Siementuotanto-opas - Varsinais
Oppaan sisältö Siemenviljelyn opas - alkusanat – 3 Miksi viljelen kylvösiementä? – – – – – – 4 4 4 4 4 5 – – – – – – 7 7 7 7 7 8 – 9 – – – – – – – – – – – – – 11 11 11 11 12 13 13 14 16 16 16 17 17 Janne Berg, Artjärvi Martin Lainio, Sipoo Antti Nikula, Mäntsälä JK Nyman Oy, Loimaa Sopimusviljelyn etuja ja rajoitteita Siementuotannon laajuus ja markkinat Eurooppa Suomi Markkinat Siemenen tuonti ja vienti Lajikemarkkinat Kannattavuus Viljelytekniikka Siemenviljelyksen perustaminen Muokkaus- ja kylvötekniikka Siemenviljan lannoitus ja kalkitus Kasvinsuojelu Siemenviljan sadonkorjuu ja kuivatus Siemenerän varastointi ja toimittaminen Nurmikasvien siementuotanto Erikoiskasvien siementuotanto Rypsi ja rapsi Herne Härkäpapu Siementuotannossa pinta-alaltaan vähäisiä kasveja Siemenviljelyn lainsäädäntö ja tarkastukset – Siemenluokkajärjestelmä – Sertifiointiprosessin vaiheet – Luonnonmukaisesti tuotettavan siemenen erityisvaatimukset– Tilan omaa siementä (TOS) koskeva lainsäädäntö – Sopimusviljely – Sopimusten sitovuus ja vastaavuus – 18 18 19 26 27 28 28 Siemenviljelysopimus – 29 Siemenviljelijäin yhdistykset – aatteellista järjestötyötä – 30 Siementuotannon edunvalvonta – 32 Kylvösiemen -lehti – 33 Hakemisto – 34 Siemenviljelyn opas - alkusanat Siemenviljelyllä on Suomessa pitkät perinteet. Viime vuosina siemenviljaa on ser fioitu vuosi ain noin 70 000 tonnia (2012 72 152 tonnia), nurmisiemeniä noin 3000 tonnia, palkoviljoja noin 1000 tonnia ja rypsin ja rapsin siemeniä noin 400 tonnia. Siementuotanto on sopimustuotantoa. Sopimustuotanto on jo pitkään ollut perinteinen siementuotannon muoto niin viljoilla kuin nurmi-, öljy- ja palkoviljoillakin. Sopimustoiminnasta hyötyvät siementä tuo avat viljelijät samoin kuin siemenpakkaamotoiminta ja –kauppa sekä siementä ostavat viljelijät. Siementuotanto on viljelynä tavoi eellista ja vaa vaa ja onnistuminen on monen tekijän summa. Onnistumisen edellytys on hyvä amma taito sekä suotuisat kasvuolosuhteet niin sään kuin pellon kasvukunnonkin osalta. Tässä oppaassa käsitellään siementuotannossa huomioon ote avia asioita lähinnä siemenviljelijän näkökulmasta. Siementuotanto ei ole pelkkää viljelytekniikkaa vaan tuotannossa on huomioitava myös siementuotantoa koskeva lainsäädäntö ja ohjeisto, jotka ovat viljelytoimenpiteiden ja sään ohella avainasemassa siementuotannon onnistumisessa. Keskeisiä, viljelyssä huomioitavia tekijät ovat mm. käyte ävä kantasiemen, esikasviltaan siementuotantoon soveltuvan lohkon valinta ja viljelmällä siementuotannon lisäksi viljelyssä oleva siementuotannossa olevan lajin ja lajikkeen muu tuotanto. Viljelyllises on kiinnite ävä erityistä huomiota rikkakasvien ja kasvitau en tehokkaaseen torjuntaan ja muuhun viljelytekniikkaan hyvän ja tasalaatuisen siemensadon varmistamiseksi. Tässä oppaassa on aluksi muutaman viljelijän ajatuksia siitä miksi he viljelevät kylvösiementä, sen jälkeen paneudutaan itse tuotantoon, mu a myös markkinoihin ja kanna avuuteen. Erikseen käsitellään niin nurmikasvien kuin muidenkin erikoiskasvien siementuotantoa sekä luomusiementuotantoa. Tämän oppaan aineisto on alun perin kooƩu järjesteƩyjä koulutusƟlaisuuksia varten MTK:n siementuotannon kehiƩämishankkeen toimesta vuoden 2012 aikana. Oppaan sisällön kokoamiseen ovat osallistuneet: Jukka Peltola, MTK ja Raimo Nordman Koulutusaineiston pohjalta on teks n oppaaksi toimi anut Raimo Nordman Suuret kiitokset kaikille siementuotannon koulutus- ja opastyössä mukana olleille. Erityiskiitos Elintarviketurvalisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikölle ja MTK:n siementuotannon kehiƩämishankkeen ohjausryhmälle aineiston tarkistamisesta ja saaduista hyvistä korjausehdotuksista ja kommenteista! Oppaan kuvat: Raimo Nordman (ellei kuvan yhteydessä toisin mainita) MTKMTK:n siementuotannon kehi ämishankke 2014 3 Miksi viljelen kylvösiementä? Antti Nikula, Mäntsälä Janne Berg, Artjärvi Tilallani on jo perinne ä kolmen sukupolven ajalta siementuotannosta. Tuotan erityises nurmisiemeniä. Perustelen sitä sillä, e ä heinä on Suomessa pellon luontainen kasvipeite ja nurmisiemen yksi karjatalouden perustarpeista ja sitä kau a sillä on vankka kysyntä vuodesta toiseen. Siementuotanto on sopimustuotantoa, joka varmistaa markkinoinnin ja tuotanto on ennuste avaa. Koko pinta-alan sadon voi myydä ennalta edossa olevalle ostajalle. Lisäetuna nurmisiementuotannosta viljan siementuotantoon verra una tulee pienempien tavaramassojen käsi ely. Siementuotanto on näköalapaikka uusiin lajikkeisiin. Tuo aessaan siementä voi viljelijä tuntea olevansa eturivin viljelijä. Siemenviljelijä tulee olla sopeutumiskykyinen ala muu uviin markkina lanteisiin ja mielellään siemen lalla tulee olla omat koneet ja kalusto hukkakauravaaran minimoimiseksi. Kasvuston tervey ä tulee olla valmis jatkuvas vaalimaan. Sadon käsittely vaa i niin ikään huolellisuu a, jo a ei enää siinä vaiheessa sadon itävyy ä vaaranneta. Siemenviljelijältä edellytetään, e ä hän on aidos kiinnostunut siementuotannon eri vaiheista ja kaikissa tekemisissään huolellinen ja viitseliäs, kuvaili Berg siemenviljelijältä edellyte äviä ominaisuuksia. Martin Lainio, Sipoo Siementuotanto lallani on aloite u jo 1970-luvulla, jolloin se antoi lisätuen viljanviljelylle. Hyviä kokemuksia on nyt myös herneen siementuotannosta, jossa on päästy hyvään kanna avuuteen. Siementuo ajana pysyy viljelyn kärjessä ja pääsee ensimmäisten joukossa kokeilemaan uusia lajikkeita. Siementuotannossa maksetaan siemenlisää, joka antaa taloudellista mo vaa ota tuotannolle. Siementuotanto avaa myös lalla mahdollisuuden omaan pakkaamotoimintaan. Lainion mielestä on siemenviljely eräällä tavalla elämäntapa. Siemenviljelijän on oltava valmis vastaamaan tuotannon ase amiin haasteisiin. Tarkkuu a vaaditaan kaikissa toimissa, erityises esikasvivaa mukset ovat paljon tärkeämpiä ymmärtää kuin tavallisella kasvinviljely lalla. Siemenviljelijällä on oltava valmiu a normaalia vilja laa enemmän suunni eluun ja viljelyn jatkuvaan tarkkailuun, joka saa aa tuntua jopa eräänlaiselta puuhastelulta. Tunnollinen on oltava kaikissa toimissaan ja pitkäjänteinen, kun tulokset voivat vuosi ain merki äväs vaihdella. 4 Olen toisen polven siementuo aja. Isäni aloi siementuotannon 1980-luvulla. Syinä siementuotannon aloi amiseen olivat viljalle makse ava parempi hinta ja siemenlisä. Näen siementuotannon tavallista viljanviljelyä mielenkiintoisempana. Siementuotanto avaa mahdollisuuden päästä kokeilemaan uusia lajikkeita, jotka usein ovat en siä monessa suhteessa parempia, satoisampia, pidemmälle jaloste uja, taudinkestävämpiä ja lujakor sempia. Nikula koros siemenviljelijältä edellyte ävänä ominaisuutena huolellisuu a erityises koneiden ja kaluston puhtaanapidossa, mu a myös on oltava valmiu a tarvi aessa perata kasvustosta vieraita lajeja. Lisähintaa on mahdollisuus saada, jos tuottaa siemenerän, jossa Eviran tutkimuksen mukaan haitallista lajia on nolla kappale a puolenkilon näytteessä. Ylimääräisille toimenpiteille ja amma taidon ylläpitoon pitää tarvi aessa löytyä aikaa. Siemenviljely sopii hyvin täysaikaiselle viljelijälle, jolla on kiinnostuneisuu a siementuotantoon. JK Nyman Oy, Loimaa Kari Nyman kertoi siementuotannosta JK Nyman Oy:ssä Loimaalla: • Tilalla on siementuotantoa harjoite u sikatalouden ohella jo 1960-luvulta alkaen, kun nykyisten omistajien isä aloi eli lanpitoa. Veljekset Jaakko ja Kari aloi vat viljelyn vuonna 1995, jolloin siirry in samalla luomutuotantoon, ja vuonna 2007 lasta ja sen sikataloudesta muodoste in osakeyh ö. • Nurminadan siementuotanto on lähes koko ajan ollut mukana kasvivalikoimassa, nykyisin tuotetaan myös motein siementä, viljan siementuotantoa on ollut ajoittain. Luomurehuviljan saan sikatalouden tarpeisiin ei mahdollista nyt siementuotantoa viljoista, kun vilja tarvitaan rehuksi omassa sikatuotannossa. • Peltoa lalla on viljelyssä 153 ha, josta omaa on lähes 100 ha. Tavoi eena on, e ä peltoalasta noin kolmannes olisi nurmisiementuotannossa. Siementuotannon osuus lan peltoalasta on hiljalleen alentunut, ollen korkeimmillaan noin 80 %. Tuolloin viljakin tuote in vielä siemeneksi. Viimeksi on luovu u rypsin ja härkäpavun siementuotannosta. Miksi siementä? • Luomusäännöt edelly ävät monipuolista viljelykiertoa, joka kasvi lalla on mahdollista nurmisiementuotannon avulla • Käyte ävissä oleva lietelanta soveltuu hyvin nurmiheinien lannoitukseen. • Rikkakasvien torjunta on haaste luomutuotannossa, jota kuitenkin mahdollisimman monipuolinen viljelykierto helpo aa. Miten luomusiementuotanto eroa tavanomaisesta siemenviljelystä? • Rikkaruohojen torjunnassa ero on oleellisin, nurmisiementuotannossa rikat on ehdo omas saatava pois viljelykseltä jo esikasvilta. • Nurmisiementen satovuosien määrän ratkaisee pääasiassa viljelyksen rikkaruoho uminen. • Rypsin tuotannosta lalla on pitänyt luopua, kun kirppaongelma on ollut jo niin paha, e ä satoa ei juurikaan ole viime vuosina enää saatu. Siementuotannon edut? • Viljantuotannossa ainakin olisi se, e ä saisi nopeas uudet lajikkeet käy öönsä. • On mahdollista kasvi lalla pitää noin kolmannes viljelyalasta nurmella nurminadan ja motein siementuotantolohkoista. Puna-apila on melkoinen rikkakasvi nurmiheinien joukossa. Viljelijöiden ajatuksia sopimusviljelyn eduista ja rajoitteista Etuja • Varmuus markkinoista, ei tarvitse mie ä myyn ä, kaupat on sovi u jo etukäteen • jatkuvaa yhteydenpitoa ostajan kanssa, joka yleensä merkitsee myös molemminpuolista etojen jakamista • Sopimuskumppanilta saa etoja ja ohjeita lajikkeiden viljelyyn erilaisten esitemateriaalien, henkilökohtaisen yhteydenpidon ja seminaarien muodossa • Hinnoi elu tehdään joko päivän hintaan, etyn ajan keskiarvon mukaan tai muun etukäteen edossa olevan mekanismin mukaises Luomusiementuotannon erityisvaa muksia? • Lajikkeen valinnan merkitys korostuu, kiinnite ävä erityistä huomiota taudinkestävyyteen ja lakoutumisominaisuuksiin • Viljelykiertoon on kiinnite ävä erityistä huomiota. • Muokkauksen oikea-aikaisuus ja rii ävyys tulee pystyä mahdollisimman hyvin määri elemään. • Nurmiheinien kylvön onnistuminen on kovas kiinni kasvukauden säästä. Kylvöön Nymanilla on käyte y useita eri menetelmiä. Perinteistä laahavannaskoneella kylvöä ja kylvöä joko ensimmäisen tai toisen rikkakasviäestyksen yhteydessä. Rikkaäkeeseen hanki in jo vii sen vuo a si en pneumaa nen piensiementen kylvöyksiköllä. Rajoitteita • Sadon myyn hintaa ei ole mahdollista kilpailu aa, satoa ei sopimuksen rajoi amana voi myydä toiselle ostajalle, lajikkeiden omistusoikeudet myös rajoi avat myyn mahdollisuuksia ainakin siemeneksi • Ostajalla on mahdollisuus määri ää siemenerän vastaano oaika, maksu tapahtuu – ellei toisin sovita – tämän toimitusaikataulun mukaises • Sopimusviljelyllä siemenpakkaamot ja –kauppa varmistavat markkinatasapainoa ja saa avat tarvi aessa rajoi aa tuotantoa Siementuotannon rajoi eita? • Luomusiementuotannossa on mahdollisuus saada lupa peitatun kantasiemenen käy öön, mu a siitä huolima a se ei ole aina perusteltua. Jos peitatulla siemenellä kylve y vilja ei jostain syystä menekään siemeneksi, niin satoa ei voi käy ää tai myydä luomuna. • Luomutuotanto vaa i paljon erikoiskalustoa, jollaista ei peruskasvinviljely lalla tarvita. • Ongelmat ovat usein lakohtaisia ja niin ne on pystyttävä ratkaisemaan lakohtaises . Kanna aako luomu lan erikoistua siementuotantoon? • Erityises luomviljelyyn siirtymässä olevalla siementuotantoon kelvollisella lalla on mahdollisuus jo siirtymävaiheen aikana päästä tuo amaan luomutuotantokelpoista siementä. • Nurmisiementuotanto vähentää työn tarve a, joka luomutuotannossa on merki ävän suuri. • Nurmisiemenistä on mahdollista luomuna päästä jopa samaan satotasoon tavanomaisen viljelyn kanssa. Tulevaisuuden haasteita ja kehi ämiskohteita? • Rikkaruohojen torjuntaan on koko ajan kehite ävä, se antaa haasteita. • Käytäntö on ope anut, e ä pahat rikkakasvit on syytä kitkeä pois kasvustosta, tällaisia kitke äviä ovat esimerkiksi hierakat moteissa. Puna-apilan siementuotantoa on Nymanilla kokeiltu. Se on onnistunut hyvin vaihtelevas , mu a tärkeää on pitää puna-apilan siementuotantolohkot erillään Siementuotantoon kanna aa erikoistua, mi akaavaetua saavutetaan, jos koko la voidaan o aa siementuotantoon. Siementuotannon edelly ämä huolellinen viljelykäytäntö, sadon tarkkailu, hygienia ja vastaavat muut toimenpiteet tulee joka tapauksessa tehdä koko lalla. Siementuo ajalle ne ovat toiminnan edellytykset ja perusta. Jos vastaavas näitä ylimääräistä huolellisuu a vaa vat työt tehtäisiin tavanomaisessa kasvintuotannossa, niiden teolle ei markkinoilta saa vas ne a hinnan muodossa. Siemenviljelyllä on tulevaisuu a Suomessa niin kauan kuin maataloustuotantokin meillä voi jatkua, pohjoinen sijain mme edelly ää aina omaa siementuotantoa, näin myös tulevaisuudessa. Nurmisiementuotannolla olisi meillä mahdollisuu a aidos myös vien in. Haasteita ja kehittämiskohteita Lainsäädännölliset vaa mukset meille tulevat yleiseurooppalaisista säädöksistä. Meillä pohjana ovat EU-normit, mu a hukkakauran osalta meillä on ukempi kansallinen laki. Kansalliset tuotantomääräykset tulee ase aa samalle tasolle esimerkiksi hukkakauran osalta, koska tällä hetkellä saavatkin naapurimaat kilpailuetua Suomeen nähden kevy5 emmästä vaa mustasosta. Byrokra an ja paperityön määrää tulisi saada vähenemään kaikenkin viljelyn osalta, mu a erityises siementuotannosta. Kylvösiemenen koko ketjulta tulee edelly ää toimivuu a, siemen on kuitenkin massatuote, josta ei myöskään siemenpakkaajan ja –kaupan tulisi edelly ää saavansa korkeaa kate a. Mikäli ser fioidun siemenen käy öaste a halutaan nostaa ja myydä siementä suuremmissa erissä, tulee hinnan olla siemenen käy äjälle houku eleva. Ser fioidun siemenen käy öaste a on hinnan lisäksi mahdollistanostaa myös valistustyöllä. Kasvintuotannossa on satotason nousu paljol riippuvainen ser fioidun kylvösiemenen käy öasteesta. 6 Siemenviljelyn kanna avuudesta tulee kuitenkin aina pitää huolta, yksi merki ävä tekijä tähän on makse avan siemenlisän suuruus, jota tulisi tarvittaessa koro aa. Siementuotannon laajuus ja markkinat Eurooppa Vaikka siementuotanto maailmalla on nopeas kansainvälistynyt, tuotanto on edelleen pääosin paikallista tuotantoa, joka korostuu muun muassa Suomen kaltaisilla äärialueilla. Euroopan siementuotannossa on kuitenkin jo pitkään jatkunut alamäki, eikä ser fioidun siemenen käy ö ole näy änyt kasvunmerkkejä. Viljojen osuus siementuotannosta on lähes kaksi kolmasosaa. Nurmien siementuotantoala vastaa taas vajaata viidesosaa. Kokonaisalasta yli 70 prosen a on nykyisin syyslajeja. Syysvilja-ala onkin ollut viime vuodet kasvussa ja yhä myöhäisemmät syyslajikkeet ovat yleistyneet. Suomi Vilja-alan yhteistyöryhmän (VYR) viljastrategian yhteydessä (2011) julkaistun peltokasvien viljelyennusteen mukaan viljojen pinta-ala on meillä vuonna 2020 samalla tasolla kuin vuonna 2012. Öljykasvialan ennustetaan reilus kasvavan, mu a kesantoalan supistuvan. Siementuotantoaloissa Suomessa on 2000-luvulla ollut aleneva trendi. Erityisen alhaalla tuotantoalat olivat vuonna 2010, josta on viime vuosina tultu hiukan ylöspäin. Nurmisiementuotannossa alat ovat pysyneet melko vakaas samalla tasolla, mu a öljykasvien siementuotantoalat ovat viime vuosina merki äväs alentuneet kevätrypsin alentuneen viljelykiinnostuksen myötä. Satovuoden vaihteessa myymä ä jääneiden viljan siemenvarastojen määrät ovat merki äväs viime vuosien aika pienentyneet, joka sama kehitys on ollut nähtävissä koko Euroopassa. Nurmi- ja öljykasvien siementen varastomäärät sen sijaan ovat pysytelleen kohtuullisella tasolla. Kahden vaikeamman kasvukauden jälkeen on ser fioidun siemenen kysyntä ollut kasvussa, joka on lisännyt tarve a siementuotantoalojen kasva amiseen siementuotanto loilla sekä hankkimalla uusia viljelijöitä tuotannon pariin. Siemenviljelijöiden lukumäärä on selväs alentunut 2000-luvulla, mu a lakohtainen tuotantoala on vastaavas noussut, mu a kuitenkin hitaammin kuin kaikilla kasvinviljely loilla keskimäärin. Siemenviljelyssä on nyt mukana noin tuhat viljelijää ja siementuotannon kokonaisala on vuosi ain ollut 30-35 000 ha. Luomusiemenen tuotantoala on ollut viime vuosina reilu 2000 ha ja siementä on tuote u vajaan sadan viljelijän voimin. Markkinat EU:n alueen suurimmat siemenmarkkinat ovat Ranskassa, Saksassa ja Italiassa. Ranskan osuus koko EU:n siemenmarkkinasta on noin neljännes (2150 tuha a tonnia), Saksan reilu 17 % (1500) ja Italian noin 10 % (900). Ser fioidun siemenen käy öaste on Euroopan maista korkein Tanskassa, 85 %, Ruotsissa ja Norjassa 75 %, Ranskassa 70 %, Saksassa 50 % ja meillä Suomessa vain noin 30 %. Meitä alhaisempi ser fioidun siemenen käy öaste on muun muassa Slovakiassa, Puolassa ja Lie uassa. EU:n alueen keskimääräinen ser fioidun siemenen käy öaste on noin 50 %. Ser fioitua siementä käytetään Suomessa kylvöihin määrällises vuosi ain noin 70 000 tonnia. Ser fioidun siemenen käy öaste on korkein niin sanotussa ”karja-Suomessa” ja alhaisin ”vilja-Suomen” alueella. Lapissa ser fioidun siemen osuus kylvöistä on yli 80 %, Kainuussa ja Pohjois-Savossa yli 60 %, Etelä-Savossa yli 50 % ja Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa noin 50 %. Pohjanmaan eri alueilla osuus vaihtelee kolmanneksesta yli 40 prosen in. Niukinta ser fioidun siemenen käy ö on Uudellamaalla, vain noin 14 %, Ahvenanmaalla 21 %, Hämeessä 22 %, Kaakkois-Suomessa ja Varsinais-Suomessa 24 %, Satakunnassa 26 % ja Pirkanmaalla 27 % siementarpeesta. Viljalajei ain tarkastellen on ser fioidun siemenen käy öaste ollut korkein (v. 2012) rehuohralla 38 %, kauralla 30 %, kevätvehnällä 20 % ja mallasohralla vain 18 %. Syysvehnällä osuus oli 25 % ja syysrukiilla 46 %. Siemenen tuonti ja vienti Siementuon Suomeen on ollut pääosaltaan nurmija nurmikkoheinien siementä. Viljakasvien siemeniä on tuotu vuosi ain vaihtelevia määriä. Rukiin viljelyssä siirtyminen hybridilajikkeisiin on merki äväs 7 lisännyt rukiin osalta siemenen tuon a, samoin öljykasveilla siirtyminen kevätrypsistä kevätrapsiin ja syysmuotoisiin öljykasveihin. Naapurimaissa, Ruotsissa ja Norjassa olleet heikot korjuuolot vuosina 2009-2011 lisäsivät suomalaisen ser fioidun siemenenviljan vien ä merki äväs . Kevään 2010 ja 2012 kylvöille Suomesta vie in viljansiementä kumpanakin vuonna yli 2 500 tonnia, kevään 2011 kylvöille vien oli hiukan yli 1000 tonnia. Viljansiementen lisäksi on viety ajoi ain hyvin pieniä määriä motein, rypsin ja englanninraiheinän siemeniä. Suurimmat vienkohteet vuosina 2000-2001 olivat Norja, Ruotsi ja Saksa. Lajikemarkkinat Suomen lajikemarkkinoilla on siemenmarkkinoidemme kokoon nähden kova kilpailu. Kiinnostusta Suomen markkinoihin lisää toimiva TOS-järjestelmä ( lan oma siemen), joka mahdollistaa korvauksen kasvinjalostajalle viljelijän omasta sadostaan siemeneksi käy ämästä viljasta. Ko maista lajikejalostusta Suomessa tekee ainoastaan Boreal Kasvinjalostus Oy, mu a lajikkeiden tuon a harjoi avia yrityksiä on useita. Suomi on markkina-alueena pieni ja pohjoisen sijainnsa takia erityinen alue, jonka kasvuolovaamuksiin kasvinjalostus muualla ei kiinnitä erityistä huomiota. Viljelyssä olevista kevätviljalajikkeista valtaosa on ko maista alkuperää, esimerkiksi vuoden 2011 siemeneksi ser fioidusta kevätviljasadosta ko maisten lajikkeiden osuus oli 62 %, ruotsalaisten 7 %, norjalaisten 14 % ja muualla jaloste ujen 17 %. Mitä pohjoisemmaksi mennään sitä suurempi osuus viljelyssä olevista lajikkeista on jalostuksellises ko maista alkuperää. Boreal Kasvinjalostus Oy:n lajikekoeruutujen kylvöä Mustialassa 8 Kannattavuus Tuotannon kanna avuus on kiinni saavutetusta satotasosta, sadosta saadusta hinnasta sekä viljelyn vaa mista kustannuksista. Siementuotanto on sopimusviljelyä ja sille oleellista on, e ä tuo eesta saatava hinta, mu a samoin tuotantokustannukset, ovat suuremmat kuin vastaavien kasvien viljelyssä muuta käy öä varten. Tuotantokustannukset tulee määri ää lakohtaises , jolla perusteella on ratkaistavissa saadaanko siementuotannolla lan kanna avuu a nostetuksi. Tilakohtaiset kustannustekijät viljelijän ammattaidon ohella ratkaisevat kanna avuuden. Tuotantokustannus, joka saadaan jakamalla tuotantokustannukset sadon määrällä, kertoo viljelijälle hinnan, jolla markkinoilla kanna aa toimia. Se selvittää myös tuotantoa rasi avat suurimmat tulokseen vaiku avat kustannustekijät. Kanna avuuslaskelmat tulee tehdä arvonlisävero omilla hinnoilla. Tuo oihin sisällytetään kaikki kasvinviljelyn tuotot, myyn tulojen lisäksi myös tuet, ja kustannuksiin kaikki viljelyn aiheu amat muuttuvat kustannukset sekä tuotantovälineiden aiheu amat kiinteät kustannukset. Muu uvat kustannukset ovat mm. siemeniin, lannoi eisiin ja kasvinsuojeluun käytetyt ostopanokset sekä muu uvat kone- ja työkustannukset. Vähimmäisvaamus on, e ä myyn hinnan tulisi ka aa ainakin muu uvat kustannukset. Kiinteitä kustannuksia muodostuu koneiden, lai eiden ja rakennusten vuotuisista kustannuksista, kuten poisto, korko, kunnossapito ja vakuutusmenot. Siemenviljelyn taloudellista tulosta on seura u ProAgrian Lohko etopankkiin kertyneiden todellisten tulos etojen perusteella. Siemenviljelystä taloudellinen tulos on ollut parempi kuin tavanomaisessa rehu- ja leipäviljan tuotannossa. Parempaa tulosta on seli änyt siemenviljelijöiden keskimäärin saamalla paremmalla satotasolla ja korkeammalla tuo ajahinnalla. Siemen moteilla tulos on siemenviljaan verra una samaa tasoa tai hieman heikompi. Timotein tuloksessa vuosivaihtelu on ollut vähäisempää kuin siemenviljoilla. Siemenviljoillakin vuosittainen kanna avuuden vaihtelu peilaa hyvin viljamarkkinoiden hintojen muutosten kanssa. Siemenviljelyssä nousevat muu uvat kustannukset tavanomaista viljelyä korkeammiksi. Siemennurmilla muu uvat kustannukset kasvustojen monivuo suudesta johtuen jäävät siementuotantoa pienemmiksi. Siemenviljoilla tuotannon kanna avuus heikkeni vuosi ain merki äväs vuodesta 2007 aina vuoteen 2010 saakka, jolloin ne ovoi o jäi erityisen alhaiseksi ohralla ja vehnällä. Kauralla siementuotannon ne ovoi o jäi alhaiseksi, lähelle nollaa jo vuonna 9 2009. Siemenviljelyssä kanna avuus on yleensä parempi kuin rehu- ja leipäviljan tuotannossa ja viljelyn vaa malle lisätyölle saadaan palkkavaa muksen verran lisätuloa. Keskimääräisellä satotasolla nurmikasvien siemenviljelyn kanna avuus on osapuilleen siemenviljojen kanna avuustasoa. Erikoistuminen on varteenote ava keino parantaa maatalouden kanna avuu a. 10 Siemenviljasta ja nurmesta saatava parempi hinta yhdiste ynä keskimäärin suurempiin keskisatoihin parantaa lan taloudellista tulosta. Siementuotannon aloi aminen ei varsinaises maksa mitään, mu a siihen lii yvät toimenpiteet, vaa vat yleensä jonkin verran rahallista panostusta. Huolellinen viljelijä voi kuitenkin saada lisätuloa siemenviljelyllä ja saada viljelyn vaa malle lisätyölle palkkavaa muksen verran lisätuloa. Viljelytekniikka Siemenviljelyksen perustaminen Oikean kasvupaikan valinta on siemenviljelystä peruste aessa tärkeä tavoiteltaessa runsasta, tervettä ja itävää siemensatoa. Kasvupaikan valinnassa on huomioitava myös säädösten siementuotannolle ase amat vaa mukset mm. esikasvista. Nurmisiemenillä viljelyksen perustamisvaa mukset vielä korostuvat. Lohkon sijoi uminen määrätylle viljelyvyöhykkeelle on kasvilaji ja –lajikevalintaa tehtäessä ote ava huomioon. Peltolohkojen tulisi mahdollisuuksien mukaan olla selkeät, yhtenäiset ja säännölliset, joilla seikoilla varmennetaan yhtenäisen ja mahdollisimman tasalaatuisen siemensadon saan a. Ojituksen merkitys on suuri. Toimiva pellon vesihuolto on perusasioita kasvintuotannossa. On tärkeää saada ohjatuksi kevään sulamisvedet ja kasvukauden runsaiden sateiden liikavedet tehokkaas pois pellolta. Maan rakenteen tulisi olla kunnossa, ilmahuokosia ja muruja tulee olla oikeassa suhteessa. Hyvä kasvualusta on ve ä läpäisevä, sopivas ilmava ja huokoinen, jo a juuristo pääsee kasvamaan mahdollisimman syvälle. Siementuotantolohkojen tulee olla maan viljavuudeltaan hyviä ja happamuu a ei saa esiintyä, eli pH mielellään ainakin yli 6, jo a tasainen tuleentuminen olisi mahdollista. Kestorikkakasvit tulee torjua ennakkoon, erityisen tärkeää se on nurmiheinien siementuotantoon ote avilla lohkoilla. Hukkakauraa ei siementuotantoon ote avilla lohkoilla saa esiintyä. Hukkakauran osalta oppaassa on myöhemmin siihen lii yvää erityis etoa. Juolavehnä on yleinen ja paha rikkakasvi, jonka kurissa pitämiseen on jatkuvas paneudu ava. ja hoito vaa vat huolellisuu a myös maan muokkaukselta, maata ei saa muokata sen luontaista rakenne a rikkoen. Hieta- ja multamaat ovat tyypillisiä helpos muokkautuvia maita, joilla myös itäminen ja orastuminen useimmiten onnistuu. Hiesumaiden ongelmana on niiden herkkä lie yvyys ja kuore uvuus sateiden jälkeen. Hiesumaiden viljeltävyy ä parantaa viljelykierrossa mukana olevat nurmet, joilla multavuus ja maan rakenne saadaan pysymään paremmin kunnossa. Savimaiden ongelmana on usein pintamaan liika kuivuminen. Savimaille voidaan kevätkylvöille mennä kuitenkin vasta, kun ne ovat hyvässä muokkaus- ja kylvökunnossa. Siemenen tulee saada maan kanssa hyvä kontak . Siemenen ympärillä olevien maamurujen tulisi olla kooltaan noin viidennes siemenen halkaisijasta. Kylvö tulee tehdä aina rii ävän kosteaan maahan. Keväällä maa on yleensä märkää ja sietää tällöin huonos muokkaustoimenpiteitä. Etenkin savimailla märkyys muoka aessa aiheu aa liiallista ivistymistä. Talveh vat eli syksyllä kylve ävät kasvit saavat yleensä sade a kylvöjen jälkeen rii äväs , jolloin niiden kylvömuokkaukselta ei vaadita niin suurta huolellisuu a ja oikeaa ajoitusta maan vesitalouden suhteen kuin kevätmuokkauksessa. Siemenviljan lannoitus ja kalkitus Lohkon laji- ja lajikevalinnan tulee perustua sen kasvukunnon ja viljavuuden tuntemiseen. Perustana siemenviljelyssä on viljavuustutkimus, jossa ympäristötuen näy eeno otaajuusvaa mus ei aina ole rii ävä. Sopiva näy eeno oväli on noin kolme vuo a ja näyte heys tulee sovi aa lohkokohtaises erilaisten maalaji- ja viljavuusalueiden perusteella rii äväksi. Muokkaus- ja kylvötekniikka Kylvöalustaksi siementuotannolle tulee valita mahdollisimman tasalaatuinen pelto. Kylvöalustan tasainen muokkaus takaa kasvuston yhtäaikaisen kehi ymisen. Syyskyntö on osoi autunut siemenviljelyssä parhaaksi perusmuokkausmenetelmäksi rikkakasveja ja kasvitauteja vastaan. Kyntö muokkausmenetelmistä tehokkaimmin vähentää myös jään viljaongelmaa, joka kevytmuokkauksessa tai suorakylvössä voi tulla merki äväksi esteeksi siemenkelpoisen sadon saannissa. Kylvömuokkauksella valmistellaan maa otolliseksi siementen nopealle ja tasaiselle itämiselle ja taimettumiselle. Siemenviljelyksen perustaminen 11 Pellon happamuudella on suuri merkitys viljelyn onnistumiseen. Eri kasvilajit ja –lajikkeet sietävät happamuu a eri tavoin. Siemenviljelijän on huolehdi ava jatkuvas maiden rii ävästä kalkituksesta. Kevätviljoilla lannoituksen tason määri ävät useimmiten ympäristötukiehdot ja nitraa direk ivi. Tarkenne u lannoitus on lannoitussuunni elun lähtökohta. Siemenviljelyssä lannoitelajin valintaa voi rajoi aa fosforipitoisuus. Lannoitussuunnitelmaa tehtäessä olisi hyvä olla edossa myös kasvinsuojelusuunnitelma. Typen lannoitustarpeen määri äminen on yksi tärkeimpiä yksi äisistä sadon laatuun ja määrään vaiku avista tekijöistä. Alhainen typpitaso alentaa suoraan satotasoa ja heikentää muiden ravinteiden hyödynne ävyy ä. Fosfori vaiku aa viljoilla jyvien määrään ja kokoon. Fosforin rii ävä saan tulee turvata erityises kasvukauden alussa. Kaliumin puute voi heikentää merki äväs satotasoa. Kalium osallistuu kasvin vesitalouden säätelyyn ja yhtey ämistuo eiden kuljetukseen. Kalium on tärkein kasvin kylmänkestävyyteen vaiku ava ravinne. Lohkon hivenravinteiden lisäystarve on nähtävissä lannoituksesta voidaan osa sijoi aa star fosforina aivan siemenen viereen. Täsmäviljelyn yleistyminen parantaa myös siemenviljelyssä lohkokohtaises tasalaatuisen siemensadon saan a. Syysviljoilla lannoitus on kanna avinta tehdä ympäristötuen ehtojen mukaises . Tarkennetussa lannoituksessa typpeä annetaan kylvön yhteydessä enintään 30 kg/ha. Syysviljojen kevätlannoitus tehdään he , kun pellon pinta kestää lannoi een levityksen paripyörin varustetulla traktorilla. Kasvinsuojelu Kasvitaudit Viljoilla kasvitaudit heikentävät sadon laatua siemenkokoa pienentämällä. Kasvitau uhan minimoimiseksi on tärkeää nouda aa hyvää viljelykiertoa. Kylvösiemenenä turvallisinta on käy ää peita ua siementä. Heinien siemenviljelyksillä ovat ongelmana usein talvituhosienet ja leh laikkutaudit. Nurmiheinillä on ohran kanssa yhteisiä laikkutauteja, esimerkiksi verkko- ja rengaslaikku. Viljelykiertoa suunniteltaessa tämä tulee o aa huomioon. Nurmiheinien siemen voidaan tarvi aessa peitata. Talvituhosienet tulee torjua torjuntaan soveltuvilla valmisteilla kasvustoruiskutuksin ennen pysyvän talven tuloa. Rikkakasvit viljavuustutkimuksesta. Kevätkylvön yhteydessä voidaan antaa hiven- ja kasvustolannoi eista peruspake . Varsinaiset hivenravinnekohtaiset puutokset on syytä korjata muutaman vuoden välein erillisellä hivenlannoituksella. Hivenravinteista yleensä boori on tärkein, mu a monilla muillakin on merkitystä. Lannoitusmenetelmänä keväällä yhdessä erässä anne u rii ävä typpilannoitus antaa yleensä parhaan sadon. Ongelmana on kuitenkin, e ä typpilannoitustaso joudutaan pää ämään ennen kuin kasvukauden olosuhteista on mitään etoa. Siemenviljelyksilläkin voidaan osa typpilannoituksesta – 20-40 kg/ha – jä ää myöhemmin kasvukaudella anne avaksi. Lannoitussuunnitelman mukaisesta fosfori12 Siementuotantoon ote avaksi suunnitellun pellon rikkakasvitorjunta aloitetaan ja siementuotantoa edeltävinä vuosina, erityisen tärkeää tämä on nurmisiementuotannossa. Hukkakaura on siemenviljelmän viljelystarkastuksessa aina erityisen tarkkailun kohteena ja kiistaton viljelyksen hylkäämisperuste. Rikkakasvipaineen vähentämiseksi on kyntö kuorintateriä käy äen siemenviljelylohkojen perustoimenpiteitä. Kynnöllä alennetaan rikkakasvipaine a ja edeltävän viljelykasvin aiheu amaa jään viljaongelmaa hautaamalla maan pinnalle varisseet siemenet, jolloin niistä tuleva hai a siementuotantovuotena on mahdollisimman vähäinen. Puimurien, kuivurien ja muiden tuotantovälineiden ja sadonkäsi elylai eiden yhteiskäy öä suositellaan erityises hukkakauran leviämisvaaran vähentämiseksi vain siementuotantoa harjoi avien viljelmien kanssa. On huomioitava, e ä siemenviljelystä ei voida viljelystarkastuksessa hyväksyä, jos lohkolta on torju u siementuotantovuonna hukkakauraa. Erityises nurmisiemenillä aiheu avat juolavehnä ja muut heinämäiset rikkakasvit satotappioita ja heikentävät siemensadon laatua. Heinien siemenviljelysten perustaminen suojaviljaan on yleensä hyvä vaihtoehto, suojaviljan hyvä kilpailukyky rikka- kasveja vastaan tehostaa kasvustolle tehtyä kemiallista torjuntaa. Siemenviljan sadonkorjuu ja kuivatus Kasvukauden aikana saavute ua siemenen elinvoimaa ja itämiskykyä ei tule pilata sadonkorjuun ja kuivatuksen yhteydessä. Siemenvilja tuleekin puida kosteuden ollessa alle 25 %. Puitaessa on tarkoitus irro aa jyvät tähkästä hellävaraises . Irtoamisherkkyyteen vaiku avat laji- ja lajikeominaisuuksien ohella myös kasvukauden sää- ja kasvuolosuhteet. Viljat sietävät mekaanista käsi elyä parhaiten etyllä kosteusalueella, esimerkiksi yli 25 % kostea jyvä on al s muodonmuutoksille ja alkiovaurioille, jolloin itävyys erässä heikkenee. Liian kuivana puitaessa jyvä on hauras ja rakenteeltaan helpos murtuva. Puimurin säätöjä tehtäessä on ote ava huomioon puinnin olosuhteet ja viljan tuleentumisaste. Kostea kasvusto on puitava tavallista varovaisemmin. Liian hellävarainen puin heikentää ir puin a ja aiheu aa näin puin tappioita. Puimurin puin kelan kehänopeuden kasva aminen tehostaa ir puin a, mu a alentaa samalla itävyy ä sitä enemmän mitä kosteampaa puitava kasvusto on. Varstasillan puin välin pienentämisen vaikutus on saman suuntainen, mu a ei niin voimakas. Puin tulos selvitetään parhaiten seuraamalla puimurin kohlimilla olevaa sekä säiliöön tulevaa tavaraa. Itävyyden kannalta puinnin krii sin kohta on viljan kulku varstasillan ja puin kelan välisen puin välin lävitse. Puinnista siemensato tulee saada mahdollisimman nopeas kuiva avaksi. Kostean viljan lämpeneminen esimerkiksi viljakärryillä tai kuivurin kaatosuppilossa voi olla merki ävä riski itävyyden alentumiselle. Siemenviljalle suositeltava kuivatuslämpö la on 90 aste a vähenne ynä puin kosteudella. Näin esimerkiksi 20 prosen a kostean viljan kuivatuslämpö la ei saisi yli ää 70 aste a. Kuivatuksen edistyessä voi kuivatuslämpö la vastaavas kohota. Kuumaa kuivatusilmaa käyte äessä on tärkeää, e ä vilja kiertää kuivurissa rii ävän nopeas . rastoin in. Varastosiiloista on eri äin tärkeää pitää tarkkaa kirjanpitoa mitä mihinkin siiloon on varastoituna. Ennen siemenerän varastosiiloon lai oa tulee siilo huolellises puhdistaa edellisen erän varastoinnin jäljiltä. Varastoinnin yhteydessä tulee huoleh a, e ä siemenerään ei pääse sekaantumaan vieraiden lajien tai lajikkeiden siemeniä. Varastosiilojen tulee olla kannella peite yjä. Kun siemenerää toimitetaan erän vastaano ajalle, tulee huoleh a myös kuljetusvälineiden puhtaudesta. Käytössä oleva viljapassi edelly ää kuljetusyri äjältä etoja ajoneuvolla kuljetetuista edellisistä viljaeristä sekä etoa lavan puhdistamisesta. Siemenviljelijän tulee varmistaa, e ä ajoneuvo on kunnolla puhdiste u ennen siemenerän lastauksen aloi amista. Siemenerän varastointi ja toimittaminen Siemenerän toimitusajankohdan määri elee useimmiten sopimuskumppani. Siemenviljelijän on varaudu ava siemeneriensä vaLoimaalla Avenan siilot loistavat ajoittain jopa sateenkaaren väreissä 13 Nurmikasvien siementuotanto Nurmikasvit sopivat hyvin lyhyeen kasvukauteemme. Talveh minen tuo riskejä nurmikasvien siemenviljelyyn, mu a talveh vat kasvustot myös hyödyntävät hyvin kevätkosteuden ja kasvukautemme pitkän päivän. Hierakka on erittäin paha rikkakasvi nurmisiemenviljelyksillä 14 Nurmisiemenille ei ole vaihtoehtoista käy öä esimerkiksi rehuna, joten sadon kauppakelpoisuuden varmistaminen on tehtävä huolella. Nurmisiementuotannossa on viljelijän halli ava myös muiden kasvien viljely, sillä suojakasvi vaiku aa paljon erityises ensimmäisen siemenvuoden nurmisiemensatoon. Erityises eräiden niin sanotus epävarmojen nurmisiemenkasvien viljelyssä osa peruste avasta alasta on usein järkevää kohdentaa viherkesannoksi. Nurmisiementuotannossa edellytetään eristysetäisyy ä lähimmästä saman kasvilajin toisesta viljelyksestä. Eritysetäisyys tulee olla vähintään 50 metriä, jos siemenviljelys on pinta-alaltaan yli 2 hehtaarin laajuinen. Esikasvivaa mukset tulee tarkistaa, nurmiheinillä se on pääsääntöises 2 vuo a ja nurmipalkokasveilla 3 vuo a. Monivuo sina nurmikasvit selviävät vuodesta toiseen ja pystyvät leviämään kasvullises . Nurmisiemenillä vuosi aiset vaihtelut siementuotannossa voivat vuosien välillä olla suuret. Yksi merki ävä tekijä siementuotannon vuosi aiseen vaihteluun on eri kasvilajien erilaisissa kukinnan viri ymisvaa muksissa. Useilla lauhkean vyöhykkeen heinillä on niin sano u kaksivaiheinen kukinnan viri yminen, jolloin sekä syksyn samoin kuin keväänkin kasvuolot ratkaisevat kukinnan eli korsien ja röyhyjen muodostumisen. Ellei viri yminen kukintaan ole syksyllä rii ävää, ei kevään kasvuolot väl ämä ä yksistään riitä tuo amaan rii äväs korsia ja röyhyjä esimerkiksi punanadalla, koiranheinällä ja nii ynurmikalla. Timoteilla ja englanninraiheinällä sen sijaan syksy yleensä täy ää helpos tarvi avan kukintaan viri ymisvaa muksen yhdessä kevään pitkän päivän kanssa. Nurmikasveilla siemensato korjataan yleensä kylvövuoden jälkeisinä siemensatovuosina, siemensatoa otetaan yleensä 1-3 vuotena. Siementuotannon säännöstön mukaan voidaan siemensatoa o aa enimmillään kolmena vuotena peräkkäin kaikilla muilla lajeilla ruokohelpeä, nurminataa, ruokonataa ja moteita lukuun o ama a. Timoteista ja nurminadasta voidaan o aa satoa neljä peräkkäistä vuo a ja ruokonadasta ja ruokohelpestä viitenä peräkkäisenä vuotena. Satovuosien laskenta alkaa siitä vuodesta, jolloin on korja avissa 1. siemensato. Välivuosi ei jatka tai siirrä satovuosien määrää. Nurmikasveilla on monivuo suus ote ava huomioon ja sijoite ava kasvustot lohkoille, joilla esimerkiksi jään muodostuminen talviaikaan ei ole tavanomaista. Apiloiden siemenviljelyksien sijoittelussa on huomioitava myös pöly äjät, jotka tulee saada mukaan yhteistyöhön. Pöly ymistä voidaan edesau aa muun muassa järjestämällä mehiläisyhdyskun a lähelle kasvustoja. Apiloista ei siemensatoa ole mahdollista saada ilman hyönteispölytystä. Talveh vat nurmikasvit vähentävät kiireitä kevä öissä ja tasaavat työhuippuja myös myöhemmin kasvukaudella, esimerkiksi nurminata puidaan normaalis jo selväs ennen viljojen puin kauden alkua, mu a motein, ruokonadan ja englanninraiheinän puin menee usein jo päällekkäin viljojen puinen kanssa. Tuleentumisvaiheessa olevan nurmikasvuston puin on kuitenkin yleensä tärkeämpi tehdä esimerkiksi ennen rankkasateita kuin viljan puin suuren varisemistappioriskin vuoksi. Nurmisiemenillä leikkuupuin on perinteinen sadonkorjuutapa, johon lähes jokainen puimuri soveltuu. Teknises puin vaa i tarkkuu a ja puimurin kuntoon ja säätöihin on kiinnite ävä erityistä huomiota, esimerkiksi puimurin leikkuuterän tulee olla hyvässä kunnossa. Epätasaisen tuleentumisen takia puidaan nurmisiemenkasvusto usein kahdes , jolloin on mahdollista saada talteen myöhemminkin valmistuvat siemenet. Kasvustojen kaksivaiheista korjuuta on tutki u ja siitä käytännön kokemukset ovat yleensä olleet hyviä. Kaksivaiheisessa korjuussa kasvusto niitetään luo’olle yleensä joitakin päiviä aikaisemmin kuin mitä puin yleensä tehtäisiin ja puin tehdään luo’olta, kun kasvusto on kuivahtanut puin kuntoon. Luo’olle niitolla saadaan tasatuksi kasvuston tuleentumista ja usein luo’olta puiduissa erissä on itävyys parempi kuin suoraan leikkuupuiduissa erissä. Luo’olle nii o vaa i kuitenkin siihen tarkoitukseen soveltuvan nii okoneen. Nurmisiementen kuivatus voidaan tehdä kylmäilma- kuivurissa, mu a kuivatus on mahdollista myös lämminilmakuivurissa, jossa kuivatukseen tulee käy ää matalia lämpö loja itävyyden heikkenemisen estämiseksi. Nurmisiemenillä on erityises varo ava, e ä sato ei pääse lämpenemään puinnin jälkeen ennen kuivatuksen aloi amista. Lämpeneminen voi tapahtua nopeas esimerkiksi nurminadalla, kun puitaessa lämpö la heinäkuulla voi jo alkujaan olla hyvin korkea. Kostean nurmisiemenerän kuivatuksen alkuun saa aminen voi olla vaikeaa, kun sato ei liiku kuivurissa niin kuin sen pitäisi. Luo’olta puiduissa erissä ei yleensä ole tällaista ongelmaa. Nurmikasvien kuivatukseen soveltuvat erityisen hyvin kylmäilmakuivurit. 15 Erikoiskasvien siementuotanto miallisia valmisteita. Oikea ruiskutusaika on täyden kukinnan aikaan. Öljykasveilla siementuotannossa on puin ja sadon kuivatus tehtävä tavallista hellävaraisemmin. Rypsi ja rapsi Rypsin ja rapsin siementuotantovaa mukset poikkeavat viljoihin verra una eniten eristysetäisyysvaamuksen ja esikasvivaa muksen osalta, jotka tulee lohkokohtaises selvi ää siementuotanto-ohjeista ennen kylvöä. Viljelyteknises huolellinen syyskyntö on öljykas- Herne Herne on vaatelias siementuotantokasvi, josta on toisinaan vaikea saada 80 prosen n itävyysvaa muksen täy ävää siementä. Siemenviljelyyn ote avaksi suunniteltujen lohkojen tulee täy ää vähintään herneen viljelyn edelly ämät yleiset vaa- Kirppa rapsin lehdellä veillakin perusvaa mus hyvälle kasvuun lähdölle. Siementuotanto ei kylvösiemenmäärän ja lannoituksen osalta poikkea rypsin tai rapsin viljelystä öljyntuotantoa varten. Kirppojen tuhojen estämiseksi on kylvöön käyte y kantasiemen ollut öljykasveilla luomutuotantoa lukuun o ama a peita ua. Neoniko noideja sisältävien pei ausaineiden kielto vuonna 2014 ei mahdollista öljykasvien siementen peittausta. Tutkimus neoniko noidien haitoista jatkuu ja neoniko noideja sisältämä ömiä pei ausvalmisteita kehitellään. Pei aama oman siemenen käy ö edelly ää eri äin suurta tarkkaavaisuu a itämis- ja orastumisvaiheesta alkaen. Kirpat on torju ava kasvinsuojeluruiskutuksin. Rapsikuoriaisten torjunta tulee myös tehdä siihen hyväksytyllä torjunta-aineella. Torjuntaan eri torjuntakerroilla tulee käy ää tehoaineeltaan eri tyyppisiä valmisteita, jo a vältetään resistenssin muodostuminen kuoriaiskannoissa. Rikkakasvien torjunta on hyvin tärkeä toimenpide siementuotannossa. Erityisen vaikea rypsistä ja rapsista on laji elulla saada pois mataran siemenet, mu a on muitakin vaikeas lajiteltavia rikkakasvinsiemeniä, esimerkiksi pillikkeet. Kasvitaudeista tärkeä on torjua pahkahome, jonka torjuntaan on ke16 mukset. Herne on huono kilpailemaan monivuosten rikkakasvien kanssa, joten ne tulee lohkolta torjua ennen herneen siemenviljelyn aloi amista. Herneen siemen kantaa helpos mukanaan siemenestä leviäviä kasvitauteja, mu a taudit iskevät kasvustoon myös maan kau a, joten on hyvin perusteltua, e ä herneen viljelyssä pidetään yllä vähintään 4-5 vuoden viljelykiertoa. Hernekasvusto on herkkä lakoutumaan. Lakoutumiselle krii nen vaihe on siementen kasvun loppuvaiheessa, jolloin vielä vesipitoiset siemenet täy ävät koko palon. Lakoutumisriskiä voidaan pienentää viljelemällä herne ä seosviljelynä yhdessä esimerkiksi kauran kanssa. Mekaaniset käsi elyvaiheet vaurioi avat helpos herneen siemenkuorta ja huomaama omatkin halkeamat ja säröt siemenkuoressa voivat heikentää siemenerän itävyy ä ja orastumista. Suomen puinolosuhteissa herne on harvoin niin kuivaa, e ä siitä aiheutuisi halkeilua tai vaurioita siemenkuoreen. Puin on erän itävyyden säilymisen kannalta parasta tehdä kosteuden ollessa 18-22 prosen a. Siemenerän kuivatus kylmäilmakuivurilla on todettu itävyyden säilymisen kannalta hyväksi. Lämminilmakuivurissa, jossa erä kiertää kuivatuksen ajan, voidaan siementen vahingoi umista estää sekoittamalla erään kuivaa kauraa kuivuriin laite aessa. Herneen kuivatuksessa on varo ava, e ä erää ei kuivateta liian kuivaksi. Härkäpapu Härkäpapu on pitkän kasvuajan vaa va kasvi ja viljelyä suositellaan vain viljelyvyöhykkeille I-II. Maalajeista hieta- ja savimaat soveltuvat hyvin härkäpavun viljelyyn. Hikevät hietamaat ovat härkäpavulle eri äin hyvin soveltuvia kasvupaikkoja. Pitkän kasvuaikavaa muksen vuoksi tulee kylvö tehdä aikaisin keväällä. Härkäpavun lannoitus tulee etenkin siementuotannossa olla varovaista, jo a kasvusto pysyisi pystyssä. Härkäpavulla niin kuin herneelläkin tulee puin tehdä hellävaraises . Puimurin säädöt on helppo tehdä härkäpavulle. Puin tulee tehdä vasta, kun siemen on valmista, kosteus on alle 20 %. Kuivatuksessa lämpö la tulisi olla 60-70 aste a. Siementuotannossa pintaalaltaan vähäisiä kasveja Siementuotantoa on vähäisessä määrin ja satunnaises eräistä vielä edellä mainitsema omista kasveista. Tällaisia ovat muun muassa kumina, hamppu ja pellava. Vähäistä kokeilua on näiden lisäksi satunnaises ollut myös lupiinista ja auringonkukasta. Näiden kasvien tuotannon erikoispiirteisiin ei tässä oppaassa erityises paneuduta. Viljelykierrossa kaikki nämä kasvit ovat erinomaisia yksipuolisen viljanviljelyn katkaisijoita. Tarkempaa etoa näiden lajien viljelystä on mahdollista saada niistä sopimuksia tekevistä yrityksistä ja siementuotannon ohjeistuksen osalta myös Evirasta. Kuminakoin toukka pistelemässä poskeensa kuminan kukkia 17 Siemenviljelyn lainsäädäntö ja tarkastukset Määritelmiä: Siementuotanto la = sillä tarkoitetaan kylvösiementuotantoa harjoi avaa yhden tai useamman lan tai lanosan muodostamaa maataloudellista kokonaisuu a, jota hoidetaan samasta talouskeskuksesta Uusi siementuotanto la = sillä tarkoitetaan kylvösiementuotantoa harjoi avaa siementuotanto la, jolla ei ole ollut siementuotantoa kahtena tai useampana edellisenä vuotena Siemenviljelys = tarkoi aa viljelystä, jolla kylvösiemeneksi tarkoite ua siemenerää tuotetaan. Siemenviljelys voi muodostua yhdestä tai useammasta kasvulohkosta Peruslohko = tarkoi aa maan eteellises yhtenäistä viljelyalue a, jota rajoi aa muun muassa metsä, e, piirioja, vesistö, tukivyöhykkeen raja tai kunnan raja Kasvulohko = tarkoi aa yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä alue a, jossa viljellään yhtä kasvilajia yhtä käy ötarkoitusta varten Hukkakaurarekisteri = tarkoi aa maaseutuviranomaisen pitämää rekisteriä alueista, joilla esiintyy hukkakauraa Tarkkailulohko = tarkoi aa sitä kasvulohkoa, jolta on löyde y hukkakauraa ja joka on merki y kunnan hukkakaurarekisteriin Siementuotantoa ohjeistavan lainsäädännön tavoitteena on ylläpitää korkealaatuista kasvintuotantoa edistämällä hyvälaatuisen ja Suomen kasvuoloihin soveltuvan siemenen tuotantoa ja käy öä. Siementuotannon säännöstö ja valvonta perustuvat Euroopan neuvoston antamiin direk iveihin, suomen omaan siemenkauppalakiin sekä lakiin hukkakauran torjunnasta ja näiden lakien nojalta maa- ja metsätalousministeriön antamiin asetuksiin. Siementuotantoa ja -kauppaa määri äviä lakeja ja asetuksia on yhteensä yli 20 kappale a. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran siementarkastusyksikkö Loimaalla valvoo siementuotantoa ja –kauppaa, ser fioi hyväksytyt siemenerät sekä koulu aa ja valtuu aa siementä tarkastavat viljelystarkastajat ja näy eeno ajat. Siemenluokkajärjestelmä Siemenluokkajärjestelmällä tarkoitetaan siemenerän polveutumista. Jokainen erä voidaan jälji ää siemenluokan perusteella jalostajan aineistoon saakka. Siemenluokkajärjestelmä on aivan olennainen osa siementuotantoa. Siemenluokkajärjestelmässä on kantasiemen aina siemenluokaltaan korkeampaa kuin siitä tuote ava sato. Siemenluok- kajärjestelmä lähtee siitä, e ä luokaltaan korkein ja lajikeaitoudeltaan paras siemen on jalostajan tai lajikkeen ylläpitäjän hallussa olevaa ylläpitoerää, jota käytetään lajikkeen lisäykseen ja josta kaikki kyseisen lajikkeen siemen on peräisin. Ylläpitoerästä voidaan käy ää myös nimitystä jalostajan materiaali (JM). Jalostaja tai lajikkeen ylläpitäjä tuo aa ylläpitoerästä polveutuvaa esiperussiementä (PB), josta on mahdollista tuo aa perussiementä (B). Perussiemensukupolvien määrä on riippuvainen lajista ja lajiryhmästä. Viljakasveilla perussiementä voidaan tuo aa kolmessa perussiemensukupolvessa, mu a nurmi-, nurmipalko- ja öljykasveilla vain yksi sukupolvi. Perussiemenestä tuotetaan ser fioitua siementä (C). Ser fioidun siemenen sukupolvien määrä on myös riippuvainen lajista ja lajiryhmästä. Viljoilla ser fioitua siementä voidaan tuo aa kaksi sukupolvea (C1 ja C2). Nurmi-, nurmipalko- ja öljykasveilla on mahdollista tuo aa ser fioitua siementä vain yksi sukupolvi. Joistakin lajeista (mm. kitupellava = Camelina, viljatatar, ruokohelpi, valkomesikkä) voi tuo aa niin sano ua lajikkeellista kaupallista siementä (-K). Näilläkin lajeilla kantasiemenen, jolla siemenviljelys perustetaan, tulee olla serfioitua tai hyväksy yä siementä. Kylvösiemenluokat Ohra, kaura ja vehnä: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Ser fioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Ser fioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Ruis: Esiperussiemen (PB) Perussiemen 1. sukupolvi (B1) Perussiemen 2. sukupolvi (B2) 18 Perussiemen 3. sukupolvi (B3) Ser fioitu siemen (C) Herne, härkäpapu, virnat: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Ser fioitu siemen 1. sukupolvi (C1) Ser fioitu siemen 2. sukupolvi (C2) Rypsi ja rapsi: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Ser fioitu siemen (C) Nurmi- ja rehukasvit: Esiperussiemen (PB) Perussiemen (B) Ser fioitu siemen (C) Kantasiemenestä polveutumisen lisäksi tuote avan siemenluokkaan vaiku aa erän aitous ja muut laatuominaisuudet. Jokaiselle luokalle on lajei ain omat laatuvaa muksensa. Erän hyväksy yä luokkaa voidaan myös alentaa siemenerän pakkaajan niin halutessa. Ostosiemenen siemenluokka on merki y vakuustodistukseen, joka erää sisältävissä kaikissa pakkauksissa tulee olla. Vakuustodistuksen siemenluokkamerkinnän lisäksi kertoo jo vakuustodistuksen värikin siemenluokan. Sertiϐiointiprosessin vaiheet Vuosi ain siemenerän ser fioin prosessi alkaa siitä, e ä viljelijä tekee sopimuksen siemenpakkaamon kanssa, joka toimi aa viljelyä varten siemenluokaltaan rii ävän korkeaa kantasiemenerää tai viljelijän ollessa itse myös pakkaaja, hän hankkii siemenviljelyksen kantasiemeneksi siemenluokaltaan ehdot täy ävää erää, esimerkiksi kevätviljoilla vähintään ser fioidun siemenen 1. sukupolvea (C1, sininen vakuus). Viljelijä perustaa siemenviljelyksen yhdelle tai useammalle lohkolle, joilla esikasvivaa mus sekä etyillä lajeilla myös eristysetäisyysvaa mus tuote avalle luokalle täy yvät. Kasvukauden aikana vähintään kerran Eviran valtuu ama viljelystarkastaja suori aa viljelyksellä viljelystarkastuksen. Viljelijä suori aa sadonkorjuun, erän kuivatuksen ja varastoinnin huolellises itävyy ä turvaten ja erien sekaantumista väl äen. Kunnostuskauden aikana siemenerä toimitetaan käsiteltäväksi Eviran hyväksymään siemenpakkaamoon, jossa kunnostuksen jälkeen Eviran valtuu ama näy eeno aja o aa muodostetusta siemenerästä virallisen näy een. Näyte toimitetaan laboratoriotutkimuksia varten Eviran siementarkastusyksikköön Loimaalle, jossa erä määrityksissä saatujen tulosten pohjalta joko hyväksytään tai hylätään. Hyväksytyt siemenerät ser fioidaan ja niihin painetaan ja kiinnitetään vakuustodistukset. Ser fioituna on erä valmis markkinoin in joko käy ösiemeneksi rehu- tai leipäviljaviljelyyn tai vastaavaan muuhun tuotantoon tai si en korkeammilla luokilla toimite avaksi taas siemenviljelyyn uudelleen lisäystä varten. Viljelystarkastus Viljelystarkastus on yksi tärkeä osa ser fioidun siemenen tuotantoketjua. Viljelystarkastuksessa tärkein tehtävä on tarkastaa, e ä siementuotanto täy ää edellytykset, jotka siementuotantoa koskevissa säännöissä on asete u. Viljelystarkastuksessa tarkastetaan viljelyksen yleiskunnon lisäksi erän aitous, lajipuhtaus ja siemenlevintäisten kasvitau en esiintyminen sekä varmistetaan viljelmän hukkakaura omuus sekä lohkojen esikasvit ja eristysetäisyydet. Viljelystarkastuksella on siementuotannon kannalta myös merki ävä koulutuksellinen rooli. Viljelystarkastuksen tekee Eviran valtuu ama viljelystarkastaja tai Eviran valtuu ama siemenliikkeen oma viljelystarkastaja, jolla on oikeudet tarkastaa vain kyseisen liikkeen sopimusviljelyksiä. Siementuotannossa tärkeitä ovat siemenerän tekninen laatu ja sen aitous. Teknisen laadun ylläpitoon tähtäävät vaa mukset lii yvät kasvitauteihin, lajikepuhtauteen, rikkakasvien esiintymiseen ja hukkakauraan, jota pääsääntöises ei siemenviljelyksellä saa esiintyä. Lajikeaitou a turvaavat siemenen polveutumisvaa mukset, esikasvirajoitukset, eritysetäisyysvaa mukset sekä muut saman lajin ja lajikkeen tuotantoon lii yvät rajoitukset. Siementuotanto harjoi avalla viljelmällä ei saa olla siemeneksi viljeltävästä lajista mitään sellaista tuotantoa, joka vaarantaa siementavaran lajikeaitouden säilymisen. Esikasvirajoitus Esikasvirajoituksella estetään sellaisten lajien ja lajikkeiden viljely, jotka 19 saa avat sekaantua pellossa säilyneiden edellisvuo sten viljelyskasvien kanssa ja aiheu aa lajikeaitousongelmia. Viljelysuunnitelmaa tehtäessä on huolehdi ava siitä, e ä esikasvina ei ole kasvilajia, jonka perusteella siemenviljelys tulee hylätyksi. Kullekin lajille ja siemenluokalle on määrä y vähimmäisaika, joka pitää olla kulunut siitä, kun lohkolla on viimeksi viljelty saman lajin eri lajike a tai saman lajikkeen aitoudeltaan tuntematonta erää. Saman lajikkeen erä voidaan katsoa aitoudeltaan tunnetuksi, jos siitä on esi ää viljelystarkastajalle ser fioidun siemenen vakuustodistus. Avenan suori ama lajikkeellisen siemenen tarkastus hyväksytään myös rii äväksi tarkastukseksi esikasvin aitouden selvittämiseen. Nurmi- ja nurmipalkokasveista siementä tuote aessa on huomioitava, e ä niillä perustamisvuosi ei ole esikasvivuosi vaan laskenta alkaa perustamisvuo a edeltävästä vuodesta. Erityisen tarkkaan on selvite ävä, jos esikasvivuosiin tulee vuosi, jolloin lohkolla on viljelty rehunurmea tai se on ollut vi- herkesannolla. Esimerkkinä tässä puna-apila, jolla esikasvivaa mus on kolme vuo a. Jos puna-apilan siemenviljelys on peruste u vuonna 2013 ja ensimmäinen siemensato tulee tarkastukseen kesällä 2014. Viljelystarkastuksen yhteydessä on esikasvit tässä tapauksessa selvite ävä vuosilta 2012, 2011 ja 2010, kun puna-apilalla on kolmen vuoden esikasvivaa mus, jona aikana ei viljelyksellä ole saanut viljellä mitään muuta puna-apilalajike a tai aitoudeltaan tuntematonta puna-apilaerää mihinkään käy ötarkoitukseen. Puna-apilasta siementä tuote aessa on esikasvivaa mus kaikilla siemenluokilla kolme vuo a. Esikasvirajoitukset eri kasvilajien ja siemenluokkien osalta on tarkiste avissa myös Eviran ne sivuilta, www.evira.fi – syö ämällä hakuken ään teks n ”siemenviljelijän muis lista” tai ”viljelystarkastajan käsikirja”. Lajikerajoitus Siementuotantoa harjoi avalla viljelmällä ei saa 20 olla siemeneksi viljeltävästä lajista mitään sellaista tuotantoa, joka voi vaarantaa siementavaran lajikeaitouden säilymisen. Tästä johtuen vahvistaakin Evira kauralle, ohralle, vehnälle ja herneelle lajikeryhmät. Samaan lajikeryhmään kuuluvat lajikkeet muistu avat ominaisuuksiltaan siinä määrin toisiaan, e ä mahdollisen sekaantumisen yhteydessä lajikkeiden ero aminen siemennäy een perusteella on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Sadon käy ötarkoituksesta riippuma a on samaan lajikeryhmään kuuluvan toisen lajikkeen viljely siementuotannon ohessa kielle yä Eviran siementarkastusyksikkö voi antaa poikkeusluvan lajikerajoituksen rikkoontumisesta, jos yhdestä samaan lajikeryhmään kuuluvasta lajikkeesta tuote ava siemen on laatuluokaltaan B- tai C1-luokan siementä ja siementavaraerän vastaano ava pakkaamo puoltaa hakemusta. Poikkeusluvan myöntämisen edellytys on myös viljelmän moi eeton viljelyhistoria kahtena edellisenä vuotena. Poikkeuslupamene ely koskee vain vehnän, ohran ja kauran siementuotantoa. Rukiista, rypsistä, rapsista ja auringonkukasta saa lalla olla tuotantoa vain yhdestä lajikkeesta kerrallaan. Nurmi- ja nurmipalkokasveilla sekä pellavalla on suositeltavaa vain yhden lajikkeen viljely, josta tuotetaan siementä. Siementuotannon lisäksi ei viljelmällä saa olla muuta tuotantoa siementä tuote avasta lajikkeesta. Jos kuitenkin viljellään siementuotannossa olevaa lajike a muuhun käyttöön kuin siemeneksi, edelly ää siementuotannon hyväksyminen, e ä muu tuotanto on kylve y tai peruste u samaa siemenluokka olevalla kantasiemenellä kuin millä siemenviljelys on peruste u. Muu tuotanto tarkastetaan siemenviljelyksen tarkastuksen yhteydessä samalla tavalla kuin varsinainen siemenviljelyskin. Jos tämä muuhun tuotantoon tarkoite u siemenlohko ei esimerkiksi esikasvinsa osalta täytä siementuotannon edellytyksiä, tämä osa viljelyksestä hylätään. Muiden kuin siementuotantotarkoituksiin peruste ujen lohkojen täy äessä siementuotantovaa muksen, voidaan koko tuotantoala hyväksyä siemeneksi ja viljelijällä on mahdollisuus käy ää sato siemeneksi tai muuhun kuin siemenkäy öön. Yhdestä siementuotannossa olevasta lajikkeesta ei voi viljelmällä tuo aa siementä kuin ainoastaan yhteen siemenluokkaan. Jos siemenviljelys on peruste u eri siemenluokkia olevilla kantasiemenerillä, voidaan viljelykset hyväksyä korkeintaan siihen siemenluokkaan, johon alimman käytetyn kantasiemenerän luokka antaa edellytykset. Viljelystarkastuksen ohjeet ja lajikkeiden sijoi uminen eri lajikeryhmiin on tarkiste avissa Eviran ne - sivuilta osoi eesta: www.evira.fi/ >Tietoa Evirasta >Lomakkeet ja ohjeet. Eristysetäisyydet Eristysetäisyyden tarkoituksena on vähentää vieraan siitepölyn aiheu amaa aitouden huononemista. Siemenviljelyksen tulee olla rii äväs eriste y muista viljelyksistä, jo a vältetään siemenlevintäisten tau en leviäminen ja siemensadon sekaantuminen korjuun yhteydessä. Eritysetäisyydet on määritelty lajei ain, siemenluoki ain ja nurmi- ja nurmipalkokasveilla myös viljelyksen koon mukaan. Viljelystarkasta tarkistaa viljelystarkastusta tehdessään onko sääde yjä eristysetäisyyksiä lähempänä kasvustoa, josta on risteytymisvaara. Sellaisia viljelyksiä, joita ei luotettavas voida todistaa samaksi lajikkeeksi siemenviljelyksen kanssa, on pide ävä eri lajikkeena, joiden välille edellytetään vaadi ua edistysetäisyy ä. Tällaisessa tapauksessa tulee viljelystarkastaja ehdottamaan viljelyksen hylkäämistä tai sen osan hylkäämistä, joka on vaadi ua eristysetäisyy ä lähempänä vieraasta kasvustosta. Hukkakaura siemenviljelyksellä ja viljelmällä Siemenviljelyksen yleisin hylkäyssyy viljelystarkastuksissa on hukkakauran esiintyminen. Hukkakauran esiintymisen takia siemenviljelyksistä hylätään vuosi ain 1-2 % pinta-alasta. Hylkäysperusteena hukkakaura on viljoilla merki äväs suurempi kuin nurmi- ja nurmipalkokasveilla. Viljelystarkastuksessa hylätyistä viljojen siemenviljelyksistä yli puolella hylkäyksen syynä on hukkakaura. Nurmikasveilla hukkakauran esiintymisen takia vain reilu viidennes kaikista hylkäyksistä on tehty hukkakauran takia. Viljoilla hukkakauran lisäksi toinen merki ävä hylkäämisiin johtava syy on ollut vieraat lajit viljelyksillä. Vieraiden lajien esiintyminen on runsastunut kevytmuokkauksen ja suorakylvön lisääntymisen myötä, mu a myös syksyn ja talvikauden sää saa avat vaiku aa vieraiden lajien esiintymiseen. Vieraat lajit siemenviljelykselle tulevat pääsääntöises viljelylohkon aikaisemman viljelyhistorian perusteella jään viljana edellisen tai sitä edellisen vuoden esikasveista johtuen. Eri EU-maissa määräykset hukkakauran suhteen ovat hyvin erilaiset. Esimerkiksi Ruotsissa hukkakauran löytyminen siementuotantolohkolta ei ole ehdoton syy kyseisen lohkon hylkäämiseen. Jos tarkastuksessa halkaisijaltaan enintään 40 metrin alueelta löydetään enintään 12 hukkakaurayksilöä tai lohkon ollessa yli 10 hehtaarin kokoisen, lohkolla voi olla vielä toinenkin enintään viiden hukkakaurayksilön ryhmä, tehdään lohkolla uusintatarkas- tus kitkennän jälkeen. Jos uusintatarkastuksessa ei löydy hukkakauraa, voidaan lohkolta hyväksyä sato siemeneksi. Saastuneesta lohkosta ei myöskään muodosteta tarkkailulohkoa, joten lohkolla voi jatkaa siementuotantoa he hukkakauran löytymistä seuraavana vuonna. Meillä Suomessa pääsääntö on, e ä siementuotanto ei ole hyväksy yä siementuotanto lalta, jolla esiintyy hukkakauraa. Jos hukkakauraa kuitenkin viljelystarkastuksessa löytyy, seuraamukset vaihtelevat löytyvien hukkakaurayksilöiden määrän tai sijainnin perusteella seuraavas : 21 • lohkolta, jolla hukkakauraa todetaan, ei hyväksytä satoa lainkaan siemeneksi • jos yhden lajikkeen siemenviljelys on kahdella tai useammalla kasvulohkolla ja yhdellä lohkolla todetaan hukkakuraesiintymä, jossa on enintään neljä (4) hukkakaurayksilöä, voidaan hukkakaura oman tai hukkakaura omien kasvulohkojen sato hyväksyä siementuotantoon. • mikäli hukkakauraa löytyy yhden lajikkeen siemenviljelykseltä enemmän kuin 4 kasviyksilöä, hylätään siemenviljelmän koko kyseisen lajikkeen siemenviljelys, myös hukkakaura omat lohkot. Samoin käy, jos hukkakauraa löytyy yhden lajikkeen siemenviljelykseltä useammalta kuin yhdeltä kasvulohkolta, vaikkapa kahdelta lohkolta molemmilta yksi yksilö. Siemenviljelyksen tai sen osan hyväksyminen hukkakauran esiintymisestä huolima a edelly ää edellä olevan lisäksi, e ä hukkakaurat kitketään ja hukkakauraisen lohkon sato voidaan korjata ja käsitellä niin, e ä ei ole vaaraa sen joutumisesta tai sekaantumisesta ser fioitavaksi tarkoite uun siemenerään. Siemenviljely lan naapurilta löytyvä hukkakaura ei vaikuta siemenviljelyksen hyväksymiseen tai hylkäämiseen. Viljelystarkastajan tulee niistä tehdä kuitenkin aina ilmoitus kunnan maaseutuviranomaiselle, jo a hukkakaurat tultaisiin kitkemään väli ömäs . Jos viljelystarkastuksen yhteydessä siemenviljelykseltä tai – lalta löytyy hukkakauraa, tulee viljelijän saada torjuntaohje. Torjuntaohjeen tekee yleensä viljelystarkastaja. Torjunta-ohje on tärkeä, ilman 22 sitä ei viljelyksellä voida nykyisen hukkakauralain mukaan tehdä puhtaaksi tarkastusta. Siementuotannon aloittaminen – uusi tila Uusi siementuotanto la on la, jolla ei ole tuote u siementä kahtena aio ua siementuotannon aloitusta edeltävänä vuotena. Siementuotantoa ei voida uudella siementuotanto lalla aloi aa, jos la on kunnan hukkakaurarekisterissä. Tämä ei koske kuitenkaan niitä uusia loja, joilla aiotaan tuo aa pelkästään öljy- ja kuitukasveja, moteita tai apilaa siemeneksi. Näillä lajeilla on siementuotannon aloi aminen mahdollista vaikka la on kunnan hukkakaurarekisterissä, mu a siemenviljelystä ei saa sijoi aa hukkakauratarkkailussa olevalle lohkolle. Siemensadon korjuuvuonna voi lan viljelyksistä kuitenkin vain enintään kaksi peruslohkoa olla hukkakaurarekisterissä tuote aessa rypsin, rapsin, motein tai puna-apilan siementä, hukkakaurarekisterissä olevia lohkoja saa olla enintään yksi tuote aessa siementä viljoista, muista apiloista kuin puna-apila, muista öljykasveista kuin rypsi ja rapsi, kuitukasveista, vihanneskasveista ja juurikkaista. Jos siementuotantoa aloi ava la ei ole kunnan hukkakaurarekisterissä, suositellaan lalla tehtäväksi hukkakaura omuustarkastusta siemenviljelyn aloi amista edeltävänä kesänä. Hukkakauraa löytyy Jos siementuotanto lalta löytyy hukkakauraa enintään kahdelta lohkolta, on suositeltavaa jatkaa lalla siementuotantoa niillä lajeilla, joilla se tarkkailulohkojen lukumäärän perusteella on vielä mahdollista. Lohkosta, jolta hukkakauraa löytyi, muodostetaan hukkakauran tarkkailulohko. Tarkkailulohkoa koskevat seuraavat määräykset: • kyseinen kasvulohko pysyy Eviran siementuotantoyksikön tarkkailussa, kunnes se todetaan hukkakaura omaksi kahtena peräkkäisenä vuotena tehtävässä hyväksy ävässä tarkastuksessa • lohko tarkastetaan vuosi ain lalla tehtävän viljelystarkastuksen yhteydessä • tarkkailulohkolla ei saa tuo aa mitään lalla siementuotannossa olevaa lajike a eikä sillä saa viljellä kauraa • tarkkailulohkolle ei saa perustaa monivuo sta siemennurmea kylvösiementuotantoa varten • tarkkailulohkon kokoa tai sen muotoa ei saa muu aa ennen kuin lohko on tode u tarkastuksella hukkakaura omaksi • tarkkailulohkolla on noudate ava anne ua torjuntaohje a tai torjuntasuunnitelmaa • tarkkailulohkolla ei saa käy ää kemiallista hukkakauran torjuntaa ellei torjuntasuunnitelma tai –ohje sitä edellytä • jos lohkolta löytyy hukkakauraa, on se kitke ävä tai muulla tavoin torju ava väli ömäs Jos siementuotanto lalle on muodostunut hukkakauran takia yksi tarkkailulohko, on siementuotanto lalla salli ua kaikkien lajien osalta, mu a vain muilla kuin tarkkailussa olevilla lohkoilla. Jos hukkakauran tarkkailulohkoja on kaksi, on siementuotanto salli ua muilla kuin tarkkailulohkolla vain moteilla , puna-apilalla, rypsillä ja rapsilla. Hukkakauran tarkkailulohkojen määrän ollessa suurempi kuin kaksi lohkoa, ei siementuotanto lalla ole salli ua enää minkään lajin osalta ennen kuin la on saatu poistetuksi kunnan hukkakaurarekisteristä. Jos hukkakauran tarkkailulohkon hukkakaura omuustarkastuksessa löytyy edelleen hukkakauraa, puhtaaksitarkastusvuosien laskeminen alkaa alusta. Löytyneet hukkakaurat tulee kitkeä pois ennen kuin siemenviljelystä lalta voidaan hyväksyä. Tarkkailulohkolla tehtyä tarkastusta ei hyväksytä hukkakaura omuustarkastukseksi, jos Hukkakauraisen lisämaan hankita siementuotantotilalle Jos siementuotanto lalle lisämaaksi aiotulla alueella on kunnan hukkakaurarekisterissä olevia lohkoja, voidaan erityistapauksissa myöntää siementuotanto lalle poikkeuslupa siementuotannon jatkamiseen. Poikkeuslupaa on hae ava etukäteen kirjallises Eviran siementarkastusyksiköltä. Ohjeet poikkeusluvan hakemiseen löytyvät Eviran ne sivuilta, www.evira.fi tai niitä voi pyytää siementarkastusyksiköstä Loimaalta. Siemenviljelyksen hylkäysperusteita Mikäli vain osassa viljelystä todetaan puu eita viljelystarkastuksen yhteydessä esimerkiksi esikasvivaamuksen täy ymisessä tai eristysetäisyyksissä tulee viljelystarkastaja keho amaan esimerkiksi sen osan puimista erilleen siemenerästä. Tämä on myös viljelijän etu, e ä hän ei pilaa koko viljelystään yhdeksi eräksi, jolloin koko sato voidaan joutua hylkäämään. Siemenviljelyksen hylkäysperusteita viljelystarkastuksessa ovat hukkakauran lisäksi muun muassa: • Siemenviljeltävän lajikkeen mahdollinen muu tuotanto, josta korjataan tuleentunut siemensato, jos kyseinen muu tuotanto siemenviljelyssä olevasta lajikkeesta on peruste u siementuotannon kantasiemeneksi liian alhaisen siemenluokan siemenellä tai tarkastama omalla siementuotannossa olevan lajikkeen siemenellä • Lajikerajoitusten rikkominen. Poikkeusluvan hakeminen eräin edellytyksin on kuitenkin olemassa niin kuin aiemmin on tode u • Viljelyksen esikasvivaa mukset eivät täyty • Eristysetäisyysvaa mukset eivät täyty • Viljelyksellä kasvavan lajikkeen lajiketuntomerkit evät vastaa ilmoitetun lajikkeen tuntomerkkejä • Vehnänhaisunoen esiintyminen viljelyksellä Kenttäkoetarkastus Siemenerän lajikeaitous tutkitaan Eviran siementarkastusyksikön koekentällä Loimaalla kaikista sieme- • lohkolla viljellään kauraa, rypsiä, sinappia, ruista, kuminaa tai perunaa • lohko on kesannolla, nurmella tai kasvusto on pahoin lakoutunut • lohkolla on torju u hukkakauraa esimerkiksi kitkemällä, torjunta-aineilla tai nii ämällä • muut viljelytekniset toimenpiteet estävät hukkakauran havaitsemisen 23 neristä, joita voidaan vielä käy ää siemenen tuottamiseen (ns. kantasiemenerät). Lisäksi alimmalle siemenluokalle, jota ei voi käy ää siementuotannon kantasiemenenä, voidaan tehdä tarkastuksia markkinoitavan siemenen laadun valvomiseksi. Eri kasvilajeille ja eri siemenluokille on asete u omat lajikeaitousvaa muksensa, jotka on hyväksy y kansainvälisin sopimuksin. Ken äkoetarkastus on luonteeltaan jälkitarkastus, josta tulokset saadaan erän ser fioin a seuraavana kesänä. Tulokset vaiku avat kyseisellä erällä peruste ujen siemenviljelysten hyväksymiseen. Koeruuduilla tarkastetaan siemenerän aitous havainnoimalla ominaisuuksia, jotka lii yvät rakenteellisiin yksityiskoh in ja kehitysrytmiin. Näytteenotto ja laboratoriotutkimukset Viljelyn ja sadonkorjuun jälkeen hyväksytyn viljelyksen sato toimitetaan tai siirtyy siemenpakkaamoon, jossa se kunnostetaan eli erästä lajitellaan mahdol- Vieraita lajikkeita merkittyinä kenttäkoetarkastusruudulle Eviran Sientarkastusyksikön koekentällä Loimaalla 24 lisuuksien mukaan pois roskat sekä rikkaruohon ja muiden kasvilajien siemenet. Siemenpakkaamolla on oltava Eviran voimassa oleva lupa kyseessä olevan lajiryhmän pakkaamiseen. Kunnostetusta siemenerästä muodostetaan kauppaeriä, joiden maksimi koko viljoilla ja palkoviljoilla (herne, lupiini, härkäpapu ja virnat) on 30 000 kg (+ 5 % eli enintään 31500 kg). Nurmi- ja nurmipalkokasveilla, öljy- ja kuitukasveilla sekä muilla lajeilla erän enimmäiskoko on 10 000 kg (+5 %, on 10500 kg). Muodostetuista kauppaeristä Eviran valtuu ama näy eeno aja o aa näy een Eviralla suorite avaa laboratoriotarkastusta varten. Erästä ote ava näy een vähimmäispaino on viljoilla ja palkoviljoilla, herne ä ja härkäpapua lukuun o ama a 2500 grammaa. Herneen ja härkäpavun näy een painon tulee olla 3000 grammaa. Nurmi- nurmipalkokasveilla näy een vähimmäispaino on lajista riippuen 200-500 grammaan. Näy eenoton jälkeen toimitetaan näyte Eviran siementarkastusyksikköön tehtäviä tarkastuksia varten. Eviralla näy een kirjauksen jälkeen näyte jaetaan työnäy eisiin. Viljanäy eestä määritetään puhtaus, muiden kasvilajien siementen määrä sekä tuhannen jyvän paino ja itävyys. Kosteus määritetään nykyisin vain määrätyssä laajuudessa pistokokein. Siementarkastusyksikön terveyslaboratorio määri ää lentonoelle ja viirutaudille arkojen lajikkeiden näy eestä pakolliset tau määritykset ja antaa tarvi aessa peittaussuosituksen kyseiseen kasvitau in tehoavalla pei ausaineella tai käy ökiellon markkinoida erä siemenenä. Siemenerän tarkastustulosten valmistu ua erän tarkastustuloksia verrataan kyseiselle lajille ja laatuluokalle asete uihin laatuvaa muksiin ja sen pohjalta tehdään hyväksy y tai hylkäävä ser fioin päätös. Ser fioitavaksi hyväksytylle kauppaerälle painetaan joka pakkaukseen kiinnite äväksi vakuustodistus, jossa ilmoitetaan kasvilaji, lajike siemenluokka, kauppaerän numero, pakkauksen ne o- tai bru opaino, käyte y pei ausaine, itävyys, puhtaus, muiden kasvilajien siementen määrä, tuhannen jyvän paino ja pakkauksen sulkemisajankohta tai viimeisimmän näy eenoton ajankohta kuukauden tarkkuudella sekä erän pakkaajan nimi. Siemenerä voidaan markkinoida myös ennakkovakuustodistuksella, jolloin itävyy ä lukuun o ama a kaikki muut edot vakuustodistukseen tulevat virallisen tarkastuksen perusteella, mu a itävyys on pakkaajan antaman ennakko edon mukainen. Virallisen tuloksen valmistu ua myös itävyyden osalta on se erän ostajan tarkiste avissa Eviran ne sivuilta (www.evira.fi hakuruutuun hakusanaksi ”ennakkoitävyys”). Tehdystä ser fioin päätöksestä tulee Eviralta eto myös erän viljelijälle. Siemenkaupan markkinavalvonta Siemenkaupan markkinavalvonnan tavoi eena on estää myyn siemeneriltä, joita ei ole siementuotannon säädösten mukaan virallises tarkaste u (ns. harmaa siemen), ja poistaa markkinoilta siementavara, joka ei täytä siemenelle asete uja laatuvaa muksia. Siemenkauppalain mukaan voidaan siemenkaupparikkomuksesta tuomita sakkoon. Markkinavalvontaa tekevät Eviran ohjauksessa ELY-keskukset. Jos siemenpakkaamon toiminnassa havaitaan vakavia puu eita, voi Eviran siementarkastusyksikkö perua pakkaamoluvan. Aulis Ansalehto näyttää kuinka näytteen jako tehdään jakolaitteella 25 Luonnonmukaisesti tuotettavan siemenen erityisvaatimukset Luonnonmukaisen siemenen tuo aminen edellyttää kuulumista luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmään. Luomusiementä voi tuo aa siirtymävaihe- ja luomulohkoilla alla olevassa taulukossa esitetyin rajauksin. Lisäysaineiston käy ö tai markkinoin luonnonmukaises tuote una lisäysaineistona, (lähde Evira/ Viljelystarkastajan käsikirja). Yksivuo silla kasveilla sato voidaan käy ää ja markkinoida luomusiemenenä yhden sukupolven jälkeen ja monivuo silla kahden kasvukauden jälkeen. Tilanteeseen lii yy kaksi ongelmallista tapausta: Esimerkki 1. Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä la aikoo tuo aa luomusiementä rukiista ensimmäisenä siirtymävaihevuonna. Tämä edelly ää lii ymistä valvontajärjestelmään ennen kylvöä, syksyllä. Normaalis tukijärjestelmä ohjaa lii ymään valvontajärjestelmään keväisin. Esimerkki 2. Luonnonmukaisen tuotannon valvontaan siirtyvä la aikoo tuo aa luomusiementä puna-apilasta siirtymävaiheen aikana. Millä edellytyksillä tämä on mahdollista? Ensimmäisenä siirtymävaihevuonna korja u sato ei ole luomukelpoista lisäysaineistoksikaan. Toisen siirtymävaihevuoden sato voidaan markkinoida luomusiemenenä. Luomusiementuotannossa kantasiemenenä saa käy ää tavanomaises tuote ua siementä ilman erillistä lupaa. Jos kantasiemen on peita u sellaisilla pei ausaineilla, joiden käy ö ei luomussa ole salli ua, on tällaisen siemenen käyttöön hae ava lupa ELY-keskuksesta. Luomuvalvontaan kuuluva la/toimija tarkastetaan vähintään kerran kalenterivuodessa. Tarkastuksen tekee joko ELY-keskuksen tai Eviran virkamies tai Eviran valtuu ama tarkastaja. ELY-keskus pää ää alkutuotannon osalta tuotantotarkastuksen hyväksymisestä. Vuosi aisesta tuotantotarkastuksesta tehdään päätös, joka pos tetaan lalle. Viljeltävät kasvilajit eivät enää väl ämä ä näy päätöksessä. Luomuvalvonnan lisäksi luomusiementuotanto tarkastetaan niin kuin tavanomainenkin siementuotanto. Luonnonmukaisen siemenen pakkaamotoiminta, tukkukauppa ja tuon EU:n ulkopuolisista (ns. kolmansista) maista on myös luomuvalvonnan piiriin kuuluvaa toimintaa. Tästä luomuvalvonnasta vastaa Eviran raja- ja luomuvalvontayksikkö. Muilta osin luomusiementuotantoa koskevat samat ohjeet kuin tavanomaistakin tuotantoa. Kasviryhmä Käy ö (ja markkinoin ) Esimerkki luomulisäysaineistona Yksivuo set kasvit mukaan lukien yksivuo set syysmuodot (kuten vehnä, ohra, ruis, herne) Kun emokasvia on kasvate u luonnonmukaises yksi sukupolvi. Tavanomaises tuote u kauran siemen kylvetään luomutuotannossa olevaan peltoon. Saatava sato on luomutuote ua siementä. Monivuo set siemenkasvit (nurmikasvit kuten motei, apila, vuohenherne) Kun emokasvia on kasvate u luonnonmukaises kaksi kasvukau a. Tavanomaises tuote u motein siemen kylvetään luomututannossa olevaan peltoon. Kylvövuonna mahdollises saatava siemensato on tavanomaista ja sen jälkeisinä vuosina siemensato on luonnonmukaista. 26 Tilan omaa siementä (TOS) koskeva lainsäädäntö Jokaisella viljelijällä on etyin edellytyksin oikeus käy ää ja tuo aa lisäystarkoituksiin hallinnassaan olevalla lalla suoja ujen lajikkeiden lisäysaineistoa. Tästä lan oman siemenen (TOS-siemen) käytöstä tulee maksaa korvaus kasvinjalostajan oikeuden haljalle. Maksun suuruus neuvotellaan Siemenkauppiaiden yhdistyksen (SKY) ja tuo ajajärjestöjen välisissä neuvo eluissa. Neuvo elevilla järjestöillä on oikeus sopia maksun tasosta. Kylvöhetkellä viljelijän o aessa TOS-siemen käyttöönsä, hyväksyy hän samalla järjestöjen välisen sopimuksen ja sitoutuu sen ehtoihin, näin syntyy sopimussuhde viljelijän ja kasvinjalostajan välille. TOS-siementä käyte äessä maksuvelvollisuu a ei ole kansallises suoja ua viljakasvilajike a käyte äessä, jos lan peltoala on alle 10 hehtaaria. EU-suojatuista viljakasvilajikkeista maksuvelvollisuu a ei ole lan koko kasvinviljelyalan jäädessä pienemmäksi kuin mitä CAP-raja lan sijain alueella on. Ennen TOS-järjestelmän käy ööno oa osallistuivat ainoastaan ser fioitua siementä käy ävät lat kasvinjalostuksen kustannusten ka amiseen. Järjestel- män käy öön tulon jälkeen on suoja uja lajikkeita käy ävät viljelijät olleet velvollisia maksamaan lan omasta sadosta kunnostetun siemenen käytöstä. Samalla on muiste ava, e ä nykyisen siemenkauppalainsäädännön mukaan on lojen välinen ser fioima oman siemen kauppa laitonta. Kasvinjalostajan saama TOS-maksu täydentää ser fioidusta siemenestä peri äviä kasvinjalostusmaksuja ja tasapaino aa kasvinjalostuksen kustannusten kohdentumista erilaisten lojen kesken. Maksun tuo o antaa kasvinjalostukselle mahdollisuuksia kehi ää uusia lajikkeita. Siemenkauppiaiden yhdistys li ää 100 prosen ses TOS-maksut jalostajille. Maksu onkin kasvinjalostukselle elintärkeä rahoituslähde erityises Suomessa, jossa ser fioidun siemenen käy öaste on alhainen. 27 Sopimusviljely Sopimusviljelyllä tarkoitetaan viljelijän ja ostajan välillä jo ennen kasvukau a tai viimeistään ennen sadonkorjuuta tehtävää sopimusta etyn satoerän myymisestä ja vastaano amisesta. Viljelijälle sopimus varmistaa, e ä sadolle on edossa ostaja. Sopimus tarjoaa apukeinoja samalla määrä-, hinta- ja laaturiskien hallintaan. Ostajan kannalta antaa sopimus ennakko etoa kasvivalikoimasta ja helpo aa myös tulevan sadon määrän ja laadun arvioin a. Tuo een loppukäy äjälle sopimusviljely antaa dokumentoitua etoa tuo een alkuperästä, tuotantotavasta ja turvallisuudesta. Sopimusviljelyä voidaankin parhaimmillaan pitää kumppanuussuhteena, jossa sopimusosapuolet kehi ävät toimintaansa toisiaan hyödyntävään suuntaan. Sopimuksen ehtoihin tulee perehtyä tarkas , sillä sopimuksen tultua osapuolten allekirjoituksillaan hyväksymäksi on se molempia osapuolia sitova. Sopimus tulee tehdä kirjallises kahtena kappaleena. Suullises tehty sopimus, esimerkiksi puhelimessa, on myös sopijapuolia sitova. Suullisesta sopimuksesta on hyvä pyytää kirjallinen vahvistus. Hyvän sopimuksen tulee turvata sekä myyjän e ä ostajan etuja o aen tasapuolises ja oikeudenmukaises ne huomioon. Perusperiaa eena sopimuk- sissa tulisi olla, e ä myyjän ja ostajan välille syntyvät sopimuserimielisyydet muun muassa hinnasta, laadusta, määristä tai sopimuksen rikkomisesta tulisi pyrkiä ratkaisemaan neuvo eluteitse. Yrityksillä on sopimuksissa omat kauppalakiin perustuvat käytäntönsä. Sopimuksessa tulisikin mainita erimielisyyksien ratkaisutapa ja –paikka. Ellei erimielisyyksistä päästä neuvo elulla ratkaisuun, on mahdollista käy ää puoluee omia asiantun joita, esimerkiksi alan viranomaisia, ratkaisun löytämiseksi. Sopimusten sitovuus ja vastaavuus Sopimus tulisi aina varmistaa kirjallisella sopimuksella vaikka suullinenkin sopimus on pätevä. Suullisen sopimuksen todiste avuus on kuitenkin erimielisyyksien ilmetessä vaikeas todenne avissa. Viljelysopimus on sopijaosapuolia sitova. Jos sopijapuolista jompikumpi osapuoli tahallises tai ilman pätevää syytä rikkoo sopimusta, sovelletaan silloin erikseen sopimuksessa määriteltyä mene elyä. Sopimusrikkomuksen aiheu ajalle tulee korvausvelvollisuus sopimuskumppanille rikkomuksesta syntyneestä taloudellisesta tappiosta. Ylivoimaisen esteen (force major) varalta tulee sopimuksiin liittää purkupykälä, joka vapau aa sopijaosapuolen Kuvakaappaus Mtk:n puheenjohtaja Juha Marttilan esityksestä KoneAgria -messuilta 2013 28 vastuusta. Hyvä sopimus ei aina yksinään takaa menestyvää tuotantoa, mu a puu eellinen sopimus voi pilata kaiken koko tuotannossa. • Maksamaan sopimuksen edelly ämät tarkastusmaksut. • Maksamaan sopimussadosta sopimuksessa määritellyn hinnan ja nouda amaan liikkeen raakaerien hinnoi elusopimusta. Ellei erä täytä vastaano ovaa muksia, pyrkii liike käy ämään erän muulla viljelijän kanssa sovi avalla tavalla tai erä palautetaan viljelijälle hänen kustannuksellaan. • Ser fioimaan erän ja li ämään viljelijälle sopimuksessa määritellyn siemenlisän, mikäli sopimuksen edelly ämät laatuvaa mukset täy yvät. • Vastaano amaan sopimusmäärän sadosta ennen sopimuskauden loppua ja seuraavan satokauden alkua. Siemenviljelysopimus Tehtävässä siemensopimuksessa sovitaan siitä, e ä viljelijä tuo aa ostajalle etyn määrän siementä ennalta edossa olevien ehtojen pui eissa. Lajikkeen tuotannon edelly ämiin viljelytoimenpiteisiin voidaan ostajan toimesta antaa siementuotantosäädösten edelly ämää tarkempia ohjeita. Sopimuksen tulisi yksityiskohtaises määri ää muun muassa raakaerän hinnoi eluun ja toimitukseen lii yvät asiat. Sopijaliikkeen tulee huoleh a siemenviljelyksen perustamiseen tarvi avan kantasiemenerän toimi amisesta viljelijälle sekä sadon ser fioinnista ja markkinoinnista. Sopimusta tehdessä on tärkeää, e ä sopimusviljelijä huoleh i itse tuotantonsa edelly ämistä sopimusehdoista itselleen soveltuviksi ja hyväksy äviksi. Ehtoihin tulee aina vuosi ain perehtyä ennen sopimuksen allekirjoitusta. Etukäteisperehtymisellä väl yy yllätyksiltä, joita voi vuosi aisina muutoksina tulla sopimuksiin. Sopimuksissa eri liikkeiden välillä ei nykyisin ole isoja periaa eellisia eroja. Sopimuksessa viljelijä lupaa: • Perustaa viljelyksen alueelle, joka on vapaa hukkakaurasta eikä ole rikkakasvien ja tai muiden lajien saastuttama. • Vastata, e ä ser fioidulle tuotannolle asetetut perusvaa mukset täy yvät (esikasvivaa mus, eristysetäisyys, lajikerajoitus, yms.) • Sallia Eviran tai pakkaajan valtuu amien henkilöiden tarkastaa viljelys, viljelmä ja siemensato. • Torjua rikkakasvit, kasvitaudit ja lakoutuminen tehokkaas . • Korjata ja kuivata sato hyvin puhdistetuilla koneilla lajien ja lajikkeiden sekaantumisen estämiseksi ja huoleh a, e ä sato ei muullakaan tavalla vahingoitu. • Kosteuden olevan satoa vastaano ajalle toimite aessa ennalta sovitun mukaisen. • Toimi amaan sopimusliikkeelle edustavan raakaeränäy een mahdollisimman pian sadonkorjuun jälkeen sekä arvioimaan satomäärän. • Luovu amaan sopimusliikkeelle sopimuksen mukaisen sadon tai ennen sadon toimi amista erikseen täsmennetyn satomäärän. Sopimuksessa liike sitoutuu: Yleiset sopimusehdot Siemensopimus perustetaan viljelmälle, joka on vapaa hukkakaurasta. Mikäli viljelmä on Eviran tai kunnan valvontarekisterissä, maksaa viljelijä valvontatarkastuksista aiheutuvat ylimääräiset tarkastuskustannukset. • Mikäli viljelmä tai sen sato hylätään, on pakkaamo oikeute u perimään viljelijältä hylkäämisestä ja sen haitoista aiheutuneet kulut. • Vastuu sadon varastoinnista ja sadon vaaran varalta vakuu amisesta kuuluu viljelijälle. • Viljelijä ilmoi aa viljely äjälle viimeistään syyskuun loppuun mennessä edon siitä, jos hän ei voi täy ää sopimusta hänestä riippuma omista syistä johtuen. • Sopimusta koskevat erimielisyydet pyritään ratkaisemaan sovi eluteitse asianomaisten kesken. Ellei erimielisyyksistä päästä yksimielisyyteen, jää se tuomioistuimen ratkaistavaksi. Siemenhinnoittelu Siemenhinnoi elu on Suomessa ko markkinalähtöistä, markkina lanteeseen perustuvaa. Viljelijä maksaa yleensä siemeneriensä toimi amisesta aiheutuvan rahdin erän kunnostuspaikalle. On joitakin liikkeitä, jotka maksavat toimi amisesta viljelijälle rah hyvitystä. Siemenviljasta saatava hinta viljelijälle muodostuu perushinnasta, siemenlisästä ja laatukorjauksista. Vastaano ovaa mukset täy ävälle siemensopimuserälle on yleensä useita erilaisia hinnoi eluvaihtoehtoja yhdenkin sopimusliikkeen sopimuksissa vali avana. Siemenlisä maksetaan yleensä lajitellulle, ser fioidulle, sopimuksen laatuehdot täy ävälle satomäärälle. Laatukorjauksia tehdään muusta viljan laatuhinnoi elusta poiketen muun muassa itävyyden ja erän sisältämien muiden viljakasvien siementen määrän ja joidenkin muiden laatuvaa musten perusteella. • Vastaano amaan sopimuksella tuotetun sadon, mikäli liikkeen ase amat vastaano ovaa mukset täy yvät. On huomioitava, e ä liikkeen ase amat vastaano oehdot ovat pääsääntöises Eviran ase amia ehtoja ukemmat esimerkiksi haitallisten kasvilajien siementen esiintymismäärässä. 29 Siemenviljelijäin yhdistykset – aatteellista järjestötyötä Siemenviljelyn järjestö- ja neuvontatyö voidaan ulo aa aina 1800-luvulle saakka. Kuninkaallinen Suomen Talousseura oli peruste u Turussa vuonna 1797. Sen pääasiallisena tarkoituksena oli maatalouden edistäminen. Ensimmäinen varsinainen siemenalan järjestö oli 26.4.1904 Helsinkiin peruste u valtakunnallises toimiva Suomen Kylvösiemenyhdistys, mu a sitä ennenkin oli jo Turussa 3.3.1883 peruste u Lounais-Suomen siemenviljelys-yhdistys. Varsinaisen siemenviljelijäin järjestötoiminnan voidaan kuitenkin katsoa alkaneen vasta 20.3.1944, kun Helsingissä peruste in Siemenviljelijäin lii o. Liiton perustamiskokouksen allekirjoi ajina olivat edustajat kolmesta siemenviljelijäin yhdistyksestä. Siemenviljelijäin yhdistyksiä oli peruste u neljälle alueelle syksyllä 1943. Neljän muun yhdistyksen perustaminen oli vireillä, kun Siemenviljelijäin lii o peruste in. Siemenviljelijäin liiton perustamiskokouksen allekirjoi ajina olivat edustajat Pohjois-Hämeen (Pirkanmaa), Satakunnan ja Varsinais-Suomen siemenviljelijäin yhdistyksistä. Edellä maini ujen kolmen yhdistyksen lisäksi oli peruste u myös Hämeen, Itä-Hämeen (Päijät-Häme), Nylands svenska ja Uudenmaan yhdistykset. Tämän jälkeen yhdistyksiä tuli vielä lisää. Ruotsinkielisiä uusia yhdistyksiä 1950-luvulla olivat Åbolands ja Ålands. Siemenviljelijäin liiton nimi muute in Kylvösiemenliitoksi vuonna 1962, toiminta jatkui en stä voimallisemmin siementuotannon neuvonnan ja edunvalvonnan parissa. 1960-luvulla peruste in yhdistykset Pohjois-Savoon sekä Suur-Savoon ja 1970-luvulla vielä Kymenlääniin, Keski-Suomeen ja Etelä-Pohjanmaalle. Runsaimmillaan siemenviljelijäin yhdistysten määrä oli 1980-luvun alussa, enemmän tai vähemmän toimivia yhdistyksiä oli 15 kappale a. Edellä jo maini ujen lisäksi oli vielä peruste u Oulussa Pohjois-Suomen siemenviljelijäin yhdistys. Kylvösiemenliiton toiminta lopete in 30.6.1987, mu a siemenviljelijäin yhdistyksistä pääosa toimii edelleen. Nimenmuutoksia monet siemenviljelijäin yhdistykset ovat tehneet ja sen myötä on halu u laajentaa jäsenkuntaa. Siemenviljelijäin yhdistystoiminnan tarkoitus on yhdistää siementuotannon parissa toimivien viljelijöiden kanssakäymistä järjestämällä jäsenistöä kiinnostavaa toimintaa, esitelmä- ja pellonpiennarlaisuuksia, tutustumisretkiä ja seminaareja. Yhdistykset o avat tarvi aessa myös kantaa lainsäädännön valmisteluun ja sopimusehtojen valmisteluun. Jo a toiminnalla saavute aisiin mahdollisimman suuri painoarvo, olisi ensiarvoisen tärkeää, e ä siemenviljelijät olisi mukana myös tässä järjestötyössä. Mukaan ovat tervetulleita siemenviljelijöiden lisäksi myös kasvinviljelijät, joiden tuotantosuunta on yleensä lähellä siementuotantoa. Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistyksen retkeläisiä illastamassa retkipäivän päätteeksi Hotelli Sinisessä Helmessä Kiuruvedellä 30 Siemenviljelijäin yhdistykset Nykyisin ovat toiminnassa seuraavat kasvinviljelyalan yhdistykset, joiden historia on jatkumoa alueen siemenviljelijäin yhdistyksen toiminnasta: Kun olet siemen- tai kasvinviljelijänä kiinnostunut o amaan osaa alaasi lii yvän alueellisen toimintaan, ota rohkeas yhtey ä oman alueesi yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin ja liity yhdistyk- sen jäseneksi. Alan yhdistyksistä Varsinais-Suomen Kylvösiemenyhdistyksellä on tällä hetkellä ainoana alan yhdistyksenä toiminnassa olevat ne sivut, sivujen osoite on www.kylvosiemen.fi. SiemenͲjakasvinviljelyalanyhdistykset Nimi Puheenjohtaja Sihteeri EteläͲPohjanmaan Siemenviljelijäinyhdistys SeppoKivijärvi, puh.0400663442 JuhaMattila puh.0400785240 PekkaMukula puh.04005566610 MikkoKraatari,ProͲAgria EteläͲPohjanmaa JariKeränen, ProAgriaEteläͲSuomi EevaSaarikorpi, MTKKymenͲLaakso RitvaTolppa, ProAgriaEteläͲSuomi HannuMäkipää ProAgriaPohjoisͲSavo JariKeränen, ProAgriaEteläͲSuomi PasiNummela ProAgriaLänsiͲSuomi VilmaKuosmanen ProAgriaEteläͲSuomi HämeenKylvösiemenyhdistys KymenlaaksonKasvinviljelijät Pirkanmaan KasvinviljelijäinYhdistys SavonSiemenviljelijäinyhdistys PäijätͲHämeen Kylvösiemenyhdistys SatakunnanSiemenviljelijäin yhdistys UudenmaanSiemenviljelijäin yhdistys VarsinaisͲSuomen Kylvösiemenyhdistys TimoJaakkola EsaVäätäinen puh.0400281503 TiinaMorri puh.0400339319 JuhaStrömberg puh.0405449446 TapioKoskiͲSipilä puh.0405301091 EevaTaneli puh.0505692312 RaimoNordman mikko.kraatari@proagria.fi puh.0401373599 jari.keranen@proagria.fi puh.0400665485 eeva.saarikorpi@mtk.fi puh.040Ͳ5452079 ritva.tolppa@proagria.fi hannu.makipaa@proagria.fi puh.0405638759 jari.keranen@proagria.fi puh.0400665485 pasi.nummela@proagria.fi vilma.kuosmanen@proagria.fi puh.0407424729 raimo@nordmans.fi puh.0505210560 Hämeen ja Päijät-Hämeen Kylvösiemenyhdistysten retkeläisiä vierailulla Porissa MTK:n kylvösiemenjaoston puheenjohtajan Juha Strömbergin tilalla. Kuva: Jari Keränen 31 Siementuotannon edunvalvonta Kylvösiemenliiton tekemä siementuotannon edunvalvontatyö siirtyi liiton lakkau amisen yhteydessä täysin MTK:n hoide avaksi. Nykyään siementuotannon edunvalvontatyöstä MTK:ssa vastaa MTK:n kylvösiemenjaosto. Kylvösiemenjaosto osallistuu siemenalan lainsäädännön valmistelutyöhön ja sopimustoiminnan kehi ämiseen. MTK osallistuu edunvalvontaan ko maassa sekä Euroopan siementuottajien yhdistyksen (ESGG) ja komission neuvoa-antavassa kylvösiementyöryhmässä EU:n tasolla. MTK Kylvösiemenjaosto Vuonna 2014 kylvösiemenjaoston puheenjohtajana on Juha Strömberg Porista ja varapuheenjohtajana Eeva Taneli Loimaalta. Jaostoon kuuluvat lisäksi MatLappalainen Kiuruvedeltä, Ma Kantola Sysmästä, Anders Wickholm Karjaalta ja Seppo Kivijärvi Evijärveltä. Jaoston sihteerinä on MTK:n kasvinviljelyasiamies Mika Virtanen. Euroopan siementuottajien yhdistyksen (ESGG) kokous oli Suomessa viimeksi 7.-9.6.2010 Turussa. 32 Kylvösiemen Kylvösiemenalan erikoislehtenä ilmestyy valtakunnallinen Kylvösiemen –leh . Leh ilmestyy neljänä numerona vuodessa. Kylvösiementä kustantaa Vieslehdet Oy. Lehden nykyinen päätoimi aja on Tuure Kiviranta. Hän aloi päätoimi ajana vuoden 2014 alussa, kun päätoimi ajana 23 vuo a toiminut Raimo Nordman lope . Kylvösiemen –lehdessä käsitellään monipuolises koko kasvinviljelyä ja siementuotantoa. Lehden lähiajan suunnitelmissa on laajentua käsi elemään siemen- ja kasvintuotannon lisäksi nykyistä enemmän myös erikoiskasvien tuotantoa, öljykasvit, herne, kumina, pellava, hamppu ja vastaavat muut kasvit, joilta tällainen alan erikoisleh on puu unut. Kylvösiemen –lehden ne sivut löytyvät toistaiseksi osoi eesta www.kylvosiemen.fi/leh . Ne sivuja ollaan uudistamassa ja samassa yhteydessä myös osoite tullee muu umaan. 33 Siemenopas - Hakemisto kasvinviljelyasiamies 32 Kasvitaudit 12 kasvulohko 22 Kasvulohko 18 Ken äkoetarkastus 24 Keski-Suome 30 Seppo Kivijärvi 32 Tuure Kiviranta 33 kuivatus 13 kylmäilmakuivuri 15 kylvösiemenjaosto 32 Kylvösiemen -leh 33 Kylvösiemenliito 30 Kylvösiemenluokat 18 Kymenlääni 30 A aitous 24 Aulis Ansalehto 25 auringonkuka 17 B Janne Berg 4 E edunvalvonta 32 ELY-keskuksesta 26 englanninraiheinä 14 Eristytetäisyydet 21 ESGG 32 Esikasvirajoitus 20 Esikasvivaa mukset 14 Esiperussiemen (PB) 18 Etelä-Pohjanmaa 30 Eurooppa 7 evira 21, 23, 25 Evira 26 Eviran siementarkastusyksikkö 19 L laboratoriotutkimukset 24 Mar n Lainio 4 lainsäädäntö 27 Lajike 8 Lajikerajoitus 20 lannoitus ja kalkitus 11 Ma Lappalainen 32 leikkuupuin 15 Lounais-Suomen siemenviljelysyhdistys 30 luomu 4 Luonnonmukainen 26 Luonnonmukainen siemenen 26 Luonnonmukainen siemenen 26 Luo’olle nii o 15 lupiini 17 H hamppu 17 Herne 16 hukkakaura 22, 29 Hukkakaura 18, 23 Hukkakauraisen lisämaan hankita 23 Hukkakaurarekisteri 18 Hämeen 30 Härkäpapu 17 M I markkinavalvonta 25 Monivuo sina nurmikasvit 14 MTK 32 Muokkaus- ja kylvötekniikka 11 Italia 7 J järjestö- ja neuvontatyö 30 N K An Nikula 4 Raimo Nordman 3 Nurmikasvit 14 kanna avuus 9 Ma Kantola 32 34 nurminata 14 Nylands svenska 30 Kari Nyman 4 luomu 4 luomusiemen 4 Näy eeno o 24 P pellava 17 Peruslohko 18 Perussiemen 19 Perussiemen 1. sukupolvi (B1 18 Perussiemen 2. sukupolvi (B2) 18 Perussiemen 3. sukupolvi (B3) 18 Pirkanmaa 30 Pohjois-Savo 30 Päijät-Häme 30 pöly äjät 14 R Ranska 7 Rikkakasvit 12 ruokohelpi 14 ruokonata 14 Rypsin ja rapsin siementuotanto 16 S sadonkorjuu 13 Saksa 7 Satakunnan 30 Satovuosien laskenta 14 Ser fioidun siemenen käy öaste 7 ser fioin 24 Ser fioin prosessi 19 Ser fioitu siemen 19 Ser fioitu siemen 1. sukupolvi (C1) 18 Ser fioitu siemen 2. sukupolvi (C2) 18 Siemenhinnoi elu 29 Siemenluokkajärjestelmä 18 Siementuotanto la 18 Siemenviljelijäin lii o. 30 Siemenviljely 3 Siemenviljelyksen perustaminen 11 siemenviljelys 22 Siemenviljelys 18 Siemenviljelysopimus 29 sitovuus 28 sopimusehdot 29 Sopimusviljely 28 Juha Strömberg 32 Suomen Kylvösiemenyhdistys, 30 Suomi 7 Suur-Savo 30 T Eeva Taneli 32 Tarkkailulohko 18 tarkkailulohkol 23 Tilan oma siemen (TOS) 27 Timotei 14 toimi aminen 13 TOS-järjestelmä 27 tuon 7 U Uudenmaan 30 Uusi siementuotanto la 18 V varastoin 13 Varsinais-Suomen 30 vien 7 Vies lehdet Oy 33 Viljelijä 19 Viljelystarkastus 19 Mika Virtanen 32 Anders Wickholm 32 Å Åbolands 30 Ålands 30 Hyvän siemenen yhteys korkeaan ja laadukkaaseen satoon on oivallettu jo ajat sitten. Neuvontaa asiasta on annettu jo 1800-luvulta alkaen. Tämä Siementuotanto-opas jatkaa omalta osaltaan näitä perinteitä. Siemen on uuden sadon avain. Siemenviljelijän ammattitaito on tärkeää siementä tuotettaessa. Siemenviljelijän tulee miettiä tuotantoaan siltä pohjalta, että hänen tuottamansa siemen on laadultaan sellaista, jollaisen itsekin hyväksyisi ostosiemenenä. Kuva: Kylvösiemenliiton arkisto Kylvösiemenliitto - aiemmin Siemenviljelijäin liitto, piti vuosikokouksensa yleensä Ravintola Laulumiehissä, mutta tässä ollaan kokoontuneina Hotelli Vaakunan kokoustiloihin. Päätettävänä on Kylvösiemenliiton lakkauttaminen, joka toteutui 30.6.1987. Tämän jälkeen on siementuotannon edunvalvonta kuulunut MTK:lle ja tuotantoneuvonta neuvontajärjestölle. Ammattitaidon ja edunvalvonnan apuna toimivat siemenalan yhdistykset, jotka järjestävät retkeilyjen ja erilaisten muiden tilaisuuksien muodossa yhteistoimintaa siemenviljelijöille. On hyvä tutustua ja tuntea muita saman alan toimijoita. 2014
© Copyright 2024