Tietoa. TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 4 Arkinen ajankäyttö on muuttunut vaivihkaa automatisoiduksi ja koneiden pyörittämäksi. Taustalla pyörii huippuunsa hiotut it-järjestelmät. Tulevaisuus hätkähdyttää – Teknologisen kehityksen ennustamiseen ei pelkkä kristallipallo auta 29 2 : 2014 Työttömäksi jäävän tehtävälista on pitkä, asianmukaiset ilmoitusten ja todistusten lisäksi on jaksettava paljon. Syksy on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia! Katso lisätietoja sivulta 31. Pääkirjoitus 2:2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Esa Koskinen Tietoalan toimihenkilöt ry Puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA Sisällysluettelo 19 4 Automaatti on paljon enemmän kuin mitä päälle näkyy 7 Työhyvinvointihankkeeseen ehtii vielä mukaan Luottamusmies on kaikkien jäsenten apuna 8 Tietoala tiedottaa Tälläkin hetkellä monessa alamme yrityksessä käydään Vaikka luottamusmiehen yleensä ajatellaan edustavan yt-neuvotteluita tai niissä on meneillään työntekijöiden työntekijöitä, niin tulee muistaa, että omistajia lukuun irtisanomiset neuvotteluiden päätteeksi. Onneksi alal- ottamatta muut yrityksessä työskentelevät henkilöt ovat lamme on myös yrityksiä, joilla menee hyvin ja joiden ei yrityksen työntekijöitä. Tätä ei usein tulla ajatelleeksi, 14 Hätkähdyttävä tulevaisuus 19 Apotti herättää intohimoja ja tarjoaa toivoa työllistymisestä 22 Jokainen on joskus flunssassa ole tarvinnut turvautua irtisanomisiin tai lomautuksiin. jos eri esimiesasemissa oleville työntekijöille tulee eteen Valitettavasti irtisanomisista ja lomautuksista on tullut tilanteita, joissa heidän oma osaamisensa ei riitä tai he liiankin tuttu ilmiö tässä taloudellisessa tilanteessa, jossa tarvitsisivat tukea omaan työsuhteeseensa liittyvissä nyt olemme. Moni työntekijä joutuu ehkä ensimmäistä ker- asioissa. Tällaisessa tilanteessa lähin auttava taho on 23 Varallaolo, hälytystyö vai puhelinsoittokorvaus? taa tilanteeseen, jossa hänen tietonsa työelämästä eivät oman työpaikan luottamusmies, johon voi ottaa yhteyttä. ehkä riitäkään, vaan hän haluaisi kysyä neuvoa tai vain Hän tuntee talon sisäiset asiat ja osaa monesti auttaa jo 11 HED 12 Mökit esittelyssä 24 Monimuotoinen työyhteisö on suuri rikkaus Apotti-hankkeella luodaan yhtenäinen tietokanta Uudenmaan potilastietojärjestelmään. Hanke on merkittävä työllistäjä jo nyt hankintavaiheessa. Sen toivotaan toimivan suunnannäyttäjänä myös muualla Suomessa eri terveydenhoitopiireissä sekä se on myös mahdollinen vientituote maailmalla, kertoo Apotin hankejohtaja Hannu Välimäki. jutella asioista jonkun muun kanssa. Tällöin on hyvä muis- koulutuksensa ja kokemuksensa avulla. Jollei luottamus- 26 Panosta puumaan ja pantteriin taa, että sitä varten yrityksiin on valittu luottamusmiehiä mies suoraan osaa auttaa joissakin tilanteissa, niin hän 27 Terveisiä piiritoiminnasta! jotka voivat auttaa jäseniä tällaisessakin tilanteessa. voi selvittää asiaa tai tarvittaessa kehottaa jäsentä soittamaan liittoon ja kysymään sieltä neuvoa. 28 Liity jäseneksi 29 Jos jäät työttömäksi tai lomautetuksi 30 Tietoalan hallitus 2014 31 Tapahtumat Tietotekniikan palvelualalla on olemassa vain yksi työ ehtosopimus, joka kattaa alan kaikki työntekijät. Tämä tar- Liitot kouluttavat yhdessä alamme luottamusmiehiä koittaa käytännössä sitä, että kaikkiin meidän alallamme hoitamaan tehtäviään erillisillä kursseilla ja sen lisäksi työskenteleviin sovelletaan samaa työehtosopimusta. järjestämme vuosittain muun muassa HED-päivät. HED- Ainoan poikkeuksen tästä tekevät ne esimiehet, joihin päivillä henkilöstöedustajille kerrotaan kulloinkin ajan- asemansa takia ei noudateta työehtosopimustamme. kohtaisia asioita ja luottamusmiehillä sekä muilla henkilöstöedustajilla on mahdollisuus verkostoitua ja luoda ylin johto. Yksi helppo keino selvittää kuuluuko henkilö kontakteja kollegoidensa kanssa. Paikalla on myös liitto- 26 23 11 Yleensä tämä taso on toimitusjohtaja ja yrityksen muu työehtosopimuksen piiriin vai ei on se, saako hän työehto- jen edustajia, joiden kanssa henkilöstöedustajat voivat Systeemityöyhdistyksen seminaarissa pohdittiin keinoja työurien pidentämiseen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Aivoriihen tuoksinnassa syntyi slogan ”Työnantaja: panosta puumaan ja pantteriin”. Varallaolo, hälytystyö ja puhelinsoittokorvaus hämmentävät työntekijöitä jatkuvasti. Miten niistä sovitaan työnantajan kanssa ja mitä korvauksia kuuluu saada, asiaan vastaa Insinööriliiton lakimies. Yksi henkilöstöedustajan tehtävä on valvoa, että yrityksessä noudatetaan työehtosopimusta. Hän ei jätä ketään yksin YT-tilanteissa, vaan auttaa ja opastaa. Henkilöstödustajan tietotaitoa ylläpidetään liiton tuella ja erilaisilla koulutuksilla. sopimuksemme mukaiset palkankorotukset. Jos palkanko- henkilökohtaisesti keskustella ajankohtaisista asioistaan. 2 | TIETOA. 2 : 2014 rotukset tulevat automaattisesti, voi tästä vetää sen johtopäätöksen, että häneen noudatetaan meidän työ Jäsentemme on hyvä tietää, että heillä on olemassa tuki- ehtosopimustamme. Toinen aika paljon käytetty kriteeri verkko, johon voi turvautua tarvittaessa. Meillä kaikilla on on ollut jo vuosia se, että henkilö joka pystyy palkkaamaan olemassa tahoja, joista voimme kysyä neuvoja ja pyytää ja erottamaan työntekijän itsenäisesti ei ole enää työ apua. Kaikkea ei tarvitse pyrkiä ratkaisemaan yksin. ehtosopimuksemme piirissä. TIETOA. 2 : 2014 | 3 TYÖELÄMÄ Automaatti on paljon enemmän kuin mitä päälle näkyy Teksti: Tiina Sandberg Kuvat: Tuomas Siitonen K auppakeskuksesta löydät automaatin, josta noudat verkkokaupan pakettisi, ja toisen, johon tyhjennät kolikot taskuistasi. Pitkää päivää tekevä pienyrittäjä voi tallettaa automaattiin päivän kassan ja toinen automaatti ottaa vastaan postipaketit virka-aikojen jälkeenkin. Kirjaston ovi avautuu kirjastokortilla, lainaukset ja palautukset automaatin avulla. Tämä on nykypäivää, ei tulevaisuutta. Vaivihkaa arkista ajankäyttöämme helpottamaan on tullut joukko erilaisia automaatteja ja itsepalvelutoimintoja. Automatisoitumisen perusta luodaan huippuunsa hiotuilla keskenään keskustelevilla taustajärjestelmillä. Tavoitteena voi olla paremman asiakaspalvelun ohella myös henkilöresurssien uusi kohdentaminen ja niissä säästäminen tai logistiikan sujuvoittaminen. Taskut tyhjiksi ja seteliniput talteen! ”Talletusottoautomaatti tyhjentää roskatkin taskun pohjalta”, ihastelee eräskin käyttäjä. Roskilla hän tarkoittaa pikkukolikoita, joita kertyy taskuihin ja joilla ”ei tee mitään”. Paitsi kolikoita taskunpohjista ja säästöpossuista, automaateilla voi tallettaa seteleitä vaikka nipuittain. Suurin mahdollinen kertatalletus on 200 seteliä tai 5000 euroa. Automaatti tunnistaa tallettajan pankin sirukorteilla ja rahat siirtyvät välittömästi kortinhaltijan tilille. Reaaliaikainen automatisoitu talletusmahdollisuus on paitsi asiakkaan myös pankin etu: yhä vähenevä käteinen raha saadaan liikkumaan entistä paremmin. TalletusOtto-automaatti on Automatia 4 | TIETOA. 2 : 2014 Pankkiautomaatit Oy:n tuottama palvelu, kuten tavalliset Otto-automaatitkin. ”Kokemukset Otto-automaateista ovat olleet hyviä, joten pankit tarttuivat tarjoukseemme”, asiakkuusjohtaja Jyri Marviala selvittää. TalletusOtto-automaattien kehitys aloitettiin vuonna 2011 esiselvityksellä, keväällä 2013 tehtiin sisäinen pilotointi ja sen jälkeen syksyllä 2013 oltiin valmiita asentamaan ensimmäiset talletusottoautomaatit yleisön käyttöön. ”Suurin hinkkaaminen on ollut softapuo- lessa. Halusimme tuotteen olevan kunnossa ennen käyttöä.” TalletusOtto-automaatti on saksalaisen Wincorin valmistama ja käytössä maailmalla. Suomeen sitä ei kuitenkaan haluttu tuoda sellaisenaan. ”Meillä on valmis, toimiva Otto-automaattien verkosto, ja halusimme TalletusOtto-automaatin samaan räätälöityyn käyttöliittymään ja ikiomaan järjestelmäämme. Siis uuden softan piti osata keskustella vanhan kanssa. Tämä teetti sekä meillä että laitetoimittajalla töitä.” Tällä hetkellä talletusottoautomaatteja on 60, tavoitteena 100 lisää vuoden sisällä. Sen jälkeen asennuksia tehdään tarpeen mukaan. Pieniä käytännön ongelmia ja kehittämistä Kiitos loppuunviedyn testauksen, automaatit toimivat hyvin ja käyttömäärät ovat ylittyneet reilusti. ”Virheettömään toimintaan ei kuitenkaan päästä, kiitos niitä käyttävien ihmisten. Vaikka softa toimisi moitteettomasti ja käyttöliittymä olisi loistava, emme voi estää ihmisiä laittamasta vääriä asioita vääristä luukuista sisään”, Marviala pahoittelee. ”Seteleitä kolikkoaukkoon ja toisinpäin, kolikoiden mukana kaikenlaista pientä sälää, klemmareita ja kuminauhoja esimerkiksi. Käyttöhäiriöt ovat kuitenkin promillen luokkaa onneksi. Automaatteja kehitetään kaiken aikaa. ”Valmistauduimme kesällä tunnistamaan uudet kymmenen euron setelit siinä vaiheessa kun ne lasketaan liikkeelle. Olemme myös esimerkiksi pienentäneet näytön fonttikokoa, koska asiakkailta tuli palautetta, että teksti näkyy liian pitkälle. Ihmiset eivät halua ulkopuolisten näkevän talletussummia.” Nouda postipaketti kauppareissulla Postin palveluiden kehittämistä ohjaa toisaalta perinteisen kirje- ja laskuliikenteen siirtyminen yhä enenevästi verkkoon toisaalta verkkokaupan vahva kasvu. Tavoitteena on kuluttajan elämän helpottaminen postin palveluita kehittämällä. ”Pakettipalveluissa kilpailu on kovaa. Pakettiautomaatit täydentävät loistavasti palvelupisteverkostoamme. Pääosin kauppakeskuksien yhteyteen sijoitetut automaatit on otettu hyvin vastaan, olemme erittäin tyytyväisiä niiden suosioon. Ihmiset nouta- vat pakettinsa kauppareissulla tai esimerkiksi työpäivän päätyttyä työpaikan lähellä sijaitsevasta automaatista”, kuluttajapalveluiden kehityspäällikkö Vesa Sallinen kertoo. Pakettiautomaatteja on tällä hetkellä noin 400 ympäri maan. Pakettiautomaatti on yksi osa palvelukokonaisuutta, johon liittyy niin lähetysten seuranta kuin uudelleenohjauskin. ”Kansainvälisessä postiliikenteessä on omat piirteensä. Tavoitteenamme on että asiakkaan ei tarvitse näistä välittää, mutta kehittämistä on vielä tehtävä.” Sallinen muistuttaa, että postin palvelukokonaisuus on muutakin kuin pakettiliikenne. ”Netposti esimerkiksi on vieläkin hiukan huonosti tunnettu mutta erittäin varteenottettava vaihtoehto pankin e-laskuille. Netposti ei ole riippuvainen pankkisuhteesta, laskujen säilytysaika on pitkä.” Samoin hän nostaa esille postikortti TIETOA. 2 : 2014 | 5 >> TYÖELÄMÄ JUURI NYT ”Hampaiden kiristelyn sijasta olemme päättäneet innovoida ja miettiä uusia tapoja tehdä vanhoja asioita”, kertoo Vantaan kirjastopalvelujohtaja Mikko Vainio. netistä -palvelun ja muistajan osoitekirjan. ”Oman valokuvan voi lähettää oikeana postikorttina ja osoitetiedot löytyvät muistajan osoitekirjasta. Postikortteja voi lähettää rekisteröitymättä käyttäjäksemme, mutta osoitetietojen selaus ja tallennus vaatii rekisteröitymisen.” Innovaatioiden eliittiä Laina-automaatit ovat jo kirjastojen arkea jo 15 vuoden ajan, palautusautomaatitkin ovat olleet arkemme apuna jo kymmenen vuotta, mutta kirjasto kehittyy yhä. ”Mihin tarvitaan henkilökuntaa, jos asiakas lainaa ja palauttaa kirjansa itse? Näin mietimme ja lähdimme kehittämään Kartanonkosken Point-kirjastosta omatoimikirjastoa, johon pääsee sisään kirjastokortilla klo 7–22 joka päivä”, Vantaan kirjastopalvelujen johtaja Mikko Vainio kertoo. Omatoimikirjasto on lisännyt kävijämääriä rajusti, noin 80 prosenttia, mutta henkilökuntaa ei ole tarvinnut lisätä. ”Henkilökunta on paikalla kuten muissakin kirjastoissa, pidennetyn aukiolon ajan oven sähköisen lukituksen avaa pin-koodi ja Helmet-kirjastokortti. Jokainen sisääntulija myös valokuvataan ja sisällä on valvontakameroita. Joitakin järjestelyitä jouduimme tekemään, esimerkiksi lukitsemaan printterin ja kopiokoneen henkilökunnan lähdön jälkeen, mutta järjestyshäiriöitä ei ole ollut”, Vainio jatkaa. 6 | TIETOA. 2 : 2014 Omatoimikirjastoja on tarkoitus pystyttää useampi, ympäri Suomen 100–200 muutaman vuoden aikana. Vantaalla tavoitteena on saada muutama uusi omatoimikirjasto vuosittain. ”Kirjaston maisema muuttuu. Aikuiset noutavat ja palauttavat kirjoja, lapset, nuoret ja eläkeläiset käyttävät kirjastoja olohuoneen jatkeina.” Kirjastojen kehittäminen ei Vantaalla tähän lopu. Kirjojen lajittelu, kuljettaminen ja hyllyttäminen, vie paljon henkilöresursseja etenkin Helmet-alueella. ”Yksi tärkeistä motiiveistamme on rahan säästäminen. Hampaiden kiristelyn sijasta olemme päättäneet innovoida ja miettiä uusia tapoja tehdä vanhoja asioita. Kehittämisen tavoitteena on työn helpottaminen yhtä lailla kuin asiakaspalvelun parantaminenkin.” ”Otamme ensiksi Pointissa, sittemmin koko Vantaalla, käyttöön aineiston frid-merkinnän. Etäluettavan mikropiirin ansiosta kirjoja voidaan vastedes käsitellä isoina joukkoina.” Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että mikäli hän älyää, voi koko pinon laittaa automaattiin kerralla. Isompi merkitys etäluennalla on kuitenkin kirjastotyön kannalta. Aikaisemmin jokainen palautunut ja siirrettävä kirja on jouduttu käsittelemään yksitellen, esimerkiksi Tikkurilan kirjastoon saapuu joka päivä noin 5000 kirjaa. ”Vastedes voimme työntää koko rullakon lukijan läpi. Toki hyllyttäminen tehdään jatkossakin yksitellen. Siihen ei ole robottia kehitetty. Toisaalta inventaariot voidaan tehdä hylly kerrallaan, eikä jokainen kirja yksitellen.” Etäluenta tekee mahdolliseksi myös kirjojen kellutuksen Helmet-kaupunkien välillä: sen että kirjoja ei kaiken aikaa tarvitse palauttaa kotikaupunkiin, vaan ne paikallistetaan siellä missä ovat ja lainataan edelleen. ”Helsingissä kuljetukset hoidetaan yöaikaan kahden kuorma-auton voimin. Uskon että kellutus säästää yhden auton työpanoksen.” Rfid-merkintä saadaan vuoteen 2017 mennessä miljooniin teoksiin Helmet- alueella. Lukemista tälle päivälle Ja jotta kehitys ei jäisi tähän, Vantaa on VTT:n kanssa rakentamassa ainutlaatuista suosittelijajärjestelmää. ”Suosittelija.fi tekee henkilökohtaisen historiasi perusteella sinulle kirjasuosituksia, aivan kuten verkkokaupassa on jo tapana. Ainutlaatuista tässä on se, että asiakkaan tietosuoja säilyy. Kukaan henkilö ei vastedeskään pääse käsiksi kenenkään lainausdataan.” UPCV-menetelmä on VTT:n patentoima. Siinä lainausdata sekoitetaan ja myllätään niin että asiakkaan tietosuoja säilyy. ”Pääsimme onneksemme mukaan testi alustana. Sovelluksen varsinainen kaupallinen potentiaali on kansainvälisessä verkkokaupassa.” Suosittelija.fi julkaistiin Avoin Suomi -messuilla 15.9.2014. ”Tämä on meidän hankkeemme, mutta sitä tullaan käyttämään koko Helmet- alueella. Aivan samoin kuin me ja muut käytämme Helsingin kehittämää tasku kirjasto-mobiilisovellusta.” Vainio haluaa tähdentää, että säästäminen on asennekysymys. ”Meillä on menossa aivan upea pioneerihenki, mietitään mitä kaikkea voisikaan tehdä, sen sijaan että kiristettäisi vain vyötä. Tekniikka mahdollistaa säästämisen ja toiminnan kehittämisen yhtä aikaa.” n Työhyvinvointihankkeeseen ehtii vielä mukaan Teksti: Elina Das Bhowmik I t-ala jakaantuu kahteen erilaiseen todellisuuteen. On epävarmuuden maailma, jossa on irtisanomisia, ulkoistuksia, paikkakunnan vaihdoksia, ylitöitä ja jatkuvia muutoksia. Jatkuvaa sopeutumista, joka vaatii koulutusta, jota on vaihtuvasti saatavilla. Kovia vaatimuksia, vaihtuvia esimiehiä ja työtovereita. Toisessa todellisuudessa it-alan yritykset ovat moderneja työntekijöiden unelmatyöpaikkoja, joissa ihmiset viihtyvät vapaaaikanakin pelaamassa biljardia ja hörppi mässä cokista. Se ei ole ihme, alan yritykset ovat olleet monella tapaa työhyvinvoinnin edelläkävijöitä. Kombinaatio, jossa asiantuntijoille tarjotaan vapautta ja vastuuta, on houkutteleva. Näihin yrityksiin on yleensä tulijoita enemmän kuin on tarpeen. On tilanne työpaikalla kumpi tahansa, työhyvinvoinnin näkökulmasta laakereille ei voi jäädä lepäämään. Monet it-alan yritykset huutavat työhyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Vuonna 2013 tilastokeskuksen työolotutkimuksessa kysyttiin kaikilta yli 50-vuotiailta halua jatkaa työuraansa yli 63-vuotiaana. Pääsääntöisesti akavalaiset olivat valmiita pysymään töissä yli kyseisen rajapyykin. Ammattiryhmistä löytyi kuitenkin yksi poikkeus; vain noin neljännes 50-vuotiaista it-alan erityisasiantuntijoista halusi jatkaa työuraansa yli 63-vuotiaana. Se kertoo, että kaikki ei ole kohdallaan. Vaikka perusasiat työpaikalla ovat kunnossa, yksikään työpaikka ei välty erimielisyyksiltä, pahalta mieleltä ja muilta työ hyvinvointia heikentäviltä asioilta. Itsetyy- tyväisyyteen ei ole koskaan varaa, sillä työ paikallakin tilanteet muuttuvat nopeasti. Työhyvinvointi ei ole asia, jonka voi kerran hoitaa kuntoon ja sitten unohtaa. Se on kuin vanha rintamamiestalo, joka ei ole koskaan valmis. Kun yksi nurkka on laitettu kuntoon, seuraava jo odottaa toimenpiteitä. Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuvaa tekemistä, osa yrityksen normaalia toimintaa. Tähän tarpeeseen vastaa omalta osaltaan Hyvä työ – Pidempi työura -hanke. Sen puitteissa työntekijöiden liitot ovat yhdessä Teknologiateollisuus ry:n kanssa auttaneet monia yrityksiä kohentamaan työntekijöiden työhyvinvointia. Hanke tarjoaa valmiin konseptin ja työkalut, joilla pääsee hyvään alkuun. Kaikki perustuu siihen, että työpaikalla yhdessä mietitään ne kipukohdat, jotka aiheuttavat kitkaa. Kun se on tehty, viat korjataan. Yksinkertaista kuin rintamamiestalon remontointi, vai kuinka? Usein työpaikan ongelmat liittyvät esimerkiksi vuorovaikutukseen tai vaikuttamiskanaviin. Nämä ovat siinä mielessä helppoja korjauskohteita, että ne eivät vaadi edes paljon rahaa. Hankkeeseen on toistaiseksi osallistunut noin 70 alan yritystä. Lyhyessä ajassa on pystytty saavuttamaan tutkitusti parempia tuloksia. Hankkeen lähtökohtana on alusta saakka ollut tiede ja tutkimus, mikään ei perustu ”mutuun”. Taustalla on kolme professoria ja yksi työterveyshuollon erikoislääkäri. Olen kuullut monia rohkaisevia esimerkkejä hankkeen tuloksista. Eräässä yrityksessä esimerkiksi eläkkeelle jäämisen ikä on noussut huomattavasti. Tietotekniikan alan yrityksiä hankkeessa on mukana vain vähän, niiden laskemiseen riittää yhden käden sormet. Onko siis edelleen niin, että työhyvinvoinnin kehittäminen nähdään ennen kaikkea fyysistä työtä tekevien työkyvyn parantamisena? Joku voi ajatella, että ergonomiatarkastus riittää henkistä työtä tekevän työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Arvio on tyystin väärä. Mitä vaativampi työ on henkisesti, sitä tärkeämpää on, että työpaikan asiat ovat kunnossa. Muuten voi käydä niin, että aika ja henkiset resurssit menevät epäolennaisten asioiden pohtimiseen. Työhyvinvointi pitää nähdä laajasti: se koostuu sekä fyysisestä että henkisestä työkyvystä, osaamisesta, motivaatiosta sekä työn ja yksityiselämän tasapainosta. Järjestöt ovat vastanneet Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeesta vuodesta 2011. Hanke jatkuu, mutta vastuu käytännön toimista siirtyy pois liitoilta. On tullut aika etsiä hankkeelle uusi, hyvä koti, missä se voi edelleen kasvaa ja kehittyä ja mahdollisesti levitä muillekin toimialoille. Nyt kannattaa lähteä hankkeeseen mukaan, sillä ennen vuodenvaihdetta rekisteröityneet yritykset saavat jatkossa käyttää hankkeen työkaluja ilmaiseksi. Tarjous on voimassa vuoden loppuun. Sinäkin voit työpaikallasi ehdottaa yritystäsi lähtemään mukaan. n TIETOA. 2 : 2014 | 7 TIETOALA TIEDOTTAA Työmarkkinatutkimus 2014 Tietoalan toimihenkilöt esillä: Insinööriliitto toteuttaa jälleen perinteisen työmarkkinatutkimuksen syksyllä 2014. Tämän vuoden teemaksi on valittu palkkaukseen, palkkausjärjestelmiin, tulospalkkaukseen ja palkasta puhumiseen liittyviä kysymyksiä. Kysely lähetetään sähköpostitse jäsenille viikon 41 aikana ja siihen toivotaan jälleen runsasta osanottoa mahdollisimman laajan tuloskannan saavuttamiseksi. Pienempien paikallisten Insinööriliiton kanssa tehtyjen info- ja ständitilaisuuksien lisäksi osallistumme muutamaan isompaan tapahtumaan syksyn ja alkuvuoden aikana. Tapahtumaosallistumiset ja mainonta ovat osa yhdistyksen markkinointisuunnitelmaa ja jäsenhankintakampanjaa. Käynnistyikö yrityksessänne yt:t? Tietoalan toimihenkilöiden tietoon tulleet IT-alan irtisanomiset kohdistuvat eri puolille Suomea ja uhattuna on satoja työpaikkoja. Infopaketti jäsenten avuksi Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenille on koostettu sähköinen infopaketti yt-neuvotteluiden piiriin kuuluvien jäsenten avuksi. Jos työpaikallasi on aloitettu yt-neuvottelut tai tarvitse lisätietoja yt-neuvotteluista, lähetä sähköpostia osoitteella yt-info@tietoala.fi. Voit myös pyytää Tietoalan edustajan pitämään yt-info tilaisuutta yrityksenne työntekijöille. Ota yhteyttä! Työnantaja voi tarjota työntekijöille erilaisia sopimuksia tai paketteja, joiden sisällöt vaihtelevat rajustikin. Jotkut pakettiratkaisut sisältävät työntekijän kannalta hankalan karenssin tai muun ehdon, joka vaikeuttaa työhön paluuta tai hakemista. Muista siis aina tarkistaa joko luottamusmieheltä tai Insinööriliiton lakimieheltä tarjotun sopimuksen sisällön asianmukaisuus, ennen kuin allekirjoitat mitään. Asiakaspalvelu jäsenten tukena Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee kaikissa jäsenyyteen, työsuhteeseen ym. liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801. Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. 8 | TIETOA. 2 : 2014 ICTexpo 2015 Tietoalan toimihenkilöt ry:n nuor- ja opiskelijajäsentoiminta aktivoituu nyt syksyllä. Olemme ensimmäistä kertaa mukana Metropolian tietotekniikan opiskelijoiden Tilde ry:n järjestämissä LAN-partyissä 17.–19.10. Tietoala tukee opiskelijajärjestöjä muun muassa haalarimerkein tai avustamalla tietotekniikan opiskelijoiden tapahtumissa sekä järjestämällä pyydettäessä infotilaisuuksia. Tietoalan toimihenkilöt on osallistunut monena perättäisenä vuonna Pohjoismaiden suurimpaan IT-alan tapahtumaan ICTexpoon. Positiiviset kohtaamiset jäsenten kanssa ja uusien kasvojen tapaamisen myönteisen vaikutuksen takia olemme mukana tilaisuudessa myös ensi vuonna. ICTexpo 2015 –tapahtuma pidetään 18.–19.3.2015 Helsingin Messukeskuksessa. Osallistu Insinööriliiton tarjoamiin koulutuksiin Insinööriliiton internetsivuilta löytyy koko Suomen kattava koulutustarjonta. Niihin osallistuminen on jäsenille maksutonta. Koulutuksia järjestetään erittäin monipuolisesti ja ne pidetään pääsääntöisesti joko arki-iltoina tai viikonloppuisin. Myös Insinööriliiton piirit voivat järjestää omia alueellisia koulutuksiaan. Näiden lisäksi henkilöstön edustajille on suunnattu kohdennettuja koulutustilaisuuksia. Ennen allekirjoittamista: tarkista sopimus luottamusmieheltä tai liiton lakimieheltä Verkkopelitapahtuma Metropolia ammattikorkeakoulussa Tarvitsetko paperikalenteria? Jos liiton taskukalenteri on sinulle tarpeeton, voit peruuttaa sen 5.10. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.ilry.fi/ kalenteri. Peruutuksen teossa tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero. Aiemmin tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikä niitä tarvitse uusia. Eläkeneuvottelut yhä kesken Eläkeneuvottelujen keskeisin teema on työurien pidentäminen. Eläkeuudistus astuu voimaan vuoden 2017 alussa ja sillä pyritään turvaamaan työeläkejärjestelmän rahoitus, riittävä eläketurva ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus. Ajankohtaisen eläkeneuvotteluiden tilanteen ja lisätietoa löytää eri osapuolien ylläpitämältä Eläkeuudistus-sivustolta, osoitteessa http://www.elakeuudistus.fi/. Työkaarityökalu on maksuton verkkopalvelu työurien pidentämiseen Työturvallisuuskeskus (TTK) on luonut ilmaisen verkkotyökalun, jolla autetaan työpaikkoja arvioimaan ikäjohtamisen käytäntöjä, asettamaan tavoitteita sekä kehittämään työtä, työoloja ja toimintatapoja työhyvinvoinnin edistämiseksi ja työssä pysymiseksi työurien alussa, keskellä ja lopussa. Työkykyjohtamisen kehittämismalli on helppo ja vaivaton tapa työhyvinvoinnin kehittämiseen. Palvelu löytyy osoitteesta http://sykettatyohon.fi/. TIETOA. 2 : 2014 | 9 TIETOALA TIEDOTTAA Opiskelijajäsenyys – turvaa työurasi jo heti sen alusta lähtien Tietoalan toimihenkilöihin voivat liittyä opiskelijajäseninä kaikki alan oppilaitoksissa opiskelevat, kuitenkin niin, että insinööriopiskelijat liittyvät Insinööriopiskelijaliittoon. Opiskelijan jäsenmaksu on yhteensä kertamaksuna 30 € enintään viiden vuoden opiskeluajalta. Työttömyyskassaan kannattaa liittyä jo heti ensimmäisen kesätyöpaikan tai muun vastaavan alkaessa, jolloin työssäoloehdot täyttyvät helpommin ja jäsen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivä rahaan, mikäli valmistumisen jälkeen ei sopivaa työpaikkaa löydy. Opiskelijajäsen on yhtä lailla oikeutettu tavallisen jäsenen saamiin etuihin, kuten liiton palveluihin ja työsuhdeneuvontaan. Töissä käyvän opiskelijan jäsenmaksu on normaalin jäsenmaksutaulukon mukainen sisältäen työttömyyskassamaksun. Suosittele jäsenyyttä! TYÖELÄMÄ Jäseneksi voi liittyä yhdellä puhelinsoitolla Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liittyminen käy pelkän puhelinsoiton avulla. Insinööriliiton asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 9–16 välisenä aikana. Jäsenyys astuu voimaan heti. Tarvittaessa jäseneksi liittyminen käy myös lähettämällä sähköpostiviesti asiakaspalveluun. Siinä tulee kertoa oma nimi, yritys ja yhteystiedot. Jäsenmaksun työnantajaperintälomakkeen voi tulostaa suoraan l iiton internetsivuilta jäsenyys-kohdasta. Jäseneksi liittyminen ei vielä toistaiseksi toimi sähköisellä lomakkeella, mutta esimerkiksi Tietoalan verkko sivuilta voi tulostaa jäsenliittymislomakkeen niin suomeksi kuin englanniksi. Uuden jäsenen hankkiminen on jokaisen jäsenen oikeus ja ennen kaikkea etu. Liittotoiminta perustuu hyvin pitkälti jäsenmäärään; mitä enemmän jäseniä, sen paremmin liitto voi toimia jäsentensä hyväksi. Tämän vuoksi uusien jäsenten hankinta on palvelus niin itselle, kuin myös uudelle jäsenelle ja koko jäsenkunnalle. Täyttäessään liittymislomakkeen uuden jäsenen olisi hyvä mainita suosittelijan yhteystiedot. Lisätietoja ja palkinnot on nähtävissä Insinööriliiton verkkosivuilta Jäsenyys-kohdan alta. Alennukseen oikeuttavat syyt: •• työttömyys/lomautus •• varusmies-/siviilipalvelu •• pitkäaikainen sairaus •• perhevapaa •• eläkkeelle siirtyminen •• vuorotteluvapaa •• muu vastaava syy Jäsenmaksualennuksesta voi kysyä lisää Insinööriliiton asiakaspalvelusta ja lisätietoja jäsenmaksuista löytyy myös Insinööriliiton sivuilta, www.ilry.fi. 10 | TIETOA. 2 : 2014 Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee kaikissa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 9–16 numerossa 0201 801 801. Asiakaspalvelun kautta saat yhteyden päivystävään asiamieheen tai lakimieheen. Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. Muistathan mainita jäsennumerosi ottaessasi yhteyttä. Jäsennumeron löydät liiton jäsenkortista. Tietoalan toimihenkilöiden vastuuhenkilöt liitossa: asiamies Elina Das Bhowmik ja lakimies Tiina Kauppila. Mitä teen jos firmassa alkaa yt-neuvottelut irtisanomisista tai lomautuksista? Muista hakea jäsenmaksualennus ajoissa Alennettua jäsenmaksua tulee itse hakea Insinööriliitosta. Alennus jäsenmaksuun myönnetään, mikäli alennukseen oikeuttava kriteeri (esimerkiksi palkaton ajanjakso) kestää yli kolmen kuukauden ajan. Jäsenmaksualennuksen hakemista varten tulee täyttää sitä koskeva lomake ja toimittaa todiste, esimerkiksi lomautustodistus, lomakkeen mukana. Henkilöstönedustajan tärkeimmät yhteystiedot Insinööriliitossa: Vastaa ja voita HumanTool-satulatuoli! Miltä tietotekniikan tulevaisuus näyttää? Ideoita ja taustoja vastaukseen löytyy muun muassa lehdessä olevasta Sam Inkisen kirjoittamasta Hätkähdyttävä tulevaisuus -artikkelista tai arjen innovaatioista kertovasta Automaatti on paljon enemmän kuin mitä päälle näkyy –artikkelista. Lähetä meille ehdotuksesi sähköpostilla osoitteeseen: tietoalehti@tietoala.fi Liitä vastauksen mukaan yhteystietosi ja jäsennumerosi. Voittaja saa valita mieluisan värisen 149 € arvoisen kotimaisen HumanTool-satulatuolin. Viimeinen vastausaika on 16.11. •• •• •• •• •• Informoi edustettavia ja ole tavoitettavissa Tarkista neuvotteluesitys Pyydä tarvittaessa tukea Insinööriliitosta Muista tiedonsaantioikeutesi Pidä yt-info yhdessä liiton asiamiehen kanssa Mitä teen jos firmassa on erimielisyyksiä? •• •• •• •• Muista neuvottelujärjestys Keskustele edustettavan kanssa Aloita paikalliset neuvottelut työnantajan kanssa Kirjoita tarvittaessa erimielisyysmuistio Miten pidän huolta omasta jaksamisesta? •• •• •• •• Noudata työaikoja Pidä hed- eli henkilöstönedustaja-asiat työpaikalla Tue, mutta älä uppoa toisen mukana Tarvittaessa ohjaa edustettava ajoissa työterveys huoltoon Osallistu koulutuksiin vielä tänä vuonna! Luottamusmiesten perusopinnot (tes:n koulutus sopimus): Tieto kursseista lähetetään sähköpostilla henkilöstönedustajille. Ilmoittautuminen avautuu noin kuukautta ennen. Mikäli et ole saanut koulutuskutsuja, muista tarkistaa jäsenrekisteriin ilmoitettu sähköpostiosoitteesi. Luottamusmies3: 10.–11.11.2014, Sokos Hotel Pasila, Helsinki Täydentävä koulutus •• Yritystalouskurssi 24.–25.11.2014, Sokos Hotel Pasila, Helsinki •• Reilu Peli 1 – Työvälineitä henkilöstön edustajalle ristiriitatilanteisiin (TJS Opintokeskus) 2.10. ja 4.12.2014 klo 9.30–16, Turku •• Yt-menettelypäivä (TJS Opintokeskus järjestää) 21.10.2014 klo 8.30–16.15, Jyväskylä 18.11.2014 klo 8.30–16.15, Tampere •• Työsuojelukoulutus (Työturvallisuuskeskus) Jatkokurssit: 21.10.–22.10.2014, Turku 25.11.–26.11.2014, Jyväskylä Lisätietoa koulutuksista: www.tietoala.fi TIETOA. 2 : 2014 | 11 TIETOALA TIEDOTTAA Mökkien hinnat ovat talvikaudelle 2014/2015 seuraavat: Mökit esittelyssä Viikko Teksti ja kuvat: Mika Untolehto, mökkivastaava Koli Punkaharju Retretin lomakeskuksessa sijaitseva paritalon puolikas. Alueella on vesipuisto Kesämaa, jossa paljon aktiviteetteja lapsille. Myös muita aktiviteetteja on Retretin alueella paljon. Huoneistossa on kaksi makuuhuonetta, keittiö, makuuparvi, olohuone ja sauna. Makuutilat 8 hengelle. Rantaan noin 100 m. Mökissä on täysin uusittu tilava keittiö jonka varustukseen kuuluu mikro, astianpesukone, jääkaappi, liesi, uuni, puhelin, radio ja televisio. Käytettävissä on myös oma vene ja veneilyliivit. Vaihtopäivä on perjantai. Loppusiivous sisältyy viikkovuokraan. Myös pesuaineet, wc-paperit sekä takkapuut kuuluvat huoneiston hintaan. • • • Messilä Lomakeskuksessa sijaitseva loma-asunto. Makuutilat 8 hengelle. Mökissä on olohuone, kaksi makuuhuonetta, parvi ja oma sauna. Mökissä on takka, mikro, astianpesukone, jääkaappi, sähköliesi/uuni, radio/kasettisoitin, televisio, vaatteiden kuivauskaappi sekä laajakaistayhteys. Rantaan on matkaa noin yksi kilometri. Myös pesuaineet, wc-paperit sekä takkapuut kuuluvat huoneiston hintaan. Vaihtopäivä on perjantai. Loppusiivous sisältyy viikkovuokraan. Talvikaudella mökin vuokrahintaan kuuluu myös yksi hissilippu. 12 | TIETOA. 2 : 2014 Kuvat Puhkaharjulta. Sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Pohjois-Karjalassa, Lomakolin alueella. Mökki on hirsirakenteinen päätyrivitalohuoneisto jossa on makuupaikat 6 hengelle, 48 m2 + parvi 18 m2. Mökissä on tupa, yksi makuuhuone, 2-osainen parvi sekä sauna, jossa on tilava kylpyhuone. Huoneistossa on takka, sähköliesi/uuni, mikro, astianpesukone, jääkaappi, vaatteiden kuivauskaappi esimerkiksi lasketteluvaatteille ja televisio. Huoneistossa on myös tilava terassi. Pielisen rantaan on vain 50 metriä, rannassa oma vene käytössä. Alueella on monipuolisia ulkoilu- ja vaellusreittejä sekä paljon nähtävää Kolin kansallispuistossa. Talvella laskettelulippu Kolille yhdelle hengelle sisältyy viikkovuokraan. Vaihtopäivä on lauantai. Loppusiivous sisältyy viikkovuokraan. Myös pesuaineet, wc-paperit sekä takkapuut kuuluvat huoneiston hintaan. • • • Levinhovi A ja B Levinhovi sijaitsee keskeisellä ja suositulla paikalla Levin Keskirakassa kaikkien palvelujen lähellä. Levinhovi on pyöröhirrestä rakennettu paritalo, pinta-ala 60 m2 ja käyttöala 95 m2. Makuutilat 8-10:lle hengelle. Tupakeittiö, kaksi makuuhuonetta, kaksi parvea ja sauna. Mökissä astian- ja pyykinpesukone, mikro, tv/ videot, jääkaappi ja vaatteiden kuivauskaappi. Lämmin varasto esim. suksien voitelua varten. Hiihtämään pääsee mökin pihasta suoraan ja rinteisiin matkaa noin 2 km. Laskettelulippu yhdelle henkilölle kuuluu viikkovuokraan. Vaihtopäivä on lauantai. Mökeille ei saa tuoda eläimiä. Levinhovi A Levinhovi B Koli Messilä Punkaharju 44 170 180 170 45 170 180 170 46 170 180 170 47 170 180 170 48 330 330 170 180 170 49 330 330 240 250 170 50 330 330 240 250 170 51 330 330 240 250 170 52 450 450 340 340 180 1 330 330 340 340 180 2 330 330 240 250 170 3 330 330 240 250 170 4 330 330 240 250 170 5 330 330 240 250 170 6 330 330 240 250 170 7 330 330 240 250 170 8 450 450 330 340 230 9 450 450 330 340 230 10 450 450 330 340 230 11 450 450 330 340 230 12 450 450 330 340 230 13 450 450 330 340 230 14 450 450 330 340 230 15 450 450 330 340 230 16 240 250 170 17 240 250 170 Myös kesälle 2015 on tulossa muutama mökki lisää vuokrattavaksi. Todennäköisesti tulemme tarjoamaan suosituksi osoittautuneita Meri-Teijon, Asterholman sekä Närpiön mökkejä vuokralle erittäin edulliseen jäsenhintaan. HUOM! Levinhovin B -mökkiä voit vuokrata myös vuokra-aikojen ulkopuolelle touko-marraskuussa mm. ruska- ja ensilumien aikaan, suoraan omistajilta. Soita: Seija Kurtti 040 8476156 tai Juhani Kurtti 040 847 6189. Voit vuokrata myös alle viikon ajanjaksoja. TIETOA. 2 : 2014 | 13 TYÖELÄMÄ Hätkähdyttävä tulevaisuus – ajatuksia trendeistä, mustista joutsenista ja tietotekniikan huomisesta Teknologisen kehityksen ennakointi on tunnetusti vaikeaa ja silti välttämätöntä. Organisaatioiden ja yhteisöjen muutosta, tietotekniikan kehitystä sekä tietotyön prosesseja koskevat linjaukset perustuvat näkemykseen kulttuurisesta ja sosioteknisestä muutoksesta. Teksti: Sam Inkinen Kuvat: Tuomas Siitonen, Pixhill, Samsung Kirjoittaja on tohtoriksi väitellyt media- ja tulevaisuudentutkija, kirjailija, kouluttaja sekä uuden teknologian ja ennakointityön asiantuntija. otisivut ja keskeistä tuotantoa ks. www.inkinen.org. Sähköposti sam@inkinen.org. N yt tiukka katse kristallipalloon: miltä huominen ja ylihuominen näyttävät? Paljon uutta ja ihmeellistä ovat insinöörit, konseptisuunnittelijat ja futuristit maailmaan loihtimassa. Otetaanpa esimerkiksi vaikka henkilöautot ja tulevaisuuden liikenne. Sähköautot, kojelaudan digitaaliset käyttöliittymät ja kehittyneet navigointityökalut ovat jo alkaneet yleistyä. Ilman kuljettajaa liikkuvien robottiautojen alkumetreistä on raportoitu myönteisesti. Innokkaimmat kysyvät, milloin todistamme tieteiselokuvien vakiokuvaston – lentävien autojen – ensimmäiset kyydit? No, tämä kuulostanee (liian) hurjalta, mutta toisaalta on hyvä muistaa, miten nopeasti esimerkiksi mobiiliviestimet ja nettipalvelut ovat muuttuneet viimeisen 5–8 vuoden aikana. Kosketusnäytön, puheentunnistuksen, digitaalisten eko systeemien, massiivisen sovelluskaupan ja kuvapuhelimen tapaiset asiat olivat vielä 14 | TIETOA. 2 : 2014 äsken villejä visioita. Nyt ne kuuluvat mobiilin mediakulttuurin arkeen. Yhä verkottuneemmaksi ja hyperkytkeytyneemmäksi muodostuvassa maailmassa erilaiset keksinnöt, innovaatiot, trendit ja virtaukset välittyvät – nopeimmillaan lähes reaaliajassa – mantereelta toiselle. Tietotekniikan, tietoalan ja digimedian tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä on paljon. Millainen on verkkosovellusten ja käyttöliittymien tulevaisuus? Kuinka seuraavan sukupolven älykortit, päätelaitteet, nettipalvelut, tekoäly ja biohakkerointi vastaavat aikalaisten huutoon? Miten analoginen (offline) ja digitaalinen (online) maailma kytkeytyvät lähivuosina toisiinsa? Millaisia visioita, utopioita ja uhkakuvia kehitykseen liittyy? Digitaalinen vallankumous vai teknologista evoluutiota? Kaikki virtaa (sanoi antiikin Herakleitos) ja vain muutos on pysyvää. Näkijästä ja näkö- kulmasta riippuu, miten merkittävästä murroksesta tai taitekohdasta kulloinkin on kysymys. Vallankumouksen eli revoluution sijasta usein olisi mielekkäämpää puhua levollisemmin evoluutiosta. Tutkijoiden ja asiantuntijoiden on ollut usein helppo sanoa, mikä on kehityksen oletettu suunta. Tarkan ajoituksen ja aikataulun antaminen onkin sitten ollut paljon vaikeampaa. Yleinen virhe tulevaisuuden ennakoinnissa on uuden teknologian vaikutuksen yliarviointi lyhyellä ja aliarviointi pitkällä aikavälillä. Usein on myös nähty, että alkurummutuksen ja yli-innostuneen ”hype-vaiheen” jälkeen vasta toinen tai kolmas teknologiaaalto on volyymien ja markkinoiden kannalta merkittävä. Ajatellaanpa vaikka langattoman Internetin kehitystä. Nykypäivän näkökulmasta takavuosien WAP-teknologia herättää lähinnä huvittuneisuutta ensimmäisen sukupolven sovellusalustana. TIETOA. 2 : 2014 | 15 >> TYÖELÄMÄ Toisaalta hyperkytkeytyneessä ajassa moni asia on tapahtunut yllättävänkin nopeasti ja välillä hieman kuin keittiön kautta. Älypuhelimien sekä tablettien eli ”padien” myötä langaton Internet on vakiintunut nopeasti ja tehokkaasti suomalaistenkin arkeen. Tekstiviestit ovat puolestaan klassinen esimerkki ”vahingossa” syntyneestä ja nopeasti ympäri maailmaa levinneestä superinnovaatiosta. Löytöretkellä tulevaisuuteen: ubiikki, VT, 3D ja lisätty todellisuus Mooren lain periaatteet näkyvät edelleen laskentatehon, tiedonsiirtonopeuksien ja tallennuskapasiteetin väkevänä kasvuna. Yhä pienemmäksi ja edullisemmaksi muuttuva tietotekniikka työntyy uusien keksintöjen, arkisten mediasovellusten ja ubiikki teknologian muodossa niin työtiloihin kuin ihmisten taskuihin, laukkuihin, vaatteisiin, iholle (esim. älykellot ranteeseen) – sekä vähitellen myös ihon alle. Ubiikki-etuliite on peräisin englannin kielen ubiquitous-sanasta, joka tarkoittaa kaikkialla läsnä olevaa. Rakennettuun ympäristöömme levittäytyvä ”läsnä-äly” merkitsee sitä, että tietotekniikka pienenee ja levittäytyy entistä laajemmin erilaisiin arjen tilanteisiin sekä media- ja ICT-ympäristöihin. Myös Internet of Things eli ”esineiden Internet” on saanut viime vuosina runsaasti huomiota asiantuntijoiden ja visionäärien kirjoituksissa. Nykymuotoisen Internetin uskotaan lähivuosina laajenevan dynaamiseksi online- ja offline-maailmoja kytkeväksi kudelmaksi, jossa esineet, sensorit ja laitteet linkittyvät entistä vuorovaikutteisemmin ”digitaalisen äidinkielen” avulla toisiinsa. Huonekalulla, kattovalaisimella tai kulkuvälineellä saattaa olla tulevaisuudessa oma IP-osoite. Jo pitkään on puhuttu puheen- ja hahmontunnistuksesta sekä automaattisesti oppivista järjestelmistä. Lähivuosina sanat ovat muuttumassa lihaksi. Myös anturi- ja sensoritekniikan kehitys näyttää lupaavalta. Pystymme mittaamaan edullisesti ja luotettavasti entistä enemmän arkisia asioita. Käsiteltävän datan ja tiedon määrä kasvaa. Ja tätä massadataa (big data) voidaan valistuneissa käsissä käyttää joko sellaisenaan tai analyysivaiheen jälkeen syötteenä uusille prosesseille. Toisaalta tietoturvaan, valvontaan ja kyberturvallisuuteen liittyvät Samsungin Gear VR –lasit vievät 3D-elämyksen kohti uusia ulottuvuuksia. 16 | TIETOA. 2 : 2014 kysymykset herättävät huolta ja kriittisiä kysymyksiä. Pelillisyyden (gamification) ohella jo pitkään visionäärien huulilla olleet lyhenteet VT (virtuaalitodellisuus) ja 3D ovat myös saaneet uutta uskottavuutta. Esimerkiksi Oculus Rift -virtuaalitodellisuuslasit ja äskettäin julkaistu Samsung Gear VR muodostavat jo nyt sellaisen 3D-kokemuksen, että vähitellen voidaan puhua ”jokamiehen virtuaalitodellisuudesta”. Moni nyt hiirtä, kuvaruutua ja näppäimistöä tarvitseva asia hoituneekin lähivuosina tanssimalla, pelaamalla tai nyrkkeilemällä. Lisätty tai laajennettu todellisuus (augmented reality) on tulossa suurelle yleisölle tutuksi muun muassa Google-lasien kautta. Lisätyn todellisuuden ratkaisuilla luodaan näkymiä, joissa tietokoneella tuotettua informaatiota ja visualisointia yhdistetään näkymään oikeasta, autenttisesta reaali ympäristöstä. Luovan tietotyön muutoksia Uuden teknologian muutosvoima ja säteilyvaikutus muuhun yhteiskuntaan on merkittävä. Tietotekniikka ja digitaalinen tekno logia ovat muuttaneet vuosituhannen vaihteen mediakulttuuria ja maailmankylän sosioteknisiä rakenteita niin määrällisesti kuin laadullisesti. Usein ihminen kuitenkin muuttuu usein hitaammin kuin tekniset apparaatit tai kyberneettiset järjestelmät hänen ympärillään. Se, mikä on teknisesti mahdollista, ei välttämättä ole sosiaalisesti hyväksyttävää tai mielekästä. Klassinen esimerkki voisi olla digitaalisen ajan etätyö: halua asiaan on runsaasti ja toimivat työkalut ovat jo olemassa, mutta joustavatko työelämän periaatteet ja rakenteet samalla tavalla? Tietotyön digitalisoituminen ja automatisoituminen ovat robotiikan ja verkostomaisen tiimityöskentelyn ohella keskeisiä tulevaisuuden trendejä. Tutkijan näkökulmasta kehitys tapahtuu pikemmin ”sekä että” kuin ”joko tai” -logiikalla. Verkkokirjat ja e-julkaisut eivät ole syrjäyttäneet painettua sanaa, vaan ne elävät julkaisu- ja kustannusalan ekosysteemeissä rinnakkain. Toisaalta muutos on ollut merkit- tävä: perinteiset painotuotteet ovat kohdanneet viime vuosina paljon haasteita. Toinen esimerkki: verkkokaupoista ja Netflixin kaltaisista suoratoistopalveluista huolimatta myös perinteiset elokuvateatterit voivat hyvin (tosin yhä useammin popcornilla ja digitaalisella teknologialla vahvistettuina). Nykypäivän uusi on huomisen wanhaa Ei huomista ilman nykypäivää eikä uutta ilman wanhaa – asioilla on aina historiansa. Monet keksinnöt ja innovaatiot on ideoiden, skeemojen ja konseptien tasolla kehitelty jo kauan ennen kuin ne ovat valloittaneet kansainvälisiä markkinoita. Hyvä esimerkki on nyt jo arkiseksi kuluttajatuotteeksi muodostunut tabletti. Ideana tabletin tapainen laite ja kuvapuhelin esiteltiin jo yli neljä vuosikymmentä sitten Stanley Kubrickin klassikkoelokuvassa 2001: Avaruusseikkailu. Tabletin yhte- ydessä on myös syytä mainita Knowledge Navigator -idea, jonka Apple Computer esitteli jo 1980-luvulla (jolloin oli vielä tapana puhua ”aateekoosta”, atk-järjestelmistä ja atk-ammattilaisista). Apple tuotti teknologisen visionsa havainnollistajaksi verkosta löytyviä konseptivideoita, joita kelpaa edelleenkin katsella – ehkä myös tietty nostalginen lämpö sydämessä. Vieläkin aikaisemmin eli vuonna 1968 amerikkalainen tietokonealan tutkija ja visionaari Alan Kay oli esittänyt ajatuksia Dynabook-nimisestä, lapsille suunnatusta teknisestä laitteesta, jonka avulla päästäisiin tehokkaasti käsiksi digitaalisiin informaatioaarteisiin ja palveluihin. Trendit, heikot signaalit ja mustat joutsenet Tulevaisuudentutkijat eli ennakointikysymysten äärellä ammatikseen toimivat leipä- futurologit ja -futuristit tekevät trendikartoituksia, laativat skenaarioita ja harjoittavat systemaattista ennakointitoimintaa yhdessä eri yhteisöjen kanssa. Tulevaisuudentutkimusta kutsutaan englannin kielessä monikollisella ilmauksella futures studies. Suomeksikin olisi itse asiassa mielekkäämpää puhua monikossa tulevaisuuksien tutkimuksesta, sillä tulevaisuus on avoin pelitila. On myös osuvasti todettu, että olemme siirtyneet oraakkelien ja tietäjien ajasta keskustelun, dialogin ja vuorovaikutuksen aikaan. Näyttää siltä, että nykymaailma ja -markkinat ovat täynnä riskejä, kaaosta ja turbulenssia mutta myös positiivisia trendejä, uusia markkinoita ja mahdollisuusikkunoita. Lähihistorian yksi ydinopetus on se, että Berliinin muurin kaatumisen, uuden teknologian (kuten Internetin) tai suomalaisen peliteollisuuden menestystarinan kaltaiset asiat voivat nopeasti määritellä maailman- TIETOA. 2 : 2014 | 17 >> TYÖELÄMÄ TYÖELÄMÄ kuvamme, arvomme ja mentaliteettimme uudelleen. On myös kuvaavaa, että Nassim N. Talebin popularisoimasta ”mustasta joutsenesta” on tullut keskeinen osa aikalaissanastoa. Mustilla joutsenilla (black swans) ja villeillä korteilla (wild cards) tarkoitetaan epätodennäköisiä mutta toteutuessaan huomattavan voimakasvaikutteisia asioita tai ilmiötä. Viime vuosien finanssikriisit, Japanin tsunami jälkivaikutuksineen (keväällä 2011) tai vaikkapa kyberturvallisuuden alueella koetut viimeaikaiset haasteet voisivat olla esimerkkejä oman aikamme mustista joutsenista ja villeistä korteista. Ajat ja tilanteet muuttuvat. Tärkeää on ymmärtää, että it-ammattilaisten ja tietotyön tekijöiden on varauduttava yhä määrätietoisemmin erilaisiin kuviteltavissa oleviin tulevaisuuspolkuihin. Olennaista on myös luoda omaan tiimiin ja yhteisöön sellainen herkkyys ja toimintakulttuuri, jossa säilyy herkkyyden, luovuuden ja avoimen tulevaisuuden mahdollisuus. ”Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet voi keksiä” Futurologi Alvin Tofflerin keskeinen klas sikkoteos Future Shock (1970) on suomennettu jämäkästi otsikolla Hätkähdyttävä tulevaisuus (1972). Tulevaisuus onkin tunnetusti arvaamaton ja usein yllätyksiä täynnä. Harva uskoi Kiinan talouskasvuun ja markkinoiden huimaan kehitykseen vielä 1990-luvun puolivälissä, vaikka heikot signaalit tähän suuntaan selvästi osoittivatkin. Ja vielä äskettäin Ukrainassa vallitsi rauha. Miten voimme parhaiten valmistautua tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin? Erilaiset skenaariot ja tiekartat ovat keskeinen osa nykypäivän strategista suunnittelua, työyhteisön kehittämistä, innovaatiotoimintaa ja tuotekehitysprosesseja. Nobel-palkittu fyysikko ja insinööri, holografisen menetelmän kehittänyt Dennis Gabor (1900–1979) onkin osuvasti todennut, että tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta tulevaisuudet (huom. monikko) voi keksiä! Kun kalifornialainen tietokirjailija ja teknologian popularisoija Stewart Brand jul- 18 | TIETOA. 2 : 2014 Apotti herättää intohimoja ja tarjoaa toivoa työllistymisestä Teksti: Tiina Sandberg kaisi yli pari vuosikymmentä sitten MIT:n medialaboratorion eri tutkimusprojekteja koskevan visionäärisen teoksensa The Media Lab, kirjasi hän sen alaotsikoksi osuvasti Inventing the Future at MIT. Brandin teos on saanut eräänlaisen kulttikirjan luonteen, sillä se osui monissa visioissa ja näkökulmissa oikeaan. Minne matka, digitaalinen aika? On artikkelin loppulauseiden aika. Luova, innovatiivinen ja proaktiivinen lähtökohta ovat tärkeitä myös tietoalan ja tietotekniikan kehitysprosesseissa. Tulevaisuuksia paitsi tutkitaan ja ennakoidaan myös määrätietoisesti tehdään ja keksitään! n P erusterveydenhoidon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen tietojärjestelmät Helsingissä, Vantaalla, Kauniaisissa ja Kirkkonummella yhtenäistävä Apotti on massiivinen hanke, jonka eteneminen herättää intohimoja. Tavoitteena on käytettävyyden, hoidon laadun ja potilasturvallisuuden parantaminen sekä kustannuste- hokkuus niin potilaan, hoitohenkilökunnan kuin hallinnon ja johtamisenkin kannalta. Apotti tulee olemaan myös merkittävä työllistäjä tietoalalla niin hankintavaiheessa kuin käytössäkin. On selvää että nykyiset sosiaali- ja ter veysalan järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin pitäisi. Hoitavan lääkärin aika kuluu tie- tojärjestelmissä seikkailuun ja käyttäjätunnusten klikkailuun varsinaisen potilastyön kustannuksella. Tieto ei myöskään kulje perusterveydenhoidon ja erikoissairaan hoidon välillä. Yksinkertaistettuna Apotti tulee tarjoamaan ajantasaisen asiakas- ja potilastiedon paikasta riippumatta käyttäjäystävällisessä TIETOA. 2 : 2014 | 19 >> Pertti Nisonen TYÖELÄMÄ Mitä potilas hyötyy? Säästöjä on laskettu saatavan kymmeniä miljoonia vuodessa hoidon tasoa ja toimintojen tehokkuutta parantamalla. Hannu Välimäki toimii Apotin hankejohtajana. Työllistäjä ja vientituote Vaikka kotimainen Tieto putosikin kesällä hankintamenettelystä ja mukana on enää kaksi kansainvälistä toimijaa CGI ja Epic, tullaan työ kuitenkin tekemään Suomessa. Jouko Malisen mukaan Apotti on mahdollisuus, joka kannattaa käyttää. ”Uusien toimijoiden tulo Suomeen tarkoittaa uusia työpaikkoja ja uutta osaamistarvetta. Esimerkiksi elektroniikkainsinööreillä on hyvä peruskoulutus, mutta sovellusten rakentaminen sosiaali- ja terveysalalle on erilaista kuin mobiilisovellusten tekeminen. Väliin tarvitaan osaamista päivittävää muuntokoulutusta.” Hän näkee työllisyysmahdollisuuksia myös pidemmällä tähtäimellä: todennäköisesti koko valtakunnan 20 | TIETOA. 2 : 2014 l aajuisesti alan järjestelmät tullaan uusimaan. ”Samoin vientinäkymät ovat mahdolliset. Sosiaalialan yhdistäminen terveydenhuoltojärjestelmään on aivan uutta maailmanlaajuisesti. Kiinnostusta Euroopassa on jo olemassa.” Myös Välimäki kertoo, että hän käy jo puhumassa Apotista muissa Pohjoismaissa. Vientipotentiaali on todellinen. Apotti ei missään nimessä ole pelkästään yhden ison yrityksen tuote, vaan mukaan tarvitaan alihankkijoita ja konehuoneosaamista. Malinen toivoo, että myös pienet yritykset pääsivät hankkeeseen mukaan. Potentiaalia on niihin tarttuville – vuosiksi eteenpäin, Euroopan laajuisesti. järjestelmässä. Potilaalle tarjotaan mahdollisuus paitsi tutustua omiin tietoihinsa myös lisätä informaatiota itsestään ja tehdä muun muassa sähköisiä ajanvarauksia. Hoitohenkilökunta saa helppokäyttöisen muunneltavan työkalun, joka voi antaa myös muistutuksia ja herätteitä. Hallinnon ja kehittämisen kannalta yksi yhtenäinen tietokanta tekee mahdolliseksi tarkkaan kohdistetut toiminnot ja niiden seurannan. Hankkeen onnistumisen kannalta kriittisistä tulee olemaan ajoitus, toiminnallisuus ja rahoitus. Arviolta 350–435 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa maksavan hankkeen on laskettu maksavan itsensä 6–8 vuodessa takaisin. ”Säästöjä on laskettu saatavan kymmeniä miljoonia vuodessa hoidon tasoa ja toimintojen tehokkuutta parantamalla. Oleellista laskelmissa on kuitenkin se, joudutaanko vanhoja järjestelmiä ylläpitämään päällekkäin Apotin kanssa. Päällekkäisyys tulee kalliiksi”, Insinööriliiton edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen muistuttaa. Malinen on päättäjänä hankkeessa mukana Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja kaupunginhallituksen tietotekniikkajaostossa. Apotti-hankkeen hankejohtaja Hannu Välimäki on samoilla linjoilla mutta astetta optimistisempi, kuten toimenkuvaan kuuluu. ”Hyvä teknologia ja hyvä toimittaja sekä riittävä testaus vähentävät riskiä aikataulun venymisen suhteen. Hankintayksikön osaamiseen on laitettu paljon resursseja. Tiedämme, että menetämme järjestelmän taloudelliset hyödyt, mikäli joudumme käyttämään kahta järjestelmää päällekkäin.” Huippuunsa viety käytettävyys tavoitteena Terveydenhuollon it-hankinnoilla on Suomessa huono maine. Suurimpana syyllisenä •• Reaalikainen asiakastieto (potilastieto) aina saatavilla •• Lääkärin aika ei kulu järjestelmissä seikkailuun •• otilas voi itse täydentää omia tietojaan, esimerkiksi mittaustuloksia, ja lukea (osin) omaa potilaskertomustaan •• Muistutuksia esimerkiksi ajanvarauksista tai näytteenotoista •• Esimerkiksi vanhustenhoidossa tai päihdehuollossa asiakas on monesti sekä sosiaali- että terveydenhuollon asiakas. Kun tieto kulkee näiden välillä saumattomasti, hoito nopeutuu ja paranee. •• Viranomaiset tavoittavat paremmin ja kattavammin erityyppisiä (potilas)ryhmiä, riskiryhmien seulonta paranee ja hoitoketjut nopeutuvat •• Aluksi tiedon hyöydyntämiseen tarvitaan asiakkaan ja/tai potilaan kirjallinen lupa. Missä mennään? huonosti toimiville tietojärjestelmille pidetään ostamisen osaamisen puutetta. Onko jättikokoinen järjestelmä edes mahdollista saada toimimaan moitteettomasti ja käyttäjäystävällisesti? Välimäki sanoo, että lähtökohta Apotissa on ollut tehtyjen virheiden tunnistaminen ja niistä oppiminen. ”Olemme tehneet mittavia tuotevertailuja ja runsaan sadan käyttäjän toimesta käytettävyystestauksia hankintakilpailuun osallistuvien toimittajien kesken. Käytettävyyden lisäksi tärkeä ominaisuus on järjestelmän mukautettavuus. Emme halua tulevaisuudessa jäädä toimittajaloukkuun vaan käyttäjän on itse voitava modifioida tuotetta. Kuluvan syksyn aikana tarkentuu oston laajuus. Selvitämme muun muassa sitä, kuinka paljon pystymme hyödyntämään Apotissa olemassa olevan järjestelmän osia.” Välimäki kiistää, että kyseessä olisi liian iso järjestelmä ostettavaksi tai rakennettavaksi. ”Olemassa oleva järjestelmäkokonaisuus on jo iso. Ei ole tarkoitus rakentaa mitään tämän isompaa, vaan moduuleita, joilla on kaikilla sama tietokanta. Moduuleita jotka keskustelevat keskenään.” Hän pitää tärkeänä, että tuotannon aikainen päätöksenteko ja palvelu hallinnoidaan yhden yrityksen kautta. ”Kun ostamista ja käyttöönottoa hoidetaan yhdestä yksiköstä varmistetaan, että saamme yhden yhteisen Apotin.” n Keväällä 2014 mukana oli neljä tarjoajaa. Näistä Atos vetäytyi hankkeesta. Jäljelle jääneestä kolmesta tarjoajasta Apotin ohjausryhmä päätti esittää Epiciä ja CGI:tä syksyn jatkoneuvotteluihin. Kaikki hankintayksiköt ovat tehneet päätöksensä elokuun aikana ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Neuvottelukierros jatkuu vuoden 2014 loppuun, jolloin lopulliset tarjoukset pyydetään. Toimittaja valitaan ja sopimus tehdään kevään 2015 aikana. Pilotointia ja järjestelmän konfigurointia vuosina 2015–2016. Vuoden 2017 alussa ensimmäiset osat käytössä. Vuoden 2018 loppuun mennessä iso osa järjestelmästä käytössä. (Käyttöönotto porrastetusti 2016 alkaen.) Espoo ja kaikki muut nykyiset HUS-kunnat (yhteensä 20 kuntaa nyt mukana olevien lisäksi) voivat liittyä mukaan hankintaan ilman erillistä kilpailutusta neljä vuotta sopimuksen allekirjoituksen jälkeen KL-Kuntahankinnat Oy:n kautta. Apotti ennakoi sosiaalialan mukanaololla uutta Sote-lakia, jonka kantava idea myös on sosiaali- ja terveydenhoidon tiiviimpi integrointi. Varsinaisesti tuleva laki (sellaisena kuin se tämänhetkisenä luonnoksena on luettavissa) ei edellytä hankkeelta mitään muutoksia nykyiseen laajuuteen tai aikatauluihin. TIETOA. 2 : 2014 | 21 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ LAKIMIES VASTAA Jokainen on joskus flunssassa Teksti: Milla Pennanen Varallaolo, hälytystyö vai puhelinsoittokorvaus? Teksti: Tiina Kauppila, lakimies tilanne päällä, jolloin hänen on oltava läsnä ja tehtävä osuutensa – koska eihän siihen kukaan muu pysty tai ennätä. Etätöillä apua jaksamiseen Sairausloma on aina sairausloma. Silloin ei kuulu tehdä töitä. Joskus tavallinen flunssa voi muuttua sairauskierteeksi, jolloin kuntoutuminen vie paljon aikaan. Jos työnantaja joustaa, voidaan joissain tapauksissa sopia siten, että työntekijä voi työskennellä kotoa käsin sairausloman päätyttyä. Puhelin, sähköposti ja etäyhteyden mahdollistava ohjelma tai laite pelastavat monen työpäivän – ja omantunnon. n V iime syksynä astui voimaan vuosilomalain mahdollinen siirtäminen sairastumisen takia. Aiempi seitsemän päivän karenssiaika on siis poistunut, eli sairas tuessaan tai tapaturman sattuessa loman aikana voi työntekijä pyytää vuosilomansa siirtämistä heti sairastumisen ensimmäisen päivän jälkeen. Tästä on kuitenkin oltava asianmukainen todistus, eli lääkärin lausunto. Sairastuminen on täysin normaalia, mutta harvoin kuitenkaan iskee juuri vuosiloman aikaan. Jotkut työntekijät jättäytyvät kotiin heti pienemmänkin sairaustunte- 22 | TIETOA. 2 : 2014 muksen takia, toiset sinnittelevät aivan viime tippaan asti. Esimerkiksi syysflunssan yllättäessä kannattaa työntekijän kuulostella itseään: onko järkevää mennä töihin ja mahdollisesti altistaa kollegat saman taudin kouriin? Pitkittyykö paranemisaika, mikäli taudin nujertama ei lepää eikä hoida itseään? Monesti työpaikalle raahaudutaan nenä turisten ja hiki valuen pelkästään kehtaamisen vuoksi. Työntekijä ei kehtaa jäädä kotiin, koska työsuhde voi olla epävarmassa tilanteessa ja sen jatko voi olla työnantajalla mietinnässä. Tai projektissa on juuri nyt se Huomasitko, että kansallista etätyöpäivää juhlistettiin 19.9.2014. Sitä vietti virallisesti 18 317 työntekijää 318 eri yrityksestä ympäri koko Suomen. Työterveyslaitoksen, Johtamisen kehittämisverkoston, Akavan, Microsoftin ja DNA:n edustajista koostuva raati valitsi ensimmäistä kertaa vuoden etätyöjohtajan ja valinta osui Tiina Tapanaiseen LähiTapiolasta. Lisää etätyöpäivästä: http://www.etatyopaiva.fi A lallamme on enenevässä määrin esiintynyt tarvetta suorittaa työtehtäviä varsinaisen työajan ulkopuolella. Työehtosopimuksessamme on tällaisten tilanteiden varalta määräyksiä varallaolosta, hälytystyöstä sekä puhelinsoitto korvauksesta. Lisäksi säännöllisen työajan ylittävää työskentelyä koskevat lisäja ylityötä koskevat määräykset. Erilaisten korvausmuotojen erottaminen toisistaan ei kuitenkaan ole aina helppoa. Kun kyse on päivystysluontoisesta työstä, on usein työvoiman tarve järjestetty varallaolojärjestelmän kautta. Varallaololla tarkoitetaan sitä, että henkilö on sovitulla tavalla päivystysvalmiudessa ja hänet voidaan erikseen sovitulla tavalla kutsua työhön. Työehtosopimuksen mukaan siltä ajalta, jona henkilö on sidottuna olemaan asunnossaan tai muussa päivystysvalmiudessa, hänelle tulisi suorittaa puolet hänen tuntiansionsa mukaisesta palkasta. Varallaolokorvaus tulee maksaa vähintään neljältä varallaolotunnilta. Varallaoloaikaa ei pidetä työaikana, mutta jos henkilö varallaolon aikana kutsutaan töihin, muuttuu varallaolo työajaksi. Tällöin tulee tarkastella sitä, tapahtuuko työskentely henkilön säännöllisen työajan puitteissa, vai onko kyse lisä- tai ylityöstä. Sekä lisä- että ylityöstä ja niiden korvaamisesta on määrätty tarkemmin työehto sopimuksessa. On tärkeää, että varallaolon säännöistä on tarkasti sovittu paikallisesti. Olennaista on etenkin sopia siitä, miten varallaolo toteutetaan – varsin usein edellytyksenä on se, että henkilö on puhelimitse tavoitettavissa. Tärkeää on myös sopia siitä, missä ajassa päivystysvalmiudessa olevan henkilön tulee ryhtyä työhön. Reagointiaikoja sovittaessa on syytä miettiä, missä ajassa työntekijä tosiasiassa pystyy työhön tarttumaan. Merkityksellistä toki on se, edellytetäänkö työntekijältä siirtymistä työnantajan tai asiakkaan tiloihin, vai voiko työsuorituksen hoitaa etäyhteyden välityksellä. Järjestelytavastaan huolimatta varallaolo asettaa rajoituksia työntekijän vapaaajan käyttöön. Näin ollen on syytä tarkasti miettiä, kuinka paljon varallaoloaikaa yhden työntekijän harteille asetetaan. Työaikalain mukaan varallaoloajan pituus ja varallaolon toistuvuus eivät saa haitata kohtuuttomasti työntekijän vapaa-ajan käyttöä. Työehto sopimus ei aseta tähän seikkaan erillisiä rajoituksia, mutta yleisesti ottaen noin viikon varallaolojaksoa kuukautta kohden voidaan pitää kohtuullisena. Mikäli erillisestä varallaolosta ei ole sovittu, voi työntekijän työhön kutsu olla luonteeltaan hälytystyötä. Jos työntekijä saa hälytyskutsun ja hänen työsuoritustaan tarvitaan hänen jo poistuttua työpaikalta, tulee hänelle suorittaa vähintään tunnin palkka sekä hälytysrahaa työehtosopimuk- sessa erikseen säädetyllä tavalla. Joissakin tilanteissa työntekijän ei tarvitse ryhtyä työhön, vaan yhteydenotto työpaikalta on mahdollista selvittää pelkän puhelinkeskustelun perusteella. Paikallisesti on mahdollista sopia siitä, sovelletaanko puhelinsoittokorvausta koskevia määräyksiä myös henkilön tekstiviestein käymään keskusteluun. Jos työntekijä vastaanottaa työasioita koskevan soiton vapaa-aikanaan, tulee työntekijälle suorittaa korvauksena hänen yksinkertainen tuntipalkkansa yhdeltä tunnilta. Ilta-aikoina (kello 21.00–06.00) sekä mm. sunnuntaina soitosta on mahdollista saada yksinkertainen tuntipalkka kahdelta tunnilta siten kuin työehtosopimuksessa tarkemmin määrätään. Puhelinsoittokorvausta ei kuitenkaan suoriteta henkilölle, joka on varallaolijana. Mikäli yhteydenotto työpaikalta onkin hälytyskutsu, joka johtaa hälytystyön tekemiseen, ei myöskään tällöin erillistä puhelinsoittokorvausta suoriteta, vaan tällöin noudettavaksi tulevat hälytystyötä koskevat korvausmuodot. Edellä mainitusta varallaolosta, hälytystyöstä sekä puhelinsoittokorvauksesta on tietyissä rajoissa mahdollista sopia paikallisesti toisin. Tällaisessa tilanteessa sopimuksen työntekijöiden edustajana tekee luottamusmies. n TIETOA. 2 : 2014 | 23 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Jotta työyhteisön monimuotoisuus toimisi voimavarana, pitää työntekijöiden yhdenvertaisuus, eli samanarvoisuus, olla kunnossa. Yhdenvertaisuudesta työelämässä on myös säädetty Suomen perustuslaista lähtien: kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä. Myös esimerkiksi yhdenvertaisuuslaki, tasa-arvolaki ja työsopimuslaki puuttuvat luonnollisesti tähän asiaan. Monimuotoinen työyhteisö on suuri rikkaus Teksti: Milla Pennanen T yöyhteisön monimuotoisuudella tarkoitetaan työntekijöiden muodostamaa kokonaisuutta, joka koostuu monesta erilaisesta tekijästä. Sen perustekijöinä pidetään esimerkiksi sukupuolta, etnisyyttä, kulttuurista taustaa ja ikää. 24 | TIETOA. 2 : 2014 Myös persoonallisuus on oma tekijänsä monimuotoisuudessa, eikä kahta samanlaista voi edes löytyä. Henkilöstön monimuotoisuutta pyritään hyödyntämään yhtenä organisaation voimavarana, ja oikein johdettuna se voi olla yksi yrityksen kilpailuvalteista, jolla tuodaan huomattavaa etuutta niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Työntekijöiden erilaisuuden kunnioittaminen edellyttää kuitenkin avointa organisaatiokult tuuria. Ikäsyrjintä koskettaa kaikkia IT-alalla syrjintää kuitenkin tapahtuu. Suurimpana ja näkyvimpänä syrjinnän kohteena on ollut iäkkäämmät, 50 vuoden ylittäneet työntekijät. Etenkin yt-tilanteissa irtisanomisten ja lomautusten kohteena on ollut valitettavasti työuransa loppupuolella olevat henkilöt. Mistä johtuu, että työkokemusta ja osaamista työnantaja ei enää arvostakaan? Nuorempia työntekijöitä pidetään helposti energisinä, joustavina ja dynaamisina. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan vanhemmaksi tullaan koko ajan vain myöhemmällä iällä, jolloin opiskelujen jälkeen voidaan siirtyä tehokkaasti heti mukaan työ elämään. Nuoret ovat nälkäisiä ja jaksavat paremmin. Nuorekkuutta symboloivat piirteet voivat kuvata myös iäkkäämpää työn tekijää, jolla on yhtälainen nälkä ja halu tehdä töitä kuin nuorella. Työnantaja valitettavasti unohtaa sen, että nuorten ja vanhempien työntekijöiden osaaminen usein tukee toinen toisiaan. Nuorempi oppii uusia asioita helposti muistamalla ne ulkoa, vanhempi taas liittää uuden asian aiemman oppinsa rinnalle. Mentoritoiminnalla vanhempi ja koke- Laissa mainitut syrjintäperusteet: •• •• •• •• •• •• •• •• •• etninen alkuperä sukupuoli kieli uskonto mielipide vammaisuus seksuaalinen suuntautuminen terveydentila tai jokin muu henkilöön liittyvä syy Työsyrjintä on laissa rangaistava teko. neempi työntekijä voi siirtää arvokasta tieto-taitoaan uudelle sukupolvelle ja jakaa näin tehokkaasti osaamistaan. Vaikkakin IT-alalla tapahtuu koko ajan jotain ja uusia keksintöjä ja ohjelmistoja tulee markkinoille, on vanhemmalla kollegalla tarjota esimerkiksi uusimpien javavinkkien tilalle toimintatapoja hankalienkin asiakkaiden kanssa tehtävän yhteistyön hoitamiseksi tai projektien tehokkaan ajanhallinnan ja koordinoinnin parhaat käytännön vinkit. Myös monet IT-palveluja ostavassa asemassa olevat yritykset arvostavat kokemusta ja projekteihin halutaan mukaan osaajia ja ammattilaisia. Jos kokenut työvoima syrjäytetään, jää nuorempi sukupolvi vailla arvokasta esimerkkiä ja menettää mahdollisuuden kommunikoida pitkän linjan ammattilaisten kanssa. Ikääntyneen työntekijän osaaminen on osattava tunnistaa ja muodostaa kokonaiskuva vuosien varrella oppimista pienistä kikoista ja omaksutuista taidoista. Työnantajat ovat avainasemassa auttamassa työntekijöiden hiljaisen osaamisen kartoittamisessa ja hyödyntämisessä, muutoin yrityksellä on vaarana menettää äärimmäisen arvokasta tietopääomaa. Miten syrjintään voi puuttua Henkilöstönedustajan roolissa olevan työntekijän tulee puuttua havaittuun syrjintään heti, joten asiasta tulee ilmoittaa esimerkiksi hänelle tai vaihtoehtoisesti työnantajan edustajalle. Henkilöstönedustaja, kuten esimerkiksi luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu, neuvottelee asiasta työnantajan kanssa ja pyrkii saamaan epäkohdan korjaavan neuvottelutuloksen. Väärin tai epäasiallisesti kohdeltua työntekijää tulee tukea ja ottaa tarvittaessa yhteys liittoon tai työsuojeluviranomaisiin. Ulkopuolisen avun pyytäminen on erityisen perusteltua ja järkevää silloin, kun tilanteen vakavuus sen vaatii. Tämä voi olla esimerkiksi silloin kun työnantajan kanssa ei päästä toivottuun neuvottelutilanteeseen tai tilanne on muutoin kovin tulehtunut. n Lähteet: Hyvä työ, Eväitä työhyvinvointiin, julkaisija Suomen Mielenterveysseura Mahmoud, Mertsi ja Maija. Monimuotoinen työyhteisö ja syrjimätön työn arki, julkaisija SAK, EK, STTK ja AKAVA Tilastokeskus, Hyvinvointikatsaus 2013/4 TIETOA. 2 : 2014 | 25 PIIRITOIMINTA PIIRITOIMINTA Panosta puumaan ja pantteriin Terveisiä piiritoiminnasta! Teksti: Minna Anttonen 26 | TIETOA. 2 : 2014 Riikka Isotalo I nsinööriliiton uudenmaan piiri sponsoroi Systeemityöyhdistyksen seminaaria syyskuun alussa eläkeratkaisukeskustelun käydessä kuumimmillaan. Niin sanotulla Sponsorirastilla osallistujien tehtävänä oli miettiä keinoja työhyvinvoinnin lisäämiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen. Eläkeiän nostamista ei saanut ehdottaa. Keskusteluissa tuli ilmi työelämän ristiriita. Työnantajat patistavat ikääntyviä työntekijöitä eläkkeelle. Yt-neuvotteluissa eläkeikää lähestyvät valikoituvat irtisanottaviksi tai heille ehdotetaan pakettia. Harva yritys myöskään palkkaa yli 55-vuotiaita. Joidenkin mielestä ikärasismin raja oli paljon alempi, 50 tai jopa 40 vuotta. Julkisuudessa sitten ihmetellään kestävyysvajetta ja alhaista eläköitymisikää. Useiden iäkkäämpien seminaarilaisten mielestä nuoret esimiehet eivät osaa hyödyntää vanhempien työntekijöiden osaamista. Heistä myös tuntui, että he eivät pääse samaan tapaan koulutuksiin kuin nuoremmat. Se syö työmotivaatiota. Jatkokouluttamista ei saa lopettaa liian aikaisin. Muutamat osallistujat olivat itse jo eläkkeellä tai osa-aikaeläkkeellä. He kehuivat osa-aikaeläkejärjestelmää ja ehdottivat, että yli 60-vuotiailla voisi olla automaattisesti oikeus lyhyempään työaikaan joko työpäivää tai työviikkoa lyhentämällä tai lomia pidentämällä. Osa-aikatyöstä ja osa-aika yrittämisestä pitää tehdä kannattavia vaihtoehtoja. Merkittäväksi työssä ja työelämässä viihtyvyyttä lisäävänä tekijänä mainittiin työn ja työaikojen joustavuus sekä se, että työn tekijän saa itse vaikuttaa oman työnsä sisältöön. ”Pitäisi saada tehdä sitä, minkä osaa ja mistä tykkää.” Jo eläkkeellä olevat halusivat rohkaista työikäisiä siirtymään toisenlaisiin tehtäviin työpaikan sisällä tai vaihtamaan kokonaan uuteen ammattiin. He muistuttivat, että muutos olisi tehtävä ajoissa, ennen kuin Uudenmaan piirin uusi maskotti vilahtelee jatkossa piirin tapahtumissa ja mainonnassa. Systeemityöyhdistyksen eli Sytyke ry:n perinteinen laivaseminaari kokosi suuren joukon tieto työläisiä yhteen pohtimaan tällä kertaa työn tuottavuuden nostamista uudelle tasolle. palaa entisessä työssä loppuun. Nuoremmat seminaarilaiset puolestaan suhtautuivat kriittisesti vanhemman väen muutosvastarintaan. ”Muutosten hanskaamiseen ja oppimisahdistuksen käsittelyyn on otettava kaikki keinot käyttöön”, vaati eräs heistä. Muutosvastarinta nähtiin työhyvinvointia haittaavana tekijänä. Koska seminaariin osallistui tietotyöläisiä, tuli ideoita myös tietotekniikan hyväksikäytöstä työssä jaksamisen apuna. Big datan avulla voidaan henkilöitä kutsua kohdistettuihin seulontoihin. Näin sairaudet saadaan diagnosoitua ajoissa ja voidaan mahdollisesti ehkäistä pitkiä sairauspoissaoloja ja vähentää sairauden vuoksi eläköitymistä. Datan keräämisessä kunnolla yhteen toimivilla terveydenhuollon tietojärjestelmillä on iso rooli. Työeläkeyhtiöt voisivat entistä enemmän ja eri tavoin tukea yritysten tyky-toimintaa. Virkistyspäivät ja yhteinen tekeminen vaikuttavat yrityksen henkilöstön asenteeseen. Positiivisuus auttaa jaksamaan ja antaa eväitä kehittää työyhteisöä. Ikäsyrjintä on saatava pois laista. Tällä keskustelijat viittasivat yli 53-vuotiaiden korkeampaan eläkemaksuun. Eläkemaksun on oltava samansuuruinen kaikille työntekijöille. Tai miksi se ei voisi olla vaikka alempi yli 53-vuotiaille? Ikääntyvien työntekijöiden työssä käymiseen tulisi kannustaa, ei rangaista. Ammattikorkeakoulut saavat rahaa valmistuvista opiskelijoista. Eikö kesken opiskelun töihin menevät tulisi rinnastaa valmistuneisiin ja palkita opinahjoa myös heistä? Opiskeluaikana työskentelevä tekee todennäköisesti pidemmän työuran kuin pelkästään opiskeluun keskittyvä. Osallistujat peräänkuuluttivat yritysten yhteiskuntavastuuta. Työllisten määrä on saatava nousuun. ”Antakaa töitä suomalaisille älkääkä siirtäkö niitä Intiaan”, kuului selkeä viesti. Myös asennemuutosta kaivattiin. Ikääntyvien työntekijöiden osaamisen arvostamisen lisäämiseksi voitaisiin tehdä valtakunnallinen kampanja. Sen sloganiksi ehdotettiin ”Työnantaja: Panosta puumaan ja pantteriin”. n Tietoalan toimihenkilöt on valtakunnallinen yhdistys, joka toimii myös alueellisesti yhteistyössä Insinööriliiton alueyhdistysten kanssa. Alueyhdistykset ja Tietoalan toimihenkilöt muodostavat yhdessä viisi piiriä, joiden tarkoituksena on järjestää alueellisesti tapahtumia ja koulutuksia sekä edistää alueen työntekijöiden tietämystä ammattiliittotoiminnasta ja liittoon kuulumisen hyödyistä. Uudenmaan piiri Hämeen ja Keski-Suomen piiri Uudenmaan alueella on noin 20 000 Insinööriliiton jäsentä, joista noin 3 500 kuuluu Tietoalan toimihenkilöihin. Suurin osa piirin ihmisistä kuuluu Insinööriliiton suurimpaan paikallisyhdistykseen Helsingin Insinööreihin. Pienemmät alueella toimivat valtakunnalliset yhdistykset ovat Julkisten alojen insinöörit (JIL), Pelastusalan toimihenkilöliitto (PTL) ja Insinöörilaulajat. Piiri järjestää syksyn suuren jäsentilaisuuden 28.10. Helsingissä Bio Rexissä, jossa on esiintyjänä suosittu stand up -koomikko Niko Kivelä. Lisätietoja Uudenmaan piirin toiminnasta: Tietoalan piiri edustaja, Uudenmaan piirin varapuheenjohtaja Milla Pennanen, milla.pennanen@tietoala.fi ja alueasiamies Minna Anttonen, minna.anttonen@uil.fi. Hämeen ja Keski-Suomen piiri kattaa koko Keski-Suomen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen sekä Kanta-Hämeen alueet. Piirin alueella on yli 1 400 Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Lisätietoja Hämeen ja Keski-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Tampereella Ilpo Komulainen, ilpo.komulainen@tietoala.fi ja Jyväskylässä Juha Reinisalo, juha.reinisalo@tietoala.fi. Piirin alueasiamies Olli Backman, olli.backman@uil.fi. Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri Itä- ja Kaakkois-Suomen piiri on melko laaja ulottuen Kotkasta Kuopioon ja Kouvolasta Joensuuhun. Siksi koko piirin tapahtumien järjestämistä ei ole pidetty realistisena. Piirin alueella on 600 Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Lisätietoja Itä- ja Kaakkois-Suomen piirin toiminnasta: Tietoalan piiriedustaja Lappeenrannassa Markus Saukkonen, markus.saukkonen@tietoala.fi ja Kuopiossa Ilpo Waljus, ilpo.waljus@tieto.com. Piirin alueasiamies Marjo Nykänen marjo.nykanen@uil.fi. Pohjois-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Kim Siniaalto, kim.siniaalto@tietoala.fi Piirin alueasiamies Anu Kaniin, anu.kaniin@uil.fi Asiamies Mikko Sormunen, mikko.sormunen@uil.fi Länsi-Suomen piiri Tietoalan piiriedustaja Marko Markkanen, marko.markkanen@tietoala.fi Piirin alueasiamies Timo Ruoko, timo.ruoko@uil.fi Piirien tapahtumista tiedotetaan pääasiallisesti sähköpostilla ja internetissä: www.tietoala.fi/tapahtumat ja http://www.ilry.fi/tapahtumat TIETOA. 2 : 2014 | 27 TYÖN TEKEMISEN EHDOT TUTUKSI Liiton jäsenyydessä on järkeä! Edunvalvonnalla rakennamme oikeudenmukaista työelämää ja turvaamme tulevaisuutta. Työehtosopimuspöydässä neuvottelemme palkastasi sekä palkansaajan oikeuksista. Tietoalalaisen edut: • Työehtosopimus (TES) • Oikeusturva • Lakimiespalvelut • Luottamusmies • Järjestökoulutus Luottamusmiehet, asiamiehet ja lakimiehet ovat tukenasi työpaikan ongelmissa. • Jäsentilaisuudet Henkilökohtainen neuvonta tarjoaa välineitä palkan parantamiseen ja uran hallintaan. • Jäsenhintaiset lomamökit Turvanasi ovat kattavat vakuutukset. • Pääsylippuja Saat kiinnostavaa luettavaa työstä ja elämästä. Käytössäsi on valikoima rahanarvoisia etuja. Paikallinen toiminta tarjoaa hyötyä ja huvia sekä mahdollisuuden verkostoitua. • Jäsenlehti • Tapahtumia • Hotellietuja • Pankki- ja vakuutusetuja • Matkavakuutus • Sanoma Magazinen lehtiedut • Toimenvälitys • Kursseja Insinööriliiton asiakaspalvelu Teksi: Minna Anttonen • Oppaita Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee arkisin klo 9–16 • Polttoaine-etu numerossa 0201 801 801. Sähköpostia voit lähettää • Vuokra-asuntoja osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi. • Alennuksia ja tarjouksia J LIITTYMISLOMAKE Haluan liittyä Tietoalan toimihenkilöt ry:n kautta Insinööriliitto IL ry:n jäseneksi. Postimaksu maksettu Omat tiedot Sukunimi______________________________________________________________________ Etunimi_______________________________________________________________________ Lähiosoite _____________________________________________________________________ Sähköposti ____________________________________________________________________ Työnantaja ____________________________________________________________________ Tehtävänimike _________________________________________________________________ INSINÖÖRILIITTO IL RY/TIETOALA Tunnus 5005120 Liityn myös IAET-työttömyyskassaan Nykyinen liitto ja työttömyyskassa__________________________________________________ Päiväys ja allekirjoitus ___________________________________________________________ 28 | TIETOA. 2 : 2014 Jos jäät työttömäksi tai lomautetuksi 00003 VASTAUSLÄHETYS os jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan, ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyys- tai lomautuspäivänä. Työttömäksi ilmoittautuminen on edellytys sille, että saat työttömyysturvaa. Huolehdithan ilmoittautumisesta, vaikka työnantajasi olisi maksanut sinulle tukipaketin. Ilmoittautuminen sujuu helpoiten TEpalveluiden Oma työnhaku -palvelun kautta. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta käyttää TE-toimiston verkkoasiointia, täytä tulostettava työnhakijalomake ja toimita se henkilökohtaisesti TE-toimistoon. Jos sinulla on yritystoimintaa, keskeneräisiä opintoja tai osallistut työllistymistä edistävään palveluun varmista, että TE-toimiston lausunnossa on otettu kantaa tilanteeseesi. Yritystoiminnaksi katsotaan myös maa- ja metsätaloustoiminta. Tarkista oman alueesi TE-toimistosta, miten kauan työn hakusi pysyy voimassa. Jos olet ollut vähintään 26 viikkoa työttömyyskassan jäsen ja työssä riittävän pitkän ajan, voit hakea ansiosidonnaista päivä rahaa. Jos et kuulu työttömyyskassaan tai edellä kerrottu työssäolo- tai jäsenyysehto eivät täyty, voit hakea Kelan peruspäivä rahaa tai työmarkkinatukea. Työssäoloehto täyttyy, jos sinulla on jäsenyysaikana vähintään 26 kalenteri viikkoa sellaista työtä, jossa työaika on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Lisäksi palkan on oltava vähintään työehtosopimuksen mukaista. Jollei alalla ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vähintään 1 154 euroa kuukaudessa. Ansiopäivärahaa voit hakea jo kahden viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen. Toimita hakemus työttömyyskassan sähköisen asioinnin kautta. Liitä hakemukseesi kaikki tarvittavat selvitykset. Huomioithan, että ansiopäivärahaa tulee hakea viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta haluat sitä maksettavan. Jos olet lomautettu, täytä hakemuksesi hakujaksostasi riippumatta aina täysiltä kalenteriviikoilta. Jatkohakemukset tulee toimittaa kassaan vähintään neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Toimita jatkohakemuksesi kassaan, vaikka et olisikaan saanut vielä päätöstä ensimmäisestä hakemuksestasi. Varmistaaksesi sujuvan asioinnin pidä yhteystietosi ajan tasalla. Jos työttömyyskassan etuuskäsittelijä tarvitsee lisätietoja hakemuksesi käsittelemiseksi, on hän yhteydessä sinuun ensisijaisesti sähköpostilla. Jos työttömyyskassasi on IAET-kassa, voit seurata hakemusten käsittelytilannetta kassan kotisivujen maksatustilanne-osiosta ja tarkastella eAsiointi-palvelussa oman hakemuksesi tietoja sekä tarvittaessa täydentää sitä. Huomioithan, että työttömyyskassa ja TE-toimisto eivät ilmoita työttömyydestäsi ammattiliittoon. Sinun on tehtävä se itse. Jos työttömyytesi tai lomautuksesi jatkuu yli kolme kuukautta, voit hakea alennettua Tietoalan toimihenkilöiden jäsenmaksua. Alennettu jäsenmaksu on 16 euroa kuukaudessa. n LÄHDE: www.iaet.fi Lisätietoja jäsenmaksun alennusten hakemisesta sivulta: 10 (Tietoala tiedottaa) TIETOA. 2 : 2014 | 29 TAPAHTUMAT HALLITUS Tietoalan toimihenkilöt ry:n syyskokous 29.11.2014 40-vuotisjuhlakiertue Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenet kutsutaan yhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen lauantaina 29.11.2014. Paikka: Insinöörit-Ekonomit -talo, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Ennen kokousta tarjotaan lounas ennakkoon ilmoittautuneille klo 12 alkaen. Kokous alkaa klo 13 ja päättyy noin klo 16. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Käsiteltävänä on mm. puheenjohtajan valinta kaudelle 2015–2016 ja hallituksen valinta kaudelle 2015–2016. Henkilövalintoja varten kokouksessa valitaan erillinen vaalivaliokunta. Kokouksen esityslista tulee luettavaksi lähempänä kokousta Tietoalan www-sivuille. Tietoala korvaa kohtuulliset matkakulut syyskokoukseen laskua vastaan tilaisuuden jälkeen. Kokouksen matkakuluja koskeva Tietoalan toimihenkilöiden Matkustusohje on luettavissa ilmoittautumisen yhteydessä. Tietoalan hallitus 2014 Varapuheenjohtaja: Juha Reinisalo, 040 524 6972 Sihteeri: Pirkko Venäläinen, 040 503 1680 Rahastonhoitaja: Ari Koskelin, 0400 697 057 Viestintävastaava: Nina Räsänen, 044 972 7298 Verkkoviestintävastaava: Mika Thynell, 050 529 1842 Tapahtumavastaava: Markus Saukkonen, 044 700 7245 Lomamökkivastaava: Mika Untolehto, 040 725 9024 17.9. Turku, Upseerikerho, Stand up 24.9. Lappeenranta, Old Cock, Nuijamies / Mielensä pahoittajat 9.10. Oulu, Insinööriliiton toimisto ja Teatteri Rio / Salaojitusta 30.10. Kuopio, ravintola Bierstube ja Kaupungin teatteri / M ielensäpahoittajat 30.10. Jyväskylä, Huoneteatteri / Kahden herran palvelija Talven mökkihaku! Kuvassa ylhäällä vasemmalta: Mika Untolehto, Jari Mörsky, Mika Thynell, Ari Koskelin, Markus Saukkonen, Markku Syrjälä, Timo Salonen, Jyrki Kopperi, Kirsi Huikarinen, Ilpo Komulainen, Nina Räsänen ja Seppo Tuomaala. Kuvassa alhaalla vasemmalta: Milla Pennanen, Tapani Hokkanen, Juha Reinisalo, Esa Koskinen, Pirkko Venäläinen, Marko Kovanen. Kuvasta puuttuu: Antti Manninen, Arto Alanen ja Sami Vuolanne. Puheenjohtaja: Esa Koskinen, 040 674 8362 40-vuotisen yhdistyksen historian kunniaksi järjestetään kevään suurjuhlan lisäksi pienempiä alueellisia juhlatilaisuuksia, joihin on kutsuttu lähialueiden jäseniä sähköpostitse sekä kutsu on jaettu Facebookin ja internetsivujemme välityksellä. Juhlatilaisuudet ovat jäsenillemme maksuttomia ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Jätä oma mökkihakemuksesi 14.10.2014 mennessä Tietoalan verkkosivuilla. Mökkejä on tarjolla talvikaudella viikoille 44–17 Kolilta, Messilästä ja Punkaharjulta sekä viikoille 48–15 kaksi mökkiä Leviltä. Mökkejä voivat hakea vain Tietoalan toimihenkilöiden jäsenet. Lisätietoja osoitteessa www.tietoala.fi tai www.facebook.com/Tietoala. Yhteystiedot Sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@tietoala.fi. Tiedotuskanavamme ovat: •• www.tietoala.fi •• Sähköiset uutiskirjeet •• www.facebook.com/Tietoala •• Tietoa-lehti 2 kertaa vuodessa Postiosoite: Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Tapahtumat Kaikki tapahtumamme julkaistaan internetsivuillamme lisätietojen ja ilmoittautumisohjeiden kera. Lisäksi niistä tiedotetaan muutaman kuukauden välein lähetettävässä sähköisessä uutiskirjeessä. 23.–26.10. 29.–30.11. Kirjamessut, Messukeskus, Helsinki Pikkujoulut, Baltic Queen, 22 h risteily Hki-Tallinna Kevään jäsenmatka on alustavasti 17.–19.4.2015, määränpää ilmoitetaan ennen joulua www-sivuillamme ja Facebookissa. Päätoimittaja Milla Pennanen, 050 302 8179 30 | TIETOA. 2 : 2014 TIETOA. 2 : 2014 | 31 Aki Aktivisti on luottamusmies ja pitää huolta omistaan. Tietoa. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Nina Räsänen Minna Anttonen Tiina Sandberg Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Paperi Solaris brite matta 65 g Tietoa-jäsenlehti ilmestyy vuonna 2015 kaksi kertaa. ISSN 2342-6160 Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Luitko jo lehden? Vinkki: vie se työpaikalle kollegalle tai kahvihuoneen pöydälle!