1. No category

BAUSCEANNUS
TEMPPELIHERRAIN RITARIKUNNAN SUOMEN SUURPRIORIKUNNAN TIEDOTUSLEHTI
KNIGHTSTEMPLAR,
TEMPLAR,THE
THE FINNISH
PRIORY
NEWSMAGAZINE
KNIGHTS
FINNISHGRAND
GRAND
PRIORY
NEWSLETTER
ORDO SUPREMUS MILITARIS TEMPLI HIEROSOLYMITANI – MAGNUS PRIORATUS FENNIAE
OSMTH Tomarin linnassa, s. 7
Ritaripäivät Tampereella, s. 9
Templarit Sisiliassa, s. 11
Bausceannus 1 • 2013
RITARIPÄIVÄT JA ADMISSIO
Turussa lauantaina 28.09.2013
Suurpriorikunnan syysritaripäivät järjestetään tänä syksynä Turussa. Päivien ohjelmaan kuuluvat mm. syyskokous
(samalla vaalikokous), admissio Maarian kirkossa sekä perinteinen ritaripäivällinen. Järjestäjät toivovat, että kukin
komentajakunta olisi runsaslukuisesti edustettuna käsittelemässä Suomen Suurpriorikunnan syyskokouksen sääntömääräisiä asioita. Kokouksessa valitaan mm. uusi suurpriori ja muita virkamiehiä sekä käsitellään esitys sääntömuutokseksi.
Paikka: Linnasmäki, Kristillinen Opisto, Lustokatu 7, 20380 Turku ja
Maarian kirkko Maunu Tavastin katu 2, 20380 Turku
OHJELMA
11.0011-12
12.00-12.45
12.0013.00
14.30
15.0016.45
16.30-1.00
18.00
21.00
23.30
Sisäänkirjautuminen hotelliin (Linnasmäkeen majoittuvat)
Keittolounas (salaatti, keitto, leipä ja kahvi, omakustanteinen á 10 €)
Seuralaisille tutustuminen Maarian kirkkoon (kokoontuminen kirkolla)
Ritarikunnansyys kokous Kristillisen opiston suuressa luentosalissa
(noin) Sotilaspappina Pyhällä maalla, Heikki Arikka esitelmöi auditoriossa
– Myös seuralaiset tervetulleita
• Esitelmän jälkeen valmistautuminen admissioon eli jäseneksi ottoon. Vaatteiden
vaihtopaikat varattu myös niille, jotka eivät majoitu Linnasmäkeen.
Bussikuljetus Linnasmäki –> Maarian kirkko
Admissio Maariankirkossa
Bussikuljetus Maarian kirkko –> Linnasmäki
Linnasmäen tilauskahvion baari auki
Ritarimalja, jonka jälkeen siirtyminen juhlapäivälliselle
Tanssiinkutsu, trubaduuri Rami Tapper esiintyy
Tarjoilu päättyy
• Ilmoittautumisen viimeistään 31.8.2013 tai heti lehtemme ilmestyttyä sähköpostilla Saaristomeren komentajakunnan
sihteerille Jarmo Pekkalalle ja pe.pekkala@gmail.com Ilmoituksessa mainittava osallistujan ja seuralaisen nimet ja komentajakunta sekä mahdolliset erityisruokavaliot.
• Osallistumismaksu 90 euroa/henkilö maksettava Saaristomeren komentajakunnan tilille (Nordea) 165235-205532
eli FI0816523500205532 viimeistään lauantaina 7. syyskuuta 2013. Maksun tiedonantoihin merkittävä osanottajien
nimet ja komentajakunta
• Jäseneksi otettaville pääsihteeri toimittaa ohjeet
• Asu: päivällisillä juhlapuku, kaularisti ja isot kunniamerkit; kirkossa myös ritariviitta.
• Majoitusta, jonka osanottajat hoitavat omatoimisesti, on tarjolla myös Turun Kristillisen opiston yhteydessä olevasa
Hotelli Linnasmäessä. 1-hh:n hinta on 45 € ja 2-hh:n 74 €. Varaukset hyvissä ajoin: Hotelli Linnasmäki, Luostokatu 7,
20380 Turku, puhelin 02-412 3500, www.linnasmaki.fi
• Lisätiedot: SaarKkKom Antero Blomberg 0400 525 710 ja SaarKk:n menojen ohjaaja
Markku Heinonen 040 502 0831.
TERVETULOA!
2
Bausceannus 2 • 2013
Keitä olemme – mitä teemme?
P
BAUSCEANNUS
Temppeliherrain Ritarikunnan
Suomen Suurpriorikunnan lehti
Päätoimittaja
REIMA T.A. LUOTO
Helsingin komentajakunta
Toimitussihteeri
MIKKO LYYTIKÄINEN
Toimituskunta
PASI PÖLLÄNEN
Kotkan komentajakunta
MATTI HUVILA
Turun komentajakunta
KIMMO KATAJISTO
Saaristomeren komentajakunta
KALEVI MOKSÉN
Tampereen komentajakunta
MATTI PIIRAINEN
Kajaanin komentajakunta
PEKKA TOIVANEN
Lahden komentajakunta
JUHANI VIRKKUNEN
Oulun komentajakunta
ARNE ALLASTE
Eestin komentajakunta
PERTTI VON HERTZEN
Hämeenlinnan komentajakunta
Toimituksen osoite
BAUSCEANNUS-LEHTI
PL 14 • 02201 Espoo
Puh. 0500-448 146
Fax 09-45 24 015
E-mail
reima.luoto@kolumbus.fi
Ritarikunnan nettisivut
www.temppeliherrat.fi
Kansikuva:
Templarit Sisilian Syrakusassa
"Dionysoksen korvassa"
(© RTAL)
Painopaikka
Newprint Raisio, 2013
yhän maan menettämisen jälkeen
vuonna 1291 ristiretkien tiimellyksessä
perustettujen ritarikuntien oli arvioitava
perusteellisesti tarpeellisuutensa uudessa maailmassa. Monet ymmärsivät, että
Palestiina oli menetetty pysyvästi. Joillekin tehtävä oli helpompi kuin toisille.
Johanniitat (Maltan ritarit) palasivat
alkusijoilleen harjoittamaan sairaanhoitoa, ylläpitämään sairaaloita sekä jatkamaan muuta karitatiivista toimintaansa.
Sitä tämä arvostettu ritarikunta tekee
tänäkin päivänä.
Saksalainen ritarikunta (Kalpaveljet)
vetäytyi Pohjois-Saksaan, perusti ritarivaltion sekä valloitti koko Baltian Viron
rannikkoa myöten. Kun valtio sittemmin katosi kartoilta, päättyi myös sääntökunnan historia.
Temppeliherrain kohtalo oli värikkäämpi ja traagisempi. Viimeiseksi jäänyt suurmestari Jacques de Molay oli
juuri onnistunut neuvottelemaan eri
hallitusten kanssa huomattavia taloudellisia etuja ritarikunnalle, jonka piti
jatkaa kansainvälisen kaupan piirissä
menestyksellistä toimintaansa. Toisin
kävi. Ranskan heittiöhallitsija Filip IV
tuhosi ritarikunnan johdon ja ryösti sen
kiinteän omaisuuden sota- ja hovivelkojensa katteeksi.
Olisi vienyt loputkin, jos olisi pystynyt. Omat mausteensa keitokseen heitti
myös paavi Klemens V – käytännössä
kuninkaan vasalli – joka siunasi tämän
toimet ja julisti temppeliherrat kirkonkiroukseen, jota ensi keväänä olemme
nauttineet jo 700 vuotta.
Ranskassa ja monissa katolisissa
maissa ritarikunnan toiminta päättyi.
Espanjassa se jatkui toisella nimellä, sillä sota maureja vastaan oli vielä kesken.
Muutamassa maassa templarit liittyivät
johanniittoihin, jossain taas jatkettiin
toimintaa maan alla.
*
Tänään, vuosisatoja myöhemmin, tilanne Palestiinassa on samankaltainen kuin
ristiretkien aikana. Ns. pyhillä paikoilla
taistellaan. Israelin armeija rajoittaa liikkumista kristityille tärkeissä kohteissa
mielivaltaisin perustein.
Muslimiterroristien raketit eivät kohdettaan valitse, ja Syyria on sisällissodan
pyörteissä. Ns. rauhanneuvottelut, joita
molemmat osapuolet sabotoivat, ovat
tuomitut epäonnistumaan jo ennen
alkamistaan.
Tässä tilanteessa joutuu kysymään,
voisivatko kansainvälistä YK:n NGOstatusta nauttivat kansalaisjärjestöt yhdessä tehdä jotain. Olisiko tässä jotain
sanottavaa myös tämän päivän temppeliherroilla, muistaen alkuperäistä tehtäväänsä?
Esitettyäni tämän kysymyksen sekä
kotimaisissa että kansainvälisissä yhteyksissä vastauksena on yleensä ollut syvä
hiljaisuus. Siitä seuraa loogisesti uusi
kysymys, keitä me sitten oikein olemme
ja mitä me teemme.
Mehän olemme suomalainen sotilaallis-kristillinen järjestö, muinaisten
temppeliherrain perinneyhdistys ja kansainvälisen organisaation (OSMTH)
jäsen. Me seurustelemme keskenämme pitämällä aateseminaareja, pelaamalla golfia, retkeilemällä kiintoisissa
templarikohteissa ja keskitymme huolella muinaisten riittiemme mukaisiin
admissioihin ja investituuriin, karitatiivista toimintaakaan unohtamata. Tätä
samaa me teemme myös maanpuolustusjärjestöissä, rotareissa ja leijonissa.
Kontaktit eurooppalaisiin templareihin
ovat melko olemattomat ja satunnaiset,
vaikka jäsenkunta onkin viime aikoina
pyrkinyt niitä aktivoimaan.
Juha Viljamaa, v.a. suurpriorimme,
kehotti helmikuun aateseminaarissa tekemään “ritarius elämäntavaksemme.”
Idea on hyvä ja kannatettava, mutta
mikä on sen sisältö. Riittävätkö meille
em. harrastukset ja keskinäinen seurustelu niiden puitteissa vai pitäisikö lebensraumia laajentaa?
Mielestä tässä olisi oivallinen lisäteema seuraavalle aateseminaarillemme. Se
varmasti muistuttaisi myös siitä, mihin
ritarius velvoittaa meitä alkuperäisen
tehtävämme ja tämän päivän eurooppalaisen identiteettimme kontekstissa.
Reima T.A. Luoto
Bausceannus 2 • 2012
3
Majuri Veli Rajala
Diakoniajohtaja Matti Helin
Komentaja Heikki Lamminen
Veljenä nuorten syrjäytymistä
ehkäisemässä
Suurpriorikunnan V Aateseminaari pidettiin lauantaina 9.2.2013 Tampereella Suomalaisella Klubilla. Tilaisuuden
pääteemana oli ritarikuntamme tämän
vuoden toimintasuunnitelmasta poimittuna toinen painopistealueistamme
– nuorten syrjäytymisen ehkäisemisen.
Koska olemme hengellinen sotilasjärjestö, alustajaksi oli pyydetty edustajat
puolustusvoimista ja Tampereen seurakunnasta. Tämän pääaiheemme tärkeyden ovat myös nostaneet esille nykyinen tasavallan presidenttimme ja hän
puolisonsa rouva Jenni Haukio.
Aikalisä
Majuri Veli Rajala Pirkanmaan aluetoimistosta esitteli aluksi puolustusvoimien ohjelman "Time Out – Aikalisä!
Elämä raiteilleen." Se on hyvä esimerkki puolustusvoimien ja siviilien välisestä yhteistoiminnasta. Suunnittelutyön
ovat alusta alkaen tehneet yhteistyössä Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos,
THL sekä puolustusvoimat.
Kohderyhmänä projektissa on se
noin neljäsosa ikäluokan miehistä,
joka vuosittain ei suorita varusmies- tai
siviilipalvelusta, useimmiten mielenterveydellisistä syistä. Aikalisä -tukipalvelu on suunniteltu näitä miehiä varten,
jotta syrjäytymiskehitystä ehkäistäisiin.
Tukipalvelua tarjotaan kutsuntojen
yhteydessä, ja sillä on ollut positiivista
vaikutusta tukea tarvitsevien miesten
elämään. Tukipalvelu toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. He ovat
4
Bausceannus 2 • 2013
kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan
ammattilaisia ja tukipalvelu on osa heidän perustyötään.
Kaija Appelqvist-Schmidlechner on
ollut Aikalisässä tutkijana sen perustamisesta asti ja tehnyt väitöstutkimuksen
aiheesta.
Tutkimustuloksista selvisi, että varusmies- tai siviilipalveluksen ulkopuolelle
jääneet miehet erosivat taustoiltaan, elämäntavoiltaan ja -tilanteeltaan sekä psykososiaaliselta hyvinvoinniltaan merkitsevästi palvelukseen määrätyistä miehistä.
Noin kolmasosa kyselyyn osallistuneista, palveluksen ulkopuolelle jääneistä oli harkinnut vakavasti itsemurhaa.
Itsemurha-ajatukset ovat yhteydessä
lapsuusajan epäkohtiin sekä stressaaviin,
ajankohtaisiin elämäntilanteisiin ja tapahtumiin. Kutsunnat tarjoavat ainutlaatuisen väylän tavoittaa nuoret miehet
viimeisen kerran kokonaisena ikäluokkana. Tukipalvelu aloitettiin vuonna
2004, jolloin sitä tarjottiin Helsingin ja
Vantaan kutsunnoissa. Malli todettiin
niin toimivaksi, että sitä lähdettiin laajentamaan koko maahan. Nyt sitä tarjotaan noin 170 kunnassa.
Sossun ja kossun välissä
Toisena alustajana Tampereen diakoniajohtaja, VTT, pastori Martti Helin
kertoi Tampereella toteutettavasta ohjelmasta otsikolla "Nuori pois sossun
ja kossun välistä". Hänen henkilökohtaisena johtoajatuksenaan on - ”Yhteis-
kunta kehittyy väärään suuntaan, jos
yhä useammat jäävät tarpeettomiksi”.
Helin listasi esityksessään Tampereella toteutettavia toimia nuorten hyväksi. Niihin kuuluvat mm pajatoiminta
matalan kynnyksen palveluna, jossa
vahvistetaan arjen ja elämänhallinnan
taitoja sekä työelämävalmiuksia. Mukana on myös etsivä nuorisotyö auttaen
koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevia nuoria, jotka tarvitsevat
tukea tavoittaakseen julkisen sektorin
palvelut, pysyäkseen tai kiinnittyäkseen
tarjolla olevaan palveluun tai ovat vaarassa syrjäytyä.
Valtakunnallisesti astui voimaan
1.1.2013 ”Nuorten yhteiskuntatakuu".
Siinä jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan koulutuspaikka lukioissa,
ammatillisissa oppilaitoksissa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa
tai muulla tavoin. Alle 25-vuotiaalle
nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoitteluopiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaa viimeistään kolmen kuukauden
kuluessa työttömäksi joutumisesta. –
Helinin mukaan tämä takuu on käynnistynyt hitaasti – ainakin Pirkanmaalla.
Yhteenvetona alustaja totesi, että
toimet ovat sinänsä oikeanlaisia, mutta
tarve olisi merkittävästi suurempi kuin
mihin resurssit riittävät. Julkinen talous on velkaantunut ja alijäämäinen eli
uutta rahaa ei ole luvassa. Helin kritisoi
myös, että elinkeinoelämä on tarttunut
hitaasti nuorisotyöttömyyteen.
"PARASTA ENNEN"
– Suurpriori vaihtuu
Nykyisin on tapana merkitä biologisiin
tuotteisiin ja lääkepakkauksiin vanhenemispäivämäärä. Suomen suurpriorina totesin 12.12. 2012 ”parasta ennen”
-merkinnän menevän kohdallani umpeen ja pyysin conciliumia asettamaan
varasuurpriori Juha Viljamaan v.a. suurprioriksi. Juha hoitaa tehtäviä mallikkaasti ja minun on ollut mahdollista
saattaa loppuun ne kansainväliset hankkeet, joihin olin sitoutunut. Tänään taas
voin subjektiivisesti pohtia, mitä Temppeliherrain jäsenyys ja suurpriorin rooli
ovat minulle merkinneet, miten ne ovat
ehkä minua leimanneet.
Ensin jäsenenä
Tulin Temppeliherrain Ritarikunnan
jäseneksi vuonna 1987 ystäväni ritariveli Risto Laineen myötävaikutuksella.
Se oli jännittävä juttu, enhän tiennyt
temppeliherroista vuoden 1938 Pikku
Jättiläisen tietoja enempää. Sisääntuloriitit Turun linnassa olivat vaikuttavat,
regentti Fernando Sousa-Fontes oli
läsnä ja pidin uusien veljien puolesta
kiitospuheen, ranskaksi, vaikka en ollut
edes humalassa.
Suurpriori Ilkka Välimäki
Ritarijärjestömme ei olekaan ihan
tavanomainen yhdistys. - OSMTH
johdatti uuden jäsenensä keskiajan
ristiretkien historiaan, Jerusalemin
kuningaskunnan ja muiden Levantin
pikkuvaltioiden kummalliseen maail-
maan, josta yhä edelleen kirjoitetaan
tieteellisiä tutkimuksia. Se johdatti minut uudelleen heraldiikan pariin, jopa
Suomen Heraldisen Seuran jäseneksi.
Mutta ennen kaikkea se johdatti minut
verrattomaan veljeskuntaan, jolla on
monipuolinen tausta, ja väylä avustustyöhön, kulttuuriin, kirkkokuntiin sekä
sosiaaliseen ja turvallisuuspääomaan.
Pian kävi ilmi, että temppeliherraperinnettä vaalii maailmassa kymmeniä
pikku yhdistyksiä, joilla on sangen kirjavat tavat ja tavoitteet. Tämän vuoksi
syksyllä 1996 toteutettiin OSMTH:n
osalta tärkeä sisällön ja hallinnon
uudistus. Minulla oli ilo olla Suomen
suurpriorikunnan edustajana uuden
OSMTH:n luomisprosessissa ja kansainvälisesti merkittävän avustusjärjestön kehittämisessä. Järjestö rekisteröitiin, sen jäseniksi valikoitiin kansallisia
hallinnollisesti ja taloudellisesti vakaita
temppeliherrayhdistyksiä, ja lopulta YK myönsi OSMTH:lle virallisen
kansalaisjärjestön, ’non-governmental
organization’-statuksen. Nyt järjestöllä on selkeä hallinto, taloudellisia voimavaroja, rekisteröity ’tuotemerkki’ ja
rekisteröity ritarikuntavaakuna. Järjestöstä tuli ’hovikelpoinen’, tässä kehitystyössä on ollut äärettömän kiintoisaa
olla osallisena.
Jatkuu seuraavalle sivulle
Jatkuu edelliseltä sivulta
Vaikeissakin tilanteissa olevia nuoria
on mahdollista saada pois sossun ja kossun välistä, mutta se edellyttää olemassa
olevien resurssien uudelleen suuntaamista. Sen sijaan, että vain reagoimme
tapahtuneeseen, meidän tulisi ohjata
kehitystä. Katse tulee siirtää ongelmista voimavaroihin ja mahdollisuuksiin,
joita nuorilla on! Jokainen aikuinen voi
antaa tukea ja välittää – tavallisen ihmisen taidoin! – tässä haaste meille templareillekin!
Logistiikkaa ja veljeyttä
Kahvitauon jälkeen ye-komentaja Heikki Lamminen Pääesikunnan logistiikkaosastolta esitteli puolustusvoimauudistuksen yhtä osaa, Puolustusvoimien
Logistiikkalaitoksen (PVLOGL) perustamista. Tämä aihe oli valittu aateseminaarin ohjelmaan, koska se on suurin
muutos koko puolustusvoimauudistuksessa. Helposti tästä uudistuksesta muistetaan vain varuskuntien lakkauttamiset
ja tällaiset isot, merkitykselliset asiat jäävät huomaamatta. Yhtenä syynä tähän
aiheeseen oli myös se, että oltiin Tampereella, jonne tulee mm PVLOGL:n
esikunta.
Viimeisen esityksen piti suurpriori
va Juha Viljamaa otsikolla "Veljeydestä
ja aatteesta". Jussi puhui vauhdikkaasti teemoista perusveljeys, veljeyden rakennusaineet, Olenko veljeni vartija?,
lähimmäisen rakkauden käsky, rituaalin
osuus kasvatuksessa, aatetta vai hallintoa ja ura vai aate.
Viimeisenä otsikkona va-suurpriorimme alustuksessa oli ”Templari vai
ritari”. Siinä Jussi herätteli meitä huomaamaan oman veljeskuntamme hyvyyden. Järjestömme tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja meille
pitäisi jäädä toiminnastamme käteen
jotain ulos kannettavaksi. Puolisot ovat
tukenasi sekä onni ja ystävät vierelläsi!
Ritarius elämäntavaksi! – Puhutteleva
alustus upposi kanslerimme sanoin kuin
kuuma veitsi voihin ja sai aikaan runsaasti mielipiteiden vaihtoa.
Vierailevien alustajien esitysten jälkeen käytiin myös välittömästi vilkas
keskustelu. Esille nousi jopa aloite keräyksestä (100 € per ritariveli) käytettäväksi karitatiivisena tukena nuorten
syrjäytymisen ehkäisemiseen!
Lopuksi esitin päivän isäntänä oman
synteesini aateseminaarista: ”Pitäen koko
ajan mielessä toimintamme erään avainalueen, veljeyden, kannamme omalta
osaltamme huolta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä ja haluamme hengellisenä sotilasjärjestönä pysyä ajan tasalla
maamme puolustamiseen liittyvästä välineestä, puolustusvoimista.”
Meitä oli Tampereella yhteensä 32
ritariveljeä seitsemästä komentajakunnasta ja yksi seuralainen.
Vaikka sieltä ei ehkä löytynyt templariaatetta jalostavia tai edistäviä elementtejä, Tampereen aateseminaari osoitti
taas selkeästi, että tällaisella tilaisuudella
on ohjelmassamme sosiaalinen tilaus! Ja
jatkoa seuraa: Seuraava seminaari pidetään ensi vuonna Turussa.
Kalervo Sipi
Sisä-Suomen priori
Bausceannus 2 • 2013
5
Kansainvälisessä ritariyhteisössä kohtaa kiehtovia persoonallisuuksia; mainitsen vain kaksi ritaria, kenraali Sir Roy
Redgrave ja amiraali James J. Carey, sekä
lisäksi professori Malcolm Barberin. Sir
Royn lounasvieraana Lontoon Cavalry
and Guards klubilla ahmin enemmän
hänen hurmaavia juttujaan kuin brittiläisiä sinänsä laadukkaita makupaloja. Ekonomisti Jim Carey on reservin
kontra-amiraali, jonka tyhjä työhuone
Pentagonissa tuhoutui terroristi-iskussa
911. ’Luoja oli päättänyt, ettei ole vielä
minun aikani’, hän totesi. Sir Roy valittiin uudistetun OSMTH:n suurmestariksi ja Jim Carey suurkomentajaksi
Turussa 1998. Readingin yliopiston
professori Malcolm Barber on kirjoittanut arvostettuja kirjoja ristiretkiajan
temppeliherrain historiasta ja viime
vuonna upean opuksen ’The Crusader
States’. Hän on ollut pari kertaa ritarikunnan vieraana Turussa, viimeksi
2001. Vaihdamme sähköpostia, kun kaivataan faktoja ristiretkistä.
...sitten suurpriorina
Olen varmaan suhtautunut templarin
roolin alusta lähtien ylettömän vakavasti, ja sitten tuli valinta Suomen suurprioriksi, se tehtävä on ollut hieno jotos.
Nöyrä kiitos luottamuksesta! - Suomen
suurpriorikunta on kasvava joukko kekseliäitä, osaavia, huumorintajuisia ja
aktiivisia ritariveljiä, jotka pystyvät yhteispeliin kunhan haluavat. Suurpriorikunta täytti toimikauteni aikana 25
vuotta. Neljännesvuosisata on kohtalainen aika, sen kunniaksi lyötiin mitali,
jonka merkitystä sietää edelleen markkinoida! Viime vuosien kohokohtia ovat
olleet komentajakuntien perustaminen
Eestiin ja Hämeenlinnaan sekä upeasti
onnistunut kansainvälinen suurkapituli
Helsingissä 2012. OSMTH:n kansainvälisen päätöksenteon järeä virstanpylväs oli kevään 2013Tomarin suurkapitulin kokous, josta on erillinen kooste
toisaalla tässä lehdessä. Tomar on ritarikunnalle tärkeä saavutus. Suomen
suurpriorikunta on yksi OSMTH:n valioyksiköistä, vaikuttanut voimallisesti
OSMTH:n hallinnossa.
Entä mielikuvat tulevaisuudesta
Suomen suurpriorikunnan haaksi halkoo kohisten ritarikulttuurin vesiä. On
ollut komeaa seistä Suomen ja Eestin
temppeliherratoiminnan kokassa, kiitokset vahvoille airomiehille! Mutta väylällämme riittää yhä hankkeita tuleville
vuosille:
– Jäsenkunnalla on varaa kasvaa.
– Olemme hovikelpoisia, voimme
huoletta esiintyä enemmän julkisuudessa.
– Työmme strategia askarruttaa, pohditaan sitä aateseminaarissa.
– YK:n ngo-status ei ole pysyvä huomionosoitus vaan se edellyttää kansainvälistä kehitystyötä.
– Suurpriorikunnalla on sisäinen
missio, sosiaalisen pääoman ja veljeyden
vaaliminen. Siinä on jo perinnettä… ja
sen tulee olla hauskaa!
– Ja suunnataanpa huomio myös
omaan itseemme: millainen on mallikas
temppeliherra, sen lisäksi, että on harjannut hampaansa ja kenkänsä kiiltäviksi… Keskeistä on luoda tavoitteiden
tärkeysjärjestys ja päättää, mihin ritarikunta Suomessa todella pyrkii.
Kaikkea menestystä kaikille
komentajakunnille!
Kõig edu igale komtuurkonnale!
Ilkka
Ylimääräinen investituura
Tartossa 25.–27.10.2013
Eestin komentajakunta järjestää Tartossa ylimääräisen investituura-tilaisuuden
otsikossa mainittuna ajankohtana. Se
on avoin tilaisuus kaikille suurprioikuntamme jäsenille. Samassa yhteydessä
perustetaan uusi komentajakunta Tarttoon.
Niille veljille, jotka ovat jo käyneet
admission, mutta eivät vielä investituuraa, tarjoutuu nyt oiva tilaisuus tulla lyödyksi ritareiksi Tartossa. TamKk
6
Bausceannus 2 • 2013
suunnittelee yhteismatkaa paikalle.
Tarkemmat ilmottautumis- ym. tiedot tapahtumasta löytynevät lähipäivinä
nettisivuiltamme ”Eestin komentajakunnan palstalta”. Lisäksi tiedotamme
niistä ”Netti-Bausceannuksessa”.
Pääsihteeri antaa erikseen veljille
ohjeet ritariviittojen tilauksista.
Pronuntius
Suurkanslia
OSMTH:n Suurkanslia (Grand Magistral Council, GMC) kokoontui kansainväliseen konventtiin 20.-23.3.2013
Portugalin Tomariin. Tomar on 20 000
asukaan kaupunki n. 100 km Lissabonista koilliseen. Paikka on keskiaikaisen
Temppeliritarikunnan historian kannalta kiintoisa, koska 1140-luvulla siellä
vaikutti kuuluisa portugalilainen temppeliritari Gualdim Pais, jonka aloitteesta
ryhdyttiin 1160 rakentamaan Tomarin
korkeimmalle kukkulalle kolmion muotoista linnoitusta. Linnoituksen torni
ja vahvat muurit ovat säilyneet osana
nykyistä Tomarin museolinnaa.
OSMTH:n konventin kokouspaikka, Hotel dos Templarios on nykyaikainen hyvän palvelun hotelli vuolaan
joen rannalla kaupungin keskustassa,
suositeltava myös meidän vastaisia vierailujamme varten!
Suurkansleri Pertti Ruotsalon kokoamaa lähes 80 sivun asialistaa käsiteltiin
kaikkina kokouspäivinä 17 suurpriorin
ja suurkomentajan esikunnan voimin;
neljä suurprioria ei voinut osallistua
kokoukseen.
kokoontui Tomarissa 20.-23.3.2013
Kokouksen osanottajat juhlapäivällisillä
vaikuttavan refektorion pitkien marmoripöytien äärellä.
herra, pappisasessori Pertti Ruotsalo
(Suomen suurpriorikunta).
Kokoustyöskentelyyn liittyi myös
suurvarainhoitaja Veikko Kokkosen talousraportti sekä varatarpeistonhoitaja
Jarmo Lepistön neuvottelut tarpeiston
hankinta- ja varastointikäytännöstä.
Konventti päättyi linnan tiloissa
järjestettyyn vaikuttavaan Portugalin suurpriorikunnan investituuraan.
OSMTH:n vieraana juhlatilaisuuteen
osallistuivat Portugalin entisen kuningassuvun Braganzan prinssi Miguel ja
Tomarin kaupunginjohtaja. Seremoniaalinen juhlaillallinen nautittiin linnan
vaikuttavassa refektoriossa pitkien marmoripöytien äärellä.
Kokous oli ritarikunnalle vaativa
ponnistus. Suomen delegaation puolesta kiitämme suurpriorikuntaa kansainvälisen toimintamme tukemisesta.
Tomarin kokous oli poikkeuksellisen
merkittävä seuraavien kolmen asiakokonaisuudenvuoksi:
mutta yhteinen linja säilyi, ja pöytäkirja
päätöksistä tullaan tarkastamaan vuosikokouksessa Ateenassa syksyllä 2013.
1. OSMTH:n missio ja toiminnan
strategia perustuu Englannin & Walesin emeritus suurpriori Simon Le
Fevren lausumaan: “OSMTH is a working Order, we do not join the Order
to be somebody but to do something.”
Tavoitteemme on
- ylläpitää YK:n ritarikunnalle
myöntämä virallinen ngo-asema
- kehittää selkeä yhteinen kansainvälinen avustustoiminta
- jatkaa uskontokuntien välistä
sillanrakennustyötä
- parantaa järjestön koulutustoimintaa
- päivittää järjestön säännöstöä
- ylläpitää kulttuurityötä (mm. 900vuotistapahtmat vuonna 2018)
sekä
- julkaista vuosiraportit toiminnasta ja
järjestön taloudesta
2. OSMTH:n johtokolmikon vaali: Vaalin valmistelu oli käynnistynyt Suomen
suurpriori Ilkka Välimäen johdolla heti
Helsingin vuosikokouksen jälkeen syyskuussa 2012. Vaalitoimikunnan ehdotus oli jaettu OSMTH:n suurprioreille
kuukausi ennen Tomarin kokousta. Välimäki esitteli toimikunnan ehdotuksen
suullisesti kokouksessa, minkä jälkeen
ehdokkaat esittivät suurprioreille kukin
oman näkemyksensä viran hoidosta.
Kaikille yllätykseksi suurkomentajaehdokas numero 1, emeritus suurpriori
Simon Le Fevre, vetäytyi ehdokkuudesta. Vaali toteutettiin ja suurkomentajaksi valittiin nykyinen varasuurkomentaja, eversti (res.), erikoislääkäri
Marcel de Picciotto (Ranskan suurpriorikunta), varasuurkomentajaksi prikaatikenraali (res.), oikeustieteen tohtori
Ronald Mangum (USA:n kansalainen,
Salzburgissa asuva Itävallan nykyinen
suurpriori) sekä suurkansleriksi kirkko-
Aiheen käsittelyyn kului kokonainen
päivä. Keskustelu oli ajoittain kiihkeää,
*
Tomarin linna on ainutlaatuinen historiallinen muistomerkki, jonka vanhin osa on Temppeliherrain keskiajalla
rakentama linnoitus; sen yleisöltä suljettuihin osiin tutustuimme museon
intendentin ja ylläpidosta vastaavan
arkkitehdin opastuksella. Museoon
liittyy massiivinen barokkikirkko Rotunda-torneineen sekä Kristuksen Ritarikunnan rakennukset. Portugalin
viranomaisten kanssa on neuvoteltu,
että tämän museolinnan ’Infirmary &
Knight’s Surgery’ (museaalinen sairasosasto) olisi ritarikuntamme kokouspaikka, jos OSMTH sitoutuu järjestämään vuosittain yhden kansallisen tai
kansainvälisen kokouksen Tomarissa!
Ritarikunnan osalta syntyi yksimielinen
päätös jatkaa neuvottelua ja selvittää
järjestelyyn liittyvät talouskysymykset,
joihin ei vielä nyt ollut tarvetta sitoutua. – Tämä päätös on sikäli tärkeä, että
näin järjestöllemme saadaan symbolinen ’päämaja’ historiallisessa Temppeliherrain (ja sen jatkajan Kristuksen Ritarikunnan) rakennuksessa, josta on ollut
kilpailemassa myös muita Temppeliritarien perinnettä edustavia järjestöjä.
Ilkka Välimäki
Pertti Ruotsalo
Bausceannus 2 • 2013
7
OSMTH:n kokousväkeä Tomarin muinaisen temppeliherrain linnoituksen pihalla.
Tomarin linnasta
uusi päämaja templareille?
Temppeliherrain kansainvälinen ritarikunta (OSMTH) on saamassa Tomarin
historiallisesta templarilinnasta Portugalista itselleen uuden ”päämajan”, jos
kaikki vireillä olevat suunnitelmat toteutuvat. Tietävästi ehtona on, että siellä pitäisi järjestää vähintään yksi templaritapahtuma vuodessa. Tämä tuskin
on ongelma. Lehtemme järjestämä
lukijamatka syksyllä 2014 suuntautuu
Portugaliin ja Tomariin. Senkin yhteydessä voisi hyvin järjestää laajemmankin tapahtuman. Sitä on epävirallisesti
jo ideoitukin; aika sitten näyttää, mitkä
suunnitelmat toteutuvat, mitkä eivät.
Mikä ihmeen Tomar?
Tomarin linna sijaitsee Portugalin Tomarissa, vajaat sata kilometriä Lissabonista
pohjoiseen. Sen rakennutti temppeliherrain käyttöön ritarikunnan paikallinen priori Gualdim Pais nv. 1160. Sittemmin linnasta tuli koko Portugalin
temppeli-herrain päämaja.
Sittemmin 1300-luvun alussa, kun
Ranskan kuningas Filip IV tuhosi vv.
1307-14 temppeliherrain ritarikunnan
yhdessä vasallinsa, paavi Klemens V:n
kanssa, templarit painuivat enemmän
tai vähemmän maan alle. Portugalin
tilanne oli kuitenkin toinen kuin monissa muissa katolisissa maissa. Taistelu maureja vastaan (reconquisita) oli
vielä kesken. Ritarikuntaa tarvittiin.
8
Bausceannus 2 • 2013
Niinpä portugalilaiset keksivätkin
muuttaa ritarikunnan nimeä v. 1317
kuningas Denisin (Dinis) johdolla. Siitä
tuli nyt Kristuksen Ritarikunta. Vanhat
merkit ja traditiot säilytettiin, eikä paavillakaan ollut mitään sitä vastaan.
Sekä Filip IV että Klemens V olivat
kuolleet vuoden 1314 aikana, kuten
temppeliherrain viimeisen komentajan
Jacques de Molayn oli väitetty polttoroviollaan ennustaneen, eikä heidän seuraajillaan juurikaan ollut vaihtoehtoja.
Uusi ritarikunta otti Tomarin linnan
päämajakseen virallisesti vuonna 1357.
Historiansa ehkä merkittävintä aikaa
se eli kuningas Henrik Merenkulkijan
suurmestarikaudella (1417-1460), jolloin sekä linnoitusta että kaupunkia rakennettiin ja laajennettiin merkittävästi.
Kokouskuva Tomarin
suurkanslian kokouksesta. Edessä
istumassa OSMTH:n
suurkomentaja
Robert Disney (vas.)
ja suurmestari
Patrick Rea. Takana
suurkansleri Pertti
Ruotsalo (vas.), suurvarainhoitaja Veikko
Kokkonen ja suurpriori Ilkka Välimäki.
Kun sittemmin Kristoffer Kolumbus
lähti “löytämään” Amerikkaa, myös hänen alustensa purjeissa pullisteli Temppeliherrain risti.
Templarien salaisuuksiin vihkiytyneille Tomar on merkittävä paikka myös
siksi, että perimätietojen mukaan suuri
osa ”templarien aarteesta” kuljetettiin
Ranskan vainojen aikana 1307 sen suojiin, josta se sittemmin yön pimeydessä
lastattiin tuntemattomaan määränpäähänsä…
Rakennuksen merkittävimpiin osiin
kuuluu mm. templarien 1100-luvun
lopulla rakentama pyöreäpohjainen ja
korkeatorninen kirkko, jonka esikuvina
ovat olleet – näin väitetään – Jerusalemin Salomonin temppeli (oik. Omarin
moskeija) sekä Pyhän haudan kirkko.
Sittemmin ritarikunta “riisuttiin
aseista” ja siitä tehtiin jälleen munkkikunta, joka noudatti Bernhard Clairvauxlaisen alkuperäistä luostariohjesääntöä.
Tänään linna kuuluu maailmanperintökohteisiin ja se on melko rapistunut, jos sille ajatellaan muuta kuin turistikäyttöä. Templarien ”päämajaksi” on
kuitenkin ajateltu vain muutaman huoneen kokoista tilaa, mutta neuvottelut
yksityiskohdista lienevät vielä kesken.
Kiintoisaa on myös se, että fontesilianen ”veljesjärjestömme” pitää sekin päämajaansa Portugalissa ja on tiettävästi
myös kiinnostunut Tomarin linnasta.
Aika sitten näyttää, miten asia etenee
ja millaiset turnajaiset tässä mahdollisesti käydään kahden templarijärjestön
kanssa. Silti tuskin kannattaa vielä ryhtyä miekkoja hiomaan...
Niin tai näin; vuoden 2014 Bausceannuksen lukijamatkan kohteena on
Portugali ja muiden nähtävyyksin ohella
myös Tomarin linna, jonka tuntumassa
sijaitsevassa Hotel Templarissa majoitumme vähintään yhden yön.
–RTAL–
Investituura Tampereen tuomiokirkossa. Kuvassa v.a. suurpriori Juha Viljamaa miekka kädessä ja kansleri Matti Arpiainen (oik.).
Kevätkokous ja investituura Tampereella
Ritaripäivät, joiden ohjelmaan kuului
perinteelliseen tapaan suurpriorikunnan
kevätkokous ja investituura, pidettiin
maaliskuun 16. päivänä Tampereella,
missä paikallinen komentajakunta hoiti
järjestelyt tuttuun tapaansa tyylikkäästi
ja taitavasti.
Kevätkokouksen avasi kansleri Matti
Arpiainen, joka asetti tavoitteeksi parinkymmenen uuden jäsenen ritariksi
lyönnin per vuosi, korostaen kuitenkin
laadun merkitystä määrän rinnalla.
Varsinaiset kevätkokousasiat olivat
tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen
vahvistaminen. Kun tuottoa oli kertynyt lähes kymmenen tuhatta euroa,
tilinpäätöksen käsittely sujui lähes läpihuutojuttuna.
Kevätkokouksen jälkeen pidetyssä
juhlakokouksessa palkittiin ja ylennettiin ansioituneita ritareita. Suurpriori
asetti virkaansa kaksi uutta komentajaa,
Kai Masalinin (HelKk) ja Seppo Koiviston (TamKk), jotka samalla antoivat virkailijavakuutuksensa. Samalla suurpriori kiitti toimikautensa päättäneitä
komentajia Reima T.A. Luotoa ja Elias
Kivitilaa. Ritariupseereiksi nimitettiin Mauri Grönroos, Markku Piippo ja
Jaakko Rislakki TamKk:sta, sekä Hannu
Hilke, Timo Lehmuskoski ja Veijo Sammalmaa TurKk:sta.
Pyhän Sormuksen Ritarikunnan kultaisen jäsenmerkin saivat Reima T.A.
Luoto (HelKk) ja Kalervo Sipi (TamKk),
hopeisen Pertti E.K. Aalto (HelKk),
Kalle Aitasalo (TurKk), Kari Helonen
(KotKk), Erkki Metsävuori (SmKk),
Anst Peetsalu (EeKk) ja Pekka Räihä
(KajKk) sekä pronssisen Anton Eskola
(HlKk), Sakari Kumara (TamKk), Arto
Kuusiaho (TamKk) ja Markku Ruuskanen (KajKk).
Kokousta seuranneessa investituurassa Tampereen tuomiokirkossa lyötiin
ritariupseereiksi Matti Hovi (TamKk),
Olli Pekka Lindell (SmKk), Kari Mäkinen (LahKk), Martti Sahrakorpi
(LahKk) ja Jari Wihersaari (HämKk)
sekä ritareiksi Timo Heikkinen (SmKk),
Pekka Kari-Koskinen (HämKk), Erkki
Lempiäinen (HelKk), Hannu Lydman
(LahKk), Jouni Monto (HämKk), Matti Pura (HämKk) sekä Janne Teissala
(HelKk).
Ilta päättyi perinteiseen tapaan Tampellan vanhassa juhlatalossa nautittuun
ritarimaljaan, juhlapäivälliseen sekä lopuksi tietysti parketilla pyörähtelyyn.
–RTAL–
Tamperelaistemplarien
puhallinorkesteri
Tubilustrium
säestämässä
investituuratilaisuutta.
Bausceannus 2 • 2013
9
H
yvät ritariveljet ja seuralaiset; kanslerin postilta on ollut miellyttävää seurata jäsenkuntamme toimeliaisuutta, jota
kesähelteetkään eivät ole vaimentaneet.
Komentajakunnat ovat golfanneet ja
järjestäneet kesäretkiä mielenkiintoisiin
kohteisiin, eikä osallistujista ole ollut
puutetta. Hienoa! Tämä on hyvä alkua
vilkkaalle syyskaudelle. Edessämme on
toimintarikas syyskausi: admissio, investituura, uuden komentajakunnan perustaminen ja taas useita erilaisia kiinnostavia matkoja ja tapahtumia.
Olemme myös tilanteessa, jossa miespolvet vaihtuvat. Tomarin KTI:n kokouksessa saimme uuden johdon kansainväliselle keskusorganisaatiollemme.
Onnittelut vielä kerran kansainväliselle
suurkanslerille Pertti Ruotsalolle ja jaksamista tärkeässä tehtävässään. Meillä
on omassa suurpriorikunnassamme
myös edessä arvojohtajamme – suurpriorin – valinta, Juha Viljamaan vuosi va.
suurpriorina umpeutuu.
Asetin Conciliumin kokouksessa
nimeämisvaliokunnan tekemään syyskokouksellemme ehdotuksen uudeksi
suurprioriksi. Nimeämiseen osallistuvat
juuri valitut uudet priorit puheenjohtajanaan Länsi-Suomen priori Antero
Blomberg. Nimeämisvaliokunnan jäsen,
sisä-Suomen uusi priori Heikki Hornborg teki mainion yhteenvedon niistä
tärkeistä ominaisuuksista, joita uudella suurpriorilla tulisi olla: kokemusta
temppeliherrajärjestön toiminnasta sekä
kotimaassa että ulkomailla, karismaattisuutta ja arvojohtajuutta, hyvää yleissivistystä ja esiintymistaitoa sekä kykyä
tulla toimeen ihmisten kanssa niin suomen kuin muillakin kielillä. Tällaisia
ovat näin jälkikäteen ajateltuina olleet
kaikki arvostetut suurpriorimme. Onkohan priori Heikki listannut entisten
toimenhaltijoiden parhaat ominaisuudet? Uskon joka tapauksessa hyvien valintojen jatkuvan edelleen Turun syyskokouksessa.
Turun kokouksessa tulemme myös
päättämään uusista säännöistä, joita
ovat olleet laatimassa erityisesti emeritus priorit Pentti Jänkälä ja Pekka
Pohja. On ollut vaivatonta olla mukana työryhmässä, jossa on ollut lainopillista osaamista ja järjestökokemusta
sääntöjen tekemisessä. Toimikunta ryhtyi tehtävään ohjeistettuna kuunnella
niitä äänenpainoja, joita jotkut ritarit
ovat esittäneet muutamista sääntöjemme kohdista. Monitoroinnin sijaan
päädyttiin esittämään syyskokoukselle
kuitenkin suurempaa uudistusta, joka
on hyväksi havaittu suurpriorin neu10
Bausceannus 2 • 2013
Kansleri Matti Arpiainen
KANSLERIN
KYNÄSTÄ
voston kokouksessa ja Conciliumissa.
Sääntöehdotuksessa on nyt määritelty
mm. suurpriorin asema, kun se aiemmin oli selvitetty sääntöjemme käärinliinana toimivassa johtosäännössä. Itse
en ole kokenut tämän, enkä muutaman
muunkaan sääntönyanssin, vaivaavan
toimintamme, sillä yhteistyö mm. Conciliumin sekä Ilkka Välimäen että Juha
Viljamaan kanssa on sujunut mainiosti.
Sääntömuutosehdotuksen suurin asia
on omasta mielestäni ritarineuvoston
perustaminen. Se tuo läpinäkyvyyttä
suurpriorikunnan toimintaan ja asettaa
päätöksenteon lähemmäksi komentajakuntia ja jäseniä. Uskon myös, että siitä
tulee verraton foorumi mielipiteiden
vaihdolle ja uusien suurvirkamiesten
rekrytoinnille. Toivon, että syyskokous
havaitsee toimikunnan ehdotusten erinomaisuuden ja hyväksyy ne otettavaksi
heti käyttöön. Toivotan teidät tervetulleiksi syyskokoukseen 28. syyskuuta;
admissioon ja Turkuun teidät tietysti
toivottavat tervetulleiksi paikalliset komentajat ja komentajakunnat, jotka tilaisuuden järjestävät.
Registraattori Jukka Tarjanteen ja
priori Kale Sipin tekemän POKin mittavan päivitystyön jälkeen Concilium
otti vastaan uuden suuren tehtävän. Se
asetti pronuntius Reima Luodon johdolla helsinkiläisten ritarien toimikunnan
selvittämään kotisivujemme uudistamista. Ajatuksen uudistamisesta esitti
jo emeritus suurpriori Ilkka Välimäki
muutama vuosi sitten. Kansainvälisen
suurkanslerimme Pertti Ruotsalon johdolla aikanaan rakennetut sivut ovat
palvelleet meitä hyvin, mutta kehitys
verkossa tapahtuu huimaavaa vauhtia.
On syytä saada kotisivuille enemmän
toiminnallisuutta sekä mahdollisuuden
käyttää niitä mobiilisti. Tärkein ajatus
on kuitenkin ollut, että kotisivumme
palvelisivat joustavasti myös komentajakuntien tiedottamista ja olisivat myös
helppokäyttöiset. Uskomme Conciliumissa, että uudet sivut ovat käytettävissämme vuoden vaihteen jälkeen, vaikka
tiedämmekin IT projektien ominaisuuden kestää kaksi kertaa kauemmin ja
maksaa kolme kertaa enemmän kuin
on suunniteltu…
26. lokakuuta perustetaan Tartossa
uusi virolainen komentajakunta. Olemme tämän jälkeen ottaneet suuren harppauksen kohti tavoitettamme saada oma
suurpriorikunta Viroon. Nythän meillä
on siellä jo aktiivinen Eestin Komentajakunta. Tämäkin tulee varmasti olemaan mainio ritarikokemus – lähtekää
mukaan! Aikaisemmat tilaisuudet heimoveljiemme luona ovat olleet tavattoman lämminhenkisiä.
Miespolvet vaihtuvat, mutta eivät
jää unholaan: monissa suurpriorikunnan tehtävissä erinomaisesti toiminut
kansainvälinen suurkanslerimme ja
provostimme Pertti Ruotsalo on jättänyt legaatin tehtävänsä ja samalla sulkenut kunniakirjojemme painopaikan,
diplomitehtaan. Suuret kiitokset Padre
Pertille mittavasta työstä suurpriorikunnassamme ja kiitos, että jatkat sitä kansainvälisissä tehtävissä.
Me tarvitsemme nyt joukkoomme uuden diplomitehtailijan: jos joku
tuntee kiinnostusta ja intoa tähän tehtävään, ottamalla minuun yhteyttä selviää, mistä tässä toimessa on kyse. Jään
odottamaan yhteydenottoja!
Seuraava KTI:n kansainvälinen kokous – Grand Magistral Council - on
syyskuussa Ateenassa, jossa meitä edustaa va suurpriori Juha Viljamaa. Kokoukseen on kutsuttu mittava joukko
suomalaisia, sillä useita suurpriorikuntamme jäseniä on kansainvälisissä viroissa.
Selasin edellä suurpriorikunnan vuosikelloa, jotta näkisimme, kuinka moni
jäsenistämme osallistuu toimintaamme.
Uudessa POKissa on ritarien aktiivisuustaulukko, jota komentajat täyttävät
varmasti ahkerasti. Se on sähköisessä
muodossa ja sitä voi myös laajentaa,
mikäli sarakkeet alkavat loppua.
Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä!
Matti Arpiainen
kansleri
Sisilian-matkan osanottajat yhteiskuvassa Ennan historiallisen Normannilinnoituksen ritaripihalla.
Vauhdikas templariretki Sisiliaan
Bausceannuksen ritarimatka Sisiliaan
muodostui huhtikuun lopulla tavallista
riemukkaammaksi, minkä matkalaiset saivat kokea heti perille Palermoon
päästyään.
Paikalliset komentajakunnat osoittivat matkalaisille vieraanvaraisuuttaan
tavalla, jonka vain sisilialaiset osaavat.
Sisilia oli Kyproksen jälkeen luonteva valinta matkankohteeksi, sillä olihan
kyseessä saari, joka on kaikkina aikoina
näytellyt keskeistä osaa idän ja lännen
välisessä kanssakäymisessä. Saaren ovat
vuorollaan valloittaneet foinikialaiset,
kreikkalaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, muslimit, normannit, espanjalaiset
ja italialaiset. Täältä lähdettiin kaatamaan Kartagon merimahtia, ja täällä
nousi maihin Garibaldi joukkoineen.
Viimeksi tätä kautta hyökkäsivät Italian
mantereelle Pattonin panssarit ja Clarkin divisioonat toisen maailmansodan
kulminaatiovaiheessa 1944.
Myös temppeliherroille saari oli tärkeä huoltotukikohta Pyhään maahan
purjehdittaessa. Täältä nouti Rikhard
Leijonamieli matkaansa epäonnisen
avioliiton solmineen sisarensa, jota hän
sittemmin kaupitteli Saladdinin veljel-
le. Palermossa piti valtaa myös katolisen
maailman kauhukakara Fredrik II, jonka paavi oli jo julistanut kirkonkiroukseen pariinkin otteeseen ja teki sen vielä
kolmannenkin kerran keisarin noustessa
maihin Pyhälle maalle, vaikka oli pannaan julistettu. Niin tai näin, Fredrik
oli viimeinen ristiritari, joka valtasi
Jerusalemin – aseiden sijasta diplomatialla.
Juhlallisen admission sisilialaiset ja suomalaiset osanottajat temppeliherrain aikoinaan suosiman Valdesen kirkon portailla. Etualalla pääsihteri Pentti Rantala (vs.) ja pronuntius Reima T.A.
Luoto. (Kuva: P. Rantala)
Bausceannus 2 • 2013
11
Sisilian bailiff Domenico Callea
lyömässä nuoria postulantteja
ritarikunnan jäseniksi. Takarivissä Italian suurpriori, prof. Stelio
Venceslai (oik.) ja pronuntius
Reima T.A. Luoto.
(Kuva: P. Rantala)
Sisilian paramentin varapuhemies
Antonio Venturini toivotti suomalaiset vieraat tervetulleeksi Palermon Normanni-linnaan, jossa
saaren parlamentti kokoontuu,
ja esittelimeille palatsin upeita
tiloja. (Kuva alla)
– Väärin vallattu, mutisivat pettyneet
templarit, jotka olivat turhaan hioneet
sapeleitaan kunnon taistelua varten.
Tarjouksia joista ei voi kieltäytyä
Retken aikana kykenimme oivallisesti
toteuttamaan suurpriorikuntamme toimintasuunnitelmaan kirjattua tavoitetta
kansainvälisen toiminnan ulottamista
myös kenttätasolle. Sisilialaiset veljet ja
sisaret, joilta olimme toivoneet lähinnä vain tapaamista ja pientä alustusta
templareiden toiminnasta saarella ennen ja nyt, panivatkin ohjelmaamme
tehokkaasti vauhtia. Se alkoi jo heti
ensimmäisenä päivänä, jolloin järjestyi
ex tempore mahdollisuus kurkistaa kulissien taakse Palermon upeaan Teatro
Massimoon isäntien järjestämän kiertokävelyn puitteissa. Viinejä ja leivonnaisia riitti vieraille myös tervetuliaistilaisuudessa, jonka ohjelmassa virallisten
tervetulotoivotusten ohella oli myös
pronuntius Reima T.A. Luodon alustus
Sisilian maihinnoususta kesällä 1944.
Seuraavana päivänä lounastettiin –
tietysti – Cotton Clubilla ja kierrettiin
isäntien kanssa templareiden historiaan
liittyneitä kirkkoja ja muita rakennuksia. Tiistaina ohjelmassa oli Normannipalatsi, jonka tavallisesti yleisöltä suljettuihin saleihinkin meidät johdateltiin.
Parlamentin varapuhemies Antonio Venturini tarjosi vastaanoton, jolla kertoi
sekä palatsista että Sisilian parlamentin
työstä. Vielä samana iltapäivänä Paler-
Palermon ylipormestari, prof. Leoluca Orlando (kuvassa toinen vasemmalta) otti vieraat vastaan
kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Villa Niscemissan virkapalatsissaan. (Kuva: P. Rantala)
12
Bausceannus 2 • 2013
mon ylipormestari, professori Leoluca
Orlando järjesti meille upean vastaanoton kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa Villa Niscemissa -palatsissaan.
Illaksi oli kaavailtu pientä yhteistä
hartaustilaisuutta sekä sen jälkeen päivällistä hyvässä sisilialaisessa ravintolassa. Mutta saarellahan ei mikään ole
pientä.
Kunniaksemme oli järjestetty Valdesen kauniiseen kappeliin täysimittainen admissiotilaisuus, jonka isäntinä
toimivat suurpriori, prof. Stelio Venceslai, varasuurpriori, vikaari Filippo
Grammauta sekä suurrahastonhoitaja
tri Donatella Merli. Kun vielä järjestystä valvoi ritariveli ja Palermon poliisipäällikkö, kyseessä oli tarjous, josta ei
voinut kieltäytyä, kuten paikallinen
ilmaisu kuuluu. Vahinko, ettei admisiosta ollut ennakkotietoa, muutoin olisi
mukana ollut omakin postulantti voitu
marssittaa promovoitavien joukkoon.
Huomiota kiinnitti jäseneksi otettujen
poikien ja tyttöjen nuoruus, mahtoivatkohan olla kaikki vielä edes parikymppisiä. Jälkikasvu on hoidossa.
Viimeinen ilta Palermossa päättyi
päivällistilaisuuteen erinomaisessa Al
Vecchiette -ravintolasssa, jonka isännät
olivat miehittäneet joukolla niin, että
hyvä kun kaikki löysimme edes jonkinlaiset jakkarat allemme. Tilaisuudessa
isännät kertoivat templaritoiminnasta
Italiassa yleensä ja Sisiliassa erityisesti.
Kiintoisaa olisi ollut kuulla lisääkin heidän templariakatemiastaan, josta olisi
voinut olla meillekin ideaa. Ilta päättyi sitten jossain vaiheessa – sikäli kuin
muistamme – sen jälkeen kun sisään
annettu juhlakakku oli mutusteltu, eikä
taatusti kuivin suin. Siinä oli erottaessa
helppo vannoa tulevaisten tapaamisten
nimiin, niin kuin hyvät tavat edellyttävät...
Päättäjäispäivällisten juhlakakku oli leivottu
vierailumme kunniaksi. (Kuva: P. Rantala)
Näkymä Tempeliherrain kirkon kauniista luostarinpihasta, jota paikalliset isännät järjestämällään
historillisella kävelyretkellä meille esittelivät.
Sisiliaa ristiin rastiin
Seuraavat päivät kuluivatkin saarta
kiertäessä. Lännessä ja Keski-Sisiliassa
kapusimme kahteenkin vuoren huipulle rakennettuun keskiaikaiseen
kaupunkiin, Ericeen ja Ennaan, joka
viimemainittu on varsin eläväinen kaupunki. Täällähän asusteli aikanaan tovin
myös kuuluisa puhuja Marcus T. Cicero, joka historiankirjan mukaan ”paljasti
Catilinan vehkeet Rooman senaatissa –
Quamdiu tu, Catilina, abutere patientia
nostra”...
Roomalaiskauteen liittyi myös Villa
Romana del Casale uskomattomine
mutavyöryn alla säilyneine mosaiikkeineen. Segestassa katseltiin Euroopan
suurimman kreikkalaisen temppelin
raunioita ja ajaa köröteltiin sitten Itärannikon Taorminaan, jossa Z. Topelius
aikoinaan riimitteli Sylvian joululaulun.
Illalla katseltiin rantaravintolan terassilta tulenpunaisten laavavirtojen valumista Etnan rinteiltä, joilla tulenjumalatkin
tervehtivät retkuettamme. Toki olimme
jo päivällä tehneet kohteliausuusvierailun Hefaistoksen kartanoihin Etnan
huipun tuntumaan, missä vastaanotto
tosin oli kolea ja tyly. Vettäkin vihmoi
niskaamme.
Jatkuu seuraavalle sivulle
”Kylmä oli kuin ryssän
helvetissä”; retkue
palelemassa Etnan
ylärinteillä sijaitsevan
suuren kraaterin äärellä parin tuhannen
metrin korkeudessa.
Lienevät koksit
päässeet loppumaan
tulenjumalan hiilikellarista, arvelivat
Helka ja Reima T.A.
Luoto sekä Arja
Masalin (oik.)
Bausceannus 2 • 2013
13
kesäkuussa vuonna 1863, jolloin hallitsija vieraili Parolannummella sotajoukkojaan tarkastamassa. Tosin päätökseen
liittyi kahden vuosikymmenen ylimenokausi, käytännössä vähän pidempikin.
Asetus vahvistettiin samalla matkalla
kuvernöörin virka-asunnossa Hämeenlinnassa, joka muutoinkin juhlii noihin
aikoihin liityyviä tapahtumia. Ensimmäinen suomalainen Normaalilyseo –
Helsingin Norssin edeltäjä – nykyinen
Hämeeninnan lyseo viettää syksyllä
perustamisensa 140-vuotisjuhlaansa.
Tapahtumilla on vahva looginen yhteytensä.
Juhlapäivää vietettiin Parolannummelle suuriruhtinaan vierailun kunniaksi pystytetyn ”Parolan leijona” -veistoksen tuntumassa yhtä hartaasti kuin
Juhlayleisöä Parolan leijonan maastossa äidinkielen oikeuksien vahvistamisen 150-vuotisviisi vuosikymmentä sitten, muistelee
juhlassa. Kutsuvieraiden joukossa oli mukana myös sotilasläänin komentaja, kenrm Pentti
kumpaankin tapahtumaan ehtinyt kirSalminen puolisoineen (alla oik).
joittaja.
Juhlapuheen piti tilaisuudessa maaherra emerita Anneli Taina, joka käsitteli
Suomen kieli virallisena
historiallisen tapahtuman lisäksi lähinkielenä 150 vuotta
nä nykyhallituksen koulutuspolitiikkaa.
Yleisön joukossa oli paikallisilla templaSuomen kielestä tuli virallinen kieli 150 vuotta sitten, kun senaattori J.W. reillakin vankka edustus.
maassa, jonka asukkaista ylivoimaisel- Snellman onnistui esittelemään kieliase– RTAL –
le enemmistölle se oli äidinkieli, vasta tuksen suuriruhtinas Aleksanteri II:lle
Jatkuu edelliseltä sivulta
kaupunki upeine piazzoineen ja kalatoreineen. Marsalassa ei tosin ehditty
poiketa, mikä ei merkitse sitä, että hyvä
asia olisi unohdettu...
Mukana ryhmässämme oli yhteensä
35 henkeä, templareita puolisoineen
sekä oivallinen oppaamme Lauri Lehtovirta matkatoimiston edustajana. Henki
oli pirteä ja hyvä niin kuin aina ja retkiä
päätettiin jatkaa – syksyllä 2014 Portugaliin Tomariin ja muualle.
–RTAL–
Templarit kotikentällä; muitakin templarimuistoja Sisiliasa löytyi kuin kirkkoja, linnoja ja
luostareita – eikä syyttä.
Syrakusassa, jossa Arkimedes suunniteli
sotakoneitaan ja varoitteli sotkemasta
ympyröitään, piipahdettiin rauniopuistossa ja harjoiteltiin salakuuntelun tai14
Bausceannus 2 • 2013
toja Dionysioksen korvassa, jonka alan
ihmiset hyvinkin tuntevat. Ja ehdittiinpä paluumatkalla vielä piipahtaa Cataniassakin, joka on itärannikon suurin
”Herralla on monta tapaa kutsua sinua, mutta
varmasti Hän ei tee sitä kännykällä, joten voit
huoleti sulkea sen messun ajaksi” – vapaa
käännös temppeliherrain kirkon seinätaulusta.
Retkeläiset Panssarimuseon tasanteella kuuntelemassa HämKk:n komentaja Erkki Kauppisen
esittelyä järeäputkisen psv:n ominaisuuksista.
muisteltiin sitä kuinka täällä J.W. Snellman 150 vuotta sitten esitteli suuriruhtinas Aleksanteri II:lle kieliasetuksen, jolla suomen kieli nostettiin kesällä 1863
viralliseksi kieleksi ruotsin rinnalle –
tosin 20 vuoden viiveellä. Liekö sattuma,
että tänä vuonna 140-vuotisjuhlaansa
viettää myös Hämeenlinnan lyseo, joka
perustettiin 1973 Suomen ensimmäiseksi suomenkieliseksi normaalilyseoksi. Se oli Larin-Kyöstin, Eino Leinon,
Jean Sibeliuksen, J.K. Paasikiven, E.N.
Setälän ja J.W. Rangellinkin koulu, vain
muutaman nimen mainitakseni. Olihan
meitä toki muitakin...
Kokonaisuutena retki oli hyvä ja onnistunut. Se oli myös hyvä tapa harjoittaa kahden komentajakunnan yhteistyötä, suositeltavaa jatkossakin.
– Kivointa oli kiipeillä panssarivaunuihin, summasi nuorin osanottaja,
Kasperi 6 v.
–RTAL–
Stadilaiset Hämeenlinnassa
Hämeenlinna, jota tämän kirjoittaja pitää suomalaisten vanhimpana jatkuvasti
toimineena kaupunkina, oli Helsingin
Komentajakunnan retkikohteena keväällä.
Ensisijaisesti tutustuttiin maanpuolustuksen ja sotahistorian kannalta kiintoisiin, jopa ajankohtaisiin kohteisiin,
mutta päivässä ehti toki paljon muutakin.
Ohjelma alkoi maukkaalla lounaalla
Parolan varuskunnan modernissa ruokalassa ja nummella, jossa oli solttuja kuin
kaarneen poikasia, joiden joukkoon jo
Nummisuutarin Eskokin haikaili. Tykistömuseossa katsottiin asekokoelman
ohella Tali-Ihantala filmi, se sama, jota
Sadankomitean entinen varapuheenjohtaja Paavo Lipponen pääministerinä esitteli pohjoismaisille kollegoilleen.
– Tämä elokuva antoi minulle aivan
uuden näkökulman Suomen sotiin, tunnusti Ruotsin Kalle Bildt. Norjan ministeri taas ei tunnustanut mitään, kun
kantti petti jo kynnyksellä.
Eniten aikaa kului ymmärrettävästi
Parolan panssarimuseossa, jota vanhaa
työmaataan esitteli HämKk:n komentaja, ev evp Erkki Kauppinen tukenaan
Tykistömuseon emeritus-johtaja Teuvo
Mahrberg.
Museo Militaria, joksi Hämeenlinnan sotamuseorypästä nykyään nimitetään on mainittava kohde myös siksi,
että museot elävät, toimivat ja uudistuvat, mikä tietää niille pitkää ikää.
Niiden avulla voi tutustua sekä maanpuolustuksemme historiaan että nykypäivään ja ne sopivat yhtä hyvin naisten
kuin nuortenkin kohteiksi.
Seuralaiset piipahtivat myös muita
kaupungin nähtävyyksiä katsomaan,
joihin kuuluivat mm. Larin-Kyöstin
kotitalo Kaupunginpuistossa, jonne
päästiin sisäänkin. Tulihan kesäkuussa
kuluneeksi 140 vuotta suuren kansallisrunoilijan syntymästä.
Ajankohtainen kohde oli myös Parolan leijona, jonka patsaalla elokuussa
Suuren seikkailun makua...
Rouvat tutustuivat myös Kaupunginpuistoon siirrettyyn Larin-Kyöstin vanhaan kotitaloon, jota
heille esitteli talon nykyinen asukas Jouko Ilonen. Kuvassa vas. Marja Roiko-Jokela, Anja Kurki
ja Arja Masalin.
Bausceannus 2 • 2013
15
Näkymä maailman perintökohteisiin kuuluvasta Svedjehamnin kalasatamasta.
Turkulaiset Vaasan saaristossa
Turun komentajakuntien perinteinen
saaristoretki suuntautui tänä kesänä vieraammille vesille, aina Vaasan saaristoon
asti. Siksiköhän oli paatitkin jätetty kotisatamaan, ja risteily tapahtui turistibussilla, jota Reijo Termonen vakaasti
tyyräili. Osanottajien (parhaimmillaan
36 ritaria tai puolisoa) joukossa oli toki
muitakin kuin vain turkulaisia, mistä
järjestäjille lisäkiitos.
Vaasan ohjelmasta vastasi suurelta
osin paikallinen turkulaisritari Erkki
Salmi, joka on ottanut tehtäväkseen komentajakunnan perustamisen Vaasaan,
sinne missä veri ei vapise eikä Kauhavan
rauta ruostu (mitenkähän tämä olisi på
svenska).
Vaasa on kiintoisa kaupunki, jossa
näkyvät historian jäljet. Torilla seisoo
Yrjö Liipolan veistämä Vapauden patsas. Hovioikeuden puistikossa on jääkärimuistomerkki sekä Toivo Kuulan
patsas, Suojeluskuntamarssin säveltäjän,
jonka jääkäri ampui...
Täällä nousivat maihin jääkärit ja
tänne perusti päämajansa valkoinen
kenraali Gustaf Mannerheim.
Retken kiintoisin kohde oli maailman perintökohteisiin kuuluva Svedjehamn satamineen, kalasuolaamoineen,
kalastajakylineen ja näkötorneineen,
jonka huipulta saattoi tarkastella muinaisia dyynimuodostelmia.
16
Bausceannus 2 • 2013
Siltojen toisiinsa liittämillä saarilla
oli pieniä kyliä, joiden välillä runsaasti loma-asutusta. Pieniä omaleimaisia
kirkkoja ja kappeleita, viehättäviä kotiseutumuseoita sekä Vanhassa Vaasassa
järeämpääkin nähtävää, keskiaikaisen
kirkon ja linnoituksen rauniot, Ison
vihan ja Suomen sodan muistoja sekä
vanha hovioikeuden rakennus, joka
nykyisin palvelee kirkkona.
Vaasan Tikanojan taidekodissa oli
esillä merimaalari Adolf Bockin näyttely,
mutta esillä oli myös kotimaista meritaidetta Oscar Kleinehista Ali Munsterhjelmiin. Strampenin päivällisillä saatiin
kosketus paikalliseen keittiöön, vaikka
nahkiaissesonki ei ollutkaan vielä käynnistynyt.
Menomatkalla nautittiin kiintoisa
kotilounas Närpiön Lind´s kökissä,
Pieteetillä museoidun Jönsstugan kalastustilan päärakennuksessa Mustasaaressa tutustuttiin
vanhaan kalastajakulttuuriin 1700-luvun puutalomiljöössä.
Keskiaikaa Viipurin linnassa
Turnajaiset Viipurin
linnan pihalla; keskiaikaspektaakkelit ovat
nykyään suosittuja
vanhoissa miljöissä eri
puolilla maailmaa, niin
myös vanhassa suomalaisessa kaupungissa.
(Kuva: Alena Golovach)
Etujoukko marssimassa pääsihteeri Pentti
Rantalan ja komentaja Antero Blombergin
(oik) johdolla kohti Svedjehamnin näkötornia, perässään priori Risto Penttinen
Maila-rouvansa kanssa.
jossa eksoottisetkin hedelmät tuotettiin omassa orangerissa. Nakkilassa taas
tutustuttiin Villilän kartanoon, jossa
muutamat ehtivät vierailla filmistudiossa, jossa hedän suosikkielokuvansa Risto
Räppääjä kuvataan. Ja kun Omar Khaijamin tapaan muistamme aina mainita
myös hyvät ruokapaikat, pannaan listalle myös Merikarvian Merikeskuksen
lohikeitto. (Tosin Khaijamin juoruttiin
kapakoitsijoita ylistämällä lähinnä kuitanneen laskunsa...)
Kiintoisa havainto retkellä oli se,
kuinka vireää Vaasassa ja sen saaristossa
on traditionaalisen käsityöperinteen jatkuminen, jonka avulla osaamisen taito
elää. Tämän saman saatoimme nähdä
myös viime vuoden retkellä Merikarvialle yhtä hyvin kuin muuallakin saaristossa.
Kun meillä nyt on runsaasti komentajakuntia eri puolilla maata, soisi
tällaisten yhteisten maakuntaretkien
järjestämisen leviävän laajemmallekin.
Kainuun taistelutanterilla, Hailuodon
maisemissa, Kotkan saaristossa, eteläisellä Päijänteellä, Pirkanmaalla tai
Sääksmäen ympäristössä olisi kosolti
koluttavaa.
Jälleen kerran kaikki syy kiittää
Turun komentajakuntia kiintoisista
löytöretkistä maailman upeimpiin saaristoihin.
–RTAL–
Kotkan komentajakunnan ryhmä vieraili 27.7.2013 Viipurin linnan keskiaikatapahtumassa. Tapahtuma osoittautui
maineensa veroiseksi. Kolmisen tuntiaaitoja taistelunäytöksiä raskain (mutta ei
terävin) metallisin miekoin, kirvein ja
piikkinuijin haarniskoissa ja niiden alla
olevissa toppauksissa sekä aidot turnajaiset Viipurin linnan esipihan autenttisessa keskiaikaisessa ympäristössä vakuutti katsojan.
Aseilla todella lyötiin. Heraldikkojuontaja ja tuomariryhmä joutui välillä
keskeyttämään tilanteen loukkaantuneiden tilan tarkistamiseksi.
Tapahtuman järjestäjiin lukeutui
minskiläinen ryhmä, joka käyttää temppeliherrojen tunnuksia, symboleja ja
mottoa. Ryhmän edustajat sanovat järjestönsä toimineen 1990-luvulta alkaen,
mutta heidän seuraantonsa alkuperä ei
ole tiedossa. On kyllä tiedossa, että pariisilainen templarismi levisi 1700- ja
1800-luvuilla Saksaan ja sieltä edelleen
Venäjälle, mutta yleinen käsitys on, että
tämä seuraanto on Venäjällä sittemmin
sammunut.
Minskiläisen temppeliherraorganisaation edustajat itse sanovat heidän
järjestönsä olevan taistelijoista koostuva, ei seremoniallinen, mutta heillä on
kuitenkin jäseneksiottoseremonioita.
Ryhmän aseenkäyttö – esim. miekan –
joissakin tapauksissa viittasikin siihen,
että ase ei ollut ensimmäistä kertaa käyttäjänsä kädessä.
Ryhmätaisteluissa ryhmien muodostelmat hajosivat heti aluksi täysin
”mêlée”-tyyppiseksi kaaokseksi, jonne
ratsumiehet olisivat helposti päässeet
vastustajan jalkamiesten väliin, mutta tämä oli ilmeisesti käsikirjoitukseen
näin suunniteltu.
Kotkan komentajakunnan ensimmäinen kontakti tähän minskiläiseen
temppeliherraryhmään on vuodelta
2006, jolloin emeritus komentaja Pertti
Huhtanen oli tutustumassa samaan keskiaikatapahtumaan.
Sää suosi ja linnan esipihan jokainen
paikka oli täynnä. Osa yleisöstä joutui
tyytymään seisomapaikkoihin.
Tilaisuuden ainoa varjo lankesi turnajaisten hovinarrin nimestä ”Karelskiy schut” – ”karjalainen pelle”. (vapaa
muotoilu, kun kirjoittajalla ei venäjän
kielen taitoa) Tämä särähti kirjoittajan
korvaan pahasti varsinkin, kun oltiin
linnassa, jonka karjalaiset ovat ruotsalaisten kanssa rakentaneet ja rahoittaneet ja kun viime vuosikymmenet on
pyritty elämään rauhallisesti ilman tarpeetonta provokaatiota.
Tilaisuuden taistelunäytöksistä esimerkkejä voi käydä katsomassa seuraavissa osoitteissa (Quicktime-formaatti):
– http://users.kymp.net/dsl1215k/
Sword and Axe.m4v
– http://users.kymp.net/
dsl1215k/Two Groups.m4v
– http://users.kymp.net/dsl1215k/
Sword and Sword.m4v
– http://users.kymp.net/
dsl1215k/Tournament.m4v
Tilaisuus järjestetään vuosittain. Lippujen saanti ennakolta on hankalaa.
Kotkan komentajakunnan ryhmä lähti
varhain aamulla ilman lippuja liikkeelle, mutta sisään pääsy onnistui. Matkan
aikana kerrattiin talvi- ja jatkosodan
ratkaisevia tapahtumia Viipurin ympäristössä.
F Basileus, KCTJ
Bausceannus 2 • 2013
17
Ritarigolfin voitto taas Helsinkiin
RITARIGOLFIN VOITTAJAT
1998
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
Juha Viljamaa
Juha Viljamaa
Lars Thodén
Reijo Vauhkonen
Ossi Kettunen
Ilkka Vainio-Mattila
Ilkka Vainio-Mattila
Ilkka Vainio-Mattila
Antero Virtanen
Antero Virtanen
Ilkka Vainio-Mattila
Ossi Kettunen
Juha Viljamaa
Tapio Björklund
Raimo Tiilikainen
Pentti Jänkälä
LahKK
LahKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
HelKK
LahKK
HelKK
HelKK
HelKK
Tyytyväiset osallistujat päivällisellä kisan jälkeen. (Kuva: Seppo Koivisto)
Temppeliherrojen mestaruuskisa, 16. ritarigolf, pelattiin hyvissä olosuhteissa
lauantaina 15.06.2013 Espoon Ringsidegolfin hyväkuntoisella kentällä.
Mukana oli myös kolme ruotsinkielisen veljesjärjestön ritaria.
Kilpailuun olivat lahjottaneet palkintoja Pohjola-Norden ry sekä Golfpoint Oy.
Kilpailun järjestämisestä vastasi Raimo Tiilikainen (HelKK).
Tulokset muodostuivat seuraaviksi:
SIJA NIMI
HCP
PHCP
TULOS
1
2
3
4
5
6
7
8
9
24,9
18,1
22,6
21,4
16,6
18,7
18,9
17,9
24,6
20
18
23
22
16
19
19
13
20
32
30
26
25
23
23
21
20
7
19,5
25,7
29,7
20
27
31
25
23
16
Jänkälä Pentti J.
Törner, Kjell
Sipi, Kalervo
Pulkkinen, Pekka
Wallander, Kaj
Koivisto, Seppo
Heinonen, Markku
Wennstrîm, Finn-Gîran
Thoden, Lars
Naisten tulokset:
1
2
3
Koivisto, Marjatta
Sipi, Seija
Heinonen, Kirsti
Ritarigolfin kiertopalkinto.
(Kuva: Pentti Jänkälä)
Temppeliherrain Suomen suurpriorikunnan viiri
suunniteltiin heraldikko Harri Rantasen ja
SP Ilkka Välimäen yhteistyönä keväällä 2013.
Ensimmäisen viirisarjan valmisti Lippuvaprik
Tallinnassa. Viirit on jo toimitettu tilaajilleen.
Jos haluat tankoosi tällaisen viirin, tilaukset
hoitaa ritari Jarmo Lepistö.
18
Bausceannus 2 • 2013
Matti Koivurinta
MESENAATTI
Suurpriorikuntamme ensimmäisestä
suurpriorista, kauppaneuvos Matti Koivurinnasta on alkuvuodesta julkaistu
elämäkertateos.1 Käsikirjoituksen on
kirjoittanut toimittaja Juha Haapakoski,
ritariveli hänkin. Lähes kolmesataaviisikymmentä sivua käsittävä ja runsaasti
kuvitettu kirja on kiinnostava opus monessa tulessa karkaistusta ritarista.
Ulkoturkulainen ehkä hämmästelee
Koivurinnan näkyvää läsnäoloa Turun
kaupunkikuvassa; eihän sen keskustassa
ole juuri kortteliakaan, jossa Koivurinnan kädenjälki ei jollain tavalla näkyisi.
Kun ottaa huomioon hänen laajan toimintansa kaupungin yritystoiminnassa,
alan järjestöissä, kunnalliselämässä sekä
lukuisissa muissa ”hyväveli-organisaatioissa” ei ole ihmeteltävää, jos kuvauksen
kohde on monissa suhteissa kiistanalainen henkilö.
Kirjoittaja, jonka tekstissä heijastuu
vahvasti myös päähenkilön ajattelu, on
kuitenkin onnistunut luomaan kiintoisan kokonaisuuden, jossa ns. hankaliakaan asioita ei ole vältelty. Hän tuo
myös esiin Koivurinnan merkittävän
elämäntyön kulttuurin mesenaattina ja
taustavaikuttajana. Jo nyt voidaan sanoa, että Rettigin palatsin taidemuseo
ja sen uumeniin kaivettu Aboa vetus
et nova tulee säilymään hänen elämäntyönsä ehkä näkyvimpänä saavutuksena.
Malcolm Barber
THE CRUSADER STATES
Malcolm Barber, University of Reading´n
emeritusprofessori, kuuluu templarihistorioitsijoiden eturiviin, ehkäpä ykköspaikalle. Hän on aiemmin kirjoittanut
ruotsiksikin ilmestyneen ”The New
Knighthood” historiateoksen, joka on
avainteos temppeliherrain ritarikunnan
historiaan.
Nyt se on saanut seurakseen uuden
massiivisen tutkimuksen ristiretkeläisvaltioista2, joista käsin tutkija lähestyy
muinaisia tapahtumia. Nämä valtiot
olivat periaatteessa Jerusalemin kuninkaan vasallivaltioita, mutta käytännössä kuin uuteen ympäristöön istutettuja
frankkilaisia vasalliruhtinaskuntia. Ne
taistelivat sekä saraseeneja että toisiaan
vastaan – ainakin poliittisesti. Runsaasti kuvitettu ja kartoitettu teos on 451sivuinen, väitöskirjatasoa oleva tutkimus. Pelkästään sen lähdeluettelo käsittää 17 sivua.
Niin paljon kuin temppeliherroista
ja ristiretkistä onkin kirjoitettu, ristiretkeläisvaltioiden olemus, politiikka
ja toiminta ovat jääneet enemmän tai
vähemmän varjoon. Siksi tapahtumien kuvaaminen niiden näkökulmasta
on enemmän kuin tervetullutta, samoin kuin se tapa, jolla uusin tutkimus
ravistelee perinteisen kouluopetuksemme luomaa myyttistä mielikuvaa oikeutetusta sodasta barbaarisia pakanakansoja vastaan.
Michael Haag
THE TRAGEDY OF THE
TEMPLARS
– The Rise and Fall of the Crusader States
Toinen merkittävä tutustumisen arvoinen templarihistoria on Michael Haagin
viime vuonna ilmestynyt teos3. Kirjoittaja on historiaan huolellisesti perehtynyt brittiläinen tietokirjailija, joka on
aiemmissa teoksissaan kuvannut muinaista Egyptiä sekä antiikin ja keskiajan
maailmaa.
Kirjan aihepiiri liikkuu Palestiinassa samassa ajassa kuin Barberkin. Hän
kuvaa laajasti Levanttia jo ajalta ennen
ristiretkiä, arabien valloituksia sekä niiden seurauksia. Näin lukijalle on helpompi hahmottaa tulevien tapahtumien taustoja. Ristiretkiaikaan päästäessä
esiin nousevat temppeliherrat ja heidän
toimintansa, taistelut Saladinia vastaan
sekä lopulta Pyhän maan menetys ja
templarien ritarikunnan tuhoutuminen.
Historiaan perehtyneelle teos ei välttämättä tuo kovin paljon uutta asiatietoa, mutta kirjoittajan sujuva tyyli sekä
kiintoisat, joskus yllättävätkin näkökulmat, panevat arvioimaan uudelleen
monia vanhoja myyttejä ja käsityksiä.
Hän kuvaa teoksen alussa ansiokkaasti mm. bysanttilaisten jo paljon
ennen roomalaisia tekemiä ´ristiretkiä´,
jotka eurooppalainen historiakirjallisuus yleensä unohtaa. Mieleen nousevat
väkisinkin ruotsalaiset ja ruotsinmieliset
historioitsijamme, jotka P. Henrikin ja
P. Erikin innoittamina ovat vähätelleet
ja aliarvioivat edelleen sekä tanskalaisten
että idän kirkkojen merkittävää vaikutusta kristinuskon leviämisessä Suomeen.
Temppeliherrain alkuvaiheiden koh-
dalla kirjoittaja ihmettelee perustellusti,
mitä ritarit tekivät ensi vuosinaan 11181148, ennen kuin he astuivat ns. toisen
ristiretken aikana näkyvään rooliin
Palestiinassa. Lähteet Levantista noilta vuosilta ovat niukat, mutta niitäkin
löytyy. Yksi myyttinen selitys on tietysti
templarien arkistojen tuhoaminen Kyproksella ottomaanien toimesta v. 1571,
kuten Haagkin toteaa.
MEREEN MENETETYT,
UUDELLEEN LÖYDETYT
Suomen merimuseo on julkaissut kiinnostavan teoksen4 mereen uponneista ja
uudelleen löydetyistä laivoista. Pääosassa on Vrouw Maria, jonka tarinaa kertoo
peräti yksitoista kirjoittajaa.
Teos antaa kiintoisan kuvan siitä
työstä, jonka tuloksena hylyt onnistutaan paikallistamaan, suojelemaan sekä
tutkimaan ja tuomaan kätketyt aarteet
jälleen kansan katseltaviksi. Sekä Wrouw
Maria että St. Mikael ovat molemmat kiintoisia tapauksia tutkimuksen
kannalta. Kumpikin laiva oli lähtöisin
1700-luvun Amsterdamista päämääränään Pietari, Venäjän imperiumin suosta noussut uusi pääkaupunki.
St. Mikael upposi saaristomeren
kaakkoisiin vesiin loppusyksystä 1747
ja Wrouw Maria 23.9.1771 jälkeen, kun
laivan kapteeni oli tuolloin tullannut
aluksen lastin Juutinrauman tullissa.
Hyvin toimitettu ja upeasti kuvitettu
teos kertoo laajemminkin suomalaisesta
ja kansainvälisestä meriarkeologiasta,
tutkimusyhteistyöstä eri maiden kanssa
sekä jännittävistä löydöistä ja niihin liittyvistä mystisistä piirteistä, joita kaikkia
ei tämään teos paljasta.
1)
Juha Haapakoski: Kauppaneuvos Matti Koivurinta,
Mesenaatti, Saarijärvi 2013-08-27
2)
Malcolm Barber: The Crusader States, London 2012
3)
Michael Haag: The Tragedy of the Templars, The
Rise and Fall of the Crusader States, Suffolk, UK
2012
4)
Toim. Eero Ehanti ym.: Mereen menetetyt,
uudelleen löydetyt, Keuruu 2012
–RTAL–
Bausceannus 2 • 2013
19
yhdistyksellekin omaa kansainvälisen
toiminnan strategiaa sekä korostettiin
yhteistyötä myös komentajakuntatasolla, mikä sisältyy tämänkin vuoden toimintasuunnitelmaan.
Kysymystä Tomarin linnan (Portugalissa) mahdollisesta saamisesta templarikäyttöön on selostettu toisaalla lehdessämme.
Laajennetun Conciliumin osanottajat kansleri Matti Arpiaisen kesäasunnon aurinkoisella pihamaalla Tampereen Teiskossa (© RTAL).
Concilium teki tärkeitä
linjauksia
Suurpriorikunnan Concilium (hallitus)
kokoontui loppukesän kokoukseensa
26. elokuuta laajennetussa kokoonpanossa, koska listalla oli useita tärkeitä
ja kauaskantoisia asioita.
Niiden käsittelyssä aikaa vierähti useampikin tunti.
Sääntöuudistus liikahti eteenpäin
Värikkäitä vaiheita kokenut sääntöuudistus liikahti eteenpäin, kun concilium päätti hyväksyä muutosesityksen
tuotavaksi syyskokouksen päätettäväksi
yksimielisesti. Eriäviäkin mielipiteitä
sisällöstä toki esitettiin, mutta kuten
kansleri Matti Arpiainen totesi, niiden
toimesta, joilla ei ollut kokouksessa äänioikeutta...
Jos säännöt hyväksytään sellaisenaan, siitä seuraa joukko toiminnallisia
muutoksia. Hallituksen koko pienenee
radikaalisti eivätkä kaikki komentajakunnat enää saa siihen edustajaansa. Tilalle tulee ”ritarineuvosto”, eräänlainen
valtuuskunta, joka käyttää valtaa joka
toinen vuosi kokoontuvien yleiskokousten välillä. Ritarineuvostoon komentajakunnat saavat jäseniä yhden jokaista
jäsenlukunsa alkavaa 15:ta kohden.
Neuvosto kokoontuu kahdesti vuodessa
ja päättää pääsääntöisesti niistä asioista,
jotka nyt ovat kuuluneet syys- ja kevätkokoukselle.
20
Bausceannus 2 • 2013
Toisin kuin aiemmin, nyt myös
suurpriori mainitaan säännöissä, joissa
hänelle on varattu edelleen eräänlaisen aatteellisen johtajan virka, johon
kuuluvat myös yhteydet kansainväliseen kattojärjestöön (OSMTH-KTI).
Varasuurpriorin vakanssi lakkautetaan
samoin kuin monet suurvirkamiesten
vakanssit. Conciliumin puheenjohtajana edelleen jatkava kansleri hoitaa myös
suurpriorin varamiehen tehtävät. Tässä
esityksen pääkohdat.
Uudistuksen uskotaan lisäävän hallinnon läpinäkyvyyttä ja demokraattisuutta.
Kansainvälisyys puhutti
Runsaasti keskustelua herätti myös
suurpriorikunnan kansainvälinen toiminta, joka onkin talousarviossamme
suurin yksittäinen menoerä. Keskustelussa pidettiin tärkeänä sitä, että
OSMTH maksaisi itse omien suurvirkamiestensä matkakulut kansainvälisiin
kokouksiin.
Samalla nimettiin v.a. suurpriori Juha
Viljamaa sp:n edustajaksi syyskuussa
Ateenassa pidetävään kokoukseen. Siihen osallistuu myös suurkansleri Pertti
Ruotsalo. Muut asiasta kiinnostuneet
voivat osallistua tapahtumaan omalla
kustannuksellaan.
Käydyssä keskustelussa kaivattiin
Bausceannus ilmestymään neljästi
vuodessa
Bausceannus-lehti tulee ilmestymään
neljänä numerona ensi vuoden alusta
alkaen, edellyttäen että sille saadaan
arvonlisäverovapaus, jonka pitäisi olla
ns. läpihuutojuttu.
Tämän myötä lehden ajankohtaisuus
lisääntyy, vuosikerran sivumäärä kasvaa
ja kirjoittajakunta laajenee. Taloudellisesti muutos ei merkitse olennaista kustannustason nousua, koska lisääntyvän
ilmoitusmyynnin oletetaan kattavan
lisäkulut. Verottomana lehti tulee 24 %
nykyistä halvemmaksi. Samalla saavutetaan eräitä painoteknisiä etuja.
Viestintäasioiden kohdalla käsiteltiin
myös sp:n kotisivujen kehittämistä ja
nimettiin ritari Janne Teissala (HelKk)
niiden käytännön toimittajaksi pronuntiuksen avustajana.
Harjoitussivuja ladataan käyttöön
parhaillaan ja lopullisesti uudistus valmistuu syksyn mittaan, kun noin 500
liuskaa tekstiä on kirjoitettu tai editoitu.
Muita päätöksiä
Muista Conciliumin päätöksistä tiedotetaan tarkemmin sekä Netti-Bausceannuksissa että komentajakuntien kautta.
Tapahtumakalenteri tulevasta toiminnasta löytyy sivulta 23.
• Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2014 valmistui ja esitellään syyskokouksen hyväksyttäväksi
Turussa 28.9.
• Vaalitoimikunnan toimeksiantoa
laajennettiin, koska jos uudet säännöt
astuvat voimaan välittömästi syyskokouksessa, on uudet virkamiesvaalit toimitettava niiden mukaan, mikä vaatii
perusteellisempaa valmistelua.
• Tallinnan komentajakunnan perustamisesta tehtiin myös myönteinen
esitys, ja hanke etenee 26.10. Tartossa
järjestettävän investituuran yhteydessä.
Sen jälkeen Virossa on kaksi komentajakuntaa ja seuraavana tavoitteena oman
priorikunnan perustaminen.
Reima T.A. Luoto
pronuntius
Inkerinmaan retken osanottajat Hatsinan palatsin edustalla. Palatsin lahjoitti aikanaan
Katariina II rakastajalleen kreivi Orloville. Sittemmin se palasi takaisin romanoveille, jolloin
palatsissa asui ja eli sittemmin keisarina murhattu Paavali I ja myöhemmin terroristeja
pelännyt Aleksanteri III. (©RTAL)
Temppeliherrat
Inkerinmaalla ja Pietarissa
Helsingin Komentajakunta järjesti elokuun viimeisessä viikonvaihteessa risteilymatkan Inkerinmaalle ja Pietariin
karitatiiviseen toimintaansa liittyen.
Matkalla oli mukana kolmisenkymmentä osanottajaa eri komentajakunnista. Tällä kerralla Pietariin matkustettiin
laivalla samaan tapaan kuin perinteisesti
Tukholmaankin. Lähtö illansuussa, perillä aamulla.
Pietarissa bussi odotti jo satamassa ja
matka suunnattiin heti kohti Hatsinaa,
joka on eräänlainen Inkerin pääkaupunki – ja myös Espoon ystävyyskaupunki.
Perillä ensimmäinen kohde oli Hatsinan
(tai Paavalin) palatsi, jota sotien jälkeen
on entistetty monien vaiheiden kautta.
Nyt suuri osa saleista on avattu entistettyinä yleisölle ja restaurointityöt jatkuvat edelleen.
Linnan irtaimisto taideaarteineen
oli sota-aikana evakuoitu Eremitaasiin, josta niitä on pikku hiljaa palautettu Hatsinaan. Viime sodan aikana
Hatsina oli taistelujen jaloissa useampaankin otteeseen; täällä toimi mm.
rintaman saksalainen yleisesikunta, jota
paikalla vieraillut kenr Paavo Talvela
on kuvannut muistelmissaan. Ratsuväen varuskuntakaupunki jokavuotisine
manöövereineen oli tuttu myös Gustaf
Karlovits Mannergeimille hänen Pietarin
ajoiltaan. Linnaa ympäröi kaunis puisto
tekojärvineen, joilla suuriruhtinas Paavali järjesti meritaisteluita pienoissota-
laivoillaan täällä asuessaan.
Hatsinassa lounastettiin tyylikkäässä Gakkel House -ravintolassa, jossa
vieraanamme ollut seurakuntasihteeri Alvina Minaeva kertoili kaupungin
elämästä ja seurakunnan toiminnasta.
Lounaan jälkeen katsottiin suomalaisen
sotavankileirin muistomerkkiä, joka
pystytettiin leirin paikalle puolisentoista vuosikymmentä sitten. Lyhyellä
kierroksella poikettiin myös Hatsinan
suomalaisen seurakunnan kirkossa, joka
on saatu takaisin seurakuntakäyttöön ja
kunnostettu pääosin suomalaisten avustuksella. Tämän jälkeen ajettiin Tihko-
vitsan leirikeskukseen, jota meille esitteli erinomaisena oppaanamme toiminut
Inkerin kirkon kansainvälisten asiain
päällikkö Merja Kramsu.
*
Pietarissa tiivis tahti jatkui seuraavana päivänä heti aamusta alkaen. Ensin
piipahdettiin läheisellä hautausmaalla
katsomassa hiljattain kunnostettua Yrjö
Maunu Sprengtportenin hautamuistomerkkiä ja jatkettiin sitten kiertoajelua
Mannerheimin merkeissä. Tarkemmin
tutustuttiin ruhtinas Felix Jusupovin palatsiin sekä huoneeseen, jossa Rasputin
väitettiin murhatun.*
Pietarin tärkein kohde oli kuitenkin
tällä kerralla vanha Suomalaisen seurakunnan Pyhän Marian kirkko ja sen
vieressä sijaitseva seurakuntakeskus –
Inkerin kirkon päämaja – jossa nautimme maukkaan kotilounaan ja saimme
tietoja Inkerin kirkosta ja muusta hengellisestä elämästä.
Inkerin kirkko
Luterilainen kirkko levittäytyi Moskovan kautta Venäjälle jo 1560-luvulla ja
pari vuosikymmentä myöhemmin se oli
jo ulottunut myös nykyisen Pietarin seudulle. Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Lempaalaan 1611.
Kun Inkeri oli Stolbovan rauhassa1617
siirtynyt Ruotsille, sitä ryhdyttiin asuttamaan suomalaisilla siirtolaisilla. Hatsinakin sai tuolloin nimensä Hollolan
pitäjän Hatsinan kylästä muuttaneilta
hämäläisiltä.
*) Rasputin yitettiin murhata myrkyttämällä ns. murhahuoneessa, mutta myrkky ei häneen vaikuttanut.
Sitten votkalla uskoaan vahvistaneet taistelijat yrttivät
ampua munkin, mutta sekään ei onnistunut. Kuolinsyytutkimuksen mukaan Rasputin kuoli hukkumalla,
kun hänet oli heitetty Nevaan.
Tihkovitsan leirikeskus, jota Helsingin Komentajakunta on tukenut osana karitatiivista toimintaansa. (©RTAL)
Bausceannus 2 • 2013
21
Suurpriorikunnan 25-vuotisjuhlamitali.
Juhlamitali on
sopiva tunnustus
aktiivijäsenille
”Rasputinin murhahuone” Jusupovin palatsissa Moikan kanavan rannalla (©RTAL).
Vuonna 1917 Inkerin luterilaiseen kirkkoon kuului jo 144 000 jäsentä, mutta
saman vuoden boshevikkikaappauksen
jälkeen kirkolliset olot alkoivat vaikeutua, lukuun ottamatta lyhyttä ´nepkautta´1920-luvulla, jolloin Leninin
hallitus joutui lieventämään sortopolitiikkaansa.
Stalinin aikana olot jälleen tiukkenivat. V. 1927 säädetty laki poisti seurakunnat kokonaan juridisten henkilöiden listalta. Tilalle tulivat 20-jäseniset
”dvatsakat”, joiden avulla organisaatioon yritettiin soluttaa järjestelmälle uskollisia myyriä. Loputkin seurakunnat
tapettiin verotuksella ja kirkkorakennukset sosialisoitiin kulttuuritaloiksi,
elokuvateattereiksi tai jopa hevostalleiksi. Suomalaiset papit karkotettiin ja
inkeriläiset papit ja saarnaajat lähetettiin
pakkotyöleireille tai teloitettiin suoraan.
Vuoteen 1938 mennessä Inkerin kirkko oli totaalisesti tuhottu. Vv. 1929-38
karkotettiin, pidätettiin tai teloitettiin
105 000 inkeriläistä. Vuonna 1941 heitä oli Leningradin alueella jäljellä enää
n. 30 000. Näistä n. 10 000 sortui tai
evakuoitiin Siperiaan.
Stalinin kuoleman jälkeen inkeriläisiä alkoi palata kotiseuduilleen, joskin
monet heistä käännytettiin Karjalaan
tai Viroon.
Kirkon uusi nousu alkoi 1970, jolloin Petroskoihin rekisteröitiin ensimmäinen suomalainen seurakunta ja Inkerinmaalle Pushkiniin v. 1977, josta
lähtivät merkittävään työhönsä sekä
pastori Arvo Survo että nykyinen Inkerin kirkon piispa Aarne Kuukauppi.
22
Bausceannus 2 • 2013
Tänään Inkerin kirkkoon kuuluu 80
seurakuntaa, joista osa sijaitsee eri puolilla valtakuntaa, aina Siperiassa asti.
Seurakuntien jäsenmäärä on yhteensä
noin 150.000. Ongelmana on mm. Inkerinmaalla nuorten voimakas Suomeen
ja Viroon suuntautunut maastamuutto.
Sen seurauksena on ajoittain ollut pulaa
jopa suomen kielen opettajista.
Inkerin kielen tulevaisuus huolettaa
tänään monia, eikä syyttä.
–RTAL–
Temppeliherrasäätiön lyöttämä suurpriorikuntamme 25-vuotisjuhlamitali
on oivallinen tunnustus aktiiviselle ja
kunnostautuneelle ritarille. Nyt lunastettavat mitalit voidaan luovuttaa juhlavasti syyskuisen admission yhteydessä
Turussa 28.9. 2013.
Mitalia ovat oikeutetut kantamaan
veljet, jotka ovat olleet suurpriorikunnan jäseniä ennen 31.12.2011. Mitalin
hinta on 80 € ja sitä on myynnissä kaikissa komentajakunnissa.
Mitalia kannetaan normaaliin tapaan
muiden ritarikunnan merkkien kanssa
näiden jäljessä.
Temppeliherrasäätiö
Takakansi:
Komentaja Kai Masalin luovuttamassa Helsingin Komentajakunnan lahjakirjaa Inkerin kirkon
edustajalle Tihvinitsan leirikeskuksessa (©RTAL).
Temppeliherrojen hovihankkijat
FENIX-KUSTANNUS
PITÄÄ SINUT HYVISSÄ KIRJOISSA
www.menetori.fi
Reima T.A.Luoto
TEMPPELIHERRAT
– todellisuus ja myytit
(Ilm. syyskuussa 2013)
Myynnin kehittäminen
Johtamisen ja esimiestyön kehittäminen
Tytäryhtiön johtaminen
*
Pekka Visuri
IDÄN JA LÄNNEN VÄLISSÄ
– Kekkosen ajan puolustuspolitiikka
*
R. Luoto - H. Talvitie - P. Visuri
SUOMEN SOTA 1808-09
HOTELLI EMILIA
– taustat ja tapahtumat
(myös ruotsiksi ja venäjäksi)
Raatihuoneenkatu 23
13100 Hämeenlinna
Puh. 03 612 2106
hotelliemilia@hotelliemilia.fi
www.hotelliemilia.fi
• Ritarihintaan á 20 € kotiin kannettuina!
Tilaukset: tilaus@fenixkustannus.fi
RAVINTOLA
PIPARKAKKUTALO
Kirkkorinne 2
13100 Hämeenlinna
Puh. 03 648 040
info@ravintolapiparkakkutalo.fi
www.ravintolapiparkakkutalo
TULEVIA TAPAHTUMIA 2013–2014
28.09.
26.10.
Ritarikunnan syyskokous ja admissio
Turussa (ks. sivu 2)
Ylimääräinen investituura Tartossa ja
uuden komentajakunnan perustaminen
Tallinnaan (lisätiedot kotisivuilta EesKk)
2014
08.02.
29.03.
VI Aatehistoriallinen seminaari Turussa
Ritarikunnan kevätkokous ja admissio
Hämeenlinnassa
04.-10.10. Bausceannuksen lukijamatka Portugaliin
ja Tomariin
X/2014
Ritarikunnan syyskokous Tallinnassa ja
Eestin priorikunnan perustaminen
Viroon
• Lisätietoja tulevista tapahtumista saat
Netti-Bausceannuksesta sekä kotisivuiltamme
www.temppeliherrat.fi niiden jäsensivustoilta.
MERKKIPÄIVÄT 1.9.–31.12. 2013
12.09.
29.09.
25.10.
04.11.
05.11.
09.11.
15.11.
01.11.
09.11.
21.12.
25.12.
29.12.
Hilke Hannu
Neuman Tage
Lignell Simo
Huhtanen Pertti
Kjäldman Ismo-Olav
Pöllänen Pasi
Koskela Matti
Ruotsalo Pertti
Jouko Pekka
Molnár Gábor
Heikkinen Pekka
Heino Aarre
TurKk
SaarKk
TamKk
KotKk
HelKk
KotKk
LahKk
SaarKk
LahKk
TurKk
OulKk
TamKk
70 v.
70 v.
70 v.
75 v.
50 v.
70 v.
80 v.
60 v.
70 v.
70 v.
75 v.
75 v.
• Veljiä, jotka eivät halua merkkipäiväänsä julkaistavan lehdessämme, pyydetään ilmoittamaan
siitä päätoimittajalle kirjallisesti tai sähköpostitse
hyvissä ajoin.
Bausceannus 2 • 2013
23
BAUSCEANNUS
PL 14 • 02201 Espoo
Bausceannuksen lukijamatka
Portugaliin ja Tomariin
lokakuun 4.–11. pnä 2014
Portugali on vuosisatojen saatossa näytellyt merkittävää osaa temppeliherrain historiassa. Maurien vallattua käytännöllisesti katsoen koko Pyreneitten niemimaan ja uhatessa jo Marseillen satamakaupunkiakin sekä espanjalaiset että
portugalilaiset joutuivat turvautumaan temppeliherrojen sotataitoon. Silti maan takaisinvaltaus (reconquista) kesti
vuosisatoja. Kun temppeliherrain ritarikunta vv. 1307-14 tuhottiin, keksivät espanjalaiset oivan keinon sen kiertämiseksi. Ritarikunnan nimi muutettiin Kristuksen Ritarikunnaksi, jolle myös paavin oli pakko antaa siunauksensa.
Sittemmin 1400-luvulla ritarikunta niitti mainetta purjehtijakuningas Henrik Merenkulkijan toimiessa sen suurmestarina. Myöhemmin, kun Kristoffer Kolumbus lähti ´löytämään Amerikkaa´– muutama vuosisata norjalaisten jälkeen
– heidän purjeissaan pullisteli temppeliherrain risti.
Tomarin linnasta Lissabonin pohjoispuolella muodostui
jo tuolloin merkittävä templaritukikohta, jonne perimätiedon mukaan myös osa ´templarien aarteesta´ piilotettiin.
• Ensi syksynä lehtemme lukijamatka suuntautuu
näihin maisemiin. Asumme ainakin pari yötä Hotelli
Templarios´ssa, tutustumme Tomarin linnaan, jossa
pyritään järjestämään yhteistyössä paikallisten ritarien kanssa näyttävä templaritapahtuma. Sitten siirrytään Lissaboniin, jossa kaupungin nähtävyyksien lisäksi tutustutaan
Estorialin aristokraattiseen huvilakaupunkiin, johon monet
kruunupäät ovat vetäytyneet valtansa menetettyään. Ohjelmaan kuuluu myös pari seudun omaperäistä linnaa, muistoja Mannerheimin oleskelusta maassa – ja golffarellekin
löytynee sopivia viheriöitä.
• Matkaohjelmaa valmistellaan jo täyttä päätä ja se saataneen hinta-arvioineen kokoon lokakuun tietämissä.
Jos olet kiinnostunut matkasta, voit ilmoittautua mukaan sitoumuksetta jo nyt.
Tällä tavoin varmistat sen, että pidämme Sinut ajan tasalla järjestelyistä ja voit esittää myös
omia ideoitasi retkikohteista ja ohjelmasta. Sähköpostiosoite on: reima.luoto@kolumbus.fi