Voit ladata näköislehden pdf-muodossa tästä.

kaupunkilehti
7/2014
20.9.2014
www.sykkeessa.fi
Jaakko Ikonen
eduskuntavaaliehdokkaaksi >>3
Kestävää kehitystä
Soisalo-opistossa >>12
Veteraaneja >>4
Terveyttä >>8
Taidetta >>10
Talousmajakka.fi – yrittäjä, ota luotettava jäsen tiimiisi! Yhteydenotot Elisa Mattus, 044 971 2657.
2
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
7/2014
20.9.2014
kaupunkilehti
Miten on tästä
eteenpäin?
O
lemme painineet talousalueellamme muutoksen kanssa. Duunarille
ei ole enää perusduunia niin kuin aiempina, ”hyvinä” aikoina. Kutsun tätä uudistumisprosessiksi, en ongelmaksi. Ongelmana näen sen
sijaan paikallisen suhtautumismallin tähän uudistumisprosessiin. Keskuudessamme elää porukka, jota kutsun jatkossa tappajatiimiksi, hyvän hengen
tappajatiimiksi.
Suuri joukko eri alojen asiantuntijoita maailmassa ovat samaa mieltä seuraavasta väitteestä: ”Luovuus on uudistumisen edellytys.” Meidän on opittava
ensinäkin arvostamaan erilaisuutta tavalla, jossa korostuu toisen ihmisen
kunnioitus. On annettava ihmiselle mahdollisuus, ja se on vain mahdollista
olosuhteissa, joissa ei tarvitse pelätä virheitä.
Olen tehnyt Varkaudessa ja sen lähikunnissa erilaisia hankkeita vuodesta 2008
lähtien. Voin todeta omasta kokemuksestani, että tappajatiimi vaanii lähestulkoon kaikkialla, mihin olen pyrkinyt järjestämään jotain uutta. Julkisuus
on ollut tappaa minut. En antanut kuitenkaan pelolle valtaa. Matkan varrella olen kuitenkin menettänyt monta ystävää. Käymme sotaa henkisellä tasolla. Saako ihminen yrittää ilman manaajia ympärillään?
Onnistuneessa uudistumisprosessissa virheet toimivat polttoaineena. Niitä
tehdään, mutta ei toisteta. Annamme toisillemme tilan elää vapaudessa, jossa vastinparina toimii vastuu. Tappajatiimin saapuessa paikalle ihmiset alkavat tuntea ympärillään epäilyksen kalvavan ilmapiirin. Saamme kuulla pääsääntöisesti hokemat: ”Meillä on aina tehty näin.” ”Mitä minä sanoin.” Tappajatiimin ei tarvitse kehittää uusia ajatuksia, heidän latteudensa on todettu
käytännössä tehokkaiksi.
Myönteinen erilaisuus on keino luoda uutta. Se tuo parhaillaan uutta koko
yhteisölle. Jos tappajatiimiläinen tätä pohtisi itsensä kanssa, siis menisi itseensä, voisi suuri myönnytys olla: ”Voinhan minä tuota sietää.” Valitettavasti kyse ei kuitenkaan voi olla sietämisestä, vaan paremminkin siedätyksestä.
Meidän on pysyttävä keskenämme vuorovaikutukseen toistemme kanssa,
vaikka emme jakaisikaan toistemme arvoja. Jos tämä toteutuu, niin seurauksena on jalostuminen. Yhteisö voi siis keskuudestaan jalostaa innovatiivista
toimintaa, kun annamme toisillemme tilaa ja tukea yrittää.
Uskon, että talousalueellamme on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä jatkossa ja luoda hyvinvointia laajemminkin. On tullut aika ottaa jälleen hanskat käteen ja alkaa tehdä yhdessä töitä. Tapa on kuitenkin uusi ja vaatii jokaiselta nöyryyttä. Ei ole enää herroja ja narreja. On ihmisiä, jotka voivat osoittaa omalla inhimillisellä toiminnallaan, että me olemme edelleen samassa veneessä. Tulevaisuudessa on tärkeää, että kaikki voivat nähdä sen suunnan ja
kohteen, jota kohti kuljemme. Se siintää jo horisontissa.
Jaakko Ikonen
toimitus@sykkeessa.fi
Henry´s Grill House
panostaa laatuun
Henry´s Grill House toimii
laajennetuissa tiloissa. Kuva
kertoo, millainen voi olla
nykypäivän grillin ruokailutila.
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Kaura-ahon Kioski muodostui vuosien mittaan
käsitteeksi Varkaudessa. Nyt kesästä lähtien ovat
puhaltaneet uudet tuulet – kiinteistössä palvelee
asiakkaitaan Henry´s Grill House, yrittäjänään
Jaana Pitkänen. Työuransa aikana hän on myös
aiemmin toiminut grilliyrittäjänä.
– Tuli pohjatietous grillistä ja laitteista. Olisi
ollut monta mutkaa matkassa, jos ei ymmärtäisi
laitteiden päälle – ei äkkinäinen voi ryhtyä grilliyrittäjäksi.
– Olen tottunut tekemään pitkää päivää ja
myös toisen palveluksessa laittanut itseni likoon
työnantajalle. Heräsi ajatus – miksi en voisi tehdä itselleni. Työtä en ole koskaan pelännyt, hän
tunnustaa.
Jäppiläntien ja Kaura-ahontien kulmauksessa sijaitseva yritys on käynyt läpi uudistuksia.
Remonttia on tehty keittiössä ja tiloja laajennettu n. 100 neliöön asti. Myös terassia on laajennettu ja anniskeluoikeudet on saatu.
– Kesä oli vilkas. Uusia asiakkaita on tullut
ympäri kaupunkia ja muualtakin. Leppävirraltakin tulivat varta vasten kesällä suklaapehmikselle, joka oli ehdoton hitti. Ja peliporukoiden
kävijämäärät ovat mahtavia – Toto näkyy ja hevosmiehiä käy.
Jaana Pitkänen kertoo, että hän haluaa panostaa ruokaan. Burgereissa ja annoksissa käytetään 120 gramman kokolihapihvejä ja kebabit
ovat korkealihapitoisia.
– Minulle ruoka on tärkeä. On oltava ylpeä
valmistamastaan annoksesta tarjoillessaan sen
pöytään. Kun on laadukkaat tuotteet, niin saa
rakennettua lisukkeineen hyvät annokset.
– Ihmiset arvostavat laatua. Kun joku asiakas
tulee parin päivän päästä uudestaan, silloin tietää, että asioita on tehty oikein.
Yrittäjä Jaana Pitkänen
(kuvassa vas.) ja
grillityöntekijä Jaana Korhonen
istahtivat hetkeksi työkiireiden
keskellä. Peliporukoita käy
todella paljon.
Sykkeessäkaupunkilehti on
nyt myös
tilattavissa kotiisi!
Neljä seuraavaa
numeroa vain
10 euroa.
Yhteydenotot
050 341 5339.
Kannen kuva: Vesa Moilanen
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3
J aakko I konen eduskuntavaaliehdokkaaksi
demareiden riveissä
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Varkautelainen lakimies, OTM Jaakko
Ikonen (31 v.), on lähtenyt eduskuntavaaliehdokkaaksi SDP:n Savo-Karjalan piirissä. Kesäkuussa vahvistuneen päätöksen
taustalla ovat Ikosen kiinnostus yhteiskunnallisia asioita kohtaan jo kouluajoista lähtien ja sittemmin koulutuksensa ja lakimiehen työnsä kautta. Sosialidemokratiaan hänellä on sukujuuret isoisoisänsä, varkautelaisessa kunnalliselämässä vaikuttaneen
Aukusti Moilasen kautta.
– Palaan juurilleni, ympyrä sulkeutuu –
alkaakseen uudestaan. Jotenkin koen sydämessäni tiettyä velvollisuutta ja kutsumusta sukujuuriani kohtaan. Jos meillä on tällainen poliittinen ajattelu ollut suvussa,
ehkä minun on tutustuttava myös tähän
puoleen itsessäni. Lähden tutkimusmatkalle – katsotaan, mitä se tuo tullessaan.
– Nyt tarjoutuu tilaisuus lähteä keskustelemaan aiheista eri sidosryhmien ja viitekehyksien kautta. Olen omalla julkisella
kirjoittamisella ja keskustelulla jo tähänkin
saakka osallistunut myös paikallispolitiikkaan ja kansalaisaktiivisena henkilönä ilmaissut oman näkemykseni asioihin, sanoo
Ikonen, joka tulee järjestämään keskustelutilaisuuksia esimerkiksi kirjastolla. Omassa
työssään hän on nähnyt laidasta laitaan yhteiskunnan ongelmatilanteita eri ikäryhmissä. Hän näkeekin tärkeäksi monet asiat,
jotka ovat työn kautta tulleet tutuiksi.
– Ihmisten oikeusturvan kannalta on
hyvä osallistua yhteiskuntaa koskevaan
keskusteluun. Tuolloin lisätään tietoisuutta
asioiden todellisesta tilasta.
Jaakko Ikonen teki valinnan ja sitoutui
puolueeseen, koska eduskuntavaaliehdokkuuden hän näkee hankkeena, jossa lähtökohtana on joukkueurheilu.
– Tehdään yhdessä joukkueena töitä. Tämän päivän yksilöllinen ajattelu pitää kuitenkin sallia. En usko, että sitoutuminen sinällään tarkoittaisi, että minun pitää sisäistää joitakin ajatuksia, jos en jaa niitä omassa
arvomaailmassani. Puolueen lähtökohtaiset
arvot jaan ja sitä kautta olen sitoutunut.
– Usko puoluepolitiikkaan on ihmisillä
horjunut 2000-luvulla. Ehkä omakin ajatus
on kypsynyt ja nyt pystyn näkemään yhteiskunnallisen vaikuttamisen laajemmassa
skaalassa. Yhteiskunnallisen keskustelun
perässä olen ollut nuoresta saakka.
Katse tulevaisuuteen
Painavana perusteena ehdokkuudelle Ikosella oli Varkaus ja Keski-Savo talousalueena.
– Miten meidän kävisi, jos täältä ei kukaan tulevissa eduskuntavaaleissa saavuta
kansanedustajan paikkaa? Sitä kautta viestintä suoraan Arkadianmäeltä katkeaisi
tänne – tämä vaikutti päätökseeni.
Ikosen mukaan tällä hetkellä politiikan
punainen lanka kulkee vähäosaisten ihmisten ja katoavan keskiluokan asioiden parissa.
– Koko 2000-luvun tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin koskaan Suomen
historiassa. Keskiluokka on katoamassa. On
ns. superrikkaat ja sitten tulee köyhälistö.
– Ikävä kyllä yhä useampi ihminen alkaa
löytää itsensä köyhän asemassa, jos ei pystytä jarruttamaan tuloerojen kasvua. Tämä
on työn keskiössä oleva joukko. Myös Varkaudessa on aika paljon ihmisiä, joiden asemaa tulisi jatkossa valvoa ja vaalia.
Jaakko Ikonen toteaa, että seuraavan
kahdeksan kuukauden aikana hänellä on
tavoitteena osallistua aidosti yhteiskunnalliseen keskusteluun – vähän 1800-luvun filosofisessa, ranskalaisessa hengessä.
– Valituksi tulevan henkilön toivon olevan yhteistyökykyinen, ja että hän pystyy
yli puoluerajojen tekemään yhteistyötä tämän alueen ihmisten eteen. Että kapeakatseinen aika olisi ohi Varkaudessa ja pystyttäisiin katsomaan n. 50.000 ihmisen talousaluetta yhtenä kokonaisuutena. Unohdettaisiin vanhat asiat ja ryhdyttäisiin katsomaan tulevaisuuteen.
Eduskuntavaaliehdokas, lakimies Jaakko Ikonen on huolestunut alhaisista äänestysprosenteista
viime aikojen vaaleissa. Omalla esimerkillään hän toivoo aktivoivansa kansalaisia
yhteiskunnalliseen keskusteluun.
nassa, perinteisen sosialidemokratian mukaisesti. Vaalityössään hän haluaa lähteä
hakemaan myös uusia äänestäjiä demareille.
– Toivon, että pystyisin herättämään toivon heissä, jotka ovat jopa menettäneet uskonsa politiikkaa kohtaan. Jotta asioihin
voidaan vaikuttaa tätä kautta.
– Tämä on mielenkiintoinen hanke, johon halusin mukaan. Olen saanut keskustella laaja-alaisesti yhteiskunnan eri aloilta
olevien ihmisten kanssa. Olen oppinut näkemään, että puolue on osa sitä keskustelua.
Asioihin voidaan vaikuttaa
– En olisi lähtenyt ehdolle, jos en uskoiIkonen näkee sekä Pohjois-Savon että Pohjois-Karjalan alueet mielenkiintoisina. si, että asioihin voidaan vaikuttaa. Olen valEduskuntavaaliehdokkaana hän sanoo toi- mis tekemään kovaa työtä, hän lupaa.
Jaakko Ikosen puoliso tekee opintoja Itämivansa omana itsenään, puolustaen tasaarvoa ja oikeudenmukaisuutta yhteiskun- Suomen yliopistossa, ja perheessä on kolme
lasta. Ikonen on toinen osakas Lakiasiantoimisto Majakassa, jolla on toimistot Varkaudessa ja Tampereella. Päätyökseen hän
hoitaa lakiasioita Itä-Suomessa, mutta myös
Tampereella ja Helsingissä.
Ollessaan lukiolainen hän perusti v. 2000
salibandyseura Hukka-Pallo ry:n. Tällä
hetkellä seurassa on parisataa jäsentä ja yli
100 lisenssipelaajaa.
– Urheilun kautta tehdään töitä lasten ja
nuorten syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja halutaan konkreettisesti viedä lapsia ja nuoria eteenpäin, kehittää terveitsetuntoisia lapsia. Seuran kautta ollaan tekemässä yhteistyötä koulujen kanssa. Ja nyt on
saatu käynnistettyä myös tyttöjen salibandytoiminta Varkaudessa, hän kertoo.
Vuoden Sykähdyttävimmän kesävarkautelaisen tittelin on voittanut
hengenpelastaja Hiski Hämäläinen
15 äänellä. Toiseksi tuli kaupunginjohtaja Hannu Tsupari kymmenellä
äänellä. Kari Rajamäki ja Tuomo Salmela saivat molemmat kuusi ääntä
sijoittuen kolmannelle sijalle. Neljännelle sijalle tuli Helka Haukka
viidellä äänellä, viidennelle sijalle tuli
neljällä äänellä Hanna-Kaisa Melaranta. Kuudennen sijan jakoivat Jur-
gen Kempf, Heli Sutinen, Samuli
Laitinen, Marja-Muusa Hämäläinen ja Markku Janhunen saaden
kukin kolme ääntä. Seitsemännelle
sijalle tulivat Helena Toivakka, Timo
Hämäläinen, Timo Eronen ja Mohammed Hamed kahdella äänellä.
Leikkimielisen kisan äänestyspaikkoina olivat kesän 2014 Päiviönsaaren
torilla järjestettävät iltatoritapahtumat. Kiitämme kilpailuun osallistuneita! Palkinnot kisasta on jaettu heti
iltatorien päättymisen jälkeen.
4
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Veteraanit viettivät yhteistä kirkkopäivää
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Sotiemme veteraanien seutukunnallista
kirkkopäivää vietettiin tämän syksyn osalta
Varkaudessa syyskuun neljäntenä – ajallisesti tasan 70 vuoden päästä jatkosodan
päättymispäivästä. Maamme veteraanijärjestöillä on ollut alusta alkaen merkittävänä
osana myös hengellinen työ.
Nykyään liittojen yhteistä hengellistä
työtä ohjaa Veteraanivastuu ry ja sen alaisena toimikunta, jossa on jäsenenä kaksi kunkin liiton nimeämää jäsentä ja rintamanaisten edustaja. Varoja tämä elin saa kansankirkkomme myöntämistä kolehtivaroista
Kansallisen veteraanipäivän lähellä olevana
sunnuntaina ja Itsenäisyyspäivänä.
Suur-Savossa päätettiin vuonna 2009
luopua suurista, alueellisista kirkkopäivistä. Tuolloin muodostettiin kolme seutukunnallista, jotka vastaavat alueellaan vuosittaisen kirkkopäivän järjestämisestä yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Joroinen, Pieksämäki ja Varkaus muodostavat
yhden kokonaisuuden.
Päiväjuhlassa pitämässään puheessaan
Sotainvalidien Veljesliiton Suur-Savon piirin puheenjohtaja, eversti Hannu Toivonen
totesi olevan aivan oikein, että ollaan siirrytty seutukunnallisiin kirkkopäiviin.
– Kaikki veteraanit, riippumatta siitä,
mihin kuuluvat, ovat yhdessä. Ei ole merkitystä, kuuluuko sotainvalideihin, sotaveteraaneihin tai rintamaveteraaneihin – kaikki ovat samanlaisia veteraaneja.
Puheessaan Toivonen käsitteli omina
ajatuksinaan ja johtopäätöksinään muutamaa ajankohtaista kriisiä maailmalla.
– 1990-luvulle saakka maailma oli joten-
Nuoret musiikintaitajat, Caro Kauhanen ja
Venla Ojala esiintyivät veteraanien
kirkkopäivän juhlassa.
Rakuunasoittokunta ja kanttori Tapio Rekola johdattivat juhlaväen Veteraanin iltahuuto-lauluun.
kin järjestäytynyt. Vaikka oli kriisejä, maailma oli käsitettävissä. Maailma on nyt
muuttunut sellaiseksi, ettei sitä pysty oikein
hahmottamaan.
Puheenvuorollaan Toivonen ei halunnut
masentaa, vaan valaa uskoa. Että jostakin
tulee järki ja maailmassa päästään toivottuun tilaan – rauhaan.
– Te, sotien sukupolvi, olette olleet rauhan
asialla. Aikanaan ette te sotaa halunneet.
Mutta kun isänmaa kutsui, te lähditte ja teitte velvollisuutenne. Siitä teille suuret kiitokset, hän kohdisti sanansa veteraaneille.
neille tänään.
– Herätessään aamulla on mietittävä, jotta pystyykö jatkamaan elämää myös tänä
päivänä. Veteraanit tarvitsevat hoitoa – kotihoitoa ja laitoshoitoa – sekä ystävänpalvelua ja yksinäisyydentorjuntaa, hän muistutti.
Päiväjuhlassa kuultiin Kuopion hiippakunnan piispan, Jari Jolkkosen lähettämä
tervehdys sotiemme veteraaneille. Varkauden Sotaveteraanit ry:n tervehdyksen esitti
puheenjohtaja Matti Jaatinen. Musiikkia
juhlaan toivat Rakuunasoittokunta ja Soisalo-opiston opiskelijat Caro Kauhanen
Ensi syksynä Jäppilässä
(sello) ja Venla Ojala (piano).
Varkauden Rintamaveteraanit ry:n puSeuraava veteraanien seutukunnallinen
heenjohtaja Aaro Monthan käytti veteraa- kirkkopäivä on 2.9.2015 Jäppilän kirkossa.
nin puheenvuoron ja muisteli, missä hän oli Tuolloin on samalla sotiemme veteraanin,
jatkosodan päättyessä. Se päivä oli todella Jäppilässä syntyneen oopperalaulaja Veikko
Rintamaveteraanit ry:n
jäänyt mieleen.
Tyrväisen muistokonsertti, jonka tulee lau- Varkauden
puheenjohtaja Aaro Monthan kysyi, mitä
Hän myös pohti, mitä kuuluu veteraa- lamaan oopperalaulaja Jorma Hynninen. kuuluu veteraaneille tänään.
Hukka-Pallon
15-vuotisjuhlavuosi
kaudella 2014–15
Onnea,
Hukka-Pallo!
Hyvää juhlavuotta koko
seuralle ja sen kannattajille!
Tehdään tulevasta kaudesta
ikimuistoinen yhdessä!
Seura tarjoaa toimintaa
tulevalla kaudella aikuisille
sekä 1998–2009-syntyneille
tytöille ja pojille.
Seuran puheenjohtaja
Jaakko Ikonen
Tyttösalibandy
Perhesalibandy
Lisätietoa
Tyttösäbä on timanttia
-hanke etenee!
Seuraamme mahtuvat kaiken
ikäiset ja kokoiset. Lasten
puolella järjestämme toimintaa
aina 4-vuotiaista (s. 2009)
vanhempiin. F-junnut: Tuomas
Reinikainen, 044 293 8319.
Seuraa meitä netissä!
Hukka-Pallon uudet
internet-sivut on avattu
osoitteessa hukka-pallo.fi
Etsimme sekä E- että Djunioreiden pelaajia.
Olemme jo lähellä – ole
mukana tekemässä historiaa
ja liity laumaan!
Lisätietoja: hukka-pallo.fi tai
mari@hukka-pallo.fi
Valmentajakoulutus
Ilmoittaudu
salibandyvalmentajakoulutukseen syksylle 2014.
Ilmoittautumiset Mari Nisonen,
050 410 8114,
mari@hukka-pallo.fi
(Hukka-Pallo löytyy pienen
etsimisen jälkeen myös
Facebookista.)
Kysy lisää, jos jäit
ihmettelemään. Kysy vaikka
seuran tiedottajalta Mari
Nisoselta, 050 410 8114.
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Palkintona
Marimekon
lahjakortti!
5
6
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Euroopan kulttuuriympäristöpäivää tempaistiin Varkaudessa
Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin liittyen yllätysesiintyminen ilahdutti
Takakonttikirppiksen väkeä. (Kuva: Tuomas Toratti, Varkauden Museot.)
Sähköinen talous- ja
kiinteistöhallinta
ajantasaistaa seurannan
Talous Inno Oy on
innovatiivinen tili- ja
isännöintitoimisto,
joka luottaa täysin
sähköiseen
taloushallintoon
pilvipalveluna,
yrittäjä Soili
Karjalainen kertoo.
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Tilitoimistojen murrosaika on käynnissä.
Sähköisiin palveluihin siirtyminen on välttämätöntä. Pilvipalvelut ovat tätä päivää ja
tulevaisuutta.
Varkautelaisen tili- ja isännöintitoimiston, Talous Inno Oy:n yrittäjä Soili Karjalainen (KLT, ITS®-TEK) kertoo, että internetpohjaisen kokonaisjärjestelmän avulla tilitoimisto työskentelee asiakkaan kanssa samassa järjestelmässä.
– Asiakkaamme saavat oikean, ajantasaisen ja helppokäyttöisen seuranta- ja raportointimahdollisuuden. Asiakas voi unohtaa
mittavat laiteinvestoinnit, ohjelmistopäivitykset ja varmistukset. Asiakas tarvitsee
vain kannettavan tai pöytätietokoneen ja
nettiyhteyden, hän toteaa.
Karjalaisen mukaan täysin sähköisessä
järjestelmässä on runsaasti etuja. Kaiken
ytimenä on sähköinen lasku, joka on jo käytössä monilla yrityksillä. E-laskujen arkistointi on myös pilvipalvelussa.
– Sähköinen järjestelmä helpottaa asiakasta. Jos aiemmin on tuonut tilitoimistoon
mapillisen aineistoa, nyt ehkä vain muutamia tositteita. Sähköinen järjestelmä ei ole
yhtään kalliimpi ratkaisu kuin perinteinen
tilitoimistopalvelu, hän jatkaa ja sanoo, että
asiakasyrityksen johdon näkökulmasta katsottuna raportit tulevat varsin nopeasti.
Myös isännöintipalvelut ovat Talous Innolla samassa sähköisessä järjestelmässä –
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
laskut kulkevat sähköisesti.
– Isännöintipuolella avoimuus on tärkeää. Sekä kirjanpito tositeaineistoineen että
asiakirjat arkistoidaan sähköiseen muotoon.
Tämä lisää avoimuutta taloyhtiön hallituksen suuntaan ja hallituksella on mahdollisuus samassa järjestelmässä käydä läpi materiaalia. Myös tilintarkastus on mahdollista hoitaa suoraan sähköiseen järjestelmään,
sanoo Soili Karjalainen.
– Olen aina ollut uudistaja ja haluaisin
ajan kanssa kasvattaa yritystäni. Tili- ja
isännöintitoimisto on toimiala, jossa edetään hallitusti ja asiakkaiden luottamus on
ansaittava.
Lauantaina 13.9.2014 Soisalo-opiston oppilaat ja henkilökunta, sekä Varkauden
museot tempaisivat yllätysesiintymisellä
Takakonttikirppiksen myyjien ja asiakkaiden iloksi. Tempaus liittyi 12.9.–14.9. vietettävien Euroopan kulttuuriympäristöpäivien tapahtumiin. Hetkessä syntyneen ja
yhtä nopeasti kadonneen tapahtuman pyrkimyksenä on herättää kaupunkilaisia havainnoimaan ympäristöään ja sitä kautta
löytämään merkittävyys omassa kulttuuriperinnössään.
Pienimuotoisen tempauksen tavoitteena
on näyttää, kuinka pienilläkin asioilla voi
olla iloa tuottava vaikutus arkipäivässämme.
Laajemmassa mittakaavassa puhutaan rakennusaineista kulttuuri-identiteetille, joka
rakentuu kulttuuriperintötiedon ja osallisuuden ympärille.
Soisalo-opisto kestävän kehityksen vastikään sertifioituna oppilaitoksena ja Varkauden museot kulttuuriperintöä vaalivana
ja siitä kertovaa tietoa tuottavana museona
toimivat usealla saralla yhdessä kulttuuriperintökasvatuksen, kestävän kehityksen ja
kulttuuriympäristötiedon ja niiden tuottamien elämysten välittäjänä. Tämän vuoden
aikana yhteistyössä on toteutettu muun
muassa Kalevi Väyrysen 100-vuotisjuhlavuoden tapahtumia, sekä varkaus-aalto
näyttelyn yhteydessä musiikki-improvisaatioharjoituksia Aallon arkkitehtuurin äänimaisemasta.
Ikäkuljettajan
kannattaa
arvioida oma
ajotaito
Liikenneturvan
kouluttaja Keijo
Happosella
esillä
Ikäkuljettajan
itsearviointi
-kirjanen.
Euroopan
kulttuuriympäristöpäivät
Kulttuuriympäristö muuttuu jatkuvasti.
Uutta syntyy, olemassa oleva muuttuu tai
katoaa. Kulttuuriympäristö on myös mittava kansallinen omaisuus, jota ei pidä heittää
hukkaan. Jokaisella on paitsi oikeus hyvään
ympäristöön, myös vastuu sen arvojen vaalimisesta ja hyvästä hoidosta.
Vuoden 2014 teema on Näkymätön kulttuuriympäristö. Teema muistuttaa, että
kulttuuriympäristöön kuuluvat paitsi suojellut ja arvokkaaksi listatut kohteet myös
arjen ympäristöt, joihin ei kenties jokapäiväisten reittien varrella juuri kiinnitä huomiota. Kulttuuriympäristö voi olla myös
jotain mikä koetaan rumaksi ja jota ei tahdokaan huomata. Näkymättömänä elementtinä voi olla myös arkeologinen perintö, maisemat eri vuodenaikoina, ympäristöön liittyvät äänet ja tuoksut tai jo historiaan kadonnut, mennyt ympäristö.
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Ikä tuo muutoksia liikenteessä liikkumiseen. Tulee vaivaa ja rajoitetta, mutta nykypäivänä on olemassa apukeinoja. Autoilua
voi jatkaa niin pitkään kuin terveys säilyy.
Näin viestitteli Autotalo Laakkosella
Varkaudessa pidetyssä teemapäivässä Liikenneturvan kouluttaja Keijo Happonen.
Liikenneturva on toteuttanut ikäautoilijoille suunnattua kampanjaa, jossa kerrotaan iän karttuessa huomioitavia seikkoja
jalankulussa, pyöräilyssä ja autoilussa.
– Automaattivaihteistot ovat kehittyneet
paljon, ja tänä päivänä polttoaineenkulutus
on jopa pienempi kuin manuaalivaihteistolla. Liikkumista helpottavat monet turvavarusteet, joita voi hankkia ”lompakon
paksuuden mukaan”. Peruutustutka, peruutuskamera, riittävä valoteho ajovaloissa,
apukahva ja kääntöalusta helpottamaan autoon menemistä ja sieltä poistumista, turvavyösieppari, Happonen listaa asioita. Ikäkuljettajan autonvalinnassa ehkä vähän
korkeampi malli voi helpottaa autoon sisälle menoa ja poistumista.
– Itsearviointi liikenteessä liikkumisen
osalta on arka paikka ainakin meille suomalaisille miehille. Realistisesti tulisi katsoa,
että pystyykö ajamaan liikenteessä – vaikka
jonkun kaverin kanssa ajamaan ja arviomaan omaa ajokuntoaan ja ajotaitoaan. Ja
jos joku liikennetilanne tuntuu vaikealta,
yhteys autokouluun. Siellä annetaan ajoopetusta – ja ajotuntejahan voi ostaa vaikka
lahjaksi, hän vinkkaa.
Turvallisuushakuista ajoa
Liikenneturvan Ikäkuljettajan itsearviointi
-kirjanen on apuväline omien ajovalmiuksien ja liikenteessä selviytymisen arvioimiseen. Tuhdissa tietopaketissa käydään läpi
esimerkiksi risteysajon sujuminen, kaistanvaihto, sairauksien riskitekijät, näkökyvyn riittävyys, lihas- ja nivelvaivojen haitat.
Lisäksi kysytään, että pätkiikö muisti ja
onko syytä tutkia ajokykyä tarkemmin.
Tilastojen mukaan ikäkuljettajilla onnettomuusriski kasvaa, mutta toisaalta ajokäyttäytyminen on turvallisuushakuisempaa.
– Kun oma kunto on heikentynyt, tilannetta korjataan ennakoinnilla ja varovaisuudella. Mietitään, jotta lähdetäänkö ajamaan pitkä matka, onko pakko lähteä ajamaan, jos keli on huono. Voi myös pyytää
nuoremman henkilön ajamaan tai sitten
käyttää julkisia kulkuneuvoja.
Suuret ikäluokat kasvavat ja Liikenneturva on mukana messutapahtumissa.
– Liikenneturvalta saa opastusta, painettua materiaalia, ja tulemme erittäin mielellämme yhteisöjen ja yhdistysten tilaisuuksiin, kouluttaja Keijo Happonen sanoo.
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Kysy meiltä seuratekstiilit
ja syksyn uutuudet!
Tiedustelut:
040 849 6665
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7
8
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Aloita fiksusti – aloita monipuolisesti
Teksti Ari-Pekka Lindberg/Varkauden
Fysiokeskus, kuvat Vesa Moilanen
Erikoistuminen kuntoilussa on matka kohti epäonnistumista. Olet yhtä vahva tai kestävä kuin heikoin lenkkisi.
Lähes jokaisella meillä on lempilaji. Laji
jota olemme harrastaneet läpi elämän, jotain
mikä on tuttua ja turvallista. Useimmiten
laji liittyy niihin ominaisuuksiin, jotka ovat
meille perimän mukana langenneet. Jos
olemme saaneet voimaa tai nopeutta astetta
enemmän, on lajivalinta liittynyt useimmiten niihin, joissa pärjää noilla ominaisuuksilla. Kun menet joogatunnille, on siellä
valtaosa niitä, joilla liikkuvuus on jo erittäin Liikkeen tekniikka näyttelee pääroolia tehtiin
hyvä (vaikka toki jooga ei missään nimessä mitä tahansa harjoitusta.
ole pelkästään liikkuvuuslaji, vaan paljon
monipuolisempi, kun se ohjataan hyvin).
No kuka sitä liikkuvuutta tarvitsisi? No
ne nopeat ja voimakkaat, joille liikkuvuusharjoittelu on siellä epämukavuusalueella.
Jo valmiiksi notkeat puolestaan olisivat
vailla enemmän hallintaa ja voimaa, jotta
olisivat tasapainoisempia. Jo se kummalla
kädellä tai jalalla aloitamme liikkeet, kertoo
pyrkimyksestä erikoistumiseen ja pysymiseen mukavuusalueella.
Onko erikoistuminen aina pahasta? Yksittäisessä urheilulajissa menestymistä ajatellen ei! Mutta kehon tasapainoista, tervettä ja tasapainoista maksimaalista suorituskykyä ajatellen kyllä! Urheilu ei ole terveellistä, sillä suurin osa lajeista korostaa selvästi jotain ominaisuutta toisen kustan-
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
nuksella luoden hurjan epätasapainon, mikäli valmentaja ei sitä osaa tasapainottaa.
Epätasapaino luo heikkoja lenkkejä, joiden
vuoksi vammaudutaan. Myös yksittäisen
urheilulajin maksimisuoritus voi kärsiä siitä, ettei olla harjoitettu riittävästi muita
ominaisuuksia lajiominaisuuksien rinnalla.
Entäs urheilu-uran jälkeen? Uralla on luotu huikeat kyvyt esimerkiksi voimassa tai
kestävyydessä, mikä on aiheuttanut sen että
muut ominaisuudet ovat piiputtaneet perässä, tuloksena ongelmia terveydessä ja
hyvinvoinnissa lähes pääsääntöisesti.
Kuntoilijoiden liikkumisessa eräs kantavia pääteemoja onkin tasapainoisen kokonaisuuden luonti, jossa pyritään kehittämään kaikkia ominaisuuksia, välttäen
heikkojen lenkkien luontia. On selvää, että
Lihaskuntoharjoittelussa nostamisen pitäisi olla jokaisen arki on hieman erilainen. Nämä
heiluriharjoitteita pienemmässä roolissa, jotta erot asettavat myös liikunnalle ja valmenharjoittelu vastaisi arki-, työ- ja lajiliikkeiden
nukselle haasteen kehittää kuntoilija vahtarpeita salin ulkopuolella.
vaksi ja kestäväksi hänen omassa arjessaan.
Yksin on lähes
Siksi tasapainoista, kestävää ja vahvaa kehoa
mahdotonta
rakennettaessa on painotettava joitakin
optimoida omaa
tekniikkaa, koska
asioita, jotka korostuvat arjessa ja työssä. On
oma mielikuva
silti muistettava, että ne korostettavat omiliikkeestä on
erilainen kuin
naisuudet ovat kuitenkin vain osa kokonaitodellinen liike –
tämä koskee sekä suutta.
aloittelijoita että
Aloitettaessa liikkuminen ovat laaja näkokeneita
kemys ja monipuolisuus avaimia onnistukonkareita – me
kaikki hyödymme miseen. Toinen yhtä tärkeä seikka on se
ammattitaitoisesta
kuinka liikut, kuinka käytät kehoasi. Meilvalmentajasta!
lä kaikilla on oma tapamme liikkua, omat
asentotottumuksemme. Ne ovat meille
luontaisia ja tuntuvat helpoilta olla. Mutta
ovatko ne meille hyväksi? Tähän vastaa
parhaiten kysymys, miksi istuminen kipeyttää selän suurimmalla osalla meistä.
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Siksi, että luontainen istuma-asento, jonka
ympärille koko yhteiskuntamme on rakentunut jopa siinä määrin, että palaverissa seisomaan nousijaa katsotaan kummastellen,
ei ole keholle terveellinen. Istuma-asento,
johon luonnostaan vaivumme, on useimmiten lysähtänyt, mikä ylikuormittaa esimerkiksi alaselän rakenteet, jotka eivät enää
jossain vaiheessa kestä, ja niin kipu alkaa.
Suurin osa tuki- ja liikuntaelinongelmistamme on juuri tällaisia, itseaiheutettuja, johtuen niistä asennoista ja liikkeistä,
joissa luonnostamme olemme sekä liikumme. Missä on siis ratkaisu ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ongelmista eroon pääsyyn?
On muutettava tapaa, jolla liikutaan, asentoja joissa ollaan.
Eräs osa-alue, johon olemme Varkauden
Fysiokeskuksessa ja toiminnallisessa erikoistuneet, on nimenomaan liikkeen perusta eli Asento- ja liikemallien testaaminen
ja arviointi. Niiden testaamiseen perustuu
perusharjoitteiden valinta ja valmentaminen testauksen jälkeen. Täten pystytään
muuttamaan liikkujan ja kuntoutujan tapaa
olla ja liikkua, niin liikunnassa, arjessa kuin
työssäkin – optimoidaan asento ja liike, tällöin voidaan harjoittelulla ennaltaehkäistä
ja kuntouttaa sekä maksimoida suorituskyky samanaikaisesti.
Ilman asennon- ja liikkeenhallinnan testaamista ja sen kautta valmentamista ollaan
pitkällä tähtäimellä tiellä kohti epäonnistu-
mista: vammoja ja ylikuormittumista.
Aivan kuten sloganissamme todetaan:
Optimoi liike – minimoi vammat ja maksimoi suorituskyky!
Seuraavassa artikkelissa mennään syvemmälle harjoittelufilosofiassa, siihen
kuinka luodaan vahvat optimaaliset liikemallit ja toisaalta siihen kuinka tärkeää on
myös harjoitella ”huonolla” tekniikalla.
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Terveysneuvolaan
ilman lähetettä
9
Teksti ja kuva: Irene Laitinen
Varkauden Medifysin OMT-fysioterapeutti
ja yrityksen toimitusjohtaja Pirjo Nyyssönen kertoo, ettei Terveysneuvola ole uusi
juttu.
- Eri puolilla Suomea yksityissektorilla
Sarjan seuraavat artikkelit:
on toimintaa ollut jo useita vuosia ja julkisella sektorillakin on alettu siirtyä osittain
2) Ensisijaisena kaikessa liikunnassa ja käytäntöön, jossa tules-ongelmissa asiakliikkeessä on liikkeen laatu
kaan ensikontakti onkin fysioterapeutti.
– Voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikku– On paljon ihmisiä, jotka haluaisivat
vuutta! Se ratkaisee, kuinka liike tehdään. tulla suoraan fysioterapeutille, mutta he ei– Neutraaliin ja sieltä pois!
vät ehkä tiedä, että fysioterapeutille voi tulla myös ilman lähetettä. Tällainen tilanne
3) Lihaskuntoharjoittelu
saattaa tulla esim. jonottaessa julkisella
– Liikaa nostamista – opettaa selviytymään puolella lääkärin aikaa. Ammattitaitoiset
salilla, ei sen ulkopuolella
fysioterapeutit osaavat päätellä lääkärin tarpeellisuuden tutkittuaan asiakkaan. Joskus
4) Liikkuvuusharjoittelu
vaiva voi olla myös sen verran pieni, että
– Meneekö työ hukkaan venyttelyissä.
muutaman kerran käynti fysioterapeutilla
käsittelyineen ja ohjeineen riittävät. Tai
5) Kestävyysharjoittelu
asiakas kaipaa liikuntaan tai ravitsemuk– Sopivasti eri tyyppisiä kestävyysharjoit- seen liittyviä ohjeita.
teita, muttei liikaa.
Terveysneuvolan ideana on, että asiakas
voi varata ajan ilman lääkärin lähetettä. Fy6) Ravinto ja stressinhallinta
sioterapeutti tutkii ja kartoittaa asiakkaan
– Ilman lepoa ei ole palautumista eikä tu- ongelmat sekä suunnittelee jatkotoimenpiloksia – vain vammoja.
teet asiakkaan kanssa. Jatko voi sisältää mm.
Olkanivelen liikkuvuuden tutkiminen.
manuaalisia hoitoja (ml. hieronta), kotivoimisteluohjeita, eri teippauksia tarvittaessa,
kuntosali- ja yleisliikuntaohjeita.
– Lääkärin kirjoittamasta lähetteestä saa
vielä nykyään pienen kelakorvauksen, mutta se on pienentynyt vuosien saatossa, joten
sekään ei pitäisi olla esteenä fysioterapiakäynnille ilman lähetettä.
– Omassa hoitolaitoksessamme on toiminut useamman vuoden ajan MP-Pilates
kehonhallintaryhmä. Uutuutena aloittaa
tasapainoryhmä, jonka tavoitteena on liikkumisvarmuuden ja arjen sujumisen parantuminen. Ryhmiä ohjaavat koulutetut fysioterapeutit. Lisäksi meillä on kuntosali.
Kuntosaliakaan ei pääse käyttämään ilman
fysioterapeutin opastusta. Ryhmiin ja kuntosalille voimme suositella ja ohjata asiakkaita tarpeen mukaan.
Virtuaaliharjoittelu uutuutena LadyLinella
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
LadyLinella Varkaudessa mennään tutulla
ja hyväksi havaitulla palvelutarjonnalla.
Uutta on kyllä tiedossa syksyn aikana – ja
kohtuullisen paljon. Hoitohuoneet on uudistettu, salien seinät ovat saaneet uutta väriä pintaan – valoisuutta yleisilmeeseen ja
”kasvojenkohotusta”.
Suurin uudistus ovat salien screenit, jotka muuttavat salimaailmaa ja monipuolistavat toimintoja merkittävästi – ihan uutta
Varkaudessa. Nyt virtuaaliharjoittelu on
mahdollista spinning-salissa ja isossa salissa, joissa on näytöt.
– Käytännössä meillä on melkein koko
ajan jumppia. Aamulla klo 6.15 lähtien lähtevät jumpat näytöillä pyörimään. Omia
ohjaustunteja ei ole vähennetty, mutta virtuaaliharjoittelu on tullut antamaan lisämahdollisuuksia vaikkapa aamukävijöille,
kotiäideille ja vuorotyöntekijöille, kertoo
LadyLinen fysioterapeutti, ryhmäliikuntaohjaaja Henna Vähäpassi, jonka mukaan
virtuaaliharjoitteen voi asiakas laittaa myös
itse pyörimään. Näin esimerkiksi viikonloppujen aikana, jolloin virtuaaliharjoitteet
eivät pyöri kellotuksen, ajastuksen mukaan.
– Virtuaaliharjoittelussa pyörii tuttuja ja
turvallisia juttuja, LesMills-tunteja, joten
kolmen kuukauden ajan pyörii samat ohjelmat. Eli samoja juttuja, joita tehdään myös
ohjaajien kanssa. Virtuaaliharjoittelu myös
mahdollistaa käydä kokeilemassa jumppaa
ennen ryhmäliikuntatunnille tulemista.
Kurssitarjonnassaan LadyLinella on
mm. ”Pikkuhiljaa parempaan kuntoon”. Se
on suunnattu henkilöille, jotka eivät ole
paljoa olleet kuntosalimaailmassa mukana.
Tai henkilöille, joilla on esim. nivelongel-
Tule testaamaan syksyn vauhdikasta RPM®-pyöräilyuutuutta, sanovat Henna Vähäpassi ja Anu Painokangas.
mia, jotka aina tulee ottaa huomioon.
Kurssitarjonta mahdollistaa muutoinkin
tutustumiset kuntosaliasiaan. Alkamassa on
mm. selkäryhmä ja lokakuussa on tulossa
minitanssikurssi. Kyseessä on lattarikurssi,
jossa yhden päivän aikana vetäistään kahdesti puolentoista tunnin setit, miesohjaajan opastuksella.
Tärkeä uudistus on myös lapsiparkki
kahdesti viikossa, tiistaisin ja torstaisin.
– Yksi huone on päivällä hoitohuone ja
illalla kids-huone, jossa on hoitaja paikalla.
Sinne äidit voivat tuoda lapsensa ja itse
nauttia jumpasta. Lapsiparkkiin järjestetään lapsille tekemistä, Henna lupaa.
Uutena jumppana tulee Cross Trainingharjoittelu, joka on luonteeltaan vähän
enempi valmennuksellinen jumppa.
– Tunnin aikana tehdään kuukausiteemoilla harjoitteita ”itsensä ylittäjille”. Teemana voi olla esim. leuanveto eli tehdään
toiminnallisia harjoitteita – kyseessä on eri-
lainen ryhmäliikuntatunti.
– Kaikki harjoitteet tehdään aina suunnattuna eritasoisille henkilöille. Tavoitteena on, että mahdollisimmat monet saisivat
omalla tasollaan haastetta – tähän on panostettu ja kynnystä on madallettu.
Vähäpassi kertoo, että kävijät ovat olleet
tyytyväisiä viime kevään aikatauluihin. Ja
syksy on lähtenyt kivasti käyntiin.
– Meillekin on kivaa aikaa, kun huomaa,
että normaali vilinä alkaa.
10
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Käpykankaan Niiskujen ryhmän ja Muumien ryhmän lapset kuuntelivat, että mitä Marja-Muusa
Hämäläisellä, Timo Hämäläisellä ja Leena-Kaisa Moilasella oli kerrottavanaan. Luvassa oli iloinen
yllätys taidelahjoituksen muodossa.
Taidelahjoitus toi iloa ja
onnenhetkiä päiväkodille
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Kuvanveistäjä Taru Mäntynen on koonnut oman juhlanäyttelynsä yhteyteen isoisänsä veistoksia
ja setänsä maalauksia kunnianosoituksena heidän elämäntyölleen.
3 x M äntynen-näyttely
Varkauden taidemuseossa
Kuvat: Vesa Moilanen
3 x Mäntynen-näyttelyn yhteydessä 70vuotisjuhliaan viettävä kuvanveistäjä Taru
Mäntynen on tehnyt näyttelystä kunnianosoituksen häntä taiteilijan tielle innoittaneille läheisille. Omien teosten lisäksi
näyttelyssä on veistoksia isoisä, kuvanveistäjä ja professori Jussi Mäntyseltä
(1886–1978) ja maalauksia sedältä, taidemaalari Olavi Mäntyseltä (1912–1996).
Suomen Taideakatemian koulussa
1934–35 opiskellut Olavi Mäntynen on jäänyt Suomen taidemaailmassa tuntemattomaksi keskittyen työskentelemään maatilallaan Porvoon lähellä. Maalaamisen hän
aloitti uudestaan kesällä 1967, jolloin nuori
Taru tuli setänsä maatilalle työskentelemään
heti Vapaan taidekoulun opintojen päätyttyä. Setä opetti puunkäsittelyä ja pihapiirin
pienessä valimossa Taru pääsi kokeilemaan
veistosten valamista. Taiteessa Olavi Mäntysen toistuva aihe oli Porvoon seudun kalliot. Aiheita löytyi myös Espanjaan ja
Kreikkaan suuntautuvilta ulkomaanmatkoilta. New Yorkin matkan tuloksena
vuonna 1977 syntyi maalaus Manhattanilta.
Varhaisissa taiteilijan aihepiireissä on myös
työläiskuvauksia ja teollisuusympäristöjä.
STA:n koulussa 30-luvulla samanaikaisia
opiskelutovereita olivat mm. Tove Jansson,
Eva Cedertröm, Mikko Laasio ja Yrjö Savikurki. Näyttelyesiintymiset ajoittuvat
heti opintovuosien jälkeiseen aikaan.
Kuvanveistäjä, professori Jussi Mäntynen muistetaan eläinaiheisista veistoksistaan. Tunnetuin näistä on Helsingin Eläinmuseon edustalla oleva kalevalainen hiiden
Hirvi-veistos, jonka alkuperäisvalos vuodelta 1924 on Viipurissa. Myös Helsingin
Kaisaniemen puistikossa on pronssinen
hirven vasa. Jussi Mäntynen työskenteli
Eläinmuseon konservaattorina 20 vuotta
vuoteen 1939 ennen taiteilijauralle antautumistaan. Vuodet 1942–1967 hän asui
Ruotsissa. Hänen suosikkiaiheitaan olivat
myös lintuperheet. Varkaudessa oleva ulkoveistos Kurjet vuodelta 1947 hankittiin
vuonna 1970 ja sijoitettiin Itsenäisyyden
puistoon kaupungintalon edustalla.
Taru Mäntynen on yli 40 vuotta jatkuneella urallaan ollut kuvanveiston ja modernin pronssivalutyön tiennäyttäjä Suomessa ja Pohjois-Savossa. Toteuttaakseen
myyttisen ja kalevalaisen aiheistonsa veistotaiteen muotoon hän on toteuttanut teoksiaan omassa taidevalimossaan Varkaudessa
ja myös Suomen ensimmäisessä ja edelleen
toimintaansa jatkavassa ammattimaisessa
taidevalimossa Lapinlahdella. Julkisia veistoksia Taru Mäntynen on tehnyt tähän mennessä 40. Pronssin lisäksi taiteilija käyttää
muita metalleja ja eloperäisiä materiaaleja,
kuten villaa ja lampaanvillaa. Parhaillaan on
valmistumassa Metsäsuomalaisten muistomerkki Norjaan. Tuoreimpia huomionosoituksia on Kalevala-seuran Akseli GallenKallelan tunnuspalkinto 2009.
Kuvanveistäjä Taru Mäntynen (s.
29.10.1944) (Mäntynen-Laita) muutti Varkauteen heti Suomen Taideakatemian koulun (1972–76) jälkeen. Varkaudessa häneltä
on kahdeksan julkista veistosta. Suurin
näistä on Varkauden kaupungin 60-vuotisjuhlavuoteen liittyvä Laivanrakentajapatsas
vuodelta 1989. Taiteilija perusti veistoksen
valua varten kotitontille Akonlahteen taidevalimon, jossa valutoiminta jatkuu edelleen pienimuotoisempana. Ateljeen yhteydessä on näyttelytila. Vuodesta 1972 alkaen
näyttelyissä mukana ollut Taru Mäntynen
nimitettiin Suomen Kuvanveistäjäliiton
kunniajäseneksi vuonna 2013.
3 x Mäntynen-taidenäyttely on Varkauden taidemuseossa 2.11.2014 saakka. Näyttelyn oheistapahtumana on Mennään
museoon-viikko koululaisille ja opiskelijoille yhteistyössä Lastenkulttuurikeskus
Verson kanssa 7.–10.10. Yleisöopastukset
näyttelyyn ovat 25.9. ja 23.10.
Jokainen yllätys saa aina jostakin alkunsa.
Seuraavan asian yllätys sai alkunsa keskikesällä, kun meneillään oli Taidekeskus Väinölässä naivistinäyttely Iloa Itä-Suomeen –
naivistit Varkaudessa.
Tuli puhelinsoitto, jonka ”takana” oli
eräs keskisavolainen henkilö. Hän halusi
laittaa hyvän kiertämään, tuottaa iloa toisillekin ja lahjoittaa taideteoksia päiväkodille.
Naivistinäyttelyn kuraattori Marja-Muusa
Hämäläisen avustuksella valikoitui lahjoitettavat teokset ja lahjoituksen kohteeksi
Käpykankaan päiväkoti.
Taidekeskus Väinölän galleristi Timo
Hämäläinen ja Marja-Muusa Hämäläinen
tulla tupsahtivat yllätysvierailulle päiväkodille. Siinä riitti lapsilla ihmettelemistä, että
mikäs nyt kyseessä. Kun kahdeksan taideteosta otettiin isosta salkusta esille. Oli todella paljon värikästä nähtävää, lapset ja aikuiset päiväkodissa saavat myötä positiivista mielialaa, kivoja juttuja ja iloa elämään.
Päiväkodinjohtaja Leena-Kaisa Moilanen sanoi taidelahjoituksen tuovan paljon
iloa ja onnenhetkiä taulujen parissa ja lausui
lämpimät kiitokset tuntemattomalle lahjoittajalle.
Taideteokset sijoitetaan eri puolille päiväkotia ja vaihdellaan eri ryhmissä. Näin
kaikki lapset pääsevät osallisiksi. Ja kenties
taideteoksien ansiosta pulppuaisi lapsilta
myös omia tuotoksia.
Jokaisella taideteoksella on oma tarinansa ja kaikista tauluista voi tehdä satuja.
Niinpä lapset istahtivat satumatolle ja Marja-Muusa Hämäläinen aloitti sadutuksen,
lasten valitseman taulun, Kikka Nyrènin
maalauksen ”Ketun iltalaulu” pohjalta.
Ja tässä lasten ikioma satu:
Olipa kerran kettu. Siellä on yö. Kukkia.
Pienet ketut. Tähtiä. Talossa on katto. Mitä
kukat sanovat kettulapsille? Miksi kukat
eivät helise? Kettuäiti laulaa lapsille. Ne on
iloisia. Kettulapset ovat iloisia.
Ei voi mennä puistoon,
kun siellä on vielä yö.
Sitten kun tulee aamu,
niin sitten voi mennä
puistoon.
Sonja Lehdon tekemä
”Kasvatusvastuussa” oli
yksi taidelahjoituksen
teoksista.
Satumatolle istahdettiin ja
tehtiin ikioma satu
taulusta ”Ketun iltalaulu”
Marja-Muusa Hämäläisen
toimiessa saduttajana.
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Valokuvia ja
maalauksellisia
veistoksia
Väinölässä
11
Kuvat: Vesa Moilanen
Taidekeskus Väinölän syyskuun taiteilijoina ovat nuoret, keväällä 2013 Imatran taidekoulusta valmistuneet taiteilijat. Kuopiolaisen taiteilijapariskunnan kolmas yhteisnäyttely UNI koostuu veistoksellisista
maalauksista ja valokuvista. teosten aiheena
on unet ja niiden jättämät muistijäljet.
Teoksissa toistuu nähtyjen unien tunnelma.
Veera Launosen valokuvissa keskitytään
kesäisenä iltapäivänä koettuihin päiväuniin. Niissä harhaillaan tyynen järven
pinnalla, kurkistetaan vanhaan kiiltokuvakirjaan ja katsellaan, kuinka paarma kiipeilee pitsiverhoissa.
Ilkka Martti Kivelän tyynyveistokset
ovat syntyneet rautalangasta, lakanoista ja
akryyliväreistä. kangas on ommeltu rautalankakehikon päälle ja kovetettu pohjustusmaalilla. Teoksissa perinteinen suorakulmainen tyyny on ottanut uuden muodon. Tyynyihin maalatut abstraktit muodot
vievät katsojan lähemmäs unen fyysistä kokemista.
UNI-näyttely on Taidekeskus Väinölässä
syyskuun loppuun saakka.
Yllä Paarma, alla Pilvitaivas.
Yhdistelyllä kivaa sisustusta
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Syksyllä rakennetaan kotipesää. Mökkikausi jää taakse, tullaan ulkoa sisälle ja kaivataan väriä, lämpöä ja pehmeyttä.
Eletään lyhty- ja kynttiläaikaa. Illat pimenevät – on kiva sytyttää lyhty terassille ja
kynttilä sisälle – antamaan tunnelmaa.
Varkaudessa Pentikin outlet-myymälä
Warkaudenportissa elää syyssesonkiaikaa
parhaimmillaan. Värikäs ja näyttävä Pihlaja-mallisto on jo ehtinyt ihastuttaa asiakaskuntaa. Malliston ideana on kansantarinoiden onnea tuova puu, jota suunnittelijat
ovat hyödyntäneet Pihlaja-mallistossa.
– Tosi onnistunut ja tykätty, kommentoi
mallistoa myymäläpäällikkö Sari Kainulainen, jonka mukaan Pihlaja-mallistoa on
tehty pieni erä myös keramiikkaa – mukeja
ja tarjoilukulhoja oranssisävyisenä.
Uutuusmallisto kattaa laajan tuotekirjon
– sisustustekstiilejä keittiöön ja kattaukseen, torkkupeittoja, tyynyjä – erilaisia
maailmoja eri huoneisiin. Pihlaja-aiheessa
on käytetty rouheita, vahvoja ja maanläheisiä sävyjä – oranssi, harmaa, viininpunainen
violetin kera ja raikas sininen petroolin ja
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Sisustusneuvoja Enni Hiltunen kertoo, että nahkamateriaali on kasvattanut suosiotaan viime
aikoina. Hyvää nahkaa tai kangasta tuskin saa istumalla puhki.
Koti elää elämäntilanteissa
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Jokainen luo kodin asumalla eli on tärkeää,
että koti kuvastaa asukkaitaan. Jokaisella
meistä on omat tärkeät asiat elämässään,
muistot rakentuvat ja ovat osana elämää.
– Kaunis koti on elämää nähnyt – siellä
on eletty. Koti muuttuu elämän varrella.
Kun on erilaisia elämänvaiheita, koti elää
mukana. Ja jotta ei kyllästy elinympäristöönsä, kotia voi välillä päivittää pienillä tai
isoilla jutuilla, opastaa Stemma RH-Huonekalun sisustusneuvoja Enni Hiltunen,
joka myös kannustaa tekemään kotona inventaariota, ettei sinne keräänny liialti tavaraa. Kun uutta tuo, niin veisi samalla
vanhaa pois.
– Mieluummin selkeää linjaa – viihtyykin paremmin, kun ei ole ahdasta. Meillä
suomalaisilla on sellainen tyyli, että sisustetaan liian ahtaasti. Väljyyttä ja tilaa voisi
olla enemmän ympärillä.
– Kannattaa miettiä aikaa kestäviä ratkaisuja materiaaleissa, miettiä muutama
vuosi eteenpäin ja ajatella ajatonta tyyliä.
Valita sohvaan vähän parempi nahka tai
kangas, joita tuskin istumalla saa puhki.
Nahka on koko ajan kulkenut kankaan rinnalla ja nyt nahkan suosio on nousemassa.
Kun Enni Hiltuselta kysyy trendeistä,
hän kannustaa poimimaan ihmiselle itselleen omannäköisiä trendejä. Kaikkea ei tar-
vitse orjallisesti noudattaa – ei ole pakko
maalata kaikkea vaikkapa valkoiseksi.
– Syksyä kohden tulevat murretummat
sävyt – tehosteväreinä esimerkiksi sinapinkeltainen, klassinen tumma luumu, petrolinsininen. Yleisellä tasolla harmaan ja beigen väliltä olevat, lämpimät harmaat sävyt
toimivat seinissä ja isoissa pinnoissa.
Luonnolliset puunsävyt ovat paljolti tulleet
valkoisen tilalle.
Sisustamisessa vuosikymmenet palaavat
– yleensä mennään 30 vuoden sykleissä. Nyt
ovat selkeästi tulleet lämpimät metallinsävyt – pronssi, kupari, kulta ja messinki –
esimerkiksi valaisimissa ja vetimissä.
– Tapeteissa jäljitellään jotakin muuta
materiaalia. Kauempaa seinä voi näyttää
hyvin realistisesti lauta- tai kiviseinältä.
Syksyn tullen kannattaa kesän jälkeen
tarkastaa, että valaisimissa on riittävät valotehot. Riittävän tehokas yleisvalaistus, valoja luomaan tunnelmaa ja valoa käyttötarkoituksen mukaan. Valoa tarvitaan, kun on
tulossa pitkä pimeä aika.
Enni Hiltunen kertoo, että sisustamisessa
ja huonekaluissa on meneillään ”vähän rouheampi tyyli”. Saa olla kulunutta pintaa ja
elämä saa näkyä. Tietyllä tavalla teollinen
tyyli on valloillaan ja myös huonekalujen
uustuotannossa jäljitellään kulunutta pintaa.
turkoosin sävyin taitettuna.
– Pentikin oma kynttiläpaja Posiolla valaa paljon oman malliston kynttilöitä. kauniita ja persoonallisia, ei perinteisiä pöytäkynttilöitä, vaan kynttilöissä on muotoja
mukana. Väriä sisustukseen saa vaikka
kynttilöillä, Kainulainen vinkkaa.
Pentikillä on uutuusmallistona syyskuussa lanseerattu Tunturi-mallisto – värien
rinnalle erilainen, moderni, graafinen mallisto. heille, jotka haluavat sisustaa pelkistetyllä tyylillä. Mallistossa on lähinnä tekstiilejä, kynttilöitä, pussilakanoita, sisustustyynynpäällisiä ja muhkeita, villaisia torkkupeittoja ja mattoja. Tunturi-malliston
mustavalkoiseen maailmaan pystyy mainiosti yhdistämään esimerkiksi pyyhkeitä.
– Tunturi-mallisto on tullut täydentämään Tunturi-astiastoa, joka on hyvin perinteistä ”pentikmäistä” muotoilua.
Uusia kuulumisia Pentikillä ovat myös Myös huonekalujen uustuotannossa jäljitellään kulunutta pintaa,
shampoot, pesuaineet ja saunatuoksut. Pe- kuten tässä moduulihyllyssä tulee esille persoonallisesti.
rinteistä sielläkin – koivua, tervaa – kotimaista ja kansallista, oheistuotteina kylpyhuonemaailmaan.
Myymäläpäällikkö Sari Kainulainen hehkuttaa Pentikin uutuusmallistoja. Kynttilät ovat
värimaailmaltaan ihania – pääväreinä ovat oranssi, sininen ja viininpunainen.
12
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Soisalo­opisto eturintamassa kestävässä kehityksessä
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Soisalo-opistossa kestävä kehitys on vahvasti mukana opiston toiminnassa ja opetuksessa. Osoituksena tästä on OKKA-säätiön luovuttamana kestävän kehityksen
sertifikaatti Vapaan sivistystyönpäivillä
Varkaudessa 28.8.
Soisalo-opisto on maamme ensimmäisiä
vapaan sivistystyön oppilaitoksia, jolle on
myönnetty kestävän kehityksen sertifikaatti. Sertifikaatin hakeminen edellytti itsearviointia ja ulkoista auditointia. Kestävän
kehityksen prosessi jatkuu toimintatapojen
juurruttamisella osaksi opiston arkea kaikilla koulutusaloilla.
Soisalo-opisto on pilottilaitoksena ollut
kehittämässä vapaan sivistystyön kriteeristöä kestävälle kehitykselle. Opisto on myös
ilmoittautunut halukkaaksi pilottioppilaitokseksi, kun taiteen perusopetuksen kestävän kehityksen kriteereitä aletaan maassamme laatia.
Opistossa kestävän kehityksen kaikki
osa-alueet ovat aina olleet osana opetusta ja
toimintakulttuuria. Kursseilla käytetään
kierrätys- ja luonnonmateriaaleja ja perinteisiä käsityön menetelmiä. Opiston arkea
ovat ympäristöä säästävät tarvikehankinnat,
tulostuskäytännöt, paperin talteenotto, jätteiden lajittelu ja kimppakyytien suosiminen.
Kulttuurihistoriallisuus ja perinteiden
siirtäminen puolestaan näkyvät muun
muassa kurssitarjonnassa ja vankkana yhteistyönä Varkauden museoiden kanssa.
Opisto järjestää myös aktiivisesti erilaisia
tapahtumia, kuten Kevätruppeema, Hankihönkäys ja Verso-viikot sekä erilaisia
musiikin ja taideaineiden yhteistapahtumia.
Työ jatkuu…
Soisalo-opistossa on tehty kestävän kehityksen mukaista toimintaa jatkuvasti. Sertifikaattiin tähtäävää ohjelmatyötä on tehty
vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin opisto lähti
mukaan OKKA-säätiön (Opetus-, kasvatus-
Soisalo-opisto on eturintamassa kestävän kehityksen asiassa. Yhteiskuvaan sertifikaatin äärelle
ehtivät opiston henkilökunnasta Miia Impiö, Pirjo Manninen, Terhi Siippainen, Janne Juutilainen
ja Jorma Pesonen.
ja koulutusalojen säätiö) hankkeeseen, jossa tuotettiin kestävän kehityksen soveltuvat
kriteerit vapaalle sivistystyölle. Näitä kriteereitä mm. kansalaisopistot voivat käyttää
toimintansa arviointiin, kehittämiseen ja
sertifikaatin hakemiseen.
Hanketta varten perustettiin työryhmä,
jossa on edustus jokaiselta koulutusalalta ja
myös opiskelijoiden edustus. Kestävän kehityksen työ on saanut vahvan tuen koko
ajan myös johdolta ja työryhmä muotoutuu
koko ajan.
Tämän vuoden toukokuussa tehtiin auditointi ja sertifikaatti myönnettiin saman
kuukauden aikana. Auditoinnissa Soisaloopiston vahvuuksiksi nousivat syrjäytymisen ehkäisy, sähköinen sisäinen viestintä ja
toimintamallit elinikäisen oppimisen mahdollistamiseksi aina vauvasta vaariin.
Jatkossa on tavoitteena, että opiston
kaikki koulutusalat toimivat kestävän kehi-
Matkailun nettisivut sisältävät
runsaan tietopaketin
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Matkailun kannalta merkittävä asia on kesän aikana valmistunut kaupungin virallinen matkailun nettisivusto, www.visitvarkaus.fi. Jo kesän alussa avattiin suomenkieliset nettisivut, jotka täydentyivät myöhemmin englannin- ja venäjänkielisillä
versioilla.
– Haluttiin ajanmukaiset, nykyaikaiset
nettisivut, jotka innostavat etsimään tietoa
ja antavat monipuolisen ja hyvän mielikuvan Varkaudesta. Sivut kertovat palvelutarjonnasta ja sivuihin on helppo tehdä päivityksiä, sanoo Navitas Kehitys Oy:n matkailun markkinointisihteeri Eeva Lemiläinen,
jonka mukaan nettisivujen tieto- ja valokuvamäärä on suuri.
– Sain itse suunnitella sivuston ja teknisestä toteutuksesta vastasi Mainostoimisto
Haaja & Arwo Desing Oy. Toteutukseen voi
olla tyytyväinen.
Varkauden kaupungin viralliset matkailusivut
sisältävät hyvän kattauksen perustietoa
Varkaudesta ja matkailuun liittyviä asioita eri
osioissaan. Markkinointisihteeri Eeva
Lemiläinen katselee tyytyväisenä nettisivuja.
– Myös sosiaalinen media on aktiivikäytössä matkailuasioissa. Varkauden matkailun uutisia päivitetään Facebookiin ja Twitteriin ja Varkauden seutuun liittyviä kuvia
jaetaan Instagramissa. Oma YouTube-kanava on videoita varten.
tyksen periaatteiden mukaisesti ja että
opiston arviointi ja ulkoinen viestintä vastaavat entistä paremmin kestävän kehityksen tavoitteita.
Kohti kestävää tulevaisuutta
Soisalo-opisto on tehnyt yhteiskuntasitoumuksen ja haastaa kaikki Varkauden kaupungin yksiköt tekemään osansa kestävän
tulevaisuuden edistämiseksi itse valitsemallaan tavalla.
– Toivottavasti kaupungin hallinnosta
tulisi merkittävästi näkyviin, että tällainen
haaste on tehty, opiston rehtori Jorma Pesonen sanoo.
Sitoumuksen toimenpiteiden kestoksi on
laitettu 25 vuotta ja päätavoitteena on yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin
ja vaikuttavien kansalaisten yhteiskunta.
Muina tavoitteina ovat kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt sekä luonnon kanto-
Kestävää iloa ja oppia Soisalo-opistossa –
sammuta valot, lukitse ovet, tulosta molemmille
puolille… Ja kestävän kehityksen prosessi
jatkuu…
kykyä kunnioittavat elämäntavat.
Sitoumuksesta tulee julki, että Soisaloopisto on kestävän kehityksen viestinviejä
Varkaudessa. Ja kestävä kehitys, kestävä tulevaisuus on iso asia koko maailman kannalta – pienistä puroista voi kasvaa iso joki.
Muutosten ei tarvitse olla hirveän suuria
ja näkyviä asioita. On tärkeää, että ihminen
ajatusmaailmassaan oivaltaa asian merkityksen tulevaisuudelle.
MEK:n toiminnot siirretään Finprohon
Hallitus on päättänyt, että Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) toiminta siirretään
osaksi Finprota. Matkailun edistämiskeskus
virastona lakkautetaan 31.12.2014. MEK:n
henkilöstö siirtyy Finpron palvelukseen
1.1.2015 alkaen ns. vanhoina työntekijöinä.
Siirtyviä henkilöitä on noin 30.
– Suomella on matkailussa isoja mahdollisuuksia muun muassa puhtaan luontomme ansiosta. On positiivista, että matkailuyritykset saavat jatkossa nykyistä paremmin
hyödynnettyä myös Finpron tarjoamia
kansainvälistymispalveluita matkailuliiketoiminnan kasvun vauhdittamiseksi, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sanoo.
Matkailu on tunnistettu yhdeksi Suomen
tulevaisuuden kasvualoista, ja siihen halutaan panostaa uudella tavalla. Jatkossa yritykset saavat samasta organisaatiosta tarvitsemansa kansainvälistymispalvelut entistä
helpommin.
MEK:n nykyisiä toimintoja jatketaan
Finprossa Visit Finland-toimintona.
MEK:n keskeisin toiminto eli matkailu-
maakuvan edistäminen ja sitä tukeva elinkeinoelämän kanssa yhdessä toteutettava
tuotemarkkinointi jatkuvat entisellään.
Finpron ulkomaanverkosto tuo uusia
mahdollisuuksia matkailun edistämiselle:
verkostoa hyödynnetään uusien potentiaalisten markkinoiden kartoittamisessa, kuluttajatutkimuksessa ja markkinoinnissa.
Lisäksi Finpron yrityskehitysosaamista
voidaan hyödyntää matkailualan yritysten
kansainvälistymisosaamisen vahvistamisessa.
Finpron uusi toimintamalli julkaistiin
3.9.2014. Uusi Finpro muodostuu kolmesta
toiminnosta: Export Finland, Visit Finland
ja Invest in Finland. Finpron tavoitteena on
auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään, hankkia maahamme ulkomaisia investointeja ja lisätä ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen.
Finprolla on jatkossa merkittävä rooli
Team Finland-verkoston toiminnassa.
Finpron palveluksessa on 375 asiantuntijaa
69 toimipisteessä ja lähes 50 eri maassa.
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Asiakasneuvoja: Elisa Mattus 044 971 2657
Ahlströminkatu 1 0, Päiviönsaari
13
14
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
=
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
Tallinnan risteilyt
30.9./7.10./11.10./15.10./8.11./26.11./
6.12./17.12., alk. 39 €/hlö/B4
Hotellimatkat
Tallinna 10.10./13.10./14.10./24.10./
28.11./5.12., alk. 149 €/hlö/H2
Pärnu 14.10./24.10. alk. 175 €/hlö/H2
Riika 14.10. alk. 249 €/hlö/H2
Mystinen
kirjakauppa
Antikvariaatti
Varkaudessa.
Ahlströminkatu 1 0,
takaoven kautta sisään.
Alhaalla sinua odottavat
yllätykset!
Laiva + hotelli
Kylpylämatkat
Haluaisitko
ilmoituksesi tähän?
Tukholman risteilyt
Sykkeessä-lehden
ilmoitusmyynti:
Arja Lehtosalmi,
050 341 5339.
16.10. alk. 85 €/hlö/B4,
artistina Anna Abreu
Joulumatka 23.–27.12.2014
Tallinna tai Pärnu alk. 369 €/hlö/H2
Uuden vuoden matka
28.12.–1.1.2015
Pärnu alk. 296 €/hlö/H2,
ph + 3 hoitoa
Syksyn 2014 ja kevään 2015
suorat lennot Kuopiosta
Kreeta 20.10./24.4./22.5.
Teneriffa 3.11./15.12./26.1.
Gran Canaria 11.11./3.3./31.3.
Israel/Ellat 4.12.
Madeira 8.4.
Turkki 10.4./26.6.
Portugal/Albufeira 11.4.
Vastuullinen matkanjärjestäjä on
Lomamatkat
Meiltä saat
– Laivaliput, lentoliput, hotellivaraukset, räätälöidyt kaupunkilomat
– Apollomatkat, Aurinkomatkat,
Detur, Lomamatkat
– Välimeren ja Karibian loistoristeilyt
Avoinna ma–pe 9–17
Palvelumaksu 10 €/tilaus
TE–MATKAT Ky
Käsityökatu 26, Kuopio
puh. 01 7 368 261 0
Maaherrankatu 1 4, 501 00 Mikkeli
puh. 01 5 228 560
info@tematkat.fi, www.tematkat.fi
Sykkeessä:
menovinkkejä
Illustrated Poems
– Niko Puumalaisen valokuvia
Kauppakeskus Apaja, Kuopio
2.9.–30.9.2014
Liikuntaillat kaikenikäisille
Kaitaisten Urheilukenttä
6.9.–3.10.2014 klo 18-19:30
Maailmanlopun
hautaustoimisto
Varkauden Teatteri
13.9.–31.12.2014
Matti Jäntin Rantojen ja vuorten
satuja -näyttely
Kuopion kaupunginkirjaston ala-aula
15.9.–27.9.2014
Hanna Kilpiäisen 30-vuotisikonijuhlanäyttely
Kulttuurikeskus Vuorilinna, Kuopio
17.9.–8.10.2014, keskiviikkoisin klo 12–15
Metsästys
Tunnistatko tämän paikan?
Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus. Tai sähköpostitse:
toimitus@sykkeessa.fi
Vastanneiden kesken arvomme 20 €
arvoisen lahjakortin Mystiseen
Kirjakauppaan! Edellisen kilpailun
voittajille on ilmoitettu.
Lukijakilpailu
Lähetä vastaus osoitteeseen:
Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus.
Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi
Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme
20 € arvoisen lahjakortin Mystiseen
Kirjakauppaan! Edellisen kilpailun
voittajille on ilmoitettu.
Mikkeli Art & Design Week
Mikkeli 20.9.–27.9.2014
Syysmuuton seurantaa
Varkauden Ruokojärven lintutorni
21.9.2014 klo 9–12
Valtakunnallinen
kävelytapahtuma
Kuopion Sotaveteraanimuseo
21.9.2014 klo 12–15
Pieksämäen Naislaulajat 60
vuotta
Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki
21.9.2014 klo 16
Nivelrikon hoito -yleisöluento
Hotel Oscar Warkaus-sali
22.9.2014 klo 18–20
ANTI – Contemporary Art
Festival 2014
Kuopion keskusta 23.9.–28.9.2014
Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki
20.9.2014 klo 15
Kuwaitin Keidas, Joroinen
24.9.2014 klo 19
Musiikilliset syysmarkkinat
Muuruveden satamassa
Taitelijatoveruuttataidenäyttely
Feel Your Movement
-liikuntatapahtuma
Kuopio-halli 20.9.2014
Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä!
Susanna Haaviston Tässä iässä
-levynjulkaisukonsertti
24. Kuvansin yöjuoksu
Juankoski
20.9.2014 klo 9–13
15
Kaupunkiaarteen
Onnea aarteenmetsästykseen!
12.10./26.10./17.11./14.12.
alk. 93 €/B2/H2
Pärnu 9.11./7.12./25.1.2015/8.2.2015
alk. 369 €/hlö/H2
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Kuopion taidemuseo
25.9.2014–6.1.2015
Ilta Emmin kanssa -tähtivierailu
Varkauden Teatteri
26.9.2014 klo 19
Agility-kilpailu
Koulutuskenttä 1, Varkaus
27.9.2014–28.9.2014
Elonkorjuujuhla
Juicen tori, Juankoski
27.9.2014 klo 9–14
Valoa kohti -konsertti
Juvan kirkko
28.9.2014 klo 18
Naisten Ykkösen
alaloppusarjan ottelu PU-62 –
Yllves
Hänninkenttä, Mikkeli
4.10.2014 klo 17–18:45
Luento: Turvaa aivojesi ja
suolistosi tulevaisuus
Warkaus-sali
6.10.2014 klo 18–21
Musiikillista virkistystä –
Vanhusten viikon konsertit
Heinäveden palvelukeskus
8.10.2014 klo 14 ja klo 18
Kiviä taskussa -tähtivierailu
Varkauden Teatteri
8.10.2014 klo 19
Urkukonsertti Kalevi
Kiviniemi ja Elias Niemelä
Varkauden pääkirkko
16.10.2014 klo 18
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
16
7/2014 | 20. syyskuuta 2014
kaupunkilehti
Sykkeessä on visuaalinen ja dynaaminen
paikallismedia Keski-Savon alueella.
Y: 2206498
Osoite: Ahlströminkatu 10 B,
Tutustu Sykkeessäkaupunkilehden blogiin:
78250 Varkaus
Internet: www.sykkeessa.fi
Julkaisija: VM-lehdet Oy
Päätoimittaja: Jaakko Ikonen
www.sykkeessa.fi
Toimitus:
Vesa Moilanen
toimitus@sykkeessa.fi
Myynti:
Arja Lehtosalmi, 050 341 5339
Ilmoitus- ja sivunvalmistus:
Mikkolehtinen.net, aineisto@sykkeessa.fi
Painatus: Savon Paino Oy
Sykkeessä 8/2014 ilmestyy la 25.10.
• Televisiot
• Digiboksit
• Stereolaitteet
• Kuljetus/asennus
• Vaihdamme Samsungpuhelimiin näyttöjä!
Huoltoneuvonta
0600 303 020
Maahantuojien takuuhuollot
Porrassalmenkatu 1
501 00 Mikkeli
www.tvhuolto.fi