lue lehti - Oma PLUS Apteekit
Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 3/2013 16. vuosikerta Tiesitkö tämän osteoporoosista? 95-vuotias teräsvaari urheilee maailman huipulla 5 faktaa Rasitus vammoista Raakel Lignell Muutos on aina itsestä kiinni TEEM TERV ANA LIIKU EYSNTA 2 Oma PLUS 3/2013 ❯ Pääkirjoitus Minä itse Näin lomien jälkeen ihmisen on hyvä hetkeksi pysähtyä miettimään. Miettiä sitä mitä on, mitä haluaa ja miten sinne pääsisi tai mitä sellaiseksi tuleminen vaatisi. Tarvitaan ponnisteluja ja niiden onnistumiseen vaikuttaa oman tahdon ohella elimistön fyysinen kunto. Mitä paremmassa kunnossa olen, sitä enemmän saan aikaiseksi. Terveysliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa tai liikkumista, jossa painotetaan liikunnasta terveydelle saatavia hyötyjä suorituskykypainotteisuuden sijaan. Terveysliikunnan avulla voidaan kohentaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä pitkäaikaissairauksia. Voisiko se olla Sinun juttusi? Terveysliikunnan ei tarvitse olla mitään järisyttävää, valitset vain esimerkiksi hissin sijasta portaat tai auton sijasta kävelyn tai polkupyörän. Apteekeissa olemme tukenasi myös terveyden ylläpitoon liittyvissä asioissa. Luusto vahvistuu luuliikunnasta ja tarvitsee kalkkia ja d-vitamiinia ja lihakset tarvitsevat muun muassa magnesiumia. Monipuolinen ruokavalio on myös tärkeää hyvinvoinnin kannalta ja sen tukena ovat apteekin useat ravintolisävalmisteet ja vitamiinit. Hyvinvointisi on meille tärkeää ja haluamme olla tukemassa Sinua! Terveellistä syksyä! Tatu Johansson päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi Jag själv Efter semestern kan det göra gott att stanna upp en stund och tänka efter. Vem är jag ? Vad vill jag ? Hur skall jag bete mej för att nå dit jag vill och vad krävs det av mej ? Det krävs ansträngningar och att lyckas kräver inte bara egen vilja. Också kroppen skall fysiskt vara i skick. Ju bättre form du är i, desto mera får du gjort. Att motionera hälsosamt betyder att man koncentrerar sej på motion som är nyttig . Hälsoeffekterna skall gå före prestationsaspekten. Genom hälsomotion kan man upprätthålla och förbättra sin arbetskapacitet och fysiska funktion samt förebygga många kroniska sjukdomar. Vore det här nånting för dej ? Hälsomotion behöver inte betyda någon stor livsförändring. Det kan räcka med att välja trapporna i stället för hissen eller att promenera eller cykla i stället för att ta bilen. På apoteken kan vi stödja dej också i frågor som berör upprätthållandet av din hälsa. Benbyggnaden stärks av motion och behöver kalk och d-vitamin. Musklerna behöver bl.a. magnesium. En mångsidig kost är viktig för att du skall må bra och som stöd för det finns kost-tillskott och vitaminer på apoteket. Ditt välbefinnande är viktigt för oss och vi vill stödja dej ! Hälsosam höst ! Tatu Johansson chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi 3/2013 ❯ Tässä lehdessä Tiesitkö tämän osteoporoosista?...................................................... 3 Gallup.................................................................................................. 3 Rakel Lignellin energinen syksy......................................................... 4 Tuoteuutiset....................................................................................... 7 Syksyn ikävin vieras............................................................................ 8 Liikunnan riemua agilitystä............................................................. 10 Uutisia eläinmaailmasta.................................................................. 11 Paikallissivut.................................................................................... 12 Pomppu-pappa jaksaa urheilla....................................................... 14 Kysy apteekkarilta........................................................................... 15 Kirjoja terveydeksi........................................................................... 16 10 vinkkiä liikunnan aloittamiseen.................................................. 18 Vaivaavatko penikat?...................................................................... 18 5 kysymystä: Rasitusvammat......................................................... 19 Hauskin tapa pitää itsensä terveenä ............................................. 20 Apteekin hyllyltä: Turvarannekkeet .............................................. 22 Apteekkien yhteystiedot............................................................... 23 Ristikko........................................................................................... 23 ❯ Ajankohtaista Koonnut Pirkko Soininen Kuvat Dreamstime Nuorten sydänterveys huono Turun yliopiston sydäntutkimuskeskuksen ja kansainvälisen i3Ckonsortion tutkimus osoittaa, että sydänterveyttä edistävillä tekijöillä on myönteinen vaikutus valtimoiden rakenteeseen jo nuorilla aikuisilla. Tutkimus selvitti sydänterveyden osatekijöitä ja niiden yhteyttä kaulavaltimon seinämän paksuuteen 5 785 nuorella aikuisella Suomessa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Mitä enemmän ihanteellisia sydänterveyden osatekijöitä, sitä ohuempi oli kaulavaltimoiden seinämä. Ihanteellista sydänterveyttä kuvastavat normaalipaino, tupakoimattomuus, riittävä liikunta, terveellinen ruokavalio sekä suosituksien mukaiset verenpaineen, kolesteroliarvojen ja verensokerin tasot. Ihanteelliseen sydänterveyteen, jossa kaikki osatekijät toteutuivat, ylsi vain yksi prosentti kaikista tutkituista. Suurin osa liikkui riittävästi, ja monella olivat verensokeri ja kolesteroli suositellulla tasolla. Sen sijaan vain seitsemällä prosentilla oli ruokavalio sydänterveyden kannalta ihanteellinen. ■ LÄHDE Turun yliopisto Ravitsemusohjauksesta apua raskaudenjälkeiseen painonhallintaan FM Johanna Jaakkola osoitti väitöstutkimuksessaan, että yksilöllisellä ravitsemusohjauksella voidaan pienentää naisten riskiä ylipainolle synnytyksen jälkeen. Tutkimus osoitti, että ravitsemusohjausta saaneilla naisilla painoindeksi oli merkittävästi alempi kuin verrokkiryhmän naisilla neljä vuotta synnytyksen jälkeen. Naisilla, jotka saivat ravitsemusneuvonnan lisäksi myös maitohappobakteerivalmistetta kuuden kuukauden ajan synnytykseen jälkeen oli vuoden kuluttua synnytyksestä alhaisempi vyötärönympärys kuin muilla naisilla. ■ LÄHDE Turun yliopisto Naiset näkevät useammin painajaisia Painajaiset ovat naisilla yleisempiä kuin miehillä ja lisääntyvät, kun ihminen ikääntyy. Tämän osoitti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Turun yliopiston laaja tutkimus. Painajaiset ovat lisääntyneet 1970-luvulta 2000-luvulle, ja vielä vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeenkin sotaveteraanit näkivät enemmän painajaisia kuin valtaväestö. Tutkimuksen mukaan suomalaisista aikuisista kuukauden aikana 3–5 prosenttia näki painajaisia usein, noin 40 prosenttia näki niitä joskus ja yli puolet ei ollut nähnyt lainkaan painajaisia. Sodan aikana eläneellä sukupolvella painajaiset olivat yleisempiä kuin sodan jälkeen syntyneillä ja varsinaisista sotaveteraaneista painajaisia näki usein 7–11 prosenttia, mikä on kolminkertainen määrä verrattuna saman ajanjakson miehiin, jotka eivät palvelleet rintamalla. ■ LÄHDE THL Suoraveloitus päättyy Kansallinen suoraveloitus päättyy vuoden 2014 alussa. Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA). Pankit ja laskuttajat tiedottavat asiasta tarkemmin. Asiakkaille tarjotaan heille parhaiten sopivaa korvaavaa maksamisen palvelua, suoramaksua tai e-laskua hyvissä ajoin ennen suoraveloituksen päättymistä. Uuteen palveluun siirtyminen ei edellytä asiakkaalta toimenpiteitä. Suoraveloituksen korvaavat verkkopankin E-lasku tai suoramaksu. E-lasku on parempi Voit lähettää palautetta vaihtoehto perinteiselle paOmaPlus-lehdestä osoitteeseen perilaskulle niin laskun maktoimisto@omaplus.fi. Samaan sajan kuin laskuttavan yritykosoitteeseen voit laittaa myös sen näkökulmasta. Suoramakjuttuideoita ja toiveita. su puolestaan sopii maksajalle, Kiitos! jolla ei ole vielä käytössä verkko- Lähetä palautetta! pankkia. ■ Oma PLUS 3/2013 ❯Tiesitkö Tämän? 3 ❯Gallup Teksti Pauliina Tamminen ja maija Rauha kuva Dreamstime Teksti ja kuvat Matleena Merta Älä luule Luusto uusiutuu koko Mitä liikuntaa harrastat? elämän ajan, joten sen kunnosta kannattaa luustosta huolehtia. Liikunnan harrastamiseen löytyy monia eri syitä, tärkeimpinä hauskuus ja hyöty. Myös terveys syyt motivoivat hikoilemaan. Marko, Espoo Harrastan pyöräilyä. Siinä yhdistyvät hyötyliikunta ja vauhdin hurma. Pyöräily on helppo laji, sillä pyörän päälle voi hypätä koska tahansa. ■ Suomessa tapahtuu vuosittain noin 40 000 luunmurtumaa, joiden syynä on osteoporoosi. Luustoneuvoja Pauliina Tamminen Osteoporoosiliitosta oikaisee luustoa ja osteoporoosia koskevat harhaluulot. 1 2 LUUSTO ON KUOLLUTTA RAKENNETTA. Luusto on elävää kudosta oleva ihmisen tukiranka. Luusto uusiutuu koko elämän ajan, joten siitä on hyvä pitää huolta kaikissa elämänvaiheissa. VÄÄRIN. PÄIVITTÄINEN KALSIUMIN SAANTI ON LUUSTON ELINEHTO. OIKEIN. Tarpeeksi kalsiumia saa nauttimalla päivittäin neljä annosta esimerkiksi näitä: 2 dl maitoa, 2 dl piimää, 2 dl jogurttia, 2 dl maitorahkaa, 4 dl raejuustoa, 3–4 paksuhkoa viipaletta juustoa tai 160 g kypsää kirjolohta. Myös laktoosittomat tuotteet sisältävät kalsiumia. Kalsium ei imeydy, jos elimistössä ei ole riittävästi D-vitamiinia. 3 D-VITAMIINI AUTTAA EHKÄISEMÄÄN MURTUMIA. D-vitamiinia tarvitaan kalsiumin ja fosfaatin imeytymiseen sekä muun muassa lihaskunnon ja vastustuskyvyn ylläpitoon. Hyvä luuston ja lihasten kunto puolestaan on edellytys luunmurtumien ehkäisylle. Suomessa D-vitamiinitasot ovat alhaisia, joten varsinkin osteoporoosia sairastavilta olisi hyvä selvittää D-vitamiinitaso verikokeella. 4 OIKEIN. PROTEIINILLA EI OLE VAIKUTUKSIA LUUSTOON. VÄÄRIN. Proteiini on tärkeää muun muassa lihasten toimin- nan ja vastustuskyvyn kannalta, mutta se on myös luukudoksen rakennusmateriaalia. Proteiinin lisääminen ruokavalioon onnistuu helposti varmistamalla, että joka aterialla ja välipalalla on esimerkiksi raejuustoa, rahkaa, lihaa tai kalaa. Kokonaisuutena suomalainen monipuolinen ja terveellinen ruokavalio sisältää luonnostaan kaikkia luustoystävällisiä aineksia. 5 ON NORMAALIA, ETTÄ IKÄÄNTYESSÄÄN IHMINEN LYHENEE JA KÄVELEE KUMARASSA. VÄÄRIN. Selän kumara asento on usein merkki nikamamurtumasta tai nikamien luhistumisesta, jonka aiheuttajana voi olla osteoporoosi. Jos henkilön pituus on lyhentynyt 5 cm tai enemmän, terveydenhuollon ammattilaisen tulisi aina selvittää, onko kyseessä osteoporoosi. 6 LIIALLINEN LAIHDUTTAMINEN ON OSTEOPOROOSIN RISKITEKIJÄ. OIKEIN. Alipaino ja ylenmääräinen laihduttaminen joh- Elisa, Alavus Olen harrastanut monia eri lajeja, ja juossut jopa maratoneja. Aloitin juoksuharrastuksen veljeni kannustuksesta, ja osittain myös terveyssyistä. Olen elänyt muutenkin terveellistä elämää. ■ taa tavallisesti riittämättömään kalsiumin ja muiden mineraalien saantiin, jolloin elimistö ottaa niitä luustosta heikentäen sitä. Alipaino voi aiheuttaa myös kuukautishäiriöitä, jotka ovat luustolle haitallisia. 7 KELIAKIA VOI JOHTAA OSTEOPOROOSIN SYNTYMISEEN. OIKEIN. Keliakia voi edistää luuston heikkenemistä ja osteoporoosin syntyä, koska kalsium ja D-vitamiini eivät pääse imeytymään normaalisti. Kalsiumin ja D-vitamiinin riittävään saantiin tulee kiinnittää huomiota myös laktoosi-intoleranssia sairastettaessa. 8 Sara, Turku Käyn jumpassa. Haluan huolehtia kunnostani, ja se on myös kiva tapa viettää aikaa ystäväni kanssa. ■ JOTKIN LÄÄKKEET VOIVAT EDISTÄÄ OSTEOPOROOSIN SYNTYMISTÄ. OIKEIN. Esimerkiksi yli kolme kuukautta kestävä, suun kautta käytettävä kortisonilääkitys sekä reuma- ja epilepsialääkitys voivat edistää luuston heikkenemistä ja osteoporoosin syntyä. 9 VESIJUOKSU VAHVISTAA LUUSTOA. Vesijuoksu kehittää kestävyys- ja lihaskuntoa. Monipuolinen, myös hyppyjä ja suunnanvaihdoksia sisältävä liikunta puolestaan vahvistaa luustoa. Tällaista liikuntaa ovat esimerkiksi tanssi ja pallopelit. Kaatumisia ehkäistään lihasvoimaa ylläpitävällä ja kehittävällä liikunnalla sekä tasapainoharjoittelulla iästä riippumatta. VÄÄRIN. 10 Vesa, Parainen Pelaan salibandya ja käyn kuntosalilla. Joukkuepelit ovat hauska ja hyödyllinen tapa liikkua. Kuntosalilla käyminen on minulle rutiinia. Urheilen, sillä haluan varmistaa, että pysyn hyvässä kunnossa. ■ PERIMÄ MÄÄRITTÄÄ, SAATKO OSTEOPOROOSIN. VÄÄRIN. Perinnöllinen alttius sairastua osteoporoosin on 60–80 prosentilla suomalaisista. Elintavoilla, kuten liikunnalla, kalsiumin ja D-vitamiinin saannilla ja tupakoimattomuudella, on kuitenkin paljon vaikutusta luuston kuntoon. 11 ON NORMAALIA, ETTÄ KAATUESSA SAA MURTUMAN. VÄÄRIN. Kun kaatuu samalta tasolta tai putoaa alle metrin korkeudesta ja saa luunmurtuman esimerkiksi ranteeseen, puhutaan matala- tai pienenergisestä murtumasta. Tällöin on syytä epäillä osteoporoosia, sillä ei ole normaalia, että näissä tilanteissa luu murtuu. Kaatumisen ehkäisyssä olennaista on liikunnan ohella muun muassa riittävä D-vitamiinin saanti, hyvä näkökyky ja ympäristön turvallisuus niin kotona kuin ulkonakin. ■ Tuulikki, Hämeenlinna Minulla ei ole aikaa harrastaa kuntoilua. Hyötyliikuntaa, kuten puutarhanhoitoa ja omakotitalon kunnostamista, tulee kuitenkin harrastettua. ■ 4 Oma PLUS 3/2013 25−64-vuotiaat istuvat keskimäärin yli 7 Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala Raakelin hiukset Suvi Rantaharju/TS-Salonki Tuotteet Schwarzkopf Pidän hirveästi syksystä. Vaikka kaikki kuolee luonnossa, minä tartun silloin aina innolla uusiin töihin ja juttuihin, naurahtaa Raakel Lignell. K ulttuurin monitoimija Raakel Lignell on kerännyt energiaa talven varalle kesämökillä pitkän ja rentouttavan kesäloman aikana. Vaikka liikunta jäi kesällä vähän vähemmälle, on akut ladattu perheen kanssa yhdessä olemisesta ja auringosta. – Meillä kävi tänä kesänä poikkeuksellisen paljon ystäviä mökillä. Talvella kaikki ovat niin kiireisiä, ettei yhteistä aikaa löydy. Olemme Nicken kanssa pitäneet kiinni yhteisestä kesälomasta perheen kanssa, vaikka se freelancereina tarkoittaakin tulopuolella nollaa. Kesällä ladataan akut ja niillä mennään sitten koko vuosi. Tanssii tähtien kanssa Lignelliä kuunnellessa ei yhtään ihmettele, miksi syksy on hänelle uudelleen syntymisen aikaa, koska niin paljon uutta ja innostavaa on luvassa loppuvuodeksi. – Ohjelmassa on kirjoittamista, luentokeikkoja, juontokeikkoja ja jopa soittokeikkoja, luettelee Lignell. Tanssii tähtien kanssa -ohjelmassa mukana oleminen täyttää myös monta kohtaa kalenterissa. Partnerina Lignellillä on Jani Rasimus. – On hienoa päästä mukaan ohjelmaan ja nähdä, millainen matka siitä muodostuu. Olen aina haaveillut tanssista ja olen palvonut tanssijoita. Nuorena tietysti biletettiin ja tanssittiin, mutta tämä on jotain ihan muuta. On hauska nähdä, kuinka paljon pystyn oppimaan lyhyessä ajassa. Ohjelma vaatii myös hyvää kuntoa. Ensimmäinen kuukausi on treenaamista varten ja sitten opetellaan joka viikko uusi tanssi. – Vähän jännittää, miten kroppa kestää uudenlaista treeniä. Aviomies Nicke Lignell oli samassa ohjelmassa mukana keväällä 2008. elämäntavat remonttiin Lignell luopui ammattiviulistin urastaan 15 vuotta sitten ja on toiminut sen jälkeen esimerkiksi tuottajana ja juontajana. Lignell miettii, että päätös soittamisen lopettamisesta oli rohkea, mutta se sopi siihen elämäntilanteeseen. Silloin perhe oli etusijalla. – Samalla luovuin itseni kuulemisesta, ja siirsin itseni sivuun. Lignell käynnisti muutama vuosi sitten hurjan elämäntaparemontin, alkoi treenata ja kiinnitti huomiota ruokailuun. Muutos oli pakollinen, koska terveys alkoi horjua ja voimat olivat täysin lopussa. Oma keho ilmoitti, että nyt pitää tehdä jotain. – Elämä on jännää. Se on kuin Domino-peli, yksi asia vaikuttaa toiseen ja lopulta muutos on jatkuvaa. – Lapset ovat nyt aikuistumassa ja minulla on aikaa itselleni. Olisin toki sitä aikaa löytänyt jo aiemminkin, jos olisin sen vain ottanut. Runsaasti kasviksia, riittävästi proteiineja sekä hyviä rasvoja, vähän hiilihydraatteja ja tuhottomasti liikuntaa. Siinä ohjelma, joka karisti Lignellistä 50 kiloa ja palautti elämään ilon sekä voiman. – Enää ei tarvitse syödä herkkuja, jotta tuntuisi joltakin. Toki kun on juhlat, voi herkutellakin. Toisaalta liikunta tuo niin paljon hyvää oloa, ettei enää juurikaan tee mieli herkkuja. En ole puoleentoista vuoteen enää tietoisesti yrittänyt pudottaa painoani, kertoo Lignell. – Minulla ei ollut kilo- tai ulkonäkötavoitteita. Nyt olen löytänyt sellaisen olotilan, joka sopii minulle. En liiku muiden vaatimusten tai toiveiden mukaan. u Raakel Lignell on omimmillaan nopeatempoisissa liikuntaryhmissä, joissa syke nousee korkealle. Syksyn raikas sää houkuttelee myös ulos ja lenkille – ainakin koiran kanssa. tuntia päivässä. LÄHDE UKK-instituutti 32 % 51 % Vuonna 2011 miehistä ja naisista kertoi syövänsä tuoreita kasviksia päivittäin. LÄHDE THL Raakel Lignellin Oma PLUS 3/2013 60 % 44 % Vuonna 2011 miehistä ja naisista oli ylipainoisia itse ilmoittamiensa pituus- ja painotietojen perusteella. 11 % suomalaisista aikuisista harrastaa suositusten mukaisesti kestävyys liikuntaa ja lihaskuntoharjoittelua. LÄHDE thl LÄHDE UKK-Instituutti energinen syksy Liikkuessa pääsee samanlaiseen flow-tilaan kuin soittaessa. 5 6 Oma PLUS 3/2013 Pitää oppia tekemään itselle hyviä juttuja. Muutos on aina itsestä kiinni. Muutos on ollut minulle tutkimusmatka itseeni, olen selvittänyt kuka olen, mitä haluan, mitä jaksan ja mikä antaa juuri minulle eniten energiaa. Lignell on miettinyt, että liikkuessa hän pääsee samanlaiseen flow-tilaan, mikä syntyy soittaessa. – Purin tunteitani musiikin kautta. Soittaminen on puhdistava kokemus. Nyt treeni on minulle se venttiili, joka purkaa tunteet – niin ilot kuin surutkin. Perhe mukana Lignell julkaisi alkuvuodesta kokemuksistaan Raxun remppa – rapakunnosta hyvään oloon -kirjan. Se ja blogi (www.hyvater veys.fi) ovat kannustaneet myös muita miettimään omaa oloaan ja suhdettaan liikuntaan. Aiemmin Lignell vihasi liikuntaa, mutta nyt hän saa siitä niin paljon irti, että treenaaminen menee välillä ahnehtimisen puolelle. – Onneksi perhe ja treenika- verit huomauttavat, että liika on liikaa tässäkin asiassa, naurahtaa Lignell. Lignellien viisi lasta ovat tukeneet äitiä muutoksen tiellä ja ovat iloinneet tuloksista ja siitä, että äidillä on nyt ihan oma juttunsa. Tsemppiä muille Lignellin kokemukset ovat antaneet monille puhtia aloittaa oman itsensä remppa. Lignellistä onkin mukavaa, että ihmiset ❯Pikatesti Miten asut Omakotitalossa maalla. Oletko aamu- vai iltaihminen Ennen olin ehdottomasti iltaihminen, mutta en enää. Nykyisin olen aamulla vireämpi kuin illalla. Paras paikka maailmassa Koti. Paras paikka kotona Keittiö – meillä keittiö avautuu ruokailutilaan ja olohuoneeseen. Perhe kokoontuu sinne – se on kodin dynamo. p Kesä on Lignellin perheelle rentoutumisen ja yhdessä olemisen aikaa. Kun akut on ladattu, voi tarttua energisesti töihin. Syksyn ohjelmassa on muun muassa luento- ja juontokeikkoja. – Ja kirjoittamista, kertoo Raakel Lignell. voivat ajatella, että jos tuokin siihen pystyi, niin miksi en minäkin. – Siksi on ollut ilo jakaa omaa stooria. Luentokeikat ja kiertäminen eivät ole ihan kevyttä työtä, mutta saan ihmisten kohtaamisesta paljon voimaa myös itselleni. Monet tulevat tilaisuuksissa juttelemaan ja kertovat, että kokemukseni ovat tsempanneet heitä eteenpäin. Palautetta tulee paljon. Lignellin mielestä elämänmuutoksen pahimpia kompastuskohtia ovat ne hetket, kun esimerkiksi sairauden tai stressin takia treenit ovat jääneet väliin ja herkkujakin on tullut syötyä. – Silloin ei pidä ajatella, että se oli nyt tässä, ja luovuttaa. Pohjahan on olemassa. Jos 80 prosenttia on kunnossa, niin kyllä sen 20 prosenttia saa kiinni. Elämä on vain elämää. Joka päivä voi tehdä valintoja. Ja kun aloittaa liikkumisen, niin tunti viikossa on paljon verrattuna siihen, ettei liikkuisi ollenkaan, Lignell muistuttaa. dä isoa rykäisyä. Mutta jos oikeasti haluaa saada radikaaleja tuloksia esimerkiksi painonpudotuksessa, on mentävä epämukavuusalueelle. Lignellin mielestä on tärkeintä tehdä itselle selväksi, miksi haluaa muutosta. Lähtökohtana pitää olla oma tarve ja päätös, ei se, mitä muut minusta ajattelevat. – Pitää oppia tekemään itselle hyviä juttuja. Muutos on aina itsestä kiinni. Ja toisinaan aloittaminen jopa pelottaa. Kun saavuttaa tavoitteitaan, huomaa, että varsinainen matka alkaa vasta siitä. Voin vakuuttaa, että elämäntapamuutoksen jälkeen elämä on kevyempää ja perusvireys on ihan erilaista kuin aikaisemmin. ■ Salainen aseesi syksyn pimeyttä vastaan Hyvää ruokaa, liikuntaa ja tarpeeksi unta. Millainen musiikki rentouttaa sinua eniten Hiljaisuus. Mieliliikuntasi Vaihtelevasti ryhmäliikuntaa. Korkean sykkeen tunnit tuntuvat parhaalta. Parasta terveysruokaa Monipuolisesti kasviksia, riittävästi proteiineja ja hyvälaatuisia rasvoja. Mikä on parasta syksyssä Energiatasoni nousee, kun ilmat viilenevät ja samalla aktiviteetti kasvaa. Oma päätös tärkein Hänelle itselleen paras tapa liikkua on ryhmäliikunta. Onneksi niin kuntokeskuksissa, kansalaisopistoissa kuin seurojenkin tarjonnassa on monenlaisia ryhmiä. Lignell on pahoillaan siitä, että aloittaville on suunnattu turhan vähän ohjattua liikuntaa. – Vaatii paljon rohkeutta lähteä rapakuntoisena mukaan jumppaan. – Liikunta voi olla iloista ja fiilistelyä – aina ei tarvitse teh- p Luennoilla Raakel Lignell kertoo, miten höyryävät pasta-annokset vaihtuivat värikkäisiin kasvisruokiin, ja miten liikuntaa vihaavasta naisesta tuli himoliikkuja. – On yllättävää, kuinka paljon saan palautetta samanlaisessa elämäntilanteessa olleilta ihmisiltä. Oma PLUS 3/2013 TUMISTUTUS S! TARJOU -10 % ❯ Tuoteuutiset UU Koonnut Hanna Heikkilä ja Pirkko Soininen Kuvat Valmistajat/markkinoijat TUU S! Nicorette Freshmint -suusumute ® Vain 1 minuutti! Nopea apu tupakoinnin lopettamiseen ✔ ✔ ✔ ✔ 7 Kolme uutuutta ihonhoitoon Avène on tuonut markkinoille kolme uutuustuotetta ihonhoitoon. Mattifying Cleansing Foam -puhdistusvaahto puhdistaa hellävaraisesti epäpuhtaudet ja poistaa meikin. Hydrating Mattifying Fluid on kosteuttava ja mattapinnan jättävä voide normaalille ja sekaiholle. Voide tasapainottaa talin eritystä kiiltävillä alueilla. Sopii erinomaisesti meikin alle. Soothing Hydrating Serum on rauhoittava ja kosteuttava seerumi väsyneelle ja pintakuivalle iholle. Pitkäkestoinen ja tehokas kosteuttava vaikutus. ■ Markkinoija: Oriola/Pierre Fabre Hyvinvointia yhdestä tabletista Tehoaa 60 sekunnissa* Hedelmäisen makuiset Gefilus appelsiinipersikka purutabletit huolehtivat koko perheen päivittäisestä maitohappobakteerien sekä C- ja D-vitamiinin saannista, vahvistaen vastustuskykyä. Maitoproteiiniton, laktoositon ja sokeriton. Yksi tabletti päivässä riittää, sillä se sisältää viisi miljardia Lactobacillus GG maitohappobakteeria, 12 mg C-vitamiinia ja 10 µg D-vitamiinia. ■ Raikas mintun maku Kätevä lifestyle-pakkaus 150 annosta Uusi tuotemuoto Pakkaus: 30 tai 60 tablettia Markkinoija: Oriola *2 x 1 mg -annos NICORETTE® -suusumute on tarkoitettu tupakkariippuvuuden hoitoon. Se lievittää tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviä vieroitusoireita. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. Pidä poissa lasten ulottuvilta. Kun aloitat hoidon, lopeta tupakointi kokonaan. Jos sinulla on vakava sydän- tai verisuonitauti, olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärisi kanssa. Ei alle 18-vuotiaille. Markkinoija Johnson & Johnson Consumer Nordic. FI/NI/13-0121 06/2013 © Johnson & Johnson Consumer Nordic 2013 Hoivaa stressivatsalle Nykyiset elämäntavat, kuten kiire, stressi, huonot tai epäsäännölliset ruokailutottumukset, saattavat aiheuttaa ongelmia vatsalle. Myös antibioottikuurit saattavat häiritä vatsan normaalia toimintaa. Lactocare-tuoteperhe sisältää viisi erilaista tuotetta elämän erilaisiin tarpeisiin. Tuotteet eivät sisällä gluteenia, laktoosia ja liivatetta. Ne voidaan niellä kokonaisena tai ripotella kylmän ruoan päälle. ■ Markkinoija: Actavis Säihkettä silmiin APOBASE. KUULUU JOKAISEEN PÄIVÄÄN. Liftactiv Serum 10 Eyes and Lashes on uusi kiinteyttävä ja ryppyjä silottava hoito silmänympärysiholle. Se on ensimmäinen anti-age silmänympärysseerumi Vichy-sarjassa ja sillä on ripsiä vahvistava vaikutus. Voide sisältää tehokkaan anti-age aktiiviainesosan, ramnoosin, lisäksi seramideja ja muita ainesosia, jotka valaisevat katsetta. ■ Pakkaus: 15 ml Markkinoija: L´Oréal Yhä useamman suomalaisten mielestä.* Favora uudistui Löydät jokaisen iholle sopivan Apobasen apteekista. *Apobase-perusvoiteiden myynti kasvoi kaikista apteekeissa myytävistä perusvoiteista eniten vuonna 2012. www.apobase.fi Tuttu Favora-sarja on uudistunut. Allergia- ja Astmaliiton kanssa yhdessä kehitetyt hajusteettomat ja väriaineettomat uutuudet sopivat herkälle iholle. Tuotteilla on Allergiatunnus. Ilmatiiviiden pumppupakkausten ansiosta tuotteissa on säilöntäaineita vain vähän tai ei lainkaan. Tuotteet puhdistavat, kosteuttavat ja ravitsevat hellävaraisesti. ■ Markkinoija: Orion Oma+_Apobase_125x176_5-13.indd 1 6/5/13 4:25 PM 8 Oma PLUS 3/2013 Syksyn ikävin vieras Teksti Johanna Savolainen Kuva Dreamstime Ainoa todella tehokas tapa välttyä flunssalta olisi linnoittautua yksin kotiin. Tartuntaa vastaan voi yrittää taistella myös pukeutumalla lämpimästi ja pesemällä käsiään ahkerasti. p Jutun asiantuntijana Helsingin Lääkärikeskus Mehiläinen Ympyrätalon yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall. Y htä varmasti kuin kylmän ilman tuo syksy tullessaan myös flunssan. Nenäliinoille on taas käyttöä, kun aivastuttaa, yskittää ja räkä alkaa valua. Muita flunssan klassisia oireita ovat kuume, käheä ääni, lihassäryt, kurkkukipu, päänsärky ja paineen tunne poskionteloissa. – Flunssa, eli nuhakuume on virustauti, ja sitä aiheuttavat sadat eri virukset. Aikuiset sairastavat keskimäärin 1–5 nuhakuumetta vuodessa ja lapset 5–10, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall. Flunssa iskee usein syksyisin siksi, että ihmiset palaavat kesälomilta töihin, kouluihin ja päiväkoteihin. – Nuhakuumetta on siis liikkeellä koko ajan, mutta syksyllä tartuntamahdollisuudet lisääntyvät pitkän tauon jälkeen jälleen nopeasti, Rosenvall selittää. Myös kylmällä ilmalla ja liian vähillä vaatteilla on osansa flunssan puhkeamisessa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kylmettyminen alentaa ihmisen immuunipuolustusjärjestelmää siten, että elimistössä jo oleva virus voi aktivoitua. Siksi flunssaa voi ainakin yrittää ehkäistä pukeutumalla lämpimästi. Aivasta hihaan Nuhakuumetta välttelevän kannattaa myös hankkia käyttöönsä käsidesi, ja toivoa, että ympärillä olevat, jo sairastuneet ihmiset muistavat vanhan ohjeen nenäliinaan tai hihaan aivastamisesta. Näin siksi, että flunssa tarttuu usein pisara- tai kosketustartuntana esimerkiksi kätellessä. Virus voi tosin tarttua myös epäsuorasti esineiden kautta. – Varmin tapa välttää tartunta olisi siis pysyä yksin kotona. Mutta tähän ei moni varmaankaan ole valmis, Rosenvall naurahtaa. Influenssarokotekaan ei suojaa nuhakuumeelta, ainoastaan influenssavirusten aiheuttamalta taudilta. Influenssa on nuhakuumetta rajuoireisempi ja pitkäkestoisempi. Influenssa aiheuttaa usein korkean, äkillisesti nousevan kuumeen, lihaskipuja ja kuivaa yskää, muttei nuhaa. – Influenssan aiheuttama kuume saattaa kestää viikonkin. Influenssa on vaarallinen, koska se avaa tien vakaville jälkitaudeille, kuten bakteerin aiheuttamalle keuhkokuumeelle, Rosenvall selittää. Rosenvall suositteleekin influenssarokotetta erityisesti vanhuksille ja kroonisesti sairaille henkilöille, joille jälkitaudit voisivat olla hengenvaarallisia. Monia Hoitokonsteja Tavallista nuhakuumetta voi hoitaa kotona perinteisin keinoin. Rosenvall neuvoo potilasta juomaan paljon kuumaa. Myös höyryhengitys lievittää kurkunpään ärsytysoireita ja yskää. – Myös ”vanhan kansan” vinkit, kuten hunajatee tai valkosipulin syöminen ovat hyviä, jos ne tekevät sairaan olon mukavammaksi, tai pitävät terveet kauempana irvailemassa, Rosenvall virnistää. Nuhainen löytää helpotusta oloonsa myös apteekin hyllyiltä. Maitohappobakteerit sekä erilaiset sinkkiä ja C-vitamiinia sisältävät vitamiini- ja ravintolisätuotteet voivat lyhentää nuhakuumeen oireiden kestoa. Monet turvautuvat flunssaisina myös särkylääkkeisiin, punahattu-uutteeseen, nenä- ja kurkkusuihkeisiin, yskänlääkkeisiin sekä nielua desinfioiviin ja puuduttaviin tabletteihin. Nestemäisiä särkylääkkeitä, kuten Finrexiniä, nauttiessa on hyvä pitää mielessä oikeat annossuositukset. Finrexin kun ei maustaan huolimatta ole mehua, vaan ihan oikea särkylääke. Käsidesi ja ahkera käsien pesu saattavat estää muiden perheenjäsenten sairastumisen. Nuhakuumetta on liikkeellä koko ajan, mutta syksyllä tartuntamahdollisuudet lisääntyvät. Unohda liikunta Lääkäriin nuhakuumeessa kannattaa hakeutua, jos tautiin liittyy korkea kuume, voimakas uupumus tai hengenahdistusta. Silloin on mahdollista, että tauti on muuttunut keuhkokuumeeksi. Lääkäriin on hyvä suunnata myös silloin, jos paranemassa ollut tauti alkaa oireilla voimakkaammin muutaman viikon kuluttua paranemisesta. Liikuntaa Rosenvall ei suosittele edes lievän nuhakuumeen aikana. pKotikonstein flunssaa voi hoitaa juomalla kuumaa ja höyryhengittämällä. Myös apteekista voi hakea helpotusta. – Kaikkiin virustauteihin liittyy aina sydänlihastulehduksen vaara. Tulehdus on usein oireeton, mutta se lisää suuresti esimerkiksi rasituksessa tulevien rytmihäiriöiden vaaraa. Rytmihäiriö taas voi aiheuttaa sydänperäisen äkkikuoleman aivan terveelle ja hyväkuntoisellekin ihmiselle, Rosenvall sanoo. Nyrkkisäännöksi kaikille liikuntaa harrastaville Rosenvall tarjoaa seuraavaa: – Nuhakuumeen jälkeen liikunnan harrastamisen voi aloittaa kahden viikon kuluttua oireiden alkamisesta, jos tuntee olevansa täysin parantunut. Jos on epävarma olostaan, kannattaa käydä lääkärin tarkastuksessa. ■ Liikkujan muistilista: • Keskeytä liikunta, jos kärsit mistä tahansa äkillisen tulehdustaudin oireista, kuten nuhasta, kuumeesta, yskästä, väsymyksestä, tai sinua oksettaa. • Jatka liikuntaa varovaisesti vasta sitten, kun olet toipunut kokonaan. • Lääkäriin on syytä mennä, jos kärsit hengenahdistuksesta, nuhakuumeen oireet ovat jatkuneet yli kaksi viikkoa, tai jos oireet palaavat muutama viikko parantumisen jälkeen. Oma PLUS 3/2013 9 Täishampoo u ko perheelle Ko Vahva fluori ja ksylitoli Ei alkoholia APTEEKISTA! V KSYAHVA LIT OLI Ka ks a A VAHVRI FLUO oj tt i tutki t s e s i Kliin teho!* su in k e r ta i n e n Fludent Fresh Cool Mint suuvesi Fludent Fresh hammastahna Fludent Fresh Junior suuvedet - Fluoritaso 0,2 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia - 1450 ppm fluoria - Ksylitolia 10 % - Ei natriumlauryylisulfaattia - Sopii myös aftaherkille - Fluoritaso 0,05 % - Ksylitolia 10 % - Ei alkoholia Helppo – nopea– tehokas! Vain yksi käyttökerta riittää 100 % teho sekä täihin että saivareisiin 05/2013 Vain 10 minuutin käsittely www.vahvathampaat.fi Actavis Oy, Klovinpellontie 3, 02180 Espoo, puh. (09) 348 233, www.actavis.fi Oma+_FFperhe_125x176_5-13.indd 1 Ei sisällä hyönteismyrkkyjä 6/6/13 9:23 AM Nutridrink Protein kun tavallinen ruoka ei maistu • Toipilasaikana ia 20 g proteiin 300 kcal • Leikkausten ja murtumien jälkeen • Flunssan aikana • Ravitsemushoitoon Nutridrink Protein sisältää paljon energiaa, proteiinia sekä kaikkia päivittäin tarvittavia vitamiineja ja kivennäisaineita. Saatavana eri makuvaihtoehtoja. Yli 2-vuotiaille www.licener.com/fi * Abdel-Ghaffar F et.al; Parasitol Res. 2012 Jan; 110(1):277-80. Epub 2011 Jun 11. FI/VOTC/12/0003/11/12 Nutridrink on tieteellisesti tutkittu täydennysravintovalmiste, jota on jo pitkään käytetty myös sairaaloissa, vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa. Kotihoitoon tuotteita myyvät apteekit. Nutridrink on kliininen ravintovalmiste, jota käytetään terveydenhuollon henkilöstön ohjauksessa. Tällä kupongilla syyskuussa Nutridrink Protein -näyte (200 ml) veloituksetta Oma PLUS -apteekista Rajoitettu erä 10 Oma PLUS 3/2013 Liikunnan riemua agilitystä p Agilityn SM-kilpailuissa Kirkkonummella Kaisa Ylä-Tuuhonen ja Hikka olivat mukana medi-säkäluokan joukkuekilpailussa, jossa heidän edustamansa joukkue, Border Agility Team, voitti joukkuehopeaa. Yksilökilpailussa Kaisa ja Hikka voittivat SM-kultaa. Teksti Pirkko Soininen Kuva Jukka Pätynen, koirakuvat.fi Agility on loistavaa liikuntaa niin koiralle kuin sen omistajallekin. Yksi menestyjistä on Suomen mestari Kaisa Ylä-Tuuhonen ja hänen kromfohrländerinsä Hikka. K aisa Ylä-Tuuhonen aloitti agilityn vuonna 1999 ensimmäisen koiransa cavalier Minkan kanssa. – Lajin vauhti ja hauskuus vetosivat minuun. Alkeiskurssille päästyämme se oli jo menoa ja siitä asti olen lajin parissa ollut, vaikka muutama välivuosikin on matkalle mahtunut, kertoo Suomen mestari. Laji on tuonut parivaljakolle ennen kaikkea monia ystäviä ja tuttuja. – Saman henkisessä porukassa on mukava harrastaa sekä kilpailla. Laji on antanut valtavasti onnistumisen tunteita, mutta myös osoittanut herkkyytensä siinä että pienikin herpaantuminen voi johtaa hylättyyn suoritukseen. Täydellinen onnistuminen ja nappisuoritus tuntuvatkin lajissa äärettömän hyviltä. rakenteisemmille roduille lajin fyysisyys voi olla liikaa ja joitakin rotuja on vaikeampi motivoida lajiin kuin toisia. Ylipainoiselle koiralle agility ei ole hyvästä, sillä vauhdikkaassa lajissa nivelet joutuvat koville. – Hikka rakastaa agilitya. Ihmiset, jotka ovat nähneet Hikan kotioloissa eivät välillä usko sen olevan kuin mikäkin raivopää agilitykentän laidalla ja päin vastoin. Hikka on tasaisen hyvä agilityesteillä, vahvimmillamme olemme kuitenkin kääntävillä ja vauhdin muutoksia vaativilla radoilla. Näytöt tästä vahvuudesta saatiin muun muassa Suomen mestaruuskilpailuissa, joissa parivaljakko voitti viime kesänä medien Suomen mestaruuden tiukan kisan jälkeen. Elokuussa Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa parivaljakko voitti hyppyradan. Millaiselle koiralle agility sopii? Miten koiraa treenataan? Suomessa agilityn parissa liikkuu yli 10 000 harrastajaa. – Hikka on kaikin puolin loistava agilitykoira. Hikka kääntyy pennin päällä, sen askel on matkaa voittava ja teknisesti se on hyvin taitava. Agilitykentän laidalla Hikka on tulta ja tappuraa, mutta perusluonteeltaan se on äärettömän kiltti eikä tahdo tehdä virheitä, kehuu omistaja. Agilitya voi käytännössä harrastaa koira kuin koira. Raskas- Normaalielämässä Hikka on omistajansa mukaan äärettömän helppo kotikoira. Arki koostuu perusasioista ja itse lajiharjoitukset ovat vuosien kuluessa jääneet vähemmälle. – Etenkin rankkojen kisarupeamien jälkeen on hyvä lomailla joskus useampikin kuukausi. Hikka osaa jo paljon, lähinnä harjoitukset saavat ohjaajan takaisin kartalle, Ylä-Tuuhonen naurahtaa. Agilitykoiran kuntoa treenataan peruslenkeillä aivan kuten normaaliakin koiraa. Jotta koiran lihaksistosta saataisiin tasapainoinen, on treenattava sekä voimaa, nopeutta, notkeutta että kestävyyttä. Hyviä kuntoilumuotoja ovat lenkit, leikit toisten koirien kanssa, uittaminen sekä rinnejuoksutus ja vedättäminen. – Tärkeää on riittävä liikunnan määrä, vaihtelevat maastot ja erilaiset tukevat liikuntamuodot. Monet agilitykoirat juoksevat ravilenkkejä, uivat ja käyvät säännöllisesti huollattamassa kroppaansa fysioterapiassa. Ennen kisoja koira lämmitellään. – Ohjaajilla on erilaisia tapoja koiriensa lämmittelyssä. Meillä peruskaava noudattaa kevyttä juoksulenkkiä, muutamia spurtteja ja tavoiksi tulleita temppuja kentän laidalla. Lämmön ylläpito suorituksen alkuun asti on tärkeä säilyttää tasaisella liikuttamisella. Suorituksen jälkeen on hyvä jatkaa tasaista liikuntaa, lähinnä reipasta kävelyä, niin kauan että molempien syke ja hengitys ovat rauhoittuneet. Voiko agilitystä olla haittaa? Agilitykoirat voivat kärsiä jäykkyydestä, lihasrevähdyksistä, nivelien ja siteiden arkuudesta ja heikkoudesta. Väärät suoritustavat, esimerkiksi huono hyppytek- niikka, voivat käydä terveyden päälle ja tapaturmatkin ovat lajissa mahdollisia. Heikon kunnon omaavalla koiralla loukkaantumisen riski on erittäin suuri. – Radalla vauhti on usein kovaa, käännökset nopeita ja näin tapaturmat mahdollisia. Venähdyksiä ja pehmytkudosvammoja tulee sekä koiralle että ohjaajalle silloin tällöin, vakavampia tapaturmia tapahtuu onneksi harvemmin. Molempien osapuolten riittävä lämmittely ja jäähdyttely sekä turvalliset olosuhteet ovat avainasemassa tapaturmien välttämiseksi. Hikka on selvinnyt ilman suurempia ongelmia. Säännölliset fysioterapiakäynnit ja peruskunnon ylläpito ovat riittäneet pitämään Hikan hyvässä kunnossa. Kaisa Ylä-Tuuhonen on työssäänkin tekemisissä nelijalkaisten kanssa, sillä hän on valmistumassa eläinlääkäriksi ja on toiminut kunnaneläinlääkärin sijaisena eri puolella Suomea. Koi rien ohella erityisesti naudat ovat kiinnostuksen kohteena. – Ammatti lienee ollut haaveena jo pikkutytöstä lähtien. Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen opiskelut veivät muille urille muutamaksi vuodeksi. Jossain vaiheessa aiempi haave tuli takaisin pinnalle ja päättäväisesti luin pääsykokeisiin, mikä palkittiin opiskelupaikalla. En ole katunut valintaani hetkeäkään. ■ Koiran kanssa liikkumaan Dobo on uusi koiraharrastuslaji, jossa yhdistyy liikunta ja hauskanpito koiran kanssa. Harjoitukset tehdään käyttäen apuna munanmuotoisia palloja, tassapainotyynyjä ja puolipalloja. Flyballissa kaksi joukkuetta kilpailee toisiaan vastaan. Radalla koira hyppää neljän esteen yli, minkä jälkeen se painaa tassullaan flyball-laatikkoa. Tassun painallus laukaisee tennispallon ulos laatikosta. Koira ottaa pallosta kopin ja palaa hyppyjen kautta ohjaajansa luokse. Kun koira on ylittänyt viimeisen esteen, saa joukkueen seuraava koira luvan lähteä Koiratanssi on muodoltaan ja liikkeiltään vapaa, koiran kanssa musiikin tahdissa tehtävä tottelevaisuusohjelma. Ohjelma voi sisältää kaikkia tottelevaisuuden perusliikkeitä, kuten seisomista, istumista ja maahan menoa, paikallaan pysyttelemistä, luoksetuloa ja poispäin lähettämistä. Myös noudot voivat olla esityksessä mukana. Lisäksi koira voi tehdä temppuja. Paimennus on kilpailulaji, jonka tarkoituksena on ylläpitää paimenrotujen paimennusominaisuuksia. Palveluskoirakokeissa on erilaisia muotoja, esimerkiksi jälkikoe, hakukoe, etsintäkoe, viestikoe ja suojeluskoe. Rally-toko yhdistää elementtejä tokosta, agilitystä ja koiratanssista. Rally-Tokossa suoritetaan rata, joka koostuu erilaisista tehtäväkylteistä. Tehtävät ovat esimerkiksi erilaisia suunnan- ja vauhdin muutoksia, pujottelua, pyörähdyksiä, peruuttamista, puolenvaihtoja, erilaisia asentoja ja niiden vaihtoja. Radalla voi olla myös hyppy tai putki sekä nami- tai leluhoukutus. Mondioring-kilpailuissa voi olla jokin teema tai sitten kenttä on vain täytetty erilaisella esineillä: esteillä, hankalilla alustoilla, oheisrekvisiitalla ja esimerkiksi vesihaudalla. Koe käsittää tottelevaisuus-, hyppy- ja suojeluosuuksia. Valjakkourheilu jakaantuu talvi- ja kesälajeihin. Perinteisesti valjakkourheilu on mieletty talvilajiksi, jonka kolme eri muotoa ovat valjakkoajo, valjakkohiihto ja koirahiihto. Sulan maan lajit ovat koirajuoksu, koirapyöräily ja kärryajo. Vesipelastus pitää yllä koirien pelastusvaistoa ja uintitaitoa. Kokeissa koirat uivat, noutavat venettä ja pelastavat hukkuvia. Vinttikoirakilpailut ovat vinttikoiraroduille tarkoitettu koemuoto, jonka tarkoituksena on selvittää koirien metsästys- ja juoksuominaisuuksia. Kilpailuissa koirat juoksevat radalla vieheen perässä. ■ Oma PLUS 3/2013 11 ❯ Uutisia eläinmaailmasta Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Dreamstime Hypokoira on diabeetikon tuki Hypokoiriksi kutsutaan koiria, jotka voivat ilmaista matalat ja korkeat verensokerit omistajalleen ihon tuoksun perusteella. Koira pystyy ilmaisemaan ihmiselle verensokerivaihtelut jopa ennen kuin diabeetikko itse havaitsee hypoglykemian eli matalan verensokerin oireita. Hypokoira tuo helpotusta ja turvaa diabeetikon arkeen. Koiralla voi olla terapeuttinen vaikutus esimerkiksi vastasairastuneelle. Koira edistää omistajan terveyttä säännöllisellä ulkoilulla, joka tuo rytmiä elämään. Tietoa saa lisää esimerkiksi Hypokoira ry:stä. ■ hypokoira.suntuubi.com MITÄPÄ JOS LOPETTAISIT. TAI EDES VÄHENTÄISIT. Väitös koirien luustosairauksien röntgentutkimuksista Anu Lappalainen, ELL, väitteli kesäkuussa Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa koirien perinnöllisten luustosairauksien röntgenseulonnasta. Väitöskirjan mukaan huolimatta jalostuskoirien kyynärnivelen kasvuhäiriön röntgenseulonnoista, on geneettinen edistyminen ollut melko vähäistä. Tähän on monia syitä, mutta tärkein lienee se, että sairaita yksilöitä käytetään edelleen jalostukseen. Välimuotoinen lanne-ristinikama sekä niin sanottuun mäyräkoirahalvaukseen yhteydessä olevat selkänikamien välilevyjen kalkkeutumat taas ovat esimerkkejä luustovioista, joita harvoin tutkitaan jalostuskoirilla. Tutkimus kuitenkin auttaisi vähentämään näistä vioista johtuvia vakavia ortopedisiä ja neurologisia sairauksia. ■ www.kennelliitto.fi Kissojen terveystiedot pankkiin Kissojen geenipankin terveyskyselyllä kartoitetaan, millaisia sairauksia Suomessa asuvilla kissoilla esiintyy ja kuinka paljon. Jonkin verran kysymyksiä on myös kissojen käyttäytymisestä. Myös terveiden kissojen omistajilta halutaan vastauksia kyselyyn. Kyselyn tulokset auttavat esimerkiksi kissojen perinnöllisten sairauksien ja ominaisuuksien tutkimusta sekä rotujen jalostusta. Kyselyn taustalla on tavoite luoda jokaiselle rodulle oma terveystietokanta, jonne omistaja voisi päivittää oman kissansa tietoja. Tutkimus tehdään Helsingin yliopiston koira- ja kissagenetiikkaryhmässä. ■ www.kissageenit.fi Lemmikkikanakin on tuotantoeläin Siipikarjaa ja muita eläimiä salakuljetetaan Suomeen jatkuvasti. Tuleekin muistaa, että laittomasti tuodut eläimet voivat kantaa vakavia eläinsairauksia. Jos eläimen alkuperä on epäselvä, eläimen ostaja voi tietämättään tukea laitonta toimintaa. Harrastekanat, -siat, -lampaat, -vuohet ja -naudat ovat aina lainsäädännön mukaan tuotantoeläimiä, joita koskevat samat säädökset kuin isoissa tuotantoyksiköissä elämänsä viettäviä lajitovereita. Yhdenkin tällaisen eläimen pitäjän on esimerkiksi rekisteröidyttävä eläinten pitäjäksi kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Eläinten tuonnille Suomeen on asetettu ehtoja, jotka koskevat myös pieniä tuontieriä. Tuoja ja eläinten pitäjä ovat aina itse vastuussa lainsäädännön vaatimusten noudattamisesta. ■ www.evira.fi Berberiapinat muuttivat Korkeasaareen Korkeasaaren apinalinnaan muutti kesällä kahdeksan berberiapinan lauma. Apinalinna on taas avattu yleisölle tauon jälkeen. Korkeasaareen berberiapinat tulivat hollantilaisen AAPsäätiön kautta, joka takavarikoi eläimet huonoista oloista yksityisiltä ja sirkuksista. Berberiapinat ovat uhanalaisia, ja niiden kauppaaminen lemmikeiksi on kiellettyä. ■ www.korkeasaari.fi Eläinlääkäri opiskelijat naisia Eläinlääkäriksi pääsi tänä syksynä opiskelemaan noin 12 prosenttia kokeeseen osallistuneista hakijoista. Koulutusohjelmaan oli 803 hakijaa, joista valintakokeeseen osallistui 557. Opiskelijoita valittiin 68, uusista opiskelijoista 8 on miespuolisia. ■ Nauti elämästä ilman tupakkaa Nicotinell-nikotiinikorvaushoitovalmisteet avuksi tupakoinnin lopettamisen yhteydessä esiintyviin vieroitusoireisiin. Nicotinell Spearmint, Icemint ja Tropical fruit lääkepurukumit myös tupakoinnin vähentämisen yhteydessä. Käyttöohjeet pakkauksissa. Valmisteet sisältävät nikotiinia. Ei alle 18-vuotiaille. Ei lasten ulottuville eikä näkyville. Älä tupakoi samanaikaisesti, kun käytät Nicotinellia. Jos olet yliherkkä jollekin valmisteiden sisältämistä aineista, älä käytä Nicotinellia. Haittavaikutuksena voi esiintyä huimausta, päänsärkyä, maha-suolikanavan vaivoja, laastaria käytettäessä myös ihoärsytystä. Jos sinulla on vakava sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, jokin muu vakava sairaus tai olet raskaana tai imetät, keskustele hoidosta lääkärin kanssa. Tutustu huolellisesti pakkauksessa olevaan käyttöohjeeseen. Novartis Finland Oy, Metsänneidonkuja 10, 02130 Espoo. CHCC 062013 14 Oma PLUS 3/2013 t Pyöräily on sopivaa liikuntaa. Se pitää kunnon yllä ja samalla tulee ulkoiltua. Ilmari Koppiselle kertyi viime vuonna pyörän mittariin 4 000 kilometriä. Minulla on tutkimusten mukaan erittäin hyvä sydän, yllättävän vahvat luut ja hyvä tasapaino. Teksti ja kuvat Johanna Pelto-Timperi Ilmari Koppinen (95) miettii, että veteraaniurheilijoiden PM-kilpailu Norjassa taitaa jäädä viimeiseksi ulkomaille suuntautuneeksi kisamatkaksi. Koto-Suomessa PomppuPappa aikoo urheilijan uraa vielä jatkaa. p Kuuden kilon painot nousevat kevyesti. Takana näkyvä mitali- ja pokaalikokoelma on vakuuttava. Pomppu-Pappa jaksaa urheilla I lmari Koppinen liikkuu rivitalokodissaan ketterästi, kattaa kahvit pöytään ja näyttää samalla, miten hän kotonakin yleensä juoksee huoneesta toiseen, jotta saa luonnollista liikuntaa. Välillä pitää myös hyppiä ja nostella kuuden kilon painoja. – Olen aina liikkeessä, mutta ei minulla harjoitusohjelmaa ole. Lastenlastenlapset kutsuvat minua Pomppu-Papaksi, koska hypin ja pompin heidän kanssaan yhdessä, Koppinen kertoo. Ikäsarjansa nopeimpia Salossa asuva Koppinen on yksi maailman nopeimmista 95-vuotiaista. Varsinaissuomalaiseen tapaan hän vähättelee kisatuloksiaan – maailmalla on kuulemma juostu parempiakin aikoja. Tätä ei ihan hevin usko, kun tutustuu Koppisen kiiltävään mitali- ja pokaalikokoelmaan. Niitä on paljon. Koppisen vii- me joulukuisen laskelman mukaan palkintoja on kaikkiaan 1 574. Joukossa on esimerkiksi 8 MM-kultaa, 4 EM-kultaa, 45 PM-kultaa ja 121 SM-kultaa. Pääosa on voitettu veteraanikisoissa 69–94-vuotiaana. Tästä laskelmasta puuttuvat keväiset mitalit Espanjan San Sebastianissa pidetyistä EM-hallikisoista, joissa Koppinen voitti kultaa pituushypyssä, kuulantyönnössä ja 60 sekä 200 metrin juoksuissa ja kolmiloikassa. Kesäkuun lopussa Norjan PM-kilpailuissa Koppinen sai vielä kolme kultaa lisää 100 metrin juoksusta, pituushypystä ja painonheitosta. – Kun on ollut veteraaniurheilija 25 vuotta, huomaa vanhenemisen tuloksista. Ne laskevat iän mukana. Alussa 100 metrin aika oli noin 15 sekuntia ja nyt ei enää pääse 30 sekuntiin. – Olen sellainen moniottelija, kertoo Koppinen, joka juok- see, hyppää ja osallistuu myös veteraanien omaan lajiin, painonheittoon. Hän on osallistunut myös 10-otteluihin. Koppinen on liikkunut ja urheillut koko ikänsä ja pelannut esimerkiksi joukkuepelejä. Veteraaniurheilusta hän innostui 69-vuotiaana vuonna 1987 Nummelan kisoissa, kun tuloksia yllättäen syntyi. Samalla pääsi taas harjoittelemaan nuoruuden suosikkilajia, aitajuoksua. Innokas pyöräilijä Veteraaniurheilija ei merkitse kalenteriin vakinaisia harjoituskertoja. Hän pyöräilee kuitenkin lähes päivittäin. Esimerkiksi ostoksille mennessä Koppinen kiertää kauppaan mutkan kautta, jotta matka pitenee. – Vuonna 2012 tuli täyteen 4 000 pyöräilykilometriä. Kuulun Salon Samoojiin ja siellä on tavoitteena pyöräillä ainakin 1 000 kilometriä vuodessa, Koppinen sanoo. Kuluneena vuonna kahden polkupyörän mittariin oli kertynyt juhannukseen mennessä yhteensä jo yli tuhat kilometriä. Koppinen kertoo aikaisemmin hiihtäneensä paljon. Viime talvena ladut piti jättää väliin jalkavaivan takia. Osa hyvää terveyttä ja jaksamista on säännöllinen ruokailu. Koppinen jäi leskeksi kuutisen vuotta sitten, mutta hän tekee itselleen joka päivä lämpimän aterian. Poronkäristys on herkkua, ja puuroa keitetään säännöllisesti. – Syön paljon omista pensaista kerättyjä marjoja. Toisinaan otan D-vitamiinia ja kalkkia purkista, mutta muutoin ei onneksi ole tarvinnut syödä lääkkeitä. – Marjastamisesta en ole koskaan välittänyt. Puolukat saa helposti Salon torilta. Pikajuoksijan lihakset Aivojumppa tarpeen Koppinen miettii toisinaan itsekin hyvää tuuriaan, kun on saanut elää pitkän ja terveen elämän. Verenpaine ja kolesteroli ovat kohdillaan, verensokeri on hyvän rajamailla, koska makea maistuu. Koppinen on saanut kymmenisen vuotta sitten sädehoitoa eturauhasen kohonneen PSA-arvon takia ja eturauhanen myös leikattiin runsas vuosi sitten. Kilpirauhasen vajaatoimintaan hänellä on lääkitys. Toisesta jalasta on hoidettu veritukos. – Meitä veteraaniurheilijoita on tutkittu muutaman kerran Jyväskylän yliopistossa. Minulla on tutkimusten mukaan erittäin hyvä sydän, yllättävän vahvat luut ja hyvä tasapaino. Lihakset muistuttavat pikajuoksijan lihaksia. – Olen jäänyt orvoksi jo nuorena, eikä suvussamme ole pitkäikäisyyttä, Koppinen miettii. Hyvän terveyden taustalla on myös ammatti. Koppinen on kaupungin geodeettina liikkunut paljon maastossa. Eläkkeelle hän jäi Teknillisen korkeakoulun apulaisprofessorin virasta. – Urheilun lisäksi terveyteeni ovat vaikuttaneet elämäntavat. Olen kasvanut raittiusaatteeseen. Minusta alkoholia voi verrata täysin muihin huumeisiin. Olen tutustunut alkoholista kertovaan kansainväliseen aineistoon, ja teen koko ajan siihen liittyvää tutkimustyötä, Koppinen kertoo. Aivojumppaa ja mielen virkeyttä Koppinen harjaannuttaa ristisanatehtäviä tekemällä. – Lukeminen on tärkeää. Tutkimustyö pitää myös vireänä. Aivot kaipaavat vanhanakin työtä. Jos vain makaa, niin aivotkin heikkenevät! ■ Oma PLUS 3/2013 15 ❯ Kysy apteekkarilta Voit lähettää kysymyksiä osoitteella toimisto@omaplus.fi Tasainen, kirkas iho Eucerin Even Brighter -tuotteet -10 % Even Brighter -tuotteet vähentävät pigmenttiläiskiä, tasoittavat ihon sävyä ja ehkäisevät uusien pigmenttimuutosten syntymistä. Tuotteet myös kosteuttavat ihoa tehokkaasti. Lue lisää: www.eucerin.fi Tarjous voimassa syyskuun ajan Oma PLUS -apteekeissa. Tampereen Ensimmäisen apteekin apteekkari Riitta Junnila vastaa tällä kertaa lukijoiden lähettämiin kysymyksiin. 1 Olisin kiinnostunut paastosta. Olen 35-vuotias perusterve nainen. Kannattaako paastoaminen ja onko se turvallista? NYT OmaPlus apteekeista syyskuun ajan TUTUSTUMISHINTAAN Tarjous koskee Gefilus appelsiini-persikka 30 tabl. pakkauskokoa Gefilus Apteekkarin Appelsiini-persikka maitohappobakteeritabletti on vahva annos vastustuskykyä. Valmiste sisältää C- ja D-vitamiinia sekä maailman tutkituinta maitohappobakteeria. Markkinoija: Oriola Oy Gefius® ja LGG® ovat Valio Oy:n rekisteröimiä tuotemerkkejä. Terve, normaalipainoinen aikuinen voi paastota turvallisesti alle viikon. Paastoa ei suositella raskaana oleville, imettäville tai lapsille eikä kihtiä, diabetesta, reumaa tai maksa- ja munuaissairauksia poteville. Voit siis ihan hyvin paastota, vaikkei paastolla olekaan tieteellisesti todistettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia. Paaston aikana laihtuu, mutta elimistö menettää lähinnä nesteitä. Paastota ei kuitenkaan pidä laihtuakseen, sillä painonhallinta edellyttää pysyviä muutoksia ruokavalioon. Yli viikkoa ei pitäisi paastota, sillä se voi olla terveydelle haitallista. Paaston aluksi suoli kannattaa tyhjentää ja pelkällä vedellä ei pidä paastota. ■ 2 Voiko flunssakauteen varautua jotenkin? Vastustuskykyä voi kasvattaa nukkumalla riittävästi, ulkoilemalla, liikkumalla ja syömällä monipuolisesti. Riittävä C- ja D-vitamiinien sekä sinkin saanti edistävät normaalia vastustuskykyä. Kädet kannattaa pestä usein ja käyttää desinfioivaa käsihuuhdetta. Tavallista viruksen aiheuttamaa flunssaa ei voi kuitenkaan mitenkään ehkäistä. Jos flunssa iskee, suuret määrät C-vitamiinia ja sinkkiä voivat lyhentää flunssan kestoa ja lievittää oireita. ■ 3 Kuka apteekissa saa antaa lääkeneuvontaa? Onko heillä riittävä koulutus? Lääkeneuvontaa apteekissa saavat antaa ainoastaan yliopistossa farmaseuttisen tutkinnon suorittaneet henkilöt: apteekkarit, proviisorit ja farmaseutit sekä farmasian oppilaat valvottuina. Lääkelain mukaan apteekkarin tulee huolehtia siitä, että apteekin henkilökunta osallistuu riittävästi täydennyskoulutukseen. Apteekin eettiset ohjeet taas edellyttävät, että henkilökunta pitää ammattitaitonsa hyvänä. Voit siis luottaa siihen, että apteekissa lääkeneuvontaa antava henkilökunta on hyvin koulutettua ja saat heiltä ammattitaitoista palvelua. ■ 4 Kesällä kämmeneni hilseilivät pahasti. Nyt vaiva on vähän rauhoittunut, muttei kokonaan. Kädet eivät kutisseet. Mistä voisi olla kyse? Kyseessä on luultavasti kämmenhilseily. Sairaus on ilmeisesti yhteydessä lisääntyneeseen hikoiluun, mutta taudin mekanismia ei tunneta tarkkaan. Sitä pidetään lievänä ekseemana. Se on hyvin yleinen erityisesti nuorilla aikuisilla. Hilseily ei ole vaarallista ja menee yleensä itsekseen ohi, ei tosin nopeasti. Apteekeista saatavat glyserolia sisältävät desinfektiokäsihuuhteet sopivat kämmenhilseilyn pääasialliseksi hoidoksi. Perus- tai kosteusvoiteista ei ole yleensä apua. Hydrokortisonivoide voi myös hillitä hilseilyä jonkin verran. Suosittelisin kuitenkin käymään lääkärin vastaanotolla, jotta saat selkeän diagnoosin. ■ 16 Oma PLUS 3/2013 ❯ Kirjoja terveydeksi Koonnut Johanna Savolainen Kuvat Kustantajat Elinvoimaa syksyyn Pidä huolta hiustesi kasvuvoimasta! Hyvästit kesälle tarkoittavat monille uuden harrastuksen ja terveellisemmän elämän aloittamista. Inspiraatiota terveyteen ja uuteen elämäntapaan voi hakea aihetta käsittelevistä kirjoista. Mutta löytyykö vastaus sitten ruuasta, treenaamisesta, vitamiineista vai henkisestä kasvusta? Se on jokaisen päätettävä itse. Oikeaa superruokaa Helsingin yliopiston kasvitieteen professorin Sinikka Piipon opus Puhdasta Ravintoa (Minerva) on opas kaikille terveellisestä ruuasta kiinnostuneille. Kirja kertoo, mitä ovat niin sanotut superruoat, mitä ne sisältävät ja miten niitä voi käyttää. Se selvittää myös, mihin superruokina pidettävien kasvien teho perustuu ja onko terveysväittämille todellista näyttöä. Piippo käsittelee kirjassaan myös esimerkiksi terveellisen ruuan vaikutusta uneen ja sen laatuun. Seikka, mikä syksyisin kiinnostaa aina. ■ Voimia purkista Apteekin hyllyllä menee sormi helposti suuhun, niin laaja on erilaisten vitamiinien valikoima. Kokeneen lääkärin, Knut Flytlien Vitamiinit-kirja (Tammi) antaa apua tähän, sillä se sisältää perustiedot vitamiineista, kivennäis- ja hivenaiheista ja välttämättömistä rasvahapoista. Oman lukunsa ovat saaneet myös ohjeet yleisimpien vaivojen hoitoon vitamiinien avulla. Kirja painottaa, ettei yksi ja sama monivitamiinipilleri sovi jokaiselle. Kirjan alussa onkin hyödyllinen testi, jonka avulla jokainen voi kartoittaa oman tilanteensa ja selvittää lisäravinteiden tarpeensa. ■ Itsehillintää kahtena päivänä viikossa 5:2-dieetti-kirjan (WSOY) nimi kertoo jo oikeastaan kaiken olennaisen teoksen sisällöstä. Lääkärin ja toimittajan Michael Mosleyn ja toimittaja-kirjailija Mimi Spencerin kirja antaa ohjeet paastodieettiin, jossa syödään normaalisti 5 päivänä ja noudatetaan dieettiä kahtena päivänä viikossa. Dieetin väitetään pidentävän elämää ja alentavan kolesteroliarvoja. Mosley, joka myös elää kuten opettaa, kertoo itse hoikistuneensa, saaneensa hyvät veriarvot ja pienemmän rasvaprosentin dieetin avulla. ■ Painon hallintaa, paastoa ja treeniä Mitä ja kuinka vähän ihmisen täytyy tehdä terveytensä eteen voidakseen hyvin? Tähän hyvin mielenkiintoiseen ja varmasti monia juuri nyt askarruttavaan kysymykseen etsii vastausta ravintovalmentajan ja suositun bloggarin Jussi Riekin Kuntotehdas (Tammi). Riekki tutkailee tutkimustietoa ja onkii sieltä toimivia vinkkejä painon hallintaan, paastoamiseen ja treenaamiseen. Dieettien ja vippaskonstien sijaan Riekki esimerkiksi suosittelee lyhytkestoisia paastoja, joilla on hänen mukaansa monia terveysvaikutuksia. ■ Mitä unet meille kertovat? Pimeinä syysöinä uni maistuu. Jos aihepiiri – unet nimittäin – kiinnostavat, kannattaa lukaista Turun yliopiston folkloristiikan professori emeritan Annikki Kaivola-Bregenhøjn teos Suomalaisten unet (Karisto). Kirjassa pohditaan muun muassa mitä teemoja suomalaisten unet ovat peilanneet vuosikymmenten aikana? Uskovatko ihmiset uniin, ja minkälaisia unia he ylipäätään näkevät? Kirjassa ihmiset miettivät lähinnä itse, mitä heidän unensa mahdollisesti tarkoittavat, mikä saattaa innostaa lukijan omiinkin pohdintoihin. ■ Uusi tehokas koos tumu s. Nyt myös biotiinia! Priorin® Extra – Ravitsee hiusjuuria sisältäpäin. Priorin® Extra –kapseleiden uudistettu koostumus sisältää kivennäisaineiden ja rasvahappojen lisäksi myös biotiinia, joka edistää hiusten pysymistä terveinä. Priorin® Extra –valmisteen annostelu on tiivistetty 2 kapseliin päivässä ja käyttö on nyt entistä helpompaa. Aloita jo tänään! Oma PLUS 3/2013 Markkinoija Duopharma Oy • www.borrex.fi 17 18 Oma PLUS 3/2013 10 vinkkiä liikunnan aloittamiseen Teksti Matleena Merta Kuvat Dreamstime Kaikki tietävät liikunnan olevan ihmiselle hyväksi, mutta nollasta aloittaminen ei ole helppoa. Näillä vinkeillä pääset alkuun. Kahden aineksen banaanipannukakut (n. 12 pientä banaanipannukakkua) 1 suuri banaani 2 kananmunaa Sokeria tai vaniljasokeria oman maun mukaan Paistamiseen voita tai kookosöljyä Sekoita ainekset huolellisesti blenderillä tai sauvasekoittimella. Paista letut molemmin puolin reilussa rasvassa. Tarjoile esimerkiksi hunajan ja marjojen kera. ■ Ohje ruokahommia.blogspot.fi Kuva Matleena Merta Vaivaavatko penikat? 1. Listaa syyt liikkua 6. Pidä liikuntapäiväkirjaa Syitä liikkua on monia: liikunta ehkäisee ylipainoa ja monia sairauksia, parantaa elimistön verenkiertoa sekä pienentää kakkostyypin diabeteksen riskiä. Liikkuva ihminen nukkuu paremmin ja sietää enemmän stressiä. Urheilusuorituksesta seuraa hyvä mieli, ja jopa mielenterveyspotilaita on kuntoutettu hyvin tuloksin liikunnan avulla. Mieti syitä, jotka motivoivat juuri sinua. Urheilusuoritusten kirjaaminen pitää yllä motivaatiota, sillä sen avulla on helppo seurata omaa kehitystään. Päiväkirjaa voi pitää perinteisenä paperiversiona, mutta nykyisin löytyy helppoja tapoja myös sähköiseen kirjanpitoon. HeiaHeia-palvelu tarjoaa netissä toimivan liikuntapäiväkirjan, jossa kirjaukset voi halutessaan julkaista myös Facebookissa tai Twitterissä. Palvelu löytyy osoitteesta fi.heiaheia.com. 2. Valitse mieluinen liikuntamuoto 7. Muista hyötyliikunta Liikuntalajeja on olemassa valtava määrä. Syrjäisemmillä seuduilla ei ehkä ole omaa pilateskeskusta, mutta onneksi YouTubesta löytyy opetusvideoita lähes joka lajista. Kysy, mitä ystäväsi tai työkaverisi harrastavat, surffaa netissä ja käytä mielikuvitustasi. Käytä myös hyväksi kuntokeskusten tarjoamat ilmaiset kokeilutunnit. Hyötyliikunta on arjessa tapahtuvaa liikuntaa, jonka tavoitteena on jokin muu kuin itse liikkuminen. Liikuntaa voi lisätä helposti arjessa tapahtuvilla valinnoilla: valitse hissin sijasta portaat ja kulje työmatkat kävellen tai pyörällä. Lasten kanssa leikkiminen ja pihan haravointi ovat sekä tehokkaita että ilmaisia liikuntamuotoja. Painonpudottajien kannattaa ottaa huomioon, että päivittäinen hyötyliikunta saattaa olla rasvanpolton kannalta jopa tehokkaampaa kuin suunniteltu jumppatunti. Tämä perustuu arkiliikunnan suurempaan kokonaiskestoon. 3. Tunnista tekosyyt Ajan puute, väsymys tai aiempi harrastamattomuus eivät ole syitä olla liikkumatta. Suunnittele viikkosi etukäteen ja varaudu luopumaan jostain. Lenkki virkistää kehoa ja mieltä enemmän kuin sohvalla löhöily. Jos keho tuntuu olevan huonossa kunnossa, aloita liikkuminen kevyesti. Luovu ennakkoluuloista ja suhtaudu liikuntaan uutena, jännittävänä juttuna. 4. Aloita rauhassa Liiku oman kuntosi mukaan. Liian rankka rääkki alkuvaiheessa ei tee hyvää keholle tai motivaatiolle. Kuntoilu tulisi aloittaa niin rauhallisella vauhdilla, että liikkuessa pystyy puhumaan. Sopiva harjoitusaika on 15–30 minuuttia kolmesti viikossa. Parin kolmen viikon jälkeen sekä kestoa että harjoituskertoja voi lisätä. Huonokuntoisille tai nivelongelmaisille sopivia lajeja ovat esimerkiksi vesijumppa ja pyöräily. Ryhmäliikunnasta pitävän kannattaa kokeilla vaikkapa pilatesta tai hathajoogaa. Pusutauti eli mononukleoosi on viruksen aiheuttama kuumetauti. Taudin nimi tulee sen tartuntatavasta. Se siirtyy ihmiseltä toiselle syljen välityksellä, eli esimerkiksi suudellessa. Oireita ovat korkea kuume, turvonneet kaularauhaset sekä peitteinen kivulias nielurisatulehdus. Vaivaisenluulla viitataan tilaan, jossa isovarvas on kääntynyt muihin varpaisiin päin. Tällöin varpaan tyvinivelessä tapahtuu muutoksia ja nivel sekä siihen liittyvä ilmapussi turpoavat. Muuttunut rakenne johtaa myös hiertymien ja känsien muodostukseen. Vaivaisenluu on seurausta isovarpaan tyviniveleen kohdistuvasta kuormituksesta. Länsimaissa syypää vaivaisenluuhun löytyy usein kenkämuodista. 8. Älä lannistu Noidannuoli on kansankielinen nimitys äkilliselle selkäkivulle. Latinaksi kivusta käytetään nimitystä lumbago. Kyseessä on ristiselässä tuntuva yhtäkkinen kipu tai jäykkyys, jonka voi aiheuttaa esimerkiksi painavan esineen nostaminen, selän nopea kiertoliike tai kylmyys. Varsinkin alkuvaiheessa lihasten kipeytyminen liikuntasuorituksen jälkeen on normaalia. Liikkuminen saattaa tuntua ikävältä, aikaa vievältä velvollisuudelta, jos se ei ole vielä ehtinyt muodostua osaksi arkea. Tulosten alkaessa näkyä kiität kuitenkin itseäsi. Jos urheilu tuntuu jatkuvasti vastenmieliseltä ja raskaalta, mieti onko rasituksen määrä sinulle oikea tai kokeile jotain toista lajia. Ämmänneulat on vanha kansankielinen nimitys puutumiselle. Puutuminen on seurausta joko pitkäaikaisesta hermon kulkuradan ahtautumisesta tai lyhytaikaisesta puristumisesta esimerkiksi nukkuessa. Puutuminen tapahtuu yleensä silloin, kun oleillaan samassa asennossa pitkään, nivelet taivutettuna. 9. Syö riittävästi Liikuntaa harrastavan ihmisen on tärkeää syödä riittävästi. Vaikka tavoitteesi olisi painon pudottaminen, ruoan määrää ei kannata vähentää. Tärkeintä on huomioida laatu. Syödä tulisi 5-6 kertaa päivässä. Kannattaa suosia kuitupitoisia täysjyvätuotteita, hyvänlaatuisia proteiineja sekä vihanneksia. Huonosta ruokavaliosta keho ei saa tarpeeksi energiaa, ja liikuntaharrastus saattaa tyssätä väsymykseen. 5. Liiku yhdessä Kaverin kanssa aloitetusta harrastuksesta on vaikeampi luistaa. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys lisäävät usein liikunnasta saatua mielihyvää. Ystävän kanssa kannattaa lähteä esimerkiksi tutustumaan uusiin lajeihin: jos zumba tuntuu hölmöltä, pyllyn heiluttelulle voi ainakin nauraa yhdessä. Joillain taudeilla on hieman hassujakin nimiä. 10. Palkitse itsesi Kunnon kohoaminen ja uuden sisällön saaminen elämään ovat itsessään palkintoja. Itsensä voi palkita vaikka uusilla hienoilla urheiluvälineillä. Urheilua harrastavalle pieni herkuttelukin on sallittua, kunhan pysytään kohtuuden rajoissa. ■ Penikkatauti, eli säären lihasaitio-oireyhtymä on lihaskiinnitysten ja kudosten tulehdus sääriluussa. Oireena on yleensä kipu säären sisäosassa sitä kosketettaessa tai painettaessa. Syynä penikkatautiin on yleensä pohjelihasten ja akillesjänteiden kireys tai runsas juokseminen kovilla alustoilla, kuten asfaltilla. Luuvalo on suomalaisessa kansaperinteessä tunnettu sairaus, jolla viitattiin muun muassa kihtiin tai muihin reumaattisiin sairauksiin. Sanan loppuosa valo tarkoittaa nykysuomeksi kipua. Kihti on seurausta uraatin eli virtsahapon kiteytymisestä niveliin tai muihin kudoksiin. Neulamaiset uraattikiteet aiheuttavat nivelissä kivuliaan tulehduksen. ■ Oma PLUS 3/2013 19 ❯5 kysymystä: Rasitusvammat Oma PLUS -apteekit toivottavat asiakkailleen aurinkoista syksyä! Teksti Johanna Savolainen KuvaT Stefan von Knorring ja Dreamstime Muista harjoitella monipuolisesti. Juoksulenkki kannattaa joskus korvata vaikka pyöräilyllä. Vastaajana liikuntalääketieteen erikoislääkäri Stefan von Knorring Rasitusvammat ovat aktiiviurheilijoiden, erityisesti lenkkeilijöiden riesa. Lepoa ei vammojen hoidossa korvaa mikään. 1 Mitkä ovat yleisimpiä rasitusvammoja? CONSUMER HEALTHCARE Multi-tabs Family 200 tabl. Monivitamiini-kivennäisainevalmiste koko perheelle · S UOMEN ENERGIAA1 LU 2001 29 3 E KI · OT TU IN VIT AM I I N I VA L MI S TE ME RK TUKEE LUUSTON HYVINVOINTIA3 3 Mikä on rasitusvamman tärkein hoitomuoto? Lepo on ylivoimaisesti tärkein rasitusvamman hoitomuoto. Sitä ei korvaa mikään. Hyvin lievässä rasitusvammassa levoksi voi riittää kaksi viikkoa, mutta jos vamma on paha, lepo voi venyä jopa kuuteen kuukauteen. Keskimäärin esimerkiksi säären rasitusmurtuma vaatii kahden kuukauden lepoa. Juoksija voi levon aikana kokeilla jotakin toista liikuntalajia, kuten pyöräilyä, mutta vamman aiheuttanut liikuntalaji on ehdottomasti kielletty. ■ 1) B6-, B12-vitamiini, niasiini ja pantoteenihappo edistävät normaalia energia-aineenvaihduntaa. 2) D-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa. Tarjoushintaan! 19,90€ Voimassa Syyskuun ELÄ TÄYSILLÄ JOKA PÄIVÄ. OMA+_MTF200_125x176_6-13.indd 1 2 Miten rasitusvammoja voi estää tai välttää? Harjoittelumääriä ei saisi nostaa liian nopeasti, vaan kehon pitäisi antaa tottua uuteen liikuntalajiin ja harrastukseen rauhassa. Harjoittelun pitäisi myös olla monipuolista: jos harrastat esimerkiksi juoksua, korvaa lenkki silloin tällöin pyöräilyllä tai uinnilla. Aktiiviurheilijankin pitäisi muistaa pitää ainakin yksi lepopäivä viikossa ja venytellä säännöllisesti. Hyvät välineet, hyvä tekniikka ja hyvä lihaskunto auttavat myös liikkujaa pysymään terveenä. ■ TUKEE VASTUSTUSKYKYÄ2 3) D-vitamiini edistää kalsiumin normaalia imeytymistä ja luuston pysymistä normaalina. Rasitusvammat ovat kudosvammoja, jotka syntyvät liiasta – usein liikunnan aiheuttamasta – rasituksesta. Aikuisilla yleisimpiä rasitusvammoja ovat akillesjänteen rasitusvammat, säären rasitusmurtumat sekä jänteiden kiinnityskohtien rasitusvammat. Etenkin akillesjänteen rasitusvammat ovat tyypillisiä yli 35-vuotiaille lenkkeilijöille. Juoksua harrastavat tekevät usein sen virheen, että alkavat harjoitella keväällä liian kovaa. Kun juoksumääriä ei malteta nostaa pikkuhiljaa, kovaan rasitukseen talven aikana tottumattomat jänteet ja lihakset joutuvat koville. Jos juoksija ei vielä malta levätä, ja antaa kehon korjata liikunnan aiheuttaman tärinän aiheuttamia vaurioita, syntyy ongelmia. Kasvavilla lapsilla tyypillisiä ovat taas kasvutumakkeiden, eli isojen lihasten kiinnityskohtien rasitusvammat. Vasta 14–17-vuotiaana luutuvat kasvutumakkeet joutuvat koville, kun nopeasti kasvavan lapsen lihakset kiskovat tumakkeita jatkuvasti. Rasitusmurtumat oireilevat tyypillisesti rasituskipuna. Toisin sanoen rasitusvamman saanut kehon kohta alkaa kipuilla heti liikkeelle lähtiessä. Levossa kipua ei tunnu. ■ 6/19/13 3:36 PM 4 Onko niin sanottu penikkatauti rasitusvamma? Penikkatauti on rasitusvamma, vieläpä hyvin yleinen sellainen. Penikkatauti on kansankielinen termi rasituksessa esiintyvälle säären sisäsyrjän kivulle. Kivun aiheuttaa yleensä säären luukalvon tulehdus, mutta joskus taustalla voi olla myös alkava rasitusmurtuma. Oireet ovat hyvin samankaltaisia. Penikkataudin aiheuttaa yleensä liikuntalaji, jossa on paljon hyppyjä, spurtteja, jarrutuksia ja tärinää; esimerkiksi koripallo tai sähly. ■ 5 Mitkä liikuntalajit aiheuttavat eniten rasitusvammoja? Mitkä taas vähiten? Päivittäisessä työssä näen ylivoimaisesti eniten juoksun aiheuttamia rasitusvammoja. Tämä johtuu luultavasti osittain siitä, että juokseminen on niin suosittu harrastus. Lisäksi lenkkeily on sesonkilaji. Talvella lenkkeilijät siis harrastavat muita lajeja, mutta innostuvat jälleen juoksemisesta, kun lumi sulaa. Ja kun lenkkipoluille vihdoin pääsee, ei muisteta lisätä harjoitusmääriä maltillisesti. Vähiten rasitusvammoja aiheuttavat uinti, vesijuoksu ja pyöräily. Nämä ovat hyvin turvallisia, keholle lempeitä lajeja ainakin rasitusvammojen kannalta. Pyöräillessä loukkaantumisriski saattaa tietysti muuten olla suuri. ■ 20 Oma PLUS 3/2013 Hauskin tapa pitää Ihminen on luotu liikkumaan, ei istumaan aloillaan. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Liikunta on yksi tehokkaimmista ja miellyttävimmistä tavoista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia. Suomessa tarvittaisiin lisää edullisia liikuntapalveluita kaikkien saataville, sanoo Ortonin kipuklinikan ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Jukka Pekka Kouri. Oma PLUS 3/2013 21 itsensä terveenä toimi kunnolla ilman liikuntaa. Kestävyyslajit, kuten uinti, hiihto, pyöräily ja sauvakävely, sopivat kaikille, niitä on helppo harrastaa ja niiden hyvät terveysvaikutukset tunnetaan. Kouri suosittelee kestävyysliikuntaa erityisesti keski-ikäisille ja sitä vanhemmille. – Myös kuntosaliharjoittelu sopii kaikille. Se vahvistaa luustoa ja lihaksia, ja sillä tiedetään olevan edullisia vaikutuksia sokeriaineenvaihduntaan, hän sanoo. p Vain kolmasosa suomalaisista liikkuu riittävästi, toteaa Jukka Pekka Kouri. Kannattaa valita laji, joka tuntuu kivalta ja jonka harrastaminen on helppoa. L iikunta on täsmäase moniin sairauksiin. Niin sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, osteoporoosia, selkäsairauksia kuin masennustakin on mahdollista ehkäistä ja hoitaa liikkumalla. Jukka Pekka Kouri toivoisi löytävänsä viisasten kiven, jonka avulla sohvaperunatkin innostuisivat kuntoilusta. – Kolmasosa meistä suomalaisista liikkuu jo nyt riittävästi ja kolmasosa kuntoilee jonkin verran. Jäljelle jää kolmasosa, joka ei reippaile juuri ollenkaan. Esimerkiksi osalle maaseudun nuorehkoista miehistä on kehittynyt tapa kulkea autolla joka paikkaan, Kouri harmittelee. Liikuntaa harrastamattomien joukossa on pitkää työpäivää tekeviä, jotka eivät jaksa rehkiä enää vapaa-aikanaan, mutta myös niitä, joilla on aikaa, mutta vain niukasti rahaa, kuten työttömiä ja syrjäytyneitä. Vaikeat elämäntilanteet johtavat usein passivoitumiseen. Ei jakseta eikä ole varaakaan. – Liikuntapalvelut maksavat aika lailla. Yhteiskunnan tulisi järjestää vesijumppaa, kuntosalivuoroja ja muuta matalan kynnyksen liikuntaa ilmaiseksi syrjäytymisvaarassa oleville, jotta he pystyisivät pitämään huolta kunnostaan. Säännöllinen liikunta nostaa tutkitusti mielialaa, joten kysymys ei ole pelkästään fyysisestä kunnosta, Kouri muistuttaa. Tasapainokouluja vanhuksille Liikunta parantaa kaiken ikäisten terveyttä, mutta erityisen hyvin kuntoilun hyvää tekevät vaikutukset näkyvät ikäihmisillä. Lihakset alkavat nopeasti surkastua, ellei niitä käytetä. Vahvat lihakset puolestaan parantavat tasapainoa ja vähentävät kaatumisen riskiä. – Väitetään, että ahkera liikkuminen pienentää jopa muistisairauksien todennäköisyyttä. Ikäihmisillä liikunnan esteeksi muodostuvat usein huonon näön tai kuulon aiheuttamat rajoitukset. Nämä ongelmat pitäisi tunnistaa ja hoitaa, jotta liikkuminen olisi turvallista, Kouri sanoo. Joskus ikäihmiset jäävät mieluiten makuulle, koska heitä huimaa. Mikä silloin neuvoksi? – Suuri osa iäkkäämpien ihmisten huimauksesta on asentohuimausta, jonka tehokkainta hoitoa on liikunta. Fysioterapeutit osaisivat auttaa monia huimauksesta kärsiviä, jos heidän vastaanotolleen vain osattaisiin hakeutua. Ryhmissä järjestettävät tasapainokoulut olisivat hyvä ratkaisu ongelmaan, Kouri ehdottaa. Kaikille sopivien kestävyyslajien ohella ikäihmisille sopivat hänen mielestään erityisen hyvin ketteryyttä, tasapainoa ja kehon hallintaa kehittävät lajit, kuten pilates ja tai chi. Istuminen on vaarallista Työikäisistä moni istuu päivittäin 8–10 tuntia aloillaan. Se, jos mikä, on haitallista. Kun tätä jatkuu vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, seurauksena on selkäsairauksia, olkapäiden ja käsien hankalia kiputiloja sekä esimerkiksi kasvanut veritulppariski – lihomisesta puhumattakaan. – Ihminen on yrittänyt sopeutua tietokoneen jatkeeksi vasta noin 30 vuoden ajan. Se on hyvin lyhyt aika. Kun istutaan eikä liikuta, aineenvaihdunta ei välttämättä selviydy nautituista hiilihydraattimääristä, mikä johtaa lihomiseen. Painon nousu pysähtyy, kun liikunta laskee veren kolesterolitasoa ja verensokereita. Myöskään sydämen ja verenkiertoelimistön säätely ei teittain. Kannattaa tutustua UKK-insituutin nettisivuilta löytyvään aloittajan liikuntaoppaaseen ja noudattaa sen ohjeita. Jos peruskunto on huono tai taustalla on sairautta, suosittelen käymään lääkärin vastaanotolla ennen liikunnan aloittamista, Kouri sanoo. Epämääräisiin nivel- ja lihaskipuihin löytyy usein asiantunteva apu fysioterapeutilta. Kivut voivat johtua lihasten epätasapainosta, joka korjataan täsmäharjoituksilla. Esimerkiksi monen juoksijan pitää vahvistaa syviä pakaralihaksiaan ennen kuin hölkkä alkaa sujua kivuttomasti. Liikunnan voi aloittaa myös lisäämällä arkiliikuntaa, kuten käyttämällä portaita hissin sijasta ja pyöräilemällä työmatkat. Kouri muistuttaa myös toipumisen tärkeydestä. Jos on väsynyt ja huono olo, ei pidä rehkiä, ja esimerkiksi flunssan jälkeen on hyvä pitää viikon tauko. ■ Kaikki lähtee nuorisosta Nuorten on erittäin tärkeää liikkua, koska luusto vahvistuu naisilla 20–25 vuotiaaksi ja miehillä noin 30-vuotiaaksi asti. Sillä varannolla mennään koko loppuelämä. – Pallopelejä, kuten sählyä, tanssia, aerobiciä ja muuta tärähdysliikuntaa, D-vitamiinia ja kalsiumia. Tällä reseptillä syntyy lujaa luuta, joka kestää läpi elämän ja kestää kaatumisiakin murtumatta. Ikäihmisistä jo suuri osa huolehtii D-vitamiinin saannistaan, mutta lukioikäisistä vain yksi viidestä saa tarpeeksi tätä elintärkeää vitamiinia. Jukka Pekka Kouri kehottaakin vanhempia kannustamaan perheen nuoria syömään säännöllisesti D-vitamiinivalmistetta. Auringosta vitamiinia saa riittävästi vain noin kahden kuukauden ajan vuodessa. Lajilla ei ole suurta väliä – Vaikka liikuntalajeilla on hieman erilaisia terveysvaikutuksia, erot eivät ole suuria, ja olennaisinta on ylipäätään liikkua. Kannattaa valita laji, joka tuntuu itsestä kivalta ja joka on helposti saavutettavissa, Kouri kehottaa. Ei ole viisasta valita liikuntaryhmää, joka kokoontuu hankalan matkan päässä tai lajia, johon ei oikeastaan olisi varaa. Kouri suosittelee myös kotijumppaa. Jos esimerkiksi joogaa tai pilatesta on harrastanut ensin ryhmässä, sen voi ottaa vaikka jokapäiväiseksi tavaksi kotona. – Näissä lajeissa korostuu keskivartalon hallinta, joka on selkävaivojen ehkäisyn kannalta aivan olennainen juttu. Vahvat lantionpohjan lihakset sekä vatsa- ja selkälihakset pitävät lantion oikeassa asennossa ja suojaavat esimerkiksi välilevyn tyrältä. Viisas aloittaa varovasti Liikunta voi alussa tuottaa myös tuskaa. Useimmiten on kyse siitä, että harrastus on aloitettu liian innokkaasti. Esimerkiksi juoksemalla saa helposti lonkkansa tai polvensa kipeiksi, ellei malta aloittaa varovasti. – Ylikuormitusoireet vältetään, kun liikuntaa lisätään as- Liikunta ja sairaudet 1. ASTMA. Sopiva liikunta parantaa yleiskuntoa, vähentää hengitystieoireita rasituksessa ja hidastaa sairauden etenemistä. Suositeltavaa on kevyt- ja kohtuutehoinen liikunta. 2. AIVOHALVAUS. Liikunnan puute on yksi aivohalvauksen vaaratekijöistä. Säännöllinen liikunta pienentää aivohalvauksen vaaraa 25–30 prosenttia sekä miehillä että naisilla. Liikunnan lisääntymisen myötä sairastumisriski pienenee. Ainoastaan hyvin kovaa, maksimaalista lihasvoimaa vaativaa kuntoilua ei suositella. 3. FIBROMYALGIA. Jo sairastuneista tiedetään, että kestävyysliikunta ja lihaskuntoharjoittelu kohentavat hyvinvointia ja vähentävät kipuja. 4. MIELIALA. Liikunta pitää yllä hyvää mielialaa. Se kohentaa myös stressin sietoa, mikä vähentää ahdistuneisuutta. Pitävää tutkimusnäyttöä liikunnan kliinistä masennusta ja ahdistuneisuutta ehkäisevästä vaikutuksesta ei kuitenkaan ainakaan vielä ole. 5. NIVELRIKKO. Säännöllinen, kohtuutehoinen liikunta pitää nivelen pinnat toimivina ja tuottaa niveleen kollageeneja ja muita hyödyllisiä aineita, joten se on nivelrikon ehkäisy- ja hoitokeino. Terveysliikunta ei pahenna nivelrikkoa. Lajit, joihin liittyy korkeita hyppyjä ja tömähtäviä alastuloja, voivat sen sijaan olla riski nivelille. Treenatut lihakset auttavat kuntoutumaan nivelleikkauksesta. 6. NISKAKIVUT. Pitkittyneet niskakivut voidaan saada katoamaan oikeanlaisella, fysioterapeutin suunnittelemalla harjoittelulla. Taukojumpan vaikutusta ei ole pystytty osoittamaan kiistattomasti, mutta vapaa-ajan liikunnan on todettu vähentävän niskakipuja ja parantavan niiden ennustetta. 7. OSTEOPROOSI. Liikunta on paras keino ehkäistä kaatumisia, jotka luiden haurastumisen myötä usein johtavat murtumiin. Iäkkäillä voima- ja tasapainoharjoituksia sisältävän liikunnan tulee olla säännöllistä ja tapahtua 2–3 kertaa viikossa. Jalkojen lihasvoimaa ja kehon tasapainoa parantavat harjoitukset pienentävät kaatumisriskiä 20–60 prosenttia. 8. SELKÄVAIVAT. Yleensä selkävaivaisia kehotetaan liikkumaan mahdollisuuksiensa mukaan. Pilates on selkää vahvistava liikuntalaji, joka sopii sekä ennaltaehkäisyyn että kuntoutukseen. 9. SEPELVALTIMOTAUTI. Liikunnan puute on sepelvaltimotaudin riskitekijä. Säännöllinen, kohtalaisen rasittava liikunta vaikuttaa sairauteen sekä suoraan että muiden riskitekijöiden kautta. Reipasta kävelyä ja portaiden nousemista suositellaan. 10. SYÖPÄ. Liikunta pienentää syöpään sairastumisen todennäköisyyttä monen mekanismin kautta. Liikunnan arvioidaan vähentävän esimerkiksi rintasyövän riskiä vähintään 30 prosenttia. Myös keuhkosyöpää on sitä vähemmän, mitä enemmän on liikuntaa. 11. TYYPIN 2 DIABETES. Usein toistuva liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, johon liittyvät diabeteksen lisäksi lihavuus, sydän- ja verisuonitaudit sekä aivohalvauksen vaara. Puoli tuntia reipasta kävelyä päivittäin riittää pienentämään sairausriskiä. 12. VERENPAINE. Terveysliikuntasuosituksen mukainen, säännöllinen liikunta alentaa verenpainetta suunnilleen yhtä paljon kuin yksi verenpainelääke. Kestävyysliikunta alentaa verenpainetta heti suorituksen jälkeen 12–16 tunniksi. ■ LÄHTEET JA LISÄTIETOA UKK-INSTITUUTTI JA KÄYPÄHOITO.FI 22 Oma PLUS 3/2013 ❯ Apteekin hyllyltä Teksti Johanna Savolainen Kuva Vaios Oy Turvaa ja mielenrauhaa rannekkeesta S Yksin asuvien keski-ikä nousee Suomessa. Hoivateknologia, kuten turvarannekkeet, auttavat vanhuksia asumaan kotona mahdollisimman pitkään. uomen väestö ikääntyy, ja myös yksin asuvien keski-ikä nousee jatkuvasti. Yksin asuvia 65-vuotiaita on jo yli miljoona. Yli 74-vuotiaita yksin asuvista on reilut 20 prosenttia, toisin sanoen noin 200 000. Yksi esimerkki tällaisesta teknologiasta on turvaranneke, jonka avulla vanhus voi kutsua apua pulaan joutuessaan, tai hänen läheisensä voivat seurata vanhuksen liikkeitä etäältäkin. Tavoitteena turvallinen arki Myös OmaPlus-apteekkien hyllyille on tänä vuonna ilmestynyt turvaranneke. Kyseessä on suomalaisen Vaios Oy:n ranneke, jossa yhdistyvät sekä hälytys-, seuranta- että puheominaisuudet. Rannekkeessa on SOS-nappi, jota painamalla hälytys tulee laitekohtaisesti määritettyyn puhelinnumeroon. Rannekkeen kautta voi myös puhua kahteen suuntaan; toisin sanoen hätätilanteessa vanhus pystyy viestimään omaiselleen tilanteestaan, ja omainen voi puolestaan kertoa vanhukselle, että apu on tulossa. Rannekkeen voi myös ohjelmoida siten, että se alkaa hälyt- Väestön ikääntymiseen liittyy haasteita, jotka Suomessa koskettavat siis yhä useampia ihmisiä. Kotona asuminen on monelle tärkeä elämänlaatua ylläpitävä tekijä. Samaan aikaan monet ovat kuitenkin huolissaan lähimmäisistään ja heidän kotona selviytymisestään. Mitä, jos muistisairas vanhus harhailee liian kauas kodistaan? Tai jos hän kaatuu, eikä pysty omin voimin hankkimaan apua? Avuksi näihin huoliin on kehitetty hoivateknologiaa, joka voi auttaa turvallisen arjen luomisessa. Hälytys, seuranta ja puhe tää, jos sen haltija poistuu tietyltä alueelta. Rannekkeen sijaintia voi seurata internetin karttapalvelusta. – On aivan uutta, että turvarannekkeen voi ostaa apteekista. Useimmiten ranneke hankitaan kunnan tai kaupungin sosiaalipuolen kautta, toteaa Vaios Oy:n toimitusjohtaja Kalle Viitasaari. Keski-ikäiset suurin asiakasryhmä Viitasaari kertoo Vaioksen asiakkaiden olevan tyypillisesti noin 50-vuotiaita miehiä ja naisia, jotka hankkivat rannekkeen iäkkäille vanhemmilleen. – Rannekkeen käyttö on todella helppoa. Me saamme apteekilta tiedon rannekkeen ostosta ja otamme yhteyttä asiakkaaseen ja opastamme häntä henkilökohtaisesti rannekkeen käyttöönotossa, Viitasaari lupaa. ■ Apteekeissa kautta maan: Biophilus Chew -purutabletit (Tarjous voimassa 30.9.2013 asti.) Orion on suomalainen avainlippuyritys itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8-16. Oma PLUS 3/2013 Salon Vanha apteekki Timo Johansson Vilhonkatu 8, 24100 Salo p. (02) 777 6400 *Kuusjoen sivuapteekki Ylikulmantie 250, 25330 Kuusjoki p. (02) 777 6480 Tampere, Ensimmäinen apteekki Riitta Junnila Hämeenkatu 21, 33200 Tampere p. (03) 253 7700 Forssa, Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Imatrankosken apteekki Anja-Riitta Martinsén Helsingintie 9, 55100 Imatra p. (05) 541 1770 Lempäälä, Apteekki Ideapark Hanna-Maija Syrjänen Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Hangon apteekki Heikki Peura Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Karjaan apteekki Silja Kyllönen Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 078 Lieksan Pietari apteekki Virpi Heikkinen Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4, 00410 Helsinki, p. (09) 566 2193 Kotka, Karhuvuoren apteekki Eija Lappela Taruraitti 2, 48350 Kotka p. (05) 223 1900 *Metsolan apteekki Kiuruntie 49–51, 48220 Kotka p. (05) 223 1930 Naantalin apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202 Helsinki, Munkki apteekki Veikko Tuderman Raumantie 1 A (Munkkivuoren ostoskeskus) 00350 Helsinki p. (09) 565 6010 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554 Orimattilan apteekki Sinikka Lankinen Erkontie 12, 16300 Orimattila p. (03) 887 430 Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003 Kuopio 3. Toriapteekki Ulla-Riitta Savolainen Haapaniemenkatu 24–26 70110 Kuopio p. (017) 287 6601 Oulaisten apteekki Kalle Tuori Rautatienkatu 5, 86300 Oulainen p. (08) 470 477 Turun Keskus-Apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291 Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642 Hämeenlinna, Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Ikaalisten apteekki Timo Pentti Vanha Tampereentie 15–17 39500 Ikaalinen p. (03) 458 9992 Kuusankosken Ykkösapteekki Raili Hyyryläinen Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoski p. (05) 742 9200 Lahti, Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti p. 020 789 3570 Porvoon Vanha apteekki Robert Järnström Näsin koulukatu 2, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247 Tampere, Kaukajärven apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampere, Lielahden apteekki Kyösti Laitinen Possijärvenkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800 Tampere, Tammelan apteekki Harri Salonpää Itsenäisyydenkatu 17 33500 Tampere p. (03) 254 9300 Vantaan Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän apteekki Leena Ulvinen Järventie 1, 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Uusitut nettisivut: www.omaplus.fi Turku, Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810 ❯ Ristikko 3/2013 Vanhemman konstaapelin valvovan silmän alla on lehden 2/2013 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: Leena Kurvi, Taavetti Vastaukset voi lähettää 30.9.2013 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä. nimi ___________________________________________________________ osoite _________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ puh. ___________________________________________________________ Ristikon 2/2013 ratkaisu: KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 | www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi Päätoimittaja Tatu Johansson, Salon Vanha Apteekki, Vilhonkatu 8 L 1–13, 24100 Salo | p. 050 560 4344 | tatu.johansson@omaplus.fi Toimitus ja taitto OS/G Viestintä, Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 | www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy, PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula | Painosmäärä noin 400 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit. 23
© Copyright 2024