ilman ikärajaa s. 8
1/11 w w w. k u lta h a m m a s . f i Sirpa Asko-Seljavaara: Hammashoitoa kaikille tasapuolisesti! S. 14 Ota aan m u k e ks i is i lma Vuoden suuhygienisti “Matkasaarnaaja” Tuija Kohonen S. 18 Kiekkoriemua ilman ikärajaa s. 8 harjauskampanja koulussa s.16 turbiini – perustyökalu s.20 vihreiden miesten hammasvaivat s.22 Pääkirjoitus YHTEISELLÄ ASIALLA Kultahammas on riippumaton lehti, joka antaa lukijoille monipuolista tietoa suun hygieniasta. Lehteä jaetaan ilmaiseksi yksityisillä hammaslääkäriasemilla, vastaanotoilla sekä julkisissa hammashoitoloissa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2011. Julkaisija: Magnolia Media Oy Päätoimittaja: Eija Öhrnberg Puh. 040 587 2447 eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi Toimitus: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema 00700 Helsinki Internet: www.kultahammas.fi Ulkoasu: Tommi Honkavaara Taitto: Kirma visual P osti tuo uuden vuoden alussa odotetun postikortin. Hammaslääkärini muistaa minua kutsulla vuositarkastukseen. Kortilla on ihmeellinen vaikutus; minä lapsena hammaslääkäripelkoinen, koen turvallisuuden tunnetta siitä, että oma, jo vuosien takaa tuttu hammaslääkärini huolehtii puolestani terveydestäni. Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan suomalaiset ovat hammashoidon suhteen eriarvoisessa asemassa. Suurten kaupunkien kunnallisiin hoitolaitoksiin on pitkiä jonoja, koska potilaiden määrään nähden hoitomahdollisuudet eivät riitä. Laadukkaan hammashoidon pitäisi kuitenkin olla kaikkien saatavilla. Säännöllinen hampaiden hoito vähentää hoitoon tarvittavaa kokonaisaikaa, ja asiointi oman tutun hammaslääkärin vastaanotolla vähentää hoidon tarvetta pitkällä tähtäyksellä. Puolet suomalaisista käyttää tällä hetkellä julkista ja puolet yksityistä hammashoitoa. Löytyy myös työnantajia, jotka kaukokatseisesti korvaavat työntekijöidensä hammashoidon, vaikka se ei kuulu työterveyshuollon korvausten piiriin. Asialla on selkeä yhteys työstä poissaolojen määrään ja työssä jaksamiseen, puhumattakaan yrityksen imagosta työnantajana. Kannen kuva: Jouni Harala Painos: 28 500 kpl Paino: Forssan Kirjapaino Eija Öhrnberg päätoimittaja Paperi: Kansi MultiArt Gloss 130 g Sisäsivut Novapress Silk 90 g ISSN 1798-9418 Ilmoitusmyynti: Magnolia Media Oy Malmin lentoasema 00700 Helsinki Puh. 040 587 2447, 044 075 4725 eija.ohrnberg@magnoliamedia.fi Haluatko tietää, miten lapsen hampaita hoidetaan? Vai kaipaatko keinoja suun pitämiseksi raikkaana? Tai kenties hintatietoja hampaiden valkaisusta? Kerro meille juttuvinkki. Ota yhteyttä: toimitus@magnoliamedia.fi Kultahammas-lehden voi lukea yksityisillä ja nyt myös kunnallisilla vastaanotoilla. Jakelupisteitä on yli 1700 ympäri Suomen. Kultahammas – suu puhtaaksi 441 612 Painotuote 3 1/2011 – Suu puhtaaksi 6-7 Odotushuoneessa Hammashoidon uutisia ja tuoteuutuuksia. 8-12 Juniorijääkiekkoilu kasvattaa yhteishenkeä. 14-15 Sirpa Asko-Seljavaara 8 kantaa huolta koko kansan hammasterveydestä. 16-17 Maitohampaasta mahtavaan hymyyn Kaukalokaupalla kiekkoriemua. 18 Vuoden suuhygienisti on myös Suukoulun perustaja. Kampanja jalkautui kouluun. 18-19 Suuhygienisti Tuija Kohonen opettaa pitämään suut puhtaina. 20 Narskutusta Hammashoidon hullut villitykset. 21 Näyttely odotushuoneessa Tajua-ryhmä hallitsee kipua taiteen avulla. 22 Avaruusolennon kaksihaarainen hammasharja Johan Olander tutkii asiaa. 24 Reikiä nolla Ravinto & hampaat. 25 Ellan testinurkka Ella testaa terveelliset välipalat. 26-27 Kotimatkalla Ruokaa roskiin kilokaupalla. 20 Tajua-projekti toteuttaa The Waiting Room -konseptia käytännössä. 4 UUSI ”Nopeasti toimiva apu kelpaisi... ” Uusi Sensodyne Rapid – nopeaa helpotusta vihloville hampaille Kuinka Sensodyne Rapid toimii? Hammastahna sisältää strontiumasetaattia, joka muodostaa syviä tulppia hammasluun kanaviin.1,2 Sensodyne Rapid: • Teho osoitettu kliinisesti3,4 • Toimii 60 sekunnissa*3 • Kestävä okkluusio vielä 10 minuutin in vitro -happoaltistuksen jälkeen2 • Sisältää fluoria *Käytettynä pakkauksen ohjeiden mukaan GlaxoSmithKline (GSK) on maailman johtavia tutkimustoimintaa harjoittavia lääkeyhtiöitä. Vasta perustetun pohjoismaisen GSK Dental -osastomme kautta tarjoamme suomalaisille hammashoidon ammattilaisille asiatietoa ja neuvontaa, jonka avulla nämä voivat auttaa potilaitaan. Henkilökohtaista neuvontaa ja ilmaisia tuotenäytteitä saat ottamalla yhteyttä hammashoidon asiantuntijaamme sähköpostitse: dental.fi@gsk.com E13070 2011/01 • Muodostaa syviä, haponkestäviä tulppia hammasluun kanaviin1,2 Viitteet: 1. Banfield N och Addy M. J Clin Periodontol 2004; 31: 325–335. 2. Parkinson C och Willson R. J Clin Dent 2010. 3. Mason S et al. J Clin Dent 2010. 4. Hughes N et al. J Clin Dent 2010. • Todistetusti pitkävaikutteista lievitystä vain kahdella päivittäisellä harjauksella4 Odotushuoneessa Kala ja pähkinät suojaavat ientulehdukselta Jenkki juhlii – 60 vuotta mittarissa Suomen suosituin purukumi Jenkki täyttää tänä vuonna 60 vuotta. Jenkki on maailman ensimmäinen ja tutkituin ksylitolipurukumi. Jenkki syntyi vuonna 1951, kun Huhtamäki-Yhtymään kuulunut turkulainen Hellas aloitti purukumin valmistuksen. Purukumin nimeksi valikoitui Jenkki, sillä toisen maailmansodan jälkimainingeissa Yhdysvallat oli Euroopassa kovassa huudossa. Suomen purukumimarkkinat mullistuivat vuonna 1975, kun Hellas toi kauppoihin maailman ensimmäisen ksylitolipurukumin. Nimensä Leaf Suomeksi muuttanut yhtiö on ollut alusta asti aktiivisesti mukana ksylitolitutkimuksissa. Vuonna 1988 Suomen Hammaslääkäriliitto suositteli suomalaisille ksylitolipurukumin käyttöä. Jenkki aikoo juhlia merkkipaalua musiikin merkeissä. Juhlavuonna etsitään uutta tähteä Jenkki-biisin esittäjäksi. Kaikki suomalaiset on haastettu osallistumaan Jenkki Records -laulukilpailuun. Paljon kalaa ja pähkinöitä sisältävä ruokavalio auttaa suojaamaan ientulehdukselta. Amerikkalaisen Dental Health Foundationin tutkimuksen mukaan muun muassa rasvaisesta kalasta ja pähkinöistä löytyvät monityydyttymättömät rasvahapot pitävät suun hyvässä kunnossa ja vähentävät riskejä saada ientulehdus. Kyseisiä rasvahappoja nauttineille kertyi 30 prosenttia epätodennäköisemmin ientulehdus. Useimmat ihmiset kärsivät ientulehduksista jossain elämänsä vaiheessa. Hoitamaton tulehdus voi pahimmillaan johtaa hampaiden menetykseen. Ientulehdus johtuu puutteellisesta suuhygieniasta, josta seuraa plakin kertyminen hampaan pinnoille, erityisesti ienrajaan. Verenvuoto hampaita harjatessa paljastaa ientulehduksen. Kilpailu käynnistyi helmikuun alussa ja siihen voi osallistua osoitteessa: www.jenkkirecords.fi Kilpailu kestää maaliskuun loppuun asti. o an D-vitamiinista tuli hitti Scandinavian stock photo 6 kehotetaan käyttämään D-vitamiinivalmisteita ympäri vuoden aina 18-vuotiaaksi asti. Aikuisille suositellaan vitamiinilisiä käytettäväksi pimeään vuodenaikaan. Suosituksessa vuorokausiannos pysyy entisellään eli alle kaksivuotiaille kymmenen ja vanhemmille 7,5 mikrogrammaa. Ihminen saa D-vitamiinia riittävässä auringonvalossa uv-säteilyn vaikutuksesta. Lisäksi D-vitamiinia saa muun muassa kalaöljystä, kalasta, maitovalmisteista, kananmunasta ja sienistä. i av n di an Sc D-vitamiinituotteiden myynti kasvoi viime vuonna lähes 50 prosenttia eikä vitamiinin suosio ota laantuakseen. Myyntiä vauhdittavat jatkossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamat uudet suositukset D-vitamiinivalmisteiden käytöstä. Kun aiemmin D-vitamiinilisiä suositeltiin käytettäväksi vain pienillä lapsilla ympäri vuoden, niin uusissa suosituksissa to o ck st ph Odotushuoneessa puhelimeen tekstiviestin, joka muistuttaa harjan vaihdosta joka kolmas kuukausi. Ilmaisen harjanvaihtomuistutuksen voi tilata sekä tekstiviestillä että verkosta. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta www.pepsodent.fi ock avian st Scandin uuteen vähintään kolmen kuukauden välein. Tätä vanhemman harjan puhdistusteho alkaa jo hiipua. Uuden harjan osto unohtuu helposti kaupassa käydessä, mutta nyt löytyy apu tähänkin ongelmaan. Pepsodentilta voi tilata omaan Scandinavian stock photo Käsi sydämelle. Koska olet viimeksi vaihtanut hammasharjasi uuteen? Suomalaisissa kylpyhuoneissa näkyy liian usein parhaat päivänsä nähneitä rispaantuneita hammasharjoja. Asiantuntijoiden mukaan hammasharja pitäisi vaihtaa photo Hyvästit rispaantuneille harjoille Savut pois suusta Vuosien valistustyö on iskostanut ihmisten tietoisuuteen sen, että tupakointi tekee hallaa terveydelle ja yleiskunnolle. Mutta aina ei muisteta, että tupakka heikentää myös suun terveyttä. Tupakoivilla on selvästi enemmän suun terveysongelmia kuin tupakoimattomilla. Nuorilla tupakoijilla on enemmän hammaskiveä, syventyneitä ientaskuja ja periodontiittia eli juurikalvon tulehduksia kuin tupakoimattomilla ikätovereillaan. Vaaratonta ei myöskään ole nuuskan käyttö. Sen on todettu aiheuttavan ienvetäytymiä ja limakalvovaurioita. Tupakkatuotteiden käyttö hidastaa myös suun sairauksien parantumista. Hammasalan viimeisimmät härpäkkeet Hammaslääkärialan tuote- ja laitepuolella kaikki suurimmat ja kauneimmat uudistukset julkaistaan aina kahden vuoden välein Saksan Kölnissä. Tänä vuonna kansainvälinen IDS -tapahtuma järjestetään jo 34. kerran. Tapahtuma on puhtaasti kaupallinen ja keskittynyt siis vain esittelemään alan valmistajien tuotteita. Maaliskuun 22.–26. järjestettävä tapahtuma kerää saman katon alle yli 1800 näytteilleasettajaa yli 56 maasta. Jos haluat nähdä, mitä kaikkea lääkärisi voisi hankkia, niin lisätietoa saat osoitteesta www.ids-cologne.de Maailman kallein hammashoito Englannissa Dental Healt Magazinessa vuodenvaihteessa julkaistun tutkimuksen mukaan maailman kallein hammashoito löytyy Englannista. Keskimääräisen pakkauksen hinta on sumuisella saarella 156 euroa. Englannin jälkeen kalleimmat eurooppalaiset paikkaukset tehdään Espanjassa (125 euroa) ja Italiassa (135 euroa). Toisessa ääripäässä oli Unkari, jossa vastaavan paikan saa kahdeksalla eurolla. Yhdysvalloissa vastaava luku oli 145 euroa. 7 Arvatkaa kuka meistä on Nea? 8 o l a k u Ka a l l a p u a k o k k e i k riemua Teksti K u vat R iikk a M ä ki n e n jouni harala Jee, maali! Yhteen kiekkoon puhaltaminen ja jaettu ilo luovat joukkuehenkeä pienestä pitäen. Juniorikiekkoilun tavoitteena on tarjota onnistumisen kokemuksia jokaiselle pelaajalle. 9 ” On hienoa seurata pienten pelaajien iloa ja intoa. Toivottavasti lasten asenne peliä kohtaan säilyy mahdollisimman pitkälle, sanovat valmennuspäällikkö Harri Alakotila (vas.) ja junioripäällikkö Toni Mustonen. K iekkokaukalossa käy vilske, kun Järvenpään Haukkojen syksyllä perustetun G03joukkueen pojat ja Nea treenaavat hiki päässä valmentajien johdolla. Pienet pelaajat sotkeutuvat vielä useasti luistimiinsa ottaen mahakontakteja jäähän, eikä pelisilmä ole vielä hioutunut ymmärtämään pelin taktiikkaa. Pelimiesten näyttävät ja kovaääniset tuuletukset on kuitenkin omaksuttu jo täydellisesti. Riemulla ei ole rajoja, kun kiekko liukuu maalilinjan yli. Seuran nuorin joukkue treenaa keskimäärin kolme kertaa viikossa. Kolme ensimmäistä vuotta kiekkoa pelataan pienemmällä kentällä ja varsinaiset harjoitukset ovat pitkälti luistelun opettelemista. Pääasia on, että lapset pysyvät jäällä mahdollisimman paljon liikkeessä. – Lajiharjoittelu yritetään naamioida leikin puolelle, että se olisi hauskaa. Kaikki pikkujunnut haluavat myös pelata, joten sitä pitää olla jokaisessa treenissä, Haukkojen junioripäällikkö Toni Mustonen selvittää. – On hienoa seurata pienten pelaajien iloa ja intoa lajia kohtaan. Toiveena tietysti on, että asenne säilyisi mahdolli- 10 simman pitkälle, Mustonen hymyilee. Nuori Suomi -sinettiseuran arvojen mukaisesti Haukoissa noudatetaan kaikki pelaa -linjausta. Vanhemmissa ikäluokissa kaikille pelaajille pyritään tarjoamaan onnistumisen kokemuksia tasoryhmien avulla. Treenimäärät lisääntyvät pelaajien iän ja joukkueen tason myötä. Yläkouluikäiset liigaseurojen kärkiporukat saattavat treenata kymmenenkin kertaa viikossa. Ei ikärajaa Luistelun aloittamiselle ei ole ikärajaa. Lapsen voi kantaa jäälle kun hän pysyy pystyssä. Vastaavasti harrastuksen voi aloittaa vielä paljon vanhemmallakin iällä. Jääkiekkojoukkueeseen päädytään kuitenkin useimmiten luistelu- tai kiekkokoulun kautta. Lajiin kasvetaan veljien, kavereiden tai vanhempien innostamana. Haukkojen G03-joukkueen ainoa tyttö, kuusivuotias Nea Liuksiala, on luistellut kolmevuotiaasta lähtien. Isoveljen jääkiekkoharrastuksesta lajiinnostuksensa saanut Nea pysyy kaukalossa poikien menossa täysin mukana. Hänen mielestään parasta jääkiekossa on harjoittelu. Junioripäällikön mukaan tytöt ovat usein nuorena jopa poikia parempia luistelijoita. – Koska meillä ei Haukoissa ole tyttöjen lätkäjoukkueita erikseen, pelaa meillä tyttöjä monissa poikien ikäluokissa. Yleensä tytöt kuitenkin tippuvat poikien kyydistä yläasteelle siirryttäessä, Mustonen toteaa. Joukkue kasvattaa Jääkiekko on harrastajamäärissä edelleen Suomen ykköslaji, mutta Koko perhe lätkässä Entisen NHL-kiekkoilija Sami Heleniuksen pojilla on lätkä verissä. Lätkävaimosta lätkä-äidin rooliin siirtynyt Soile Helenius huoltaa tottuneesti poikiensa varusteita, huolehtii oikeanlaisesta ravitsemuksesta ja kannustaa poikiaan kaukalon laidalla. Soile Helenius istuu Järvenpään jäähallin katsomossa. Kaukalossa on meneillään hänen nuoremman poikansa turnauspeli, jota hänen vanhempi poikansa jäällä tuomaroi. Vaihtoaitiossa Haukkojen F01-joukkuetta valmentaa Soilen mies, Sami Helenius. Sami Helenius on pelannut monissa SM-liigajoukkueissa sekä yhdeksän vuotta ammattilaisena Pohjois-Amerikassa. Amerikan vuosien aikana perheeseen syntyi kaksi poikaa. 12-vuotias Sasu syntyi Las Vegasissa ja 8-vuotias Samuel puolestaan Dallasissa. Vaikka Sami Helenius on jo aktiiviuransa lopettanut, pyörii perheen arki edelleen pitkälti lätkän ehdoilla. – Pojat apinoivat isäänsä kaikessa ja jakavat luonnollisesti myös isänsä intohimon lätkään. Samuelilla on kolmet ja Sasulla viidet tai kuudet treenit viikossa. Siihen päälle vielä taitojäät, pelit ja turnaukset, Soile luettelee hymyillen. Vanhempien voimin haukoissa noudatetaan kaikki pelaa -linjausta. – Varusteiden pitää olla kunnossa. Niiden pitää olla oikean kokoisia ja niitä pitää käyttää asianmukaisella tavalla. Luistimiin kannattaa satsata, sillä huonot luistimet vievät nilkat, Soile muistuttaa. Maito paras palautusjuoma Terveydenhoitajana työskentelevä lätkäperheen äiti korostaa vanhemman roolia myös oikeanlaisen ravinnon tarjoajana urheileville lapsille. Treenit ja pelit vaativat ravinnolta proteiinia ja pitkiä hiilihydraatteja. Myös riittävä juominen on tärkeää. – Energian pitää säilyä urheilusuorituksen loppuun saakka. Pelin tai treenien jälkeen paras palautusjuoma on maito. Riittävä uni on tärkeää jo pelkästään kasvu- ja sukuhormonien tuotannon kannalta. Jääkiekkojoukkueiden treeniajat suunnitellaankin ikää silmällä pitäen. Silti treenaaminen verottaa Soilen mielestä varsinkin vanhemman pojan unia. – Jos Sasu tulee treeneistä kotiin yhdeksän aikaan, adrenaliinia virtaa vielä siinä määrin, ettei poika nukahda ennen yhtätoista. Se on ihan liian myöhään kouluiltana. 12-vuotiaskin tarvitsisi unta vähintään 9 tuntia yössä. Sasua iltatreenit eivät häiritse. Jos pojalta kysytään, niin se on koulu, mikä häiritsee hänen treenaamistaan. Hän on päättänyt olla yksi harvoista junnukiekkoilijoista, joka yltää ammattilaiseksi. Junioreiden toiminta pyörii pitkälti vanhempien voimin. – Koska Sami on kiinni nuoremman poikamme joukkueen valmennuksessa, osallistun minä vanhemman poikamme joukkueen toimintaan. Olen joukkueessa toimitsijana, mikä tarkoittaa hommia kaikissa turnauksissa, kertoo Soile. – Vanhemmille lankeaa tietysti myös varustehuolto ja kaikenlaisia muita pestejä ikäluokan kahviovuoroista alkaen. Seuramaksut, lisenssit, turnauskulut sekä varusteet verottavat kukkaroa. Kahden junioripelaajan äiti arvioi poikien lätkäharrastukseen kuluvan noin 3000 euroa vuodessa. Varusteita myydään onneksi myös käytettynä, mikä SASU, Soile ja nopeasti varusteistaan ulos Samuel Helenius. kasvaville junioreille onkin järkevä vaihtoehto. 11 Haukkojen valmennuspäällikkö Harri Alakotilan mukaan harrastajamäärät ovat laskussa. – Tällaisessa pienemmässä kaupungissa joudumme nykyään tekemään töitä sen eteen, että saamme tarpeeksi pelaajia uuden junnujoukkueen perustamiseksi. Eri lajitarjontaa on niin paljon, Alakotila paljastaa. – Ehkä yksi uusi kiekon maailmanmestaruus tekisi taas samanlaisen buumin kuin taannoin 90-luvulla, hän naurahtaa. Harrastajapula ei ole ainoastaan pikkukaupungin tai jääkiekon ongelma. Jääkiekkoa koko elämänsä pelanneet Mustonen ja Alakotila uskovat lasten yleisen liikkumisen vähenemisen vaikuttavan myös harrastamiseen. – Lasten aktiivisuus on laskenut. Pleikkarit ja tietokonepelit ovat syrjäyttäneet pihapelit tai esimerkiksi ulkojäillä kavereiden kanssa pelailun. Mitä enemmän ja mitä monipuolisemmin harrastaa mitä tahansa liikuntaa, Järvenpään Haukkojen nuorin joukkue treenaa keskimäärin kolme kertaa viikossa. sitä parempi, he painottavat. Valmentajat pitävät joukkueurheilua paitsi mielekkäänä harrastuksena, myös hyvänä kasvattajana. – Lapsi oppii toimimaan ryhmässä ja ottamaan muita huomioon. Käytöstavat omaksutaan huomaamatta harrastuksen lomassa. hammassuoja vaimentaa iskun ja jakaa hampaisiin ja leukaan kohdistuvien iskujen voiman. Purukalusto suojaan! Hammassuoja ehkäisee myös aivotärähdyksiä Varusteet ovat olennainen osa jääkiekkoa. Kasvojen aluetta suojaava ristikko on pakollinen junioreille, mutta Jääkiekkoliitto suosittelee sen lisäksi käytettäväksi myös hammassuojaa. Ristikko suojelee kasvoihin ja hampaisiin kohdistuvilta suorilta iskuilta, muttei tärähdysten aiheuttamilta vaurioilta. Hammassuoja ehkäisee hammas- ja leukavammoja, mutta myös aivotärähdyksiä. Parinkymmenen vuoden ajan hammassuojia kehittänyt ja valmistanut hammasteknikko Kari Hiltunen muistuttaa, että kasvuiässä hampaat, leukaluut ja aivojen pehmytkudokset ovat herkkiä vaurioitumaan tärähdysten johdosta. Yleisimpiä iskujen aiheuttamia vammoja ovat aivotärähdys, hampaiden halkeaminen tai lohkeaminen sekä juurten vaurioituminen. – Kasvuvaiheessa hampaat ja leukaluut ovat hennompia kuin aikuisella. Lapset saa- 12 vat myös herkemmin aivotärähdyksiä. Maitohampaaseen saatu isku voi vaikuttaa myös rautahampaan kasvuun. Ja toisaalta rautahampaaseen tullut kolahdus saattaa vuosien saatossa kostautua pitkäjaksoisilla hammashoidoilla. – Kasvavalle nuorelle pelkästään yksi kolahdus hampaaseen voi aiheuttaa hiushalkeaman, josta bakteerit pääsevät ajan kanssa hampaan juureen saakka. Se tarkoittaa juurihoitoja, ja pahimmassa tapauksessa hampaan poistoa, Hiltunen selittää. Minkä pienenä oppii… Hammassuoja jakaa hampaisiin ja leukaan kohdistuvien iskujen voiman ja vaimentaa sen itse suojaan. Näin se vähentää kaatumisissa tai törmäyksissä hampaisiin, hampaiden juuriin, leukaluihin, pehmytkudoksiin ja koko päähän kohdistuvaa rasitusta. Hammassuojia myydään urheiluliikkeissä ja yksilöllisiä, hammasjäljennösten mukaan tehtyjä suojia valmistetaan hammaslaboratorioissa. Suomalainen Decasport muotoilee käsityönä hammassuojia eri lajien edustajille juoniorista ammattilaisurheilijaan. Pienimmille harrastajille he suosittelevat lämpömuotoiltavia hammassuojia. – Kun hampaat ja leukaluut ovat vielä kasvuvaiheessa, ja suussa tapahtuu paljon muutoksia, on uudelleen muotoiltava lämpösuoja järkevin vaihtoehto. Yksilöllisen hammassuojan käyttöön nuori voi siirtyä yleensä noin 13-vuotiaana, Decasportin yrittäjä ja hammasteknikko Kari Hiltunen toteaa. Jääkiekossa kiinnostus hammassuojia kohtaan on lisääntynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Samalla myös hammassuojien taso, niin käyttömukavuuden kuin suojaavuuden osalta, on kehittynyt. – Suojan tulee olla miellyttävän tuntuinen, jotta sitä tulee käytettyä, Hiltunen korostaa. Käsityönä tehdyt hammassuojat sopivat kuusivuotiaankin suuhun. Hiltusen mukaan hammassuojaan kannattaisi totutella pikkujunnusta alkaen, jotta se kuuluisi automaattisesti varustukseen siinä vaiheessa, kun peli muuttuu vauhdikkaammaksi. Huoli hammasterveydestä T e k s t i E i j a Ö hr n b er g K u va v i l j a h a r a l a sirpa askoseljavaara patistaa vanhempia kiinnittämään huomiota lastensa hampaiden hoitoon. T erveet hampaat ovat tärkeä osa suomalaista kokonaisterveyttä. Hammasterveytemme on kuitenkin uhkaavaa vauhtia rapautumassa. Tarvitsemme kannustusta hampaiden parempaan huolenpitoon, ja neuvonnan sekä hoidon tulisi tavoittaa kaikki ikäluokat. – Lasten hammasterveys on huolestuttavasti huonontunut, toteaa professori, kansanedustaja Sirpa AskoSeljavaara. – Kouluruoan sijaan syödyt makeat välipalat ja virvoitusjuomat vaikuttavat koululaisten hammasterveyteen. Vanhemmat eivät kiinnitä riittävästi huomiota lastensa hampaiden hoitoon ja säännölliseen harjaukseen. Siinä syitä miksi olemme tämän päivän tilanteessa. Ongelmia on myös julkisen hammashoidon resursseissa. Koko väestön pääsy Kela-korvausten piiriin 2003 käynnisti ryntäyksen hammashoitoon. Hoitotakuun tullessa voimaan 2005 syntyi toinen aalto hoitoon hakeutumi- 14 sessa, ja se aiheutti ruuhkia julkisella puolella. Vaikka resursseja lisätään koko ajan, aiheuttavat ruuhkat suuria ongelmia. Jono hammaslääkärin tarkastukseen voi olla yli vuodenkin pituinen. Palveluseteli avuksi? Tällä hetkellä puolet suomalaisista käyttää julkista ja puolet yksityistä hammashoitoa. Julkisen puolen hammashoitoon pääseminen on jonottamisen takana, yksityisellä puolella voi olla alueittain jopa tyhjäkäyntiä. Yhtenä vaihtoehtona tilanteen tasapainottamiseksi ja julkisen hoidon tilanteen helpottamiseksi Asko-Seljavaara suosittelee palvelusetelin entistä laajempaa käyttöä. Muutaman vuoden kokeilu on tuottanut kannustavia tuloksia. – Palveluseteli pitäisi myöntää työssäkäyville kansalaisille. Lapsille, nuorille, vanhuksille ja vammaisille hoidon pitäisi järjestyää julkiselta puolelta. Mielestäni seteliä ei pitäisi kuitenkaan antaa kaikille, mutta setelillä varmistettaisiin nopea hoitoon pääsy sitä erityisesti tarvitseville. Hammashuolto osaksi työterveyshuoltoa Sirpa Asko-Seljavaara ajaa erityisesti ennaltaehkäisevän hammashoidon asiaa. Tärkeä tavoite on saada kaikki suomalaiset vauvasta vaariin ennaltaehkäisevän hammashoidon piiriin. Suun terveys vaikuttaa koko ihmisen hyvinvointiin. Harva työnantaja kuitenkaan korvaa työntekijöidensä hampaiden hoitoa, vaikka tämä voisi aikaa myöten vähentää työstä poissaoloja. – Ennalta ehkäisyn merkitystä ei voi koskaan korostaa liikaa, painottaa Asko-Seljavaara. – Suun terveydellä on kauaskantoisia vaikutuksia koko kansanterveyteemme, ja samalla myös kansantalouteemme. Ennalta ehkäisyllä säästämme hoidon kustannuksia jatkossa. Kuka maksaa viulut? Sirpa Asko-Seljavaaran mukaan hammashoidon rahoitus on kuntatasolla varsin hyvällä tolalla, kunhan Kelakorvauksia ei poisteta. Hän kannattaa ennaltaehkäisevän hammashoidon ottamista työterveyshoidon piiriin. Ennaltaehkäisevää hammashoitoa palveluseteli • Tarjoaa kunnalle mahdollisuuden hankkia palveluja • Asuinkunta myöntää palvelusetelin, eli sen saa terveysasemalta • Voi olla joko tasasuuruinen tai tulosidonnainen ! ” On tärkeää, että potilaat hoidetaan oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. korvataan jo Kelan toimesta, mutta se ei kuulu työterveyshuoltoon. – Kaikkea ei voi kuitenkaan maksaa verovaroista. On hyvä, että ihmiset osallistuvat itsekin mahdollisuuksiensa mukaan hoidon kustannuksiin. Chattia lasten kesken 10-13-vuotiaat keskustelivat hammasterveydestä ja hampaiden hoidosta Suomen Lasten Parlamentin keskustelupalstalla tammikuussa 2011. Lapset haluaisivat kouluihin lisää puhetta hampaidenhoidosta. ”Ja onhan se tärkeetä tulevaisuuden kannalta, et hampaat pysyis mahollisimman hyväs kunnos pitkän aikaa.” Veera, 13 ”Itse ainaki harjaan 2 kertaa päivässä, aamuin illoin ja sitten silleen joka toinen päivä lankaan tai käytän hammastikkua.” Aleksiina, 13 ”Monet meidänki koulussa ajattelee, ettei sillä ole niin väliä, mutta hampaitten hoito vaikuttaa suun ja limakalvojen terveyteen ja myös muuhun terveyteen.” Nelli-Sofia, 13 ”Ei ole käyny terkkari puhumassa… Vaikka näin jälkeenpäin ajatellen olis kyllä pitäny. Niin kaikkien koulussa pitäisi keskustella, koska nykyään monilla on reikiintyminen lisääntynyt.” Nella-Sofia, 13 ”No ainakin se olis hyvä sanoa, et kaikkiin kouluihin tulis joku ihminen puhumaan, sellainen joka oikeesti innostaa meitä hoitamaan omia hampaita!” Aleksiina, 13 ”Että ei tulisi reikiä hampaisiin.” Veeti, 10 www.lastenparlamentti.fi Hampaiden harjaus on iloinen asia Suomen kouluissa on käynnissä Maitohampaasta mahtavaan hymyyn -kampanja. Tavoitteena on yksinkertaisesti saada lapset innostumaan enemmän hampaiden harjauksesta. T e k s t i E i j a Ö hr n b er g K u vat v i l j a h a r a l a R oihuvuoren ala-asteella Helsingissä odotellaan malttamattomasti Maitohampaasta Mahtavaan Hymyyn -kampanjan toisen oppitunnin alkamista. Kampanjan sisältö sopii hyvin peruskoulun opetusohjelmaan ja sekä opettajille että oppilaille toimitettu opetusmateriaali on otettu ilolla ja mielenkiinnolla vastaan. – Ensimmäisellä tunnilla tutustuttiin opetushampaisiin ja harjoiteltiin 16 Johanna Loukomies näyttää kuinka hampaita tulee harjata. mallihampailla oikeaa harjaustekniikkaa. Ensin ulkopinnat, sitten sisäpinnat ja lopuksi purupinnat. Keskustelimme hampaiden harjauksen tärkeydestä, ja että maitohampaatkin tulee harjata säännöllisesti. Opettelimme Mikä kampanja? Metropolia ammattikorkeakoulun ja Colgaten yhteistyössä suunnittelema koulutusohjelma elokuusta 2010 alkaen. Suomen Hammaslääkäriliiton tukema kampanja. Suunniteltu sopivaksi alaasteiden 3. luokan opetusohjelmaan ympäri Suomea. Tavoitteena kehittää suun terveyden peruslukutaitoa siten, että lapset kykenevät itse arvioimaan ja hoitamaan suun terveyttä. Oppilaille annettiin kampanjan hengessä myös piirustustehtävä, joita viimeisteltiin toisen oppitunnin aikana. myös yhdessä täyttämään hampaidenharjauspäiväkirjaa, kertoo erityisluokkaa opettava Johanna Loukomies ja jatkaa: Oppilaiden materiaalipussista löytyi hammasharjan ja tahnan lisäksi muutakin hyödyllistä ja mukavaa. – Plakkisiepparin askartelutehtävä oli kaikille oppilaille mieluisa ja katsoimme yhdessä myös materiaalin mukana tulleen Hammasritarit-dvd:n. Opettaja Annika Nissinen oli valmistanut PowerPoint-esityksen materiaalin pohjalta, ja mukana tulleiden julisteiden viestit käytiin myös yhdessä läpi. 3A- ja 3B-luokat jatkoivat kampanjan innostamina teemaa kuvaamataidon töissä. Värikkäissä maalauksissa vilisivät niin hammaspeikot kuin hammasritaritkin. Opettaja Siru Karppasen ohjauksella töitä viimeisteltiin toisen oppitunnin aikana. Vastuu vanhemmilla Tilastot puhuvat karua kieltään suomalaislasten hampaiden kunnosta. Hammasterveyskasvatus on valitettavasti viime vuosina siirtynyt enemmän ja enemmän vanhemmilta koulujen vastuulle. Haastetta riittää, sillä hampaiden kuntoon vaikuttava mehujen ja makeiden välipalojen napostelu kuuluvat monen koululaisen päivään. Kolmasluokkalaiset ovat jo ohittaneet maitohammasiän, ja pysyvien hampaiden hoitaminen on tässä vaiheessa erityisen tärkeää. Onhan hampaiden kunnolla merkittävä vaikutus yleisterveyteen. Kouluterveydenhuolto antaa teknistä harjausopetusta, mutta säännöllisen harjauksen tärkeydestä muistuttaminen on kuitenkin ensisijaisesti kodin Ohjelmaa jatketaan 2011 tavoitteena saavuttaa 30 000 kolmasluokkalaista. pussukoista aivan innoissaan. Paketissa voisi jatkoa ajatellen olla vielä jotain arvostelutyyppisiä tehtäviä, kuten esimerkiksi sanaristikoita. Jatkoa kampanjalle siis odotetaan jo innolla! ” Sekä oppilaat että opettajat innostuivat hampaiden harjauksesta. asia. Erilaiset kouluissa toteutetut kampanjat toimivat tällöin enemmänkin tärkeän viestin vahvistajina. Jatkoa kampanjalle Opettajien saamassa materiaalipaketissa on ainekset kuuden oppitunnin suunnitteluun. Opettajat voivat rakentaa tunnit omien toiveidensa ja aikataulujensa mukaisesti. Oltiinko oppimateriaaliin tyytyväisiä, ja voisiko siihen vielä lisätä jotain? – Materiaali monipuolisine sisältöineen ylitti kyllä kaikki odotukset, nauraa Johanna Loukomies. Lapset olivat iidan ja netan mielestä on mukava kuunnella musiikkia hampaita harjatessa. 17 Suukoulun filmitähti on Vuoden suuhygienisti Sinivalkoiset kuvat pyörivät Suukoulussa kuin Suomi-Filmin vanhoissa elokuvissa, kun torniolainen suuhygienistiyrittäjä Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta napsauttaa aapiseen virran päälle. Valkoiset hampaat nauravat valkokankaalla. T e k s t i T uu l a s a v o l a i n e n K u v a a n tti k o h o n e n Suukoulun teesit • Suukoulun aapinen on kannettava tietokone. • Aapisessa on 100 graafista kuvaa suunhoidosta. • Karttakeppinä toimii digitaalinen hiiri. • Kotiläksynä on hammaslangan käyttö. • Laiskanläksyä saa huonosta harjauksesta. • Suukoulun todistus on valkoinen hymy. • Suukoululaisia on työpaikoilla ja järjestöissä. • Naistenilloissa puhutaan valkaisusta. 18 V uoden 2010 suuhygienistiksi valittu Tuija Kohonen kiertää perustamansa Suukoulun kanssa PohjoisSuomen kyliä hammasharjat laukussa. Silloin Nuuskakairan filmitähti vaihtaa vastaanoton instrumentit graafiseen aapiseen ja karttakeppiin. – Hammasharjat heiluvat pitkin väylän vartta Suomen ja Ruotsin rajalla. Puhtaasta suusta ja terveistä hampaista puhutaan meän kielellä, joka on Tornionjokilaakson murretta. Tuija kertoo, että jopparit tuovat rajan yli nuuskaa, joka on kielletty koko EU:ssa paitsi Ruotsissa. Nuuskan käyttäjän tunnistaa vastaanotolla heti, kun hän avaa suunsa. – Huippuhetkiä on, kun asiakas lopettaa tupakoinnin tai nuuskaamisen. Silloin sydänalassa tuntuu sellaisia väristyksiä, että työ on sittenkin kannattanut, Tuija Kohonen sanoo. Puhdas suu kiinnostaa Tuija perusti oman Suukoulun, sillä asiakkaat haluavat tietoa, miten suu pysyy terveenä. Yksi on kiinnostunut hampaiden valkaisusta ja toista vaivaa kuiva suu. Sähköhammasharjan käyttö pelottaa. Suukoulu on kuin entisajan kiertokoulu. Koulunpenkillä istuvat vuorotellen ikäihmiset, yritysjohtajat ja järjestöväki. Luennon päätteeksi reppuun pakataan tietopaketti, jossa on suun kotihoidon ohjeet. – Suukoulussa opitaan kohtaamaan myös hammashoitoon liittyviä pelkoja, Tuija Kohonen kertoo. Suukoululaisen repusta löytyy hyvä hammasharja, vaahtoamaton fluoritahna, kielenpuhdistin, hammaslanka, -tikut, -väliharja, suuvesi ja ksylitoli. – Valkoinen hymy on Suukoulun todistus puhtaasta suusta ja hyvin hoidetuista hampaista. Suukoulu tekee yhteistyötä terveys- ja sosiaalialan toimijoiden kanssa. Tuija on hyvillään, että suun terveys on tapetilla myös vanhusten palveluja hoivakodeissa. – Veteraanien jutut Suukoulussa ovat kuljettaneet minut monta kertaa sotatantereelle katsomaan, kuinka hampaat pestiin sota-aikana, Tuija Kohonen sanoo. Lisätietoja: SHG-palvelu Suunvuoro, puh. 050 514 2541, suun.vuoro@pp.inet.fi Suomen Suuhygienistiliitto ry valitsi torniolaisen Tuija Kohosen Vuoden 2010 suuhygienistiksi. Pyydä lähete suuhygienistille ” Suukoulussa opitaan kohtaamaan myös hammashoitoon liittyviä pelkoja. Suuhygienistien vuoden verran voimassa ollut Kela-laki aiheuttaa edelleen hämminkiä koko maassa. Kela vaatii, että asiakkaalla on hoitoon tullessaan yksityisen hammaslääkärin kirjoittama lähete. – Suurin osa asiakkaista ei osaa pyytää lähetettä yksityiseltä hammaslääkäriltä. Suuhygienistin vastaanotolle tulee asiakkaita lähetteen kanssa ja ilman lähetettä, suuhygienistiyrittäjä Tuija Kohonen SHG-palvelu Suunvuorosta sanoo. Suuhygienistiyrittäjät vaativat nyt lähetteen poistamista sairausvakuutuslaista, koska se eriarvoistaa asiakkaat. – Tarvitsemme suun terveydenhuollon työnjakoa selkeyttävän lain, joka vapauttaa niukkoja hammaslääkärien resursseja korjaaviin toimenpiteisiin ja ohjaa suun ehkäisevän hoidon tarpeessa olevia asiakkaita suuhygienisteille, Tuija sanoo. Yksityishammaslääkärin lähete on voimassa kaksi vuotta ja korvausta maksetaan enintään 15 hoitokerralta. Suun terveystarkastus korvataan kerran kalenterivuodessa. Korvauksen saa ennaltaehkäisevästä hoidosta, iensairauksien hoidosta ja puudutuksista. Suuhygienisti on suun ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ammattilainen. Työhön kuuluu suu- ja hammassairauksien ehkäisy, varhaishoito ja hampaiden valkaisu. 19 Lempeää kivunhallintaa The Waiting Room -konsepti toimii nimensä mukaisesti odotustiloissa. TAJUA-ryhmän toteuttama taide auttaa hammaslääkäripelkoisten oloa odotushuoneessa kiinnittämällä huomion johonkin muuhun – taiteeseen. Teksti T er o A n n a n o l l i , E i j a Ö hr n b er g K u v a t T AJ U A - ryhm ä Pekka Sinervo ja kuvataiteilijat Joonas Vähäsöyrinki, Tero Annanolli ja Ulla Remes. Keskellä Tero Annanollin teos Helle. T AJUA-ryhmä perustettiin 2010 tarpeeseen toteuttaa yhteisnäyttelyjä ja yhteisötaideprojekteja, joilla otetaan kantaa ajankohtaisiin ilmiöihin yhteiskunnassa. Taiteilijaryhmä muodostuu kuvataiteilijoista Tero Annanolli (TaM), Ulla Remes (TM) ja Joonas Vähäsöyrinki (TaM). Yhteistyö hammashoidon saralla aloitettiin maaliskuussa 2010 taiteilija Ulla Remeksen työskennellessä Suomen taiteilijaseuran hallinnoimassa residenssissä Marbellassa. Ajatus lähti liikkeelle Pekka Sinervon ja Remeksen tavattua, ja mukaan pyydettiin koko kolmihenkinen TAJUA-taiteilijaryhmä. Sinervon The Waiting Room -konseptin ajatuksena on helpottaa hammaslääkäripelkoisten oloa kiinnittämällä heidän huomionsa odotustiloissa esillä olevaan taiteeseen. Yhteistyö on jatkoa lääkäriasema Andanten liikeidealle, jonka mukaan luovuus ja taide kohtaavat ihmisen odottamattomassa tilassa. Käytännön yhteistyö – Yrityksien kanssa työskentely on tapauskohtaista. Otamme huomioon yrityksen taustan, toimintamallin, kohderyhmän sekä tavan, jolla yhteistyötä tehdään. Olemme miettineet myös tilaa, johon teos on tulossa ja sitten ryhmänä työstämme taiteellisen kokonaisuuden, kuvailee Tero Annanolli konseptin toteutustapaa. 20 – Yritys voi tilata taiteilijalta aivan tietynlaisen, tilaan ja yrityksen ilmeeseen sopivan teoksen, teoskokonaisuuden tai vuokranäyttelyn. Tai yritys voi antaa myös taiteilijan ideoida hyvin vapaasti. Toki olemme yhdessä miettineet käytössä olevaa tilaa ja alueellisia seikkoja, kuten sitä, onko näyttely Suomessa vai muualla. Myös yrityksen asiakaskunta, joka teokset näkee, on otettava huomioon. TAJUA-taiteilijat toteuttavat taidetta Sinervojen Espanjassa, Walesissa ja Suomessa sijaitseviin tiloihin. Suunnitelmissa on laajentaa näyttelyryhmää niin, että Espanjasta ja Walesista vali- TAJUA-ryhmän yhteistyökumppaneita: • Andante Oy (Espanja, Iso-Britannia, Suomi) • Suomen Kulttuurirahaston ja Kansallisteatterin liikkuvan näyttämön Globen uupuneet -projekti (Savon osuus) • Jämsän kansanopisto • Turun kulttuuripääkaupunki -hanke, NYT2011 Together www.tajua.com www.annanolli.com www.ullaremes.net www.joonasvahasoyrinki.com ! taan lähivuosina mukaan myös paikallisia taiteilijoita. Positiivista palautetta Konseptiin toteuttamisesta saatu palaute on ollut ainoastaan positiivista; ihailua, innostusta ja henkilökohtaisesti koettuja taide-elämyksiä. – Yhteistyössä on kaksi voittajaa. Yritys antaa taiteelle puitteet. Taiteilijan ja yrityksen välillä on oltava tietty vastavuoroisuus ja molempien on oltava valmiita kompromisseihin. Tämä tuntuu toimivan kohdallamme, kertoo Annanolli. Taiteen odottamaton kohtaaminen hammaslääkärin odotushuoneessa madaltaa taiteen kuluttamisen kynnystä. Näin saadaan taiteilijakunnalle uusia asiakkaita sekä yritykselle näkyvyyttä, toteaa Annanolli. Taiteelle tilausta Taiteilijoiden ja yrityksien välistä yhteistyötä on Suomessa vielä vähän. Taiteilijoiden ja yritysten välillä vallitsee tietynlainen kumppanuussuhde. – Yritysmaailmassa taide on arvostettua ja toimii eräänlaisena statussymbolina. Nyt taiteen soveltavalla käytöllä onkin tilausta. Tästä kertoo muun muassa laaja kiinnostus TAJUA-ryhmän toimintaa kohtaan, summaa Annanolli. Tulevaisuuden suunnitelmissa on soveltaa vastaavaa mallia ikäihmisten palvelutaloihin sekä Suomessa että Espanjassa. TAJUA-ryhmä on kiinnostunut uusista aloitteista ja taiteesta hyvinvointia -yhteistyöhankkeista. Narskutusta Hoitohuoneessa kysyttyä Lääkärini sanoi, että reikäni oli syvä. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Reikä on mennyt lähelle hampaan pulpaa, eli ydintä. Tällaisen reiän paikkaus voi ärsyttää hammasta ja aiheuttaa kipua, vihlontaa ja jomotusta paikkauksen jälkeen. Lääkärini mukaan hampaani on kuollut. Miten se on mahdollista? Hampaan sisällä on hermo. Jos tuo hermo ei enää toimi, niin hammas on ”kuollut”. Tällöin hammasta voi muun muassa porata aika huoletta, koska siinä ei enää ole tuntoa. Miksi etuhampaan paikat pitää vaihtaa ennen valkaisua ja suorittaa vielä hammaskivenpoisto? Yksinkertaisimmillaan siksi, että nuo paikkasi eivät vaalene. Lopputuloksena olisi aika ruman laikukkaat etuhampaat. Hammaskivet poistetaan useastakin syystä. Ensinnäkin se on keltaista ja jää ikävästi näkyviin ja lisäksi hammaskivi vaikeuttaa itse valkaisun tekemistä ja suojaamista suussa. Miksi minun pitäisi käydä aina samalla hammaslääkärillä? Eihän se pakko ole, mutta esimerkiksi jonkin vaivan kanssa kiertäminen hammaslääkäriltä toiselle on aika turhaa. Silloin jokainen lääkäri tavallisesti vain aloittaa alusta samat tutkimukset ja pohtii samoja asioita. Lisäksi oma hammaslääkärisi tuntee ja tietää mitä sinulle oikeasti on aiemmin tehty. Pitäisikö vinot etuhampaani korjata oikomalla vai laminaattien avulla? Pienet hammasrivin epätasaisuudet aikuisella on helpointa korjata proteettisesti laminaattien tai kruunujen avulla. Lapsille tällaisia ei ryhdytä tekemään. Jos kyseessä on purentavirhe, joka aikuisiällä aiheuttaa ongelmaa, niin silloin oikominen on oikea vaihtoehto. Laminaatit saa yhdellä tai kahdella käyntikerralla, kun oikomiseen voi kulua vuosia. Suomi-hammaslääkäri-Suomi –sanakirja Hammasslangi voi kuulostaa oudolta potilaan korvassa. Pieni opastus ei ole ikinä pahitteeksi. Kuspi Hampaan purentapinnan korkeimmat harjanteet. Resektio Hampaan juuren kärkiosan leikkauksellinen poisto. Pulpiitti Krooninen tai akuutti hammasytimen tulehtus. Kasi Pysyvän hammasrivistön taaimmaisin hammas eli viisaudenhammas. 3D Suun alueelta otettava TT –kuva, jossa mittasuhteet ovat luonnolliset ja kuvaa voidaan tarkastella mistä tahansa kulmasta tietokoneella. Ranka Metallinen osaproteesi. Retentiokaari Oikomisen jälkeen hampaiden ”taakse” laitettu metallilanka, jonka tarkoituksena on pitää oiottu rivistö paikallaan. Planu Yksi alan suurimmista tavarantoimittajista Suomessa. Yrityksen emoyhtiö myös valmistaa laitteita. Plandent Oy Palatinaalinen Kitalaen puoleinen. Työkalut tutuiksi Turbiini Se korkealla taajuude lla inisevä dentiinin tuh Paineilmalla toimiva erit o. täin nopeasti pyörivä Suurin kierrosnopeus noin 400 000 kierrosta pora. minuutissa. Tällä laitteella hampaa seen tehdään aukko, joka myöhemmin puhdistet aan hitaammin pyörivä llä ja paremmin vääntävällä mikromoottorilla. Turbiinilla hoidetaan kaik kein kovimmat materiaal Hintaluokka 800 –1200 it. euroa kappale. Jokaista potilasta varten pitää olla oma steriloitu turbiini. 21 Duomaw-avaruushirviöllä on yleensä kypärät molemmissa päissään, joten sen vaarallisia hampaita pääsee näkemään äärimmäisen harvoin. Pienten vihreiden miesten hampaat vaativat hoitoa V iime syksynä ilmestyneen Kultahampaan numerossa (3/2010) hirviötutkija, monstrologi Johan Olander kertoi, että useimmilla monstereilla on huonot hampaat ja kamalan hajuinen hengitys. Artikkeli herätti laajaa riemastusta ja lukijat toivoivat lisää tietoa näistä pelottavista, mutta usein onneksi niin hyväntahtoisista otuksista. Tällä kertaa Olander paljastaa hämmästyttäviä asioita avaruudesta tulleista olioista. – Tehdessäni uraauurtavaa tutkimustyötäni hirviöiden parissa havaitsin, että peräti 45 prosenttia maapallolla asustelevista monstereista on tullut tänne ulkoavaruudesta, hän kertoo. Havainto johti siihen, että Olander on nyt kirjoittanut hirviöoppaan lisäksi opaskirjan avaruusolioiden tunnistamiseksi (A Field Guide to Aliens, Marshall Cavendish, 2010). – Havaitsin tutkimuksissani, että monet avaruusoliot ovat varsinaisia suursyömäreitä ja siksi vahvat ja terveet hampaat ovat niille elintärkeät, Olander kertoo. Esimerkiksi kaksisuinen “Duomaw”-avaruusolio on varsinainen kaikkiruokainen ahmatti ja sen 22 tiedetään olevan hyvin huolissaan molempien suidensa terveydestä. – Olen onnistunut näkemään kuinka Duomaw pesee hampaitaan suurella kaksivartisella hammasharjalla, joiden harjaksiin on pursotettu tuubikaupalla fluorihammastahnaa, monstrologi selvittää. Duomav huolehtii hammashygieniastaan tällaisella tuplahammasharjalla. Monstrologi Johan Olander on tutkinut nyt myös avaruusolioiden hammasvärkkejä. Reikiä nolla Nyt maistuu lanttu ja nauris Fazerilla isot juhlat Leipomo- makeis- ja ruokapalvelujätti Fazer juhlii tänä vuonna 120-vuotispäiviään. Kaikkien suomalaisten tuntema yritys sai alkunsa, kun Karl Fazer avasi ensimmäisen konditoriansa Helsingin Kluuvikadulle vuonna 1891. Fazer juhlistaa merkkivuottaan monin tavoin. Yhtiö haastaa muun muassa kaikki kotileipurit osallistumaan juhlahumuun keksimällä parhaan leipäreseptin. Voittajareseptillä leivottua leipää myydään ensi syksystä lähtien Fazerinlähileipomoissa kautta maan. Maukkaimman leivän loihtinut leipuri pääsee hakemaan ulkomailta ideoita Karl Fazerin hengessä. Fazer tunnetaan myös hammasystävällisistä xylitol-makeisistaan ja -purukumeistaan. Esimerkiksi Tutti Frutti -sarjaan on vastikään tullut eksoottisen passionhedelmän ja limen makuinen uutuuspastilli. Lue lisää Fazerin juhlavuodesta osoitteessa www.fazer.fi/120 Lanttu ja nauris on valittu Vuoden Vihanneksiksi vuonna 2011. Ne ovat kuuluneet suomalaiseen perusruokavalioon jo pitkän ajan. Naurista syötiin meillä jo ennen ajanlaskun alkua. Lanttu on syntynyt keskiajalla nauriin ja kaalin risteydyttyä Pohjolassa, mahdollisesti Suomessa. Sitä on viljelty jo ennen ensimmäisiä kirjallisia tietoja 1600-luvulta. KKansallisen ruokaperinteen arvostuksen kohoaminen ja lähiruoan nousu trendiksi ovat lisänneet lantun ja nauriin käyttöä. Samalla monet paikalliset viljelymuodot ja lajikkeet ovat saaneet arvoisensa sijan ruokapöydässä. Lantulle tyypillinen maku tulee sokereista ja rikkipitoisista yhdisteistä. Hyvä lanttu on makea ja kiinteä. Makea lanttu maistuu myös napostelupaloina. Nauriin mukula voi olla litteänpyöreä, pyöreä, pitkänpyöreä tai kartiomainen. Lantun ja nauriin monipuoliset käyttömahdollisuudet raakana ja kypsennettynä tarjoavat vaihtelua arkipäivän ruokailuun. Uusi jugurtti auttaa vatsaa toimimaan Kuluttajatutkimuksen mukaan 1,6 miljoonaa 35–65-vuotiasta suomalaista kärsii ruoansulatusvaivoista, kuten turvotuksesta, ummetuksesta ja ilmavaivoista. Valio on tuonut markkinoille uuden Oloruoansulatusjugurtin, joka auttaa valmistajan mukaan vatsan toimintaa ja vauhdittaa ruoansulatusta. D-vitaminoitu Olo sisältää runsaasti kuitua ja siinä on patentoitu probiootteja sisältävä yhdistelmä. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan saantisuositusten mukaan suomalaisen aikuisen 24 tulisi päivittäin saada ravinnosta 25–35 grammaa kuituja. Todellinen saanti jää suosituksiin nähden alhaiseksi – naisilla keskimäärin 21 grammaan ja miehillä 23 grammaan. Yhdestä 125 gramman Olo-pikarista saa Valion mukaan viidenneksen päivän kuidun saantisuosituksesta. Ellan testinurkka Seitsemänvuotias Ella-tyttö testaa tällä palstalla kaikkea hyvään hampaiden hoitoon liittyvää. Nyt testiin pääsevät terveelliset välipalat. Aikaisemmin Ella on testannut hammastahnoja ja –harjoja sekä ksylitolituotteita. Viilis Valmistaja: Valio. Onko houkutteleva: On, ne ovat pyöreitä. Purkissa hassun näköisiä lehmiä. Hedelmäpommi – omenaa, appelsiinia, viinirypäleitä ja banaania. Vihannespommi – porkkanaa, lanttua, kurkkua ja tomaattia. Onko houkutteleva: Paljon keltaista väriä kulhossa. Onko houkutteleva: Mikä toi on (lanttu)? Näyttää vähän ihmeelliseltä. Maku: Mansikan ja vadelman makuinen. Tosi, tosi hyvää. Maku: Perinteinen näkkäri – päällä margariinia, kinkkua ja salaattia Perinteinen reissari – päällä margariinia ja juustoa Valmistajat: Vaasan Oy, Unilever Finland, Snellman / HK ja Famifarm Oy. Tykkään appelsiinimehusta. Kaikki muutkin on herkullista, omenat ovat suurta herkkua. Valmistajat: Linkosuon Leipomo Oy / Fazer, Unilever Finland ja Valio. Onko houkutteleva: Näyttää tosi hyvältä. Onko houkutteleva: On. Juusto sopii hyvin leivän päälle. Maku: Näkkileipä narskuu kivasti suussa. Kinkku ja salaatti ovat tosi maukkaita näkkärin päällä. Nam! Maku: Hyvän makuinen, kun on tosi maukasta juustoa. Tumma leipä on suurta herkkua. Maku: En tykkää näistä ihan niin paljon kuin noista hedelmistä. Lanttu on pahaa. Se sopii vaan johonkin keittoihin. Näin sanoo hammaslääkäri: Kaikissa testin välipaloissa on sokeria muodossa tai toisessa. Siitä ei ole kuitenkaan haittaa, jos noudattaa säännöllisiä ruoka-aikoja eikä mutustele vähän väliä. Vihannekset ovat se terveellisin vaihtoehto. Tärkeää on, että happohyökkäys ei ole jatkuva. Kotimatkalla Tutkijat ammentavat tietoa pronssikautisesta hampaasta Hammaslääkärikin uupuu Lähes joka toinen hammaslääkäri koki viime vuonna lievää työuupumusta, selviää Suomen Hammaslääkäriliiton teettämästä tutkimuksesta. Työuupumusta edeltävä stressioireilu oli selvästi yleisempää terveyskeskus- ja sairaalahammaslääkäreillä muihin ylempiin toimihenkilöihin verrattuna. Kuilu julkisen ja yksityisen sektorin hyvinvoinnin välillä on syventynyt koko 2000-luvun. Julkisella puolella työtä kuormittavat muun muassa kiire, aikapaineet ja työn määrä. Terveyskeskushammaslääkäreistä noin puolet oli sitä mieltä, että oman terveyskeskuksen hoitojärjestelyt ovat puutteelliset potilaiden hyvän hoidon kannalta. Toisaalta joka kolmas oli täysin päinvastaista mieltä. Tiesitkö, että Kela korvaa Yksityisillä hammaslääkäriasemilla käyvät potilaat eivät jää ilman Kela-korvausta. Kela korvaa osan yksityishammaslääkärin antamasta suun ja hampaiden hoidosta sekä suuhygienistin tekemästä tutkimuksesta ja hoidosta. Lisäksi korvausta saa hammaslääkärin määräämistä radiologisista ja laboratorio tutkimuksista. Hammaslääkärin palkkioista saa takaisin enintään 60 prosenttia tietyn korvaustaksan mukaisesti. Korvaustaksa löytyy Kelan nettisivuilta. Hampaiden tutkimus korvataan kerran kalenterivuodessa. Ruokaa roskiin kilokaupalla Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy sinkkutalouksissa. Erityisesti yksin asuvilta naisilta jää paljon ruokaa käyttämättä. Ruokahävikkiä on selvittänyt Maaja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n Foodspill-projekti, jonka yhteydessä toteutettuun punnitus- ja kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta. Tutkimukseta ilmeni, että henkeä 26 kohden roskiin menee syömäkelpoista ruokaa keskimäärin 20–30 kiloa vuodessa. Kotitalous haaskaa 50–60 kiloa. Ruokahävikkimäärät vaihtelivat paljon. Joku saattoi heittää roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan. Eniten heitetään pois vihanneksia, kotiruokaa ja maitotuotteita. Sen sijaan säilykkeet ja hyvin säilyvät napostelutuotteet joutuvat roskiin harvoin. Nakkilasta löytynyt vanha naudan hammas todistaa, että Suomessa on harjoitettu karjataloutta jo yli 3 000 vuotta sitten. Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt hammas on kuulunut naudalle, joka on elänyt noin 1300-luvulla ennen ajanlaskun alkua. MTT:n muinaisgenetiikan laboratoriossa hampaasta on onnistuttu myös eristämään DNA:ta. – Kyseessä on vanhin radiohiiliajoitettu kotieläimen luu Suomessa. Löytö vahvistaa käsityksen, että Suomessa pidettiin kotieläimiä jo pronssikauden alussa, sanoo tutkija, arkeo-osteologi Auli Tourunen MTT:stä. Palamaton hammasluu löytyi jo vuosina 1978–81 tehdyissä kaivauksissa. Hautaröykkiöstä löytynyt hammas arvioitiin tuolloin kuitenkin huomattavasti nuoremmaksi, koska palamattoman luun ei uskottu säilyvän Suomen maaperässä pronssikaudelta nykypäivään. Vanhan hampaan avulla voidaan tutkia naudan emälinjan historiaa. Löydöstä analysoidaan Turun yliopiston FinnARCH-tutkimuksessa, jossa kartoitetaan naudan ja lampaan esihistoriaa. Tutkimus auttaa ymmärtämään kotieläinten perinnöllisessä monimuotoisuudessa tapahtuneita muutoksia. Kotimatkalla Muista käyttää varaamasi aika Varattujen hammaslääkäriaikojen käyttämättä jättäminen tuhlaa rahaa, aikaa ja voimavaroja. Englannin hammaslääkäriyhdistyksen BDA:n tekemän tuoreen selvityksen mukaan Britanniassa haaskaantui julkisella puolella viime vuonna peräti 3,5 miljoonaa hammaslääkäriaikaa siitä syystä, että potilas ei ilmaantunut paikalle eikä peruuttanut ajoissa varaamaansa aikaa. BDA laskee, että jokainen julkisen terveydenhoi- don piirissä työskentelevä hammaslääkäri menetti tästä syystä kahden viikon verran tehokasta työaikaa. Englantilaiset hammaslääkärit kertovat muistuttavansa potilaitaan varatuista ajoista kirjeillä, puhelimella ja tekstiviesteillä, mutta silti miljoonat jättävät tulemasta vastaanotolle. Myös Suomessa käyttämättömät ajat aiheuttavat menetyksiä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla jää tästä syystä käyttämättä vuosittain 50–60 000 aikaa. hampaat kuntoon mehiläisessä Tarjoamme monipuolisia hammaslääkäripalveluita pääkaupunkiseudulla Forumin, Kielotien ja Ympyrätalon toimipisteissä sekä Jyväskylässä. Perushammashoidon lisäksi toteutamme myös vaativat hoitokokonaisuudet. Meillä pääset hoitoon nopeasti ja joustavasti. varaa aika helposti osoitteesta: www.mehilainen.fi www.mehilainen.fi Haukun hampaat Aikuisella koiralla on 42 hammasta; 12 etuhammasta, neljä kulmahammasta, 16 välihammasta ja kymmenen poskihammasta. Koiranpennuilla on 28 maitohammasta ja niiden puhkeaminen alkaa noin kolmen viikon iässä. Pysyvät hampaat koira saa yleensä seitsemän kuukauden ikään mennessä. – Suu puhtaaksi Koirien hammashoitoon liittyy purennan tutkiminen, ja se tehdään usein kevyessä rauhoituksessa, jos koira ei suostu siihen ollessaan hereillä. Samalla voidaan todeta myös koiran näkyvät hammasvauriot. Perusteellinen suuntutkimus tehdään aina nukutuksessa. Myös röntgenkuvaus voi olla osa tutkimusta. Merkkejä koiran suun ongelmista voi olla esimerkiksi kuolaaminen tai kuonon raapiminen. Kivien kantaminen voi olla vahingollista koiran ham- paille. Lemmikkien ruokavalio ja kotihoito vaikuttavat oleellisesti hampaiden terveyteen. Koirien yleisimpiä hammasvaivoja ovat ientulehdus ja hampaan kiinnityskudoksen tulehdus. Tulehduksen aiheuttaa hampaan pinnalle kertyvä bakteerikerros. Omistaja huomaa tämän pahanhajuisena hengityksenä. Hoitona toimii plakin poisto, ensin eläinlääkärin vastaanotolla ja jatkossa kotona. Paras menetelmä on sama kuin ihmisilläkin; päivittäinen hampaiden harjaus. Seuraava lehti ilmestyy toukokuussa 2011. 27 SUOMEN HAMMASLÄÄKÄRILIITTO SUOSITTELEE KSYLITOLIA EU-HYVÄKSYTTY TÄYSKSYLITOLIPURUKUMI www.xylimax.fi Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan! TÄYSKSYLITOLI HELXYLITOL MAKEUTUS Täysksylitoli antaa parhaan ksylitolisuojan pienille ja isommille hampaille. Happohyökkäyksen katkaisemisen lisäksi täysksylitoli vähentää mutans streptokokki -bakteerin määrää hampaan pinnalla sekä korjaa jo alkaneita kiillevaurioita. Fazerin Xylimax-merkistä tunnistat ainoat Suomessa valmistetut ksylitolituotteet! 100% XYLITOL SUGAR-FREE 5 palaa tai yhdeksän pastillia päivässä riittää!
© Copyright 2025