Meidän Perhe

Miten lehtijuttu rakentuu? Lue ja katso oheinen Meidän Perhe 2/2010
-lehdessä ollut artikkeli ja vastaa viimeisellä sivulla oleviin kysymyksiin.
Kommunikoi
fiksusti netissä
Skype, blogi ja Facebook auttavat, jos rakas sukulainen asuu kaukana.
Laatikaa pelisäännöt sille, mitä tietoja netissä jaetaan ja kenelle.
TEKSTI LOTTA TUOHINO
PIIRROS AIJU SALMINEN
S
osiaalisen median pelisäännöistä
kannattaa perheessä päättää yhdessä – aivan samoin kuin kotiintuloajoista, kaveripiiristä, karkin
syönnistä, lapsilta kiellettyjen tv-ohjelmien
katsomisesta tai pelien pelaamisesta. Kun
perhe noudattaa yhteistä nettistrategiaa,
yksityisyys tulee turvattua paremmin. Halutessaan perhe voi valita hyvinkin tiukat yksityisyysasetukset ja vaihtaa kuvaa, videota ja
tekstiä netissä vain tuttujen kesken.
Perhe voi esimerkiksi sopia, ettei omasta
perhe-elämästä laiteta lainkaan kuvia julkiseen verkkoon, vaan ainoastaan salasanojen takana oleville sivustoille. Jos on tarve
laittaa jotain julkisesti nähtäväksi, asiasta
voi päättää tapaus kerrallaan.
Netissä keskusteleminen voi olla mukavampaa pienissä piireissä, mutta suurten
palveluiden hyvä puoli on, että ”kaikki”
tuntevat ne. Verkkopalveluita valitessa kannattaa muistaa, että hyvässä sosiaalisessa
mediapalvelussa julkisuutta voi rajata.
Lähipiirin yksityisyys on varmassa suojassa, jos kaikki esiintyvät verkossa peitenimillä. Lapselle kannattaa verkkoa varten
keksiä kutsumanimi, mutta kuvia kannattaa
silti laittaa julki vain harkiten. Lapsikuvien
laittaminen kaikkien nähtäväksi on vaivatonta, mutta mitä lapsi ajattelee vartuttuaan teiniksi? Pelastakaa lapset -järjestö
suosittelee, ettei lapsista jaettaisi avoimesti
esimerkiksi rantakuvia.
HANKI OMA SÄHKÖPOSTI
Ensimmäinen askel verkkoidentiteetin
luomisessa on hankkia oma, yksityinen sähköpostiosoite. Hyviä ilmaisia palveluita ovat
esimerkiksi Windows Live Hotmail, Gmail
ja Yahoo. Työpaikan sähköpostia kannattaa
jakaa yhteystietonaan vain työasioissa.
Perheenjäsenet tarvitsevat omansa, sillä
sähköpostiosoite yhdistyy identiteettiin.
Jokainen puhukoon omalla suullaan.
Netissä monet palvelut ja sovellukset
edellyttävät meiliosoitetta. Käyttöehdoissa
edellytetään, että palveluiden salasana
pysyy luottamuksellisena. Jos meiliosoite
on useiden eri ihmisten käytössä, ei voi olla
varma minkään sellaisen palvelun yksityisyydestä, johon sillä on rekisteröidytty.
Netti-identiteettivarkaus on kasvava riski,
ja varminta on luottaa vain itseensä.
JAA TEKSTIÄ, KUVIA JA VIDEOITA
Anonyymi blogi on mainio tapa löytää
vertaisten vastauksia elämän pieniin ja
suuriin kysymyksiin. Oma heimo löytyy
kyllä, kun etsii aktiivisesti: linkittää ja kommentoi toisia. Blogilista.fi-sivustolta voi
etsiä samanhenkisiä kirjoittajia. Helppoja,
ilmaisia palveluita ovat esimerkiksi Blogger,
Vuodatus ja Wordpress. Myös Meidän
Perheen sivustolle voi perustaa blogin.
Voidakseen kommentoida muiden blogeja
ei välttämättä tarvitse omaa, mutta henkilökohtainen blogi helpottaa pidempiaikaisen
verkkoidentiteetin luomista ja luottamuksellisten verkkosuhteiden syntymistä.
Jos videoilleen haluaa näkyvyyttä,
YouTube on ilmainen ja helppo. Yksityisyyttä voi säätää, jolloin niiden, joiden on
tarkoitus nähdä videot, pitää rekisteröityä
palvelun käyttäjiksi. Facebook-päivitysten
näkyvyyden voi säätää ryhmäkohtaisesti,
mutta ne voi laatia myös niin, että ne
aukeavat vain asianomaisille.
Jos jossain nettitilassa ei viihdy, on
parempi etsiä toinen tai perustaa oma
kuin ryhtyä kapinoimaan. Tutustumalla ja
katselemalla selviää paljon: millainen keskusteluilmapiiri on, miten viihtyvyydestä ja
turvallisuudesta huolehditaan, valvotaanko
vuorovaikutusta jotenkin?
TEE VIDEOTREFFIT
Lapsen kummien tai isovanhempien kanssa
voi sopia vaikka viikoittaiset videotreffit.
Mennään siis tietokoneelle ja avataan samanaikainen videoyhteys. Paljon käytettyjä,
ilmaiseksi verkosta ladattavia ohjelmia ovat
esimerkiksi Skype, Google Talk ja
Windows Live Messenger.
Videoyhteyksien ottaminen kannattaa
treenata sulavaksi aikuisten kesken ennen
kuin pikkuväki otetaan mukaan. Webbikameran asetteluun kannattaa kiinnittää
huomiota, samoin valaistukseen. Olisi hyvä,
etteivät esimerkiksi silmälasit heijastaisi,
sillä pienen lapsen on vaikea tunnistaa tuttuakaan, jos hän ei saa katseyhteyttä.
Asiantuntijat
■ Marylka Yoe Uusisaari työskentelee
aivotutkijana Japanissa ja asuu toisella puolen maapalloa kuin sukulaiset. Hän pysyttelee läheisten arjessa kiinni bloggaamalla,
tekemällä statuspäivityksiä Facebookiin ja
julkaisemalla kuvia Flickrissä. Yleensä hän
laatii päivitykset niin, että ne aukeavat vain
asianomaisille.
■ YLEn Uusien palveluiden kehityspäällikkö
Tuija Aalto on raportoinut lapsensa kasvua
sosiaalisen median välityksellä ahkerasti
ilman, että kaukaiset verkkotutut tietäisivät
edes hänen tyttärensä nimeä. Suurimman
osan kuvista hän julkaisee Flickr-kuvapalvelussa salasanojen takana. Hän suojaa lähipiirinsä yksityisyyttä käyttämällä peitenimiä.
Harkitse ensin
■ Perheenisä lätkäisi hupaisan videon lapsesta
YouTubeen, mutta haluaisi sen pois kaikkien ulottuvilta. Mitä tehdä?
■ Opiskeluaikainen tuttavani julkaisi Facebookissa humalaiset bilekuvat, ja nyt hänen
kaverinaan oleva pomoni näkee ne.
Jos video on jo laitettu, voi aloittaa siitä, että kirjautuu
YouTubeen ja määrittelee videon yksityiseksi. Sitten
kutsutaan katsomaan videota juuri ne henkilöt, joille se
on tarkoitettu. Jos video on ollut ratkihassu, joku on jo
luultavasti ottanut siitä kopion ja julkaissut uudelleen.
Silloin on melko toivotonta edes yrittää poistaa sitä
netistä. Hassuimmista ja kiinnostavimmista videoista
on aina useita kopioita netissä, koska ihmiset haluavat
varmistaa, etteivät ne katoa.
Ihmisiä ei voi estää merkitsemästä eli tägäämästä
toisia omiin kuviinsa. Itseään koskevan tägin voi
kuitenkin käydä poistamassa. On myös mahdollista
estää tägäämisen näkyminen kuva- ja uutislistoissa.
Facebookin profiilin yksityisasetukset voi säätää niin,
että esimerkiksi vain ystävät tai tietty ryhmä ystäviä
näkee tägäystiedotteet sinusta tai näkee listan tägätyistä kuvista.
ÄLÄ KAILOTA KAIKILLE
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Hanki oma sähköpostiosoite. Älä jaa yhteystietonasi
työosoitetta äläkä käytä perheen yhteisosoitetta.
Arkikuulumiset
maasta toiseen
Käsittele salasanojasi kuin avaimiasi. Sama avain ei
sovi pyörään ja oveen, eikä sama salasana eri verkkopalveluihin.
Mieti roolisi. Jos Facebook-kavereinasi on sekä hyviä
ystäviä että työkavereita, mutta haluat kertoa Facebookissa yksi-tyisasioita, voit asettaa työkavereille
rajoitetun profiilin, etteivät he näe statuspäivityksiäsi.
Mieti, ketkä kuuluvat verkostoosi ja kenen kanssa
haluat olla tekemisissä.
Säädä yksityisyysasetukset niin, että jaat vain sen,
minkä varmasti haluat. Varmista vaikka kaverin
kanssa.
Perusta verkkopersoonallisuus tekemällä nimimerkki
ja profiilikuva. Ajatusten vaihtamiseen ei tarvita
ristimänimeä.
Ajattele, että internet on virta. Jos heität sinne jotain,
joku muu voi kalastaa sen. Toisaalta voit löytää jotain
kauan sitten kadonneeksi luulemaasi.
Jos teet kuva-albumin vaikka Flickr-palveluun, aseta
se julkiseksi vain niille, jotka ovat kuvissa. Kysy lupa
julkaistessasi kuvia toisista.
Jos on mahdollista, investoi kamerakännykkään,
jossa on kiinteä datapaketti ja ainakin kolmen megapikselin kamera. Näin saat kätevimmin lähetettyä
lapsestakin ajantasaista kuvavirtaa.
Verkossa pätevät samat käyttäytymissäännöt kuin
muuallakin. Sananvapauden nimissä ei tarvitse antaa
ilkeiden tai törkeiden kommenttien rehottaa omilla
sivuilla. Kommenttien poistamista tai tietyn kommentoijan pois potkimista ei tarvitse selittää.
Kysy netin käytöstä Meidän Perheen
virtuaalisessa vanhempainillassa!
Tietoturvaviikolla 8.–12. helmikuuta joukko
Suomen ykkösasiantuntijoita vastaa lukijoidemme
kysymyksiin perhe.fi-sivustolla.
Sosiaalisen median ekspertti ja tiedonhallinnan ammattilainen Pia Maurel asuu Pariisissa. Lapset 5 ja 7 vuotta.
”O
len asunut ulkomailla kauemmin kuin
Suomessa, ja lapseni ovat aina asuneet ulkomailla. Huolestuin äidinkielen rapautumisesta
ja aloin kirjoittaa suomenkielistä blogia.
Haluan huolehtia myös lasteni suomen taidosta, joten
he katsovat suomenkielisiä lastenohjelmia Tv-kaista.fipalvelusta.
Alun perin perustin blogin, jotta Suomessa asuvat isovanhemmat pysyisivät mukana lasten kasvussa. Nykyisin
lapset kommunikoivat isovanhempien kanssa webbikameran välityksellä. Näköyhteys on tosi tärkeä. Käytämme
Windows Live Messenger -pikaviesti-ohjelmaa. Emme
sovi treffejä etukäteen. Tapaamme webbikameran välityksellä joskus useasti viikossa, joskus harvemmin.
Tyypillisesti treffit sujuvat niin, että minä avaan
yhteyden, suuntaan kameran oikein ja varmistan, että
toisessa päässä on joku ja vasta sitten huhuilen lapsia.
Jos tekniikka ei toimi, lapset häipyvät heti – heidän kärsivällisyytensä ei riitä. Lapset saattavat ujostella aluksi.
He viihtyvät paikalla viidestä kymmeneen minuuttiin.
Isovanhemmille näytetään piirroksia, jutellaan kuulumisia ja sitten lähdetään leikkimään muualle.
Joskus kävelen läppärin kanssa ympäriinsä ja näytän
webbikameralla, mitä lapset puuhaavat. Se on kivaa.
Sosiaalinen media ei korvaa tapaamista, mutta se
mahdollistaa arkisen yhteydenpidon ja kuulumisten
vaihtamisen. Kommunikoinnin kynnys alenee, kun voi
heittää kommentteja Facebook-statukseen. Voi seurata
ystävien menoja kuin olisi itse paikan päällä. Saa paljon
sellaista iloa, joka ei muuten olisi lainkaan mahdollista.
Sosiaalinen media syö aikaa lähinnä televisionkatselulta,
joten menetys ei ole suuri.”
Pian blogi: maurelita.com
Medialukutaidon merkitys korostuu tulevaisuudessa, kun tietoa tulee entistä enemmän eri kanavista ja
medioista. Me aikakauslehden tekijät yritämme tehdä parhaamme, että lukija saa yksittäisestä lehdestä
ja sen artikkelista kaiken tarvitsemansa. Hyödyn, tiedon, tarinan tai elämyksen.
Hyvä aikakauslehtijuttu on monen elementin summa, ja jokaisen niistä täytyy olla paikallaan.
Näkökulman tulee olla vahva ja selkeä, jutun synnytettävä lukijassa
pohdintaa ja uusia ajatuksia. Myös tekstin ja kuvan yhteispelin täytyy olla saumatonta, jotta juttukokonaisuus toimii.
Usein nykyisin lehtijuttuun halutaan myös verkkoulottuvuus eli
aikakauslehden juttu voi vaikkapa täydentyä netissä lukijoiden ja
kävijöiden kommenteista.
Toivottavasti oheinen lehtijuttu Netin pelisäännöistä perheessä
toimii luokassanne hyvänä työmateriaalina, kun tutustutte lähemmin
aikakauslehden artikkeliin.
Lukuiloa!
Minna McGill
päätoimittaja
Meidän Perhe -lehti
Ohessa kysymyksiä, joita voitte käydä läpi luokassa.
1. Mitä kuvitus kertoo sinulle, mikä merkitys sillä mielestäsi on?
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
2. Tutki jutun rakennetta. Mikä on jutun
- otsikko __________________________________________________________________________________
- ingressi __________________________________________________________________________________
- leipäteksti _______________________________________________________________________________
- anfangi __________________________________________________________________________________
- kainalojuttu ______________________________________________________________________________
- lähdetiedot ______________________________________________________________________________
- jutun tekijä ja kuvittaja _____________________________________________________________________
- tietolaatikko ______________________________________________________________________________
- verkkoulottuvuus __________________________________________________________________________
3. Mitä ajatuksia juttu herätti sinussa?
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
5. Oliko jutussa sinulle jotain uutta tietoa?
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
__________________________________________________________________________________________
– lehti, jota käsikirjoittaa elämä.