kaupunkilehti Numero 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Pekka Keto, stadilainen Varkaudessa >>3 Vanha Varkaus -hankkeen tulokset >>10 Taidetta ja käsityötä >>4 Salibandya >>6 Terveyttä >>8 www.sykkeessa.fi 2 1/2014 11.1.2014 kaupunkilehti Asioiden selvittäminen on aliarvostettua L uemme valtamediasta julkisen vallan tekemistä päätöksistä. Yleinen luottamus edellyttää tietynlaista sokeaa uskoa päättäjiin. Oletamme, että asioita on selvitetty riittävästi ja näin on päädytty oikeisiin ratkaisuihin. Luettelen nyt joukon viime aikaisia päätöksiä, joita en ole ymmärtänyt: 1. Uimahalli suljetaan vilkaimpana matkailukautena. Päätös perustellaan säästöillä. Kukaan ei selvitä tulopuolta. 2. Svenska Skolan lopetetaan. Päätös perustellaan säästöillä. Kukaan ei selvitä kokonaishyvinvointiin liittyviä kerrannaisvaikutuksia saatikka taloudellisia faktoja. 3. Tekojäärata ja kaksi jäähallia – eivät säästökohteita. Paljonko tämä maksaa per kapital veronmaksajille? Tätä ei nähdä tarpeelliseksi selvittää. Uusi jäähalli on kuitenkin maksanut veronmaksajille enemmän kuin kaikki investoinnit urheiluun yhteensä Varkaudessa 2000-luvulla. Emme saa kuitenkaan veronmaksajina selvitystä erityiskohtelun perusteista. Tämä maksaa monta hoitopaikkaa vuodessa. 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Kiyumbakimusta koulutielle Teksti ja kuvat: Emmi Yli-Houhala Kiireisinä arkiaamuina tuskin ehtii muistella, kuinka suuri etuoikeus meillä suomalaisilla on käydä koulua ilmaiseksi esikoulusta aina korkeakouluun asti. Monille maailman lapsista paikka pulpetin ääressä kun on vain kaukainen ja kallis haave. Päiväntasaajalla ugandalaisessa maalaiskylässä Makondossa lapsia koulutielle auttaa orpokoti nimeltä Kiyumbakimu Children’s Village (KCV). Hyvät eväät elämään Banaaniviljelmien keskellä sijaitseva KCV tarjoaa kodin lapsille, jotka ovat jääneet orvoiksi tai joiden perheillä ei muuten ole mahdollisuutta elättää heitä. Tällä hetkellä kodissa asuu 13 iältään 7–16-vuotiasta lasta, joista huolehtivat orpokodin paikalliset työntekijät ja ulkomaiset vapaaehtoistyöntekijät, joukossa myös yksi suomalainen. Orpokodin avustuksella lapset saavat mahdollisuuden käydä koulua, mutta he oppivat myös orpokodin arjessa monia tärkeitä taitoja, kuten kotitöiden tekemistä ja puutarhanhoitoa. KCV tukee koulumaksuissa myös seitsemää perheidensä luona asuvaa lasta. Koulutukseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä se kantaa pitkälle tu- Onko meidän todellakin pakko mennä valtavirrassa? Voimmeko luoda mitään omaperäistä ja itsenäisesti suunniteltua yhdessä? Veronmaksuvelvollisuus on langetettu yllemme, mutta jokainen on hyssyttelemässä, ettei pidä liikaa kysellä. Totta on. Ei kansalaisten pitäisikään joutua kyselemään liikaa. Viranomaisten pitäisi antaa tietoa omatoimisesti. Vaikenemisen ilmapiiri ei kuulu julkisten varojen käyttöön. Tällaista on kuitenkin ollut ilmassa jo useamman vuoden ajan Suomessa. Jatkuva jauhaminen mediassa SOTE-kuluista ja muusta yleisestä ongelmamaailmasta luo mielikuvan, ettei toivoa enää ole. On käsittämätöntä, miten köyhää meidän julkinen keskustelu on sisältönsä puolesta, kun huomioidaan kaikki mittarit koulutuksen ja lehdistömme kansainvälisestä tasosta. Todellista tietoa pitäisi saada muualtakin kuin lööppien ja skandaalien kautta. Ilman päätöksenteon läpinäkyvyyttä emme voi taata oikeudenmukaista ja tasaarvoista kohtelua ihmisille. Ihmisten vastareaktiot alkavat yhä enenevissä määrin näkyä yksityisellä puolella. Lastensairaala joudutaan rakentamaan yksityisten voimin. Yliopisto-opiskelijat alkavat järjestämään yliopistoon pääsyyn tähtääviä ns. preppauskursseja vastareaktiona varakkaiden etuoikeuteen saada yliopistotason opetusta Suomessa. Sini Saarela menee Antarktikselle, jotta suomalaisetkin tulisivat tietoiseksi ilmaston lämpenemisestä. Mitä tämä vallassa oleva niin sanottu Streber-porukka duunaa? Maailma muuttuu ja meidän tulisi pystyä vastaamaan tuohon muutokseen omalta osaltamme. Paikalleen jääminen on taaksepäin menemistä. Gandhin Kansalaistottelemattomuus-kirja alkaa olla kohta haluttua tavaraa. Ihmisillä on tasan kaksi vaihtoehtoa tulevaisuudessa: passivoituminen tai aktivoituminen. En ole aina ihan varma, kumpaa Suomessa tosiasiallisesti toivotaan eniten? Onnellinen olen kuitenkin siitä, että saan asua Keski-Savossa, jossa viime ajat olen saanut törmätä huikean tiedostaviin ja sivistyneisiin ihmisiin. Toiveissa olisi vielä, että arjen mediamme kykenisi jatkossa osaltaan antamaan rakennuspalikoita ihan jokaiselle ihmiselle eikä ainoastaan niille samoille lobbareille, jotka ovat jo tuhkehtua omaan tietoisuuteensa omista tarpeistaan. Jaakko Ikonen toimitus@sykkeessa.fi Kiyumbakimu Children's Villagessa asuva Aisha esiintymassa koulunsa juhlassa. levaisuuteen. Ugandassa kouluikäisiä lapsia riittää, sillä liki puolet maan noin 35 miljoonasta asukkaasta on alle 14-vuotiaita. Kouluja onkin paljon, ja pieniltä kyläkouluilta näyttävät opinahjot kätkevät suojiinsa satoja oppilaita. Lähes kaikki ugandalaislapset aloittavat koulun, mutta vain noin puolet pystyy käymään peruskoulutason loppuun asti. Yksi syistä on koulutuksen kalleus: lukukausimaksuista, koulupuvuista ja koulutarvikkeista kertyvät kustannukset ovat monelle perheelle liian suuri menoerä. 65 prosenttia ugandalaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella eli heidän käytössään on alle kaksi Yhdysvaltain dollaria päivässä. Makondossa suurin osa asukkaista saa elantonsa maanviljelyksestä. Tukea monin tavoin Kiyumbakimu Children’s Village auttaa makondolaisia perheitä myös antamalla ilmaista päiväkotiopetusta lähialueen alle kouluikäisille lapsille, joilla ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua esiopetukseen. Päiväkodissa lapset opettelevat muun muassa aakkosia, numeroita ja englantia. Lugandaa äidinkielenään puhuville makondolaisille toisen kielen oppiminen on erityisen tärkeää – koulujen opetuskieli on englanti, joka on Ugandan toinen virallinen kieli swahilin ohella. KCV tukee paikallisia perheitä myös epäsuorasti: orpokodissa asuvat lapset saavat esimerkiksi ompeluopetusta paikalliselta ompelijalta, joka pystyy tunneista saamallaan korvauksella maksamaan omien lastensa koulumaksut. KCV rahoittaa toimintansa pääosin yksityishenkilöiden, yritysten ja muiden yhteisöjen avustuksilla. Suomalaisista yrityksistä esimerkiksi Varkaudessa ja Tampereella toimiva Lakiasiaintoimisto Majakka tarttui tilaisuuteen ja rahoitti orpokodin toimintaa koko joulukuun ajan. Ilman näitä yksityisiä lahjoituksia KCV:n toiminta ei olisi mahdollista. Ajantasaista tietoa KCV:stä löytyy osoitteesta www.facebook.com/Kiyumbakimu. Lähteenä käytetty: UIS STATISTICS IN BRIEF / Education (all levels) profile – Uganda (Unesco Institute for Statistics, www.uis.unesco.org). Kaupunkiaarteen Metsästys Tunnistatko tämän paikan? Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostitse: toimitus@sykkeessa.fi Vastanneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu. Onnea aarteenmetsästykseen! Kannen kuva: Vesa Moilanen 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 3 Elämä on yllättävää – ja se kantaa maatamme ja tehneet ison Luonto on eräs tärkeä elementti. työn. Ainoana maana maailGolf-kentällä Keto Mikä sai paljasjalkaisen stadilaisen muutta- massa Suomi pystyi maksaehtii pistäytymään maan Varkauteen 14 vuotta sitten? Sitä on maan sotakorvaukset, hän harvakseltaan. kysytty ainakin ensimmäiset kymmenen muistuttaa. (Kuva: Nea Ikonen.) vuotta kaupunginvaltuutettu Pekka Kedolta. Kysymykseen hän vastaa, että Varkautta Muista mahdollisuus kauniimpaa paikkaa ei olekaan. Pekka Keto arvelee olleensa – Täällä on minulle kaikki. Merellekin ”ehkä aktiivisempi” nuori ja pääsee Saimaan kanavalta. Kesämökin ran- lähti aina mukaan. Helsingisnasta on mahdollisuus kiertää vaikka koko sä muodostui hänelle myös maailmaa, sanoo Keto, joka nuorena har- eräänlainen kulttuuripohja ja kitsi lähtöä merimieheksi. Merille lähtöä ei ihmiskontaktiverkosto Kotitullut, mutta taskussa on aikamiehenä han- harjun puusaunassa, jossa käkittu rannikkolaivurin pätevyys. vivät niin merimiehet kuin Nuortamiestä vietiin aikanaan aktiivi- yliopiston professorit. Saunassesti työn pariin – jopa kolme työtä sama- sa jutellaan asioista ja ollaan naikaisesti. Aina tuli pyyntöjä, ja piti lähteä samanarvoisia. katsomaan. Pyyntöjä tuli myös eri urheilu– Sauna tarkoittaa minulle, lajiharrasteisiin, joissa Keto on ollut vuosi- että ihmiset eivät tule sinne kymmenien varrella vahvasti mukana – ulkokuorineen. Sauna on myös valmennuspuolella. Hänen oma lajin- kuin ”kirkko”, jossa puhdissa oli aikoinaan paini. Ja kun sukua oli Poh- taudutaan ja rentoudutaan. janmaalla, niin painia sai harrastaa koko Sauna on kuin ruokalepo tietkylän kanssa. tyine riitteineen. Sieltä haen – Minulle urheilu on aina ollut hauskaa. voimani, hän hehkuttaa. Mitä kovemmat treenit – sen parempi psyyPekka Keto toistaa mahke. Mitä enemmän teet kovia juttuja, sen dollisuus-sanaa. paremmin kestät. – Ihmisille pitää antaa mahdollisuus katsoa asioita ja Valtuusto joukkuepeliä valintoja. Vanhempien tehtävä Valtion Rautateiden palveluksessa Pekka on tukea nuoriaan, vaikka josKeto työskenteli 32 vuotta eri tehtävissä. kus ei ymmärtäisikään heidän – Tuntuu, että työnikin on ollut ”harras- tekemisiään. Mutta aidolla tusta”. Olen ollut varmaan aika onnellises- sydämellä tuntien, aikuinen sa asemassa. En koskaan ole joutunut pyr- oppii lapsilta myös itse. kimään minnekään ja aina työstä on saanut Pekka Keto sanoo olevansa elannon perheelle. tavallinen, suomalaiset arvot Työ alkoi ravintolasta ja on päättynyt omistava kansalainen. Suuri eläkepäiviin. Varkauteen Keto kertoo tul- ihmettelijä, joka odottaa, mikä leensa myös siksi, että ehtisi harrastaa. Kyl- on seuraava pyyntö. lä seutukunnan luonto ja polut on tullut ko– Joko se tulee yläkertaa vai luttua – samoin paikkakunnan menneisyys. mihin lähdetään? – Aluksi Varkaus oli minulle kalastusKaikkeen hyvään ihmiselle paikka, josta aikoinaan vietiin kalat Pieta- hän haluaisi tuoda mahdollirin hoviin. Sitten tulivat ruukit ja muut toi- suuksiensa mukaan oman mijat. Täällä on vahva Ahlströmin-perintö pienen osuutensa ja hyväksyä ja arvo, jota pitäisi tuoda uudestaan esille. tämän maailman. Esimerkiksi Strömberg on saanut Varkau– Pääasia on, että itse tundessa alkunsa. nistaa itsensä. On rauha olla – Varkaus ei ole ulkona mistään. Täällä itseni kanssa – se riittää mi- Pekka Keto pitää merkityksellisenä tiedonhakemista ja tiedonsiirtoa nuorille. Omassa nuoruudessa on kansainvälistä teollisuutta. Koko ajan nulle. kiinnostuksen kohteina olivat muun muassa tähtitiede ja eri kulttuurit. tulee uusia linkityksiä maailmalle teollisuudessa. Näistä asioista voisi olla oikeasti ylpeä. Kaupunginvaltuutettuna Pekka Keto korostaa, että valtuusto on joukkue, jonka pelaamisen pitäisi toimia. Asioista saa olla eri mieltä, mutta niitä pitää perustella. – Tiedonsiirtäminen ja tiedoista keskustelu on tärkeää päätöksenteossa. Puhutaan isoista arvoista, esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluista, kouluista, lapsiperheistä, vanhuksista. Ihmisistä, jotka oikeasti ovat maksaneet veroja ja hoitaneet asioita. Ja jotta tulisi uusia veronmaksajia, jotka oppisivat jonkun arvoperustan. Itsellään Keto kertoo olevan perustana, ettei hän lähde tekemään mitään vastoin hänen omaa arvomaailmaansa. – Veteraanisukulaiset ovat puolustaneet Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Kotipalvelua, kokonaisvaltaista hoitoa ja huolenpitoa ikäihmisten hyväksi. Kotipalvelu Tuula Lipponen Warkauden Zeppelin puh. 040 554 5500 4 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Oscar-palkittu komedia avaa kevätkauden Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkauden Teatterin kevään uutuusnäytelmänä nähdään Dan Gordonin käsikirjoittama, Larry McMurtryn romaaniin ja James L. Brooksin elokuvakäsikirjoitukseen pohjautuva Hellyyden ehdoilla. Näytelmän on suomentanut Reita Lounatvuori ja kantaesitys oli Tampereen Työväenteatterissa tammikuussa 2010. Varkauden Teatterissa näytelmä on ensi-illassaan lauantaina 11.1. Varkauden Teatteriin näytelmän on ohjannut ja lavastanut teatterinjohtaja Jukka Tyrväinen, puvustus on Taina Peltomäen, äänet Jussi Heiskasen, valot Marko Etelärinteen, kampaukset ja maskeeraukset Riikka Hakamäen. Jukka Tyrväinen kertoo ”törmänneensä” näytelmään Tampereen kantaesitysvuonna, vaikuttui tekstistä, joka oli takaraivossa odottamassa toteuttamistaan Varkauden Teatterissa. Nyt oli tullut aika tehdä näytelmä, palaset olivat siihen kohdallaan. – Matka on ollut erittäin antoisa. Näytelmä on äidin (Annikka Kaistinen) ja tyttären (Marja Sundgren) näytelmä, johon Garret (Orvo Björninen) tuo miehisen vivahteen. Kyseessä on romanttinen komedia, jossa on traaginen vire, kertoo Tyrväinen, jonka mukaan näytelmän teksti on suurin piirtein sama kuin elokuvassa. – Näytelmässä kaikki ylimääräinen on jätetty kirjoitusvaiheessa pois ja on otettu tärkeä ja tarpeellinen mukaan. Teksti toimii Näyttelijä Orvo Björniselle eläköitynyt astronautti Garret Breedlove on jäähyväisrooli Varkauden Teatterissa. Äiti ja tytär – katkeaako henkinen napanuora heidän välillään? Hellyyden ehdoilla-näytelmässä äidin, Aurora Greenwayn roolissa nähdään Annikka Kaistinen ja tyttären, Emma Hortonin roolissa Marja Sundgren. (Kuva: Varkauden Teatteri) myös teatterialalla, vaikka se on alunperin tehty romaanista elokuvaksi ja siitä on väännetty näytelmäksi. Monille näytelmä on tuttu elokuvaversiona. Tapahtumienkulusta sen enempää paljastamatta, Jukka Tyrväisen mukaan näytelmä sisältää elämää rikastuttavia, hauskoja käänteitä. Eli miten ihmisenä opimme kasvamaan ja oppimaan toinen toisiltamme – se tulee ulos näytelmästä hyvin. Hellyyden ehdoilla on näyttelijä Orvo Björniselle jäähyväisrooli Varkauden Teatterissa, jota hän on palvellut vuodesta 1991. Björninen jää eläkkeelle tämän kevätnäytäntökauden jälkeen. Kevätkauden avausnäytelmässä teatterin väki on tehnyt ison työn pienellä porukalla. Näytelmän Patsy on Mirja Ryytty, Doris on Matleena Mannerto, sairaanhoitaja on Leena Liimatainen ja tohtori Maise on Markku Rytty. Studio Sariikka Tammi-ale! Nyt on hyvä aika hankkia juomapullot, t-paidat, topit, urheilu- ja jumppakassit omalla logolla, kuvalla ja nimellä vuoden liikuntahetkiin. Tammikuun ajan Supertarjoukset: ¥ T-paita 16 € (norm. 24 €) ¥ Toppi 12 € (norm. 19 €) ¥ Treenikassi iso 74 l 60 € (norm. 75 €) ¥ Treenikassi pieni 41 l 50 € (norm. 65 €) ¥ Juomapullo 10 € (norm. 16 €) Studio Sariikka Oy Torikatu 7, 76100 Pieksämäki Puh. (015) 341 520 www.studiosariikka.fi info@studiosariikka.fi 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Askeltaen Taidekeskus Väinölässä Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Eläkkeellä oleva toimittaja ja valokuvaaja, rantasalmelainen Kaija Pulkkinen esittäytyy maalauksillaan, luontovalokuvillaan ja sulatelasiteoksillaan Taidekeskus Väinölässä tammikuun loppuun saakka näyttelyssä Askeltaen. Varkaudessa Pulkkinen ei ole aiemmin pitänyt yksityisnäyttelyä, mutta on osallistunut yhteisnäyttelyihin. Kaija Pulkkinen on aktiivinen taiteilija ja taideharrastaja. Vuosien varrella hän on kehittänyt ammattitaitoaan erilaisilla kursseilla ja on toiminut myös kansalaisopistossa taidekurssien opettajana. Viime lokakuussa hän sai olla avaamassa Savonlinnan uuden, upean kirjastorakennuksen näyttelykauden pitämällä talon ensimmäisen näyttelyn. Hänen valokuvanäyttelynsä kiersi Suomea v. 1987–1990 ja on järjestänyt kaksi ottamiinsa uutiskuviin pohjautuvaa näyttelyä. Vuonna 1996 häneltä valmistui kirja Rannalla Salmen RantaKaija Pulkkinen kertoo opettaneensa lapsilleen puukonkäytön. Askeltaennäyttelyn kaarnalaivat tekevät omaa matkaansa… salmi ja vuonna 2007 hän julkaisi kirjan Vanha Kajaani, joka pohjautui hänen kirjoittamiinsa pakinoihin sodan ajalta. Kaija Pulkkinen kertoo työn ja harrastuksen kulkeneen lähes käsi kädessä kolmen vuosikymmenen ajan. Kun toimittajantyö aikanaan päättyi, taide alkoi saada lisätilaa. Hän on valokuvannut, maalannut öljyväreillä ja akvarelleilla, maalannut silkkiä ja posliinia, työstänyt savea ja puupintoja sekä on käsitellyt lasia. Pulkkinen luonnehtiikin itseään rohkeaksi ja ennakkoluulottomaksi taiteilijaksi, joka kokeilee, yhdistää ja luo aina uutta. – Luonto, metsä ja vesi ovat inspiraationi lähteinä. Ne ovat usein tavalla tai toisella mukana töissäni, sanoo Pulkkinen, joka on ilmiöiden ja tapahtumien tarkkailija – arvostaen suomalaisia perusarvoja. – On ihanaa olla elämänveneessä matkalla. Istahda tuhdolle ja anna itsesi soljua kuvien ja töiden kautta omaan sisäiseen maailmaasi, hän kehottaa. Väriloistoa maalauksessa Satamassa. Vuoden 2013 Palveluhelmet käsityöläisille Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Varkauden matkailutoimijat ja Warkauden Nuorkauppakamari ry järjestivät yhteistuumin syksyn aikana perinteisen Palvelun Helmi-kampanjan, jossa etsittiin Varkauden parasta palveluhenkilöä ja talousalueen parasta palveluyritystä. Järjestetyssä äänestyksessä ehdotuksia ja vuolaita kiitoksia kertyi todella paljon – hyvää palvelua on ollut tarjolla. Palvelun Helmi 2013 vuoden parhaana palveluyrityksenä palkittiin Taito Shop Varkaus. Asiakkaiden perusteluina olivat mm. erinomainen ja ystävällinen palvelu, asiantunteva, iloinen ja avulias henkilökunta neuvoo aina tarvittaessa ja asiakkaat huomioidaan yksilöinä. Liikkeessä on miellyttävä asioida, tunnelma on aurinkoinen, lahjatavaravalikoima on runsas. Samoissa tiloissa on kauppa, näyttelytila ja kurssipaikka eli kyseessä on monipuolinen käyntikohde, jossa on kauniisti laitettu sisustus. Palvelun Helmi 2013 Varkauden parhaaksi palveluhenkilöksi nimettiin Satu Lappi, yrityksessään Kauneushoitola Satu. Asiakkaiden perusteluina olivat Satu Lapin ammattitaitoinen, joustava ja hyvä palvelu. Vastaanotto on ystävällistä, taito osata lukea 5 asiakkaan mielialaa ja toimia sen mukaisesti. Perusteluissa tulivat esille myös ystävällisyys ja iloisuus, positiivisuus ja palvelumielisyys, asiallisuus, asiantuntevuus ja myönteisyys – hänen kanssaan on mukava asioida. Taito Shopin Anni Koponen luonnehti tietoa palkitsemista positiivisena yllätyksenä jouluruuhkaan. – Palkinto on tosi tärkeä koko yhdistykselle ja koko käsi- ja taideteollisuusjärjestölle – olemme todella iloisia. Satu Lappi kertoi nauttivansa työstään ihmisten parissa. – Olen onnellinen, kun asiakkaat ovat tyytyväisiä. Tämä oli kiva jatkumo, sillä äitini sai omalle liikkeelleen palveluhelmen vuonna 1998. Vuoden 2013 palveluhelmillä palkituissa jokaisessa ”asuu pieni käsityöläinen”. Varkaudessa saa hyvää palvelua monessa paikassa ja monelta henkilöltä. Se on todella merkittävä kilpailuvaltti, joka on hyvä muistaa ostopäätöksiä tehtäessä. Navitas 1:n Majakka-kabinetissa vietettiin iloista kahvihetkeä joulunodotuksessa Palvelun Helmi 2013-palkitsemisien yhteydessä. Kuvassa (oik.) Satu Lappi ja Taito Shopin Sointu Laine ja Anni Koponen. 6 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Sisäurheilulajeille kaivataan lisää tiloja Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Tänä päivänä sisäurheilulajeja on todella paljon – lajit elävät ja muuttuvat. Mutta – sisäurheilulajeissa tilanpuute on aito Varkaudessa. – Nyt olisi päättäjille paikka herätä pohtimaan asiaa. Sisäurheilulajien harjoittamiseen soveltuvat tilat voisivat tuoda helpotusta alueelle monessa suhteessa. Liikunnallahan on terveysvaikutuksensa ja se luo hyvää henkeä myös vaikeissa olosuhteissa, tuumailevat salibandyn vitosdivarin aktiiviharrastajat Jaakko Ikonen, Jari Nykänen ja Jeremias Rantanen. Ikonen pelaa Hukka-Pallo-joukkueessa, Nykänen Katuhaitjoukkueessa ja Rantanen Sporting Varkausjoukkueessa. Neljäs varkautelainen salibandyseura on Varkauden Tarmo. Miehet ovat jo tovin aikaa miettineet sisäurheilulajien tilakysymystä ja peräänkuuluttavat yhteisen pöydän ääreen istumista eri tahojen kanssa. – Kenties yksityiselle hallille olisi tilausta, jos vaan sitä yhteistyöhengessä lähdettäisiin rakentamaan. Myös kaupungin pitäisi olla mukana hankkeessa jo siksi, että Liikuntatalon vuoroja subventoidaan todella paljon. Eli veronmaksajat maksavat jokaisesta tunnista ison määrän. Seurat maksavat vain pienen osuuden tilojen käyttökustannuksista. Varkaudessa on sisäurheilulajien harrastaminen on halpaa. Se on johtanut siihen, että Liikuntatalon tilat ovat ”130-prosenttisesti” käytössä. Ikosen, Nykäsen ja Rantasen mukaan kukaan ei ole sanonut, etteikö tiloja sisäurheilulajien harrastamiseen tarvittaisi. Eri lajien osalta lähialueen tilojen laajempi kartoitus voisi edesauttaa jonkinlaisten harjoituspuitteiden löytymiselle. – Varkaudessa olisi mahdollisuus kehittää tiloja. Paikallisissa halleissa on paljon yksityisomistusta. Tiloja on, mutta niitä ei saa edullisesti käyttöön vaan tiloja pidetään tyhjillään. – Yksi mahdollisuus olisi, että kaupunki lähtisi tukemaan monitoimihallia. Jotta saataisiin hallitilojenomistajat tajuamaan, Salibandy on sisäliikuntalajina saavuttanut suuren suosion Varkaudessa. Varkautelaisseurojen edustajina yhteiskuvassa HukkaPallon Jarmo Pulliainen (kuvassa oik.), Katuhaiden Jari Nykänen ja Sporting Varkauden Jeremias Rantanen. Lattiatasossa VarTa Akatemian maalivahti Samu Kröger. Rantanen ja Kröger hyppäsivät kuvaan välittömästi turnausottelun päätyttyä. että he voisivat hyödyntää käyttämättöminä olevia tilojaan. Ja samalla he tekisivät ison palveluksen varkautelaiselle liikunnalle ja harrastustoiminnalle. Etenkin junioritoiminnalle ja myös siitä ylöspäin vanhempaan ikäryhmään. – Sitä kautta saadaan edistettyä kansanterveyttä. Yksi tärkeä tekijä kunnan kannalta on pitää kuntalaiset terveinä ja tyytyväisinä nuoresta pitäen. Strategiavalintakysymys Yhteistyöhenki on keino saada asioita eteenpäin. Ikonen, Nykänen ja Rantanen puhuvatkin tahtotilasta, vanhojen vastakkainasettelujen lopettamisesta ja tulevaisuuden asioista. Aidolla yhteistyöllä heidän mielestään olisi mahdollista luoda sisäurheilulajeille, ja myös talviaikaan, ulkourheilulajeille paremmat harjoittelumahdollisuudet. Salibandyn osalta he peräävät seurataso- Jeremias Rantanen (kuvassa oik.), Jari Nykänen ja Jaakko Ikonen toivovat, että sisäurheilulajeille löytyisi lisää harjoittelutiloja Varkaudessa. jen yhteistyötä. Kun toimitaan yhdessä, yllättävän pienilläkin resursseilla saadaan paljon aikaan. – Jos aidosti yhteistyöhenki olisi seurojen ja toimijoiden keskuudessa, täällä olisi jo halli. Varkaudessa on sellainen salibandybuumi, että sitä seurataan valtakunnallisesti liittotasolla. – Varkaudessa lisenssipelaajien määrä on kasvanut kolmattasataa prosenttia. Etsikkoaikaa on ollut käynnissä pari vuotta. Trendit pitää voimistaa konkreettisilla uudistuksilla tai sitten ne lopahtavat. Varkaudessa salibandyjoukkueiden määrä on iso suhteutettuna kaupungin asukasmäärään, he toteavat. Lajin harjoittelutilojen osalta miesten mieltä painaa se, että koulujen liikuntasaleja on laitettu kiinni ulkopuolisilta. Lisäksi salit eivät ole täysimittaisia lajin harrastamiseen. Sählyä voi pelata pienessäkin tilassa, mutta sähly ja salibandy on luokiteltu kahdeksi eri lajiksi Salibandyliiton toimesta. – Harjoitteluolosuhteilla pitäisi luoda nuorille edellytykset mennä lajissa eteenpäin omalla paikkakunnallaan. Kunta voi strategisella valinnallaan vaikuttaa liikun- Salibandyn vitosdivarin turnausta pelattiin 27.10. Varkauden Liikuntatalolla. Sporting Varkaus ja VarTa Akatemia kävivät tiukan väännön. Ottelu päättyi Sporting Varkaus-joukkueen voittoon 5–4. tapaikkoihin ja ihmisten liikuntaan. – Pitäisi luoda mahdollisuuksia eikä esteitä. Miettiä, olisiko kannattavaa – ajatellen tulevaisuutta – saada nuoret liikkumaan. Sitä kautta aikaa myöten saavutetaan merkittäviä säästöjä kansanterveyden puolella. Salibandy on yksi edullisimmista harrastusmuodoista. Varkaudessa toimii Hukka-Pallo ry:n naisten joukkue, joka pelaa kolmosdivarissa. Mukana on perheenäitejä, jotka eivät ole harrastaneet pallopelejä – ja lähtivät sarjaan pelaamaan. Eli salibandy tempaa koko perheen mukaansa parhaimmassa tapauksessa. Voittaminen ei ole tärkeintä, vaan liikkuminen yhdessä – kunto ja jaksaminen paranee sitä kautta. Kaikkinensa Varkaudessa on nykyisellään kolmattakymmentä joukkuetta, jotka haluaisivat harjoitella salibandya. Nuoria kiinnostaa Vitosdivarissa salibandya VarTa Akatemiajoukkueessa pelaava 19-vuotias Samu Kröger on harrastanut lajia jo usean vuoden ajan. Samu opiskelee ammattikoulussa ja hänen mielestään salibandyharrastus tsemppaa myös koulunkäyntiä. Treeneihin on mukava mennä koulupäivän jälkeen. – Salibandy on nopeatempoista, peliälyä vaativa. Tämä on tosi mukava ja viihdyttävä harrastus. Ja on ollut myös budjetiltaan sopiva, hän toteaa. – Kun Liikuntatalon vuorot ovat nykyään niukallisia ja harjoittelukertoja B-junnujen kanssa on vain kerran viikossa, Akatemialla on yksi harjoitteluvuoro viikossa Kangaslammilla, jonne joudutaan menemään omakustanteisesti. – Olisi hyvä saada paremmin vuoroja Liikuntatalolle, jossa on täysimittainen kenttä harjoitella. Kangaslammilla kenttä on lyhyempi, mutta positiivisena seikkana on Kangaslammin mattokenttä, joka on paljon nykyaikaisempi salibandyalusta ja on myös parempi pelata, jatkaa Kröger toivoen mattokenttää myös Liikuntatalolle. – Varkaudessa on varmasti paljon salibandyharrastuksesta kiinnostuneita nuoria, mutta ikäryhmälle ei löydy joukkuetta. Joukkueiden perustamiseen tarvittaisiin toimihenkilöitä, jotka lähtisivät pyörittämään uuden joukkueen toimintaa. 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 7 8 Huolehdi itsestäsi kokonaisuutena Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Tällaisia ajatuksia nousi esille keskusteltaessa Kommilan Fysikaalisen Hoitolan yrittäjien Riitta Asikaisen ja Päivi Rautiaisen kanssa. Päivi on koulutukseltaan fysioterapeutti, urheiluhieroja ja personal trainer, lisäksi Päivin voi tavata pitämässä erilaisia jumpparyhmiä. Riitta on koulutukseltaan fysioterapeutti, työfysioterapeutti sekä lymfaterapeutti. Lymfahoidon kokonaisuuteen kuuluu myös lääkinnälliset hoitosukat terapian hyvän tuloksen takaamiseksi. Lääkinnällisiä sukkia miin. – Lentosukat otetaan yleensä pituuden, painon ja jalankoon mukaan. Lentosukat on tarkoitettu terveille jaloille, lennoilla vaikuttamaan paineenvaihteluihin, mutta myös muutoinkin estämään jalkojenväsymistä. – Lääkinnälliset sukat mitataan asiakkaan jalkojen mukaan ja valmistutetaan eurooppalaisen standardin mukaan. Yleensä kyseessä on joku lääketieteellinen ongelma jaloissa. Lääkinnälliset sukat ovat aika pitkälti nimenomaan lääkäreiden määräämiä, kertoo Riitta Asikainen, jonka mukaan nykyisellään suurin syy tulla mittauksiin ja hankkia lääkinnälliset sukat, ovat suonikohjuleikkaukset. – Nykyisin sairaalaan suonikohjuleikkaukseen mentäessä mukana tulee olla lääkinnällinen sukka, joka laitetaan jalkaan leikkauksen jälkeen. Suurten leikkauksien jälkeen voi olla raajaturvotuksia ja lääkinnällistä sukkaa käytetään. Samoin sukkaa käytetään erilaisten ihottumienhoitoon ja verisuonten heikkouksiin esimerkiksi vanhuksilla. Lääkinnällisiä sukkia aineenvaihdunnan parantamiseksi käyttävät jonkin verran myös diabeetikot, joille on olemassa myös erikoissukkia, joissa on käytetty mm. hopealankaa. kalvoja voi käsitellä itsehoitona. – Lihakset ovat lihaskalvon sisällä, jokainen kalvo on tavallaan liitännäinen eli kaikki lihakset ovat kalvon sisällä. Rullalla voi itse kevyesti ”hieroa”, kokonaisvaltaisesti kehon eri kalvoalueita erilaisten liikkeiden avulla. – Istuminen on myrkkyä selälle. Pelkkä selänasennon korjaaminen parantaa verenkiertoa, työssä sopiva tauotus ja välillä lähteminen pois työpöydän äärestä, esim. toisessa huoneessa olevalle kopiokoneelle, tekee hyvää koko kehollemme. – Rulla on hyvä niin liikkumattomalle kuin liikkuvalle ihmiselle omahoidon avuksi. 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Kommilan Fysikaalisella Hoitolalla on toiminnoissaan lisäpalveluna terveyskengät, joita kenkäesittelijä käy esittelemässä ”kenkäpäivinä”. – Jos on vähänkin ongelmallinen jalka, terveyskengissä on leveää ja kapeaa lestiä sekä vaihtoehtoja madaltuneeseen jalkaholviin. Kenkäpäivinä esittelyssä on myös muita sisäkenkiä, joilla myös iäkkäämpien ihmisten on turvallista kävellä kotona. Kevään aikana on tulossa uudet kenkämallit ja myös kenkäpäivä. Kenkäpäivästä tiedotetaan yrityksen facebook-sivuilla sekä wwwsivuilla sekä lehdissä lähempänä ajankohtaa. Jaloista puhuttaessa, Kommilan Fysi- Muista itsehoito kaalisella Hoitolalla on lääkinnällisten hoi- Kotikonsteilla pystymme pitämään ke- Myofascialisia rullia. Taustalla Riitta Asikainen ”rullaa” ja Päivi Rautiainen ohjeistaa. tosukkien mittaus- ja myyntipalvelu. Myös hoamme paremmassa kunnossa. Yksi esi- näkyy osa tehokkaasta Rullalla lihaskalvojen hierominen onnistuu mainiosti ”lentosukat” kuuluvat yrityksen valikoi- merkki on myofascialinen rulla, jolla lihas- hulavanteesta. itsehoitona. 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 9 Terveyspysäkki on toimintaa terveyden ja hyvinvoinnin puolesta Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen Hieman yli vuoden ajan on Kylpylähotelli Kuntorannan tiloissa toiminut Terveyspysäkki. Varkautelainen Samuli Kinnunen alkoi vuonna 2006 kehitellä Terveyspysäkki-konseptia, jota hän toteutti aiemmin fysikaalisen hoitolansa yhteydessä Vesileppiksessä Leppävirralla. Terveyspysäkkipalveluihin ja -luentoihin on tähän mennessä tutustunut jo n. 15.000 ihmistä. Kinnusella on juristin koulutus, mutta aikaa myöten sydän hei hänet hoitoalalle. Hän on koulutettu hieroja, on opiskellut kiropraktiikkaa Yhdysvalloissa ja Japanissa, parikymmentä vuotta kiinalaista lääketiedettä ja on aikoinaan tuonut Suomeen japanilaisen sindo-menetelmän. – Kun aikanaan tulin terveydenhuoltoon, mietin että terveystietoa annetaan liiTasapaino on tärkeä asia ihmiselle. Tasapai- an jäykästi. Omalta osaltani halusin lähteä noa voi harjoitella kävelemällä palkkia pitkin tätä muuttamaan ja antaa ihmisille selkeäja stimuloida jalkapohjia sepelialustalla. tajuista terveystietoa kansankielellä. Ja että ihmiset pääsevät kokeilemaan asioita oman kiinnostuksensa kautta, kertoo Kinnunen, jonka mielestä terveys-nimen alla suositukset vaihtuvat koko ajan. Joskus saa syödä ruisleipää, joskus ei saa syödä, joskus peruna on hyvä, joskus huono. – Se on sekavaa ammattilaisellekin. Ei ole ihme, jos kansalaiset ovat sekaisin. Kinnunen on yrittäjäpohjalta vuokrannut Kuntorannalta tilat vastaten hoitola- ja kuntoutustoiminnasta sekä kylpylävalvonnasta. Terveyspysäkki-konseptia hän kehittää koko ajan – teemahuoneiden, luentojen sekä liikunta- ja harjoituspalvelujen kautta. Rentoutus, lepo ja uni – sitä voi mitata unihuoneessa, jossa sängyn petauspatjan alle sijoitetut anturit antavat runsaasti tietoa. Myös kuvan esittämä pika-analyysi antaa tiettyjä perustietoja. Vahvistetaan aisteja Terveyspysäkin teemahuoneet osoittavat, miten pienestä kiinni asiat voivat olla. Oivalluksen kautta moni asia menee parem- Kohti keveämpää kevättä Työfysioterapeutti, Lady Trainer -kouluttaja Heidi Koponen Viimeistään loppiainen herättää monia hakemaan keveämpää olotilaa. Monet hakevat laihdutus- ja kunnonkohennusohjeita lehdistä ja netistä. Erilaisia laihdutustuotteita ja pikatehosuperkuuri- lupauksia tuntuu olevan tarjolla joka nurkalla. Liikunnan ammattilaisena tekisi mieli kiljaista että ”ÄLÄ lähde pikakuurien riepoteltavaksi, vaan käytä tervettä järkeä”. Onneksi suurin osa erilaisten dieettivillityksien ja fitness-prinsessojen tehokuurien suosiot näyttävät sammuvan yhtä nopeasti kuin ovat syttyneetkin. Siltikin kehottaisin painonpudottajia ja kunnonkohottajia palaamaan maalaisjärjen lähteille ja miettimään järkevimmät, turvallisimmat ja samalla myös tehokkaimmat keinot keveämmän olotilan saavuttamiseen. Ohessa joitakin vinkkejä joita voit harkita kun lähdet kohti keveämpää kevättä. Ravintoremontti Kartoita tämän hetken ruokailutottumuksestasi seuraavat seikat: ateriarytmi, annoskoot, päivittäinen kasvisten määrä ja mahdolliset omat paheet. Kartoita myös rasvanlaatu, kuitujenmäärä ja nautittujen juomienlaatu. Päivittäin pitäisi syödä 5–6 kertaa päivässä. Aamulla kuin ruhtinas, päivällä kuin sotilas ja illalla kuin kerjäläinen. Päivän pääateriat ovat aamupala ja lounas. Lämpimän ruoan yhteydessä puolet annoksesta tulisi olla kasviskunnan tuotteita. Jos et kuntoile päivittäin, jälkiruokia ja leipäpaloja ei pääaterioilla välttämättä tarvita. Ruokajuomaksi riittää vesi, mehut. Hiilihapolliset juomat voi jättää juhlahetkiin. Maito on erinomainen palautusjuoma liikuntasuoritusten jälkeen. Annoskokoja voit helposti hillitä esim. pienentämällä lautasen kokoa ja jättämällä santsikierrokset pois. Kalorimäärää voit myös hillitä sillä, että ottaa ”alkusalaatin” pääruoan kanssa samalle lautaselle. paan suuntaan. Aisteja vahvistetaan, mielikuvaharjoituksilla voi rentoutua, unihuoneessa saa oppeja parempaan uneen. Japanilainen huone on oma maailmansa, testihuoneessa voi tehdä perusmittauksia ja -testejä, shiki-huoneessa testataan kehotyyppejä ja tasapainohuone näyttää, miten pienilläkin asioilla saa oivalluksia aikaan. Fysioakustisella tuolilla voi mennä ihmisen yksilöllisiin tarpeisiin ja auttaa tietyillä värähtelytaajuuksilla. Terveyspysäkin teemahuoneissa saa kaikkinensa kokea likimain 25 eri konseptia. – Kun faktat on tiedostettu, innostetaan ihmistä tekemään erilaisia harjoituksia ja saadaan motivaatiota kehittymään. Ihminen alkaa tehdä päätöksiä, tahtotila vie toimintaan. Ei ole pakko lähteä lenkille, vaan halu lähteä lenkille. Terveyspysäkille voi tulla sovittuna kellonaikana. Ohjaaja kysyy, mitä kävijä haluaa ja neuvoo teemahuoneet, joita voi kokea parin tunnin ajan. Terveyspysäkin tavoitteena on parikymmentä kävijää päivittäin. Se tuottaisi vuodessa 7.000 kävijää. – Yhteistyökumppanit ovatkin olleet erittäin kiinnostuneita terveyspysäkistä, josta saatu palaute on ollut huikean hyvää. Samuli Kinnunen sanoo olevansa kotiseuturakas ja käyttävänsä mahdollisimman paljon paikallisia palveluja ja voimavaroja. – Kannattaa arvostaa oman paikkakunnan osaamista – silloin paikalliset voimavarat kasvavat. Kylpylähotelli Kuntorannan asukkaat ovat terveyspysäkin yksi kohderyhmä. Taloon kokoustamaan tuleville räätälöidään Terveyspysäkki-palveluja, samoin yrityksille ja yhteisöille, bussiryhmille ja yksityishenkilöille. Terveyspysäkki on koko kansan juttu. Kaikki kasviskunnan tuotteet ovat terveellisen ravinnon perusta. Lisää jokaiselle ateriakerralle kasviskunnan tuotteita niin, että saat päivittäin vähintään 400g luonnon omia ”terveystuotteita”. Hedelmät, juurekset ja salaatit sisältävät vähän kaloreita, mutta paljon elimistöä huoltavia ravintoaineita, esim. vitamiineja ja kuituja. Terveellisten öljyjen merkitys on onneksi nostettu viime aikoina hyvin esille. Hyvät rasvahapot huoltavat verisuonia , mutta esim. hillitsevät elimistössä piilevää nk. hiljaista tulehdusta. Ravintotieteilijät kautta maailman varoittelevat että maailman väestö lihavoituu ”juomalla”. Joskus päivittäinen kalorimäärä voi huomaamatta tuplaantua vain sillä, että nauttii janojuomaksi ja ruokajuomaksi kaloripitoisia virvokkeita. Nykyajan naisten ongelmaksi on ennemminkin muodostunut se, että syödään liian vähän ja ravintoköyhästi. Toinen nykyajan ylipainoa aiheuttava vitsaus on stressihormonien aiheuttama painonnousu. Oman päivittäisen kalorinkulutuksesi voit helposti tarkistaa vaikka netistä tai liikuntaohjaajaltasi. Monet menetelmät tulevat Japanista. Yksi terveyspysäkin teemahuoneista on japanilainen huone, kertoo Samuli Kinnunen. Mittava tapahtuma Terveyspysäkin seuraava terveystapahtuma on helmikuussa. Terveys, liikunta ja valmennus-tapahtuma on 12.–16.2. Ohjelmasisällössä on esillä Terveyspysäkki-konsepti hoitojen ja teemahuoneiden kautta, liikunta- ja valmennuspuoli. Eri asiantuntijat pitävät luentoja ja tapahtumaan liittyy myös alan pienoismessut. Niska- ja selkäklinikalla on mestariparantaja Hannes Karppinen, nopeuslaskun legenda Kalevi ”Häkä” Häkkinen on lupautunut tulemaan paikalle, urheilupuolen valmennusasioista ovat kertomassa uintivalmentaja Marko Malvela, suunnistuksen maailmanmestari Jani Lakanen, voimannoston maailmamestari Samuli Perälä. Oman panoksensa tietoiskujen kautta antavat kovan tason suunnistajat, kaksoset Mikko ja Marko Vapa sekä mielikuvarentoutusguru Risto Ranta. Omalla persoonallisella tavallaan tulee terveydestä ja hyvästä olosta kertomaan maalaislääkäri Tapani Kiminkinen. – Luennoitsijaesimerkeillä pyrimme saamaan mukaan myös paikallisesti liikkuvia ihmisiä. Kuulemaan, miten urheiluun voisi asennoitua ja toimia. Kuulemaan, kuinka formaatissa onnistuneet ihmiset kertovat omia niksejään, toteaa Samuli Kinnunen, jonka mukaan tapahtumapäivät sisältävät myös monenlaista mittausta, hoitoja, neuvontaa – ihmisten huoltoa. Kuntoremontti Kysy itseltäsi mitä haluaisit saada aikaan ja sitten mieti, mikä on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Arvioi kouluasteikolla aerobinen kuntosi, lihaskuntosi ja nivelten ja lihasten joustavuus eli notkeus. Aseta tavoitenumero, johon kuntosi haluat nostaa ja mieti kuinka paljon aikaa siihen tarvitset. Sitten konkretisoit harjoittelun ajankäytön tälle viikolle, ensi viikolla ja niin edelleen… Aerobisen kunnon kohentamiseen tarvitset liikuntaa, joka saa sykkeesi nousemaan ja hiukan hengästymään. Tuloksia saat jo vajaan kahden kuukauden säännöllisellä harjoittelulla. Samoin lihasvoiman lisäämiseen tarvitaan noin 3 harjoituskertaa viikkoon. Lihaskireyksien poisto vaatii vähintään yhtä paljon aikaa kuin muukin harjoittelu. Suosittelen lämpimästi Personal Trainer -konsultaatiota, jossa voidaan kartoittaa tavoitteet ja miten niihin pääsee turvallisesti ja järkevästi. Personal Trainer on myös loistava apu siihen, ettei ravintoremontti tai kuntoremontti lässähdä alkumetreillä. Kun ammattilainen auttaa laatimaan liikunta- ja ravintosuunnitelman, tulokset ovat taattuja ja se kannustaa eteenpäin kohti keveämpää kevättä. 10 Vanha Varkaus-hankkeen ideat odottavat toteuttajiaan Teksti Vesa Moilanen (Vanha Varkaus -hankkeen loppuraportin pohjalta), kuvat Vesa Moilanen Likimain kaksi ja puoli vuotta kestänyt, vuoden 2013 lopussa päättynyt, Vanha Varkaus-hanke on tuottanut runsaasti lähtötietoa, josta kiinteistönomistajat voivat ottaa askelia eteenpäin. Hankealueena oli ns. Kommilan mutkan alue, joka koostuu asemakaavalla suojelluista 25 kiinteistöistä. Hanketta hallinnoi Varkauden kaupungin elinkeinoyhtiö Navitas Kehitys Oy. Hankkeen kokonaisrahoitus oli 423.000 euroa, josta Pohjois-Savon ELY-keskuksen kautta EAKR-rahaa oli 70 %. Hankkeen muita rahoittajia olivat Varkauden kaupunki 18,2 %:n osuudella, yksityiset kiinteistöomistajat 10 %:n osuudella ja muut rahoittajat 7,8 %:n osuudella. Hankkeen tavoitteeksi oli asetettu löytää uusia käyttäjiä ja käyttömuotoja hankealueen kiinteistöille. Lisäksi tavoitteena oli lisätä alueen saavutettavuutta, viihtyisyyttä ja käytettävyyttä. Tavoitteena oli myös laatia elinkeinotoimintaa tukeva aluesuunnitelma ja kiinteistöihin kunnostussuunnitelmia käyttäjien tarpeiden mukaan. Kaikkinensa hankkeella pyrittiin siihen, että hankeajan päätyttyä osalla kiinteistöistä olisi uusi käyttömuoto ja käyttäjät sekä alueen kiinteistöjä alettaisiin kunnostaa niihin soveltuvaan käyttöön. Hankealueen kiinteistöihin laadittiin kuntokartoitukset niiden yleisen kunnon ja tulevaisuuden käyttömuotojen kartoittamiseksi. Kuntokartoitukset tehtiin hankealueella 20 kiinteistöön – osaan kiinteistöistä mahdollisten tulevaisuuden käyttökartoitusten mukaisesti. Kuntokartoitukset osoittivat, että osa kiinteistöistä oli huonokuntoisia ja niiden korjauskustannukset tulisivat nousemaan erittäin suuriksi. Ongelmaksi hankkeessa nousi Seveso IIdirektiivin tuomat maankäytön rajoitukset. Asian tiimoilta pidetyn asiantuntijatapaamisen lopputuloksena syntyi maankäytön yleiset suuntaviivat toimivan tehdasalueen ympärillä. Luodut maankäytön suuntaviivat auttavat jatkossa maankäytönsuunnittelussa, pohdittaessa erilaisten toimijoiden sijoittumista tehdasalueen läheisyyteen. Kulttuurikeskus? Vanha Varkaus-hankealue jää elämään omaa, omaleimaista elämäänsä. Hyviä ja toteuttamiskelpoisia aihioita on luotu. Edellytyksiä on hyödyntää aihioita esimerkiksi matkailusektorilla ja Vekara-Varkaus-festivaaliviikolla. Hankkeen jälkeen mahdollisiksi jatkohankkeiksi jäävät Tehtaan koulun tilojen hyödyntäminen esim. kulttuurikeskuksena ja toiminnallisen puiston toteuttaminen. Hankealueelle on suunniteltu myös Vekarataloa, joka olisi ympärivuotinen lasten ja nuorten kulttuuritalo. Vekara-talon perustamisesta hankealueelle jouduttiin kuitenkin luopumaan toimivan tehdasalueen tuomien turvallisuusmääräysten vuoksi. Taide- ja kulttuuripiirit ovat olleet kiin- nostuneita Vanha Varkaus-hankealueesta. Yhdessä Totemi-hankkeen kanssa tiloja on esitelty kulttuurialan vierailijoille. Kulttuurialan valtakunnallisen keskittymän luominen Varkauteen voisi olla mahdollista palapelin palojen osuessa paikoilleen. Kulttuurialan suunnitelmien eteenpäinvieminen jää hankkeen päätyttyä Navitas Kehitys Oy:n matkailutiimin tehtäväksi. Vanha Varkaus-aluetta on suunniteltu myös erilaisten tapahtumien, kuten kesäteatteri ja konsertit, järjestämispaikaksi. Alue on kuitenkin epävirallisissa melumittauksissa todettu tehdasalueen läheisyyden vuoksi taustamelultaan sellaiseksi, ettei tapahtumien järjestäminen alueella ole järkevää. 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 Vanha Varkaus-hankkeen projektipäällikkö Laura Leppänen (kuvassa oik.) ja Varkauden museotoimenjohtaja Hanna-Kaisa Melaranta toteavat hankealueen olevan iso voimavara kaupungille ja kaupunkilaisille. Hyvä vetää mukanaan hyvää. Kun joku askel menee eteenpäin, se tuo lisää mahdollisuuksia koko alueelle. Yhteisöasumista? Vanha Varkaus-hankkeen loppuraportissa todetaan hankkeen täyttäneen hankesuunnitelmassa sille luodut tavoitteet. Hankealueen rakennuksille uusien käyttömuotojen ja käyttäjien löytäminen oli haasteellista. Yhtenä toimintavaihtoehtona nähtiin nuorten tuettu asuminen ja yhteisöasuminen. Tähän toimintamalliin olisi valjastettu koko Ahlströmin puutalokorttelialue. Asumisen tukitoimintoina oli suunnitelmissa mm. työpajatoiminta ja tuetun asumisen palveluyksikkö. Alueella olisi järjestetty tapahtumia ja mahdollisesti pyöritetty edullista majatalotoimintaa. Nuorten perustama yhdistys Tienviitta ry yhdessä Elämän Taito ry:n kanssa jätti RAY:lle avustushakemuksen suunnitelman toteuttamiseksi, mutta rahoitushakemus hylättiin. Tällä hetkellä suunnitelma odottaa taustatuen löytymistä Tienviitta ry:lle. Nuoret ovat olleet aktiivisia ja toivoneet hankealueelle skeittiramppia tai skeittipuistoa. Lisäksi heidän toiveissaan on ollut spreijausseinä, johon spreijaaminen olisi luvallista ja sallittua. Nämä ajatukset ovat kaatuneet Varkauden kaupungin heikkoon rahatilanteeseen, raportissa kerrotaan. Hankkeessa selvitettiin myös korjausrakentamisen koulutuksen järjestämistä Varkaudessa erityisesti työvoimapoliittisena koulutuksena. Koulutuksen järjestämisestä keskusteltiin Savon ammatti- ja aikuisopiston edustajien kanssa, jotka totesivat oppilaitoksella olevan mahdollisuudet koulutuksen toteuttamiseen. Pohjois-Savon TEtoimiston Varkauden yksikkö ja PohjoisSavon ELY-keskuksen työvoimakoulutuksesta vastaavat eivät olleet ko. koulutuksen kannalta, loppuraportissa todetaan. Edellä kerrottu on vain murto-osa Vanha Varkaus-hankkeen loppuraportista. Lähtökohdaltaankin kyseessä oli suunnitteluhanke, jolla on onnistuttu tuottamaan lisätietoa alueen rakennuksien kunnosta ja mihin niitä mahdollisesti voisi käyttää. Alueessa on potentiaalia, jota toivoisi hyödynnettävän. Hankkeen suurin ulos näkyvä asia ovat kävelykierrostaulut. Joulukuun alkupuolella julkistettu hankkeen loppuraportti sisältää todella arvokasta tietoa, joka jää materiaaliksi Varkauden kaupungille, Navitas Kehitys Oy:lle ja alueen kiinteistönomistajille – hyödynnettäväksi heidän parhaaksi katsomallaan tavalla. Ota hetki aikaa itsellesi ja vietä kiireetön kylpyläloma Iisalmessa. Tammiloma 99 €/hlö/2 vrk sis. majoitus jaetussa 2hh:ssa, puolihoitoruokailut ja vapaat kylpyläkäynnit Varaa pian, tarjous on voimassa 31.1. saakka. Koskee vain uusia varauksia. Varaa myös hemmotteluhoidot lomallesi etukäteen ja muistathan, että meillä tanssitaan joka lauantai orkesterin tahdittamana, tulossa myös tähtitanssit pe 24.1. (Charles Plogman). Lisätiedot ja varaukset (017) 7687 524. Runnin Kylpylä Runnintie 407 A, 74595 Runni (017) 768 751, myyntipalvelu@runni.fi www.runni.fi 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 11 Kaikkea hyvää alkaneelle vuodelle 2014! 40 1 990 3590 290 20 1 00 27 40 Matkalaukut Ainola-taulut 00 32 00 00 00 25 40 00 60 11 7 50 7 1 800 90 6 90 9 29090 50 0 12 7 90 20 2400 5 5900 11 40 90 11 50 50 7 7 21 00 2490 1250 3990 3990 50 32 50 5 00 30 80 20 3 8 90 90 20 90 47 5 5 7 Silkkikukat Lokerikot Pikkunippeleille Lemmikeille Hauhau-täysravinto Kissan pallolelu alk. Koiran tossut S, M, L, XL /kpl 6 Musta 25" Kukkakuosit 25" Musta 29" Ikkunavalaisin Kangas- Matkalaukkuvaaka laukku Säilytyslaatikot kansilla, 5 kokol. Kahvikuppisetti telineessä Ovimatto, juutti 5l /kpl Laudeliina, ruutu 1 00% puuvilla, 45x1 50cm Shokkihinta! Saippuansäästäjä 55 l /kpl Astiasto 1 6 osaa Saappaiden säilytyslaatikko Roskikset, heilurimallit 10 l Tavalliset paistinpannut -20% Henkilövaaka Hello Kitty -vaaka Micro CD stereot Tietokonekaiuttimet 25 l Paperikori Mini Metalli, hopea Bluetooth Lasten toppa-asut Miehille Naisille Nike ja Geographical Norway -collegehousut Fleece-nuttu (raita) Naisten toppatakki Poolopuserot Toppapuvut Salihousut M–XXXL Pehmovuorisormikkaat 6–1 2 v T-paita Sport Relanderinkatu 57, Varkaus. Avoinna arkisin 9–1 7, lauantaisin 9–1 4. Puhelin 044-3667791 , 044-3667793 Sport-puserot alk. Monitoimitopit Karvakaulustoppikset 12 1/2014 | 11. tammikuuta 2014 kaupunkilehti Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella. Kampaamo Emilia Kaija Ruippo Laadukasta työtä ja hyvää palvelua! Ahlströminkatu 8 Puh. (01 7) 551 2 844 78250 Varkaus 050 51 82 903 Y: 2206498 Osoite: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus Internet: www.sykkeessa.fi Julkaisija: VM-lehdet Oy Päätoimittaja: Jaakko Ikonen Toimitus: Vesa Moilanen, 044 013 9205, vesavk.moilanen@pp.inet.fi Myynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339 Ilmoitus- ja sivunvalmistus: Mikkolehtinen.net aineisto@sykkeessa.fi Painatus: Savon Paino Oy Sykkeessä 2/2014 ilmestyy la 15.2. Hukka-Pallon junnukerho kokoontuu keskiviikkoisin! Paikka: Päiviönsaaren koulu Aika: klo 17.30–18.30 Lisätietoja Tuomas-veturilta: 044 293 8319 Haluaisitko ilmoituksesi tähän? Sykkeessä-lehden ilmoitusmyynti: Arja Lehtosalmi, 050 341 5339. Sykkeessä-lehden menovinkkejä Honka, mänty, petäjä Ihmisen osa Muotoja ja värejä tilassa Koiramäkipäivä Hellyyden ehdoilla -ensi-ilta Pieksän Pelimannien 10vuotisjuhlakonsertti Kuopion museo 5.11.–5.4.2014 Varkauden taidemuseo 10.1.–16.3.2014 Varkauden Teatteri 11.1.2014 Etelä-Savon kanttorien pieni iltamusiikki Juvan kirkko 12.1.2014 klo 18 St Petersburg Festival Ballet: Pähkinänsärkijä Mikaeli, Sointukatu 1, Mikkeli 16.1.2014 Nykyteatterin kurssi Paukkula, Suomen Nuoriso-opisto, Mikkeli 17.1.–19.1.2014 Zumba Soololattarit Harmonikan juhlaa Siilinjärvi, Toivalan Metsäkoulun sali 27.1.2014 Vivaldin Vuodenajat Warkaus-Sali 16.1.2014 klo 19 Seuratanssi Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 26.1.2014 klo 16 Tutustumistilaisuus Terveysprojekti Karpaloon Lauteilla – Kolmen kuupan komiikkaa Uusia harrastajia otetaan kaikkiin ryhmiin. Tutustu ensimmäinen tunti sitoumuksetta ilmaiseksi! Uutta: opiskelija-alennukset. www.tanssikerhotankoojat.fi tankoojat@gmail.com Puh. 040-41 85005 Bellydance Mikkelin taidemuseo 24.1.2014 klo 10–17 Synopsis – valokuvia Kreikasta ja kreikkalaisuudesta Kerttulan kunnantalo, Kuopio 14.1.2014 klo 10 Kevätkausi 2014 Tribal Fusion Mikkelin Teatteri 17.1.2014 klo 13 Savusauna- ja perinneilta Jätkänkämpillä Rauhalahden Jätkänkämppä 14.1.–27.5.2014 Tanssikerho Tankoojat Itämainen tanssi Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki 28.1.–7.2.2014 • Televisiot • Digiboksit • Stereolaitteet • Kuljetus/asennus • Vaihdamme Samsungpuhelimiin näyttöjä! Huoltoneuvonta 0600 303 020 Maahantuojien takuuhuollot Porrassalmenkatu 1 501 00 Mikkeli www.tvhuolto.fi Mikaeli, Sointukatu 1, Mikkeli 6.2.2014 klo 19 Perinteiset lohipilkkikilpailut Samusenlahti, Juvan Kaskii 8.2.2014 klo 8:30 Pianokonsertti, Chiu-Yu Chen Warkaus-Sali 11.2.2014 klo 19 Ruukin Helmi Warkauden Ruukki 17.–23.2.2014 Oppilaskonsertti KeskiKarjalan musiikkiopisto Varjentiinin sali, Heinävesi 24.2.2014 klo 17 Lukijakilpailu Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä! Lähetä vastaus osoitteeseen: Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus. Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme Sykkeessä-sadetakin! Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu.