Kestävyysurheilijan ravitsemus MUISTIINPANOT.pdf

12.11.2014 SSU Triathlon
12.11.2014
Maija Koskimäki PT & RV
Ravitsemus on erottomaton osa
urheilijan päivittäistä harjoittelua
Hyvä ravitsemus edistää:
terveyttä
terveyskuntoa
suorituskykyä
palautumista
hyvää oloa ja etua kehonkoostumuksesta
Vähentää:
ylikunnon kehittymistä
liikuntavammojen riskiä
1 12.11.2014 Säännöllinen ja oikein ajoitettu syöminen
Monipuolisuus
o  Laatu
o  Sallivuus
o  Määrä
o  Ravintolisät
o 
o 
Maraton, ultrajuoksut, triathlon, hiihto, uinti,
pyöräily, soutu, palloilulajit jne.
o  Energiankulutus on suurta!
o  Huippupyöräilijän on mitattu kuluttavan jopa
o  7000 -14 000 kcal yhtenä harjoituspäivänä!
o  Hiilihydraatteja käytetään suorituksessa
”polttoaineena”
o  Rasvoja ja proteiineja voidaan tarvittaessa
purkaa energiaksi.
o 
Kestävyysurheilija tarvitsee ravitsemuksessaan
riittävästi:
Energiaravintoaineita (E%)
eli hiilihydraatteja, proteiineja, rasvoja
Suojaravintoaineita
Eli vitamiinit, kivennäisaineet,hivenaineet,
antioksidantit, entsyymit
Energian tarve kasvaa mitä kovemmin harjoitellaan.
o  Samoin suojaravintoaineiden tarve kasvaa jonkin
verran suhteessa energiankulutukseen.
2 12.11.2014 Hiilihydraatit 50-70E%
6-10g/kg/vrk
Proteiinit 10-20 E%
1,2-1,4g/kg/vrk
Rasvat 25-35E%
1-2 g/kg/vrk
o 
o 
— 
— 
— 
— 
Hiilihydraatit auttavat ylläpitämään
verensokeria, työskentelytehoa,
suorituskykyä, keskittymiskykyä ja
motivaatiota.
Hiilihydraatit vähentevät stressihormonien
eritystä, ylläpitävät vastustuskykyä ja
nopeuttavat palautumista
Lihakset ja maksa varastoivat hiilihydraatit lihakseen
glykogeeniksi.
Veressä kulkeva glukoosi eli verensokeri ja glykogeenit eli
lihasten varastot riittävät ilman rasvavarastoista purettavaa
energiaa korkeintaan 2h suoritukseen.
Hiilihydraattien rakenne vaihtelee nopeasti imeytyviin
sokereihin ja pitkäketjuisiin hiilihydraatteihin.
Urheilujuomat koostuvat yleensä glukoosista (nopea ja
lyhyt hh) ja maltodekstriinistä (hidas ja pitkä hh) tai niiden
sekoituksista.
3 12.11.2014 o 
ü 
o 
ü 
Hyvälaatuiset hiilihydraatit hyvä valinta päivittäisessä
ravitsemuksessa
Esim. täysjyväviljatuotteet, kasvikset, hedelmät,
marjat
Kuidun riittävä saanti 25-35g/pv
Liukenematonta ja liukoisaa kuitua
o 
Hiilihydraattien suurta tarvetta voi olla vaikea
tyydyttää pelkästään ravintoainetiheillä ja
kuitupitoisilla elintarvikkeilla kun harjoitellaan kovaa
ja paljon
Määrä vs. laatu!
o 
Helposti syötävät sokeripitoiset tuotteet?
o 
o 
Hillot, hunaja, marjakeitot, mehut, maustettu
jogurtti, urheilujuomat, muut
erityisruokavalmisteet
Proteiini eli aminohapot ovat lihasten
rakennusainetta
—  Proteiinia tarvitaan palautumiseen sekä
paremman kestävyyskunnon rakentamiseen.
—  Proteiineilla tärkeä rooli hormonitoiminnassa.
o  Riittävä saanti tukee elimistön vastustuskykyä
—  Proteiinia on noin 15% kehon painosta.
— 
4 12.11.2014 — 
— 
Elimistö ei voi varastoida proteiinia muiden
energiaravintoaineiden tavoin.
Välttämättömiä aminohappoja 8
tryptofaani, lysiini, metioniini, fenyylialaniini, treoniini, valiini,
leusiini, isoleusiini, histidiini ja arginiini
— 
— 
Proteiinin lähteitä kannattaa siksi käyttää
monipuolisesti
Kuntoilija tarvitsee proteiinia päivittäin 1,2 – 1,4
g/kg/vrk proteiinia päivittäin, aktiiviurheilija mies
1,4-1,8g/kg/vrk ja nainen 1,2-1,6g/kg/vrk
Liha, kala, kana ja kasvisproteiinit
Vähärasvaiset maitotuotteet
Proteiinivalmisteet
Sopiva rasvan saanti on kiinni energian
kulutuksesta.
—  Tärkeintä on kiinnittää huomiota rasvan
laatuun eli pehmeän rasvan riittävään saantiin.
—  Välttämättömät rasvat tulee saada ravinnosta
päivittäin eli
linoli- ja alfalinolihappo
—  Suositeltava rasvan saanti vuorokaudessa on
1-2g/kg
o  Omega 3 ja 6 1E%/vrk
— 
5 12.11.2014 Liian niukka rasvojen saanti voi johtaa:
energiansaantiin
Ø  välttämättömien rasvahappojen ja
rasvaliukoisten vitamiinien riittämättömään
saantiin
Ø  lihasten sisäisten rasvavarastojen liialliseen
vähenemiseen.
—  Rasvoja tarvitaan ehdottomasti hormonien,
solujen ja aivojen toiminnan ylläpitämiseen.
o 
Ø  riittämättömään
o 
o 
o 
o 
Vitamiinit, kivennäis-ja hivenaineet,
antioksidantit, entsyymit
Suojaravintoaineet nimensä mukaisesti
suojaavat elimistöä ja lisäävät vastustuskykyä
Suojaravintoaineet säätelevät mm.
aineenvaihduntaa ja toimivat kudosten ja
luuston rakennusaineena
Urheilijan vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve
on hieman suurempi, ei kuitenkaan
moninkertainen
o 
Urheilijalle tärkeitä suojaravintoaineita ovat mm.
rauta, kalsium, magnesium, C-, D- ja E-vitamiinit
o 
Voiko suojaravintoaineita saada liikaa?
o 
Puutteellinen suojaravintoainieden saanti
heikentää terveyttä ja suorituskykyä !
6 12.11.2014 Ravinto ei ole koskaan optimaalinen,
absoluuttista päivittäistä energiankulustusta
emme ihan tarkalleen pysty arvioimaan!
Ravitsemuksessa tulee kiinnittää huomiota
riittävään eli kulutusta vastaavaan,
monipuoliseen ja terveelliseen
ravitsemukseen.
Kokonaisenergia
Perusaineenvaihdunta
Omaa laskennallista perusaineenvaihduntaa ja
energiankulutusta pystyy arvioimaan
7 12.11.2014 MIEHET IKÄ 18-30v
679
MIEHET IKÄ 31-60v
MIEHET IKÄ 60v ja yli
+ 487
NAISET IKÄ 18-30v
NAISET IKÄ 31-60v
NAISET IKÄ 60v ja yli
(15,3 x paino) +
(11,6 x paino) + 879
(13,5 x paino)
(14,7 x paino) + 496
(8,7 x paino) + 829
(10,5 x paino) + 596
Perusaineenvaihdunnan laskettuasi voit
selvittää päivittäisen
kokonaisenergiantarpeesi
eli
Kokonaisenenrgiantarve =
perusaineenvaihdunta x aktiivisuustaso
Vapaa ajan aktiivisuus X
Työn kuormittvuus
Ei lainkaan aktiivinen
Satunnaisesti aktiivinen
Päivittäin aktiivinen
Erittäin aktiivinen
KT
1,3
1,5
1,7
2,0
KRT
1,5
1,7
1,9
2,2
HRT
1,7
1,9
2,1
2,4
8 12.11.2014 Erityisen hyvä mittari on myös kuunnella omaa
kehoaan ravitsemuksen suhteen
Syönkö riittävästi?
Palaudunko harjoittelusta riittävästi?
o 
o 
o 
o 
o 
Ateriarytmi säännölliseksi 5-7 laadukasta
ateriaa/välipalaa 2-3h välein.
Laadukkaat välipalat isompien aterioiden
välissä!
Hiilihydraateissa suosi täysjyväviljaa ja
kasvikunnan tuotteita: marjat, hedelmät,
kasvikset, vihannekset, salaatit jne. joka
aterialla vähintään 50g/ päivittäin 500g
Kuidun saanti. Täysjyväviljatuotteet,
kasvikset, juurekset, marjat jne. lähes joka
aterialla.
Sokerit. Kiinnitä huomiota hiilihydraattien
laatuun ja vältä piilosokeria esim. karkit,
leivokset, suklaa, jäätelö ja myös valmiit
jogurtit, mysli sekä siideri ja muut
alkoholijuomat, jne.
9 12.11.2014 o 
o 
o 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
Proteiinia eli lihaa, kalaa, kanaa,
kasvisproteiinia, rasvattomia maitotuotteita
10-30g joka aterialla.
Vaihtele proteiinin lähteitä päivittäin
Ennen ja jälkeen harjoittelun (1-2h ruokailut)
ja välipaloilla 10-30g proteiinia ja 20-40g
hiilihydraatteja.
Rasvojen laatu eli kovaa rasvaa kohtuudella,
välttämättömiä eli kerta ja monityydyttymättömiä
rasvoja kannattaa suosia ravitsemuksessa.
Korvaa valmis salaatinkastike lorauksella sitruunalla
maustettua kylmäpuristettua (extra virgin oil) oliivi-,
tai rypsiöljyä.
Välttämättömät rasvat saat jo ruokalusikallisesta
kylmäpuristettua oliivi-tai rypsiöljyä sekä käyttämällä
leivän päällä kasvismargariinia 60-70%.
Kylmäpuristettu öljy käy myös ruuanlaitossa.
Natrium. Valmiit leivät, majoneesitpohjaiset
salaatit ja kastikkeet, fetajuusto,
vähärasvaiset juustot. leikkele,
tonnikalasäilykkeet jne. sisältävät paljon
piilosuolaa.
Käytä jodioitua suolaa ruuanlaitossa. Jodin
riittävä päivittäinen saanti täyttyy vain
normaalista suolan käytöstä (jodioidulla
suolalla.) Jodia tarvitaan kilpirauhasen
toimintaan!
10 12.11.2014 } 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
Kuitenkin! Pitkissä suorituksissa ja erityisesti
helteellä suolan on tutkittu parantavan nesteen
imeytymistä joten pitkillä lenkeillä tai
maratonilla, kannattaa lisätä suolaa juoman
joukkoon noin 2g / ½-litraan juotavaa.
Huolehdi riittävästä nesteen saannista päivittäin,
vesi 1-2 l päivittäin + harjoittelun lisä eli ½-1
litraa lisäksi per harjoiteltu tunti.
Muista valmistava ja palauttava ateria
harjoittelunyhteydessä 1-2h ennen ja jälkeen.
Lisäravinteet ovat tarpeettomia jos vitamiinien ja
kivennäisaineiden saanti on riittävää
Hyvin koostettu ateriapäivä sisältää jo tarvitsemasi
vitamiini-ja kivennäisaineet sekä välttämättömät
rasvahapot.
D-vitamiinin saantiin voi kiinnittää huomiota ja valita
esim. D-vitamiinia sisältäviä ja rasvattomia
maitotuotteita päivittäin. Sekä syömällä rasvaista
kalaa (esim. lohi, taimen, nieriä) 2-3 kertaa viikossa.
D3-vitamiinia suositellaan aikuiselle työikäiselle
7,5ug lisäravinteena päivittäin.
Alkoholi sisältää runsaasti energiaa,
enemmän kuin rasvat ja kumoaa paljon
käytettynä harjoitusvaikutuksen. Alkoholin
käyttöä tulee rajata 1-2 annokseen/kerran
viikossa.
11 12.11.2014 } 
} 
} 
} 
} 
} 
Ennen ja jälkeen liikunnan 2:3 hiilihydraatteja ja
proteiineja.
Proiteiineja ja hiilihydraatteja sisältävä välipala tai
isompi ateria vähintään 1-2h ennen ja jälkeen
harjoittelun.
Harjoituksissa on hyvä olla mukana palauttava ateria
(jogurtti, banaani, itse tehty palautusjuoma tvs.)
Satunnaisesti voi käyttää valmiita urheiluvalmisteita
kuten proteiinijuomat tai patukat.
Harjoittelussa menetetty neste pitää korvata
juomalla riittävästi vettä, mehua tai
urheilujuomaa.
Harjoiteltua tuntia kohden tulisi nauttia ½-1
nestettä pieninä annoksina päivän mittaan
(normaalin juomisen lisäksi eli 1-2l nestettä/
pv)
Hiilihydraatteja 0,4-0,5g/ kg
Proteiineja 0,2-0,3g/ kg
Esim:
}  Valmis palautumisjuoma 2,5dl (40ghh/20g p)
}  1dl palautumisjuomajauhetta ja 2dl vettä (40hh/20p)
}  4dl kaakaota (40hh/20p)
}  1dl raejuustoa tai rahkaa ja 1 purkki ananasta (20hh/15p)
}  Smoothie: 2 munanvalkuista, 2 dl mansikoita, 1 dl maitoa + 1
banaani (30hh/20p)
}  Jogurttia 2dl(naturel.) + marjat 2dl + banaani (30-40hh + 20p)
}  1 iso Sämpylä + 2 siivua juustoa + 2 siivua leikkelettä ( 30/15)
12 12.11.2014 } 
} 
} 
} 
} 
} 
Pitkiin kestävyyssuorituksiin valmistaudutaan useita viikkoja ja
kuukausia ennen suoritusta:
Kilpailuun valmistautuminen tapahtuu edellisten päivien ja
viikkojen aikana, riippuen suorituksen kestosta.
Viimeistään 2 viikkoa ennen suoritusta kevennetään harjoittelua
ja kiinnitetään huomiota riittävän energian ja ”ylimääräisen”
hiilihydraatin saantiin.
Viimeisellä viikolla ennen kisaa tankataan 2-6 päivää, josta suuri
osa tulee normaalista ravinnosta. Yleensä tankataan 2-3 edellistä
päivää kisaa ennen.
Pääsääntönä on että energiavarastot lihaksissa ovat täynnä
mutta vatsa tyhjä lähtöviivalla.
Hiilihydraatin tarve tankkauksesssa vaihtelee 6 grammasta
– 10 g per painokiloa kohti/ per päivä
} 
Riittävä määrä hiilihydraatteja saadaan kun lisätään
ateroilla hh osuutta ja nautitaan lisäksi urheilu/
tankkausjuomia tai täysmehuja.
Esim. 60 kg nainen x 8 = 480 g hh/pv
} 
1 g hh sisältää 4 kcal
} 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
Pääsääntöisesti 1 – 2h suoritukseen kuluu 600/800 –
1200-1800 kcal 60 kg painoiselta naiselta
Yli tunnin kestävän urheilusuorituksen aikana hh tulisi
saada 40 – 60 g (120 – 240 kcal) tunnissa.
Käänteinen lautasmalli: hiilihydraattia puolet lautasesta,
1/3 proteiinia, 1/3 salaattia/kasviksia + lisukkeeksi leipä+
levite ja maito.
Hyvät laadukkaat ateriat ja välipalat 5-7 ktrt/päivä.
Hiilihydraatteja aterioilla suhteessa proteiiniin 2/3
(proteiinina 1/3)
HH lähteitä täysjyväleipätuotteet, marjat, hedelmät,
kasvikset, juurekset jne.
Täysmehut ovat hyviä hiilihydraatin lähteitä tankkausta
ajatellen!
13 12.11.2014 } 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
Tankkaaminen urheiluvalmisteilla 3-6 päivää/
1 annosta. esim:
Esim. (tuotemerkki) pitkäketjuinen
hiilihydraattijauhe:
Sekoitettuna 5dl mietoa täysmehua (2dl
mehua/3dl vettä) + 50g maltoa = 1 annos
Tankkausjuoma juodaan vähitellen päivän
aikana normaalin ruokailun lisänä
Suorituspäivänä aamupala ajoissa, vähintään 4-5 tuntia
ennen starttia. Jos suoritus on varhain aamulla tai
iltapäivällä valmistava välipala 2-3h ennen starttia.
Suorituksen aikana riittävä nesteytys, vähän jokaisella
juomapisteellä, esim. geelit 20-30g + vesi.
Suorituksen jälkeen palauttavaa juotavaa ja syötävää heti
maaliin päästyä (Esim. banaani ja palautusjuoma) ja
viimeistään 2 tuntia suorituksen päättymisestä isompi
ateria.
Kilpailun jälkeiset päivät 4-7 päivää elimistön
energiavarastot palautuvat vähitellen normaalilla
syömisellä.
14 12.11.2014 } 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
} 
Borg & all, 2004 : Liikkujan ravitsemus
Ilander & all 2008. Liikuntaravitsemus.
Jyväkorpi & all, 2014: Syö itsellesi hyvä olo
Paunonen & Anttila 2007: Matkalla maratonille
Suomen Olympiakomitea: Urheilijan ravitsemus,
http://www.sport.fi/olympiakomitea
Terve-urheilija sivusto http://
www.urheiluravitsemus.fi/
Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2014,
Suomalaiset ravitsemussuositukset
Veikkanen 2013: Aja kovempaa
15