Onnellisten kapakka
SILENT REPORTAGE™ ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija-‐ ja kapakkahaastatteluja Suomessa ja Tanskassa 2013 ISBN 978-‐952-‐6632-‐32-‐2 (nid.) ISBN 978-‐952-‐6632-‐33-‐9 (PDF) Hiljainen reportaasi™ ONNELLISTEN KAPAKKA Reportaasi enemmistön alkoholikulttuurista Asiantuntija-‐ ja kapakkahaastatteluja Tanskassa ja Suomessa 2013 ISBN 978-‐952-‐6632-‐32-‐2 (nid.) ISBN 978-‐952-‐6632-‐33-‐9 (PDF) Kansikuva: Mika Horelli © 2013 NEWSBROKERS OY (Ltd.) Independent Fact Finding Company Fredrikinkatu 61 A 00100 HELSINKI, Finland www.newsbrokers.fi +358-‐40-‐5022241 mail@newsbrokers.fi 2 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”On paradoksi sinänsä, että Suomi uskoo olevansa hyvä eurooppalainen mallioppilas edistämällä lainsäädäntöä, joka on aivan vierasta yleiseu-‐ rooppalaiselle elämäntavalle ja arvomaailmalle.” Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen ”Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaikkea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan ko-‐ konaiskulutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessa-‐ kin, on ilmeisesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihin-‐ kään.” Tampereen yliopiston sosiologian professori Pertti Alasuutari ”Se alkoholi, muutama olut, sitten auttaa vapautumaan turhasta ujou-‐ desta ja estoista. Siitä mitä joudut olemaan ja rooleista jotka joudut pi-‐ tämään yllä siviilissä. Kapakka tarjoaa toisen todellisuuden ja irtioton arjesta.” Karoliina, 48, Helsinki 3 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ..................................................................................................................................... 7 Yhteenveto .................................................................................................................................. 9 Kapakka-‐ ja juomakulttuurin muutokset ............................................................................................. 10 Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle ............................................................... 12 Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset ........................................................................................... 13 Analyyttinen näkökulma ............................................................................................................ 14 Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto ............................................................. 14 Kieltolakiliikkeet ja kapakka .................................................................................................................. 14 Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri ................................................................................................. 15 Kapakan muuttuminen osaksi arkea ..................................................................................................... 16 Juomatavat yhdentyvät ......................................................................................................................... 17 Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti ..................................................................................................... 17 Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija ............................................................................ 18 Kansanperinteen juomatavat ................................................................................................................ 19 Holhous-‐ ja raittiusministeriö ................................................................................................................ 19 Jonossa ilman palvelua .......................................................................................................................... 20 Kieltolain perintö ................................................................................................................................... 21 Filosofiaa symposiumissa ...................................................................................................................... 22 Kielletyt näkökulmat ............................................................................................................................. 23 Onko aikuisten holhoaminen tiensä päässä? ....................................................................................... 25 Lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykiatri Seppo Mäkinen ................................................................. 25 Terapeuttinen kohtuukäyttö ................................................................................................................. 26 Paljonko on kohtuullista ........................................................................................................................ 26 Ongelmajuomisen piirteitä .................................................................................................................... 27 Nuoret ja alkoholi .................................................................................................................................. 28 Kapakoissa näkee pääasiassa kohtuukäyttöä ....................................................................................... 28 Tiskin takaa ............................................................................................................................... 29 Matti Huolman, Parnell’s, Helsinki ...................................................................................................... 29 Verotus ja lama ovat leikanneet ravintolakulutusta ............................................................................ 29 Vakioasiakkailla on vakiotavat .............................................................................................................. 30 Ujot ja sosiaaliset ................................................................................................................................... 31 Urheilijoiden jälkipelit ........................................................................................................................... 32 Christopher Moore, brittibaarimikko Helsingissä ................................................................................. 33 Englannissa sosiaalisuus on syvempää pubeissa .................................................................................. 34 Baarit islamilaisessa Dubaissa ............................................................................................................... 35 Suomalaisen kapakan ilmapiiri .............................................................................................................. 35 Pimeä puoli ja valoisa puoli ................................................................................................................... 36 Anu Ruusuranta, Rento Bar, Turku ...................................................................................................... 37 Päivän kulku ........................................................................................................................................... 38 Sosiaalinen kapakka .............................................................................................................................. 38 Hääpäivänä tutustumispaikkaan ........................................................................................................... 40 4 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Stella Möller, entinen ravintolatyöntekijä, Pori ................................................................................... 41 Pohjat juodaan etukäteen ..................................................................................................................... 41 Seura tuo asiakkaat baariin ................................................................................................................... 42 Irti arjesta ............................................................................................................................................... 42 Lasin ääressä ............................................................................................................................. 43 Heikki, 58, Rento-‐baarin asiakas .......................................................................................................... 43 Mukava katsella ihmisvirtaa .................................................................................................................. 44 Jos kapakka katoaa, yhteisöllisyys kärsii .............................................................................................. 45 Koivisto ja nunna ................................................................................................................................... 46 Karoliina, 48, näyttelijä ....................................................................................................................... 47 Olutnautiskelua ihmisten ilmoilla ......................................................................................................... 47 Humalahakuinen kaamosmaa muuttuu hiljalleen ................................................................................ 48 Missäs niitä ihmisiä kohtaisi .................................................................................................................. 50 Kohtaamiset puhtaalta pöydältä ........................................................................................................... 50 Millainen on hyvä kapakka .................................................................................................................... 51 Maailmalla mutkatonta, Suomessa häpeällistä .................................................................................... 52 Pekka, 50, helsinkiläinen hoitoalan ammattilainen ............................................................................. 53 Ajattelemaan tai seurustelemaan ......................................................................................................... 54 Kapakkakulttuuri on monipuolistunut huikeasti .............................................................................. 55 Olohuone ............................................................................................................................................... 55 Sääntelyn kiristämisessä ei ole järkeä ................................................................................................... 56 Ann, 32, Suomessa asuva ranskalainen ............................................................................................... 57 Baarit ja bistrot ovat Ranskassa synnittömiä kohtaamispaikkoja ....................................................... 59 Missä iässä alkoholin nauttiminen Ranskassa alkaa? ........................................................................... 59 Julkiset olohuoneet ................................................................................................................................ 60 Pariisissa keskitytään nautintoon, Suomessa mietitään euroja per senttilitra ................................... 61 Tanskanmaalla ei häpeillä elämän iloja ...................................................................................... 62 Baarimestari Jan Wiborg, Café Blågårdsgaden Apotek, Kööpenhamina ............................................... 62 Lise ja Søren ........................................................................................................................................ 64 Kapakan kulttuurihistoriaa ........................................................................................................ 66 Antiikki ja keskiaika ............................................................................................................................. 66 Olut-‐ ja viinituvat ovat keskiajalta lähtien olleet osa keskieurooppalaista perusarkea ......................... 67 Erikoistuminen .................................................................................................................................... 68 Kapakka ja kaupunkikulttuuri .............................................................................................................. 68 Kapakka Suomessa .............................................................................................................................. 69 Reportaasin aiheeseen liittyviä artikkeleita suomalaismediassa ................................................ 71 Helsingin Sanomat 14.9.2013 .............................................................................................................. 71 ”Poliitikot unohtavat kilpailunäkökulman alkoholikeskustelussa, kauppayhtiö Lidlin toimitusjohtaja sanoo. ..................................................................................................................................................... 71 Blogi, Anna Kärkkäinen 24.4.2012 ....................................................................................................... 71 Suomalainen viinikulttuuri, onko sitä? ................................................................................................. 71 Suomen Kuvalehti 25.11.2008: ............................................................................................................ 72 ”Alkoholista on naisille enemmän hyötyä kuin haittaa ........................................................................ 72 5 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Ylioppilaslehti 27.4.2007 ..................................................................................................................... 72 ”Suomalainen alkoholikulttuuri on paradoksaalista. ........................................................................... 72 Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä .................................... 75 6 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Johdanto Hiljainen reportaasi™ Onnellisten kapakka on ollut haastava projekti. Tämä on keskeisesti johtunut siitä, että alkoholi ja sen käyttö ovat Suomessa niin kiistanalaisia aiheita. Niin kutsuttu valtamedia ja tähän reportaasiin haasta-‐ teltujen asiantuntijoiden mukaan jopa tiedeyhteisö ovat perinteisesti halun-‐ neet keskittyä alkoholihaittojen käsittelyyn ja tutkimiseen. Sen sijaan tämän reportaasin aiheeksi valittu ravintoloiden, baarien ja muiden anniskeluyri-‐ tysten sosiaalisten ja kulttuuristen merkitysten käsittely alkoholin kohtuu-‐ käyttäjien piirissä on mediassa ja akateemisessa tutkimuksessa jäänyt vä-‐ hemmälle huomiolle. Erään tätä reportaasia valmisteltaessa käydyn keskustelun yhteydessä asen-‐ neilmastoa verrattiin tilanteeseen, jossa pariskuntia vihittäessä pappi tai henkikirjoittaja pitäisi keskeisenä virkavelvollisuutenaan aina korostaa sitä sinänsä totuudenmukaista seikkaa, että jokainen liitto päättyy tragediaan: joko eroon tai kuolemaan. Alkoholinkäyttö eroaa kuitenkin tämänkin verta-‐ uksen opetuksesta siinä suhteessa, että suuresta enemmistöstä alkoholia käyttäviä ihmisiä ei koskaan tule ongelmakäyttäjiä. Onnellisten kapakka on Sinebrychoff Oy:n kesällä 2013 tilaama Hiljainen re-‐ portaasi™ siitä, mitä kapakat, ravintolat ja baarit merkitsevät niiden kannal-‐ ta, joille alkoholi ei ole ongelma. Raporttiin haluttiin koota objektiivista fak-‐ taa ja perusteltuja mielipiteitä kohtuullisesti alkoholia käyttävän enemmis-‐ tön näkökulmasta aiheesta, josta julkisesti käytävää keskustelua Suomessa hallitsevat alkoholinkäytön ongelmat ja kiistämättä liikaa alkoholia juova vähemmistö. Viimeisten uutisten mukaan Suomessa eniten alkoholia juova kymmenys kuluttaa 43 % kaikesta alkoholista. Hiljaisten reportaasien™ toimitustavan mukaan tämän tiedonhankintapro-‐ jektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa eikä tilaaja ole missään työn vaiheessa puut-‐ tunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja re-‐ portaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Reportaasiin haastatellut asiantuntijat ja ravintola-‐alan ammattilaiset ovat saaneet tilaisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Asiakashaastatte-‐ lut on toimitettu loppuraporttiin nimettöminä, koska osa haastatelluista piti tätä yksityisyyden suojan vuoksi osallistumisen edellytyksenä eikä haastatel-‐ tujen henkilöllisyyksillä ole sisällön kannalta merkitystä. Toimittajan kysy-‐ 7 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 mykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Suomessa Mika Horelli, Jukka Keitele, Pekka Paunio, Tuuli Talvinko sekä Tanskassa Susanna Inkinen. Tekstistä omiin laa-‐ tikoihinsa nostetut poiminnat materiaalista ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia™ käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. Helsingissä 17.9.2013 Mika Horelli Newsbrokers Oy 8 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Yhteenveto Kapakan sosiaalisen ja kulttuurisen luonteen voi kiteyttää kysymykseen: Miksi juoda ulkona ravintolassa olut joka maksaa viitosen, kun samalla ra-‐ halla saisi kaupasta viisi olutta? Kapakoissa kuitenkin käydään edelleen ja asiakaspohja on laajentunut, vaik-‐ ka asiakkaat juovat ravintoloissa aikaisempaa Haastattelujen mukaan vähemmän. Ravintoloiden asiakashaastatte-‐ tärkein syy mennä ka-‐ lut vahvistavat, että kapakkaan mennään so-‐ pakkaan ei ole alkoholi. siaalisista syistä. Ihmiset tapaavat tuttujaan Sitä saa halvemmalla kaupasta. niin aterian, kahvin kuin drinkkienkin mer-‐ keissä. Jazzpaikkaan mennään kuuntelemaan jazzia oluen kera ja yökerhoon tanssimaan diskossa. Iltaisin etsitään myös intiimiseuraa, mennään iskemään kumppania. Kenenkään ei tarvitse katsoa pitkälle havaitakseen, kuinka monet ovat löytäneet puolisonsa kapakasta. Haastateltujen ravintola-‐asiakkaiden omien kokemusten ja havaintojen mu-‐ kaan tärkein syy mennä kapakkaan on, että siellä näkee ihmisiä. Tuntee ole-‐ vansa ihmisten ilmoilla silloinkin kun istuu omissa ajatuksissaan. Haastattelujen mukaan tärkein syy mennä kapakkaan ei ole alkoholi. Sitä saa halvemmalla kaupasta. Vain pieni vähemmistö asiakkaista juo itsensä tolkut-‐ tomaan humalatilaan. Hiemankin tasokkaammissa kapakoissa ei henkilökun-‐ ta salli sellaista. Rankasti päihtyneistäkin vain ani harva aiheuttaa muille häiriötä, mutta jokainen riehuja näkyy, kuuluu ja muistetaan niin ravintolas-‐ sa kuin katukuvassakin. Siksi heitä on mielikuvissa enemmän kuin todelli-‐ suudessa. On vieläpä olemassa ihmisiä, jotka eivät ollenkaan juo alkoholia, mutta käy-‐ vät baareissa sosiaalisista syistä ja nauttivat alkoholittomia juomia. Parinmuodostus on siirtynyt nuorilla ikäluokilla nettiin, oli tavoitteena yh-‐ den kerran seikkailu tai seurustelusuhde. Sosiaalinen seurustelu tapahtuu facebookissa ja muissa sosiaalisen median sovelluksissa eikä sitäkään varten tarvitse mennä baariin. Mutta joskus se pari on tavattava ja kavereitakin nähtävä, koska heidän kanssaan ei voi esimerkiksi tanssia netissä. Treffit tehdään kapakkaan, koska se on puolueetonta maaperää. 9 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Kapakka-‐ ja juomakulttuurin muutokset Kapakkakulttuuri jakautui kieltolain jälkeen Kieltolaki teki maailman ja 1969 alkaneeseen liberalisointiin saakka raittiimmasta kansasta, kahteen osaan. Oli säädyllisiä ravintoloita, tai osasta siitä, spriinhi-‐ moisia salajuoppoja sekä joihin mentiin iltapuvussa ja kravatti kau-‐ salakuljetuksen ja sala-‐ lassa oppimaan tiukkaa etikettiä ja sivisty-‐ nyttä juomakulttuuria, ja oli paheksuttuja kaupan ammattilaisia. kansankapakoita. 1 Kapakkaan meneminen oli jännittävä ohjelmanumero tai rappiolla oloa. Vain urbaani eliitti kävi oi-‐ keissa ravintoloissa ja vain roskaväki kävi kansankuppiloissa. Siltä väliltä olevat ihmiset eivät käyneet ravintoloissa, elleivät olleet taitelijoita, alkoho-‐ listeja tai juoppoja. Opettajan tai papin näkeminen kapakassa (tai Alkossa) oli skandaali samaan aikaan kun Euroopan katoliset ja ortodoksiset papit is-‐ tuivat tavernoissa ja opettajat menivät koulusta viinilasilliselle samaan kah-‐ vilaan, josta koulun lapset ostivat jäätelöä. Nämä mielikuvat ovat hävinneet, kun kapakassa käymisestä on tullut help-‐ poa ja arkista. Liberalisoinnin ohella asiaan on vaikuttanut myös tavanomai-‐ seksi muuttunut matkailu ulkomailla ja muu kansainvälistyminen. Kapakan mielikuvaan ei liity enää kielletyn hedelmän makua eikä kapakoita sen pa-‐ remmin mystifioida kuin demonisoida. Ne ovat yksi palveluelinkeino muiden joukossa. Ravintolakäyntiin ei liity enää painetta pysyä skarppina tai tulla känniin. Suomalainen juomiskulttuuri, joka oli ääripäiden vanki, on muuttu-‐ massa yleismaailmalliseksi. Kapakoiden asiakaspohja on laajentunut. Kapa-‐ kassa käyminen sopii nykyisin kunnialliselle keskiluokalle. Konditoriahvilas-‐ sa saa ottaa myös konjakin. Professori Pertti Alasuutari toteaa, että Suomen alkoholinkulutus henkeä kohti on 1970-‐luvulle saakka ollut maailman alhaisimpia, kieltolain voi-‐ maantulon alla alhaisin, mutta 1800-‐luvulta saakka on viljelty myyttiä juo-‐ posta kansasta joka ei kestä viinaa. Tämä myytti on edelleen holhoavan ja ra-‐ joittavan alkoholipolitiikan kulmakivi. Haastattelemamme helsinkiläistynyt englantilainen baarimikko, joka on työskennellyt monissa maissa, puoles-‐ taan väittää suomalaisten kestävän viinaa paremmin kuin mikään muu hä-‐ 1 ”Millainen sitten on suomalainen kapakka? Kielitoimiston sanakirjan luonnehdinnan mukaan sana on sävyltään arkinen, merkityksenään ’anniskeluravintola, krouvi’, esimerkiksi olut-‐, merimieskapakka ja istua kapakassa. Nykysuomen sanakirja-‐ kin korostaa kapakka-‐sanan määritelmässään juomapuolta: ’väkijuomien tarjoilupaikka, anniskeluravintola, krouvi’: istua kapakassa; kapakoissa pantiin toimeen tarkastus. Nykysuomalaisen korvissa kapakka yhdistyneekin juuri alkoholin juomi-‐ seen, ehkä sellaiseen, jota voi harrastaa myös esimerkiksi juottoloissa tai räkälöissä.” (Heikki Hurtta, Kulttuurimatkailija kapakassa, Tuglas-‐Seuran nettisivut http://www.tuglas.fi/index.php?id=873) 10 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 nen havainnoimansa kansa. Kummallekaan käsitykselle ei ole tieteellistä näyttöä. Kieltolaki teki maailman raittiimmasta kansasta, tai osasta siitä, spriinhimoi-‐ sia salajuoppoja sekä salakuljetuksen ja salakaupan ammattilaisia. Niiden, jotka alkoholia käyttivät, juomatavat muuttuivat karkeammiksi ja rajummik-‐ si, käyttöhän oli joka tapauksessa rikos ja tapahtui salassa. Tästä on tieteelli-‐ nen näyttö. Kieltolain viime hetkillä alkoholinkulutus oli paljon suurempaa kuin ennen sen säätämistä. Sen jälkeinen alkoholipolitiikka on ollut välillä säännöstelevää ja välillä liberaalimpaa. Liberaalista kaudesta on taas palattu säännöstelyajatteluun. Alkoholipoliitikkojen ja virallisten asiantuntijoiden mukaan Suomea uhkaa kansanterveyskatastrofi käsistä riistäytyneen alko-‐ holinkäytön takia. Alkoholinkäytön kaksinkertaistuminen vuodesta 1969 on merkinnyt muu-‐ tosta pohjoisen viinakulttuuriin ja liukumista pitkäaikaiselle yleiseurooppa-‐ laiselle tasolle. Pohjoiseen viinakulttuuriin kuului, että alkoholia otetaan harvoin mutta kerralla paljon ja yleensä väkevinä. Kysymys ei ole siitä, pal-‐ jonko sen kulttuurin piirissä vuositasolla juodaan, vaan siitä, miltä se näyt-‐ tää. Täten juovia ihmisiä on edelleen, mutta empiiristen kapakkahavaintojen sekä sosiologisen eri yhteiskuntaluokkien juomatapoja koskevan näytön mukaan selvästi vähemmän kuin 20-‐30 vuotta sitten. Sen sijaan viimeisten 20 vuoden aikana on syntynyt erikoistuneita olutkapakoita, joissa maistel-‐ laan kalliita erikoisoluita. Viini on jonkin verran yleistynyt ruokajuomana arkisin. Tiettyihin ammatteihin (kuten rakennusala, mainosala, toimittajat ja liike-‐ miehet) sotien jälkeen liittynyt työmaajuopottelun ja pitkien lounaiden pe-‐ rinne on kadonnut kokonaan Suomesta kuten muualtakin maailmasta. Sen sijaan keskiluokan kunnialliset ihmiset poikkeavat iltakävelyllä avoimesti kaljalle kapakkaan, mikä olisi ollut sopimatonta vielä 40 vuotta sitten. Työ-‐ väenluokalle ominainen rankan perjantaihuuhtelun kulttuuri on harvinais-‐ tunut samaa tahtia kuin perinteinen työväenluokkakin. Väestön koulutustaso ja suhde työhön on professori Alasuutarin mukaan keskiluokkaistunut, ja se on muuttanut alkoholikulttuuria perustavanlaatuisesti. Koulutettujen ja it-‐ senäistä työtä tekevien alkoholikulttuuri on aina ollut itsekontrolliin perus-‐ tuvaa, ja siitä on tullut valtavirtaa, kun yhteiskunta on keskiluokkaistunut ta-‐ voiltaan, työelämärakenteeltaan ja mentaliteetiltaan. Suomen kulutuslukuja on kasvattanut osaltaan se, että vanhin suhteellisen raitis sukupolvi poistuu. Suuret ikäluokat, joiden piirissä jo enemmistö 11 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 naisistakin käyttää jonkin verran alkoholijuomia, kuuluvat yleiseurooppalaisen kulutustason pii-‐ riin. Lisäys johtuu väestörakenteen muutoksesta, ei siitä, että ihmiset lisäisivät kulutustaan. Veronkorotukset ja saatavuuden rajoit-‐ taminen lisäävät matkatuontia ja hei-‐ kentävät sekä pani-‐ mo-‐ ja virvoitus-‐ juomateollisuuden että ravintolaelinkei-‐ non ja vähittäiskau-‐ pan työllisyyttä. Sosiologit ovat havainneet, että maailmassa on käynnissä juomatapojen yhdentyminen. Viini-‐ ja olutmaissa näiden juomien käyttö ja kerta-‐annos on vähentynyt varsinkin ruokajuomana, mutta nuoret ovat omaksuneet pohjoista humalahakuis-‐ ta väkevien ryyppäämistä. Nykyisin lähes kaikkialla elävät kaikki juomiskult-‐ tuurit rinnakkain. Vertailun vuoksi siteerattakoon tähän reportaasiin haastateltua tanskalaista kapakan työntekijää. Kööpenhaminalaisen Jan Wiborgin mielestä juomakult-‐ tuuri ei ole iloisessa ja elämäntaitoisessa Tanskanmaassa muuttunut lain-‐ kaan 25 vuodessa. ”Nuorisolla on aina ollut lyhyt humalahakuinen kokeilu-‐ vaihe, joka äkkiä muuttuu harkitummaksi aikuismaiseksi alkoholinkäytöksi. Tulojen lisääntyessä siirrytään kalliimpiin oluisiin ja viiniravintoloissa tes-‐ taillaan uutuuksia. Saksasta meille on tullut sunnuntain shamppanjabrunssi, joka venyy pitkälle iltapäivään. Naiset ovat juoneet myöskin aina, tosin nyt vaikuttaa siltä, että nuoret naiset nappailevat enemmän kuin 20 vuotta sit-‐ ten.” Tiukentuvan sääntelyn merkitys ravintolaelinkeinolle Ravintoloiden alkoholimyynti Suomessa on laskenut 16 vuotta. Haastatte-‐ luissa ravintolaelinkeinoa huolestuttaa alkoholiverotuksen jatkuva ja kiihty-‐ vä kiristäminen, jota pidetään keskeisenä syynä myynnin vähenemiseen. Veronkorotukset ja saatavuuden rajoittaminen lisäävät matkatuontia ja hei-‐ kentävät sekä panimo-‐ ja virvoitusjuomateollisuuden että ravintolaelinkei-‐ non ja vähittäiskaupan työllisyyttä. Matkatuonnin rajoittaminen lisää työn-‐ töä salakaupan ja laittoman tuotannon piiriin. Hankintojen ja juomatapojen painopisteen pelätään siirtyvän väkeviin ja suurempiin kerta-‐annoksiin päin. Helsingin Sanomat uutisoi 14.9.2013, että helsinkiläinen yökerhoyhtiö Night People Group (NPG) on asetettu yrityssaneeraukseen.2 Yhtiö omistaa tunne-‐ 2 http://www.hs.fi/kaupunki/Useita+Helsingin+yökerhoja+omistava+yhtiö+saneeraukseen/a1379056439039 12 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 tut yökerhot The Tiger ja Apollo. Yhtiön toimitusjohtaja Antti Raunio syyttää alkoholipolitiikkaa, joka ohjaa ihmiset ostamaan juomansa ulkomailta eikä kotimaisista ravintoloista. Konserni työllistää, ainakin toistaiseksi, 600 ih-‐ mistä. Ravintolaelinkeinon toimintaedellytykset Poliitikoista Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti 2013 helmikuussa, et-‐ tä Alkon ulkopuolella saisi myydä vain 3,7 % juomia mutta alkoholin ravinto-‐ lamyynnin verotusta voisi alentaa elinkeinon tukemiseksi ja ”juomisen siir-‐ tämiseksi ravintoloihin”. Tämähän ei voisi lakiteknisesti koskea valmisteve-‐ roa vaan merkitsisi arvonlisäveron alennusta. Syyskuussa 2013 hän kuiten-‐ kin esitti alkoholiverotuksen jatkuvaa asteittaista kiristämistä kansanterve-‐ ysperustein. Saatavuus-‐ ja rajoitustoimilla on Sipilän tavoin selitetty tuettavan juomisen siirtymistä ravintoloihin. Käytännössä siihen liittyvä veropolitiikka ja asen-‐ neilmasto kuitenkin tekee joka tapauksessa kapakkaelinkeinosta menettäjän. Suomeen syntynyt oluiden ja viinien maistelukulttuurikin siirtyisi kustan-‐ nussyistä erikoisravintoloista kotien piiriin. Alkoholiverotuksen kireys on osaltaan aiheuttanut sen, että henkilökuntaa pidetään ravintoloissa niin vähän kuin suinkin. Asiakkaat saavat lounaspai-‐ koissa palvella itse itsensä ja seistä illat baarijonossa, kun yksi työntekijä yrittää tehdä samaa kuin kolme muualla maailmassa. Ravintolahenkilökun-‐ nan määrä eri maissa suhteessa asiakasmäärään näyttää korreloivan alkoho-‐ lin verotukseen ja hintaan. Mikäli verotus yhä vain kiristyy, ravintolaelinkeinon kannattavuus, työllisyys ja monipuolisuus heikkenevät kulutuksen jatkaessa siirtymistään yhä enemmän pois sen piiristä. Ravintolaelinkeinoa on myös vaikeata tukea ot-‐ tamalla alkoholijuomien markkinoita pois päivittäistavarakaupalta rajoitta-‐ malla alkoholipitoisuutta tai myyntiaikoja, kun veroilla määrätty hintataso on korkea ja edelleen nouseva. Kulutus siirtyy vain entistä enemmän vero-‐ tuksen ja tilastoinnin ulottumattomiin ja sen luonne muuttuu, kuten kielto-‐ lakiaikana, suuntaan jota kukaan ei halua. 13 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Analyyttinen näkökulma Sosiologian professori Pertti Alasuutari, Tampereen yliopisto Kapakkaa ei olisi saanut tutkia niin. ”Siihen aikaan pidettiin epäilyttävänä, että mentiin kapakkaan ja tehtiin tutkimusta etnografisessa ja kulttuurisessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta”, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta-‐Sanomien pilapiirrokseen. ”Tilanne on muut-‐ tunut. Enää ei olla niin kaukana esimerkiksi brittiläisestä mentaliteetista, et-‐ tä pubissa ei nähdä pahaa vaan se on olohuone, seurahuone.” On sinänsä mielenkiintoista, että termi Seurahuone-‐Societetshuset, joka ker-‐ too juuri sen mistä kapakassa on kysymys, esiintyy Ruotsissa ja Suomessa, joissa 1900-‐luvun alkupuolen raittius-‐ ja alkoholipolitiikka melkein demoni-‐ soi ravintolat ylipäänsä. Tampereen yliopiston sosiologian profes-‐ sori Pertti Alasuutari (s. 1956) on tehnyt gradunsa 1983 lähiökapakasta ja väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtoriksi 1990 alko-‐ holikulttuurista. Hänen tieteellinen tuotan-‐ tonsa käsittelee arkielämää, mediatutki-‐ musta, hallinnan ja globalisaation kysy-‐ myksiä sekä yhteiskuntatutkimuksen me-‐ todologiaa. ”Siihen aikaan pidettiin epäi-‐ lyttävänä, että mentiin ka-‐ pakkaan ja tehtiin tutkimus-‐ ta etnografisessa ja kulttuu-‐ risessa mielessä. Olisi pitänyt tutkia vain alkoholiongelman näkökulmasta”, kertoo Alasuutari, joka pääsi jopa Ilta-‐Sanomien pilapiirrok-‐ seen. 1983 Westermarck-‐Seura palkitsi Pertti Alasuutarin gradun ”Miehisen va-‐ pauden valtakunta”. Etnografinen tutkimus kuvaili yhden lähiöravintolan miesporukan alkoholikulttuuria. Sen mukaan kapakassa käynti edusti vapa-‐ utta, siinä pääsi ikään kuin iltalomalle perhe-‐elämästä. Kapakan funktio oli sosiaalinen, ja jos alkoholi olisi ollut miehille pääasia, heidän ei olisi kannat-‐ tanut ostaa kapakan olutta hintaan, jolla kaupasta saa viisi. Kieltolakiliikkeet ja kapakka Alasuutari väitteli alkoholikulttuurista 1990. ”Vastaväittäjäni oli sosiologian professori Harry G. Levine New Yorkista. Hänen oli hyvin vaikea ymmärtää, miksi Suomen ja Ruotsin työväenliike 1800-‐1900-‐lukujen taitteessa halusi lopettaa kapakat, nimenomaan kansankapakat”, Alasuutari muistelee. 14 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Englannissa oikeisto halusi sulkea työväestön kapakat, mutta ei alkoholipo-‐ liittisista syistä vaan koska niitä pidettiin työväen järjestäytymispaikkoina. Työväenliike taisteli kapakoidensa puolesta, koska ne olivat heidän olohuo-‐ neensa. Asunnothan olivat ahtaita ja surkeita. Suomen työväenliike vaati että ottakaa meiltä pois kapakat.” Alasuutari näkee kapakkavihan ja kieltolakiliikkeen takana sekä protestan-‐ tismin vaikutusta että paternalistista holhousmentaliteettia. Suomessa ruot-‐ sinkielinen säätyläistö, seurahuoneen sosieteetti, oli 1800-‐luvulla vakuuttu-‐ nut siitä, että suomenkielinen rahvas ei kestä viinaa eikä osaa käyttää sitä. Joillakin oli ajatuksia rodullisista ominaisuuksista. Suomalaisuusliike ja rah-‐ vaan poliittiset virtaukset kuten sosialismi ja alkiolaisuus omaksuivat para-‐ doksaalisesti tämän halventavan ajattelumallin. Työväestö juo itsensä kuoli-‐ aaksi jos sen annetaan juoda. Raittiuspolitiikka siirtyi valtion agendaksi ja on sitä edelleen. Voi tietenkin kysyä, kuinka viisasta oli indoktrinoida kansa us-‐ komaan, ettei sen edes kannata yrittää itse kontrolloida juomistaan. ”Kun suomalainen sanoo että suomalaiset eivät kestä viinaa, hän ei tarkoita itseään vaan asettuu muiden ulko-‐ ja yläpuolelle”, Alasuutari huomauttaa. ”Kieltolaki astui voimaan 1919 kun suomalaisten alkoholinkulutus oli laske-‐ nut jatkuvasti 1860-‐luvulta lähtien ja oli alhaisin kaikista maista missä alko-‐ holijuomat ylipäänsä tunnettiin”, sanoo Alasuutari. ”Onhan se aika paradok-‐ saalista. Ja kieltolaki itse asiassa lisäsi alkoholin kulutusta.” Yhteiskuntaluokka ja alkoholikulttuuri Alasuutari rikkoi 1980-‐luvulla Alkoholitutkimussäätiössä sitä tabua, että al-‐ koholinkäyttöä ei saanut eritellä sosiaalisen tausta tai luokan mukaan. Tasa-‐ arvopolitiikan takia olisi saanut puhua vain koko väestöstä. ”Pelättiin, että jos tunnistetaan eri sosiaaliryhmien erilaiset juomatavat, se syyllistää työväestöä ja saa keskiluokan ajattelemaan että se on turvassa al-‐ koholin väärinkäytön vaaroilta”, sanoo Alasuutari. Viimeksi mainittu indikoi sitä, että kaikki olisi pidettävä jatkuvassa pelossa alkoholia kohtaan. Työväen ja keskiluokan juomatavat eroavat Alasuutarin mukaan aivan yleismaailmallisesti. Ranskassakin työväestö on juonut humalahakuisemmin kuin muut. Se heijastaa suhdetta työhön. 15 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Duunareille on ominaista kontrollin ulkois-‐ taminen. Työ on työnantajan työtä, joka tehdään johdettuna ja valvottuna, ja jos val-‐ voja on poissa, tahti hidastuu. Työajan lo-‐ puttua lähdetään heti”, Alasuutari luonneh-‐ tii. ”Keskiluokkaiset professionaalit, aka-‐ teemiset, yrittäjät ja oman maansa viljelijät suhtautuvat työhönsä omana elämäntehtä-‐ vänä johon on oma kontrolli.” ”Samalla tavalla työväen perinteisessä juomiskulttuurissa kontrolli on ul-‐ koistettu ja juominen loppuu tyypillisesti ulkoiseen esteeseen. Perjantaina otetaan kapakkaan mukaan niin paljon rahaa kuin on varaa juoda ja juodaan se kaikki. Jos kotona on viinaa, sitä ei jätetä pullon pohjalle. Keskiluokkainen juomiskulttuuri taas merkitsee omaa itsekontrollia ja baarikaappia kotona.” ”Nyt perinteinen työväestö on vähentynyt, väestön yleinen peruskoulutusta-‐ so ja elämäntapa on keskiluokkaistunut ja työn luonne muuttunut itsenäi-‐ semmäksi ja omavastuisemmaksi kaikilla tasoilla”, Alasuutari sanoo. ”Teh-‐ tailla ja rakennuksillakin työtä on ulkoistettu ja melkein jokainen on jollakin tavalla yrittäjä. Siitä syystä perinteinen duunarin juomatapa on myös harvi-‐ naistunut. Juomisesta on tullut perjantain ulkopuolelle ulottuvaa arkea jossa itse vastataan siitä mitä tehdään.” ”Kun kapakka ja alkoholi-‐ juomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hä-‐ vinnyt”, sanoo Alasuutari. ”Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden.” Kapakan muuttuminen osaksi arkea Kuten moni muukin haastateltu, myös Alasuutari luonnehtii entisajan ka-‐ pakkamielikuvan jakautuneen ”kunnon ravintoloihin” joihin mentiin kravatti kaulassa oppimaan käytöstapoja, ja kansankuppiloihin sekä lähiökapakoihin, joihin liittyi pahennus, häpeä ja turmion kuilu. Molempiin liittyi kielletyn he-‐ delmän himo. Liberalisoinnin edetessä ja verotuksenkin välillä lieventyessä kapakoista tuli osa tavallista arkea ilman mystiikkaa ja demonisointia. ”Kun kapakka ja alkoholijuomien nauttiminen on arkistunut, myös kielletyn hedelmän maku on hävinnyt”, sanoo Alasuutari. ”Ei ole enää pakko juoda päätä täyteen kun saa tilaisuuden.” Tähän liittyy tietenkin tilastoidun alkoholinkäytön nouseminen yleiseuroop-‐ palaiselle tasolle. ”Sellainen pieni kulutus per henkilö kuin ennen vuotta 16 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 1969 jolloin keskiolut vapautui, se lähtötaso oli jos ei anomalia niin kuiten-‐ kin tyypillistä vain pohjoisille viinakulttuurin maille. Juodaan kerran viikossa mutta paljon. Kun opittiin ottamaan olutta tai viiniä myös arkipäivisin, kulu-‐ tustaso nousi. Talouden suhdanteet vaikuttavat kulutuslukuihin, mutta us-‐ koisin että kasvu on taittunut tai kääntynyt laskuun.” ”Toisaalta perinteisissä viini-‐ ja olutmaissa on ollut viime vuosikymmeninä laskeva kulutustrendi terveystietoisuuden kasvaessa, ja esimerkiksi Rans-‐ kassa ja Italiassa ei enää juoda viiniä arkisena ruokajuomana niin kuin aikai-‐ semmin”, sanoo Alasuutari. Juomatavat yhdentyvät ”Kun Suomessa ja muualla pohjoisessa on tultu eurooppalaiseen arkeen, se on merkinnyt oluen ja viinin kulutuksen kasvua. Mutta samaan aikaan on huolestuneena havaittu vanhoissa viinimaissa kuten Espanjassa, että kun ai-‐ kuisväestö juo viiniään entistä pienempiä määriä, nuoriso on alkanut juoda väkeviä humalahakuisesti pohjoiseurooppalaiseen tapaan”, kertoo Alasuuta-‐ ri. ”Maailman alkoholikulttuurit yhdentyvät siten, että kaikkialla juodaan kaik-‐ kea ja kaikki juomatavat elävät rinnakkain. Mutta kun Ranskan kokonaisku-‐ lutus on laskussa ja laskun merkkejä on havaittu jo Suomessakin, on ilmei-‐ sesti saavutettu sellainen taso joka ei enää kasva mihinkään”, sanoo Alasuu-‐ tari. Tämä on melkoisessa kontrastissa viimeaikaisen keskustelun kanssa, josta voisi päätellä että Suomessa on menossa jonkinlainen alkoholikansantervey-‐ dellinen syöksykierre, joka pitää katkaista kuten aina ennenkin veroja korot-‐ tamalla ja saatavuutta rajoittamalla. Siis peruuttamalla 1969 aloitettu libera-‐ lisointi. Kontrolloiva virkamiesmentaliteetti ”Ymmärrän kyllä saatavuuden rajoittamisen logiikan”, Alasuutari sanoo. ”Se perustuu virkamieskulttuurin globaaliin muutokseen kohti tulosjohtamista, joka perustuu määrällisiin tavoitteisiin ja mittareihin.” 17 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Asetetaan alkoholikuolemia tai liikennekuolemia koskeva kappalemääräi-‐ nen vähentämistavoite. Sitten uskotaan, että kun yhteiskuntakonetta sääde-‐ tään tulostavoitteisesti, tulos saavutetaan.” Mutta yhteiskunta ei ole kone. Alasuutarin mukaan mekaaninen input-‐ output-‐malli voi lyhyellä välillä tuottaa halutun suuntaisia tuloksia. Mutta säädöillä on pitemmällä aikavälillä ainakin kanonisoituihin tavoitteisiin näh-‐ den yllättäviä kulttuurisia seurauksia. ”Vertaisin tätä pyrkimykseen suojautua muutoksilta pörssikaupassa”, Alasuutari sanoo. ”On tehty analyysi-‐ ja kaupanohjausohjelmia ja robotteja jotka käyvät kauppaa teknisiä parametrejä laskevilla algoritmeilla. Sitten se robotisoitu kauppa romahduttaa pörssin yhtäkkiä. Ilman mitään suhdetta reaalitalouteen ja niihin yhtiöihin joiden papereista on kysymys.” Tätä ilmiö-‐ tä on ehditty havainnoida jo pitkään, sillä ensimmäinen teknisen pörssiana-‐ lyysin ohjaaman automaattikaupan aiheuttama globaali kurssiromahdus ta-‐ pahtui jo 1987 keskellä reaalitalouden nousukautta, joka jatkui vielä kaksi vuotta. ”Jos rajoituspolitiikalla ja verotuksella luodaan uudelleen tila, josta juuri on tultu luonnollista tietä pois muun muassa kapakan ja alkoholinkäytön arki-‐ päiväistymisen kautta ja kulutuksenkin tasaannuttua, saatetaan voimistaa humalahakuisuutta ja paluuta rajumpiin juomatapoihin.” Valtiotieteen lisensiaatti Ari Turunen, tietokirjailija Tietokirjailija ja valtiotieteiden lisensiaatti Ari Turunen on kirjoittanut kirjan ”Humalan henki – juomatapojen tarina” (1999). Juomista tarkastellaan siinä kulttuurisena eikä patologisena ilmiönä. ”En puhunut kirjassani niinkään humalasta vaan eurooppalaisista juomata-‐ voista”, sanoo Turunen. ”Suomi kuuluu eurooppalaiseen kulttuuripiiriin. Al-‐ koholi – viini, olut ja väkiviina – on aina ollut erottamaton osa eurooppalaista kulttuuria, halusimmepa sitä tai emme. Tämän tosiasian kiistäminen on hy-‐ vin hämmentävää.” ”Tämänhän näkee siinä että olen ollut vetämässä erilaisia EU-‐projekteja, ja kun järjestetään kokouksia, on itsestään selvää että kaikissa EU-‐projekteissa vaaditaan ja edellytetään, että meillä on hyvä illallis-‐ ja viinitarjoilu. Kun kon-‐ ferenssi järjestetään, pitää olla hyvää juomaa ja ruokaa.”, Turunen toteaa. 18 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Sana symposion antiikin kreikassa ”Aina kun meille valitaan uusi tarkoittaa tilaisuutta, jossa juodaan sosiaali-‐ ja terveysministeri, yhdessä ja keskustellaan, kuten Pla-‐ hänen pitää ensimmäiseksi tonin aikana. Mutta Suomessa järjes-‐ virkaan tultuaan alleviivata tetyn EU-‐tilaisuuden ongelmat tulevat alkoholiongelmia ja esittää veronkorotuksia, saatavuuden heti alkoholitarjoilussa”, valittaa Tu-‐ runen. ”Siinä huomaa sen hurjan eron vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista”, sanoo Turu-‐ mikä on meillä ja Tanskasta etelään. nen. ”Se loukkaa minua henki-‐ Juutinrauman eteläpuolella ei ym-‐ lökohtaisesti, koska en koe it-‐ märretä meidän käytäntöjä ja ihme-‐ seäni ongelmakäyttäjäksi, ja tellään, mikä tässä on se suuri ongel-‐ minua nuorempi ministeri sa-‐ noo miten minun pitää elää.” ma. Ja sitten me joudumme piipittä-‐ mään että tämä on niin kallista ja meillä on rajoitteita.” Nykyisen hallituksen politiikka on, että alkoholitarjoi-‐ lua ei tulevaisuudessa enää hyväksytä edes yritysten kuluksi verotuksessa. Kansanperinteen juomatavat Turunen kertoo kirjassaan, miten arkaaisessa runonlaulukulttuurissa kuten Kalevalassa kerrotaan oluen synnystä ja juomingeista. Pohjolan häissä oli tylsä tunnelma, mutta kun Väinämöinen kutsutaan sinne ja tarjotaan olutta, kaikilla on hauskaa ja kaikki nauravat ja ovat iloisia. ”Onhan meillä hyvin vanha olut-‐ ja sahtikulttuuri. Mutta sen yhteyttä iloiseen runonlaulantaan ei oikein saa sanoa.”, sanoo Turunen. Viikinkien Runo-‐Eddassa on ohjeita, miten nuoren viikingin pitää käyttäytyä viikinkien juhlatilaisuuksissa ja miten hän annostelee simansa käyttöä ettei käy köpelösti. Neuvotaan olemaan kohtuullinen ja muistutetaan, että jos läh-‐ det pidoista vähän aikaisemmin, et menetä mitään. ”Kun meillä on tällainen kulttuurikerrostuma olemassa, se oli minulle kiiho-‐ ke kirjoittaa tämä kirja, ja osoittaa että alkoholijuomat kuuluvat olennaisena osana kulttuuriimme”, Turunen kertoo. Holhous-‐ ja raittiusministeriö Turusen mielestä Suomessa toimii vähemmistön diktatuuri. ”Jos 10 % on on-‐ 19 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 gelmajuojia, miksi koko keskustelu pyö-‐ rii tämän vähemmistön ympärillä? Ihan kuin kouluissa, joissa häirikköä ei voi erottaa koulusta. Ja enemmistö kärsii. Meillä on alkoholin väärinkäyttäjiä, ja enemmistö aina kärsii niin häiriköistä kuin niistä rajoituksista joita alkoholin käyttöön kohdistetaan.” ”Tilastot kertovat, että viimei-‐ sen 16 vuoden aikana alkoholin ravintolamyynti on laskenut”, sanoo Turunen. ”Hinnankoro-‐ tuksilla ja sääntelyllä tehdään ravintoloista liian kalliita ja mahdottomia paikkoja viettää sitä mukavaa elämää. Ennem-‐ min mennään nauttimaan Vi-‐ ron hotelleista ja ravintoloista, sekä tullaan sieltä ison lastin kanssa joka nautitaan kotona.” Turunen haluaisi kansanvaltaan usko-‐ vana, että enemmistönkin ääntä kuun-‐ neltaisiin. Mutta kenellä se enemmistö sitten on? ”Aina kun meille valitaan uusi sosiaali-‐ ja terveysministeri, hänen pitää en-‐ simmäiseksi virkaan tultuaan alleviivata alkoholiongelmia ja esittää veron-‐ korotuksia, saatavuuden vaikeuttamista ja keskioluen laimentamista”, sanoo Turunen. ”Se loukkaa minua henkilökohtaisesti, koska en koe itseäni ongel-‐ makäyttäjäksi, ja minua nuorempi ministeri sanoo miten minun pitää elää.” ”Minua huolestuttaa, että Suomesta on tullut turvavaltio. Me säätelemme it-‐ semme hengiltä. Koko ajan tulee lisää säädöksiä, kieltoja ja rajoitteita. Tori-‐ kahvilaakin on mahdotonta perustaa Helsinkiin jos on pieni virhe jossakin rakenteissa tai kylmäketjussä.” ”Hauskuutta ja kivaa yhdessäoloa mennään etsimään Viroon, jossa on va-‐ paampaa ja halvempaa. Emmekä lomaile Italiassa pelkästään sään ja kulttuu-‐ rin takia, vaan koska siellä on hyviä perheravintoloita joihin voi viedä lapset mukanaan.” Jonossa ilman palvelua Tanskassa kaiken pitää olla hygglig, mukavaa. ”Meillä ei mietitä sitä että olisi mukavaa. Meillä mietitään, onko tämä järkevää ja terveellistä. No mikä on järkevää ja terveellistä? Kuka sen päättää?”, sanoo Turunen. Tanskalaiset irvailevat, että suomalaisilla elämän pitää olla mahdollisimman hallittua, terveellistä ja ikävää ja sen pitää vielä kestää niin kauan kuin mah-‐ dollista, kun tanskalainen ajattelee että pidetään hauskaa niin kauan kuin eletään. 20 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Tilastot kertovat, että viimeisen 16 vuoden aikana alkoholin ravintolamyyn-‐ ti on laskenut”, sanoo Turunen. ”Hinnankorotuksilla ja sääntelyllä tehdään ravintoloista liian kalliita ja mahdottomia paikkoja viettää sitä mukavaa elä-‐ mää. Ennemmin mennään nauttimaan Viron hotelleista ja ravintoloista, sekä tullaan sieltä ison lastin kanssa joka nautitaan kotona.” ”Tämä on minusta ongelma. Toivoisin että meillä olisi hyvä ravintolakulttuu-‐ ri ja että kohtuuhinnoilla perheet voisivat käydä ravintolassa kuten Italiassa tai Ranskassa missä se on itsestäänselvyys. Perjantai-‐iltaisin bistroissa näkee myös perheitä. Tällaista kulttuuria toivoisin Suomeen.” Yksi ongelma on Suomeen luotu itsepalvelukulttuuri. On liian vähän tarjoili-‐ joita. On kallista palkata harjoittelijoita. Tarvittaisiin rakenteellisia uudistuk-‐ sia. Matalapalkka-‐alojen suosimisesta nyt jo keskustellaankin. Turusen mie-‐ lestä on hankala kokemus suomalaisessa ravintolassa tavata ystäviä tai pitää bisneslounasta, jos joutuu koko ajan jonottamaan itse. ”Minulla oli lounastapaaminen meren rannalla Helsingissä, jossa tunnin lou-‐ naasta meni puoli tuntia siihen että jonotimme salaattia itsepalvelutiskiltä. Se ei ole kenellekään tehokasta.” Jatkuva jonottaminen ravintoloissa ja baareissa voi Turusen mielestä aiheut-‐ taa myös sen, että tankataan enemmän kuin pitäisi kun tiskille lopulta pää-‐ see, koska pitää kompensoida ajan menetys. Otetaan tarjotin ja seitsemän shottia. Sen sijaan että voisi istua pöydässä rauhassa ja tarjoilija kävisi ajoit-‐ tain kysymässä, voiko tuoda jotakin. Niin se muualla maailmassa toimiikin. Tässä maassa kaikki on jatkuvaa jonottamista. ”Jonottaminen voi aiheuttaa aggressiivisuutta ja turhautuneisuutta asiak-‐ kaissa. Ei ole kyse vain siitä että juomme, vaan myös tavasta jolla se juoma tarjoillaan”, Turunen muistuttaa. Kieltolain perintö Kieltolaki (1919-‐1932) pilasi monta sukupolvea. Alkoholia ruvettiin glorifi-‐ oimaan. Koska se oli kiellettyä, siinä oli kielletyn hedelmän maku. Turunen toteaa, että meillä ei pystytä vieläkään suhtautumaan alkoholiin luonnolli-‐ sesti eikä luontevasti, ei kansa eikä lainsäätäjä. 21 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Voipa olla kapinahenkeäkin ilmassa, että juonpa piruuttanikin enemmän kun koko ajan on joku sormi pystyssä syyllistämässä. Ei meidän kansanluonteeseen oikein sovi, että joku koko ajan määrää ja vahtii. Että kohdellaan kuin lapsia. Ja sitähän meidän alkoholipolitiikka on että aikuisia ihmisiä kohdellaan kuin lapsia.” Kun julkaisitte kirjan 1999, millaista palau-‐ tetta saitte? ”Humalan henki –kirjassa puhun tutkimushavaintojeni perusteella yhteisöl-‐ lisyydestä, sosiaalisuudesta ja toisten huomioon ottamisesta. Siitä miten pi-‐ tää käyttäytyä kun olemme yhteisessä illallisseurueessa. Mutta se ei ole kir-‐ joitettu sormi pystyssä, muoto-‐oppi ei ole tärkeämpää kuin itse sisältö. Halu-‐ sin pohdiskella sosiaalisuuden koko kirjoa. Ottaen huomioon sen, että kun eurooppalaiset kokoontuvat, aika usein se tapahtuu ravintoloissa.” Kirjan saamassa palautteessa tätä ei otettu huomioon, vaan siitä luettiin hauskoja anekdootteja. Saihan se kohtalaisen mediapeiton, mutta ydinaja-‐ tukseen, sosiaalisuuteen, ei kiinnitetty huomiota. Platon a ntoi ohjeita miten viiniä pitää juoda. Nuoru-‐ kaisten ei pidä kauheasti juoda, koska tulella ei saa leikkiä. Mutta eläkeläiset saavat juoda niin paljon kuin heitä huvittaa, koska se tuottaa mielihyvää ja voidaan muistella muka-‐ vasti menneitä. Filosofiaa symposiumissa ”Minulla on valtio-‐opillinen tausta. Kirjassa tutkin myös sitä miten antiikin fi-‐ losofia on syntynyt. Se on syntynyt, kun Platon, Sokrates ja kumppanit vietti-‐ vät aikaa viiniruukun ääressä. Niin kuin nykyisinkin Kreikassa mennään ta-‐ vernaan tai vanhukset kokoontuvat juomaan ouzoa ja pelaamaan dominoa. Yhdessä juomisella on ollut jumalaton vaikutus siihen, minkälaista oli henki-‐ nen elämä antiikin Kreikassa.” Platon antaa tarkkoja ohjeita siitä, miten osallistutaan symposiumiin eli vii-‐ nijuominkeihin. Siellä pitää aina olla symposiarkka eli juominkien vanhin, joka on selvin päin ja valvoo juomisen ja jutustelun tasoa ja ohjaa keskuste-‐ lua tarvittaessa niin ettei tule riitaa. Määrätään mikä on viinin ja veden se-‐ koituksen suhde. Jos jutut olivat liian tylsämielisiä, symposiarkka lisäsi viinin määrää. Jos jutut kävivät liian riehakkaiksi, lisättiin veden määrää. ”Selvä mies ei tietenkään ole intoutuneessa tilassa, Dionysoksen haltuunot-‐ 22 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 tamassa tilassa jossa saa inspiraatiota”, Turunen huomauttaa. ”Viinin ja hurmoksen jumala Dionysos oli arvostettu jumaluus joka inspiroi taiteilijoita ja älykköjä keksimään uusia juttuja viinin voimalla. Mutta ei saanut juoda lii-‐ kaa. Tässä puhutaan kohtuullisuudesta ja kultaisesta keskitiestä. Platonin Pidotkin päättyvät siihen, että kun filosofit neljän aikaan aamuyöllä alkavat puhua liian typeriä, niin sitten ehdotetaan yhteislaulua jolloin unohdetaan kaikki.” Kun antiikin klassikoita kuten Platonin Pitoja lukee tästä näkökulmasta, au-‐ keaa aivan uusi maailma. Kun Turunen oli koulun penkillä, ei kukaan kerto-‐ nut että millään on viinin kanssa tekemistä. ”Platon opettaa, että jos ihminen pärjää pidoissa fiksusti, on lennokas, inspi-‐ roiva, osaa ottaa muut ihmiset huomioon, ei ole liian lattea ja tylsämielinen, mutta ei myöskään aggressiivinen, niin hänestä voi tulla hyvä valtiomies.” Platon antoi ohjeita miten viiniä pitää juoda. Nuorukaisten ei pidä kauheasti juoda, koska tulella ei saa leikkiä. Mutta eläkeläiset saavat juoda niin paljon kuin heitä huvittaa, koska se tuottaa mielihyvää ja voidaan muistella muka-‐ vasti menneitä. Kielletyt näkökulmat Alkoholiin liittyy tabuja. Erityisesti niin sanotussa laatumediassa keskustelu alkoholista painottuu sen väärinkäyttöön, kansanterveysongelmiin. Toisaalta on olemassa viini-‐ ja ruokapalstat. Pääkirjoituksissa on vain alkoholiongel-‐ ma. Keskustelu kulttuurisista merkityksistä on olematonta. ”Käytin kirjassa yhtenä lähteenä Nils Christien ja Kettil Bruunin tutkimusta 'Hyvä vihollinen – huumausainepolitiikka Pohjolassa (1986)'”, Turunen ker-‐ too. ”He nostivat esiin, että siihen aikaan huumausaineiden käyttäjät olivat hyvä vihollinen, marginaaliryhmä josta pystyttiin tekemään suuri peikko, mutta nyt hyvä vihollinen on jo jokainen joka myöntää nauttivansa alkoholis-‐ ta. Vaikka lasillisesta kuussa. Mikä on aika iso määrä meitä suomalaisia.” Suhtautuminen on tullut ankarammaksi koko ajan. "Alkoholi tuottaa valtiolle paljon verotuloja, mutta viereen on rakennettu syyllistävä propaganda jolla oikeutetaan veronkorotuksia”, Turunen varoittaa. ”Poliitikoille ja virkamiehille on ainoa vaihtoehto, että puheen pitää olla syyl-‐ listävää. Urakehityksen kannalta on itsemurha, jos julkisesti rupeaa näke-‐ 23 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 mään kapakassa ja alkoholikulttuurissa mitään myönteisiä puolia. Sellaista ei voi sanoa täällä. Paitsi Jörn Donner. Mutta nuori nouseva poliitikko ei voi sa-‐ noa tätä. Silti esimerkiksi nuorison juomatavat ovat muuttuneet kohtuulli-‐ semmiksi. Kansainvälisissä vertailuissa nuorisomme ei sijoitu humalahakui-‐ sen juomisen kärkeen." Turunen viittaa sosiaalihistorioitsija Matti Peltosen havaintoon, että suoma-‐ laisten muita rajumpi juominen on myytti. Peltosen mielestä on vihdoinkin opeteltava ajattelemaan, että suomalaiseenkin tapaan käyttää alkoholia on saattanut sisältyä hienostunutta tapakulttuuria. Silti teoria ”suomalaisesta viinapäästä” on elinvoimainen. ”Eliitti määrää miten muiden on elettävä. Kun Lönnrot perusti raittiusseu-‐ ran, ideologia oli se että säätyläiset saavat kyllä juoda mutta talonpojat eivät. Lönnrot ja Runeberg olivat suuria punssin ystäviä. Koska tavallinen rahvas ei osaa juoda, sitä pitää suojella.” Siihen nähden voisi kysyä, että eikö se ole kansa joka pudottaa poliitikon, jos tämä ei noudata sääntelyn sovinnaiskoodia. Kieltolailla oli eduskunnan enemmistön vankka kannatus ja harva sanoi vastustavansa sitä, juuri ennen kuin se salaisessa äänestyksessä sitten kaatui. Turusen mielestä pitäisi kysyä, miksei enemmän puututa tai kohdenneta valvontaa koulukiusaamiseen, työpaikkakiusaamiseen tai liikennekuolemiin. ”Kun katsoin WHO:n tilastoja alkoholikuolemista, Suomi on normaalia länsi-‐ eurooppalaista tasoa”, huomauttaa Turunen. ”Paljon enemmän on Venäjällä, Itä-‐Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Mutta kun katsoo valtamediaa, sen perusteella meillä on suunnattomia alkoholiongelmia.” ”Voitaisiin myös kieltää vapun vietto ja juhannus. Eiväthän nekään lisää työn tuottavuutta.” Valviran paimenkirje kielsi jo juomasta omia eväitä Porin Jazzeilla. ”Mutta poliisiylijohtaja Paatero puolusti piknik-‐kulttuuria. Ehkä ollaan saa-‐ vuttamassa kyllästymispiste jossa jotkut virkamiehetkin alkavat kyllästyä jatkuvaan kyttäämiseen.” 24 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Onko aikuisten holhoaminen tiensä päässä? ”Meillä on vahva legalistinen kulttuuri ja virkamieseetos, joka ei suosi maa-‐ laisjärjen käyttöä vaan sitä, että kaikesta pitää säätää ja lakia noudatetaan pilkulleen. Että ei ainakaan tehdä virheitä. Sääntöjen kirjaimellinen noudat-‐ taminen vapauttaa kaikesta vastuusta. Ja moraalisesta valinnasta. Tämä joh-‐ taa ylilyönteihin.” Turusen mielestä pitäisi tehdä lakien puhdistusoperaatio, selvittää voisiko joitakin lakeja poistaa tarpeettomina. ”Puhutaan siitä, että pitäisi olla kotimarkkinoita ja yritystoimintaa, mutta ei anneta mahdollisuutta mihinkään palvelukulttuuriin eikä entisenkään palve-‐ lun ylläpitämiseen, kun koko ajan tulee lisää säädöksiä", Turunen sanoo. ”Voitaisiin elvyttää kotimarkkinoita kun olisi maatilamatkailua ja saisi ostaa tilaviinejä ja sahtia tai mustikkabrandya suoraan ja kohtuuhinnalla ilman säädösviidakkoa”, hahmottelee Turunen. ”Jos halutaan elvyttää maaseutua ja kompensoida teollisuuden supistuminen, pitäisi antaa enemmän vapautta ja purkaa säännöstelyä ja huojentaa verotusta, jotta syntyisi sellaista liiketoi-‐ mintaa, jota ei nyt ole ollenkaan.” ”Suomessa ollaan neljän seinän sisällä 11 kuukautta ja sitten on mahdollises-‐ ti yksi lämmin kuukausi jolloin voisi istua vaikka terassilla. Olin kerran Kale-‐ vankadulla kohdassa jossa ei ole edes asutusta, ja siellä meidät häädettiin te-‐ rassilta kello 22. Liikenne ja katuporat saavat aiheuttaa meteliä, mutta pu-‐ heensorina on hirveä melusaaste.” On paradoksi sinänsä, että Suomi uskoo olevansa hyvä eurooppalainen mal-‐ lioppilas edistämällä lainsäädäntöä, joka on aivan vierasta yleiseurooppalai-‐ selle elämäntavalle ja arvomaailmalle. Lääketieteen ja kirurgian tohtori, psykiatri Seppo Mäkinen LKT Seppo Mäkinen on lasten-‐ ja nuorisopsykiatrian sekä psykiatrian erikois-‐ lääkäri ja hän työskentelee nuorisopsykiatrian ylilääkärinä HUS:n Porvoon sairaalassa. Psykiatri Seppo Mäkinen on havainnoinut alkoholin hyviä ja huonoja puolia ammatillisesti vuosikymmeniä. Hänen mielestään ei pitäisi liikaa tuijottaa 25 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 alkoholin käyttömäärätilastoihin, koska olen-‐ naista on se, miten yksilö sitä käyttää: tun-‐ nelman ja tunteiden nostattajana vai päästäk-‐ seen vahvan humalatilan kautta pois liian ah-‐ distavasta arjestaan. Mäkinen itse on sivistynyt kohtuukäyttäjä, jo-‐ ka viinitilkan ohella ottaa joskus snapsinkin hyvän aterian yhteydessä. ”Alkoholin yksi hyvä puoli on, että sopivassa humalatilassa yksilö voi tavoittaa sellaisia tun-‐ teita ja tunnelmia, jotka muuten saattaisivat jäädä häneltä kokemat-‐ ta, ja hän pystyy niistä myös puhumaan toisin kuin selvin päin”, sanoo Mäkinen. Terapeuttinen kohtuukäyttö ”Alkoholin yksi hyvä puoli on, että sopivassa humalatilassa yksilö voi tavoit-‐ taa sellaisia tunteita ja tunnelmia, jotka muuten saattaisivat jäädä häneltä kokematta, ja hän pystyy niistä myös puhumaan toisin kuin selvin päin”, sa-‐ noo Mäkinen. ”Tämä voikin olla joillekin hyvin terapeuttinen kokemus, ehkä enemmän miehille kuin naisille.” Olennaista on sopiva humalatila. Liian runsas alkoholin otto helposti vääris-‐ tää ja kärjistää tunteita, sumentaa ajatuksia ja huonontaa kanssakäymisky-‐ kyä, mihin jokainen meistä on varmaan joskus törmännyt joko omalla tai kanssaihmistensä kohdalla. ”Alkoholi on tunnetusti hyvä relaksantti, jota ihmiset usein käyttävätkin hel-‐ pottamaan stressiään ja jännitystään”, Mäkinen sanoo. ”Kovan työpäivän päälle drinkki voikin olla hyvä rentouttaja, jos se jää yhteen.” ”Mutta suurempien paineiden tai ahdistuksen hoitaminen tai pakeneminen ahdistavasta arjesta juomalla itsensä turtumukseen vie umpikujaan. Viina on todellakin viisasten juoma, ja sitä pitää osata käyttää kohtuudella. Se voi olla hyvä lääke tai pahimmillaan vaarallinen myrkky.” Paljonko on kohtuullista ”Riskiraja on määritelty siten, että jos mies juo enemmän kuin 24 olutpullol-‐ lista taikka vastaavaa annosta viikossa, tai nainen 16, niin riskiraja ylittyy”, Mäkinen sanoo. ”Mutta on myös aivan eri asia juoda kaksi tai kolme annosta päivässä kuin koko viikon alkoholimäärä kerralla vaikkapa perjantai-‐iltana.” 26 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Ja ovathan ihmiset eri kokoisiakin. Joissakin laskelmissa suhteutetaan määriä muun mu-‐ assa elopainoon. Ihminen voi toisin sanoen olla alkoholisti vaikka joisi vähemmänkin kuin joku ei-‐alkoholisti, jos hän koko ajan ajattelee vain sitä, milloin hän saisi seu-‐ raavan ryypyn ja tilai-‐ suuden juomiseen. ”Kohtuukäytössä ei ole loppujen lopuksi ky-‐ symys määristä, vaan siitä mitä alkoholia nauttimalla hakee, ja ennen kaikkea siitä, mi-‐ kä sen rooli on elämässä”, Mäkinen korostaa. ”Jos alkoholi ja sen nauttiminen täyttää mielen ja alkaa hallita elämää, kysy-‐ mys on alkoholismista. Jos priorisoi alkoholin juomisen muiden asioidensa edelle, esimerkiksi menee mieluummin kapakkaan ryyppäämään kuin lähtee lapsensa kanssa vaikkapa jalkapallo-‐otteluun, siivoaa kotinsa tai hoitaa muut velvollisuutensa, niin silloin on kyse jo alkoholismista.” Ihminen voi toisin sanoen olla alkoholisti vaikka joisi vähemmänkin kuin joku ei-‐alkoholisti, jos hän koko ajan ajattelee vain sitä, milloin hän saisi seuraavan ryypyn ja tilai-‐ suuden juomiseen. Ongelmajuomisen piirteitä ”Nuorisopsykiatrina olen nähnyt paljon surullisia tilanteita, kun vanhemmat juovat liikaa, jompikumpi tai molemmat, ja usein päätyvät alkoholin liikakäy-‐ tön ja sen tuomien taloudellisten ja muiden ongelmien vuoksi eroon. Lapset jäävät tuuliajolle ja ovat suuressa hädässä.” Mäkinen on havainnut taloudellisten suhdanteiden ja yhteiskunnan tilan muutosten vaikutukset. ”Tulin virkaani 1994 laman sosiaalisten vaikutusten ollessa pahimmillaan”, Mäkinen kertoo. ”Esimerkiksi Porvoon sairaanhoito-‐ alueeseen kuuluvaan Sipooseen muutti pääkaupunkiseudulta useita perhei-‐ tä, jotka olivat korkeasuhdanteen aikana velaksi ostaneet tai rakentaneet ta-‐ lon, ja sitten seurasikin konkursseja ja työttömyyttä. Monet hoitivat ahdis-‐ tustaan juomalla yhä enemmän, mistä seurasi kasautuvia vaikeuksia ja ha-‐ jonneita perheitä. Näiden perheiden lapsissa laman vaikutukset näkyivät työni kautta katsottuna ainakin kymmenen seuraavaa vuotta.” Nyt lamakokemukset ovat kertautuneet. ”Kvartaalitalous ja suhdannevaihte-‐ lut lisäävät alkoholin liikakäyttöä”, Mäkinen sanoo. ”Jos yhteiskunnan tila on stabiili ja stressi ja ahdistus kohtuullista, niin myös alkoholin käyttö on koh-‐ tuullisempaa. Sehän on tunnetusti hyvä relaksantti, rentouttaja, kun sitä käyttää kohtuudella.” 27 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Yhteiskunnan tila siis vaikuttaa alkoholinkäytön luonteeseen, ja esimerkiksi alkoholilainsäädäntö tai alkoholin verotustaso ei ole kovin primääri yhteis-‐ kunnan yleisen tilan tai suhdanteiden ohjaaja. Sillä on pyritty reagoimaan ti-‐ lastollisiin muutoksiin, joiden taustatekijöihin voi ottaa monta näkökulmaa. ”Eläkeläisten alkoholinkäyttö on kasvanut huomattavasti, mikä herättää huolta”, sanoo Mäkinen. Eläkeläiset eivät ole suhdanteiden oravanpyörässä niin kuin työssäkäyvät. Muutos voi olla sukupolvikysymyskin. Alkoholin ko-‐ konaiskulutusta on tutkimusten mukaan nostanut lähinnä se, että täysrait-‐ tiiden määrä on vähentynyt. Tilastojen mukaan naisista oli täysraittiita 31% vuonna 1982 ja miehistä 15%. 2011 naisista enää 15% oli täysraittiita ja miehistä 12%. Eurooppalaisten ruokajuomakäytäntöjen yleistyminen on il-‐ meisesti lisännyt kohtuukäyttöä. ”En ole kyseisiin tilastoihin perehtynyt, mutta vaikuttaa siltä, että asia voi hyvinkin olla niin.” Nuoret ja alkoholi ”Vastaanotolla kysyn aina potilailtani, paljonko he käyttävät alkoholia ja mi-‐ ten he sitä käyttävät. Alaikäisille myös huomautan aina, että alkoholi ei ole vielä sinua varten”, Mäkinen sanoo. Alkoholia ei pidä käyttää ennen kuin on siihen ruumiillisesti ja psyykkisesti kypsä. Eihän ajokorttiakaan ja erinäisiä muita oikeuksia ja vapauksia anneta alaikäisille. ”Minulla on kolme tytärtä, joista nuorin on 17-‐vuotias”, Mäkinen kertoo. ”Minun tieteni ja nähteni he ovat tutustuneet alkoholijuomiin 18 vuotta täy-‐ tettyään. Alkoholi on aikuisten asia, ei lasten.” Vanhempien antamaa kohtuu-‐ käytön esimerkkiä Mäkinen pitää tärkeänä. Kapakoissa näkee pääasiassa kohtuukäyttöä Mäkinen käy silloin tällöin ravintoloissa kuten muutkin aikuiset. Hänkin on havainnut suomalaisen kapakkakulttuurin kehittyneen oikeaan suuntaan. ”Siistinpuoleisesti kapakoissa eletään. Vain satunnaisesti joskus näkee asi-‐ akkaan, jolta pitää katkaista tarjoilu”, sanoo Mäkinen. ”Henkilökunnan suhtautuminen juomiseen on nykyään vastuullisempaa kuin 28 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ennen. Asiakkaiden kuntoon kiinnitetään enemmän ja herkemmin huomiota. Häiriötilanteen pyritään ennakoimaan ja siten estämään jo etukäteen. Häiri-‐ öt voivat tietenkin johtaa oikeuksien menettämiseen, mutta niinhän se peri-‐ aatteessa on aina ollut. Nyt pelätään, että paikalta menee maine ja asiakkaat, jos siellä juodaan liikaa ja tulee häiriötilanteita”, Mäkinen sanoo. Se indikoi sitä, että kapakkayleisön asenteet ovat nykyään entistä selkeäm-‐ min sivistyneen eurooppalaisen kohtuukäytön puolella. Tiskin takaa Matti Huolman, Parnell’s, Helsinki 30 vuotta alalla ollut Matti Huolman on ravintola Parnell´sin ravintolapäällik-‐ kö. Restelin omistamaan irlantilaispubiketjuun kuuluva Parnell´s sijaitsee Kal-‐ liossa hotelli Cumulus Olympian talossa. Asiakaspaikkoja on 120 ja kesällä on lisäksi 20 paikan terassi. Matti Huolman on ollut Parnell´sissa viisi vuotta. Sitä ennen hän on tehnyt keittiöhommia yli 20 vuotta. Hänellä on siis alalta pyöreästi 30 vuoden ko-‐ kemus. Jotkut pitävät kapakoita turmion paikkoina, joissa vain ryypätään hirvittä-‐ västi. ”Jos ihmiset kapakassa pääsääntöisesti joisivat itsensä kuoliaiksi, eihän ravintoloilla olisi enää asiakkaita eikä bisnestä”, naurahtaa Huolman. Parnell´s sijaitsee Kalliossa samassa talossa kuin hotelli ja Ryhmäteatterin Helsinginkadun näyttämö. Naapurissa on myös Urheilutalo. Verotus ja lama ovat leikanneet ravintolakulutusta Kuten tilastot osoittavat, myös Huolman toteaa, että alkoholinkäyttö ravinto-‐ lassa on voimakkaasti vähentynyt. Ylipäänsä ravintolassa käyminen on pu-‐ donnut viime vuosien aikana. ”Minun käsitykseni on, että hintojen nousut ovat vähentäneet ravintolakulu-‐ tusta. Ja sitten ihmisillä ei ole rahaa kun on lama. Eivät he lähde kapakkaan 29 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 vaan syövät ja juovat ennemmin kotona. Ja paljon varmaan myös istutaan kalliolla pussi-‐ kaljan ja Viron tuomisten kanssa. Varmasti hinnoittelu ja verotus vaikuttavat aika pal-‐ jon.” ”Jos asiakkaalle sano-‐ taan, ettei enää tarjoilla, suurin osa tyytyy tuomi-‐ oon ja lähtee pois. Ei tääl-‐ lä ole yleensä ongelmati-‐ lanteita ollut. Kyllä he aika siististi lähtevät pois, kun sanotaan että nyt ei enempää tänään.” Parnell´s on rauhallinen paikka. Asiakkaiden käyttäytyminen ja kulutustottumukset ovat muuttuneet. ”Kyllä se niin on että jos on ai-‐ kaisemmin ottanut kaksi tuoppia tai kaksi juomaa, nyt melkein menee yhdel-‐ lä sitten”, Huolman laskeskelee. Kävijämäärissä on suuret erot eri vuodenaikoina. ”Kesä on hiljainen. Väkeä lähtee lomille, teatterissa ei ole esityksiä, Urheilutalo on kiinni puolitoista kuukautta, hotellissa asuu lapsiperheitä maalta jotka eivät käy drinkillä, eikä ulkomaalaisia turisteja paljon käy.” ”Niin, tässä samassa talossa on hotelli. Siinä asuu jonkin verran ulkomaisia turisteja, mutta he käyvät keskustan paikoissa. Eilen yksi virolainen perhe söi täällä. Meillä on ollut ruokapalvelu vasta viime keväästä (2013) täyden-‐ tämässä baaritarjontaa”, kertoo Huolman. Joskus kapakoiden asiakkaat esittävät toivomuksia tai muutosehdotuksia va-‐ likoimaan tai sisustukseen tai tapettien väriin. ”Tapeteista ei meillä ole ku-‐ kaan sanonut mitään”, sanoo Huolman. ”Sen sijaan usein tulee kysymyksiä jostakin tietystä olutmerkistä, vaikka merkki jota joku on juonut Singapores-‐ sa 10 vuotta sitten, mutta olutlaatuja ja merkkejä on niin valtavasti että kaik-‐ kia ei voida tietenkään pitää tarjolla.” Asiakkaiden asiantuntemus on kasvamaan päin. ”Aika vähän tulee edelleen-‐ kin sellaisia kysymyksiä joista huomaa että kysyjä tosiaan tietää paljon ja on perehtynyt”, Huolman kertoo. ”Henkilökunnan pitää olla se asiantuntija joka tietää mitä myy. Mutta onhan tuotetuntemus parantunut, kyllä asiakkaat ny-‐ kyään sentään tietävät paljon enemmän kuin aikaisemmin.” Nautiskeleva ja arvioiva vertailu kuuluu yhä selvemmin suomalaiseen kapakkaan. Vakioasiakkailla on vakiotavat Huolmanin mukaan vakioasiakkaat, kantikset, ovat paitsi kapakalleen myös tavoilleen uskollisia. ”Ne jotka ovat käyneet koko sen ajan kuin minä olen 30 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 tässä talossa ollut, niitten juomakäyttäytyminen ei ole yhtään muuttunut. He ottavat sen muutaman. Mutta sellaiset jotka tulevat satunnaisesti eivätkä käy hirveästi ravintoloissa, ottavat sen yhden.” ”Vieressä on keilahalli ja siellä on juomatarjoilua”, Huolman kertoo. ”Jotka tulevat sieltä, eivät täällä enää paljon ota.” Hyvin harvoin Huolmanin kapakassa kukaan juo liikaa. ”Meillä pidetään se linja, että jos ei todella hyvin tunneta asiakasta joka tulee ovesta, hänelle ei myydä jos hän on jo juovuksissa. Täällä ei muutenkaan juoteta liikaa, jossain vaiheessa tulee stoppi.” ”Jos asiakkaalle sanotaan, ettei enää tarjoilla, suurin osa tyytyy tuomioon ja lähtee pois. Ei täällä ole yleensä ongelmatilanteita ollut. Kyllä he aika siististi lähtevät pois, kun sanotaan että nyt ei enempää tänään.” Pubissa ei ole vah-‐ timestariakaan. ”Paitsi silloin kun on urheiluhallin pikkujoulu, silloin on poke täälläkin. Useampi poke. Viime vuonna oli viisi”, Huolman naurahtaa. Tällainen baari on asiakkailleen tärkeä paikka elämässä, toinen olohuone, ei-‐ kä merkitys tule humalasta vaan olohuoneluonteesta. ”Meille tulee 7 päivää -‐ lehti, ja monet tulevat torstaina tänne koska lehti on täällä luettavissa. Ja kun tuolla istuu kanta-‐asiakkaita jotka tuntevat toisensa, niin kun lehti on luettu se viedään pyytämättä seuraavaan pöytään. Että tämmöisiä pieniä juttuja”, kuvaa Huolman kapakan sosiaalista luonnetta. Asiakkaat ovat Huolmanin mukaan pääasiassa lähellä asuvia. ”Tämä on kort-‐ telikapakka. Mutta sitten on paljon käsipalloporukoita, jotka harjoittelevat ja pelaavat tuossa urheilutalolla ja käyvät sitten täällä. He asuvat pääasiassa muualla kuin Kalliossa mutta tulevat tänne urheilutalon takia.” Naapurina on myös teatteri. ”Urheilutalo ja teatteri ovat meidän kulmakivet paikallisten kantisten ohella. Teatterikasvoja näkyy täällä näytösiltoina.” Ujot ja sosiaaliset Suomalaiset ovat yleensä arkoja puhumaan tuntemattomille ja istuvat mah-‐ dollisimman kauas toisistaan. Kapakassa kontaktin ottaminen uusiin ihmi-‐ siin vaihtelee mutta on varovaista. ”Tyypillinen suomalainen asiakas menee perimmäisen nurkkaan ettei kukaan vain näe että olen täällä lasi kädessä. Yksinäinen tulija hakeutuu pöytään jossa ei ole muita”, Huolman luonnehtii. 31 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Mutta osa asiakkaista tuntee toisensa ennestään muualta koska esimerkiksi asuvat lähekkäin. Kyllä he käyvät aina muutaman sanan keskenään vaihta-‐ massa.” Vakioasiakkaisiin kuuluu sekä sinkkuja että pariskuntia. Huolman arvioi, että kantiksiin kuuluu kymmenkunta pariskuntaa ja joukko sinkkuja. Sinkuista osa on tuttuja keskenään ja he kyllä juttelevat. He istuvat tosin omissa pöy-‐ dissään, mutta tulevat ja menevät ja muutaman sanan vaihtavat. Helsinginkadulla on aika hurja maine. Joitakin vuosia sitten Helsingin Sano-‐ mat kutsui artikkelissaan kadun itäpäätä Raatteen tieksi: ”…siellä miestä kaa-‐ tuu”. Parnell´s sijaitsee kuitenkin Hesarin rauhallisena tunnetussa länsipääs-‐ sä. ”Jos tänne tulee yksinäinen nainen tai mies joka haluaa olla rauhassa, hän saa istua häiritsemättä”, lupaa Huolman. Baaritiskillä mennään usein toisen viereen jotta saa juttuseuraa. Siihen saa mennä kysymättä, kun toisen pöytään ei samalla tavalla mennä. ”Meillä ei ole sellaista baaritiskiä”, sanoo Huolman. ”Baaritiski on mutta siinä ei ole tuoli-‐ riviä. Ihmiset eivät myöskään nosta tuolejaan baaritiskin ääreen. Tuolla toi-‐ sessa päässä on muutama tuoli mutta sinne asiakkaita menee vasta kun pöy-‐ tiin ei enää mahdu. Se on sitten se viimeinen turvasatama.” ”Kantikset kokevat että tämä on selvästi osa elämää, toinen olohuone. He tu-‐ levat lähes päivittäin yleensä töitten jälkeen ottamaan yhdet ja lukemaan lehdet. Avaamme kello 16.” Töiden jälkeen tulee asiakasaalto. Seuraava tulee 20-‐21 aikaan kun on käyty jo kotona syömässä ja lähdetty iltakävelylle ja samalla ottamaan parit. Ihmiset eivät juo yhtä paljon kuin aikaisemmin, mutta asiakkaiden määrä on Huolmanin mukaan pysynyt ennallaan ja jopa noussut. Entisiä kantiksia poistuu mutta tilalle tulee uusia, varsinkin Urheilutalon käsipalloporukoista. Urheilijoiden jälkipelit Tämän kapakan perusasiakkaisiin kuuluu joukko niitä, jotka tulevat Urheilu-‐ talolta. Erityisesti käsipalloilijoita. ”Urheiluporukoiden urheilukokemukseen kuuluu, että pelin jälkeen tullaan kapakkaan pelaamaan jälkipelit, otetaan yhdet tai kahdet ja sitten lähdetään 32 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 pois”, Huolman kertoo. ”Eivät he yleensä jää ryyppäämään koko illaksi. Poik-‐ keuksena on aladivareiden porukoita, harrastelijapelaajia jotka pelaavat vain huvikseen, jotka voivat jäädä koko illaksi riippuen päivästä, siis lähinnä vii-‐ konloppuna. SM-‐liigan porukat eivät jää istumaan pitkään.” Kapakoissa tapahtuu joskus, että jonkun vanhan asiakkaan juominen alkaa kasvaa sellaiseksi että henkilökunta rupeaa huolestumaan hänestä. Par-‐ nell´sissa ei. ”Ei meillä ole sellaisia tapauksia ollut minun aikana. Meillä ei käy sellaisia jotka juovat liikaa, he käyvät kyllä muualla. Eikä kanta-‐ asiakkaissa ole ollut sellaisia jotka olisivat alkoholisoituneet käsiin. Joskus sisään tietenkin yrittää ongelmajuoja, mutta hänet ohjataan saman tien pois.” ”Kyllähän juopot ja alkoholistit tietävät hintatasot täällä. Ryyppyremmeillä on omat paikkansa joissa on halvat hinnat, vaatimaton taso ja dokauskaverit. Näin se vain menee. Sitä ei siis niinkään tapahdu että joku tulisi hyvässä us-‐ kossa ja kääntyisi pois havaittuaan hintatason ja asiakaskunnan jossa ei hei-‐ dän kavereitaan ole.” Parnell´sin asiakkaat nauttivat kohtuullisesti. Jotkut ottavat pelinjälkeiset yhdet, toiset töistälähtöyhdet ja kolmannet iltajuoman tai näytännönjälkeiset yhdet. Tai parit. He lukevat lehtiä ja vaihtavat kuulumisia. ”Tämä on instituu-‐ tio jolla on selvä tarpeensa. Itsekin usein töistä lähdettyäni käyn ottamassa yhdet tai kaksi tietyssä toisessa kapakassa”, kertoo Huolman. Christopher Moore, brittibaarimikko Helsingissä Englantilaissyntyinen Christopher Moore on ravintola Kaislan baarimikko, jo-‐ ka on työskennellyt paljon ulkomailla ja asunut viimeiset kymmenen vuotta muutamin katkoksin Helsingissä. Helsingin baarielämä on kansainvälistynyt kuten koko kaupunki. Yksi maa-‐ hanmuuttajista on Christopher Moore Englannin Ipswichistä. ”Ulkomaalaisten ja siirtolaisten määrä on kasvanut Suomessa valtavasti vii-‐ meisen 15 vuoden aikana”, Moore todistaa. ”Suomi on tunnettu hyvästä kou-‐ lutusjärjestelmästään ja sosiaaliturvastaan. Täällä pääsee eteenpäin, tulok-‐ kaistakin huolehditaan, palkka on reilu ja tämä on turvallinen vakaa maa. Terveydenhoito toimii paremmin kuin Englannissa.” Moorella on paljon kriittistä sanottavaa suomalaisten tavasta käyttää alkoho-‐ 33 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 lia, mutta hän on myös havainnut sen olevan muuttumassa. ”Helsingin olut-‐ ja viskiskenellä on hiljalleen tapahtunut suuri muutos viime vuosina. Ennen asiakkaat ottivat olutta ja shotteja, joivat nopeaan tahtiin ja tulivat känniin. Nykyään he mieluummin nautiskelevat juomistaan kuin hankkiutuvat känniin. Juomien maku on alkanut kiinnostaa. Nyt on kasvava joukko asiakkaita, joille maistelu on hobby”, sanoo Moore. ”Entisessä Suomessa useimmat halusivat juoda itsensä känniin ja vielä ylpei-‐ livät sillä. Tokihan sellaisia vieläkin on, mutta se ei ole enää yhtä suosittua.” ”Kun tulin Suomeen, kaverit sanoivat aina että mennään yhdelle. Eikä se koskaan jäänyt yhteen”, Moore nauraa. ”Mutta yhdelle tai parille meneminen on todellakin tullut normaalimmaksi. On tullut kalliita luksusoluitakin, joita ei oteta monta. Pubiin tullaan herkuttelemaan niillä ja keskustelemaan kave-‐ reiden kanssa. Ei ole tarvetta tulla juovuksiin, vaan nautiskellaan.” Englannissa sosiaalisuus on syvempää pubeissa ”Englannissa asiakkaani kävivät pubissa joka ikinen päivä, tapasivat juoda 4-‐ 5 olutta töiden jälkeen mutta ei koskaan kymmentä olutta ja shotteja”, ker-‐ too Moore. ”Suomessa asiakkaat eivät tule joka päivä vaan ehkä kolmena päivänä viikossa, mutta juovat jonkin verran enemmän. Muualla Euroopassa juodaan tasaisemmin, mutta suomalaiset tulevat mieluummin silloin kun seuraavana aamuna ei tarvitse mennä töihin, ja juovat saman viikkoannok-‐ sen isommissa erissä ja harvemmin.” ”Jos ajatellaan kanta-‐asiakkaita, jotka tuntevat toisensa ja seurustelevat ka-‐ pakassa, Englannissa heistä tulee oikeita ystäviä, jotka tekevät yhdessä kai-‐ kenlaista myös kapakan ulkopuolella”, Moore kertoo. ”Sitäpä ei tapahdu Suomessa, täällä kapakkaystävät ovat vain kapakkaystäviä joita ei missään muualla tavata ja joihin ei muuta yhteyttä pidetä. Englannissa mentäisiin yh-‐ dessä lounaalle ja harrastuksiin. Kyllä kapakan sosiaalinen puoli on siellä paljon syvempi.” Myös tutustuminen henkilökuntaan vaihtelee. Haastatellut asiakkaat koros-‐ tavat, miten tärkeä henkilökunta heille on. Mutta Mooren mielestä Suomessa ei tule kovin läheiseksi edes pienen paikan kanta-‐asiakkaiden kanssa. ”Jutel-‐ laan mitä jutellaan. Ja onhan se aina niin että henkilökunnan ja asiakkaiden välillä ei helposti synny tai päästetä syntymään sen lähempää suhdetta.” 34 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Toisaalta Espanjassa voi ystävystyä baarimikon kanssa”, Moore kertoo. ”Olen ollut siellä jonkin verran lomilla ja minulle on käynyt niin. Olen mennyt iltaisin ulos heidän kanssaan. Mutta olenhan kyllä samalla alalla.” Baarit islamilaisessa Dubaissa ”Humalaiset joita kaduilla näkee eivät ole kaunis näky. En haluaisi kenenkään näkevän sitä näkyä tullessaan minun Helsinkiini”, Moore sanoo. ”Olen työskennellyt Englannin ja Suomen lisäksi Dubaissa”, Moore kertoo. ”Dubain baarikulttuuri on tiukasti säädeltyä mutta laiskaa. Dubaissa olen saanut huonoimmat palvelukokemukseni asiakkaana. Ketään ei tuntunut kiinnostavan palveleminen. Heille maksettiin huonosti työstä jota he eivät halunneet tehdä.” Islamilaisessa Dubaissa on tiukat alkoholilait. ”Siellä saa alkoholia vain kan-‐ sainvälisistä hotelleista joilla on anniskelulupa tai kansainvälisellä bisnes-‐ alueella (International Financial District), jossa on anniskeluravintoloita. Kaikki anniskelun mainostaminen on kielletty. Sitä saa myydä mutta ei pitää mitenkään esillä. Saa myydä vain kun joku kysyy.” ”Baariinhan pitäisi mennä seurustelemaan ja rentoutumaan, mutta sikäläi-‐ nen baarikulttuuri ei ole sillä tavalla rentoa ja vapautunutta kuin Euroopas-‐ sa”, Moore sanoo. ”Ja jos ulkona vaikka kotimatkalla on juovuksissa, joutuu helposti pidätetyksi ja jopa vankilaan puolesta vuodesta vuoteen.” Ja baareissa on tietenkin lähinnä vain ulkomaalaisia. Suomalaisen kapakan ilmapiiri Joissakin haastatteluissa on sanottu, että suomalaiset tuntevat syyllisyyttä ottaessaan pienet. Moore ei ole nähnyt sellaisesta merkkiäkään. ”Suomalai-‐ set ottavat iloisin ja luottavaisin mielin.” ”Se miten suomalaiset baaria käyttävät, olohuoneena tai kohtaamispaikkana, vaihtelee baarista toiseen”, Moore toteaa. ”Jotkut baarit ovat satunnaisten ohikulkijoiden tankkauspisteitä. Toiset taas ovat kohtaamispaikkoja, jonne mennään hengaamaan ja tapaamaan tuttuja.” 35 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Tähän nimenomaiseen baariin tulee ihmisiä eri urheiluporukoista ja erilai-‐ sista tilaisuuksista, ja tämä on sosiaalinen kohtaamispaikka. Tämähän on ai-‐ ka iso paikka. Olen ollut myös pienissä paikoissa.” ”Kapakan ilmapiiri riippuu paikallisesta asiakaskunnasta”, Moore sanoo. ”Pienissä baareissa paikalliset asukkaat istuvat uskollisemmin, keskustelevat baarimikon kanssa ja ovat seurallisia. Tällaisessa isossa paikassa on kiirei-‐ sempää ja etäisempää. Tokihan vakioasiakkaita on, mutta ei heidän kanssaan ehdi paljon keskustella. Pienessä baarissa on asiakkailla ja henkilökunnalla läheisempi suhde.” ”Kantakapakalla on monien asiakkaiden elämässä todella suuri rooli”, uskoo Moore. ”Se on osa elämäntapaa, ajanvieton suunnittelua ja sosiaalista elä-‐ mää. Se on eräänlainen harrastusyhteisö. Jos kantakapakkaa ei olisi, he olisi-‐ vat paljon yksinäisempiä.” ”Klubit ja yökerhot taas ovat erilaisia kuin tavalliset kapakat. Helsingin klu-‐ bielämä on minusta samanlaista kuin kaikkialla muuallakin. Yöklubille men-‐ nään toisella tavalla irrottelemaan”, sanoo Moore. Kapakoiden työntekijät ovat vapaa-‐aikoinaan myös kapakoiden asiakkaita. Omalla työpaikalla ei tietenkään kuulu hengailla muki kourassa. ”Helsingissä jos missä nimenomaan baarien työntekijät viettävät vapaa-‐aikaa yhdessä”, Moore kertoo. ”Baarimikot tuntevat täällä kaikki toisensa ja käymme porukalla ulkona. Englannissa en viettänyt lainkaan vapaa-‐aikaa kollegojen kanssa. Yksi oli jonka tunsin jo entisestä elämästä, joka oli kolle-‐ gana kaverini, mutta muuten ei tullut mieleenkään mennä kollegojen kanssa ulos. Omat kaverit olivat muualla kuin työn piirissä.” Pimeä puoli ja valoisa puoli Juomiskäytännöt ovat Mooren oman todistuksen mukaan muuttuneet baa-‐ reissa siistimpään suuntaan. ”Humalaiset joita kaduilla näkee eivät ole kau-‐ nis näky. En haluaisi kenenkään näkevän sitä näkyä tullessaan minun Hel-‐ sinkiini”, Moore sanoo. Mutta kadulla horjuvat ongelmajuojat ovat sittenkin vähemmistö. Yleisesti ottaen suomalaiset kestävät Mooren mielestä viinaa paremmin kuin muut 36 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 kansat, eivät suinkaan huonommin kuten väittävät holhouksen kannattajat. ”Täällä on kukoistava alkoholimarkkina, baarit eivät koskaan häviä täältä. Baarimikon työpaikat ovat varmimpia tässä maassa”, Moore iloitsee. ”Ja suu-‐ ri enemmistöhän pärjää alkoholin kanssa ja kestää sitä paremmin kuin ihmi-‐ set muissa maissa. He ottavat paljon, joskus liikaa ja toilailevat päissään, mutta menevät aamulla töihin ja hoitavat hommansa. Muissa maissa jotka tunnen, eivät ihmiset niin paljon juotuaan pysty seuraavana päivänä mihin-‐ kään vaan jäävät rokuliin. Suomalaisilla on edelleen vahva työmoraali. Ras-‐ kas työ ja raskaat huvit.” ”Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä raskaammin ryypätään kaikkialla maa-‐ ilmassa. Pitkä kaamos masentaa. Talvella ihmiset ryyppäävät enemmän kuin valoisana vuodenaikana. Minäkin kestän talven vain hammasta purren ja koska tiedän, että kesä tulee taas ja silloin Suomi on elämisen arvoinen paik-‐ ka”, Moore sanoo. Anu Ruusuranta, Rento Bar, Turku Anu Ruusuranta on vuoropäällikkö turkulaisessa Rento-‐baarissa. Ravintola on yksityisessä omistuksessa. Anu Ruusuranta on ollut seitsemän vuotta töissä ravintolassa, joka on toimi-‐ nut kahdeksan vuotta. Paikka Kauppatorin kulmassa on ollut pitkään yksi suosituimmista Turussa. Siinä on ennenkin ollut ravintola. ”Asiakaskunta on laaja”, kertoo Ruusuranta. ”Päiväsaikaan asiakaskunta on vanhempaa, enemmän kahvila-‐asiakasta. Sitten pikkuhiljaa iltaa kohti paikan luonne muuttuu enemmän kapakaksi ja viikonloppuisin tunnelma muuttuu kellon käydessä yökerhomaisemmaksi. Samalla asiakasprofiili nuorenee.” Asiakkaiden alkoholinkäyttö on Ruusurannan mukaan sivistynyttä. Ongel-‐ makäyttäjiä ei ole paljon. Yksilöiden ylilyönnit ovat harvinaisia. Paikka on Turun keskustassa aika keskihintainen. Iso kolmostuoppi maksaa 5,70 euroa. Sijaintiin nähden tuoppi voisi olla kalliimpikin ja menisi silti kau-‐ paksi, arvelee Ruusuranta. Ruusuranta mietiskelee, miksi baariin tullaan. ”Arki-‐iltaisin tullaan tuttujen kanssa. Viikonloppuina tullaan seuraakin etsimään. Mutta silloinkin ystävä-‐ 37 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 porukat ovat liikkeellä. Tänne tullaan seuruste-‐ lemaan”, Ruusuranta sanoo. ”Kyllä kapakkam-‐ me on julkinen olohuone, vaikka emme olekaan asutuksen keskellä vaan ydinkeskustassa. Tääl-‐ läkin toimii korttelikapakkahenki. Samat ihmi-‐ set tulevat samoina päivinä samoihin aikoihin.” ”Humalahakuinen juominen on kadon-‐ nut. Tehdäänkö sitä jossain muualla Viron viinalla, en tiedä.” Päivän kulku ”Ihmiset tulevat töiden jälkeen tänne”, kertoo Ruusuranta. ”Varsinkin perjan-‐ taina näkyy selvästi, että ihmiset tulevat lähiseudun yrityksistä porukalla nollaamaan sen viikon ja ottamaan 1-‐2 olutta ennen kuin lähdetään kotiin perheiden pariin.” ”Ravintola aukeaa kello kymmeneltä aamulla ja yökerho on auki kolmeen. Asiakaskunta ehtii vaihtua moneen kertaan. Kesä ja lomakausi on erilainen kuin talvi ja juomatottumuksetkin ovat erilaiset. Saatetaan ottaa lasi viiniä jo päivällä. Yleisesti ottaen kuitenkin paikka on kahvila aamusta iltapäivään saakka. Kello 15 aikoihin alamme muuttua hiljalleen kahvilasta kapakaksi.” Kanta-‐asiakkaita on huomattava määrä. Lisäksi keskeinen sijainti tuo paljon satunnaisia vieraita. ”Turussa on kova kilpailu, mutta me pidämme paalu-‐ paikkaa. Olemme nöyriä ja toivomme että se jatkuu. Onhan meillä monta hy-‐ vää asiaa. Terassi on auki huhtikuusta lokakuulle asti. Sitten on vielä katettu terassi talven.” ”Tämä on kohtaamispaikka keskustassa. Ihmiset sopivat tapaamisia tänne. Vaikka viikonloppuna oltaisiin menossa tanssiravintolaan vielä, sovitaan tä-‐ hän treffit.” Sosiaalinen kapakka ”Rento on niin keskeisellä paikalla ja ihmisvirta niin suurta, etteivät kaikki voi kanta-‐asiakkaita olla”, kertoo Ruusuranta. ”Mutta meillä on hyvin vahva 100-‐200 ihmisen joukko, jonka tunnemme ja josta tiedämme mitä he juovat. Henkilökuntakin on ollut täällä pitkään töissä. Osa asiakkaista käy täällä tu-‐ tun henkilökunnan takia, että saa vaihtaa sen muutaman sanan. Sosiaalisuus tulee siinäkin kohtaa hoidetuksi.” 38 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Sananlaskunomaisesti sanotaan, että on ihmisiä joiden paras kaveri on baa-‐ rimikko. ”No joo. Tämä on toisaalta vähän liian suuri paikka siihen, tässä ei aina ole siihen asiakkaan kanssa seurustelemiseen niin paljon kuin haluaisi”, sanoo Ruusuranta. ”Mutta kyllä minä sen tarpeen tiedostan. Vähän vanhempia ih-‐ misiä kun tässä käy, se kontakti täällä voi monelle olla päivän ainoa ystäväl-‐ linen, mukava kontakti. Puhut sitten säästä tai päivän uutisista, niin se on tärkeä vastapuolelle, ja mukava se itsellekin on kun samat tutut ihmiset tässä käyvät.” ”Mutta sellaista, että joku istuisi tuohon ja kertoisi koko elämäntarinansa, ei juurikaan tapahdu. Sellainen toteutuu pienemmissä paikoissa. Tai on mah-‐ dollista ylipäätään.” ”Kyllä tämä on monille vakioasiakkaille hyvin tärkeä paikka ihan sitä kautta, että väki tuntee henkilökuntaa sekä keskenään toisiaan. Heidän tapaaminen raskaan työviikon jälkeen, irtautuminen työelämästä ja kotipiiristä hetkeksi, se on tärkeä henkireikä.” Ruusuranta pitää luonnollisena, kuinka ihmiset solmivat ystävyyssuhteita kapakoissa. ”Se on helppo ymmärtää jos ajattelen omaa käyttäytymistäni ra-‐ vintola-‐asiakkaana. Kotini lähellä on mukava korttelikuppila, jossa käy pel-‐ kästään sen asuinalueen asukkaita. Se olohuone toteutuu siellä paremmin kuin täällä. Pienessä paikassa tulee helpommin tutuksi.” Tilastojen mukaan alkoholin kulutus ravintoloissa on laskenut. Sen sanon-‐ taan johtuvan veron ja hinnan noususta. Myös Rennossa näkyy trendi, että ihmiset juovat vähemmän. ”Silmiinpistävän humalahakuinen juominen on vähentynyt huomattavasti. Mutta meidän kaltaisessa paikassa sitä ei ole paljon ollutkaan”, huomauttaa Ruusuranta. ”Valvonta on aika tarkkaa ja toimii vahtimestarista tiskille asti. Se karsii joka tapauksessa pahimmat pois. Humalahakuinen juominen on ka-‐ donnut. Tehdäänkö sitä jossain muualla Viron viinalla, en tiedä.” ”Yökerhossa asiakaskulutus on laskenut vielä hurjemmin, kun ihmiset tule-‐ vat niin myöhään sinne. Seurustelu, ravintolamaisuus, auttaa meillä sitä että ennen yökerhoaikaa täällä on kuitenkin koko ajan asiakkaita. Yökerho on auki yhdestä kolmeen.” 39 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Ravintola-‐alan työllistävä vaikutus on suuri. Ruusuvuoren mielestä verotuksen kiristyminen uhkaa sitä. ”Jos me toimiala-‐ na joudumme veronkorotusten takia koko ajan nostamaan hintoja, kyllä se väistä-‐ mättä johtaa työpaikkojen vähenemiseen. Tämä on palveluala, jossa ihmisiä ei voi korvata koneilla. Jos palvelu ei säily hyvä-‐ nä, tuleeko asiakas vielä kapakkaan”, Ruusuranta ihmettelee. ”Ohjeellinen ikäraja on 22. Tänään päivällä palvelin taas ilolla yhtä meidän vanhimmista asiakaspariskunnista – herra on 80 ja rouva 79. He käyvät joka päivä tässä ottamassa yhden drinkin ollessaan kaupungilla asioilla. Meillä on kaikkea siltä väliltä. Asiakaskunta muissa tämänkaltaisissa ravintoloissa on ehkä hieman nuorempaa kuin meillä.” Rennolla on paljon asiakkaita jotka käyvät säännöllisesti ottamassa yhden tai kaksi ja jatkavat matkaa. Silloin korostuvat Ruusurannan mukaan tietyt pie-‐ net lisäpalvelut, kuten onko saatavilla sanomalehtiä ja saako suolapähkinöi-‐ tä oluen kanssa. ”Sillä on suuri merkitys. Myös minulle. Jos menen yhden oluen juomaan, haluan että siellä on Helsingin Sanomat.” ”Kapakassa käymiseen liittyy mielikuva jostakin palvelusta joka ei ole viinaa, ja jos sitä ei ole, tulee pettymys.” Rennossa on ruokatarjoiluakin. ”Meillä on pubiruokaa, kuten lihapullia. Myynti on sinänsä marginaalista, mutta asiakkaan ei tarvitse lähteä nälis-‐ sään. Ruokaravintolat eivät ole myöhään auki etenkään arki-‐iltoina täällä.” ”Erikoisoluet ovat yleisty-‐ neet paljon. Niitä käydään kaveriporukalla maista-‐ massa arkena. Tietämys eri laaduista ja brändeistä on Suomessa parantunut viime vuosina. Onhan enemmän laatuja tarjollakin. Kyllä se sitä eurooppalaistumista varmaan on” Hääpäivänä tutustumispaikkaan Ruusuranta kuvaa kapakan merkitystä ihmisten elämässä esimerkillä pa-‐ rinmuodostuksesta ravintolassa. ”Meillä on sellainen pari, joka on tavannut täällä. He ovat nyt naimisissa ja käyvät joka hääpäivä täällä, vaikka eivät muuten enää juuri käy.” Ruusurannan mukaan internet ei ole vielä korvannut aitoa kapakkaa paikka-‐ na, josta haetaan sitä oikeaa. ”Täytyyhän se internetissä kohdattu ihminen 40 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 joskus elävänäkin nähdä! Siinä kohtaa ravintola tulee kuvaan. Netti on muut-‐ tanut sitä miten paria haetaan, mutta vielä sitä täälläkin näkee varsinkin loppuillasta, kun tullaan pieni pilke silmäkulmassa parinmuodostusta aina-‐ kin yrittämään.” Stella Möller, entinen ravintolatyöntekijä, Pori Stella Möller on toiminut kahdeksan vuotta ravintolatyöntekijänä Porissa. Stella Möller on ollut kahdeksan vuotta ravintola-‐alalla. ”Ensimmäinen työ-‐ paikkani oli Rosso, eli aika nopeata á la carte -‐tarjoilua. Sitten toinen ravinto-‐ la, joka myös kuuluu S-‐ryhmän ketjuun, siellä enemmän aikuisille ihmisille á la cartea. Olen tehnyt siinä sivussa vähän yökerhohommia eli baarimikon hommia. Niitä neljä vuotta varmaan.” Nyt Möller on muissa hommissa. ”Lopetin kokonaan ravintolahommat pari kuukautta sitten (kesäkuussa 2013).” Turistien osuus Porin ravintoloissa on Möllerin mukaan pieni. ”Jazzit on ai-‐ noa viikko vuodesta, jolloin täällä todella on ihmisiä.” Pohjat juodaan etukäteen Suomalaisen alkoholikulttuurin muutos on näkynyt Porissakin. ”Ainakin ruokaravintolassa huomaa, että ihmiset ovat tietoisempia viineistä”, sanoo Möller. ”Ja että ei enää ole hirmuinen synti mennä ystävän kanssa ottamaan viinilasillinen, vaikka huomenna onkin työpäivä. Näin ruokapuolella. Yöker-‐ hoissa se on sitten kyllä kolme shottia ja kalja kiitos. Niissä en ole havainnut suurta muutosta.” Alkoholin myynti ravintoloissa on vähentynyt 16 vuotta yhtä kyytiä. Tilasto-‐ jen mukaan myös yökerhojen myynti on entistä selvemmin keskittynyt vain viikonloppuihin arki-‐iltojen kuihduttua, mihin myöhentyneet aukioloajatkin ovat voineet vaikuttaa. Kaksi viimeistä tuntia ovat aina vilkkaimmat, eikä työssäkäyvä voi bilettää neljään arkisin. ”Ennen lähtöä yökerhoon ihmiset juovat pohjat etukäteen”, Möller sanoo. ”Ravintolassa juominen on niin kallista. Ruokaravintoloissakin viini on suuri 41 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 erä laskussa, vaikka ei ole juotu kuin se lasillinen. Tutkitaan laskua että kuinka tämä oli näin kallista ja se oli se viini. Se on kallista.” Hinta on Möllerin mielestä selvä syy siihen, että ravintolamyynti on vähene-‐ mään päin. Uudet veronkorotukset puraisevat sitä lisää. Mutta toisaalta miehet suhtautuvat perinteiseen pääjuomaansa olueen uu-‐ della tavalla. ”Erikoisoluet ovat yleistyneet paljon. Niitä käydään kaveriporu-‐ kalla maistamassa arkena. Tietämys eri laaduista ja brändeistä on Suomessa parantunut viime vuosina. Onhan enemmän laatuja tarjollakin. Kyllä se sitä eurooppalaistumista varmaan on”, Möller arvelee. Seura tuo asiakkaat baariin Möllerin mielestä kapakassa käymisen pääasia on nähdä muita ihmisiä. ”Ka-‐ pakassa käyminen on sosiaalista. Se on neutraali alue jonne on hyvä tehdä treffit. Ja varmaan elämyksiäkin haetaan yhdessä.” Nykyisin erityisesti nuoriso yhä enemmän hakee treffiseuraa netistä. Siitä on tullut sosiaalisesti hyväksytty tapa entistä pääministeri Vanhasta myöten. Joidenkin mielestä pariutumiskäyttäytyminen on muuttunut, kun aikanaan se oli yksi keskeinen motiivi lähteä baariin. ”Kyllä, netistä haetaan, mutta en tiedä onko se vaikuttanut niin paljon kapa-‐ koissa”, Möller epäilee. ”Ainakin yökerhoissa isketään edelleen.” Möllerin mielestä kapakka on tärkeä miljöö suomalaisille. Jos niitä ei olisi, ihmiset tapaisivat vähemmän. Kun se nettikin on. ”Kun se kapakka on puolueeton alue, jonne saa omassa rauhassa tulla, ja olla sellainen kuin on. Kyllä se ainakin minulle toimii olohuoneen jatkeena. Toi-‐ saalta Pori on niin pieni kaupunki, että joka paikassa on tuttuja”, sanoo Möl-‐ ler. ”Ja kahvilakulttuuri on myös kasvanut. Niin tapaa tuttuja ja myös uusia ihmisiä.” Irti arjesta Kuinka helppo ihmisten sitten on rentoutua ja irtautua arjesta kapakan avul-‐ la? 42 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Se varmaan vähän riippuu ihmisestä”, Möller sanoo. ”Ajatellaan ensin ruo-‐ karavintolaa. Joillekin nälkäisille riittää kun saa ruokaa, ja he rentoutuvat he-‐ ti. Toiset tilaavat heti alkudrinkin tai snapsin, ja se on heille rentoutumisen lähde.” Alkoholin kohtuullinen ja vastuullinen käyttökin riippuu ihmisestä. Ja myös havainnointipaikasta. Möllerin mielestä porilaiset ovat ulkoiluiltoinaan kovia juomaan. ”No ei ne kyllä oikein osaa sitä kohtuutta. Se on täällä yleinen mielipide. Jos ennen valomerkkiä on vielä saatava ne kymmenen valkovenäläistä tiskiin, joita ei ehdi eikä jaksa juoda, niin kyllä se on merkki siitä että pää on saatava täyteen. Siis nimenomaan yökerhoissa”, korostaa Möller. ”Mutta kyllähän ruokaravintoloissakin käy ylilyöntejä. Erityisesti pikkujoulukausi on sem-‐ moinen, että joku joukkueesta menee huonoon kuntoon. Kun firma tarjoaa, ilmainen viina houkuttelee. Silloin juodaan kaikki mitä jaksetaan.” Ja mitä kalliimmaksi alkoholi verotetaan, sitä enemmän tällainen jo väisty-‐ väksi luultu ilmiö taas korostuu, muuallakin kuin taloudellisesta harkitse-‐ vuudesta tunnetussa Satakunnassa. Lasin ääressä Heikki, 58, Rento-‐baarin asiakas Heikki on käynyt säännöllisesti Rennossa 7-‐8 vuotta. Mikä Rentoon vetää – sijainti, henkilökunta vai tutut? ”En osaa panna järjestykseen, mutta sijainti on kyllä erinomainen, varmaan kaupungin paras liikepaikka tämmöiselle. Mutta eihän tämä varmasti olisi tämän tyyppinen jollei joku olisi sitä keksinyt. Olen monesti verrannut tätä muihin, ja tämä on ihan omanlaisensa.” ”Ensinnäkin tämä on yksityinen paikka eikä kuulu mihinkään ketjuun”, ko-‐ rostaa Heikki. ”Toiseksi täällä on erinomainen henkilökunta, ammattitaitoi-‐ nen ja hyvin miellyttävä.” Olen tehnyt ihmistyötä, ollut ison yrityksen henkilöstöhallinnossa ja nyt olen 43 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 freelancer. Olen ratkonut työpaikkojen henkilös-‐ ”Suomalainen poli-‐ töpoliittisia ja juridisia kysymyksiä sekä henkilös-‐ tiikka toimii sitä tökehitysjuttuja. Olen valikoinut ihmisiä töihin. yhteisöllisyyttä ja mukavuutta vas-‐ Ehkä sen takia katson asioita eri silmällä kuin jo-‐ ku toinen. Kiinnitän huomiota siihenkin miten taan” kapakassa johdetaan henkilökuntaa ja miten se onnistuu valikoimaan hyvän henkilökunnan.” Heikki haluaa suosia tämmöisiä paikkoja, jotka ovat yhden henkilön tai per-‐ hevetoisia. ”En oikein mielelläni ketjuihin mene, koska henki on siellä ihan muuta. Ei siellä sillä tavoin ole asiakkaisiin sitoutunutta väkeä töissä niin kuin täällä on.” ”Pubeistakin sanon, että kun oluelle menen, menen mielelläni Vanhaan Ap-‐ teekkiin, joka on aika pienen porukan omistama, ja omistajat tekevät itse siellä töitä ja ovat henkeä luomassa. He huomioivat kaikki asiakkaat erik-‐ seen. Taloudellinen menestyskin sen jo sanelee.” Mukava katsella ihmisvirtaa ”Tämä on minulle kotibaari nykyään”, sanoo Heikki. ”Käyn enemmän päiväs-‐ aikaan kuin illalla. Ennen kävin töitten jälkeen, mutta nyt minulla on tapana käydä päivällä täällä. Kun työpaikka on lähellä, sovitan jopa työhän liittyvät tapaamiseni tänne. Iltaisin tämä on pubi, mutta kun nyt tässä päivällä istun, tämä on minulle kahvila.” Heikistä on kiva katsella ohi kulkevia ihmisiä. ”Tästä näkee koko kaupungin elämän. Tässä pystyy tarkkailemalla tekemään monia johtopäätöksiä. Miten ihmisten käyttäytyminen vaihtelee vuodenaikojen mukaan tai päivistä riip-‐ puen. Kaiken kaikkiaan miellyttävä paikka.” Minkä tyyppistä asiakaskunta täällä on? ”Varmaan kellonajoista riippuu. Illalla tämä on nuorisopaikka. Toki kaiken-‐ ikäiset illallakin tänne mahtuvat, ei tämä ole ikinä luokitellut ketään pois. Päivisin tämä on ihmisille, joilla on aikaa päivällä istua. Vanhimmat näyttävät olevan 80-‐90-‐vuotiaita. Joitakin parikymppisiä näkee mutta enemmän keski-‐ ikäisiä. Keski-‐ikä on päivällä korkeampi.” Mitä toivoisit että täällä olisi sellaista mitä ei nyt ole? 44 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ”Minä en kaipaa tässä paikassa mitään mitä täällä ei ole. Tämä on hyvin joh-‐ dettu, täällä on miellyttävä interiööri ja henkilökunta on niin äärettömän hy-‐ vin valikoitunutta.” Näkyykö koskaan sellaisia jotka ovat juoneet liikaa? ”Aika harvoin. No illoista en nyt enää niin tiedä, mutta kaiketi henkilökunnal-‐ la on valmius poistaa häiriköt aika pian. He käyttävät Securitasta ja viikon-‐ loppuisin on aina portsari ovella, ja henkilökuntakin osaa aika taitavasti hoi-‐ taa ihan neuvottelemalla hankalat tilanteet. En usko että täällä on juurikaan välikohtauksia.” Miten ravintolakulttuuri on muuttunut vuosien mittaan? Tilastojen mukaan alkoholinkäyttö ravintoloissa on vähentynyt ja arvellaan sen johtuvan muun muassa verotuksesta. ”Minulla on pitkä perspektiivi Turusta, jossa olen asunut koko ikäni. Ravinto-‐ lankäyttöön vaikuttavat suhdanteetkin aika tavalla.” ”Käsitykseni mukaan yksi muutos liittyy jo 90-‐luvun lamaan. Ravintolaoike-‐ uksia annettiin silloin hirveät määrät, ja niitä tuli niin paljon että eivät kaikki pystyneet elämään. Niitä karsiutui sitten pois. Toisaalta sen jälkeen tämä on kehittynyt mannermaiseen suuntaan, ihmiset ovat ruvenneet käyttämään maltillisemmin.” ”Väitetään että iltaisin pubit ovat nykyään tyhjillään etenkin arkipäivinä, ja kyllähän sen näkeekin”, Heikki sanoo. ”Viikonloppuna on vetoa moniin paik-‐ koihin niin ettei sisällekään pääse. Se on kai ihan yleiseurooppalaista.” Jos kapakka katoaa, yhteisöllisyys kärsii ”Olen ymmärtänyt että internet on tehnyt sen, että nuoriso, ne jotka ovat sen ikäisiä että tulevat hakemaan seuraa ja kumppania, vaikka petikaveria, he hoitavat sen nykyään internetissä. Se ei maksa mitään ja on hyvä vaihtoehto kapakkaan menolle. Opiskelijat ja työttömät, joilla ei kenties rahaa ole, ne hoitavat sosiaaliset asiansa netissä.” Heikistä se on sääli ja hän on siitä hyvin huolissaan. ”Kun face-‐to-‐face koh-‐ taaminen vähenee, siinä menee meidän kulttuurista iso osa. Kun meidän maa 45 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 ei muutenkaan oikein mahdollista sitä kohtaamista muuta kuin kesäaikana.” ”Kapakka on yksi elämännäyttämö ihmisille, ja sen takia olisi hyvä että näitä on”, Heikki arvelee. ”Paikka jonne ihmisiä kokoontuu, luo yhteisöllisyyttä. Täälläkin ketkä päivittäin käyvät, jos eivät tunne niin ainakin tietävät toisen-‐ sa ja vaihtavat muutamia ajatuksia. Jokainen voi itse säätää sen tason jolla yksityisyydestään antaa.” ”Onnellisten kapakka… tiedä kuinka onnellisia ihmiset nyt kapakasta johtuen ovat”, Heikki pohtii. ”Tiedän maita ja kaupunkeja, joissa on hyväksyttävää ja asiaan kuuluvaa, että lähdetään iltaisin ulos jopa perhekunnittain. Madrid on hyvä esimerkki siitä. Siellä on runsaasti kinkkubaareja, kinkku on siellä kan-‐ sallisruoka, ja muita joissa käyvät isät, äidit ja lapset, ja kullakin on siellä omaa tekemistä ja ihmiset kohtaavat perheittäin ja siellä heillä on sitä yhtei-‐ söllisyyttä.” ”Suomalainen politiikka toimii sitä yhteisöllisyyttä ja mukavuutta vastaan”, sanoo Heikki. ”Nytkin esitetään että keskiolut pois ruokakaupoista kokonaan ja alkoholivero ylös. En tiedä mikä siinä tavoitteena on, kulutuksen vähen-‐ täminen vai valtion verotulojen kohottaminen, mutta siinä ei oivalleta asian ydintä.” ”Ihminen on psyykkinen olento eikä teoreettinen rakennelma”, sanoo henki-‐ löstöammattilainen. ”Sen pitäisi olla tuottava ja tehdä töitä ja vastata asioista ja kasvattaa lapset ja kaikki. Sitten sen pitäisi olla raitis ja tupakoimaton ja urheilla, juosta pururatoja kaiket illat ja mennä uimahalliin uimaan allasta päästä päähän jotta pysyisi työkuntoisena ja tehokkaana mahdollisimman pitkään. Ja kuvitellaan että tämän kaiken jaksaa tehdä ilman mitään nautin-‐ toja, sanotaan niitä nyt vaikka paheiksi. Kyllä niitäkin tarvitaan, se kuuluu ihmisen elämään.” Kapakat ovat Heikin mielestä tärkeitä paitsi oluen ottamiseen myös ihmisten tapaamiseen. ”On tärkeää ottaa uusia kontakteja. Ihminen koko ajan vertaa itseään johonkin. Mittaa itseään työn kautta tai sekä työn kautta että ihmis-‐ suhteitten kautta, ja mitä monipuolisemmat ja laajemmat ne ovat, sitä pa-‐ rempi, koska silloin ihminen tunnistaa itsensä paremmin.” Koivisto ja nunna ”Kööpenhaminalla on maine vapaamielisenä ravintolakaupunkina”, Heikki 46 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 todistaa. ”Muistan kun Mauno Koivisto antoi haastattelua ja muisteli mennei-‐ tä ja puhui vähän normaalia enemmän Turun murretta. Hän kertoi kuinka hän oli työvoimahallinnon vaihtovirkailijana Kööpenhaminassa nuorena miehenä. Ravintoloita oli paljon ja Koivisto kertoi että juu kyl mää sitte hen-‐ gailinki siel aika paljo ja kerra mää meni sit semmosee baarii ja siel sit olutta join ja kattosin ku sisää tuli nunna. Sit se nosti toise jala siihe puomil ja otti yhen viskin ja otti vielä toisellekki jalal. Ja sit se sytytti paksun sikarin. Ja mää ajatteli et kyl ihmine voi ol kauhia monel tappa hurskas.” Katolinen hurskaus on tietenkin kaukana puritaanisesta luterilaisesta Suo-‐ mesta. Karoliina, 48, näyttelijä Karoliina on helsinkiläinen näyttelijätär. ”Kun menen ulos, en aina mene kapakkaan. Olin kymmenen vuotta aikuisiäs-‐ täni täysin raitis”, kertoo Karoliina. ”Kun rupesin taas pikkuhiljaa käyttämän alkoholia, se osaksi liittyi siihen että halusin olla ihmisten ilmoilla. Ja kapak-‐ ka on täällä pitkän talven aikana niitä paikkoja, joista tietää löytävänsä ihmi-‐ siä.” Karoliina ei ole viinin ystävä eikä väkevienkään. ”Olen oluen ystävä. Ja kyllä siihen liittyy seurustelu, mutta nautiskelen mielelläni yksinkin hyvä olutta.” ”Raittiuskausi johtui siitä, että nuorena kun oli jo hyvin töitä ja rahaa virtasi pankkiin, elämä oli railakasta ja riehakasta, ja tuli vain sellainen olo etten enää halua. Ei tarvinnut ponnistella, ei vain tehnyt mieli. Kerran jossain juh-‐ lissa yritin juoda lasin punaviiniä, mutta en saanut sitä juoduksi. Vapaa-‐ aikanakin oli seuraa joka ei juonut. Oli aidosti kiva ilman viinaa. Kun olin raskaana, iski oluen himo, olisiko ollut B-‐vitamiinin puutetta, ja join silloin alkoholitonta olutta.” Olutnautiskelua ihmisten ilmoilla Raittiina kautenakin Karoliina kävi silloin tällöin kapakoissa ja joi ykkösolut-‐ ta. Jopa alkoholitonta välillä. ”Vähitellen kypsyttyäni käännyin alkoholipitoi-‐ siin oluihin ja kun haluan maistella oluita joista pidän, menen paikkoihin 47 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 joista saa spesiaaleja pienpanimoiden oluita. Olen kiinnostunut laadusta, ja maistelen makuja.” ”Jos siis lähden ulos kapakkaan, se tapahtuu osaksi siksi että haluan maistel-‐ la oluita, ja menen paikkoihin joissa on vaihtoehtoja. Sellaisia on Helsingissä onneksi nykyään enemmän ja enemmän”, Karoliina sanoo. ”Suuressa määrin siihen liittyy se, että haluan mennä ihmisten ilmoille. Se on sosiaalista. Ja koska minulla on tietyssä mielessä hankala tämä julkkisasema, menen paikkoihin joihin voin mennä yksin ja sulautua joukkoon. Menen baa-‐ ritiskille, ja voin vaihtaa muutaman sanan jopa henkilökunnan kanssa. Joka paikassa ei ehdi eikä pysty. Ja sekin on kivaa”, Karoliina sanoo. ”Minulla on ollut yksi ja sama ravintola kantapaikkana, olen sulautunut sinne viimeiset 10 vuotta aika mukavasti.” Onko näyttelijäntyö aiheuttanut sen, että joskus tunkee seuraan ihmisiä vaikk-‐ ei haluaisi? ”Joo karkeasti ottaen voi sanoa noin, mutta näyttelijäntyö ei sinänsä aiheuta sitä vaan julkisuus”, Karoliina sanoo. ”Olen valinnut tietoisesti sen, etten ole niin paljon julkisuudessa, että saisin olla pikkuisen rauhassa. Kun haluaisin kokea itseni tavalliseksi ihmiseksi, haluaisin kokea kapakkaillankin niin, ettei vedetä esille roolihahmoja tai muistella minua jostakin mitä en itsekään jak-‐ sa muistaa. Haen anonymiteettia. Minulla on muutama kantapaikka, joissa on muita vielä kuuluisampia ihmisiä ja jään niiden varjoon, tai joissa olen niin tuttu naama ihan vain asiakkaana, että saan olla paremmin rauhassa.” ”Useinhan ihmisten lähestymiset ovat ihan positiivisia, mutta silti se rasit-‐ taa.” Karoliina esiintyi 90-‐luvulla Suomen katsotuimmissa TV-‐sarjoissa. Humalahakuinen kaamosmaa muuttuu hiljalleen Suomen sanotaan olevan örveltäjien maa, jossa viikolla ei oteta tippaakaan mutta viikonloppuna vedetään perseet. Onko se näin ja onko siinä tapahtu-‐ nut muutosta? ”Olen nähnyt tuota kyllä elämäni aikana. Olen nähnyt myös hyvin käyttäyty-‐ vien ihmisten seurustelujuomista. Mutta paljon on sitä, että nousuhumalan halutaan jatkuvan ja jatkuvan ja jatkuvan, eikä sitä rajaa haluta hyväksyä, et-‐ 48 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 tä tietyn pisteen jälkeen se ei enää ole kenestäkään kivaa”, sanoo Karoliina. ”Kun hakeutuu oikeanlaiseen kapakkaan, vaihtoehtoja todellakin on.” Karoliina näkee sen ilmastokysymyksenä. ”Kun täällä on niin pimeää, ihmiset tarvitsevat jotakin toista laitaa. En siis tarkoita moralisoida.” ”Mutta kyllähän se on ehdottomasti muuttunutkin”, Karoliina toteaa. ”Minun jälkeeni tuleva sukupolvi ei ryyppää enää sillä tavalla kuin me ryyppäsimme nuoruudessamme. Mutta nuorison juominen näyttää joka tapauksessa örvel-‐ tämiseltä kun ei niillä ole paikkoja missä olla, ja ne maleksivat kadulla.” ”Minua inhottaa jos itse tulen liian humalaan”, sanoo Karoliina. ”Raja pitää jokaisen itse oppia.” Luuletko, että Suomessa asenteet ovat muuttumassa, kun ainakin ennen oli sankariteko juoda itsensä oikein humalaan, etenkin nuorison piirissä? Viikon-‐ lopun jälkeen piti oikein koulussa kehua retostella, kuinka päissään olikaan ol-‐ tu. Etelämpänä saatetaan juoda alkoholia enemmän kuin Suomessa, mutta känniin tuleminen ei ole ylpeyden aihe. ”Minusta tuntuu että Suomessa asenteet ovat muuttumassa. Kun ennen oli sankariteko varsinkin nuorison piirissä juoda itsensä oikein humalaan niin nyt se ei enää ole niin ylpeyden aihe. Suomi on varmaan tuuttumassa pikku hiljaa eurooppalaisemmaksi.” "Minulla on italialainen tuttava, joka asuu naapurissa ja on ystävän kanssa naimisissa. Hän on kertonut siitä erosta, kun hän muutti Suomeen. Miten elämä muuttui verrattuna Napoliin. Napolissa mentiin ulos joka ilta, otettiin drinksu ja olut, vaihdettiin kapakkaa ja otettiin drinksu ja olut. Oli selvä että joka ilta lähdetään ja tehdään se. Sitä ei tehdä humalahakuisesti eikä tulla känniin, mutta se drinksu kuuluu ottaa.” ”Ilmasto tekee Italiassa sen, että voi kävellä seuraavaan baariin. Mutta Suo-‐ messa on kylmä ja pimeä. Sitä mennään kerran viikossa johonkin baariin ja pysytään siellä ja juodaan yhtä kyytiä pilkkuun saakka. Ei kukaan lähde enää sieltä ulos räntäsateeseen katselemaan ja vaihtamaan kapakkaa, koska mis-‐ sään ei kuitenkaan tapahdu mitään, paitsi näissä kapakankopperoissa. Ero on niin valtava, että tämä napolilainen ei Suomessa käy kapakoissa juuri ol-‐ lenkaan. Vaikka vaikuttaa siihen varmaan kielikin. Hän ei puhu suomea niin sujuvasti, että voisi sulautua joukkoon ja jutella.” 49 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Missäs niitä ihmisiä kohtaisi Kapakan kulttuurinen merkitys on Karoliinan mie-‐ lestä ”ihan mielettömän suuri, iso ja valtava. Missä muualla ihmiset kuitenkaan istuvat saman pöydän ääressä?” Ihmiset tulevat illan mittaan tai viikkojen ja vuosi-‐ en mittaan tutuiksi kantakuppiloissaan. ”En keksi missä muuallakaan ihmi-‐ set voivat tällä tavoin hakeutua toistensa seuraan. Ilman kapakkakulttuuria ihmiset olisivat paljon yksinäisempiä”, Karoliina sanoo. ”Jos kapakoita ei olisi, mitä sitten tulisi tilalle? Ei se ole sama juttu mennä jumppaamaan tai miekkailemaan tai pelata pingistä tai kutoa yhdessä – totta kai ne ovat hyviä tapoja viettää aikaa toisten kanssa. Se tyyppi ihmisiä joka kutoo seuroissa on jo olemassa omissa porukoissaan. Kapakka on sulatusuu-‐ ni jossa näidenkin asioiden harrastajat kohtaavat aivan muita ihmisiä.” Kapakassa tapaa erilaisia ihmisiä joilla on erilaiset taustat, jotka ovat eri puo-‐ lilta Suomea tai maailmaa, ja sattumalle on tilaa. Kapakkaan meno on myös seikkailu. ”Vaikka menen siihen kantapaikkaan jossa saan olla rauhassa, odo-‐ tan silti aina seikkailua ja että mitä tämä käynti tänään antaa. Yhtäkkiä voi ol-‐ la juttusilla hollantilaisen taiteilijan kanssa, tai jonkun joka on asunut ikänsä Hakaniemessä, ja kaikkea siltä väliltä.” ”Voi saada stimuloivaa jännitystä elämään turvallisessa kantapaikassa, jossa tietää mihin nurkkaan pääsee tarvittaessa piiloon. Saa mahdollisuuden ta-‐ junnan laajentamiseen. Suurin osa ihmisistä kuitenkin tulee sinne altistu-‐ maan toisille ihmisille”, Karoliina muistuttaa. ”Kun tuopin hinnalla voi ostaa 6 olutta kulmakaupasta, niin miksi menet os-‐ tamaan 5-‐6 euron tuopin ja maksat kuusinkertaisen hinnan, ellet mene sinne siksi että siellä on ne muut ihmiset. Ihminen on sosiaalinen eläin.” ”Baarissa helppo jutella, ja jos toinen osoittautuu tolloksi, on helppo vetäytyä siitä.” Kohtaamiset puhtaalta pöydältä ”Olen tutustunut sattumalta kapakassa moniin elämässäni merkittäviin ih-‐ 50 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 misiin, mutta en aviomiehiini kuitenkaan”, naurahtaa Karoliina. ”Baarissa helppo jutella, ja jos toinen osoittautuu tolloksi, on helppo vetäytyä siitä.” ”Baarissa kaksi ihmistä voi kohdata samalta viivalta, kun he eivät tunne toi-‐ siaan. Minä jään siitä aika lailla paitsi, koska moni kuvittelee tuntevansa mi-‐ nut nähtyään minut telkkarissa tai elokuvassa”, Karoliina harmittelee. ”Kai-‐ paan sitä että pääsisin siihen anonyymin kohtaamien samalle viivalle. Välillä koen että olen päässyt. Varsinkin kun olen tavannut ulkomaalaisia, kuten sen hollantilaisen taiteilijan pari viikkoa sitten, ja uruguaylaisen kemianopiskeli-‐ jan puoli vuotta sitten ja sillä tavalla.” ”Baarissa ihmiset jotka eivät tiedä toisistaan ennalta mitään, esimerkiksi työpaikkoja ja sosiaaliluokkia, ovat samanarvoisia”, Karoliina sanoo. ”Tie-‐ tenkin ihmiset viestivät pukeutumisellaan ja valikoivat kapakalla jonka valit-‐ sevat, mutta kuitenkin. Jonkin harrastuksen piirissä tulee helpommin esitel-‐ lyksi itsensä jonakin tiettynä tyyppinä, kun taas kapakkaan mennään taval-‐ laan riisuttuna kuin saunaan. Se alkoholi, muutama olut, sitten auttaa vapau-‐ tumaan turhasta ujoudesta ja estoista. Otat alkoholista stimulanssin ja pääset rauhaan siitä kenen elämää joudut siviilissä elämään. Kapakka tarjoaa toisen todellisuuden ja irtioton arjesta.” Millainen on hyvä kapakka ”Kaikki riippuu henkilökunnasta”, sanoo Karoliina. ”Sitten joku voi sanoa et-‐ tä on hyvä feng shui tai arkkitehtuuri, joka toimii. Mutta loppujen lopuksi ai-‐ nakin minun kaltaiselle ihmiselle henkilökunta ratkaisee ehdottomasti. Paitsi se, miten tulen kohdelluksi, myös se miten he asennoituvat itseensä.” Suomessa esiintyy Karoliinan mielestä paljon sellaista, ja tämä koskee enemmän kahviloita kuin kapakoita, että kun menee uuteen pikkupaikkaan, näkee heti että paikan pääosassa työntekijä, mutta siellä ei ole tilaa asiak-‐ kaalle. ”Olen sen verran vanhanaikainen asiakas ja kuluttaja, että haluan olla se paikan tärkein, että minulle pedataan mieluisa ympäristö.” ”Siihen tarvitaan henkilökunnan kyky olla tuomatta itseään esille. Kapakassa on lyhyt hetki se kun hakee sen tuopin, mutta kokonaisuus on henkilökun-‐ nan rakentama. DJ:nkin pitää lähteä muun henkilökunnan tavoin siitä, että asiakkaat ovat pääosassa. Jos DJ ei pysy taustalla vaan esimerkiksi pitää liian kovaa äänen voimakkuutta, asiakkaat eivät pysty kommunikoimaan. Osa on tullut kuuntelemaan musiikkia, mutta suurin osa tekee siellä sosiaalista 51 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 seikkailua. Kohtaamista.” Mikä sitten muuten on kiva kapakka? ”Ei liian iso. Ei sellainen, jossa tuntuu että on tullut vain juottolaan. Pitää olla jokin intiimiys. Ja akustiikka kunnos-‐ sa. Helsinginkadulla on yksi muuten kiva kapakka, jossa on hyviä oluita, mut-‐ ta siellä on hankala akustiikka, seinät kaikuvat niin että ihmisten naurukin kuulostaa kamalalta. Pitäisi oikein sanoa siellä että panisivat vaikka gobelii-‐ nin seinälle demppaamaan sitä kaikua.” ”Kerran lentokentällä Itävallassa istuttiin baariin, jossa soi musa ihan täysil-‐ lä”, Karoliina kertoo. ”Yritin baarimikolle sanoa, että eikö ääntä voisi vähän hiljentää. Silloin vieressä istunut maailmankansalainen valisti minua, että musa on tahallaan niin kovalla, etteivät ihmiset jäisi tähän istuskelemaan vaan tulisi seuraava asiakas, ostaisi, nielisi ja lähtisi.” Sellaisia paikkoja on, joissa tällä tavoin yritetään saada mahdollisimman no-‐ pea vaihtuvuus, mutta viihtymispaikat ovat erikseen. Lentokenttäbaari ei ole Karoliina määritelmän mukaan kapakka. Maailmalla mutkatonta, Suomessa häpeällistä Karoliinan ihanimmat baarikokemukset ovat Kuu-‐ basta. ”Se liittyy ilmastoon ja siihen miten sitä rommia kaadetaan. Ja sitten Itä-‐Euroopassa ja Ve-‐ näjällä, missä sulle heitetään se pieni rasvainen ka-‐ lalautanen, neljälle hengelle neljä pientä kalaa ja la-‐ sit ja pullo vodkaa. Pidän siitä mutkattomuudesta. Venäjällä on tietenkin se humalahakuisuus. Sitten he alkavat laulaa ja tanssia ripaskaa. Mutta eivät huuda toistensa suuhun.” ”Mutkattomuus minua ulkomailla viehättää. Suo-‐ messa vielä häpeillään, ja se johtaa rehvastelemiseen juomisella. Ja miksei maljoille voi laulaa niin kuin ruotsalaiset tekevät?” kysyy Karoliina. Häpeään on joskus oikeaakin syytä. ”Siinä vaiheessa kun ihminen lipsahtaa alkoholismin puolelle eikä ole kontrollia – inhoan tosin sanaa kontrolli, kos-‐ ka elämää ei voi kontrolloida – mutta alkoholi on ruvennut hallitsemaan ja vie, kyllä kai sen sisimmässään tietää ja häpeää, ja sitä häpeää joku peittää aggressiolla.” ”Mutkattomuus mi-‐ nua ulkomailla vie-‐ hättää. Suomessa vielä häpeillään, ja se johtaa rehvaste-‐ lemiseen juomisella. Ja miksei maljoille voi laulaa niin kuin ruotsalaiset teke-‐ vät?” kysyy Karolii-‐ na. 52 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Mutta sen lisäksi Suomessa on jonkinlainen yleishäpeä vaikkei olisi alkoho-‐ liongelmaa. ”Pitäisi olla niin hurskaita ja raittiita. Niinpä viikolla ollaan visus-‐ ti kotona television ääressä, eikä oteta lasillistakaan ruoan kanssa, mutta perjantaina lähdetään ulos ja vedetään hirveät lärvit. Ei se kunnollisuuspaine ja häpeä ehkä liity mitenkään alkoholiin sinänsä, mutta näkyy senkin kans-‐ sa.” Karoliina kannattaa kreikkalaista kohtuullisuuskäsitystä – ei mikään oli kiel-‐ lettyä mutta nauti kohtuullisesti. ”Ihminen on aina etsinyt stimulantteja, en-‐ kä lähtisi tuomitsemaan ja moralisoimaan, mutta kohtuus kaikessa.” Pekka, 50, helsinkiläinen hoitoalan ammattilainen Pekka on sitä mieltä, että ne jotka haluavat pelkästään juoda alkoholia, eivät kapakkaa tarvitse. ”Käyn kapakassa, koska nautin siitä ilmapiiristä”, perustelee Pekka. ”En käy missä kapakassa tahansa. Nuorempana tärkeä pointti oli se, paljonko maksaa oluttuoppi tai lasi viiniä. Nyt ympäristö on paljon tärkeämpi, kun ikää on tul-‐ lut. Menen mieluummin rauhallisempaan paikkaan. Jossa näkee ihmisiä.” ”Kapakka on minulle rentoutumispaikka. Monesti töiden jälkeen käyn, ohi-‐ mennen.” Pekan käyntien tiheys vaihtelee. ”Voi olla että käyn viitenä päivänä viikossa tai yhden kerran viikossa. Ihan mielen mukaan. Se ei ole mikään pakko.” Kapakkaan tullaan juomaan olut hinnalla, jolla voisi juoda viisi kotona. Pekan mielestä yksi syy tulla kapakkaan on, kun koti rupeaa ahdistamaan. ”En viih-‐ dy kotona äänettömänä, kapakassa tapaa ihmisiä ja on juttuseuraa.” ”Toinen aspekti on se, että kun menen kapakkaan, en mene pelkästään ka-‐ pakkaan vaan kiertelen siinä muutenkin ja ulkoilen ja menen sen matkan varrella kapakkaan”, kertoo Pekka. ”Jos juon olutta, saatan ottaa yhden tai viisi olutta sen mukaan millä tuulella olen. Mutta monesti otan lasin tai kaksi viiniä.” ”Merkillä ei ole väliä, mutta tykkään maistella. Kun löytyy uusia paikkoja, käyn tutustumassa uuteen paikkaan”, Pekka sanoo. ”Aina kun tulee uusia 53 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 juotavia, tutustun uusiin juotaviin.” Ajattelemaan tai seurustelemaan Riippuu tilanteesta, kuinka helppo on tutustua uusiin ihmisiin ja jutella. ”Jos olen töistä tulossa, haluan rentoutua ja istua rauhassa. Käyn läpi päivän asi-‐ oita, varsinkin jos on sattunut jotakin mitä täytyy pohtia. Silloin istun mielui-‐ ten yksin ja pohdin”, kertoo Pekka. ”Se on myös itseterapiaa ja itsetutkistelua. Saatan käydä vanhempia asioita läpi ja analysoida, missä tein virheen tai mitä olisi voinut tehdä toisella taval-‐ la jossakin tilanteessa. Varsinkin jos on loukannut jotakin ihmistä ja tajuaa sen vasta myöhemmin.” Joskus Pekka keskustelee asioista myös baarimikon kanssa. ”Siitähän on väännetty vitsiä jos jonkinmoista, mutta kyllä baarimikko voi olla myös oma terapeutti. Jos on sopiva paikka, baarihenkilökunnan kanssa voi ystävystyä-‐ kin.” ”Jos taas lähden illemmalla kapakkaan, niin eihän siinä muuta kuin mennään pöytään istumaan ja aletaan seurustella.” Miljöö ja kelloaika vaikuttavat sosiaalisuuden luonteeseen. ”Illalla on tiettyjä paikkoja jotka ovat niin sanottuja iskupaikkoja. Kuten esimerkiksi Mummo-‐ tunneli Helsingin keskustassa. Jos on liikkeellä myöhemmin illalla, heti kuvi-‐ tellaan että on iskemässä jotakin. Jos samassa paikassa on päiväsaikaan, se on eri asia”, Pekka luonnehtii. ”Käyn kapakoissa Kalliossa mutta myös eteläisissä kaupunginosissa. Länsi-‐ Helsinki ja Lauttasaari on vähän tuntematonta, mutta muualla olen kyllä pyörinyt. Kalliossa kuitenkin olen enimmäkseen. Pidän ilmapiiristä täällä. Täällä on rentoa. Ihmisiä on laidasta laitaan. Minulla ei ole koskaan ollut mi-‐ tään ongelmia täällä, ei tappeluita eikä muuta vastaavaa.” Pekka käy mieluiten paikoissa joissa ei ole portsaria. ”Tulen vain sisälle, juon yhden kaks, lähden pois, vaihdan paikkaa. Ja täällä on paljon paikkoja, joissa uusia makuja pääsee maistelemaan. Ja toisekseen hinnat ovat täällä ihan eri luokkaa kuin keskustassa.” ”Jos haluaa illalla lähteä tanssimaan, silloin se on keskustaan.” 54 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Kapakkakulttuuri on monipuolistunut huikeasti ”Kapakkamiljöö tärkeä osa sitä elämystä että pääsee ihmisten ilmoille. Kapakka on monen ihmisen olohuo-‐ ne. Sitä varten se on sisus-‐ tettukin niin kuin olohuo-‐ ne”, Pekka huomauttaa. ”Siitä on 36 vuotta kun olen käynyt kapa-‐ kassa ensimmäisen kerran (1977)”, Pekka muistelee. ”Onhan tämä muuttunut siitä ajasta. Ei tarvitse enää panna pyhäpukua päälle kun lähtee jonnekin. Rentous on hyvä asia. Kun junassa ennen meni ravintolavaunuun, sai ostaa kaksi pulloa olutta sillä ehdolla että osti ruokaa. Moni jätti leivät siihen ja vei vain pullot mukanaan. Ruokapakon poistaminen oli realismia.” ”Kravattipakko on poissa, mutta ei nyt sentään kalsarit jalassa vieläkään sovi tulla. Siirtymäkaudessa oli omat ongelmansa kuten niissä aina on, mutta ne menevät ohi.” ”Siihen aikaan oli ravintoloita tai sitten keskiolutkuppiloita. Nyt on kaikkea siltä väliltä ja on etnistä ja kaikkea mahdollista. Tarjonta on monipuolistunut valtavasti.” ”En osaa sanoa, olemmeko nyt tavoiltamme sivistyneempiä tai eurooppalai-‐ sempia”, Pekka miettii. ”Sanotaan että sivistymätön ja sivistynyt ihminen syövät molemmat haarukalla ja veitsellä. Mutta sivistynyt ihminen tietää miksi. Sitä kannattaa pohtia seuraavan kerran oluen ääressä, että onko sivis-‐ tynyt vai sivistymätön. Mutta tietohan on lisääntynyt aivan tavattomasti. Ja median ansioista uudet ideat ovat vanhoja viiden minuutin päästä.” ”Palaan aikaisempaan: Ympäristö vaikuttaa minuun kapakassa enemmän kuin hintataso. Kaikki ideat miljöön parantamiseksi tulevat maailmalta. Niitä on käytetty joka paikassa. Perin harvinaista on, että täällä Suomessa Euroo-‐ pan laitamilla kehitettäisiin uutuus joka leviäisi Eurooppaan.” ”Kyllä Suomen kapakkakulttuuri on kansainvälistynyt, monipuolistunut ja muuttunut valtavasti. Ja se on hyvä juttu.” Olohuone Ennen vanhaan Suomessa oltiin sillä tavalla puritaaneja, että jos joku viikolla otti viinilasin lounaalla, sitä paheksuttiin, mutta sitten viikonloppuna otettiin 55 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 kaatokännit ja sillä kerskuttiin. ”Onhan se muuttunut”, Pekka toteaa. ”60-‐ luvulla oli ´viideltä saunaan ja kuudelta putkaan´ ja Irwin Goodmanilla oli muitakin lauluja aiheesta. Mutta se lähti jo 80-‐luvulla muuttumaan ja tasaan-‐ tumaan.” ”Lisäksi on vuorotyötä tekeviä, joilla on töitä viikonloppuna ja vapaata arke-‐ na. Täytyy olla tarjontaa heillekin. Niinpä ravintolat hakivat isoissa taajamis-‐ sa lupaa pitää myöhempään auki arkisinkin. 90-‐luvulla lupia alkoi saada.” ”Ja asiakkaita kyllä riittää joka päivälle”, todistaa Pekka. ”Ne jotka haluavat pelkästään juoda, ovat asia erikseen. Siihen ei kapakkaa tarvita. Heille on al-‐ koholi se tärkein.” ”Kapakkamiljöö tärkeä osa sitä elämystä että pääsee ihmisten ilmoille. Ka-‐ pakka on monen ihmisen olohuone. Sitä varten se on sisustettukin niin kuin olohuone”, Pekka huomauttaa. ”Mannerheimintiellä on Fellows-‐niminen baari vähän oopperasta pohjoi-‐ seen. Upottavat nojatuolit ja isot televisiot, joista katsottiin urheilua aikoi-‐ naan. Kyllähän se on olohuone.” Saako kapakasta sitten ystäviä? Se on filosofinen kysymys. ”Ehkä jonkin ver-‐ ran – mutta mitä tarkoittaa ystävyys? Se pitää määritellä ensin. Ystävyyssuh-‐ teita luodaan paljon nuoruudessa, ja ne säilyvät pitkään, mutta voiko viisi-‐ kymppisenä saada ystäviä? Kapakasta? Tai ylipäänsä? On se mahdollista mutta harvinaisempaa. Ja meikäläinenkin on muuttanut elämän aikana niin tuhottoman monta kertaa. Olen asunut siellä sun täällä enkä ole syntyjäni helsinkiläinen, vaikka olenkin jo asunut täällä kohta 30 vuotta. Mutta kyllä niitä ystäviä on aikuisiällä tullut, ja nuoruudesta ei ole oikeastaan ketään jäl-‐ jellä. Kouluajoilta meinaan.” ”Tällaisia lähes-‐ystävyyssuhteita kapakoista löytyy moniakin, ja osa on baa-‐ rimikkojakin. Minulla ei ole yhtä vakiopaikkaa, vaan muutama vakiopaikka. Siinä kyllä oppii tuntemaan ne ihmiset, joita siellä käy säännöllisesti.” Sääntelyn kiristämisessä ei ole järkeä Pekka on seurannut alkoholipoliittista keskustelua vuosikymmeniä ja suh-‐ tautuu siihen sarkastisesti. ”Joku on taas ehdottanut, että viina pitäisi panna kortille. Että kieltolakiaika takaisin. Olisihan se hieno systeemi, pannaan vii-‐ 56 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 na kortille. Mutta seurataanpa kuinka moni täysraitis rupeaa ostamaan sitä viinaa kun se on kortilla. Ja myy eteenpäin. Niin ennen tehtiin. Mutta onhan se hyvä että ihminen välittää…” ”Jos kaljaa laimennetaan, miten tuontituotteet laimennetaan?” pohtii Pekka. ”Kannattaisi ottaa yhteyttä vaikka Prahaan että mitä tykkää oluentuottajat. Ei se toimi. Ja ykkösoluttahan on jo olemassa. Se on hyvä janojuoma.” ”Tilanne on nyt ihan hyvä. Myös viinin osalta, jota jotkut haluavat maito-‐ kauppoihin”, Pekka sanoo. ”Minä menen mieluummin ostamaan viinin Alkos-‐ ta jossa on asiantuntijat. Jos viiniä ostaa, kannattaa ostaa Arkadian Alkosta jossa on suuri valikoima ja hyvä neuvonta, mieluummin kuin maitokaupasta. Jos viini tulee ruokakauppoihin, ei niissä panosteta siihen. Se on niin laaja alue.” ”Se jolle juominen, alkoholi, on tärkeintä, juo joka tapauksessa. Ei se säänte-‐ lyllä muutu”, Pekka sanoo. ”Meillä holhotaan ja sitten valitetaan, että yhteis-‐ kunta ei tee sitä ja tekee tätä. Itsehän me olemme se yhteiskunta, mutta siitä puhutaan kuin se olisi jokin erillinen ulkopuolinen olento. Koska me itse olemme yhteiskunta, jokaisen pitää itse ottaa vastuuta asioistaan, myös al-‐ koholin suhteen. Alkoholipolitiikassa on liikaa holhoavaa meininkiä.” Ann, 32, Suomessa asuva ranskalainen Ann on ranskatar, joka on asunut kolme vuotta Suomessa ja työskentelee opettaja-‐ na. Ennen sitä hän oli vieraillut maassa pari kertaa. ”Ranskassa ihmiset menevät baariin seu-‐ rustelemaan keskenään ja pitämään hauskaa”, kertoo Ann. ”Niinpä se mitä juomme eroaa suomalaisesta, ja miten juomme eroaa myös. Emme yleensä juo itseämme yhtä juovuksiin kuin suomalaiset, ja luulen että juomme niin kuin syömme – nauttiaksemme mausta. Niinpä meillä on erilaisia viinejä ja paljon olutlaatuja.” ”Emme juo halvinta tai vahvinta alkoholia. Juomme mieluummin laatua kuin määrää.” ”Ranskassa voidaan ottaa lasi tai pari joka päivä. Sillä tavalla kertyy varmaan kokonaiskulutusta enem-‐ män kuin Suomessa. Jos joku tulee käymään, oli mi-‐ kä päivä tahansa, avataan pullo viiniä, ja jos koolla on kolme tai neljä, se on pari lasia henkeä kohti, ei se ole paljon.” 57 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Mutta juotteko useammin ja tiheämmin alkoholia kuin suomalaiset? Suomes-‐ sahan on tapana, että arkipäivinä ei oteta mitään esimerkiksi ruoan kanssa, mutta viikonloppuna juodaan paljon. ”Ranskassa voidaan ottaa lasi tai pari joka päivä. Sillä tavalla kertyy varmaan kokonaiskulutusta enemmän kuin Suomessa. Jos joku tulee käymään, oli mi-‐ kä päivä tahansa, avataan pullo viiniä, ja jos koolla on kolme tai neljä, se on pari lasia henkeä kohti, ei se ole paljon.” Miten kuvailisitte suomalaista alkoholikulttuuria? Miten koit sen kun teit en-‐ simmäisiä havaintoja? ”Tiesin tullessani, että suomalaisilla on taipumus yrittää viikonloppuna huuhdella edellinen viikko pois, unohtaa ketä ovat ja etsiä jotenkin rajojaan. Ja niin minä sen näin. Mutta nykyään näen sen eri tavalla”, Ann sanoo. ”Olen huomannut, että täälläkin se on myös tapa seurustella sosiaalisesti. Suo-‐ malaisilla vain on erilainen tapa olla sosi-‐ aalisia kuin ranskalaisilla. Mutta alussa se tuntui pelottavalta, kun näin näitä ihmisiä jotka eivät paljon kommunikoi vaan juo-‐ vat itsekseen kunnes eivät edes pysty pu-‐ humaan eivätkä kävelemään.” Alkoholin käyttöön liittyvä sosiaalinen normisto on erilainen. ”Ranskassa katsotaan ihminen juopoksi vähemmällä kertajuomisella kuin Suomessa. Meillä sovelias alkoholin määrä kerrallaan on selvästi pienempi kuin Suomessa”, Ann sanoo. ”Meillä katsotaan, että sellainen joka ei humalai-‐ suuttaan pysty puhumaan selvästi ja järkevästi vaan sammaltaa, on juonut liikaa. Te suomalaiset taas katsotte jonkun juoneen liikaa vasta sitten kun hän ei pysy enää edes pystyssä eikä kotiinsa löydä. Sellainen päihtyminen on Ranskassa harvinaista.” ”Ranskassa ei ole sosiaalisesti hyväksyttävää olla toimintakyvyttömässä kännissä kadulla. En väitä että se suoranaisesti hyväksytään Suomessa, mut-‐ ta sitä tapahtuu ja ihmiset eivät puutu siihen.” Ranskassa tietenkin juop-‐ pous ja alkoholismi ovat ongelmia, mutta kohtuu-‐ käyttöön ei liity mitään kielteistä. Kaikki tekevät sitä. Ei siellä ole kauhistus nähdä aikaihmisen ottavan lasin viiniä lasten nähden. Sehän on normaali aikaih-‐ misten juoma.” 58 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Juomatavat ovat Suomessa muuttuneet sinä aikana mistä Annilla on havain-‐ toja. Ann näkee eroja sukupolvien välillä ja samoin yhteiskuntaluokkien vä-‐ lillä ja eri kaupunginosien välillä. ”On alueita, joissa näkee toimettomien ihmisten kittaavan olutta kaiken päi-‐ vää. Joillekin vapaa-‐aika tarkoittaa kaljaa päivät pitkät. Keskustassa ja tren-‐ dikkäillä alueilla näkee nuorempia ihmisiä, jotka juovat viiniä tai cocktaileja. Toisilla alueilla juodaan olutta, toisilla viiniä.” Baarit ja bistrot ovat Ranskassa synnittömiä kohtaamispaikkoja Gelierin mielestä baariin pistäytyminen on luontevaa normaalielämää. ”Ne ovat erittäin tärkeitä. Ja rennommalla tavalla kuin Suomessa. Ranskassa on baareja joka paikassa, eikä niihin liity kielteisiä mielikuvia sillä tavalla kuin niillä on täällä.” ”Minä esimerkiksi olen Suomessa opettajana, ja menemme toisinaan kollego-‐ jen kanssa töiden jälkeen paikalliseen baariin koulun vieressä. Ja vieraat ih-‐ miset oikein päivittelevät, että mitä jos oppilaat näkevät! Eihän se olisi Rans-‐ kassa mikään juttu. Siellä lähdetään siitä, että totta kai aikaihmiset nauttivat alkoholijuomia. Ja he ovat vastuullisia. Siinä ei ole ongelmaa. Täällä taas on häpeä nauttia alkoholia. Sitä juodaan mutta hävetään.” Haastatteluissamme on ilmennyt, että ihmiset juovat, joskus paljonkin, mutta toisaalta häpeävät juoda pientäkin annosta. ”Kyllä koska kaikesta alkoholinkäytöstä on kielteinen mielikuva. Ranskassa tietenkin juoppous ja alkoholismi ovat ongelmia, mutta kohtuukäyttöön ei liity mitään kielteistä. Kaikki tekevät sitä. Ei siellä ole kauhistus nähdä ai-‐ kaihmisen ottavan lasin viiniä lasten nähden. Sehän on normaali aikaihmis-‐ ten juoma.” Missä iässä alkoholin nauttiminen Ranskassa alkaa? ”Perheissä joissa nautitaan viiniä aterialla, lapset saavat maistaa viiniä var-‐ haisteininä. Siis maistaa”, tähdentää Ann. ”Lasillisen he saavat juoda van-‐ hempiensa kanssa kun ovat 15. Siitä alkaen he saavat vanhempiensa luvalla ja valvonnassa nauttia viiniä. Kodin ulkopuolinen alkoholin ikäraja on 16 vuotta. Siis viinin. Väkevän viinan ikäraja on 18 Pariisissa.” 59 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Suomi ja Ruotsi ovat melko samanlaisia tiukkuudessaan, ikärajat 18 ja 21 vuotta ja periaatteessa on rikos antaa maistaa mitään ennen sitä, mutta jo Tanskassa on paljon vapaampaa. Ja näyttää siltä, että pahimmat viinaongel-‐ mat ovat pohjoisessa kuten Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä, Kanadassa ja Alaskassa. Syitä on etsitty pimeistä talvista, valoisista kesäöistä ja sääntely-‐ mentaliteetista, geeneistäkin. Ratkaisuksi tarjotaan aina lisää sääntelyä ja hinnankorotuksia. Tästä huolimatta asenne alkoholiin on monivivahteinen ja muutoksen tilas-‐ sa. ”Kysymyshän on kulttuurisista sukupolvista. Jos ajattelee 60-‐vuotiaita ihmi-‐ siä maaseudulla, eihän heillä ole viinikulttuuria. Jos he juovat, se on olutta tai vodkaa. Viini ei vain kuulu heidän kulttuuriinsa ja Suomi on muutenkin ollut melko eristyksissä muusta maailmasta ja avautunut vasta 20 viime vuoden aikana”, Ann tietää. ”Ne jotka ovat nyt 20 ja ovat oppineet juomaan viiniä alusta lähtien, juovat sitä sitten vanhanakin.” Annin havaintojen mukaan vanhemmat ja heikommin koulutetut juovat enemmän ja rumemmin, sivistyneemmin taas nuoret ja hyvin koulutetut ku-‐ ten yliopiston opiskelijat. ”Näkeehän sitä nuoriakin humalassa, mutta ei niin paljon kuin vanhempia. Kyllä kai se indikoi kehitystä.” Julkiset olohuoneet New Yorkissa sanotaan, että baarit ovat julkisia olohuoneita. Ihmisillä on yleensä ahtaat asunnot, joten tuttuja tavataan mieluummin ulkona, kun ko-‐ tiin ei mahdu. ”Niin se on Pariisissakin”, sanoo Ann. ”Suurissa kaupungeissa ei ole paljon omaa tilaa. Se näkyy erityisesti kesällä. Ihmiset menevät puistoon piknikille ja juovat viininsä siellä, koska se tulee halvemmaksi kuin baarissa ja on hel-‐ pompaa ja vapaampaa. Baari ja puisto ovat olohuoneita. Koti on sitten yksi-‐ tyisyyttä varten.” 60 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Pariisissa keskitytään nautintoon, Suomessa mietitään euroja per senttilitra Baarikäyttäytymisen psykologia on Suomessa täysin erilaista kuin Ranskassa alkoholipoliittisten säännösten ja hintatason takia. ”Ainakin käyttäydyn itse eri tavalla Helsingissä kuin Ranskassa. Juon mo-‐ lemmissa viiniä, mutta kun viini on täällä niin paljon kalliimpaa ja tarjoillaan 12, 16 tai 24 cl, niin 12 on liian kallista per senttilitra ja juomalla 24 cl tunti-‐ sin itseni juopoksi, otan sitten 16. Sen sijaan Pariisissa virallinen mitta on 8 cl, mutta eihän sitä mitata eikä ole kamalaa jos lorahtaa pari senttiä liikaa, ei se merkitse mitään. Ja lasillinen on paljon halvempi. Ranskassa voi ottaa vii-‐ niä niin, ettei tarvitse ajatella paljonko sitä on ja mitä se maksaa.” Senteillä ja euroilla nyysääminen suomalaiseen tapaan ei taida jättää paljon sijaa nautinnolle. Ehkä se on suomalaisen alkoholipolitiikan tarkoituskin, ai-‐ nakin asenneilmasto edellyttää sitä. Siltä pohjalta ei ehkä ole ihme, jos moni ajattelee että eihän alkoholia makunautinnon takia oteta vaan että tultaisiin känniin. Kohtuullinen nautinto on rajoituksilla, valvonnalla ja verotuksella saatu ehkäistyksi. Tuhojuomista ei. ”Ranskassa me käytämme enemmän aikaa sen miettimiseen mitä viiniä ot-‐ taisimme, kuin sen mitä se maksaa per senttilitra ja montako senttilitraa nyt ottaisi. Keskitymme laatuun tai ainakin makuun määrän ja hinnan sijasta”, Ann todistaa. ”Suomessa on yleensä valittavissa kahdesta, valkoviini tai punaviini, ja sitten otan jommankumman, sitä mitä talossa annetaan. Ranskassa olisi viittä punkkua ja viittä valkkaria ja voisin harkita että mitäs tänään tekisi mieli.” ”En siis ajattele samoja asioita Helsingissä ja Pariisissa.” Kun asutte täällä, ettekö kaipaa tässä suhteessa Ranskaa? ”No kyllä ehdottomasti. Kaipaan joka kerta kun menen baariin. Onhan Hel-‐ singissä toki baareja, joissa on panostettu valikoimaan. Mutta ei sitä viitsisi maksaa kymmentä euroa yhdestä viinilasillisesta! Ranskassa se lasillinen on 2-‐3 euroa”, Ann sanoo. Kympillä saa pullon, kaupassa se pullo olisi 2-‐3 euroa. ”Ja sitten ne baarit joissa yleensä käyn kavereiden kanssa, myyvät lähinnä olutta ja siideriä ja shotteja ja sitten on paria viiniä, ja se on silti yleensä 61 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 kympin, vaikka ei ole edes mistä valita.” ”Olut maksaa Pariisissa suunnilleen sen minkä halvimmat annokset täällä. Ja perusannos jonka saa kun pyytää oluen on puoli pinttiä (n 28 cl), joten pitää tehdä tietoinen päätös ottaa kokonainen pintti”, muistuttaa Ann. Väkevien peruspaukku on puolitoista senttiä. Kun komisario Maigret otti neljä luumu-‐ viinaa (työaikana) miettiessään juttua, se vastaa siis puoltatoista nykysuo-‐ malaista normaaliannosta. Suomalaislukijat tietenkin luulevat että Maigret ryyppää. Tanskanmaalla ei häpeillä elämän iloja Baarimestari Jan Wiborg, Café Blågårdsgaden Apotek, Kööpenhamina Kesäterassilla on pappoja, norjalaisia turisteja ja päiväviinin juojia. Kööpen-‐ haminan Nørrebron tunnelma on laiskan letkeä. Helle hemmottelee ja kut-‐ suu janoisia terassipysähdykselle. Iloinen pu-‐ Alkoholi yhdistää heensorina, piipun tuoksu ja viereisellä leikkipai-‐ tanskalaisia. Ei ole kalla juoksevien lasten äänet värittävät tunnel-‐ juhlaa, missä ei juo-‐ taisi – kohtuudella. maa. Syntymäpäivillä kilistellään shamp-‐ Vanhan, demarikapaksi kutsutun, Café Blågårds-‐ panjalaseja, häissä gaden Apotek’n puisistä pöydistä näkee, että niil-‐ tarjoillaan viiniä ja lä on notkunut vuosien mittaan useita asiakkaita. hautajaisissa olutta. Joku on jopa kaivertanut nimensä pöydänpintaan – Mattias was here. Sisällä baaritiskin takana ahertaa Jan Wiborg ja vääntää hanaolutta isoon tuoppiin. Hiki puskee miehellä pintaan ja hymy on herkäs-‐ sä. Kiirettä on pidellyt jo kaksi viikkoa. Aurinkoinen sää houkuttelee turistit py-‐ sähtymään kesken päivää olutpaussille paikallisten vakioasiakkaiden lisäksi. Aaamupalan kyytipojaksi napataan Gammel Dansk’ia ja päivällä juodaan olutta. Lounaan kera tai ilman. Illan asiakaskunta vaihtelee ohjelmatarjon-‐ nan mukaan. Apotekissa voi piipahtaa kuuntelemassa jazzia kaksi kertaa vii-‐ kossa, jolloin myös viinin kysyntä on huipussaan. Apotek on kuitenkin perin-‐ teinen olutkuppila, jonne piipahdetaan yhdelle tai kahdelle bisselle töiden jälkeen. Alueen isät hipsivät usein myös yömyssylle lasten siirryttyä unten-‐ maille. Viikonloppuisin on enemmän väkeä kauempaakin, ja joskus vähän 62 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 pientä rähinääkin puheenaiheiden muuttuessa poliittisiksi. "Meille tullaan viihtymään ja tapaamaan ystäviä", kuvailee Wiborg baarin arkea. Apotek on todellakin entinen apteekki, joka avasi ovensa nörrebrolaisille jo 1877 yrttilääkeapteekkina. Vuodesta 1971 alkaen Apotek on toiminut alueen asukkaiden kohtaamispisteenä, ja parhaimmillaan baarin olutlistalla komeili 165 eri panimon tuotetta. Pienehkön maahanmuuttaja-‐alueella sijaitsevan kuppilan naapureina elävät rawfood ravintolat, etniset ruokapaikat ja tans-‐ kalaiset olutkuppilat sulassa sovussa keskenään. Kaikissa tarjoillaan alkoho-‐ lia. Asiakkaat saattavat piipahtaa illan mittaan useassa eri paikassa syömässä ja juomassa – tai vain nappamassa yhden lasillisen. Apotekiin tullaan oluelle. Kahvin ja virvoitusjuomien kysyntä on vähäistä. Kaikki juovat. Viikingit joivat, duunarit joivat mäyräkoiransa päivän mittaan vielä 90-‐luvulla. Samoista aineksista nykyasiakkaatkin ovat. Tosin he eivät enää tappele. Tanskalaiset "hyggaavat" alkoholin kanssa. Tanskassa kaiken pitää olla ”hygglig”, ehtoisaa ja mukavaa. "Totta kai humalahakuista juomista näkee päivittäin, mutta hyvin harvoin ketään heitetään ulos, enkä muista olisiko ilta koskaan päättynyt poliisin noutopalveluun. Olut virtaa ja vitsit siinä sivussa. Naapuritalojen asukkaille baarimme on takapihan keidas ja kauempaa tuleville leppoisa kohtaamis-‐ paikka ennen tai jälkeen elokuvien, tai kotimatkan viimeinen etappi. Palvelu meillä on niin hyvää, että samat kasvot pilkistävät useita kertoja kuukaudes-‐ sa kassajonossa”, Wiborg naureskelee ja kantaa olutta terassille. Alkoholi yhdistää tanskalaisia. Ei ole juhlaa, missä ei juotaisi – kohtuudella. Syntymäpäivillä kilistellään shamppanjalaseja, häissä tarjoillaan viiniä ja hautajaisissa olutta. Juomatta saa olla sairaana, raskaana ja auton kanssa. Ravintoloihin hakeudutaan töiden jälkeen kollegojen kanssa, viikonloppu-‐ brunssille ja treffeille. Mukavaa leppoisaa yhdessäoloa ja kuulumisten vaih-‐ tamista. Rähinöitsijät ja ongelmakäyttäjät hakeutuvat usein saman kulma-‐ kunnan pieniin savuisiin pubeihin katsomaan jalkapalloa ja juomaan voiton tai tappion maljoja. ”Olen ollut alalla nyt 25 vuotta ja jatkan eläkeikään saakka”, kertoo Wiborg. ”Viihdyn työssäni. Olen osa kanta-‐asiakkaiden sosiaalista verkostoa ja monet nuoret istahtavat tänne kertomaan unelmistaan ja suruistaan. Silloin pysäh-‐ dyn ja kuuntelen. Joskus elämä saattaa olla tuosta pienestä hetkestä kiinni. Tunnen monet asiakkaat nimeltä, ja joskus skoolaan yhdessä heidän kans-‐ saan. Tosin meillä ei töissä yleensä saa juoda. Kapakkakulttuurimme on pa-‐ 63 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 rannettu kopio brittien ja irkkujen ´mennään töiden jälkeen kahdelle kaljalle´ -‐ kulttuuria – ja sitten kiltisti kotiin. Tosin kesä tekee poikkeuksen. Lämpiminä iltoina naapurin Lars Ole saattaa ottaa kahden kal-‐ jan sijaan kolme, mutta istuu myös pidem-‐ pään turisemassa ystäviensä kanssa.” ”Nuorisolla on aina ollut lyhyt humalahakuinen kokeiluvaihe, joka äkkiä muuttuu harkitummaksi aikuismaiseksi alkoholin-‐ käytöksi. Tulojen lisään-‐ tyessä siirrytään kalliim-‐ piin oluisiin ja viiniravin-‐ toloissa testaillaan uu-‐ tuuksia. Wiborgin mielestä juomakulttuuri ei ole muuttunut 25 vuodessa. ”Nuorisolla on aina ollut lyhyt humalahakuinen kokeiluvaihe, joka äkkiä muuttuu harkitummak-‐ si aikuismaiseksi alkoholinkäytöksi. Tulojen lisääntyessä siirrytään kalliim-‐ piin oluisiin ja viiniravintoloissa testaillaan uutuuksia. Saksasta meille on tul-‐ lut sunnuntain shamppanjabrunssi, joka venyy pitkälle iltapäivään. Naiset ovat juoneet myöskin aina, tosin nyt vaikuttaa siltä, että nuoret naiset nap-‐ pailevat enemmän kuin 20 vuotta sitten.” ”Sanoisin, että alkoholi on osa arkea ja juhlaa. Aina on hyvä syy toivottaa hy-‐ vää elämää ja terveyttä sekä hymyillä naapurinpöydän asiakkaillekin”, Wi-‐ borg kiteyttää juomisen merkitystä tanskalaisille. Lise ja Søren “Se oli siinä. Tiesin heti, että Lise on mun nainen”, hehkuttaa Søren Helleman ja katsoo hellästi vaimoaan. Jyllannista pääkaupunkiin 25 vuotta sitten muuttanut Søren ja paljasjalkainen kööpenhaminalainen Lisa Hansen tapasi-‐ vat toisensa speeddating-‐kapakkakierroksella reilu vuosi sitten. Vihkisor-‐ mukset vaihdettiin maistraatissa kesäkuussa, ja sen jälkeen rakkautta juhlit-‐ tiin samaisessa ravintolassa, missä he tapasivat ensimmäisen kerran. ”Ihan pienet vaatimattomat shamppanjahäät vain, toista kertaa kun asialla ollaan”, Lise selittää ja kohottaa viinilasiaan keskiviikkoillan ja haastattelun kunniaksi. ”Olemme molemmat valtion virkamiehiä. Keskituloisia siis. Asumme 600 metrin päässä tästä kantakuppilastamme suuressa asumisoikeusasunnossa ja lapset ovat jo lentäneet pois pesästä. Olemme kumpikin aina käyneet pal-‐ jon ulkona sekä tanssimassa että tapaamassa tuttavia lasillisen ääressä.” ”Syömme illallista usein yhdessä ystäviemme kanssa jossakin mukavassa ra-‐ 64 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 vintolassa ja ruoan kanssa juomme lasin tai kaksi viiniä. Ravintoloissa viini on aika kallista, eli sitä tarjoamme koti-‐illallisilla reilummin. Loppuillaksi ek-‐ symme usein kantakuppilaamme muutamalle lasilliselle, ja varsinkin mu-‐ siikki-‐iltoina viihdymme yömyöhään", pariskunta selittää melkein yhteen ääneen. ”Alkoholi on osa meidän perheen arkipäivää. Urheilemme molemmat eli emme toki nauti litramääriä alkoholia viikoittain, mutta ruoanlaiton yhtey-‐ dessä tulee juotua silloin tällöin lasillinen, ja herkuttelemme joskus hintavil-‐ lakin viineillä. Hyvä laatuolut maistuu aina, mutta viimeksi taisin olla huma-‐ lassa joskus 23-‐vuotiaana”, kuvailee Søren perheen alkoholinkäyttöä. ”Tässä kotikulman baarissa tapaamme naapureita ja joskus sitä tutustuu uu-‐ siinkin ihmisiin. Kuten vaimooni! Speeddating-‐ravintolailta oli hauska ja on-‐ nistunut kokemus ujolle miehelle”, Søren naurahtaa ja kertoo kuinka ystävät olivat yllyttäneet hänet naisjahtiin. "Löysin Lisan ja join kaksi olutta illan ai-‐ kana. Tuon laskun säilytän aina. Päivätty 03.05.2012.” ”Tilastojen mukaanhan ainakin tanskalaisnuorilla on Euroopan ennätys al-‐ koholinkulutuksessa, mutta mielestäni humalahakuista alkoholinkäyttöä ei ravintoloissa kyllä pahemmin näy, ainakaan niissä, missä me liikumme”, Lise pohtii. Minusta on mukava tavata ystävättäriäni viinituvissa, syödä iltapalak-‐ si juustoja ja jakaa viikon kokemuksia. Kenenkään ei tarvitse laittaa ruokaa eikä kotia tarvitse siivota. Helppo ratkaisu kaikille. ” Søren taas tapaa urheiluporukoiden miehiä stadionin baarissa, tai joskus he piipahtavat myös sushibaarissa illallisella, jossa tarjoillaan ravintolaketjun omaa olutta. ”Yksi olut arki-‐iltana riittää. Viikonloppuisin saatan juoda enemmän ja joskus taas en yhtään”, hän miettii omaa kulutustaan. Kööpenhaminassa on uskomaton määrä erilaisia ravintoloita, urheilubaare-‐ ja, irlantilaispubeja ja jopa naisten baari. Ne kuhisevat arki-‐iltaisin asiakkaita kuudesta kahdeksaan. Sen jälkeen hieman hiljenee muutamaksi tunniksi, kunnes ravintolan sulkemisajan paikkeilla baarit pullistelevat eri-‐ikäisistä iloisista ihmisistä. Alkoholin hinta on laskenut viime vuosina ja nuorisolle tarjoillaan alkoholilimsoja. ”Alkoholi yhdistää ihmisiä. Siitä puhutaan ja paljon. Ihmisillä on vakiojuo-‐ mansa, ja vain harva kokeilee uusia tuotteita. Jouluoluen ja pääsiäisoluen lanseerauspäiviä odotetaan innolla ja tuolloin liikumme koko perheen voimin ulkona baarista baariin tapaamassa sukulaisia”, Lise kuvailee perheensä 65 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 oluenjuontia. ”Kohtuukäyttäjiä taidamme olla ja mahtuu joukkoon muutama absolutistikin.” ”Kotinurkan baari on kuitenkin paras paikka, jonne mielellään piipahtaa kuulumisia vaihtamassa. Eilenkin naapurin Ulrik esitteli lapsenlapsensa ku-‐ vaa ja tarjosi koko pöytäseurueelle oluet”, Lise naurahtaa ja hätyyttelee miestään lähtemään kotiin, kun televisiosta tulee rouvan lempisarja. Ja on il-‐ tateen aika. Kapakan kulttuurihistoriaa Neoliittisella kaudella ihmiset aloittivat maanviljelyyn perustuvan pysyvän asu-‐ misen kylissä ja vähitellen kaupungeissa, sekä oppivat tekemään keramiikkaa. Oletettavasti kuppilat syntyivät taajamiin ja liikennereittien solmukohtiin kun kuppi oli keksitty. Arkeologiset ja kirjalliset lähteet kertovat varhaisista kapa-‐ koista tuhansia vuosia sitten. Yhtä vanhaa on alkoholipitoisten juomien valmistus ja nauttiminen. Antiikki ja keskiaika Roomalainen thermopolium on tyypillisen ja yleisen pikkuravintolan prototyyppi. Se käsitti keittiön ja L:n muotoisen kivitiskin, johon oli upotettu buffet-‐ tyyppisesti muutama pata ja muu ruoka-‐astia, ja niissä anniskeltiin olutta ja vii-‐ niä. Majatalo oli nimeltään taberna, sana siirtyi keskiaikaan mennessä tarkoitta-‐ maan ravintolaa. Eräs antiikin kuvaus tilaus-‐ eli bankettiravintolasta Jerusalemissa sisältyy pää-‐ sisäisevankeliumeihin. Viimeinen ehtoollinen on pyhyytensä ohella myös kuvaus siitä, miten sellaiset erityisryhmät, joilla ei ollut omaa kiltataloa tai vastaavaa, kokoontuivat syömään ja juomaan erikoistuneiden palveluntarjoajien tiloihin. Kapakoilla on koko tunnetun historian ajan ollut merkitystä suurenkin vaikutuk-‐ sen saaneiden seurueiden kokoontumispaikkoina. Eräs tyypillinen ilmiö on tai-‐ teilijaravintolat, jotka ovat 1800-‐luvulta lähtien olleet länsimaisen taideskenen keskuksia. 66 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Yhdessä syömistä ja juomista on kaikkialla pidetty pyhänä asiana, johon liittyy etiketti ja rituaaleja. Kristinuskossa tärkein sakramentti perustuu leivän ja viinin jakamiselle. Se sisältää siis alkoholinkäyttöä. Keskiaikainen ravintolakulttuuri oli edelleen suhteellisen eriytymätöntä. Kirjalli-‐ suudessa siihen kiinnitettiin huomiota eniten Ranskassa. Eri maiden kansan-‐ runoudessakin on värikkäitä kuvauksia kapakkaelämästä. Kapakanpito oli taval-‐ lisesti luvanvaraista kuten muukin yritystoiminta. Kaupungeissa sitä yleensä val-‐ voi ja säänteli tarveharkinnan ja kilpailun rajoittamisen hengessä porvarissäädyn eri toimialoja edustava raati. Säädöspuitteistoa kehitettiin ennen kaikkea Saksassa, jossa esimerkiksi oluen puhtaus-‐ ja valmistustapasäädöksiä tunnetaan vuodesta 1519 alkaen. Kapakan yhteiskunnallista merkitystä osoittaa, että saksalaisen kulttuuripiirin raatihuo-‐ neissa oli ja on vieläkin Raatikellari. Se oli kaupungin tärkein julkinen olohuone, jossa myös pidettiin poliittisia kokouksia. Ja monessa vanhassa kaupungissa näin on yhä. Oluen juominen on tässä kulttuuripiirissä niin velvoittava sosiaalinen ak-‐ ti, että raivoraitis diktaattori Hitlerkin joutui nöyrästi ja irvistelemättä nielemään pienen kolpakollisen inhoamaansa olutta käydessään asemansa pakosta, populis-‐ tijohtajana, kansan keskuudessa tällaisissa raatikellareissa ja muissa oluttuvissa. Englantilainen kapakoinnin sääntely on tehnyt siihen liittyvän terminologian tunnetuksi kaikkialla – kuten pub (Public House). Aukioloaikojen sääntelyssä bri-‐ tit ovat olleet varsin seikkaperäisiä. Brittiläistä kulttuuripiiriä ei voi kuvitella il-‐ man pubeja. Olut-‐ ja viinituvat ovat keskiajalta lähtien olleet osa keskieurooppalaista perusarkea Kapakkaelinkeinoa on aina säännöstelty, samalla kun sen olemassaolo on ollut it-‐ sestäänselvyys. On huomattava, että myös muita elinkeinoja on säännöstelty. Keskiajan ja uudemman ajan säädöksillä ei ole ollut Ruotsi-‐Suomen ulkopuolella juuri mitään tekemistä sen kanssa että alkoholi olisi jotakin erityistä. Käsite ”al-‐ koholipolitiikka” on Euroopassa Suomen ja Ruotsin ulkopuolella irrelevantti. Raittiusliikkeellä on näiden kahden lisäksi ollut poliittista valtaa USA:ssa ja Nor-‐ jassa, joissa Suomen tapaan oli kieltolaki ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Raittiusliikkeen jyrkän siiven slogan oli ”Kapakat on suljettava!” 67 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Erikoistuminen Ravitsemus-‐ ja anniskeluliikkeiden erikoistuminen edellyttää suuren kaupungin asiakaspohjaa. Maaseudulla selvittiin meidän aikoihimme asti majataloilla ja kie-‐ vareilla, joista motellitkin ovat kehittyneet. Suurissa kaupungeissa asuu aina pal-‐ jon ihmisiä pienissä asunnoissa, ja he tarvitsevat kapakoita julkisiksi olohuoneik-‐ seen. Tämä ilmiö ei edellytä edes alkoholin tarjoilua. Onhan islamilaisimmissakin maissa kahviloita ja ruokaloita, joilla on sama sosiaalinen funktio. Ravintolakulttuuri alkoi eriytyä Kiinassa jo ainakin 1100-‐luvulla siten, että erityi-‐ set teehuoneet syntyivät instituutiona. Euroopassa puolestaan katsotaan kahvi-‐ lakulttuurin alkaneen Wienissä 1600-‐luvulla. 1700-‐luvulla syntyivät anniskeluakin harjoittavat yksityisklubit, joiden poliitti-‐ nen ja kulttuurinen merkitys oli suuri valistuksen ja Ranskan Suuren Vallanku-‐ mouksen ajoista aina 1900-‐luvun alkupuolelle. Sen jälkeen klubien merkitys on muuttunut lähinnä vain sosiaaliseksi. Restauranteiksi sanotut urbaanit herraskaiset ruokaravintolat syntyivät, tai eriy-‐ tyivät tavallisista kapakoista, 1700-‐luvun Pariisissa, jossa sitten syntyi myös gastronomian käsite ja maailma johon alkoholijuomat ovat keskeisesti kuuluneet sekä juotavina että ruoanvalmistuksen aineksena. 1800-‐luvun lopulla tunnettiin osapuilleen kaikki nykyisin esiintyvät ravintoloi-‐ den ja kapakoiden tyypit. Varsinaisia yökerhoja ei vielä ollut, vaan niiden funktio-‐ ta hoitivat vielä pääasiassa bordellit. Wikipedian mukaan modernit yökerhot syn-‐ tyivät 1900-‐luvun alkuvuosina Yhdysvalloissa aluksi lähinnä työväenluokan ja mustan väestön piirissä ja liittyvät läheisesti jazzin ja muun viihdemusiikin kehi-‐ tykseen. Diskokulttuuri syntyi toisen maailmansodan jälkeen ja vaikutti keskei-‐ senä ilmiönä nuorisokulttuurissa 1970-‐luvulta alkaen. Eri ikäisille ja erilaisista taustoista tuleville asiakkaille on siitä pitäen ollut eriytynyttä yökerhotarjontaa. Kapakka ja kaupunkikulttuuri Historioitsija Laura Kolbe kirjoittaa: ”Kaupunkien maailmasta lähti liikkeelle ravintola siinä mielessä kuin me ilmiön tänään tunnemme. Taustalla oli monia tekijöitä, joissa tässä voin viitata vain muutamaan, kuten porvariston vaikutusvallan lisääntymiseen, kansalaisyhteis-‐ 68 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 kunnan poliittiseen järjestäytymiseen, taloudelliseen yrittäjyyteen ja elinkeinojen monipuolistumiseen. Syntyi uudenlainen yhteiskunnallinen kahtiajako julkiseen ja yksityiseen elämänpiiriin. Klubit, kahvilat ja oluttuvat olivat monessa Euroopan maassa poliittisen toimin-‐ nan tapahtumapaikkoja ja vallankumouksellisen liikehdinnän syntysijoja. Suuret ravintolat ja hotellit syntyivät aluksi uuden liikennevälineen, rautatien, solmu-‐ kohtiin tai pääteasemien yhteyteen sekä kaupunkien keskustoihin. Porvarillinen julkisuus 1800-‐luvulla loi ne ilmiöt, rakenteet ja piirteet, jotka yhä liitämme eu-‐ rooppalaiseen kaupunkiin, urbaaniin elämäntapaan ja moderniin gastronomiaan. Näitä ilmiöitä ovat esplanadit, bulevardit ja kaupunkipuistot, paviljongit, suuret tavaratalot, teatterit ja konserttihallit, museot, sillat, satamat, raitiotiet, pankit ja vakuutuslaitokset, kustannustalot, hotellit, ravintolat ja kahvilat.”3 Politiikan ohella myös taidemaailma jäsentyi 1800-‐luvulta alkaen kapakoissa. Suomen kulttuurihistoriasta tunnetaan 1800-‐luvun ”Pariisin-‐kävijöiden” kanta-‐ paikat, Sibeliuksen ja kumppanien kosteat symposiumit Kämpissä, ynnä Kosmos ja Elite ja 2000-‐luvulla Korjaamo. Vastaavasti Pariisissa ja muuallakin taiteen su-‐ kupolvet ja koulukunnat ovat pitäneet kantakapakoitaan henkisinä vuorovaiku-‐ tuskeskuksina. Missä muualla esimerkiksi nuoret, rahattomat ja ahtaasti asuvat taiteilijat viettäisivät iltojaan? Voidaan olettaa, että ilman kapakoissa tapahtunut-‐ ta hedelmöittävää ajatustenvaihtoa ja niissä ideoituja ja sovittuja yhteishankkeita koko taide-‐elämämme olisi jäänyt paljosta paitsi. Kapakka Suomessa Ruotsissa ja Suomessa majatalolaitos toimi säädöspohjaisesti 1279-‐1955. Valtio halusi varmistaa täten myös kapakkapalvelun ulottumisen haja-‐asutusalueelle. Kiltalaitosta tunnetaan Suomessa keskiajan lähteistä 1300-‐luvulta saakka. Killat harjoittivat kaupungeissa ja suuremmissa maaseudunkin kylissä majoitus-‐ ja ra-‐ vintolatoimintaa. Historioitsija Laura Kolbe jatkaa: ”Jos haikaillaan suomalaisen, historiallisen “kapakan” perään, on puhuttava krouveista tai kievareista. Jo 1700-‐luvulla oli olemassa useita lakeja kyyditykses-‐ tä ja kestikievareista. Yleinen kievarisääntö oli, että kestikievareita oli oltava ylei-‐ 3 http://laurakolbe.net/sivut2004/Ravintolat%20ja%20suomalaisuus.htm 69 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 sillä tiellä siten, että missään ei ollut yli kahden peninkulman väliä. Niillä oli vii-‐ nan ja oluen myyntilupa. Tämä suomalainen kievariperinne säilyi voimissaan aina pitkälle 1900-‐luvulle saakka.” Kapakkatoiminta kehittyi Suomessa samaan tapaan kuin muuallakin Euroopassa, mutta lähiöravintoloita tutkinut professori Pekka Sulkunen huomauttaa, että ”ra-‐ vintolan ilmaisemien kulttuuristen merkitysten kannalta tähdellistä on muistaa, että ne kantavat edelleen merkkejä rajoittavan ja holhoavan alkoholipolitiikan perinteestä, joka Suomessa on ennen kaikkea kohdistunut yhteiskunnan alempi-‐ en kerrosten alkoholin käyttöön.” Raittiusliike, jonka agendan valtiovalta omaksui, istutti kansaan pelon ja epäluu-‐ lon sekä alkoholia että ravintoloita kohtaan. Koulutettua eliittiä nämä mielikuvat eivät koskeneet. HBL:n toimittaja Gustaf Johansson (1880-‐1959) kuvasi kieltolain vaikutusta ra-‐ vintolaelämään: “Kieltolaki tuli tietenkin surmaniskuna ravintoloille. Ihmisethän eivät käy ravintolassa vain haukkaamassa ruokaa, jota yhtä hyvin voi ostaa ko-‐ tiinkin, vaan pitämässä hauskaa ja rentoutumassa työ-‐ ja liikehuolista. Ja siihen nyt kertakaikkiaan kuuluu useimpien kohdalla lasillinen viiniä tai grogi. Aluksi, kun olot eivät vielä olleet ehtineet järjestäytyä, näytti siltä kuin koko ravintolalai-‐ tos kuolisi. -‐-‐ Mutta ei kestänyt kauankaan, kun jo tuli toinen meno tykkänään. Syntyi valtava salakuljetusliike, ja pian sai mistä tahansa ostaa tavaraa, joka useimmille siihen asti oli ollut tuntematon: yhdeksänkymmentäkuusiprosenttista pirtua. Humala ei maksanut juuri mitään. -‐-‐ Kaikki tiesivät, että kaikissa ravinto-‐ loissa tarjottiin pirtua ja että jotakuinkin kaikki ravintolassa istuvat sitä nautti-‐ vat. Yhteiskunnan ylimmistä alimpiin asti. Seurauksena oli, että kaikkia ravinto-‐ loita pidettiin virallisesti rikoksen pesänä ja koko yleisö, hienompaa ja yksinker-‐ taisempaa, rikollisjoukkona.” Kieltolain vuoksi alkoholijuomia ei enää arvostettu niiden maun takia vaan kor-‐ kean alkoholiprosentin perusteella. Alkoholinkäyttöön tuli salaileva suhtautumi-‐ nen, joka jäi leimaamaan suomalaista juomakulttuuria. Tätä näkökohtaa ei ole paljon pohdittu, kun 2013 taas halutaan rajoittaa alkoholin saatavuutta kansan suojelemiseksi itseltään. Vaikka kieltolaki kumottiin 1932, alkoholilainsäädäntö pysyi tiukkana pitkään. Myös kapakan huono maine säilyi pitkään. Liberalisointi, eurooppalaistuminen ja sukupolvien vaihtuminen ovat nuo leimat 2000-‐luvulle tullessa hävittä-‐ 70 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 neet. Alkoholipolitiikan ja alkoholikeskustelun perusväittämät eivät ole muuten muuttuneet kieltolain ajoista, mutta kapakoiden hävittämisestä kukaan ei puhu. Sen sijan mietitään, miten rajoituspolitiikkaa voisi jatkaa tai uudelleen tehostaa vaarantamatta elinkeinoa ja sen työllisyyttä. Ratkaisua ei ole oikein löytynyt. Kapakkakulttuuri ja tarjonnan erikoistuminen ja monipuolistuminen ovat seu-‐ ranneet Suomen yleistä kansainvälistymistä. Erikoistunut tarjonta korostaa enti-‐ sestään kapakkaa käyttävän kohderyhmän sosiaalista ja mentaalista yhteenkuu-‐ luvuutta. Reportaasin aiheeseen liittyviä artikkeleita suomalaismediassa Helsingin Sanomat 14.9.2013 ”Poliitikot unohtavat kilpailunäkökulman alkoholikeskustelussa, kauppayhtiö Lidlin toimitusjohtaja sanoo. Kauppayhtiö Lidlin Suomen-‐toimitusjohtaja Lauri Sipponen arvostelee vi-‐ ranomaisia ja poliitikkoja kilpailun unohtamisesta alkoholipolitiikan ratkai-‐ suissa. "Suomessa mennään aina tälle sosiaaliministeri-‐ ja pekkapuskalinjal-‐ le, kun puhutaan alkoholista. Kauppapolitiikasta ja kilpailupolitiikasta ku-‐ kaan ei puhu mitään.” ”Alko on tunnetusti kaupan alalla kilpailutekijä. Sen läheisyys lisää päivittäis-‐ tavarakaupan myyntiä eri selvitysten mukaan 8–15 prosenttia.” http://www.hs.fi/talous/a1379061031418 Blogi, Anna Kärkkäinen 24.4.2012 Suomalainen viinikulttuuri, onko sitä? ”-‐ -‐ -‐ ja vaikuttaa siltä että suomalaisten juomatottumukset ovat muuttumas-‐ sa. Alkon myyntidatasta käy selvästi ilmi, että muutaman vuoden jaksolla väkevien viinojen myynti on laskenut suhteessa kokonaiskulutukseen, kun taas mietojen viinien ja kuohuviinien myynti on suhteessa kasvanut.” http://viinilehti.fi/blogi/suomalainen-‐viinikulttuuri-‐onko-‐sita/ 71 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Suomen Kuvalehti 25.11.2008: ”Alkoholista on naisille enemmän hyötyä kuin haittaa Alkoholin pieni päivittäinen naukkailu suojaa sydänsairauksilta, mutta tuja-‐ uksen lajilla ei liene suurta merkitystä: punaviinin ”hyödyt” johtuvat enem-‐ män alkoholista kuin antioksidanteista. Tutkijoilla on lisää hyviä uutisia: suomalaisten viinaongelma ei ole niin paha kuin jotkut mielellään julistavat.” ”Punaviini ja punainen rypäle sisältävät antioksidantteja, joilla saattaa olla edullisia vaikutuksia muun muassa kolesteroliin ja verisuonten toimintaan. Tähän mennessä saatujen tulosten perusteella näyttäisi kuitenkin siltä, että punaviinin hyödyt johtuvat enemmän alkoholista kuin antioksidanteista.” ”Alkoholin kokonaiskulutus ei ole kasvanut Suomessa merkittävästi neljään vuoteen. Vuodesta 2004 lähtien suomalainen on kuluttanut vuodessa run-‐ saat kymmenen litraa puhdasta alkoholia. Täysin raittiiden osuus väestöstä on lisääntynyt, ja riski-‐ ja humalajuominen on hieman vähentynyt.” http://suomenkuvalehti.fi/jutut/terveys-‐ja-‐tiede/alkoholista-‐on-‐naisille-‐ enemman-‐hyotya-‐kuin-‐haittaa Ylioppilaslehti 27.4.2007 ”Suomalainen alkoholikulttuuri on paradoksaalista. Maassa, joka oli läpi 1900-‐luvun Euroopan kuivimpia, on vaalittu hartaasti myyttiä holtitonta juomista aiheuttavista rotuominaisuuksista. Näin on voitu perustella tiukkaa alkoholikontrollia.” ”Myös monikulttuuristuminen saattaa vaikuttaa nuorten alkoholiasenteisiin. Ainakin kulttuurisista ja uskonnollisista syistä viinasta pidättäytyvät ikätove-‐ rit antavat uudenlaista raittiuden mallia. Ja lopulta: kännääminen ei vaan näytä olevan nykynuorista niin coolia kuin heidän vanhemmistaan.” http://ylioppilaslehti.fi/2007/04/rakas-‐humala/ 72 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 73 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 74 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 Newsbrokers & hiljainen journalismi; riippumatonta faktaa tilaustyönä Newsbrokers Oy on kansainvälisesti toimiva suomalainen informaatioyritys, joka kokoaa objektiivista ja verifioitavissa olevaa tietoa journalistisin työme-‐ netelmin ja paketoi sen haluttuun muotoon helposti avautuvaksi kokonaisuu-‐ deksi. Yrityksen keskeinen ja uniikki erikoisosaamisalue on hiljainen journalismi. Se eroaa perinteisestä journalismista vain siltä osin, että hiljainen journalismi tuottaa faktaa tilaajalle, ei suoraan julkisuuteen. On tilaajan ratkaistavissa, kuinka hankittua tietoa käytetään. Newsbrokersin tärkeä palvelu on tuottaa journalistisin objektiivisuuskriteerein toimitettuja Silent Reportage™ eli Hiljainen reportaasi™ -‐raportteja. Ne ovat yrityksille ja organisaatioille tilauksesta toimitettuja riippumattomia ja luot-‐ tamuksellisia raportteja, haastatteluja sekä artikkeleita. Raporttien luonteeseen kuuluu, että niiden riippumattomuuden turvaamiseksi tilaajan osuus rajoittuu raportin aiheen, laajuuden ja käyttötarkoituksen mää-‐ rittelyyn. Tiukasti journalistisin perustein tuotetuilla Silent Reportage™ -‐raporteilla on useita erilaisia käyttötarkoituksia. Niillä voidaan puolueettomasti ulkopuolisin ammattijournalistien silmin, mutta ilman suoraa julkisuutta kartoittaa yrityk-‐ sen tai sen kilpailijoiden tuotteiden ja palvelujen vahvuuksia ja heikkouksia, odotuksia ja uhkia olemassa olevan tai potentiaalisen asiakaskunnan tai mui-‐ den sidosryhmien piirissä. Niillä voidaan hankkia tietoa liiketoimintaympäristön muutoksista sekä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelun kannalta oleellista vertailutietoa niin ko-‐ timaasta kuin ulkomailta. Hiljaisen reportaasien™ antamaa uutta tietoa voi-‐ daan käyttää mm. markkinatutkimusten ja mielipidetiedustelujen suunnittelun pohja-‐aineistona. Reportaasien sisältöjä voidaan lisäksi hyödyntää organisaatioviestinnän me-‐ dialle antamana tausta-‐aineistona tai herätteenä medioiden omaan uutisoin-‐ tiin. Myös toimittamamme referenssiraportit ovat aidosti verifioitavissa ole-‐ vaan todellisuuteen perustuvia dokumentteja. Edelleen raporteilla voidaan antaa päätöksentekijöille helposti avautuvaa, ajantasaista ja objektiivista taustatietoa ratkaisujen tueksi. Silent Reportage™ ja Hiljainen reportaasi™ ovat Newsbrokers Oy:n tavara-‐ merkkejä. 75 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013 www.newsbrokers.fi NEWSBROKERS OY Fredrikinkatu 61 A, 6. krs, 00100 HELSINKI Puhelin: 040-‐5022241 mail@newsbrokers.fi Y-‐tunnus: 2421433-‐7 76 Silent Reportage™: Onnellisten kapakka, Newsbrokers 2013
© Copyright 2024