Vastuunkantaja-lehti 1/2014.pdf

VASTUUNKANTAJA
Kristillinen erikoislehti 1/14
Vastuunkantajat r.y.
HSRKY/Erityisdiakonia
1
VASTUUNKANTAJA
Vastuunkantajat ry:n ja
erityisdiakonian yhteinen
tiedotuslehti.
19. vuosikerta ISSN 1238-3384
Ilmestyy 6 kertaa vuodessa
Julkaisija:Vastuunkantajat ry,
HSRKY/Erityisdiakonia
Toimituskunta
Marita Nummelin,Marjut Jousi ja
Minna Pietiläinen
Taittaja: Anna Mantsinen
Erityisdiakonia
Hämeentie 73, 00550 Helsinki
(09) 2340 2571 fax. (09) 2340 2594
www.helsinginseurakunnat.fi
ysk.erityisdiakonia@evl.fi
Asuinyhteisö Paulus
(09)2340 2578
Vastuunkantajat ry
Hämeentie 73, 00550 Helsinki
puh (09) 2340 2571
Tili: FI76 2122 1800 0053 39
www.vastuunkantajat.fi
puheenjohtaja@vastuunkantajat.fi
sihteeri@vastuunkantajat.fi
hallitus@vastuunkantajat.fi
Kirpputori
Hämeentie 75, 00550 Helsinki
myymälä 050 493 6411
kuljetukset 050 432 8047
Kuntoutuskoti Tarpoila
Tarpoilantie 116, 04130 Sipoo
050 548 0096
asiakaspuh. (09) 275 7462
fax. (09) 2586 3340
tarpoila@vastuunkantajat.fi
tarpoilanjohtaja@vastuunkantajat.fi
Painopaikka: Tyylipaino Oy
Kustantaja: Helsingin seurakuntayhtymä
Kansikuva: Minna Hellsten
2
Erityisdiakonian toiminta-ajatuksena on
tukea seurakunnissa tehtävää päihdetyötä ja
palvella vangittuja, asunnottomia ja syrjäytyneitä päihdekuntoutujia. Tavoitteena on tukea
ja auttaa asiakasta elämänmuutokseen.
Vastuunkantajat ry:n tarkoituksena
on auttaa ja tukea kristillisessä hengessä henkilöitä, joille alkoholi tai muut päihdeaineet
ovat muodostuneet ongelmaksi.
Vastuunkantajat ry on Suomen katulähetysliiton ja Sininauhaliiton jäsenjärjestö.
TÄSSÄ NUMEROSSA:
4
Pääkirjoitus
Matti Nokela
6
pullakirkon pappi
Pekka Laine-Mäkinen
8
mietteitä TARPOILAssa
Minna Hellsten
10
Muistoja vapaaehtoistyöntekijöiden
virkistyspäivästä
Pirjo Suomi
12
vastuunkantajat ry:n kuulumisia
Marita Nummelin
14
nostalgiaa tarpoilassa
Tepa Rusko
16
20 kysymystä
Vastaajana Mervi Parviainen
17
Eero väisäsen muistokirjoitus
18
Hermannin diakoniatalossa tapahtuu
Lehti on luettavissa myös osoitteissa:
http://www.vastuukirppis.fi/vastuunkantajalehti.html
http://www.helsinginseurakunnat.fi/yhteinentoiminta/apuajatukea/erityisdiakonia/paihdejakriminaalityo.html
Pääkirjoitus
Hyvää uutta vuotta
Vastuunkantajien ystävät
ja jäsenet sekä tukijat
Yhdistyksemme helmet ovat Kirpputori Hämeentiellä ja Tarpoilan kuntoutus Sipoossa.
Voimavarat löytyvät jäsenistä ja erityisdiakonian yhteistyön voimasta.
Helsingin kaupunki on ostositoumuksillaan antanut luottamuksen yhdistyksellemme
jo usean vuoden ajan ja tuo tuki jatkuu myös
vuonna 2014 eteenpäin. Näin asukkaat saavat
Tarpoilassa katon pään päälle ja raittiin asumisympäristön, jossa voi opetella purkamaan
ilonsa ja surunsa ilman alkoholia.
Viime vuoden toiminta oli värikästä ja sisälsi
paljon haasteita. Kaikki haasteet on voitettu
ja työ on saatu asettumaan perusasentoon.
Tarpoilaan uuden johtajan haku jatkuu ja voi
olla jo tämän lehden ilmestyttyä varmistunut.
Kuitenkin jo nykyisillä järjestelyillä työ on hyvän ja osaavan henkilökunnan käsissä.
Samoin Kirpputorin hoitaja jaksaa aina
palvella meitä iloisesti ja sinne on saatu myös
4
vapaaehtoisia avuksi. Yhdistyksemme peruspilari – vapaaehtoiset – heitä ei ole koskaan
liikaa, joten ilmoittaudu mukaan ja kerro mitä
haluaisit tehdä. Erityisdiakonian työntekijä ja
hallituksen jäsenet mieluusti auttavat tässä.
Me tarvitsemme myös yhteisiä kokoontumisia ja siksi on mukavaa, että viime vuonna oli
useita konsertteja ja juhlalounaita yhteistyössä
erityisdiakonian kanssa. Kiitos vapaaehtoisille
ja järjestäjille. Myös tulevan vuoden ohjelmaan
näitä tulee. Tule mukaan.
Ja sitten vielä tämä lehti. Ei ihan helppo
tehdä. Minultakin on moneen kertaan pyydetty pääkirjoitusta ja aina olen yrittänyt väistää
kiireisiini vedoten. Mikäs kiire minulla, mutta
kun ujostuttaa. Lehden tekijät ovat ahkeria ja
lehti on vain parantanut otettaan ja ilmiasuaan. Mukava lukea uutiset ja saada tiedotteet
kootusti tiedoksi.
Kuten huomaat lukija – yhdistyksen toi-
minta koostuu monesta palasesta ja vaatii
ponnisteluja toimijoilta. Siksi haluan tässä
yhteydessä kiittää kaikkia toimijoita.
Tulevaisuus näyttää hyvältä, talous tasapainossa, työtä riittää, tuloksia saadaan työstämme. Raitistuminen ja terve elämä näkyy
uusina alkuina. Meidän on hyvä muistaa päihdetyössä, että vastuunkantaja on enemmänkin
vastuunANTAJA. Me luomme puitteet ja
ympäristön, jossa päihdesairaudesta kärsivä
voi ottaa oman vastuunsa omasta elämästään.
Emme voi muuttaa toista ihmistä, voimme olla
rinnalla kulkijoita. Ja Korkein Voima voi näin
tehdä osuutensa. Uusi terve elämä alkaa.
Matti Nokela
puheenjohtaja Vastuunkantajat ry
Johdon ja henkilöstön työnohjaaja
www.mattinokela.net
Ville Kierikan sarjakuva
5
Pullakirkon pappi
Luther sanoo:
En minä kuole
–vaan minä elän.
Yksi varsinainen keskustelun aihe viime vuonna on ollut kaste. Näin Luther kirjoittaa: ”Jos
tahdot pelastua, sinun on aloitettava uskosta
sakramentteihin ilman tekoja: teot taas seuraavat kyllä uskoa, kunhan et vain halveksi uskoa.
Uskominen näin on kaikista teoista ylevin ja
vaikein, ja pelastut yksin sen avullakin, vaikka
sinun olisi pakko olla vailla kaikkea muuta
”(WA 6). Mutta kasteesta Luther jatkaa: ”Kaste
ei itsessään vanhurskauta ketään eikä hyödytä
ketään, vaan sen tekee usko siihen lupauksen
sanaan, johon kaste liittyy. Usko vanhurskauttaa
ja täyttää sen, mitä kaste merkitsee. Usko on
vanhan ihmisen upottamista ja uuden nousemista esiin.” Näin pohdiskelee Augustinus:
”Kasteessa annetaan kaikki synti anteeksi, ei
niin, etteikö sitä enää olisi, vaan niin ettei sitä
enää lueta syyksi.” Luetko oikein? Syntiä on olemassa kasteen jälkeenkin, mutta sitä ei lasketa.
Eikö sinua tyydytä tämä Jumalan sanomaton
armahtavaisuus. Jos tyydyttää, jatka.
Opi siis tästä vastaamaan oikein kysymykseen, mitä kaste on. Vastaa siis näin: ”Kaste ei
ole vain pelkkä vesi, vaan se on Jumalan sanaan
6
ja käskyyn sisällytetty ja sillä pyhitetty vesi. Se
onkin siis juuri jumal’vettä, mutta ei sen tähden, että se vesi itsessään olisi jalompaa kuin
muukaan vesi, vaan sen tähden, että siihen liittyy Jumalan sana ja käsky. Vesi on kyllä vettä,
mutta kasteessa veden varsinainen olemus on
Jumalan sana ja Jumalan käsky ja Jumalan nimi, ja se aarre on taivaasta ja maata suurempi
ja jalompi.” (Saraneva)
Usko, joka siis liittyy kasteeseen, saa merkityksen Lutherin kommentista: ”Uskon erityinen
tuntomerkki on siinä, että voimme luottavaisina
uskoa siihen, jota emme vielä ole voineet nähdä ja kokea.” Vähä katekismuksen selityksessä
sanotaan seuraavasti:” Kasteessa Jumala liittää
meidät Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen. Jumalan Poika on kuollut puolestamme,
ja Hänen voittonsa kuolemasta antaa meille
osallisuuden uuteen elämään. Kaste velvoittaa
luottamaan yksin Kristukseen ja elämään hänen
esimerkkinsä mukaisesti. Joudumme joka päivä tunnustamaan, että uuden ihmisen rinnalla
meissä elää itsekäs, vanha ihminen, joka vetää
meitä pois Jumalan luota.”
Kerran saatu kaste kantaa koko parannusta.
Kerran saatu kaste kantaa läpi koko elämän.
Kasteen liitto on varma silloinkin, kun uskomme horjuu. Kun turvaudumme kasteen
armoon, meidän ei tarvitse omin voimin tehdä parannusta. Pyhä Henki kitkee meistä joka
päivä itsekkyyttämme ja herättää meissä uutta
uskoa ja rakkautta. Kaste antaa meille rohkeuden sekä elää että kuolla.”
Luther vielä selventää uskon olemusta
näin: ”Kun rikas mies, jolla on jo runsaasti
varallisuutta ja rahaa, uskoo tämän perusteella
siihen, ettei hän vuosikausiin tule kuolemaan
nälkään, niin on turha puhua hänen uskostaan.
Mutta kun sen sijaan toinen, jolla ei lainkaan
ole maallista omaisuutta, uskoo sanan perustella saavansa taivaalliselta Isältä jokapäiväisen
leivän, kunhan hän vain elää Jumalan pelossa
sekä huolehtii virkaansa kuuluvista velvollisuuksista, niin hän uskoo oikealla tavalla ja
on mahdotonta, että tämä usko voisi johtaa
hänet harhaan. Hän näet rakentaa elämänsä
Jumalan sanan varaan, joka lupaa ja myös antaa meille kaiken. Kun me siis ensin etsimme
Jumalan valtakuntaa ja hoidamme kunnolla
omat työmme, saamme myös kaiken muun,
mitä tarvitsemme.” (WA 52)
Jumala on rakkaus, siinä koko sanoma. Ja
enemmänkin: Jumala ei ole mitään muuta kuin
rakkaus. Hän ei ole vain hyvyys, sanoo Johannes, vaan nimenomaan rakkaus. Jokainen voi
tästä päätellä, kuka tuntee Jumalan ja kuka ei
tunne. Joka kokee Jumalan vihastuneeksi, vihamieliseksi, viholliseksi, ei vielä tunne Jumalaa,
koska hän ei tunne rakkautta Jumalassa. Siitä
voit nähdä, kuinka paljon meillä on vielä opittavaa Kristuksessa. Kaikki ihmissydämet ovat
sokeita, arkoja ja surullisia, koska ne eivät tiedä,
että Jumala on rakkaus. Joka tämän tietäisi, pelastuisi. Koska sinä tämän tiedät , saat ylösnousemuksessa nähdä ylimmän rakkauden Jumalassa. Koska valo on jo niin paljon lisääntynyt,
on helppo uskoa siihen sanontaan Jeesuksen
suusta: Minä olen maailman valo.
Mutta ei Luther helpolla päässyt Jumalansa
kanssa. Vielä vuotta ennen kuolemaansa hän
palasi taisteluun Paavalin tekstien kanssa ja
kertoi rystyset verillä takoneensa rautaportin
pylväitä, ennen kuin oivalsi mitä Paavali niillä
sanoillaan tarkoitti. Solmukohta oli nimittäin
tässä: Jumalan vanhurskaus ilmestyy, niin kuin
on kirjoitettu: Vanhurskas on elävä uskosta. Silloin Luther tajusi, että se voima, jonka
avulla vanhurskas elää, on usko. Usko, mikä
on Jumalalta saatu lahja. Tästä oivalluksesta
Luther kirjoittaa: ”Tällöin minä tunsin itseni
suorastaan uudesti syntyneeksi ja astuneeni
avoimista porteista suoraan paratiisiin. Silloin
näyttäytyivät minulle heti koko Raamatun toiset kasvot. Kävin sitten läpi pyhät kirjoitukset,
sikäli kun ne olivat muistissani, ja löysin myös
muista sanonnoista tälle yhdenmukaisuuden.”
Samanlaisen selityksen hän löysi myöhemmin
myös Augustinukselta. Jumala pukee meidät
vanhurskauteen, eli vanhurskauttaa meidät.
Tämä Lutherin ahaa-elämys syntyi siis muuttamattomien Raamatun sanojen kolkuttamisesta.
Eikä tämä elämys johtanut häntä mihinkään
muualle kuin kirkon raamatuksi jäätyneeseen
kieleen ja sitä tietä paratiisiin.
Tämän jälkeen täytynee todeta: Lutherista
tuli luova ilmaisia, saksan kielen perustaja ynnä muuta kirkon raamatuksi jäätyneen kielen
äärellä. Jos Luther olisi ollut muutama vuosi
sitten Suomessa, hän olisi mainostanut Raamattua, katekismusta, virsikirjaa, liturgiaa ja
sanonut:” Tässä Elämä”
Hyvää kevättä Hermanniin ja Tarpoilaan.
Pullakirkon pappi Pekka
Taustatietoja tarjosivat mm. Talasniemi, Saraneva, Luther, Halldorff, sekä joukko erilaisia
artikkeleita.
7
Mietteitä Tarpoilasta
T
ammikuu on ollut Tarpoilassa muutosten aikaa. Moni asiakas on siirtynyt
itsenäisempään asumiseen ja uusia
asiakkaita on tullut tilalle. Muutosten jatkuminen helmikuussa asettaa meille lisää haasteita
mutta kyllä niistä selvitään. Suurin muutos
koskee ateriapalvelujen muuttumista. Tästä
lähin jokainen asiakas joutuu osallistumaan
ruuan valmistamisen opetteluun ja ostamiseen.
Osasta asiakkaista tuntuu hankalalta opetella
itse tekemään ruokaa. Kysymyksiä nousee siitä,
että miten tämä käytännössä tullaan toteuttamaan. Osa asiakkaista suunnittelee siirtyvänsä
nuudeli-linjalle mitä emme ohjaajina kuitenkaan suosittele vaikka ne ovatkin edullisia ja
helppo valmistaa.
8
Tarpoilan arki koostuu vastuualueista mutta itsensä ja oman elämänsä tutkimiseen jää
myös huomattavasti aikaa. Yksi asiakas kertoo
oppineensa suhtautumaan pedantin tarkasti
omaan terveyteensä. Arjessa olemme myös
todenneet että erilaisuudessa on voimaa ja se
tuo väriä elämään!!! Yksi asiakas pohtii kokevansa olevan kuin shakkinappula, jota siirrellään
paikasta toiseen. Toisaalta shakkinappuloita
siirrellään usein tarkan harkinnan perusteella.
Kahvipaussit ovat kyllä yksi tärkeimpiä asioita
meidän arjessamme.
t. Minna Hellsten
Elämän antaminen toiselle on sitä
että on täynnä pyhää ihmettelyä ja kunnioitusta
toisen ihmisen salaisuuden edessä;
että näkee kauneuden kaiken sen sisällä ja takana
mikä toisessa on särkynyt.
Rakastaminen ei ole sitä, että annat rikkauksiasi,
vaan että paljastat toisille heidän aarteensa,
heidän lahjansa, heidän arvonsa,
ja luotat heihin ja heidän kykyynsä kasvaa.
Siksi on tärkeää lähestyä ihmisiä
jotka ovat murrettuja ja vähäisiä,
hellävaroen, hyvin hellästi,
ei tyrkyttäen vaan ottaen vastaan heidät
sellaisina kuin he ovat,
nöyrästi ja kunnioittavasti.♥
~ Jean Varnier~
9
Muistoja vapaaehtoistyöntekijöiden
virkistyspäivästä Kellokosken Juhlatalossa
27.1.2014
Tammikuisena talvipäivänä lähtivät Hermannin Diakoniatalon vapaaehtoistyöntekijät,
14 henkilön voimalla viettämään virkistysretkipäivää Kellokosken Juhlataloon.
Juhlatalo talvisine ympäristöineen Keravanjoen rannassa Kellokoskella otti innostuneen
joukkomme vastaan. Juhlatalon emännät
Jenni ja Marja odottivat meitä herkullisen
aterian kanssa.
Vatsat täyttyivät mehevillä broilerinleikkeillä vihannesten ja kermaisen perunavuuan
täydentämänä. Kirpakka marjarahka jälkiruokana siivitti tunnelmaa ja ruuansulatusta.
Kävelyretki lumen huurruttamassa patsaspuistossa tutustutti meidät Juhlatalossa
1990-luvulla toimineen Itämeri-keskuksen
taideleirien tunnelmaan ja tuotoksiin. Monista eri maista kokoontuneet taiteilijat olivat
jättäneet 1990-luvulla patsaspuistoon omia
taideteoksiaan muistoksi ja omalta osaltaan
ovat muokanneet Juhlatalon ympäristöä erittäin kiinnostavaksi kohteeksi.
10
Talossa vierailleen merkkihenkilöt ovat istuttaneet koriste- ja hyötykasveja puutarhaan
ja taideteosten lomaan Joten katselu- ja tutustumiskohteena Kellokosken Juhlatalo virkisti ja
viihdytti meitä vierailijoita täydellä annillaan.
Kirpeästä pakkasesta huolimatta osa ryhmästämme jaksoi kiertää koko alueen hämmästellen ja ihaillen taideteosten moninaisuutta ja
taiteilijoiden oivaltavia lahjakkuuksia.
Hartaushetken vietimme talon Juhlasalissa. Virkistävät iltapäiväkahvit suussa sulavan
Porkkanaleivoksen kera nautimme vielä ruokasalissa ja sitten olimmekin valmiina paluumatkalle Helsinkiin. Hämärtyvässä iltapäivässä
palasimme lähtöpysäkille Hermanniin.
Lämpimät kiitokset mukana olosta jokaiselle osallistujalle! Todella suuret kiitokset jokaiselle vapaaehtoistyöntekijälle, joka omalla
osaamisellaan mahdollistaa Hermannin Diakoniatalon toimintojen olemassaolon ja sen,
että pystymme avuntarvitsijoita palvelemaan
kuutena päivänä viikossa.
Viereinen sivu:
Vapaaehtoistyöntekijät taiteen lomassa
Korvat- teos
Kiviveistos ja iloiset ihmiset
Pirjo Suomi
Sakari ja puutaidetta
Kuvat Pirjo Suomi
11
Vastuunkantajat ry:n
kuulumisia
Viime vuosi oli kilpailutusvuosi: edellinen sopimuskausi päättyi ja Helsingin kaupunki käynnisti
uutta nelivuotiskautta koskevan kilpailutuksen.
Vastuunkantajat ry osallistui Helsingin kaupungin
järjestämään päihdehuollon asumispalvelujen
kilpailutukseen. Kilpailutuksessa kaupunki
määritteli puitteet, jonka mukaan tarjoukset
tuli laatia. Vastuunkantajat ry joutui joltain
osin muuttamaan totuttua palvelukonseptiaan:
mm. ruokapalvelu ei enää sisälly tarjottavaan
palveluun. Kuntoutujat saavat käyttöönsä aiempaa enemmän rahaa, jolla he voivat ostaa
tarvittavat elintarvikkeet. Alkukesästä jätettiin
tarjoukset ja syksyllä Helsingin kaupungin
sosiaalilautakunta päätti, mitkä tahot se hyväksyy palveluntuottajaksi. Vastuunkantajat
ry:ssä voitiin huokaista helpotuksesta – uusi
puitesopimus voitiin allekirjoittaa.
Yhdistyksen sääntömääräisessä syyskokouksessa 19.11.2013 toiminnan kannalta tärkein
asia oli toiminta – ja taloussuunnitelman hyväksyminen vuodelle 2014. Kokouksessa esiteltiin kilpailutukseen viety palvelukuvaus eli
kuntoutuskodin toimintasuunnitelma ja talouslaskelma. Uudeksi asiakasmaksuksi vahvistettiin
75,54€/vrk ja jäsenmaksu pysyi edelleen 20€.
Syyskokoukseen osallistui 20 jäsentä.
Toiminnan jatkumisen edellytyksiä pieni
yhdistys on joutunut jatkuvasti arvioimaan.
Monesti on jouduttu pohtimaan, miten men12
nä eteenpäin. Miten pieni toimija voi menestyä?
Toiminnan jatkuminen edellyttää monia
asioita. Tärkeimpänä seikkana pidän kysyntää.
Niin kauan kun helsinkiläiset asunnottomat
päihdehuollon miesasiakkaat haluavat pieneen,
kristilliseen päihdehuollon asumispalveluyksikköön, Tarpoilaan, niin kauan kannattaa toimia
heidän hyväkseen tällä konseptilla. Ja toinen
yhtä tärkeä toiminnanjatkumisen edellytys on,
miten Tarpoilan kuntoutuskoti kykenee vastaamaan kysyntään. Mikä on toiminnan sisältö
ja laatu? Vastuunkantajat ry ei pysty kilpailemaan volyymilla eikä komeudella. Tarpoilan
erikoislaatuna voimme pitää kristillistä arvopohjaa, mikä konkretisoituu hartaushetkissä,
jumalanpalveluksissa ja tavassa olla yhdessä ja
kahden kesken. Tarpoilassa kuntoutujalla on
erinomaiset mahdollisuudet pohtia elämän ja
kuoleman kysymyksiä. Tälle kaikelle pieni kodinomainen paikka, kauniin luonnon keskellä
tarjoaa hyvät puitteet.
Laatua voi yrittää varmistaa eritavoin. Henkilöstömitoitus tulee olla riittävä, ohjaajilla
tulee olla sopiva sosiaali- tai terveydenhuollon koulutus ja vastaavalla vähintään ammattikorkeakoulututkinto, riittävästi kokemusta
asunnottomien päihdeongelmaisten kanssa
työskentelystä ja kokemusta esimiestyöstä.
Lisäksi on monia muita seikkoja, jotka tulee
ottaa huomioon laadukkaassa toiminnassa.
Laadukkaasta kristillisestä päihdetyöstä voisi
(ja pitää) kirjoittaa enemmänkin, mutta totean lyhyesti, että Tarpoilassa ei ketään pakoteta
uskomaan. Kuntoutuja elää omaa elämäänsä ja
tekee omat valintansa. Tarpoilassa tarjotaan
kristillistä opetusta ja järjestetään hetkiä hiljentyä Sanan äärelle. Tarpoila pitää esillä sanomaa
armollisesta Jumalasta, joka rakastaa ja antaa
elämälle kestävän pohjan.
Vapaaehtoistoiminnalle on edelleen oma
tärkeä paikkansa, vaikka toiminnan arki on
vahvasti ammattilaisten käsissä. Vapaaehtoisia tarvitaan kirpputorilla, hallituksessa,
kuntoutuskodin isoissa ja pienissä talkoissa,
tukena – ja esirukoilijana. Vapaaehtoistehtävistä kiinnostunut voi ottaa yhteyttä suoraan
kuntoutuskotiin, kirpputorille tai erityisdiakonian esimieheen.
Mutta vielä syyskokouksen päätöksiin:
Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi
Marjut Jousi, Eevaliisa Lindfors, Tuula Mäkinen, Matti Nokela, Marko Pekkarinen ja
Ole Rintala, varajäseniksi Heikki Rantanen
ja Harri Cavén.
Syyskokouksen jälkeen hallituksesta on
eronnut Marko Pekkarinen. Seuraava kevätkokous päättänee hallituksen täydentämisestä.
Vastuunkantajat ry:n sääntömääräinen kevätkokous pidetään 18.3. klo 18.00 Hermannin
diakoniatalossa. Kaikki Vastuunkantajat ry:n
jäsenet ovat kokoukseen lämpimästi tervetulleita.
Terveisin Marita Nummelin
Vastuunkantajat ry:n jäsen ja sihteeri
Erityisdiakonian johtava diakoniatyöntekijä
Kevätleiri Kotorannassa
6.-11.4.14.
Hinta 65 €/henkilö.
Peruutuspaikkojen tiedustelut: Kimmo Kajos puh. 09-2340 2574
ja Matti Kononov puh. 09-2340 2577
Kirkkopalvelut lahjoitti 17.10. peitteitä
erityisdiakonian asiakkaille.
Peittoa tarvitseva ota yhteyttä Hermannin diakoniatalon
päivätupa-aikana vastaanoton työntekijään.
Lämpimiä vaatteita, erityisesti miesten talvikenkiä,
sukkia, hansikkaita, päähineitä ja uusia alusvaatteita
otetaan vastaan Hermannin diakoniatalon 1.kerroksessa
jaettavaksi tarvitseville eteenpäin.
13
Nostalgiaa Tarpoilasta
Kaikki muuttuu, yhteiskunta ympärillämme,
tietotekniikka ja lääketiede kehittyy, mutta ihminen tarpeineen ja heikkouksineen on sama.
Ei ole pilleriä alkoholismiin ja sosiaalisuus ja
hengellisyyden siemen on meissä halusimme
tai emme. Omalla kohdallani sain rankkojen
kokemusten myötä löytää raittiuden jo kauan sitten ja sen myötä haluan auttaa muita ja
tehdä omaa osuuttani sillä tiellä, jonka Jumala
on varannut minulle. Liityin Vastuunkantajien
vapaaehtoisiin . 10-11 sitten. Silloin edesmennyt puolisoni oli innostunut Tarpoilassa kävijä,
kätevä käsistään ja teki siellä kaikenlaista. Niinpä liityin mukaan ja aluksi olin vain kaverina
päivystämässä.
Kuitenkin kiinnostuin yhä enemmän ja
värväsin muitakin vapaaehtoisia ystäväpiiristäni. Pääsin hallituksen varajäseneksi pariksi
vuodeksi ja olin vielä varsinaisena jäsenenä
3v. Oli monenlaisia koulutuksia. Sitten omassa elämässä tuli suuri muutos kun mies kuoli
v 2006 ja vielä viimeisillä voimillaan rakensi
Tarpoilaan lampolan. Siitä käsintehty kello14
taulu on vieläkin muistona seinällä.
Siitä alkoi oikein päivystysbuumi eikä
silloin ollut vielä tiukkoja määräyksiä. Enimmäkseen päivystin yksin ja aina koira mukana.
Koskaan ei tullut miesten kanssa ongelmia.
Ennen lampaiden määkinä kuului muuten
hiljaisen paikan taustaääniin. En halunnut
pitkän avioliiton jälkeen elää yksin ja niinpä
kihlauduin jo v 2008.
Se oli lyhyt juttu ja päättyi eroon. Pian
sen jälkeen jo v 2009 solmin uuden avioliiton
raittiin alkoholistin kanssa, mutta karille meni sekin jo samana vuonna juuri vähän ennen
Joulua. Toinen kissa oli sairauden takia lopetettu jo kesällä ja niinpä olin kokonaisen viikon Joulun aikaan Tarpoilassa, Saara-koiran
ja Zorro-kissan kanssa. Kaikki em. miehet olivat päivystäneet kanssani. Elämässä ryvettyy.
Tarpoilan asiakkaat jos ketkä sen ymmärsivät,
myös henkilökunta on suvaitsevaista. Näissä
piireissä ei tuomita.
Myös Tarpoilassa tapahtui suuria muutoksia. Ei enää lampaat määki, on tehty remonttia
jos jonkinlaista ja henkilökunta on vaihtunut.
Uusien sääntöjen myötä ei enää ulkopuolisia
päivystäjiä ole ollut ja jos onkin niin piti olla
hoitoalan koulutus. Se on ja vieläkin eläkkeellä
teen myös sairaalakeikkoja. Vielä kerran Luoja
ohjasi kohdalleni rakkaan ihmisen, joka on myös
suostunut mukaani päivystämään. Uusi elämä,
uusi avioliitto ja talo Kangasniemellä sulkivat
väkisinkin ovet näihin hommiin ja ainakaan
pariin vuoteen emme ole käyneet Tarpoilassa.
Sitäkin suuremmalla mielenkiinnolla otimme
päivystyksen Joulun aikaan.
Miestä ja nimeä olen vaihtanut niin usein,
että ei niitä kukaan muista, hyvä jos itsekään.
Eläimet muistavat paikat ja voi sitä riemua ravata
tuttuja huoneita ja pihamaata. Zorro laukkasi
jytinällä portaita ja olohuonetta ympäriinsä.
Talon toinen kolli varmaan muisti yhden yhteenoton, jonka Zorro voitti eikä tullut lähelle.
Siri kissa ei oikein liehittelystä välittänyt. Saara
koira oli kaikkien kaveri.
Paljon on muuttunut ja toisaalta ei. Siellä
aika pysähtyy. Neljä vuotta on edellisen Joulun päivystyksestä. Vielä onnistuu jotenkin
aamuhartaus ja pitkästä aikaa oltiin Sipoon
kirkossa. Tosi hassua kun ei ollut lunta ja nurmikko vihreänä.
Tarpoila on muutoksien kourissa edelleen
ja on kaikkien rukouksien arvoinen. Kaikkea
hyvää Tarpoilan henkilökunnalle ja varsinkin
miehille starttina uuteen parempaan elämään.
Tulen joskus käymään.
Siunauksin,
Tepa Rusko, Jussi, Saara ja Zorro
Kuvat Tarpoilan lemmikeistä
Tepa Rusko
15
20 kysymystä
vastaajana mervi parviainen
1. Kerro nimesi?
Mervi Parviainen
2. Mistä olet kotoisin?
Vantaan Korsosta.
3. Missä ovat juuresi?
Lapissa, äitini on syntynyt siellä.
4. Mitä teet työksesi?
Tällä hetkellä työskentelen erityisdiakonian
vahtimestarina ja ensi kesäksi siirryn taas
Mustasaaren toimintakeskukseen.
5. Mistä taiteesta saat virikkeitä elämääsi?
En koe olevani kovinkaan taiteellinen. Viime
vuosina olen kuitenkin saanut monia virikkeitä
elämääni kirjojen parista.
6. Käytkö kulttuuritapahtumissa?
En, kuvailisin itseäni enemmänkin koti- ja
luontoimmeisenä.
7. Missä kulttuuritapahtumassa kävit viimeksi?
Työkaverini valokuvanäyttelyssä.
8. Pidätkö Suomen talvesta?
Olen asunut viimeiset neljä talvea Thaimaassa,
mutta uskon pitäväni edelleen talvesta.
9. Harrastatko hiihtämistä tai muuta talviliikuntaa?
Kyllä, Lapin hangilla hiihtämisessä yhdistyvät
kuntoilu ja luonnon helmasta nauttiminen.
10. Mitä muuta harrastat?
Lukemista, elokuvien katsomista ja kävelemistä.
11. Mikä oli mieluisin joululahjasi?
Äitini minulle kutomat villasukat.
16
12. Luitko joululomalla jonkun kirjan,
minkä?
Valitettavasti joululomani kului tenttikirjan parissa,
onneksi se oli todella mielenkiintoinen.
13. Minkä elokuvan näit viimeksi?
Clint Eastwoodin ohjaaman Gran Torino –
suosittelen lämmöllä.
14. Mistä maasta pidät kotimaasi lisäksi
eniten?
Thaimaasta.
15. Kolme maata, joihin haluaisit lähteä
lomalle?
Indonesia, Kenia ja Peru.
16. Pidätkö ruoan laitosta?
Pidän.
17. Pidätkö etnisistä vai kotiruoista?
Sekä että – mausteiset ruuat piristävät ja pitävät
aineenvaihdunnan kunnossa.
18. Mitä ruokaa valmistat itse mieluiten?
Sweet and sour chicken (Kanaa hapanimelä
kastikkeessa).
19. Oletko aamu- vai iltauninen?
Sekä että tai en kumpikaan.
20. Mikä on päivän paras hetki?
Se kun kaikki suunnittelemani päivän askareet on tehty ja voin rentoutua haluamallani
tavalla.
Kysymykset: Jukka Ahokas
Eero Väisänen
on nukkunut pois 24.1.2014
Saimme suruviestin - eläkkeellä ollut erityisdiakonian vahtimestari Eero Väisänen on menehtynyt äkillisesti 24.1.2014. Eläkevuosinaan Eero palveli ahkerasti
ja uskollisesti katulähetysilloissa ja erityisdiakonian ruokailujen vapaaehtoisena. Hän oli ensimmäisenä vastaanottamassa Hermannin diakoniataloon tulevat
ruokailijat kassalippaansa kanssa.
Eero osallistui ahkerasti pullakirkkoihin. Hän lauloi Katupoikien riveissä niin pullakirkoissa, vankiloissa kuin kuntoutuskoti Tarpoilassa. Eero muistetaan tinkimättömänä Jumalan sanan puolustajana ja julistajana. Hän jaksoi luoda uskoa ihmisen
muuttumiseen saatuaan itsekin kokea Jumalan armon ja raitistuen sen myötä.
Eero palveli viimeiseen asti - vielä kuolinpäivänään hän osallistui diakoniaruokailun
järjestämiseen.
Marita Nummelin
17
HERMANNIN DIAKONIATALOSSA
TAPAHTUU
Hämeentie 73, puh. (09) 234 02 571
Pullakirkot sunnuntaisin klo 10.00
2.3..........Pekka Laine-Mäkinen, Mirkku Ridanpää, ehtoollinen
9.3..........Marita Nummelin,Jukka Ahokas
16.3........Pirjo Suomi, Pirjo Mäkinen, Taivaan Tähden- kuoro
23.3........Virpi Liirus-Mäkelä, Hannu Elomaa, Katupojat- kuoro
30.3........Kimmo Kajos, Laura Vihreäpuu
6.4..........Pekka Laine-Mäkinen, Mirkku Ridanpää, ehtoollinen
13.4........Matti Kononov, Hannu Elomaa, Katupojat- kuoro
20.4........Marita Nummelin, Pirjo Mäkinen, Taivaan Tähden- kuoro
VIIKKO-OHJELMA
MIESTEN SAUNAILLAT
VELKANEUVONTAINFO
Mukaan tarvitaan pyyhe ja
peseytymisvälineet.
Retken hinta on 5 €, sisältäen
kuljetuksen, saunan ja iltapalan.
Maksu peritään lähtiessä.
Maanantai klo 9-12 Päivätupa
Tiistai klo 9-12 Päivätupa
Tiistai klo 16 Raamattupiiri
Keskiviikko klo 12-13
Diakoniaruokailu, 1 €
Keskiviikko klo 18 Katulähetysilta
Torstai klo 9-12 Päivätupa
Perjantai klo 12-13
Diakoniaruokailu, 1 €
Velkaneuvonnan tukihenkilö Hasse
Ekblom päivystää 1. kerroksen
ryhmähuoneessa klo 10-12,
parittomilla viikoilla maanantaisin
ja parillisilla viikoilla torstaisin.
Hassen tavoittaa myös puhelimitse
numerosta 0400-433 211.
18
Korpirauha 24.2
Lohiranta 24.3
Lähtö pikkubussilla Hermannin
diakonitalon etuovelta klo 17.00
Paikat täytetään tulojärjestyksessä.
Paluu samaan paikkaan
klo 22.00 mennessä.
LIITY JÄSENEKSI
Liity jäseneksi internetissä http://www.vastuukirppis.fi/lomake.html
tai täytä ilmoittautumiskaavake ja lähetä se osoitteeseen:
Vastuunkantajat ry.
Hämeentie 73
00550 HELSINKI
Jäsenmaksun suuruus on 20€.
JÄSENEDUT
Osallistumismahdollisuus toiminnasta päättämiseen ja varsinaiseen toimintaan.
Tarpoilan metsästysmajan vuokraoikeus,Vastuunkantaja-lehti 6 kertaa vuodessa.
TUE TOIMINTAAMME
Voit tukea toimintaamme joko ilmoittautumalla jäseneksi tai voit toimia
sitoutumattomana lahjoittajana.
Pankkiyhteys Nordea IBAN: FI76 2122 1800 0053 39
Suku- ja etunimi:
Lähiosoite:
Postinro ja -toimipaikka:
Kevääksi löytöjä
kirpputorilta!
MA 12-18 TI-PE 10-17
LA-SU SULJETTU
Myymälä 050 493 6411 • Auto 050 432 8047
Vastaanotamme käyttökelpoista tavaraa
Tervetuloa!
www.vastuukirppis.fi
Aavekonsultit Oy
• Työnohjaus
• Työhyvinvointikoulutus
• Kannustava ja korjaava palautekoulutus
www.mattinokela.net