M asku n seu rak u nta 2 • 2011 Kansi: Askaisten kirkon sivuovi. Sivu 2: Askaisten kirkon kellotapulin viiri. Kuvat Kirsi Koivunen. Tässä lehdessä: Paimenen palsta3 Kirkko ja seurakunta netissä 4 Toisin sanoen6 Uusia tuulia nuorten toiminnassa 7 Terveisiä Tansaniasta8 Lukuvinkki9 Seurakuntalaisen kolumni10 Tervehdys 2012 syntyville vauvoille! 11 Askartele joulua odotellessa 12 Ystävyysseurakuntamme13 Linnunradan laidalta14 Tervetuloa tilaisuuksiin!15 Kirkhakkine 4100 kpl Marraskuu 2011 Julkaisija: Maskun seurakunta Maskuntie 73 21250 MASKU 02 434 8400 www.maskunseurakunta.fi Toimituskunta: Jouko Henttinen (päätoimittaja) Ulla Hännikkälä Kirsi Koivunen Tom Lustig Sirkku Sinkkonen Graafinen suunnittelu, kuvankäsittely ja taitto: Kirsi Koivunen julkaisugraafikko Paino: Painorauma Oy Jakelu: Itella Oy 2 Paimenen palsta V IH R E Ä VALO K irkkovuoden kuluessa niin sanottu liturginen väri vaihtelee, riippuen siitä minkälaista ajanjaksoa kirkkovuodessa eletään. Väreillä on kaikilla oma merkityksensä ja sanomansa. Ajankohdan mukaan käytetään joko valkoista, vihreää, violettia tai punaista väriä, kerran vuodessa (Pitkänäperjantaina) myös mustaa. V äreistä vihreä on kaikkein useimmin käytössä ja se kuvastaa erityisesti kasvua ja uutta elämää. Myös syksyllä vihreä väri on useimmiten käytössä. Jotenkin tuo väri siis viestittää kirkossakävijöille ja kirkolle sanomaa siitä, että ulkonaisen maailman pimetessä ja kuihtuessa kohti talvea, antaa Jumala meille tällöinkin kasvun ja uuden elämän mahdollisuuden. J umala siis ikään kuin näyttää meille jatkuvasti vihreää valoa, kutsuu ja kehottaa kulkemaan eteenpäin elämässä. Seurakunnan käytännön elämässä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikki ovat tervetulleita mukaan. Jokainen seurakuntalainen on seurakunnan elämässä yhtä tärkeässä asemassa, jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Jonkun ihmisen kohdalla tämä voi tarkoittaa vapaaehtoisena vastuunkantajana toimimista, jollakin sunnuntaista kirkossakäyntiä, kolmannella oman paikan etsimistä ja epäilevääkin kyselyä uskonasioiden äärellä ja neljännellä kenties vielä jotakin aivan muuta? Kaikilla on paikkansa, jokaisella yhtä arvokas osansa seurakunnan elämän keskellä. la iällä. Samoin lyhyessäkin ajassa oma elämäntilanne voi muuttua ratkaisevalla tavalla ja yhtäkkiä kaipaakin seurakunnalta jotakin muuta kuin aiemmin. Toivottavasti seurakunnan elämästä löytyy jokaiselle ihmiselle se oma paikka. J umalan näyttämä vihreä valo kutsuu seurakuntaa myös kasvamaan kohti uutta. Sanoma armollisesta Jumalasta ja Jeesuksen sovitustyöstä on muuttumaton ja pysyvä perusta, se ei muutu mihinkään. Toimintamuodot ja seurakunnan rakenteet sen sijaan saavat muuttua ja joka tapauksessa muuttuvatkin aikojen kuluessa. Vanha (aikanaan hyväkin asia) joutaa jossakin vaiheessa jäädä taakse, jotta uutta voi tulla tilalle. Yhdessä saamme pohtia sitä, mitä tämä merkitsee Maskun seurakunnassa nyt ja tulevaisuudessa? Miten yhdessä kuljemme eteenpäin ja millaisia uusia ovia Jumala meille avaakaan, se jää nähtäväksi. Jyrki Kaukanen kappalainen Lemun koulun kevätkirkosta. Kuva Kirsi Koivunen J umalan näyttämä vihreä valo voi merkitä sitäkin, että tuo osa muuttuu vuosien varrella. Eri ikäkausina oma paikka seurakunnassa voi vaihdella ja muuttua. Nuorena kiinnostavat toiset asiat ja kysymykset kuin varttuneemmal- 3 Kirkko ja seurakunta netissä V iimeisen parin vuosikymmenen aikana on syntynyt toinen maailma tämän todellisen fyysisen maailman rinnalle. Internet, verkko, netti – rakkaalla lapsella on monta nimeä. Toiset tuntuvat solahtavan nettiin kuin kala veteen, toisille verkon maailma on pysynyt vieraana, jopa uhkaavana vierautensa takia. Tällä aukeamalla esitellään kirkon ja kotiseurakunnan toimintaa verkossa. S uurin netin mukanaan tuoma muutos on ehkä se, että kenellä tahansa on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin. Verraten voidaan todeta, että sanomalehdillä on päätoimittaja, joka vastaa sisällöstä, mutta monilla verkkosivuilla on ainoastaan moderaattoreita, joiden tehtävä on siivota asiattomat tekstit pois. Muuten kuka tahansa saa sanoa mitä tahansa. Enää ei ole tärkeää se, mihin väite perustuu, vaan se, miten raflaavasti sen saa muotoiltua. T oisaalta internet tuo tiedon tasapuolisesti kaikkien saataville. Netissä moni on uskaltanut nimettömänä kysyä hengellisiä kysymyksiä, joita ei syystä tai toisesta ole uskallettu ottaa esiin kotiseurakunnassa. Lisäksi ihminen jolta puuttuu kokonaan seurakuntayhteys, voi erilaisten nettiyhteisöjen kautta löytää hengellistä yhteyttä toisiin ihmisiin. Vaikka nettiä syytetään ihmisten yksinäisyydestä ja siitä että eristäydytään jokainen oman näppäimistönsä taakse, voidaan yhtä hyvin todeta että moni voi netistä löytää hengenheimolaisia ja ihan oikeita ystäviä. Netti itsessään ei ole kuin väline; sen arvon määrittää se, miten ja mihin sitä käytetään. M askun seurakunnan omilta nettisivuilta maskunseurakunta.fi löydät kaikki samat kirkolliset tiedot kuin tiedotuslehti Maskulaisestakin – mitä seurakunnan toimintaa, missä ja milloin. Lisäksi sivuilta löytyy paljon muutakin, mm. linkit useimpiin tällä aukeamalla esiteltyihin nettisivuihin ja seurakunnan työntekijöiden yhteystiedot. Etusivulla vinkataan uusimmista uutisista otsikon ”Ajankohtaista” alla. Kuvagalleriassa voit katsella kuvia seurakunnan toiminnasta. M askun seurakunta on myös Facebookissa. ”Maskun seurakunta” on oma sivu, josta voit ”tykätä” – sen jälkeen näet mitä sivustolla julkaistaan. Tämä ryhmä on vielä tuore ja etsii omaa paikkaansa. Nuorisotyöllä sen sijaan on hyvin aktiiviset ryhmät Facebookissa; nuorisotyön ryhmä ja isoskoulutusryhmä. Monelle nuorelle Facebook taitaa olla ensisijainen paikka, josta hän etsii tietoa seurakunnan toiminnasta. Monet seurakunnan työntekijöistä ovatkin Facebookissa nimenomaan työroolissa – esimerkiksi Oili-pappi ja Hanna-nuorisotyönohjaaja, joista jälkimmäinen löytyykin nimenomaan tällä ”sukunimellä”. 4 A ikuisille tutustumisen arvoisia sivustoja: evl.fi on seurakuntalaisille suunnattu Suomen ev. lut kirkon ylläpitämä sivusto, jolla on uutisia, keskusteluja, blogeja, verkkovirsikirja, Raamattu ja kirkkovuoden tekstit sekä valtavasti hengellistä materiaalia. kotimaa24.fi on Kotimaa-yhtiöiden ylläpitämä uutissivusto. Lehden sisältöjen lisäksi sivuilta löytyy blogeja ja keskusteluja. Kommentoiminen vaatii esiintymisen omalla nimellä, niinpä keskustelu pysyy asiallisena. kua.fi on Kirkon Ulkomaanavun nettisivusto. Lisäksi kaikilla lähetysjärjestöillä on omat sivut, jotka löytyvät esimerkiksi hakukone Googlen avulla. teologia.fi esittelee suomalaista yliopistoteologiaa. seurakuntalainen.fi esittelee suomalaisten hengellisten medioiden uutisia. areena.yle.fi-sivuilta näet televisioidut jumalanpalvelukset tai voit kuunnella aamu- tai iltahartauden, joka meni sivu suun tai oli niin hyvä, että pitää kuunnella uudestaan. Suomi24.fi Kirkko kuulolla-palstalla on kaikille avointa keskustelua. Voit kysyä uskoon ja elämään liittyvistä asioista. Suomen ev.lut. kirkon työntekijät osallistuvat keskusteluun nimimerkillä ”kuunteleva_kirkko”. Mukana on pappeja, nuorisotyönohjaajia, diakoneja ja muita kirkon työntekijöitä. He osallistuvat keskusteluihin päivittäin. Kirkon vapaaehtoiset keskustelevat palstalla nimimerkillä ”kuunteleva_seurakunta”. Palstaa valvotaan tiukemmin 1.9. lähtien ja asiattomiin viesteihin puututaan herkemmin. helistin.fi sisältää kirkon perhepalvelua Kirkko lähelläsi-palstalla. suurellasydamella.fi on kaikille vapaaehtoistyöstä kiinnostuneille mahdollisuus lähteä toimimaan. rakkaudenammattilaiset.fi löytyy City.fi-sivuilta. Raflaavasta nimestä huolimatta palvelun tarjoaa Suomen ev. lut. kirkko. Rakkausyhteisöön ovat tervetulleita kaikki Cityn käyttäjät – jäsenkirjoja tai uskontunnustuksia ei kysellä. Mukana on pappeja, parisuhdeammattilaisia ja muita kirkon työntekijöitä, jotka osallistuvat keskusteluun rakkaudesta. Suhdeklinikka auttaa ja opastaa, voit jättää anonyymisti oman kysymyksen tai lukea muiden murheita. Voit jopa lähettää yksityisen viestin palvelussa työskentelevälle papille. M peliraati.fi on hyvä väline sinulle, joka pohdit tietokonepelien sopivuutta lapsille. Voit hakea peliarviointeja ja keskustella muiden vanhempien kanssa. uutama lapsille ja nuorille mielenkiintoinen sivu, joita aikuiset voivat vaikka suositella jälkeläisilleen: lastenkirkko.fi on seikkailua kirkossa. Lapset voivat rekisteröityä ja luoda oman hahmon. Sivustolla lapsi oppii kuin vahingossa kirkkoon liittyviä asioita ja voi esim. pelata pelejä, jotka ovat taatusti lapsille sopivia. jiipeenetti.fi tarjoaa tekemistä alakouluikäisille vaikka koulun jälkeisiin iltapäiviin. tekstaritupu.net ja nettitupu.net ovat PTK:n ja ev. lut. paikallisseurakuntien tukea koululaisille. Sieltä saa apua mieltä askarruttaviin kysymyksiin. k12.ptk.fi on noin 11‑13 ‑vuotiaille tytöille ja pojille suunnattu vuorovaikutustaitojen kurssi. Nuorille suunnattuja maailmanparannukseen liittyviä sivuja ovat mm. changemaker.fi ja ekonisti.fi. Facebookissa kannattaa myös seurata Maskun seurakunnan, nuoret. Sinikka Pietilä ja Kirsi Koivunen 5 Jaakobin paini M oni arkikielen sanonta on peräisin Raamatusta. Yksi näistä on puhe Jaakobin painista. Vanhan testamentin alkulehdillä kerrotaan, miten Jaakob matkallaan joutui painiotteluun tuntemattoman miehen kanssa. Se oli pitkä ottelu, se kesti koko yön, se tapahtui joen rannalla ja päättyi oikeastaan ratkaisemattomana. K un me puhumme Jaakobin painista, silloin on yleensä kyse sisäisestä painista. Pitäisi esimerkiksi tehdä joku päätös, mutta kun ei tiedä, mikä olisi oikein. Tai mitä kaikkia seuraamuksia päätöksestä mahtaa tulla. J aakobin painia on myös vain huonojen vaihtoehtojen äärellä tehtävä valinta. Valitsit niin tai näin, lopputulos on enemmän tai vähemmän kehno. Semmoinen päätöksenteko vie aikaa ja välillä tuntuu kuin olisi koko ajan pimeässä yössä. R aamatun kertomuksessa Jaakob ei aluksi tuntenut painikaveriaan. Ei myöskään kerrota, miksi he painivat. Ottelu oli kuitenkin kova ja sitkeä ja se päättyi vasta auringonnousun antaessa ensimmäisiä merkkejään. O ttelun aikana Jaakobille ilmeisesti valkeni, ettei hänen vastustajansa ollut kuka tahansa vastaantulija. Hän oli ihmisen hahmossa oleva Jumala. Kun yö alkoi loppua ja vastustaja tahtoi luovuttaa, Jaakob pyysi häntä siunaamaan itsensä. Niin myös tapahtui. T ämän päivän ihmisen Jaakobin painissa Jumalan läsnäolo tuntuu aika vieraalta. Vaikeat asiat ja vaikeat ratkaisut ovat sitä mitä ovat – oli siinä mukana Jumala tai ei. V K ai ovatko? Olisiko sittenkin erilaista yrittää ratkoa ongelmaa ottamalla Jumala siihen mukaan? Kertomalla hänelle, miten mahdottomassa tilanteessa on. annattaa ainakin kokeilla. Sirkku Nyström toimittaja Osa kuvasta kirjasarjasta Ikuisia kertomuksia 2/10 . Valokuva Kirsi Koivunen UUSIA TUULIA NUORTEN TOIMINNASSA Perinteiset nuortenillat ovat muuttaneet muotoaan ja tuloksena on kuukausittain vaihtuva projekti. Kussakin projektissa syvennytään yhteen aiheeseen 3-4 kokoontumiskerran verran. Syyskauden teemoja ovat Ystävä, Kädet ja Bändi. Ystävä-projektissa lokakuun aikana pohdittiin, mitä on olla ystävä ja voisinko olla ystävä myös hänelle, jota en tunne. Projektiin osallistuneet nuoret saivat perustietopaketin vapaaehtoistyön periaatteista, vuorovaikutustaidoista ja kävivät myös ilahduttamassa Kaislakodin asukkaita. Marraskuun Kädet-projekti kietoutuu läheisesti yhteen seurakunnan ydintehtävän eli lähetystyön kanssa. Tarkoituksena on yhdessä valmistaa tuotteita, joiden myyntituloilla tuetaan nuorten kummiluokkaa Nkurenkurussa Namibiassa. Kummiluokka siirtyi Lemu-Askaisten nuorilta koko uuden Maskun nuorille ja kirjeenvaihto on ollut vilkasta. Koulu on korkeatasoinen yläaste-lukio, joten maskulaisilla nuorilla ja Nkurenkurun oppilailla on hyvinkin paljon yhteistä; samankaltaiset kysymykset mm. ammatinvalinnasta ovat mielissä siellä ja täällä. Koulu on perustettu vuonna 1990 Suomen Lähetysseuran tuella ja kummina nuoret ovat toimineet jo yli kolme vuotta. Tervetuloa siis ostoksille myyjäisiin Lemun rukoushuoneelle la 26.11. klo 10 ja Maskun srk-talolle su 27.11. klo 11. Ostamalla Kädet-projektin myyntipöydän tyhjäksi autat nuoria auttamaan! Joulukuussa pääsevät bändikamat taas kovaan kulutukseen kun Bändiprojekti tuottaa ilmoille ääntä. Tarkoituksena on että yläkoulujen joulukirkossa saadaan ääninäyte tältä projektilta. Ensi kevät tuo mukanaan uudet projektit ja aiheet. Kuukausittain syvennytään mm. peleihin, gospeliin, draamaan ja metsään. Näistä voit lukea tarkemmin seurakunnan nettisivuilta. Usko Jumalaan ei toki silti ole seurakunnan nuorisotyössä muuttunut projektiksi, vaan on edelleen pikemminkin pitkän pitkä prosessi. Sen kasvua ja kehitystä saavat toivottavasti nämä projektit olla omalta osaltaan edesauttamassa ja tukemassa. Ohjukset Hanna, Juha ja Sari 7 Terveisiä Tansaniasta Tulimme kesällä Tansaniasta ja totuttelemme taas elämään Suomessa. Elämä on erilaista. Olihan siellä samaakin. Sama aurinko paistaa - meillä vain vähän harvemmin, ihmiset ovat ystävällisiä ja tervehtivät - meillä vähän harvemmin - ja kirkossa käy paljon väkeä - meillä ei ihan niin paljon. Elintasokuilu välillämme on suunnaton. Afrikan köyhyyttä on vaikea käsittää, ellei ole itse siellä käynyt. Apulaisemme sai palkkaa noin 50 euroa kuussa ja rakensi saamillaan rahoilla itselleen talon. Perheellinen yliopiston opiskelija ei voi käydä kotonaan edes kuukausittain, koska 40 kilometrin bussimatka on liian kallis, kolme euroa edestakaisin. Portille tuli mies myymään viittä tekemäänsä postikorttia päästäkseen sairaalaan tutkimuksiin. Ei ollut aina helppoa olla se hyväosainen, kun ei ymmärtänyt, ketä auttaisi ja ketä ei. Suomessa olemme kaikki hyväosaisia. Meillä on jokapäiväinen leipä ja saamme valita kymmenistä jugurttilaaduista haluamamme. Luimme lehdestä jutun afrikkalaisesta naisesta, joka on edistänyt puiden istuttamista kuivuudesta kärsiviin maihin ja afrikkalaisesta miehestä, joka sai aikaan Afrikan kattavan kännykkäverkon. Tuli hyvä mieli niitä lukiessa. Maailma tarvitsee tasausta. Köyhyyden vähentäminen, koulutustason nosto ja evankeliumin vieminen noituuden ja pelkojen maailmaan on edelleen lähetyksen tehtävä. Me voimme vaikuttaa siihen, että löytyy yhä enemmän andrewmolleleita. Ai keitä? Andrew oli pieni masaipoika, josta isä halusi kunnon paimenen ja masaisoturin. Yksitoistavuotiaana poika pääsi puoli salaa kouluun ja oppi lukemaan. Myöhemmin opinnot jatkuivat Lähetysseuran stipendien turvin. Viime vuonna Mollel väitteli tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta huippuarvosanoin ja palasi oman kansansa pariin hyvin koulutettuna asiantuntijana. Andrew Mollel kävi kanssamme samassa kirkossa Iringassa. Hän on kiitollinen suomalaisilta saamastaan avusta. Nyt hän ja hänen kaltaisensa voivat rakentaa parempaa tulevaisuutta Tansanialle. Nimikkolähettimme Eero ja Pirkko Junkkaala 8 Kuvat Suomen Lähetysseura Lukuvinkki Koulupojan sota V M esa Santavuori, Valkoinen suomalainen. Karisto, 1999. erikarvialaissyntyinen Martti Santavuori (1901-1972) oli aikoinaan kohtalaisen tunnettu historiallisten romaanien kirjoittaja ja vuosina 1958-1964 myös Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja. Ennen kirjailijauraa ja vielä sen aikanakin hän oli myös ammattisotilas, talvi- ja jatkosodan läpikäynyt upseeri. ”Valkoinen suomalainen” –teoksen kautta käy ilmi, miten nämä kaksi uraa kietoutuivat yhteen jo silloin, kun Martti Santavuori oli vasta 16-vuotias koulupoika. T eos ilmestyi vuonna 1999, ja minun käsiini se päätyi toimiessani paikallisen Merikarvialehden avustajana. Teoksen kirjalliset ansiot eivät ehkä olleet mieleenpainuvat, mutta aihepiiri itsessään laittoi monia ajatuksia liikkeelle – ja tekee niin yhä edelleen. Kun minua pyydettiin kertomaan tässä julkaisussa jostain vaikuttavasta kirjasta, ei valintaa tarvinnut miettiä kauaa. kynänkäyttäjä ja esimerkiksi Mouhijärven taistelun kuvaus on silkkaa toimintaa. Sijansa ovat saaneet myös rintaman arjen kuvaukset aina reppuun sulanutta voipakettia ja poikamaisia hillovarkauksia myöten. Vesa Santavuoren kommentit ja oheen liitetyt kartat havainnollistavat erinomaisesti tekstiä. M uistelmavihkosta lukiessa tulee kuitenkin myös paha olo. Kyse ei ole pelkästään siitä, että Martti Santavuori kuvaa sotaa ja suomalaisia tappamassa toisiaan. Olennainen osa järkyttävyyttä syntyy sitä kautta, että kuvaajana on 16-vuotias koululainen, joka on täysin sisäistänyt sodan propagandan. S ota näyttäytyy pojan silmin jonkinlaisena suurena seikkailuna, jossa vastustaja eli suomalainen punakaarti ja venäläiset ovat pelkkiä maalitauluja, joiden ampumisesta ei tunnontuskia tule. ”Sota on kuin leikkiä”, kertoo Martti muun muassa eräässä kirjeessään. O lennaista on se, miten helposti tavallisesta ihmisestä – myös lapsesta ja nuoresta – tulee T väkivaltainen ja jopa tappaja. S e, mitä Suomessa tapahtui vuonna 1918, on toivon mukaan historiaa eikä enää toistu. Naapuri on kuitenkin kääntynyt toistaan vastaan sittemmin aivan samalla tavalla esimerkiksi entisen Jugoslavian ja Pohjois-Irlannin alueilla. Tosin, kuten Vesa Santavuori teoksen loppupuolen ansiokkaassa pohdinnassaan muistuttaa, tarpeen vaatiessa vaikkapa jalkapallokatsomo kelpaa aivan yhtä lailla väkival- eoksen kirjoittanut ja toimittanut Helsingin Sanomien toimittaja Vesa Santavuori löysi isänsä Martin arkistojen kätköistä päiväkirjan ja niteitä, jotka nuori Martti oli kirjoittanut osallistuessaan vuoden 1918 kansalaissotaan valkoisten puolella. Varsinkin teokseen liitetty Martti Santavuoren muistelmavihkonen kansalaissodan vaiheista on kiehtovaa ja samalla myös järkyttävää luettavaa. e antaa epäilemättä melkoisen todenmukaisen kuvan rintamaoloista, mikä jo sinänsä on arvokasta; eritoten valaistessaan rivimiehen eikä suurten johtajien mietteitä. Martti Santavuori oli jo tuolloin sujuva S lan näyttämöksi. ” Valkoinen suomalainen” on luonnos Martti Santavuoresta, vapaaehtoisesta 16-vuotiaasta sotilaasta suorastaan muotokuva. Kirja on myös kertomus traagisesta sisällissodasta yksittäisen (valkoisen) rivimiehen silmin. Teos ei ole kuitenkaan pelkästään historiaa, vaan sen kommenteilla on kantavuutta myös nykyaikaan. Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen kyläasiamies Kuva Kirsi Koivunen 9 SEU R A K UNT A – TUTTU JUTTU ALAKOULULAISILLE Kun Maskun seurakunta taannoin julkaisi työntekijöidensä kuvat paikallislehden liitteessä, useimmat kasvot olivat koululaisille tuttuja. Monet tunnistivat pappeja, kanttoreita ja nuorisotyönohjaajia myös nimeltä. Eikä ihme, sillä seurakunnalla on alakoulujen kanssa laadittu suunnitelma, jolla pyritään yhteistyöhön läpi koulutaipaleen. Esikoululaisten omaan ohjelmaan kuuluvat Pikkukirkko-hetket noin kerran kuukaudessa. Leirikeskus Mannerlahdessa vietettävän retkipäivän lisäksi eskarit tutustuvat kotikirkkoonsa elämyksellisesti kaikkien aistien avulla. Alkuopetusikäisten vierailu kirkonmäellä taas on perinne, jonka kohokohtia lienevät kanttorin urkuhetki ja jännittävä kapuaminen kellotapuliin. Virsiperinnettä kouluissa jatketaan kaikille yhteisen ’kuukauden virren’ avulla. Uskonnon tunneilla opeteltu virsi lauletaan säännöllisesti pidettävässä seurakunnan päivänavauksessa koko koulun voimin. Lisäksi tois- ja kolmasluokkalaisille on ollut tapana järjestää virsituokio omassa luokassa sekä syksyisin että keväisin. Joka toinen vuosi pidettävään valtakunnalliseen Virsivisaan onkin Kurittulan ja Seikelän koulusta osallistunut aina monta innokasta joukkuetta. Seurakunnan päivänavauksesta ja välituntipäivystyksestä vastaa yleensä pappi tai nuorisotyönohjaaja, mutta eivät kirkkoherranviraston kanslisti ja diakonikaan aivan vieraiksi jää. Heidät tavataan 4. luokalla, kun on taas aika vierailla kirkonmäellä. Kouluille järjestetään nykyään myös vuosittainen ’Maailmanlainen’päivä, jonka aikana lähetyssihteeri ja monet muut seurakunnan työntekijät opettavat viidesluokkalaisille, mitä on lähetystyö. Yhä nykyäänkin lukukausi päätetään perinteisellä jumalanpalveluksella, jota keväisin vietetään sään salliessa kesäteatterilla. Kuu- Maailmanlaisessa tutustutaan mm. seurakunnan lähetystyön nimikkokohteisiin. Kuva Kirsi Koivunen Kurittulan koulussa tehtiin Tinga-tinga-taidetta. Kuva Kirsi Koivunen desluokkalaisille toukokuu on yhtä juhlaa, sillä opittuaan Hemminki Maskulaisesta ja omasta paikallishistoriastaan he saavat kutsun urkumusiikkikonserttiin. Tällöin kirkossa soivat muun muassa häistä ja hautajaisista tutut säveltaiteen helmet. Seurakunnan ja koulujen yhteistyön ansiosta yläkoulunsa aloittavilla maskulaisilla on siis jo varsin vankka käsitys siitä, mitä seurakunnan jäsenyys merkitsee ja mitä kirkko heille tarjoaa. Rippikoulun opettajien on siitä aikanaan hyvä jatkaa, kun perusta on huolella rakennettu. Sisko-Soilikki Nykänen Kuva Kirsi Koivunen Lämmin tervehdys 2012 syntyville maskulaisille vauvoille! Maskun pitäjän täyttää ensi vuonna 780 vuotta. Juhlavuonna 2012 syntyvät maskulaiset vauvat saavat neuvolan kautta seurakunnan lahjana pehmoiset villasukat. Kaffepaussin väki on luvannut neuloa sukkia, mutta muutkin ovat tervetulleita talkoisiin. Jos innostut, kysy lankaa sukkiin diakonissa Maria Pullilta 0400 508 486. Sukkiin liittyy oheinen tarina sota-ajalta: Eila Turenius neulekoulussa Kaarakan talossa kertoo: ”Kerttu Latvala oli matkalla 2 kk:n ikäisen tyttövauvansa Tuulan kanssa sotaa pakoon alkuvuodesta 1940. Junamatka Vaasasta keskeytyi, kun rata oli poikki pommitusten takia. Junassa oli heitä vastapäätä istunut eläkkeellä oleva käsityönopettaja, jolle tuli sääli pientä vauvaa ilman tossuja. Niinpä hän oli purkanut valkoista käsin neulottua villatakkiaan ja neulonut langasta sukat radan korjaustöiden aikana.” Kerttu Latvala neuloi elämänsä aikana useita satoja sukkia tällä samalla mallilla, uudet sukat aina kun tuttavapiiriin syntyi uusi vauva. Myös hänen tyttärensä Terttu Latvala on neulonut yli 200 paria ja Eila Tureniuskin yli 50 paria. Alkuperäiset sukat ovat Terttu Latvalalla varmassa tallessa. Paitsi että sukka on kaunis katsella, se pysyy erittäin hyvin pienen lapsen jalassa. Ulla Hännikkälä 11 Askartele Joulua odotellessa Herkullinen karkkipurkki Tarvikkeet: -Tyhjä, pesty jogurttipurkki -Huopaa -Sakset -Neula -Liimaa -Askartelupunosta -Muovi/puuhelmiä -Erilaisia koristeita -Kimalleliimaa 1. Mittaa ja leikkaa huovasta purkin kokoinen pala. 2. Liimaa huopa purkin ympärille. 3. Paina neulalla tai saksilla purkin yläreunaan vastakkaisille puolille reiät. 4. Kiinnitä askartelupunoksen pää purkin toiseen reikään. 5. Pujottele helmiä punokseen ja kiinnitä toinenkin pää purkin vapaaseen reikään. 6. Koristele purkki erilaisilla helmillä, tarroilla, kiiltokuvilla ja kimalteella. Mitkä joululaulut? Selvitä mikä numero vastaa mitäkin kirjainta! JO6L6766 O5 RA89559TTU S15136ORT95 4Ö 3AL89A JO6L6 81L1S99 81L1S99 86LK65E5 Jouluiset tehtävät suunnittelivat reppukerhon ohjaajat Päivikki Orrensalo ja Raija Småträsk 12 Ystävyysseurakuntamme Harju-Madise Naantalin rovastikunnan seurakunnilla on ollut yhteinen ystävyysseurakunta Virossa vuodesta 1990. Harju-Madisen seurakunta sijaitsee 45 km Tallinnasta lounaaseen. Maskun seurakunnan diakonissa Maria Pulli toimii rovastikunnallisen ystävyysseurakunnan työryhmän puheenjohtajana ja yhteyshenkilönä. Työryhmä käsittelee Virosta tulevia ja yhteisiä suunnitelmia. Milloin olet tutustunut ystävyysseurakuntaan? Olen ollut mukana vuodesta 1998 Juta Siirakin ollessa kirkkoherrana. Hänen aikanaan seurakunta rakennettiin uudelleen Neuvostovallan jäljiltä. Tällä hetkellä kirkkoherrana toimii Joel Siim. Kirkon torni toimii majakkavalona. Kuva Maria Pulli Miten Viron seurakunnat eroavat Suomen seurakunnista? Virossa ei kuuluta seurakuntaan samalla tavalla kuin Suomessa asuma-alueen mukaan. Jokainen saa valita mieluisensa seurakunnan. Harju-Madisenkin seurakunnan noin 150 maksavasta jäsenestä moni asuu läheisessä Keilan kaupungissa tai Tallinnassa. Kuinka monta työntekijää ja mitä toimintaa Harju-Madisen seurakunnassa on? Kirkkoherra Joel on ainut työntekijä. Hän pitää jumalanpalveluksia kesäisin joka sunnuntai ja talvisin kerran kuukaudessa kirkollisten toimitusten lisäksi. Kanttorin johdolla seurakunnassa toimii kuoro. Kanttori ja urkuri ovat palkkiotoimisia. Miten Harju-Madisen seurakuntaan pidetään yhteyttä? Pääasiassa sähköpostitse ja kiireisempiä asioita soitellaan. Yhteydenpitoa helpottaa se, että Joel osaa hyvin suomea. Mitä yhteistyö pitää sisällään? Tärkeää on osata kuunnella heidän tarpeitaan ja toimia sen mukaan. Se vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Vierailemme heidän luonaan tutustumassa seurakuntaan ja toisinpäin. Yhteisten hartaushetkien vietto on tuntunut erityisen hienolta. Rukous toistemme puolesta on työn peruskivi. Sitä voi jokainen tehdä! Yhteistyö on myös auttamista. Virossa seurakunnilla on taloudellisia vaikeuksia. Olemme yhteisesti mm. lahjoittaneet ruohonleikkurin, moottorisahan, 50 hengen kahviastiaston ja rukousalttarin. Keräämme kolehteja sen erilaisiin menoihin ja olemme mm. sitoutuneet maksamaan hiukan palkkatukea. Seurakunnat ovat antaneet myös erillisiä lahjoituksia. Erityisen hieno projekti oli, kun Harju-Madisen seurakunnan pappila rakennettiin talkoilla seurakuntatalon yläkertaan. Useana kesänä viisi, kuusi maskulaista miestä matkasivat Asko Hömpin johdolla talkoisiin. Maskulaisten miesten talkoilla on noussut pystyyn myös piharakennus, jossa on autotalli, varasto ja puuliiteri. Mitä tulevaisuudessa? Jatkossakin toivotaan, että vierailemme toistemme luona. Harju-Madisen puolelta toivotaan musiikkityön yhteistyötä, eritoten kuorovierailuja. Taloudellinen apu on varmasti jatkossakin tervetullutta ja tarpeellista. Haastatteli Piritta Johansson Kesällä 2011 diakonissa Maria Pulli sai Viron kirkon myöntämän ja Viron arkkipiispan Andres Põderin allekirjoittaman Tänukirin eli kiitoskirjan ystävyysseurakuntatyöstä. Kuva Timo Pulli LINNUNRADAN LAIDALTA V iime aikoina on puhuttu paljon kirkon laskevasta jäsenmäärästä. Tapetilla on myös jatkuvasti seurakuntien yhä synkkenevä taloustilanne joka aiheutuu laskevasta jäsenmäärästä ja sen myötä verotulojen pienenemisestä. T unnettua on, että mediassa huonot uutiset saavat paljon enemmän tilaa kuin hyvät uutiset. Esimerkiksi tv-uutisissa on paljon ”myyvempää” näyttää erilaisten asioiden yhteydessä itkeviä ihmisiä kuin nauravia ja niin edelleen. On siis selvää, ettei kirkolla mene aivan niin huonosti kuin mediassa annetaan ymmärtää. Toisaalta on totta, että paremminkin voisi mennä. Päiväjumalanpalvelusten kävijämäärät eivät päätä huimaa ja totta on myös, että kirkosta eroavien määrä on kasvanut jatkuvasti. Samalla tosin kirkkoon liittyvien tai siitä eronneiden ja siihen palaavien määrät ovat nousussa, mediassa sitä tosin ei kenties edellä mainituista syistä pidetä juuri lainkaan esillä. E rilaisiin ongelmiin löytää usein ratkaisuja jos pystyy katsomaan niitä ikään kuin ulkoa käsin. Maapallostammekin tiedämme nykyisin paljon enemmän kun pystymme tekemään siitä havaintoja avaruudesta satelliittien avulla, sen erilaisista sääilmiöistä ja niin edelleen. A varuustähtitieteen professori Esko Valtaoja on tullut tunnetuksi aktiivisesta osallistumisestaan kirkkoa ja sitä sivuavaan keskusteluun ja pystyy katsomaan sitä ateistina ikään kuin ulkoa käsin. Katsotaan miltä kirkko näyttää jos ei nyt aivan linnunradan laidalta, niin ainakin lähempää galaktisia sfäärejä. Kysytäänpä siis, miten Esko Valtaojan mielestä seurakuntaa tulisi kehittää? P ositiivista kehitystä Valtaoja näkee seurakuntien olemuksen muutoksessa kuluneiden lähivuosikymmenien aikana. Seurakunta on tullut selvästi lähemmäksi ihmistä. Hän toivoo kuitenkin enemmän positiivista yhteiskuntaosallistumista, tyyliin ”saippuaa, soppaa ja sielunhoitoa”, sekä kirkon osallistumista selvästi enemmän ihmisten arkeen. Pappeja saisi olla esimerkiksi tavattavissa ostoskeskuksissa ja ravintoloissa tyyliin ”Pappien kanssa kapakkaan”. Toisena näkökohtana hänen mielestään positiivista välittämistä saisi olla enemmän. Heikompiosaisten auttaminen saisi tulla selkeämmin esille. Kirkon tulisi seistä avoimesti heikompiosaisten rinnalla ja toimia heidän apunaan. M ediassa on viime aikoina yritetty saada kirkko näyttämään ahdasmieliseltä instituutiolta. Samoin kaikki uskovaiset halutaan leimata voimakkaan ahdasmielisiksi ja suvaitsemattomiksi. On myös totta, että vääränlaista ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta löytyy kirkon piiristä. Valtaojalla on näkemyksiä tähänkin problematiikkaan: ”Ääriliikkeet kiehtovat luonnostaan, miksei kirkolla ole munaa potkia ääriliikkeitä pois? Onko kirkossa tilaa oikeasti tavalliselle ihmiselle? Mielikuvat ovat kaukana todellisuudesta. Ääriliikkeille ei saisi antaa liikaa valtaa ja näkyvyyttä. Ongelma: Kirkko sietää enemmän toisenlaista erilaisuutta kuin toisenlaista. Rakkauden levittämistä ei ole liikaa. Esim. Tv 7 ei edusta yleistä kirkon kantaa, samoin radio Dei. Kirkon pahimmat viholliset löytynevät kirkon sisältä. Niin ikään työntekijöiden mielipiteet yhteiskuntavastuusta saisivat tulla esille. Olen ilahtunut luonnon suojelullisista näkökohdista tyyliin Wille Riekkinen. Kirkko ei ole profiloitunut liikaa maailman parantajana vaikka sen olisi hyvä niin tehdä, oikeudenmukaisuuden, globaalisen vastuun ja ympäristönsuojelun puolestapuhujana.” L opuksi saamme vielä yksinkertaisen vihjeen seurakuntien palvelun parantamiseksi: ”Nykyajankin ihminen eritoten kaiken kiireen ja hälyn keskellä kaipaa paikkaa hiljentymiseen ja rauhoittumiseen.” Valtaoja toivoisi kirkkojen ovien olevan auki yötä päivää eräiden naapurimaiden tapaan. Turvallisuuskysymyksetkin olisivat varmasti ratkaistavissa. K iitokset Esko Valtaojalle mukavasta ja mielenkiintoisesta keskustelusta, katsellaan yhdessä taivaalle, totuus on varmasti siellä jossakin… Tom Lustig 14 Taustan ”tähtitaivas” on Suomen Liikemiesten Lähetysliiton Sinitaivassalin katosta Turussa. Kuva Liikemiesten Lähetysliitto Tervetuloa joulunajan tilaisuuksiin! Maskun kirkossa Su 27.11. klo 10 1. adventtin jumalanpalvelus To 1.12. klo 18 Kurkistus jouluuntapahtuman aloitus kirkossa Su 4.12. klo 10 2. adventin jumalanpalvelus Ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 11.12. klo 10 3. adventin messu Su 18.12. klo 10 4. adventin messu La 24.12. klo 15 Jouluaaton hartaus lapsiperheille La 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus La 24.12. klo 22 Jouluaattoillan hartaus Su 25.12. klo 7 Jouluaamun jumalanpalvelus Su 25.12. klo 21 Partiolaisten kynttiläkirkko Ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu Su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus Pe 6.1. klo 10 Loppiaisen jumalanpalvelus Lemun kirkossa Su 27.11. klo 16 1. adventin puuhakirkko. Ti 6.12. klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 18.12. klo 10 4. adventin messu La 24.12. klo 14 Jouluaaton messu Su 1.1. klo 10 Uudenvuodenpäivän jumalanpalvelus Pe 6.1. klo 12 Loppiaisen jumalanpalvelus Askaisten kirkossa Su 4.12. klo 10 2. adventin messu Su 11.12. klo 10 3. adventin jumalanpalvelus Su 11.12. klo 15 Nuorten kirkko-juttu La 24.12. klo 16 Jouluaaton hartaus Su 25.12. klo 10 Jouluaamun jumalanpalvelus ERITYISTÄ: Maskun kirkon jumalanpalveluksessa su 15.1. klo 10 on Aino Vestin lähtösaarna ja sen jälkeen lähtöjuhla Maskun seurakuntatalossa. Kauneimmat joululaulut Su 4.12. klo 16 Maskun kirkossa lasten kauneimmat joululaulut. Su 4.12. klo 18 Askaisten kirkossa. Su 11.12. klo 18 Lemun kirkossa. Su 18.12. klo 18 Maskun kirkossa. Pe 6.1. klo 16 Maskun seurakuntatalossa. 15 Itella Kotisuora Konsertit To 1.12. klo 19 Opena-kuoron konsertti Lemun kirkossa. Käsiohjelma 10e. To 8.12. klo 19.30 Resonus-kuoron joulukonsertti ”The Cherry Tree - joulu englantilaiseen tapaan” Maskun kirkossa. Käsiohjelma 10e. Ma 19.12. klo 19 Joulukonsertti: Kankaanranta-muusikko ystävineen Maskun kirkossa. Käsiohjelma 5 €. Pe 23.12. klo 19 Joulukonsertti: Kaisa ja Samuli Takkula Maskun seurakuntasali. Vapaa pääsy. Su 25.12. klo 21 Jouluyön musiikkia Tiina ja Tom Lustig Lemun kirkossa. Vapaa pääsy. Muu toiminta Lähetysmyyjäiset la 26.11. klo 10-11 Lemun rukoushuoneella ja su 27.11. klo 11-12 Maskun seurakuntatalossa. Joulukortti laulaa! Tilaa joululaulutervehdys maskulaiselle ystävällesi kotiin, terveyskeskukseen, Mäntykotiin tai Moisiokotiin. Lauluryhmät ovat liikkeellä pe 9.12. ja ma 12.12. klo 18-20 ja la 10.12. klo 13-18. Tiedustelut ja tilaukset viim 5.12. Ulla 02 533 2111 / ulla.hannikkala@evl.fi. Kurkistus jouluun-tapahtuma to 1.12. klo 18-20 alkaen Maskun kirkossa ja jatkuen seurakuntatalossa. Pe 24.12. klo 14 Jouluaaton vietto Maskun seurakuntatalon kahvituvassa sinulle, joka vietät joulusi yksin tai et pysty valmistamaan joulua. Jouluateria (maksuton). Kuljetusmahd. tied. 02 533 2111. Ke 28. ja to 29.12. klo 15-18 nuorten avoimet ovet Maskun seurakuntatalon alakerrassa. Viikko-ohjelman löydät Maskulaisen Kirkkotieltä tai maskunseurakunta.fi