langat Käsissä
Kotitilalta 3/2013 Näin pidän lihatilan Tilojen yhteistyöllä toimiva ketju s. 24 langat käsissä S. 6–9 Yritysjohtajan asenteella tuloksiin s. 4-5 SISÄLTÖ 3/2013 Kuva: Harri Jalli S. 6 Jukka ja Sirpa Nousiainen kasvattavat lihakarjaa Savonlinnassa. Välttämätön mahdolliseksi. . . . . . . . . . . . . 18 Kohti mahdotonta ja sen yli.. . . . . . . . . . . . . 4 Varajäsenet aloittavat hallitustyössä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 20 Tavoitteiden saavuttaminen motivoi..................... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7 Selkeä työnjako, jokaisella vastuunsa.................. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Terveenä eläkkeelle kotieläintöistä....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Työ näkyviin lihan arvostuksen nostamiseksi........... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 12 Liemitilan suunnitelma B.. . . . . . . . . . . . . . . . 14 Työryhmä on toimiva vaikutuskanava....... . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 16 Kansi Kenttäedustaja Esa Heikkilä on tuottaja Pertti Rantasen apuna mm. porsasliikenteen suunnittelussa. Kuva: Pasi Leino 2 Mikko Nikula on toinen HKScanin hallituksen uusista varajäsenistä. Pääkirjoitus............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Hyvä johtaminen mahdollistaa investoinnit............. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kotitilalta 3/2013 Kuva: Pasi Leino S. 20 Kesägrilliin HK Rypsiporsas® Salmiakki- ja Karamellipossu .. . . . . . . 22 Kuva: HK Agri Kokonaisuus kartalle – – kehityssuunnitelma avuksi . . . . . . . 24 Lihasikalat ajan tasalle. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26 Ajankohtaista .. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Karjasilmää ja ihmistuntemusta.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28 Snabbt och kort. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Markkinakatsaus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Rehumarkkinat: Ostamisen taito. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 S. 24 Kokonaisuus toimii, kun vieroitetuille porsaille ja lihasioille on riittävästi paikkoja suhteessa suunniteltuihin porsimisiin. pääkirjoitus Kuluttajien tunteet huomioon L iiketalouden teoriat on määritelty moneen kertaan ja niitä on modernisoitu kuhunkin ajanjaksoon sopiviksi. Tietyt perusasiat pysyvät, huolimatta meneillään olevasta trendistä: tulojen on oltava menoja suuremmat ja kysyntään on pystyttävä vastaamaan riittävällä tarjonnalla. Näiden tekijöiden varassa on liiketoiminnan menestyminen, olkoon yritysmuoto mikä tahansa. Vain kannattava toiminta takaa yrittämiselle tulevaisuuden. On myös selvää, että ilman investointeja ei pystytä toteuttamaan kuluttajien vaatimuksia. Lihan hinnan on kuitenkin katettava tuotannolle asetettujen kansallisten vaatimusten aiheuttamat kovemmat kustannukset. Maataloudessa olemme joutuneet entistä kovempaan kilpailuun, jossa pärjätään huomioimalla sekä tunteet että liiketoiminnan lainalaisuudet. Me palvelemme ruoan tuottajina koko väestöä, joten meidän on otettava huomioon myös kuluttajien tunteet. Suomalaisen lihan kysyntä on vakaalla pohjalla. Meidän on ketjuna yhdessä varmistettava, että tarjonta riittää. Lisäksi on pidettävä mielessä, että läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa. Tunteiden ohjatessa kuluttajien valintoja on huolehdittava erityisen tarkkaan tuotantoketjun läpinäkyvyydestä sekä siitä, että oma tekemisemme on lupausten tasolla. Kun puhumme ihmisten välisestä toiminnasta, on varmaa, että erilaisia mielipiteitä riittää. Lyhyellä aikavälillä on hyvin vaikea ennustaa raakaaineiden hintakehitystä, rahan hintaa tai edes tulevaa satoa. Tämän ovat kansainväliset lihamarkkinat jälleen näyttäneet. Olen aikaisemmin todennut, että halvan lihan aika on ohi, ja olen yhä sitä mieltä. Syöjät lisääntyvät ja se tulee vahvistamaan hintatasoa. Läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden merkitys kasvaa. Hyvää Juhannusta! Veli-Matti Jäppilä Julkaisija HK Agri, PL 50, 20 521 Turku, puh. 010 , 570 150, www.hkagri.fi Päätoimittaja Veli-Matti Jäppilä Toimituspäällikkö Sari Järvinen Toimitussihteeri Raila Aaltonen, puh. 040 543 2390, raila.aaltonen@alkukirjain.fi Toimituskunta Ulf Jahnsson, Harri Jalli, Veli-Matti Jäppilä , Sari Järvinen, Veikko Kemppi (LSO Osuuskunta), Ulla Ketola, Olli Paakkala, Jarmo Seikola, Marja Siltala (HK Ruokatalo), Sami-Jussi Talpila, Eija Talvio Taitto Päivi Liikamaa, puh. 044 518 9258, paivi.liikamaa@phnet.fi Paino ForssaPrint, ISSN 2242-153X. Osoitteenmuutoksen voi tehdä www.hkagri.fi-sivujen palauteosiossa. Seuraava numero ilmestyy viikolla 37. Kotitilalta 3/2013 3 Myyttinen yritysjohtaja Steve Jobs lepää Santa Claran hautausmaalla. Hänen toimintamalleistaan voidaan kuitenkin edelleen ottaa oppia jopa suomalaisessa maataloudessa. Kohti mahdotonta ja sen yli Kalle Leino Kehityspäällikkö A pplen perustajan Steve Jobsin kuoltua lokakuussa 2011 The Atlantic- lehti julkaisi tarinan Applen kannettavan soittimen tuotekehityksestä. Kun insinöörit toivat Jobsille iPodin prototyypin, he kertoivat, että sitä oli täysin mahdotonta enää pienentää ja että he olivat ”joutuneet keksimään keksimisen uudestaan” saadakseen koneen noin pieneksi. Jobs leikki laitteella, tarkasteli sen kokoa ja punnitsi sitä kädessään. Lopulta hän nousi, käveli akvaarion luo ja pudotti iPodin sinne. ”Sieltä tulee ilmakuplia”, Jobs sanoi. ”Se merkitsee, että kuoren alla on vielä tilaa.” Steve Jobs oli ilmeisesti lähes mielenvikaisuuteen asti täydellisyyden tavoittelija. Lisäksi on aina syytä olla kriittinen, kun mitä tahansa firmaa verrataan Appleen, vertailukohde on vähän liian kaukana. Mutta esimerkki voi antaa tietyn näkökulman myös sikatalouteen. Miksi tyydymme tappioon Suomalaisessa sikataloudessa – ja maataloudessa yleensä – tyydytään usein aivan liian heikkoon suoritukseen, vaikka edellytykset parempaan ovat olemassa. Ongelma näkyy koko toimialalla tut- 4 Kotitilalta 3/2013 kimuksesta ja neuvonnasta maatiloihin ja teollisuuteen asti. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n sivuilla voi tutustua kannattavuuskirjanpidon tuloksiin. Ne osoittavat, että keskimääräisen tilan yrittäjänvoitto on ollut negatiivinen kuluvan vuosituhannen jokaisena vuotena niin lypsykarja-, naudanliha-, sika- kuin viljatiloillakin. Uskon tähän tulokseen täysin. Useimmat tilat todennäköisesti tekevät tappiota, mutta eivät kaikki. Olennaista olisi keskiarvojen lisäksi kertoa, miten parasta tulosta tekevät tilat pärjäsivät ja miksi ne edelleen tekivät positiivista tulosta. Tutkijoiden soisi myös spekuloivan, millainen olisi paras mahdollinen tulospotentiaali suomalaisella kustannustasolla. Kohtalonusko vie terän Julkisesti tällaista keskustelua ei kuitenkaan käydä. Sen sijaan heikkoa kannattavuutta käytetään yleisesti perusteena tukitason tai tuotteen hinnan nostamiselle. Samanlainen kohtalonuskoinen asenne lyö leimansa kaikkiin alan toimijoihin. Missä on se rehuoptimoija, joka käy isäntäväen kanssa tarkkaan läpi tilan teu- rastulokset ja kasvatuserän talouslaskelman ja pohtii, miten ruokintaa pitäisi säätää, jotta saavutettaisiin riittävä päiväkasvu – sen pitäisi olla jokaisella lihasikatilalla 950 gramman paremmalla puolella. Tai missä se eläinlääkäri, joka miettii sikalan taloutta ja ennaltaehkäisee ongelmia, ottamatta ”suomalaista hyvää terveystilannetta” itsestäänselvyytenä. Entä missä on talousneuvoja, joka ottaa tosissaan vastuuta tilan investoinnin kannattavuudesta, eikä naputa hihasta revittyjä numeroita elinkeinosuunnitelmaan investointitukien varmistamiseksi. Mitä Steve tekisi? Entä jos Steve Jobs ei olisikaan syntynyt 1955 Kalifornian San Fransiscossa, vaan esimerkiksi Huittisissa tai Vehmaalla? Entä jos hän ei olisi nuo- rena innostunut ohjelmoinnista vaan lihasiantuotannosta? Miten hän hoitaisi tilaansa? Steve olisi ensinnäkin asiakkaana äärimmäisen hankala. Sikalan rakennusvaiheessa hän ei olisi tyytynyt puoliksi säädettyihin sikalalaitteisiin vaan vaatisi, että laitteet toimivat täydellisesti kuten pitää, ennen kuin lasku maksetaan. Viljojen ja muiden rehun raaka-aineiden laatu olisi korkealla tasolla ja täs- i Kelo s: Kat o Piirr mälleen isännän tiedossa samoin kuin rehunkulutus. Rehun optimoija tietäisi, että rehureseptin on pakko onnistua parhaalla mahdollisella tavalla, koska talous- ja kasvutulokset käydään tarkalla silmällä läpi seuraavassa tapaamisessa eivätkä pehmoiset selitykset mene läpi. Huonoa onnistumista ei pystyisi kompensoimaan paremmalla tarjoilulla seuraavalla ruotsinristeilyllä. Epätasaista porsasainesta Steve ei monta kertaa katsoisi. Jos porsasvälitys ei toimittaisi riittävän hyviä eläimiä, hän sopisi asiasta suoraan emakkotilan kanssa. Ensiluokkaisista porsaista hän maksaisi listahintaa enemmän, mutta jättäisi emakkotilalle huonoimmat 20 prosenttia. Joku toinen ne varmaan kelpuuttaisi halvalla hinnalla. Tilan työntekijät olisivat erittäin kovilla, mutta pysyisivät talossa, koska palkka olisi hyvä ja tilalla tekemisen meininki. Isäntä itse osallistuisi aktiivisesti käytännön töihin ja hioisi työmenetelmiä mahdollisimman yksinkertaisiksi ja tehokkaiksi. Eläinlääkäri ottaisi tilan ulkonaisesti terveen oloisista sioista verinäytteitä ja yrittäisi löytää piileviä ongelmia, joita voitaisiin eliminoida. Talousneuvoja tuottaisi laskelmia ja työkaluja tilan sisäiseen laskentaan isännän päätöksenteon tueksi. Tila menestyisi erittäin hyvin, mutta isäntä olisi tyytymätön ja pyrkisi parempaan… Toimialalta toiselle Seuraavat ohjeet on sovellettu Walter Isaacsonin artikkelista Harward Business Review -lehdestä huhtikuulta 2012. keskity: Kaikkea ei tarvitse eikä voi yrittää, kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Yhtä tärkeää kuin päättää mitä tehdään, on päättää mitä ei tehdä. ymmärrä sekä yksityiskohdat että kokonaiskuva. yksinkertaista: Selkeytä tuotteita ja tuotantoprosesseja, karsi epäolennaisuuksia, pidä yllä järjestystä. tavoittele täydellisyyttä: Älä vertaa itseäsi keskiar- voon, vaan parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Mieti näkemys täydellisestä tuloksesta, jota kohti olet matkalla. siedä ainoastaan a-luokan pelaajia: Odottamalla loistavia suorituksia saat ihmiset tekemään niitä. Epätasaista porsasainesta Steve ei monta kertaa katsoisi. Kotitilalta 3/2013 5 Teksti Harri Jalli, Raila Aaltonen, Ulla Ketola Johtaja pitää langat käsissä Kuva: Harri Jalli ”Lempeitä poikia nämä isotkin ovat”, Sirpa kehuu. Hyvä johtaminen mahdollistaa investoinnit Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilanpito on ollut jatkuvaa kehittämistä. He aloittivat 20 vuotta sitten 30 peltohehtaarilla ja 12 lehmällä. Vuonna 2001 vanhasta navetasta tehtiin juottamo ja rakennettiin lämmin loppukasvattamo 170 sonnille. Vuonna 2007 investoitiin pihvikasvattamoon. Peltoviljely ja rehuntuotanto ovat kehittyneet mukana ja tila on nyt säilörehun ja viljan suhteen omavarainen. Murskeviljaan siirryttiin kymmenen vuotta sitten. Työnjako tilalla on selkeä. ”Vasikat, kaikki toimistotyöt ja huusholli ovat mi- 6 Kotitilalta 3/2013 nun vastuullani. Jukka hoitaa sonnit, peltotyöt ja metsät”, toteaa Sirpa. Työtä isolla tilalla riittää ja kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Lannanlevityksen ja ruiskutukset hoitaa urakoitsija. Säilörehu tehdään yhdessä 40 kilometrin päässä olevan lypsykarjatilan kanssa. Kaksi vuotta sitten hankittu yhteinen itsekulkeva tarkkuussilppuri vei rehunteon tehokkuuden ja laadun halutulle tasolle. Yhteistyössä tilojen pitää olla samalla aaltopituudella. Molempien pitää hyötyä eikä kumpikaan osapuoli saa olla laskemassa viimeistä euroa. Pitää ym- märtää, että yhteistyön loppuminen olisi tappio molemmille. Tärkeä ostopalvelu on Jukan mukaan koko tilan talousanalyysi, joka on tehty vuosittain jo vuodesta 2004. ”Investoinneista selviäminen vie aikansa ja analyysin avulla nähdään, ollaanko oikealla tiellä. Kahden kasvattamoinvestoinnin jälkeen on opittu, että talous on tasapainossa vasta kolmen vuoden kuluttua, vaikka myynnit tasaantuvat nopeammin.” Sama talousasiantuntija tekee Nousiaisille välitilinpäätöksen ja täyttää veroilmoituksen. Kuva: HK Ruokatalo Mäntyselän tila, Savonlinna Jukka ja Sirpa Nousiaisen tilalla on noin 400 pihvirotuista loppukasvatusonnia ja 200 maitorotuista, terninä ostettua lihanautaa. Viljelyksessä on 321 hehtaaria, säilörehua korjataan vähän myös muilta pelloilta. Yksi työntekijä ympärivuotisesti, kesällä toinen. Kiireisinä kesäkuukausina käytetään lisätyövoimaa tarpeen mukaan. Pelloilla pyritään tuottamaan mahdollisimman suuri ja hyvälaatuinen sato. Viljelysuunnitelmat tekee ProAgria, ja pakettiin kuuluu kasvustokäynti. Yhden päivän aikana kierretään kaikki lohkot, tarkistetaan rikkakasvien ja kasvitautien torjuntatarve sekä mahdollinen lisälannoituksen tarve. Koneitten hankinta perustuu aina laskelmiin ja huolelliseen harkintaan, samoin urakoitsijan käyttö. Paalausurakoitsija hoiti aiemmin tarkkuussilppurille sopimattomien lohkojen korjuun sekä kuivikkeitten paalaamisen. Taksa tuntui kuitenkin aika kovalta. Kun olkien paalaaminen kerran viivästyi kohtalokkaasti, Nousiaiset alkoivat laskea oman paalaimen kannattavuutta. Osoittautui, että hankinta tulee urakoitsijan käyttöä edullisemmaksi, kun paalaimella lisäksi urakoidaan jonkin verran. ”Työt saa tehdä silloin kun itse haluaa ja ellei suju, saa syyttää vaan itseään.” Tilan kehittämiseen kuuluu myös itsensä kehittäminen. Muutama vuosi sitten Jukka ja Sirpa suorittivat yrittäjän ammattitutkinnon. Nyt he kouluttautuvat tilan yhtiöittämiseen liittyvissä asioissa. Vuotuinen työmäärä on Jukan ja Sirpan mukaan mukavasti tasapainossa. Kesä on niin kiireistä aikaa, että lomalle ei paljon ehditä. Silloin tilan töistä irrottaudutaan omalla rantasaunalla. Syksyllä ja talvella ehditään rentoutumaan paremmin. Lokakuussa perinteeksi on muodostunut HK Agrin ulkomaan opintomatka ja talvella käydään Lapissa hiihtämässä. Aina kun on rauhallista, pyrimme mittaamaan omaa toimintaamme, kertovat Mervi ja Antti Pirilä. Tavoitteiden saavuttaminen motivoi Mervi ja Antti Pirilä Kalannista asettavat tuotannon tavoitteet määrällisesti ja laadullisesti korkealle ja haluavat tehdä asiat hyvin. Tuottavuuden kehittäminen on keskeisin kehityskohde. ”Jatkuva rutiinien kehittäminen on meillä sitä, että koko ajan mietitään, kuinka saada enemmän aikaiseksi pienemmällä vaivalla ja työllä.” Pirilät ovat käyttäneet konsultteja johtamisen tukena ja kokevat heistä olleen paljon hyötyä. Molemmat ovat myös opiskelleet johtamista. Tärkein ja uusin asia on kirjanpitäjän kanssa rakennettu kustannuspaikkakohtainen kirjanpito, joka antaa parvikohtaisesti katelaskelmat vuosittain tai kuukausittain. Pirilät tekevät kirjanpitäjän kanssa tiivistä yhteistyötä taloushallinnon asioissa. Kirjanpitäjän ohella tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat kylvö- ja puintiurakoitsijat, hakepuiden kuljettaja ja hakettaja, sekä kunnossapidossa ja rakentamisessa tarvittavat ammattilaiset. ”Tietenkin osaavat työntekijät Ihalan tila Oy, Kalanti ovat arjen pyörimisen tärkein Broileriemoja vuodesta 1988. tukipilari. Ja kyllä niitäkin päiMervi ja Antti Pirilä ovat viä on, kun aika ei tunnu riittäaloittaneet tilanpidon 2001. Emoja vän – ne vaan pitäisi osata tunon nyt 20 000. Viljelyssä on 86 nistaa ja pyrkiä tekemään asialhehtaaria, jolla viljaa, lanttua le jotain”, Pirilät toteavat. ja vuodesta 2010 mansikan Lukuisat ammattimatkat ovat taimia. Työvoimaa on vakituisesti rakentaneet pohjaa halulle nähyksi kokopäiväinen ja yksi dä eteenpäin. Näyttelyiden ja osa-aikainen lomittaja, lisäksi laitevalmistajien lisäksi Pirilät sesonkityöntekijöitä 5–10 henkeä. ovat vierailleet kehittyvillä tiLakisääteinen työterveyshuolto loilla ja ottaneet innolla vastaan on järjestetty yksityisen vierailijoita omalle tilalleen. Antlääkäriaseman kanssa. ti Pirilä työskenteli muutama Kotitilalta 3/2013 7 vuosi sitten broileriemotilalla Belgiassa ja tilan isäntäpari vastavuoroisesti Pirilöillä. ”Tämä on auttanut kyseenalaistamaan omia tekemisen tapoja. On myös opittu, että suora benchmarkkaus vieraasta maasta vaatii tarkkaa perehtymistä ja asioiden erilaisuuden ymmärtämistä.” Toimintaan vaikuttavilta sidosryhmiltä tulee usein vaateita sellaisten lisätöiden tekemiseen, jotka eivät nosta tuotteiden myyntihintaa, Pirilät kritisoivat. ”Tämä taitaa olla suomalaisten kansansairaus: olemme tehokkaita luomaan toisillemme töitä, jotka eivät euroissa mitattuna tuottavuutta paranna.” Mervi ja Antti Pirilä kokevat työssä onnistumisen ja kovienkin tavoitteiden saavuttamisen tukevan parhaiten omaa jaksamistaan. ”Työssä jaksamisen kannalta keskeistä on mitoittaa oma työmäärä oikeaksi, jolloin jää voimavaroja ja innostusta myös strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen. Pitää säilyttää taito ja halu katsoa näitä asioita 10-20 vuotta eteenpäin. Toki on hyvä nähdä myös se, kuinka paljon asiat ovat viimeisen 10 vuoden aikana muuttuneet ja hyväksyä, että muutos ei pysähdy tähän hetkeen.” Lomia Pirilät kertovat viettävänsä välillä kahdestaan, välillä perheen tai ystävien kanssa, ja silloin tilalta lähdetään pois. Sunnuntait pidetään vapaana, kanaloissa tehdään vain välttämätön muninen pakkaaminen. ”Kun yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja ovat aviopari, on päivänselvää että tiimin toimivuuden ylläpito vaatii enemmän panostusta kuin jos kävisimme omissa palkkatöissämme. Kaiken pohjana kuitenkin tarvitaan yhteinen näkemys ja arvomaailma.” Östergårdin tila, Kristiinankaupunki Raimo ja Seija Östergård aloittivat maatalousyrittäjinä 1989. Tilalla on 400 emakkoa, joiden rehu tulee 190 hehtaarilta. Osa pelloista on vuokrattu. Metsää on noin 300 hehtaaria. Perheenjäsenten lisäksi töissä on yksi ulkopuolinen työntekijä. Työnantajakoulutusta tiloille Siipikarjatilojen kasvu on nostanut tarvetta ulkopuolisen työvoiman käyttöön, muutenkin kuin kausiluontoisesti. Alan haasteellisuus ja ammattitaitoisen työvoiman tarve edellyttävät niin työnantajilta kuin työntekijöiltäkin osaamisen ylläpitoa ja kehittämistä. Siipikarjatilojen työnantajakoulutus on osana MAKERA-hanketta järjestettävä täydennyskoulutus, jossa käsitellään tilan päivittäiseen johtamiseen, työnantajana toimimiseen sekä tuottavuuteen liittyviä kysymyksiä. Koulutuksen järjestää Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), joka on myös suunnitellut sen sisällön yhdessä Siipikarjaliiton, Maaseudun Työnantajaliiton ja maa- ja metsätalousministeriön kanssa. Koulutus koostuu kuudesta lähiopetuspäivästä, joista neljä oli kevätlukukaudella ja kaksi ensi syksynä. 16 hengen osallistujaryhmäs- 8 Kotitilalta 3/2013 sä on muutama kananmunantuottaja, suurin osa on broileriketjuun kuuluvia tuottajia. Vastaava koulutus sikatilallisille päättyi helmikuussa 2013. Lähiopetuspäivillä HAMKissa vierailee eri luennoitsijoita. Ensimmäisillä kokoontumiskerroilla aiheina olivat esimiehen rooli siipikarjatilalla, työnsuunnittelu ja organisointitaidot sekä erilaiset johtamistyylit. Seuraavana vuorossa olivat työn terveysvaarat sekä työsuojelu siipikarjatiloilla. Kevään viimeisessä tapaamisessa käsiteltiin työsuhteen ehdot ja sen lainsäädäntö työsopimuksen keskeiset ehdot sekä eläinterveys. Syksyn aiheita ovat vuorovaikutus- ja viestintätaidot sekä siipikarjatilojen haasteet ja tulevaisuudennäkymät. Koulutus on ollut antoisaa, koska ryhmäläiset ovat motivoituneita sekä avoimia. Maarit Laine Selkeä työnjako, Raimo ja Seija Östergård Kristiinankaupungin Metsälän kylästä ovat määrätietoisesti kehittäneet 10 peltohehtaarin ja kuuden emakon tilastaan dynaamisen perheviljelmän, jossa tuleva jatkaja Miika Östergård on mukana. Perheessä jokainen tietää vastuualueensa tavoitteet, ja toimintoja sekä kehitystä viedään yhdessä tuumin eteenpäin. Tavoitteet ja toimintatavat ovat selkeytyneet yhteisten keskustelujen pohjalta. Neljä vuotta sitten Miika ja Seija ottivat vastuun sikataloudesta ja Raimo viljanviljelystä. Tilan vakituinen työntekijä Philip Hammarberg osallistuu talvisin metsätöihin ja kesäisin peltotöihin. Näin Östergårdit ovat voineet työllistää hänet kokoaikaisesti. Miika lähti kehittämään porsastuotantoa määrätietoisesti neljä vuotta sitten. Alussa sikalassa työskenteli kolme henkilöä, mutta nyt Miika ja Seija hoi- Kuva: ulla Ketola Östergårdilla vastuualueet on jaettu kolmen perheenjäsenen kesken. Miika ja Seija Östergård (kuvassa) vastaavat sikataloudesta, Raimo Östergård viljelystä. Optipossun raportit tutuksi kurssilla jokaisella vastuunsa tavat sikalan kahdestaan. Vapaapäivät hoitaa ulkopuolinen lomittaja. ”Työskentelemme aamulla seitsemästä kahteentoista ja iltapäivällä puoli neljästä puoli kuuteen. Tässä ajassa ehdimme tehdä kaikki työt.” Ensi vuonna Miikan avovaimo Anu Jokinen aloittaa työt sikalassa. Silloin työlista tehdään koko vuodelle ja vuoroja kehitetään työpareina siten, että Raimo ja Seija hoitavat Miikan ja Anun lomapäivät. ”Työlista on todella hyvä, koska tiedän aina, koska on vapaapäivät ja voin suunnitella omat menot”, kertoo Seija. Porsastuotannon kehittämiseen Miika on hakenut tietoa näyttelyistä, kirjallisuudesta ja neuvojilta. Östergårdeilla on aina puhuttu avoimesti yhdessä, miten tuotantoa voidaan kehittää. ”Tärkeää on aina ollut miettiä yhdessä uusia vaihtoehtoja ja suodattaa ne meidän tilalle toimiviksi malleiksi”, kertoo Miika. Viimeisten vuosien aikana emakoiden tuotostaso on noussut neljällä porsaalla ja nyt vieroitetaan noin 26 porsasta emakkoa kohden. Tavoitteena on edelleen parantaa välitysporsaiden määrää ja laatua siten, että lihasikalat ovat tyytyväisiä. ”Tämä edellyttää vieroitettujen porsaiden kasvatuspaikkojen lisäämistä ja porsaiden ruokinnan parantamista”, tiivistää Miika tulevia kehittämiskohteita. Apuna on HK Agrin tuotantoneuvoja Kimmo Haapanen, jonka kanssa tehdään porsastuotannon kehityssuunnitelma. ”Olemme tyytyväisiä viime talvena tehtyyn tuotantosopimukseen HK Agrin kanssa, jossa verkotuimme kahden lihasikalan kanssa”, kertoo Miika. ”Porsaat lähtevät säännöllisesti joka viikko ja samalla saamme tärkeää palautetta porsaiden laadusta ja kasvukyvystä.” Lähes 50 HK Agrin sopimustuottajaa osallistui huhtikuussa Optipossu netin käyttäjäkoulutustilaisuuksiin. Charlott Dahlin osallistui koulutukseen Tampereella. Hän hoitaa miehensä Kjell Glasbergin kanssa 900-paikkaista lihasikalaa Maalahdessa. Dahlin on aina seurannut tarkkaan oman sikalan tuloksia. Nyt hän on tallentanut Optipossu nettiin ensimmäisen kasvatuserän kuolleisuuden, lääkitykset sekä rehunkulutuksen. ”Alussa sisään kirjautuminen ei onnistunut, mutta nyt se onnistuu ja ohjelmaa on mukava käyttää”, kertoo Dahlin. Optipossu netti saa häneltä kiitosta helppokäyttöisyydestään. ”Optipossu netin raporteissa on hyvää tietoja ja varsinkin siitä saatava tulosten vertailutieto on mielenkiintoista.” Optipossu netti aukeaa kaikille kehitysohjelmaan kuuluville tiloille kesän aikana. Uusille tiloille lähetetään työohjeet. Optipossun työohjetta päivitetään tarpeen mukaan ja uusin versio on aina Sinetissä. Ruotsinkieliset ohjeet julkaistaan kesällä. Syksyllä HK Agri järjestää uusia Optipossu netti -koulutustilaisuuksia. Seuraathan ilmoittelua Sinetissä! Ulla Ketola Kotitilalta 3/2013 9 Työuupumuksen oireet ovat tuttuja joka toisella lypsykarjatilalla. Ihmissuhteet, ystävät ja perhe lisäävät voimavaroja. Terveenä eläkkeelle kotieläintöistä Viljelijän työkykyä uhkaavat niin työtapaturmat, ammattitaudit kuin stressikin. Yhdessä työterveyshuollon kanssa viljelijä voi tehdä paljon oman terveytensä hyväksi, jos vain halua on. Raila Aaltonen 10 Kotitilalta 3/2013 V altiovaltakin on huolissaan viljelijöiden työuran pituudesta. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alainen työryhmä etsii parhaillaan keinoja edistää maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Se luovuttaa mietintönsä elokuun lopussa. Työryhmän sihteerinä toimii kehityspäällikkö, MMT Markus Pyykkönen STM:n työsuojeluosastolta. Huoleen on aihetta, sillä maatilatalous on tilastojen perusteella riskialtis elin- Kuva: Steve Baccon useampi kuin neljä viidestä kokee työkykynsä hyväksi tai erittäin hyväksi. Yli 60-vuotiaista näin ajattelee enää joka kolmas, ja neljännes pitää työkykyään enintään välttävänä. ”Iän myötä näkemys siitä, miten työt jaksetaan hoitaa nykyjärjestelyin, muuttuu pessimistiseksi. Alle 40-vuotiaat uskovat jaksavansa tehdä työt nykyisin järjestelyin myös tulevaisuudessa. Yli Maatilalla yrittäjän ja perheen jaksaminen on ykkösasia. keino. Vuosittain maataloustöissä sattuu noin 5 000 työtapaturmaa. Tapaturmasuhde on lähellä toimialojen valtakunnallista keskiarvoa, mutta maatalouden työtapaturmista joka neljäs on vakava ja johtaa yli kuukauden työkyvyttömyyteen. Muilla aloilla vakavien tapaturmien osuus on alle 10 prosenttia. Tapaturmariski aliarvioidaan Pyykkösen mielestä kovin helposti. ”Tilastojen perusteella voidaan ennustaa, että 90 prosenttia maatalousyrittäjistä selviää tulevan vuoden ilman tapaturmia, mutta tilastot kertovat myös sen, että lähes jokaiselle sattuu uran aikana tapaturma.” Työuupumus tuttua maitotiloilla Suuri osa maatalousyrittäjistä arvioi työkykynsä vähintään melko hyväksi. Alle 40-vuotiaista maatalousyrittäjistä 60-vuotiaat epäilevät, selviävätkö he nykyisistä töistään.” Kotieläintyö pistää viljelijät koville, mikä näkyy eroina koetussa työkyvyssä tuotantosuuntien välillä. Maitotiloilla työkyky koetaan yleensä heikommaksi kuin viljatiloilla, ja työuupumus on yleistä. Lypsykarjatiloilla 16 prosenttia vastaajista ilmoitti kokevansa melko paljon tai erittäin paljon stressiä. Yhdeksällä prosentilla vastaajista oli vakavan ja 45 prosentilla lievän työuupumuksen oireita. Toisaalta lähes viidesosa ei kokenut lainkaan stressiä ja lähes puolet oli täysin vapaita työuupumusoireista. Tilakoko vaikuttaa hieman koettuun työkykyyn. Alle 20 hehtaarin tiloilla koetun työkyvyn keskiarvo oli 4,4 ja yli 100 hehtaarin tiloilla 4,7. Pyykkönen arvioi tämän liittyvän pienten tilojen keskimäärin alhaisempaan automaation asteeseen. Ennaltaehkäisyyn varattava aikaa Sairauden vuoksi eläkkeelle siirtyy noin 600 maatalousyrittäjää vuodessa. Neljässä tapauksessa kymmenestä työkyvyttömyyden syynä on tuki- ja liikuntaelinsairaus ja joka kuudennessa tapauksessa mielenterveyden ongelmat. Työssä jaksamista edistävät eniten säännölliset lomat, riittävä lepo ja laa- dukas vapaa-aika. Myös ihmissuhteet, ystävät ja perhe lisäävät voimavaroja. Terveyttä ja hyvää psyykkistä ja fyysistä kuntoa pidetään keskeisinä työssä jaksamiseen vaikuttavina tekijöinä. Suurimpina uhkina työkyvylle pidetään henkisiä uhkia, stressiä ja masennusta. Sairaudet, ammattitaudit ja tapaturmat koetaan myös työkyvyn uhkiksi. Liiallinen työmäärä, kiire ja työn sitovuus ovat usein syynä siihen, että uhkien ennaltaehkäisyyn ei jää riittävästi aikaa. ”Nämä ovat tekijöitä, jotka työterveyshuolto kyllä huomaa sekä tilakäynneillään että terveys-tarkastuksissa, mutta itse ongelmaa työterveyshuolto ei pysty ratkaisemaan. Ratkaisut työhyvinvointia parantavista toimenpiteistä tekee aina yrittäjä itse”, Pyykkönen muistuttaa. Yrittäjällä vastuu itsestään Työtapaturmat vähenevät ja työhyvinvointi paranee, kun yrityksen johto sitoutuu työolojen kehittämiseen. Tämä tuli selvästi esille, kun Työterveyslaitos selvitti työtapaturmien ehkäisemiseksi perustetun Nolla tapaturmaa -foorumin vaikuttavuutta. Foorumiin osallistuneilla työpaikoilla tapaturmat vähenivät 15 prosenttia, kun valtakunnallisesti työtapaturmien määrä kasvoi nelisen prosenttia. ”Hyvä tulos ei synny itsestään. Tekemistä on johdettava, myös yhden ja kahden hengen yrityksissä”, Pyykkönen korostaa. ”Johtaminen on asioiden panemista tärkeysjärjestykseen. Maatilalla yrittäjän ja yrittäjäperheen jaksaminen on ykkösasia.” Viljelijä saa asiantuntevaa apua työkyvyn ylläpitämiseen työterveyshuollosta. Pyykkösen mukaan sen palvelujen hyödyntäminen on paitsi hyvää johtamista, myös olennainen osa tilan riskienhallintaa. Tilakäynnillä selvitetään työolosuhteet ja työhön liittyvät terveys- ja turvallisuusriskit. ”Koska muut työterveyshuoltopalvelut suunnitellaan tilakäyntien tulosten perusteella, käynneillä tulee keskittyä yrittäjän kannalta olennaiseen. Annettujen ohjeiden tulee olla sopusoinnussa niiden mahdollisuuksien kanssa, jotka yrittäjällä on tilansa työolosuhteiden kehittämiseen.” Kotitilalta 3/2013 11 Teksti Raila Aaltonen Piirros Kati Kelo Työ näkyviin lihan arvostuksen nostamiseksi Sikatilat tekevät valtavasti työtä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin varmistamiseksi. Liha-alan yhteishanke puolestaan tekee kuluttajillekin selväksi, miksi Suomi on vastuullisen lihantuotannon edelläkävijä. S uomi vastuullisen lihantuotannon mallimaana, lyhyemmin Suvali -hanke, pyrkii kaupallistamaan sikojen terveyden eteen tehdyn suururakan hyödyt. Sianlihantuotantoon luodaan selkeä laatujärjestelmä, ja asia viestitään kuluttajille. Laatujärjestelmä pohjautuu ETT:n ylläpitämään Sikava-terveydenhuoltorekisteriin. Sianlihan alkutuotanto toimii hankkeessa pilottina. Muille eläinlajeille pyritään luomaan vastaavat laatujärjestelmät Suvalin jatkohankkeissa. ”Kuluttajien kiinnostus eläintuotantoa ja eläinten hyvinvointia kohtaan on kasvanut huimasti viime aikoina. Läpinäkyvyydestä ja jäljitettävyydestä on tullut jo tietyn kuluttajaryhmän ostopäätöksiä ohjaava tekijä”, kuvailee HK Ruokatalon kehitysjohtaja Anne Terimo. Hänen mukaansa kotimaisen sianlihan 12 Kotitilalta 3/2013 arvostus ei nykyisellään ole ansaitsemallaan tasolla. Sekä kaupan että kuluttajien arvostus kotimaista lihaa kohtaan nousee, kun tieto ketjussa noudatettavista käytännöistä tulee laajemmin tutuksi. Lihan tuotantotapa näkyviin Jotta liha-alan itse hallinnoimasta ja vapaaehtoisesta Sikavasta tulee virallisesti tunnustettu kansallinen järjestelmä, tulee ulkopuolisen auditoijan käydä se läpi kaikilta osiltaan.Kesäkuun alussa voimaan astuneen elintarvikelain mukaan Evira voi myöntää hyväksytyn auditoinnin jälkeen Sikavalle laatujärjestelmän virallisen statuksen. Tämän jälkeen asiasta aletaan viestiä kuluttajille. ”Silloin kuluttajat vihdoin pääsevät näkemään eron ja tekemään tietoisen valinnan eri tuotantotapojen välillä. Tuotantotapoja voidaan erottaa ainakin neljä: kansalliseen laatujärjestelmään perustuva tuotantotapa, laatujärjestelmän ulkopuolella tuotettava ns. perusliha, luomu- sekä tuontiliha.” Terimon mukaan tuotantotapojen välisistä eroista tullaan viestimään laajalti muun muassa alan yhdessä rahoittaman kampanjan kautta sekä Lihatiedotuksen välityksellä. Tuotantotapa voidaan merkitä pakkauksiin ja brändit voivat viestiä asiasta myös itsenäisesti. Sikojen terveydenhuoltorekisteri Sikavan hyödyt liittyvät ennen kaikkea tuoteturvallisuuteen ja eläinten hyvinvointiin. Muita kuluttajien tärkeinä pitämiä asioita voidaan Terimon mielestä ottaa mukaan myöhemmin. ”Mahdollisesti tulevaisuudessa laatujärjestelmää voidaan laajentaa ottamalla ympäristöasiat huomioon sekä kuvaamalla koko tuotantoketjua.” Hankkeella laaja tuki Kuluttajat eivät ole ainoita, joille lihan tuotantotapaan liittyvää valistusta suunnataan. Terimo odottaa myös julkisten hankintaorganisaatioiden, kuten kuntien kiinnostuvan sianlihantuotannon kansallisesta laatujärjestelmästä. ”Erityisesti julkisella puolella olisi toivottavaa, että tuotantotavasta tulisi yksi hankintakriteeri muiden joukossa, ja että tätä kautta kotimaisen lihan merkitys korostuisi. Tällä hetkellä julkisilla hankintaorganisaatioilla ei ole toimivaa työkalua kilpailutukseen, jolloin hinnan merkitys korostuu”, hän pohtii. Kaikki isot liha-alan toimijat ovat si- toutuneet yhteiseen hankkeeseen. Mukana ovat HK Ruokatalon lisäksi Atria, Snellman ja Saarioinen. Hankkeen suurin rahoittaja on maa- ja metsätalousministeriö. Terimo kertoo, että myös kauppa suhtautuu hankkeeseen myönteisesti. Tämä on tärkeää, sillä kaupan vastuul- Lihan tuotanto tapa voisi olla yksi julkisen hankinnan kriteereistä. le tulee tuotantotavan merkitseminen hintalappuihin. Auditoidun laatujärjestelmän ansiosta viestintään voidaan hakea rahoitusta EU:lta. ”EU:n menekinedistämisrahaa haetaan yhteistä markkinointia ja viestintää varten Suomessa. Asia vaatii laajaa kampanjointia valtakunnan mediassa, jotta kuluttajat oppivat tunnistamaan kansallisen laatujärjestelmän nimeltä ja erottamaan eri tuotantotavat toisistaan”, Terimo sanoo. Kampanjassa tullaan kertomaan laatujärjestelmän erityispiirteistä ja sen tuomasta lisäarvosta. Laatujärjestelmän nimeä ei ole vielä julkistettu. Kesän parhaat KIVENNÄISTARJOUKSET Tilaa kivennäiset vaivattomasti ja edullisesti! Komponenttiruokintaan suunnitellut HK Agrin kivennäiset soveltuvat parhaiten aperuokintaan. Jouheva käytettävyys ja hyvä sekoittuvuus helpottavat ja nopeuttavat ruokintaerän valmistusta. Suuret suuntakuormat sekä jakelu samalla alueella usealle tilalle alentavat rahtikustannuksia. Molemmat apekivennäisemme ovat fosforivapaita ja lisäksi olemme nostaneet niiden magnesiumpitoisuuksia. Apekivennäisistä on nyt saatavana myös korkeammalla e-vitamiinipitoisuudella varustettu Apekivennäinen +. Kysy lisää ja tilaa! Apekivennäinen Apekivennäinen+ Rahtikustannukset kivennäisille 235 €/tn 265 €/tn 1000 kg 60 €/tn 2000 kg 55 €/tn 3000 kg 50 €/tn Mullikivennäinen Emokivennäinen 325 €/tn 400 €/tn Minimitilaus 1000 kg: Suuremmat toimituserät sovitaan tapauskohtaisesti. Tilaukset toimitetaan tilauspäivästä 3 viikon sisällä. Hintoihin lisätään alv. Kalsium g/kg 4000 kg 35 €/tn 5000 kg 30 €/tn Apekivennäinen Apekivennäinen+ Mullikivennäinen Emokivennäinen 230 230 190 120 Fosfori g/kg 0 0 25 60 Magnesium g/kg 60 60 75 120 Natrium g/kg 100 100 100 120 A-vitamiini, ky/kg 160 000 160 000 172 000 250 000 D-vitamiini, ky/kg 50 000 50 000 54 000 40 000 E-vitamiini, mg/kg 800 1400 705 700 Jukka Kinnunen Puh. 040 521 9516 jukka.kinnunen@hkagri.fi Mirva Heikkilä Puh. 040 587 7434 mirva.heikkila@hkagri.fi HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150 Pirjo Leva Puh. 040 773 7290 pirjo.leva@hkagri.fi www.hkagri.fi Jouni Saarinen Myyntipäällikkö, sianrehut Elintarviketeollisuuden sivutuotteina syntyy käyttökelpoisia nestemäisiä valkuais- ja energia rehuja sioille. Liemirehujen käyttäjien on varauduttava myös tuotantokatkoksiin. Liemitilan suunnitelma B V iljaa käyttävässä elintarvikeja biopolttoaineteollisuudessa syntyy sivutuotteena valkuaispitoisia nestemäisiä rehuja, joista tutuimmat ovat Altian ja ST1:n Jokioisen ovr-liemet. St1:n muissa bioetanolilaitoksissa syntyy ovr-liemen tyyppistä leipomorankkirehua, jossa raakaainepohja on viljan sijasta leipomotuotteet. Valkuaispitoiset liemirehut ovat niin koostumukseltaan kuin taloudellisestikin erittäin järkevä pohja sikojen ruokintaan. Meijeriteollisuuden sivutuotevirrat ovat heroja ja huuhteita. Ne ovat pääosin energiarehuja, joilla korvataan osittain viljaa sikojen ruokinnassa, mutta samalla ne monipuolistavat dieettejä ja ovat erittäin maittavia. Näistä syistä iso osa lihasikaloista ja osa emakkoloistakin käyttää ruokinnoissaan liemirehuja. Liemirehuruokinnoissa ensiarvoisen tärkeää on raaka-aineiden tunteminen, oikeat täydennysrehut sekä ammattitaitoinen ruokinnan optimointi. 14 Kotitilalta 3/2013 Muutostilanteessa ruokintalaite pitää ohjelmoida uudelleen. Kysy sopiva ruokintaresepti HK Agrilta. Tuotantomäärät vaihtelevat Liemirehujen edut ovat selvät, kolikon toinen puoli on liemirehujen tuotantomäärien vaihtelut. Liemirehujen hinnat on sidottu valkuaisen ja ohran hintaan. Valkuaispitoisissa liemirehuissa (ovr-liemet ja leipomorankkirehut) hinta muodostuu soijarouheen ja ohran hinnasta, joista soijalla merkittävämpi osuus. Maitopohjaisissa liemirehuissa hinta perustuu pääosin ohran markkinahintaan. Säännöllisillä hinnantarkistuksilla liemirehut pidetään aina kilpailukykyisinä. Tämä on tarpeen, jotta niiden menekki taataan ja liemirehujen tuotantolaitokset saavat pyöriä normaalisti päätuotteiden menekkien mukaisesti. Koska sivutuoteliemien määrä elää päätuotteiden tuotannon mukaan, tuotannon taso vaihtelee kaikilla tuotantolaitoksilla ja niillä on myös ennakoidut huoltotaukonsa. Vaihtelu sivujakeen määrissä asettaa omat haasteensa li- Ruokinnan vaihtoehdot Rypsiporsaan ruokintaan ilman liemirehuja on kolme vaihtoehtoa: • RP täysrehut 1 ja 2 • RP puolitiivisteet 1 ja 2 • RP tiiviste+vilja+rypsiöljy Viljaporsaan ruokintavaihtoehdot ilman liemirehuja ovat: • Täysrehut • Puolitiivisteet • Tiivisteet • Soija-premix -ruokinta Näistä jokainen tila löytää parhaan korvaavan vaihtoehdon oman tuotannon lähtökohdat huomioiden. Kantapään kautta on jo opittu, että aina ei korvaavia liemirehuja ole saatavana. hantuotantoketjulle ja logistiikalle. Haastetta lisäävät vielä odottamattomat tuotantokatkokset tehtailla. Viesti kertoo katkoksesta Kaikista ennakoiduista tuotantokatkoksista ja tuotannon määrän vaihteluista ilmoitetaan rehujen käyttäjille mahdollisimman ajoissa joko kirjeellä tai tekstiviestillä. Viestissä kerrotaan mahdollisen tauon kesto tai muuttunut tuotantomäärä. Liemirehutehtaiden tuotantotaukojen aikana tiloille pyritään toimittamaan ensisijaisesti lähinnä olevaa korvaavaa liemirehua. Tämä saattaa aiheuttaa tarvetta muuttaa ruokintareseptejä ruokintalaitteelle. Ensiarvoisen tärkeää on, että jokainen asiakas reagoi viestiin ja toimii pyydetyllä tavalla. Tilojen on siis aktivoiduttava Kuva: Eetu Mikkola itsekin näissä tilanteissa ja otettava yhteyttä HK Agrin ruokintasuunnittelijaan, jotta saamme mahdollisimman nopeasti tilanteeseen sopivan reseptin koneelle ja lihantuotanto voi jatkua häiriöttä. Kuivarehua tarvittaessa Kantapään kautta on jo opittu, että aina ei korvaavia liemirehuja ole saatavana. Tällöinkin jokaiselle tilalle löytyy sopiva ruokintaratkaisu. Tarjolla on niin rypsiporsaan kuin viljaporsaankin kasvatukseen useita eri vaihtoehtoja. Ennalta ilmoitettuihin tuotantotaukoihin pitää valmistautua ajoissa, koska tilalle todennäköisesti tarvitaan erilainen, korvaava teollinen rehu. Teollisen rehun vaihto toiseen saattaa kestää useamman viikonkin jos käytössä on vain yksi siilo tai siilotilaa ei muuten ole ylimääräiselle rehulle. Jokioinen jää kesätauolle ST1:n Jokioisten ovr-tuotanto katkeaa juhannuk sesta noin viideksi viikoksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan Jokioisten liemen käyttäjille ei saada korvaavia liemirehuja muualta tauon aikana. Kesän tuotantotauosta on ilmoitettu asiakkaille ensimmäisen kerran helmikuussa ja uudestaan kesäkuun alussa kirjeellä ja tekstiviestillä. Kaikilla Jokioisten liemirehua käyttävillä tulisi olla korvaava ruokintavaihtoehto valmiina jo nyt, tai ainakin on toimittava nopeasti sen saamiseksi. Ota kiireen vilkkaa yhteyttä HK Agriin, niin hoidetaan asia kuntoon. Liemellä saadaan sioille energiaa ja valkuaista kilpailukykyiseeen hintaan. Kuivarehuja voidaan joutua käyttämään tehtaiden tuotantotaukojen aikana. Kotitilalta 3/2013 15 s Ka at tav uu nn Kannattavuuden kehittäminen on teurasbroilerin kasvattajien mukaan ykkösasia. Koko tuotannonalan tulevaisuus vaarantuu, ellei kannattavuus mahdollista investointeja, he korostavat. Työryhmä on toimiva vaikutuskanava B roileritilojen yhteistyöryhmille asetettiin ensimmäisessä palaverissa tavoitteeksi kehittää tuotannon ja hankinnan kilpailukykyä ja seurata kannattavuutta. Työryhmissä käydään läpi parhaita käytäntöjä tiloilta kauppaan asti koko konsernin tasolla. Kannattavuutta seurataan alkutuotannon eri osissa ja verrataan tuotantotapoja ja -kustannuksia eri maissa. Tuottajat uskovat, että ketjun analysointi konsernin koko toiminta-alueella tuo työryhmille näkemyksiä myös tulevaisuuden uhista ja mahdollisuuksista. ”Virheellisesti tulkittuna ja huonosti johdettuna parhaiksi käytännöiksi otetaankin halvimmat käytännöt, ja seuraukset näkyvät viime aikojen lihaskan- 16 Kotitilalta 3/2013 daaleissa”, Mika Puotunen huomauttaa. Teurasbroilerin kasvattajat kokevat työn alkutuotantotyöryhmissä hyväksi vaikutuskanavaksi. ”Uudessa mallissa yhtiö on sitoutunut kuuntelemaan tuottajien näkemyksiä, ja asioista neuvotellaan suoraan teurastamon väen kanssa”, kiittää Mika Säteri. ”Tuottajilla on aito mahdollisuus vaikuttaa asioihin. Muuten en olisi tässä mukana.” – Jussi Oittinen Kannattavuuskysymysten lisäksi ryhmä on työstänyt alkutuotannon neuvonnan kanssa koulutustilaisuuksia ja tuotantorakennusten olosuhdekartoituksiin liittyviä asioita. Tuotantotulokset ja niiden kehittyminen käydään ryhmässä läpi säännöllisesti ja pohditaan, miten tuloksia voitaisiin parantaa. Jussi Oittisen mukaan pitkään jatkuva sopimustilojen heikko kannattavuus on uhka koko ketjun kehitykselle. Uusia investointeja ja korjausinvestointeja ei pystytä tekemään jos tuotanto ei kannata. Tilojen korkealaatuinen toiminta on avainasemassa, Puotunen muistuttaa. ”Edistyksellisen, jopa innovatiivisen tuotanto- ja toimitusketjun ansiosta pääs- tään maailman turvallisimpaan siipikarjan lihaan ilman lääkitystä ja toisaalta tehokkaaseen logistiikkaan. Työryhmien keskeinen tavoite on prosessin kehittäminen yhä kilpailukykyisemmäksi. Eläinten hyvään elämään ja kasvuun panostamalla tuodaan eettisyyttä arvostavalle kuluttajalle entistä laadukkaampaa kotimaista siipikarjanlihaa.” Työryhmässä toivotaan konsernin johdon tulevan tuottajatilaisuuksiin kertomaan ajatuksiaan ja näkemyksiään tuotannon tulevaisuudesta Suomessa. Johdolle menee myös viesti, että tuotantolaitos tarvitsee kipeästi investointeja, joilla kapasiteettia voidaan lisätä ja pysytään kehityksessä mukana. Tuotantoa kehitetään kuluttajien ja eläinten ehdoilla. Vastaajien mukaan pitkän tähtäimen kasvumahdollisuudet koko konsernissa edellyttävät, että koko toimitusketju alkutuotannosta kauppaan ja asiakkaalle toimii kannattavasti. Vastaajat Jussi Oittinen, Sastamala, 123 000 kasvatuspaikkaa Mika Säteri, Köyliö, 215 000 kasvatuspaikkaa Mika Puotunen, Nousiainen, 42 000 kasvatuspaikkaa Teuraskasvattajien työryhmään kuuluu myös Ari Mahlamäki. ”HK Scanilla on mahdollisuus toimia esi merkkinä läpinäkyvästä toiminnasta, jossa näillä työryhmillä on oma tärkeä roolinsa.” – Mika Puotunen Broileriasiat kolmessa työryhmässä Tuotannon kehittäminen sopimustuottajista muodostetuissa työryhmissä on tuttu toimintatapa broilerinkasvattajille, sillä työ aloitettiin 20 vuotta sitten. Tuottajat ovat valinneet itse edustajansa ryhmiin. Oheiseen juttuun on koottu sähköpostihaastattelulla teuraskasvattajien työryhmän jäsenten arvioita toiminnasta. Nuorikkokasvattajien ryhmässä asialistalla ovat olleet tuotantomäärien ja markkinatilanteen seuranta ja katelaskennan päivitys. Lisäksi työryhmä on tutustunut Suomen Broiler Oy:n toimintaan. Ryhmään kuuluvat Jaana Harjunmaa, Heikki Kurru, Hannu Uusi-Uola ja Sanna Vainio. Munittajat puolestaan ovat työryhmässään peranneet munittamoihn tehtävien olosuhdekartoitusten vaatimuksia ja uudisrakentamisen kriteerejä. Katelaskennan päivitys, tuotantomäärät ja markkinatilanne ovat myös tämän ryhmän työlistalla. Jäseninä ovat Paavo Tyykilä, Sanna Kylänpää, Rami Mäkelä ja Juha Raitala. Kerran vuodessa HK Agri järjestää työryhmille strategiaseminaarin, jossa käydään läpi koko tuotantoketjun kehittämiseen liittyviä asioita. ”Kokonaisuuden kannalta on hyvin tärkeää, että ketjun eri vaiheissa olevat tuottajat ymmärtävät koko ketjun haasteet ja vaikutukset lopputuotteeseen, tuoteturvallisuuteen ja kustannusten hallintaan”, korostaa broilerin sopimustuotannosta vastaava johtaja Jarmo Seikola. Ryhmäneuvonta sopii broilerituottajille Broilerintuottajien kokemukset ryhmäneuvonnasta ovat hyvät. Käytännönläheisiin tilaisuuksiin osallistui syksyllä 85 ja keväällä 98 prosenttia broileritiloista. Uudentyyppistä neuvontaa lähdettiin ideoimaan teuraskasvattajien kehittämistyöryhmässä keväällä 2012. Ryhmätilaisuuksien tavoitteena on saada mahdollisimman suuri osa tuottajista osallistumaan ja jakamaan keskenään tietoa parhaista toimintatavoista. Tilaisuuksia pidetään kaksi kertaa vuodessa, 4–5 kappaletta per aihealue. Tilaisuudet järjestetään eri puolilla HK Agrin keskeisintä broilerituotantoaluetta sekä päivä- että iltaaikaan, mikä helpottaa jokaiselle sopivan ajan ja paikan löytymistä. Syksyn tilaisuuden aiheena oli broileriuntuvikkojen vastaanotto ja ensimmäisen kasvatusviikon hoitotoimenpiteet. Kevään tilaisuudessa käsiteltiin tavoiteteuraspainoon tähtääviä toimenpiteitä ja sitä kautta tuotannon kannattavuuden parantamista. Ennen tilaisuuksia tuottajat vastasivat taustatietoja kartoittavaan nettikyselyyn. Molemmissa tilaisuuksissa osallistumisaktiivisuus oli varsin hyvä. Tuottajat ovat antaneet ryhmätilaisuuksista runsaasti positiivista palautetta. Paras kiitos neuvonnalle on ollut, ettei kukaan ole mieltänyt tilaisuuksia turhanpäiväisiksi, vaan kaikki katsovat saaneensa niistä itselleen hyötyä. Eija Talvio Kotitilalta 3/2013 17 LSO Osuuskunta Välttämätön mahdolliseksi LSO Osuuskunnan ja HKScanin yhteistyössä on vahva hybridiorganisaation luonne. Järjestely on mahdollistanut yhtiön voimakkaan kasvun ja kansainvälistymisen. H ybridiorganisaatioita ovat yritysten yhdistelmät tai liittoutumat, joissa on käytössä eri ohjausjärjestelmiä ja -mekanismeja. Malliin on päädytty historiassa tehtyjen valintojen ja toimintaympäristön muutosten myötä. Järjestely on mahdollistanut HKScanille välttämättömän kasvun ja kansainvälistymisen. Ilman yhtiöittämistä, listautumista pörssiin ja siitä saatua pääomaa LSO Osuuskunta olisi jäänyt painimaan kansalliseen sarjaan, jolloin jäsenten ja koko suomalaisen lihantuotannon asema olisi heikompi kuin tänään. LSO Osuuskunnan tehtävänä on tukea jäsentensä lihantuotantoa ja markkinointia sekä turvata jäsentensä lihantuotannon jatkuvuus. Näitä tehtäviä LSO Osuuskunta toteuttaa välillisesti HKScan Oyj:n kautta olemalla yhtiön suurin omistaja. Työnjako LSO Osuuskunnan ja HKSca nin välillä on selvä. Osuuskunta linjaa omistajatahdon ja yhtiö keskittyy operatiivisen toimintaansa. Menestyvän liiketoiminnan ja sen linjakkaan kehittämisen myötä yhtiö toteuttaa omistajiensa tahtoa. Hybridiorganisaatiossa on tärkeää, että pörssiyhtiö noudattaa omaa toiminnallista logiikkaansa ja osuuskunta omaansa. Jos roolit eivät ole selkeät, kumpikaan osapuoli ei pysty tuottamaan toiminnallaan lisäarvoa eikä palvelemaan omistajiaan tehokkaasti. Vuonna 2011 tehdyn päätöksen mukaan LSO Osuuskunnan hallintohenki- Matti Murto löt eivät osallistu HKScanin hallituksen toimintaan. Aikaisemmin kaksoisroolit aiheuttivat joskus tilanteita, joissa yhtiön omistajien ja pääomistajan jäsenten etujen tasapuolinen kohtelu vaati huomattavaa huolellisuutta ristiriitojen välttämiseksi. Kirkkaat tavoitteet LSO Osuuskunnan omistajavaikuttaminen perustuu omistajastrategiaan, jossa on asetettu toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita sekä periaatteita lihankäyttöön liittyen. Näitä tavoitteita osuuskunta toteuttaa samalla tavalla kuin minkä tahansa yhtiön pääomistaja eli käyttämällä omistajavaltaa yhtiökokouksessa. Yhtiöllä ja omistajilla tulee olla yhteinen näkemys myös siitä, mihin suuntaan markkinat kehittyvät ja mitkä ovat keskeiset muutosvoimat. Myös yhtiön toiminnan riskitaso ja strategiset kasvutavoitteet kuuluvat omistajastrategian piiriin. Osuustoimintapohjainen toimintatapa erottuu massasta. 18 Kotitilalta 3/2013 Juha Kylämäki Veikko Kemppi Hybridimallissa HKScan on sitoutunut käyttämään paikallisesti ja vastuullisesti tuotettua lihaa ja maksamaan siitä tuotannon jatkuvuuden mahdollistavaa markkinahintaa. Kuluttajan arvostamalla tavalla tuotettu liha on yhtiön toiminnan merkittävä kulmakivi, joka turvaa niin osuuskunnan lihantuottajajäsenten kuin sijoittajienkin edut. Kasvollinen, vastuullinen ja pitkäjänteisesti yhtiön kehittämiseen sitoutunut pääomistaja luo ennustettavuutta ja turvaa myös yhtiön muille omistajille. Hybridimallin myötä HKScan on ainutlaatuinen liha-alan elintarvikeyritys Pohjois-Euroopassa. Yhtiöllä on omaa tai sopimuspohjaista alkutuotantoa kaikilla keskeisillä markkina-alueillaan. Yhtiön osuustoimintapohjainen toimintatapa erottuu massasta ja on yhä enemmän myös asiakkaiden ja kuluttajien arvostama. Kirjoitus on lyhennelmä kesäkuussa ilmestyvästä PTT 1/2013 katsauksesta Osuustoiminta liiketoimintamuotona, artikkelin kirjoittajat ovat Matti Murto, Juha Kylämäki ja Veikko Kemppi. Osuuskunnan seuraavat kokoukset Osuuspääoman korko Hallitus ehdottaa edustajistolle, että osuuspääomalle maksetaan korkoa 5 prosenttia eli yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 korko oli 6 prosenttia. Tavoitteena on maksaa osuuspääomalle kilpailukykyistä ja tasaista korkoa vaarantamatta osuuskunnan omavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskikorko on ollut 10 prosenttia. Osuuspääoman korkoon vaikuttaa se, että HKScanin maksama osinko on alentunut kahdessa vuodessa 22 sentistä 10 senttiin osakkeelta. Koronmaksukykynsä tukemiseksi osuuskunta on myynyt joitakin kiinteistöjä ja kasvattanut vuokratuottojaan. Osuuskunnan oman toiminnan liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä parani 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2012. HKScan odottaa konsernin koko vuoden liikevoiton paranevan vuodesta 2012. Tämä luo edellytyksiä paremmalle osingonmaksulle. • 9.8. puheenjohtajat, Turku/Vantaa • 22.8. hallitus, Turku • 19.9. hallitus, Hollola • 16.10. puheenjohtajat, Turku/Vantaa • 22.10. hallitus, Outokumpu • 8.10. hallintoneuvosto, Turku LSO Osuuskunta www.lso-osuuskunta.fi PL 50, 20521 Turku puh. 010 570 4000 S-posti: osuuskunta@lso.fi ä Oletko sin Rehun teon välissä ODOTETTAVISSA VILKASTA KAUPANKÄYNTIÄ Kesä, kärpäset ja Viljo ovat pian täällä! Etäkohteita TUTUSTU MESSUOHJEMAAN! Hingunniemen hevostalousoppilaitos Torstai 25.7.2013 - nykyaikainen rumpukompostori - eläinsairaala Mikko Elovaaran Naudanlihan tuotantoyksikkö - Suomen suurin yksityisomisteinen tila - HK-Agrin sopimustuottaja Päivitämme tuoreimmat uutiset ja uudet etäkohteet www-sivuillemme, Facebookiin ja Twitteriin - tule ja tykkää! SUOMEN VIN VAH JELIJÄ? VIL ukaan pian: Ilmoittaudu m ainen matti.lappal i.fi @jyvajemmar Messut avoinna klo 12.00 -17.00 Perjantai 26.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 – 16.00 klo 11.00 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen ja MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila avaavat messut klo 18.00 – 20.00 Näytteilleasettaja VIP- tilaisuus klo 20.00 – 00.30 Messutanssit: Juha Vartiainen ja Virpi Piippo & Elixir Lauantai 27.7.2013 Messut avoinna klo 10.00 – 16.00 klo 12.00 klo 11.00 Valio maitojuoksu 13 km Valio maitomaili Suomen vahvin viljelijä -kisa www.viljelijankonemessut.fi Kotitilalta 3/2013 19 Kuva: Nils Jirsell Varajäsenet aloittavat hallitustyössä HKScanin hallitukselle valitut kaksi varajäsentä varmistavat, että lihantuottajan arki ymmärretään talossa yhtiön ylintä johtoa myöten. Raila Aaltonen P er Nilsson viljelee vanhaa Esplundan sukutilaa noin 100 kilometrin päässä Tukholmasta yhdessä vaimonsa Charlotte Bonden kanssa. Hän ottaa roolinsa hallituksen varajäsenenä erittäin vakavasti. ”Arvostan korkealle tulevan tehtäväni ja toivon voivani auttaa HKScanin hallitusta työssään. Haluan ehtiä paneutua asiakysymyksiin, mikä on haaste, kun kyseessä on useissa maissa toimiva suuryritys. Mitään erityisiä asioita, joita haluan ottaa esille, en voi vielä mainita, kun olen tehtävässä niin tuore”, hän linjaa. Nilsson näkee hyvänä lihantuottajien mukana olon yrityksen hallituksessa. ”Koko HKScanin toiminta perustuu kotieläintuotannosta saatavaan raakaaineeseen. Raaka-aineen tunteminen on erittäin tärkeä perusta onnistuneelle toiminnalle.” HKScanilla on Per Nilssonin mielestä laaja ja hyvä tuotesortimentti, mutta hänestä sen arvoa on edelleen kyettävä parantamaan, jotta markkinoilta saadaan parempi tuotto. Lihateollisuuden tulevaisuuden hän näkee erittäin positiivisena. ”Täällä Pohjolassa huolenpito eläimistä ja ympäristöstä on hyvällä tolalla, mitä kuluttajat arvostavat yhtä enemmän. Eläinten hyvinvoinnin ja ympäristöasioiden lisäksi on tärkeää huolehtia siitä, että kotieläintuotannossa työskentelevien työympäristö on kunnossa.” Tuottajat osa ketjun menestystä ”Kansainvälinen työura on totuttanut laajempiin näkökulmiin kuin mitä koti- 20 Kotitilalta 3/2013 Per Nilsson tuottaa rapsiporsasta ja naudanlihaa. tila voi yksin tarjota. On motivoivaa olla siellä, missä tapahtuu, eikä siellä missä puhutaan”, Mikko Nikula tiivistää odotuksensa. Varajäsenyyden myötä hän haluaa kasvattaa ymmärrystään siitä, miten ruokayhtiön ”paketti toimii”. Hän pitää tärkeänä sitä, että hallituksessa on lihantuottajia. ”Strategisissa linjauksissa on pystyttävä ymmärtämään koko ketju alusta loppuun. Ellei yhtiö hahmota oman raaka-aineen tuotannon lainalaisuuksia, se voi pahimmassa tapauksessa kuristaa sen hengiltä vain tietämättömyyttään.” Nikula vertaa lihantuotantoa teollisuuden alihankintaan: elävän materiaalin kanssa toimiminen ei ole yhtä yksioikoista kuin vaikka ruuvien teko. ”Strategisissa päätöksissä tuottajat on ymmärrettävä osana ketjun menestystä. Ellei raakaainetta saada, ei pian ole yhtiötäkään. ” HKScanista ollaan rakentamassa yhtenäistä toimijaa uuden johdon alaisuudessa. Nikulan mukaan alkutuotanto näyttää hyvää esimerkkiä jämpteistä menettely- per nilsson (s. 1973), Enköping Maatalousyrittäjä, lihantuottaja. Vuosituotanto 300 sonnia ja 8 000 teurassikaa, rypsiporsastuotanto alkoi 2013. Viljelyssä 600 ha peltoa, josta puolet omaa. Naimisissa Charlotte Bonden kanssa, lapset Einar, Edit ja Erik. Koulutus: lantmästare, Ruotsin maataloustieteellinen yliopisto (SLU), Master’s programme, Agriculture University of St. Paul, Minnesota. Työura: toiminut myyjänä Lantmänne nillä ja työskennellyt useilla maatiloilla. Luottamustehtävät: Hallitusjäsenyyksiä paikallisissa organisaatioissa, aiemmin mm. Swedish Meatsin ja LRF:n johtokunnassa. tavoista. ”Alkupää on hyvin organisoitu. Konsernin muu toiminta on saatava yhtä toimivaksi ja tehokkaaksi. Tarvitaan bisnesfokusta läpi koko konsernin, jotta konsernihyödyt saadaan käyttöön.” HK:n tuoterepertuaaria Nikula pitää Kuva: Pasi Leino mikko nikula (s.1972), Rusko Maatalousyrittäjä, broilerinlihan tuottaja vuodesta 2003. Myllymäen Broileri Oy:n kasvattamossa 55 000 broileria. Yritys tuottaa rehuvehnää vuokrapelloilla, viljelytyöt on ulkoistettu. Koulutus: fysiikan maisteri. Työura: työskennellyt mm. pankkiiriliikkeen operatiivisena johtajana, TuTo Hockeyn toimitusjohtajana ja eri tehtävissä Nokialla. Avopuoliso: Elina Santala. Luottamustehtävät: LSO Osuuskunta, hallituksen jäsen (2012–), Suomen purjelaivaosakeyhtiö, hallituksen jäsen (2012–), Suomen Siipikarjaliitto ry:n valtuuston varapuheenjohtaja vuosina 2010–2011. Broilerien hyvinvointidirektiivin vaatimat muutokset jäivät Suomessa melko pieniksi, Mikko Nikula sanoo. vähintäänkin riittävänä, mutta kaipaa uutta ajattelua erityisesti pakkauksiin. ”Arvot suosivat nyt lähiruokaa, ja liian teollisen näköiset, tylsät pakkaukset eivät myy. Volyymituotteellakin pitää olla houkutteleva pakkaus.” Perustuotteen rinnalla yhtiöllä olisi Nikulan mielestä hyvä olla toinenkin, premiumkategoria. Hyvänä esimerkkinä HK:lla toimii Tammisen Rotukarja -konsepti. Rypsiporsaan hän näkee lupaavana todisteena yhtiön kyvystä nosta tuotteet kokonaan uudelle tasolle. Konsernin tulevaisuuden näkymät Nikula arvioi hyviksi. ”HK on Itämeren alueen suurin lihatalo ja sen rooli paikallisena tuottajana vain vahvistuu. Vielä nyt ollaan vaikeassa tilanteessa ja suurempien kilpailijoiden prässissä, mutta kun elintaso nousee kasvavissa talouksissa, paikallinen elintarvikeomavaraisuus tulee tärkeämmäksi.” ”Kilpailu tulee olemaan kovaa, mutta se pitää mielen virkeänä ja innovaatiot pinnassa.” Vastuullisuudesta kilpailuetu Per Nilsson uskoo, että lihantuottajat voivat rakentaa lisäarvoa tuotannolle vastuullisuuden avulla. ”Vastuullisuus käsittää myös voimassaolevien ympäristösääntöjen noudattamisen. Tässä ei voi fuskata eikä käyttää oikoteitä”, hän sanoo. Yrityksen esiintuoma vastuullisuus ei hänestä vielä riittävästi vaikuta kulutta- jien valintoihin. ”Tässä meillä on tiedossa suuria haasteita.” Nikula arvioi, että vaikka vastuullisista kulutusvalinnoista puhutaan paljon, toistaiseksi puhetta on enemmän kuin tekoja. ”Ei se vielä ostokäyttäytymisessä näy, mutta suunta on selvä. Ruokakriisit nopeuttavat muutosta. Kuluttajalle on viestittävä entistä paremmin, miksi vastuullinen tuotantotapa nostaa tuotteen hintaa yli kaupan merkkien. ” Lihantuottajalle vastuullisuus on arkisia asioita, kuten eläinten hyvinvoinnin varmistamista ja toimintatapojen kehittämistä. ”Vastuullinen eläintenkasvatus merkitsee samalla hyvää tuotelaatua. Siksi tuotanto ei voi olla muuta kuin vastuullista. Huonoilla tuotteilla ei pysy kisassa mukana!” Varamiehet hallinnon uutuus HKScanin hallitus sai kevään yhtiökokouksessa tuekseen kaksi varajäsentä, Mikko Nikulan ja Per Nilssonin. Hallituksen puheenjohtaja Juha Kylämäen mukaan järjestely mahdollistaa potentiaalisten jäsenehdokkaiden kouluttautumisen pörssiyhtiön hallitustyöskentelyyn. Varajäsenet tuovat myös vakautta päätöksentekoon poikkeuksellisissa tilanteissa. Varajäsenet voivat osallistua hallituksen kokouksiin, jos joku varsinaisista on estyneenä, tai heidät voidaan kutsua muutoin tarvittaessa. He ovat hallitukselle tapahtuvan raportoinnin piirissä ja sisäpiirisääntelyn alaisia. Heidät voidaan myös nimittää hallituksen valiokuntien jäseniksi, mikä tuo uutta dynamiikkaa hallitustyöskentelyyn” toteaa Kylämäki. Kotitilalta 3/2013 21 HK Rypsiporsas® Grillipihvi (370 g) on pintamaustettu perinteisellä grillimausteella ja soveltuu sellaisenaan grilliin tai paistettavaksi pannulla. Rasia sisältää kolme 123 g:n ulkofileepihviä. Isompaan nälkään sopii HK Rypsiporsas® Grillipihvi, Extraiso (n. 1300 g). Rasiassa on 6 pihviä ja yhden pihvin paino on mahtavat 215 g. HK Rypsiporsas® tarjoaa kesägrilleihin valmiiksi kypsennettyä tuotteita. HK Rypsiporsas® Kasslerpihvi (n. 500 g) on harmaasuolattuja ja viipaloituja kasslerpihvejä. Punasuolattuna kypsennetty HK Rypsiporsas® Grillipekoni sisältää 400 g viipaloituja pekonipihvejä. HK Rypsiporsas® Salmiakkipossu -pihveissä maistuu tumma salmiakki. HK Rypsiporsas® Karamellipossu -pihvit on maustettu marinadilla, jossa on häivähdys vaahterasiirappia. Mureasta Rypsiporsaan ulkofileestä valmistetut pihvit on pakattu uudelleensuljettavaan kilon ämpäriin, josta riittää syötävää isommallekin porukalle. Pakkaus sisältää seitsemän 120 gramman pihviä. Kesän makeimmat grilliherkut: HK Rypsiporsas Salmiakkipossu ja Karamellip ® HK Ruokatalo tarjoaa kesän kunniaksi makoisan mureita pihvejä ja muita grilliherkkuja. Maista salmiakilla tai karamellilla maustettuja Rypsiporsas®pihvejä tai sujauta grilliin perinteisen makuisia Rypsiporsas® -uutuuksia. Toki myös makkara ja broileri kuuluvat oleellisesti kesägrilliin! 22 Kotitilalta 3/2013 Makkaroita moneen makuun Grillimakkaroiden ykkösbrändi on Kabanossi®. HK Ruokatalon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kesägrillissä kypsyy kolme uutta Kabanossi®-makua sekä uusi tuttavuus suomalaisten rakastamaan Camping-grillimakkaperheeseen. HK Kabanossi® Spesiaali (300 g) on ohut, nopeasti rapeaksi kypsyvä, luonnonkuorinen ja erittäin lihaisa (90 %) grillimakkara. Rypsiporsas®-lihasta valmistetun makkaran maku on täyteläisen mausteinen ja savuinen BBQ. HK Kabanossi® Sinihomejuusto on rapeaksi grillautuva luonnonkuorinen makkara, joka sisältää 5 % sinihomejuustoa. Uutuusmakkara valmistetaan Rypsiporsas®-lihasta ja sen lihapitoisuus on 63 %. HK Kabanossi® Grillibalkan Mustapippuri & valkosipuli -makkara valmistetaan suomalaisesta Rypsiporsas®- ja naudanlihasta. Lihaisa (82 %) ja kuoreton uutuusmakkara myydään viiden kappaleen vakuumipaketissa. HK Camping Savupitkä (390 g) on perinteistä Camping-makkaraa hieman ohuempi ja pitempi, ja sen lihapitoisuus on korkeampi, 57 %. Tuote on valmistettu suomalaisesta viljaporsaasta ja pakattu suojakaasuun 3 kpl pakettiin. Grilliherkkujen seurana maistuu HK salaatti Salmiakkipossua ja grillattua fenkolia 7 annosta 1 ämpäri (n. 1 kg, 7 x 120 g) HK Rypsiporsas® Salmiakkipossu öljyä grilliparilan voiteluun vettä suolaa 7fenkolia Fenkolin marinadi 1 dl öljyä 1/2 dl vadelma- tai punaviinietikkaa 3 valkosipulinkynttä hienonnettuna 1 tl kuivattua timjamia 1 tl suolaa mustapippuria myllystä ossu Keitä fenkolit suolalla maustetussa vedessä ja valuta. Poista pala kantaa ja leikkaa puolikkaiksi. Sekoita marinadin ainekset ja laita fenkolit joukkoon maustumaan. Kääntele maustumisen aikana. Anna maustua mielellään muutama tunti. Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen grillaamista. Grillaa molemmin puolin kuumassa öljytyssä grillissä. Grillaa myös marinoidut fenkolit molemmin puolin. Tarjoa murean Salmiakkipossun kanssa. Nauti pihvin tai makkaran seuraksi valmista salaattia, tai syö sellaisenaan. Ruokaisa HK Lounassalaatti (400 g) sisältää makaronia, suolakurkkua ja balkanmakkaraa mausteisessa majoneesikastikkeessa. Suosittu HK Aurinkosalaatti saa rinnalleen ripauksella chiliä maustetun HK Tulinen Aurinkosalaatti -uutuuden. Uusi raikas porkkana-kaaliraaste salaatti on pakattu 380 gramman rasiaan. Kariniemeltä perheen herkkuhetkiin Grillaa kotona tai nappaa mökille mukaan omat suosikkisi Kari niemen isosta grillivalikoimasta. Kariniemen Kananpojan XL Minuuttipihvi® + Lime-maustekastike (450 g) sisältää kaksi kananpojan fileestä valmistettua isoa 190 g:n pihviä. Ohuet maustamattomat pihvit on helppo maustaa omaan makuun sopiviksi pakkauksessa mukana olevalla Limekastikkeella. Uudet Kariniemen Kananpojan Maustetut grilliluut (n. 900 g) on valmistettu kananpojan luullisista paistipa loista ja maustettu grillimausteella. Kananpojan grilliluut tarjoavat vähärasvaisemman vaihtoehdon perinteisiin grilliluihin. Kotitilalta 3/2013 23 Kokonaisuus kartalle – kehityssuunnitelma avuksi Sikatilan kehittäminen ja yhteistyöverkot varmistavat sikayrittäjän työmotivaation ja auttavat kokonaisuuden hallinnassa. Kimmo Haapanen Tuotantoneuvoja E makkosikalan kumppanina on tuotantoketjussa aina lihasikala, joka kasvattaa porsaista teurassikoja. Usein ketjuun kuuluu myös ensikoiden kasvattaja, joka kasvattaa hybridiporsaista ensikoita emakkosikalaan. Näiden kaikkien tilojen yhteisillä tavoitteilla ja kehitysohjelmalla parannetaan siantuotannon tehokkuutta sekä varmistetaan ketjuun sijoitetun rahan ja työpanoksen tehokas käyttö. Yhteistyöverkon tilat päättävät yhdessä selkeät tavoitteet 3–5 vuoden päähän ja lähiajalle, ja laativat HK Agrin asiantuntijoiden kanssa suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Eläinvirta sujuvaksi Kehittämissuunnitelmaa varten kartoitamme kaikkien eläinosastojen mitoitukset ja paikkamäärät sekä ehdotamme tarvittavan lisärakentamisen sikalakohtaisesti. Sujuva emakoiden ja porsaiden siirtyminen osastolta toiselle sekä osastojen oikeat mitoitukset toisiinsa verrattuna varmistavat emakkosikalan tehokkaan toiminnan. Emakkosikalan eri osastojen mitoittaminen aloitetaan viikossa myytävien porsaiden lukumäärästä. Jos sikalassa porsii noin 20 emakkoa joka viikko, myytäväksi tulee vajaat 250 porsasta viikos- 24 Kotitilalta 3/2013 sa. Tällöin sikalassa on tuotannossa noin 450 emakkoa. Kertatäyttöisiä porsitusosastoja tarvitaan viisi, joissa kussakin on 22 porsituskarsinaa. Vierotetut porsaat siirretään kertatäyttöisiin välikasvatusosastoihin. Välikasvatusosastolle pitää sopia viikon vieroitusmäärä, joten niitä tarvitaan vähintään kahdeksan, mutta mieluummin yhdeksän. Noin 30-kiloisina lähteville porsaille on oltava ympäri vuoden kasvatuspaikka lihasikalassa, jotta porsaat eivät ruuhkaudu välikasvatusosastoille. Vieroitetut emakot siirretään tiineytysosastolle. Esimerkin sikalassa tarvitaan paikka noin 150 emakolle tai ensikolle. Tiineet emakot siirretään myös viikoittain joutilasosastolle, paikkoja tarvitaan noin 240. Näiden lisäksi sikalassa on paikat karjuille sekä saapuville ensikoille. 450 emakon tuottamien porsaiden kasvattamiseksi tarvitaan lähes 3 500 lihasikapaikkaa. Emakkosikalan ja lihasikaloiden välinen sujuva eläinvirta saadaan siirtämällä joka viikko vajaa 250 porsasta välikasvattamosta lihasikalaan. Tautipaineen pienentämiseksi ja töiden sujumisen vuoksi porsitus-, välikasvatus- ja lihasikaosastojen pitää olla osastoittain kertatäyttöisiä. Siat siirretään aina pestyyn, desinfioituun ja kuivaan osastoon. Tavoitteesta maaliin Jotta sikala toimisi ja työt tulisi tehtyä ajallaan, eläinvirran sikalan sisällä ja yhteistyösikaloiden välillä tulee toimia hyvin. Mahdollinen lisärakentaminen aikataulutetaan selvästi myös tavoitteisiin sekä määritetään tulevat eläinmäärät ja paikat kullekin sikalalle. Porsastuotannon onnistumista ja tuotantotehokuutta mitataan myytyjen tai vierotettujen porsaiden määrällä emakkoa kohti vuodessa. Nyt HK Agrin Optipossu maxi -kehitysohjelmatilojen kes- Tärkeää on vaihtaa tietoa tuotannosta sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. kituotos on 27,9. Useimmilla porsastuotantotiloilla tuotostaso nousee 0,2–0,3 porsaalla vuosittain. Lihasikalan tehokkuutta mitataan useimmiten päiväkasvulla ja rehun kulutuksella lisäkasvukiloa kohti. Tuotannon tehokkuutta kuvaa hyvin myös lisäkasvukilojen määrä sikapaikkaa kohti vuodessa. Sikalan tavoitteet keskustellaan aina tuottajan kanssa ja useimmiten samalla löytyvät tuotantoa eniten rajoittavat ongelmakohdat. Keskipitkän ajan tavoit- teet, esim. sikojen lukumäärästä, asetetaan 3–5 vuoden päähän. Lisäksi tarvitaan lyhyen ajan tavoitteet noin puolen vuoden päähän. Ne ovat useimmiten konkreettisia päätöksiä toimintatapojen muutoksista tai uusien työtapojen käyttöönotosta. Pitkän ajan tavoitteet asetetaan 10–15 vuoden päähän, ja myös tämä suunnitelma on hyvin tärkeä. Kehittämistoimet ajallaan Sikalan alkukartoituksen ja tavoitteiden sopimisen jälkeen tehdään emakkosikalalle ja sen porsaita kasvattaville lihasikaloille kehityssuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan sikalakohtaisesti toimintamallien muutokset, työn tekemisen käytännön toimenpiteet ja tarvittavat investoinnit tuleville vuosille. Hyvään suunnitelmaan sisältyy aina toimenpiteille yhdessä sovittu aikataulu. Investointien toteuttamisessa viljelijää avustaa HK Agrin Raksa-palvelu. Emakkosikalan ja lihasikaloiden muodostaman ketjun kehittämisessä on tärkeätä vaihtaa tietoa tuotannosta sekä antaa ja vastaanottaa palautetta. Palautteen pohjalta emakkosikala voi parantaa esimerkiksi porsaiden laatua ja tasaisuutta. Yhdessä keskustelemalla löytyy keinot eläinpaikkojen tehokkaalle käytölle. Kehityssuunnitelmaan kuuluu myös sikalan managementin kehittäminen. Tuotantotulosten jatkuva seuraaminen ja analysointi sekä korjaavien toimenpiteiden sopiminen ovat kehityssuunnitelman päivittämistä jatkuvana toimintona. Kuvat: Kimmo Haapanen ja Ulla Ketola Sikalat asetusten mukaisiksi Sikojensuojeluasetuksessa, joka tuli voimaan vuoden 2013 alusta, valtioneuvosto antoi selkeitä määräyksiä karsinoiden pinta-aloista. Näiden määräysten pitää täyttyä kaikissa toimivissa sikaloissa viimeistään vuoden 2018 alussa. Välikasvattamot on mitoitettu useimmissa sikaloissa noin 10 vuotta sitten, jolloin keskimääräinen porsastuotos oli selvästi nykyistä matalampi. Siksi monet välikasvattamot ovat nyt liian pieniä. Nykyinen asetus edellyttää alle 30-kiloista porsasta kohti 0,4 neliötä vapaata karsinaalaa. 30–60 kiloa painavalle porsaalle pitää olla 0,6 neliötä alaa. Näiden mitoitusvaatimuksien täyttämiseksi useimmissa emakkosikaloissa pitää rakentaa lisää välikasvatustilaa ennen vuotta 2018. Lihasikakarsinoiden pintaala vaatimus 110–130-kiloisille on 1,0 neliötä vapaata karsina-alaa sikaa kohti. Kymmenenä viime vuotena rakennetuissa lihasikaloissa tilaa on usein noin 0,9 neliötä. Nyt voimassa oleva asetus pakottaa vähentämään yhden sian jokaisesta karsinasta viimeistään vuoden 2018 alussa. Tuotantoketjun kasvatuspaikkojen säilyttämiseksi tarvitaan uusia lihasikapaikkoja. Voimassa olevassa eläinsuojeluasetuksessa on myös lukuisia muita määräyksiä, jotka edellyttävät sikaloiden rakenteiden muuttamista. Näillä on siirtymäaika vuoden 2028 alkuun. Kotitilalta 3/2013 25 Kuvat: esa Heikkilä Retulaisella talviaikaista remonttia puolsivat työvoiman parempi saatavuus ja kesäajan muut kiireet. Kustannukset olivat noin 200 euroa eläinpaikkaa kohti. Jouni Talven sikalassa remontti toi lattialämmityksen vanhaan lihasikaosastoon. Lihasikalat ajan tasalle Remontti toi lihasioille paremmat olot kahdella tilalla. Kustannukset olivat noin 200 euroa sikapaikkaa kohden sekä Retulaisen että Talven tilalla. R Esa Heikkilä Kenttäedustaja isto Retulainen Oripäästä remontoi vanhimman lihasikaosastonsa viime vuoden lopulla. Lakisääteiset vaatimukset täyttyivät vuonna 1986 remontoidussa osastossa, mutta kalusteet ja pinnat eivät enää vastanneet nykyisiä tarpeita. Vanhat kalusteet kannettiin ulos ja kaukalot ja päällimmäinen lattiavalu piikattiin irti. Vanhojen lattiakerrosten päälle valettiin uusi noin 10 senttimetriä paksu laatta, jonka sekaan lisättiin Mastertop-pinnoite. Retulainen arvioi karkeusasteen olevan nyt hyvä. Ransucon toimittamien uusien muovisten karsina-aitojen ja rosterikaukaloiden asennus sujui vaivatta. Aitojen sijoitus ja karsinamitat määräytyivät ka- 26 Kotitilalta 3/2013 ton kannatustolppien mukaan. Muovielementit katkaistiin oikean mittaisiksi ja pultattiin lattiaan kiinni samoin kuin kaukalot. Materiaalien hukkaprosentti jäi hyvin pieneksi. Vanhat muoviritilät vaihdettiin betoniritilöiksi, joissa on 18 millin raot poikittain karsinan pituussuuntaan nähden. Uudet muoviset vesilinjat sijoitettiin karsinoiden väliin molemmin puolin karsinoiden päätyjä keskelle samoin kuin painepesulinja, joka jatkuu myös muihin osastoihin. Seinät maalattiin ja sisäkattoon lisättiin 50 millin vaahtoeriste, lautakoolaus ja maalattu pelti ruuvattiin 120 millin ruuveilla kiinni sisäkattoon. Uusien loisteputkivalaisimien hyvä valoteho ja vaaleat ja heijastavat pinnat antavat erittäin valoisan vaikutelman. Myös alipaineilmastointi uusittiin. Säädettäviä tuloyksiköitä on osaston keskellä kolme ja poistohormeja kaksi. Tulo- ja poistohormit asennettiin korkeuteen, jolla ilma kiertää mahdollisimman tasaisesti. Toimivat karsinat vanhojen tilalle Loimaalla Jouni Talvi päätti kunnostaa vuonna 1978 rakennetun lihasikaosaston, jossa alun perin oli kasvatettu 350 lihasikaa. Vain seinäpinnat ja välikatto jäivät entiselleen. Teuraspainojen kasvaessa ja sikatihe- yden optimoinnin kautta on osaston kapasiteetti asettunut 304 sikapaikkaan. Tämän osaston lisäksi lihasioille on neljä 300 sian osastoa vuosilta 1996 ja 2010. Remontoitavaan osastoon vaihdettiin Pellonpajan toimittamat muoviset karsinakalusteet. Kalusteiden valinnassa painottui sikalaosaston nopea pesu ja sikojen helppo siirrettävyys osastolta lastaustilaan. Väliseinien päätyjen kapean muotoilun takia siat on helppo ottaa pois karsinoista. Pellonpajan kautta osastoon hankittiin nopealla aikataululla myös uudet betoniritilät 18 millin raoilla. Lattiapinnan karkeudesta tuli isännän arvion mukaan sopiva. Lattiavalun yhteydessä lisättiin lattialämmitys, mutta vanhat lämmitysputket jätettiin sivuseinille. Remontin yhteydessä ovet ja ikkunat vaihdettiin paloturvallisiksi ja valaistus uusittiin. Uudet ilmastoinnin tuloluukut sijoitettiin keskikäytävän ylle niin, että tuloilma ohjautuu osaston reunoilla olevien ritilöiden päälle. Seinien viereen lisättiin kesän varalle muutama lisäluukku. Muoviset vesilinjat sijoitettiin sivuseinille ja rosteriset alastulot väliaitojen päähän, niin ettei putkiston ylemmistä pehmeistä muoviosista synny ylimääräisiä virikkeitä sioille. Vesikatto uusitaan kesällä ja myöhemmin mahdollisesti pinnoitetaan karsinoiden päätyseinät. ajankohtaista Kuva: Eeva-Kaisa Pulkka Rapsikuorma kahdessa viikossa Seosrehuruokinta on yleinen tapa ruokkia naudat nykyaikaisissa navetoissa. HK Agrin rehuvälityksessä tämä trendi on näkynyt rapsirouhe- ja viljakaupan kasvuna. HK Agrilla on rouhevarastot Vaasassa ja Kuopiossa. Rouheen ja rehuviljojen kysyntä on kasvanut etenkin Savossa ja Pohjois-Karjalassa ”Karjakoon kasvaessa jaettavat rehumäärät kasvavat dramaattisesti. Seosrehuruokinta on helppo koneistaa ja näin työhön saadaan kevennystä. Lisäksi ruokintatyö on lähes pölytöntä”, kertoo tuotantoneuvoja Harri Jalli. Vanhastaan HK Agrilla on ollut rou- hevarasto Vaasassa, nyt varastopaikaksi on vakiintunut myös Kuopio. Kahden varastopaikan mallilla HK Agri pystyy palvelemaan asiakastiloja kustannustehokkaasti. Rehukauppa kuuluu yrityksen palvelupakettiin sopimustuottajille. Sopimusliikennöitsijät kuljettavat rapsirouheen ja viljat kippi- tai puhallusautoilla. Kuorman toimitusaika asiakkaan siiloon on noin kaksi viikkoa. Tuottajia palvelevat rehuasioissa tutut paikalliset kenttäedustajat sekä rehutiimi: Mirva Heikkilä, p. 040 587 7434 , Pirjo Leva, p. 040 773 7290 ja Jukka Kinnunen, p. 040 521 9516 Astutussonnit huutokaupattiin Huhtikuun lopulla pidettiin yhdestoista HK Agri Sonnihuutokauppa Tammelassa MTY Ali-Lekkalan tilalla. Kasvatukseen otettiin syksyllä 270 ehdokassonnia, joita mm. punnittiin talven aikana kuukausittain. Jalostusneuvoja Eija Rinta-Piirto yhdessä Faba-tiimin kanssa rakennearvosteli sonnit keväällä. Huutokauppaan Kuva: Harri Jalli valikoitui 75 lupaavaa nuorta sonnia valmiina kesän töihin. Kiinnostunutta karjaväkeä kertyi paikalle runsaasti ja kauppa kävi odotusten mukaisesti tuotantoneuvoja Juhani Nummisen toimiessa tottuneesti meklarina. Noin kolmenkymmenen myydyn sonnin keskihinnaksi tuli 3 700 euroa. Kärkihinta 5 200 euroa maksettiin hereford-sonni JJ Jesse Jameksesta, joka jatkaa sukuaan nyt Toivomäen tilalla Nurmijärvellä. Kasvatusasemalle jäi vielä runsaasti hyviä sonneja kesän myyntiin. Rotujen parhaat palkittiin Seppälän Haraldin uusi koti on Janakkalassa. Meklari Juhani Nummista avustivat Heidi Härtel ja Johanna Jahkola. Kunkin rodun parhaan kokonaisarvostelun saanut sonni palkittiin, ja palkinnot menivät seuraaville: Aberdeen angus: Kestin Jurmo, kasvattaja Leo Juntunen, Suomussalmi Charolais: Karppilan Hoopo, kasvattaja Hannu Karppila, Kangasala Hereford: Piittalan Joel, kasvattaja Samuli Naaralainen, Orivesi Limousin: Tuulivaaran Herra, kasvattaja Paavo Karttunen, Outokumpu Rakennearvostelijoiden suosikki oli hf-sonni JJ Jamie Oliver RE, kasvattaja MTY Jahkola, Urjala. Urpo Tanninen (vas.) tilakäynnillä Matti Lehikoisen luona. Osku Upin tehtäviin Hankintavastuu Pohjois-Karjalan alueella siirtyi Urpo Tanniselta Osmo Könöselle, kun Urpo jäi viettämään eläkepäiviä huhtikuun lopulla. Urpo oli suunnitellut jättävänsä tehtävänsä jo vuodenvaihteessa, mutta hankintatilanteen muuttuminen Itä-Suomessa toi työhön vielä mielenkiintoisen haasteen. Muutaman kuukauden jatkopetistä tulikin kovin antoisa, lukuisten uusien asiakassuhteiden myötä. Nyt Urpo haluaa keskittyä vastikään alkaneeseen vaarin tehtävään ja kiittää kaikkia asiakkaita hyvästä yhteistyöstä kuluneina vuosina. Osmo Könöselle asiakaskunta on tullut jo pitkälle tutuksi kuljetussuunnitelijan töissä, joita hän on tehnyt kymmenen vuoden ajan. Osmon tavoittaa numerosta 040 831 4475. HK Agri mukana menossa HK Agri on mukana viljelijöiden konemessuilla eli Viljossa Kiuruvedellä 25.–27.7. Viljo 2013 on uusi ja erilainen konemessutapahtuma Kiuruvedellä. Etäkohteena on Mikko Elovaaran naudanlihan tuotantoyksikkö. Tila on Suomen suurin yksityisomisteinen tila ja HK Agrin sopimustuottaja. MTK:n uudet tuulet -tapahtuma järjestetään Tallinnassa 7.–8.11. Avoin keskusteluja ajatustenvaihtotilaisuus kokoaa yhteen MTK:n jäseniä, luottamus- ja toimihenkilöitä sekä järjestön yhteistyökumppaneita. Tapahtuman teemana on hyvinvointi. Kotitilalta 3/2013 27 Hankintamiesten matkassa Teksti Raila Aaltonen Eero Pyyhtiä suunnitteli koko joukon ternijuottamoita vanhoihin navetoihin. Karjasilmää ja ihmistuntemusta SOK:laiset osuuskaupat myivät oman lihateollisuutensa OK-Lihan, aikaisemmalta nimeltään Karjakunta, TLK:lle vuonna 1989. OK-Lihan Etelä-Suomessa toimivat yksiköt tulivat LSO:lle, ja silloin taloon tuli myös hankintamies Eero Pyyhtiä. sänsä jalanjälkiä aikanaan Karjakuntaan tullut Eero Pyyhtiä olisi kaupan yhteydessä jäänyt kokonaan isännäksi maitotilalleen, mutta Antero Huuskonen sai kuin saikin miehen puhuttua jatkamaan kentän kiertämistä uuden työnantajan palveluksessa. Moni OK-Lihalle myynyt karjatila karsasti alkuun LSO:ta lihanostajana, mutta Pyyhtiän tinkimätön palveluasenne toi nopeasti uusia asiakkaita. ”Puhelin oli aina auki ja lähdin yölläkin hakemaan sairasta elukkaa tai auttamaan poikimisessa. Eero soitettiin vetämään vasikkaa, kun ei raaskittu soittaa eläinlääkärille”, aktiivisia eläkepäiviä Sysmässä viettävä Pyyhtiä muistelee hymyssä suin. Hän muistaa kotiutuneensa LSO:lle hyvin, 28 Kotitilalta 3/2013 vaikka työ oli erilaista. ”Enää ei kuljettu karja-auton mukana. Aluksi meitä oli hankinnassa hirveä määrä, kokouksessa saattoi olla satakin henkeä.” Uusia asiakkaita saatiin usein nuorista isännistä, jotka halusivat tehdä muutoksia. ”Kun isäntä vaihtui, me rynnättiin heti paikalle ja ruvettiin puhumaan. Nopeasti huomasi kuka oli tekijä ja kenen kanssa kannatti päästä kauppoihin. Toiset olivat avoimia toiminnan muutoksille ja halukkaita oppimaan.” Taitavalta isännältä, joka myy hyvää tavaraa, on ostettava teuraat vaikka joutuu palvelemaankin, oli Pyyhtiän motto. Kun sai asiakkaaksi menestyjätilan, pian kylän muutkin tilat alkoivat myydä samalle ostajalle. Hankintamiehen ammatissa kysyttiin karjasilmän lisäksi ihmistuntemusta. Piti silmäillä tarkoin, millaista väkeä talossa oli, ja valita kullekin sopiva asioimistapa. Vitsiä ei sopinut heittää missä tahansa. Eniten Pyyhtiä sanoo oppineensa niiltä isänniltä, jotka sanoivat suoraan ja kiertelemättä, miksi eivät myy LSO:lle. ”Silloin oli helppo parantaa omaa osuuttaan ja kohta ruvettiin tekemään kauppaa. Sanoin myös aina, että soittavat heti jos tulee jotain ongelmaa tai epäonnistumista, niin minä katson millä siitä päästään yli. Tuottajaa ei sovi jättää pulaan.” Hankintamiehet tunsivat asiakkaansa hyvin ja tiesivät, mistä talosta piti hakea lehmä nopeasti ja kenelle sopi väljempi aikataulu. Kun Lihakunta aloitti ternivasikan välityksen, sinne soitti pian ”asiasta kiinnostunut isäntä Sysmästä”. Käytännön miehenä Eero Pyyhtiä valmisti omassa pajassaan hapanjuottolaitteen prototyypin, joka esiteltiin Karjatila-messuilla Tampereella. Pian Pyyhtiä kiersi Etelä-Suomea suunnitellen juottamoita ja välittäen niille tarvikkeita. Ajokilometrejä tuli 60 000 vuodessa. ”Suunnittelin tilat aina niin, että kuivikkeet sai koneellisesti ulos. Paljon pahnaa ja hyvät olosuhteet vasikalle.” Uusia ternikasvattajia löytyi kehityskelpoisiksi tiedetyistä kavereista. ”Oli ihan ykkösjuttu että tiesi, mitä kunnassa tapahtuu. Aina kun ajoin ohi, soitin paikallisille tutuille ja sain uutta tietoa. Paneuduin töihin täysillä ja oli se tietyllä tavalla hauskaakin, vaikka tietysti takaiskujakin välillä tuli.” Vuonna 1994 alkanut EU-aika aloitti pienen alkutunnustelun jälkeen karjataloudessa rakennusbuumin. LSO:n miehet eivät saaneet asettua minkään tavarantoimittajan puolelle, ja heidän riippumattomuuttaan seurattiin tarkasti. ”Nyt on moni silloin laajentaneista navetoista jo tyhjillään”, Pyyhtiä pohtii. ”Silloin oli kova innostus asiaan ja tekemiseen – olisiko nykyinen paperiruljanssi vienyt sitä intoa pois.” Snabbt och kort Bra ledarskap gör investeringar möjliga På Jukka och Sirpa Nousiainens nötgård i Nyslott har gödselspridningen och sprutningen getts åt entreprenörer och ensilaget görs tillsammans med en mjölkgård. I samarbetet måste gårdarna vara på samma våglängd. Båda bör dra nytta av verksamheten och ingendera får räkna den sista euron, säger paret Nousiainen. Ekonomianalysen för hela gården är en viktig köpt tjänst. ”Det tar tid att klara av investeringarna och med hjälp av analysen ser vi om vi är på rätt väg. Efter två investeringar i uppfödningsanläggningar har vi lärt oss att ekonomin kommer i Plan B för gårdar med blötutfodring balans först efter tre år, även om försäljningen jämnar ut sig snabbare.” Samma ekonomiexpert gör Nousiainens mellanbokslut och skattedeklarationen. Odlingsplanerna görs av ProAgria. Till paketet hör ett besök för inspektion av växtbeståendet, då man granskar bekämpningen av ogräs och växtsjukdomar samt behovet av eventuell tilläggsgödsling. Till utvecklingen av gården hör också att utveckla sig själv. För några år sedan avlade Jukka och Sirpa yrkesexamen för företagare. Nu utbildar de sig i frågor som gäller bolagisering av gården. Svingårdarna i skick enligt förordningarna En förordning som trädde i kraft i början av 2013 innehåller nya bestämmelser om ytorna i boxarna. Bestämmelserna ska uppfyllas i alla svinhus senast i början av 2018. Förordningen förutsätter 0,4 m2 fritt boxutrymme per gris under 30 kg och 0,6 m2 per gris mellan 30 och 60 kg. De flesta suggårdar är tvungna att bygga till mellanuppfödningsutrymme, eftersom suggornas genomsnittliga grisavkastning har ökat avsevärt med tiden. I slaktsvinsboxarna ska det finnas 1,0 m2 fritt boxutrymme per svin mellan 110 och 130 kg. I slaktsvinshus som är under tio år gamla finns det ofta ungefär 0,9 m2 per svin. Det innebär att man måste ta bort ett svin ur varje box senast i början av 2018 för att uppfylla bestämmelserna i förordningen. Därmed behövs det nya slaktsvinsplatser i produktionskedjan. Enligt den gällande djurskyddsförordningen finns det också många andra bestämmelser som innebär förändringar i slaktsvinshusens struktur. Övergångsperioden för dem löper ut i början av 2028. Inom mjölk- och spannmålsindustrin uppstår restprodukter såsom OVR-foder, drankfoder, vassle och sköljrester. Biprodukterna uppkommer i samma takt som anläggningens huvudprodukt och anläggningarna har också underhållsstopp som är planerade på förhand. Det här leder till att blötfodret inte alltid kan levereras till gårdarna i jämn takt. De som använder fodren får information per brev eller sms om alla förutsebara produktionsavbrott och variationer i produktionsmängderna. Under blötfoderfabrikernas produktionspauser försöker man i första hand leverera ersättande blötfoder till gårdarna. Då måste gården ändra receptet för utfodringsapparaten. Gårdarna måste också ha en plan för ersättning av blötfodret med industriellt torrfoder. Det finns flera olika alternativ att tillgå för uppfödning av både rybsgrisrar och sädgrisar OVR-produktionen vid ST1 i Jokioinen avbryts vid midsommar för ungefär fem veckor. Alla som använder Jokioinens blötfoder borde ha ett ersättande utfodringsalternativ. Om ett sådant ännu saknas ska gården kontakta HK Agris foderteam med det snaraste. I pension från husdjursarbete med hälsan i behåll Odlarens arbetsförmåga hotas av såväl olycksfall i arbetet och yrkessjukdomar som av stress. Tillsammans med företagshälsovården kan odlaren göra mycket för sin egen hälsa. Det sker årligen ungefär 5 000 olycksfall i arbetet inom lantbruket och av dem leder vart fjärde till mer än en månads arbetsoförmåga. Inom andra branscher är andelen allvarliga olycksfall under 10 procent. Odlarna är speciellt utsatta inom husdjursarbetet. Arbetsförmågan upplevs i allmänhet som sämre på mjölkgårdar än på spannmålsgårdar och det förekommer mycket arbetsutmattning. Att orka i arbetet gynnas mest av regelbundna semestrar, tillräcklig vila och högklassig fritid. Också vänner och familj ökar resurserna. Hälsa och god psykisk och fysisk kondition upplevs som viktiga faktorer som bidrar till att man orkar i arbetet. För stor arbetsbörda, brådska och det att arbetet är bindande är ofta orsaken till att det inte finns tillräckligt tid för att motverka hoten. Hos företagshälsovården får odlaren sakkunnig hjälp med att upprätthålla arbetsförmågan. Kotitilalta 3/2013 29 MARKKINAKATSAUS Euroopan taloustaantuma tuntuu Lihankulutus peilaa hyvin taloussuhdanteita. Pitkään jatkunut kysynnän kasvu Suomessa on pysähtynyt ja kulutus kääntynyt alkuvuoden aikana selvään laskuun. Miinusta on noin kaksi pro- Euroopan sian lihavarastot ovat ennätyssuuret. senttia ja kulutus painottuu edullisempiin ruhonosiin. Vaikka olemme menossa kesään, vuoden kulutushuippua kohti, markkinat pysyvät yllättävän hiljaisina. Euroopan tuottajahintataso on laskenut joulukuusta lähtien. Ero Suomeen on jo 10–15 senttiä kilolta. Alkuvuoden ennusteiden mukaan hintatason tuli palautua ennen kesää, mutta näin ei käynyt. Syynä ovat vähentynyt kulutus, vientiesteet Venäjälle sekä Aasian kasvun hiipuminen. Euroopan ennätyssuuriksi kas- vaneet lihavarastot hakevat markkinaa. Vaikeaksi tilanteen tekee se, että tuotantokustannukset eivät ole laskeneet. Tämä tietää ongelmia lihaketjun kannattavuudelle ja toimivuudelle. Suuria muutoksia ei ole odotettavissa ennen uutta viljasatoa. Taantumasta huolimatta luonto kukoistaa ja edessä on valoisa Suomen suvi. Nautitaan siitä ja grillilihan tuoksusta. Hyvää kesää kaikille! Olli Paakkala Naudan arvo-osia ostetaan harkiten Kuluvan vuoden alkukuukausina naudanlihan kulutusluvut jäivät edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa vaatimattomammiksi. Talouden heikko suhdanne heijastuu kuluttajien käyttäytymiseen: ostoskoriin päätyvän elintarvikkeen määrää ja hintaa pohditaan tarkoin. Muutokset näkyvät selvästi naudan arvo-osien kulutuksessa. Ajan hengen mukaan ruokaa päätyy vähemmän roskakoriin, mikä sinänsä on myönteinen kehitys. Tässä tilanteessa jauhelihan hintaa pitäisi saada ylös. Reilukin korotus jauhelihan hintaan vaikuttaisi vain vähän kauppalaskun loppurivillä, mutta tuotantoket- Kuva: Merja Lepistö jun alkupäälle korotus olisi kovin tärkeä jatkuvuuden turvaamiseksi. Kulutuksen takapakista huolimatta suomalaisten naudanlihan kulutus nojaa tukevasti kotimaisen tuotannon varaan. Tämän varaan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Tulevaisuudessa yhteisen nautaketjumme haaste on vastata lihan kysynnän vaihteluihin vuoden mittaan. Lihan kierrättäminen pakkasen kautta on kallista, joten sitä joudutaan jatkossa miettimään entistä tarkemmin. Sami-Jussi Talpila Broilerintuotannossa hyvät kesänäkymät Kesä ja grillien ilmestyminen pihoille ja mökeille tietää broilerituotannossa vuoden työntäyteisintä aikaa. Alkuvuoden tuotantotulokset ovat olleet tasaisen hyviä verrattuna edellisiin vuosiin. Tuotantoketjussa tehty työ tuotanto-olosuhteiden ja hoitokäytäntöjen suhteen kantaa hyvää tulosta. Broilerin fileen kysyntään alkuvuosi on tuonut maltillisen kahden prosentin kasvun, kun taas luuttomien koipireisituotteiden kysyntä kasvoi viisi prosenttia. Liekö taloudellisella taantumalla ollut 30 Kotitilalta 3/2013 osansa kehitykseen? Kesä näyttää joka tapauksessa kaupallisesti varsin hyvältä. Vuoden ensimmäisessä numerossa kirjoitin kuivikepulasta ja uusien materiaa- Broilerin jalkapohjien kunto on ollut erittäin hyvä. lien kokeiluista. Nyt voidaan todeta, että niukkuudesta huolimatta kasvattamoissa selvittiin talvesta hyvin. Broilerin jalkapohjien kunto on ollut erittäin hyvä: tammi–maaliskuun tulosten mukaan 98,3 prosentilla linnuista ei ollut niiden suhteen huomauttamista. Kutterilastun lisääminen turpeen joukkoon osoittautui toimivaksi ratkaisuksi. Hyvää ja lämmintä grillikesää kaikille tuottajille! Jarmo Seikola Rehumarkkinat Ulf Jahnsson Johtaja, rehuliiketoiminta Ostamisen taito L iiketoiminnan peruskivet ovat hyvin yksinkertaiset. Lause ”Osta halvemmalla, myy kalliimmalla, myy enemmän, leikkaa kustannuksia ja paranna tuottavuutta” sisältää periaatteessa kaiken olennaisen. Yllä olevista osista on kysymys niin lihan tuotannossa kuin kaikissa muissakin liiketoiminnoissa. Määrätyt asiat ovat toki annettuja. Ne perustuvat lainsäädäntöön tai muihin asioihin, joihin yrittäjä ei itse pysty vaikuttamaan. Lihatilalla kannattaa erityisesti tutkia kehotusta ”Osta halvemmalla”, sillä siinä yrittäjän omalla osaamisella on suuri merkitys. Samalla kun ostat halvemmalla, parannat myös tuottavuutta jatkuvasti. Rehuissa kannattaa pyrkiä optimoimaan kotoisten rehujen käyttö, miettiä sivujakeiden järkevät logistiikkakustannukset, varmistaa ruokinta-automaatin säädöt ja oikea jauhatuskarkeus. Aina ei kannata tuijottaa ainoastaan rehun tonnihintaa. Ruokinta on laaja kokonaisuus ja olennaista on sen hallinta kaikilla tasoilla. Lihantuotannossa rehujen osuus kustannuksista vaihtelee 40:stä 65 prosenttiin. Käytännössä 150 euron hintaisen teurassian kasvatukseen on siis voinut kulua rehua jopa sadan euron edestä. Rehun osuus kustannuksista toki vaihtelee riippuen lihan markkinatilanteesta ja rehuraaka-aineiden hinnoista. Viime kesästä lähtien rehujen hinnat nousivat nopeassa tahdissa loppuvuotta kohti yli 30 prosenttia. Vuoden vaihteen jälkeen tilanne taittui parempaan suuntaan ja nyt kevään aikana suunta on edelleen ollut laskeva. Syitä on useita, mutta tärkein niistä on entistä paremmat kylvöalaja satonäkymät suurilla rehuraaka-aineiden tuotantoalueilla. Toukokuun puolivälissä USDA julkaisi satovuoden 2013 /14 ensimmäisen rapor- Maailman viljantuotanto Milj. tn 1950 1925 1900 1875 1850 1825 1800 1775 1750 1725 1700 1675 1650 2010/112011/122012/132013/14 Huhti Touko Kesä Heinä Elosyyslokamarrasjouluhelmimaalis LÄhde: Agronomics.se tin, ns. WASDE-raportin. Alkuvuonna on indikoitu kasvavia maissin kylvöaloja, pienempiä talvehtimisvaurioita Mustanmeren alueella ja parempia kasvusääolosuhteita viime vuoteen verrattuna. Näiden havaintojen perusteella satojen on arvioitu muodostuvan paremmiksi kuin viime vuonna, jolloin USA:n maissi ja Venäjän vehnä kärsivät kuivuudesta. Raportti ennustaa ennätyssatoja. Satoennusteen pohjana ovat tiedossa olevat kylvöalat ja olettama normaaleista sääolosuhteista. Huomattavat erot raaka-ainefutuureissa uuden ja vanhan sadon välillä ovat trendi, joka oli nähtävissä hyvissä ajoin vuoden alkupuolella. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vanhan sadon hinnat ovat selvästi korkeammat kuin uuden. Varsinkin soijassa ero on ollut merkittävä, ja syy on erinomaisen markkinalähtöinen: markkinat ovat sitä mieltä, että tarjonta uudella sadolla riittää vastaamaan kysyntään. Hyvä näin, koska tämän perusteella syksylle on odotettavissa maltillisia rehun hintoja. Tämä tietysti edellyttää normaaleja kasvukauden säitä pääkylvöalueilla. Huolestuttavaa on se, että analyytikoilla on kohtalainen konsensus rehuraaka-aineiden hintojen laskusuunnasta. Hyvin useasti on nimittäin käynyt juuri päinvastoin. 150 euron hintaisen teurassian kasvatukseen on voinut kulua rehua jopa sadan euron edestä. Kotitilalta 3/2013 31 Kenttäedustajat ja yhteystiedot Sika koko maa Nauta länsi ja etelä Paakkala Olli sian hankintajohtaja Haapanen Kimmo rakennussuunnittelu Jouppi Helena uudistuseläinmyynti Jukola Elias eläinten terveydenhuolto Ketola Ulla porsastuotannon neuvonta Vugts Jan tuotantoneuvoja Heiskanen Jutta porsasvälitys sikojen kuljetussuunnittelu, teuraat 0400 521 709 0400 83 1288 0400 611 310 040 764 8510 0400 420 898 0400 868 664 0400 727 233 010 5701 812 Sika länsi Heikkilä Esa Prami Tauno Lassila Olli Partala Jari kenttäedustaja kenttäedustaja kenttäedustaja kenttäedustaja 0400 303 854 0500 927 317 0400 740 451 040 573 3442 Sika itä Leva Pirjo Ylöstalo Antti kenttäedustaja kenttäedustaja 040 773 7290 0400 716 717 040 865 2270 0400 740 451 040 573 3442 0400 833 307 0400 716 717 050 395 7172 010 570 1810 Broileri Seikola Jarmo Kaukonen Eija Laine Maarit Santavuori Elina Talvio Eija Tuomola Essi Kari Elina siipikarjan hankintajohtaja terveydenhuoltoeläinlääkäri broilerineuvonta broilerineuvonta kehityspäällikkö, broilerituotanto kehityspäällikkö, emotuotanto emoneuvonta 040 527 0339 040 559 7278 040 559 7218 040 801 0395 050 502 8210 040 513 1473 040 674 1754 Rehu Nauta koko maa Talpila Sami-Jussi Härtel Heidi Jalli Harri Numminen Juhani Vanhalakka Juha Vättö Katja kenttäedustaja Lassila Olli kenttäedustaja Partala Jari kenttäedustaja Simonen Reijo kenttäedustaja Ylöstalo Antti kenttäedustaja Jätinvuori Liisa asiakasneuvottelija nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu naudan hankintajohtaja terveydenhuoltoeläinlääkäri tuotantoneuvoja tuotantoneuvoja, pihviliha vasikkavälitys 040 515 1373 040 823 2076 040 772 1991 0400 854 911 0400 558 412 Nauta itä Öhman Mika kenttäedustaja Silvennoinen Jukka kenttäedustaja Koppi Jouni kenttäedustaja Leva Pirjo kenttäedustaja Karjalainen Matti kenttäedustaja Tynnyrinen Herkko kenttäedustaja Könönen Osmo kenttäedustaja Väisänen Markku kenttäedustaja Seppänen Jaakko asiakasneuvottelija nautailmoitukset ja kuljetussuunnittelu 0400 241 690 040 558 9000 0400 302 481 040 773 7290 0400 376 716 0400 373 581 040 831 4475 0400 192 423 0400 153 723 010 570 1811 Heikkilä Mirva Kinnunen Jukka Saarinen Jouni Leva Pirjo tuotepäällikkö, nautarehut 040 587 7434 040 521 9516 0400 874 575 040 773 7290 tuottajarahoitus 010 570 1715 010 570 5211 040 521 9515 010 570 4322 viljakauppa nautarehut, viljakauppa sikarehut, viljakauppa Tilitys ja laskutus Sika, Nauta Broileri Rehut Juha Levonen Muut Liisa Jätinvuori Jaakko Seppänen Sari Järvinen Sinikka Reväsmäki Sinetin tunnukset HK Agri Tuottajamyymäläkortit Kotitilalta-lehti LSO Osuuskunta, jäsenasiat 050 395 7172 0400 153 723 0400 620 199 010 570 6117 sähköposti: etunimi.sukunimi@hkagri.fi HK Agri Oy | PL 50 (Lemminkäisenkatu 48), 20521 Turku | Vaihde 010 570 150 | palvelu@hkagri.fi www.hkagri.fi
© Copyright 2024