1. No category

2/12
w w w. k u lta h a m m a s . f i
Ota
a an
m u k e ks i
is
i lma
Apua
purentaongelmiin
S. 16
Ennakoi
viisaudenhammasvaivat
S. 20
Hampaat
tekevät roolin teatterissa s. 8
Hyvinvointibarometri s.6
Ella testaa hammasraudat s.23
Suupirssi tien päällä s.25
Pääkirjoitus
LISÄÄ SUUN TERVEYDENHUOLTOA!
Kultahammas on riippumaton lehti,
joka antaa lukijoille monipuolista
tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä
julkisissa hammashoitoloissa.
Seuraava numero ilmestyy
keväällä 2013
Julkaisija:
Magnolia Media Oy
Päätoimittaja:
Eija Öhrnberg
Puh. 040 587 2447
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Toimitus:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Internet:
www.kultahammas.fi
Ulkoasu:
Tommi Honkavaara
Taitto:
Kirma visual
Kannen kuva:
Johan Ahlroth
S
uuret ikäluokat eläköityvät ja
väestö ikääntyy. Hoidon tarve
kasvaa, mutta työikäisten hammaslääkärien määrä vähenee.
Hankala yhtälö. Onko koko ajan kasvavaan hoidon tarpeeseen varauduttu
riittävästi? Muiden muassa hammaslääkärit ovat huolissaan tilanteesta.
Suomen Hammaslääkäriliitto on ajanut
kehittämishanketta, jonka tavoitteena
on hammas- ja suusairauksien ehkäisy
ja hoidon saatavuuden parantaminen.
On selvää, että suun terveydenhuollossa tarvitaan sekä yksityisen että
julkisen sektorin työpanosta myös
tulevaisuudessa.
Kun palvelut ovat vaikeasti tavoitettavissa, suun terveydenhoitoa
voidaan viedä sitä tarvitsevien luo. Näin toimii Suupirssi, Savoniaammattikorkeakoulun operoima EU-rahoitteinen kokeilu. Suupirssi
tavoittaa asiakkaat esimerkiksi hoiva- ja hoitoyhteisöissä ja kouluilla,
eli siellä missä avun ja tiedon tarve on suuri. Projekti loppuu kuluvan
vuoden joulukuussa, mutta sen toivoisi jatkavan toimintaansa
tulevaisuudessakin. Löytyisikö yrityksistä kiinnostusta Suupirssin
toiminnan sponsorointiin?
Nuorten hampaiden harjaus unohtuu edelleen luvattoman usein.
Kouluterveydenhuollon sinnikkäät puurtajat tekevät väsymätöntä
työtä hammashuollon ja nuorten terveiden elintapojen puolesta.
Limingassa ja Porissa on onnistuttu, kiitos pitkäjännitteisen ja
innostavan valistustyön. Porin ja Limingan toimintamalleista voit
lukea lisää tästä lehdestämme.
Energistä loppuvuotta!
Painos:
28 500 kpl
Paino:
Forssan Kirjapaino
Eija Öhrnberg
päätoimittaja
Paperi:
Kansi MultiArt Gloss 130 g
Sisäsivut Novapress Silk 90 g
ISSN 1798-9418
Ilmoitusmyynti:
Magnolia Media Oy
Malmin lentoasema
00700 Helsinki
Puh. 040 587 2447, 044 075 4725
eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi
Haluatko tietää, miten lapsen hampaita
hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun
pitämiseksi raikkaana? Tai kenties
hintatietoja hampaiden valkaisusta?
Kerro meille juttuvinkki.
Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi
Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja kunnallisilla
vastaanotoilla. Jakelupisteitä on lähes 1800 ympäri Suomen.
441 612
Painotuote
Kultahammas – suu puhtaaksi
3
2/2012
– Suu puhtaaksi
6-7
Odotushuoneessa
Hammashoidon uutisia ja uutuuksia.
8-11 Maskeeraus on taitolaji
Hampailla tärkeä rooli teatterissa.
12-13 Hammasremontti
nukutuksessa
Nuoret aikuiset potilaina.
14-15 Vaiettu hampaattomuus
8
Jani Kylmälä viimeistelee
Harri Nousiaisen rooli-ilmeen.
Terveystutkimuksen karut faktat.
16-17 Apua purentavaivoihin
Kokonaisvaltaista terapiaa Tampereella.
18
Älykäs hammasharja
Minimoi harjausvirheet.
Ennakoi mahdolliset ongelmat.
22
Narskutusta
Hammashoidon hullut villitykset.
23 Ellan ja Sinin testinurkka
Keskustelua oikomishoidosta.
20-21 Viisaudenhampaat tarkkailussa
16
Petri
Korhonen
löytää
purennan
ongelmakohdat.
23
Uusi teksti:
Ella ja Sini
keskustelevat
hammasraudoista.
4
24-25 Reikiä nolla
Ravinto ja hampaat.
26-27 Kotimatkalla
Koirillakin purentaongelmia.
Odotushuoneessa
Hammaskeijun taksat selvitetty
Maitohampaan irtoaminen on useimmille
lapsille jännittävä ja vähän pelottavakin
tapahtuma. Hammaskeiju tekee siitä kuitenkin positiivisen elämyksen.
Kun irronneen maitohampaan laittaa
illalla tyynyn alle, niin hammaskeiju käy yöllä noutamassa sen ja laittaa tilalle pienen
palkkion, yleensä kolikon.
Mutta millainen on tämä maitohampaita
keräilevä satuhahmo?
Hammaskeiju tunnetaan useissa länsimaisissa kulttuureissa, mutta esimerkiksi
Espanjassa hänen hommiaan hoitaa hiiri,
jota kutsutaan nimellä Ratoncito Pérez tai
el Ratón de los Dientes.
Useimmiten hammaskeiju noutaa
irronneen hampaan lapsen tyynyn alta.
Jotkut laittavat maitohampaan yöpöydällä
olevaan vesilasiin, ja aamulla tilalle on
ilmestynyt kolikko lasin pohjalle.
Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa
kävi ilmi, että 74 prosenttia ihmisistä arvelee hammaskeijun olevan tyttö. Useimmat
ovat sitä mieltä, että hän muistuttaa kuu-
luisaa Helinä-keijua siipineen ja taikasauvoineen.
Entä kuinka paljon hammaskeiju maksaa maitohampaasta? Tämäkin selvitettiin
USA:ssa viime vuonna ja keskivertokorvaukseksi saatiin 2,60 dollaria eli jokseenkin
tasan kaksi euroa per hammas.
Pari vuotta sitten valmistui myös elokuva Hammaskeiju (Tooth Fairy, 2010), jossa
uransa ehtoopuolella oleva jääkiekkoilija
tuomitaan kahdeksi viikoksi tekemään
hammaskeijun tehtäviä rangaistukseksi
siitä, että hän ei usko keijuihin. Ei auta
raavaan lätkäpelaajan muu, kuin sonnustautua kimalteleviin keijusiipiin ja opetella
keijupölyn sirottelua.
Apex Predator
Täydellinen lahjaidea hammaslääkärille
Jos tuttavapiirissäsi on tasavuosia täyttävä hammaslääkäri tai olet erityisen
kiitollinen omallesi, niin tässä on loistava lahjavinkki. Hammaslääkärien lisäksi
Mariana Fantichin ja Dominic Youngin suunnittelemat kengät sopivat myös
hänelle, jolla on jo kaikkea. Perinteisten nahkakenkien pohja on korvattu 1050:llä
tekohampaalla, jotka varmasti takaavat hyvän pidon myös Suomen polanteisille
talvikaduilla.
Tekijöiden mukaan kengillä siis voi kävellä, mutta lenkin jälkeen hampaat saattavat tarvita
pientä paikkaushoitoa. Suunnittelijat ovat saaneet kengistään niin hyvää palautetta design-piireissä, jotta
lupaavat palata hammasteemaan myös tulevaisuudessa. Kenkäparin omistajaksi pääsee 1500 punnalla.
Sykettä sydämeen Satakunnassa
Porin perusturvan suun terveydenhuollon
hammashoitaja Kirsi Vonk sai tunnustuksen pitkäjänteisestä ennaltaehkäisevästä
työstä lasten, kouluikäisten ja perheiden
parissa. Sydänterveyden edistämisen alueellinen kunniamaininta tuli yli 20 vuoden
työn tuloksena.
Kirsi Vonkin toimenkuva terveydenhuollon piirissä on aina ollut laaja.
Viimeiset viisi vuotta hän on keskittynyt
tekemään kokopäivätoimisesti ennaltaehkäisevää työtä.
– Pidän neuvolaa Pihlavan alueella
0–3-vuotiaille ja heidän vanhemmilleen.
Käyn Porin yläasteen kouluissa kertomassa
tupakan, nuuskan ja happamien juomien
vaikutuksista hampaille. Näytän nuorille
konkreettisesti, mitä tapahtuu jos hampaista ei pidetä huolta. Järjestän kouluissa
myös terveysteemapäiviä yhteistyössä
kouluhenkilökunnan ja muiden tahojen
kanssa, kertoo Kirsi Vonk.
Porin yläasteen kouluista poistettiin
limsa- ja makeisautomaatit 2007 Vonkin
ansiosta. Sydänpiirin Airi Mattilan ja
Vonkin ansiosta tehtiin kuntalaisaloite ja
kouluihin terveelliset välipalat. Samoin
päiväkodeista poistettiin makeat syntymäpäiväherkut ja tilalle järjestettiin askartelua. Viimeisin saavutus on, kun ksylitoltuotteet saatiin takaisin päiväkoteihin.
– Luennoin myös urheilijoille ja heidän
valmentajilleen terveellisistä elintavoista. Järjestämme yhteistyössä erilaisia
tempauksia, esimerkiksi discoillan, jonka
teemana oli nuuska.
Vonk tekee tärkeää työtä 17–25-vuotiaiden, syrjäytymisuhan alla olevien nuorten
parissa. Ryhmät opettelevat informaation
lomassa muun muassa kotiaskareita,
ruuanlaittoa ja liikuntaa. Vonk neuvoo
suun- ja hampaiden hoidosta ja tapaamisten yhteydessä jaetaan aina pieni kassi,
josta löytyy hammasharja, tahna, ksylitolnäytteitä ja esitemateriaalia.
– Teen paljon yhteistyötä terveydenhoitajien, kouluhenkilökunnan, Sydänpiirin ja
monen muun tahon kanssa. Tässä haastavassa tehtävässä yhteistyö on avainsana
kaikkialla missä toimin. Pitkällä aikavälillä
ennaltaehkäisevä työ on yhteiskunnalle
merkittävä taloudellinen säästö. Aikuisiän
terveys ei ole hetken projekti, vaan terveyttä rakennetaan lapsuudesta lähtien.
Sykettä Sydämeen -tapahtuma
Porissa yhteistyössä Satakunnan
sydänpiirin kanssa.
5
Odotushuoneessa
Valtakunnallinen
hyvinvointibarometri 2012:
Olemme eriarvoistumassa
Suuhygienistit vastasivat kyselyyn:
Ammattilaiset huolissaan
yläkouluikäisten hampaista
Teinit hoitavat hampaitaan huonoiten kaikista ikäryhmistä, kertoo suuhygienistien ammattikunnassa tehdyn tutkimuksen tulokset.
Jopa 80 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä,
että hampaiden puutteellinen puhdistus oli
melko yleistä tai hyvin yleistä 13-15-vuotiaiden keskuudessa.
Tilanne palautuu paremmaksi iän myötä,
joskin hampaiden hoidossa ja ruoka-aikojen
säännöllisyydessä oli 16-25-vuotiaiden ryhmässä vielä parantamisen varaa. Hieman yli
puolella tässä ikäryhmässä hampaiden kunto
pysyi ennallaan viime vuosina.
26–55-vuotiailla muodostui kaikista
ikäryhmistä eniten hammaskiveä ja he
kärsivät myös ientulehduksesta. Yli 55-vuoti-
aiden enemmistöllä suun terveys pysyi joko
ennallaan tai parani. Yli 55-vuotiaiden tulisi
suuhygienistien mukaan lisätä ksylitolituotteiden käyttöä.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää ammattilaisten näkemyksiä suomalaisten suun terveyden haasteista ja tottumuksista kaikissa
ikäryhmissä.
Leaf Suomi teetti nettikyselyn keväällä
2012. Suomen suuhygienistiliitto SSHL ry:stä
ja Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL
ry:stä vastaajia oli yhteensä 576. 57 prosenttia vastaajista työskenteli julkisella ja 23
prosenttia yksityisellä sektorilla. Opiskelijoita
oli vastaajista 14 prosenttia ja yli 80 prosenttia teki kliinistä vastaanottotyötä.
Tiesitkö että…
kaikki kaupan olevat
ksylitol-tuotteet eivät sisällä hammasterveyden kannalta riittävästi ksylitolia.
6
Vuodesta 2010 lähtien
toteutettu kansallinen
hyvinvointibarometri kartoitti jälleen suomalaisten
hyvinvointia ja suhtautumista hyvinvointiin. Tulokset
kertovat, että me voimme
hyvin, mutta samalla kannamme huolta kasvavasta
eriarvoistumisesta.
Kansallinen hyvinvointibarometri 2012 -kyselytutkimus toteutettiin kesällä
Terve.fi -sivustoilla sekä
samanaikaisesti useissa eri
verkkomedioissa. Vastaajia
oli 7319, heistä 79 prosenttia naisia ja miehiä 21
prosenttia. Tutkimusaineiston analysoivat Terve Media
Oy:n kanssa 15/30 Research
Oy ja M3 Research Oy.
Lähes kaksi kolmasosaa
suomalaisista antaa hyvinvoinnilleen arvosanan 8–10.
Olemme varsin usein onnellisia, tyytyväisiä ja optimistisia tulevaisuuden suhteen.
Vastaavasti kuitenkin lähes
20 prosenttia vastaajista
ilmoittaa olevansa ahdistunut tai masentunut. Melkein
yhtä moni on yksinäinen,
ja lähes 10 prosenttia
vastaajista kertoo olevansa
syrjäytynyt. Erityisesti nuorten osuus syrjäytyneistä on
kasvussa.
Enemmistö vastaajista eli
80 prosenttia oli jokseenkin
tai täysin samaa mieltä, että
Suomi on hyvinvointivaltio,
missä hyvinvointi kuitenkin
eriarvoistuu nopeasti.
Hyvinvointibarometrin
julkistuksen yhteydessä
palkittiin myös Vuoden Hyvinvointibrändit. Kipulääke
Burana valittiin vuoden 2012
hyvinvointibrändiksi. Toiselle
sijalle nousi ihonhoito- ja
kosmetiikkabrändi Lumene
ja kolmanneksi ylsi viljatuotteistaan tuttu Elovena.
Odotushuoneessa
Liminka nuorten asialla
Limingan koululla on tehty
nuorten suun terveyden
edistämistyötä jo yli kaksikymmentä vuotta. Asia on pitkälti
Liminganlahden yhtenäiskoulun
kouluneuvolan terveydenhoitaja
Annikki Törmäsen ja apulaisrehtori Eeva-Liisa Röpelisen
ansiota. He ovat ottaneet asian
omakseen ja tarmokas työ
kantaa hedelmää.
Limingassa tehdään laajapohjaista yhteistyötä kautta maan eri järjestöjen ja yritysten
kanssa. Edistämistyöhön paikallisella tasolla
lähtevät terveydenhoitajan avustuksella
oppilaskunta, luokanopettajat ja luokanvalvojat. Koululaiset osallistuvat yleensä hyvin
mielellään ja innolla kulloinkin toteutettavaa tapahtumaan.
– Käytännön työ lasten ja nuorten
parissa herättää tarpeita ja ideoita tiettyihin
teemoihin tarttumiseen, kertoo Annikki
Törmänen.
– Projektien teemat valitaan ajankohtaisten asioiden ympärille syntyvien
mielikuvien, trendien, tärkeäksi koettujen
aiheiden mukaan.
Mistä rahat projekteihin?
– Limingassa kouluterveydenhuollolla ja
koulutoimella ei ole olemassa määrärahoja joiden turvin voisimme suunnitella
terveyden edistämisen projekteja. Uskallan
epäillä, että näin on tilanne valtaosassa
Suomen kuntia. Olen koko työurani ajan,
noin 30 vuotta, etsinyt aktiivisesti yhteistyökumppaneita, kertoo Annikki Törmänen.
– Projektien laajuudesta riippuen on
haettu sponsoriapua myös paikallisilta
yrityksiltä, tuottajilta, Nuori Suomi -ryhmältä
ja Nuorten Akatemialta. Koulu on osaltaan
sponsoroinut pienimuotoista toimintaa.
Vuosien varrella terveydenhuollon
puolella Liminka on luonut hyvät suhteet
eri järjestöihin ja yrityksiin.
Miten käytännössä Limingassa yhdistetään suun terveydenhoito ja valtakunnallinen smokefree-toiminta?
– Projekteissamme ”lyömme aina monta
kärpästä yhdellä iskulla”. Savuttomuuden
edistämisen kanssa sopii yhteen vallan
mainiosti henkilökohtaisesta hygieniasta
huolehtiminen eli esimerkiksi suun, ihon
ja hiusten hoito sekä liikunta, siis hyvät
elämäntavat.
– Olen saanut vuosien varrella hyviä yhteistyökumppaneita lukuisista Avainlippufirmoista kautta maan. Olemme tästä
Limingassa hyvin kiitollisia. Kannustamme
koululaisia ja kuluttajia tutkimaan laajemminkin ostamiensa tuotteiden tuoteselosteita ja sitä, missä tuote valmistetaan.
Projekteissamme näkökulmina ovat olleet
muun muassa Avainlippu-tuotteet, lähituotanto, lähiruoka, luomutuotanto, kotimaisuus, oma elinympäristö, kertoo
Annikki Törmänen.
Karkit pois kouluista
Limingassa yritettiin viime vuonna ottaa
käytäntöön Karkiton koulu -teema ja energiajuomien myyntikielto alle 15-vuotiaille.
Miten näissä onnistuttiin?
– Toin viime lukuvuonna esille toiveen,
että koulumme julistautuisi virallisesti
Karkittomaksi kouluksi, mutta tämä hanke ei
valitettavasti saanut tuulta purjeisiin. Meillä
on pitkät perinteet ksylitolin käytössä ja
saimme aikoinaan erittäin merkittävää tukea
Karkkilassa sijainneelta ksylitol-tuotteita valmistavalta Fennobon Oy:ltä, jonka nykyään
omistaa Fazer. Yhteistyömme Fazerin kanssa
on jatkunut.
Limingan koulussa ei ole makeisautomaatteja. Karkkia saa tuoda kouluun tai
tarjota koulussa vain erikseen sovituissa
tilanteissa ja juhlissa. Ksylitol-purkkaa tai
-pastilleja sallitaan ruokailun päätteeksi.
Suomessa on vuosia puhuttu energiajuomien myyntikiellon tarpeellisuudesta alle
16-vuotiaille, näin on ollut myös Limingassa.
Monien eri vaiheiden kautta ollaan päästy
siihen, että Limingassakin kauppiaat pohtivat
myyntikieltoa. Muutama viikko sitten paikallinen K-market teki periaatepäätöksen olla
myymättä energiajuomia alle 15-vuotiaille.
– Energiajuomat ovat olleet joskus iso
riesa koulullamme, mutta nykyisin ongelmaan törmää enää harvoin. Koulun järjestyssääntöihin on kirjattu, että energiajuomia ei
koulussa sallita ja säännön rikkojalta otetaan
energiajuoma talteen. Toivon mukaan
myyntikiellon myötä energiajuomien tuonti
kouluun pienenee entisestään, summaa
Eeva-Liisa Röpelinen.
EHYT ry suunnittelee ja toteuttaa
valtakunnallista smokefreetoimintaa, josta lisätietoja:
www.smokefree.fi
7
Hampaat
estradilla
Hampaat näyttelevät tärkeää osaa teatterilavalla.
Maskeerauksella tehty pienikin muutos purukalustoon
luo kokonaisvaltaisen efektin roolihahmolle.
t e k s t i R i i kk a M ä k i n e n ,
K u vat l e e n a k l e m e l ä , J o h a n A h l r o t h ,
K a n s a l l i s t e at t e r i n a r k i s t o
I
hmisillä on vahva mielikuva hampaista ja yleisö
huomaa heti, jos hampaat poikkeavat niin sanotusta normaalista. Yleensä hampaita ei tarvitse paljoa
muuttaa, kun ne vaikuttavat jo paljon roolihahmoon,
Kansallisteatterin maskeeraaja Jani Kylmälä selittää
sivellin kädessään.
Maskeerauspenkissä istuu näyttelijä Harri Nousiainen,
joka näyttelee Kansallisteatterin lastennäytelmässä Fedjasetä, kissa ja koira sekä jouluksi ohjelmistoon palaavassa
Saiturin joulussa. Nyt Nousiainen on kuitenkin vain sivuroolissa maskeerausmallina. Pääosassa on itse maskeeraus.
Kylmälä meikkaa kasvot ennen hampaita.
– Ensin vanhennetaan ja luodaan hahmoa meikeillä.
Viimeiseksi on hampaiden vuoro.
Yleisimpänä keinona hampaiden maskeeraukseen käytetään hammaslakkoja. Kylmälä kuivaa näyttelijän hampaat
ja levittää mustaa hammaslakkaa etuhampaaseen. Mustalla
lakalla voidaan hävittää hampaita, maalata lohkeamia tai
luoda vaikka vaikutelma suuresta hammasvälistä.
– Musta väri kuivuu mattapintaiseksi, jolloin näyttämövalot valot eivät heijastu siitä takaisin, ja saadaan aikaan
hyvin todentuntuinen efekti.
Päinvastaista vaikutelmaa haetaan hammasvalkoisesta
jolla hampaiden pinta saadaan loistamaan.
– Hammasvalkoisessa on hiukan helmiäistä, joka taittaa
hyvin valoa takaisin ja siten saadaan illuusio todella valkoisista hampaista. Ylivalkoiset hampaat ovat lavalla todella
vahva efekti, Kylmälä kertoo samalla, kun nappaa lakkarivistöstä sinapin sävyä muistuttavan lakkapullon.
– Minun suosikkini lakoista on kuitenkin tämä niin
kutsuttu nikotiinilakka, millä hampaista tehdään vanhat,
epäpuhtaat tai vähän mädäntyneet. Mitä enemmän sitä
laittaa, sitä pahemmalta näyttää, Kylmälä nauraa.
Tunnin kestänyt maskeeraus on valmis.
8
Kansallisteatterin
Illuusio-näytelmässä
hampailla oli tärkeä rooli.
9
Jani Kylmälä viimeistelee
näyttelijä Harri Nousiaisen
hammasrivistön roolia varten.
PROTEESEJA HAMMASTEKNIKOLTA
Aina pelkkä hampaiden maalaaminen ei riitä, vaan oikean vaikutelman saavuttamiseksi tarvitaan hammasproteeseja. Kansallisteatterissa proteesit tehdään mittatilaustyönä, usein hammasteknikon valmistamana.
– Näytelmää varten tehdyt proteesit valmistetaan ihan kuin
muutkin hammasproteesit. Ne ovat anatomisesti, näyttelijän suun
mukaisesti tehty, mikä takaa myös sen, että ne pysyvät hyvin suussa, Kylmälä selittää.
Hän on itsekin käynyt proteesikurssin, ja Kansallisteatterilta
löytyy laitteet ja mahdollisuudet proteesien valmistukseen.
Teatterissa hampailla
muutetaan paitsi fyysisesti näyttelijän ulkonäköä,
joskus myös roolihahmon
puhetapaa.
– Erääseen esitykseen
hammaslääkäri teki näyttelijälle silikonikuoret, jotta
purenta saatiin isommaksi
ja sitä myötä puhetta muutettua, lähes parikymmentä
vuotta maskeeraajana työskennellyt Kylmälä kertoo.
10
Lopputulos
on aidon oloinen.
”
Hammasmaskeerauksen tarkoitus on
myös auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisemisessa.
Nalle puh
Kansallisteatterin
näyttämöllä.
NÄYTTELIJÄN
TYÖN TUKENA
Roolihahmon hampaiden
suunnittelu vaatii maskeeraajalta taiteellisen käden lisäksi
myös taitavaa tulkintaa ja
yhteistyötä.
– Maskeerauksen tehtävä
on auttaa näyttelijää roolinsa ilmaisussa. Usein fyysisen
olemuksen muuttaminen on
juuri se efekti, mitä näyttelijä
hakee työnsä tueksi, Kylmälä
muistuttaa.
Usein vähemmän on
enemmän. Maskeeraus ei saa
olla liian alleviivaavaa, mutta
sen pitää silti pystyä luomaan
oikeanlaista illuusiota. Tasapainon löytämiseksi maskeeraajan näkemys elää ja etsii
muotoaan pitkään ennen näytelmän ensiesitystä.
– Hampaita suunnitellaan ja tehdään joskus turhaankin. Alussa ajatus tuntuu hyvältä, mutta treenien edetessä
huomataan, että hampaat ovat ehkä kuitenkin liikaa tai
eivät jostain syystä enää esityksen lähestyessä istu roolihahmoon. Samalla tavalla maskeeraus elää myös
peruukkien ja silmälasien kanssa.
Esimerkkinä Kylmälä muistelee Nalle Puh -näytelmän
Tuomas Mattilan esittämää Kanin roolihahmoa. Kanin
kaksi pitkää etuhammasta eivät sopineetkaan ihan odotetusti näyttelijän suuhun.
– Kanin hahmon hakeminen oli mielenkiintoista. Miten
saat eläinhahmon toimimaan niin, että se toimii ihmisen
fyysisen olemuksen kanssa?
– Ihmisen suuhun ei voi laittaa kamalan isoja hampaita, jottei se häiritse näyttelemistä. Samalla hampaiden
pitää kuitenkin näyttää kanin hampailta. Kanin hampaita
jouduttiin säätämään ja hakemaan, pienentämään ja hiomaan moneen otteeseen ennen kuin päädyttiin toivottuun
tulokseen, Kylmälä hymyilee.
KARIKATYYRIEN KAUTTA
Kylmälä on maskeerannut monia satuhahmoja, mutta
mielenkiintoisimpina hän pitää ihmishahmojen luomista.
Roolihahmon persoonaa tuodaan usein esille karikatyyrien
kautta. Kultaisella hammaskuorella loihditaan gangsterin
karismaa ja tasaisen kiiltävä hammasrivistö puolestaan
korostaa sopivasti lipevän poliitikkohahmon persoonaa.
– Hampaita käytetään ilmentämään satua tai menneisyyttä tai korostamaan hahmon luonnetta. Hampaiden
maskeerauksella haetaan aina jotain suurempaa kokonaisuutta ja sitä myötä hampaat nousevat erityisasemaan
lavalla.
Usein hampaiden tehtävä on muuttaa roolihahmoa
epämiellyttävämmän näköiseksi.
– Minusta groteskien hahmojen luominen on mielenkiintoisinta. Yleensä ne ällöttäviksi maskeeratut ovat
myös lavalla mielenkiintoisimpia, maskeeraaja miettii.
Parhaillaan Kylmälä työskentelee tammikuun 23.
päivä ensi-iltansa saavassa Frankenstein-näytelmässä.
Produktio on vasta alkutekijöissään ja Frankensteinin
hahmo luomisasteella.
Kylmälä on luomistyössä mukana aina lukuharjoituksista alkaen. Hän ottaa vastaan näyttelijöiden ja ohjaajan
ideoita, kehittelee niitä eteenpäin ja lopullisen hahmon
rakentuessa tarjoaa valmiin tuotteen roolihahmolle.
Oleellisena osana työhön kuuluu myös tiivis yhteistyö
puvustajan kanssa.
Teatteriesitystä harjoiteltaessa Kylmälä osallistuu niin
neljän tunnin päivä- kuin iltaharjoituksiin. Näytelmän
valmistuttua hän työskentelee kaikissa esityksissä.
– Työn kenttä on todella monipuolinen ja työ mielenkiintoista sekä erittäin sosiaalista. Näytelmien
vaihtuminen pitää vireänä, vaikka joskus itse työ voikin
olla yksitoikkoista. Odotan innolla Frankensteinia – ja
mahdollisia hampaita, joita siihen pääsen hiomaan, Jani
Kylmälä virnistää.
11
Ilmoitus
Jenni ja Esa
huolehtivat potilaasta
koko operaation ajan.
Hymy kerralla kuntoon
Anestesiatiimi on taas tien päällä. Aiderixin
täysvarusteltu hoitoyksikkö henkilökuntineen on tällä kertaa
työskentelemässä Kouvolan hammaslääkäriasemalla.
Päivän potilaat ovat tänään nuoria aikuisia.
Teksti eija öhrnberg
S
uomalaisten lasten hammasterveys oli vielä
hyvällä tolalla pari-kolmekymmentä vuotta
sitten. Sittemmin yleistynyt hampaiden
harjauksen unohtuminen, mehut ja makeat
välipalat vaativat nyt veronsa; luvattoman monen lapsen
ja nuoren hampaat ovat päässeet, osittain myös laiminlyödystä hoidosta johtuen, erittäin huonoon kuntoon.
Lasten aikuistuessa hampaiden kunnolla on merkittävä vaikutus yleisterveyteen. Myös esteettiset asiat
alkavat usein vaivata nuoria; hampaiden terveydellä on
vaikutusta sosiaalisessa kanssakäymisessä ja jopa työnhakutilanteissa.
Kun viimeisestä hammaslääkärikäynnistä on päässyt
kulumaan useita vuosia, on hammasremontin tarve vaan
12
K u vaT j o h a n a h l r o t h
kasvanut entisestään. Pelkokin voi nousta pintaan; ajatus
kuukausia kestävästä hammaslääkärikäyntien kierteestä hirvittää jo etukäteen. Puhumattakaan mitä useiden
hoitokäyntien sarja voi tulla maksamaan.
Tällöin varteenotettava vaihtoehtona on hammashoito
nukutuksessa.
– Yksityispuolen nuoret aikuiset ovat kasvava asiakasryhmä. Kaksi kolmasosaa potilaista tulee hammaslääkäriasemien kautta, osa verkko- ja Facebook -sivujemme
kautta, summaa Oy:n toimitusjohtaja, anestesiaerikoislääkäri Mauri Numminen.
Kuka pääsee hoitoon?
Pelko on yksi hoitoon hakeutumisen syy, toinen suurten
”
Ilmoitus
Kaisu VELINille tehdään
kymmenen paikkaa ja kolme
poistoa joka vie aikaa kolme tuntia.
Hampaiden kunnolla
on merkittävä vaikutus
nuoren yleisterveyteen.
21-vuotias Kaisu Velin käy hoitotilanteen läpi
anestesiahoitaja Ira Pasasen kanssa.
hoitokokonaisuuksien hoitoaikojen venyminen pitkiksi.
Lapsi tai nuori pääsee anestesiahoitoon jos tavanomainen hoito ei onnistu tai hoidon tarve on erityisen suuri.
Hoitoon pääsyn yhtenä kriteerinä on, että potilas on
perusterve. Erityisesti laajoja hoitokokonaisuuksia vaativat
potilaat hyötyvät hoidosta.
– ”Peruspotilaalle” laitetaan yhden käynnin aikana
keskimäärin 7–10 paikkaa, tehdään 2–3 hampaan poistoa.
Hoitokerta kestää kaksi ja puoli tuntia, listaa Mauri
Numminen.
– Teemme vuosittain noin 2700 nukutusta ympäri
Suomea. Meillä on kahdeksan identtistä siirrettävää nukutusyksikköä ja neljä samanlaisesti varustettua
autoa käytössämme.
Miten Aiderix toimii?
Aiderixin kehittämä palvelu on kansainvälisestikin ajatellen ainutlaatuinen. Liikkuva anestesiapalvelu tulee tarvittaessa minne tahansa yksityiselle tai kunnalliselle hammaslääkäriasemalle Suomessa.
Aiderixin toimintaperiaatteen mukaan suun terveyden
ammattilaiset saavat vapauden keskittyä omaan tehtäväänsä sillä aikaa kun ammattitaitoinen henkilökunta
huolehtii potilaan nukutuksesta. Aiderix rakentaa vastaanottotilaan hammaslääkäriaseman ehdoilla toimivan
turvallisen toimintaympäristön, jolloin hammaslääkäri voi
suunnata voimavaransa täysin omaan työhönsä.
– Tuomme vastaanotolle kaiken anestesiaan tarvittavan
välineistön, lääkkeet ja henkilökunnan, listaa Numminen.
– Meillä on kokemusta hyvinkin erilaisista toimintaympäristöistä, ja moderni laitteistomme kokeneen henkilökunnan kanssa takaa toimenpiteen turvallisuuden.
Palveluksessanne
!
Aiderixin hoitotiimi koostuu
viidestä anestesialääkäristä ja
kymmenestä anestesiahoitajasta.
• Aiderix Oy on perustettu 1998
• Tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun hammashoidon anestesiapalvelun järjestämiseksi
• Tarjoaa systemaattisia anestesiapalveluja
yksityisille yhteistyöhammaskeskuksille ja
kuntien hammashuollolle
• Toimintakonseptilla hoidetaan noin
2700 potilasta vuodessa
• Koko maan kattavan yhteistyöhammaslääkäriasemaverkoston avulla potilas voidaan
hoitaa missä Suomen kolkassa tahansa.
Päivystyspuhelin 045 112 8545
Mauri Numminen
Anestesiaerikoislääkäri,
puh. 0400 404 064
mauri.numminen@kolumbus.fi
www.nukutushammashoito.fi
Ota rohkeasti yhteyttä!
13
Eläkeläisistä
lähes puolet täysin hampaattomia
Hampaattomuus on yksi yhteiskuntamme suurimpia
ongelmia suun terveydenhuollossa. Tällä hetkellä
maassamme elää puoli miljoonaa ihmistä, jotka eivät saa
hampaattomuuteensa minkäänlaista yhteiskunnan tukea.
T e k s t i RII K K A M Ä K INEN
K u v a E r i k o i s h a mm a s t e k n i kk o l i i t o n a r k i s t o
Huonossa kunnossa
Tuula Mohtaschemi
S
uomalaisista noin 13 prosenttia on täysin hampaattomia. 65–74-vuotiaista joka kolmas on hampaaton ja tätä vanhemmista joka toinen. Täysin
hampaattomien lisäksi yhden leuan hampaattomuudesta kärsiviä löytyy yli puoli miljoonaa. Työikäisilläkin
riittää purentatoiminnan kannalta riittävä määrä hampaita
keskimäärin vain 54. ikävuoteen asti.
Viimeisimmän kattavan valtakunnallisen suun terveyttä
käsittelevän Terveys 2000 -tutkimuksen faktat ovat karuja.
– Ongelmasta on kuitenkin vaiettu ja hampaattomien
edunvalvonta on ollut lähes olematonta, painottaa ongelmaa
pöydälle nostava Erikoishammasteknikkoliiton toiminnanjohtaja Tuula Mohtaschemi.
Suomalaisten hampaattomuus on syntynyt osittain
sodanjälkeisten pulavuosien seurauksena, jolloin heikko ravinto vaikutti suoraan hampaiden laatuun. Sen lisäksi vielä
60-luvulla hammashuollon yleisimpänä hoitona oli hampaan
poisto, eikä ennaltaehkäisevään hampaiden hoitoon ollut
riittävää valistusta. Siksi hampaattomuutta on eläkeikää
nuoremmillakin.
14
Vaikka ennaltaehkäisevä hammashoito on
vähentänyt hampaattomuutta, on se myös
lisännyt hoidon tarvetta hammashuollossa.
Yhä useammalla on suussaan hoitoa vaativia hampaita, eikä jäämähampaisto ole
useinkaan riittävä toimivaan purentaan,
vaan vaatii täydennykseksi proteeseja.
Mohtaschemin mukaan niin koko- kuin
osaproteeseja pitäisi tehdä enemmän, ja
vanhoja proteeseja huoltaa ja korjata huomattavasti nykyistä useammin.
– Tutkimuksen mukaan lähes puolella
hammasproteesin käyttäjistä on korjausta
tai uusimista vaativa proteesi. Suosituksissa kokoproteesi kehotetaan uusimaan 5-10
vuoden välein, mutta käytännössä niiden
käyttöikä on keskimäärin 20 vuotta, erikoishammasteknikkona yhdeksän vuotta
työskennellyt Mohtaschemi tietää.
Suomessa hampaattomuus on yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. Pääasiallisena syynä sekä hampaattomuuteen että
huonokuntoisiin proteeseihin on Mohtaschemin mukaan korvausjärjestelmän
puuttuminen.
– Hampaattomat jäävät kokonaan ilman yhteiskunnan
tukea, vaikka suurin osa heistä on täysin syyttömiä hampaattomuuteensa.
Ruotsista mallia
Esimerkiksi Ruotsissa korvataan hammasprotetiikkaa.
– Meillä Suomessa korvataan vain ennaltaehkäisevää ja
paikkaushoitoa, eikä lainkaan protetiikkaa. Ainoa poikkeus ovat rintamaveteraanit, joille Kela korvaa noin puolet
proteesien hinnasta.
Jos hoito ei olisi potilaalle niin kallista, hammasproteesit
hankittaisiin ajoissa ja niitä huollettaisiin paremmin.
– Sitä kautta ihmiset muuttuisivat hammasorientoituneiksi ja hoitaisivat myös jäännöshampaitaan huolellisemmin, kuten Ruotsissa on tapahtunut, Mohtaschemi huomauttaa.
Hampaattomuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen arkeen: huonokuntoiset proteesit tai vajaa hampaisto
vaikeuttaa syömistä, fonetiikkaa ja näin myös sosiaalista
kanssakäymistä.
Implantit haastavat
perinteiset proteesit
Hammasimplantit kasvattavat suosiotaan perinteisten
irto- ja siltaproteesien rinnalla. Implantit ovat leukaluuhun
istutettuja keinojuuria, jotka on valmistettu titaanista.
Te k s t i R i i kk a M äk i n e n , k u v a t E s k o K e s k i - O j a
– Hoitamaton proteesi ja sen alla
muhiva tulehdus heikentää vastuskykyä ja se saattaa aiheuttaa jopa
keuhkokuumeen, mikä vanhuksilla
on usein kohtalokas.
Vastuu jakoon
Ratkaisuna hampaattomuuden
hoitoon Mohtaschemi pitää paitsi
korvausjärjestelmän kehittämistä,
myös suun terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamista. Hoidon
tarve korkeilla ikäluokilla on kasvanut, ja hammaslääkäripalveluita
tarvitaan lisää.
– Nykyinen systeemi ei toimi. Julkisen sektorin resurssit eivät riitä, ja
yksityisellä puolella hoito on kallista.
Hammaslääkärien ja erikoishammasteknikoiden yhteistyöllä ja järkevämmällä vastuun jakamisella säästettäisiin aikaa ja rahaa, hän korostaa.
Tällä hetkellä erikoishammasteknikot vastaavat pääasiassa itsenäisesti kokoproteesien valmistuksesta.
Mohtaschemin mielestä myös osaproteesien valmistus voitaisiin siirtää
erikoishammasteknikoille.
Sosiaali- ja terveysministeriössä
on kesäkuussa perustettu työryhmä
selvittämään suun terveydenhuollon
palvelurakennetta. Mohtaschemi on
mukana työryhmässä erikoishammasteknikoita edustamassa.
– Erikoishammasteknikot ovat tähän asti jääneet suun terveydenhuollon palvelurakenteen ulkopuolelle.
Potilaskäyntejä erikoishammasteknikoiden luona on alettu valtakunnallisesti tilastoida vasta nelisen vuotta
sitten. Tilastojen puuttuminen on
vaikuttanut muun muassa hampaattomien edunvalvontaan.
Nykyisillä resursseilla Mohtaschemi jakaisi hammashuollon niin,
että kunnalliset terveyskeskukset
vastaisivat perushammashuollosta. Vaativampi hoito ohjattaisiin
osittain palveluseteleillä yksityiseen
hammashuoltoon ja osa- ja kokoprotetiikasta vastaisivat erikoishammasteknikot.
– Tietotaito hammasprotetiikasta
on sen tekijöillä. Erikoishammasteknikot ovat valmistaneet vähintään
80 prosenttia suomalaisten kokoproteeseista, hän muistuttaa.
Implanttihoidolla voidaan korvata yksittäinen puuttuva hammas tai hoitaa jopa täysin
hampaaton leuka purentakykyiseksi.
Turun Hasmmas-Pulssissa työskentelevä erikoishammaslääkäri Olli Jurvainen
on työskennellyt implanttien parissa 25
vuoden ajan ja kertoo hoidon kehittyneen
huimasti vuosien saatossa.
– Implanttihoito on muuttunut erikoishoidosta rutiinihoidoksi, millä tarkoitan sitä,
ettei se ole enää vain kauniille ja rohkeille,
Jurvainen hymyilee.
Luonnollinen suussa
Implanttihoidon asiakaskunta on laaja.
Jurvaisen mukaan hoidosta löytyy tyypillisimmin apua koko leuan tekohampaisiin,
muutaman hampaan osaproteesiin sekä
muun muassa tapaturmasta seuranneeseen
yksittäisen hampaan puuttumiseen.
– Koko leuan tekohampaat kiinteään
hammasrivistöön vaihtavat ovat lähinnä
iäkkäämpiä ihmisiä, jotka ovat menettäneet hampaansa jo nuorena ja taistelleet
koko elämänsä huonosti suussa pysyvien
proteesien kanssa. Potilaista löytyy paljon
keski-ikäisiä ja nuoriakin. Muutaman hampaan osaproteeseja korvataan keinojuurien
varaan rakennetuilla kiinteillä hampailla, ja
yksittäisiä, esimerkiksi urheilutapaturmassa
tai epäonnistuneen juurihoidon jäljiltä syntyneitä hammasaukkoja täytetään pysyvillä
implanttihampailla.
– Nuoremmat välittävät hampaistaan ja
heitä implanttien esteettisyys ja luonnollisuus houkuttaa. Implanttihampaat ovat
luonnonmukaiset niin ulkomuodon, käytön,
puremisen kuin puhdistamisen suhteen,
Jurvainen huomauttaa.
INVESTOINTI TULEVAISUUTEEN
Ennen implanttihoidon aloittamista leuan
luun rakenne, muoto ja määrä arvioidaan
röntgenkuvilla. Varsinainen implanttihoito koostuu kirurgisesta ja proteettisesta
Ennen implanttihoitoa.
Olli Jurvanen
vaiheesta. Polikliinisessa leikkauksessa keinojuuri tai -juuret istutetaan leukaluuhun,
yleensä paikallispuudutuksessa. Keinojuurien luutuminen kestää parista kolmeen
kuukauteen.
Proteettisessa vaiheessa potilaalle rakennetaan lopulliset hampaat hammaslääkärin ja hammaslaboratorion yhteistyönä.
– Hampaista otetaan jäljennökset ja
niiden avulla teetetään mittatilaustyönä
sopivat ja oikean väriset kruunut. Nykyisin hampaat suunnitellaan tietokoneella
ja rungot jyrsitään tietokonepohjaisesti,
Jurvainen valottaa.
Implanttihoidot ovat huomattavasti
hintavampia kuin perinteiset proteesit ja ne
tuleekin nähdä investointina tulevaisuuteen
ja elämänlaatuun. Jurvainen suosittelee
implanteista kiinnostuneita pyytämään
konsultaatiota omalta hammaslääkäriltään,
joka osaa kertoa sopivimman hoitoratkaisun hintoineen.
Kela korvaa osan implanttihoidon kirurgisesta vaiheesta, proteettiseen vaiheeseen
korvausta ei saa.
– Korvausjärjestelmä on naurettava. Kela
korvaa osan siitä, että keinojuuret laitetaan
paikoilleen, mutta ei kukaan pelkillä keinojuurilla mitään tee. Päälle rakennettavia
hampaita Kela ei korvaa lainkaan.
Implanttihoidon jälkeen.
Luukudokseen luudutettujen keinojuurten päälle on mahdollista rakentaa
muun muassa kruunuja, siltoja tai implanttikiinnitteisiä osa- ja kokoproteeseja.
15
Purenta vaikuttaa koko
olemukseen
Särkeekö pää, suhiseeko korvissa, onko niska jäykkä ja
hartiat jumissa? Ongelma voi johtua purennasta. Purentaongelmat
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten oireet voivat olla moninaisia
ja johtaa erilaisiin, vaikeastikin tunnistettaviin kiputiloihin.
Teksti Petri Korhonen, Eija Öhrnberg
P
urentafysiologinen klinikka Tampereella on
erikoistunut auttamaan purentavaivoissa. OMIfysioterapeutti Petri Korhonen Aktiivi-Fysioterapiasta tietää, miten ongelmakohdat löydetään
ja kuinka ne parannetaan.
Kuinka yleisiä purentavaivat ovat?
Purentaan liittyvät vaivat ja oireet ovat paljon luultua
yleisempiä. Joissakin arvioissa on esitetty, että jonkin
asteisia purentaan liittyviä vaivoja olisi noin puolella
aikuisikäisestä väestöstä. Tässä tulee kuitenkin huomioida
se, että purentavaivat voivat olla hyvin erilaisia riippuen
monista eri tekijöistä. Tämä voi johtaa siihen, että purentaan liittyviä vaivoja ei osata yhdistää todelliseen vaivojen
aiheuttajaan ja esimerkiksi fysioterapiakäynnit saattavat
siitä syystä olla vasteettomia. Purentalihaksisto reagoi
herkästi erinäisiin ärsykkeisiin, joten purentavaivat ovat
erittäin tavallisia nykypäivän kiireisessä ja stressaavassa
elämänmenossa.
Millaisia oireita ongelmallinen
purenta voi aiheuttaa?
Oireiden kirjo on laaja. Purentavaivoihin liittyy yleensä
mekaanista ärsytystä, joka rasittaa suoraan lihaksistoa ja
aiheuttaa sitä kautta kipua ja muita sivuoireita. Yleensä päälimmäisinä oireina ovat purentalihasten kivut,
päänsärky ja niskan- sekä hartiaseudun lihasongelmat.
Sivuoireina voi olla korvakipua, korvien soimista, silmien
paineentunne ja näköhäiriöt. Sivuoireita on myös yleisesti kaulan ja nielun alueella. Purentaongelmat
ärsyttävät myös hermorakenteita, joten
oireita voi tuntua paljon laajemmalla
alueella, kuin voisi vaivan perusteel-
16
K u vaT J o h a n A h l r o t h
la olettaa. Purentaongelmilla on myös miltei aina yhteyttä
ryhtiin, joten vaikka ongelmat olisivat purennassa, täytyy
koko ihminen ottaa huomioon kokonaisuutena.
Miten purentavaivoja hoidetaan?
Purentavaivoja lähdetään hoitamaan aina yksilöllisesti
kattavan alkututkimuksen jälkeen. Jos alkutilanne vaatii
esimerkiksi erikoishammaslääkärin lisätutkimuksia, ne
suoritaan heti jakson alussa, jotta fysioterapiasta voidaan
saada hyötyä tilanteen paranemiseksi. Hoitomenetelminä
purentaongelmissa käytetään voice massage -tyyppisiä käsittelyitä spesifisti tiettyihin purentaan liittyviin kohdelihaksiin. Manuaalinen käsittely niin pehmytkudoksiin kuin
kaularankaankin kuuluu siis erottamattomasti purentaklinkan hoitomenetelmiin. Oleellinen osa fysioterapiassa
on myös hengitys- ja rentoutumisharjoitteet sekä venyttely ja kehon hallinta.
Asiakkaan tilannetta täytyy aina katsoa laajana
kokonaisuutena, ja esimerkiksi spesifin käsittelyn lisäksi asiakkaan ryhtiongelmat sekä mahdolliseen stressiin
liittyvät ongelmat täytyy saada korjattua, jotta hoitovaste
pysyy. Purentaklinikan hoitomenetelmät perustuvat vahvaan yhteistyöhön eri toimialojen asiantuntijoiden kanssa.
Yleensä asiakkaat tarvitsevat niin työterveyslääkärin,
erikoishammaslääkärin kuin fysioterapeutinkin palveluita
saadakseen oikeasti apua tilanteeseen.
”
Petri Korhonen
Purentavaivojen
syyt tutkitaan aina ennen
hoidon aloittamista.
Millainen on tyypillinen purentavaiva-asiakaS?
Purentavaivoja voi olla kenellä hyvänsä, mutta tietyt ihmisryhmät ovat riskialttiimpia vaivoille. Tilastollisesti purentavaivat ovat yleisempiä naisilla, johtuen luonnollisista tekijöistä, kuten esimerkiksi tavasta käsitellä stressiä. Esimerkkinä
voi olla vaikka työssä käyvä alle kouluikäisten lasten äiti,
jolla ei riitä aikaa oman kehon huoltoon ja riittävään rentoutumiseen. Tällöin stressitekijöiden kasautuminen aiheuttaa
purentaongelman selvän voimistumisen ja tilanne kärjistyy
fyysisen huonovointisuuden takia entisestään. Kivun ja väsymyksen kierre voi joskus johtaa hoitamattomana vakaviinkiin pitkäaikaisiin seurauksiin. Tämän esimerkin ulkopuolelle jää lukuisia erilaisia purentaan liittyviä vaivoja, joissa
kaikissa on yksilöllinen kuntoutusprosessi. Kahta täysin
samanlaista tilannetta ei voi siis tulla koskaan vastaan.
Kauanko hoito kestää?
Purentavaivat muodostavat oman spesifin ryhmän fysioterapia asiakkaisiin ja valitettavan yleistä on se, että nykypäivän
ihanteellisiin fysioterapiajakson pituuksiin ei päästä. Vaivojen laajuus ja monitahoisuus hidastavat toipumista ja siksi
jaksojen pituus on melko pitkä verrattuna moniin muihin
akuutteihin vaivoihin. Jaksojen pituus vaihtelee kuitenkin
paljon ja joskus tilanteesta selvitään viidellä käyntikerralla,
kun taas jossakin muussa tilanteessa käyntejä voi kertyä
selvästi enemmän pitkällä aikavälillä. Tärkeintä on se, että
jakson loppuessa asiakkaalla on omat eväät tilanteen ylläpitämiseen hyvänä ja vaivat ovat poistuneet mahdollisimman
suurelta osin.
Yleensä purentaan liittyvien vaivojen fysioterapiakäyntiin
on varattu 45 minuuttia kerralla ja käyntejä on tilanteesta
riippuen yksi tai kaksi kertaa viikossa. Tilanteen helpottuessa käyntitiheys harvenee kontrollinomaiseksi.
Ortomat Herpola
tuntee oikomistuotteet
Oikomishoito on nopeasti kehittyvä ala jossa
tuotekehittelyä tehdään paljon. Valmistajat tuovat
markkinoille lähes vuosittain uusia tuotteitta.
– Materiaalit ovat kehittyneet suuresti vuosikymmenien varrella, ja oma tuotevalikoimamme on
kasvanut paljon yrityksen alkuajoista. Oikomishoidon lisääntynyt tarve näkyy materiaalien määrissä.
Tällä hetkellä tuoteryhmiä on useita kymmeniä ja
tuotenimikkeitä useita satoja, kertoo toimitusjohtaja
Jussi Herpola Ortomat Herpola Oy:stä.
– Oikomiskojeet jaetaan kahteen ryhmään,
kiinteisiin kojeisiin sekä irtokojeisiin. Kiinteitä kojeita
ovat kiinnikkeet (braketit), kaarilangat, renkaat ja
putket. Irrotettavat kojeet voivat olla laboratoriovalmisteisia levykojeita, aktivaattoreita tai erilaisia
muita valmiskojeita, kuten kasvokaari, kasvomaski ja
muut niskavetotuotteet.
– Yrityksemme on erikoistunut oikomishoidon
materiaalien maahantuontiin ja markkinointiin. Tärkeimpiä tuotteitamme ovat tällä hetkelle kiinteiden
kojeiden materiaalit eli kiinnikkeet, renkaat, putket
ja kaarilangat, Herpola listaa.
– Uudet valmistustekniikat helpottavat tuotteiden tekemistä. Tuotteiden valmistuksessa on otettu
huomioon niin oikomishoidon hammaslääkärit kuin
potilaatkin. Usean kymmenen vuoden kokemus
alalta ja vankka tietotaito ja osaava palvelu ovat
tuotekoulutuksien ohella perheyrityksen kiitettyä
erityisosaamista.
– Palvelu, osaaminen ja luotettavuus, siinä
toimintamme kulmakivet. Pieni yrityskokomme
tekee mahdolliseksi pientenkin räätälöityjen erien
toimittamisen asiakkaillemme. Yrityksessämme on
kokemuksen tuomaa varmuutta, ammattitaitoa ja
ammattiylpeyttä. Vuosien mittaan olemme nähneet
alan kehityksen ja samalla kartuttaneet omaa ammattitaitoamme. Kehittynyt osaamisemme näkyy
asiakkaillemme sujuvana ja luotettavana palveluna.
Mitä hoito maksaa?
Hoidon hinta on Aktiivi-Fysioterapiassa yleisen käytännön
mukaisesti 54 euroa kerta, josta lääkärin fysioterapialähetteellä saa vähennettyä Kela:n suorakorvauksen heti maksaessaan. Hinta pitää sisällään kaiken tutkimisesta manuaalisiin käsittelyihin sekä lausuntojen tekoon.
Lisää aiheesta: //www.aktiivifysioterapia.fi/palvelut
17
i s t o c kp h o t o
Ilmoitus
Hampaiden pesu on
tekniikkalaji
Älykäs sähköhammasharja auttaa pesemään kaikki hammaspinnat
systemaattisesti ja sopivalla voimalla.
V
aikka hampaiden harjaamisen tärkeydestä on
puhuttu jo vuosikymmeniä ei oppi ole mennyt
kovin hyvin perille. Lapsille opetetaan päiväkodissa ja koulussa, että hampaat pitää pestä
aamuin ja illoin, mutta aikuisista enää 61 prosenttia harjaa
hampaansa kahdesti päivässä. Tämä käy ilmi Kansanterveyslaitoksen Terveys 2000 –tutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten aikuisten suunterveyttä.
Lisäksi suuri osa aikuisista harjaa hampaansa puutteellisella tekniikalla.
Ruotsissa julkaistun tutkimuksen mukaan 40 prosenttia
harjaa hampaitaan vähemmän kuin kaksi minuuttia. Peräti
60 prosenttia ei harjaa hampaitaan systemaattisesti, eli osa
hammaspinnoista jää huonosti puhdistetuiksi.
Väärän tekniikan riskit
Aggressiivinen hampaiden jynssääminen vääränlaisella
harjalla on yleinen ongelma.
Liian voimakas harjaaminen voi johtaa ienten vetäytymiseen ja hammaskaulan palajastumiseen. Se on paljon
herkempi reikiintymiselle kuin hampaan kiille. Ienten vetäytyminen voi myös aiheuttaa hampaiden vihlomista, kun
ikenen tarjoama suoja häviää.
Ienten vetäytymisen riski on erityisen suuri kun käytetään hammasharjaa jonka harjakset ovat liian kovat.
Toisaalta liian hellä ja varovainen harjaaminen ei myös-
18
kään ole hyvä. Kaikkea plakkia ei saada poistettua jokaiselta hammaspinnalta riittävän hyvin ja hampaiden reikiintymisen todennäköisyys kasvaa.
Varovainen harjaaminen jättää ienrajaan helposti plakkia, jolloin ientulehduksen vaara kasvaa. Ientulehdus voi
edetä parodontiitiksi, joka tarkoittaa hampaiden kiinnityskudoksen tuhoutumista. Se saattaa johtaa jopa hampaan
irtoamiseen asti.
Käytä hammasharjaa oikein
Hyvä sähköhammasharja on oivallinen apu hampaiden
puhdistamisessa, mutta sitä pitää myös osata käyttää
oikein.
Sähköhammasharjassa harjanpää huolehtii puhdistuksesta, joten sitä ei tule liikuttaa edestakaisin hampaiden
pinnoilla, kuten käsikäyttöistä harjaa.
Edistyneissä sähköhammasharjoissa on eri hammaspinnoille erilliset asetukset, mutta niitä ei välttämättä osata
hyödyntää. Usein käytetään samaa asetusta kaikille pinnoille,
vaikka se ei johda parhaaseen mahdolliseen pesutulokseen.
Tämä ongelma ratkeaa, käyttämällä uusinta tekniikkaa
edustavaa älykästä sähköhammasharjaa, joka osaa itse
valita oikean harjausasetuksen eri pinnoille. Tällainen
sähköhammasharja puhdistaa hampaat tehokkaasti ja
minimoi samalla vääränlaisen harjaustekniikan aiheuttamat riskit.
Vaivaako
viisaudenhammas?
Dosentti, suukirurgian erikoishammaslääkäri Irja Ventä
Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitokselta vastaa
kysymyksiin viisaudenhampaista.
Teksti Irja Ventä, Eija Öhrnberg
K u v aT
Mistä nimi ”viisaudenhampaat” tulee?
Sama nimi on käytössä kaikissa länsimaisissa kielissä,
Visdomstand (ruotsi), Wisdom tooth (engl.) = Third molar
(engl. tieteessä), Weisheitszahn (saksa), Dent de sagesse
(ransk.), Dente del giudizio (ital.), Muela del juicio (esp.),
Dens sapientiae (lat.). Hammas on saanut nimensä, koska
viisaudenhammas puhkeaa vasta kun ihminen on ikään
kuin viisas, siis noin 20-vuotiaana. Valkoisella rodulla viisaudenhammas puhkeaa tässä iässä. Esimerkiksi mustalla
rodulla raportoidaan hampaan puhkeavan jo niinkin aikaisin, kuin 13-vuotiaana. Vertaa nimi maitohampaat, jotka
ovat suussa, kun juodaan maitoa.
Kasvaako viisaudenhampaat kaikille?
Viisaudenhampaita on neljä kappaletta, yksi kussakin
hammasnurkassa takimmaisena. Suomessa kaikki neljä
viisaudenhammasta puuttuu synnynnäisesti vain 2 prosentilta väestöstä. Runsas 60 prosenttia suomalaisista omistaa
kaikki neljä viisaudenhammasta. Lähes kaikilla suomalaisilla on siten ainakin yksi viisaudenhammas. Viisaudenhampaat puhkeavat suuhun noin 20-vuotiaana, jos suussa
on tilaa puhkeamiseen. Viisaudenhampaan puhkeaminen
ei edisty enää 26. ikävuoden jälkeen. Jos viisuri ei ole puhjennut tähän ikään mennessä, ei se tule koskaan puhkea-
20
ISTOC K P HOTO , H e l s i n g i n y l i o p i s t o n a r k i s t o
maankaan kunnollisesti. Viisaudenhammas ei käyttäydy
ollenkaan samalla tavalla kuin kaikki muut 28 hammasta,
jotka puhkeavat kokonaan näkyviin ja tulevat hyödylliseen
käyttöön. Viisaudenhampaat eivät kovinkaan usein sijaitse
pystyssä, vaan kallellaan johonkin suuntaan, eivätkä siksikään pääse puhkeamaan.
MiLlaisia oireita viisaudenhampaat
voivat aiheuttaa?
Viisaudenhampaan keskeinen ongelma Suomessa on siinä,
että se ei mahdu puhkeamaan kunnollisesti suuhun. Hyvin
harvoilla, vain noin viidellä prosentilla, hammas mahtuu
täysin puhkeamaan. Useimmilla hammas puhkeaa näkyviin vain pieneltä osalta. Silloin hampaan näkyvän osan
ja ikenen väliin jää lämmin ja kostea tasku, johon kerääntyy ruokaa ja bakteereja. Tämän taskun puhdistaminen
on vaikeata ja johtaa ikenen tulehtumiseen. Tulehdusta
nimitetään perikoroniitiksi, hampaan vieruskudoksen
tulehdukseksi. Perikoroniitti on hyvin yleinen nuorilla aikuisilla, 20-25-vuoden iässä, ja se koskee erityisesti
alaleuan viisaudenhammasta. Oireina ilmenee paikallista
kipua, ikenen turvotusta ja punoitusta, mätää voi valua
ientaskusta, suun avaaminen voi olla vaikeutunut. Lisäksi
voi olla kuumetta, posken turvotusta, korvakipua, leuka-
”
Irja Ventä
Viisaudenhampaiden
poistamista kannattaa
harkita jo ennen kuin
ne ovat aiheuttaneet
mitään ongelmia.
luun jomotusta ja leuan alla olevat imusolmukkeet ovat tunnusteltavissa. Viisaudenhammastulehdus voi aiheuttaa viikonkin
sairasloman.
Viisaudenhampaan reikiintyminen on myös hyvin yleinen
vaiva ja johtuu juuri siitä, että hampaan puhdistaminen on vaikeaa. Silloin hammasta vihloo ja leukaa jomottaa.
Voiko viisaudenhammasvaivoja ehkäistä?
Vaivojen ehkäisemiseksi on kaksi lähestymistapaa:
1) Koska osittain puhjenneet viisaudenhampaat tulehtuvat niin
helposti, niin sellaisia hampaita pitää harjata joka päivä aamuin
illoin pehmeällä harjalla ja tahnalla niin kuin muitakin hampaita. Tällä tavalla vähennetään sitä bakteerikuormaa, joka muuten piiloutuisi osin puhjenneen hampaan ientaskuun. Erityisen
tärkeää tämä puhdistaminen on ulkomaan matkoilla, jossa on
eri bakteeriympäristö ja harjaustottumuksetkin ehkä eivät ole
samat kuin kotona.
2) Koska tiedetään viisaudenhampaiden aiheuttavan paljon
vaivoja erityisesti nuorille aikuisille, niiden poistamista ennakoivasti kannattaa harkita, siis ennen kuin ne ovat aiheuttaneet
vaivoja. Erityisesti tämä ennakoiva poistaminen tulee kysymykseen silloin, kun ammatin tai harrastuksen takia viisaudenhampaat eivät saisi aiheuttaa hankalaan aikaan ongelmia. Suosituksena on, että 19-20-vuotiaana otettaisiin leukojen röntgenkuva
ja arvioidaan siitä erityisesti alaviisaudenhampaiden ennustetta.
Ennakoivasti kannattaa poistaa sellaiset alaviisaudenhampaat,
jotka a) ovat perikoroniittivaarassa tai b) sijaitsevat aivan
poikittain tai c) ovat kasvattamassa juuriaan alaleuan sisällä
kulkevan hermokanavan kyljessä
Voiko kipeytyneitä viisaudenhampaita hoitaa itse?
Kaikki hampaat, mukaan lukien osin näkyvät viisaudenhampaat, puhdistetaan joka päivä harjaamalla aamuin illoin
ja käyttämällä fluorihammastahnaa. Kaukana suun perällä olevien viisaudenhampaiden harjaamista helpottaa sellainen harja,
jonka kärjessä on pidemmät harjakset. Lievissä viisaudenhammasvaivoissa päivittäistä harjaamista voi tehostaa apteekista
saatavalla klooriheksidiini-purskutteella, jolloin purskutellaan
aamuin illoin kahden viikon ajan. Pitempiaikainen käyttö aiheuttaa hampaiden ja ikenien värjääntymistä ohimenevästi ruskeaksi. Kipeytyneiden viisurien hoito on lähes aina niiden poisto,
joten kannattaa hakeutua hammaslääkärille tutkimukseen.
Sari Mäenmaan toinen
Irja
Ventä on myös Viisaudenhampaan Käypä hoito -työryhmän
valkaisukerta on saatu juuri
puheenjohtaja.
Viisaudenhampaan Käypä hoito -suositus,
päätökseen. Sarilla valkaisu tehtiin
www.kaypahoito.fi
ensimmäisenä toimenpiteenä
!
Milloin
viisaudenhampaat
tulee poistaa?
Viisaudenhampaiden poistohoito
on hyvin yleistä. Yli 60 prosentilta on
poistettu ainakin yksi viisaudenhammas
38. ikävuoteen mennessä.
Käypä hoito -suosituksen mukaan
viisaudenhammas poistetaan, jos:
• Potilaalla on siitä vaivaa
• Hammaslääkäri havaitsee tutkimuksessaan
hampaassa jotain sairautta
• Potilaan yleissairaus, esimerkiksi
diabetes, reuma, vaatii, ettei potilaalla
saa olla riskihampaita tai potilaan
hammassairaus, kuten oikomishoidon
onnistuminen vaatii poistoa
• Hammas ei saa aiheuttaa epäsopivaan
aikaan ongelmia, kuten huippu-urheilijat
tai muusikot, näyttelijät, paljon matkustavat, jolloin hampaan ennakoiva poisto
saattaa tulla kyseeseen.
Viisaudenhampaiden poistaminen on
teknisesti helpointa noin 20-vuoden iässä,
jolloin myös potilaan paraneminen on
nopeinta. Suosituksena on, että arvio
poistotarpeesta tehdään noin 20-vuotiaana
röntgenkuvasta. Valikoidut riskihampaat
poistetaan ennakoivasti ja loput hoidetaan
oireiden mukaan.
osana laajempaa, noin vuoden
kestävää hoitokokonaisuutta.
21
Narskutusta
Englanti-hammaslääkäri-Suomi
–sanakirja
Hammaslääkärin englantia matkailijalle.
Incicors
Neljä etummaista yläja alahammasta.
Gigivitis
Ientulehdus
Bleaching
Valkaisu
DDS –
Doctor of Dental Surgery
Suukirurgi
Decay
Bakteeritoiminnan aiheuttama
tuho hampaissa.
Full denture
Irroitettava koko leuan proteesi.
Tekohampaat.
Nitrous oxide
Typpioksiduuli eli ilokaasu.
TMJ –Temporamandibular joint
Leukanivel
Halitosis
Pahanhajuinen hengitys,
joka voi johtua suusta tai
ruuansulatuselimistöstä.
Calculus
Hammaskivi
Työkalut tutuiksi
Sähköveitsi
Kudoksen leikkausta
korkeataajuuksisella sähköv
irralla.
Sähköveistä käytetään
pehmytkudosten
muokkaamiseen ja ver
envuodon tyrehdyttämis
een
leikkauksen yhteydess
ä.
Prosessissa kudosta kuu
mennetaan suoraan
sähkövirran avulla, joll
oin sitä pystytään helpos
ti
leikkaamaan ja muokk
aamaan.
Hammaslääkäri käyttä
ä sähköveistä tyypillisim
min
ienkudoksen muokkauk
seen. Veistä voidaan tar
vita
usein esimerkiksi kruunu
ja asennettaessa.
Laitteissa on tyypillises
ti kaksi asentoa. Toinen
saa kudoksen höyrystym
ään, jolloin sitä voidaa
n siis
leikata. Toisessa asenno
ssa kudos tavallaan kui
vuu,
joka auttaa hyydyttäm
ään veren.
Teknisesti hyvin yksink
ertaiset laitteet maksa
vat
noin tuhannesta eurost
a muutamiin tuhansiin
euroihin.
Epämiellyttävänä sivu
tuotteena palaneen liha
n käry.
22
Hoitohuoneessa
kuultua
Suoritimme pikakyselyn
tuntemiemme hammaslääkärien keskuudessa ja
kysyimme heiltä ohjeita
reklamointiin liittyen.
Aina potilas ei tunne saaneensa
asianmukaista hoitoa, tai esimerkiksi juuri sementoitu kruunu
saattaa irrota yllättäen. Silloin
normaalisti otetaan yhteys hoidon
suorittaneeseen hammaslääkäriin
ja kysellään jatko-ohjeita.
Kaikki eivät näin kuitenkaan
toimi. Joskus saatetaan tehdä välitön johtopäätös aiemman lääkärin
olleen puoskari ja valitaan uusi
lääkäri. Hammaslääkärien mukaan
tämä on ehkä se kaikkein hölmöin
tapa toimia.
– Kyllä suomalaiset hammaslääkärit vastaavat asianmukaisesti
kysymyksiin ja vastaavat myös
omasta työstään. Jos kyseessä on
niin sanottu takuuasia, niin toki se
korjataan, kertoo hammaslääkäri
Pohjanmaalta.
Jos asiakas on päättänyt mennä
uudelle lääkärille korjauttamaan
asiaa tai yleensä vain jatkamaan
saamaansa hoitoa, niin silloin
taitaa takuukin raueta.
– Joskus asiakas saattaa laittaa
sähköpostia haukkuakseen hoitaneen lääkärin ja vaativansa korvausta uudessa paikassa tehdystä
hoidosta. Vaikka asia olisi alun
perin johtunutkin jostain virheeksi
luettavasta asiasta, niin silloin
ollaan myöhässä. Olisi kannattanut
ottaa yhteyttä hoidon tehneeseen
lääkäriin, sanoo suuren klinikan
johtaja Helsingistä.
Hammaslääkäreiden ohje onkin
selvä. Ole yhteydessä hoidon tehneeseen lääkäriin. Soita mielellään
puhelimitse vastaanotolle, jolloin
saat parhaan vastauksen. Yleensä
asiat selviävät aika helpolla.
Älä myöskään haudo asiaa
mielessäsi ja laita reklamoivaa
sähköpostia puoli vuotta tapahtuneen jälkeen.
kuv a t: J o h a n A h l r o t h
Ellan ja Sinin
testinurkka
Rautoja ei edes huomaa!
Hammasraudat ovat lapsille helposti
kova paikka. Kaveruksista Sini, 9, katselee,
että missä ne Ellan, 8, raudat oikein ovat.
Kummalla tytöistä kuvissa on hammasraudat?*
Sini: Miltä ne oikein
Sini: Okka (OK). Mitä
Ella: Ne tuntui aika oudoilta ja puhuminen oli tosi
vaikeeta. Varsinkin ärrän ja
ässän sanominen oli hassua.
Ihan kuin joku amerikkalainen olis puhunut. Ja
ruokaa jäi helposti rautojen
väliin. Nyt niitä ei oikeastaan edes huomaa.
Ella: No ei oikein mitään.
Aika monella on raudat.
tuntui?
Sini: Eli sä voit nauraa
ihan normaalisti.
Ella: Jep. Ei mitään hätää.
muut sanoi koulussa?
Sini: Mulla on sen verran
Sini: Miks sä edes sait ne
suuhun?
Ella: No kun hammaslääkäri
sanoi, että hampaiden suoristamiseen tarvitaan raudat.
Niitä joutuu pitämään muutaman kuukauden.
suorat hampaat, että en tarvii
rautoja. Mutta ei sillä olis
väliä. Ei noita sun rautoja
edes huomaa.
Ella: Ei niin. Ja kun raudat
otetaan pois, niin sitten mulla
on suorat hampaat. Jee!
Sini: Siistii (kivaa).
23
* Vasemmanpuoleisella Ellalla on hammasraudat.
Ella: Mä sain raudat
elokuussa ja nää oli alussa
aika ällöt (ällöttävät) ja
mä vähän ragesin
(olin harmissani).
Reikiä nolla
Mynthon Fresh Breath
Tehokas hengityksen
raikastaja markkinoille
Useat meistä ottavat purukumin
kun tarvitaan pikaista hengityksen
raikastusta. Mitä raikkaampi purkka
on, sitä tehokkaammin se poistaa
pahan hajun.
Raikastuspastillien ikoni Mynthon tuo markkinoille uudenlaisen,
entistäkin tehokkaamman tuotteen.
Leafilta tuli syksyllä markkinoille
uusi Mynthon Fresh Breath ksylitolipurukumi. Sen aktiivinen aineosa
on sinkki, joka neutraloi pahanhajuista hengitystä aiheuttavia
rikkiyhdisteitä. Hengityksen raikkauteen vaikuttava sinkki yhdistettynä
ksylitolin hampaita suojaavaan
vaikutukseen muodostaa toimivan
yhtälön. Aqua Menthol -makuista
tuotetta on saatavilla päivittäistavarakaupoista.
Tuote täyttää Hammaslääkäriliiton suosituskriteerit, sillä se sisältää
ksylitolia 41 prosenttia tuotteen painosta. Ksylitolin hampaille terveellinen päiväannos on 5–10 grammaa
jaettuna useaan käyttökertaan.
Ksylitol-pitoisuus ratkaisee purkan tehon
Ksylitol on suomalainen keksintö ja ksylitolipurukumit sisältävät keskimäärin 35 prosenttia tätä hampaita hoitavaa
luonnonainetta. Kaikista ksylitol-tuotteista ei voi sanoa samaa. Siksi kannattaa aina tutkia tuoteseloste ja kiinnittää
huomioita purukumien ksylitol-pitoisuuksiin. Keinotekoisten makeutusaineiden sijaan kannattaa hampaita vaalia
puhtaasta ksylitolista valmistetulla tuotteella.
Se makein vaihtoehto
Erilaisia makeutusaineita käytetään moninaisiin tarpeisiin. Nyt myös Suomessa on
tarjolla todella makea vaihtoehto: stevia.
Se on huomattavasti tavallista sokeria
makeampaa ja aineen makuprofiili poikkeaa
muista makeutusaineista. Etelä-Amerikan
alkuperäiskansat kansat ovat tunteneet
stevian satoja vuosia ja se on ollut käytössä
Euroopan ulkopuolella jo pitkään.
Stevia valmistetaan stevia rebaudiana
-nimisen kasvin lehdistä, se on siis täysin
luonnontuote. Stevioliglykosidit ovat kalorittomia makeuttajia vaikka ne maistuvatkin
jopa 300 kertaa makeammalta kuin sokeri.
Stevioglykosidit on hyväksytty EU:ssa
elintarvikekäyttöön ja tutkimuksissa ne
on todettu turvallisiksi makeuttajiksi.
EU:n lainsäädännössä stevioglykosidit
määritellään lisäaineeksi, kuten ksylitoli,
rypäleväri, punajuuresta saatava väri sekä
sitrushedelmien ja omenoiden pektiini.
Stevian lehdistä valmistettava
makeuttaja on kevyt, luonnollinen ja
hammasystävällinen vaihtoehto aikaisemmin käytettyjen makeutusaineiden
rinnalla. Steviaa käytetään juomissa
ja sitä voi käyttää myös kotikeittiössä
esimerkiksi leivonnassa.
Tiesitkö että…
maidon juominen aterian päätteeksi edistää hammasterveyttä.
24
Reikiä nolla
Savut pois suusta
Tiesitkö
että…
yleinen vaiva
ientulehdus
voitaisiin useimmiten estää
käyttämällä
säännöllisesti
hammaslankaa.
Hammasharja
vaihtoon
Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi uuteen? Asiantuntijoiden
mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa
uuteen vähintään kolmen kuukauden
välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho alkaa jo hiipua.
Uuden harjan osto unohtuu helposti
kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy
apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta
voi tilata omaan puhelimeen tekstiviestin, joka muistuttaa harjan vaihdosta
joka kolmas kuukausi.
Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen voi tilata sekä tekstiviestillä että
verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät
osoitteesta www.pepsodent.fi
Kokeile kielenpuhdistajaa!
Kielen pinnalla elävät bakteerit voi olla
syynä pahanhajuiseen hengitykseen
eli halitoosiin. Kielen säännöllinen
puhdistaminen on yksi tehokkaimmista
menetelmistä ehkäistä tunkkaista makua suussa ja epämiellyttävän hajuista
hengitystä.
Kielenpuhdistajan eli kaapimen
käyttö on helppoa kun sen oppii ja
omaksuu osaksi päivärutiineja. Muutaman euron maksava raaputtimen käyttö
palkitsee kokeilijan.
Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että
tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei
muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä.
Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin
tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä,
syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia
kuin tupakoimattomilla ikätovereillan.
Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu
aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden
käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista.
Palvelua pyörien päällä
Suupirssi on kiertänyt Pohjois-Savoa
hyvällä menestyksellä ja EU:n tuella
tammikuusta 2011 aina vuoden 2012
loppuun saakka. Savonia-ammattikorkeakoulun operoiman projektin tavoitteena on ollut kehittää liikkuva suun
terveydenhoitoyksikkö ja siihen sopiva
oppimis- ja palvelutoimintamalli. Malli
palvelee niin koulutusta kuin julkisia
ja yksityisiä suun terveydenhuollon
organisaatioita ja se on sovellettavissa
myös kansainväliseen käyttöön.
Liikkuvan suunhoitoyksikön palvelut
tavoittavat asiakkaat omissa toimintaympäristöissään, Suupirssi ajaa siis
sinne missä palvelua tarvitaan. Se
suuntaa työpaikoille, kouluille, päiväkoteihin ja erityisesti hoito- ja hoivaalan yrityksiin. Hoitoyksikkö tavoittaa
myös asiakkaat syrjäseuduilla vähentäen näin matkustamisesta aiheutuvia
kuluja ja muita kustannuksia.
Suupirssin palveluun kuuluvat suun
terveystarkastukset, suun hoidon toimenpiteet sekä potilaiden omahoidon
ohjaus. Suupirssin palveluun kuuluu
myös hoitohenkilökunnan ohjaus suun
hoitoon liittyvissä asioissa.
Suupirssi-projektin aikana on tehty
myös tutkimustyötä. Projektipäällikkö,
yliopettaja Kaarina Sirviö Savonia-ammattikorkeakoulusta kertoo tärkemmistä tutkimustuloksista:
– Suupirssin käyttäjälähtöinen,
osallistava suun terveyttä edistävä
palvelumalli on osoittautunut varteenotettavaksi vaihtoehdoksi palvelujen
tarjontaan väljästi asutuilla alueilla.
Hoitajat kokivat saaneensa uutta
tietoa suun hoitoon liittyvissä kysymyksissä ja myös aikaisempaa enemmän
valmiuksia tehdä suun hoitotyötä.
Iäkkäille asiakkaille palvelun tuominen
lähelle madalsi hoitoon tulon kynnystä
ja aktivoi heitä pohtimaan suun terveyden tärkeyttä ja merkitystä omien voimavarojen, hyvinvoinnin ja terveyden
kannalta. Palvelun vieminen asiakkaan
luokse on helpottanut hoitoon pääsyä
niin potilaan kuin hoitajankin näkökulmasta.
Liikkuva palvelu on järkevöittänyt
hoitohenkilökunnan ja opettajien työajan käyttöä, kun työaika ei kohdistu
potilaiden ja oppilaiden palvelujen
kuljetusjärjestelyihin. Lisäksi vanhempien työaika ei kulu lasten kuljettamisissa
suun terveydenhoitoon.
Liikkuvat palvelut on todettu
projektissa tehdyissä alustavissa
tutkimuksissa kustannustehokkaaksi
ja yritystoimintana kannattavaksi. Suupirssitoiminta on uudistanut opetusta
ja vahvistanut suuhygienistiopiskelijoiden ammatillista osaamista. Harjoittelu
liikkuvassa yksikössä mahdollisti opiskelijoille jo opintojen alkuvaiheessa
kohdata hyvin erilaisia asiakasryhmiä.
Saadut tutkimustulokset osoittavat,
että Suupirssi oli opiskelijoille haastava
ja erityisesti vuorovaikutusosaamista ja
eettistä osaamista kehittävä oppimisympäristö. Suupirssitoiminta on kehittänyt Suomen suun terveydenhuollon
palveluihin vaihtoehdon, joka luo
uudenlaisen tavan tarkastella terveyspalvelujen tuottamista asiakkaiden
luokse käyttäjälähtöisesti.
25
Kotimatkalla
kuv a t: i s t o c kp h o t o
Fida auttaa
lapsia PohjoisKoreassa
Suun terveyttä
senioreille
Hammaslääkäriliitto esittää lausunnossaan vanhuspalvelulakia valmistelevalle
ohjausryhmälle, että ikääntyvien suun terveydenhuoltopalvelujen tulisi olla osa
kunnan strategiaa. Liitto vaatii lakia, joka takaa iäkkäille henkilöille riittävän avun
suun omahoitoon osana kotiin tai asumisyksikköön annettavaa apua.
Liiton mukaan sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön opinto-ohjelmiin olisi
tärkeää sisällyttää hammas- ja suusairauksien ehkäisyyn ja hoitoperiaatteisiin
liittyviä kokonaisuuksia. Hallitus antaa esityksen laista eduskunnalle arviolta
syksyllä 2012 ja lain on tarkoitus astua voimaan vuoden 2013 aikana.
www.hammaslaakarilehti.fi
Suomalainen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin projekti
lasten hampaiden omahoidon perusteiden
opettamisesta on siirtynyt suomalaisilta
korealaisten vastuulle. Ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä päiväkotien, peruskoulujen ja sairaaloiden kanssa aina vuoteen
2014 saakka.
Koulujen ja päiväkotien opettajat valmennetaan kolmessa sairaalassa kouluttajiksi. Jokainen ohjelmassa mukana oleva
lapsi saa harjoituskirjan, hammasharjan
ja -tahnaa. Karies on lisääntynyt PohjoisKoreassa sitä mukaa kun sokeri on tullut
mukaan ruokavalioon.
Fida on vienyt Pohjois-Koreaan myös
lahjoituksena saatuja hammaskojeita sekä
auttanut pjongjangilaisen Central District
-hammassairaalan remontoinnissa. Kaksi
hammassairaalaa uusitaan vielä, joissa
toimii myös Fidan terveyshanke.
Hammaslääkäreitä
ulkomailta
Tiesitkö
että…
Kela-korvausta
voi saada myös
hammaslääkärin
määräämistä laboratorioja röntgentutkimusten
kustannuksista.
26
Hammaslääkäriliiton rekisterien mukaan
Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin
4200 hammaslääkäriä, joista noin puolet yksityisellä ja puolet julkisella sektorilla. Arviolta joka
viides terveyskeskushammaslääkäri työskentelee myös ajoittain yksityisellä hammaslääkäriasemalla. Hammaslääkärien määrä on nyt
alempi kuin koskaan 25 vuoden aikana.
Hammaslääkäritarpeeseen vaikuttaa alan
tieteellinen ja teknologinen kehitys sekä väestön
ikääntyminen. Suuhygienistien määrä on sen
sijaan kasvanut koko 2000-luvun ajan.
Arviolta 20 prosenttia Valviran laillistamista
ulkomaisista hammaslääkäreistä jää työskentelemään Suomeen. Vuokralääkäriyritykset rekrytoivat hammaslääkäreitä suoraan ulkomailta,
usein Virosta ja muista Baltian maista.
www.hammaslaakarilehti.fi
Kotimatkalla
Hammaslanka
Asiaa sinulle, ilmoittaja
ja suun hoidon ammattilainen!
Tavoita asiakkaasi
Kultahampaan avulla
käteen!
Magnolia Media tarjoaa nyt sekä hammaslääkäriasemille
Muutama minuutti hammaslangan käyttöä on pieni,
mutta palkitseva satsaus hammasterveytemme eteen.
Aivan liian harva suomalainen käyttää hammaslankaa,
jonka käytöllä ehkäistäisiin ja parannettaisiin jo alkanutta ientulehdusta.
Hammaslanka poistaa tehokkaasti plakkia hampaiden välistä ja se puhdistaa myös ienrajan. Langan
käyttäminen vaatii pientä totuttelua, ja sen käyttöön
on suunniteltu myös erilaisia apuvälineitä eli hammaslangan viejiä. Suuhygienistiltä tai hammaslääkäriltä voi
pyytää opastusta hammaslangan käytössä.
kutsu hammastarkastukseen. Lehti posti-
Tiesitkö että…
vain 61 prosenttia suomalaisista harjaa hampaansa
kahdesti päivässä.
että ilmoittajille mahdollisuuden lähettää Kultahammas-lehti
suoraan kotiin omille asiakkaillenne. Liitämme Kultahammaslehden kannen päälle personoidun lisäkannen, jossa voi olla
tietoa uusista palveluista, tuotteista ja esimerkiksi
tetaan valitulle postinumeroalueelle toivomanne
aikataulun mukaisesti, ja
näin tavoitatte juuri teille
tärkeimmän kohderyhmän.
Kysy myös lisätietoja
Kultahammas-lehden
asiakasrekisteristä!
Kultahammas-lehti
Magnolia Media Oy
Eija Öhrnberg
040 587 2447
www.kultahammas.fi
www.magnoliamedia.fi
Oikomishoitoa
karvakuonoille
Koiratkin voivat kärsiä purentaongelmista. Oikomishoitoja tehdään myös
haukuille, vaikkakin ainoastaan terveydellisistä syistä. Usein alakulmahampaiden painuminen kitalakeen tai ikeneen aiheuttaa koiralle purentaongelmia. Tällöin oikomishoito aloitetaan koiran täytettyä puoli vuotta. Keinot
muistuttavat ihmisten oikomishoitoja; apuna käytetään kojeita tai kuminauhoja. Myös palloja voidaan käyttää pientä oikomista vaativissa tapauksissa.
Suomen Kennelliiton säännöt kieltävät koiran viemisen näyttelyyn jos
sen hampaita on oiottu. Hoidosta toimitetaan todistus liittoon. Esteettistä
oikomishoitoa koirille ei siis näyttelyissä sallita. Purentavika periytyy eikä
purentavikaisella koiralla saisi teettää pentuja.
Eläinlääketieteen opiskelijat saavat perusopetusta hammas- ja suusairauksista. Opiskelijat oppivat kliinisessä työssään eläinten hammashoitoa.
Vastavalmistuneen eläinlääkärin tulee tunnistaa normaali hampaisto,
purentaviat ja hammasmurtumat. Eläinlääkärin tulee myös osata ohjata
ongelmapotilaat hammashoitoihin erikoistuneelle eläinlääkärille.
– Suu puhtaaksi
Seuraava lehti ilmestyy
keväällä 2013.
27
SUOMEN
HAMMASLÄÄKÄRILIITTO
SUOSITTELEE KSYLITOLIA
EU-HYVÄKSYTTY
TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI
TÄYSKSYLITOLI
HELXYLITOL
MAKEUTUS
100%
XYLITOL
SUGAR-FREE
XYLIMAX ANTAA PARHAAN
KSYLITOLISUOJAN HYMYLLESI
Lisää infoa
tuotteistamme
xylimax.fi
Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille.
Xylimax-valikoimista löytyy oma suosikki jokaiseen makuun. Muistathan, että Fazerin
Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet!
www.xylimax.fi
XYLIMAX
MAKUJA JOISTA HAMPAASI ILOITSEVAT.