Ma sk u n se u rak u n ta 1 • 2012 Kansi: Kukista pääsiäisliljaa eli narsissia sanotaan uskon kukaksi. Se on puhtauden, rauhan, viattomuuden ja kuninkuuden vertauskuva. Sivu 2: Maskun kirkon viiri. Kukko on valvomisen vertauskuva ja muistuttaa meitä Pietarista, kun hän kielsi tuntevansa Jeesuksen. Kukko on myös vertaus Kristuksesta, joka karkottaa pahan ja pimeyden. Kuvat Kirsi Koivunen. T ä s s ä lehdessä : Paimenen palsta 3 Masku 780 4 Toisin sanoen 5 Satojen leirien pitopaikka6 Yhteisvastuu 2012 7 Seurakuntalaisen kolumni 8 Miestenpiiri 15 vuotta 9 Asante Pirkko ja Eero! 10 Työntekijä framil 11 Pallo haltuun! 12 Uusi logo! 14 Tervetuloa pääsiäisaterialle 14 Tervetuloa kevään tilaisuuksiin 15-16 2 Kirkhakkine 3700 kpl Maaliskuu 2012 Julkaisija: Maskun seurakunta Maskuntie 73 21250 MASKU 02 434 8400 www.maskunseurakunta.fi Toimituskunta: Jouko Henttinen (päätoimittaja) Ulla Hännikkälä Kirsi Koivunen Tom Lustig Sirkku Sinkkonen Graafinen suunnittelu, kuvankäsittely ja taitto: Kirsi Koivunen julkaisugraafikko Paino: Painorauma Oy Jakelu: Itella Oy Paimenen palsta Kuin silloin ennen, kuin silloin ennen… K ääntelen käsissäni Maskun seurakunnan virallista leimaa, jossa on vuosiluku 1232. Se on vuosi, joka ensimmäistä kertaa nostaa esille Maskun pitäjän nimen Rooman kirkon paavin ja Suomen kirkon piispan kirjeissä. Millaista on elämä ollut näillä seuduilla 1200-luvulla? I hmisten eriarvoisuus on ollut lähes Jumalan säätämää. Syntyperä ja varallisuus ovat määränneet yksilön tulevaisuuden. Arkipäivä on ollut työtä ja leivän syrjässä pysymistä. Sairauksia ja kuolemaa vastaan on taisteltu erilaisilla rohdoilla ja uskomuksilla. Kulkutaudit ovat silti niittäneet raskasta satoa ja lasten eläminen 15-vuotiaaksi asti ei ole mitenkään ollut itsestäänselvyys. L uulen, että virkaveljeni tuolloin ja myös paljon sen jälkeenkin, ovat käyttäneet ihmisten kuolemanpelkoa hyväkseen, kun rahvas piti saada elämään ”kurissa ja Herran nuhteessa”. Kyse ei liene ollut vain moraalin vartioinnista vaan myös taistelusta pakanallisia uskomuksia ja tapoja vastaan. Pyhät haapalehdot ovat olleet varmaan vielä 1200-luvulla ahkerassa salakäytössä erilaisia uhritoimituksia varten. E hkä kuvani tuosta ajasta suhteessa omaan aikaamme on aivan liian mustavalkoinen. Monet ulkoiset asiat ovat muuttuneet mutta ihmisen suhde kuolemaan, sairauksiin ja yleensä elämän rajallisuuteen on pohjimmiltaan pysynyt samana. Tänä päivänä meillä (länsimaissa) tosin on varaa heittäytyä hyvien elinolojen ja vielä paremman terveydenhuollon varaan. Onko kirkolla siis mitään otetta enää ihmisiin kun kuolemakin on jo melkein (!!) voitettu tai siirretty kauas tulevaisuuteen? J os puhutaan ”kirkon otteesta kansaan”, halutaan silloin kirkon ja seurakunnan olevan yksi alueen valtakeskittymistä. Ei sovi kieltää, että kirkko on aina käyttänyt näkyvääkin valtaa ja käyttää yhä mutta samalla se sanoo Jeesuksen suulla: ”Minun kuninkuuteni (valtani) ei ole tästä maailmasta” (Joh. 18:36). T oivon, että Maskun seurakunta käyttää sille uskottua näkyvää valtaa, hoitaa taloutensa ja kiinteistönsä sekä maksaa palkat sopimusten mukaan. Mutta tämä ei riitä seurakunnan olemassaolon perustaksi. On kyse yhteisöstä, joka käsittelee ihmisten henkilökohtaisia asioita ja ennen kaikkea kertoo iankaikkisista asioista ja elävästä Jumalasta. Ylhäältä annettu valta on ensisijaisesti tarkoitettu taisteluun pahuutta, rakkaudettomuutta ja kovuutta vastaan. S iksi kirkolla on loppujen lopuksi aivan samat aseet nyt kuin 1200-luvulla. Sille, joka pelkää kuolemaa, Jeesuksen sanat vakuuttavat, että Hän on voittanut kuoleman ja pahan voimat. Sille, joka kamppailee ahdistuksen ja syyllisyyden kanssa, Hän sanoo, että anteeksianto ja toivo tulevat yhteydessä toiseen ihmiseen ja Jumalaan. T oivon kaikille Kirkhakkisen lukijoille Hiljaisen viikon koskettavuutta ja pääsiäisen ylösnousemusiloa! Jouko Henttinen kirkkoherra 3 Masku 780 M askussa on ollut vakituista asutusta esihistoriallisella ajalla reilusti yli 780 vuotta sitten ja historiallisena paikkanakin se on ollut olemassa ainakin vuodesta 1232. Tuona vuonna lokakuun 20. päivänä päivätyssä paavi Gregorius IX:n kirjeessä Masku mainitaan ensimmäisen kerran. Kirjeessä paavi antaa vahvistuksensa Lundan, Maskun pakanallisen uhrilehdon, siirtymisestä seurakunnan ja piispanistuimen omistukseen. Kaksi vuotta myöhemmin 1234 piispa Tuomas lahjoitti ne puolestaan kirjeessään Nousiaisten kirkkoherra Vilhelmin henkilökohtaiseksi omaisuudeksi. Nämä kaksi kirjettä tekevät Maskusta yhdessä Nousiaisten kanssa Suomen vanhimman historiallisen pitäjän. 7 80 vuoden aikana Masku ei ole pysynyt erillään koko Suomea ja maailmaa koskevista mullistuksista. Täälläkin on ehtinyt tapahtua yhtä sun toista. Alla on poimittu joitain tapahtumia Maskun seurakunnan historiasta vuosisatojen ajalta. 1. 2. 3. 4. 5. 6. Ruotsin vallan aika 1300 1400 1500 Katolisen kirkon aikaa 1600 Venäjän vallan aika 1700 1800 Turun Akatemian perustaminen Uskonpuhdistus 7. Itsenäinen Suomi 1900 Suomen itsenäistyminen 2000 Suuri pohjansota 30-vuotinen sota Suomen sota 2. maailmansota 1. 1232 löytyvät ensimmäiset kirjalliset tiedot Maskusta. Masku on Nousiaisten kanssa vanhin lähteissä mainittu pitäjä. Esimerkiksi Raisio mainitaan vasta 60 vuotta myöhemmin. 2. 1438 Birgittalaisluostarin perustaminen Maskuun (siirtyy neljä vuotta myöhemmin Raisioon Ailoisten niemelle eli nykyiseen Naantaliin) 3. 1400- ja 1500- lukujen vaihteessa rakennetaan Maskun harmaakivikirkko. Ennen nykyistä kirkkoa suurin piirtein samalla paikalla lienee ollut puinen kirkko. 4. 1605 Maskun kirkkoherra Hemminki Maskulainen julkaisee virsikirjansa. Virsikirja sisältää mm. monia uskonpohdistaja Martti Lutherin virsiä. 5. 1642 ilmestyy ensimmäinen koko Raamatun sisältävä käännös suomeksi jatkaen Mikael Agricolan alkuunpanemaa työtä. Maskun kirkkoherra Henrik Hoffman on keskeisessä osassa käännöstyössä. 6. 1800-luvun alussa maskulaisiakin ruvetaan rokottamaan isorokkoa vastaan. Kirkon osuus on keskeinen rokotusten toteuttamisessa. 7. 2009 Lemu-Askaisten seurakunta liittyy Maskun seurakuntaan. 4 Kalle Sipilä Syntipukki S K yntipukki tarkoittaa arkikielessä sitä, jonka syyksi virhe tai epäonnistuminen pannaan. Ei ole väliä sillä, onko hän tosiasiallisesti syyllinen vai ei. äsite on peräisin Raamatusta: 3. Moos. 16: 1–28:ssa määrätään eläimiä uhrattavaksi israelilaisten syntien tähden. Aaron -papin piti valita kaksi pukkia, joista toinen teurastettiin pyhäkön puhdistamista varten mutta toinen, syntipukki, sai kannettavakseen kansan kaikki synnit. Sen sijaan että pappi olisi nopealla viillolla tappanut syntipukin, koko kansa sai muodostaa kujan, jonka varrella jokainen sai piiskaamalla tai potkimalla osallistua pukin ohjaamiseen erämaahan. S itä syljettiin, pilkattiin, kirottiin ja kohdeltiin kaltoin läpi koko ihmisjoukon keskelle tehdyn kujan, kunnes se hoiperteli leirin ulkopuolelle kuumaan ja kuivaan erämaahan vailla minkäänlaisia hengissä selviämisen mahdollisuutta. M yös Jeesuksen inhimillistä elämänkohtaloa voidaan ymmärtää tästä näkökulmasta; hänet uhrattiin syyttömänä muiden puolesta, jotta muut olisivat sillä kertaa vapaita roomalaisten syytöksistä. ”Jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon” (Joh. 11:50), ennusti ylipappi Kaifas. Kristillisen uskon näkökulmasta Jumala salli tällä tavalla Poikansa tulla kaiken maailman ihmisten syntien sovittajaksi eli syntipukiksi. Y leisenä, negatiivisena ilmiönä syntipukki – ajattelu elää ja voi hyvin edelleen. Yhteisiä, ahdistavia tuntemuksia ei osata tai haluta käsitellä yhteisössä avoimesti. Tämän seurauksena yhteisössä nousee esiin suojautuvia käyttäytymismalleja, jotka estävät varsinaisen ongelman käsittelyn. Ahdistavien tuntemusten noustessa yleinen ratkaisumalli saattaa olla syyllisten etsiminen ryhmän sisä- tai ulkopuolelta. Syylliseksi valikoitunut syntipukki mahdollistaa sen, että ryhmän sisäisistä ristiriidoista ei tarvitse piitata ja omaa syyttömyyttä voidaan edelleen pitää valheellisesti yllä. S yntipukki – ajattelu on hyvin yleistä kaikissa ihmisyhteisöissä. Kyse on projektiosta. Jos ihmiset ovat turhautuneita tai onnettomia, he kohdistavat vihamielisyytensä usein ryhmiin tai yksilöihin, jotka ovat epäsuosittuja, erottuvia ja voimattomia. Tällaista viholliskuvaa voidaan kehitellä myös tietoisesti, jotta tietty sosiaalinen, etninen tai poliittinen vähemmistö voitaisiin asettaa vastuuseen yleisistä ongelmista. E mme enää tapa syntipukkejamme. Juorujen ja sosiaalisen hylkäämisen kautta ajamme kuitenkin heidät yksinäisyyden erämaahan. Syntipukkeja synnytetään siellä missä asiat nähdään yksikertaisina ja mustavalkoisina. Siellä missä ”me” olemme laadullisesti parempia kuin ”he” tai ”ne” - siellä sokeus estää meitä kantamasta yhteisesti jaettavaa taakkaa. Jouko Henttinen Lemun kirkon krusifiksi. Kuva Kirsi Koivunen 5 S a to jen l ei ri en pi top ai k k a M askun seurakunnan leirikeskus Mannerlahti sijaitsee Maskun kunnan Askaisten alueella meren rannalla. Olen ollut leirikeskuksen isäntänä vuodesta 1998. L eirikeskus on vanha, historiallisesti arvokas rakennus, jonka Marsalkka Mannerheimin isä, Carl Robert Mannerheim rakennutti metsästysmajaksi noin vuonna 1873 Hannulan tilalle. Carl Robert oli tunnettu uhkapeluri ja hän hävisi suullisen perimätiedon mukaan korttipelissä Hannulan tilan ja metsästysmajan ja joutui myymään sen Edwin Wahlströmille vuonna 1879. Sen jälkeen tilalla on ollut monia omistajia. Tunnetuin on ehkä tavaratalo Wiklundin perustaja kauppaneuvos Axel Wiklund, jonka aikakausi talossa oli vuosina 1917-1935. Hänen aikanaan taloa kunnostettiin ja rakennettiin meren puoleiset terassit. Wiklundin aikana tehtiin myös puutarhaan kivipengerryksiä ja istutettiin monia harvinaisia pensaita, hedelmä- ja jalopuita, joita puutarhassa vieläkin kasvaa. Paikka on ollut myös Lepola -nimisenä Askaisten, Lemun ja Merimaskun kunnalliskotina 1980-luvun alkuun saakka, jolloin uusi vanhainkoti rakennettiin. Maskun ja LemuAskaisten seurakunnat ostivat Lepolan vuonna 1982. Taloa kunnostettiin parisen vuotta. Leirikeskukselle annettiin nimeksi Mannerlahti, nimi jossa yhdistyvät Mannerheim -suvun historiallinen vaikutus ja merenlahteen viittaava loppuosa. L eirikeskukseen mahtuu majoittumaan 40 henkilöä. Alakerrassa pidettäviin tilaisuuksiin mahtuu noin 100 henkilöä. Rantaan rakennettiin saunarakennus vuonna 2001. Siinä on kaksi saunaa sekä takkahuone, jossa on tilaa noin 15 henkilölle. Leirikeskuksen tontti on noin 3 hehtaaria ja rantaviivaa on 150 metriä. Ympäröivä vehreä lehtometsä tarjoaa leiriytyjille monenlaista katsottavaa lintuineen ja kasveineen. L eirikeskus on palvellut seurakuntalaisia lähes 30 vuotta ja leireillä on jo toisen polven kävijöitä. Leirikeskus on toiminnassa ympäri vuoden. Mannerlahteen pääsee tutustumaan osallistumalla seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin. Retkitoimintaa on ympäri vuoden eri-ikäisille seurakuntalaisille. Tervetuloa mukaan toimintaan ja samalla tutustumaan tähän kauniiseen leirikeskukseen. Eira Nokkala Kuva Eirasta Pirkko Kankare Mannerlahti takapihan suunnasta. Kuva Kirsi Koivunen 6 Yhteisvastuukeräys 2012 pureutuu ylivelkaantumiseen Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys, jonka avulla autetaan hädänalaisia Suomessa ja ulkomailla. Ulkomailla varat ohjataan kehitysyhteistyökohteisiin Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa sekä muihin kohteisiin katastrofiapuna. Kansainvälinen kohde on ollut mukana vuodesta 1963. Yhteisvastuukeräys sai alkunsa, kun vuonna 1949 Suomen Kirkon Seurakuntatoiminnan Keskusliitosta tutustuttiin Itä- ja Pohjois-Suomen katoon ja työttömyyteen. Hätä oli suuri ja erityisesti aliravittujen ja sairaiden lasten kohtalo kosketti vierailijoita. He päättivät perustaa jokavuotisen keräyksen, joka auttaisi hädänalaisia ihmisiä. Keräys syntyi sodan jälkeisenä aikana. Sodan vuoksi suomalaisilta löytyi ymmärrystä lähimmäisen kärsimykselle ja heillä oli vahva yhteisvastuullisuuden henki. Yhteiskunnan kipupisteitä esiin nostava Yhteisvastuukeräys kehottaa ja innostaa ihmisiä vaikuttamaan ongelmiin. Keräyksen tavoitteena on vahvistaa lähim- mäisenrakkauden toteutumista. Varojen keräämisen ja avustustyön lisäksi tehtävänä on toimia hädänalaisten äänenä ja puhua oikeudenmukaisuuden puolesta. Tämän vuoden keräyksellä pyritään ehkäisemään ylivelkaantumista. Takuu-Säätiö käynnistää pienluottohankkeen, jossa myönnetään halpakorkoisia pienluottoja. Kansainvälisessä kohteessa, Ugandassa, toteutetaan pienrahoitustoimintaa, joka perustuu säästämiseen. Kun yhteisö on säästänyt riittävästi, myönnetään varoista pienlainoja. Keräykseen voit lahjoittaa valtakunnalliselle tilille Nordea FI16 2089 1800 0067 75 Aktia FI82 4055 0010 4148 41 Käyttämällä seurakunnan viitettä varmistat osallistumisesi oman seurakunnan diakoniatyön avustusosuuteen. Viite: 301453 Keräystuoton jako: 60% kansainväliseen diakoniaan 20% kotimaan erityiskohteelle 10% hiippakuntien diakoniarahastoille ja Kirkon diakoniarahastolle 10% oman seurakunnan diakoniatyölle Keräyskuluihin menee noin 18 senttiä jokaista lahjoitettua euroa kohti. Valtakunnalliset keräyskulut muodostuvat suunnittelu- ja toteutuskustannuksista. Kulut kustannetaan siitä osasta keräystuottoa, jonka seurakunnat tilittävät valtakunnalliseen keräykseen. Seurakuntien omalle diakoniatyölle menevästä osuudesta kustannuksia ei vähennetä. www.yhteisvastuu.fi Keräyspäällikön oppaan pohjalta Jenni Heino 7 Pieni, villi poika Olin vuosia sitten vetämässä teatteri-ilmaisun kurssia eräässä jo lopetetussa peruskoulussa. Kurssin huipennuksena valmistimme oppilaiden kanssa teatteriesityksen. Valitsin päärooliin sellaisen vähän villimmän pojan. Kurssia valvova äidinkielenopettaja oli valinnastani aivan kauhuissaan. Hän oli sitä mieltä, että tämä poika ei ikinä tulisi selviämään tästä vastuullisesta tehtävästään. Pidin kuitenkin pääni ja harjoitusten edetessä myös opettajan vastustus väheni. Tämä villi poika otti tehtävänsä tosissaan. Hän opetteli repliikit ulkoa ennen muita, vaikka hänellä oli jonkin sortin lukihäiriö. Hän keskittyi harjoituksissa rooliinsa intohimolla, joka jättäisi monen ammattinäyttelijän työskentelyn kauaksi taakseen. Hän kasvoi rooliinsa ja piti huolta myös muista ryhmän näyttelijöistä. Ensi-ilta tuli ja tämä villi poika teki hienon pääroolin. Aplodit olivat ansaitut. Vuosia myöhemmin, viettäessäni iltaa kavereideni kanssa eräässä turkulaisessa ravintolassa, viereeni tuli valtavan kokoinen miehenköriläs. Hän kysyi muistinko hänet vielä? Kävi ilmi, että hän oli se sama villi poika, joka oli näytellyt koulunäytelmässä pääroolia. Hän kiitti minua luottamuksesta ja kertoi näytelmän olleen hänen koulu-uransa hienoin hetki. Se oli minulle suurin kiitos ikinä tekemästäni työstä. Tämä tapahtuma on saanut minut miettimään onnistumisen merkitystä ihmisen kehittymisessä ja kasvamisessa kiinni yhteiskuntaan. Ilman tätä onnistumista tällä villillä pojalla ei välttämättä olisi ollut kouluajastaan yhtään mukavaa muistoa. Mitä siis onnistumiseen tarvittiin? Siihen tarvittiin vain mahdollisuus, hieman tukea ja jonkun luottamus tämän pienen pojan onnistumiseen. Loppu hoitui kuin itsestään. Nykyään on ollut paljon puhetta yhteisöllisyydestä ja syrjäytymisestä. Nämä ovat asioiden vastakkaiset päädyt. Siis jos yritetään ehkäistä syrjäytymistä, niin pitää lisätä yhteisöllisyyttä. Eli käytännössä - pitää antaa pienille lapsille mahdol- lisuuksia onnistumisiin porukassa. Yksi suurimpia huolenaiheitani on tänä päivänä näiden positiivisten onnistumismahdollisuuksien väheneminen. Koulut kamppailevat rahoituksensa kanssa. Luokkakoot kasvavat ja rahat riittävät vain kaikkein oleellisimpien oppiaineiden opettamiseen. Mutta muitakin aineita tarvitaan. Kaikki eivät voi olla hyviä matematiikassa. Jotkut tarvitsevat mahdollisuuden onnistumiseen kuvaamataidossa, liikunnassa tai vaikkapa juuri teatterin tekemisessä. Jokainen on hyvä jossain! Lisäksi monet harrastukset, joita harrastetaan ryhmissä, ovat muuttuneet maksullisiksi. Harrastaminen seuroissa on karkaamassa vain joidenkin paremmin toimeentulevien perheiden lasten etuoikeudeksi. Se on erittäin suuri epäkohta yhteiskunnassamme. Voin vain kuvitella sen isän tai äidin tuskaa, joka joutuu kieltämään lapseltaan esimerkiksi jalkapallon pelaamisen, koska rahat tarvitaan normaalin arjen pyörittämiseen. Leipä voittaa jalkapallon. Eikä pieni lapsi pysty vielä käsittelemään asiaa järjellä. Hän kokee sen epäoikeudenmukaisena. Miksi kaikki kaverini saavat pelata ja minä en? Syrjäytymisen ensiaskel on otettu. Yhteisöllisyyttä pitää tukea. Yhdistysten ja seurojen pitää pystyä miettimään sellaisia järjestelyjä, että myös vähemmän tienaavilla vanhemmilla on mahdollisuus lähettää lapsensa harrastamaan ryhmässä vaikkapa juuri jalkapalloa tai teatteria. Nämä ovat hyviä paikkoja ryhmässä toimimisen opetteluun ja sitä mahdollisuutta ei keneltäkään saisi evätä. On tärkeää saada kuulua johonkin. Myös meidän vanhempien tehtävä on taata näille pienille pojille ja tytöille näitä onnistumisen mahdollisuuksia ihan tavallisessa arjessa. Tarvitaan vain mahdollisuus, hieman tukea ja jonkun luottamus tämän pienen lapsen onnistumiseen. Kiitos tulee vuosien päästä, mutta se on isoin mahdollinen kiitos. Valtteri Roiha, teatterintekijä Miestenpiiri 15 vuotta M askun kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Asko Hömppi kutsui seurakunnasta kymmenen eläkeläismiestä pullakahville. Tarkoituksena oli Miestenpiirin perustaminen. Kirkkoherra Esko Helmi antoikin siihen kokeiluluvan. Kahdeksan tuli paikalle, näistä on vieläkin toiminnassa mukana: Asko Hömppi, Unto Lampo, Heikki Niittymäki, Aapo Puttaa ja Jaakko Vilhonen. K okoontumisen alkamisajaksi sovittiin klo 12.00, mutta se rikkoi päivärytmin, joten alkamisajankohdaksi valittiin 9.30 ja päättymisajaksi 11.00. Sovittiin, että sitä ei ylitetä, käytäntöä noudatetaan edelleenkin. A lussa miehiä kutsuttiin henkilökohtaisesti mukaan, mutta nykyään uudet jäsenet liittyvät toimintaan oma-aloitteisesti. Ryhmä on kasvanut tasaista tahtia: 2002 - 13 miestä, 2006 - 26 miestä, 2010 - 35 miestä ja nyt 42 miestä. Huomattavaan kasvuun on vaikuttanut suurten ikäluokkien eläköityminen. Kokoonnumme normaalina työaikana, jolloin vain eläkeläisillä on mahdollisuus toimintaamme. K T eskuudestamme on siirtynyt ajasta ikuisuuteen neljä miestä: Aimo Oivanen, Antero Elovaara, Pekka Aho ja Raimo Jokinen. oimintamme on käsittänyt mielenkiintoisia luentoja eri uskonnoista kirkkoherra Jouko Henttisen johdolla. Myös Terveyskeskuksen lääkärit ja kunnan johtajat ovat olleet luennoimassa. Kuuluisin esitelmöitsijämme oli professori Sakari Orava, jonka aiheena oli parantava veitsi. U lkopuolisina luennoitsijoina ovat olleet mm. lääkäri Esa Aronen, professori Pentti Huovinen, papeista Jorma Kalajoki ja EU –parlamentaarikkona tunnettu Timo Järvilahti, sekä kirjailija Heikki Palmu. Raimo Läksy ja Heikki Niittymäki, miestenpiirin kirjailijat, ovat esitelleet omia kirjojaan, joista heräsi vireää keskustelua. K anttorilla on ollut tapana laulattaa Miestenpiiriä kerran lukukaudessa, mikä on toiminut hyvin, koska joukossamme on aktiivisia laulun harrastajia. T alkootoimintamme on ollut aktiivista. Suurin kohteemme on ollut ystävyysseurakuntamme Harju Madisen pappilan kunnostus. Rakensimme sinne kokonaan uuttakin, autotallivaraston ja kuistin. Osa Miestenpiiriläisistä on ammattitaitoisia rakennusmiehiä, joiden johdolla tämä on ollut mahdollista. J o vuonna 1997 solmimme Suomen Lähetysseuran kanssa kummilapsisopimuksen ja olemme tukeneet Afrikan kohteita ja päiväkoteja arviolta 3000 eurolla. M S iestenpiiri on talkoilla kunnostanut Saunaparonin tiloja ja näin tukenut maskulaisia uimareita. eurakunnan tapahtumissa olemme avustaneet liikenteen ohjaajina ja hautausmaan siivoamisella keväällä ja syksyllä. Yleensäkin Miestenpiiri on toiminut ”työrukkasena” pääsiäis- ja joulujuhlien tilaisuuksissa. T utustumismatkoja olemme tehneet ympäri maakuntaa. Kun tähän vielä lisätään perinteiset risteilyt, on ohjelmamme tullut kohtalaisen nopeasti toimintakauden alussa täyteen. Ohjelmaa on tarvittukin, koska näin suurella ryhmällä pelkkä keskustelu ei enää ole luontevaa. Toimintaamme on siis runsaasti, maustettuna sopivalla määrällä hengellisyyttä. Heikki Niittymäki Miestenpiiri Altin majalla 2009. Kuva Kirsi Koivunen 9 A s a nt e P i rkko ja Eero ! Maskun seurakunnan nimikkolähetit Eero ja Pirkko Junkkaala vierailivat syksyllä Maskun seurakunnassa kertomassa lähetystyöstään Tansaniassa. Eero Junkkaala syntyi Helsingissä. Alakouluikäisenä muutettiin Lempäälään, ja siellä ollut nuorisoherätys tempaisi hänet mukaansa. Eero ei ollut kristillisestä kodista lähtöisin, mutta tuon myötä hän tuli uskoon 14-vuotiaana. Se on ohjannut elämän suuntaa niin, että se johti ensin Helsingin Raamattukouluun ja myöhemmin teologian opintoihin. Pirkko syntyi pappisperheen kahdeksantena lapsena ja vietti lapsuutensa ensimmäiset vuodet Muurlassa Salon seudun evankelisen opiston pihapiirissä. (Allekirjoittanut muuten on käynyt oman rippikoulunsa ko. opistossa v. 1962.) Pirkon äiti oli opiston rehtorina. Muita lapsuuden kotipaikkoja olivat mm. Karkkila, Ähtäri ja Lemu. Lapsuutta sävytti pappilamiljöössä asuminen, kirkossa käynti, pyhäkoulu ja lähetyspiirit, perheen yhteiset Siionin kanteleen lauluillat ja vanhimman sisaren lähteminen Japaniin lähetystyöhön v. 1958. Helsingin Raamattuopistossa Eero ja Pirkko kohtasivat ja he avioituivat myöhemmin. Maskun vierailulla Pirkko ja Eero Junkkaala kävivät monissa tilaisuuksissa. He kertoivat kuvien ja sanojen myötä lähetystyöstä ja tansanialaisten elämästä. Eero saarnasi kirkossa. He kävivät Maskun seurakuntatalolla miesten piirissä ja Kaiken Maailman Kerhoissa Lemussa, Askaisissa ja Maskussa. Koulu10 vierailuilla alakouluissa oppilaat saivat kuulla kuinka tansanialaiset jo hyvin nuorena joutuvat auttamaan perheen elannon hankkimisessa. Junkkaalat olivat mukana myös Kaffepaussissa, Lemun torstaipiirissä sekä Kurittulan koulun hienossa YK-juhlassa. Naisten raamattupiirissä luettiin Raamattua ja sen jälkeen keskusteltiin luetusta. Eero asiantuntijana antoi selventäviä lausuntoja tapauksista eli miten niitä olisi ymmärrettävä, esim. kuuman lähteen parantava vaikutus yhden sairaan kohdalla Johanneksen evankeliumissa. Mitä meidän pääasiassa hyvissä oloissa elävien ihmisten tulisi oppia nimikkolähettiemme kertomuksista? Ensinnäkin Tansaniassa kunnioitetaan vanhuksia aivan eri tavalla kuin Suomessa. Iäkkäät ihmiset asuvat perheen keskellä ja heistä huolehditaan hyvin. Tosin siellä keski-ikä on vielä varsin alhainen eli n. 51 vuotta. Keskiarvoa alentaa suuri lasten kuolleisuus. Olosuhteiden takia elämä on kovaa. Tansania on köyhä maa, mutta kristittyjen määrä Afrikassa nousee ollen jo 50 % asukkaista. Tämä kertomus oli varsin vähäinen raapaisu siitä, mitä lähetystyöntekijät ovat tehneet tansanialaisten hyväksi. Me emme välttämättä ymmärrä, miten niin vaikeissa olosuhteissa tullaan toimeen. Olen kuullut, että kekseliäisyys auttaa afrikkalaisia pärjäämään vaikeuksissaan. Me ns. länsimaalaiset voimme vain yrittää oppia tästä kiireettömästä elämäntavasta ja myös oppia rakastamaan lähimmäisiämme. Pekka Koskinen Kuvat Pekka Koskinen Työntekijä framil Pirjo-Liisa Nurmi alias Piipi Talvitapahtumassa 12.2. Mannerlahdessa Piipi toimi kuuluttajana. Kuva Jarmo Nurmi 1. Miten pitkään olet ollut töissä Maskussa? Olen aika uusi työntekijä Maskussa, lokakuusta 2010 alkaen. Sitä ennen olin naapuriseurakunnassa 20 vuotta lapsi- ja perhetyössä. 2. Onko työympäristö sinä aikana muuttunut? Pitkään alalla työskennelleenä olen saanut ilokseni olla mukana siinä kasvuprosessissa, kun päiväkerhotyöstä on kehittynyt laajempi lapsi- ja perhetyö. Seurakunnissa on viisaasti ymmärretty, että kohtaamme lapsen lisäksi myös koko perheen. Työympäristööni kuuluu Masku-Lemu-Askainen -alueilla päivä-, perhe- ja ip-kerhoja, pyhäkoulu- ja perhetyötä sekä yhteistyötä kunnan ja muiden toimijoiden kanssa. Työtiimini koostuu 11 lastenohjaajasta, perhetyön papista ja perhetyön diakonista. 3. Mikä sai ryhtymään nykyiseen työhösi? Koin, että minut johdatettiin tälle alalle, kun siirryin pois kaupalliselta alalta. Minulle on tärkeää saada olla mukana seurakunnan tärkeässä tehtävässä lasten ja lapsiperheiden rinnalla kulkijana ja vanhempien tukena lapsen kokonaisvaltaisessa kasvatuksessa, missä kristillinen kasvatus on luontainen osa sitä. 4. Olisitko vaihtanut päiviä pois? Olen kiitollinen, että saan tehdä sitä työtä, mikä on sydäntäni lähellä ja mihin tunnen kutsumusta. Ainahan on sekä hyviä että huonompia päiviä, mutta kaikki ne ovat elämän rikkaudeksi sekä opiksi. 5. Miltä seurakuntien yhdistyminen ja sen myötä kasvu on tuntunut? Tulin työhön tähän seurakuntaan vasta yhdistymisen jälkeen. Asiakkaana olen tosin tutustunut seurakunnan työhön ennen yhdistymistä, kun omat lapseni kävivät Maskussa päiväkerhoa. Työssä olen kokenut myönteisenä sen, että voimme vaihtaa kokemuksia ja ideoita ja siten oppia toinen toisiltamme. Se rikastuttaa työtämme ja auttaa meitä toimimaan yhdessä. 6. Mitä harrastuksia löytyy? Oma hevonen vie vapaa-ajasta suuren osan, mutta myös musiikki on ollut aina minulle rakas harrastus. Nykyään soittelen ja laulelen lähinnä omaksi ilokseni, kirkkokuorossa lauloin aikoinaan parisenkymmentä vuotta. Lukemisellekin yritän löytää aikaa ja nyt viime aikoina olen innostunut uudelleen myös käsitöistä. 7. Miten paljon harrastuksille ja perheelle jää aikaa? Koska työ on niin mieluista, tulee sille annettua enemmänkin aikaa kuin vain työpäivän pituus. Hevonen vaatii joka tapauksessa oman huolenpitonsa, joten sille on aina löydyttävä aikansa. Aikuiset lapsemme asuvat lähellä, heidän kanssaan tapaamme tai soittelemme usein. Vuorokausi saisi kestää pidempään tai viikkoon voisi lisätä vielä yhden päivän. 8. Ja mikä pikku pahe löytyy? Olen aamuntorkku ja illanvirkku. Olen kuin pikkulapsi, joka ei haluaisi millään nukkumaan. Tiedän, että olen aamulla väsynyt, mutten silti menisi ajoissa yöpuulle. Puoliso joutuu aina välillä patistelemaan. Tom Lustig 11 Pallo haltuun! S eurakuntatalon alakerran eteinen on täyttynyt alakoululaisten kengistä ja takeista. Kerhohuoneesta kantautuu laulua ”Samalla pallolla me elämme kaikki, lapset Jumalan, suuren mahtavan…” Kaiken Maailman kerho on alkamassa. P ari viikkoa aikaisemmin Kirsi, Sirkku ja Ulla kiersivät kouluissa kertomassa ekaluokkalaisille kerhosta. Samalla he jakoivat näille sekä entisille kerholaisille tekemänsä kerholehdet. Lehdessä kerrotaan jo seuraavan kerhoillan teemasta, joka tällä kertaa on Tansania. Kaiken Maailman Kerhossa askarrellaan usein. Tässä tehdään Paavalin lähetysmatkan laivoja. Kuva Kirsi Koivunen K erhoillassa helppikset, eli entiset jo yläkouluun siirtyneet kerholaiset, ovat kirjoittaneet päiväkirjaan tällä kertaa mukaan päässeitten kerholaisten nimet. He ovat myös hoitaneet arpojen myynnin ja avustavat muutenkin kerhossa. T Etiopialaiset Kes Sakkeus ja hänen vaimonsa vierailivat Suomessa 2009 ja kertoivat elämästään myös kerholaisille. Kuva Kirsi Koivunen ällä kertaa saimme kerhoon vierailijaksi nimikkolähettimme Pirkko Junkkaalan. Hän kertoo elämästä ja lähetystyöstä Tansaniassa kuvien ja esineiden avulla. Kerholaiset esittävät upeita kysymyksiä, joihin me kerhon veturit yritämme vastata parhaamme mukaan. Tämän jälkeen on tullut aika laittaa kädet ristiin ja rukouksessa muistaa asioita ja ihmisiä, joista on edellä kuultu. A skartelukin liittyy aina tavalla tai toisella illan teemaan. Tällä kertaa tehdään heijastimia Afrikan eläinkuvioilla. Kerhossa on tehty rumpuja, helmiä, enkeleitä, leluja… Yleensä askartelun saa mukaansa, mutta on kerhossa valmistettu myös yhteistöitä ja myyjäistuotteitakin. Kartat saattavat olla hieman erilaisia kuin olemme tottuneet! Tässä tutkitaan 2011 Yhteisvastuun aihetta ja Mosambikin kangaskarttaa. Kuva Kirsi Koivunen 12 I llan varmaan odotetuin hetki on arvonta. Onnekkain saa valita ensiksi ja joku on aina viimeinen, mutta voittoja on kaikille arvan ostaneille. Meidän aikuisten on joskus vaikea arvata mitkä voitoista kerholaisten mielestä ovat kivoimpia. Tällä kertaa arpajaistuotolla hankitaan leikkivarjo Mafingan orpokodin lasten iloksi. I K lta päättyy maisteluun. Nyt tarjolla on tansanialaisia banaanimunkkeja. Suu makeana on mukava lähteä kotiin. aiken Maailman kerho on aloittanut toimintansa vuonna 1995 Maskussa, mutta nykyään kerho toimii myös Lemussa ja Askaisissa. Kerho kokoontuu neljä kertaa vuodessa vaihtuvina viikonpäivinä. Näin siihen voivat helpommin osallistua myös ne lapset, joilla on paljon harrastuksia. Tosin aivan ensimmäisen kerhoillan jälkeen yksi tyttö tuli kysymään ”onks tää kerho ens viikollakin?” Ulla Hännikkälä Lähetysmyyjäisissä myytiin Kaiken Maailman kerholaisten askarteluja. Kuva Kirsi Koivunen Seuraavat Kaiken Maailman Kerhot: *Ti 17.4. klo 18-19.30 Maskun seurakuntatalolla. Ilmoittautuminen kirsi.koivunen@evl.fi tai 044 722 5430 *To 19.4. klo 17-19 Lemun pappilassa ja *Ke 18.4. klo 17-19 Askaisten seurakuntatalossa. Ilmoittautuminen hanna.hyvonen@evl.fi tai 044 722 5431 Tansaniassa nimikkolähettimme Markku Wilenin kiertelevät saarnaajat saivat hyvän kulkuneuvon. Yksi pyöristä on Kaiken Maailman Kerhon lahja. Kuva SLS Mafingan orpokodin lapset leikkivät uudella varjolla. Kuva Milla Koski U us i lo go! S eurakunnan viestintään on viime vuosina kaivattu uudistusta. Olemme halunneet tehdä viestinnästämme helposti tunnistettavaa, nykyaikaisempaa ja yhtenäisempää. Halusimme tunnuksen sekä sähköiseen että painettuun viestintäämme. Logon, joka yhdistäisi kolmen eri alueen seurakuntalaisia ja olisi aikaa kestävä. Toivomme valitun logon ilmentävän näitä pyrkimyksiä. L iikkeelle lähdettiin keväällä 2011 Turun Aikuiskoulutuskeskuksen graafisen viestinnän kouluttajan Janne Nummelan vinkistä. Jo 2009, siellä ammattitutkintoa suorittaessani, hän ehdotti meille tunnuksen suunnittelukilpailua. Lokakuussa 2011 valmistelujen jälkeen julistimme siis kilpailun avatuksi Tuakk:n julkaisugraafikoiksi opiskelevien ja audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoa suorittavien parissa. S aimme marraskuun lopussa 48 tunnusehdotusta! Perusteellisen pohdinnan jälkeen neljä suoriutui jatkotyöskentelyyn. Kirkkoneuvoston jäsenten palautteisiin perehtyen seurakunnan tiedotustiimi teki päätöksen tammikuun alussa. Voittajaksi valittiin Tari Hirvosen ehdotus. Tunnuksen julkistaminen oli su 18.3. kirkkoherra Jouko Henttisen virkaanasettamisen juhlapäivänä, jolloin oli paljon väkeä liikkeellä. T ari Hirvonen saattaa loppuun tunnuksen käyttöönottoon tarvittavat viestinnän muutokset vielä tämän vuoden aikana. Jatkossa näet seurakunnan viestinnässä oheisen logon yhä useammin ja tiedät varmasti että Maskun seurakunta on liikkeellä! Kirsi Koivunen T e rvetul oa juutalaisel l e pä ä si äi sate ri al l e K e 4.4. klo 18.00-20.30 on tarjolla juutalainen Seder-pääsiäisateria Maskun seurakuntatalossa. Aterialla käymme läpi juutalaisen pääsiäiskertomuksen samalla maistellen symbolisia ruokaaineita, kuten happamatonta leipää, katkeria yrttejä ja juomme neljä viinimaljallista (rypälemehua). Välillä laulamme aiheeseen sopivia lauluja. Lopuksi nautimme kunnon kana-aterian jälkiruokineen. Eläydymme vanhan liiton ateriaan, jota vietämme kristillisen tulkinnan mukaan. Tämän tyyppisen aterian myös Jeesus vietti opetuslasten kanssa viimeisenä iltana ennen vangitsemistaan ja samalla asetti ehtoollisen. l Kuva Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä 14 lmoittaudu viim. pe 30.3. Ullalle 02 533 2111. Aikuiset 15 €, lapset 7.50 €. Illan isäntänä on Antti Ijäs Suomen Raamattuopistosta. Tervetuloa ...konsertteihin! To 12.4. klo 18 Maskun seurakuntatalossa Idän ihmeet (ks. www.idänihmeet.fi). Vapaa pääsy kaiken ikäisille. Su 25.3. klo 18 Maskun kirkossa Bachia paastonaikaan. Andreas Helling, sello. Su 22.4. klo 18 Maskun kirkossa Valon konsertti. Maskun kirkkokuoron yhteisjuhlakonsertti Sauvo-Karunan kirkkokuoron kanssa. Su 29.4. klo 18 Lemun kirkossa Kevätilta kirkkomaalla. Jouni Kuorikoski, baritoni, Kari Vuola, urut. To 17.5. klo 18 Maskun kirkossa Häämusiikki-ilta. Tom Lustig, urut, Samuli Takkula, urut. Su 27.5. klo 18 Askaisten kirkossa Lied- konsertti. Askaisten kesäkonserttisarjan avaus. Samuli Takkula, baritoni, Ilmari Räikkönen, piano. ...myyjäisiin Lähetysmyyjäiset Su 1.4. noin klo 11 Maskun seurakuntatalossa. Pääsiäismyyjäiset Su 1.4. klo 12-13 Lemun rukoushuoneella. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle. 15 Itella Kotisuora Tervetuloa kirkkoon! Maskun kirkko Su 25.3. klo 10 jumalanpalvelus. Kirkkokahvit. Su 1.4. Palmusunnuntain jumalanpalvelus. Ma 2.4. klo 18-19 kirkko on auki hiljentymistä varten. Klo 19 iltakirkko. Ti 3.4. klo 18 gospellauluilta. Ke 4.4. klo 17.30 iltakirkko. To 5.4. klo 13 Kiirastorstain päiväehtoollinen. To 5.4. klo 19 Kiirastorstain messu. Pe 6.4. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus. Su 8.4. klo 7 Pääsiäismessu ja ylösnousemusjuhla. Ma 9.4. klo 10 2. Pääsiäispäivän jumalanpalvelus. Su 15.4. klo 10 jumalanpalvelus. Su 22.4. klo 10 messu ja 70 ja 75-v yhteissynttärit. Su 29.4. klo 10 jumalanpalvelus. Su 6.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 13.5. klo 10 Äitienpäivän jumalanpalvelus. To 17.5. klo 10 Helatorstain jumalanpalvelus. Su 20.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 20.5. klo 15 Nuorten Kirkkojuttu. Su 27.5. klo 10 Helluntain messu ja Kultainen konfirmaatio. Lemun kirkko Su 25.3. klo 12 messu ja Marttojen kirkkopyhä. To 5.4. klo 19 Kiirastorstain messu. Su 8.4. klo 10 Pääsiäispäivän jumalanpalvelus. Su 22.4. klo 12 jumalanpalvelus. Su 29.4. klo 15 Nuorten Kirkkojuttu. Su 13.5. klo 10 Äitienpäivän jumalanpalvelus. Su 27.5. klo 12 Helluntain jumalanpalvelus. Askaisten kirkko Su 1.4. klo 10 Palmusunnuntain jumalanpalvelus. Pe 6.4. klo 10 Pitkäperjantain jumalanpalvelus. Su 15.4. klo 12 jumalanpalvelus. Su 6.5. klo 10 jumalanpalvelus. Su 20.5. klo 12 messu. La 2.6. klo 10 jumalanpalvelus ja Ritaripuiston juhlan kirkkokahvit. Tarkimman viikko-ohjelman löydät Maskulaisen Kirkkotieltä tai... www.maskunseurakunta.fi