Topi-metsänkylvökone Topi-metsänkylvökone Käyttöohje Johdanto Ohessa esitetty kylvökone on parannettu versio prototyypistä, jonka olin valmistanut jo v.1985 ja jolle sain patentin vuonna 1997. Hain sille mallisuojan EU 27 ja se tuli rekisteriin 13/03/2012. Prototyypillä olin tehnyt koekylvön metsään vuonna 1985 (kuva kannessa) sekä myöhemmin pellolle. Olin reilut 20 vuotta aikaani edellä, koska vasta 2000 luvulla on tullut tarve rationalisoida metsänkasvatusta, varsinkin metsän uudistamista aukkohakkuun jälkeen. Koneen tomintaidea on leikata metsän pintakerroksen kunttaan sopivanlevyinen ja -syvyinen kylvövako, kuva 1, jolloin siemenet pääsevät suoraan lopulliseen kasvualustaansa, multa- tai kivennäismaahan. Tällöin nopeutetaan puiden kasvuunlähtöä niin paljon, että puun taimi ehtii kasvukilpailussa ruohottumisen edelle, jolloin se varjostuksellaan selviytyy voittajaksi. Kuten tiedetään, nopea ruohottuminen alkaa pintamaan muokkauksen jälkeen, jolloin maaperässä olevat siemenet saavat valosignaalin ja lähtevät itämään. Uuden kylvömenetelmän tarkoitus on muokata maata vain sen verran, ettei sivuun työnnetty kuntta pääse kaatumaan avatun kylvövaon päälle. Käsittelemätön pintamaa ruohottuu vasta useiden vuosien kuluttua, jolloin kasvamaan jätettyjen puiden varjostus kuihduttaa vähitellen ruohot ja pienpedoilla on helppo työ pitää myyräkannat vähäisinä. Katso kuva jatkuvatoimisesta risunpoistajasta. Kuva 1. Kylvökoneen avaama vako. EU:n vaatimustenmukaisuusvakuutus Tilaukset ja tiedustelut Tilaamalla koneen talvikuukausien aikana, se voidaan toimittaa kevään kylvöihin. Valmistus tehdään tilausjärjestyksessä. Vakuutan, että tämä laite että tuote on EU:n laatuvaatimusten mukainen. Hinta- ym. tiedustelut ja tilaukset suomi.sampo@pp.inet.fi Katso www.suomisampo.fi / uusi metsänkylvökone Puh. ja faksi Postiosoite 2 050 5172 560 Toivo Tammisalo Tammisalontie 7 12750 Pilpala Nimikirjoitus 22.2.2013 Toivo Tammisalo Toimitusjohtaja, Suomi Sampo Oy Suomi Sampo Oy Käyttöönotto Koneen paino on noin 400 kg. Sen seisontajalkojen ”tassut” (kuva 2) ovat pidennetyt, koska vain siten kone voidaan jättää normaaliasentoon kun vetokone irrotetaan. Koneen pitää aina olla kytkettynä vetokoneeseen, kun tehdään kiertokokeita tai huolto- ja korjaustöitä. Kone on nivelletty sellaiseksi, että sitä on vaikea, varsinkin käsivoimin, saada takaisin normaaliin seisontaasentoon. Puristumisvaaran vuoksi älä koskaan asetu koneen rungon ja takapyörän väliin nostaessasi hytin ulkopuolelta konetta ylös. Kylvökoneen vetäjäksi käy tavallinen nelivetoinen maataloustraktori, kuva 3. Kylvöurakointiin suosittelen pohjapanssarilla varustettua traktoria, jonka maavaraa on korotettu renkaiden avulla. Kuva 2. Seisontajalka, jousitettu risunpoistaja ja kuntanleikkaaja Maastovaatimukset Konekylvö onnistuu parhaiten melko tasaisilla maapojilla. Metsä pitää hakata lyhyeen, alle 30 cm kantoon. Hakkuuta yöllä ja paksulla lumella pitää välttää. Pitkäkantoisen aukon voi saada lyhytkantoiseksi siten, että niiden lyhentäjä saa kertyvän puutavaran ilmaisiksi lämmityspuiksi. Jyrkänteet ja kivikot on syytä jättää jatkuvan kasvatuksen piiriin, joissa metsää kasvatetaan pääasiassa yläharvennuksella ja uudistuminen tapahtuu luontaisesti tai taimia istuttamalla. Kylvö Metsän kylvöä varten on myyntimallissa kaksi vapaasti siirrettävää kylvöyksikköä, jotka kumoavat toistensa vääntövoiman. Kylvöyksiköt on asetettu kylvämään kahta kylvöraitaa, joiden väli on noin 2,5 metriä, eli sama kuin taimia istuttamallakin. Kylvötiheys on järjestetty tapahtumaan suuren kylvövakoa avaavan vantaan tahdissa. Vannas pyörittää perusakselin päälle laakeroitua putkea, jonka päälle on lukittu kolme kolopyörää, kuvassa 4, jotka annostelevat kylvettävän siemenmäärän. Kolopyörien päälle on kiinnitetty siemenkaukalot, joiden kumpikin puoli on samanlainen. Koneen mukana seuraa kummassakin kylvöyksikössä kolme erikokoisilla koloilla varustettua vaihdettavissa olevaa kylvöpyörää. Koivulle on suurimmat kolot. Kuusen ja männyn siemenille käy sama kolopyörä, sillä niiden siemenkoko on lähes sama ja 1000 siemenen grammapaino samoin (kuusi 6 g ja mänty 6,5 g). Haavalle on aivan pienet kolot. Näin koneella on valmius kylvää sekametsää. Tämä tulee esiin varsinkin silloin, kun hirville tehdään talvilaidun, jotta ne pysyisivät poissa istutetuista koivu- ja mäntytaimikoista. Kun haluat tyhjentää siemenkaukalon, aseta koneen mukana tuleva kylvökoeastia alle, avaa takimmaisena oleva säätölevy ja pyöritä vannasta peruutussuuntaan. Näin saat kaikki siemenet kätevästi talteen. Siemenkaukalot, joita ei tarvita, on syytä irrottaa ja käsitellä varovasti, niin ettei niihin tule muodonmuutoksia. Kaukalon asennuksessa paikalleen pitää olla huolellinen, sillä ellei se ole sille tehdyillä urilla, siemeniä Suomi Sampo Oy Kuva 3. Koekylvöä metsäntutkimuslaitoksen koekentällä vuonna 2012. Kuva 4. Kolopyörät: koivu, kuusi-mänty, haapa ja siemenkaukalo menee hukkaan tai rikkoutuu. Kaukalon säätölevyillä voit kiertokokeen yhteydessä vaikuttaa jonkin verran kylvöön muotoilemalla levyn päätä. Jos suurennat koloja, älä mene suistajaa varten tehtyä uraa syvemmälle. Haavan siemenet ovat niin pieniä, ettei uraa voi tehdä, koska ne täyttäisivät uran. Siemenmenekin laskenta Kylvön tiheys lasketaan siten, että kun vannaspyörän halkaisija on 1.4 m, niin se piillä kerrottuna antaa yhden pyörähdyksen matkaksi 4.4 m. Kolopyörässä on lukitusruuvi, jonka jälkeen on tehty kolme koloa. Toiset kolme koloa sijaitsevat puoli kierrosta myöhemmin. 3 Tällöin koneen voi asettaa kylvämään 2,2 m välein kaksi kertaa esimerkiksi 15 siementä, eli 30 siementä 4.4 m matkalle. Tästä seuraa se, että kylvöraidalle voidaan jättää kasvamaan jäävä taimi noin 2,5 m välein, eli niin kuin taimia istuttamallakin tapahtuu. Konetta voidaan pitää älykkäänä, koska se osaa säästää siemeniä, eikä kylvä turhaan, vaan säädettävissä olevin välein. Siemenmenekki hehtaarille lasketaan seuraavasti: Kylvöraitoja tulee hehtaarille 100: 2.5 m = 40. Yhteen raitaan menee siemeniä 100 m / 4,4 = 22,73 kierrosta. 22,73 X 30 siementä = 681.9 siementä. Hehtaarille menee silloin 40 X 681.9 = 27 276 siementä. Männyn kylvöön tarvittaisiin 0.0065 X 27270 = 177,26, eli pyöristettynä noin 200 g. Koivun ja haavan siemenille ei voi laskea kappalemäärää, vaan g/ha olisi arvokas tieto. Niiden kolokoko on arvioitava sellaiseksi, että koivua menee tarpeeksi ja ettei haapaa mene liikaa. Kylvettäessä mäntyä paahderinteille kannattaa suojaviljana kylvää kauraa koivun kolopyörällä, jonka kylvö asennetaan tapahtuvaksi samanaikaisesti männyn siementen kylvön kanssa. Kuva 5. Puuntaimien avomaaviljely: taimettumisen tarkkailua kaurapellossa. Kuva 6. Avomaakasvatettujen taimien nostolaite. Erilaisia käyttömahdollisuuksia Kuva 7. Havupuiden sirkkalehtiä kaurapellossa. Uuden kylvökoneen kaikkia käyttösovellutuksia ei ole vielä edes tiedossa. Sillä tulee kuitenkin olemaan ratkaiseva merkitys metsän kasvatuksen rationalisoinnissa. Esimerkiksi sekapuustoisen metsän kylväminen on mahdollista. Aukkohakkuun yleistyminen avasi metsäpeitteen ja teki mahdolliseksi käyttää maataloudesta peräisin olevia riviviljelymenetelmiä. Rivikasvatusidean julkaisin HS:n mielipideosastossa v.94 ja siihen vastasi Helsingin yliopiston metsänhoitotieteen professori Matti Leikola 24.03.94. ”On syytä toivottaa uudelle menetelmälle sitä menestystä minkä se antamillaan tuloksilla ansaitsee”. Viimeisin idea, jonka olen kylvökoneelle oivaltanut, on taimikasvatuksen siirtäminen avomaalle (kuva 5). Viljan viljelyssä ollut pelto muokataan keväällä. Se kylvetään normaalitiheydellä kauralle, joka toimii suojaviljana ja estää ruohottumisen. Kylvökoneen vantaat käännetään pois aurausasennosta ja pelto kylvetään halutulle puulajille. Kun kylvö tehdään ennen sadetta, siemenet tarttuvat maahan ja aloittavat itämisen. Kaksi kylvöyksikköä riittää, jos kylvetään osittain päällekkäin. Kylvöraitojen väliksi saadaan silloin 1.25 m. Suorat kylvöraidat saadaan käyttämällä kahta tähystyskeppiä siten, että kummassakin päässä pitää aina olla tähystyskeppi valmiina. Ohessa on luonnos avomaan taimien nostovälineeksi (kuva 6). Istutus tapahtuisi istutusputkella, eli samoin kuin pottitaimillakin. Paras kylvöaika alkaa huhtikuulla ja päättyy heinäkuulla. Suosittelen konetta yhteismetsille, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäteollisuuden puunhankintaorganisaatioille. Esimerkiksi Venäjän metsien uudistaminen taimia istuttamalla tuntuu jo ajatuksena mahdottomalta. Kysymys on siellä uusiutuvasta luonnonvarasta, jonka vuotuinen taloudellinen tuotto voidaan nostaa sadoiksi miljardeiksi. www.suomisampo.fi 4 Suomi Sampo Oy