1. No category

VASTUUNKANTAJA
Kristillinen erikoislehti 4/14
Vastuunkantajat r.y.
HSRKY/Erityisdiakonia
1
VASTUUNKANTAJA
Vastuunkantajat ry:n ja
erityisdiakonian yhteinen
tiedotuslehti.
19. vuosikerta ISSN 1238-3384
Ilmestyy 6 kertaa vuodessa
Julkaisija:Vastuunkantajat ry,
HSRKY/Erityisdiakonia
Toimituskunta
Marita Nummelin,Marjut Jousi ja
Minna Pietiläinen
Taittaja: Anna Mantsinen
Erityisdiakonia
Hämeentie 73, 00550 Helsinki
(09) 2340 2571 fax. (09) 2340 2594
www.helsinginseurakunnat.fi
ysk.erityisdiakonia@evl.fi
Asuttamistoiminta
(09) 2340 2577
Vastuunkantajat ry
Hämeentie 73, 00550 Helsinki
puh (09) 2340 2571
Tili: FI76 2122 1800 0053 39
www.vastuunkantajat.fi
puheenjohtaja@vastuunkantajat.fi
sihteeri@vastuunkantajat.fi
hallitus@vastuunkantajat.fi
Kirpputori
Hämeentie 75, 00550 Helsinki
myymälä 050 493 6411
kuljetukset 050 432 8047
Kuntoutuskoti Tarpoila
Tarpoilantie 116, 04130 Sipoo
050 548 0096
asiakaspuh. (09) 275 7462
fax. (09) 2586 3340
tarpoila@vastuunkantajat.fi
tarpoilanjohtaja@vastuunkantajat.fi
Painopaikka: Tyylipaino Oy
Kustantaja: Helsingin seurakuntayhtymä
2
Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on
tukea seurakunnissa tehtävää päihdetyötä ja
palvella vangittuja, asunnottomia ja syrjäytyneitä päihdekuntoutujia. Tavoitteena on tukea
ja auttaa asiakasta elämänmuutokseen.
Vastuunkantajat ry:n tarkoituksena
on auttaa ja tukea kristillisessä hengessä henkilöitä, joille alkoholi tai muut päihdeaineet
ovat muodostuneet ongelmaksi.
Vastuunkantajat ry on Suomen katulähetysliiton ja Sininauhaliiton jäsenjärjestö.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
4
monta syytä juhlia
Marita Nummelin
6
pullakirkon pappi
Pekka Laine-Mäkinen
9
raksun kovin paikka
Marjut Jousi
12
MIETTEITÄ TARPOILASTA
Minna Hellsten
13
20 kysymystä
Vastaajana Harri Caven
14
yhteisölliset ilmoitukset
15
Hermannin diakoniatalossa tapahtuu &
teematapahtumat
Hermannin diakoniatalolla on uudet Fb-sivut.
www.facebook.com/hermannindiakoniatalo
Lehti on luettavissa myös osoitteissa:
www.vastuukirppis.fi/vastuunkantajalehti.html
www.kirkkohelsingissa.fi/erityisdiakonia
Pääkirjoitus
Monta syytä juhlia
K
esä on ollut perinteisesti monenlaisten
juhlien aikaa. Musiikki- ja kulttuuritapahtumissa on mistä valita. Hengellisellä
puolella on myös monipuolista juhlatarjontaan.
Sanan kuuleminen ja hengellisten laulujen ja
virsien veisaaminen – ja tuttujen tapaaminen
on muodostunut monille kesän tärkeäksi
keidashetkeksi. Perinteisesti katulähetysväki
on myös kokoontunut kesäpäivilleen. Tänä
vuonna tehdään poikkeus: 60-vuotias Suomen
Katulähetysliitto ry juhlii Tukholman risteilyn
merkeissä ja varsinainen juhla on perjantaina
22.8.2014 kello 12.00 Marina Congress Centerin
Nordia-salissa Helsingin Katajanokalla.
Erityisdiakoniassa on järjestetty tänä kesänä poikkeuksellisen monia eläkkeelle siirtymisjuhlia – Eevaliisa, Matti ja Jukka pääsevät
nauttimaan vapaa-ajasta. Kiitämme heistä ja
heidän työpanoksestaan ja toivotamme heille
Jumalan siunausta.
Uutta on myös tulossa. Asuttamistoiminta kasvaa syyskuussa avattavan
Paraistentien kiinteistön valmistumisen
myötä. Tukiasunto käyttöön tulee 28
uutta pienasuntoa. Tukiasuntojen määrä on silloin 51, mikä tarkoittaa kotia
4
83 asunnottomalle helsinkiläiselle - sinkuille,
pariskunnille ja erikokoisille perheille.
Asuttamistoiminnan laajentumiseen on
varauduttu henkilöstön tehtäviä muuttamalla.
Päihdetyöntekijän ja yhden vahtimestari-siivoojan tehtävät on lakkautettu ja perustettu kaksi
asukasohjaajan tehtävää. Asuttamistoiminnan
sihteerin tehtävä on muutettu asuttamistoiminnan koordinaattorin tehtäväksi. Kevät ja kesä
ovat olleetkin vahvasti rekrytoinnin aikaa ja
sen tuloksena saamme hyvään tiimiimme uusia osaajia. Tervetuloa Ulla ja Jukka! Puitteet
alkavat olla kunnossa perustyölle – asukkaiden
rinnalla kulkemiselle ja uusien asukkaiden etsimiselle. Halutessasi voit tulla tutustumaan
Paraistentien yksikköön torstaina 25.9.kello
14.00–18.00, osoite Paraistentie 13 A. Uutta
vaihetta on syytä juhlia.
Erityisdiakoniakin viettää juhlavuottaan,
Hermannin diakoniatalossa on toimittu kymmenen vuotta, mutta työ on alkanut
paljon aiemmin…
Tämän päivän katulähetystyön esikuvana pidetään 1800-luvun lopulla
Englannin slummityötä Church Army –
Kirkkoarmeijan aloittamana. Suomessa
työ alkoi 1930-luvulla Helsingissä, jossa paljon
maalta muuttavia nuoria työttömiä ja asunnottomia kuljeskeli kaduilla ja puistossa eläen
pääasiassa kerjäämällä.
Hätä heidän puolestaan synnytti nk. Kaupunkilähetyksen Helsingin emäseurakunnan
diakoniakeskuksen aloittamana 1940-luvulla.
Merkittävinä pioneereina ja vapaaehtoisten
työntekijöiden innostajina olivat silloin mm.
rovasti Verneri Louhivuori, Arvid von Martens
ja Else Bäck. Toiminta eteni nopeasti EteläSuomen kaupunkeihin, mm. Turkuun, Tampereelle, Kuopioon jne.
Tästä kaupunkilähetyksestä edellä mainitut
kehittivät vapaaehtoistyöhön perustuvan Suomen
Katulähetysliiton, joka rekisteröitiin ry:ksi 1954.
Se oli vuoteen 1984 asti nimellä Katulähetystyöntekijät ry.
http://www.katulahetysliitto.org/historia.html
Saamme olla kiitollisia, että Helsingin seurakuntayhtymän päättäjät ovat olleet suopeita
sille työlle, mitä olemme tehneet ja olemme
tekemässä. Olemme saaneet resurssit toimia.
Jumala antakoon meille viisaan ja alttiin sy-
dämen palvella tämän päivän asunnottomia,
työttömiä, köyhiä ja kerjäläisiä, niin että he
saisivat kokemuksen Jumalan rakkaudesta ja
huolenpidosta.
Herramme Jeesus Kristus ilmaisi oman tehtävänsä profeetta Jesajan sanoin: ”Jumalan on
lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän
sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään
sorretut vapauteen ja julistamaan Herran
riemuvuotta.”Lk.4:18 Juhlavuosi on työn ja
toiminnan vuosi.
Menkää teille, kaduille, toreille ja aitovierille… kutsumaan jokaista Jumalan
yhteyteen. Lk14:21-23
Rukoillaan, että monet pääsisivät Isän luokse loistaviin, iäti kestäviin juhliin.
Marita Nummelin
Erityisdiakonian johtava
diakoniatyöntekijä
5
Pullakirkon pappi
Mystiikka,Valo, Totuus
ja Sade
N
ämä kaikki otsikon sanat ovat meille
tuttuja. Joskus ne vain ilmenevät
olosuhteissa, jossa niiden ei pitäisi
esiintyä. Esimerkiksi sade on pilannut monta
hyvää päivää kesäkuussa. Totuus taas vääristelty
mediassa. Valo loistanut poissaolollaan mutta
mystiikkaa on liittynyt niihin kaikkiin.
Raamatussa mystiikan kannalta keskeisiä
ovat erityisesti sellaiset kohdat, joissa kuvataan
mystisiä kokemuksia, jotka käsittelevät niitä tai
liittyvät kristilliseen valo- tai rakkaus- teemaan.
Paavalin kirjeet Uudessa testamentissa ovat rakkausteeman kannalta keskeisiä ja niissä tulee
esiin muitakin kristillisen mystiikan kannalta
keskeisiä teemoja. Hän kirjoittaa esimerkiksi :
” Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto
käy turhaksi” ( 1 Kor. 13. 8 ) Mystiikan opin,
jonka mukaan ihmisen sielun on tyhjennyttävä tehdäkseen tilaa Jumalalle, voi katsoa kiteytyvän lauseeseen: ” Enää en elä minä, vaan
Kristus minussa.” ( Gal. 2: 20 ) Johanneksen
evankeliumia, sen logos-teemaa ja Johanneksen ilmestystä voidaan pitää myös merkittävänä kristillisen mystiikan kannalta. Myös
Helluntain tapahtumat kertautuvat ( Apt. 2 )
monilla mystikoilla läpi kristillisen historian.
Pyhä Henki koetaan joko näkyinä, liekkeinä,
tulena uskonnollisessa kokemuksessa tai sitten
armolahjoissa. Aloitetaan tästä.
Jumala sanoi ”tulkoon valo” ja valo tuli. Ju6
mala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä. Näin elämä sai kaksi keskeistä
väriään: valon värin ja pimeyden värin. Tämä
musta valkoisuus on pesiytynyt myös kristilliseen mystiikkaan ja sen edustajana voidaan
nostaa esille tiedemies ja mystikko Jakob Böhme
( 1575 – 1624) Teoksessaan” Aurora” Böhme
näkee Jumalassa sekä hyvän että pahan energian, ja samaistaa jumaluuden ihmisen sieluun.
Jumalan tehtävänä on sytyttää siihen hyvyyden
tai pahuuden liekki sen vapaan valinnan perusteella. Tätä on varmasti pohtinut jo vuosisatoja
aikaisemmin Johannes Scotus Eriugena (n 810
– 877). Hänen mielestään ihminen menetti
syntiinlankeemuksessa intellektuaalisen harmonian, mutta Kristuksen kautta se voidaan
palauttaa ”jumalallistumisessa”. Mystiikka on
hänelle eheytymistä alkuperäiseen ihmiskuvaan
ja yhteyttä Jumalaan. Tämä asia on ensikertaa
tullut julki 400 – 500 lukujen aikana. Jumalaa
on silloin selitetty käsittein. HYVÄ, VALO,
RAKKAUS, kuitenkin siten, että todellinen
Jumala on käsitteiden tuolla puolella. Silloin
opetettiin, että Raamatun mystisyyttä ja sen
ymmärtämiseen johtavaa kolmea porrasta,
puhdistuminen, valaistuminen, ja Jumalaan
yhtyminen on mahdollista saavuttaa mystisen
meditaation kautta. Tämä ns kontemplaatio eli
mietiskely edellyttää hiljaisuutta ja vetäytymistä
yksinäiseen rukoukseen. Kristus ei ollut vain
mietiskelyn kohde ja pelastuksen edellytys,
vaan myös voima, joka teki mahdolliseksi mietiskelyn. Bonaventuura kirjoittaa” Puhdistuminen johtaa rauhaan, kirkastuminen totuuteen,
täydellistävä unio rakkauteen. Galattalaiskirje 5
sanoo : Hengen hedelmää ovat rakkaus, ilo, rauha,
kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus,
lempeys, ja itsehillintä.
Reformaatio ja sitä seurannut puhdasoppineisuuden kausi oli protestanttisilla alueilla tuhoisaa luostari mystiikan harjoittamiselle yksin
uskosta yksin armosta- vanhurskauttamisperiaatteen vuoksi. Mystiikka palasi takaisin 1600luvulla ja myöhemmin herätyskristillisyydessä.
August Hermann Francke sai vaikutteita keskiajan
mystiikasta ja hänen perustamansa pietismi
tähtäsi 1700-luvun alussa hengellisen elämän
syventämiseen osittain samoin keinoin pyrkien
kuitenkin säilyttämään luterilaisen luonteensa.
Liike pyrki yksilölliseen, koettuun ja elävään
uskoon. Zinzendorf korostaa sydämen uskoa.
Katumuksen ja kääntymyksen merkitys nähtiin
tärkeänä erityisesti radikaalipietismissä. Vahva
uskonnollinen kokemus oli kääntymyksen kokeneelle merkki Jumalan armosta ja vanhurkauttamisesta ja ikään kuin ”uusi syntymäpäivä”. Myös
Pyhän Hengen armolahjat ja elämä vaatimaton
sellainen kaukana ,maailmallisuudesta nähtiin
keskeisinä asioina.
Simone Weil ( 1909 – 1943) on keskeinen
moderni kristillinen mystikko, joka sai ajatteluunsa vaikutteita myös budhalaisuudesta ja
hindulaisuudesta. Espanjan sisällissodan puhjettua ja osallistuttuaan siihen hän alkoi kiinnostua kristinuskosta. Hän kirjoitti mystisestä
kokemuksestaan: ”Kristus laskeutui taivaasta
ja valtasi minut.” Hänen mystiikkansa seuraa
pääsääntöisesti keskeisiä kristillisen teologian
ja mystiikan ajatuksia, mutta paikoitellen hän
luo myös uudenlaisia tulkintoja.
Rakkaus Jumalaan on puhdasta silloin,
kun ilo ja kärsimys herättävät yhtä suurta kiitollisuutta.
Keskeisiä teemoja ovat Jumalan poissaolo
maailmasta, mihin koko kristillinen usko ja
rakkaus perustuu, minuudesta luopuminen ja
yhtä hyvin kärsimyksen kuin onnenkin rakastaminen. Usko ei hänen mukaansa ole mikään
lepopaikka, eikä hänen mukaansa siitä kannata
hakea lepoa tai lohdutusta. Mystiikkansa hän
tulkitsee viileän täsmällisesti ja häntä onkin
kutsuttu ”Jumalan matemaatikoksi”.
Karl Barth, ehkä yksi 1900- luvun merkittävimpiä ja ehkä kiistellyimpiä teologeja niputtaa mystiikan yhteen muiden torjuttavien
teologisten virtausten kanssa. Tavoitellessaan
uskonnollista elämystä ja kokemusta mystiikka on samaa juurta kuin esimerkiksi pietismi,
romantiikka, humanismi, idealismi, Schleiermacher, herätysliikkeet, välitysteologia, valistus, ja uusprotestantismi. Kaikkien näiden
yhteinen harha on , että ne ovat pyrkinet tekemään ylihistorialisien ilmoituksen ” subjektiiviseksi”. Nuorelle Barthille Jumalan tuominen
tuonpuoleisuudesta ihmisen kanssa eläjäksi
oli täyttä jumalanpilkkaa . Armoa ja Jumalaa
ei voinut inhimillistää, vaan jumala on todella
aina vastapäätä, tuolla puolen.
Mikko Juva omassa puheenvuorossaan
(1950-luvulla ) sanoo suoraan : ” Uuspietisteistä minut erotti toisaalta raamattukäsitys ja
toisaalta ahdas syntikäsitys, joka käytännössä
määritteli oikean kristityn sen mukaan, miten
hän veti rajaa maailmaa vastaan. Liikkuessani
opiskelijoiden ja teinien parissa törmäsin jatkuvasti jälkimmäiseen vinoutumaan. Katsoin
tämän vuoksi välttämättömäksi muistuttaa puheissani ja kirjoituksissani siitä, että tällainen
asenne vääristää käsityksemme siitä, mitä kristillinen usko on: ” Etsiessämme rajoja tietyistä
ulkonaisista tavoista annamme tahtomattamme
ympäristöllemme sen vaikutelman, että kristillisyys on olennaisesti näiden rajojen seuraamista.”
Suurin vaara on siinä, että näin menetellessämme estämme muita löytämästä evankeliumia.
7
” Jos rajat vedetään niin, että kanssamme kosketuksiin tulevat ihmiset aina väistämättä tuntevat
olevansa väärällä puolella, silloin asenteessamme
on jotain perusteellisesti vinossa.”
Mitä heijastuksia tällä kaikella on ollut
meille tänne Pohjolaan. Herätys aiheutti erityistä kismaa suhteessa luterilaiseen kirkkoon.
Tunnustus, kirkkokuri ja ehtoollinen olivat
useimmiten kiistan aiheita. Herätyksen yhteydessä olleita yhdisti lähinnä voimakas usko,
julistus synnistä ja armosta sekä jyrkän rajan
vetäminen maailman ”pahuutta” vastaan.
Paheksuttiin maailmallisia paheita, alkoholinkäyttöä eritoten. Herätyksen piirissä tartuttiin monenlaiseen hengelliseen työhön,
raamattupiirit, pyhäkoulut, raamattulaukkujen
toimittaminen merimiehille sekä kaikenlainen
laupeudentyö. Opilliset kysymykset jäivät takaalalle. Herätyksen piirissä ei haluttu kumota
luterilaista kirkkoa vaan parantaa sitä sisältäpäin. Vapaakirkollisen liikkeen perusajatus
oli yksinkertaisesti pelastaa sieluja. Yhteistä
uskonnollisen liberalismin kanssa oli raamatun
korottaminen ehdottomaksi auktoriteetiksi ja
dogmien ja kirkollisten seremonioiden häikäilemätön arvostelu.
Raittiusliike. Kirkko oli vastustanut alkoholin väärikäyttöä jo kauan, siksi raittuisliike oli
lähellä kirkon kantaa. Ehdottaman raittiuden
liikkeitä syntyi vapaakirkollisissa piireissä ja
ne olivat luonteeltaan herätyshenkisiä ja kohdistivat arvostelunsa säätyläisten ja papiston
elämäntapoihin. Kirkko oli pakotettu puolustautumaan, mikä hajotti papiston ehdottoman
raittiuden kannattajiin (vähemmistö) ja kohtuuden kannattajiin. Seuraavina vuosina kanta
muotoutui periaatteessa raittiusmyönteiseksi,
mutta järjestäytyneen raittiusliikkeen kohdalla
kielteiseksi. Näin viimevuosisadan alussa.
Raittius puhutti näinä vuosina lähes kaikkia
pappein kokouksia, ratkaisevat puheenvuorot
käyttivätivät arkkipiispa Renval ja myöhem8
min pitkäaikainen hänen seuraaajansa jokavetosi viinin käyttöön Kristuksen esimerkin
valossa, todeten sen olevan kristitylle täysin
luvallista. Kuopion hiippakunnan piirissä
muotoutui kirkon kannaksi neljä pääkohtaa.
1 Jumalan srk:n palvelijana ei papin ole
puututtava yhteiskunnallisten asioiden
ratkaisuun (raittiusyhdistystoiminta)
2 Kristinusko uudistaessaan ihmissydämen tekee jo sellaisenaan raittiustyötä.
3 Ehdottomuus ei saa tukea raamatusta ( Jeesuksen esimerkki)
4 Raittiusliike riistää kristityltä vapauden.
Osa nuorista papeista toimi kuitenkin
raittiusliikkeen piirissä, mikä edesauttoi sitä,
ettei kirkon ja liikkeen välille syntynyt ylitsepääsemätöntä erimielisyyttä. Tilanne on nyt
varmaan se, että kristillinen päihdetyö on jo
kokonaan siirtynyt säätiöille ja yhdistyksille.
Partioliikkeellä saattaa olla vielä taustayhteisönä seurakuntia niitä sinisiä. Mutta niitäkin
vähenemässä määrin.
Hyvää sienestysonnea toivottaa
Pullakirkon pappi
PekkaKirjalliset lähteet:
www/ Wikipedia / mystiikka
Mikko Juva : valtionkirkosta kansankirkoksi
Mikko Juva: seurasin nuoruuteni Näkyä
Eero Huovinen:Elävä Dogma
Raksu pani pojat
harrastamaan
liikuntaa.
RAKSUN KOVIN PAIKKA
Tunteet olivat pinnassa, kun legendaarisena
nuoriso-ohjaajana tunnettu Jukka Rakemaa
piti viimeisen saarnansa Pullakirkossa.
Aivan ensimmäiseksi Jukka Rakemaa esitteli
itsensä täydelle Pullakirkon yleisölle:
- Minä olen Raksu, en ole paksu, olen vain
tukeva.
Sitten hän muisteli ensimmäistä saarnaansa joskus aikoinaan, kun Pullakirkko oli vielä
Annankadulla.
- Silloinkin oli perhosia vatsassa. Vaimo sanoi jälkeenpäin, että se on hermostuttavaa kun
pläräät, kirjoita kaikki paperille. Siitä lähtien
olen tehnyt niin.
Nyt Raksu luki paperista saarnansa otsikon, joka oli ”Eläkkeelle lähdön aika”. Saman
tien pitikin jo ottaa nenäliina esille. Tämä oli
hänen viimeinen saarnansa rakkaassa Pullakirkossa.
Saarnassaan Raksu puhui rakkauden kaiken kattavasta voimasta, ja siitä kuinka tärkein
lahjamme on se, että olemme saaneet syntyä
tähän maailmaan.
Kaikki meni hyvin siihen asti, kunnes Raksu
pääsi rukoukseen. Ääni särkyi siinä kohdassa,
missä hän pyysi siunausta Pullakirkon ihmisille.
Silloin moni muukin jo pyyhki silmiään.
- Koville se otti, Raksu myönsi jälkeenpäin.
- Miellyin tähän paikkaan sen ensimmäisen
sähläyksen jälkeen. Jokin täällä sykähdytti:
asiakkaat, väki, ihmisten välittömyys ja suorasukaisuus - ja tenun haju.
Raksu ehti olla yhteensä 48 vuotta kirkon
palveluksessa. Hän oli Snellulla erityisohjaajana,
9
jonka toimialaan sisältyivät huumeet, alkoholi,
lääkkeet, rikolliset ja prostituoidut.
- Aloitin Paavalissa syyskuun 15. päivänä
1967. Tehtäväni oli Hermannin ja Vallilan partio- ja poikatyö. Ensimmäinen huumeaalto tuli
60-70 -lukujen vaihteessa, hän muistelee.
Siihen aikaan pelottavan suuri huumejengi kokoontui Paavalin rappusille ilta toisensa
jälkeen roikkumaan, juopottelemaan, polttamaan
”pilveä” ja sotkemaan kirkon rappusia oksennuksillaan ja ulosteillaan. Tästä syystä mummot
eivät uskaltaneet tulla iltakirkkoon.
- Paavalin ylivahtimestarina oli Uuno Hietalahti. Uuno sanoi, että tulehan illalla kirkolle
ja minä menin. Olisin voinut saada turpiin siltä
sakilta ellei Uuno olisi ollut turvana.
- Uuno hääti niitä katuluudalla, mutta ei silti koskaan ilmoittanut poliisille, eikä koskaan
kukaan niistä nuorista käynyt Uunoon käsiksi.
Hän sanoi, että ota homma käsiisi, että voitaisiin
vaikka avata kaksi kertaa viikossa oloilta siellä
kirkon alakerran kerhohuoneissa.
Raksu otti haasteen vastaan, ja kolmen
kuukauden kuluttua kirkon rappuset olivat
tyhjät ja siistit.
- Silloin mummojen kukkarot avautui, ja
sain enemmän rahaa kuin mitä tuli sunnuntain
kolehdissa, kertoo Raksu liikuttuneena.
- Kuka siis olikaan se Paavalin nuorisotyön
tekijä - MUMMOT!
Raksu ei turhia hurskastele hyvillä töillään,
kertoo vain tehneensä retkiä, panneensa pojat puuhaamaan kaikenlaista ja harrastamaan
liikuntaa.
- Pitkää pinnaa siinä vain vaadittiin. Enemmän se oli läsnäoloa ja kuuntelemista.
Välillä pojat yllättivät Raksunkin, kuten kerrankin Agricolassa Avointen ovien illassa, jossa
oli harrastettu mm. painonnostoa ja puutöitä ja
tietysti illan päätteeksi piti olla hartaus.
- Menin oven eteen seisomaan ja sanoin
että kukaan ei lähde pois ennen kuin luen
yhden jakeen Apostoleista. Luin joka iltana,
kunnes kyllästyin siihen. Mutta sitten kun
en enää lukenutkaan, niin nuoriso sanoi ”no,
missäs se jae on?” Sen jälkeen jatkoin jakeiden lukemista.
KUNNIA MUMMOILLE!
Mummopiirit kokoontuivat Paavalissa ja
jokainen työntekijä vuorollaan piti siellä
alkuhartaudet. Mummot olivat ehtineet pitkään kauhistella ruokotonta menoa kirkon
rappusilla, kunnes eräänä päivänä hurja jengi
olikin poissa. He kuulivat, miten tuo ihme
oli tapahtunut, ja saivat myös tietää, kuinka
nuorisotyön rahat olivat vähissä.
”Keravan nuorisovankilassa
jouduin päättämään, kohtaanko
ihmisen vai tuomiotaan kärsivän
rikollisen ja ihminen vei voiton.”
10
Raksun luo on aina ollut helppo mennä
juttelemaan.
Raksu muistelee myös kioskinpitäjä Helviä,
joka oli nuorten uskottu.
- Helvi antoi velaksi, jos ei rahaa ollut. Hän
sanoi vain, että kaikki tulee takaisin, eikä kukaan jätä maksamatta. Ja kerran sitten kioskiin oli murtauduttu. Auta armias, kun pojat
löysivät syylliset!
ÄIJÄKUPPILA
Kaikille Pullakirkon kävijöille on tuttu näky,
kuinka Raksu istuu Pauluksen terassilla kahvikuppi edessä ja tupakka suussa.
- Joku onkin kysynyt, että koska sä töitä
teet, kun istut aina kahvilla ja poltat tupakkaa,
naureskelee Raksu.
Mutta se on juuri sitä hänen työtään; hän
kuuntelee ja keskustelee, kohtaa ihmisiä. Ja hän
puhuu samaa kieltä muiden kanssa.
- En pyri koskaan kaunistelemaan mitään,
vaan puhun asioista niiden oikeilla nimillä. Jos
puhutaan viinasta, niin puhutaan viinasta eikä
alkoholista. Ja kun kohtaan ihmisen, ei sillä
ole merkitystä, onko hän juoppo vai ei. Keravan nuorisovankilassa jouduin päättämään,
kohtaanko ihmisen vai tuomiotaan kärsivän
rikollisen ja ihminen vei voiton.
- Ylhäältäpäin ei voi lähestyä ketään. Tämä
on ”elämäntapa” ja työ, hän tuumii.
Entä nyt, kun Raksu jää eläkkeelle? Raksun
elämään kuuluvat vaimo, viisi aikuista lasta ja
kaksi lastenlasta.
Mutta eihän elämäntapa mihinkään voi
hävitä, vaikka eläkkeelle jäisikin? Ei se taida
jäädäkään, sillä kyllä Raksulla on jo suunnitelmat selvillä eläkepäiviksikin:
- Töölöstä jäi eläkkeelle nuorisotyöntekijä
Paavo Ripatti ja me tuumimme ruveta pitämään
Ruskeasuolla Äijäkuppilaa. Se on sellainen
paikka, mihin äijät voi tulla juomaan kahvia ja
keskustelemaan, ja sinne ei ole naisilla asiaa.
Teksti Marjut Jousi
Kuvat Jukka Rakemaan kotialbumi ja
Minna Pietiläinen
Vallilan hurjat vuonna 1970.
11
Mietteitä Tarpoilasta
K
esä on kaunista aikaa Tarpoilassa.
Kesäkuussa 26.päivä vietimme iltaa
erityisdiakonian asiakkaiden kanssa
yhdessä, Grillasimme makkaraa, nautittiin kahvista vastaleivottujen pullien kera, saunottiin,
pelattiin mölkkyä ja lopuksi Marita Nummelin
piti kauniin iltahartauden.
Sunnuntaina kävimme ”Pullakirkossa” pienen
porukan kanssa.
Puhe oli erittäin antoisa, se käsitteli itseensä
menemistä. Meidän on viisainta jättää menneisyys ja suunnataan tulevaisuuteen !!! Itsetutkiskeluun on hyvä antaa aikaa. Kannattaa arvioida
omia tekojaan ja asenteitaan ja muistaa antaa
anteeksi myös itselleen. Kannattaa tutkia myös
omaa suhdettaan Jumalaan. Me kelpaamme
kyllä Jumalalle mutta mieti kelpaako Jumala
ja Hänen rakkautensa sinulle? Jumala ei pidä
meitä luonaan väkisin…
Miten kohtelemme lähimmäistämme? Käytämmekö lähimmäistämme hyväksi? Silloin
teemme hänestä välineen ja mitätöimme hänet
ihmisenä. Emmehän tahdo olla siipeilijöitä jotka
vain tahtovat hyötyä ystävyydestä. Jumala on
antanut meille lahjaksi ansiottoman rakkauden,
jota saamme jakaa myös eteenpäin.
Kuuntelimme tarinan tuhlaajapojan paluusta
Isän luokse. Hänen kunniakseen järjestettiin ilojuhla ja Isä pyysi pukemaan hänet parhaimpiin
vaatteisiin. Muistetaanhan iloita aina kun eksyneet palaavat takaisin kotiin. Tämän esimerkin
itse Jumala Sanassaan on jättänyt meille.
Minna Hellsten
ohjaaja
Kuntoutuskoti Tarpoila
Mainio kesäpäivä Tarpoilassa kera mölkyn ja
makkaranpaiston. Kuvat: Kimmo Kajos
12
20 kysymystä
vas taajana Harri Cav é n
Kysymykset: Tarja Juurinen
1. Kuka olet?
Harri Cavén, Vastuunkantajat ry:n rahastonhoitaja
2. Missä olet työskennellyt?
Valtion virkamiehenä yli 40 vuotta.
3. Mikä työssäsi oli mielekkäintä?
Vaikutusmahdollisuudet, haasteelliset tehtävät,
mukavat työkaverit.
4. Miten kuljit töihin?
Pääsääntöisesti julkisilla liikennevälineillä.
5. Mihin maahan matkustaisit kesällä?
En mihinkään, mutta jos olisi pakko, niin
Norjaan.
6. Oletko mökki-ihminen vai kuuluko veneily vapaa-aikaasi vaiko joku muu?
Vapaa-aika menee mökillä ja golfkentällä.
7. Ottaisitko koiran vai kissan, vai onko
sinulla jo, perustelut kumpi kivempi?
Kaksi mustaa kissaa on kotona. Koirakin on
ollut. Kummatkin ovat kivoja.
8. Millaisia kotitöitä teet?
Laitan ruokaa, siivoilen jne.
9. Millainen musiikki saa sinut hyvälle
tuulelle?
Jazz ja gospel sekä erityisesti Jaakko Löytty.
10. Mitä muuttaisit yhteiskunnassa?
Poistaisin eriarvoisuuden.
11. Mitä tv-ohjelmia katselet ja millaisia
kirjoja luet?
Uutisia, ajankohtaisohjelmia, urheilua, brittisarjoja ja erilaisia dokumenttiohjelmia.
Kirjallisuuden puolella kaunokirjallisuus, dekkarit, historia ja elämänkerrat ovat etusijalla.
12. Mihin vuodenaikaan olet parhaimmillasi?
Luultavasti keväällä ja kesällä.
13. Jos saisit muuttaa yhden asian maailmassa, mikä se olisi?
Pahantahtoisuuden muuttaminen hyväntahtoisuudeksi.
14. Mikä on lempiruokasi ja miten sen
valmistat?
Itse ruisjauhoissa pyörittämäni ja runsaassa
voissa paistamani muikut.
15. Mitä juot mielelläsi ja miksi juuri se
juoma?
Vesi vanhin voitehista jne.
16. Minkälainen on iltarukouksesi?
Vapaamuotoinen.
13
17. Millä lailla järjestäisit asunnottomille
katon pään päälle, jos sinulla olisi siihen
mahdollisuus?
Rakennuttaisin asuntoja, joihin kaikilla olisi
mahdollisuus päästä
varallisuudesta ja tuloista riippumatta
18. Entäpä jos asunnoton soittaisi ovikelloasi, kysyäkseen yösijaa, mitä vastaisit
hänelle?
Käy peremmälle, niin yritetään löytää ratkaisu.
19. Jos antaisin kynän käteesi, mitä piirtäisit?
Lumiukon.
20. Entä mitkä olisivat terveiset meille
lukijoille?
Turhat murheet pois ja katse horisonttiin.
yhteisölliset ilmoitukset
Asuttamistoiminnan koordinaattorin tehtävään on valittu
diakonia-sosionomi AMK Ulla Hännikäinen 1.8.lukien.
Asukasohjaajan tehtävään on valittu diakoni-sosionomi AMK Jukka Salkosalmi
Tapahtumia:
Sy ystal koot Tarpoilassa 1 9 . 9 .
ilmoittautumiset erityisdiakoniaan
Mei lahde n seurakuntak esku ks en
ja t ukiasumisyks ik ö n
avoimet ovet 25.9 klo 14-18, Paraistentie 13
Vapaaeh tois- ja vertaistoim in n an m ess u t
7.10 klo 10-18 Hermannin diakoniatalolla.
Ilmoittautuminen 30.9. mennessä Sininauhaliiton sivujen kautta.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä:
Sininauhasäätiö, Samaria ry,Vihreä Keidas ry, Kan ry,Vva ry,
erityisdiakonia ja Sininauhaliitto.
14
HERMANNIN DIAKONIATALOSSA
TAPAHTUU
Hämeentie 73, puh. (09) 234 02 571
Pullakirkot sunnuntaisin klo 10.00
31.elo....Pekka Laine-MäkinenLaura Vihreäpuu ehtoollinen
7.syys.....Pekka Laine-MäkinenHannu Elomaa ehtoollinen
14.syys..Kimmo KajosHannu Elomaa
21.syys..Marita NummelinHannu ElomaaKatupojat- kuoro
28.syys..Pirjo Suomi
Pirjo MäkinenTaivaan Tähden- kuoro
5.loka.....Pekka Laine-MäkinenJukka Ahokas
ehtoollinen
12.loka..Virpi Liirus-MäkeläLaura Vihreäpuu
19.loka..Kimmo Kajos Pirjo Mäkinen
26.loka..Virpi Liirus- MäkeläJukka AhokasKatupojat- kuoro
2.marrasPekka Laine-MäkinenHannu Elomaa ehtoollinen
VIIKKO-OHJELMA
Maanantai klo 9-12 Päivätupa
Tiistai klo 9-12 Päivätupa
Tiistai klo 16 Raamattupiiri
Keskiviikko klo 12-13
Diakonia- ruokailu, 1 €
Torstai klo 9-12 Päivätupa
Perjantai klo 12-13
Diakonia- ruokailu, 1 €
VELKANEUVONTA
Velkaneuvonnan tulihenkilö Hasse
Ekblom päivystää 1. kerroksen
ryhmätyöhuoneessa klo 10-12,
parittomilla viikoilla maanantaisin
ja parillisilla viikoilla torstaisin.
Hassen tavoittaa myös puhelimitse
numerosta 0400- 433 211.
Teematapahtumia:
Syyskuu Syyskauden avaus
• Kuntoutuskoti Tarpoilan info 1.9. klo 10
• Virsikaraoke 22.9 klo 10
Lokakuu
Tarvitsen tekemistä!
•Vapaaehtoistoimintainfo 6.10. klo 10
• Asuttamistoiminnan esittely 17.10. klo 12
• Työelämän valmennus 23.10. klo 10
• Kun velat painavat ja
• laskut erääntyvät 27.10. klo 10
Seuraa ilmoittelua ilmoitustaululla ja erityisdiakonian nettisivuilla.
15
Syksyn satoa
kirpputorilta!
MA 12-18 TI-PE 10-17
LA-SU SULJETTU.
Myymälä 050 493 6411 • Auto 050 432 8047
Vastaanotamme käyttökelpoista tavaraa
Tervetuloa!
www.vastuukirppis.fi
Aavekonsultit Oy
• Työnohjaus
• Työhyvinvointikoulutus
• Kannustava ja korjaava palautekoulutus
• Apua päihdehaittatilanteisiin
www.mattinokela.net