minut altaaseen. Tämän puolentoista vuoden aikana olen tutustunut moniin ihmisiin, joihin en olisi terveenä törmännyt. Se on ollut suuri ilo. Taksikuskit, vesijuoksijat, kolhiintuneet kanssakulkijat ja kuntosalien tuntemattomat tsempparit ovat tulleet osaksi pientä maa ilmaani, joka on pyörinyt kodin, uimahallin ja kuntosalin kultaisessa kolmiossa. Kuntoutus on paluuta elämään. Tunnen itseni paluumuuttajaksi. Katselen entistä elämääni sivusta ja haluan takaisin sen keskelle. Kolarissa meni taju, tilalle toivon suhteellisuudentajua. Elämän ja kuoleman rajalta saapuneena passiini on leimattu ym pyrä, jonka sisällä ovat jäljellä olevat päivät. Niiden määrästä ei tiedä kukaan. Eikä tarvitsekaan. Tärkeintä on tämä hetki: kun jalka nousee, käsi nostaa, sydän lyö. n Kari Hotakainen kirjailija VakuutusKuntoutus 2/2013 12 Teksti: Tuomas Lehtonen Kuvat: Mikko Vähäniitty Jasmine Saloranta haaveileeliikunnnanohjaajan ammatista. VakuutusKuntoutus 2/2013 13 Ilopillerin uusi elämä Vakava auto-onnettomuus suisti jyväskyläläisen Jasmine Salorannan, 21, elämän hetkeksi raiteiltaan. Positiivinen nuori nainen ei kuitenkaan jäänyt murheen murtamaksi. Kolme vuotta onnettomuuden jälkeen tulevaisuuden suunnitelmat täyttävät jälleen Jasminen elämän. V iisihenkinen kaveriporuk ka matkasi autolla Leville vastaanottamaan uutta vuotta 2011. Matkataittui hyvässä seurassa ja kauniin sään säestämänä. Yllättäen vastaan tullut pakettiauto ajautui nuorten kaistalleja pyörähti suurella voimalla heidän autonsa ylitse. Jasmine Saloranta ei muista yhden nuoren hengen vaatineesta onnettomuu desta juuri mitään. Hän taisteli henges tään neljä onnettomuuden jälkeistä viik koa teho-osastolla, ensin Oulussa ja sen jälkeen Jyväskylässä.Vähitellen selvisi, että Jasmine jäisi henkiin. Hänen selkäytimen sä oli kuitenkin vahingoittunut, eikä hän pystynyt enää kävelemään. Teho-osastolta Jasmine siirrettiin en sin sairaalan vuodeosastolle ja sitten kun toutukseen. Keski-Suomessa tapahtunees ta ensimmäisen vaiheen kuntoutuksesta Jasminelle jäi huonot muistot. – Muut kuntoutettavat olivat minua 40 vuotta vanhempia ja niin huonokun toisia, että eivät pystyneet puhumaan. Sisäelimiin kohdistuneiden leikkausten ja pitkän tehohoitojakson jälkeen maha laukkuni oli supistunut rusinaksi. En siksipystynyt syömään. Hoitajat kuiten kin epäilivät anoreksiaa ja pakottivat syö mään. Se tuntui todella pahalta, Jasmine muistelee. Elämänilo palaa Vakuutuskuntoutus VKK ry aloitti yhteis työn Jasminen ja tämän perheen kanssa helmikuun puolivälissä 2011. Silloin Jas mine oli juuri aloittanut kuntoutuksensa. – Kuntoutuksen alussa terveyden huolto on saatava toimimaan, jotta asia kas toipuu mahdollisimman hyvin.Vasta sen jälkeen lähdetään miettimään amma tillista kuntoutusta. Toimintakykykuntou tukseen erikoistunut kuntoutussuunnit telijamme Juha-Matti Pesonen selvitti ensin eri tahojen tehtävät ja vastuut, kar toitti Jasminen asumiseen liittyvän tuen tarpeen sekä tarvittavat apuvälineet. Myö hemmin hän auttoi palvelusuunnitelman aikaansaamisessa,VKK:n kuntoutussuun nittelija Taru Hakonen kertoo. Kuukauden kuntoutusjakson jäl keen Jasmine sai siirron Helsinkiin, Käpy län kuntoutuskeskus Synapsiaan. Koulun kaltainen ympäristö ja samassa tilantees sa olevien nuorten seura palauttivat Jas minen elämänilon. Jasmine huomasi, et tä pyörätuolissa voi tehdä samoja asioita kuin aikaisemminkin. Treenaus maistui ja ruokakin alkoi vähitellen tehdä kauppan sa. Synapsiassa syntyi myös tärkeitä kaveri suhteita, joita Jasmine on ylläpitänyt kun toutuksen jälkeen Facebookin välityksellä. – Heti ensimmäinen minuutti oli hie no. Nuoria oli paljon, eikä ympäristö ollut sairaalamainen. Kuntoutus oli todella hy vää ja sitä oli juuri sopivasti. Sain voimaa, kun pystyin ylittämään pyörätuolilla kyn VakuutusKuntoutus 2/2013 14 Sain voimaa, kun pystyin ylittämään pyörätuolilla kynnyksen tai kelaamaan rampin ylös. nyksen tai kelaamaan rampin ylös. Aloin luottaa siihen, että opin asiat, kun jaksan toistaa niitä sata kertaa, Jasmine nauraa. Kuntoutusjaksolle mahtui myös taka pakkeja, mutta positiivisuudellaan Jasmine käänsi nekin voitoksi. Kun sairaalajakso katkaisi kuntoutuksen, Jasmine otti asi an levon kannalta. Näkihän sitä sairaala matkalla komeita ensihoitajiakin. – Myös raskaita juttuja on tullut vas taan, mutta arvostan silti elämää todella paljon. Ajattelin ennen kolaria, että minulla on täydellinen elämä. Ei se ajatus ole oike astaan onnettomuuden jälkeen muuttunut. Taksilla lakkiaisiin Jasminen uskomaton elämänhalu ja ko va motivaatio treenaamiseen jouduttivat kuntoutumista. Perhe ja ystävät olivat Jas minen tukena niin sairaalassa kuin kun Ajokortti on tuonut lisää vapautta. VakuutusKuntoutus 2/2013 toutuksessakin. Kuntoutusjaksolla Jasmine pääsi käymään myös kotonaan ja siskon sa luona. Myöhemmin keväällä hän jaksoi jo kiertää taksilla kavereiden lakkiaisissa. Niitä pirskeitä Jasmine ei olisi halunnut missään nimessä jättää väliin. – Helpotti hirveästi, kun huomasin, että kaverini suhtautuivat vammaani niin hyvin. Kun pääsin kuntoutuksesta, kave rit eivät ole antaneet minun jäädä yksin kotiin. Itse asiassa olemme saaneet pyörä tuolista paljon hupia. Juhannuksenakin ajoimme pyörätuolirallia. Jasmine pääsi kotiin Jyväskylän Tikka koskelle elokuussa 2011. Palvelutaloon Jasmine ei halunnut, sillä hän tahtoi elää tavallisen nuoren naisen elämää. Vakuu tuskuntoutus ja vakuutusyhtiö järjesti vät rahoituksen kodin kulkuramppien asentamiseen sekä Jasminen huoneen ja kylpyhuoneen remontointiin. Vanhem pien luona Jasmine pystyi totuttelemaan rauhassa itsenäiseen elämään.Vanhemmat olivat tarvittaessa apuna, mutta eivät teh neet liikaa tyttärensä puolesta. – En ottanut paineita itsenäistymises tä. Olin iloinen siitä, että olin hengissä. Yhtäkkiä sitten huomasin, että selviänkin omillani. Pian kotiutumisen jälkeen Jasmine alkoi suunnitella VKK:n Taru Hakosen kanssa ammatillista kuntoutustaan. – Jasminen asenteen, luonteen ja iän perusteella oli selvää, että lähdemme ta voittelemaan vähintäänkin osa-aikaista työllistymistä. Niin Jasminen kuin mui denkin nuorten kohdalla kuntoutus suunnittelija ei saa ohjata liikaa nuoren päätöksiä. Tarpeiden on noustava nuo relta itseltään. Jokaisella nuorella on oma Pyörätuoli ei ole hidastanut Jasminen menoa. 15 olkunsa, jonka löytymistä on tuettava, p Hakonen sanoo. Jasmine suoritti kesken jääneen lu kion loppuun ja valmistui ylioppilaak si vuonna 2012. Samana vuonna hän hankki ajokortin ja muutti ensimmäiseen omaan asuntoonsa lähelle Jyväskylän kes kustaa. Jasmine hankki oman autonkin, joka varustettiin käsikaasulla ja -jarrulla. – Jyväskylän autokouluilla ei ollut käytössä autoja, joita alaraajahalvaantunut voisi ajaa. Lopulta sopiva auto löytyi Suomen Ajokykyarvioinnit Oy:n kautta. Tämä yritys ja autokouluni tekivät sitten yhteistyötä, jotta sain kortin ajettua. Blogilla tuhansia seuraajia Nyt, kolmisen vuotta onnettomuuden jälkeen, Jasminella on kaikki hyvin. Nuo ri nainen osaa arvostaa itsenäisyyttään, läheisiä ihmissuhteitaan ja harrastuk siaan. Kuntoutuksessa syttynyt kipinä kuntosalilla treenaamiseen on roihahta nut iloisesti räiskyvään liekkiin. Jasmine käy harjoittelemassa kolme kertaa viikos sa personal trainerin ohjauksessa. Ennen vammautumistaan Jasmine toimi vapaaehtoistyöntekijänä Jyväsky län seurakunnan Palveluoperaatio Saap paassa, joka auttaa päihtyneitä alaikäisiä nuoria viikonloppuiltaisin kaupungilla ja kesäfestivaaleilla. Ilokseen hän on pystynyt jatkamaan työssä kuntoutuksen jälkeen. – Minuun on suhtauduttu tosi hyvin. Monet tulevat kyselemään pyörätuolista. Jotkut ovat leikillään pyytäneet kyytiä ja sellaista. Minusta se on ollut mukavaa, Jas mine kertoo. Sairaalassa Jasmine alkoi kirjoittaa Rakkauspakkaus-blogia omasta elämäs tään.Vähitellen bloggaamisesta on tullut Jasminelle tärkeä harrastus. Nuoren naisen raikkaasti ja rehellisesti kirjoittamat tekstit ovat kiinnostaneet myös laajaa lukijajouk koa. Blogia lukee päivittäin 1000–5000 henkilöä ja parhaimmillaan kävijöitä on ollut 80 000 päivässä. – Kirjoitan omasta elämästäni pyörä tuolissa. Haluan olla ihmisille esimerkki nä ja muuttaa ihmisten asenteita. Koska kirjoittaminen kiinnosti Jasmi nea, Vakuutuskuntoutuksen ohjaaja eh dotti hänelle kolmen kuukauden työko keilua sanomalehti Keskisuomalaisessa. Jasmine otti aktiivisesti yhteyttä toimituk Selkeämmät nuotit nivelvaiheeseen Nivelvaiheen nuotit -projektissa on selvitetty, millaisia palveluita ja toimintamalleja tapaturmaisesti vammautuneille nuorille tarjotaan. Saatujen tutkimustulosten pohjalta palveluita on lähdetty kehittämään nivelvaiheen haasteiden voittamiseksi. – Tämä on vaikea ikävaihe, koska siinä siirrytään lasten palveluiden piiristä aikuisten palveluiden pariin. Peruskoulusta siirrytään toisen asteen opintoihin, Kelan tuki vaihtuu aikuisten tukeen ja niin edelleen. Pitäisi löytää koordinoiva taho, joka hallinnoisi palvelukokonaisuutta, projektikoordinaattori Kirsi Rönkä TATU ry:stä sanoo. Projektin työryhmä toteutti yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa Palvelut toimimaan -tutkimuksen, jossa selvitettiin tapaturmaisesti vammautuneiden nuorten ja heidän vanhempiensa näkemyksiä palveluiden toimivuudesta peruskoulun päättymisen jälkeen. – Nuoret tavoittelevat ihan tavallisia asioita, kuten hyvää työpaikkaa, seen ja pääsi kokeilemaan töitä Kotimaan toimituksen toimittajana. Aluksi työviikon piti olla viiden päivän mittainen, mut ta kolmepäiväinen työviikko osoittautui kuitenkin Jasminen jaksamisen kannalta paremmaksi vaihtoehdoksi. – Oli aivan ihanaa nähdä millaista työ oli. Pääsin heti ensimmäisenä päivänä kirjoittamaan juttua. Tein paljon puhelin haastatteluja, mutta kävin myös paikan päällä haastatteluja tekemässä. Hyvästä kokemuksesta huolimatta lehtityö ei tuntunut Jasminesta omalta. Nyt hänen urahaaveensa ovat suuntautu neet liikunnan maailmaan. Tutkimus- tai testaustyö liikunnan parissa kiinnostaisi vat, kuten myös vammaisliikunnan parissa toimiminen. Jasmine haki viime keväänä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen perhettä ja itsenäistä asumista. Huomiota on kiinnitettävä vaikeimmin vammautuneiden nuorten tilanteeseen: kuinka heille turvataan mahdollisuus oman ikäiseen seuraan ja osallistumiseen, Rönkä sanoo. Projektin alueellisessa kehittämistoiminnassa koottiin yhteen nuoren nivelvaiheen toimijoita Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä. Nuorten palveluiden turvaamiseksi kehitettiin alueellista suunnitelmaa ja pyrittiin kehittämään tiedonvälitystä sekä palvelujärjestelmää. – Projektissa on myös koottu tapat urmaisesti vammautuneiden nuorten tarinoita tartutulevaisuuteen.fi-sivustolle. Nivelvaiheen nuotit -hanketta hallinnoi Tapaturmaisesti loukkaantuneiden ja vammautuneiden lasten, nuorten ja vanhempien tukiyhdistys TATU ry ja rahoittaa raha-automaattiyhdistys. Vakuutuskuntoutus VKK on ollut mukana projektissa. tiedekuntaan, mutta ensimmäisellä yrittä mällä opiskelupaikka ei auennut. – Vertaistukihenkilöni Synapsialta val mistui liikunnanohjaajaksi, mikä sai minut kin harkitsemaan liikunta-alaa. Seuraavaksi yritän päästä työkokeiluun tälle alalle. Jasminen asenteen ja motivaation huomioon ottaen ei varmastikaan me ne kauaa, että vuoden 2012 positiivi sin jyväskyläläinen nähdään rullaamassa liikuntatieteellisen tiedekunnan käytävillä oppikirjat sylissään. Jasmine antaa elämän ohjeen muille vakavasti vammautuneille nuorille, ja tarkemmin ajatellen tämä oh je sopii mainiosti kenelle tahansa: – Elä täysillä äläkä takerru mennee seen.Voit itse vaikuttaa paljon tulevaisuu teesi. Päätät vain lähdetkö liikkeelle vai jäätkö sänkyyn makaamaan. n VakuutusKuntoutus 2/2013 16 Taru Ottelin, Liisa KortetmaaNurmi ja Virpi Kyngäs ovat aloittaneet VKK:n uusina aluetyöntekijöinä. Paikallista palvelua Aluetoimistojen avaaminen on lisännyt Vakuutuskuntoutuksen toimeksiantoja. Uudet aluetyöntekijät nauttivat itsenäisen työn tuomista haasteista. VakuutusKuntoutus 2/2013 K untoutussuunnittelija Taru Ottelin tuntee pal kitseviksi työssään hetket, jolloin työkykynsä puo lesta säikähtänyt ihminen kuntoutuu työkykyiseksi. Joskus enti nen kuntoutuja on soittanut vielä vuo den tai parin päästä ja kertonut kuulumi siaan. – Yhteistyöhän saattaa kestää vuosia, vaikkakin alussa tavataan useammin kuin lopussa, Ottelin mainitsee. Kuntoutussuunnittelija Virpi Kyngäs lisää hienojen kokemusten joukkoon kuntoutujan tyytyväisyyden uuteen alaan erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa on ollut vaikeaa löytää mielekästä ammattia vanhan tilalle. – Sitten on tärpännyt, ja asiakas on onnellinen. Kun oma asiantuntemus toi mii toisen parhaaksi, se tuntuu hyvältä, Kyngäs kuvailee. Kuntoutussuunnittelija Liisa Kortetmaa-Nurmi puolestaan muistaa, miten kolme hänen ohjaamaansa kuntoutujaa puhui hänestä kurssilla. – Keksittyään yhdistävän asian, he esittäytyivät: ” Emme ole sukua keske nämme, mutta meillä on yhteinen äi ti”, Kortetmaa-Nurmi kertoo hymyil len. Teksti: Mia Hemming Kuvat: Elise Kulmala Kun oma asiantuntemus toimii toisen parhaaksi, se tuntuu hyvältä. Paikalliset verkostot auttavat Kuntoutussuunnittelija ratkaisee vakuu tusyhtiön toimeksiannosta, miten työ kykynsä menettänyt ihminen saadaan ta kaisin työelämään. Taru Ottelin tiivistää heidän tehtäväkseen laatia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia. – Me koordinoimme ja hallinnoim me koko prosessia, vaikka kukin toimi ja hoitaa oman tonttinsa käytännön asiat, Ottelin sanoo. Toimijoilla Ottelin viittaa yhteistyö kumppaneihin kuten oppilaitoksiin, työn antajiin, terveydenhuollon ja työhallinnon edustajiin sekä oppisopimustoimistoi hin. Liisa Kortetmaa-Nurmi jatkaa, että alueellisten verkostojen tunteminen on kuntoutussuunnittelijoiden vahvuuksia. – Palvelut saattavat olla hyvin erilail la järjestettyjä eri kunnissa, jolloin työn tekijän paikallistuntemus helpottaa työtä, Kortetmaa-Nurmi miettii. Takaisin kotikulmille Kaikki kolme naista ovat juuri aloittaneet aluetyön Vakuutuskuntoutus VKK ry:ssä. Heidän päätoimipaikkansa ovat Helsin gin ulkopuolella. Virpi Kyngäs palvelee asiakkaita Oulun seudulla, missä toimi piste avattiin toukokuun alussa. – Muutin sieltä neljä vuotta sitten Helsinkiin, ja nyt tulen matkustamaan tuota väliä entistä enemmän, Kyngäs ker too. Hän on työskennellyt yli neljä vuotta VKK:ssa Helsingissä, jossa tulee edelleen olemaan hänen toinen työpisteensä. – Halusin uusia haasteita ja yrittäjä henkisenä aluetyö tarjoaa itsenäisempää työtä, josta pidän, hän jatkaa. Itsenäisen työskentelyn lisäksi Kyngäs pitää työn monipuolisuudesta. – Kahta samanlaista päivää ei ole, Kyngäs tiivistää. Konkarikin oppii koko ajan Taru Ottelin on puolestaan konkari VKK:ssa. Hän on työskennellyt VKK:lla jo yli seitsemän vuoden ajan. Myös hän on mieltynyt aluetyön itsenäisyyteen. – Työ on lisäksi vaihtelevaa ja haasteel lista. Koko ajan oppii uutta, Ottelin pohtii. Ottelinin työpiste sijaitsee Tampereel la, jossa hän myös asuu. Tampereelle avat tiin aluetoimisto kesäkuun alussa. – Kokeilin viime vuonna aluetyötä Jyväskylässä äitiyslomasijaisena ja totesin aluetyön hyväksi työmaaksi. Työpisteeni muutto Tampereelle on tuntunut kaikin puolin hyvältä ratkaisulta, Ottelin sanoo. Yrittäjästä työyhteisön jäseneksi aluetoimistossa. Ennen nykyistä pestiään hän teki ammatillisia kuntoutussuunnitel mia yksityisyrittäjänä Etelä-Pohjanmaalla. – Halusin säilyttää itsenäisen työn, mutta kuulua työyhteisöön. Kaipasin kol legoita, joilta voisi kysyä tarvittaessa neu voja ja tukea ja joita pääsisi välillä kas vokkain tapaamaan, Kortetmaa-Nurmi muistelee. – Kun tapasin nykyisiä kollegoita ni ensimmäistä kertaa, tunsin heti heidän kanssaan yhteenkuuluvuutta samankaltai sen työotteen kautta. Kortetmaa-Nurmi huomauttaa, ettei kuntoutussuunnittelu päästä suunnitteli jaakaan helpolla. – Tässä täytyy osata hallita hyvin kaa osta, Kortetmaa-Nurmi kuvailee pilke silmäkulmassa. n Liisa Kortetmaa-Nurmi aloitti varsinaisen työnsä lokakuun alussa avatussa Seinäjoen Aluetyö tuo palvelut lähemmäs asiakkaita Vakuutuskuntoutuksen aluetyö tuo VKK:n palvelut lähemmäs asiakkaita. Kuntoutuspäällikkö Samuli Kaarre pitää aluetyötä kilpailuetuna. – Toimeksiantajat haluavat meiltä yhä läheisempää yhteistyötä kuntoutujan kanssa. Aluetyöntekijät pystyvät myös luomaan ja pitämään paremmin yllä yhteyksiä alueellisiin verkostoihin. Mielestäni aluetyö lisää asiantuntemustamme, mikä puolestaan johtaa entistä parempiin lopputuloksiin, Kaarre miettii. Aluetyönteko käynnistyi runsas kymmenen vuotta sitten kokeiluprojektina Jyväskylässä ja Porissa. Muutaman vuoden kuluttua hyvien tulosten myötä toiminta vakinaistettiin. Kuluvan vuoden aikana toimeksiantojen määrä on kasvanut. Erityisesti työeläkeyhtiöt ovat lisänneet toimeksiantojaan VKK:lle. Kaarre kertoo, että aluetoimipisteissä tarjotaan yhtä kattavaa ammatillisen kuntoutuksen pakettia kuin uusimaalaisille Helsingissä. Aluetoimistoja on Seinäjoen, Oulun ja Tampereen lisäksi Jyväskylässä, Kouvolassa, Porissa ja Turussa. Itä- ja Pohjois-Suomi hoidetaan Helsingin toimistosta käsin kuitenkin tarpeen mukaan alueelle jalkautuen. – Uusia laajentumissuunnitelmia ei tällä hetkellä ole, mutta seuraamme toki koko ajan tarpeiden kehittymistä, Kaarre sanoo. VakuutusKuntoutus 2/2013 17 18 Teksti: Ari Rytsy Kuvat: Thinkstock Onnistunut Kuntoutusselvitys 1. Lääkärilausunto, kuntoutujan koulutus- ja työhistorian kartoitus sekä mahdollisuus jatkaa nykyisessä tehtävässä soveltuvin osin. 4. Tuki ja ripeä tiedonsaanti sekä toimeentuloturva vähentävät turvattomuuden tunnetta hämmentävässä tilanteessa. VakuutusKuntoutus 2/2013 2. Miellyttävä asiakaspalvelu, kuntoutujan tilanteen laaja-alainen tuntemus ja riittävä tieto prosessin etenemisestä vaikuttavat positiivisesti selvityksen käynnistymiseen. 3. Asian yksilöllinen käsittely (mm. kuntoutujan elinympäristön tekijät), tuki ja riittävä aika vaihtoehtojen kartoittamiseksi edesauttavat motivoimaan kuntoutujaa. 19 Kuntoutuja kaipaa kannustusta Kuntoutusselvittelyn oikea-aikainen käynnistyminen, motivointi, tiedonsaanti, yhteydenpito ja jatkuvuus ovat keskeisimpiä tekijöitä ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa. T uula Airaksinen selvitti opinnäytetyössään tavoit teellisen ammatillisen kun toutuksen alkuselvittelyn edistäviä ja rajoittavia teki jöitä. Airaksinen toteutti teemahaastattelu tutkimuksen keväällä 2013 osana kuntou tuksen ylempää korkeakoulututkintoa. Aihe kytkeytyi luontevasti hänen moni vuotiseen työhönsä asiantuntijana tapatur mavakuutusten parissa. Tutkimusta pohjusti myös Airaksisen aikaisemmin tekemä AMK-terveyden hoitajan opinnäytetyö, joka keskittyi työ terveyshuollon uusien lähestymistapojen ja toimintamallien kartoittamiseen työ ikäisten sairauksien tai tapaturmien ai heuttamissa työkyvyttömyystilanteissa ja oikea-aikaisessa työhönpaluussa. – Tällä kertaa tarkoitukseni oli sel vittää, mitkä ammatillisen kuntoutuksen alkuselvittelyssä esille nousevat tekijät edistävät tai rajoittavat kuntoutuksen ta voitteellista toteutumista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa erityisesti kuntoutusasiak kaan näkökulmasta, Airaksinen sanoo. Haastateltaviksi valikoitui joukko tapaturmavakuutusyhtiön työikäisiä kun toutusasiakkaita, joiden työkyvyttömyys tapaturman tai ammattitaudin vuoksi oli pitkittynyt ja estänyt paluun entisiin työ tehtäviin. Haastatellut kuntoutusasiakkaat olivat osallistuneet ammatillisen kuntou tuksen tarpeen kartoitukseen tai varsinai siin ammatillisiin kuntoutustoimiin joko tapaturmavakuutusyhtiön toteuttamana tai vakuutusyhtiön toimeksiannosta Va kuutuskuntoutus VKK:ssa. – Haastattelusuostumusten saaminen onnistui yllättävän helposti. Haastateltavat olivat tyytyväisiä, kun saivat äänensä kuu luville heidän kannaltaan tärkeässä asiassa, Airaksinen kertoo. Paras reaalitieto asiakkaalta Haastatteluissa kuntoutujat toivat vah vasti esiin selvittelyjen oikea-aikaisen aloittamisen tärkeyden. Hoitava lää käri kirjoittaa E-lausunnon, jonka pe rusteella ammatillisen selvittelyn tarve todetaan. Tilanteessa pyydetään myös lisäselvi tyksiä kuntoutujalta muun muassa kou lutus- ja työhistoriasta sekä työnantajalta mahdollisuuksista järjestää soveltuvia työ tehtäviä. Molemmilta osapuolilta kaiva taan näkemyksiä siitä, millaisia työtehtäviä kuntoutuja pystyy vamman tai ammatti taudin rajoitteista huolimatta tekemään. Kun tarvittavat lisäselvitykset on saatu, voidaan niiden perusteella ratkaista kun toutusselvittelyn aloittaminen. Tässä tilanteessa kuntoutujat näkevät oleellisena vakuutusyhtiön asiakaspalve lun roolin. Siltä odotetaan kuntoutujan asioiden laaja-alaista ja kannustavaa hal tuunottoa sekä kattavan informaation an tamista kuntoutusprosessin etenemisestä. Haastatteluissa korostui myös miellyttä vän ja ystävällisen asiakaspalvelun merki tys. Airaksinen pitää esitettyjä näkemyksiä perusteltuina. VakuutusKuntoutus 2/2013 20 Kipu turruttaa ajatuksen työstä ja ammatista. – Vakuutusyhtiö toimii vielä pitkälti kirjallisen aineiston varassa. Kuntoutus selvittelyyn tarvittava oleellinen tieto saa daan usein asiakkaalta, johon ollaan yh teydessä myös puhelimitse. Päivittäisen kiireen keskellä haasteina ovat kuntoutus asiakkaan odotukset viestinnän nopeudes ta, riittävyydestä sekä jatkuvuudesta. Vakuutusyhtiössä kuntoutumistapaus ten käsittely on arkipäivää, mutta jokai sen kuntoutujan kohdalla tilanne on aina pysäyttävä ja ainutkertainen.Vamman tai ammattitaudin lisäksi taustalla voi vaikut taa kuntoutujan perhetilanne, esimerkik si puolison työttömyys tai muut perheen sisäiset ongelmat. Sen vuoksi kuntoutuk sessa on tarpeen huomioida erilaiset elin ympäristön tekijät. Jos sosiaalisiin olosuh teisiin ei kiinnitetä riittävästi huomiota, voivat arjen huolet nousta kuntoutumi sen esteeksi. – Vakuutusyhtiön tulee vastata asiak kaan tiedon tarpeeseen. Samalla on ko rostettava asiakkaan omaa aktiivisuutta ja vastuunottoa kuntoutumisen suhteen. Kuntoutujan motivaation rakentuminen onkin mielenkiintoinen teema, jossa riit tää mahdollisuuksia jatkotutkimuksille, ar vioi Airaksinen. Tutkimuksen perusteella kuntoutujat kaipaavat tukea tilanteensa hahmottamiseen ja riittävästi aikaa eri kuntoutusvaihtoehto jen pohtimiseen. Kuntoutujilla ei pääsään töisesti ole aiempaa tietoa ammatillisesta kuntoutusselvittelystä.Vakuutusyhtiön tu lee ottaa tilanteessa huomioon kuntoutujan yksilölliset, vahvoina näyttäytyvät osa-alu eet. Haastateltavien mielestä tämä edes auttaa kuntoutujaa orientoitumaan kun toutuksen selvittelyyn ja kiinnostumaan tarjolla olevista mahdollisuuksista. Tuki ja luottamus avainasemassa Airaksisen tutkimuksesta käy ilmi, et tä kuntoutujat ovat kiinnostuneita käyt tämään puhelimen ohella myös mui ta tiedonsaantikanavia. Tulevaisuudessa VakuutusKuntoutus 2/2013 kommunikointimuotoja tulisikin kehit tää reaaliaikaisen, internetissä tapahtu van yhteydenpidon suuntaan. Käytännön toimien ohella kuntoutujat kokivat tär keäksi hoitolaitoksessa annettavan tuen sekä oman luottamuksensa vakuutusyh tiön toimintaan. Tähän vaikuttivat muun muassa kuntoutujan mielipiteiden ja aja tusten huomioiminen sekä hänen mah dollisuutensa osallistua aktiivisesti eri kuntoutusvaihtoehtojen kartoittamiseen. Ison elämänmuutoksen keskellä koet tua turvattomuutta lieventävät myös muut kuntoutujan aktiivisuutta ja osallistuvuut ta vahvistavat toimenpiteet. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntoutussuunnitelman suju va eteneminen, tiedon hyvä koordinoin ti ja kulku eri toimijoiden välillä, sään nöllinen toimeentuloturva sekä lähipiirin, työnantajan ja kuntoutustahojen antama tuki. Tutkimuksessa ammatillista kun toutusta rajoittavat tekijät olivat pitkälti edellä mainittujen seikkojen vastakohtia. Niiden rinnalle nousivat myös paranemis prosessin hitaus sekä kipujen jatkuminen. Kipujen keskellä eri kuntoutusvaihto ehtojen pohtiminen voi tuntua vaikealta, eikä kuntoutuja pysty hahmottamaan am matillista valintaansa. Tällöin syntyy hel posti pelko pysyvästä työkyvyttömyydestä. Haastateltavat toivat esille kokemuksen sa oudon tilanteen aiheuttamasta häm mennyksestä. Erityisen kuvaava oli yh den haastateltavan kommentti, jossa hän kertoi kivun turruttavan ajatuksen työs tä ja ammatista. Kaiken kaikkiaan haastattelututkimus toi esille monia kuntoutumista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Ymmärrys kun toutusasiakkaan tarpeista tukee mahdol lisuutta rakentaa hänen motivaationsa suuntautumista onnistuneeseen kuntou tumiseen. – Mielestäni informaation merkitys on ratkaisevan tärkeää. Siltä kaivataan monia eri tekijöitä, kuten esimerkiksi oikea-aikaisuutta, selkeyttä ja ymmärret tävyyttä. Lisäksi oli myönteistä huoma ta, että kuntoutujilla on suuret odotukset asiakaspalvelusta. Vakuutusyhtiön palve lukanavilta odotetaan lähestyttävyyttä ja joustavuutta, kuntoutuksen ammattilai silta puolestaan kannustavaa otetta asian hoitamiseen, summaa Airaksinen. n Tuula Airaksinen • Toimii Fenniassa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen laaja-alaisissa asiantuntijatehtävissä: mm. työ- ja ansiokyky- sekä työ- ja toimintakykykuntoutus ja niihin liittyvä sidosryhmä- ja asiantuntijayhteistyö sekä koulutustehtävät. • Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto 2013, Metropolia Ammattikorkeakoulu • Terveydenhoitaja AMK 2010, Hämeen ammattikorkeakoulu • Sosiaalipolitiikan, sosiaalipsykologian, viestinnän ja kielten opinnot 2000 2007, Helsingin yliopisto • Vakuutustutkinto 1996, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto • Sairaanhoitajan tutkinto 1986, Helsingin sairaanhoito-opisto • Ylioppilastutkinto 1982 (laudatur), Simonkylän lukio Teksti ja kuvat: Sanna Sinkkilä IBM:n ja VKK:n kuntoutusseminaari: Huomio jäljellä olevaan työkykyyn Kaikkialla kehittyneissä talouksissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota jäljellä olevaan työkykyyn menetetyn työkyvyn sijaan. IBM Cúram Instituten disability managementista vastaavan johtajan, tohtori Hector Upeguin mukaan tämän suhteen on tapahtunut selvä positiivinen ilmapiirin muutos. R eturn-to-Work -seminaa riin kokoontuneet asian tuntijat eri maista keskus telivat siitä miten henkilön kuntoutumista takaisin työ elämään voidaan tehokkaimmin tukea. IBM Cúram tutkimuslaitoksen toh tori Hector Upeguin mukaan tulevai suudessa on entistä tärkeämpää saada sai rauden tai tapaturman vuoksi työstä pois joutuneet henkilöt takaisin työelämään sekä heidän itsensä että yhteiskunnan kannalta. – Työhön paluun tukemiseen tarvi taan tehokkaita, entistä parempia keinoja ja työvälineitä, Upeguin totesi. Myös johtaja Wolfgang Zimmermann Kanadan kansallisesta työkyvyt tömyyden hallinnan ja tutkimuksen instituutista (NIDMAR) korosti omassa puheenvuorossaan asenteiden merkitystä työhönpaluun onnistumisessa. – Huomio on keskitettävä työkykyyn työkyvyttömyyden sijaan. Tohtori Gregor Kemper Saksan tapaturmavakuuttajien järjestö DGUV:sta painotti haasteellisten tapauksien erot tamista muista tapauksista ja kuntoutus toimien välitöntä käynnistämistä. Kem perin mukaan kuntoutus tulisi aloittaa jo sairaalassa ennen kotiuttamista. Vakuutuskuntoutuksen toimitusjohtaja Juha Mikkola ja Hector Upegui toimivat seminaarin isäntinä. Seminaari oli ensim mäinen IBM Cúram tutkimuslaitoksen järjestämä kuntoutusstrategian kansain välinen pyöreän pöydän tapaaminen. IBM Cúram (www.ibm.com/cu ram-research-institute) kehittää innova tiivisia palvelutuotantomalleja ihmisien sosiaalisten ja taloudellisten mahdolli suuksien parantamiseksi. Seminaariaineistoon voi tutustua VKK:n verkkosivuilla www.vkk.fi. n VakuutusKuntoutus 2/2013 21 22 Ajassa Väitöskirja ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta Jari Lindhin väitöskirjatutki mus käsittelee kuntoutuksen ja muuttuvan työelämän suh detta. Lindhin mielestä amma tillinen kuntoutus ei tunnis ta riittävästi työmarkkinoiden ja työn muutoksia. Lindhin tutkimuksen mukaan Kelan vajaakuntoisille tarkoitetun ammatillisen kuntoutuksen jäl keen siirrytään pääsääntöisesti työvoimasta työkyvyttömyys eläkkeelle. Työelämän muutos haas taa kehittämään ammatilli sen kuntoutuksen käytäntöjä verkost omaisempaan suun Työhönkuntoutumisen palveluverkoston uudet koordinaattorit Työhönkuntoutumisen palveluverkoston uusina koordinaat toreina toimivat syksystä 2013 alkaen VKK:n kuntoutussuun nittelijat Riitta Erämaa ja Teija Kosola. Sari Eskelinen toimii KuntoutuNETin pääkäyttäjänä. Palveluverkoston jäsenten seminaari järjestetään 3.12.2013 Helsingissä, aiheena muun muassa tietosuojakysymykset kuntoutuksessa ja työhön valmennuksen toteutusta koskeva uusi menettelyohje. VakuutusKuntoutus 2/2013 taan. Kuntoutusprosessit toi mivat harvoin yhden palvelun periaatteella, vaan ne edellyt tävät integroitua palvelukoko naisuutta, verkostomaista työ otetta ja raja-aidat ylittävää koordinoitua yhteistoimintaa. Jari Lindh (syntynyt 1966 Kajaanissa) on toiminut Lapin yliopistossa tutkimus-, ope tus- ja kehittämistehtävissä vuodesta 1996 lähtien. Täl lä hetkellä hän työskentelee yliopistonlehtorina yhteis kuntatieteiden tiedekunnassa, sosiaalityön oppiainepoolissa. Jari Lindh: Kuntoutus työn muutoksessa. Yksilön vajavuuden arvioinnista toimintaverkostojen rakenteistumiseen. Acta Universitatis Lapponiensis 259. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2013. ISNB 978-952-484-643-1. ISSN 0788-7604. VATES-säätiö 20 vuotta VATES-säätiö on viettänyt ku luvana vuonna 20-vuotispäi väänsä. Säätiö perustettiin vuonna 1993 edistämään vammaisten ja osatyökykyis ten ihmisten yhdenvertaista työllistämistä. Säätiö kehittää työllistymismenetelmiä, yllä pitää Kyvyt käyttöön -verkos toa, tarjoaa koulutusta sekä tekee vaikuttamistyötä. VKK ja Työhönkuntoutumisen pal veluverkosto onnittelevat ja toivottavat menestystä jat kossakin! Lisätietoa: www.vates.fi 23 Anna palautetta lehdestä ja voita Nokia Lumia! Osatyökykyiset työssä –ohjelman pilotointi alkaa STM:ssä valmisteilla oleva Osatyökykyiset työssä -ohjelman tavoitteena on edistää osatyökykyisten työllistymistä. Ohjelmalla tavoitellaan etuuksien, palvelujen ja mui den keinojen kokonaisuutta, jonka avul la jokaisen jäljellä oleva työkyky otetaan käyttöön. Konseptin soveltuvuutta ja toimi vuutta käytännössä testataan pilotoin nilla, joka käynnistyi tänä syksynä. Kon septin käytön tueksi luodaan kaikille avoin sähköinen asiointipiste ja tieto pankki: verkkopalvelu, johon on koottu ajantasaiset tiedot kaikista palveluista ja etuuksista. Verkkopalvelun suunnittelu al kaa ensi keväänä. Pilottikohteiksi valitaan noin kymme nen yritystä, kuntaa, työterveyshuoltoa, TE-toimistoa tai työvoiman palvelukes kusta Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta ja Uudeltamaalta. Aluksi selvitetään, millaisia toiminta tapoja ja keinoja organisaatiossa on jo nyt käytössä, mikä toimii hyvin, mitkä ovat kehittämishaasteet ja ongelmakoh dat, sekä mistä palveluista, etuuksista tai muista keinoista organisaatio tai työkyky koordinaattori tarvitsee enemmän tietoa. Ohjelman sisältö pähkinänkuoressa: • Mukana sekä työelämässä että työelämän ulkopuolella olevat osatyökykyiset. • Työnantaja tai työ- ja elin keinotoimisto (TE-toimisto) nimeää osatyökykyisen tueksi työkykykoordinaattorin. • Koordinaattori suunnittelee ja räätälöi yhdessä osatyökykyisen kanssa eri keinoista (palvelut, tuet, etuudet) yksilöllisen kokonaisuuden, jonka avulla hän pystyy jatkamaan työelämässä tai pääsee mukaan työelämään. • Määritellään ne toimijat, jotka ovat vastuussa työhönpaluuohjelman käynnistämisestä, eteenpäin viemisestä ja onnistuneesta lopputuloksesta. Arvottava palkinto on noin 400 euron arvoinen Nokia Lumia 920-puhelin. Jokainen numero on uusi mahdollisuus osallistua! Vastaa heti lyhyeen kyselyyn osoitteessa www.mcipress.fi /vakuutuskuntoutus Vastaaminen on helppoa. 1.Kirjaudu osoitteeseen www.mcipress.fi/lukijakyselyt 2.Valitse Vakuutuskuntoutus-lehti. 3.Merkitse numerosarja 2775. 4.Tämän jälkeen pääset lukijakyselyyn klikkaamalla Lähetä-painiketta. Ja sitten vain onnea arvontaan! Lukijakyselyyn voi vastata kahden viikon sisällä lehden ilmestymisestä. Kyselyyn voivat osallistua kaikki MCI Press Oy:n tuottamien lehtien lukijat. Voit osallistua kyselyyn jokaisen ilmestyvän numeron yhteydessä, mutta vain yhdellä vastauksella lehden numeroa kohden Kysely ja arvonta koskevat lehtiä, jotka ilmestyvät syyskaudella 2013. Palkinnon arvontaan osallistuvat kaikki vastanneet. Palkinto arvotaan 2.1.2014. Voittajalle ilmoitetaan sähköpostitse tai kirjeitse. VakuutusKuntoutus 2/2013 VKK 50 v.