1. No category

Tietoa.
TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI
25
Suuri palkkatutkimus on valmis. Työntekijöiden tietoisuus oman
palkkatason vaativuudesta on liian vähäistä.
1 : 2014
28
Paikallinen sopiminen vaatii pelisäännöt.
Useimmiten aloitteen tekijänä on työnantaja.
Tietoalan
toimihenkilöt
– edunvalvontaa
jo 40 vuotta
Kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia! Katso lisätietoja sivulta 31.
1:2014
TÄSSÄ NUMEROSSA
Sisällysluettelo
4
Tietoalan 40-vuotisjuhlaa vietettiin 4.4. Esa Koskinen kertoi
yhdistyksen historiasta ja työehtosopimuksen taustasta.
4 Tietoalan toimihenkilöt ry – edunvalvontaa
jo 40 vuotta
7 Yhteistyö tuo menestystä
8 Monipuoliset koulutukset jäsenten etuna
9 Tietoala tiedottaa
11 Jäsentietojärjestelmä uudistuu
12 Uudet hallituslaiset esittelyssä
14 HED-päivät toi tietotekniikan palvelualan
edustajat yhteen
16 Monipuoliset koulutukset jäsenten etuna
17 Tietoalan toimihenkilöiden jäsenenä sinut on
vakuutettu kattavasti
18 Tietotyön musta vyö löytyy mittaamalla
20 Työsuojelutarkastus paljastaa työolosuhteet
21 Hyvä ruoka, hyvä työpäivä
23 Työ valuu vapaa-ajallekin
25 Palkkojen kehitys ylitti inflaation
27 Ajankohtaisia lakimuutoksia:
Työttömyysturvalain uudistus
28 Paikallinen sopiminen vaatii pelisäännöt
30 Tietoalan hallitus 2014
31 Tapahtumat
14
20
12
HED-päivät pidettiin
maaliskuussa. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi
lähes 100 tietotekniikan
henkilöstöedustajaa
yhteen.
Työsuojelutarkastuksia tehtiin pistokoemaisesti jopa 800
ICT-alan yritykseen
muutaman viime vuoden aikana. Tarkastuksissa havaittiin
vakavia puutteita
työaikakirjanpidossa.
Tietoalan hallitus sai
kaksi uutta jäsentä.
Seppo Tuomaala ja
Tapani Hokkanen
tuovat lisäpotkua
edunvalvontaan ja
jäsenhankintaan.
2 | TIETOA. 1 : 2014
Pääkirjoitus
Esa Koskinen
Tietoalan toimihenkilöt ry
Puheenjohtaja
PUHEENJOHTAJALTA
40-vuotisjuhlavuosi
Vuosi 2014 on Tietoalan toimihenkilöt ry:n 40. toimintavuosi, jota juhlistamme eri tavoin. Lehdessä toisaalla
on artikkeli 4.4. pidetystä 40-vuotisjuhlastamme. Juhlavuoden kunniaksi järjestämme syyskaudella eri paikkakunnilla jäsenillemme tilaisuuksia, joissa on vähän asiaa
ja hieman viihdettä. Toivottavasti sopivassa suhteessa,
jotta se kiinnostaa osallistumaan tilaisuuksiin. Tietoalahan on valtakunnallinen yhdistys ja haluamme juhlistaa
juhlavuottamme ympäri Suomen.
Tietoalan toimihenkilöiden toiminnan pääpaino on koko
yhdistyksemme olemassaolon ajan ollut jäsentemme
edunvalvonta ja sen tehostaminen. Pitkälle olemmekin
näissä 40 vuodessa päässeet alkuaikojen talokohtaisista sopimuksista, kun nykyään neuvottelemme yhdessä
YTN:n kanssa yleissitovaa työehtosopimusta. Tähän
ei kukaan yksin ole päässyt, vaan siihen on tarvittu
vuosien varrella kaikkien jäsenten ja aktiivien yhteistä halua ajaa ja kehittää sopimusalamme työehtoja
oikeudenmukaisiksi ja alallemme sopiviksi. Vaikka työehtosopimukseen on jo paljon saatu asioita, tulee sitä
jatkuvasti puolustaa ja pyrkiä korjaamaan niitä asioita,
jotka siitä puuttuu. Valmista työehtosopimuksesta ei
varmaan tule koskaan, koska sopimusosapuolet haluavat sopimuksilta eri asioita ja yhteiskuntakin kehittyy
koko ajan.
Vuoden 2014 20 euron palkankorotuksetkin ovat tulleet
jo palkkoihimme, jollei paikallisesti ole muuta sovittu.
Vaikkei tuo valtakunnan tasolla sovittu korotus nyt niin
kovin suuri olekaan, niin kuitenkin täytyy pitää huoli
siitä, että se tulee sopimusten mukaan työntekijöille.
Kustannukset nousevat tänä vuonna tuloja enemmän,
joten työntekijöiden nettopalkat tulevat joka tapauksessa laskemaan. Tällaisessa tilanteessa pienikin tulon
lisäys vaikuttaa aina edes jonkin verran ja ilman sitä
tulotaso laskisi vielä enemmän. Ensivuodeksi on valtakunnallisesti korotukseksi sovittu 0,4 % joten se on
toinen peräkkäinen vuosi, jolloin palkat eivät kovin paljoa nouse. Toivottavasti tilanne vuonna 2016 on jo sitten parempi ja päästäisiin tilanteeseen, jossa palkankorotusneuvotteluissa pystyttäisiin neuvottelemaan
korotukset, jotka nostaisivat palkkoja realisestikin.
Tällä hetkellä meillä Suomessa toitotetaan kaikista
tuuteista sitä, kuinka huonosti meillä nyt menee ja
kuinka kaikkia tavallisen kansalaisen etuja ja tuloja
pitäisi vain leikata ja heikentää. Eläkeiän korotusta
on nyt vaadittu jo pitemmän aikaa ”kaikilta asiaa tuntevilta tahoilta”. Vastakkaisia mielipiteitä ei tunnuta
päästettävän edes julkisuuteen, vaikka niitäkin perustellusti on. Ei pelkkä eläkeiän nosto mitään auta, jos
samanaikaisesti eivät ihmisten työurat pitene. Ei se ole
mikään ratkaisu, että ihminen irtisanotaan ennen eläkeikää ja sitten odotetaan pahimmillaan työttömänä
vuosia ennen kuin päästään eläkkeelle. Silloin eläke on
odotettua pienempi, koska työttömyyskausi on laskenut eläkkeen tasoa. Arvojen koveneminen ja eriarvoisuuden kasvu näyttävät olevan nykyajan trendi, jonka
toivoisi loppuvan. Eivät ihmiset ole yhteiskuntaa varten
vaan päinvastoin.
Hyvää alkavaa kesää kaikille!
TIETOA. 1 : 2014 | 3
TYÖELÄMÄ
Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokari kättelee Esa
Koskista. Taustalla Matti Häkkinen
ja Ismo Kokko.
Tietoalan toimihenkilöt ry
– edunvalvontaa jo 40 vuotta
T
eri oli Anne
äinen orkest
Illan ensimm
4 | TIETOA. 1 : 2014
a Enter Blue
luotsaam
Jääskeläisen
–jazzbändi.
ietoalan toimihenkilöt juhlisti 40-vuotista
taivaltaan perjantaina 4.4. perinteikkäässä
Ravintola Paasitornissa. Tilaisuuteen saapui yli 100 jäsentä, henkilöstöedustajaa ja muita
kutsuvieraita.
Juhlissa palkittiin ansioituneita Tietoalan
aktiiveja Insinööriliiton hopeisilla ansiomitaleilla.
Mitalin saivat Ari Koskelin, Esa Koskinen, Juha Reinisalo, Timo Salonen, Markku Syrjälä, Pirkko Venäläinen ja Sami Vuolanne.
Lisäksi mitalin saivat pitkäaikaiset Tietoalan
toimijat ja nykyään Insinööriliitossa työskentelevät alueasiamies Minna Anttonen ja edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen.
Tietoala kunnioitti hallituksessa pitkään toimineita, mutta sen äskettäin jättäneitä Turkka
Ahlstedtia ja Heikki Niemissaloa yhdistyksen
standaareilla. n
Historiaa:
V
Insinööriliiton varapuheenjohtaja Matti Häkkinen tervehtii
Tietoalan puheenjohtaja Esa Koskista. Taustalla 80-luvulla puheenjohtajana toiminut Alpo Salonen.
Illan juontajana hauskuutti Lorenz Backman.
Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Johanna Kinnunen
ja sihteeri Timo Kinnunen kättelevät Tietoalan sihteeriä
Pirkko Venäläistä.
uonna 1974 ATK-alalle perustettiin pitkään suunniteltu oma
yhdistys, ATK-alan Toimihenkilöt ry. Tietotekniikan ammattilaisia oli liittynyt Yleiseen toimihenkilöliittoon (YTL), joka käynnisti ATK-alan oman yhdistyksen perustamisen ja antoi siihen
taloudellista apua. Jäsenyyttä markkinoitiin aktiivisesti Suomen
suurimpien alan yritysten toimihenkilöille, joita olivat muun
muassa Tietotehdas, Tieto-Savo ja Tieto-Botnia. Tietotehdas
oli alan suurin työnantaja, ja sen työntekijöistä tulikin ATK-T:n
alkuvaiheiden ydinjäsenistö.
ATK-alan ensimmäinen sopimus oli ollut vuonna 1974 solmittu Tietotehtaan talokohtainen työehtosopimus, ja tätä
ennenkin YTL oli neuvotellut Tietotehtaalle palkkapöytäkirjoja. Vuonna 1976 yhdistettiin Tietotehtaan toimihenkilöitä
koskeva sopimus koko alaa kattavaan yleissopimukseen.
Keväällä 1977 YTL:n hallitus päätti, että ATK-T:n sopimuksesta
muodostetaan itsenäinen sopimus, joka irrotetaan YTL:n
runkosopimuksesta.
YTL muutti nimensä Erityisalojen toimihenkilöliitoksi.
ERTOon liittyi 1990-luvulla uusi atk-alan toimihenkilöryhmä
yhdestä yrityksestä, KT-Tietokeskuksesta, joka muuttui Novo
Groupiksi vuonna 1997. Nämä toimihenkilöt halusivat toimia
liitossa omana itsenäisenä jäsenyhdistyksenään.
Mutta vuoden 2002 lopulla ATK-T ja NOVO-H yhdistyivät
yhdeksi Tietoalan toimihenkilöt ry-nimiseksi yhdistykseksi.
Yhdistys sai samana vuonna lisää jäseniä siihen liittyneestä
Tietoväki ry:stä.
Jo vuonna 1997 ATK-palvelualan työehtosopimuksen
todettiin täyttävän yleissitovuuden kriteerit. Erilaisten valituskierrosten jälkeen se vahvistettiin vuonna 2003 valtakunnalliseksi, yleissitovaksi työehtosopimukseksi.
Nyt alalle oli saatu sopimus jota kaikkien alan yritysten on
noudatettava.
Siirtyminen Insinööriliittoon
Tietoalan toimihenkilöt ry käynnisti neuvottelut Uuden Insinööriliiton kanssa vuoden 2011 keväällä. Kesällä käytyjen
neuvotteluiden tuloksena laadittiin aiesopimus liittymisestä.
Jäsenkokous järjestettiin elokuulle 2011, jossa yhtenäisellä
päätöksellä yhdistys päätti siirtyä UIL ry:n jäseneksi. Tietoalan toimihenkilöt ry kävi Erton kanssa keskustelut jäsenten
siirtämisestä kerralla Uuteen Insinööriliittoon. Sopimusta ei
saatu aikaiseksi, vaan jokaisen henkilön oli tehtävä valtakirja siirtymisestä Insinööriliittoon. Valtakirjalla jäseniä siirtyi
hieman päälle 6 000 jäsentä. Ertoon jäin n. 1500 jäsentä.
Tietoalan toimihenkilöt ry on Insinööriliiton suurin valtakunnallinen jäsenyhdistys ja toiseksi suurin kaikista Insinööriliiton jäsenyhdistyksistä.
>>
TIETOA. 1 : 2014 | 5
TYÖELÄMÄ
Entiset puheenjohtajat Alpo Salonen ja Seppo Tiinonen kukitettiin juhlassa.
rtoi vuoroYmmi Hinaaja ke
Yllätysesiintyjä
uksesta.
im
op
os
a ja työeht
vaikuttamisest
Illan tanssiorkesterina toimi
Tero Rikkonen & Turmion Trio.
Heikki Niemissalo
ja Turkka Ahlstedt
palkittiin Tietoalan
numeroiduilla standaareilla.
Hopeisten insinöörimitalien jako
ja vuorossa Jouko Malinen.
6 | TIETOA. 1 : 2014
JUURI NYT
Yhteistyö luo
menestystä
Teksti: Elina Das Bhowmik
L
iiton näkökulmasta työelämä, kuten
työehtosopimuskaan, ei ole koskaan
täydellisen valmis. Aina on kehitettävää ja keskeneräisiä asioita. Yksi työehtosopimusneuvotteluissa kesken jäänyt aihe
oli henkilöstön edustajien asema ja paikallisen neuvottelun kehittäminen. Tämän
teeman työstämistä jatketaan työryhmässä. Asia on meille tärkeä, koska työpaikoilla
sopimukset punnitaan, käytännöt luodaan
ja työntekijöiden asioita viedään eteenpäin. Tässä työssä henkilöstön edustajan
rooli on merkittävä.
Henkilöstöedustaja joutuu monesti
koviin paikkoihin toimiessaan työntekijöiden äänitorvena, tukipilarina ja ukkosenjohdattimena. Yksin se voi käydä raskaaksi. Oli kyseessä kuinka täydellinen
työpaikka hyvänsä, ihmisten välisiltä erimielisyyksiltä ja työntekijöiden ja johdon
välisiltä näkemyseroilta ei voi välttyä.
Se miten tilanteet hoidetaan, luo työpaikan hengen, synnyttää luottamusta tai
epäluottamusta. Olen havainnut, että
suomalainen työelämä kaipaa parempaa
vuorovaikutusta. Mitä selkeämmät vuorovaikutus- vaikuttamiskanavat työpaikoilla
on, sitä parempiin tuloksiin on mahdollista
päästä.
Kun Suomessa etsitään esimerkkiä ja
hyviä käytäntöjä, katseet kääntyvät usein
Saksaan. Eikä ihme, Saksa menestyy, ja
monella saralla maa on hoitanut asiansa
mallikelpoisesti. Yksi näistä asioista on
henkilöstön asema työpaikoilla. Saksassa
on lainsäädännön kautta panostettu sii-
hen, että vuorovaikutus henkilöstön ja
johdon välillä toimii mahdollisimman hyvin.
Kävin helmikuussa Rüsselsheimissa
Opelin tehtaalla, joka on yksi Saksan suurimmista autotehtaista. Siellä ovat myös
Opelin pääkonttori ja suunnittelukeskus,
jossa autot ja niiden sisältämä teknologia
suunnitellaan. Henkilöstöä on kaikkiaan
15 000.
Rüsselsheimissa on pitkät perinteet
autojen valmistukselle; Adam Opelin
perustamalla tehtaalla ensimmäinen auto
tehtiin jo 1800-luvulla. Myös työntekijöiden vaikuttamisella on pitkät perinteet.
Opelilla valitaan joka neljäs vuosi edustajat
työneuvostoon, joka on työpaikalla toimiva
henkilöstön sopimus- ja neuvotteluelin.
Opelin työneuvosto koostuu 41 henkilöstön edustajasta, jotka hoitavat työntekijöiden asioita päätoimisesti. Useat
työneuvoston jäsenet ovat luottamusmiehiä, mutta eivät kaikki. Neuvostolla
on oma toimisto ja tilat.
Rüsselsheimissa työnantaja halusi
tehdä suunnittelijoiden kanssa 40 viikkotunnin sopimuksia työehtosopimuksessa
olevan 35 tunnin sijaan. Työneuvostossa
sopimus syntyi, mutta niin, että viikkotuntimäärän vastineeksi johto lupasi kirjallisesti tarjota töitä vuoteen 2018 saakka.
Työneuvosto on puurtamisellaan saanut
myös nostettua yli 3000 suunnittelijan
palkan tasolle, jossa sen saksalaisen palkkaluokkajärjestelmän mukaan kuuluu olla.
Porukka on pysynyt tyytyväisenä, eikä ole
vienyt osaamistaan kilpailijoille.
Vaikka en pidä todennäköisenä, että
Suomessa siirryttäisiin yhteispäätösmenettelyyn, nämä ovat inspiroivia esimerkkejä yhdessä sopimisen mahdollisuuksista.
Työpaikoilla voidaan saavuttaa paljon, jos
eteen tulevia tilanteita pohditaan ja ratkaistaan aidosti yhdessä. Vaikuttamisen
tunne ja kuuleminen taatusti parantavat
työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista yhdessä sovittuihin asioihin.
Saksassa henkilöstö on vahvasti
mukana tekemässä yritykselle parempaa
tulosta. Siellä ymmärretään, että aina parhaimmat ideat ja toimivimmat käytännöt
eivät aina synny hallituksen huoneessa.
Tästä me voisimme ottaa oppia Suomessa.
Saksalaisella yhdessä toimimisen mallilla on saatu paljon hyvää aikaan. Meilläkin
on aika tietoalalla parantaa henkilöstön
vaikuttamisen mahdollisuuksia luomalla
lisää tilaisuuksia dialogiin yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Aloitetaan siitä,
että jokaisella työ- ja toimipaikalla henkilöstöllä on mahdollisuus valita oma edustaja. Sen lisäksi pohditaan asioita porukalla. Yhteistyöstä löytyy menestyksen
avain. n
TIETOA. 1 : 2014 | 7
TIETOALA TIEDOTTAA
Ystävänpäiväseminaarissa paikalla olivat mm. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tietoalan hallituksen jäsen ja tilaisuuden panelisti
Tapani Hokkanen, HCL Technologies.
Ystävänpäiväseminaari
Neljäs perättäinen Ystävänpäiväseminaari pidettiin perjantaina
14.2.2014 Hotelli Seurahuoneessa Helsingissä. Yleisöä oli paikalla
lähes 50 henkilöä jotka edustivat monipuolisesti niin työntekijöiden kuin työnantajan osapuolia.
Insinööriliiton asiamies Elina Das Bhowmik toimi tilaisuuden
avaajana. Tulevaisuustutkija Sam Inkinen huolehti juontajan tehtävistä ja kertoi samalla tulevaisuuden näkymistä ja omasta työstään.
Tilaisuus alkoi yllätysohjelmalla, jossa Meetin.gs yrityksen toimitusjohtaja Teemu Arina Alankomaista ja hänen tiiminsä Bangkokista hyödynsivät suoraa videoyhteyttä tilaisuudessa havainnollistaen ajatusta siitä, ettei työn tekeminen ole sidottu aikaan
8 | TIETOA. 1 : 2014
tai paikkaan. Täysi tuvallinen yleisöä antoi paljon positiivisia kommentteja ja keskustelu oli pitkin tilaisuuden hyvin aktiivista.
Tilaisuuden pääaihe oli IT-alan tulevaisuus, josta järjestettiin
paneelikeskustelu, jossa olivat mukana muun muassa Pertti Porokari ja Tietoalan hallituksen jäsen Tapani Hokkanen. Panelistit ja
yleisö olivat yleisesti ottaen sitä mieltä, että Suomessa on paljon
IT-osaamista, mutta kaikki yritykset eivät välttämättä hyödynnä
sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös useampien kommenttien ja kokemusten kautta tuli esiin se, että monikulttuurisessa
ympäristössä työskentely antaa parhaillaan sekä suomalaisille
että ulkomaisille kollegoille paljon. n
TIETOALA TIEDOTTAA
Jäseneksi liittyminen
yhdellä puhelinsoitolla
Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liittyminen käy nykyään jo pelkän puhelinsoiton avulla. Insinööriliiton asiakaspalvelu on avoinna
arkisin kello 9-16 välisenä aikana.
Jäsenyys astuu voimaan heti.
Tarvittaessa jäseneksi liittyminen käy myös lähettämällä sähköpostiviesti asiakaspalveluun. Siinä
tulee kertoa oma nimi, yritys ja
yhteystiedot. Jäsenmaksun työnantajaperintälomakkeen voi tulostaa
suoraan liiton internetsivuilta jäsenyys-kohdasta.
Tietoalan
40-vuotisjuhlakiertue
Järjestämme tämä vuoden aikana juhlavuoden kunniaksi useilla eri paikkakunnilla tilaisuuksia. Paikkakunnat ja
päivämäärät ilmoitetaan sähköisillä
uutiskirjeillä, Facebookissa ja osoitteessa www.tietoala.fi. Kiertueen on
suunniteltu pyörähtävän käyntiin jo
kesän aikana.
Nähdään taas ICTexpo:ssa!
Tietoalan toimihenkilöt on mukana ICTexpo 2014 –tapahtumassa
7.–8.5. Helsingin Messukeskuksessa. Pohjoismaiden suurin ITtapahtuma on täynnä innovaatioita, inspiraatiota ja informaatiota. Samaan aikaan Messukeskuksessa on käynnissä Esimies &
Henkilöstö –messut.
Ständimme löytyy koordinaateista 5c23. Tule tervehtimään
hallituksemme jäseniä ja muita aktiivisia toimijoitamme!
Onko paperikalenteri sinulle turhake?
Viime vuonna yli 1 600 Insinööriliiton jäsentä ilmoitti,
ettei enää halua liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria.
Yhä useampi on siirtynyt käyttämään sähköistä kalenteria. Menot ja merkinnät kulkevat mukana kännykässä tai
tietokoneella eikä taskukalenterille ole enää käyttöä.
Jos et halua enää liiton taskukalenteria, peruuta se
9.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa
www.ilry.fi/kalenteri.
Peruutuksen teossa tarvittavat tiedot ovat nimi,
sähköpostiosoite sekä jäsennumero.
Viime vuonna tehdyt peruutukset ovat edelleen
voimassa eikä niitä tarvitse uusia.
Muista hakea jäsenmaksualennus ajoissa
Alennettua jäsenmaksua tulee itse hakea Insinööriliitosta. Alennuksen vuoden 2014 jäsenmaksulle myönnetään, mikäli alennukseen oikeuttava kriteeri (esimerkiksi palkaton ajanjakso) kestää
yli kolmen kuukauden ajan.
Jäsenmaksualennuksen hakemista varten tulee täyttää sitä
koskeva lomake ja toimittaa todiste, esimerkiksi lomautustodistus, lomakkeen mukana.
Alennukseen oikeuttavat syyt:
• työttömyys/lomautus
• varusmies-/siviilipalvelu
• pitkäaikainen sairaus
• perhevapaa
• eläkkeelle siirtyminen
• vuorotteluvapaa
• muu vastaava syy
Jäsenmaksualennuksesta voi kysyä lisää Insinööriliiton asiakaspalvelusta ja lisätietoja jäsenmaksuista löytyy myös Insinööriliiton sivuilta, www.ilry.fi.
TIETOA. 1 : 2014 | 9
TIETOALA TIEDOTTAA
HED
Sähköiset vaalit
Lähestyvätkö luottamusmiesvaalit? Monipaikkaisella
tai hajaantuneella organisaatiolla yhden yhteisen luottamusvaalipäivän järjestäminen voi tuottaa hankaluuksia. Insinööriliiton avustuksella on mahdollista järjestää
vaalit turvallisesti ja luotettavasti myös sähköisesti.
Saat vaalit järjestettyä ottamalla yhteyden alueelliseen
Insinööriliiton asiamieheen tai asiakaspalveluun.
Päivitämme henkilöedustajien rekisteriämme
Toimitko Tietoalan toimihenkilöt ry:n henkilöstöedustajana, mutta et saa kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettämme tai kutsua erilaisiin koulutustilaisuuksiin? Ilmoittaisitko osoitteeseen info@tietoala.fi seuraavat tiedot:
•
•
•
•
yritys, jossa työskentelet
nimesi
henkilöstöedustajan roolisi
toimikautesi pituus
Jos et enää toimi näissä tehtävissä ja saat HED-uutiskirjeemme, ilmoitathan siitäkin sähköpostitse.
Mitä kaikkea saat jäsenmaksulla
• Jäsenmaksu on enimmillään 35,50 euroa kuussa ja
426 euroa vuodessa. Tästä saa automaattisesti liiton
ilmoittamana noin 40 % veronpalautuksena takaisin.
• Nettokustannus jäsenyydestä on näin ollen vain 255
euroa. Se sisältää työttömyyskassamaksun, joka on
veroedun jälkeen noin 50 euron osuus jäsenmaksusta.
• Jäsenyyteen kuuluu liiton palvelut ja koulutukset työsuhdeasioissa ja uraan sekä palkkaukseen liittyen.
• Vakuutusturva on vähintään 100 euron arvoinen. Matkavakuutus sisältää myös lapset sekä matkatavaravakuutus
puolison ja lasten matkatavarat. Tapaturmavakuutus on
kattava, eikä työelämän vastuu- ja oikeusturvavakuutusta
edes saa muuten kuin liittojen kautta.
• Tietoalan mökkejä vuokraamalla saat helposti sadan euron
säästön, tapahtumiin osallistumalla kymppien edun.
• Yksityiselämän oikeusasioissa (mm. perhe- ja rikosoikeus)
saat maksutonta puhelinapua Asianajotoimisto Bützowiltä. Palvelu on helposti usean kymmenen euron arvoinen.
• Tietysti etuihin kuuluu myös Tietoalan lehden lisäksi Insinööriliiton oma lehti ja vuosikalenteri. Tekniikka ja Talous
–lehden saa myös edulliseen jäsenhintaan.
• Ja vaikket hyödyntäisi jäsenetujasi, pelkällä jäsenmaksullasi tuot Tietoalan toimihenkilöille ja Insinööriliitolle joukkovoimaa, jonka avulla neuvottelemme sinulle paremman
työehtosopimuksen ja korkeampia palkankorotuksia.
Jäsenkilpailun voittaja ja uusi kilpailu
Arvoimme viime vuonna jäseneksi liittyneiden kesken Google
Nexus –tablettitietokoneen. Voitto osui Katille Helsinkiin.
Toteutamme saman myös tänä vuonna, eli arvomme kaikkien 1.1.2014–31.1.2015 kesken liittyneiden uusien jäsenten
kesken tablettikoneen.
Asiakaspalvelu jäsenten tukena
Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee kaikissa jäsenyyteen, työsuhteeseen ym. liittyvissä kysymyksissä arkisin
klo 9-16 numerossa 0201 801 801. Sähköpostia voit
lähettää osoitteeseen asiakaspalvelu@ilry.fi.
Kesän aukioloajat näkyvät Insinööriliiton verkkosivuilta.
Tiedotuskanavamme ovat:
www.tietoala.fi
Sähköiset uutiskirjeet
www.facebook.com/Tietoala
Tietoa-lehti 2 kertaa vuodessa
10 | TIETOA. 1 : 2014
Tietoala nyt myös Youtubessa
Tietoalan toimihenkilöt ry on tehnyt lyhyitä videoita,
joissa esitellään luottamustoimessa olevien henkilöiden ja jäsenten mietteitä muun muassa liittoon kuulumisen hyödyistä. Videot löytyvät Tietoalan Youtubekanavalta osoitteessa: www.youtube.com/Tietoala.
Youtube-sivulta on myös katsottavissa vuodenvaihteessa SUB-kanavalla pyörinyt lyhyt Tietoala-mainos,
joka tavoitti yli miljoona katsojaa hyvin lyhyessä ajassa.
TIETOALA TIEDOTTAA
Jäsentietojärjestelmä uudistuu
Jäsentietojen muutoslomake poistuu ja tilalle tulee Jäsentietonäkymä.
Teksti: Paula Utriainen
I
nsinööriliitossa valmistaudutaan uuden jäsentietojärjestelmän mahdollistamien uusien toimintatapojen käyttöönottoon
kevään aikana. Yksi jäsenille näkyvä uudistus konkretisoituu
suunnitellun aikataulun mukaan huhtikuun aikana, kun julkaisemme ensimmäisen osion jäsentietonäkymästä. Jäsensivuilta jäsen
pääsee itse katsomaan ja tarvittaessa muuttamaan jäsentietojärjestelmään hänestä rekisteröityjä tietoja. Tunnistautuminen
jäsennäkymään tapahtuu Insinööriliiton jäsensivuilta jäsennumerolla, joka on painettu jäsenkorttiin.
Mitä hyötyä tästä uudistuksesta on jäsenelle? Jäsenen perustietojen, kuten posti- ja sähköpostiosoitteen, muutosten käsittelyn viiveet lyhenevät, kun manuaalisesti tehtävät toimenpiteet
vähenevät. Myös mahdollisten virheiden määrä pienenee. Sähkö-
postiosoitteeseen Insinööriliitto toimittaa vuosittain noin kymmenen uutiskirjettä, joissa kerrotaan mm. jäseneduista. Sähköpostiosoitteen oikeellisuus on siten jokaisen yksittäisen jäsenen
etu. Postiosoitteeseen lähetämme esimerkiksi Insinöörilehden,
jäsenkortin ja kalenterin.
Ensimmäisessä vaiheessa jäsen pääsee näkemään ja tekemään
muutoksia perustietoihinsa. Myöhemmin, järjestelmäprojektin
edetessä, avaamme jäsennäkymään mahdollisuuden katsoa ja
päivittää omia työpaikkatietoja sekä lisäksi näytetään jäsenen
jäsenmaksutietoja.
Jäsennäkymän avautumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista viestitämme huhtikuun aikana jäsensivuillamme osoitteessa www.ilry.fi. n
TIETOA. 1 : 2014 | 11
TYÖELÄMÄ
Uudet hallituslaiset esittelyssä
Seppo Tuomaala ja Tapani Hokkanen valittiin
Tietoalan hallitukseen viime joulukuussa
syyskokouksessa. Molemmat miehet ovat
ensimmäistä kertaa mukana hallitustoiminnassa,
mutta heitä yhdistää vankka halu työntekijöiden
edunvalvonnan kehittämiseen ja hoitamiseen.
Seppo Tuomaala on CGI:n
työsuojeluvaltuutettu.
12 | TIETOA. 1 : 2014
T
uomaala siirtyi paikkaamaan loppukaudeksi eläkkeelle jäänyttä pitkäaikaista hallituslaista ja työtoveriaan
CGI:ltä Heikki Niemissaloa. ”Koska tynkäkauteni hallituksessa on edeltäjäni eläköitymisen vuoksi vain vuoden mittainen, niin
odotukseni ovat varsin maltilliset. Lähinnä
tarkoitukseni on selvitellä, mitä hallitustyöskentely on, mitä sillä voi saada aikaan
ja onko minulla mitään annettavaa tai
onko hallitustyöskentely ylipäätään minun
kohtaloni”, hän pohtii.
Hokkanen työskentelee Nokian kanssa
yhteistyötä tekevän HCL Technologies
–yrityksessä, joka on surullisen kuuluisa
ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa
ja töiden ulkoistamisesta. ”Olen todella
innoissani mukaan pääsemisestä ja kaikki
on vielä uutta itse hallituksessa. Nämä
ovat kuitenkin tärkeitä asioita ja erittäin
mielenkiintoisia, koska ne liippaavat itseäkin jokapäiväisessä elämässä”, kertoo
Hokkanen innostuneesti.
Päivätyökseen Hokkanen johtaa tiimiä,
joka tekee Windows-käyttöjärjestelmäpaketteja asiakkaille, vastaa testilaboratorion pyörittämisestä ja koneiden standardoinnista. Hänen vapaa-aikansa kuluu
TYÖELÄMÄ
”Olen todella innoissani mukaan
pääsemisestä ja kaikki on vielä uutta
itse hallituksessa.”
pitkälti 2-vuotiaan Onni-kääpiövillakoiran
kanssa. ”Pelaaminen konsolilla, matkustelu, elokuvat ja musiikki ovat harrastuksiani, mutta nykyisin aika on ollut aika
kortilla noiden muiden paitsi koiran”, hän
tunnustaa.
Hokkanen valittiin mukaan Tietoalan
viestintävaliokuntaan, jonka tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa yhdistyksen
viestintää. Hän mainitsee erityiseksi kiinnostusalueekseen myös jäsenhankinnan,
jota pääsee nyt toteuttamaan entistä
enemmän. Hänet kutsuttiin myös panelistiksi Tietoalan ja Insinööriliiton sekä
työnantajaosapuolen Teknologiateollisuuden yhteiseen Ystävänpäiväseminaariin,
jossa keskusteltiin esimerkiksi HCL:n tilanteesta.
Tuomaala toimii CGI:llä Linux-asiantuntijana ja on työnsä ohella työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi hän on YT-neuvottelukunnan jäsenenä ja toiminut CGI-henkilöstön varapuheenjohtajana.
”Pitkästä luottamusmiestaustasta
johtuen koen edunvalvonnan tärkeäksi ja
jos menestymme siinä, niin kaikki muutkin
mainitut seikat tulevat hoidetuksi, mutta
ei päinvastoin. Tärkeänä pidän myös sitä,
että emme tulevaisuudessakaan osallistu
järjestöpoliittisiin kähmintöihin tai edunvalvojien etujen valvontaan”, Tuomaala
lataa.
Tervetuloa mukaan toimintaan! n
Tapani Hokkanen, Group
Technical Manager,
odottaa innolla uusien
luottamustehtäviä
hoitamista.
>>
TIETOA. 1 : 2014 | 13
TAPAHTUMAT
HED-päivät toi tietotekniikan
palvelualan edustajat yhteen
Maaliskuussa järjestettiin tietotekniikan palvelualan henkilöstöedustajien neuvottelupäivät.
Järjestäjäosapuolina toimivat Tietoalan toimihenkilöt ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.
Teksti: Milla Pennanen | Kuvat: Dani Rönnqvist
K
aksipäiväisen tilaisuuden ohjelmaan
oli järjestetty ajankohtaisen luottamusmiesinfon lisäksi niin Insinööriliiton kuin IAET-työttömyyskassan lakimiesten puheenvuorot sekä paljon muuta
luottamustoimessa olevien työntekijöiden
kannalta oleellisia asioita.
14 | TIETOA. 1 : 2014
Tuula Kangas Tieto Finland Oy:stä toimii
tällä hetkellä luottamusmiehenä ja henkilöstöedustajana.
”Mielestäni HED-neuvottelupäivien tärkein anti on pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista. Minusta on tärkeää tavata
muita oman yrityksen ja eri yritysten
HED-tehtävissä olevia henkilöitä ja verkostoitua heidän kanssaan. HED-päiville
osallistuu motivoituneita henkilöitä ja se
innoittaa minua jatkossakin hoitamaan
luottamustehtävän mahdollisimman hyvin
ja luotettavasti”, Kangas kertoo.
Ambienta Oy:ssä työskentelevä Olli
TAPAHTUMAT
Herranen saapui HED-päiville avoimin mielin. Hän pyrkiikin aina mahdollisuuksien
mukaan osallistumaan järjestettyihin koulutuksiin ja muihin liiton tilaisuuksiin.
Tuula Kangas tutustui etukäteen HEDpäivien ohjelmaan ja totesi siellä olevan
monta hyödyllistä puheenvuoroa. ”Yt-neuvottelujen ja irtisanomistenkin takia on
hyvä pysyä ajan tasalla esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista
ja työmarkkinatilanteesta. Halusin myös
kuulla Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti
Porokarin puheenvuoron, hänellä on hyvä
yleiskäsitys alan tilanteesta”, Kangas
sanoo.
Hän kannustaa kaikkia henkilöstöedustajia osallistumaan vuosittaiseen tilaisuuteen, sillä Insinööriliiton ja Tietoalan toimihenkilöiden edustajien tapaaminen ja
tutustuminen paikan päällä tekee helpommaksi hoitaa yhteisiä asioita.
”Asiasisällön lisäksi on tärkeää jutella
muiden luottamusmiesten kanssa ja saada
tietoa siitä, miten asioita tehdään muualla, esimerkiksi mistä kaikista asioista on
tehty muualla paikallisia sopimuksia tai
miten TES:in mukaisista palkankorotuksista voi neuvotella”, Herranen täydentää.
Miten saisimme aktivoitua enemmän
ihmisiä henkilöstöedustajiksi?
Tuula Kangas: ”Sanan levittäminen ja tiedon jakaminen mahdollisimman tehokkaasti kertomalla mikä henkilöstöedustaja
on ja miten siihen pääsee. Ajankohtaiset
ja mielenkiintoiset tilaisuudet voisivat
herättää ihmiset hakemaan tietoa ja näissä tilaisuuksissa voitaisiin kertoa miten
henkilöstöedustaja voi vaikuttaa yhteiseen työyhteisöön ja -ympäristöön.”
Olli Herranen: ”Lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä mitä liitto saa ja on
saanut aikaan. Tosin omalla työpaikallani
ei ole mitään tarpeita saada lisää ihmisiä aktivoitua henkilöstöedustajiksi, sen
sijaan liittoon olisi hyvä saada loputkin
liittymään.”
Olli Herranen
Tuula Kangas
”Yt-neuvottelujen ja irtisanomistenkin takia on hyvä pysyä ajan
tasalla esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja
työmarkkinatilanteesta.”
Mikä sinua motivoi henkilöstöedustajana?
Kangas: ”Henkilöstöedustajana minua
motivoi yhteisestä hyvästä huolehtiminen
ja toimiminen linkkinä henkilöstön ja yrityksen johdon välillä. Työyhteisön kehittämiseen, yrityksen toiminnan ja johtamisen
seuraamiseen henkilöstöedustajan rooli
tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Oma osaaminen kehittyy ja kasvaa koko ajan. Roolin
monipuolisuus tuo rikkautta myös omaan
työntekoon.”
Herranen: ”Oman työpaikan työntekijöiden etujen ajaminen on mielenkiintoista
ja tarjoaa vähän vaihtelua normaaliin ITtyöläisen arkeen. Ja tietysti olen mieluummin itse mukana neuvottelemassa asioista
työnantajan edustajien kanssa.”
Oma näkemyksesi tietoalasta
tulevaisuudessa?
Kangas: ”Toivottavasti jo pian nähdään,
että tietoalan töiden tekeminen Suomessa suomalaisten tietoalan ammattilaisten
tekemänä on kannattavampaa kuin viedä
se tehtäväksi kauas ulkomaille, jossa ei
kunnolla tunneta tai osata Suomen asioita
tai lainsäädäntöäkään. Uskon, että osaamista kannattaa edelleen kehittää ja olla
vahvasti mukana kehittämässä tietoalan
toimintaa, henkilöstöedustajan rooli
tarjoaa siihen erinomaisen tilaisuuden,
johon kaikkien kannattaa tarttua.”
Terveisiä ja toiveita liitolle ja Tietoalan
toimihenkilöille?
Kangas: ”Olen iloinen siitä, että olen
aina saanut apua ja vastauksia nopeasti
liitosta, kun olen niitä tarvinnut. Koulutukset ovat olleet hyviä ja tarpeellisia.
Tietoalan toimihenkilöt on huolehtinut tiedonsaannista ja pitää hyvin ajan
tasalla ajankohtaisista ja muuttuvista
asioista.” n
TIETOA. 1 : 2014 | 15
JÄSENEDUT ESITTELYSSÄ
Monipuoliset koulutukset
jäsenten etuna
I
nsinööriliitto järjestää ympäri Suomen
jäsenille maksuttomia koulutuksia.
Pelkästään toukokuun aikana pidetään
10 eri tilaisuutta, jotka ulottuvat Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Koulutukset järjestetään yhteistyössä alueellisten yhdistysten ja piirien kanssa, joihin
Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenet ovat
tervetulleita.
Koulutusten sisältö vaihtelee työelämään keskittyvistä tilaisuuksista ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän vuoden puolella on
järjestetty muun muassa suurta mielenkiintoa herättäneet koulutukset Ulkomaille
töihin ja Sosiaalinen media ja LinkedIn
työnhaussa. Koulutuksia vetää alansa
parhaat asiantuntijat yhdessä liiton asiamiesten kanssa. Niiden ajankohta pyritään
järjestämään mahdollisimman joustavasti,
yleensä koulutukset alkavat klo 17 jälkeen
arkisin tai ovat viikonloppuisin.
Henkilökohtainen edunvalvonta on
koulutuksissa yksi olennainen aihe. Siitä
huolehditaan esimerkiksi työsopimukseen
ja palkkaukseen sekä työaikaan liittyvässä
Työelämän pelisäännöt –koulutussarjassa.
Lisäksi monella eri paikkakunnalla järjestetään CV-pajoja, joissa tuetaan ja autetaan työnhakuprosessissa.
Erillisiä koulutuksia tarjotaan myös
henkilöstönedustajille, kuten luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Vuosittain järjestetään yksi suuri tilaisuus
nimeltään HED-päivät, jonka tämän vuoden tilaisuudesta löytyy artikkeli myös
tästä lehdestä.
”Koulutuksiin osallistuminen on vaivatonta. Niistä ilmoitetaan esimerkiksi
sähköpostikutsuilla ja ne löytyvät kokonaisuudessaan koulutuskalenterista Insinööriliiton verkkosivuilta”, kertoo Insinööriliiton
koulutusasiamies Jani Huhtamella.
Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi tilaisuuksiin oppimaan uutta ja tapaamaan
liiton väkeä sekä muita jäseniä. n
Kuva: Dani Rönnqvist
Insinööriliiton Uudenmaan piirin järjesti Helsingissä huhtikuun alussa Sosiaalinen media työnhaussa ja LinkedIn -workshop -koulutuspäivän.
16 | TIETOA. 1 : 2014
JÄSENEDUT ESITTELYSSÄ
Tietoalan toimihenkilöiden
jäsenenä sinut on vakuutettu
kattavasti
Teksti: Hannu Stark, If
T
ietoalan toimihenkilöiden jäsenyyteen kuuluvat vakuutukset voidaan jakaa kolmeen osaan: vapaa-ajan matkustaja- ja
tapaturmavakuutukseen, ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutukseen sekä järjestövakuutukseen.
Matkustaja- ja tapaturmavakuutukset ovat monelle tuttuja,
mutta muut jäsenyyteen kuuluvat vakuutukset saattavat olla vieraampia. Ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta
korvataan muun muassa työsuhdeasiaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuvia kustannuksia. Järjestövakuutus taas turvaa
liiton järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvia.
Henkilövakuutukset ajan tasalle
If tarjoaa Tietoalan toimihenkilöiden jäsenille myös vapaaehtoisia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja vakuutuksia. On hyvä tarkistaa
säännöllisesti, ovatko omat vakuutukset kunnossa paitsi omaisuuden myös ihmisten osalta. Esimerkiksi koti ja auto ovat
usein hyvin vakuutettuja, mutta ihmiset unohtuvat.
Jo melko pienellä panostuksella saa kattavan henkivakuutuksen perheen turvaksi.
Vain järjestöjen jäsenille tarjottava Ryhmäsampo Primus (vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva) on markkinoiden edullisin henkivakuutus. Vakuutus- ja
rahoitusneuvonta FINEn (11/2013) tekemä
vertailu osoittaa, että henkivakuutusten
hinnoissa on merkittäviä eroja. Henkivakuutusmaksuissa voi säästää kymmenessä
vuodessa yli 2 000 euroa. Tietoalan toimihenkilöiden jäsenenä voi vakuuttaa edullisesti myös perheensä. Lapsen Ryhmäsampo
Primus -tapaturmavakuutus on edullinen, ja se
kattaa myös lapsen urheiluharrastukset, joten
kalliita erillisiä lajivakuutuksia ei tarvita. Osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi voi käydä kartoitta-
massa henkivakuutustarpeen suuruuden sekä laskemassa mitä
kattava vakuutusturva itselle ja perheelle kustantaa.
Aika ajoin olisi myös aiheellista tarkistaa vastaako vakuutusturva tämän hetkistä elämäntilannetta. Kun elämäntilanne muuttuu tai tehdään isompia hankintoja, kannattaa samalla päivittää
myös vakuutukset. Vakuutusten keskittäminen kannatta hyvin
usein rahallisesti, mutta keskittämällä vältetään myös vakuutusten päällekkäisyyksiä. Jos suuria muutoksia ei ole, kannattaa
vakuutuksensa tarkastaa esimerkiksi viiden vuoden välein. n
Tärkeät osoitteet:
if.fi/ilry
henkivakuutuskuntoon.fi
TIETOA. 1 : 2014 | 17
DATANURKKA
Tietotyön musta vyö
löytyy mittaamalla
Korvien välissä tehtävä työ ja siihen liittyvä tehokkuus
poikkeaa merkittävällä tavalla lihaksilla tehtävästä
työstä. Jälkiteollisella ajalla korostuva tietotyö,
aineettomien asioiden parissa työskentely ja
tietoteknisten laitteiden jatkuva käyttö edellyttävät
erilaista lähestymistapaa siihen, mistä tuottavuus
ja tehokkuus syntyy.
Teksti: Teemu Arina
T
eollisen kauden logiikka perustui määrämuotoistamiseen, automatisointiin ja
ennustettavuuteen. Frederick W. Taylor (1856– 1915) yhdisti tieteen, tuotannon ja johtamisen. Sekunttikellot kädessä tayloristit mittasivat, missä asennossa työntekijä ruuvaisi 12-tuntisen
työpäivänsä aikana eniten muttereita.
Johtoa ovat aina mittarit ja ns. avainindikaattorit
kiinnostaneet. Ne ovat tuoneet valoa pimeyteen ja mahdollistaneet kysynnän ja tarjonnan ennustamisen.
Koneiden aikakaudella ihmisistä on tullut robotteja.
Siinä missä mittaaminen oli johtajan apuväline, se oli työntekijän vitsaus. Koneiden aikakaudella ihmisistä tuli robotteja. Sitä tehtiin, mitä mitattiin. Mittareiden tulokset eivät
välttämättä kertoneet työn tuloksista, vaan sijoituksesta
yrityksen henkilöstön ranking-järjestelmässä.
Teknologiayhtiöt kuten Google, Microsoft ja Intel ovat
kehittäneet erilaisia järjestelmiä parhaiden osaajiensa palkitsemiseksi. Yksi tällainen järjestelmä on Stack Ranking,
jossa esimiehet lajittelevat alaisensa nokkimisjärjestykseen. Intelin tapauksessa järjestelmä kehittyi siihen pis-
18 | TIETOA. 1 : 2014
Teemu Arina on nauhoittanut koko työviikkonsa kalenteriin erilaisten sensorien ja älypuhelinsovellusten avulla,
joka kertoo mitä hän on milloinkin työviikon aikana tehnyt.
teeseen, että mittariston suodattamat
alisuorittajat potkittiin yrityksestä. Systeemiä kritisoitiin siitä, että se ei ottanut
huomioon urakokemusta tai väliaikaista
suorituskyvyn laskua, jolloin pitkän uran
tehneitä lensi pihalle lyhytkatsoisin perustein. Sittemmin monet teknologiayhtiöt
ovat luopuneet Stack Ranking -järjestelmästä, viimeksi Microsoft vuonna 2013.
Tällaisilla järjestelmillä on kääntöpuolensa: ne voivat johtaa tiimityön sijaan
mustasukkaiseen kilpailuun, asiakkaiden
palvelemisen sijaan mittarien tyydyttämiseen ja tiedon jakamisen sijaan tiedon
panttaamiseen – Eli kaikkea sitä, mikä on
myrkkyä tietoaloilla toimiville yrityksille.
Liukuhihnamaailman mittarit eivät välttämättä sovellu sellaisenaan tämän päivän
työntehtävien arviointiin. Esimerkiksi yksi
tähtiohjelmoija voi vastata kymmentä keskinkertaista ohjelmoijaa. Työn ulosantia
on vaikea vertailla vaikkapa käytetyssä
työajassa tai koodirivien määrässä.
Quantified Self – Itsensä mittaaminen
“Itsetuntemusta numeroiden kautta”. Näin
asian määrittelee piilaaksosta ja erityisesti Wired-lehden vuoden heinäkuun
2009 lehdestä liikkelle lähtenyt ilmiö, joka
yhdistää uusimman mobiiliteknologian,
automaattisesti dataa keräävät sensorit
ja itsensä mittaamisesta kiinnostuneet.
Numerot auttavat käyttäjää paremmin
tunnistamaan mikä päivittäisissä rutiineissa, työtehokkuudessa tai vaikkapa
terveydentilassa oikein mättää.
Olet sitä mitä mittaat. Nämä henkilökohtaiset mittaristot auttavat asettamaan omakohtaiset tavoitteet ja seuraamaan niiden saavuttamista. Kun keräät
jostakin asiasta dataa, se jo suuntaa huomiotasi uudelleen ja muuttaa käyttäytymistäsi. Esimerkiksi askelmittarin käyttöönoton myötä saattaa huomata valitsevansa hissin sijaan portaat.
Päiväkirjaa voi nyt pitää päivittäisistä
työrutiineista lähestulkoon automaattisesti. Datan keräämisen sijaan huomio
keskittyy sen analysointiin: Saavutinko
tavoitteeni, tuottavatko mittarit odotettuja tuloksia? Data herättää uusia kysymyksiä ja mahdollistaa asioiden hahmottamisen tuoreesta näkökulmasta.
Data voi auttaa muuttamaan käyttäytymistä parempaan suuntaan. Omakohtaisesti olen datani perusteella huomannut,
että jos pidän kaksi etätyöpäivää viikossa,
saan enemmän aikaan dokumenttien ja
asiakasviestinnän suhteen. Lisäksi tiedän,
että jos seison aamulla työpöytäni ääressä
saan enemmän aikaan kuin istuessa. Olen
mitannut stressitasoni päivän aikana
sydänvariaatiomittarilla, keskittymiskykyni aivosähkökäyrälukijalla ja kognitiivisen suorituskykyni älypuhelinsovelluksella. Olen optimoinut ruokavalioni, jotta
verensokerini pysyy tasaisena enkä väsy
kesken työpäivän. Kaiken minkä voi mitata,
mittaan.
Itsensä mittaaminen on kiinnostava
aikamme ilmiö. Oman työn kokonaisvaltaisella analyysillä ja parempiin tuloksiin tähtäävillä muutoksilla eli ns. “biohakkeroinnilla” voi kehittyä uudelle tasolle. Aiheeseen voi tarkemmin tutustua teknologiaasiantuntija Teemu Arinan, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan ja lääkäri Olli
Sovijärven tulevassa kirjassa, Biohakkerin
käsikirja: www.biohakkerit.fi. n
Teemu Arina on teknologia-asiantuntija, sarjayrittäjä ja biohakkeri. Päivisin hän muotoilee
kokoustamista uudelleen (www.meetin.gs),
iltaisin hän kirjoittaa Biohakkerin käsikirjaa
ja öisin hän mittaa yöunensa laatua ja palautumisastetta.
TIETOA. 1 : 2014 | 19
TYÖELÄMÄ
Työsuojelutarkastus
paljastaa työolosuhteet
Työsuojelutarkastuksen tavoite on luoda edellytyksiä turvallisille ja terveellisille työoloille.
Teksti: Milla Pennanen
T
yösuojelutarkastuksen tarkoituksena
on selvittää noudatetaanko työpaikalla työsuojelua koskevia säädöksiä. Kahden viime vuoden aikana tehtiin
pistokoemaisesti lähes 800 tarkastusta
ICT-alan yrityksiin ympäri Suomen.
”ICT-alalle on tehty tarkastushanke
viimeksi vuonna 2005. Seurattaessa työolojen kehitystä ja muutosta katsottiin
tarkoituksenmukaiseksi suunnata alalle
uusi valvontahanke”, kertoo tarkastaja
Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta.
Ennakko-odotuksia uudelle hankkeelle
löytyi jonkin verran esimerkiksi ylitöiden
määrästä, jonka epäiltiin olevan melko
suuri.
”Tähän kartoitukseen käytettiin muun
muassa työnantaja- ja työntekijäliittojen
tekemiä selvityksiä joissa oli kuvattu alan
keskeisiä muutoksia ja haasteita aikaisempaan tietoon verrattuna”, Hasunen
selvittää.
Uusissa tarkastuksissa selvisi, että
lähes puolessa tarkastetuista työpaikoista löytyi puutteita työaikakirjanpidossa. Osassa työtunteja ei kirjattu ollenkaan ja osassa vain laskutettavat tunnit
merkittiin ylös. Työaikalaki kuitenkin määrää, että kaikki työtunnit on kirjattava,
samoin kuin niistä saadut korvaukset.
Mutta silti ennakkoon huolestuttanut
20 | TIETOA. 1 : 2014
ylityö yllätti, se ei ole alalle ominaista ja
niiden tekeminen ei ylittänyt työaikalain
enimmäismäärää.
Toinen työajan lisäksi merkittävästi
esille noussut asia oli psykososiaalisten
kuormitustekijöiden tunnistaminen, joka
oli joka kolmannen työpaikan yksi puutteista. Tavallisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä alalla ovat esimerkiksi kohtuuton aikataulupaine, asiakassuhteisiin
liittyvät vaatimukset, työn keskeytykset
ja kansainvälistä työtä tekevillä haastavat
työajat.
Kuitenkin työntekijöille tehdyn kyselyn
perusteella työntekijät kokevat työturvallisuutensa lähes erinomaiseksi. Yhtenä
huippuna mainittiin muun muassa ergonomia, josta on huolehdittu erityisen hyvin.
Lisäksi melkein kaikissa tarkastuksen kohteissa oli järjestetty lakisääteinen työterveyshuolto.
Työsuojeluvaltuutettu on tärkeä
Työsuojelutoiminnassa olennaisena asiana
on työsuojelua ja työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö, joka on sama kaikille
yrityksen koosta riippumatta. Työoloihin,
työturvallisuuteen tai työsuhteeseen liittyvä ongelma on saatettava työnantajan
tai työnantajan edustajan tietoon, muuten työnantaja ei voi ottaa asiaan kantaa
ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asian
korjaamiseksi. Apuna ilmoitusta tehtäessä
voi käyttää työsuojeluasiamiestä, työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä.
”Lakiin perustuen työsuojeluvaltuutettu tulee valita työpaikalla jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää. Sen pienemmissä
työpaikoissa valtuutettua ei ole pakko
valita. Mitään estettä ei ole etteikö alle 10
työntekijän työpaikassakin työntekijät voi
valita työsuojeluvaltuutettua”, Hasunen
ohjeistaa.
Työsuojelutarkastuksen voi myös pyytää työpaikalle, mikäli työnantaja ei pyynnöstä huolimatta ole yhteistyöhaluinen ja
korjaa työntekijöiden havaitsemia puutteita. Tarkastuksessa tarkastaja valvoo
esiintuodut asiat ja antaa tarvittaessa velvoitteita korjata havaittu puute ja saattaa
työolot terveellisiksi ja turvallisiksi.
”Kun työntekijä havaitsee jotain puutteita työpaikan työolosuhteissa, tulee
hänen tietysti ensisijaisesti ilmoittaa
näistä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tämä on myös neuvo, joka annetaan työntekijälle ensisijaisesti tehtäväksi
jos hän ottaa asiassaan yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, eikä ole vielä keskustellut havainnoistaan työnantajan tai
työsuojeluvaltuutetun kanssa”, Hasunen
selventää. n
HYVINVOIVANA TYÖSSÄ
Hyvä ruoka,
hyvä työpäivä
Omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyy olennaisesti ravinto. Sen tietävät kaikki. Yhteiset
lounastunnit kollegoiden kanssa on myös monelle tervetullut paussi kesken kiireisen työpäivän,
mutta työmaaruokaloiden tarjonta ei aina täytä terveellisen työpäivän yhtä tärkeintä reseptiä.
Teksti: Milla Pennanen
L
ounastunti on monessa työpaikassa
todellisuudessa vain puoli tuntia. Sinä
aikana ennättää ehkä kävellä lähimpään ruokalaan, jonottaa ja istua alas.
Lautaselta saattaa löytyä kultaista kolmiota muistuttava annos, puolet salaattia, hieman perunaa ja lihaa sopivalla
kastikkeella höystettynä. Se hotkaistaan
vauhdilla ja mahdollinen jälkiruoka viedään muovikipossa työpisteelle odottamaan iltapäivän kahvihetkeä.
Joillain työpaikoilla lähdetään porukalla pienen kinastelun jälkeen pizzalle,
kiinalaiseen tai pihville. Lounaan aikana
herkutellaan maha täyteen ja loppupäivä
tuskastellaan täysinäisen olon takia ja tuijotetaan kelloa kotiin pääsyn takia. On niin
ähky olo, että loppupäivänä ei taatusti tarvitse syödä mitään.
Ja sitten on niitä, jotka eivät vain
ennätä syömään työpäivän aikana. Pöytälaatikosta löytyy onneksi välipalakeksejä,
niitä voi popsia aina kerran tunnissa juotavan kahvikupin kanssa. Olo ei taatusti ole
täysinäinen, mutta ainakaan ”ei tullut syötyä mitään turhaa”.
Proteiini on kaikista tärkein energianlähde
Ruotsalainen Nick Söderblom on yksi
maailman ensimmäisistä personal trainereista. Hän asuu ja työskentelee Los
Angelesissa asiakkainaan tunnetuimpia
Hollywood-tähtiä. Söderblom pitää kai-
TIETOA. 1 : 2014 | 21
>>
HYVINVOIVANA TYÖSSÄ
Tee viisaita valintoja
(Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta)
• Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita
kertoja päivässä
• Syö täysjyväleipää ja -puuroa
• Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi
kasviöljyjä
• Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa
• Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin,
mutta janoon vettä
• Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita
• Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia
© Valtion ravitsemusneuvottelukunta
kista tärkeimpänä asiana terveellistä ja
monipuolista ruokavaliota.
”Ihmisen tulisi muistaa, että proteiini
on äärimmäisen tärkeä osa päivittäistä
ruokavaliota. Se ei esimerkiksi muutu rasvaksi ja on aivoille tärkeä ainesosa. Se on
myös tärkeää lihaksille, luustolle, hiuksille
ja iholle”, hän muistuttaa.
Söderblomin mielestä niin sanotut hittidieetit on turhia, on koska kaiken perusta
on terveellinen ruokavalio ja liikunta. Hän
myös kannustaa juomaan paljon vettä,
koska se auttaa elimistöä puhdistumaan ja
on yksi kehon tärkeimmistä ainesosista.
”Jos työpäivän aikana on todella niin
22 | TIETOA. 1 : 2014
kiire, että lounas jää väliin, voi sen korvata
esimerkiksi proteiinivalmisteilla.”
Proteiinia saa esimerkiksi kanasta,
kalasta ja pähkinöistä. Normaali, terve
ihminen voi myös nauttia hiilihydraatteja,
kunhan muistaa että liika on liikaa. Söderblomin terveelliseen ruokavalioon kuuluu
muun muassa puuro, hedelmät, marjat,
mutta yksi herkku ylitse muiden: maapähkinävoi! Hänen mukaansa se on terveellistä, hyvää ja sopii monipuolisesti eri ruokiin. Välillä pitää siis muistaa myös hemmotella itseään.
DIYF – tee se itse -ruoka
Piilorasvan ja –sokerin lisäksi etenkin valmiit einesateriat ja liharuoat sisältävät
paljon suolaa. Työpaikkaruokalasta voi
tiedustella heidän käyttämiensä elintarvikkeiden pitoisuuksia ja tiedustella mahdollisuuksien mukaan miten ruokaa voi muuttaa
terveellisemmäksi. Monesti esimerkiksi
kasvisruokavaihtoehto on maukasta, mutta
terveellistä, joten siihenkin vaihtoehtoon
kannattaa toisinaan kallistua.
Suolan voi korvata esimerkiksi yrteillä
ja suolattomilla mausteilla. Myös mineraalisuola on terveellisempää kuin tavallinen
suola. Sokeria löytyy yllättävän paljon
esimerkiksi maustetuista jogurteista ja
useimmista mehuista.
Nick Söderblom.
Yleensä toimiston keittiöstä löytyy
jääkaappi ja mikro. Lämmitettävän valmisaterian sijaan kannattaa ruoka tehdä
itse. Miltä kuulostaisi koko viikon ruokien
valmistaminen viikonloppuna? Onko mahdollista muutaman työkaverin kesken jopa
sopia kokkivuoroista? n
TYÖELÄMÄ
Työ valuu
vapaa-ajallekin
P
alkkatietojen lisäksi Tietoalan toimihenkilöiden työmarkkinatutkimuksessa kartoitettiin tällä kertaa tarkemmin työaikaan ja työsidonnaisuuteen liittyviä asioita sekä kuormituksen kokemista ja
omaa palautumista työpäivän jälkeen.
Työehtosopimuksen mukaan säännöllinen viikkotyöaika tietoalalla on 37,5 tuntia.
Hieman yli puolet vastaajista työskentelee
tessin mukaisin tunnein, lopuilla työtunteja
kertyy yli sovitun. 16 % vastaajista ilmoitti
todellisuudessa tekevänsä 40-tuntista
työviikkoa ja 13 prosentilla työviikko venyy
sitäkin pitemmäksi. Todellisen työajan keskiarvoksi saatiin 38,6 tuntia viikossa.
Tutkimuksessa kysyttiin myös, paljonko
vastaajat tekivät työviikon aikana sellaista
työtä, jota ei merkitä työaikakirjanpitoon
eli ns. harmaata ylityötä. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi illalla kotona spontaanisti
tehtyä työtä tai kirjoitettuja sähköposteja.
Noin kolmannes vastaajista ilmoitti tekevänsä tätä ”harmaata ylityötä”. Sen määrä
oli keskiarvolla mitattuna 2,5 tuntia viikossa, mediaani oli tasan kaksi tuntia. Joka
kymmenes harmaata ylityötä tekevistä
ilmoitti tekevänsä sitä vähintään viisi tuntia viikossa.
Noin puolet tietoalan toimihenkilöistä
matkustaa työnsä takia. Kotimaassa matkustaminen on huomattavasti yleisempää
kuin ulkomailla matkustaminen. Ulkomaan
matkapäiviä kertyy vain 13 prosentille vastaajista, kotimaassa matkusti 48 % vastaajista. Matkapäivien keskiarvoksi saatiin
15 päivää vuodessa ja mediaaniluvuksi 8
päivää vuodessa. Joka kymmenes vastaaja
matkustaa vähintään 40 päivää vuodessa.
Tietoalan toimihenkilöiden työajan
seurannan järjestämisessä on paljon
parannettavaa. 30 % vastaajista kertoi
työaikaansa seurattavan kellokortin tms.
järjestelmän avulla. Lisäksi ”muu, mikä” –
vastauksista valtaosa oli erilaisia työaikaseurantajärjestelmien kuvauksia. Lähes
puolet vastaajista seuraa työaikaansa itse
henkilökohtaisen kirjanpitonsa avulla. Noin
joka kuudes vastaaja ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavalla.
Työajan seuranta on yleisempää suurissa
yrityksissä kuin pienissä, mutta parhaimmillaankin vain noin puolet vastaajista on
työajan seurannan piirissä. Työaikalain 37 §
mukainen työaikakirjapitovelvoite: ”Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja
niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin” ei siis toteudu.
Työajan seuranta
Etätyön tekomahdollisuudet vaikuttavat
Tietoalojen toimihenkilöillä olevan kohtuullisen hyvät, tosin avoimen palautteen
perusteella vielä useampi haluaisi tehdä
TIETOA. 1 : 2014 | 23
>>
TYÖELÄMÄ
etätyötä. Joka kuudes vastaaja ilmoitti
voivansa tehdä etätyötä aina halutessaan
ja joka neljännellä etätyö oli useimmiten
mahdollista, joka kolmannella silloin tällöin. 15 prosentilla vastaajista etätyö ei
ollut mahdollista. Noin joka kymmenes
vastaaja ei halunnut tehdä etätyötä.
Tutkimuksessa tiedusteltiin myös saavatko vastaajat työhönsä liittyviä yhteydenottoja normaalin työajan ulkopuolella.
Vaikuttaa siltä, että yhteydenotot ovat
varsin tavallisia. Eniten perustyöajan ulkopuolisia yhteydenottoja saadaan iltaisin.
Noin neljä prosenttia vastaajista saa säännöllisesti iltaisin yhteydenottoja työnsä
takia ja lähes joka toinen saa niitä silloin
tällöin. Loma-aikoina tapahtuvat yhteydenotot ovat likimain yhtä yleisiä kuin
iltaisin tapahtuvat. Viikonloppuisin säännöllisiä yhteydenottoja tulee alle kahdelle
prosentille vastaajista, reilu neljännes saa
niitä silloin tällöin. Myös öisiä yhteydenottoja tulee vastaajille jonkin verran. Noin
yhdeksän prosenttia saa yöaikaan yhteydenottoja silloin tällöin, noin puoli pro-
senttia vastaajista sai niitä säännöllisesti.
Esimiestehtävissä yhteydenotot ovat selvästi tavallisempia kuin asiantuntijoilla.
Kuormituksen kokeminen ja palautuminen
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan
omaa palautumistaan työpäivän jälkeen.
Kolmannes tutkimuksen vastaajista
ilmoitti palautuvansa työn aiheuttamasta
kuormituksesta hyvin. Joka toisella palautuminen työpäivän jälkeen oli kohtalaista.
Huonosti palautuvien osuus oli 15 %. Miehet kokivat palautuvansa työpäivän jälkeen jonkin verran paremmin kuin naiset.
Vastaajien kokemaa kuormitusta arvioitiin myös työstressiä tai työuupumusta
kuvaavalla asteikolla. Esimiehet ja projektinvetäjät kokivat kuormitusta enemmän
kuin asiantuntijat. Isoissa yrityksissä kuormituksen keskitunnusluvut olivat jonkin
verran suuremmat kuin pienissä yrityksissä. Tehtäväryhmittäin tarkasteluna suurin kuormitus oli verkko- ja tietoliikennepalvelujen sekä projekti/järjestelmävastuun tehtäväryhmissä. Erot tehtäväryh-
mien välillä eivät kuitenkaan olleet suuria.
Myös vastaajan ikä selitti työuupumuksen
kokemusta, mutta ei yksiselitteisesti. Taustalla saattaakin olla esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyviä kokemuksia.
Selkeimmin kuormituksen kokemusta
selitti työpaikan vakaus. Mitä epävakaampi tilanne työpaikalla vallitsi, mitä
todennäköisimmin irtisanomisuhkaa
oli, sitä kuormittuneemmaksi vastaajat
itsensä kokivat. YT-neuvottelut jättävät
siten jälkensä työntekijöihin. Organisaatiomuutoksen vaikutukset työntekijöiden
terveyteen ja hyvinvointiin ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosien kuluttua havaittavia. Terveysvaikutukset eivät kohdistu
ainoastaan irtisanottuihin työntekijöihin,
vaan myös työpaikalle jääneisiin ihmisiin.
Lukuisat ja enemmän tai vähemmän
jatkuvat yt-neuvottelut olivat myös kirvoittaneet varsin runsaasti kommentteja
avoimen palautteeseen. n
Lisätietoja tutkimuksesta:
Aila Tähtitanner, aila.tahtitanner@ilry.fi
Työajan seuranta
ei seurata
kellokortin tai muun
vastaavan järjestelmän avulla
henkilökohtaisen kirjanpidon avulla
muulla tavalla, millä
% 0
10
20
30
40
50
20
40
60
80
100
Kuormituksen kokeminen ja palautuminen
lomien aikana
n säännöllisesti
n silloin tällöin
n ei
viikonloppuisin
öisin
iltaisin
% 0
24 | TIETOA. 1 : 2014
TYÖELÄMÄ
Palkkojen kehitys ylitti inflaation
T
ietoalan toimihenkilöiden Työmarkkinatutkimuksen tulokset osoittivat alalla toimivien ansiokehityksen
selättäneen inflaation varsin mukavasti.
Nousua keskimääräisessä palkkatasossa
oli reilun satasen verran. Mediaanipalkka,
ilman tulospalkkioita laskettuna, oli nyt
tasan 3 700 ¤ ja keskiarvopalkka 3 768 ¤.
Palkkahajonta oli pysynyt ennallaan. Tietoalan toimihenkilöiden palkkatutkimus
toteutettiin lokakuussa 2013. Vastaajia oli
tällä kertaa 1563. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille!
Lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013
tietoalan toimihenkilöiden keskimääräinen palkkataso oli noussut mediaanipalkalla mitaten 3,4 %, euroina laskettuna
Lkm
122 ¤. Keskiarvopalkan muutos oli hieman
pienempi 2,8 %, euroina nousu oli 102 ¤.
Inflaatioprosentti oli vuonna 2013 1,5 %,
joten reaaliansiokehitys oli selvästi plussan puolella. Palkkahajonta oli pysynyt
edellisvuoden tasolla, parhaiten ansaitseva kymmenys ansaitsi 1,83-kertaisesti
sen mitä alin kymmenys sai.
Naiset ansaitsivat nyt 95 % miesten
palkkatasosta, keskiarvopalkalla mitattuna. Palkkaero miesten ja naisten välillä
on siten tietoalalla varsin pieni ja pitemmällä aikavälillä entisestään kaventunut.
Vuonna 2007 naisten keskipalkka oli 92 %
miesten palkasta, nyt eroa on siis kolme
prosenttiyksikköä vähemmän.
Korkein palkkataso oli tälläkin kertaa
Keskiarvo
10 %
projekti-/järjestelmävastuun tehtäväryhmässä, jossa keskipalkkaluku ainoana työehtosopimuksen tehtäväryhmänä kipusi
yli 4000 euron. Palkkahajonta taas on suurin käyttö- ja laitepalveluissa sekä laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtävissä.
Tietoisuudessa oman palkan vaativuustasosta on paljon parantamisen varaa. Yli
puolet tutkimuksen vastaajista ei tiennyt
oman palkkansa vaativuustasoa, lisäksi
joka kuudes ilmoitti, ettei vaativuustasoa
ole määritelty. Käytännössä siis vain noin
joka neljäs vastaaja pystyi ilmoittamaan
palkkansa vaativuustason. Heidän osaltaan voitiin todeta, että palkka kasvaa kun
vaativuustasokin kasvaa, mutta samalla
kasvaa myös palkkahajonta. Vaikuttaa
25 %
50 %
75 %
90 %
lokakuu 2013
1357
3768
2700
3156
3700
4300
4950
lokakuu 2012
1837
3666
2600
3060
3578
4150
4800
muutos, ¤
102
100
96
122
150
150
muutos, %
2,8
3,8
3,1
3,4
3,6
3,1
TIETOA. 1 : 2014 | 25
>>
siltä, että ansiokehitys oli ollut suurempi vaativuustasoilla 3 ja 3A kuin tasoilla 1 ja 2.
Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun
Suomen keskiarvopalkkojen välillä oli nyt
548 ¤, mediaanipalkalla mitattuna tasan
500 ¤. Alueellinen ero palkoissa kasvaa
palkkatason kasvaessa.
Suurella osalla vastaajista ansiokehityksen ainoa syy oli yleiskorotus. Tutkimusajankohtana toteutettu yleiskorotus oli suuruudeltaan 1,3 % yleiskorotus + 0,6 % paikallinen
erä. Liittojen neuvottelema yleiskorotus
on viime vuosina kasvattanut merkitystään
ansiokehityksessä, etenkin kokeneemman
väen kohdalla se on usein ainoa tulonlisäys.
Tietoalan toimihenkilöistä 10 % oli saanut
yleiskorotuksen lisäksi henkilökohtaiseen
suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen,
heillä palkka oli noussut keskimäärin 200 ¤.
Henkilökohtaisen korotuksen saaneiden
osuus on aiempaa pienempi.
Työpaikan vaihtajia oli vastaajien joukossa
6 % ja talon sisällä uuteen tehtävään siirtyneitä 5 %. Työn vaativuuden muutokseen
perustuvan palkankorotuksen oli saanut 4 %
vastaajista.
Noin 40 % vastaajista ilmoitti saaneensa
tulospalkkion. Osuus on likimain samansuuruinen kuin edellisvuonnakin. Keskimääräisen
tulospalkkion suuruus oli pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Tulospalkkiona
saatiin noin 5 % vuosiansioista.
Perustietoa vastaajista
Vastaajat edustivat rakenteeltaan erittäin
hyvin Tietoalojen toimihenkilöiden jäsenkuntaa. Kaikkien vastaajien mediaani-ikä oli 44
vuotta. Naiset olivat miehiä vanhempia. Vastaajista 39 % oli naisia.
Työkokemusvuosia vastaajille oli kertynyt
keskimäärin 18. Naisten korkeampi keski-ikä
heijastuu myös työkokemusaikaan. Naisille
työkokemusvuosia oli ehtinyt kertyä keskimäärin 22 vuotta, miehille 15 vuotta.
Vakituinen kokopäivätoimi oli tyypillisin
työsuhdemuoto (88 %). Määräaikaisia työsuhteita oli vain hieman yli prosentilla vastaajista. Osa-aikatyötä teki 2 %, heillä keskimääräinen viikkotyöaika oli 27 tuntia.
Huono taloustilanne heijastui vastaajarakenteeseen, sillä työttömänä oli nyt 6 %
26 | TIETOA. 1 : 2014
kaikista vastaajista. Vuosi sitten työttömien
osuus oli puolta pienempi.
Noin puolet vastaajista työskenteli Uudellamaalla. Muita merkittäviä työssäkäyntialueita olivat Häme ja Pohjois-Suomi. Vastaajat
jakautuivat aika tasaisesti erikokoisiin yrityksiin. Reilu kolmannes vastaajista työskenteli
suurissa, yli 3000 henkilön yrityksissä. Toinen
kolmannes työskenteli 250–3 000 henkilön
yrityksissä ja kolmas kolmannes alle 250 henkilön yrityksissä. Pienissä, alle 30 henkilön yrityksissä, oli töissä 11 % vastaajista.
Selvä enemmistö toimi asiantuntijatehtävissä. Esimiehinä oli noin joka kahdeksas vastaaja. Lisäksi lähes joka neljäs ilmoitti, ettei
heillä ole muodollista esimiesasemaa, mutta
tehtäviin kuuluu toisten työn johtamista ja
tehtävien jakamista toisille työntekijöille.
Projektitehtävät ovat tyypillinen toimintatapa tietoaloilla. Noin joka kuudes vastaaja
ilmoitti toimivansa projektipäällikkönä tai
projektien vetäjänä. Lisäksi noin puolet vastaajista toimi projektitehtävissä ilman projektinvetovastuuta.
Työehtosopimuksen mukaisista tehtäväryhmistä suunnittelu- ja kehitystehtävien
ryhmä on ylivoimaisesti suurin. Toiseksi suurimman tehtäväryhmän muodostaa projekti/
järjestelmävastuu-tehtäväryhmä. Kolmantena suuruusjärjestyksessä tulee erilaisten
asiakaspalvelutehtäviä tekevien ryhmä.
Myös laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtäviä tekevät samoin kuin käyttö- ja laitepalvelutehtävissä toimivat muodostavat
merkittävän kokoiset ryhmät. Muut työehtosopimuksen mukaiset tehtäväryhmät
ovat varsin pieniä.
Työskentely työnantajan toisessa toimipisteessä, asiakkaan tai yhteistyökumppanin
luona on verraten yleistä. Viimeisten 12 kuukauden aikana noin joka toinen vastaaja oli
työskennellyt myös muualla kuin omalla vakityöpaikallaan. Suurimmalla osalla työskentely
oli ollut vain satunnaista, mutta noin 15 %
ilmoitti työskentelevänsä muualla joko päivittäin tai vähintään viikoittain. n
Lisätietoja tutkimuksesta:
Aila Tähtitanner, aila.tahtitanner@ilry.fi
LAKIMIES VASTAA
Ajankohtaisia lakimuutoksia
Työttömyysturvalain uudistus
Teksti: Tiina Savikko, lakimies
V
uoden alusta voimaan tullut työttömyysturvalain muutos toi lukuisia uudistuksia muun muassa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin.
Uudistus muutti myös suhtautumista työsuhteen irtisanomisen jälkeen tehtäviin
sopimuksiin.
Varsin usein irtisanomispäätöksen
jälkeen etenkin työnantajan aloitteesta
halutaan sopia tietyistä työsuhteen päättämiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Sovittavaksi voi tässä tilanteessa
tulla esimerkiksi se, miten ja milloin työnantajalle kuuluva materiaali luovutetaan
ja miten henkilön kertyneitä vuosilomapäiviä käsitellään.
Ennen lakimuutosta sopimusten muotoiluihin tuli kiinnittää erityistä huomiota,
sillä mikäli sopimuksen tulkittiin vähentävän henkilön lain mukaisia oikeuksia,
tästä saattoi seurata korotettujen ansioosien menetys. Näin saattoi käydä myös
tilanteissa, joissa tosiasiassa taustalla oli
työnantajasta johtuva tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste.
Nykyisen sääntelyn mukaan ansiopäivärahaa voidaan pitkän työuran perusteella maksaa muiden edellytysten täyttyessä, mikäli henkilön työsopimus on
irtisanottu eikä hän itse ole aiheuttanut
työsuhteensa päättymistä. Näin ollen henkilön oikeus korotettuun päivärahaan voi
säilyä, vaikka hän olisikin tehnyt irtisanomisen jälkeen sopimuksen, jolla on vähen-
netty joitakin hänelle kuuluvia oikeuksia.
Muutos koskee 1.1.2014 ja sen jälkeen
päättyneitä työsuhteita.
Työttömyysturvaan tehdystä helpotuksesta riippumatta on tietenkin jatkossakin
järkevää perehtyä huolella allekirjoitettavaksi tarjottaviin sopimuksiin sekä selvittää etukäteen sopimuksen oikeusvaikutukset.
Työntekijän ammatillisen osaamisen
lisäämistä kannustetaan
Vuoden 2014 alusta voimaan tullut laki
työntekijöiden ammatillisen osaamisen
kehittämisestä antaa työnantajalle mahdollisuuden saada työntekijän koulutuksesta verovähennyksen. Lakimuutos
ei aseta työnantajalle velvoitetta kouluttamiseen, mutta lain tavoitteena on
kannustaa työnantajia ylläpitämään ja
kehittämään työntekijöiden ammatillista
osaamista.
Työntekijän koulutuksen tulee perustua henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan,
joka on työpaikalla laadittava yhteistoimintalain velvoittamalla tavalla niissä
yrityksissä, joissa yhteistoimintalakia
tulee soveltaa. Suunnitelma on laadittava
vuosittain ja sen tulee sisältää mm. arvio
koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja
niiden syistä. Ammatillisen osaamisen
edistämiseksi laadittava koulutussuunni-
Tiina Savikko
• Insinööriliiton työsuhdelakimies,
oikeustieteen maisteri
• Työskennellyt Insinööriliitossa
vuodesta 2009 alkaen
• Aloittanut Tietoalan lakimiehenä
Eeva Salmen perhevapaasijaisena
marraskuussa 2013.
telma on edellytys kannusteen saamiselle
myös niissä yrityksissä, joissa ei sovelleta
yhteistoimintalakia ja joissa siis koulutussuunnitelmaa muutoin ei tarvitse tehdä.
Lain mukainen taloudellinen kannuste
koskee enintään kolmea koulutuspäivää
vuodessa työntekijää kohti. Koulutuspäivän pituuden on oltava vähintään kuusi
tuntia, mutta tämän voi myös jakaa vähintään tunnin kestäviin osiin. Koulutuksen on
tapahduttava työaikana ja sen ajalta tulee
maksaa palkkaa. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista
tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä - tavanomaisena pidettävää työhön
perehdyttämistä tai opastamista ei siis
voida pitää kannusteeseen oikeuttavan
koulutuksena. Verohallinto antaa tarkempia ohjeita siitä, milloin vähennysoikeuden
voi saada ja miten vähennys lasketaan.
Ohjeisiin voi tutustua tarkemmin verottajan verkkosivuilla. n
TIETOA. 1 : 2014 | 27
TYÖELÄMÄ
Paikallinen sopiminen
vaatii pelisäännöt
Tek s t i: Minn a A n t t onen
P
aikallisella sopimisella tarkoitetaan
sitä, että työpaikalla sovitaan toisin
työehtosopimuksen määräyksistä.
Se on keino lisätä työehtosopimuksen liikkumavaraa. Viime neuvottelukierroksella
Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa paikallisesti sovittavia asioita
laajennettiin työmatkakorvauksiin ja
vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen
korvauksiin. Lisäksi työaikapankkijärjestelmään tehtiin parannuksia.
Paikallinen sopiminen on työpaikoilla
yleistä, vaikka siitä tiedetään melko vähän.
Varsinkin monilla järjestäytymättömillä
työpaikoilla luullaan, että mistä tahansa
työehtosopimuksen kohdasta voidaan
sopia toisin tai työnantaja yksinkertaisesti
ilmoittaa, miten toimitaan.
Yrityskohtaisen sopimisen pitää kuitenkin perustua työlainsäädäntöön ja
työehtosopimukseen. Tietotekniikan palvelualalla paikallisesti sovittavia asioita
voivat olla:
• palkkausjärjestelmä,
• säännöllinen työaika päivätyössä ja
vuorotyössä,
• ilta- ja yötyölisä, varallaolo,
puhelinsoittokorvaus ja hälytystyö,
• lomarahan maksuajankohta,
• työaikapankki sekä
• työmatkakorvaukset ja matka-ajan
korvaukset.
28 | TIETOA. 1 : 2014
Lisäksi loppuvuodesta 2007 lähtien on
joko koko palkankorotuserästä tai osasta
palkankorotuksia voinut sopia paikallisesti.
Joustoa työaikoihin
Tietotekniikan palvelualalla sovitaan
paikallisesti eniten työaikajärjestelyis-
tä, kuten liukuvan työajan käytöstä. Yhä
enemmän sovitaan myös säännöllisen työajan sijoittamisesta porrastetusti niin,
että osalla työntekijöitä työpäivä on esimerkiksi kello 7–15 ja osalla 10–18.
Paikallisella sopimuksella voidaan
sopia säännölliseksi työajaksi enintään 8
tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tun-
Kansainvälistyminen on lisännyt ityritysten tarvetta palvella 24/7. Tämän
vuoksi varallaolosopimuksia tehdään
aiempaa enemmän, samoin vuorotyötä.
tia viikossa, jolloin viikoittainen työaika
lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa ja käyttöön tulevat lyhennysvapaat,
tutummin pekkaspäivät.
Liukuvan työajan sopimuksessa on
huomioitava työaikalain määräykset. Liukumaa voi kerryttää tai käyttää enintään
kolme tuntia päivässä. Päivittäisistä liukuma-ajoista sovittaessa tulee huomioida
vuorokautinen lepoaika: työpäivien väliin
on jäätävä 11 tuntia vapaata. Lisäksi liukumasaldo voi lain mukaan olla enintään plus
tai miinus 40.
Yli 40 tuntia menevän plussaldon käsittelyyn on monissa yrityksissä epävirallisia
ohjeistuksia, mutta työehtosopimus mahdollistaa tästäkin sopimisen. Plus 40 tuntia ylittävä liukumasaldo voidaan siirtää
työaikapankkiin.
Vakiintunut käytäntö
Monissa yrityksissä on myös niin sanottuja vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat
paikallisten sopimusten kaltaisia, mutta
joista ei ole kirjallista sopimusta. Tällaisia
voivat olla esimerkiksi
kahden tai kolmen viikon
palkallinen isyysvapaa
tai laajennettu työterveyshuolto. Vakiintuneet
käytännöt, jotka ovat työehtosopimusta parempia,
ovat hyväksyttäviä.
Valitettavasti työnantaja yrittää joskus vakiinnuttaa käytäntöjä, jotka
ovat työehtosopimusta
huonompia. Jos paikallisesti on sovittu työehdosta, jota ei voida
työehtosopimuksen nojalla paikallisesti
sopia, tai paikallisessa sopimisessa on
menty pidemmälle kuin työehtosopimus
mahdollistaa, pidetään kyseistä työehtoa
mitättömänä. Tällöin sovelletaan mitättömän paikallisen sopimusehdon sijasta työehtosopimuksen määräyksiä.
Paikallisen sopimisen edellytykset
Paikallinen sopiminen edellyttää hyviä
yhteistyösuhteita, selkeitä sopijaosapuolia ja aitoja neuvotteluita. Paikallinen
sopiminen työehtosopimuksesta poiketen tulisikin sallia vain työpaikoilla, joilla
on työntekijöitä edustava luottamusmies
tai liittoon järjestäytynyt luottamusvaltuutettu, jolle työntekijät ovat antaneet
valtuutuksen edustaa heitä kuten Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen
liitteen 3 mukaisessa luottamusmiessopimuksessa luottamusmies edustaa
koko henkilökuntaa.
Luottamusmies tuntee työehtosopimuksen määräykset ja hänellä on turvanaan muita työntekijöitä parempi irtisanomissuoja. Luottamusmies uskaltaa
kieltäytyä allekirjoittamasta sopimusta,
jossa heikennetään työsuhteen ehtoja.
Hyvä perussääntö luottamusmiehille on:
Paremmin saa aina sopia.
Paikalliset sopimukset lähtevät
yleensä käytännön tarpeista ja sopimuksen aloitteen voi tehdä niin työnantaja
kuin työntekijätkin. Useimmiten aloitteen
tekee kuitenkin työnantaja.
Luottamusmiehen on syytä tarkistuttaa paikallinen sopimus ennen sen solmimista ammattiliiton lakimiehellä. Allekirjoituksen jälkeen paikallinen sopimus on
annettava tiedoksi työehtosopimusosapuolille: Luottamusmies lähettää sopimuksen Tietoalan toimihenkilöille ja Ylemmille Toimihenkilöille ja työnantaja toimittaa sen Teknologiateollisuus ry:lle. n
TIETOA. 1 : 2014 | 29
Tietoalan hallitus 2014
Kuvassa ylhäällä vasemmalta: Mika Untolehto, Jari Mörsky, Mika Thynell, Ari Koskelin, Markus Saukkonen, Markku Syrjälä, Timo Salonen, Jyrki Kopperi,
Kirsi Huikarinen, Ilpo Komulainen, Nina Räsänen, Seppo Tuomaala. Kuvassa alhaalla vasemmalta: Milla Pennanen, Tapani Hokkanen, Juha Reinisalo,
Esa Koskinen, Pirkko Venäläinen, Marko Kovanen Kuvasta puuttuu: Antti Manninen, Arto Alanen ja Sami Vuolanne.
Yhteystiedot
Sähköpostit muodossa etunimi.sukunimi@tietoala.fi.
Puheenjohtaja:
Esa Koskinen (040 674 8362)
Sihteeri:
Pirkko Venäläinen (040 503 1680)
Rahastonhoitaja:
Ari Koskelin (0400 697 057)
Lomamökkivastaava:
Mika Untolehto (040 725 9024)
Viestintävastaava:
Nina Räsänen (044 972 7298)
30 | TIETOA. 1 : 2014
Verkkoviestintävastaava:
Mika Thynell (050 529 1842)
Tapahtumavastaava:
Markus Saukkonen, (044 700 7245)
Päätoimittaja
Milla Pennanen (050 302 8179)
TAPAHTUMAT
Olethan huomannut mökkien kesähaun!
Klikkaa viipymättä osoitteeseen www.tietoala.fi ja katso
vapaat viikot. Lisätietoja
mökeistä antaa mökkivastaava Mika Untolehto,
mika.untolehto@tietoala.fi.
Tapahtumat
Lisäksi Insinööriliitto järjestää paljon alueellisia
tapahtumia yhdessä alueyhdistysten ja niistä
muodostuvien piirien kanssa. Niistä tiedotetaan
muun muassa Insinööriliiton kotisivujen
tapahtumat-osiossa ja paikallisin uutiskirjein.
25.–27.4.
25.4.
28.6.
27.–29.6.
23.6.–6.7.
4.–6.7.
5.7.
11.7.–10.8.
12.7.
12.–13.7.
19.7.
25.–26.7.
31.7.–3.8.
8.–10.8.
29.11.
Jäsenmatka Prahaan
April Jazz, Espoo
Andrea Bocelli, Tallinna
Tuska Open Air, Helsinki
Loma-asuntomessut Kalajoki
Ruisrock, Turku
Savonlinnan Oopperajuhlat,
Madama Butterfly, Savonlinna
Asuntomessut, Jyväskylä
Perhepäivä - Linnanmäki,
Särkänniemi, Motopark,
Tykkimäki
Ilosaari, Joensuu
Pori Jazz, Pori
Qstock, Oulu
Neste Rally, Jyväskylä
Flow, Helsinki
Syyskokous ja pikkujoulut
TIETOA. 1 : 2014 | 31
Aki Aktivisti on luottamusmies ja pitää huolta omistaan.
Tietoa.
Päätoimittaja:
Milla Pennanen
Toimituskunta:
Nina Räsänen
Minna Anttonen
Ulkoasu ja taitto:
Markku Laitinen / Kaaripiste
Painopaikka ja paperi:
Painopaikka Scanweb Oy
Paperi Solaris brite matta 65 g
Tietoalan toimihenkilöt ry
Ratavartijankatu 2
00520 Helsinki
Luitko jo lehden?
Vinkki: vie se työpaikalle kollegalle tai kahvihuoneen pöydälle!