BAUSCEANNUS - Temppeliherrain ritarikunta
BAUSCEANNUS TEMPPELIHERRAIN RITARIKUNNAN SUOMEN SUURPRIORIKUNNAN TIEDOTUSLEHTI TEMPPELIHERRAIN RITARIKUNNAN SUOMEN SUURPRIORIKUNNAN TIEDOTUSLEHTI KNIGHTS TEMPLAR,THE FINNISH GRAND PRIORY NEWSLETTER THE FINNISH GRAND PRIORY NEWSMAGAZINE KNIGHTS TEMPLAR, ORDO SUPREMUS MILITARIS TEMPLI HIEROSOLYMITANI – MAGNUS PRIORATUS FENNIAE Suurpriori Juha Viljamaa lähikuvassa s. 4 Syyskokous ja admissio Turussa s. 6 Tampereen templarit Maltalla s. 8 1 20 Bausceannus 132 2014 1 20 Bausceannus 2 2014 113 ier – osolymitani – do Supremu Or s aris Temp ilit li H M Sw iss Reg 29 istry CH-660.1.97 99 4 TEMPPELIHERRAIN VI AATESEMINAARI KARITATIIVINEN TYÖ lauantaina 8.2. 2013 Raision Seurakuntatalossa 11.00 Seminaarin avaus, Suurpriori Juha Viljamaa 11.10 Katsaus muihin hyväntekeväisyysjärjestöihin – Varasuurpriori Risto Penttinen SPR (Alustajan nimi ilm. myöhemmin) Kirkon ulkomaanapu ja kotimainen toiminta Kirkkoherra Kalle Elonheimo 12.30 Tauko 12.40 Rotary, TkT Jarmo Söderman Lions International, Tommi Virtanen Odd Fellows, Varasuursire Kai Johansson Sisarusritarikunnat, prof. Luigi de Anna ja tri Robert Paul 14.00 LOUNAS 14.30 Temppeliherra-aatteen synty – Emeritus-suurpriori Ilkka Välimäki 14.50 Ritarikunnan karitatiivinen toiminta nykyään – Suurkansleri Pertti Ruotsalo 15.30 YLEISKESKUSTELU – Suurpriori Juha Viljamaa ja kansleri Matti Arpiainen 16.30 Seminaarin päättäminen • Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu maksamalla osanottomaksu á 40 € viimeistään 24.1. mennessä Temppeliherrain Ritarikunnan Turun komentaja- kunnan tilille 205720-279459. 13 2014 2 Bausceannus 21 20 Temppeliherrain Ritarikunnan Suurmestari Jacques de Molayn muistoseminaari tiistaina 18.3.2014 klo 18.00 Katajanokan Kasinon Karimo-salissa (Laivastokatu 1, Helsinki, Katajanokka) Ohjelma 18.00 Seminaarin avaus – HelKkKom Kai Masalin 18.15 Temppeliherrain viimeiset vuodet 1291-1314 – Pronuntius Reima T.A. Luoto 18.40 Temppeliherrat tämän päivän maailmassa – Suurpriori Juha Viljamaa 19.00 Keskustelua suurpriorin alustuksen pohjalta ritarikunnan roolista tämän päivän kansain välisessä yhteistyössä. Juhlapäivällinen Bouillabasse Kasinon tapaan Mureaksi haudutetua karitsaa oliivi- ja kapriskastikkeessa Mustikka-parfait Kaffir-limevaahdon kera Mocca/tee • Ilmoittautuminen seminaariin tapahtuu maksamalla päivällismaksu á 60 € Temppeliherrain Ritarikunnan Helsingin Komentajakunnan tilille nro FI61 1470 3500 7242 01 viimeistään 14.3. 2014 mennessä. Pukukoodi: arkipuku. Veljet seuralaisineen kaikista komentajakunnista Tervetuloa! Järjestäjä: HELSINGIN KOMENTAJAKUNTA BAUSCEANNUS Temppeliherrain Ritarikunnan Suomen Suurpriorikunnan lehti Päätoimittaja REIMA T.A. LUOTO Helsingin komentajakunta Toimitussihteeri MIKKO LYYTIKÄINEN Toimituskunta PASI PÖLLÄNEN Kotkan komentajakunta MATTI HUVILA Turun komentajakunta KIMMO KATAJISTO Saaristomeren komentajakunta KALEVI MOKSÉN Tampereen komentajakunta MATTI PIIRAINEN Kajaanin komentajakunta PEKKA TOIVANEN Lahden komentajakunta JUHANI VIRKKUNEN Oulun komentajakunta ARNE ALLASTE Eestin komentajakunta PERTTI VON HERTZEN Hämeenlinnan komentajakunta Toimituksen osoite BAUSCEANNUS-LEHTI PL 14 • 02201 Espoo Puh. 0500-448 146 Fax 09-45 24 015 E-mail reima.luoto@kolumbus.fi Ritarikunnan nettisivut www.temppeliherrat.fi Kansikuva: Suurpriori Juha Viljamaa Painopaikka Newprint Raisio, 2014 Jacques de Molayn pitkä varjo T uskin kukaan niistä pelokkaista katsojista, jotka olivat 700 vuotta sitten maaliskuun 18. päivänä vuonna 1314 uskaltautuneet Pariisin pienelle Citén saarelle seuraamaan Temppeliherrain ritarikunnan viimeisen suurmestarin Jacques de Molayn ja hänen lähimmän työtoverinsa teloitusta polttoroviolla, osasi aavistaa, kuinka pitkään syyttöminä tuomittujen temppeliherrain varjo tulisi leijumaan Pietarinkirkon yllä. Filip IV, täysin moraaliton hallitsija kaikissa suhteissa, toimi tietysti siten kuin hänen kaltaiseltaan despootilta avustajakaarteineen saattoi odottaakin; sen sijaan hänen vasalliltaan paavi Klemens V:ltä olisi voinut kohtuudella toivoa miehekkäämpääkin käytöstä. Olihan moni hänen edeltäjistään – vaaroja uhmaten – asettunut vastustamaan maallisen vallan kohtuuttomuuksia. Näin ei nyt tapahtunut. Näytösoikeusprosessin loppuvaiheissa paavi oli vielä jyrkentänyt kantaansa, julistanut ritarikunnan kirkonkiroukseen, tuominnut sen syylliseksi rikoksiin sekä määrännyt sen lakkautettavaksi. Pannaan julistusta ei ole koskaan kumottu, mikä tosiasia on aiheuttanut hengellisiä ongelmia oman aikamme temppeliherroille katolisessa maailmassa. Toiset eivät halua katsoa ritarikuntaa muinaisten templareiden jatkumoksi, koska eivät voisi kuulua kirkonkiroukseen tuomittuun järjestöön. Toiset taas vierastavat samasta syystä siirtymistä rinnakkaisista ritariyhteisöistä meidän riveihimme. Ekumenia ei oikein toimi. Vuonna 2007 Vatikaani julkisti näyttävästi ns. Chinonin pöytäkirjat, jotka tosin olivat jo olleet tutkijoiden käytössä. (Mm. tämän kirjoittaja oli ´hak- keroinut´ ne suoraan Vatikaanin ns. salaisesta arkistosta sekä latinan- että englanninkielisinä versioina.) Jos Rooman ele oli tarkoitettu jonkinlaiseksi anteeksipyynnöksi, siitä ei sellaiseksi ollut. Eräiden vatikaanilähteiden mukaan paavi Johannes Paavali II olisi ollut halukas ottamaan pidemmänkin askeleen, esittämään anteeksipyynnön tapahtuneesta sekä kumoamaan pannaanjulistuksen, vapauttaakseen näin kirkkokuntansa kanssarikollisuudesta kuningas Filipin rinnalla. Tiettävästi häntä kuitenkin varoitettiin tästä aikeesta vetoamalla kirkon auktoriteettiin ja paavin erehtymättömyyteen ex cathedra. Tänään Rooman piispan valtaistuimella istuu tuore paavi Fransiskus I, jonka tausta poikkeaa huomattavasti edeltäjistään. Hän on tottunut työskentelemään latinalaisen Amerikan köyhien ja sorrettujen parissa. Ottamalla Pyhän Fransiskuksen nimen hän on antanut vahvan signaalin toimintalinjastaan, jota hän noudattaa myös henkilökohtaisessa elämässään. Rooman kirkko on lyhyessä ajassa saanut hänestä johtajan, jota sen ulkopuolellakin katsotaan ylöspäin. Odotetaan, että kristillinen ekumeeninen liikekin ottaisi vihdoinkin reippaampia edistysaskeleita kuin mitä viime vuosikymmeninä on nähty. Temppeliherrain ritarikunnan seuraajat meidän ajassamme toivovat varmasti, että seitsemän vuosisadan hengellinen rasite poistettaisiin katolisten veljiemme harteilta. Maaliskuun 18. päivänä AD 2014 siihen olisi oivallinen tilaisuus. Reima T.A. Luoto 1 20 Bausceannus 2 13 2014 3 Suurpriori Juha Viljamaa (vas.) on ottanut paikkansa kansainvälisen järjestömme johtotehtävissä; kuvassa myös uusi suurkomentaja Marcel Picciotto (kesk.) ja Norjan suurpriori Stein Tenneby Ateenassa viime syksynä. Lähikuvassa Suurpriori Juha Viljamaa Vuodenvaihteessa vaihtui myös suurprio- rikuntamme johtaja, kun syyskokouksessa valittu uusi suurpriori Juha Viljamaa otti vetovastuun Ilkka Välimäen viitan perijänä. Juha Viljamaa, 59, on syntyisin Lahdesta, reservin yliluutnantti ja siviilissä yli-insinööri. Perheeseen kuuluvat puoliso Sari sekä poika Juuso. Elämäntyönsä Juha on tehnyt isänsä perustamassa rakennusliikkeessä, jota hän johti toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 1988 ja on toiminut sittemmin perustamansa kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2009. Temppeliherrain ritarikuntaan Juha liittyi vuonna 1994 ja yleni ritarisuurupseeriksi 2006. V. 2010 hänet lyötiin Toronton konventiossa suurristin 13 2014 4 Bausceannus 21 20 ritariksi. Hän on toiminut ritarikunnassa mm. Lahden komentajakunnan komentajana, Sisä-Suomen priorina, suurpriorikunnan kanslerina 200609, varasuurpriorina 2010-12 ja va. suurpriorina 2013 Ilkka Välimäen luovuttua yllättäen tehtävänsä hoitamisesta kansainvälisten velvoitteidensa vuoksi. Juha tunnetaan aktiivisena järjestömiehenä urheiluelämässä ja lukuisissa muissa yhdistyksissä. Hän on toiminut mm. Lahden Hiihtoseuran johtokunnassa 2000-04 ja seuran puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Lahden Hiihtoseuraa ei lukijoille tarvitse laajemmin esitellä; sen legendaariseen historiaanhan kuuluvat mm. 24 olympia- ja 101 MM-mitalia. Juhalla on ollut useita kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä tehtäviä suurten kisatapahtumien järjestelyorganisaatiossa niin hiihdon kuin golfin ja muidenkin urheilulajien piirissä. Harrastuksiin kuuluvat myös maastohiihto ja kalastus. Ritarius elämäntavaksi Suurpriorin tehtävässään Juha edustaa suurpriorikuntaamme myös kansainvälisen järjestömme OSMTH:n kokouksissa ja hallintoelimissä. Hän toteaa, että meillä on tällä hetkellä varsin vahva edustus kansainvälisissä tehtävissä ja katsoo, että tätäkin toimintaa tulee kehittää ja tuoda se lähemmäs jäsenkuntaamme, kuten suurpriorikuntamme on toimintasuunnitelmissaankin painottanut. Suuriin kansainvälisiin haasteisiin kuuluu toiminta Palestiinassa, missä Jordaniaan nouseva kappeli pyhiinvaelluskeskuksineen edustaa eräänlaista päänavausta kyseiseen maahan. Kyseessähän on Luterilaisen maailmanliiton projekti, Jordan River Project, jonka järjestelytoimikunnassa Juha on jäsenenä. Linjatessaan suurpriorikuntamme tulevaa toimintaa Juha on ottanut tunnuksekseen ”ritarius elämäntavaksi”. Sen puitteissa tulee kehittää järjestön yhteisöllisyyttä, keskinäistä veljeyttä sekä perinteisten ritariarvojen noudattamista käytännön elämässä. Nelinkertainen olympiavoittaja Jason Lamy Chappuils, Sari ja Juha Viljamaan kanssa Val di Fiemmessä elokuussa 2012. Juha Salpausselän maisemissa. Praktiikan miehenä Juha vieroksuu tarpeetonta järjestöbyrokratiaa ja painottaa konkreettisiin tavoitteisiin pyrkimistä ja niihin tähtäävää toiminnan suunnittelua mahdollisimman laajalla osallistumispohjalla. Se tarkoittaa myös vastuun jakamista nuoremmille veljille järjestömme piirissä. Muista suurpri- orin linjanvedoista saanemme lukea enemmän seuraavissa numeroissamme. Toivottakaamme yhteisesti Juhalle menestystä vaativassa tehtävässään kolmen musketöörin tunnuslauseella ”yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta”. –rtal– Hyvin menee, herrat hymyilee – eikä syyttä. Hiihdon MM-kisat on juuri päätetty pitää Lahdessa vuonna 2017. Koreassa toukokuulla 2012 otetussa kuvassa vasemmalta Juha Viljamaa, Suomen Hiihtoliiton puheenjohtaja vuorineuvos Matti Sundberg ja Lahden kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta. 1 20 Bausceannus 2 13 2014 5 Turun admissiossa jäseniksi otetut veljet kääntyneinä vastaanottamaan yleisön aplodeja Maarian tunnelmallisessa kirkossa. Syyskokous ja admissio Turussa Ritaripäivät pidettiin Turussa syyskuun 28. päivänä. Ohjelmaan kuului suurpriorikunnan syyskokous kokoushotelli Linnasmäessä ja admissio Maarian kirkossa. Tilaisuuden tehokkaista ja tyylikkäistä järjestelyistä vastasi Saaristomeren komentajakunta. Syyskokouksen avasi kansleri Matti Arpiainen. Hän muistutti, että ritarius – ei byrokratia – on tärkeintä toiminnassamme. Ritariutemme tulisi olla myös hauskaa. Varsinaisten kokousasioiden lisäksi esityslistalla oli kaksi ritarikunnallemme merkittävää asiaa: suurpriorikunnan sääntömuutosehdotus sekä uuden suurpriorin vaali. Sääntötoimikunnan valmistelema sääntömuutosehdotus oli herättänyt poikkeuksellisen vilkasta keskustelua jo ennen kokousta. Tämä jatkui Linnasmäen auditoriossa. Koeäänestyksen jälkeen ehdotus kuitenkin palautettiin sääntötoimikunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Syyskokous valitsi suurristin ritari Juha Viljamaan uudeksi suurprioriksi toimikaudelle 2014-2017. Valinta tapahtui äänestyksen jälkeen. Toisena ehdokkaana oli ritarisuurupseeri Kalervo Sipi. Varasuurprioriksi valittiin priori Risto Penttinen. Muita varsinaisia kokousasioita olivat vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä liittymis- ja 13 2014 6 Bausceannus 21 20 jäsenmaksuehdotuksen hyväksyminen. Toiminnantarkastajiksi valittiin Jorma Lehtimäki ja Pekka Kerkola sekä varatoiminnantarkastajaksi Risto Karimaa. Kokouksen päätteeksi pastori Heikki Aarikka esitelmöi omakohtaisten kokemustensa pohjalta aiheesta ”Sotilaspap- pina Pyhällä maalla”. Syyskokoukseen osallistui 75 ritaria ja veljeä sekä 12 postulanttia, jotka antoivat ritarilupauksensa admissiossa. Seuralaisille oli järjestetty kokouksen aikana tutustuminen Maarian kirkkoon. Juhlapäivälliset päättivät perinteiseen tapaan syksyn ritaripäivän Turussa. Kuvassa keskellä SaarKkKom Antero Blomberg, kansleri Matti Arpiainen ja rouva Leila Ruotsalo. Syyskokousta puhuttivat suurpriorin vaalin ohella myös sääntöuudistusesitys, joka palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Investituura Tartossa; kuvassa vasemmalta suurmenojenohjaaja Hannu Ravea, suurpriori Juha Viljamaa ja kansleri Matti Arpiainen pöydän ääressä sekä pääsihteeri Pentti Rantala, pastori Tarmo Kulmar ja Länsi-Suomen priori Risto Penttinen. Tallinna sai oman komentajakunnan Admissio Maarian kirkossa Syyskokouksen jälkeen järjestettiin jäseneksiottotilaisuus, admissio, Maarian keskiaikaisessa harmaakivikirkossa, johon tilaisuuteen toi lisätunnelmansa Kaisa ja Samuli Takkulan kaunis lauluesitys. Myös tamperelaistemplarien puhallinyhtye Tubi Lustrium säesti admissiota. Tilaisuudessa otettiin suurpriorikunnan jäseniksi seuraavat veljet: Eero Akaan-Penttilä, Henri Kivijärvi ja Peter Schild HelKk, Valdemar Kallunki ja Teemu Laasanen KotKk, Pentti Kero TurKk, Petteri Pietarinen SaarKk, Timo Tulosmaa TamKk, Pekka Lahtinen, Pasi Rankila ja Kari Salminen HämKk sekä Toivo Riimaa EeKk. Ilta päättyi perinteiseen ritarimaljaan, juhlapäivälliseen sekä tanssiinkutsuun Linnasmäen Kristillisen opiston ruokasalissa. Musiikkiannista vastasi trubaduuri Rami Tapper. Kontrapunktikuvaelma juhla-asuisisten ritarien ja veljien sekä iltapukuisten seuralaisten jonottaessa lautasineen illallistarjoilua lämpöhauteista nosti elävästi mieleen ritariaatteemme ylevät ihanteet yhdistettynä niin arkeen kuin juhlaankin olennaisesti kuuluvaan hengen nöyryyteen. Mikko Lyytikäinen (teksti & kuvat) Tartossa järjestettiin lokakuun 26. päivänä 2013 tavallista juhlavampi ritarikokoontuminen, jonka yhteydessä Viroon perustettiin uusi komentajakunta sekä lyötiin samalla ritareiksi 12 veljeä molemmin puolin Suomenlahden. Upeat puitteet investituuralle tarjosi Johanneksen kirkko, joka kuuluu Viron Suurpriori Juha Viljamaa lyömässä veli Eero Akaan-Penttilää ritariksi; vierellä pääsihteeri Pentti Rantala. merkittävimpiin keskiaikaisiin rakennuksiin. Se on peräisin 1300-luvulta, mutta jo sitä ennen paikalla oli sijainnut puukirkko. Johanneksen kirkko tunnetaan lukuisista koristeellisista terrakottapatsaistaan. Niitä on parhaimmillaan ollut jopa toista tuhatta, mutta nykyisin sotien ja tulipalojen seurauksena enää muutamia kymmeniä. Investituurassa ritareiksi tai ritariupseereiksi lyötiin Eero Akaan-Penttilä (HelKk), Kalle Jagula (EeKk), Teemu Lasanen (KotKk), Erkki-Pekka Lahtinen (HämKk), Aleksander Löhmus (EeKk), Petteri Pietarinen (SaarKk), Oliver Press (EeKk), Toivo Riimaa (EeKk), Peter Schild (HelKk), Timo Tulosmaa (TamKk), Dein-Tom Tönsing (EeKk) ja Piit Vahar (EeKk). Näistä Lahtinen ja Vahar lyötiin ritairupseereiksi. Samassa yhteydessä perustettiin Tallinnan komentajakunta, jonka komentajaksi va. suurpriori Juha Viljamaa löi ritariupseeri Risto Pearu Koovitin, jonka hän oli päiväkäskyllään määrännyt tehtäväänsä. Näin Virossa toimii nyt kaksi Länsi-Suomen priorikuntaan kuuluvaa komentajakuntaa. Ilta päättyi perinteiseen tapaan Ülikooli Kohvikissa, yliopiston ravintolassa, nautittuun juhlapäivälliseen. -rtal1 20 Bausceannus 2 13 2014 7 Valettan satama on jylhyydessään ehdoton ykkösnähtävyys. Etualalla näkymää ihastelee kirjoittaja. Miten käy kristikunnan – tamperelaiset Maltalla Tampereen komentajakunta lähti lokakuun lopulla etsimään temppeliritarien henkistä perintöä Maltalta. Välimeren huikaisevassa auringonvalossa kylpevä karu saari ja sen pitkä ja rikas historia tekivät lähtemättömän vaikutuksen kaikkiin matkalaisiin ja antoivat paljon pohtimisen aihetta. Matkailijana tässä rauhallisessa saarivaltiossa oli vaikea kuvitella, että neljäsataa viisikymmentä vuotta sitten vain kourallinen ritareita torjui Maltalla ylivoimaisen turkkilaisarmeijan vimmaisessa taistelussa ja pelasti meille Euroopan ja eurooppalaiset arvomme, kuten me ne tänä päivänä tunnemme ja niitä arvostamme. Malta sijaitsee sadan kilometrin etäisyydellä Sisiliasta ja Afrikan Tunisiaan on vain runsaan puolen tunnin lentomatka. Foinikialaiset saapuivat Maltalle nv. 850 ennen ajanlaskun alkua, jolloin saari jo oli tärkeä kauppakeskus. Edullisen strategisen asemansa vuoksi se on joutunut lukuisten valloitusten kohteeksi. Vuonna 218 eKr. Malta joutui roomalaisten käsiin. Muun muassa 13 2014 8 Bausceannus 21 20 Malta on vahvasti roomalaiskatolinen maa, mikä heijastuu kirkkojen määrässä ja koristeellisuudessa. Cicero kirjoitti sen vauraudesta ja korkeasta sivistystasosta. Maltasta onkin löydetty jäänteitä roomalaisten taloista ja muista rakennuksista, kuten kylpylöistä. Apostolien teoissa kerrotaan apostoli Paavalin haaksirikkoutuneen Melite-nimiselle saarelle, joka nykyisen käsityksen mukaan on juuri Malta. Arabit toivat monia uudistuksia rakennustyyliin, kieleen ja maanviljelyyn valloitettuaan Maltan vuonna 870. Maltan kieli onkin miltei kokonaan arabiaa, mutta sen sanastosta viidesosa on italian ja muiden Välimeren kielten lainasanoja. Se kirjoitetaan kuitenkin latinalaisin kirjaimin. Ristiretkien käynnistymisen aikoihin, vuonna 1090 Sisilian valloittaja, normannikreivi Roger otti saaren haltuunsa ja palautti sinne kristinuskon. Malta oli tästä lähtien kristinuskon valta-aseman symboli ja tukikohta läntisellä Välimerellä. Tästä saakka se on kuulunut länsimaihin ja seuraavat 500 vuotta sen vaiheet seurasivat Sisilian kohtaloita. Johanniittain aika Islamin usko, joka oli syntynyt 600-luvulla, oli alkanut muuttua radikaalimmaksi ensimmäiselle 1000-luvulle tultaessa. Alkuun kristityt olivat vapaasti voineen harjoittaa uskontoaan ja tehdä pyhiinvaellusmatkoja Palestiinaan, jossa varsinkin Jerusalemin Pyhä hauta oli suosittu kohde. Kun aikaa myöten kristittyjen asema tuli tukalammaksi alkoi kirkkoa, eurooppalaisia monarkkeja ja seikkailijoita elähdyttää ajatus armeijan varustamisesta ja Pyhän Maan vapauttamisesta. Ristiretket käynnistyivät ja Jerusalem vallattiin 1099. Temppeliritarit nousivat nopeasti keskeiseen asemaan karaistuneina sotilaina sekä pyhiinvaeltajien matkan suojelijoina. Alun perin sairaista ja haavoittuneista huolehtinut Pyhän Johanneksen Hospitaalin sääntökunta joutui sekin pian tarttumaan aseisiin ja tuli kohta tunnetuksi urheana Johanniittain ritarikuntana. Paine turkkilaisten taholta kasvoi jatkuvasti. Joukkojen pitäminen vuosikausia taisteluvalmiudessa vaati runsaasti varoja, mielenkiinto ristiretkiä kohtaan alkoi europpalaisten rahoittajien keskuudessa hiipua, sotaväsymys oli laajalle levinnyttä ja pitkät toimettomat kaudet rasittivat ritarien ja muiden joukkojen taistelumoraalia. Hattinin taistelu 1187 osoitti kouriintuntuvasti, että ote oli kirpoamassa. Kristittyjen huolto petti tai sitä ei oltu ainakaan riittävästi suunniteltu. Saladin sai pitkäksi venyneet huoltoreitit katkaistua, ja pian Malta oli ritarien saari ja heidän tunnuksensa näkyvät myös vanhoissa kirkoissa. sekä hevoset että miehet horjuivat tulisessa aavikon pätsissä täysissä varusteissa ilman veden pisaraa. Lopullinen isku tuli kuitenkin vasta noin sata vuotta myöhemmin. Vuonna 1291 Akkon satamakaupungissa temppeliritarit ja johanniitat taistelivat rinta rinnan Pyhän Maan viimeisistä neliömetreistä, mutta kukistuivat lopulta ja ajettiin Kyprokselle. Sieltä Johanniitat siirtyivät edelleen Rhodokselle vuonna 1309. Silloin temppeliritarien viimeinen suurmestari virui jo tyrmässä tärkeimpien upseeriensa kanssa. Suurmestari Jacques de Molay oli kiertänyt ristiin rastiin Eurooppaa koettaen kerätä rahoitusta vielä yhdelle, ratkaisevalle ristiretkelle. Häntä oli aluksi varovasti kannattanut paavi Bonifacius VIII, joka muun muassa ehdotti Temppeliritarien ja Johanniittain ritarikuntien yhdistämistä. Aloite oli tullut Ranskan kuninkaalta Filip IV Kauniilta. de Molay kuitenkin tyrmäsi Valettassa riitti nähtävää, katsoi mihin suuntaan tahansa... 1 20 Bausceannus 2 13 2014 9 ajatuksen, joka lienee ollut ratkaiseva virhe siinä tilanteessa. Filipin tavoite oli rakentaa voimakas ja yhtenäinen Ranska eikä siihen sopinut valtio valtiossa, vaikutusvaltainen, varakas ja kaikkialle maahan pureutunut Temppelíherrojen ritarikunta. Kun Bonifacius 1303 kuoli ja uudeksi paaviksi nousi Filipin myötäilijä Klemens V, alkoi de Molayn ja hänen ritarikuntansa lähtölaskenta. Tarkoin suunnitellussa operaatiossa 1307 ritariston jäseniä pidätettiin, heiltä puristettiin tunnustuksia suurta yleisöä puistattavista rikoksista, kymmenet paloivat roviolla ja ritarikunta lopulta lakkautettiin vuonna 1312 paavin bullalla Vox in excelso, ääni korkeudesta. Vaikka Klemens oli Ranskan kuninkaan painostuksen alainen ja oli jopa pakotettu muuttamaan Avignoniin, Filipin vaikutuspiiriin, hänellä säilyi kuitenkin vahva tunne ritarien syyttömyydestä rikoksiin, joista heitä syytettiin. Tämä käy selkeästi esille niin lakkautusbullan tekstistä kuin myös kahdesta tätä seuranneesta sinetillä vahvistetusta temppeliritareita koskevasta käskykirjeestä, joista ensimmäinen, Ad providam siirsi temppeliritarien jäljellä olevan omaisuuden Johanniitoille. Toinen oli meidän kannaltamme tätäkin merkityksellisempi Considerantes dudum, ”vilpittömästi katuvista”, joka antoi tunnustaneille ja katuville ritareille oikeuden saada eläkettä temppeliritarien jäljellä olevasta omaisuudesta ja soi heille jopa mahdollisuuden jäädä viettämään eläkepäiviään ritariston tiloille, joita säilyneiden dokumenttien mukaan oli yli viisisataa. Temppeliritarien henkinen perintö elää siis edelleen vahvasti Johanniittain ritarikunnassa. Nykytermein tätä kutsuttaisiin organisaatiomuistiksi. Elisabet I huokaa helpotuksesta Mutta Turkkilaiset eivät hellittäneet. Johanniitat olivat siirtyneet turkkilaisten painamina vuonna 1530 lännemmäksi Maltalle jossa heitä alettiin kutsua Maltan ritareiksi. Ritarit saivat elää rauhassa ja harjoittaa kaupankäyntiä runsaat kolmekymmentä vuotta. Mutta 1565 kokosi Ottomaanien hallitsija Suleiman I Suuri laivaston ja purjehti antamaan lopullisen kuoliniskun Maltan kristityille. Maltan Ritarien suurmestari Jean Parisot de Valette oli saanut vakoojaltaan vihjeen hyökkäyksestä jo alkuvuonna. Tieto osoittautui valitettavan oikeaksi ennen kuin de Vallette ehti haalia avukseen muuta kuin vähäisiä apujoukkoja. Mahtavin laivasto sitten antiikin, lähes Bausceannus 21 20 13 2014 10 Ajat ja aseet ovat muuttuneet Noin vajaa tunti ennen investituuraamme Tartossa ritariveljemme Jarmo tiedusteli, voisinko minä pitää lyhyen hartauden investituurassa. Mieleeni tuli heti raamatunjae Efesoslaiskirjasta (EF.6:10-18), jota tulemme tänään kuulemaan. Apostoli kertoo meille sotilaan tai voisin sanoa jopa ritarin taisteluvarustuksesta: miekasta, kilvestä, haarniskasta ja kypärästä verrattaessa niitä jokapäiväiseen uskonelämään. Puhutellessani teitä, rakkaat veljet, jotka olette tänään antamassa ritarivalan, en halua suhtautua tähän raamatunsäkeeseen niin kirjaimellisesti kuin yleensä tehdään. On totta, kuten monet sanovat meille, että ritarien taisteluiden aika on ohi. Emme enää juokse kaupungin läpi viitta yllä ja miekka kädessä. Ja totta on, että emme ole tällä hetkellä avoimessa sodassa, mut- 200 alusta, joukossa 130 taistelukaleeria ja yli 40 000 miestä alkoi piirittää Maltaa toukokuussa. Saarta puolusti runsaat 6000 miestä, joista vain 2000 ritaria tai sotilasta, lisäksi kaleeriorjia ja saaren väestöä. Kun tieto piirityksestä kiiri kautta Euroopan, kirjoitti Englannin kuningatar Elisabet I masentuneena: – Jos turkkilaiset voittavat, millainen onnettomuus onkaan kohtaava koko kristikuntaa! Ratkaiseva taistelu käytiin syyskuussa, jolloin raivoisat puolustajat onnistuivat kuin ihmeen kaupalla suurmestari de Valletten johdolla lyömään musertavan ylivoimaiset hyökkääjät. Kymmenen tuhatta miestä menettäneinä ottomaanit joutuivat vetäytymään Maltalta ja samalla lopullisesti luopumaan koko Euroopan valtaamisesta. Elisabet sai huokaista helpotuksesta! Suurmestari Valletten kunniaksi runsaan 400 000 asukkaan Maltan tasavallan pääkaupunki on nykyään Valletta. ta taistelu ei kuitenkaan ole päättynyt. Käymme sotaa lujemmin kuin sukupolvia sitten. Ajat ovat nimittäin muuttuneet ja sen myötä myös aseet. Nykypäivänä meidän aseemme ovat puhekykymme, se mitä me tulemme sanomaan ja se mitä me jätämme sanomatta, puhelut, sähköviestit ja asiat, joita me teemme päivittäin työpaikoillamme ja paikoissa, joissa meillä on vaikutusvaltaa ritarikuntamme aatteiden ja tehtävien mukaan. Eli toisin sanoen me taistelemme käyttäen kommunikaatiokykyämme ja vaikutusvaltaamme, minkä Herra on meille suonut. Niinpä meidän täytyy osata käyttää niitä nykyaikaisia taisteluvälineitä yhtä hyvin kuin vanhanaikaisten ritarien piti osata käyttää miekkaa ja kilpeä, toivoen, että voisimme joskus sanoa apostolin sanoin: Olen käynyt hyvää uskon kilpailua. Toivon siihen teille kaikille Herran siunausta. Aamen. Tarmo Kulmar Hartauspuhe Tarton Investituurassa 26.10. 2013 Joka askeleella kunniakasta historiaa huokuva maa on Euroopan tiheimmin asuttu, mutta jälleen kerran kovan paineen alla. Laittomat siirtolaiset lähinnä Pohjois-Afrikasta ajautuvat jatkuvasti Maltalle pyrkiessään huonosti varustetuilla aluksillaan Sisiliaan. Maahan tulvii vuosittain tuhansia islamilaisia siirtolaisia. Ankaran taloudellisen rasitteen lisäksi siirtolaisuus on alkanut muuttaa myös tätä ennen täysin katolisen Maltan henkistä kulttuuria. Sää suosi Tampereen ristiretkeläisiä, merivesikin oli vielä 26-asteista, hotellit hyvätasoisia, ruoka ja viini ravintolassa edullisia, paikallinen hyvä viini jopa halpaa. Lentoyhteydet Frankfurtin kautta toimivat joustavasti. Ja erityiskiitokset komentaja Seppo Koivistolle hienosti järjestetystä matkasta! Mauri Grönroos TamKk Marski sen kuin ratsastaa... Viime syksyn tietokirjarunsauden yksi yllättävä piirre oli jälleen kerran Mannerheimin johtava rooli valtiomiesten ja sotureiden sarjassa. Kun marskista on jo suomeksikin tehty yli puolituhatta teosta, luulisi, ettei mitään uutta enää löydy – eivätkä kaikki kynänpyörittäjät ole löytäneetkään. Yhtä kaikki monet asiat ovat edelleen selvittämättä. Vaikka joka rykmentillä alkaa jo olla oma historiankirjansa, tärkein ´joukko-osasto´ Mikkelin päämaja on vielä tutkimatta. Marskin rooli poliittisena vaikuttajana olisi sekin väitöskirjan arvoinen, joskin sellaisena vaikeasti toteutettava. Marski-kirjat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: totuudenetsijöihin ja myytinmurtajiin. Tosin näiden välinen raja on häilyvä. Moni myytinkaataja on tullut vahvistaneeksi niitä, ja vastaavasti totuudenetsijän tieltä ovat monet myytit kaatuneet. Muutamat kirjoittavat seisovat yhä edelleen tiukassa asennossa kuvattavansa edessä eivätkä kykene näkemään hänessä tavallista ihmistä. Näin ovat syntyneet pyhimyslegendat niin meillä kuin muuallakin. Rytin ja Mannerheimin vaikeat valinnat Eversti evp, VTT Pekka Visuri on teoksessaan1 tarkastellut presidentti Risto Rytin ja ylipäällikkö Gustaf Mannerheimin vaikeita valintoja talvella ja keväällä 1944, jolloin yleistilanteen heikkeneminen Suomen kannalta pakotti etsimään nopeaa tietä rauhaan poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Perusteellisena tutkijana Visuri aloittaa tutkimuksensa jo Münchenin kokouksesta 1938, jossa Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitler sai tahtonsa läpi, ja Britannan pääministeri Neville Chamberlain sai aiheen julistaa ´rauhan meidän päiviksemme´. Ne, jotka olivat Mein Kampfinsa lukeneet, aavistelivat muuta. Mannerheim oli tuolloin jo pitkään toiminut Puolustusneuvoston puheenjohtajana ja kantanut vastuuta asevoimiemme varustelusta, johon myöhemmin palaan. Seuraavana vuonna Suomi oli talvisodassa, joka päättyi ns. välirauhaan. Se taas ei ollut mitään muuta kuin ´sodan jatkamista kiristyspolitiikan keinoin´, jos käännämme päälaelleen Clausewitzin sotateoriat. Neuvostoliitto ajoi Suomen Saksan liittolaiseksi, mistä seurasi, ettei Englannilta ja USA:lta voitu odottaa minkäänlaista sympatiaa. Tätä ei moni suomalainen ymmärrä vieläkään. Liittoutuneille Saksan lyöminen oli kuitenkin tärkein tavoite, joka alisti kaiken muun. Teheranin konferenssi loppuvuodesta 1943 oli ainoa liittoutuneiden palaveri, jossa Suomen asiaa käsiteltiin. Tuolloin Stalin, Roosevelt ja Churchill olivat täysin yksimielisiä siitä, kuinka Saksan liittolaisia tultaisiin kohtelemaan – riippumatta liittolaisuuden asteesta. Tämän mukaisesti länsiliittoutuneet toimivat sekä sodassa että sen jälkeen aina siihen asti kun lopullinen rauha oli solmittu. Sekä britit että jenkit ihmettelivät useammankin kerran, miksi Stalin oli niin ”pehmeä” suomalaisten suhteen. Tässä tilanteessa sen enempää Ryti kuin Mannerheimkaan anglosympatioineen eivät ymmärtäneet, missä mennään. Tämän huomioon ottaen meillä kävi uskomaton tuuri. Kolmannen valtakunnan vieraat VTT Markku Jokisipilän ja FM Janne Könösen tutkimus2 sopii hyvin tähän yhteyteen heidän selvittäessään perusteellisesti ja mielestäni varsin tasapuolisesti suomalais-saksalaisia suhteita 1930-luvulta sotavuosiin asti. He eivät syyllisty perusteettomaan loan heittelyyn, kun arvioivat niin Sibeliuksen kuin muidenkin kulttuuri- ja tiedeihmisten Saksankontakteja. Luterilainen Saksa oli aina ollut suomalaisten keskeinen tukikohta Eurooppaan monilla elämänalueilla niin kuin se on tänäänkin. Hitlerin päästyä valtaan tilanne mutkistui. Monet Saksa-fanit alkoivat ot- taa etäisyyttä ainakin politiikan osalta. Natsismi ei istunut hyvin suomalaiseen sielunmaisemaan. Niiden suomalaisten lista, joka enemmän tai vähemmän antautuivat natsi-ideologian lumoihin, jäi tässäkin teoksessa melko lyhyeksi. Siksi tuntuukin tympeältä se, että Maila Talviosta ja Yrjö Kilpisestä jaksetaan jankuttaa sivukaupalla. Viimeistään jatkosodan loppuvaiheissa saksalaisetkin ymmärsivät, ettei heidän ideologialleen löytynyt pohjaa, jolla Suomeen olisi luotu oma quislingiläistyyppinen hallitus. Myös Mannerheimia kirjoittajat kohtelevat asiallisesti. Toisin kuin venäläiset marskilla rahastajat Barysnikov ja Vlasov suomalaiset näkivät metsän puilta. Oli arvokasta, että jo 1934 marsalkalla oli sellainen hyödyllinen kontakti kuin Göring. Hänen avullaan voitiin tutustua nykyajan aseteollisuuden uusimpiin saavutuksiin sekä saada sisäpiirin tietoa Saksan politiikasta. Toisin kuin aiemmat tutkijat, Jokisipilä on selvittänyt myös asekauppias Veltjensin taustat ja tapaamiset marskin kanssa jo 1930-luvulla. Uutta, ainakin tämän kirjoittajalle, oli myös se laajuus, jolla Saksa talvisodan aikana aseisti Suomea mm. italialaisin ja unkarilaisin asein Ruotsin kautta sen ”varastovajetta” täydentäen, kun aseita oli viety Suomeen. Tukholma oli kovan paikan edessä, kun Berliini pakotti Ruotsin hallituksen allekirjoittamaan salaisen sopimuksen aseviennistä Ruotsin kautta Suomeen. Missä määrin Stalin oli tästä perillä, siitä ei ole selkeää näyttöä. Myyttiä ´malli Cajanderista´ hautovien suomalaisten mieleen tuskin juo1 20 Bausceannus 2 13 2014 11 lahtaa, että koko 1930-luvun Suomi oli Saksan jälkeen Euroopan vahvimmin varustautunut maa väkiluvun suhteessa. Lisäksi oli otettava huomioon se, että meillä oli satatuhatta suojeluskuntalaista, joilla oli kunnon varustus, koulutus ja aseistus. Kokonaan toinen asia oli se, että ulkomailta ostettiin vääränlaista asekalustoa; pommikoneita hävittäjien sijaan ja panssarivaunuja pst-tykkien sijaan... Teos kuuluu vuoden merkittäviin tietokirjoihin ja puolustaa paikkansa TietoFnlandian kandidaattina. Tosin tyylin suhteen otetaan joskus vähän turhia vapauksia. Niinpä kuvaus Hitlerin Suomen-vierailusta ”radanvarsipippaloineen” ja ”nahkahousuineen” on kuin suoraan iltapäivälehden pakinapalstoilta. Paha mies Mannerheim viimeisenä valttikorttina Professori Juhani Suomi ehti hänkin päättyneen vuoden marskimarkkinoille tuhatsivuisen järkäleensä3 kanssa. Mitään olennaisesti uutta tietoa hän ei juurikaan tuo, joskin sitä enemmän pikkuseikkoja, joita hän jaksaa toistella sivukaupalla. Näihin kuuluvat mm. marsalkan sairaudet, joilla kirjoittaja hekumoi lukijansa väsyksiin asti. Kaikki ne ovat aiemmasta kirjallisuudesta tuttuja; ei siis mitään uutta. Paljon vähäisemmälle huomiolle jää, ettei vanha marsalkka ollut ainoa, jolla terveys horjui. Heinrichs sai burn outin, joka pisti hänet viikoiksi hoitoon. Airolla oli omat kipupisteensä ja Paasikiven sairaspäivät tuskin jäivät vähemmiksi kuin marsalkan. Totta kai etenkin viime Bausceannus 21 20 13 2014 12 TAPAHTUMAKALENTERI 2014 08.02. VI Aatehistoriallinen seminaari Turussa – Teemana karitatiivinen toiminta (ks. sivua 2) 18.03. Suurpriori Jacques de Molayn 700-vuotismuistoseminaari Helsingissä Katajanokan kasinolla (ks. sivua 2) 29.03. Ritaripäivät ja investituura Hämeenlinnassa 12.00 Kevätkokous hotelli Vaakunassa 16.00 Investituura Vanajan kirkossa 14.00 Ritarimalja Raatihuoneella 19.00 Juhlapäivälliset Upseerikerholla (Ks. sivua 14) 28.05.– 01.06. Länsi-Suomen priorikunnan matka Transsilvaniaan (Ks. s.15) 01.08. Saaristomeren ja Turun komentajakuntien yhteinen retki Hamina Tattooseen 27.09.– 04.10. Bausceannuksen lukijamatka Portugaliin (Ks. s.16) 11.10. Ritarikunnan syyskokous, admissio ja Eestin priorikunnan perustaminen Tallinnassa mainituilla oli sairauksia ja ”sairauksia” kulloisenkin tilanteen mukaisesti, mutta kunnioitettavinta on se, että täydellisen epävarmassa tilanteessa, sisäpoliittisten vehkeilyjen keskipisteessä ja kommunistien parjauskampanjan kiihtyessä vanha marsalkka pystyi tarvittaessa kokoamaan itsensä niin, että päätehtävä, jonka hän oli vastentahtoisesti ottanut, maan johtaminen sodasta rauhaan itsekunnioituksensa säilyttäen, toteutettiin loppuun hänen johdollaan. Lukija saa sen vaikutelman, ettei teoksen kirjoittaja ollenkaan tajunnut sitä arvokkuuden ja tyylinsä säilyttämisen linjaa, jolla Mannerheim ylläpiti valtion päämiehen – ja samalla koko kansakunnan – yhteiskunnallista moraalia yllä. Sitä ei voi selittää vain oman jälkimaineen vaalimiseksi. Oli olemassa vain yksi Suomen Marsalkka. Juhani Suomella sen sijaan näyttää olevan vain yksi sankari – Kekkonen. Siksi hän sortuu sekä Koivistosta että marskista kirjoittaessaan vähättelemään näiden elämäntyötä ikään kuin korostaakseen tällä Kekkosensa ylivertaisuutta. Pahiten kirjoittaja lyö kirveensä kiveen, kun hän viimeisiä presidenttivuosia kuvatessaan julistaa, että ”Kekkonen pelasti Mannerheimin”. Ei pelastanut. Sen teki Stalin! Avoimia kysymyksiä Yhteinen nimittäjä syksyn marskikirjoille ja parille puolivillaiselle tv-tekeleelle näyttää olevan edelleen kysymys siitä, miksi Päämaja yllätettiin ´housut kintuissa´ kesäkuun 1944 suurhyökkäyksen yhteydessä. Teos toisensa jälkeen jauhaa siitä, kuinka runsaasti tiedustelutietoa oli liikkeellä, mutta se ei löytänyt tietään perille – vai löysikö sittenkin. Uusia teorioita ei ole esitelty eikä niitä ehkä kannata esitelläkään, ennen kuin Stalinin stavkan (päämajan) dokumentit ovat käytettävissä. Mikkelin päämajassa vallitsi ehkä turhaa hyväuskoisuutta siitä, että sota ratkaistaan päärintamalla Keski-Euroopassa eikä pohjoisessa. Silti oli oltava varuillaan ja sitä oltiin. Karhumäki oli lujasti linnoitettu, mutta Kannaksella olivat hommat kesken. Tässä on tietysti perusteltua kritiikin sijaa, mutta silti yksi kysymys vielä askarruttaa, ainakin näiden rivien kirjoittajaa: oliko Stalinin alkuperäinen suunnitelma sittenkin tehdä päähyökkäys Syväriltä ja motittaa sen edetessä koko Kannaksen armeija? Onko suomalaisilla vieläkään oikea tieto sitä, kuinka paljon joukkoja venäläisillä oli Syvärillä parhaimmillaan? Mihin pohjautuu Jukka Seppisen väite4, että Paasikivi hölisemällä sivu suunsa Moskovassa kevättalvella 1944 sai Stalinin vaihtamaan suurhyökkäyksen lähtösuunnan Syväriltä Kannakselle? 1) Pekka Visuri: Rytin ja Mannerheimin vaikeat valinnat 1944”, Saarijärvi 2013. 2) Markku Jokisipilä & Janne Könönen: ”Kolmannen valtakunnan vieraat” Keuruu 2013. 3) Juhani Suomi: Mannerheim, viimeinen kortti? Tallinna 2013. 4) Jukka Seppinen: Hitler, Stalin ja Suomi, Porvoo 2009 Reima T.A. Luoto ier osolymitani – – do Supremu Or s aris Temp ilit li H M Sw iss Reg 29 istry CH-660.1.97 99 4 TOIMINTAA JA UUTISIA TALLINNAAN OMA KOMENTAJAKUNTA Tallinna on saanut oman komentajakuntansa, joka perustettiin suurpriori Juha Viljamaan 26.10. 2013 antamalla päiväkäskyllä. Samassa yhteydessä hän määräsi ritariupseeri Risto Pearu Koovitin uuden komentajakunnan komentajaksi. Viron molemmat komentajakunnat kuuluvat toistaiseksi Länsi-Suomen prio- rikuntaan. CONCILIUM KOKOONTUI HELSINGISSÄ Concilium piti vuoden viimeisen kokouksensa Helsingissä 10.12. 2013. Rutiiniasioiden lisäksi todettiin mm. että pysyväisohjeistoamme (POK) käsitellyt toimikunta on saanut työnsä päätökseen. Esitys hyväksyttiin pääosin ja päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin ohjeiston jakamiseksi kentälle. Jäsentyöryhmänkin esitys on valmistunut ja se käsitellään seuraavassa kokuksessa, - karitatiivisen työryhmän toimenpide-esitys valmistuu ja käsitellään seuraavassa kokouksessa. Samalla pohditaan mahdollista osallistumista Lastensairaala 2017-projektiin, - kotisivutoimikunnalla sisällönmuokkaus on loppusuoralla ja päätettiin jatkaa työtä nykyisiä kotisivuja kehittämällä. Sääntöuudistuksen osalta päätettiin lähettää sääntötoimikunnan esitys, johon ei ole tullut muutoksia syyskokouksen jälkeen, kenttäkäsittelyyn komentajakuntiin niin, että niiden lausunnot ovat käytettävissä 26.1. 2014 mennessä. Lisäksi perustettiin työryhmä ”laatimaan ehdotuksen asioiden käsittelyjärjestykseksi voidaksemme selkeyttää ja nopeuttaa asioiden käsittelyä.” Ritarikunnan jäsenluettelon uudistus etenee ja se on tarkoitus painattaa ja jakaa kaikille heti, kun uudet virkamiehet ovat tiedossa. Hämeenlinnan komentajakunnan latinankielinen nimi Commendaria Arcis Tavastiae vahvistettiin samoin kuin lyhenne HämKK. Temppeliherrasäätiön hallituksen kokoonpano 22.11.2012 – 31.12.2014 merkittiin tiedoksi: Pentti Jänkälä (pj), Sakari Alhopuro, Matti Arpiainen, Erkki Kauppinen (uusi), Keijo Ketonen (vpj), Matti Koivurinta, Pekka Pohja (uusi), Juha Viljamaa ja Ilkka Välimäki. BAUSCEANNUS ILMESTYY NELJÄSTI VUODESSA Bausceannus-lehti ilmestyy tämän vuoden alusta neljänä numerona vuodessa eli kaksi numeroa kevätkaudella ja kaksi syksyllä; tarvittaessa voidaan tehdä lisäja erikoisnumeroita. Netti-Bausceannus muuttuu myös yksinkertaisemmaksi templaritiedotteeksi, joka ilmestyy tarvittaessa ja keskittyy lähinnä tulevasta toiminnasta tiedottamiseen. Se lähetetään edelleen jäsenille sähköisesti ja tallennetaan myös kotisivujen jäsensivuille. Kotisivut uudistuvat asteittain. Ne säilyvät vanhalla pohjalla, jota muokataan tarpeen mukaan. Ensimmäiset muutokset näkyvät jo tammikuun alkupuoliskolla. BAUSCEANNUS ILMOITUSVÄLINEENÄ Bausceannus on myös tehokas ilmoitusväline silloin, kun on asiaa ostoky- kyiselle jäsenkunnallemme. Vuosi-ilmoituksella tavoitat lukijat neljä kertaa vuodessa. Concilium on vahvistanut ilmoitushinnat jäsenten hankkimiin ilmoituksiin: 1 ruutu (90x 25 mm) 100 € 2 ruutua (90 x 50 mm) 200 € ja 3 ruutua (90 x 75 mm) 300 € sekä pitää yleisten kertailmoitusten hinnat ennallaan eli 1/1 sivu 300 €, ½ sivu 200 €, ¼ sivu 150 € sekä 1/8 sivu 100 €, joista voidaan myöntää toistuvuusalennusta á 20 %. Ilmoitusasioissa yhteys päätoimittajaan reima.luoto@kolumbus.fi tai puh. 0500-448 146. Vuosi-ilmoitukset ovat voimassa neljä numeroa alkaen ensimmäisen ilmoituksen julkaisemisesta. CONCILIUM 2014 Conciliumin kokoukset vuonna 2014 pidetään seuraavasti: Perjantaina 31.01. Helsingissä Keskiviikkona 26.02. Hämeenlinnassa Keskiviikkona 14.05. Hämeenlinnassa Keskiviikkona 26.11. Turussa Keskiviikkona 10.12. Lahdessa Kokoukset alkavat klo 12.00 kutsussa ilmoitettavassa paikassa NON NOBIS DOMINE NON NOBIS SED NOMINI TUO DA GLORIAM Temppeliherrain Ritarikunnan Suomen Suurpriorikunta •SuurprioriJuhaViljamaa • Suurpriori Ilkka Välimäki •VarasuurprioriRistoPenttinen • Varasuurpriori JuhaViljamaa •KansleriMattiArpiainen • Kansleri MattiArpiainen •PääsihteeriPenttiRantala • Legaatti Pertti Ruotsalo Osoite:c/oPenttiRantala Osoite: Pl 10 • 21201 Raisio Myllytie3B14,00140Helsinki Kotisivut www.temppeliherrat.fi www.osmth.org Bausceannuksen ilmoitushinnat 1/1 sivu 300 € 1/2 sivua 200 € 1/4 sivu 100 € 1/8 sivu 50 € 1 20 Bausceannus 2 13 2014 13 Suurpriorikunnan kevätkokous ja investituura Hämeenlinnassa 29.3.2014 Temppeliherrain ritarikunnan Suomen suurpriorikunnan kevätkokous ja investituura pidetään lauantaina 29.3.2014 Hämeenlinnassa. Ohjelma on seuraava: 12.00 Kokoontuminen hotelli Vaakunaan ja omakustanteinen keittolounas 13.00 Kevätkokous hotelli Vaakunassa (Vaakunasali 2. krs.) – Seuralaisten ohjelma (Tutustuminen Hämeen linnaan) 14.30 Vaatteiden vaihto 15.30 Siirtyminen Vanajan kirkkoon 16.00 Investituura Vanajan kirkossa 17.45 Ritarimalja Hämeenlinnan Raatihuoneella 18.30 Ritari-illallinen Hämeenlinnan Upseerikerholla 23.00 Hyvää yötä! Hotelli Vaakunan osoite: Possentie 7, 13200 Hämeenlinna, vaakuna.hameenlinna@ sokoshotels.fi tai puhelimitse 020 1234 636 (jos haluat hotellin vastaanottoon, paina 4). Sijainti rautatieaseman vieressä. Huonevaraukset 28.2.2014 mennessä (Mainitkaa tilausta tehdessänne sana ”Ritarit”.) Ilmoittautumiset viimeistään maanantain 17.3.2014 kuluessa sähköpostilla erkki.kauppinen@armas.fi tai 0400-524 619 sekä maksamalla 80 euroa/henkilö Hämeenlinnan Komentajakunnan tilille FI96 5680 0020 310153 (Hämeenlinnan Seudun Osuuspankki). Laitathan viestiisi osallistujien nimet ja komentajakunnan sekä mahdolliset erikoisruokapyynnöt. Kaikki illallisruoat ovat hyla-valmistetta. – Vanajan kirkko, osoite: Hautausmaantie, 13110 Hämeenlinna – Hämeenlinnan Varuskunnan Upseerikerho, osoite: Vuorikatu 22, Hämeenlinna – Hämeenlinnan Raatihuone, osoite: Raatihuoneenkatu 15, 13100 Hämeenlinna • Tiedustelut: Erkki Kauppinen, s-posti yllä tai 0400-524 619. Tervetuloa Hämeenlinnaan! BAUSCEANNUS 2014 Toimitusaikataulut Nro 2/14 3/14 4/14 1/15 Ilm.vko. 14/14 32/14 41/14 01/15 Deadline 10.03. 2014 15.07.2014 15.09.2014 10.12. 2014 Deadline päivämäärät koskevat sekä Ilmoitusaineistoja että muita testejä ja kuvia. Bausceannus 21 20 13 2014 14 TÄSMENNETTYÄ TIETOA Havaitsin viime Bausceannuksesta pari ’epätarkkuutta’, jotka tässä korjaan. • Saksalainen (P. Marian) ritarikunta (Ordo Sanctae Mariae teutonicorum) ei ole sama kuin Kalpaveljet. Kalpaveljet (Fratres militiae Christi) oli oma Liiviläinen ritarikuntansa, sääntö oli sama kuin Temppeliherroilla, mutta menestys huono, ja se liitettiinkin Saksalaiseen ritarikuntaan. Kalpaveljet-nimitys tuli valkoisen viitan miekka-risti-kuviosta. Saksalainen ritarikunta on edelleen olemassa Vatikaanin v. 1929 vahvistamana (Itävallassa muistaakseni). • Tomarin linnamuseon keskiaikainen osa on Temppeliherrain rakentama, nykyisin rauniolinna, ei avoinna turisteille. Pyöreä torni Rotunda ei ole ritarien rakentama vaan edustaa kuningas Manuelin arkkitehtuuria, vaikka se sopisi olemaan templarien pyöreän temppelinmallinen, ehkä onkin. Ilkka Välimäki Temppeliherrojen hovihankkijat www.menetori.fi FENIX-KUSTANNUS PITÄÄ SINUT HYVISSÄ KIRJOISSA Reima T.A.Luoto TEMPPELIHERRAT – todellisuus ja myytit (Ilm. 15.2.2014) Myynnin kehittäminen Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen Tytäryhtiön johtaminen * Pekka Visuri IDÄN JA LÄNNEN VÄLISSÄ – Kekkosen ajan puolustuspolitiikka * R. Luoto - H. Talvitie - P. Visuri SUOMEN SOTA 1808-09 HOTELLI EMILIA – taustat ja tapahtumat (myös ruotsiksi ja venäjäksi) Raatihuoneenkatu 23 13100 Hämeenlinna Puh. 03 612 2106 hotelliemilia@hotelliemilia.fi www.hotelliemilia.fi • Ritarihintaan á 20 € kotiin kannettuina! Tilaukset: tilaus@fenixkustannus.fi RAVINTOLA PIPARKAKKUTALO Kirkkorinne 2 13100 Hämeenlinna Puh. 03 648 040 info@ravintolapiparkakkutalo.fi www.ravintolapiparkakkutalo DRACULAN JÄLJILLE TRANSSILVANIAAN 28.5. –1.6. 2014 Turkulaiset templarit järjestävät historian dos. Eero Kuparisen johdolla kiintoisan matkan Romanian Transsilvaniaan otsikon ajankohtana. Retken kohteina ovat mm. ”Draculan linna” Branissa, Pelesin linna (kuninkaallinen kesäresidenssi Sinaiassa), ”Draculan” esikuvan (ruhtinas Vlad Tepesin) syntymäkaupunki Sigishoara, Sibiun vanha keskusta ja kiertoajelu Bukarestissa sekä lukuisia kiintoisia kohteita matkan varrella. Matkan hinta 1190 e/hlö. Matkalle vielä muutama paikka vapaana. Ilmoittatumiset ja lisätiedot: Eero Kuparinen, eeroku@utu.fi puh. 040-542 0054. MERKKIPÄIVÄT 1.1.–31.3.2014 09.01. Aatsalo Reino Kotka 70 v. 24.01. Suonpää Jouko Turku 70 v. 29.01. Siikanen Urho Lahti 75 v. 01.02. Lehmuskoski Timo Turku 75 v. 15.02. Pitkänen Pekka Tampere 60 v. 26.02. Heinonen Markku Saaristomeri 60 v. 28.02. Gröönroos Mauri Tampere 60 v. 20.02. Jänkälä Pentti Helsinki 75 v. 21.03. Välimäki Ilkka Saaristomeri 75 v. 22.03. Soini Juha Turku 50 v. 27.03. Viljamaa Juha Lahti 60 v. • Veljiä, jotka eivät halua merkkipäiväänsä julkais- tavan lehdessämme, pyydetään ilmoittamaan siitä päätoimittajalle kirjallisesti tai sähköpostitse hyvissä ajoin. 1 20 Bausceannus 2 13 2014 15 BAUSCEANNUS PL 14 • 02201 Espoo Bausceannuksen matkassa Portugaliin 27.9.–4.10.2014 – kohteina mm. Lissabon, Sintra, Estoril ja Tomar Portugali on näytellyt ristiretkiajoista meidän päiviimme asti merkittävää roolia Temppeliherrain historiassa. Tutustumme matkan aikana mm. Lissabonin merelliseen menneisyyteen, ihastelemme Sintran ja Penan linnojen mielikuvituksellista arkkitehtuuria, astelemme Estorilissa Mannerheimin jalanjäljillä, nautimme paikallisten viinikellarien tuotteita ja kalastakylän perinteistä bouillabassea sekä juhlimme yhdessä paikallisten temppeliherrain kanssa Tomarin linnan tuhatvuotisissa holvistoissa. Ritariveljet seuralaisineen ovat tervetulleita matkalle; ilmoittautua kannattaa heti. • Matkustusaika 27.9. – 4.10. 2014. Suora lento Helsingistä Lissaboniin lähtee lauantaina klo 16.15 ja paluulento vastaavasti Lissabonista seuraavana lauantaina klo 22.00. • Matkan hinta tullee olemaan noin 1.450 €/henkilö (2-hh). Yhden hengen huoneessa n. 1.760 €. Hintaan sisältyvät edestakaiset suorat lennot Helsinki–Lissabon turistiluokassa, lentokenttä- ym. turistiverot ja -maksut, majoitus korkeatasoisissa hotelleissa Lissabonissa & Tomarissa, aamiainen ja puolihoito (päivälliset) sekä tiistain ja torstain retkilounas, viinitarjoilu viinitilan retkellä, illanvietto paikallisten templareiden kanssa Tomarissa, lentokenttä-, sight-seeing- ym. bussikuljetukset, paikallisten oppaiden ja suomalaisen matkanvetäjän palvelukset sekä sisäänpääsymaksut ohjelmanmukaisiin kohteisiin. Matkan hintaan eivät sisälly henkilö- tai matkatavaravakuutukset, vaan ne on hoidettava itse; suosittelen myös tarkistamaan, että niihin sisältyy peruutusturva. • Sitova ilmoittautuminen matkalle tapahtuu maksamalla varausmaksu 200 €/henkilö Bausceannus-lehden pankkitilille FI06 1112 3000 3911 25 viimeistään 28.2. 2014 mennessä. Paikat varataan maksujärjestyksessä. Ennakkoilmoittautuneiden varaukset ovat voimassa em. eräpäivään asti. • Lauantai-torstaina tutustumme Lissabonin nähtävyyksiin, vierailemme Sintran ja Penan linnoissa, seuraamme Marskin jälkiä Estorilissa, vierailemme viinitilalla ja lounastamme vanhassa kalastajakylässä. Maanantai on ostos-, golf- tms. vapaa päivä. • Perjantai-lauantain vietämme Tomarissa kaupunkiin ja linnaan tutustumalla sekä vietämme yhteistä iltaa paikallisten templarien kanssa. • Yksityiskohtainen matkakirje lähetetään ennakkomaksun maksaneille 10.1. alkaen ja pyynnöstä muillekin kiinnostuneille. • Lisätiedot: reima.luoto@kolumbus.fi tai puh. 0500-448 146.
© Copyright 2024