2015-04-28 PDF Holhoojien Suomi Myyttien
SILENT REPORTAGE™ HOLHOOJIEN SUOMI, MYYTTIEN LUVATTU MAA Suomalaisen alkoholipolitiikan juurilla ISBN 978-‐952-‐6632-‐62-‐9 (nid.) ISBN 978-‐952-‐6632-‐63-‐6 (PDF) Hiljainen reportaasi™ HOLHOOJIEN SUOMI, MYYTTIEN LUVATTU MAA Suomalaisen alkoholipolitiikan juurilla ISBN 978-‐952-‐6632-‐62-‐9 (nid.) ISBN 978-‐952-‐6632-‐63-‐6 (PDF) Kansikuva: Mika Horelli © 2015 NEWSBROKERS OY (Ltd.) The Global Fact Finders™ Company Selkämerenkatu 18 D 60 00180 HELSINKI, Finland www.newsbrokers.fi +358-‐40-‐5022241 mail@newsbrokers.fi © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 2 Tilastot osoittavat, että suomalaisten alkoholinkäyttö ei kovin paljon poikkea Saksasta. Saksalaiset saavat ostaa maitokaupasta paitsi oluensa, myös viinit ja viinat. Ne maksavat vain puolet tai vähemmän Suomen hinnoista. Oletettaessa, että tällainen tilanne aiheuttaisi Suomessa alkoholipoliittisen kansanterveyskatastrofin, on pakko no-‐ jata olettamukseen, että suomalaiset ovat viinanhimoisia barbaareja vailla mitään itsekuria ja joisivat kaikki rahansa, sekä rasistiseen olettamaan suomalaisten geneettisesti huonosta viinapäästä (vastaa intiaaneihin kohdistuvaa myyttiä USA:ssa). Kumpikin myytti on tut-‐ kimustiedon vastainen. Kaikki päihdetyön ja alkoholiongelmien asiantuntijat, joita Newsbro-‐ kers on haastatellut, myöntävät että alkoholisti saa aina viinaa. Vii-‐ me vuosina THL on alkanut viestittää entistä pontevammin, että koh-‐ tuukäyttäjät ovatkin nyt kansanterveystaloudellinen ongelma. Koko-‐ naiskulutuksen alentaminen täytyy aikaansaada kohtuukäyttöä kar-‐ simalla, koska alkoholistien juomiseen ei pure mikään. Suurimmat nuorten alkoholinkäyttöön liittyvät selittäjät löytyvät tutkimusten mukaan kaikkialla perheistä ja nuorten omasta vertais-‐ maailmasta. Perheillallisten katoaminen korreloi nuorten muualla tapahtuvat humalajuomisen kanssa. Sosiaaliset normit määrittävät humalajuomisen sopimattomuuden tai hyväksyttävyyden. Mainon-‐ nalla ei ole todennettu vaikutusta myöskään siihen, missä iässä ensi ryyppy otetaan. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 3 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ................................................................................................................ 7 YHTEENVETO ............................................................................................................. 9 Alkoholipolitiikan taustamyytit .............................................................................................. 9 Kiristystoimet potkaisevat omaan nilkkaan .......................................................................... 11 Löysäämistoimet tuskin aiheuttavat vahinkoa ..................................................................... 11 Alkoholijuomien asema elämässä ei muutu valtiovallan päätöksillä ..................................... 12 ALKOHOLIKUOLEMAT SUOMESSA ............................................................................ 14 Työikäisten kuolinsyyt ......................................................................................................... 15 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja ..................................................................................... 15 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema .................................................... 16 ALKOHOLIKUOLEMIEN KANSAINVÄLINEN VERTAILU ................................................ 18 Yhdysvallat .......................................................................................................................... 18 Britannia .............................................................................................................................. 19 Saksa ................................................................................................................................... 20 Euroopan Unioni .................................................................................................................. 20 Maailman terveysjärjestö WHO ........................................................................................... 21 MITÄ SUOMALAISET EIVÄT KUULEMMA KESTÄ ........................................................ 22 Ovatko suomalaiset viinanhimoisia barbaareja? .................................................................. 23 Suomalaiset jakavat itse itseään koskevia rasistisia myyttejä ............................................... 24 MAINONTAKIELLON KIISTANALAISET PERUSTELUT .................................................. 25 Mainosvastaisia tutkimuksia yhdistää kovan datan puute ja nojaaminen kyselyissä ilmoitettuihin mielikuviin ja uskomuksiin ............................................................................. 25 Kotiolot vaikuttavat mainontaa enemmän ........................................................................... 27 Mainonnan vapaus tai rajoitukset eivät korreloi alkoholikulttuurin muutosten kanssa ........ 27 Tarkkoja väittämiä epätarkoista haastatteluista .................................................................. 28 Mainosmiehen arvio ............................................................................................................ 29 Amerikkalainen mainosrahatutkimus ................................................................................... 30 ALKOHOLIHAITTOJEN TILASTOPELI ........................................................................... 32 THL tilastoi kustannusten vähentyneen ............................................................................... 32 Julkiset haittakustannukset tilastoluokkina .......................................................................... 33 Julkisten alkoholihaittakustannusten rakenne 2010: ............................................................ 33 Laskennan ongelmat ratkaistaan poliittisella päätöksellä ..................................................... 34 Liikenne ja alkoholi .............................................................................................................. 35 Alkoholitapaturmat vapaa-‐ajalla .......................................................................................... 35 Työturvallisuus .................................................................................................................... 36 Alkoholipolitiikan haittakustannukset .................................................................................. 37 SUOMI EI OLE AINOA ALKOHOLIMYYTTIEN MAA ...................................................... 38 Raittiusliike ei ole puritaanien tuote .................................................................................... 38 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 4 Alkoholisti-‐intiaanit ............................................................................................................. 39 Valkoisten drinkkikeskeinen elämäntapa ............................................................................. 40 Juopot irlantilaiset ............................................................................................................... 41 LIITTEITÄ: ................................................................................................................. 43 Newsbrokers, riippumatonta faktaa tilatuista aiheista ............................................. 45 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 5 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 6 JOHDANTO Hiljainen reportaasi™ Holhoojien Suomi – myyttien luvattu maa on Panimo-‐ ja virvoitusjuomateollisuusliiton maaliskuussa 2015 tilaama Hiljainen re-‐ portaasi™ alkoholiin liittyvien uskomusten käytöstä politiikan teon välinee-‐ nä Suomessa ja sitkeästi elävistä alkoholimyyteistä valituissa verrokkimais-‐ sa. Lähteinä on käytetty sekä Newsbrokersin aikaisemmin toimittamien raport-‐ tien aineistoa ja uusia lähteitä. Hiljaisten reportaasien™ toimitustavan mukaan tämän tiedonhankintapro-‐ jektin tilaajan osuus on rajoittunut aiheen ja työn laajuuden määrittelyyn. Lähteinä käytettyjen alkuperäisraporttien haastateltavien valinta sekä muu tiedonhankinta on tehty riippumattomasti Newsbrokersin toimituksessa ei-‐ kä tilaaja ole missään työn vaiheessa puuttunut reportaasin sisältöön. Se on syntynyt yksinomaan haastattelujen ja reportaasissa mainittujen lähteiden perusteella. Lähdereportaaseihin haastatellut asiantuntijat ja vaikuttajat ovat saaneet ti-‐ laisuuden tarkastaa ja hyväksyä omat osuutensa. Toimittajan kysymykset on jätetty osaksi haastattelutekstiä vain silloin, kun sitä on pidetty selvyyden vuoksi tarpeellisena. Reportaasin ovat toimittaneet Mika Horelli ja Jukka Keitele. Tekstissä kursi-‐ voidut ja lihavoidut poiminnat ovat toimituksen korostuksia. Jos tätä Hiljaista reportaasia™ käytetään tiedotusvälineissä lähteenä, lähde on mainittava. PDF-‐reportaasi on julkaisun jälkeen ladattavissa osoitteesta http://www.newsbrokers.fi/ladattavat-‐tiedostot/. Helsingissä 28.4.2015 Mika Horelli Newsbrokers Oy © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 7 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 8 YHTEENVETO Näyttää siltä, että julkisen vallan toimet alkoholin saatavuuden, verotuk-‐ sen ja mainontarajoitusten suhteen eivät missään vaikuta juuri ollenkaan siihen, paljonko ihmiset juovat, koska ja miten. Sen sijaan ne vaikuttavat hyvin tehokkaasti siihen, missä ihmiset juovat, ja siten anniskeluelinkeinon ja vähittäiskaupan työllisyyteen. Ja verotulo-‐ jen nostaminen yhtäällä vähentää niitä toisaalla. Tämä toimii myös kan-‐ sainvälisesti. Suomalaista alkoholipolitiikasta on iloittu erityisesti Virossa. Alkoholin käytöllä näyttää länsimaisissa yhteiskunnissa olevan suhteelli-‐ sen pysyvä sekä hitaasti ja lievästi sukupolvien vaihtuessa muuttuva luonnollinen kulttuurinen asema ja määrällinen taso. Siihen kohdistuvalla verotuksella näyttää myös olevan luonnollinen kattotaso, jonka jälkeen suoran alkoholiveron nostot maksetaan veromenetyksinä kaupan ja an-‐ niskelun piirissä (ALV, tuloverot ja yritysverot). Alkoholipolitiikan taustamyytit 1. Kuolleisuusmyytti Väite, että alkoholi olisi työikäisten suurin kuolinsyy Suomessa, ei pidä paikkaansa Tilastokeskuksen virallisten tilastojen perusteella. Alkoholi-‐ kuolleisuudesta esitetyt numerot ovat tyypillisesti saman lähteen eri koh-‐ dissa erilaiset ja ristiriitaiset, oli kyseessä Terveyden ja hyvinvoinnin lai-‐ tos THL, Maailman terveysjärjestö WHO tai Euroopan Unionin tilastovi-‐ rasto EUROSTAT. Laskentaperusteiden esittäminen on puutteellista ja pe-‐ rusteet ovat ristiriitaisia. Alkoholikuolleisuustilastot ovat sekä kansalli-‐ sesti että kansainvälisesti tästä syystä vertailukelvottomia. Siitä huolimat-‐ ta niitä käytetään hyvin halukkaasti osoittamaan kulloinkin poliittisesti tarkoituksenmukaisia tietoja. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 9 2. Kokonaiskulutusmyytti Rajoituspolitiikan kannattajat sanovat, että alkoholin saatavuus ja hinta ovat parhaat keinot vaikuttaa kokonaiskulutukseen. Ne saattavat jossain määrin leikata vähiten käyttävien kulutusta, mutta kokemus osoittaa yleistehon olemattomaksi. Ongelmajuojiin aseilla ei ole vaikutusta ollen-‐ kaan. Hinta ajaa tuomaan Virosta, anniskelun ja myynnin rajoitukset oh-‐ jaavat nauttimaan kotona tai muuten ”kontrolloimattomissa olosuhteis-‐ sa”. Tarpeeksi voimakas hinta-‐ ja saatavuusaseen käyttö ohjaa korvikeal-‐ koholien käyttöön, salapolttoon, salakuljetukseen ja alkoholia korvaavien huumeiden käytön kasvuun. Myös alkoholinkäyttö siirtyy väkevimpiin juomiin logistisista syistä. On tehokkaampaa tuoda laatikko pirtua lant-‐ rattavaksi kuin kantaa laatikko olutta tai viiniä. Sosiaalityön kokemusten perusteella kalliimpi viina johtaa alkoholisti-‐ perheissä siihen, että lapset jäävät ilman ruokaa. Kokonaiskulutusmyytin toinen puoli on käsitys, että kaikki alkoholion-‐ gelmat ovat suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen. Tilastojen mukaan kuitenkin useimpien sektorien alkoholihaittakulut ovat voimakkaasti alentuneet, jopa romahtaneet viime vuosikymmeninä samaan aikaan kun kokonaiskulutus on kasvanut. Romahtaneita ovat alkoholiperäisten lii-‐ kennekuolemien määrä, alkoholiperäisten poliisi-‐ ja järjestyskustannus-‐ ten määrä, alkoholiperäiset työtapaturmat ja työmaajuopottelu. Nämä pa-‐ rannukset johtuvat radikaalista kulttuurimuutoksesta, joka kuitenkin mm. Sosiaali-‐ ja terveysministeriö STM:ssa nähdään vain toiveajatteluna vaikka se on tapahtunut tosiasia. 3. Geneettisesti muita huonompi viinapää Käsitys suomalaisista geneettisesti alkoholistisena tai huonosti alkoholin kanssa pärjäävänä kansana ei saa mitään kliinistä eikä tilastollista tukea. Sama koskee Amerikan intiaaneja, joiden alkoholiongelmat keskittyvät epätoivoisiin ja näköalattomiin reservaattighettoihin. 4. Mainosmyytti Alkoholimainonnan rajoittamista on pidetty valtavan tärkeänä lasten suo-‐ jelemiseksi. Juomateollisuus on pitänyt mainosrajoitusten vastustamista elinehtokysymyksenä. Molemmat osapuolet ovat väärässä. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 10 Näyttää ilmeiseltä, että mainosmiljardit menevät suurimmaksi osaksi ha-‐ rakoille. Alkoholin kulutuksella ei ole kansainvälisesti eikä alueellisesti relevanttia eroa vapaan mainonnan ja mainoskiellon vallitessa. Alkoholi-‐ juomilla on niin vakiintunut luontainen asema länsimaiden elintarviketa-‐ loudessa. Mainonnalla on teollisuudelle merkitystä vain uusien tuotteiden lansee-‐ raamisessa, jotka syrjäyttävät vanhoja. Mainonnan täyskielto ei vaikuttai-‐ si juomateollisuuden kannattavuuteen ilmeisesti mitään tai mahdollistaisi suuremman osingonjaon mainosrahan säästyessä. Teollisuuden sisällä vaikutukset markkinaosuuksiin olisivat hankalasti todennettavissa. Tren-‐ dit eivät lähtökohtaisesti synny mainostamalla. Kiristystoimet potkaisevat omaan nilkkaan Autoveron korotus vähensi verosaantoa, koska autojen menekki väheni. Autokannan ikääntymisestä on tullut turvallisuus-‐ ja ympäristöongelma. Uusia autoja ei voi vapaasti matkatuoda. Alkoholiveron korotukset eivät ole vaikuttaneet kokonaiskulutukseen, koska matkatuonti Virosta on kasvanut. Ne ovat kiihdyttäneet anniskelu-‐ myynnin romahdusta Suomessa. Alkon myyntikin on alamäessä. Ve-‐ rosaanto ei ole noussut vaan vähentynyt. Lisäksi liikevaihdon ja työpaik-‐ kojen vähennys anniskelualalla on vähentänyt ALV-‐, yritysvero-‐ ja tulove-‐ rosaantoa ja lisännyt työttömyyskustannuksia. Veronkorotukset ovat johtaneet pubien joukkokuolemaan Englannissa ja Irlannissa. Vanha sosiaalinen pubikulttuuri on korvautumassa kotona juomisella vailla yhteisön kontrollia. Löysäämistoimet tuskin aiheuttavat vahinkoa Veronalennukset eivät johda räjähdysmäiseen kulutuksen kasvuun. Vuo-‐ den 2004 ”veroale” johti Alkon myynnin kasvuun ja hidasti anniskelu-‐ myynnin supistumista, mutta hillitsi avautunutta matkatuontia. Kulutus-‐ kasvu oli loppujen lopuksi melko vähäinen ja mahdollisesti sellaisenakin ti-‐ lastoharha, koska korvikealkoholien ja pimeän viinan markkinat tuhou-‐ © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 11 tuivat ”yhdessä yössä” jopa THL:n tutkijan Esa Österbergin mukaan.1 Ku-‐ lutuspiikki 2004-‐2007 osui suhdanneboomiin ja lama olisi vähentänyt ku-‐ lutusta joka tapauksessa. Lisäksi sitä vähentää alkoholikulttuurin muutos nuorissa ikäluokissa. USA:ssa oluen verotus on pidetty kiinteänä rahamääränä (ei siis prosent-‐ tina) 50 vuotta ja oluen hinta on siten reaalisesti alentunut kymmeniä prosentteja suhteessa elinkustannusindeksiin ja muihin alkoholijuomiin. Samalla oluen menekki on massiivisesta mainonnasta huolimatta romah-‐ tanut. Etelä-‐Euroopassa, missä viini ymmärretään maataloustuotteeksi eikä sitä veroteta, viinin kulutus on romahtanut. Tähänkin syynä on kult-‐ tuurimuutos: suurin osa viinistä juotiin kodeissa ruokapöydässä, eikä postmodernissa maailmassa enää ole entisessä määrin perheiden yhteisiä aterioita edes Italiassa. Alkoholijuomien asema elämässä ei muutu valtiovallan päätöksillä Julkisen vallan hinta-‐ ja saatavuuspolitiikka, raittiuspropaganda ja mai-‐ nonta eivät empiirisen aineiston perusteella vaikuta juuri mitään alkoho-‐ lijuomien asemaan ja menekkiin länsimaiden elämäntavassa ja kulttuu-‐ rissa. Alkoholijuomien kulttuurinen ja gastronominen rooli on rakentunut vuo-‐ situhansien kuluessa. Sen muutokset ovat sosiologisia ja kulttuurisia sekä kohtalaisen hitaita, sukupolvittain läpimeneviä. Tällaisia muutoksia ovat olleet: - alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu useimmissa maissa 1960-‐2000 siksi, että naiset ovat alkaneet käyttää alkoholia samaan tapaan kuin miehet alkoholin kokonaiskulutuksen laskutrendi nuorissa ikäluokissa perustuu muun muassa terveysmuoteihin viinin käytön aleneminen ja romahdus viinimaissa perustuu perhekult-‐ tuurin muutokseen ja yhteisten aterioiden vähenemiseen ja nuorten kännijuominen (joka ei siis välttämättä kasvata kokonaisku-‐ lutusta, vaan on muuttanut lasillisen joka päivällisellä känniksi perjan-‐ taina) yleistyy viinimaissa siksi, että nuoret eivät enää kasva viinin elin-‐ tarvikekäyttöön muuttuneissa kodeissa, vaan tutustuvat alkoholiin omis-‐ sa porukoissaan kuten Pohjoismaissa 1 Esa Österbergin haastattelu, Hiljainen reportaasi™ Toinen Pirtuaika 2013: http://nb.sw.fi/wp-‐ content/uploads/2013/09/2013-‐06-‐12-‐Toinen-‐pirtuaika.pdf © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 12 internetin vauhdittama kulttuurikonvergenssi sekoittaa eri alkoholikult-‐ tuurit keskenään. Tälläkin perusteella alkoholipolitiikan voisi hyvin lopettaa tarpeettomana ja kansantaloudellisesti vahingollisena. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 13 ALKOHOLIKUOLEMAT SUOMESSA Alkoholi on THL:n mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n tilasto-‐ työikäisten yleisin kuole-‐ jen mukaan globaalisti melkein 4 % ihmi-‐ mansyy. Tähän päästään, sistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suo-‐ kun esimerkiksi sydän-‐ ja messa vain puolet siitä. Suomalaiset asi-‐ verisuonitaudit ja syöpä antuntijat ovat todenneet, että Suomessa puretaan riittävän pieniin tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteelli-‐ alaryhmiin luokituksessa, mutta kaikki mihin alkoholi sesti, ja siten saadaan kuolinsyytutkimuk-‐ mitenkään liittyy, nipute-‐ sissa kiinni kaikki, joilla on vähänkin al-‐ taan yhteen. koholia veressään, ja alkoholin osuus ti-‐ lastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuolinsyitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kansainvälisessä vertailuosiosta ilmenee, että tilastot eivät ole vertailu-‐ kelpoisia ja että on tavallista esittää agendan mukaisia väitteitä, jos agen-‐ dalla on esimerkiksi alkoholipolitiikan tiukentaminen. Ainoa, mistä vallit-‐ see yksimielisyys, on se että keski-‐ikäiset miehet juovat kaikkialla enem-‐ män viinaa ja kuolevat siihen useammin kuin muut väestöryhmät. Sen kai kaikki tietävät muutenkin. WHO:n tilastojen mukaan Suomessa alle 2 % kuolemantapauksista on alkoholiperäisiä, Tilastokeskuksen mukaan noin 3 %. WHO:n tilastojen mukaan yli 2 % amerikkalaisista kuolee viinaan, USA:n tilastojen mukaan alle. Tämäkin indikoi luokitusjärjestelmien eroja. Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäiset kuole-‐ mat vähentyivät vuonna 2011 neljä prosenttia edellisestä vuodesta. Lasku johtuu suurelta osin miesten alkoholikuolleisuuden pienenemisestä. Al-‐ koholisyihin kuoli yhteensä 1.890 henkeä, joista oli miehiä 1.450 ja naisia 440. Alkoholikuolemat ovat miehillä huomattavasti yleisempiä kuin nai-‐ silla. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 14 Työikäisten kuolinsyyt Alkoholi on THL:n mukaan työikäisten yleisin kuolemansyy. Tähän pääs-‐ tään, kun esimerkiksi sydän-‐ ja verisuonitaudit ja syöpä puretaan riittä-‐ vän pieniin alaryhmiin luokituksessa, mutta kaikki mihin alkoholi miten-‐ kään liittyy, niputetaan yhteen. Tilastokeskuksen virallisen kuolemansyytaulukon mukaan alkoholi-‐ kuolemia oli vuonna 2011 yhteensä 1.889. Näistä 1.460 kohdistui työikäi-‐ seen väestöön. Sydän-‐ ja verisuonitauteihin kuoli 2.358 työikäistä, syöpiin ja kasvaimiin 2.902. Tilastokeskuksen tietojen mukaan alkoholi ei siis ole työikäisen väestön suurin primääri kuolinsyy. Mutta se on toki merkittävä kuolinsyy.2 THL antaa itsekin ristiriitaisia lukuja THL:n omien julkaisuista löytyy ristiriitoja. 2007 alkoholikuolleisuus oli erään tiedon mukaan 2.176. THL:n Päihdetilastollinen vuosikirja 2010 3 (Powerpoint) kertoo näin: dian 19 mukaan alkoholikuolemat ovat olleet 3.500 vaiheilla viime vuosi-‐ na, alkoholiperäiset sairaudet siitä yli 2.000 eli huomattava ero Tilasto-‐ keskuksen lukuihin. Heti seuraavassa diassa luvut ovat pienemmät, noin 3.000. Mikä tämän selittää? Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n mu-‐ kaan vähentyneet 1970-‐luvun alusta selvästi. THL:n haastatellut asiantuntijat eivät osanneet tai halunneet selittää, mis-‐ tä tilastojen huomattavat erot jopa sen omissa julkaisuissa johtuvat.4 2 Lähde: Tilastokeskus, http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2011/ksyyt_2011_2012-‐12-‐21_tau_001_fi.html 3 http://www.valvira.fi/files/tiedostot/p/a/Paihdetilastollinen_vuosikirja_2010.pdf 4 Lähteet: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/100976/poikolainen.pdf?sequence=1) ja http://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=16&ved=0CK4BEBYwDw&url=http%3A%2F% 2Fwww.stakes.fi%2Ftilastot%2Ftilastotiedotteet%2F2011%2Fpaihde%2Fpaihdetilastollinenvuosikirja2010_kuvin a.ppt&ei=HFKqUsavLpT34QSwlIHoAQ&usg=AFQjCNGbVfoaafJPvwEr808QAurev1D5Gw&sig2=am9c25FttGyxCYDgd oBa6w © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 15 Jos vainajan veressä on alkoholia, se on alkoholikuolema THL:n oikeuslääkäri Sirkka Goebeler sanoi haastattelussaan Hiljaisessa reportaasissa™ Viinanko viemät: ”Käytännössä lähes kaikki tapaturmaiset kuolemat tutkii oikeuslääkäri, ja oikeuslääkärit kirjaavat systemaattisesti alkoholin myötävaikuttavaksi tekijäksi jos sitä vainajassa on. Se mitataan aina.” 5 Goeblerin lausuntoa voidaan tulkita siis siten, että jos kukkaruukku puto-‐ aa kadulla viidennen kerroksen ikkunanlaudalta ohikulkijan päähän ja vainajasta löytyy hiukankin alkoholia, sen katsotaan ilmeisesti myötävai-‐ kuttaneen kuolemaan. Jos selvä kaahari ajaa punaista päin ja tappaa suo-‐ jatielle jalankulkijan, joka on ottanut oluen, hänestäkin saa alkoholi-‐ kuoleman pelkästään mainitsemalla, että hänestä löytyi alkoholia. Sehän on aina kirjattava ja mainittava. Alkoholikuolema on määritelmän valinta, ja määritelmän valinta on ilmeisesti alkoholipoliittinen päätös. Goebelerin mukaan luokitusnormit ovat Suomessa maailman perusteelli-‐ simmat. ”Ensinnäkin Suomessa luokitellaan kaikki kuolemat hyvin tarkas-‐ ti. Kuolemia tutkitaan enemmän ja se vaikuttaa siihen, miten ne luokitel-‐ laan. Suomessa on tilastollisesti paljon enemmän tapaturmaisia ja väki-‐ valtaisia kuolemia ja itsemurhia kuin muissa länsimaissa osittain sen ta-‐ kia, että ne jäävät kiinni tutkimuksessa, ja niiden kirjaamista kuoleman-‐ syyksi ei vältellä. Muualla alkoholimyrkytys voi olla ei-‐toivottu kuoleman-‐ syy jossakin tilanteessa, jolloin se jätetään kirjaamatta.” THL:n erikoistutkija, tohtori Antti Impinen kirjoittaa laitoksen blogissa: ”Vuosittain Suomessa kuolee tapaturmaisesti lähes 3.000 ihmistä. Noin 30 % tapaturmaisista kuolemista liittyy alkoholiin. Näistä noin puolet on alkoholi-‐ myrkytyksiä ja puolet muita tapaturmia, kuten tulipaloja, hukkumisia, tukeh-‐ tumisia ja liikenneonnettomuuksia, joissa uhri on ollut alkoholin vaikutuksen alaisena. -‐-‐Hämmentävä kysymys on, että kuinka maassa, jossa liikenneturvallisuus sekä lasten turvallisuus ovat Euroopan huippua, työikäisiä miehiä kuolee tapatur-‐ missa kotona ja vapaa-‐ajalla useita päivittäin. Tästä nimenomaisesta ryhmästä jopa puolet tapaturmista liittyy alkoholiin. 5 Lähde: Hiljainen reportaasi™ Viinanko viemät, http://www.newsbrokers.fi/wp-‐content/uploads/2014/02/2013-‐ 12-‐19-‐Viinanko-‐viemät.pdf © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 16 -‐-‐Kukaan ei kaipaa ilotonta holhousyhteiskuntaa, missä kaikki on kielletty ja yk-‐ silön vastuu ulkoistettu. On kuitenkin vastuutonta olla hiljaa ja tekemättä mi-‐ tään, kun alkoholista tulee työikäisten tärkein kuolemansyy.” Mutta onko alkoholi työikäisten suurin kuolinsyy todellisuudessa vaiko vain THL:n lavennetun alkoholikuolinsyytulkinnan mukaan? Tilastokes-‐ kuksen taulukon mukaan sydän-‐ ja verenkiertotaudit ja syöpä ovat suu-‐ rempia kuolinsyitä. Taulukko ei erittele alkoholin osuutta niissä, joten on oletettava, että ne on puhdistettu alkoholiperäisistä tapauksista. Yhdessä kohdassa niin nimenomaan sanotaankin. Suomalainen faktantarkistuspalvelu Faktabaari käsitteli huhtikuun alussa 2015 Keskustan väitettä alkoholista suomalaisten suurimpana kuolinsyy-‐ nä.6 Se totesi vuoden 2011 tilastoista seuraavasti: 1. Kasvaimet, 2.902 kuollutta 2. Verenkiertoelinten sairaudet pois lukien alkoholiperäiset, 2.358 3. Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys, 1.460 Lisäksi Faktabaari täsmensi: Keskustan esittämän väitteen todenperäisyys riippuu siitä, miten muut kuin alkoholiperäiset kuolemansyyt luokitellaan. Jos muut kuole-‐ mansyyt jätetään yksittäisiksi, alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholi-‐ myrkytys on suurin kuolinsyy ja iskeemiset sydäntaudit toiseksi suurin. Alkoholiperäiset kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat THL:n oman julkaisun mukaan vähentyneet radikaalisti 1970-‐luvulta, samaa tahtia kuin työmaajuopottelu on kadonnut. 6 http://faktabaari.fi/fakta/keskusta-‐alkoholi-‐tyoikaisten-‐suurin-‐kuolinsyy/ © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 17 ALKOHOLIKUOLEMIEN KANSAINVÄLINEN VERTAILU WHO:n tilastokartassa Suomi kuuluu yhdessä Länsi-‐Euroopan ja musli-‐ mimaiden kanssa alimman alkoholikuolleisuuden luokkaan (0 – 1,9 % kuolemantapauksista). WHO:n mukaan alkoholikuolleisuus on suurem-‐ paa koko muussa maailmassa, ennätyksenä Venäjä, jossa 20 % miehistä ja 6 % naisista kuolee viinaan. Tämä ei tue suomalaisten asiantuntijoiden jakelemaa käsitystä Suomesta itäeurooppalaisena ryyppymaana. Kansainvälisen tilastovertailun perusteella on ilmeistä, että Suomi ja suomalaiset eivät ole maailmassa ongelmaryhmä, vaan alkoholikuollei-‐ suuden häntäpäässä. Sekä tilastotiedot että tilastoperusteet näyttävät vaihtelevan melkein kaikkialla. Samoin vaihtelee käsitys kohtuullisesta juomisesta. Päiväan-‐ noksen rajasuositus USA:ssa on miehet 2 annosta ja naiset 1, Englannissa puolestaan miehet 4 ja naiset 3 annosta. Yhdysvallat CDC7 (Centers for Diseases Control and Prevention) on THL:n amerik-‐ kalainen vastine. Se kertoo kotisivullaan, että viinaan kuolee vuodessa 80.000 ihmistä ja pikatilastosivullaan, että 40.000. Mitä tästä voi päätellä? CDC laskee alkoholin väärinkäytön yhteiskunnalliseksi kustannukseksi 224 miljardia dollaria eli noin 207 miljardia euroa. Summan perusteista ei saa selkoa. Brittiläinen raittius-‐ ja alkoholivalistusjärjestö laskee julkisen sektorin alkoholikustannuksiksi noin 3 miljardia puntaa eli 4,18 miljardia euroa, eikä sillä ole pyrkimystä vähätellä kuluja. Elinkeinoelämän mene-‐ tyksiin se ei ota kantaa. Eri maissa esitetyt arviot alkoholikustannuksista ovat täydellisen vertailukelvottomia. Kuolleisuusluvuista voinee sanoa samaa. CDC:n faktasivulla kerrotaan, että USA:ssa kuolee alkoholin liikakäyttöön 80.000 ihmistä vuodessa. Se on maan kolmanneksi suurin kuolinsyy, kun sairausryhmät on pilkottu yksittäisiin sairauksiin. 7 http://www.cdc.gov © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 18 Toisaalta sama laitos kertoo toisessa tietopaketissa, että alkoholikuolemi-‐ en määrä onkin vain 42.000 vuodessa. Näistä maksasairauksien osuus on 16.000 ja loput 26.00 sisältävät kaiken muun, mukaan lukien väkivallan ja onnettomuudet. National Council on Alcoholism and Drug Dependence8 on toinen amerik-‐ kalainen laitos, joka tilastoi alkoholikuolemia. Sillä on pyrkimys lukea su-‐ kupuolitauditkin alkoholisairauksiin, koska ihmiset saavat niitä päissään. Laitoksen mukaan 4 % kuolemantapauksista on alkoholikuolemia, miehil-‐ lä yli 6 % ja naisilla runsas prosentti. Määrä on selvästi suurempi kuin THL:n arvio Suomesta. Britannia Office for National Statistics9 on brittien tilastokeskus. 2011 valtakunnassa kirjattiin 8.748 alkoholikuolemaa. Jos luku pitää paikkansa, se vastaisi väkilukuun suhteutettuna noin 800 kuolemaa Suo-‐ messa. Mutta voiko Yhdistyneen Kuningaskunnan alkoholikuolleisuus olla alle puolet Suomen tasosta, jos se WHO:n tilastossa kuuluu samaan luok-‐ kaan Suomen kanssa? Sen sijaan alkoholipaniikkia ylläpitävä järjestö “Alcohol Concern”10 ker-‐ too, että vuodessa kuoleekin viinaan 33.000 brittiä. Tämä vastaisi THL:n maksiarviota Suomen alkoholikuolleisuudesta. Asiasta uutisoiva lehti ei anna pienintäkään vihjettä lukemien eron syistä. Järjestön kotisivulta ei tilastointipohja selviä. Selvästi järjestöllä on kuitenkin ohjelmallinen ta-‐ voite näyttää tilanne niin pahana kuin tulkintamahdollisuudet sallivat. Järjestön uudesta tutkimuksesta on kirjoittanut Daily Mail 15.12.2013. Ar-‐ tikkelissa järjestön edustajat väittävät, että alkoholiperäiset sairaudet ja onnettomuudet romahduttavat koko terveydenhoitojärjestelmän. 8 https://ncadd.org 9 http://ons.gov.uk/ons/index.html 10 https://www.alcoholconcern.org.uk © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 19 Saksa WHO:n mukaan Saksa kuuluu Suomen tavoin maihin, joissa alkoholi-‐ kuolemat ovat alle 2 % kuolemantapauksista. Kuitenkin vuodelta 1997 löytyy WHO:n julkaisu, jonka mukaan 7.98% alle 65-‐vuotiaina kuolleista kuoli suoranaisesti alkoholin vuoksi. Mitä tästä pitää päätellä? EU:n tilastojen mukaan Saksan alkoholikuolleisuus on samaa luokkaa kuin WHO:n nykytilastoissa, 2 % luokkaa kuolemantapauksista. Se on siis samaa tasoa kuin Suomen. Suomalaisasiantuntijoiden käsityksen mukaan Saksa kuuluu maihin, joissa kartetaan kirjaamasta epäsäädyllisiä kuolin-‐ syitä, joten kuolleisuus saattaa olla suurempi. Saksan havainnoista mainittakoon lisäksi, että entisessä DDR:ssä juoma-‐ tavat ovat rajummat ja alkoholikuolleisuus suurempaa kuin lännessä, ja iäkkäiden naisten alkoholisoitumiseen ja alkoholikuolleisuuden kasvuun miesmäiselle tasolle on kiinnitetty huomiota. Sukupuolten elämäntapa-‐ erot kapenevat. Euroopan Unioni EU:n tilastokeskus EUROSTAT julkaisee tilastokoosteita, joka kootaan kansallisten tilastovirastojen antamista numeroista. Kuolemansyitä sel-‐ vittää Atlas of Mortality. Sen mukaan Suomi ei ole mikään ongelma-‐alue ainakaan viinaan kuolemisessa. EUROSTAT toteaa, että alkoholikuolemalle ei ole yleisesti hyväksyttyä kan-‐ sainvälistä määritelmää. Määritelmä kelluu. EUROSTAT päätti jo 1998, et-‐ tä kuolemansyyn kirjaamistapaa ja kuolintodistuskäytäntöä olisi harmo-‐ nisoitava kansainvälisen ICD-‐10 ohjeistuksen mukaiseksi. Tuloksiin ei ole päästy. Kuolemansyy on sittenkin aina tulkinnanvarainen asia, varsinkin arvioitaessa alkoholin osuutta asiaan. Eräs suomalainen EU-‐virkamies, joka ei halua nimeään julkisuuteen, toi-‐ mitti EUROSTATin vuosikirjaa 1990-‐luvulla. Hänen mukaansa viraston monikansallinen henkilöstö keskusteli paljon elämän tosiasioista, joten virastossa tiedettiin hyvin miten vertailukelvotonta aineistoa eri maat lä-‐ hettivät. Epävirallisista lähteistä tiedettiin, että Sveitsissä, joka ei ole EU-‐ maa mutta verrokki, tehtiin enemmän itsemurhia suhteessa väestöön © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 20 kuin missään, mutta kuolintodistuksissa luki aina että ”sydän pysähtyi”. Samoin tiedettiin, mikä oli Kreikan talousnumeroiden todellinen arvo. Saatu aineisto oli silti painettava sellaisenaan. Virkamiehen mukaan Suo-‐ mi on suhteellisen raitis maa, ja Euroopassa humalassa autoilu on erittäin yleistä ja käytännössä sallittua. Huomattava osa alkoholin kulutuksesta ja myynnistä jää tilastoimatta viininviljelys-‐ ja kotipolttomaissa (esimerkiksi myynti maatiloilta), ja alkoholikuolemien määrä on ”eri planeetalta” kuin siitä kertovat tilastot, paitsi Suomessa jossa ne saattavat jäädä alle tilas-‐ toidun, riippuen luokituspolitiikasta. Koska tämä tilastoammattilaisen lausunto on nimetön ja epävirallinen, sillä ei tietenkään ole todistusvoi-‐ maa. Maailman terveysjärjestö WHO WHO:ssa ollaan perillä siitä, miten tulkinnanvaraista alkoholin tilastointi kuolinsyyksi on. Alkoholin osuutta monien tekijöiden joukossa on moni-‐ mutkaista ja vaikeata laskea. WHO pyrkii tekemään rajanvedon kysymäl-‐ lä, olisiko kuolemantapausta tapahtunut ilman alkoholia. Mutta miten sen voi varmuudella tietää? Suomen kannalta kiinnostavaa on, että tilastojen mukaan, mikä on suh-‐ teellista totuutta, globaalisti melkein 4 % ihmisistä kuolee suoranaisesti viinaan, Suomessa vain puolet siitä. Suomalaiset asiantuntijatkin ovat to-‐ denneet, että Suomessa tutkitaan jokaisen kuolinsyy perusteellisesti, ja si-‐ ten saadaan kuolinsyytutkimuksissa kiinni kaikki, joilla on vähänkin al-‐ koholia veressään, ja alkoholin osuus tilastoidaan aina, kun taas monissa maissa tutkitaan vähemmän ja tavataan jättää kirjaamatta kiusallisia kuo-‐ linsyitä. Voidaan olettaa alkoholikuolleisuus muualla korkeammaksi kuin tilastot osoittavat. Tällä perusteella Suomi ei ole ongelmakansa viinaan kuolemisessa. Kuolinsyyn määrittäminen on päätös, joka tehdään sillä perusteella, mitä halutaan osoittaa tai korostaa. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 21 MITÄ SUOMALAISET EIVÄT KUULEMMA KESTÄ Me suomalaiset emme kestä viinaa, emme Suomi ei ole vodkavyöhy-‐ hyviä aikoja, emme menestystä, emme va-‐ kettä, vaan juomamielty-‐ mykset alkavat olla melko pautta emmekä lämmintä säätä. Me suoma-‐ laiset menemme sekaisin kesäsäästä, keskieurooppalaiset. Alko-‐ holimaku on miedontunut juomme sen vallitessa ympärivuorokauti-‐ ja käyttö tasaantunut. Tä-‐ sesti terasseilla ja mökillä ja hukumme sit-‐ mä ilmenee THL:n ja mui-‐ ten humalassa järveen sepalus auki. Näin den tahojen tilastoista, jot-‐ meitä opetetaan iltapäiväotsikoissa ja sa-‐ ka tahot pyrkivät kiristä-‐ mään alkoholipoliittista nanlaskuissa. Poliisi ja poliklinikat rukoile-‐ holhousta. vat kylmää ja sadetta juhlapyhiksi ja toivo-‐ vat, että me suomalaiset pysyisimme koto-‐ na ja raittiina. Tämä on median luoma kuva ”meistä suomalaisista” ressu-‐ koista. Kuva on väärä. Suomalaisten alkoholinsieto ei kliinisesti tutkittuna eikä paljain silmin havainnoituna eroa muiden länsimaisten kansojen sietokyvystä. Suomen yhteiskunnan ja talouden tilastovertailu muihin maihin ei kerro ressukkakansasta. Suomi ei ole vodkavyöhykettä, vaan juomamieltymykset alkavat olla mel-‐ ko keskieurooppalaiset. Alkoholimaku on miedontunut ja käyttö tasaan-‐ tunut. Tämä ilmenee THL:n ja muiden tahojen tilastoista, jotka tahot pyr-‐ kivät kiristämään alkoholipoliittista holhousta. Noin kymmenesosa väestöstä juo noin puolet alkoholista. THL ja muut huolestuneet tahot ovat hyvin ymmärtäneet, ettei holhouksella ja rajoi-‐ tuksilla, saatavuudella eikä hinnalla, voi vaikuttaa ongelmajuojien juomi-‐ seen. Kaikki päihdetyön ja alkoholiongelmien asiantuntijat, joita News-‐ brokers on haastatellut, myöntävät että alkoholisti saa aina viinaa. Viime vuosina THL on alkanut viestittää entistä pontevammin, että kohtuukäyt-‐ täjät ovatkin nyt kansanterveystaloudellinen ongelma. Kokonaiskulutuk-‐ sen alentaminen täytyy aikaansaada kohtuukäyttöä karsimalla, koska al-‐ koholistien juomiseen ei pure mikään. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 22 Useimmiten alkoholimyytit koh-‐ distuvat toisiin kansoihin ja vä-‐ estöryhmiin. Näyttää siltä, että Suomessa on yksi uniikki piirre suhteessa alkoholiin: Suomessa on toistasataa vuotta opetettu rasistista myyttiä nimenomaan oman kansan huonosta viina-‐ päästä, vaikka sille ei ole mitään kliinistä eikä tilastollista tukea. THL ja STM uskovat kahteen asiaan joilla alkoholin menekkiä voi säädellä – hintaan ja saatavuuteen. Verotuksen jatkuva kiristäminen on kuitenkin johtanut kiihtyvään juomatuontiin Vi-‐ rosta. Vuonna 2014 se oli taas kasva-‐ nut noin 4 %. Keskioluen vetäminen maitokaupasta kaatui kalkkiviivoilla raivokkaaseen kansalaispalautteeseen. Kansalaispalautetta paheksuivat monet ”vastuul-‐ liset kolumnistit” kaikessa ”vastuullisessa mediassa”. Pääkirjoitukset tois-‐ tivat kuorossa myyttiä alkoholista suurimpana työikäisten kuolinsyynä. Ovatko suomalaiset viinanhimoisia barbaareja? Tilastot osoittavat, että suomalaisten alkoholinkäyttö ei kovin paljon poikkea Saksasta. Saksalaiset saavat ostaa maitokaupasta paitsi oluensa, myös viinit ja viinat. Ne maksavat vain puolet tai vähemmän Suomen hin-‐ noista. Oletettaessa, että tällainen tilanne aiheuttaisi Suomessa alkoholi-‐ poliittisen kansanterveyskatastrofin, on pakko nojata olettamukseen, että suomalaiset ovat viinanhimoisia barbaareja vailla mitään itsekuria ja joi-‐ sivat kaikki rahansa, sekä rasistiseen olettamaan suomalaisten geneetti-‐ sesti huonosta viinapäästä (vastaa intiaaneihin kohdistuvaa myyttiä USA:ssa). Kumpikin myytti on tutkimustiedon vastainen. Holhottavuusmyytin mukaisia hankkeita on alettu vastustaa näkyvästi, mutta myös tukea. Esimerkkinä holhouksen kannattajista on päihdeklinikan omistaja Eija Nyman-‐Janatuinen, joka sanoo Hiljaisessa reportaasissa™ Kieltolain tenho (2013) 11: ”Olen sitä mieltä, että maassa jossa työikäisten suurin kuolinsyy on alkoholi, niin kyllä minä olen kieltojen kannalla.” Mutta kun kuolinsyy-‐ väittämä ei pidä paikkaansa. Nyman-‐Janatuinen uskoo, että Suomi on erilainen maa kuin muu Euroop-‐ pa ja suomalaiset tarvitsevat enemmän suojelua itseltään. ”Tietynlaisia 11 http://www.newsbrokers.fi/wp-‐content/uploads/2014/01/2013-‐11-‐07-‐Kieltolain-‐tenho.pdf © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 23 kovempia rajoituksia kannatan tälle kansalle. En tiedä tarvitseeko hinta ol-‐ la kalliimpaa, mutta muut rajoitukset saatavuuteen. Ei tarvitsisi kello yh-‐ deksältä saada sitä. Ja lähiöissä on liikaa kapakoita, se on sääli. Päiväkodin vieressä juottola, se on surullista. On perheitä ja lapsia ja sitten pienissäkin paikoissa monta räkälää. Tämä maa on tosi surullinen tässä suhteessa.” Kuitenkin Keski-‐ ja Etelä-‐Euroopassa kapakkatiheys on suurempi. Mutta ei hätää: verotuksen kiristäminen karsii kapakoita kaikissa maissa, joissa alkoholiverotusta on viime vuosina kiristetty. -‐ ”Suomen pitäisi neuvotella erivapaus kieltää tuonti Virosta sillä perusteella, että täällä ihmiset juovat itsensä kuoliaiksi”, vaatii Nyman-‐Janatuinen. 1800-‐luvulla ruotsinkielinen säätyläistö uskoi, että suomenkielinen maa-‐ rahvas on eri rotua, ”mongoleja”, eikä sille saa antaa viinaa. On historialli-‐ sesti ällistyttävää, että suomalaisuusliike vastustaessaan ”ruotsalaishol-‐ housta” ja vaatiessaan demokratiaa nielaisi kokonaisena juuri tämän vii-‐ namyytin. Siten työväenliike ja Maalaisliitto omaksuivat raittiusaatteen varsin karkeassa ja vulgäärissä muodossa ja toivat retoriikkansa ja mieli-‐ kuvastonsa lähinnä Yhdysvaltain raittiusliikkeeltä. Kieltolakia vastusti lo-‐ pulta vain RKP. Snapsilauluja på svenska pidetään söpöinä, mutta edel-‐ leen suomenkielinen poliittinen ja virkamieskenttä vaalii mielikuvaa hol-‐ housta tarvitsevasta ressukkarahvaasta. Media herkuttelee asianomaisilla mielikuvilla päivittäin. Suhtautuminen alkoholiin pysyy kireänä ja keskus-‐ telu inttävänä. Suomalaiset jakavat itse itseään koskevia rasistisia myyttejä Monissa maissa alkoholipolitiikan ja raittiusliikkeen takana on samankal-‐ taisia myyttejä: Rodullisesti huono viinapää ja holhottavat ressukkakan-‐ sat, tai sitten liiassa vauraudessa viinalla lotraava porvaristo. Useimmiten alkoholimyytit kohdistuvat toisiin kansoihin ja väestöryh-‐ miin. Näyttää siltä, että Suomessa on yksi uniikki piirre suhteessa alkoho-‐ liin: Suomessa on toistasataa vuotta opetettu rasistista myyttiä nimen-‐ omaan oman kansan huonosta viinapäästä, vaikka sille ei ole mitään klii-‐ nistä eikä tilastollista tukea. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 24 MAINONTAKIELLON KIISTANALAISET PERUSTELUT Mainosvastaisia tutkimuksia yhdistää kovan datan puute ja nojaaminen kyselyissä ilmoitettuihin mielikuviin ja uskomuksiin Mainontarajoituksia on viime vuosina kiristetty Suomen ohella Uudessa See-‐ lannissa, Yhdistyneessä Kuningaskun-‐ nassa ja USA:ssa. Viimemainitussa rajoi-‐ tukset ja alkoholipolitiikka ylipäänsä vaihtelevat osavaltioittain ja kunnittain melkoisesti. Alkoholipolitiikan tiukentajat siteeraa-‐ vat vain tutkimuksia, joissa katsotaan maininnan edistävän alkoholinkäyttöä märällisesti ja vetävän nuoria juomaan alkoholia. On kuitenkin tutkimuksia, joiden mukaan mainonnalla on vai-‐ kutusta vain merkkien markkinaosuuksiin ja juomakohtaisiin mielikuviin, kun taas alkoholin käyttö tai sen aloittaminen on kiinni aivan muista asi-‐ oista – ennen kaikkea yksilöpäätöksistä, vertaispaineesta ja kokemuksista vanhempien alkoholinkäytöstä. Markkinoinnin professorit Aspara ja Tikkanen käsittelevät selvitykses-‐ sään12 alkoholimainonnan vaikutuksia sekä siitä tehtyjä tutkimuksia siltä pohjalta mitä mainonnan vaikutuksista kauppatieteessä tiedetään. He tarkastelevat alkoholia samankaltaisena tuoteryhmänä kuin lääkkeitä, kosmetiikkaa ja makeisia, joihin myös liittyy huolestusta ja ristivetoa. Aspara ja Tikkanen huomauttavat esimerkiksi seuraavanlaisista heikko-‐ uksista niissä tutkimuksissa, joilla mainonnan rajoittamista perustellaan: Aspara ja Tikkanen suositta-‐ vat, että alkoholipoliitikot ja THL käyttäisivät ja tekisivät sellaisia tutkimuksia, joiden metodit on pitäviksi testattu kuluttajatutkimuksen piiris-‐ sä. Kuluttajatutkimuksen on tuotettava maksajilleen tie-‐ toa, jolla voi oikeasti tehdä jotakin. - mainonnan vaikutusta nuoriin ei verrata sen vaikutukseen aikuisiin nuorten suhdetta mediaan ei eritellä kyselytutkimuksissa on luotettavuusongelma ainakin mitä tulee juomisen määriin ja frekvenssiin 12 Jaakko Aspara – Henrikki Tikkanen: A Methodological critique of alcohol and addiction researchers’ studies on the effect of advertising on adolescent alcohol consumption. Aalto University http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2205112 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 25 - - kyselyn vastaaja koettaa vastata olettamiinsa odotuksiin: jos nuorilta ky-‐ sytään montako viinamainosta he muistavat, he pyrkivät muistamaan mahdollisimman monta kuten koulussa ei tiedetä, miten vastaajat ja vastaamatta jättävät valikoituvat, eikä si-‐ ten tiedetä onko vastaamisen valinnut esimerkiksi se osa otoksesta, joka on muita kiinnostuneempi mainonnasta kontrolloitu seuranta on kyselyjä luotettavampaa kuluttajatutkimukses-‐ sa, jollaisesta tässä pohjimmiltaan on kysymys, mutta alkoholitutkijat ei-‐ vät halua ”eettisistä syistä” olla osallisena fyysisessä alkoholinkäytössä eivätkä edes näyttää nuorille tutkittaville mainoksia (!) kyselyillä taikka alkoholimainonnan volyymien ja alkoholinkäytön ver-‐ taamisella ei voi verifioida syy-‐seuraussuhteita mainosrahan käyttö ei todista mainonnan tehosta kyselyissä ei edes oikeastaan fokusoida mainonnan vaikutukseen, vaan alkoholinkäyttäjien mielikuviin brändimainonnasta (vähän niin kuin ky-‐ syttäisiin autonomistajilta mielikuvia automainonnasta, toim. huom.) Asparan-‐Tikkasen arvostelemissa tutkimuksissa oli haettu sellaisia vastauksia kuin kuluttajatutkimuksilla haetaan, mutta noudattamatta menetelmiä jotka kuluttajatutkimuksessa on todistettu päteviksi, ja jotka antavat sellaista tietoa jolla tekee jotakin. Tutkimuksissa, joita alkoholipoliitikot eivät ole siteeranneet, on todettu seuraavanlaisia asioita: - nuorten alkoholinkäytössä ei ole havaittu sanottavia eroja niiden aluei-‐ den välillä, joilla mainontaa on runsaasti tai vähän alkoholin ulkomainonnan määrällä koulujen läheisyydessä ei ole löydetty korrelaatiota oppilaiden alkoholinkäyttöön alkoholin käsittelyä mediassa yleensä ja mediassa olevaa mainontaa ei oikein pysty vaikutukseltaan erottelemaan mainonnan ohella vaikuttavia asioita ovat paikallinen kaupallinen saa-‐ tavuus, hinta ja hintatarjoukset, uusien tuotteiden lanseeraukset ja muut tarjontailmiöt, joiden korrelaatiota ei alkoholipoliitikkojen käyttämissä tutkimuksissa yhtä lukuunottamatta ole mitenkään käsitelty. Aspara ja Tikkanen suosittavat, että alkoholipoliitikot ja THL käyttäisivät ja tekisivät sellaisia tutkimuksia, joiden metodit on pitäviksi testattu ku-‐ luttajatutkimuksen piirissä. Kuluttajatutkimuksen on tuotettava maksajilleen tietoa, jolla voi oikeasti tehdä jotakin. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 26 Kotiolot vaikuttavat mainontaa enemmän Sosionomi Jessica Indola on tutkinut nuorten alkoholinkäyttöä Pohjan-‐ maalla.13 ”Tutkimusta tehdessä ilmeni, että jos kotona käytetään runsaasti alkoholia, lap-‐ set valitsevat ääripäitä”, toteaa Indola. ”Joko ei käytetä yhtään ja ahdistutaan muiden alkoholinkäytöstä ja alkoholin näkemisestäkin, tai juodaan paljon, kos-‐ ka katsotaan että ryyppääminen kuuluu normaaliin aikuisuuteen. Jos kotona elämä on epävakaata, se johtaa ääripäihin.” Asparan-‐Tikkasen läpikäymissä tutkimuksissa todetaan myös perheen ja kaveripiirin vaikutuksen tärkeys. Esimerkiksi perheen tapa syödä yhdes-‐ sä päivällistä korreloi lasten vähäisemmän alkoholinkäytön kanssa. Mainonnan vapaus tai rajoitukset eivät korreloi alkoholikulttuurin muutosten kanssa Reportaasissa ”Kännin katoava kunnia” selvitettiin eri maiden alkoholin-‐ käytön muutoksia. Osassa maista on tiukkoja rajoituksia alkoholimainon-‐ nalle (Suomi, Ruotsi, nykyään myös Ranska) ja osassa mainonta on vapaa-‐ ta (Alankomaat, Italia). Kaikissa maissa alkoholinkäyttö ja suhtautuminen siihen on vaihdellut, myös samanlaisena jatkuneen mainosregiimin puitteissa. Italiassa alkoho-‐ linkäyttö on romahtanut muutamassa vuosikymmenessä. Alankomaissa alkoholinkäyttö lisääntyi voimakkaasti 1960-‐70-‐luvuilla kuten Suomessa ja on sitten vakiintunut. Molemmissa maissa perusmuutokset ovat samat: naisetkin alkoivat käyttää alkoholijuomia, viinikulttuuri on opittu ja nuor-‐ ten alkoholinkäyttö vähenee trendinomaisesti. Nuorten juomatavat ovat yleisesti ottaen siistiytyneet globaalisti, vaikka ikäkauteen luonnostaan liittyy ylilyöntitaipumusta. Suurimmat nuorten alkoholinkäyttöön liittyvät selittäjät löytyvät tutki-‐ musten mukaan kaikkialla perheistä ja nuorten omasta vertaismaailmas-‐ ta. Perheillallisten katoaminen korreloi nuorten muualla tapahtuvat hu-‐ malajuomisen kanssa. Sosiaaliset normit määrittävät humalajuomisen so-‐ pimattomuuden tai hyväksyttävyyden. Mainonnalla ei ole todennettu vai-‐ kutusta myöskään siihen, missä iässä ensi ryyppy otetaan. 13 Hiljainen reportaasi™ Kännin katoava kunnia 2015, http://www.newsbrokers.fi/ladattavat-‐tiedostot/ © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 27 Ei ole myöskään löydetty yhtään alkoholimainosta, jossa esiteltäisiin hu-‐ malajuomista. Varoituskampanjassa ”Kännissä olet ääliö” sitä esiteltiin. Jos mainosmielikuvilla olisi ratkaisevaa vaikutusta reaalikäyttäytymiseen, nuoret nauttisivat juomiaan kuten ylemmän keskiluokan aikuiset, pieniä kalliita annoksia hienoissa ympäristöissä, eikä kukaan joisi pussikaljaa puistonpenkillä. Luultavasti teinien todellisuus on aina kaukana aikuisten todellisuudesta. Mainonnan ja valistuspropagandan tehot näyttävät mel-‐ ko vähäisiltä. Tarkkoja väittämiä epätarkoista haastatteluista Newsbrokersin toimitus kävi läpi akateemisten laitosten alkoholipoliitti-‐ sia nettisivuja. Esimerkinä niistä on Johns Hopkins –yliopiston kotisivuilta ”Alcohol Advertising and Youth”, jossa nojataan 1990-‐luvulta vuoteen 2005 tehtyihin tutkimuksiin.14 Paperin yleislinja on mainonnan vastainen ja alkoholipoliittista nuortensuojelua tukeva. Paperissa ei anneta mitään muita tietoja taustalla olevien tutkimusten metodologiasta kuin mainin-‐ nat kyselytutkimuksista. Silti paperissa väitetään, että alkoholimainonnan täyskielto ehkäisisi vuodessa niin eksaktin luvun kuin 7.609 alkoholi-‐ kuolemaa. Tutkimustietona esitetään, että suuret enemmistöprosentit yleisöstä yleensä tai 15-‐21-‐vuotiaista erityisesti uskoo jotakin mainonnasta ja sen vaikutuksista. Artikkeli kertoo, että mielikuvamainonta tehoaa 15-‐21-‐vuotiaisiin mutta ei sen vanhempiin, eli se vaikuttaa vain niihin jotka eivät laillisesti saa käyttää alkoholia. Artikkeli kertoo, että alaikäisten altistus tislattujen juomien tv-‐mainonnalle on kasvanut 41 % vuosina 2001-‐2005, jona aika-‐ na tisleiden tv-‐mainosten määrä on kasvanut 2300 %. Ja edelleen artikke-‐ lin mukaan alle 21-‐vuotiaat eivät juurikaan huomaa valistusmainoksia joissa heitä kielletään juomasta, kun taas vanhemmat huomaavat niitä. Tämä indikoinee enemmän teinien asennemaailmaa kuin mediassa tarjol-‐ la olevaa mitattavaa altistusta. 14 http://www.camy.org/factsheets/sheets/Alcohol_Advertising_and_Youth.html © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 28 Vaikka artikkeli kyselyjen perusteella (joita ei kuvata tarkemmin) esittää mainonnan vaikuttavan merkittävästi, Mainosvastainen tutkimus ei se kuitenkin toteaa perheiden ja kave-‐ myöskään ole kiinnostunut ripiirin merkityksen. Lisäksi urheilu-‐ siitä, miksi nuorison ja eten-‐ ja muiden tapahtumien anniskeluym-‐ kin nuorten aikuisten juomi-‐ päristöä pidetään juomiseen kannus-‐ nen viime vuosina on tren-‐ tavana. dinomaisesti siistiytynyt ja vähentynyt vapaan mainon-‐ Artikkelissa erotellaan huolestuttavan nan maissa. juomisen rajaksi kolmen annoksen ot-‐ tamista kerran kuussa. Artikkelissa todetaan myös altistukseksi se, että tv-‐ohjelmissa ja eloku-‐ vissa näytetään alkoholin nauttimista. Eikä johtopäätöksenä siis tulisi ol-‐ la, että kun ei anneta nuorten missään nähdä alkoholin nauttimista, heitä ei janota? Kuitenkaan tavoitteena ei katsota olevan tulevien sukupolvien täysraittius ja alkoholin hävittäminen länsimaista. Tutkimuksissa ei pystytä erottelemaan eri ”altistusten” painoarvoja us-‐ kottavalla tavalla. Vaihtoehtoa, jossa nuoret eivät joutuisi mihinkään kos-‐ ketukseen alkoholin juomisen kanssa, ei esitetä. Ei kysytä, kiinnittävätkö alkoholimainontaan eniten myönteistä huomiota ne nuoret joita muuten-‐ kin janottaa. Eikä oteta huomioon sitä, että alkoholin epäsuotavasta käy-‐ töstä on aina tapana syyttää muita kuin ottavaa itseä: kaverit juottivat, mainoksessa se oli cool. Mainosvastainen tutkimus ei myöskään ole kiin-‐ nostunut siitä, miksi nuorison ja etenkin nuorten aikuisten juominen vii-‐ me vuosina on trendinomaisesti siistiytynyt ja vähentynyt vapaan mai-‐ nonnan maissa. Mainosvastaisia tutkimuksia yhdistää kovan datan puute ja nojaaminen kyselyissä ilmoitettuihin mielikuviin ja uskomuksiin. Keskustelussa on samankaltaisia piirteitä kuin aikanaan väiteltäessä siitä, miten nuoria on suojeltava tiedoilta seksuaalisuudesta ja sen piirissä esiintyvistä vähem-‐ mistöistä. Mainosmiehen arvio Mainonnan suunnittelija ja opettaja Pertti Rinne on tehnyt pitkän uran mainonnan suunnittelun ja opetuksen eri tehtävissä. Hän on toiminut © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 29 mainonnan suunnittelijana ja ryhmänvetäjänä useissa mainostoimistoissa vuodesta 1965, Markkinointi-‐instituutin opettajana, Mainostoimistojen liiton toimitusjohtajana ja laaja-‐alaisena mainonnan kouluttajana vuoteen 2005 jolloin hän jäi eläkkeelle. Rinne kertoo joutuneensa perehtymään alkoholimainonnan rajoituksiin ja niistä käytävään keskusteluun ensimmäisen kerran 1970-‐luvun puoli-‐ välin jälkeen, kun Mainostoimistojen Liitolta MTL:tä pyydettiin lausunto meneillään olevaan lakihankkeeseen, jonka tavoitteena oli alkoholi-‐ mainonnan täyskielto. ”Se, miten alkoholimainonta vaikuttaa, on alan toimijoiden kokemuksen perusteella aivan selvä asia. Se toimii erittäin tehokkaana kilpailukeino-‐ na eri juomamerkkien markkinaosuuskilpailussa, mutta kokonaiskulu-‐ tukseen sillä ei ole vaikutusta. Mutta alkoholimainontaa tehdään eri merkkien välisen kilpailun vuoksi”, sanoo Rinne Newsbrokersin raportis-‐ sa Murtuneet myytit (2014).15 ”Ongelma on sekin, että valistajat eivät kuuntele mitään oman mielipiteensä kanssa ristiriitaisia argumentteja. He kuittaavat kaiken vastustuksen sillä, että markkinointiväki puhuu omassa asiassaan, koska se haluaa vain tienata rahaa kansanterveyden kustannuksella. Tällaista raittiuspopulismia vastaan on aika paha julkisuudessa kinata.” Amerikkalainen mainosrahatutkimus Helsingin Sanomat uutisoi 27.3.2015 Texas Austinin yliopiston tutkijoi-‐ den artikkelista, jonka mukaan alkoholin mainonnalla ei ole juuri vaiku-‐ tusta alkoholin kulutukseen. 16 Teksasin yliopiston tiedonvälityksen ja mainonnan tutkijat selvittivät, kuinka paljon Yhdysvalloissa on viimeisen 40 vuoden aikana käytetty rahaa alkoholin mainontaan, ja kuinka paljon se on vaikuttanut kulutukseen.17 Alkoholin kulutus ei henkeä kohti noussut, vaikka alkoholimainontaan käytetyt rahat ovat samassa ajassa kasvaneet noin 400 %. 15 http://www.newsbrokers.fi/wp-‐content/uploads/2014/09/2014-‐08-‐05-‐Murtuneet%20Myytit.pdf 16 http://www.hs.fi/kotimaa/a1427426441424 17 Beer, wine, or spirits? Advertising's impact on four decades of category sales. DOI:10.1080/02650487.2015.1019961Gary B. Wilcox, Eun Yeon Kang & Lindsay A. Chilek. http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/02650487.2015.1019961?journalCode=rina20#.VSrdOjgcSUk © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 30 Alkoholin kulutusta ohjailevat tutkimuksen mukaan demografiset muu-‐ tokset, verotus ja tulotaso, mutta ei mainonta. Tutkijat totesivat, että al-‐ koholimainonnan kieltäminen ei aiheuta toivottua vaikutusta alkoholin kulutukseen. Mainonta vaikuttaa lähinnä eri tuotteiden välisiin markki-‐ naosuuksiin, ei niinkään juomisen määrään kokonaisuutena. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 31 ALKOHOLIHAITTOJEN TILASTOPELI Alkoholihaittojen kustannuksiksi ilmoitetaan noin miljardi euroa ja alko-‐ holiverojen tuotoksi suunnilleen saman verran. Samalla kuitenkin puhu-‐ taan ”välillisistä” alkoholihaittojen kustannuksista kuten krapulapäivät, jotka esimerkiksi Päivi Räsäsen mukaan ovat viisi miljardia euroa. Muita-‐ kin lukuja, jopa 8 miljardia esiintyy puheissa. Usein alkoholihaittoihin lisätään huumeiden käytöstä koituvat kustan-‐ nukset ja nämä yleistetään kaikki saman otsikon alle vaikka alkoholista poiketen huumeiden osalta on kysymys kieltolain alaisesta toiminnasta. Mihin perustuu väite siitä, että alkoholihaitat vain pahenevat? THL tilastoi kustannusten vähentyneen Alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille arviol-‐ ta 0,9–1,1 miljardia euroa vuonna 2010 (THL).18 Huumeiden käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille 229–284 miljoonaa euroa. Vuosien 2006–2010 välillä julkiset alkoholihaittakustannukset ovat vä-‐ hentyneet reaalisesti eli inflaatio huomioon ottaen keskimäärin kaksi prosenttia. Pääryhmittäin tarkasteltuna muut kuin sosiaalihuollon alkoho-‐ lihaittakustannukset ovat vähentyneet. Sen sijaan julkiset huumehaittakustannukset ovat kasvaneet reaalisesti vuosien 2006–2010 välillä keskimäärin 8 %. Sosiaalihuollon huumehait-‐ takustannukset ovat kasvaneet 22 %. Alkoholihaittakustannuksista valtaosa aiheutui sosiaalihuollon, järjestyk-‐ sen ja turvallisuuden ylläpidon sekä eläkkeiden ja sairauspäivärahojen kustannuksista. Ehkäisevän päihdetyön osuus kustannuksista oli prosen-‐ https://www.thl.fi/fi/web/tapaturmat/tietoa-‐tapaturmista/tilastot/tilastokatsaukset/alkoholi-‐ja-‐ tapaturmakuolemat 18 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 32 tin verran. Huumehaittakustannusten rakenne painottuu alkoholihaitta-‐ kustannuksia enemmän yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitoon. Vuonna 2010 alkoholihaittakustannusten suhde Suomen bruttokansan-‐ tuotteeseen (BKT) oli 0,7 prosenttia. Huumehaittakustannusten brutto-‐ kansantuotesuhde oli 0,2 prosenttia. Haittakustannuksista lasketaan useimmissa tapauksissa alaraja (”mini-‐ mi”) ja yläraja (”maksimi”), joiden väliin todellisten kustannusten olete-‐ taan sijoittuvan. Päihdehaittakustannusten laskentakehikkoa on uudistet-‐ tu vuosien 2011 ja 2012 aikana. Tiedot on tuotettu uuden laskentakehi-‐ kon mukaisena tilastovuodesta 2006 alkaen. Uudistetun laskentakehikon mukaiset tiedot eivät ole vertailukelpoisia aikaisemman laskentakehikon tietojen kanssa. Julkiset haittakustannukset tilastoluokkina Julkisilla alkoholihaittakustannuksilla tarkoitetaan sellaisia julkiselle sek-‐ torille aiheutuneita kustannuksia, joita ei ilman alkoholin käyttöä olisi ai-‐ heutunut. Julkisten alkoholihaittakustannusten suurin erä (25 %) aiheutui alkoholin käyttöön liittyvistä sosiaalihuollon kustannuksista, jotka olivat 224–267 miljoonaa euroa vuonna 2010. Toiseksi eniten (24 %) haittakustannuksia muodostui alkoholiehtoisista järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon kustannuksista, jotka olivat noin 233 miljoonaa euroa. Eläkkeiden ja sai-‐ rauspäivärahojen haittakustannukset olivat 182–271 miljoonaa euroa. Julkisten alkoholihaittakustannusten rakenne 2010: Alkoholivalvonta 1 % Ehkäisevä päihdetyö 1 % Terveydenhuolto 11 % Oikeus ja vankeinhoito 14 % Eläkkeet ja sairauspäivärahat 24 % Järjestys ja turvallisuus 24 % Sosiaalihuolto 25 % © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 33 Järjestyksen ja turvallisuuden ylläpidon alkoholihaittakustannukset ovat vähentyneet reaalisesti 16 % vuosien 2006 ja 2010 välillä. Väheneminen johtuu sekä alkoholiehtoisten rikosten vähentymisestä että pelastustoi-‐ men ja tullin toimintamenojen vähenemisestä. (Liitetaulukot 1 ja 3 b.)19 Eläkkeiden ja sairauspäivärahojen haittakustannukset ovat vuosien 2006–2010 välillä vähentyneet. Väheneminen johtuu lähinnä alkoholieh-‐ toisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja perhe-‐eläkkeiden kustannusten vä-‐ henemisestä. Alkoholihaittakustannukset ovat viidessä vuodessa vähen-‐ tyneet reaalisesti noin 5 %. Viidessä vuodessa onnettomuuksien ja rikosten vahinkojen alkoholiehtoi-‐ set kustannukset ovat vähentyneet reaalisesti yli 10 %. Tämä johtuu lähin-‐ nä rattijuopumusonnettomuuksien vähenemisestä sekä omaisuusrikosten vahinkojen arvon vähenemisestä. Laskennan ongelmat ratkaistaan poliittisella päätöksellä Ossi Piironen on tehnyt Sosiaali-‐ ja terveysministeriölle alkoholiohjel-‐ maan 2004–2007 liittyvän raportin.20 Alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja tilastoivat ja tutkivat Alko Oy, Sosiaali-‐ ja terveysalan tutkimus-‐ ja kehittämiskeskus (Stakes), Kan-‐ santerveyslaitos, Työterveyslaitos ja Tapaturmavakuutuslaitosten Liitto. ”Kuitenkin erityisesti alkoholiehtoisten sosiaalisten ja taloudellisten haittojen yksilöinti ja niiden kustannusten arviointi aiheuttaa sekä teoreettisia että tie-‐ don saantiin liittyviä ongelmia”, kirjoittaa Piironen. Ongelmat määrittyvät pit-‐ kälti tarkastelunäkökulman ja painotusten perusteella: ”Alkoholinkäytöstä ai-‐ heutuvien haittojen kokonaismäärää ja -‐kustannuksia on vaikea luotettavasti arvioida. Haittojen arvioiminen on aina sidoksissa kulloinkin käytettävään hait-‐ takriteeristöön, ja haittakriteeristön muuttuessa myös haittojen määrä muut-‐ tuu.” 19 http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr11_12.pdf 20 http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=28707&name=DLFE-‐ 3529.pdf&title=Alkoholihaitat_tyoelamassa_fi.pdf © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 34 Liikenne ja alkoholi HS uutisoi 24. tammikuuta 2015, että humalassa ajaminen on vähentynyt tren-‐ dinomaisesti vuodesta 2007 jo noin kol-‐ masosalla. Vuonna 2014 tilastoitiin vajaa 18.000 rattijuopumusta huipun oltua 28.000. Rattijuoppojen tappamien uhrien määrä on myös romahtanut tällä vuositu-‐ hannella puolella. Samoin loukkaantunei-‐ den määrä. THL kiirehti väittämään, että ei ole vähentynyt vaan poliisin valvonta-‐ resurssit ovat heikentyneet. Poliisihallituksen mukaan valvonta on vähin-‐ tään entisellä tasolla. Poliisin mukaan nuorten keskuudessa sekä humala-‐ juominen että autoilu ovat vähentyneet. Liikenneturvan tilastojen mukaan alkoholiperäisten liikenneonnetto-‐ muuksien ja liikennekuolemien määrä on romahtanut 25 vuodessa noin 75 %. Syitä ovat turvallisempi ajoneuvotekniikka, tehostunut valvonta ja selvä liikennekulttuurin muutos.21 Liikenteen alkoholihaittakustannukset ovat näin ollen pienentyneet valta-‐ vasti samaan aikaan kun alkoholin kokonaiskulutus on noussut. Liikenneturvan tilastojen mukaan alkoholiperäis-‐ ten liikenneonnettomuuk-‐ sien ja liikennekuolemien määrä on romahtanut 25 vuodessa noin 75 %. Syitä ovat turvallisempi ajo-‐ neuvotekniikka, tehostu-‐ nut valvonta ja selvä lii-‐ kennekulttuurin muutos. Alkoholitapaturmat vapaa-‐ajalla THL:n kotisivu kertoo Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoon nojaten, että 1998-‐2012 alkoholimyrkytysten osuus tapaturmaisesti kuolleista on miehillä laskenut ja naisilla lievästi noussut. THL väittää, että luvut ovat suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutuksen muutokseen. Tilastot eivät tue käsitystä. Kuolleisuusmuutokset ovat hyppineet rajummin, eikä viime vuosien jyrkkää vähenemistä selitä kokonaiskulutuksen muutos jo-‐ ta ei sanottavasti ole tapahtunut. 21http://beta.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tieliikenneonnettomuudet_2012.pd f © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 35 Humalan takia hukkuu joka tapauksessa ihmisiä, syttyy tulipaloja ja jou-‐ dutaan tapaturmiin. Tapaturmia ja palokuolemia sattuu eniten syrjäyty-‐ neiden suurkuluttajien keskuudessa, joihin alkoholipolitiikalla ei ole vai-‐ kutusta. Humalahakuisen juomisen riskit ovat kiistämättömät. Työturvallisuus Edellämainitusta Ossi Piirosen raportista ilmenee seuraavaa: Alkoholin vuoksi arvioidaan menetettävän vuosittain noin 5 miljoonaa työpäivää eli noin 2,5 työpäivää jokaista palkansaajaan kohti. Arviot pe-‐ rustuvat kyselyihin ja tuntumaan. Vuoden 2002 lopussa oli voimassa yh-‐ teensä 8.445 sellaista työkyvyttömyyseläkettä, joissa esiintyi alkoholisai-‐ raus (ei kuitenkaan välttämättä pääsairautena). Näiden osuus kaikista voimassa olevista työkyvyttömyyseläkkeistä oli 5,6 prosenttia. (Stakes 2003) Palkansaajaa kohden laskettu työpaikkatapaturmien määrä laski 1990-‐ luvun alussa tasaantuen vuonna 1996 suunnilleen nykyiselle tasolleen. Vain noin 0,8 prosenttia tapauksista johti yli puolen vuoden työkyvyttö-‐ myyteen. Kuolemaan johtaneita työpaikkatapaturmia sattui edellisiin vuosiin verrattuna kohtalaisen vähän, 33. Muuten 1990-‐luvulla liikuttiin noin 40–50 kuolemantapauksen välillä. Alkoholin tai lääkeaineiden mahdollinen vaikutus tapaturman sattumi-‐ seen varmistetaan oikeuslääketieteellisen tutkimuksen avulla. Alkoholilla on ollut tavalla tai toisella vaikutusta yhteensä noin kahteenkymmeneen työpaikalla sattuneeseen kuolemantapaukseen Suomessa vuosina 1990– 2003. Tapauksia on siten keskimäärin 2 vuodessa. Sairauspoissaolot viittaavat laskelmissa vuodehoitopäiviin sairaalassa tai kotona. Siten niihin eivät sisälly esim. yksittäiset poissaolot krapulan ta-‐ kia. Suhtautuminen työmaajuopotteluun on nykyisin kielteistä. Työmaa-‐ juopottelu on kadonnut, 40 vuotta sitten se oli yleistä. Samaan aikaan al-‐ koholin kokonaiskulutus on kasvanut. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 36 Alkoholipolitiikan haittakustannukset Päihde-‐ ja mielenterveystyön sairaanhoitaja Kimmo Jouhkin mielestä al-‐ koholin maahantuonnin lisääntyminen, korvikealkoholien nauttiminen tietyissä kansanryhmissä sekä kannabistuotteiden käytön lisääntyminen varsinkin nuorten keskuudessa on kasvanut veronkorotusten takia.22 ”Olen työskennellyt päihde-‐psykiatrisella työotteella yli 20 vuotta lastensuoje-‐ lussa, huumevieroituksessa sekä aikuissosiaalityössä ja olen nähnyt, niin Suo-‐ messa kuin Ruotsissa, mitä veronkorotukset aiheuttavat tavallisissa suomalais-‐ perheissä, jossa käytetään alkoholia viikoittain”, Jouhki sanoo. ”Tavallinen duu-‐ nariperhe joutuu tinkimään peruselintarvikkeista tai muusta perheen hyvin-‐ vointiin liittyvästä kustannuksesta, koska alkoholista ei tingitä, maksoi mitä maksoi. Nämä sosiaaliset vaikutukset kirjataan tilastoihin alkoholihaittoina, vaikka todellisuudessa on kyse alkoholiverojen korotuksista johtuvista sosiaali-‐ sista haitoista.” ”Menetetyt elinvuodet” – dementikkona laitoksessa Uusi Suomi Miten alkoholihaittojen kustannuksia tulisi laskea? 21.10.2012 kirjoitti Mikko Nummelin Uudessa Suomessa: ”Sosiaali-‐ ja terveysalan viranomaiset ja järjestöt ovat esittäneet ajoittain mitä hurjimpia lukuja alkoholin aiheuttamista haitoista yhteiskunnalle. Esimerkiksi tämä MTV3:n artikkeli kertoo alkoholista tulevan kahdeksan miljardin laskun ja haittojen viisinkertaistuneen vuodesta 1990. Lisäksi puhutaan naisten koh-‐ dalla menetettyjen elinvuosien määrän kasvusta hurjin prosenttiluvuin, vaikka tosiasiallisesti eliniänodotteet ovat sekä miehillä että naisilla kuitenkin kasva-‐ neet tarkastelujakson aikana. Yksi on se, että lasketaan menetettyjä työvuosia täysimääräisinä, mutta vastaa-‐ vasti ei tehdä kompensaatiota menetetyistä eläkevuosista, jotka taas rahallises-‐ ti lihottavat julkisen sektorin kassaa. Tämä on tietenkin raadollista ihmiselä-‐ män eriarvoistamista rahan perusteella, mutta jos ihmisen arvoa otetaan jo-‐ honkin tilastoihin mukaan työpanosten perusteella, niin rehellisyyden nimissä se logiikka pitää katsoa loppuun asti.” Jos oletetaan, että kaikki eläisivät raittiina 10 vuotta kauemmin, mitä hei-‐ dän hoitamisensa tosiaan maksaisi? 22 http://www.newsbrokers.fi/wp-‐content/uploads/2014/01/2013-‐11-‐07-‐Kieltolain-‐tenho.pdf © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 37 SUOMI EI OLE AINOA ALKOHOLIMYYTTIEN MAA Raittiusliike ei ole puritaanien tuote Tiukasta alkoholiholhouksesta on syytetty protestanttista puritanismia. Alkuperäiset 1600-‐luvun puritaanit, joita muutti sankoin joukoin Amerik-‐ kaan, olivat kosteata porukkaa. Siinä missä Luther ylisti olutta ja viiniä, puritaanit ylistivät viskiä ja tupakkaa. Tämä osoitettiin ”Spirited Republic: Alcohol in American History” –näyttelyssä talvella 2015. Näyttelyn ku-‐ raattorin Bruce Bustardin mukaan vuonna 1790 USA:ssa juotiin 22 litraa absoluuttista alkoholia per capita.23 Samanaikaiset tiedot Pohjoismaista kertovat myös runsaasta käytöstä: aamuryyppy, ”lypsykopsu” kylmään navettaan mennessä, olutta ja palo-‐ viinaa aterioilla, iltatoti pappilassa. Bustard sanoo, että vaikka määrä on tyrmistyttävä, useimmat ihmiset pystyivät elämään sen kanssa koska käyttö oli niin integroitunut arkeen ja tasaista. Saman on Suomen osalta muun muassa professori Ilkka Mäntylä on todennut tutkimuksessaan ”Suomalaisen juoppouden juuret”, joka tittelistä alkaen yhtä aikaa kumo-‐ aa ja ylläpitää suomalaista viinamytologiaa. Eikä puhdasta vesijohtovettä tietenkään ollut. Vedestä sai taajamissa koleran tai lavantaudin. Alkoholin desinfioiva vaikutus tunnettiin kokemusperäisesti. Keskimääräinen elin-‐ ikä oli joka tapauksessa lyhyt, ryyppäsit tai et. Juoppous kyllä tuomittiin sosiaalisesti ja saarnastuolista. Alkoholin liika-‐ käytölle oli selvä määritelmä: Jos puhe sammaltaa, käynti horjuu, työt jää-‐ vät tekemättä ja oksentaa, on kysymyksessä juomari joka väärinkäyttää Jumalan lahjaa. Alkoholismin käsitettä sairautena ei vielä ollutkaan. Kun kulutus Amerikassa 1830 saavutti 28 litraa, syntyi vihdoin moraali-‐ paniikki. Samaan aikaan käytiin taistelua myös orjuutta vastaan ja naisten oikeuksien puolesta. Lisäksi teollistuvassa taloudessa ja mekanisoituvas-‐ 23 http://www.archives.gov/press/press-‐releases/2015/nr15-‐19.html http://www.examiner.com/article/don-‐t-‐drink-‐the-‐water-‐puritans-‐and-‐alcohol-‐1 © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 38 sa armeijassa oli vähemmän työ-‐ ja turvallisuusteknistä toleranssia alko-‐ holin vaikutuksen alaisuuteen kuin maalla ja käsityöläiskylissä.24 Viinanvastaisuudesta tuli reformiliikkeiden kovaa ydintä ja Euroopassa-‐ kin se liittyi sekä työväenliikkeeseen että naisasiaan. Ukot pois kapakista! Englannissahan myös työnantajat halusivat ukot pois kapakista, koska kapakoissa perustettiin ammattiosastoja. Alkoholirajoituksia alettiin säätää. USA:ssa oli kieltolaki perustuslakiin kirjattuna 1919-‐1933. Kieltolaki loi järjestäytyneen rikollisuuden ja oli muutenkin suuri katastrofi. Sen jälkeen alkoholiregiimi on vaihdellut pai-‐ kallisesti. 2000-‐luvun amerikkalaiset kuluttavat vajaat 9 litraa vuodessa, länsimai-‐ sella keskitasolla. Mutta raittiusväen mielikuvat juomisesta taitavat edel-‐ leen olla siltä ajalta kun kulutus oli kolminkertainen. Alkoholisti-‐intiaanit Amerikkalainen perusklisee kertoo jalosta intiaanista ratsun selässä, joka saatuansa tulilientä ränsistyi reservaattialkoholistiksi. Myytin mukaan intiaanit eivät rodullis-‐ geneettisesti kestä viinaa.25 Samaa myyttiä on opetettu suomalaisista. On sosiolääketieteellinen fakta, että reservaatti-‐intiaanien ja samoin tai vielä kehnoimmin kohdeltujen Australian aboriginaalien viinakuolleisuus on hirvittävän suurta. Heidän fyysinen ja psyykkinen terveytensä on kur-‐ ja. Alkoholiin liittyvä väkivalta on yleistä. Lasten koulumenestys on niin huono kuin sellainen kotitausta edellyttää, ja kierre jatkuu.26 Jos reservaatissa ei voi eikä saa tehdä mitään tuottavaa työtä eikä ympä-‐ röivään yhteiskuntaan huolita, mitä niissä sitten voi tehdä kuin keittää pontikkaa ja ryypätä. Normaaliyhteiskunnassa integroituneena elävien in-‐ Normaaliyhteiskunnas-‐ sa integroituneena elä-‐ vien intiaanien ja abo-‐ riginaalien alkoholin-‐ käyttö ja sen kestämi-‐ nen ei kliinisesti eroa valkoisista. 24 http://www.bbc.com/news/magazine-‐31741615 25 http://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=1160478 “Drunken Indian” 26 http://www.ipsnews.net/2008/10/rights-‐australia-‐challenging-‐indigenous-‐alcohol-‐myths/ © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 39 tiaanien ja aboriginaalien alkoholinkäyttö ja sen kestäminen ei kliinisesti eroa valkoisista. Näissä roturyhmissä ei myöskään esiinny sitä Kauko-‐ Idässä yleisehköä ”antabusgeeniä” jonka takia osa aasialaisista ei todella-‐ kaan kliinisesti tule toimeen alkoholin kanssa vaan menee siitä epäkun-‐ toon. Intiaanien alkoholismimyytillä on perusteltu holhousta ja vajaita oikeuk-‐ sia, jotka muuten olisivat ilmeistä rasismia. Australiassa on vielä 2000-‐ luvulla säädetty uusia rajoituksia alkoholin myynnille aboriginaalialueilla, samalla kun yhteiskunta edelleen toimii niin, että marginalisoitujen ih-‐ misten on erittäin vaikea päästä asemastaan pois. Nämä vähemmistöt on määritelty ja velvoitettu juoppojen säätyyn. Sitten todetaan, että tuol-‐ laisiahan ne ovat ja pitäähän niitä holhota. Suomalaissiirtolaisten joukossa tulleet raittiusihmiset onnistuivat 1900-‐ luvun alussa aikaansaamaan paikallisia järjestyssääntöjä, joissa kiellettiin myymästä tai antamasta tuliaseita ja alkoholia intiaaneille ja suomalaisil-‐ le. Suomeen kantautuneita anekdoottisia tietoja näistä määräyksistä on käytetty vahvistamaan myyttiä suomalaisesta viinapäästä. THL:n entinen pääjohtaja Pekka Puska puolestaan nimitti pohjoiskarjalaisia ”reservaatti-‐ intiaaneiksi” aloittaessaan omaa reformiprojektiaan. Valkoisten drinkkikeskeinen elämäntapa Amerikkalaisuuden eräs myytti, jota tv-‐sarjat ruokkivat, on jatkuva ai-‐ kuisten keskiluokkainen drinkittely joka käänteessä. Toisaalta tähän mie-‐ likuvaan ei juuri liity humalaisia. Oikeusministeriön juomisselvitys, joka tähtää nuorten suojelemiseen al-‐ koholilta ja alkoholikuolemien estoon, kumoaa kuitenkin tämän myytin jo kättelyssä. Valtaosa amerikkalaisista ei käytä alkoholia säännöllisesti ja huomattava osa ei lainkaan. Nuoret juovat humalahakuisemmin kuin kes-‐ ki-‐ikäiset, ja se näyttää olevan universaali ikäkausi-‐ilmiö. Mutta Ameri-‐ kassakin nuorten suhde alkoholiin on ollut viilenemään päin.27 27 http://www.theatlantic.com/business/archive/2013/08/why-‐are-‐american-‐drinkers-‐turning-‐against-‐ beer/278370/ © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 40 Suurkuluttajien määrä on yhtä pieni kuin muuallakin. Humalahakuisia juojia on varsin vähän. Paperissa todetaan huolestuneena, että alkoholin ja etenkin oluen reaali-‐ hinta on laskenut vuosikymmeniä, mainontaan käytetään 4 miljardia dol-‐ laria vuodessa ja alkoholia saa joka paikasta. Silti kulutus on pysynyt ta-‐ saisena ja etenkin oluen kulutus on laskenut 20 % vuodesta 1990, vaikka sen hinta on laskenut samaa tahtia. Oluen hinta on laskenut reaalisesti siksi, että sillä on kiinteä rahamääräinen vero jonka inflaatio on 50 vuo-‐ dessa syönyt. Tämä kertoo myös hinnan ja verotuksen vaikutuksen vähäi-‐ syydestä. Juopot irlantilaiset Irlantilaisia pidetään muussa anglosaksimaailmassa juoppoina ja Irlan-‐ nissa on olemassa samankaltaista viimamytologiaa kuin Suomessa. Irlan-‐ nin kulutus on länsimaista perustasoa. Whiskey ja Guinness ovat kansalli-‐ sia instituutioita. Irlantilaiset olivat Englannin ja Skotlannin kaupungeissa siirtotyöläispro-‐ letariaattia ja USA:han muuttaessaan 1700-‐1800-‐luvuilla kouluttamatto-‐ mia nälkäpakolaisia, jotka aloittivat pohjalta. Eliitit ovat aina huolissaan rahvaan juomisesta ja uskovat köyhyyden johtuvan siitä. Köyhien kes-‐ kuudessa alkoholin väärinkäytön aiheuttamat ongelmat – perheen kur-‐ juus, väkivalta ja siivottomuus – ovatkin fyysisesti hälyttävämpiä kuin vauraiden keskuudessa, joiden elämässä on puskuroivia elementtejä ku-‐ ten tilaa ja aikaa. Toisaalta USA:ssa alemman työväen palkkoja maksettiin pitkään viinassa. Myöhemmin irlantilaisten alkoholinkäytössä ei ole havaittu olennaisia eroja muihin samassa sosioekonomisessa asemassa oleviin verrattuna. Nykyisin häiriöitä humalassa aiheuttavat aggressiiviset potkupallohuli-‐ gaanit ovat aina englantilaisia, ei koskaan irlantilaisia saati skotteja. Ranskalaisten mielestä nimenomaan englantilaiset eivät osaa elää alkoho-‐ lin kanssa ihmisiksi. Tämäkin myytti perustuu pieneen katuörveltäjien joukkoon suuressa matkailijavirrassa. Irlannissa on suhteellisen kallis alkoholi. Viime vuosina on todettu, että pubeissa juodaan vähemmän ja kotona enemmän. Myös tupakointikielto © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 41 on ajanut ihmisiä pois pubeista, kuten Suomessakin. Alkoholinkäyttökult-‐ tuuri on näissä maissa muuttunut sosiaalisesta privaatiksi. Kulutusmää-‐ riin nämä muutokset eivät ole vaikuttaneet, vaan niihin vaikuttavat muut tekijät. Irlannissa on myyty viime vuosina paljon Itä-‐Euroopasta tuotua halpaa alkoholia, jolle on nyt säädetty minimihinnat ja jakelurajoituksia. On vai-‐ kea sanoa, onko takana kansanterveyshuoli vai fiskaalinen tarve: Irlanti on joutunut etsimään keinoja nostaa maa finanssikriisin jälkeisestä la-‐ masta.28 28 http://alcoholireland.ie/campaigns/minimum-‐pricing/ http://www.irishcentral.com/news/irishvoice/Myths-‐about-‐the-‐Irish-‐and-‐alcohol-‐are-‐infuriating.html © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 42 LIITTEITÄ: YLE:n uutinen 3.3.2015: ”Kirkkokin törmäsi alkoholisääntelyyn – Viiniä vain ehtoollisella Kirkon julkisissa tilaisuuksissa, jumalanpalveluksia lukuunottamatta, ei saa juoda viiniä, sanoo Valvira. Kallion seurakunta olisi halunnut tarjota osallistujille viiniä virrenlaulutilaisuudessa.” Aikaisemmin oli itse sosiaaliministeri Risikko (kok) epäillyt kirkkojen rikkovan alkoholilakia salliessaan alle 18-‐vuotiaiden saada ehtoollisella senttilitran viiniä. HS 20.3.2015: ”Valvira ei kaitse vain panimoita – myös Suomen musiikkielämä on saanut osansa. Vuonna 2007 perustettu kymmenhenkinen yhtye Tupakan Ystävät sai nimittäin hy-‐ vin nopeasti perustamisensa jälkeen tuta Valviran haukankatseesta. Yhtye perustettiin Nypykät-‐yhtyeessä vaikuttaneen Markku Palmusen syntymäpäi-‐ vävuotisjuhlia varten 2007. Yhtyeen muusikoita on ollut mukana muun muassa yh-‐ tyeissä Nypykät, Trio Niskalaukaus ja Jukka Gustavson Organ Fusion Band. Bändin nimen innoittajana toimi puolalainen elokuvaohjaaja Krzysztof Kieœlowski, joka oli Suomessa ollessaan tuskaillut täkäläistä tiukkaa tupakkalainsäädäntöä. Maail-‐ mankuulu ohjaaja oli ihmetellyt julkisesti, luulevatko suomalaiset etteivät he kuole koskaan. Nimi ja keikkajuliste herättivät heti paheksuntaa, ja niinpä Valviran lakimies otti pikapikaa yhtyettä. Kirje-‐ ja puhelinyhteydenpidon jälkeen nimen todettiin kuiten-‐ kin kuuluvan taiteellisen vapauden piiriin. Valvira totesi, että bändinimi Tupakan Ystävät on lainmukainen. Summa summarum: Tupakan Ystävät on tiettävästi ainoa suomalaisyhtye, joka saa toimia Valviran luvalla. Keikkajuliste tosin oli niin paha, että Valvira kehotti yhty-‐ että välttämään niiden levittämistä koulujen ja päiväkotien läheisyyteen.” HS 1.4.2015: ”Populaarihistorioitsija on kirjoittanut monta teosta alkoholista – Valvira uhkasi viedä erään kirjan markkinaoikeuteen. Tietokirjailija Jonna Pulkkinen tunnistaa vuosien 1919–1932 kieltolain perinnön nykyisissäkin kielloissa. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 43 Ideoidessaan Jallu – Jaloviinan ja paloviinan historiaa (Minerva, 2013) hän soitti Sosiaali-‐ ja terveysalan lupa-‐ ja valvontavirasto Valviraan varmistellakseen, ettei rikkoisi lakia alkoholin mainonnasta. Puhelu loppui tiuskaisuun, ettei sellaista kir-‐ jaa voi tehdä. Pulkkinen viimeisteli silti käsikirjoituksensa ja etsi sille kustantajan. Tämä kuiten-‐ kin vetäytyi, kun Valvira uhkasi viedä kirjan markkinaoikeuteen. Kului yli vuosi ennen kuin uuden kustantajan ja juristien keskustelujen myötä kai-‐ kille osapuolille kirkastui, ettei kirja riko lakeja. Samalla heräsi kysymys sananva-‐ paudestakin. Jallun jatkoksi syntyi Kossu – Koskenkorvan ja suomalaisen vodkan historia (Minerva, 2014).” © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 44 Newsbrokers, riippumatonta faktaa tilatuista aiheista Newsbrokers Oy on kansainvälisesti toimiva suomalainen informaatio-‐ yritys, joka kokoaa objektiivista ja verifioitavissa olevaa tietoa journalis-‐ tisin työmenetelmin ja paketoi sen haluttuun muotoon helposti avautu-‐ vaksi kokonaisuudeksi. Yrityksen keskeinen ja uniikki erikoisosaamisalue on hiljainen journalis-‐ mi. Se eroaa perinteisestä journalismista vain siltä osin, että hiljainen journalismi tuottaa faktaa tilaajalle, ei suoraan julkisuuteen. On tilaajan ratkaistavissa, kuinka hankittua tietoa käytetään. Newsbrokersin tärkeä palvelu on tuottaa journalistisin objektiivisuuskri-‐ teerein toimitettuja Silent Reportage™ eli Hiljainen reportaasi™ -‐ raportteja. Ne ovat yrityksille ja organisaatioille tilauksesta toimitettuja riippumattomia ja luottamuksellisia raportteja, haastatteluja sekä artik-‐ keleita. Raporttien luonteeseen kuuluu, että niiden riippumattomuuden turvaa-‐ miseksi tilaajan osuus rajoittuu raportin aiheen, laajuuden ja käyttötar-‐ koituksen määrittelyyn. Tiukasti journalistisin perustein tuotetuilla Silent Reportage™ -‐ raporteilla on useita erilaisia käyttötarkoituksia. Niillä voidaan puolu-‐ eettomasti ulkopuolisin ammattijournalistien silmin, mutta ilman suoraa julkisuutta kartoittaa yrityksen tai sen kilpailijoiden tuotteiden ja palve-‐ lujen vahvuuksia ja heikkouksia, odotuksia ja uhkia olemassa olevan tai potentiaalisen asiakaskunnan tai muiden sidosryhmien piirissä. Niillä voidaan hankkia tietoa liiketoimintaympäristön muutoksista sekä uusien tuotteiden ja palvelujen suunnittelun kannalta oleellista vertailu-‐ tietoa niin kotimaasta kuin ulkomailta. Hiljaisen reportaasien™ antamaa uutta tietoa voidaan käyttää mm. markkinatutkimusten ja mielipide-‐ tiedustelujen suunnittelun pohja-‐aineistona. Reportaasien sisältöjä voidaan lisäksi hyödyntää organisaatioviestinnän medialle antamana tausta-‐aineistona tai herätteenä medioiden omaan uutisointiin. Myös toimittamamme referenssiraportit ovat aidosti verifi-‐ oitavissa olevaan todellisuuteen perustuvia dokumentteja. Edelleen raporteilla voidaan antaa päätöksentekijöille helposti avautu-‐ vaa, ajantasaista ja objektiivista taustatietoa ratkaisujen tueksi. Silent Reportage™ ja Hiljainen reportaasi™ ovat Newsbrokers Oy:n tava-‐ ramerkkejä. © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 45 Newsbrokers. Riippumatonta faktaa tilatuista aiheista. www.newsbrokers.fi NEWSBROKERS OY Selkämerenkatu 18 D 60, 00180 HELSINKI Puhelin: 040-‐5022241 mail@newsbrokers.fi © 2015 Newsbrokers – Silent Reportage™ – Holhoojien Suomi, myyttien luvattu maa 46
© Copyright 2024