1. No category

kaupunkilehti
5/2015
22.8.2015
www.sykkeessa.fi
P
Pä
äiiv
viiö
ön
ns
sa
aa
ar
rii--
V
Va
ar
rk
ka
au
ut
te
ella
aiis
stta
a
jja
allk
ka
ap
pa
allllo
oa
a>
>>
>1
14
4
Teatterinjohtaja Kari Suhonen >>5
Musisointia Mekaanisen Musiikin Museossa >>6
Lossilla Varkaudesta Savonlinnaan >>11
s
sp
pe
es
siia
aa
allii
8
8–
–1
10
0
2
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5/2015
22.8.2015
Kannen kuva: Toni Loikkanen
kaupunkilehti
Vanha kaupunki
Uu d e l l
eensyn
n
tymine
Hyvää syksyä koko
toimituksen puolesta,
Jaakko Ikonen
toimitus@sykkeessa.fi
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Puutyöharrastuksesta saa
mielekästä tekemistä
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Leppävirtalaisen Heikki ”Hespe” Oinosen
omakotitalon olohuoneen hyllystö pursuaa hänen tekemiään puutöitä. Eläkeläisellä on ollut
aikaa paneutua puun pariin ja hioa puutöiden
näkö entistä siistimmäksi. Puun parissa hän oli
myös työuransa aikana – Stora Enson palveluksessa parikymmentä vuotta metsätalousteknikkona. Tuolta ajalta tuli hänelle tietoon paikkoja,
josta voi ostaa puuta raaka-aineeksi puutöihin.
– Ei tämä ole ilmainen harrastus. Lama on
purrut ja kaupaksi menee puutuotteita huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi puolenkymmentä vuotta sitten. Ei tämä ole minkäänlainen tulonlähde, mutta on ollut tekemistä, toteaa Oinonen, joka on käynyt kauppaamassa
valmistamiaan tuotteita kotipitäjänsä Leppävirran Matkailukeskus Unnukalla ja myös Varkaudessa Taulumäen torilla.
Raaka-aineen etsiminen, hankinta ja rimoiksi valmistaminen on suurin työ puutuotteissa,
jotka ovat lähtöisin ”valmistajansa omasta päästä” – eli ei mistään kopioitu. Raaka-aineena on
pääosin visakoivu, mutta Oinonen käyttää myös
loimukoivua ja lahoamaan lähtenyttä, hapatettua loimukoivua, loimuhaapaa, pihlajaa ja jossakin vaiheessa raaka-aineena on ollut myös kataja. Leveää tuppilautaa hän on hankkinut Hailuodolta – kaikki muu on leppävirtalaista puuta.
Kotiverstaissaan hän valmistaa tuotteet, joihin oppi on tullut kantapään kautta.
– Siisteys ja tarkempi työ on tullut ajan kanssa. En tiedä, saako jälkeä enää siistimmäksi, sanoo Oinonen, jonka suurin artikkeli ovat kellot.
Mutta jos lähdetään luetteloimaan hänen valmistamiaan puutuotteita, listalta löytyvät tuikkutelineet, lastat, kalapiikit, ”papit” eli kalantappamispulikat, eräaiheiset koriste-esineet,
kuksat ja linjakkaat kuulakärkikynät.
Rekvisiittapulloille Oinonen antaa ”päihtymättömyystakuun”. Puupullosta ei tule ”kankkusta”, se käy kaulimenkorvikkeesta, sillä voi
survoa marjat ja vaikka pyöräyttää piirakat – tosi
monikäyttöinen esine. Rekvisiittapuolelta löytyy myös huumorijuttuna ”tervapieru” – vaikka
saunaneteiseen tai pukuhuoneeseen. Puuesineessä on tervasäiliö ja kun korkin avaa, tulee
tervantuoksu.
Heikki Oinosella sylissään pyörivä tarjotin, joka
muodostuu 80 puupalasta. Tarjotin on nimeltään
Onnenpyörä.
Merkityksellinen harrastus
Heikki Oinonen käyttää joissakin tuotteissa taidokkaasti useaa puulajia – esimerkiksi leikkuulaudoissa, vadeissa ja pyörivässä tarjottimessa.
Pyörivä tarjotin muodostuu 80 puupalasta – raitaa, loimuhaapaa tavallista haapaa, loimukoivua,
visakoivua ja pihatammea. Isoja vateja, halkaisijaltaan 45 cm, hän on tehnyt ”täytekakkuna”,
sisältäen kolme kerrosta eri puulajeja.
– Vadit ovat isotöisiä, koska niissä on paljon
saumoja symmetrisesti tasapainossa. Samoin
pyörivä tarjotin vaatii tarkkuutta ja valmiiksi
tulee vain muutama tarjotin kuukaudessa.
Visasta puhuttaessa Oinonen tuo esille, että
visakoivua on useaa lajia – perusvisaa, valkovisaa ja ”linnunsilmävisaa”.
– Vanhankansan miehet eivät puukonperään
hyväksyneetkään muuta kuin linnunsilmävisaa,
jota myös haukansilmävisaksi sanotaan. Se on
harvinainen puulaji ja siitä tulee todella nätti
puukonperä.
Oinonen sanoo, että puutöissään hän on saanut toteuttaa itseään – ja se on merkinnyt paljon.
– Luonto on tehnyt taidetta ja minä olen jatkanut siitä – esimerkiksi laittamalla loimuhaapaa vuodeksi lahoamaan heinikkoon ja sieni tekee eloisan kuvion puuhun. Pyrin myös mahdollisimman monessa työssä ottamaan mukaan
oksanhangat – luonnon tekemää taidetta.
Linnunsilmävisaa kellotaulussa.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Tuula Lappalaisen
Askartelupuotiin
Kauppakadulla ovat
suuntautuneet
asiakkaiden askeleet –
myös kesän aikana.
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
3
Kaupunkiaarteen
Metsästys
Tunnistatko tämän paikan?
Lähetä arvauksesi: Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus. Tai sähköpostitse:
toimitus@sykkeessa.fi
Vastanneiden kesken arvomme
ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella!
Edellisen kilpailun voittajille on
ilmoitettu.
Onnea aarteenmetsästykseen!
Askarteluun kaikenlaista kivaa
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Se voi alkaa tenavana helmien pujottelulla
nauhaan ja jatkua aikuisiällä monenlaisena
kivana asiana – siis askartelu – jokaisena
vuodenaikana. Sitä paitsi askartelu vaatii
keskittymistä ja kehittää motorisia taitoja.
– Tuotteiden menekki on hyvin vaihteluille altista. Kevät oli vilkasta korttiaskarteluaikaa. Perusaskarteluun kuuluvat tie-
tysti värit ja tarvikkeet – kestosuosikkeja
ovat tarrat ja kiiltokuvat. Korttiaskartelussa ei riitä pelkkä kartonki, vaan käytetään
nauhoja, kuviopapereita, valmiita korttipohjia, kertoo Askartelupuodin yrittäjä
Tuula Lappalainen, jolle vuosien mittaan
oli kertynyt tietämystä askartelualalle, toimiessaan Tiimarin palveluksessa. Oman
yrityksen tuotevalikoimaa oli hyvä lähteä
miettimään.
– Lasten askarteluissa suosikkeina ovat
selvästi olleet helmi- ja silkkimassat. Niitä on
todella helppo työstää ja valmistaa erilaisia
hahmoja. Ja akryyliväreillä saa nopeasti aikaan kaikkea – vaikkapa kivienmaalaukseen.
1970-luvulla tehty tanskalainen keksintö, Hama-helmet, pitävät edelleen pintansa.
Pieniä muovihelmiä, joita laitetaan piikkialustoihin ja silittämällä saadaan aikaan
alustaan luotu kuvio. Hauskaa askartelua –
värisommittelua, näppäryyttä ja pitkäjänteisyyttä – tuntikausiksi luovaa puuhaa.
– Ja niitä voi käyttää nimensä mukaisesti helminä – pujottaa nauhaan ja tehdä eri-
laisia helmiä. Aina kasvaa uusia lapsia tekemään ja helmet ovat myös aikuisten juttu.
Tuula Lappalaisen mukaan muodissa on
ollut leimailuleimailu softis-leimasimilla,
joihin laitettu väri lähtee kätevästi pesemällä pois. Leimata voi paperiin, kartonkiin
ja myös kankaalle. Välttämättä ei tarvita
leimasinvärejä, vaan hyvin pystyy käyttämään akryylimaalia tai tekstiiliväriä.
Roolileikkeihin naamarit väritettäviksi –
kartongista ja myös vanerista. Wanhanajan
puinen hyrrä, jonka voi tuunata halutessaan
mieleisekseen. Korvakoruja, helmiavainnauhoja, helmiä – on vain ideasta kiinni,
mitä haluaa tehdä näppärillä käsillään – askartelu on kivaa!
4
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Murhasaari – Gotlanti
Nea Sofia
13. päivä elokuuta Ruotsin uusi dekkarifestivaali Crimetime aloitti neljäpäiväisen ohjelmansa Gotlannin Visbyssä. Festivaaleilla
oli yli 50 kirjailijaa niin Ruotsista, Norjasta
kuin Englannistakin. Festivaaleilla saattoi
muun muassa kuunnella mielenkiintoisia
keskusteluita ja haastatteluita kirjailijoiden,
poliisien ja rikoskriminologien kanssa,
osallistua erilaisiin työryhmiin ja käydä
elokuvissa, jotka pohjautuivat dekkareihin
sekä mennä opastetuille kiertoajeluille Gotlannin murhamaisemiin. Monet vierailevista kirjailijoista ovat kirjoittaneet kirjoja,
joiden tapahtumat sijoittuvat Gotlantiin.
Osa kirjailijoista festivaaleilla, kuten
Anna Jansson, Mari Jungsted, Håkan
Östlundh ja Marianne Cedervall, kertoivat
ruotsalaisista dekkarimaisemista sekä
omista parhaista murhapaikoista saarella.
Anna Jansson, joka asuu Gotlannissa, on
Dekkareihin liittyvä
juttusarja jatkuu
Sykkeessä-lehden
tulevissa numeroissa.
menestynyt kirjailija Maria Wern sarjan takana. Gotlannissa sijaitsee useita erikoisia
murhapaikkoja. Kaksi murhapaikoista sijaitsee suurimmassa kaupungissa Visbyssa.
Ne ovat Botaaninen Puutarha ja Fridhemin
pensionaatti.
Fridhemin pensionaatti hienon historian
kera on Janssonin nuoruuden kesätyöpaikka, minkä vuoksi paikalla on merkittävä
paikka hänen sydämessään.
Toinen paikoista, Botaaninen Puutarha,
taas on kuin toinen maailma. Janssonin
mukaan kyseinen paikka on täydellinen
murhapaikka. Puutarhassa oleva huvimaja
esiintyykin keskeisessä asemassa yhdessä
hänen kirjoistaan. Vaikkei Gotlanti ole erityisen iso, siellä on paljon mielenkiintoisia
ja jännittäviä murhapaikkoja, mikä tekee
Visbystä täydellisen paikan Ruotsin uusille
Dekkarifestivaaleille.
Mordön – Gotland
Nea Sofia
Den 13 augusti inleddes Sveriges nya
deckarfestival Crimetime i Visby på
Gotland. Under dom fyra dagarna festivalen
tog till medverkade över 50 författare från
Sverige, Norge och England. Under
festivalen kunde man bland annat lyssna till
intressanta diskussioner och interjuver med
författare, rikskriminologer och poliser, se
på filmer som baserade sig på deckare och
gå på olika workshops och guidade turer på
Gotland. Många av gästförfattarna skriver
böcker vars händelser utspelar sig på
Gotland, och en av temorna var därför
”mordställen på Gotland”.
Några av gästförfattarna på festivalen
Anna Jansson, Mari Jungstedt, Håkan
Östlundh och Marianne Cedervall
berättade om de svenska deckarlandskapen
och sina bästa mordpaltser på ön. Anna
Fridhemin pensionaatti.
Jansson som är en succéförfattare bosatt på
Gotland har skrivit en serie om polisen
Maria Wern som löser mordfall just på
Gotland har många speciella ställen på ön
hon kunde nämna. Två av de mordplatser
som Jansson tar upp är Fridhems pensionat
och den Botaniska trädgården. Fridhems Botaaninen puutarha.
pensionat med dess fina historia, hur
Prinsessan Eugene lät den byggas är faktiskt
Janssons gamla sommarjobbsställe, och
därför har det stället en speciell plats i
hennes hjärta. Det andra stället hon nämner,
den Botaniska trädgården är som en annan
värld igen, och ett perfekt mordställe enligt
Jansson. Luststugan som finns i trädgården
spelar också en centrerad roll i en av hennes
romaner. Trots att ön Gotland inte är så stor,
vimlar den av intressanta och spännande
mordställen vilket gjorde Visby till ett
perfekt ställe för Sveriges nya deckarfestival.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Teatterinjohtaja Kari Suhonen:
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5
I hmisestä on pidettävä äärimmäisen hyvää huolta
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Teatteri on muutakin kuin esitysten ja elämysten tuottamista teatteritalossa tai kaupungin ulkopuolella. Sillä on tarkoitusta ja
merkitystä ihmisten elämässä, se antaa oman
elämänhallinnan rakennuspalikoita ihmisille ja sitä kautta lisää hyvinvointia – se säästää
ihan konkreettisesti euroja kaupungilta.
Näin pohdiskelee Varkauden Teatterin
uusi teatterinjohtaja Kari Suhonen, joka
aloitti työnsä virallisesti elokuun ensimmäisenä päivänä. Mutta työtä varkautelaisen
ammattiteatterin eteen hän on ehtinyt tehdä
jo Kajaanin Teatterin näyttelijäntyönsä
ohella siitä lähtien, kun hänet puolitoista
vuotta sitten valittiin Varkauden Teatterin
johtoon. Näin aloituskynnys on loiventunut.
Ihmisen elämänhallinnan rakennuspalikoiden hallitseminen tarkoittaa Varkauden
Teatterin tapauksessa hanketta nimeltään
”Tenho – elämäntaitoja nuorille”. Hankkeessa teatteri on mukana yhtenä taidetoimijana esittävän taiteen alueelta. Hankkeen
ideana on antaa yhteiskunnan rattaista pois
pudonneille 16–28-vuotiaille nuorille taidelähtöisin keinoin, kuntoutuksen ja koulutuksen kautta mahdollisuuksia takaisin
työelämään. Varkaudessa hanke käynnistyy
lokakuussa ja kestää vuoteen 2018 saakka.
ESR-hankeen rahoituksella pystytään ottamaan osa-aikaisesti töihin kaksi taiteilijaa
pyörittämään hanketta Varkauden osalta.
Kari Suhosen mukaan hankkeen tiimoilta on hyvä keskusteluyhteys Varkauden
kaupungin kanssa ja kaupunki on sitoutunut lähtemään hankkeeseen mukaan.
Hankkeen päätoteuttajana on Suomen lasten ja nuorten säätiö ja eri alojen taideyhteisöt ovat osatoteuttajien roolissa.
– Tässä lähdetään tekemään työtä nuorten
näkökulma ja hyvinvointi edellä – syrjäytymisen estämiseksi taidelähtöisenä toimintana. Hankkeessa on kaksi linjaa, jossa toisessa lähdetään lähestymään ilmaisutaidollisten
ja vuorovaikutuksellisten harjoitteiden
kautta. Nuoret pääsevät kokeilemaan yksilövalmennusta ja myös pienryhmätoimintaa.
Toisessa linjassa pyritään valmistamaan
teatteriesityksiä – tekemällä kaikki teatteriin
liittyvät osa-alueet – esityksen kirjoittaminen, puvustus, lavastus, tarpeisto, valot ja äänet – lopputuloksena valmis esitys, kertoo
Suhonen, jonka mukaan hankkeen tavoitteena on myös pyrkiä luomaan erilaisia käytänteitä siirrettäviksi minne tahansa.
Kohtaamisia
Edellä kerrottu on yksi osio tulevasta – paljon uusia tuulia, ajatuksia ja suunnitelmia.
Suhonen toivookin, että osaisi olla korvat
auki teatterin henkilökunnan ja yleisön ajatuksille sekä yhteiskunnassa tapahtuville
asioille. Jotta pystyisi reagoimaan ympärillä tapahtuvaan. Mutta tarkoituksena hänellä ei suinkaan ole ”ottaa maailmaa sarvista
kiinni ja kääntää kerralla toisinpäin”. Muutoksia ja uusia asioita on tarkoitus tuoda
toimintaan mukaan vähitellen.
– Umpiossa eläminen ja toimiminen on
minulle vierasta. Kaikki perustuu kohtaamisiin, joita on hyvä rakentaa muuallekin
kuin pimeään teatterisaliin.
Varkauden Teatteri on tuttu paikka, jossa Kari Suhonen oli näyttelijänä 1980-luvun loppupuolella. Nyt hän tuo uusia ideoita taloon.
Suhonen aikookin johdattaa teatterin
myös ulos teatteritalosta – alkuun pienimuotoisesti – sekä kaupunkilaisten keskuuteen että lähikuntiin. Alkuun asiaa toteutetaan päiväkoti-ikäisille suunnatulla
näytelmällä ”Pelastetaan äiti” -yhteistuotantona Kajaanin Kaupunginteatterin
kanssa. Esityksiä on päiväkotien ohella
myös molempien kaupunkien teattereissa.
– Yhteistuotantoja tehdään Kajaanin
kanssa ainakin kolmen seuraavan vuoden
aikana. Vähän kerrallaan, esimerkin kautta
pyritään kouluttamaan henkilökuntaa siihen, mitä on lähteä ulos teatteritalosta ja
mitä pienimuotoinen kiertueteatteritoiminta voi olla tänä päivänä. Ihmisten pariin
kaupungille mennään entistä enemmän ja
avataan ovia, jotta ihmisten olisi helpompi
tulla teatteriin, sanoo Suhonen, joka suunnittelee tekevänsä 1–2 ohjaustyötä vuodessa.
Yhteistyötä
Varkauden Teatterilla on palkkalistoillaan 19
vakituista työntekijää – toiminnan volyymiin
nähden liian vähän. Näyttelijöitä tästä lukumäärästä on neljä, lisänä näyttelijäjärjestäjä
ja tarpeistonhoitaja/näyttelijä – siis vakituisessa henkilökunnassa. Julkisilta rahoittajilta eli Varkauden kaupungilta ja valtiolta olisi toivottavaa saada lisää rahaa, koska omien
tuottojen lisääminen ei ole juurikaan mahdollista – täyttöasteet ovat jo sangen korkeita.
– Perinteisesti lähes kaikissa esityksissä
käytetään iltanäyttelijöitä. Tästä on hyviä
kokemuksia ja täällä on todella taitavia iltanäyttelijöitä, joita myös jatkossa käytetään.
Se on yksi kanava, jolla teatteri on juurtunut
ja verkottunut alueeseen, sanoo Suhonen ja
toivoo, että pystyttäisiin kokoamaan Varkauden ja lähialueen harrastajateattereiden
väkeä miettimään yhdessä, millä tavalla pystyttäisiin jatkossa toinen toistaan tukemaan.
– Haaveena olisi, että teatteri pystyisi
olemaan jonkinlainen isoveljen kaltainen
sateenvarjo, jonka alla pystyttäisiin antamaan erilaista tukea harrastajateattereille,
joita on runsaasti seutukunnalla.
Kari Suhonen näkee teatterinjohtamisen
ytimessä olevana juttuna ihmiset, heidän hyvinvointinsa ja motivaationsa. Pitäen sisällään kaiken – työhyvinvoinnin, kuinka pystyy hallitsemaan omaa työtään ja saada vastuuta oman työnsä suunnitteluun ja toteutukseen – kaikkinensa mahdollisuutta vaikuttaa, minkälaista työtä teatterissa tehdään.
– Teatteri on toisaalta äärimmäisen työvoimavaltainen. Ihminen on samanaikaisesti materiaali, josta ammentaa ja on oman
itsensä työkalu ja lopputulos – kaikki on ihmisessä itsessään. Ihmisestä – olipa hän
näyttelijä, lavasterakentaja tai kuka tahansa
teatterissa – on pidettävä äärimmäisen hyvää huolta. Jotta hän saa itsestään kaiken
kapasiteetin irti esitysten valmistamiseen.
– Pyrin siihen, että jokaisessa tuotannossa
olisi tuotantokohtaisesti ajateltu ja suunniteltu, ikään kuin täydennysosio. Tuolloin ammatillinen työkalupakki saa lisää päivitystä.
Varkauden Teatterin syyskauden ensimmäisenä ensi-iltana tulee parrasvaloihin
muutama vuosi sitten telkkarissa pyörinyt
suosittu kotimainen sarja ”Taivaan tulet”.
Kantaesityksenä se on esitetty Uudenkaupungin Teatterissa, mutta Varkauden Teatteri esittää sen ensimmäisenä ammattiteatterina. Seuraava ensi-ilta on musikaali ”Sugar – piukat paikat” ja syyskauden kolmantena ensi-iltana marraskuussa on ”Joulupotkuri”, jossa Kari Suhonen on ohjaajana,
kipuaa näyttämölle soittamaan bändissä – ja
ehkä myös laulaa. Lokakuussa alkavat pääsymaksuttomat klubi-illat Teatteribaarissa.
Leppoisan jutustelun ja musiikin parissa
vietetään iltaa vaihtuvin teemoin ja sisällöin
– Kari Suhosen toimiessa illan isäntänä.
koita, että kaikista tulisi musiikkiteatteriesityksiä sanan perinteisessä mielessä, vaan
että musiikki on aktiivisesti mukana yhtenä tekijänä, hän sanoo ja kertoo soittaneensa aikoinaan Varkaudessa bändissä nimeltään Huomen nuotti. Herääkö bändi eloon
– saa nähdä. Joka tapauksessa Suhonen kertoo, että bändin biisit ovat putkahtaneet heti
mieleen ja ovat helposti lämmitettävissä.
Niin – Suhosen ura ammattiteatterissa
käynnistyi Varkauden Teatterissa vuonna
1984, jolloin teatterinjohtaja Pentti Tyrväinen palkkasi hänet näyttelijäksi. Varkaudessa vierähti viisi vuotta, sitten Kokkola ja
Vaasa ja vuodesta 1995 lähtien Kajaani.
– Nuorena en tuntenut minkäänlaista
kiinnostusta teatteriin. Kiinnostuksen
kohteena oli musiikki eri muodoissaan –
klassista ja rokkia. Toisaalta harrastin paljon
liikuntaa. Sitten ”naksahti” ollessani mukana Savonlinnan Kaupunginteatterin
”Jääkärin morsian” -esityksessä, että teatteri on minun homma – siinä yhdistyvät
musiikki ja liikunta. Toisaalta minua on aina
kiinnostanut työskentely ihmisten kanssa.
Kari Suhosen syntymäkunta on Joroinen
ja hän ”pullahti maailmaan” Varkaudessa
vuonna 1963. Joroinen on hänen perheensä
asuinpaikka tänäkin päivänä. Perheeseen
kuulu puoliso, näyttelijä Eeva Aitta sekä 6ja 13-vuotiaat pojat. Joroisissa heillä oli jo
entuudestaan kiinnekohta vapaa-ajanasunnon muodossa ja nyt oli lähestulkoon optimaalinen sauma elämänmuutokselle.
– Metsän keskellä on mukava olla, joki
virtaa, voi tehdä arkipäivän askareita – luoda talvella lunta, kesällä ajaa nurmikkoa ja
pilkkoa puita.
– Musiikki ja valokuvaus ovat rentoutumisen lähteinä. Tavoitteenani on pyrkiä
Itsensä johtaminen
johtamaan itseänikin siten, että jaksaisin
Musiikki on Kari Suhoselle läheinen ja ra- tehdä työtä teatterin ja ihmisten hyväksi
kas asia. Hän soittaa kitaraa, mandoliinia, mahdollisimman hyvin. Siihen kuuluu, että
bassoa, viulua ja tenorisaksofonia.
rajat työn tekemisen ja vapaa-ajan siviilielä– Jokaiseen tekemämme tuotantoon si- män kanssa on määriteltävä ja on tehtävä
sällytetään musiikillinen ajattelu. Se ei tar- työtä niiden varjelemiseksi.
6
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Sävellysprojektiin musiikkia Mekaanisen Musiikin Museosta
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Mekaanisen Musiikin Museo ja sen soitinvalikoimiin kuuluva belgialainen, 1970-luvun tanssiorkestrioni on mukana kansainvälisesti tunnetun säveltäjä/muusikko James Spectrumin ja Pepe Deluxén uudella
levyllä. Taiteilijanimeä James Spectrum
käyttävä Jari Salo oli Ville Riipan kanssa
museolla äänittämässä tanssiorkesterionin
eri soittimia yksi kerrallaan.
– Levyä on tehty pitkään ja sen yksi kantava teema on ollut ”Erikoisten instrumenttien galleria”, jota varten on tosi monta instrumenttiprojektia ympäri maailmaa –
aina maailman ensimmäisestä avaruudessa
soitetusta instrumentista eli minihuuliharpusta lähtien. Levyn yksi instrumentti on
tämä Mekaanisen Musiikin Museon automaattiorkesteri, Salo toteaa.
Ja mikä erikoista, vaikka kyseessä on
museossa soiva laite, sille voidaan tehdä
uutta musiikkia. Näin on tapahtunut myös
Pepe Deluxén projektissa, jonka pitkässä
kaaressa ensin teetettiin orkestrionin valmistustehtaalla ns. skaalakirja, jonka perusteella kappale sävellettiin. Orkestrionihan soittaa musiikin pitkän ”reikäkorttikirjan” kautta, ja tällainen kirja teetettiin
Englannissa. Ja sitten oli vuorossa orkestrionin eri instrumenttien äänittäminen
Varkaudessa, kertoo Salo, jonka mukaan levyä varten on jo äänitetty parikymmentä
erikoista instrumenttia.
– Tämä orkestrioni on yhden kappaleen
yksi instrumentti – biisin rumpali, urkuri ja
tästä tulee myös haitari ja syntetisaattori.
Uudelle levylle tulee normaalimittaisia biisejä ja todennäköisesti myös laulua, kuten
yleensä kaikissa kappaleissamme. Käytämme tätä samoin kuin sessiomuusikkoa, hän
selvittää ja arvelee, ettei orkestrionia ole
missään muualla käytetty aiemmin vastaavalla tavalla.
– On todella kiehtovaa tehdä modernia
musiikkia tällaisella laitteella, sanoo Salo,
jonka mukaan Mekaanisen Musiikin Museo
on vahva inspiraation lähde.
– Tämä on ihan mieletön paikka. Maail-
Jari Salo, alias James Spectrum (kuvassa oik.) sanoo Mekaanisen Musiikin Museon olevan varsinainen superinspiraation lähde. Orkestrionin
äänitysprojektissa mukana oli muusikko ja tuottaja Ville Riippa.
malta ei löydy näin hienoa ja parempaa
museota. Täällä on upea soitinkokoelma,
soittimet ovat visuaalisesti hienoja ja
museon ”pyörittäjät” ovat todellisia hahmoja, hän hehkuttaa.
Erikoisten instrumenttien gallerian alkuperäinen idea syntyi, kun Pepe Deluxé teki
aikoinaan ensimmäisen sävellyksen maailman suurimmalle instrumentille. Kyseessä
oli jättiläismäinen tippukiviluolaurku Yhdysvaltain Virginiassa, syvällä maan sisällä.
– Se on kehitetty 1950-luvulla. Pentagonin tiedemies keksi, että tippukivet soivat
kopautettaessa. Hän rakensi urkukonsolin,
jolla ohjataan vasaroita. Tippukiviluolauruissa on kolme ja puoli oktaavia viritettyjä
tippukiviä. Vaikka sen on nähnyt puoli miljoonaa ihmistä vuosittain, kukaan ei ollut
aiemmin säveltänyt syvällä maan alla ole- Musiikissamme on tietynlainen ajattomuus,
ville uruille. Me teimme ensimmäisenä bii- kunnioitamme vanhoja mestareita ja 60-lusin ja se on ollut meille ovien avaajana.
vun musiikkia. Pari vuotta sitten Ranskan
presidentinvaalien tv-keskustelujen edellä
Pepe Deluxé
soi meidän tekemä musiikki, 90-luvun lopBändinä Pepe Deluxé tulee ensi vuonna 20 pupuolella oleva biisi. Musiikkimme ei sivuoden ikään. Yhtye meni suoraan britti- joitu tiettyyn aikaan ja se kestää aikaa.
läiselle levy-yhtiölle ja on keikkaillut perin
Jari Salo alias James Spectrum sanoo
harvakseltaan. Mutta yhtyeen musiikki on Pepe Deluxén olevan ”kahden kapteenin
soinut maailmanlaajuisesti – esimerkiksi ohjaama kansainvälinen orkesteri”, jonka
Lee Jeansin ja Leviksen farkkumainoksis- jokaisella levyllä on vähän eri miehitys.
sa. Kappale ”Before You Leave” nousi
– Kun myymme sinänsä marginaaliLevi´s-mainonnan myötä kansainväliseksi musikkia ja markkinat ovat maailmalla,
hitiksi ja sai aikanaan vuoden parhaan mai- isoimmat alueet tulevat ensin. Tottakai on
nosmusiikin palkinnon Cannesin mainos- aina hauskaa, kun pääsee soittamaan Suofestivaaleilla.
messa. Näin varmasti tapahtuu, kun uusi
– Meillä on lähes 20 isoa lisenssointia, levy saadaan valmiiksi, niin silloin tulee
esimerkiksi Puma, Ray-Ban ja Pringles. muutamia keikkoja, hän lupailee.
Elokuvateatteri Maxim avautui uudistettuna
Kesän odotetuin ensi-ilta Varkaudessa oli
elokuvateatteri Maximin avauduttua yleisölle lauantaina 8.8.
Huhtikuusta alkaen remontissa ollut Savon Kinot Oy:n omistama elokuvateatteri
Maxim koki lähes täydellisen muodonmuutoksen.
Salimäärä kasvoi kahdesta kolmeen –
yhteispaikkamäärän ollessa 250 paikkaa.
Maxim 1:ssä on 140 paikkaa, Maxim 2:ssa
on 43 paikkaa ja Maxim 3:ssa on 67 paikkaa.
Katsomismukavuus parantui entisestään
uusien penkkien sijoittelun, katsomoporrastuksien, suurempien valkokankaiden,
huippuakustiikan sekä salien värimaailman
myötä. Jokainen sali on varustettu 3D-laitteistolla.
Elokuvateatterin salimäärän kasvu mahdollistaa entistäkin laajemman ohjelmistotarjonnan ja elokuvien pysymisen pidempään ohjelmistossa. Runsastuvan eloku-
vaohjelmiston lisäksi Maximissa nähdään
toivottuja ooppera- ja balettitaltiointeja.
Suositun matineasarjan sekä ikäihmisille
suunnatun Hopeatähti-sarjan näytökset alkavat Maximissa syyskuussa.
Myös edulliset, jatkuvasti suosiotaan
kasvattavat päivänäytökset lisääntyvät, samoin tiloja tullaan vuokraamaan entistä
enemmän yritystilaisuuskäyttöön.
Esteettömyyttä lisätty
Erityisryhmät on otettu huomioon uuden
elokuvateatterin suunnittelussa mm. induktiosilmukoiden, uuden pyörätuolihissin
ja esteettömyyden lisäämisen myötä. Jokaisessa salissa on pyörätuolipaikkoja.
Aulatilat ovat kaksinkertaistuneet, ja
myös kassapisteet lisääntyivät yhdestä kahteen. Tämä vähentää ruuhkatilanteiden jonoja merkittävästi. Myös wc-tilat ovat lisääntyneet.
Elokuvaelämykseen oleellisesti kuuluvien
leffaherkkujen valikoimaan on panostettu
uudessa Maximissa. Jatkossa elokuvissa kävijät saavat herkutella mm. tuoreella, paikan
päällä paistetulla popcornilla, tuoreella kahvilla sekä laajalla irtokarkkivalikoimalla.
Maximin remontissa käytettiin paljon
paikallista ja itäsuomalaista osaamista. Remontin päätoteuttajina olivat seuraavat yritykset: pääsuunnittelijana Vaakaline Oy,
rakennesuunnittelijana Insinööritoimisto
Kantelinen Oy, LVI-suunnittelijana Insinööritoimisto Jormakka Oy, sähkösuunnittelijana Finkarex Oy, rakennusurakoitsijana A & K Pikkarainen Oy, ilmanvaihtourakoitsijana TT-Ilmastointi Oy, sähkötyöurakoitsijana Insinööritoimisto Ykkössähkö
Oy ja sisustussuunnittelijana Partanen &
Lamusuo Oy.
Maximin julkisivussa Varkauden
Suomen elokuvasäätiö myönsi hank- Kauppakadulla on uutta ilmettä.
(Kuva: Vesa Moilanen.)
keelle kunnostustukea.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Monipuolista opiskelutarjontaa Soisalo-opistolla
Onko tämän vuoden suosikki edelleen tankotanssi vai viekö ukulele suosikin paikan
– sen aika näyttää Soisalo-opiston toiminnoissa.
Soisalo-opiston
lukuvuosi
2015–2016 on alkanut ja ilmoittautumisia
kansalaisopiston kursseille on otettu vastaan 19.8. lähtien. Soisalo-opistossa on valittavana tänä lukuvuonna yhteensä 527
kurssia Varkaudessa, Heinävedellä, Leppävirralla ja Joroisissa.
Kansalaisopiston kaikki kurssit löytyvät
viikolla 33 koteihin jaetusta opinto-oppaasta sekä Soisalo-opiston sivuilta www.soisalo-opisto.fi. Kattavan kurssitarjonnan lisäksi Soisalo-opisto järjestää erilaisia tapahtumia ja konsertteja, joista tiedotetaan
myöskin opiston internet- ja facebooksivuilla (www.facebook.com/soisaloopisto).
Uutuuskursseja
Kädentaidoissa on tänä vuonna otettu huomioon aiemmin käsitöitä harrastamattomat,
jotka voivat valita Käsitöitä tumpeloille- ja
Easy-kursseista mieleisensä. Tekstiilitöissä
on uutena mahdollisuutena tehdä nalle villavaatteesta, värjätä kankaita vehnäjauhobatiikilla tai luoda perintötekstiilille uusi
elämä. Vanhat lusikat muuttuvat koruiksi
Hopealusikkakoru-kurssilla. Retrospektiivisen omakuva-kurssilla suunnitellaan ja
toteutetaan omakuva, jossa keskiössä ovat
tekijän henkilöhistoria ja muistot. Teos toteutetaan yhdistämällä kuvataiteen ja käsityön erilaisia tekniikoita. Kauniin lahjakassin voi taitella vanhasta julisteesta, tape-
tista tai mainoslehtisen aukeamasta. Lapsille ja nuorille on uutuutena tarjolla kivenhiontaa sekä nypläystä.
Teknisen työn uutuuksia ovat Moottorisahaveistokset, Ruumisarkkukurssi ja Sorkoupotetun puukon valmistus. Kalastajat
voivat perehtyä puuveneen hoitoon ja peruskyllästykseen, verkonpauloitukseen tai
valmistaa katiskan. Omakotitalon omistajille on tarjolla opastusta pientalon ylläpitoon ja huoltoon.
Kuvataiteissa voi tehdä myrkytöntä taidegrafiikka, opetella taidetekstausta tai
osallistua kuvantekemisen peruskurssille.
Keramiikkaa erityisryhmille kurssilla valmistetaan keraamisia esineitä erilaisilla
tekniikoilla huomioiden opetuksessa oppilaiden erityistarpeet. Ikoninmaalauksen
kurssi on tauon jälkeen jälleen kurssitarjonnassa.
Laulua harrastamattomat voivat tänä
vuonna osallistua Laulutaidottomien yhteislaulukurssille. Muita musiikin uutuuksia ovat laulun intensiivikurssi, karaokekurssi tai karaokelaulu, Joroisten lapsikuoro sekä ääni ja valotekniikka bändeille.
Ukulelea pääsi soittamaan jo viime vuonna
ja tunnit jatkuvat tänä lukuvuonnakin.
7
maan yleisempiä tansseja. Kehonhuoltoa
tanssillisin elementein-kurssilla kehitetään
kehon luonnollista virtaavaa liikettä ja tasapainoa sekä tehdään kehoa vahvistavia ja
venyttäviä liikkeitä. Lisäksi tanssissa on
tarjolla katutanssin ja koreografian tiiviskurssit.
Teatterin uutuutena on luovaa toimintaa
kaikille aisteille tarjoavaa senioriteatteria.
Luovuus ja hyvinvointikurssilla tehdään
draama-, sana-, keho-, ja kuvailmaisua yhdisteleviä harjoituksia ilman taiteellisia tai
ympäristön paineita, joten kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista tällä kurssilla.
Sosiaalinen media on hyvin edustettuna
Soisalo-opiston tarjonnassa tänä vuonna ja
tutuksi tulevat niin Twitter, Instagram,
Facebook kuin Youtubekin. Tietotekniikan
puolella voi opiskella ohjelmointia, Googlen
toimisto-ohjelmia tai kotisivun ja blogin
perustamista.
”Talot tarinoi ja savupiiput soi” on monitaiteinen kulttuuriympäristökurssi aikuisille yhdessä Varkauden museoiden
kanssa. Varkauden 200-vuotisen teollisen
Soisalo-opiston lukuvuosi on käynnistynyt.
historian ympäristöihin tutustutaan eri taiNiin on käynnistynyt myös rakennuksen
kattoremontti ja rakennustelineet ympäröivät teenalojen keinoin. Kielistä uutena on
taloa. Telineiden joukkoon kuvaan asettautuivat
Soisalo-opiston rehtori Jorma Pesosen (kuvassa ”Yrityksen viestintä venäjäksi”. Muita erioik.) vierustalle talon henkilökunnasta Anna
laisia uutuuksia ovat aikuisten retkeilySavolainen, Miia Impiö, Pirjo Manninen,
Kehonhuoltoa ja teatteria
kurssi, purjehtimisen perusteet, letitysiSusanna Nissinen ja Janne Juutilainen.
Tanssin puolella on oma kurssinsa tanssi- Opistolle kulkeminen tapahtuu pääovesta
deoita tai kampausideoita pitkiin hiuksiin
puolelta ja myös pysäköintitaidottomille. Uusia askelkuvioita pikku- Taipaleentien
sekä täysi-ikäisen edunvalvonta. Soisalopaikan puolelta asiakaspalveluovesta.
(Kuva:
Vesa
Moilanen.)
jouluihin voi harjoitella Pikkujoulu-tanssiopistossa voi opiskella nyt myös Interperkurssilla. Häätanssikurssilla pääsevät niin
sonaalista psykoterapiaa, jonka koulutukset
morsiuspari kuin häävieraatkin opettelealkavat syksyllä.
8
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Päiviönsaari
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Scandic Oscar valmistautuu juhlavuoteen
Teksti: Vesa Moilanen
Scandic Oscarille kuuluu hyvää. Remontit
ovat valmistuneet ja syksystä odotetaan todella hyvää – selvästi edellisvuotta vilkkaampaa. Ja myös tämän alkuvuoden osalta
näkymät ovat olleet positiiviset ja jokainen
kuukausi on ollut edellisvuotta parempi.
Omalta osaltaan tähän ovat vaikuttaneet
paikkakunnalla tapahtuvat teollisuusrakentamisen projektit, muun muassa Riikinneva ja Stora Enso.
– Liikematkustus on vilkastunut ja uusia
projekteja sekä tapahtumia talousalueellemme odotetaan innolla, sanoo Scandic
Oscarin hotellinjohtaja Eeva Anttikoski,
jonka mukaan paikkakunnalla toimivat
kansainväliset yritykset tuovat hotellille
asiakkaita.
Majoituspuolelle heijastuvat luonnollisesti niin seutukunnalla kuin myös vähän
kauempanakin olevat tapahtumat esimerkiksi Kontiolahdella pidetyt ampumahiihdon MM-kilpailut ja Joroisten Finntriathlon toivat asiakkaita Varkauteen Scandic
Oscariin, jonka pääsisäänkäynnin viereinen
yökerho muuttui tammikuun remontissa
pub-tyyppiseksi, ruokailupainotteiseksi
seurusteluravintolaksi. Oscar´s Pubin takaosassa on pelitila, joka on muodostunut
suosituksi myös hotelliasiakkaiden keskuudessa – on biljardia, flipperiä, ilmakiekkoa, nyrkkeilypeliä, pöytäcurlingia – monenlaista tekemistä.
Oscar kärkikaartissa
Hotellipuolen remontti valmistui heinäkuun puolivälissä. Hotellin koko ensimmäinen rakennus uudistettiin täydellisesti
50 huoneen osalta ja Warkaus-salin yläpuolella olevassa neljännessä kerroksessa tehtiin ”facelift” eli vaihdettiin kaikki sängyt,
tekstiilit ja matot. Hotellin kaikkiin huoneisiin tuli seinäkiinnitteiset taulutelevisiot
ja langaton verkko – huoneet vastaavat tämän päivän matkaajien tarpeita ja toiveita.
Kun Eeva Anttikoskelta kysyy, mitä
kuuluu hotellin keittiöön, niin vastauksena
tulee välittömästi – hyvää.
– Pari vuotta sitten tehtiin täydellinen
keittiöremontti, ergonomia ja toimivuus on
hyvä ja paikat on pidetty hyvässä kunnossa.
Ruokalista vaihtuu usean kerran vuodessa,
listalle otetaan lähiruokaa ja kauden tuotteita – paikallisella tasolla aina ovat mukana tietysti sampi ja kaviaari. Keittiömme
suunnittelee ruokalistamme ja haluamme
huomioida asiakkaidemme toiveita. Ruokalistoja räätälöidään myös teemojen ja
asiakasryhmien mukaan – esimerkiksi urheiluryhmille on sporttimenut.
Suomessa on reilut 20 Scandic-hotellia,
jotka kuukausittain arvioidaan järjestykseen asiakaspalautteiden perusteella. Scandic Oscar on jatkuvasti ollut kärkikaartissa
palvelussa ja ruoassa, näin talon hyvä henki
välittyy myös asiakkaille.
Yhteistyöllä
Oscar hallinnoi, ylläpitää ja markkinoi 500paikkaista Warkaus-salia.
– Emme itse tuota konsertteja, mutta
myymme liput Warkaus-salin konsertteihin
Lippupisteen kautta. Warkaus-salia ei voi
profiloija vain konserttisaliksi, vain mielikuvitus asettaa rajat tilaisuuksien järjestelyille. Aulatiloissa järjestetään esimerkiksi
verenluovutuksia ja kirpputoreja. Tavoitteena on, että rakennus olisi mahdollisimman tehokkaasti ja monipuolisesti käytössä.
Suurten kokousten järjestämispaikkana
Warkaus-sali on koettu hyväksi. Kokousten
saamiseksi tehdäänkin tarmokasta työtä
messuilla, tapahtumissa ja mm. Scandicketjun kongressimyynnin kanssa.
Isojen tilaisuuksien aikaan tehdään yhteistyötä muiden paikallisten majoitusliikkeiden ja matkailutoimijoiden kanssa.
Unohtaa ei sovi myöskään Oscarin pienempiä kokoustiloja, joissa on helppo järjestää
monenlaisia tilaisuuksia luokkatapaamisista virallisiin koulutustilaisuuksiin.
Tämän vuoden pikkujouluille Oscariin
ensimmäiset varaukset on tehty jo maaliskuussa. Tulevalle pikkujoulukaudelle odotusarvot ovat hyvät – yrityksiä, yhdistyksiä,
seuroja, työporukoita…
Eeva Anttikoski tähdentääkin yhteistyön
merkitystä – Varkauden kokoisessa kaupungissa ei ole varaa kilpailla rumasti keskenään. Tulenliekin kanssa Oscar tekee paketointia ja bussit lähtevät hotellilta ja tuovat tanssien jälkeen takaisin. Päiviönsaaren
torin toisella puolella sijaitsevan ravintola
Z-Onen kanssa on yhdistetty voimat vetovoimaisiksi bilepaketeiksi. Samoin Ravintola Kaks Ruusun kanssa on sovittu esimerkiksi vapunseudun ruokailutarjonnasta.
Yhteistyö Varkauden Teatterin kanssa on
jatkunut vuosia ja se on erittäin tärkeää molemmille tahoille – myydään teatteripaketteja, yöpymisiä ja teatteri-illallisia.
Pub-tyyppisen ravintolan takaosassa sijaitsee pelimaailma, joka on saavuttanut suosion myös
hotelliasiakkaiden keskuudessa. (Kuva: Scandic Oscar.)
– Tänä syksynä näyttää hyvälle, kun
teatterin Sugar-musikaali on tuonut jo
ennakkovarauksia, sanoo Anttikoski
muistuttaen yrittäjyyden ja yhteisen tekemisen merkitystä. Hän myös kertoo,
että Ahlströminkatu 18:n katutason liikehuoneistoihin on tulossa uusia
vuokralaisia. Päiviönsaari halutaan pitää
elävänä ja Oscarin asiakkaille kerrotaan
alueen yritysten palvelutarjonnasta.
Nettisivut ovat tänä päivänä entistä
tärkeämpiä yritysmaailmassa. Scandic
Oscarin palvelut, ruokalistat ja paketit
löytyvät netistä. Sen verran ajassa taaksepäin, että kolme vuosikymmentä sitten käynnistyneen Oscarin hotellitoiminta jatkuu edelleenkin yksityisen
yrittäjän omistamana, vaikka hotelliketju on vaihtunut vuosien saatossa.
– Meillä on edelleen palveluksessa
henkilökuntaa hotellin aloituksesta alkaen, talon historiikki on tehty ja ensi
vuonna järjestämme teemallisia juhlatapahtumia. Suunnitelmissa on järjestää myös ”avoimet ovet” -päivä, jolloin
voi käydä tutustumassa paikkoihin,
hotellinjohtaja Eeva Anttikoski kertoo.
Scandic Oscarin remontoiduissa huoneissa on
tehosteseinä, jossa esittäytyy Varkauden 200vuotinen teollinen historia. Hotellin alkuvuosi on ollut
edellisvuotta vilkkaampi. Hotellinjohtaja Eeva
Anttikoski uskoo myös loppuvuoden sujuvan
positiivissa merkeissä. (Kuva: Vesa Moilanen.)
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Päiviönsaari
9
Päiviönsaari täyttyi väestä ”Superviikonloppuna”
Elokuun ensimmäisen täyden viikon viikonloppuna Varkaudessa voitiin viettää oikeaa superviikonloppua. Päiviönsaaressa ei
ihan äskettäin ole nähty yhtä suuria väkimääriä viikonloppuna – olihan tässä kau-
punginosassa menossa Iltatori, Taiteiden
Yö 2015 sekä Sampea ja Samppanjaa-festivaali, mukaan luettuna lauantaipäivän Lasten Sampi-tapahtuma.
(Kuvat: Vesa Moilanen.)
Täydellinen rikos
räppäsi.
Perjantain alkuillan esiintyjä, Lipsaset-bändi
sai Itsenäisyydenpuiston yleisön mukaansa
rytmiin ja iloiseen menoon.
Lasten Sampi-tapahtumaan
sampiallas toivotti väen
tervetulleeksi lauantaiaamuna.
Taideminibussi
esitteli taidetta.
Päiviönsaaren ehdoton vetonaula oli perjantai-yönä Virkamiesklubi eli Valaistunut Klubi-taideteos,
Valoparta Oy:n toteuttamana. (Valaistunut Klubi-kuvat: Jussi Heiskanen)
Muusikko Mia
Suzko esiintyi.
10
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Päiviönsaari
Taidekeskus Väinölä on
naivistien ”kesäkoti”
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Ennen tämän kesän näyttelyn avautumista
paikalla olleet naivistit asettautuivat
yhteispotrettiin. Näyttelyssä on mukana töitä
46 naivistilta.
Naivistit haluavat levittää hyvää mieltä Iloa
Itä-Suomeen – Naivistit Varkaudessa-näyttelyllään Taidekeskus Väinölässä 29.8.
saakka. Suomalainen naivismi kukkii ja on
voimissaan – ja todella tuo iloista mieltä
näyttelyssä kävijälle.
Nyt vuorossa on neljäs Iloa Itä-Suomeen
– Naivistit Varkaudessa-näyttely. Ensimmäisellä kerralla oli mukana 17 taiteilijaa.
Nyt taiteilijoita on ennätykselliset 46 ja tämä
on laajin suomalaisten naivistien näyttely.
Näyttely on saanut ”siivet selkäänsä”.
Näyttelyn kuraattori on varkautelainen
Marja-Muusa Hämäläinen, joka myös toimii Suomen Naivistit ry:n puheenjohtajana. Hän luonnehtii näyttelyä teosten keskinäiseksi vuoropuheluksi, palapeliksi, josta
muodostuu kokonaisuus.
Naivismille on runsaasti määritelmiä ja
naivismin luonnetta joukko näyttelyn taiteilijoita pohti ennen näyttelyn avajaisia
kesäkuun alussa.
Naivisti päästää oman sisäisen lapsensa
irti, maalaaminen itsessään on hauskaa ja
siitä tulee hyvä mieli. Aiheet tulevat useasti taiteilijan alitajunnasta ilman mitään yritystä ja töissä näkyy eletty elämä.
Naivistiksi synnytään, siihen ei voi opetella. Se on primitiivisen ja lapsenomaisen Taidekeskus Väinölä on naivistien mielestä
taiteen yhdistelmä. Naivismi on lempeä ovi heidän ”kesäkotinsa”.
todellisuuteen. Kipeitäkin asioita käsitellään, mutta toivo on aina mukana. Vakaviakin asioita voi käsitellä naivismin keinoin
hauskasti – ei masentavasti. Naivismi on
myös tarinankerrontaa – jokaisen taiteilijan
siveltimenvedot ja värit ovat erilaiset.
Taidekeskus Väinölää taiteilijat luonnehtivat satutaloksi kerrostalojen keskellä –
naivistien ”kesäkodiksi”. Tämän kesän Iloa
Itä-Suomeen – Naivistit Varkaudessa -näyttelyn voi myös hyvin katsoa kuuluvan paikallisen teollisuuden juhlavuoteen. Onhan
yli 100-vuotias Väinölä-rakennus aikoinaan
ollut osa varkautelaista teollisuushistoriaa.
Taidekeskus Väinölän galleristi Timo
Hämäläisellä on juhlavuosi. Galleristina
hän on toiminut Varkaudessa jo 25 vuoden
ajan – Taidekeskus Väinölässä 16 vuotta.
Lämpimät onnittelut!
Seuraavaksi Väinölän näyttelyssä on 3.9.
alkaen syyskuun loppuun esillä maalauksia
ja valokuvia – tekijöinä ovat Ella Karttunen, Jaakko Heikkinen ja Antti Immonen.
KatiK designin Puoti laajentuu
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen Kati Kraemer on erittäin tyytyväinen Puodin sijaintiin Päiviönsaarella. Puoti laajenee lähiaikoina Ahlströminkadun puolelle.
Kati Kraemerin Puoti ja avoin työhuone
laajentaa aivan torin kupeessa Päiviönsaarella. Keskus-Hotellin talon kulmahuoneistosta Puoti saa lisätilaa ja sisäänkäynti
tulee Ahlströminkadun puolelta. Tavoitteena on saada ”kivijalkapuoti” laajennettua
syyskuun alkupuoleen mennessä.
Kun Kati aloitti Puotinsa viime helmikuussa, hän ”palasi kotiin” eli entisen työpaikkansa jalansijoille. Aikoinaan hän
vuonna 1993 tuli harjoittelijaksi Hotel
Oscariin ja Rock Cafen yhteydessä olevaan
pubiin, jossa ”kaljanlaskupiste” oli Katin
nykyisessä työhuoneessa. Niillä jalansijoilla hän aikoinaan seisoi kuutisen vuotta –
talo on hänelle historiaa.
KatiK design on rekisteröity Katin firman nimeksi. Hän suunnittelee kangaskuoseja, joista valmistetaan arkikäyttöön
sopivia vaatteita, osa omin voimin tilauksesta ja sarjatuotantolinja alihankkijan toimesta Itä-Suomessa. Sarjatuotantolinjan
vaatteet saivat alkukesästä Avainlippumerkin. Tuotteiden pääasiallisena markkinointikanavana toimii verkkokauppa,
osoitteessa www.koot.fi sekä jälleenmyyjät –
niin lähiseudulla (esim. Varkauden Prisma)
kuin muutamia ympäri Suomen.
– Verkkokauppa on tätä päivää ja on lähtenyt hyvin liikkeelle. Kangaskauppa ta-
pahtuu pääosin verkkokaupassa, mutta kyllä asiakkaat hakevat kankaita myös Puodista, jossa oheistuotteina on muun muassa
ekologiset Ole Hyvä -Luonnontuote – hygienia- ja kodinsiivousaineet. Olen vankka
suomalaisuuden kannattaja ja minulle on
tärkeää, että tuotteita ei ole testattu eläimillä, tuotteet ovat 100-prosenttisesti biohajoavia ja kaikki valmistus tapahtuu Suomessa, kertoo Kati, joka Puodin laajennuksen yhteydessä suunnittelee ”koukkaavansa” myös sisustusasioiden puolelle tuotevalikoimissa.
KatiK design myös ompelee asiakkaille
mittojen mukaan yksittäiskappaleita. Yrityksessä Katin apuvoimana on hänen siskonsa Laura, valmistumassa pian vaatetusompelijaksi. Työhuoneen ja Puodin sijaintia hän pitää ihanteellisena.
– Päiviönsaari on mielestäni edelleenkin
kaupungin keskusta – idyllinen ja hyvä
paikka työskennellä. En voisi kuvitellakaan
toimivani jossakin vilkkaassa kauppakeskuksessa.
– Mielestäni Päiviönsaari on yksi kauneimpia kaupunginosia Varkaudessa – tässä
alueessa vaan on jotakin – jo rakennuksetkin itsessään. Ja melkein Ämmänkoskikin
näkyy, Kati sanoo kurkatessaan liikehuoneiston ikkunasta.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
11
ViaDia-tori sijaitsee nyt Kauppakadun varrella. Uusia paikka on osoittautunut hyväksi ja kirpparille
on kätevää piipahtaa.
ViaDia-tori tukee
Lossi kulkee Varkauden paikallista hyvinvointia
Lossinkuljettaja Keijo Kinnunen sanoo, että hänen työssään hermo lepää ja maisemat ovat kauniit.
ja Savonlinnan välillä
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Pilvet roikkuivat alhaalla. Autonkeula kohti Varkauden etäistä kolkkaa – Savonlinnan
rajalle. Niin – Varkauden kaupunki rajoittuu Savonlinnaan Tappuvirralla, keskellä
syväväylää Haukivedellä. Lähdettiin kyselemään lossinkuljettaja Keijo Kinnusen
kuulumisia.
Kinnunen toimi parikymmentä vuotta
bussikuskina pääkaupunkiseudulla – eikä
bussikuskintehtävä ole kuulema suljettu pois
tänäkään päivänä. Kun lossinkuljettajaksi
kaivattiin henkilöä, hän kävi suorittamassa
Merenkulkulaitoksella tarvittavat kirjalliset
ja suulliset kokeet ja myös rannikkolaivurin
radiolupakurssin, jota tarvitaan syväväylällä
liikennöivien laivojen vuoksi.
Kahdeksantuntisia vuoroja päivässä –
kaksi aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä – siinä
lossinkuljettajan työrytmi. Ja tietysti vuorossaan lakisääteiset tauot. Lossinkuljettajan työnantajana on FinFerries.
Lossilla on pituutta 36 metriä ja kantavuutta 60 tonnia. Kaksi konetta kuljettaa
lossia, jossa on kaksi potkuria, mutta ei peräsintä. Komentosillan ohjauspöydällä näkyy potkureiden pyörimissuunnat.
Kyytiin mahtuu 14 ”normikokoista” autoa tai neljä linja-autoa tai kaksi tukkirekkaa tyhjänä. Vesimatkaa kuljettavaksi on
303 metriä ja Savonlinnan puoleisella ran-
nalla lossinkuljettajille on taukotupa sisävessoineen.
Vaikka lossi onkin varustettu vaijereilla,
salmessa virtaava vesi ja tuuliolosuhteet on
otettava huomioon. Talvisaikaan, kovilla
pakkasilla lossi pitää väylän avoinna – ajaen
ilman vaijereita jäälauttojen vuoksi.
Norppa morjenstaa
Mennäänpä tähän hetkeen. Seilattiin Varkauden ja Savonlinnan väliä – lossilla. Matka suuntaansa kesti noin kolme minuuttia.
– Moni ei varmaankaan tiedä, että meidän kaunis kaupunki sijoittuu tänne asti.
Tässä työssä hermo lepää, eikä äkäisiä
asiakkaita juurikaan ole – enimmäkseen
ovat hyvillään, kun pääsevät vesimatkan yli.
Eikä kukaan ole vielä ohi ajanut, veistelee
lossinkuljettaja Keijo Kinnunen huumorinpilke silmäkulmissaan.
– Norppa käy silloin tällöin morjenstamassa. Se tykkää uiskennella lossin perässä
potkurin vieressä ja leikkii vaijerilla. Oiskohan keksinyt jonkinlaisen rapsutuskoneen ja käy sitä aina kokeilemassa.
Sitten autonkeula takaisin kohti Varkauden keskustaa. Väliin rankkasadetta, auringonpilkahdusta – Suomen kesää. Tappuvirran lossi jatkaa liikennöintiään Varkauden
ja Savonlinnan välillä…
Lossin komentosillan pöydällä näkyvät potkurien pyörimissuunnat.
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Vapaakirkon ViaDia-tori ja kuntouttavan
toiminnan päiväkeskus sijaitsee nykyisellään Kauppakadulla. Kirpputoritoimintaan
on saatu entistä laajemmat tilat.
– Tässä on kirppari ja kahvio ja tästä
kautta tehdään myös ruoka-aputyötä, jota
jaetaan Vapaakirkolla Laivalinnankadun
varrella maanantaista perjantaihin. Ruokaapujakelussa käy päivittäin 50–70 henkilöä.
Meillä on yhteistyökumppaneina neljä
kauppaliikettä, jotka ovat halukkaita lahjoittamaan ylijäämäruoan – ettei ruokaa
menisi roskiin, kertoo ViaDia-torin ohjaaja
Harri Miettinen, jonka mukaan ruokaapujakelu edellyttää terveystarkastajan lupaa ja hyväksyntää elintarvikehuoneistoksi.
Kirpparille tavarat tulevat lahjoituksina ja
toiminnalla tuetaan paikkakunnan lähimmäistyötä, pystytään peittämään kiinteistökuluja, edesautetaan tavaroiden kierrätystä ja
voidaan tarjota mielekästä työtä. Varkauden
kaupungin kautta ViaDia-torilla on kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella 10–15
henkilöä töissä. Joku on töissä päivän viikossa, joku viisi päivää viikossa – asiakkaan tarpeen ja elämäntilanteen mukaan.
– Tarjoamme pitkäaikaistyöttömille
kuntouttavaa työtoimintaa ja haluamme
saada asiakkaat pois kotoa. Tekemään jotakin mielekästä työtä ja mahdollisesti eteen-
päin jatkopolulla – opiskelemaan, työhön tai
toiseen kuntouttavaan työpaikkaan, Miettinen kertoo Varikko-hankkeesta, jossa rahoittajina ovat kunnat, Euroopan sosiaalirahasto ja Vapaakirkon diakoniajärjestö
ViaDia Pohjois-Savo ry omalla osuudellaan.
Yhteistyökumppaneita
Varikko-hanke on matalan kynnyksen päivä- ja työtoimintamalli. Varikoilla halutaan
tukea erityisesti väestöryhmiä, joiden sosiaalinen osallisuus on uhatuin ja jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn parantamista ja sosiaalisen osallisuuden tukemista –
ennen kuin työllistyminen avoimille työmarkkinoille on mahdollista.
– ViaDia-torin henkilökunnalle järjestetään koulutus- ja virkistyspäiviä. Työssä
olevilla on myös mahdollisuus ilmaiseksi
suorittaa esimerkiksi hygieniapassi, turvallisuuskortti, tulityökortti ja ensiapukursseja. Kuopiosta on mahdollisuus saada sairaanhoitajan, sosiaalityöntekijän ja päihdeohjaajan asiantuntemusta.
Varikko-hankkeen toinen työntekijä
Miettisen lisäksi Varkaudessa on Veikko
Tarvonen.
– Yhteistyötä tehdään Varkauden kaupungin sosiaalitoimiston ja työllisyysyksikön kanssa, Harri Miettinen kertoo.
Varkauden ja Savonlinnan kaupunkien raja kulkee keskellä syväväylää Tappuvirralla.
12
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Led-valaistusjärjestelmäinnovaatio on ainutlaatuinen
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Led-valaistusta on ollut kuluttajien saatavilla kymmenkunta vuotta, mutta edelleen
ostajalle tilanne on haasteellinen, koska
markkinoilla on monenlaisia tuotteita.
Päältä ei näy, onko laatu ja mekaniikka
hyvä.
– Markkinoille on tultu vauhdilla ja on
päässyt tulemaan mitä kummallisimpia tekeleitä. Tälläkin hetkellä markkinoilla on
valtava määrä epäkuranttia tavaraa, josta
varsinkin kuluttajat kärsivät, totesi Fintras
Oy:n toimitusjohtaja Esa Sointula vieraillessaan Varkaudessa esittelemässä led-valaistuksen ratkaisuja.
Sointulan mukaan led on varsin näppärä
tuote käyttää, mutta se on ”aika ronkeli”
tuote valmistaa. Valmistus vaatii äärimmäisen hyvät olosuhteet, hyvät koneet ja ammattitaitoiset ihmiset. Ammattimaista ja
laadukasta valmistusta on Sointulan mukaan Yhdysvalloissa, Japanissa ja Koreassa.
– Lediä on kehitetty useiden innovaatioiden kautta. On saatu kirkkautta ja nimenomaan valkoisen ledin tuottaminen on
ollut merkittävä asia. Sinänsä ei ole olemassa valkoista valoa tuottavaa lediä, vaan kaikissa valkoista valoa tuottavissa ledeissä on
ytimenä sinistä valoa tuottava sininen led.
– Led on mielenkiintoinen tuote. Se on
tuonut aika paljon mahdollisuuksia, mutta
ei ole vieläkään kehityksensä lopussa. Sillä
on fiksu tehdä erilaisia valaistusratkaisuja.
Se mahdollistaa uutta mekaanista suunnittelua ja valaisimien rakenteiden suunnittelua – eri tavalla kuin perinteiset valaistus-
järjestelmät, totesi Sointula, joka esitteli
Loistava-valaistusjärjestelmää, suomalaista
innovaatiota. Loistava-valaistusjärjestelmällään Fintras Oy on palkittu Vuoden Uutuus 2013 -kilpailun voittajana.
Fintras Oy:n toimitusjohtaja Esa Sointulan mukaan Loistava-valaisinjärjestelmässä on paljon
ideaa ja hyötyä varsinkin sellaisissa
kohteissa, joissa
haetaan pitkäikäisyyttä ja huoltovapautta. Hyötysuhde
on huippuluokkaa ja
takaisinmaksuaika
todella lyhyt.
Modernia valaisemista
Fintras Oy on innovaatiollaan tuonut ledvalaisinten ja tehonsyöttöajattelun yksinkertaiselle ja käyttövarmalle tasolle. Ledvalojen valaistus-/virransyöttöratkaisu on
häiriötön – vikaantuvia komponentteja ei
tarvita. Valaistavan kohteen mukaan mitoitettavalla rautasydänmuuntajalla voidaan
syöttää suuria määriä led-valaisimia ilman
valaisinkohtaisia hakkuriteholähteitä.
Fintrasin tuotevalikoima kattaa laajasti
rakentamisen, teollisuuden, liike-elämän ja
julkisten tilojen valaistustarpeet. Yritys
toimii yhdessä toimialan urakoitsijoiden,
tukkuliikkeiden, suunnittelijoiden, arkkitehtien, rakennuttajien ja yrittäjien kanssa.
Päätuoteryhmä muodostuu yrityksen oman
tuotekehityksen suunnittelemista ja Suomessa valmistetuista valaistusjärjestelmistä.
Erityisosaamista ovat räätälöidyt, yksilöllisesti suunnitellut, asiakaskohtaiset valaistusratkaisut led-tekniikalla.
Fintras Oy toimii useilla markkinasegmenteillä – yleisvalaistuksessa, ulko- ja sisävalaistuksessa, myymälävalaistuksessa,
ostoskeskuksissa, teollisuusvalaistuksessa,
uudisrakentamisessa, valomainonnassa,
laivateollisuudessa, parkkihallivalaistuksessa ja kokonaisvaltaisissa valaistusratkai-
suissa. Toimitusjohtaja Sointulan mukaan
katuvalaistukseen on jo kehitetty idea,
mutta sitä ei ole vielä tuotteistettu.
Myymälä- ja liiketilojen valaistuksessa
valolla voi olla monenlaisia tavoitteita.
Yleisvalaistuksen kannalta on tärkeää, että
valoa on riittävästi pelkästään jo liiketilan
viihtyisän tunnelman luomiseksi. Kohdevalaistuksella voidaan vaikuttaa ostopäätöksiin korostamalla tuotteita ja painottamalla tuotteiden olemassaoloa.
Led-tekniikalla toteutettu valaistus on
nykyaikaista valaisemista ja sisustamista.
Led-valaisimien energiankulutus on huomattavasti perinteisiä valaisimia pienempi.
Led-valot eivät tuota samalla lailla lämpöä
ja tämä vähentää ilmastointi- ja jäähdytyskuluja. Led-valaisimet eivät myöskään tuota UV-valoa, joka on haitaksi esimerkiksi
tuoretuotteiden säilyvyydelle, vaatteille ja
kemikaliotuotteille.
Fintras Oy on toteuttanut myymäläkonsepteja ja valaistuksia, mainostauluja, hyllyvalaistuksia ja opasteita esim. Stockmannille, Sokokselle, Prismoihin, Citymarketteihin ja kauppakeskuksille.
Paikallisena ja alueellisena led-valaistuksen asiantuntijana ja Fintras Oy:n yhteistyökumppanina toimii varkautelainen
Newcontrol Oy.
Isännöintiyrittäjä Terhi Riikonen:
Talouden suunnittelu on asunto- ja kiinteistöyhtiöille tärkeää
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Asiakastyytyväisyys ja luottamus
ovat kunnia-asioita Terhi Riikoselle,
joka haluaa jatkuvasti kehittää
yrityksensä toimintaa.
Kela-talossa on yläkerta yrityksineen. Viime keväästä lähtien siellä on toiminut Isännöinti Riikonen Oy:n, jonka yrittäjä Terhi
Riikonen toteutti haaveensa omasta yrityksestä. Taloushallinto-, tradenomi- ja markkinointitaustaisena sekä kirjanpitotaitoisena henkilönä oli hyvät valmiudet hypätä
isännöintitoimistoyrittäjäksi. Yritys tarjoaa
asunto- ja kiinteistöyhtiöille kaikki palvelut
sekä ammattitaitoisen yhteistyöverkoston.
Riikonen on suorittanut isännöinnin
ammattitutkinnon ja ITS-tutkinnon, työkokemusta on isännöintipuolelta, tilitoimistoalalta sekä teollisuuden taloushallinnosta. Isännöintitoimistoyrittäjyyteen oli
monipuolinen tausta ja vuosien varrelta oli
kertynyt potentiaalisia asiakkaita yritykselle. Muutaman kuukauden yrittäjyyden jälkeen Riikonen on positiivisesti yllättynyt
asiakasmääristä.
– Toki uudet asiakkaat ovat tervetulleita.
Yritykseni perusajatuksena on asiakaslähtöisyys ja ammattitaito. Yhteistyön ja kommunikaation tulee pelata saumattomasti
kaikkien osapuolten välillä. Asumisviihtyvyys ja omaisuuden arvon säilyminen ovat
erittäin tärkeitä asioita. Pyrin aina tekemään työni niin, että voin olla siitä ylpeä.
Isännöintialalla vaaditaan hyvin monipuolisia taitoja ja haluan varmistaa, että minulla on viimeisin tieto alalta, hän sanoo ja
muistuttaa ”vuosikellosta”, jonka mukaisesti suunnitellaan kiinteistö- ja asunto-
osakeyhtiöiden asiat pitkäjänteisesti.
– Mielestäni taloyhtiöiden yksi tärkeimpiä asioita on maksuvalmiuden kunnossa pitäminen ja yleensäkin taloudensuunnittelu.
Ettei tuijoteta sitä, että vastike pysyy pienenä, vaan että asunnon arvon tulee säilyä. Ja
katsoa tarkkaan säästökohteet – joskus väärästä paikasta säästäminen voi aiheuttaa isoja kustannuksia, sanoo Riikonen, joka vuosien varrella on hoitanut paljon myös taloyhtiöiden vaativia korjaushankkeita, kuten
esimerkiksi isoja putkiremontteja.
– En pelkää töitä enkä haasteita – kaikesta on selvitty. Putkiremontit ovat koko Var-
kautta koskeva asia. vanhoissa taloissa olen
huolestunut siitä, että kylpyhuoneiden vesieristeet eivät jäisi hoitamatta kuntoon,
esimerkiksi viemäriputkiston ”sukituksen”
yhteydessä.
Isännöinti Riikonen Oy:llä on käytössään Kelan yläkerrassa toimivat tilat, jotka
mahdollistavat kokousten pitämisen neuvottelutilassa.
– Sinänsä tämä on unelmapaikka. On
hyvät kulkuyhteydet ja pysäköintipaikat
vierustalla. Lisätyövoiman palkkaamani
yritykseeni on myös suunnitelmissa, hän
mainitsee.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Urheiluvälinekaupan
luonne on muuttunut
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Kahvikupinmittainen rupattelutuokio aurinkoisella Taulumäen torilla Risto ”Riti”
Sepposen kanssa suuntautui laduille, joita
hän työurallaan meni likimain 45 vuoden
ajan – toimiessaan urheiluvälinekaupan parissa. Vuodesta 1956 alkaen, jolloin hän 15vuotiaana aloitti Urheilu-Uimosessa,
Kauppakatu 24:ssä.
Asevelvollisuuden suorittaminen, Urheilu-Uimonen, Savon Urheilukeskus, Urheilu-Karjalainen ja myöhemmässä vaiheessa oma firma, Urheilu ja Kalastus Sepponen – nämä olivat muutamia kiinnekohtia työuralla, johon mahtui myös alan tuotteiden maahantuontia. Oma yritys, Urheilu
ja Kalastus Sepponen oli aloittaessaan Suomen sadas Sportia-liike.
”Ritin” työuran aikana ala ja urheiluvälinekaupan luonne muuttui valtavasti.
– Urheiluvälinekaupoissa palveltiin, ei
ollut muovikasseja ja esimerkiksi jouluaikaan kaikki paketoitiin – myös sukset ja
jääkiekkomailat. Ihmiset olivat valmiita
maksamaan palvelusta. Kauppojen valikoimat olivat runsaat. Kun kävi Uimosella, ei
oikeastaan tarvinnut käydä muualla kuin
ruokakaupassa, hän kertoo hymyssä suin.
– Tuotetietämystä piti olla laajasti, koska
urheiluliikkeestä myyttiin myös mopedit,
moottorit, veneet ja varaosat. Myyjillä oli
valmius vaihtaa pyöränrengas ja kun pyörään myytiin valot, dynamo ja lyhty asennettiin paikoilleen, samoin pyöränkello,
Aamuaurinko pisti silmät ”sikkaralle”. Risto
Sepposen kanssa muisteltiin torikahvilassa
urheiluvälinekauppa-asioita vuosikymmenien
varrelta.
muistelee Sepponen ja jatkaa, ettei ”ennen
vanhaan” oikeastaan pidetty alennusmyyntejä. Kun sesonki loppui, tavarat pakattiin
laatikoihin odottamaan seuraavaa sesonkia.
– Uimosella oli isot varastot ympäri kaupunkia. Esimerkiksi ruokosauvoja oli yksi
varasto täynnä. Ja kun puusuksiaikaan tehtiin suksikauppaa, katkenneen suksen pariksi sai Uimoselta uuden suksen, ”Riti”
muistelee matkan varrelta.
Kahvit juotiin, pikaiset muistelot – ehkä
joku toinen kerta muistellaan lisää.
H u kka- Pal l o pelaa
tulevalla kaudella
Fu t s a l i a .
• Miesten kakkonen, Futsal
• Avoin rekry/try out syyskuussa
• Ota yhteyttä seuraan, jos olet kiinnostunut
• Seuraa tiedottamista hukka-pallo.fi
• Lajista kiinnostuneille tiedotetaan
harjoituksista syyskuun alussa
• Lisätietoja mari@hukka-pallo.fi
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
Pekka Keto: Kyse on pelkästään
vakuuksien riittävyydestä
Teksti ja kuva: Vesa Moilanen
Sitoutumattomana ryhmänä Varkauden
kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa toimiva Pekka Keto hämmästelee
kesän aikana vellonutta keskustelua – liittyen
hänen tekemiinsä valituksiin Hallinto-oikeuteen. Kyseessä ovat Varkauden kaupungin omavelkaiset takaukset Keski-Savon
Teollisuuskylä Oy:n lainoille Metallikatu 3:n
yritystilalle, jossa sijaitsee akkutehdas, ja
Finnforel Oy:n kirjolohenkasvatuslaitokselle, jonka sijaintipaikka tulisi olemaan Stora
Enson alueella Varkaudessa. Yhteensä kyseessä on 13 miljoonan euron takauksista.
– Ei tällaista asiaa pysty yksin purkamaan. Mukana on juridiikkaa ja liiketaloutta – ympärilläni on ihmisiä, joilla on
käsitystä ja tietämystä asioista. En toki vastusta Keski-Savon Teollisuuskylä Oy:tä ja
kyseessä olevia yrityksiä. Jos vakuudet riittävät, niin pulinat pois, sanoo Keto, jonka
mukaan takaus- ja vakuusasioihin liittyvää
riittävää tietoa ja riskianalyysiä ei ole saatu.
– Jos vastauksia kysymyksiin olisi saatu,
valitusprosessia ei ehkä olisi tullut. Mutta –
ei jäänyt kuntalaisten kannalta muuta vaihtoehtoa kuin tehdä valitus ja ennakkotapaus
– jotta riittävätkö vakuudet. Jos Hallintooikeus katsoo, että vakuudet riittävät, mutta yritys menee nurin, niin siitä olevat vastuut lankeavat lyhentämättömänä kaupungin taseeseen. Tuolloin vastuu on Hallintooikeudella.
13
Varkauden
kaupungintalon päädyn
Rahapuu-reliefi
kuvaa Pekka
Kedon mielestä
sitä, että juuresta lähtien
kasvaa hyvää,
joka jakautuu
alueelle ja tuo
uudestaan kulutusta ja ostovoimaa.
Pekka Keto tähdentää, että valitusasiassa
ei olla ketään vastaan.
– Kyseessä on ainoastaan 1.5.2015 voimaan astuneen kuntalain 129 pykälän mukaisista vastavakuuksista, ettei vaarannettaisi kaupungin taloutta eikä sosiaali- ja terveystoimen sekä koululaitoksen lakisääteisiä palveluja. Ovatko vakuudet riittävät –
akkutehtaan alla oleva tontti ja kalalaitoksen vuokrasopimus Stora Enson mailla,
pohtii Keto ja jatkaa, että hallintovalituksen
tekeminen on ollut todella ikävä asia – eikä
mitään asioita pitäisi hoitaa sitä kautta.
Kuitenkin kuntalaisten lakisääteisten peruspalveluiden turvaaminen on huomioitava päätöksenteossa – vastuullisesti.
Pekka Keto haluaa toivottaa tervetulleeksi yritykset, jotka voivat työllistää ja
maksaa vuokratuloja tiloista, jotka yritystoimintaa varten on aikanaan rakennettu ja
lainat taattu. Yritykset tuovat hyvinvointia
seutukunnalle – se on selvä asia.
14
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Katseet varkautelaiseen jalkapalloon
Teksti ja kuvat: Vesa Moilanen
Sunnuntai 30.8. on varkautelaisen jalkapallon päivä, jolloin iltapäivästä lähtien Keskuskentällä tapahtuu. Warkaus JK ry ja
WJK Juniorit ry ovat yhteistuumin asialla
– tekemässä futiksen mahdollisuuksia tunnetuksi. Tukijoukoissa on vankasti Varkauden kaupunki, myös illan otteluisäntänä
pelissä Warkaus JK – Kufu 98 (Kuopio).
Varsinainen futistapahtuma oheisohjelmineen käynnistyy n. klo 15.30.
WJK Juniorit-päivää vietetään nyt kolmatta kertaa. WJK Juniorit ry:n puheenjohtaja Marko Turusen mukaan tavoitteena on saada tapahtumaan mukaan kaikki
varkautelaiset jalkapallon tiimoilta työtä
tekevät – toiminnassa mukana olevat toimihenkilöt, junnujen isät ja äidit, ukit ja
mummit, kaverit – ja futiksesta kiinnostuneet tutustumaan lajiin. Ja tietysti seuran
kaikki junnut, joita on nykyisellään n. 350.
– WJK Juniorit-päivästä halutaan tehdä
perinne ja rakentaa sitä hyvän teeman ympärille. Vuodesta toiseen on junnujen parissa tehty systemaattisesti työtä ja palkintojakin on tullut – viime vuoden aikana esimerkiksi Vuoden varkautelainen-palkinto ja
myös nimeäminen Suomen Palloliiton ItäSuomen juniorijoukkueeksi.
– Ilmeisesti on tehty jotakin oikein, kun
muutkin ovat huomanneet, hän toteaa.
Hyviä elämänarvoja
WJK Juniorit ry käy pitämässä päiväkodeissa ja kouluissa liikuntatuokioita ja myös
kuljettaa bussilla lapsia tapahtumaan jalkapallon pariin Keskuskentän tekonurmelle.
– Ennen kaikkea haluamme liikuttaa
lapsia ja nuoria – tuottaa hyviä elämänarvoja matkan varrella. Tietysti toivomme entistä enemmän lapsia ja nuoria lajin pariin.
Tavoitteena on saada nelisensataa junnua, ja
vaikka vähän ylikin. Tytöissä on enimmäkseen kasvupotentiaalia kasvattamaan harrastajamääriä Varkaudessa, sanoo Marko,
jonka perheen kaikki kolme lasta pelaa junnuissa jalkapalloa. Hän itse valmentaa kahta ikäryhmää ja Turusen perhe on jalkapalloharrastuksessa mukana kolmessa sukupolvessa, koska Markon Ossi-isä toimii 04
poikien ikäryhmän huoltovastaavana.
– Jalkapallo on muodostunut tietyksi
elämäntavaksi, sanoo Marko ja jatkaa, että
lajin pariin pystyy tulemaan perhefutikseen
vaikka parivuotiaana – jo siinä vaiheessa,
kun lapsi pystyy käsittelemään palloa. Junnufutista pääsee aloittelemaan kortteliliigassa likimain viiden vuoden iässä ja siitä
pelaajapolku lähtee etenemään poikien
osalta B-junnuihin ja WJK Akatemiaan,
joka on ”välivaihe” ennen Warkaus JK:n
miesten joukkuetta.
Warkaus JK:n junioripäällikkö Antti
Immosen mukaan tyttöjä ja poikia pelaa 13
eri ikäryhmässä ja erillisjoukkueita on nykyisellään parikymmentä.
– Nyt on vuonna 2000 perustetun Warkaus JK:n 15-vuotisjuhlakesä ja WJK Juniorit ry on yhdessä järjestämässä isoa tapahtumaa, jonne Atik Ismael tulee pitämään junnuille harjoituksia ja tietysti myös
omat valmentajat ovat mukana, sanoo Immonen ja kertoo, että WJK Juniorit ry:n
toimisto on äskettäin muuttanut Kauppakadulla toiseen paikkaan, osoitteeseen
Kauppakatu 48.
Keskuskentän
tekonurmella kelpaa
harjoitella peliä ja
pallonkäsittelytaitoa.
Aurinkoisessa illassa
junioripelaajat tekivät
monenlaisia harjoitteita.
WJK Juniorit ry:n
puheenjohtaja Marko Turunen sanoo
jalkapallon olevan
tietyllä tavalla elämänmuoto. Hän
toivoo, että lajin pariin saadaan edelleen lisää lapsia ja
nuoria.
Hukka-Pallo
laajentaa
toimintaansa
Salibandyseura Hukka-Pallo ry on perustanut uusia jaostoja, beach volley -jaoston ja
tennisjaoston. Beach volley -jaoston puheenjohtajana toimii Erkki J. Lehtonen ja
varapuheenjohtajana Jari Mähönen. Tennisjaostoa vetää Jaakko Ikonen.
Ideana on tehdä yhteistyötä kuopiolaisten
tennisvalmentajien kanssa ja hakea harjoitteluolosuhteet yhteistyössä Kuopion kanssa.
Asian tiimoilta käydään neuvotteluja.
Hukka-Pallon tavoitteena on jo ensi
vuonna olla aktiivinen osa beach volley
-kulttuuria Varkaudessa ja lähialueella. Tavoitteena on myös käyttää Päiviönsaaren
toria beach volley -turnausalueena.
Hukka-Pallo on perustanut myös futsaljaoston. Ykköstavoitteena on mennä miesten kakkosdivisioonaan pelaamaan ja jos
kasaan saadaan riittävän kova ryhmä, niin
avoimesti jopa valtakunnalliseen ykköseen.
Uutena toimintona käynnistyy yläaste- ja
lukioikäisille tarkoitettu yhteiskunta- ja
elokuvakerho, jota vetää Timo Leppänen.
Edellä mainitut Hukka-Pallon alajaostot
käynnistävät toimintansa tämän syksyn aikana. Jaostojen yhteystiedot löytyvät Hukka-Pallon nettisivuilta.
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
15
Sykkeessä-lehden blogi: www.sykkeessa.fi
16
5/2015 | 22. elokuuta 2015
Reipas meininki syksyyn!
Jomastore.fi
uudistuneet sivut
luettavissa syyskuussa.
kaupunkilehti
Sykkeessä-lehti on visuaalinen ja dynaaminen paikallismedia Keski-Savon alueella.
Y: 2206498
Osoite: Ahlströminkatu 10 B,
78250 Varkaus
Internet: www.sykkeessa.fi
Julkaisija: VM-lehdet Oy
Päätoimittaja: Jaakko Ikonen
Toimitus:
Vesa Moilanen
toimitus@sykkeessa.fi
Myynti:
Timo Leppänen, 050 341 5339
Ilmoitus- ja sivunvalmistus:
Mikkolehtinen.net
aineisto@sykkeessa.fi
Painatus: Savon Paino Oy
Seuraava Sykkeessä-lehti ilmestyy
lauantaina 10.10.2015.
Tutustu
Sykkeessäblogiin:
sykkeessa.fi
Sykkeessä-kaupunkilehteä
jaetaan näissä paikoissa:
Warkauden portti,
Piirakkapaja, Kahvila
Aaretti, Sepon Lihatori
myymälät, Kaura- Ahon
kioski, Iskender, MMarket, Könönpellon
baari, Autokari Varkaus ja
Pieksämäki, Sale Jäppilä ja
K-Market Leppävirta.
Sykkeessä-lehden menovinkkejä
Iloa Itä-Suomeen, Naivistit
Taidekeskus Väinölässä
Motoristimessu
Mika Törösen taidenäyttely
Anne Pelkosen maalauksia
ja veistoksia
Taidekeskus Väinölä, Varkaus
6.6.–29.8.2015
Kulttuuripappila Sylvi, Pieksämäki
13.6.–30.8.2015
Päivi Raivion TUNNE + TILA
-tilateos
Peltola, Varkaus
16.6.–12.9.2015
Ukonhatun
päivätoimintaryhmän
taidenäyttely
Leppävirran kunnankirjasto
5.8.–31.8.2015
”Kirkonkylästä kauppalaksi”
Kulttuuripappila Sylvi, Pieksämäki
12.8.–30.8.2015
Varkauden
Kuvataideyhdistyksen
jurytetty pop up -näyttely
Peltola, Varkaus
18.8.–23.8.2015
Hortensia – Toini Markkasen
syntymästä 100 vuotta
Varkauden taidemuseo
21.8.–1.11.2015
Teollisuuden tekijät –
Varkauden teollisuus 200 v
Varkauden museot
21.8.2015–31.12.2020
Eastern Dance Movement pt. 2
Puikkari Kuopio
22.8.2015 klo 21
Kanavan frisbeegold –
Avajaistapahtuma
Joroinen
23.8.2015 klo 10
Harmonikka Soikoon
Makasiiniravintola Albatrossi, Kuopio
23.8.2015 klo 13–15
Kuopio Maraton
Alavan kirkko, Kuopio
23.8.2015 klo 11
Kuopio 4.9.–5.9.2015
Peltola, Varkaus
25.8.–30.8.2015
Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
26.8.2015 klo 21
Harjurannan Kylätupa
Varkaus
28.8.2015 klo 19–21
Varkauden Moottoriurheilukeskus
5.9.2015 klo 14
Sadonkorjuumarkkinat
Pekkaniskan Pojat –
naistentanssit Rauhalahdessa
Matka marien maalle
Speedway SM-liigan finaali
-kesäteatteri,
Mikkelin Hallitustori
5.9.2015 klo 7–15
Jenni Vartiainen
Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio
5.9.2015
Mieskaverikurssi
Kuopion Ensikotiyhdistys ry
9.9., 16.9., 19.9., 23.9.2015
Kuopio Juhlii
(kuopiojuhlii.com)
Suomalainen eroseminaari
Hexacon 2015
Anni Klein & Jarkko Partanen:
Dirty Dancing
Kuopio
28.8.–30.8.2015
Studentia, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
28.8.–30.8.2015
Lasten ja nuorten keskus Nikula, Varkaus
10.9.–26.11.2015
Sotku, Kuopio
11.9.2015 klo 19
Kesäteatteri Paha-Silmä, vallan Sieniretki
moderni Eurooppa
Neulaniemen venesataman parkkipaikka,
Kylpylähotelli Kuntoranta, Varkaus
29.8., 11.9., 18.9.2015
Kuopio
12.9.2015 klo 11
ANTI – Contemporary Art
Festival 2015
Koikkalan Sadonkorjuutori
Kuopio 1.9.–6.9.2015
Koikkalan tori, Juva
12.9.2015
Lukijakilpailu
Äänestä paras artikkeli tässä lehdessä!
Lähetä vastaus osoitteeseen:
Ahlströminkatu 10 B, 78250 Varkaus.
Tai sähköpostiin: toimitus@sykkeessa.fi
Kaikkien osallistuneiden kesken arvomme
ulkoilutakin Sykkeessä-painatuksella!
Edellisen kilpailun voittajille on ilmoitettu.