Oma PLUS Apteekkien asiakaslehti 4/2014 17. vuosikerta 5 kysymystä lasten korva tulehduksista Muista ottaa rokotukset Tiesitkö tämän mykoplasmasta? NA A M TEE a s s Flun Anssi Koivuranta koukussa hyppäämiseen T neu EEMANA ro sair logiset aud et 2 Oma PLUS 4/2014 ❯ Pääkirjoitus Onko lääkityksesi ajan tasalla? Monilla paikkakunnilla on käytössä omalääkärijärjestelmä. Omalääkäri on silloin vastuussa tietyn väestön lääkäripalveluista. Omalääkäri hoitaa alueen asiakkaat vauvasta vaariin kuten kunnanlääkärit entisaikaan. Näin lääkärille ja asiakkaalle syntyy luottamuksellinen suhde, jossa hoitotiedot seuraavat aina mukana ja yksilöllinen hoito mahdollistuu. Yllä oleva on kuvaus Strömsöstä, eikä aina kaikki valitettavasti mene niin. Terveyskeskusten omalääkärit ovat monilla paikkakunnilla viime aikoina saaneet hurjasti uusia potilaita niistä, joiden työterveyspalvelut ovat työsuhteen päättymisen myötä loppuneet. Myös lääkäreiden vaihtuvuus terveyskeskuksissa on monesti suurta. Tulossa on myös lakiuudistus, jossa reseptien voimassaoloaikaa pidennetään nykyisestä vuodesta kahteen vuoteen. Apteekeissa olemme kiinnittäneet tähän huomiota. Tiheän apteekkiverkoston, pitkien aukioloaikojen ja lääkkeiden hyvän toimitusvarmuuden ansiosta apteekkipalveluiden ja lääkkeiden saatavuus on hyvä koko Suomessa. Apteekkien terveysneuvonta sekä monissa apteekeissa tarjolla olevat lääkityksen tarkastuspalvelut, joissa käydään läpi muun muassa lääkkeiden ottoajat, ohjeet ja yhteisvaikutukset, helpottavat merkittävästi muun terveydenhuollon kuormitusta. Mikäli jokin asia lääkityksessäsi Sinua askarruttaa, ota yhteyttä lääkäriisi tai apteekkiisi. Olemme Sinua varten. Tämä lehti on myös Sinua varten. Vastaa asiakaskyselyymme lehden kupongilla tai netissä. Tatu Johansson päätoimittaja, proviisori Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus.fi ❯ Tässä lehdessä Tiesitkö tämän mykoplasmasta? ...................................................... 3 Gallup.................................................................................................. 3 Hyppääminen koukuttaa................................................................... 4 Tuoteuutiset....................................................................................... 7 Rokotukset ovat tärkeitä läpi elämän................................................ 8 Koira köhii ja niiskuttaa .................................................................. 10 Uutisia eläinmaailmasta.................................................................. 11 Paikallissivut.................................................................................... 12 Lahjomaton lentsu ......................................................................... 14 På många orter har man tagit i bruk ett system med egenläkare. Läkaren svarar för läkartjänsterna för en begränsad del av befolkningen. Egenläkaren sköter om sina patienter från vaggan till graven, liksom kommunalläkaren gjorde förr. Mellan läkaren och patienterna uppstår ett förtroendeförhållande där behandlingsinformationen alltid finns tillgänglig och en personlig behandling görs möjlig. Tyvärr fungerar det inte alltid som ovan beskrivits. Hälsocentralernas egenläkare har ofta fått ta över allt för många patienter av läkare som av en eller anan orsak har slutat. Ofta är omsättningen på läkare allt för snabb för att systemet skall fungera. Under arbete är också en lagförändringen som förlänger receptens giltighetstid till två år. På apoteken har man fäst uppmärksamhet på det här. Vi har ett väl täckande apoteksnät med långa öppethållningstider och mycket god tillgång till mediciner i hela landet. Apoteken står till tjänst med många serviceformer som underlättar den övriga hälsovårdens arbetete. På apoteken får man hälsoinformation, och olika former av kontroller där man går i genom medicineringen och kontrollerar dosering och samverkan mellan olika ordinerade mediciner. Om du kännar att du inte är säker på din egen medicinering skall du ta kontakt med din läkare eller ditt apotek. Vi finns till för dej. Den här tidningen finns också till för dej. Svara gärna på vår kundförfrågan med den kupong som finns i tidningen eller på nätet. Tatu Johansson chefredaktör, provisor Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy tatu.johansson@omaplus .fi Kysy apteekkarilta........................................................................... 15 Kirjoja terveydeksi........................................................................... 16 10 vinkkiä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon ...................................... 18 5 kysymystä lasten korvatulehduksista ......................................... 19 Näin autat pitämään lääkkeet tehokkaina .................................... 20 Apteekin hyllyltä: nenäkannu ....................................................... 22 Apteekkien yhteystiedot............................................................... 23 Ristikko ja sudoku.......................................................................... 23 ❯ Ajankohtaista Lukijakysely Vastaa kyselyymme 31.12.2014 mennessä. Voit voittaa 800 euron arvoisen matkalahjakortin tai muita palkintojamme! Voita 800 euron arvoinen matkalahjakortti! Arvoisa lukijamme! Kehittääksemme lehteämme vastaamaan paremmin lukijoidemme toiveita kysymme nyt teiltä, lukijoiltamme, ehdotuksia ja arvioita Oma PLUS -apteekkien lehdestä. Kaikkien Oma PLUS -apteekkiin kupongin palauttaneiden kesken arvotaan apteekkikohtaiset tuotepalkinnot. Tämän lisäksi kaikki palautetut kupongit osallistuvat arvontaan, jossa pääpalkintona on 800 euron matkalahjakortti. Maanlaajuisesti arvomme pääpalkinnon lisäksi kolme sadan euron arvoista tuotepakettia. Voit vastata myös netissä: omaplus.fi/kysely. Ympyröi oikea vaihtoehto: 9. Mikä mielestäsi on lehdessä erityisen hyvää? ______________________________________________________________ 1. Tuliko lehti sinulle suoraan kotiin vai saitko sen apteekista? Apteekki Koti Är din medicinering uppdaterad? 4/2014 2. Minkä arvosanan antaisit lehden ulkoasusta? 1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen ______________________________________________________________ 10. Minkä tyyppisiä artikkeleita haluaisit lukea apteekin asiakaslehdestä? ______________________________________________________________ 3. Minkä arvosanan antaisit lehden jutuille? 1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen ______________________________________________________________ 4. Minkä kokonaisarvosanan antaisit lehdelle? 1 = huono 2 = välttävä 3 = tyydyttävä 4 = hyvä 5 = erinomainen 11. Mitä et haluaisi lukea apteekin asiakaslehdestä? 5. Miten tarkkaan luet lehden? 1 = en lainkaan 2 = selailen 3 = suurimman osan 4 = kokonaan ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ 6. Luetko Oma PLUS -lehden joka kerta, kun sen ilmestyy? Kyllä Ei 12. Minkälaisia ilmaisjakelulehtiä luet? Erottuuko joku niistä erityisesti edukseen, miksi? 7. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, onko se: 1 = liian harvoin 2 = sopivasti 3 = liian usein ______________________________________________________________ 8. Mitä seuraavista lehden tulisi sisältää: (1 = merkitys vähäinen, 2 = merkittävä, 3 = erittäin merkittävä) Asiantuntija-artikkeleita 1 2 3 Uusien tuotteiden esittelyitä 1 2 Ristikko 1 Kilpailuja 1 2 2 ______________________________________________________________ 13. Voit lisätä tähän myös omat vapaamuotoiset kommenttisi, parannusehdotuksesi sekä kritiikin. Otamme ne kiitollisina vastaan ja pyrimme huomioimaan ne myös tulevaisuudessa kehittäessämme lehteämme vastaamaan entistä paremmin lukijoidemme toiveita. 3 3 3 ______________________________________________________________ Lukijoiden kysymyspalsta 1 2 3 ______________________________________________________________ Paikallisia, omaan apteekkiisi liittyviä artikkeleita 1 Uutisia ajankohtaisista terveydenhuoltoon liittyvistä asioista 1 2 3 ______________________________________________________________ ______________________________________________________________ 2 3 ______________________________________________________________ Henkilöhaastatteluja 1 2 3 Terveellisiä ruokavinkkejä 1 2 3 Liikuntaan liittyviä aiheita 1 2 3 Osallistuaksenne arvontaan täytättehän yhteystietonne: Nimi:__________________________________________________________ Osoite:________________________________________________________ Seuraaviin kohtiin vastaaminen ei ole välttämätöntä matkalahja kortin arvontaan osallistumisen kannalta, mutta palkitsemme myös rakentavimman palautteen. Postinumero ja toimipaikka:_____________________________________ Puhelinnumero:________________________________________________ Oma PLUS 4/2014 ❯Tiesitkö Tämän? 3 ❯Gallup Teksti Johanna Pelto-Timperi kuva Dreamstime keskeisin lähde Terveyden ja hyvinvoinninlaitos www.thl.fi Totta ja tarua mykoplasmasta Teksti ja kuvat Matleena Merta Milloin viimeksi kärsit flunssasta? Flunssa-aalto hyökyy päälle joka syksy. Räkätauti selätetään vitamiineilla ja levolla. Reijo, Loimaa Kärsin pienestä flunssasta juuri pari viikkoa sitten. Uskon, että flunssa paranee itsestään. Liikkumatta yritän olla, ja lisäksi nautin säännöllisesti luonnonmukaisia Carmolis-tippoja. Lääkäriin menisin pitkittyneen, yli kuukauden kestäneen flunssan vuoksi.■ Ditte, Helsinki Podin flunssaa alkukeväällä. Flunssassa on tärkeää levätä ja huolehtia nesteytyksestä. Hoidan tautia syömällä sinkkiä ja C-vitamiinia sekä nauttimalla inkivääri-sitruunateetä hunajan kanssa. Lääkäriin menisin kuumeen kestäessä monta päivää. Antibiootteja en ole syönyt.■ Mykoplasma on mystinen sana, jota tavaamme urheilijoiden sairastumisesta kertovien artikkelien yhteydessä. Voiko minulla olla mykoplasmainfektio, kun flunssa ei tunnu paranevan ja yskityttää viikosta toiseen? 1 Mykoplasmainfektion aiheuttaa bakteeri. Totta. Mykoplasmat ovat pieniä bakteereja, jotka eroavat ra- kenteellisesti tavanomaisista bakteereista eli niiltä puuttuu bakteerille tyypillinen soluseinä. Mykoplasmoja tunnetaan satoja, mutta vain noin kymmenkunta aiheuttaa ihmiselle sairauksia. Mykoplasmaepidemioita esiintyy yleensä 4–7 vuoden välein. Parhaillaan olemme epidemioiden välisessä ajassa. 2 3 Mykoplasma on ikääntyneiden sairaus. Tarua. Mycoplasma pneumoniae aiheuttaa hengitystietuleh- duksia etenkin lapsilla ja nuorilla aikuisilla. Suurin osa tapauksista todetaan 5–24-vuotiailla. Mykoplasma tarttuu pisaratartuntana. Totta. Mycoplasma pneumoniae -bakteeri tarttuu hengitys- tie-eritteiden välityksellä pisaratartuntana tai kosketuskontaktin kautta. Itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on 1–4 vuorokautta. Pidempiaikaisia, usean kuukauden kestäviä, epidemioita voi esiintyä esimerkiksi kouluissa tai varuskunnissa. 4 5 Mykoplasmainfektiota ei voida todentaa. Mykoplasmainfektio voidaan varmistaa verinäytteestä vasta-ainetutkimuksilla. Tutkimus on melko kallis, joten testaus tehdään, kun oireet ovat vakavat. Tarua. Mykoplasmainfektioon sairastunutta väsyttää. Totta. Sairastumisen oireita ovat kuume, yskä ja väsymys sekä lihas- ja päänsärky. Sairastuneella on huono olo ja häntä väsyttää. Sairaudelle on tyypillistä pitkittynyt ärsytysyskä. Jos hengitystietulehdus jatkuu pitkään, kannattaa ottaa huomioon, että sairaus saattaa olla mykoplasmainfektio. Koska oireet ovat tyypillisiä hengitystieinfektion oireita, luullaan sen olevan keuhkoputkentulehdus tai nielutulehdus. 6 Mirja, Naantali En muista, koska olisin viimeksi kärsinyt flunssasta. Terveyteni salaisuudet ovat runsas marjojen syönti sekä tavallinen kotiruoka. Hyvät yöunet ovat tärkeät. Flunssaa olen hoitanut lepäämällä sekä syömällä valkosipulia. Lääkäriin en menisi, enkä ole syönyt antibiootteja.■ Mykoplasma on urheilijoiden sairaus. Mediassa kerrotaan usein mykoplasmaan sairastuneista urheilijoista, mutta toki tartunnan voi saada kuka vain. Urheilijoilla tauti vaikeuttaa treenaamista ja kilpailemista. Koska sairaus ja siitä toipuminen kestää pitkään, saattaa urheilijalla mennä koko kausi hukkaan taudin takia. Varsinkin hiihtäjät, jääkiekkoilijat, kestävyyslajien urheilijat ja uimarit ovat alttiita tartunnalle. 7 Totta. Mykoplasmainfektio voi johtaa keuhkokuumeeseen. Totta. Sairastumiseen liittyvät ylähengitystieinfektion oireet. Infektio voi aiheuttaa myös keuhkoputkentulehduksen tai keuhkokuumeen. 8 Mykoplasmainfektioon ei ole lääkitystä. Kaikki antibiootit eivät tehoa, koska bakteerin rakenne on erilainen. Mikrobilääkkeistä tehokkaita ovat doksisykliini ja erytromysiini. Toisinaan käytetään myös makroidi-ryhmän antibiootteja. Lieväoireisiin mykoplasmainfektioihin ei välttämättä tarvita lääkitystä, koska niiden arvioidaan paranevan itsestään parissa viikossa. Vaikeissa tapauksissa lääkitys annetaan suonensisäisesti sairaalassa. 9 Tarua. Juho-Pekka, Iisalmi Kärsin flunssasta pari viikkoa sitten. Hoidan itseäni juomalla kuumia juomia sekä nauttimalla vitamiineja marjojen ja C-vitamiinilisän muodossa. Lääkäriin menisin, kun flunssa on kestänyt useita viikkoja. Antibiootteja en ole flunssan vuoksi koskaan syönyt.■ Toipuminen kestää pitkään. Totta. Oireet voivat kestää usean viikon ajan. Toipumiseen vaikuttavat muun muassa immuni- ja perimätausta. Myko plasmainfektioon voi sairastua uudelleen muutaman vuoden kuluttua eli siihen ei saa pysyvää immuniteettia. Anette, Turku 10 Kun flunssa iskee, torjun sitä lääkkeillä, kuten Buranalla ja Finrexinillä. Antibiootteja en ole koskaan flunssan takia syönyt. Minulla on rasitusastma, ja menisin lääkäriin, jos hengitys ei sujuisi kunnolla. Myös kova lihassärky ja korkea, yli 38 asteen kuume saisivat minut menemään lääkäriin.■ Tartuntaa ei voida ehkäistä. Tarua. Mykoplasmatartuntoja voidaan vähentää huo- lellisella käsihygienialla ja oikein yskimällä. Samat keinot käyttöön kuin muissakin hengitystieinfektioiden ehkäisyssä. ■ 4 Oma PLUS 4/2014 Suomessa sairastetaan vuosittain Aikuinen suomalainen sairastaa vuosittain keskimäärin ja lapsi nuhakuumetta. 10–20 miljoonaa hengitystieinfektioita. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala Mäkihyppääjä Anssi Koivuranta kertoo, että hypätessä voi olla yhtä ilman kanssa. – Silloin jalat ovat irti maasta, saa lentää vauhdilla ja korkealta. Se on se juttu. Hyppäämiseen jää koukkuun. K oivuranta on vakuuttunut, että mäkihypyn yksi tärkeimmistä asioista on se, että saa lentää. Monien ihmisten haaveenahan on lentää linnun lailla. Mäkikotkilta tämä onnistuu. – Mäkihypyssä on harvoin kaikki kohdallaan, vaan hiottavaa riittää koko ajan. Koskaan ei tee sitä parasta hyppyään, mutta lentäminen on silti aina siistiä. Koivuranta aloitti ammattimaisen urheilun yhdistetyn kilpailijana, jolta ajalta hänellä on olympiapronssia yhdistetyn joukkuekilpailusta vuodelta 2006, MM-kultaa joukkuekilpailusta 2007 ja prossia saman kisan normaalikilpailusta. Maailmancupin osakilpailuvoittoja hänellä on useita. Vuonna 2010 Koivuranta joutui mykoplasman takia luopumaan hiihdon vaatimasta kestävyysharjoittelusta. Näin jäljelle jäivät mäkihyppytreenit ja laji vaihtui. Viime talvena hän sai ensimmäisen maailmancupvoiton mäkihypyssä. Sotshin olympialaisissa Koivuranta hyppäsi mäkijoukkueen parhaat tulokset. Koivurannan seura on Kuusamon Erä-Veikot. Kuusivuotiaana mäkeen Koivurannan perheessä mäkihyppy on tuttua. Anssin isoveli harrasti lajia isän Ali Koivunrannan valmennuksessa. Anssi muisteleekin, kuinka hän pikkupoikana katsoi VHS-kasetilta isoveljen hyppyjä ja kommentoi niitä asiantuntevasti. – Itse aloin hypätä heti kun sain eli joskus kuusivuotiaana. Oli itsestään selvää alkaa harrastaa mäkihyppyä. Hiihtäminen ei niin kiinnostanut. – Sain ensimmäisellä luokalla joululahjaksi uudet hiihtosukset. Isä lupasi koulun kisoihin laittaa suksiin kilpailuvoiteet alle. Kävi kuitenkin niin, että sukset kyllä voideltiin illalla, mutta aamulla isä ei ehtinytkään siklata pohjista ylimääräisiä voiteita pois. Näin lähdin ladulle suksilla, joilla ei voinut hiihtää. Hävisin jopa tytöille ja se otti pikkupojan luonnon päälle. Kiukuissaan hän käveli sukset jalassa hiekoitettua kävelytietä kotiin ja suksien pohjat kuluivat pilalle. Toisella luokalla Koivunranta sai uudet sukset. Sisuuntuneena hän harjoitteli paljon ja voitti koko hiihtokilpailun. – Siitä sitten jäi se, että yhdistetyssä voi sekä hypätä että hiihtää. Debyytti jännitti Koivunrannan tulokset olivat niin hyviä, että hän pääsi 17-vuotiaana mukaan Oberstdorfin MM-kisoihin vuonna 2005. Varsinainen uran aloitus oli kuitenkin vuoden 2004 maailmancupin debyytti. – Silloin jännitti. Oli ihmeellistä päästä mäkeen sellaisten hyppääjien kanssa, joita oli seurannut televisiosta. Huippuhyppääjät olivat kuin satuolentoja, oli kuin olisin päässyt Batmanin kanssa hyppäämään, Koivuranta muistelee hymyillen ensimmäisiä isoja kisojaan. Tämän jälkeen maailman mäet ja ladut ovat tulleet tutuiksi, ja palkintopallille on voinut nousta hyvillä mielin nuoruusajan idolien rinnalle. – Pian sitä huomasi, että ihan tavallisia ihmisiä ne ovat muutkin. Kun pääsin A-maajoukkueeseen, niin itsetunto oli jo kohdallaan. Yksi lepopäivä viikossa Maailmanmestarikaan ei voi fiilistelellä voittoja kovin pitkään. Seuraavat kisat ovat aina tulossa ja treenausta riittää. Mäkihypyn puolella Koivunrannan ura on vasta alussa. Haastatteluhetkellä syyskuussa mäkihyppääjällä oli vielä kesäkiertue menossa. – Kierrämme kesällä kisoja harkitusti treenien ehdoilla mittaamassa kuntoa. Samalla voi käydä läpi sääntöuudistuksia, ettei tule yllätyksiä varustepuolella. LÄHDE TERVEYSKIRJASTO 5–10 1–5 LÄHDE TERVEYSKIRJASTO Hyppääminen koukuttaa Kun homma toimii mäessä, se tuntuu mahtavalta. Oma PLUS 4/2014 10 % Tavallisina vuosina kausiinfluenssaan sairastuu noin väestöstä viikon aallon aikana. 6–8 Anssi Koivuranta menestyi hyvin yhdistetyn kilpailijana ja saavutti lajissa niin maailmamestaruuden, olympiamitalin kuin maailmacupin voiton. Mykoplasman takia hän joutui vaihtamaan pelkästään mäkihyppyyn vuonna 2010. Nyt Koivuranta harjoittelee marraskuussa alkavaan kisakauteen Lahden hiihtokeskuksessa. LÄHDE TERVEYSKIRJASTO 5 1918–1920 raivonnut influenssaviruksen aiheuttama espanjantauti tappoi Suomessa arviolta ihmistä. 20 000 LÄHDE Tilastokeskus 6 Oma PLUS 4/2014 Viime syksynä jo tunnistin kropassani mykoplasman akuuttivaiheen oireet ja hoito saatiin heti alkuun. p Muutto Lahteen antoi alkusysäyksen veneilyyn. Satama on tuttu paikka Anssi Koivurannalle. Karkki. Ennen kisa- ja talvikautta pitää myös pudottaa kesällä kertyneitä kiloja. Koivurannalla on painopudotukseen helppo konsti: pitää pitää suu kiinni. Nälän tunne on tuttu mäkihyppääjille syksyisin. Huippu-urheilijan viikot rytmittyvät harjoitusten ja leirien mukaan. Joka viikko on yksi lepopäivä, ja kuutena päivänä on 1–3 harjoitusta. Esimerkiksi hyppytreenejä voi olla kaksi kertaa päivässä ja siihen päälle vielä fysiikkapuolen harjoitus. Kun treenit ja lepo ovat sopivassa suhteessa, syntyy tuloksia. – Marraskuussa maailmancupin startatessa alkaa talvikausi, ja kropan pitää olla kisakunnossa. Silloin hommat on jo tehty ja jäljellä on enää perusharjoittelua. Oletko aamu- vai iltaihminen? Falun päätavoite Valitettavasti ilta-ihminen. Haluaisin olla vireessä jo aamusta, mutta ei se vain lähde alkuun. Koivuranta on tyytyväinen, että voi olla ammattiurheilija ja treenata kokopäiväisesti. – Naskalina urheilu tuntui vain niin mukavalta, etten osannut päästää siitä irti. Järkeväähän olisi ollut panostaa enemmän kouluun. Tästä kuitenkin tykkään. Osa urheilijoista opiskelee ammattiuran rinnalla, mutta Koivuranta toteaa, ettei tämä ole häneltä onnistunut. Peruskoulun jälkeen lukio jäi kesken urheilun takia. Nyt Koivunrannalla ovat jäissä Rovaniemen AMK:n liikunnan ja vapaa-ajanohjaajan opinnot. – Haluan keskittyä täysillä, joten en voi ottaa kahta isoa asiaa elämään yhtä aikaa. Teen kaikkea aina sata lasissa. Koivuranta muutti kesän alussa avopuolisonsa kanssa Ro- ❯Pikatesti p Anssi Koivuranta ei pelkää sairastumista ja loukkaantumista, mutta on huolissaan, miten Miten asut? ammattiurheilija pärjää, Mukavasti. jos kroppa pettää, eikä elantoa enää saa Mielipuuhasi? hyppyrimäestä. Laiskottelu. Paheesi? Oletko talvi- vai kesäihminen? Tämä on paha. Tykkään molemmista. Talvella ikävoin kesää ja lämpöä, ja kesällä taas talvea, koska silloin voi tehdä kaikkea hauskaa. Mitä harrastat? Tänä kesänä aloitin veneilyn, kun muutimme Lahteen. Ja katselen leffoja. Miten rentoudut? Harrastamalla kaikkea kivaa kavereiden kanssa. Miten hoidat flunssaa? Yritän ehkäistä flunssaa syömällä terveellisesti ja nukkumalla tarpeeksi. Syön D-vitamiinia ja muita perusvitamiineja. Kun tauti iskee, niin sitten pitää vain niistää. En ole saanut toimimaan nenähuuhtelusarvea. Tykkäätkö vauhdista? Tykkään, olen jossain määrin jopa riippuvainen siitä. WRC-auton kyyti oli kuitenkin liikaa. Mikä on maailman paras mäki? Kyllä se on Taivalvaaran K73-hyppyrimäki. Se ei anna anteeksi virheitä. Jos on sellainen kausi menossa, etten saa hyppyä kulkemaan, niin lähden Taivalvaaraan. vaniemeltä Lahteen. Kaupungin kisapaikat ja hotellit olivat ennestään tuttuja, ja kesän aikana hän on kotiutunut kaupunkiin. Muuton yksi syy oli se, että liikkuminen kilpailuihin on helpompaa ja nopeampaa. – Haluan myös osallistua Lahden MM-kisoihin 2017. Siihen on kuitenkin vielä aikaa. Tämän kauden tavoitteina Koivurannalla ovat mäkiviikon lisäksi Falunin MM-kilpailut. – Falun on päätavoite, jossa yritän tehdä mahdollisimman paljon hyviä hyppyjä. Kokemuksesta tiedän, ettei kuitenkaan kannata jättää kaikkea yhden kisan varaan. Mykoplasma yllätti Julkisuudessa on seurattu Koivurannan kisamenestyksen lisäksi hänen yllättävää sairastumistaan. Nuorella miehellä oli yhdistetyssä voittoputki päällä, kun kesällä 2010 mikään ei tuntunut toimivan, harjoittelu ei onnistunut ja ponnistusvoima oli kateissa. Kun on ylikuntoa, riittää viikon huiliminen, mutta sekään ei nyt auttanut. – Aloin jo pelätä, että päässä on vikaa, kun en jaksanut mitään. Kaikenlaista tutkittiin, mutta mitään ei löytynyt. Sitten sanoin, että nyt otetaan kaikki mahdolliset verikokeet ja niistä sitten selvisi, että sairastin mykoplasmaa. Yleensä siihen liittyy flunssan oireita, mutta minulla ei ollut niitäkään. Olin vain kamalan väsynyt ja voimaton. – Sain lääkkeet, jotka tehosivat hyvin, ja lepäsin. Kestävyysharjoittelua en voinut tehdä, joten sitten vain hyppäsin ja näin laji vaihtui samalla. Koivuranta kertoo miettineensä jo aikaisemminkin lajin vaihtoa, koska hän on aina viihtynyt paremmin hyppyrimäessä kuin ladulla. Motivaatio lajin vaihtoon oli korkealla. – Viime syksynä oli taas sama homma. Silloin kuitenkin jo tunnistin kropassani myko plasman akuuttivaiheen oireet ja hoito saatiin heti alkuun, eikä koko kausi mennyt pilalle. Lääkekuuri kesti kuukauden verran, ja jouluna oli jo sellainen olo, että kaikki on kunnossa. Koivurannan mielestä on turha jäädä jumiin mykoplasman kanssa, koska sairastumista ei voi estää. Jos se tulee, niin se tulee, ja tauti pitää hoitaa pois. – Mykoplasma on todella ikävä tauti, mutta ei sitä kannata pelätä. väline huollettava Sairastelu on Koivunrannan mielestä osa urheilijan arkea, koska harjoittelu on rankkaa. Mäkihypyssä ei esimerkiksi flunssa vaikuta suoritukseen niin paljon kuin kestävyyslajeissa, kuten hiihdossa tai juoksussa. Vaikka Koivuranta on vasta 26-vuotias, hän miettii sairastumisia ja loukkaantumisia laajemmassa mielessä. – Ammattiurheilijalla on elanto kiinni pärjäämisessä. Juniorina ei niin haitannut, vaikka sairastui. Nyt se on vakavampaa. Tämä on tulosurheilua, jossa tulee pärjätä. – Urheilijan täytyy pitää kropastaan huolta. Se on ammattiväline samalla tavalla kuin rekkakuskille on auto. Päänkin pitäisi tietysti kestää, naurahtaa Koivuranta. ■ Oma PLUS 4/2014 7 ❯ Tuoteuutiset Koonnut Tatu Johansson ja Pirkko Soininen Kuvat Valmistajat/markkinoijat Nauti herkuista ilman vatsavaivoja Lactrase GO on uusi hyvänmakuinen apu laktoosivaivoihin. Sen avulla nautit maitotuotteista ilman turvotusta ja vatsavaivoja! Lactrase GO sopii koko perheelle ja pieni purutabletti on helppo nauttia ilman vettä. Kätevä taskupakkaus kulkee helposti mukana. Valmistettu Suomessa. Apteekista. ■ Pakkaus: 50 tablettia Markkinoija: Verman Lomasta halutaan nauttia täysillä Erityisesti usean aikavyöhykkeen yli matkustettaessa nukahtamisvaikeudet ovat yleisiä. Melatoniini on hyvä apu aikaerosta toipumiseen niin matkan aikana kuin matkan jälkeenkin. Melarest Travel Mint sisältää 1 mg nopeavaikutteista melatoniinia, joka auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa. Se on pakattu pieneen taskurasiaan, joka on kätevä matkoilla, mutta sopii säilytettäväksi myös kotona esim. yöpöydällä. Mintun makuinen suussa hajoava tabletti on helppo ottaa ilman vettä. Uusi Melarest Travel Mint on nyt saatavilla apteekeista. ■ Pakkaus: 50 tablettia Markkinoija: Verman Hellää ja tehokasta miehille Hyvästi huuliherpekselle, hymyä huuliin! ACO Men Original on hellä ja tehokas antiperspirantti miehille. Uusi antiperspirantti sisältää vain tarkoin valittuja raaka-aineita, jotka ovat tunnetusti hellävaraisia iholle. Estää hikoilua ja hienhajua 48 tunnin ajan ja on samalla hellävarainen iholle. Ei sisällä alkoholia. Hajustettu. ■ Pakkaus: 75 ml Markkinoija: ACO Nordic Ainutlaatuinen kaksiteho: hoitaa + ennaltaehkäisee huuliherpeksen Terveen luuston ylläpitoon • Patentoitu sinkkiyhdistelmä • Kosteuttava • UV-suoja Minisun tuo apteekkiin luuston hyvinvointia ylläpitävän Minisun Kalsium + D3:n yhteistyössä Luustoliiton kanssa. Sitruksen makuinen pureskelutabletti on kätevä tapa varmistaa riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti. Kalsiumia ja D-vitamiinia tarvitaan muun muassa terveen luuston ylläpitoon. D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan lokakuusta maaliskuuhun niille, jotka eivät käytä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä tai kalaa. Miedosti sitrukselta maistuva purutabletti sisältää 500 mg kalsiumia ja 20 µg D3-vitamiinia. ■ Pakkaus: 100 tablettia Markkinoija: Verman www.sorefix.com/fi FI/OTC Oth/13/0008/6/13 8 Oma PLUS 4/2014 demiahetkellä kiertäviä viruksia. Terveillä aikuisilla rokote estää 7–8 flunssaa kymmenestä, ja loputkin saavat yleensä lievemmän taudin kuin ilman rokotusta ja toipuvat nopeammin. Rokote on myös turvallinen. Kun pikkulapset rokotetaan, he eivät enää välitä tartuntoja eteenpäin vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. TYTTÖJEN ROKOTTAMINEN SUOJAA POIKIAKIN Rokotukset ovat tärkeitä läpi elämän TEKSTI MAIJA RAUHA KUVA DREAMSTIME Tartuntatautien leviämistä voidaan ehkäistä hyvällä hygienialla ja rokottamalla. Valtio katsoo rokotusten olevan niin tärkeitä, että kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluessaan ne ovat rokotettaville maksuttomia. L ähestymme influenssakautta. Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta kertoo, että talven influenssaepidemia saapuu Suomeen yleensä suunnilleen vuoden vaihtuessa, mutta ennustaminen on vaikeaa. Joskus se on tullut aikaisemmin, joskus vasta helmikuussa, kuten viime vuon- na. Uudet influenssarokotteet alkoivat saapua maahan syyskuun lopulla. – Rokote kannattaa ottaa jo ennen influenssakauden alkua, marras-joulukuussa, mutta sen voi hakea vielä epidemian alettuakin. Kunnat päättävät itse, miten ne toteuttavat rokottamisen: joissakin kunnissa pidetään rokotuspäiviä, joissakin annetaan Luotettavaa lisätietoa 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut osoitteessa www.thl.fi ovat maan paras tiedonlähde rokotusasioissa. Sivut pidetään jatkuvasti ajan tasalla ja sieltä voi tarkistaa myös esimerkiksi ajankohtaisen influenssatilanteen. ■ 2 Yleisradion uutisten terveysaiheisilla nettisivuilla on palvelu, johon voi syöttää syntymäaikansa ja vastaukseksi saa listan rokotteista, joita sen ikäiselle on tarjottu. Sovellus löytyy hakemalla hakupalvelussa, kuten Googlessa tai Yahoossa, sanoilla Yle uutisten rokotusohjelmasovellus. ■ 3 Matkailijan rokotuksista paras tieto on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Matkailijan terveysoppaassa, joka löytyy thl:n nettisivuilta. ■ 4 5 Papilloomavirusrokotteella on omat nettisivut osoitteessa www.tyttöjenjuttu.fi. ■ Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean julkaiseman Sic!-verkkolehden uusimman numeron teemana ovat rokotteet ja mikrobilääkkeet. Lehti löytyy osoitteesta www.fimea.fi. ■ kellonajat, jolloin voi mennä terveyskeskukseen ottamaan rokotuksen. Kannattaa seurata paikallisia tiedotusvälineitä, Nohynek kehottaa. Influenssarokotuksen saavat maksutta ne, joiden terveydelle influenssa olisi oleellinen uhka tai jotka hyötyvät siitä merkittävästi. Tämä tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä apteekeissa työskenteleviä, raskaana olevia, yli 65-vuotiaita, 6–35 kuukauden ikäisiä lapsia, sairauden tai hoidon takia riskiryhmään kuuluvia ja heidän lähipiiriään sekä varusmiehiä ja -naisia. Muut voivat ostaa rokotteen apteekista reseptillä ja käydä pistättämässä sen omalla terveysasemalla tai yksityisellä lääkäriasemalla. – Melkein yksi viidestä suomalaisesta saa influenssatartunnan vuosittain. Heistä noin yksi neljästä sairastuu niin, ettei ole työkunnossa. Heistä taas yksi viidestä tulee niin kipeäksi, et teivät sairausloma ja kotihoito riitä. Tauti saattaa romahduttaa peruskunnon niin, että ennen kotihoidossa pärjännyt vanhus joutuukin pitkälliseen laitoshoitoon, Nohynek toteaa. Nohynekin mukaan influenssarokotteen teho on hyvä. Tosin tehoon vaikuttaa aina se, miten hyvin Maailman terveysjärjestön rokotteeseen valitsemat virukset vastaavat maapallolla epi- Kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita ehkäisevä papillooma- eli HPV-rokote tuli mukaan kansalliseen rokoteohjelmaan vuonna 2013 eli se annetaan nyt ilmaiseksi nuorille tytöille. Se on tarkoitettu 9 vuotta täyttäneille ja se tehoaa parhaiten, jos sen saa ennen sukupuolielämän aloittamista. – Suosittelimme, että rokotukset aloitettaisiin 15-vuotiaista, jotka ovat pian lopettamassa peruskoulun, ja monissa kunnissa on jo rokotettu heistä 70 prosenttia tai enemmän. Vaihtelu on kuitenkin suurta, Nohynek kertoo. 11–12-vuotiaista noin puolet on aloittanut HPV-rokotussarjan. Sen ikäisten vanhemmat ehkä vielä miettivät, tarvitseeko lapsi rokotetta. Nohynekin mukaan ei kannata jäädä miettimään pitkäksi aikaa, koska varhaisen rokottamisen seurauksena nuorelle ehtii kehittyä hyvä immuunivaste siihen mennessä, kun tartunnan mahdollisuus alkaa olla suurempi. HPV-rokote annetaan pistoksena olkavarteen, ja riittävän hyvän suojan syntymiseen tarvitaan kolme pistosta. Monille tulee pistoksen jälkeen heikko olo: pistosalueen turvotusta, kipua, päänsärkyä, pahoinvointia, sairauden tunnetta ja jopa kuumetta voi esiintyä. Niitä ei tarvitse pelästyä ja niitä voi hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä. – Tyttöjen rokottaminen suojaa myös heteroseksuaalisia poikia HPV-virusten aiheuttamilta syöviltä. Esimerkiksi Itävallassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa rokotetaan myös poikia. Meilläkin harkitaan asiaa uudelleen, kun saadaan lisää tutkimustuloksia Suomesta, Nohynek kertoo. LASTEN ROKOTUS AUTTAA ISOVANHEMPIA Laajassa suomalaisessa tutkimuksessa on selvinnyt, että vuosina 2009–2010 kansalliseen rokotusohjelmaan tullut rokote, pneumokokkirokote PVC, on luultuakin tehokkaampi. Rokotusten aloittaminen on vähentänyt vakavia tauteja jopa neljä kertaa enemmän kuin odotettiin. Vakavia pneumokokin aiheuttamia tauteja ovat esimerkiksi verenmyrkytys, aivokalvontulehdus ja märkäinen niveltulehdus. Lasten korvatulehduksista monet ovat olleet pneumokokin aiheuttamia, ja se aiheuttaa myös keuhkokuumetta. PVC-rokotteen saavat maksutta 1.6.2010 ja sen jälkeen syntyneet lapset sekä riskiryhmiin kuuluvat alle 5-vuotiaat lapset ja kantasolujen siirron saaneet. Kannattaisiko näin tehokas rokote ottaa aikuistenkin omalla rahalla? Nohynekin mukaan kannattaa, mikäli matkailee paljon maissa, joissa pneumokokkirokote ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Myös niiden, joilla on sairautensa tai lääkityksensä takia tavallista suurem- Kansallinen rokotusohjelma Kansallisen rokotusohjelman tarkoitus on suojata suomalaiset mahdollisimman hyvin tartuntataudeilta. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia. Rokotusten ansiosta monet taudit ovat hävinneet Suomesta kokonaan tai tulleet harvinaisiksi. Rokotusaikataulu on tarkkaan harkittu niin, että saadaan mahdollisimman hyvä suoja mahdollisimman vähällä vaivalla ja haitoilla. Alla olevassa taulukossa ovat lasten ja nuorten rokotukset, jotka kuuluvat kansalliseen rokotusohjelmaan. Tiedot aikuisten rokotuksista löytyvät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta osoitteesta www.thl.fi. ■ LASTEN JA NUORTEN ROKOTUKSET: Ikä Tauti, jolta rokote suojaa Rokote 2 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki konjugaatti (PCV) 3 kk Rotavirusripuli Rotavirus 3 kk Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib) taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 5 kk Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus Pneumokokki konjugaatti (PCV) 5 kk Rotavirusripuli Rotavirus 5 kk Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib) taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12 kk Aivokalvontulehdus, keuhkokuume, verenmyrkytys ja korvatulehdus 12 kk Kurkkumätä, jäykkäkouris- Viitosrokote tus, hinkuyskä, polio ja Hib- (DTaP-IPV-Hib) taudit, kuten aivokalvontulehdus, kurkunkannentulehdus ja verenmyrkytys 12–18 kk Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR 6–35 kk Kausi-influenssa (vuosittain) Kausi-influenssa 4v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, polio DTaP-IPV 6v Tuhkarokko, sikotauti, vihurirokko MPR 11–15 v tytöt 6.–9.-luokalla Kohdunkaulan syöpä HPV 14–15 v Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä dtap pi riski saada vakava pneumokokki-infektio, on järkevää ottaa PVC-rokote. – Tutkimustuloksissa näkyi laumasuojan merkitys: kun pikkulapset rokotetaan, he eivät enää välitä tartuntoja eteenpäin sisaruksilleen, vanhemmilleen ja isovanhemmilleen, Nohynek pohtii. Pneumokokkirokote on tehokas ja turvallinen, mutta se ei suojaa kaikilta pneumokokkityypeiltä. Pneumokokin aiheuttama tulehdus on usein virustaudin, kuten tavallisen flunssan, jälkitauti. Pneumokokkeja on yli 90 lajia. VESIROKKOROKOTE HANKITAAN ITSE Vesirokkorokotetta ei ainakaan vielä saa maksutta, vaan se on hankittavat itse reseptillä apteekista. Se ei ole päässyt rokotusohjelmaan, koska vaikka se suojaa vesirokolta ja sen jälkitaudeilta, joidenkin arvioiden mukaan rokotettujen määrän kasvaessa aikuisten riski saada vyöruusu voi kasvaa. Nohynekin mukaan tilannetta seurataan. – Lapsen kanssa lääkärissä käydessä kannattaa ottaa puheeksi, olisiko vesirokkorokote tarpeellinen. Se voidaan antaa lapsille vuoden iästä alkaen, Nohynek sanoo. Lievänkin vesirokon sairastamalla saa elinikäisen immunitee- Pneumokokki konjugaatti (PCV) tin, eli jos tietää jo olleensa vesirokossa, rokottaminen on turhaa. Rokotetta suositellaan kuitenkin kaikille 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Aikuisella vesirokko voi olla niin raju, että tarvitaan sairaalahoitoa. Myös jälkitaudit, kuten keuhkokuume, aivokuume ja ihon bakteeritulehdukset ovat aikuisilla yleisempiä kuin lapsilla. ROKOTUSREKISTERIÄ ON ALETTU KERÄTÄ Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on perustanut kansallisen rokotusrekisterin, johon kerätään tiedot rokotuksista suoraan potilastietojärjestelmistä. Rekisteriin tulee kuitenkin tiedot vain vuodesta 2009 alkaen, ja tieto sitä ennen saaduista rokotuksista on edelleen vain rokottajan arkistoissa ja rokotetun rokotuskortissa, mikäli sellainen sattuu olemaan tallella. – Jos rokotuskortti on kadoksissa eikä ihminen tiedä saaneensa tarpeellista rokotusta, periaatteena on rokottaa uudelleen, Nohynek sanoo. Tulevaisuudessa tiedot rokotuksista tallentuvat Kansalliseen terveysarkistoon Kantaan, josta niitä voi käydä itse katsomassa. Jo nyt Omakanta-verkkopalvelussa voi käydä katsomassa sähköisiä reseptejään. ■ Oma PLUS 4/2014 APTEEKISTA. 500 mg + D3 20 mikrog Kampanjapakkauksessa +30 tablettia kaupan päälle! VAHVA RAKENNE – KESTÄVÄ LOPPUTULOS ! Tarjous koskee vain Calsorin D3 500 mg + 20 mikrog -valmistetta. Tarjous voimassa niin kauan kuin tuotetta on saatavilla. Rajoitettu erä! 10/2014 calsorin.fi Orion on suomalainen avainlippuyritys. itsehoitoapteekki.fi Lisätiedot numerosta 010 426 2928 ark. klo 8–16. 9 10 Oma PLUS 4/2014 Kissat rokotetaan flunssaa vastaan Kissojen flunssalla tarkoitetaan yleensä ylähengitysteiden tulehdusta. Pisaratartuntana leviävän sairauden aiheuttaa lähes aina kissan herpes- tai kalikivirus. Koska kissa flunssa on sitkeä sairaus, suositellaan kissat rokotettaviksi. Rokotus on tarpeen, koska tartunnan saa esimerkiksi nenäja silmäeritteistä. Virukset leviävät helposti esimerkiksi näyttelyissä, kissaloissa ja kissahoitoloissa. Kissat voivat tartuttaa myös oireettomina, koska kerran sairastunut kissa saattaa kantaa loppuelämänsä virusta elimistössään. Kalikivirus tarttuu kissojen lähikontaktissa. Oireina ovat ylempien hengitysteiden oireet, kuten keuhkotulehdus ja haavainen suutulehdus. Eläimellä saattaa esiintyä myös suolistotulehdusta tai niveltulehdusta. Tyypillisiä oireita ovat silmien sidekalvontulehdus ja sierainvuoto. Nuoret kissat saavat yleensä tartunnan. Kissan herpesvirus saattaa esiintyä kissalla piilevänä, jolloin esimerkiksi stressi voi aiheuttaa viruksen aktivoitumisen. Oireita ovat kuume, syömättömyys, aivastelu ja yskä. Tartunta esiintyy yleensä alle puolivuotiailla pennuilla. Aikuiset kissat selviävät kissaflunssasta hyvin, mutta pennuille ja iäkkäille kissoille sairastuminen voi olla kohtalokasta. ■ Yskä ja vuotava kirsu ovat tyypillisimmät koiran flunssan oireet. Koiran yskää kannataa seurata tarkoin, koska taustalta saattaa löytyä muita sairauksia. Koira köhii ja niiskuttaa Koiran flunssa leviää herkästi pisaratartuntana koirasta toiseen. Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Chita Wahlroosin albumi ja Dreamstime Flunssa voi iskeä myös lemmikkiin. Lepo on paras hoito muoto köhivälle ja niiskuttavalle koiralle, mutta tilanteen mukaan voidaan tarvita myös antibiootteja. L emmikin sairastuminen huolestuttaa aina omistajia. Koiralla flunssan oireet ovat usein lieviä. Tyypillisimmät oireet ovat yskä ja sierainvuoto. Eläinlääkäri Chita Wahlroos Porvoon Eläinklinikka Avecista kertoo, että koiran yskä saattaa kuulosta jopa vaaralliselta. Moni koiranomistaja pelkääkin, että eläimen kurkkuun on tarttunut esimerkiksi puruluun kappaleita, jolloin on vaarana koiran tukehtuminen. – Koiralla esiintyy flunssan yhteydessä harvoin kuumetta tai ruokahaluttomuutta, mutta joskus niitäkin on. Yskä saattaa kestää usean viikon ajan. Lievän flunssan jälkitautina voi kehittyä krooninen keuhkoputkentulehdus tai akuutti keuhkokuume. Wahlroosin mielestä koiran omistajan kannattaakin kääntyä eläinlääkärin puoleen, jos oireet pitkittyvät tai niiden alkuperästä ei ole varmuutta. Koiran yskän taustalla saattaa olla myös esimerkiksi allergia tai sydämen vajaatoiminta. Leviää pisaratartuntana Koiran flunssa leviää herkästi pisaratartuntana koirasta toiseen, kun koiria on paljon samassa paikassa, kuten kennelissä tai hoitokodissa. Tämän takia koiran flunssaa kutsutaankin usein kennelyskäksi. Wahlroosin mukaan tartuntaa voi ennaltaehkäistä välttämällä massakoiratapahtumia. – Flunssan aiheuttajana ovat tavallisimmin koiran parainfluenssavirus sekä Bordetella bronchiseptica -bakteeri. Muita aiheuttajia ovat esimerkiksi koiran adenovirus, coronavirus ja herpesvirus. Taudin itämisaika on päivästä kahteen viikkoon. Koirat eivät niinkään pärski toisiaan päin, vaan pisaratartunta tulee siitä, että eläimet haistelevat ja tervehtivät toisiaan. Ihminen saattaa levittää bakteeria tai virusta käsillään, kun koskettelee useita koiria. Tartunnan voi saada myös harrastustoiminnassa esimerkiksi noutokapuloiden ja muiden välineiden kautta. Wahlroos muistuttaa, että koira voi erittää virusta tai bakteeria, vaikkei sillä kyseisellä hetkellä olisikaan oireita. Lepo parantaa Koiralla esiintyy flunssaa samalla tavoin kuin ihmiselläkin ja hoitokin on sama: lepo ja tukihoito eli terveellistä ja maistuvaa ruokaa, runsaasti nesteitä ja mahdollisesti tulehduskipulääkkeitä. – Koiran liikuntaa on syytä rajoittaa. Eläinlääkäri voi kuitenkin tarvittaessa määrätä antibioottihoitoa ja tulehduskipu- pChita Wahlroos toteaa, että flunssaisen lemmikin olo paranee, kun se saa hoivaa ja hellyyttä. Tarvittaessa eläinlääkäri määrää antibiootteja tai tulehduskipulääkettä. lääkitystä. Lääkkeet ovat kaikki reseptivalmisteita. – Flunssan oireita voidaan vähentää rokottamalla. Rokotesuojan voi saada parainfluenssavirusta ja Bordetella bronchiseptica -bakteeria vastaan. On havaittu, että flunssaepidemiat ajoittuvat syksyn ja talven sisänäyttelykauteen. Suojaava rokote onkin siis syytä ottaa hyvissä ajoin ennen näyttely- ja kisakautta. Rokotuksesta saa suojaa myös lemmikkieläinhoitolan koirakontakteihin. On todettu, että vanhemmat koirat sairastuvat hengitystiesairauksiin keski-ikäisiä koiria useammin. Pennuilla taas vastustuskyky on vielä heikko, joten tulehduksiakin on enemmän. Koska koirillakin saattaa yskän taustalta löytyä moninaisia sairauksia, pitää tilannetta seurata aina tarkoin. Lievää yskää, johon liittyy muita flunssan oireita, kuten sierainvuotoa ja silmävuotoa, voi hoitaa kotona. ■ Oma PLUS 4/2014 11 ❯ Uutisia eläinmaailmasta Koonnut Johanna Pelto-Timperi Kuvat Dreamstime ja Korkeasaaren arkisto/kerttu penttilä EEG-tutkimus hereillä oleville koirille Professori Hannes Lohen koiragenetiikan tutkimusryhmä on yhteistyössä Guelphin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Helsingin Yliopistollisen eläinsairaalan kanssa ottanut käyttöön uuden EEG-laitteiston, jonka avulla koiran aivosähkökäyrää pystytään seuraamaan langattomasti hereillä olevalla koiralla useiden tuntien ajan. Uuden langattoman EEG-laitteiston avulla voidaan saada arvokasta tietoa muun muassa epilepsiakohtauksen aikaisista aivosähkökäyrämuutoksista, mikäli koira saa kohtauksen seurannan aikana. ■ www.vetmed.helsinki.fi UUSI APOBASE. IHANAMPI IHOLLESI. Lemmikki touhuaa joka kolmannessa kodissa Parabeeniton Noin 30 prosentilla kodeista on oma lemmikki. Yleisimmin se on koira tai kissa, mutta myös akvaariot, kanit ja ponit ovat yleisiä. Tilastokeskuksen vuoden 2012 Kulutustutkimuksen tilaston mukaan hamsteri on 24 000 ja käärme 3 300 taloudessa. Koiria on 443 000 ja kissoja 356 000. Useimmiten lemmikki on lapsiperheissä. Karvakuonot touhuavat pientaloissa useammin kuin kerrostaloissa. ■ Kennelliitto otti kantaa jalostuksen lainsäädäntöön Kennelliitto on lähettänyt maa- ja metsätalousministeriöön kannanoton sekä ehdotuksen eläinsuojelulainsäädäntöön sisällytettävistä, koiranjalostukseen liittyvistä asioista. Kannanotossaan Kennelliitto korostaa jalostusvalintojen merkitystä koirien hyvinvoinnille ja toivoo, että jalostuksellisille toimenpiteille muodostuu riittävä painoarvo myös eläinsuojelulaissa. Lajinmukaisten käyttäytymistarpeiden toteutumisen osalta tulee ottaa huomioon koirarotujen väliset erot. Lisäksi Kennelliitto toteaa, että kaikille koirille tulee asettaa tunnistusmerkintäpakko. ■ Koirakoti esiteltiin Jyväskylän asuntomessuilla Viime kesän asuntomessuilla Jyväskylän Äijälänrannassa oli esillä HauHaus-kohde, jonka suunnittelun lähtökohtana oli ihmisasukkaiden lisäksi talon kaksi koiraa. Koirien arki näkyy niin talon pohjaratkaisussa, pintamateriaaleissa, sisustuksessa kuin pihallakin. Myös luonnonläheisyys ja "tavanomaisen valkoisen" välttäminen olivat projektissa tärkeitä ohjenuoria. ■ www.apobase.fi OmaPLus_Apobase_125x176_10/14.indd 1 06/10/14 12:51 VÄSYVÄTKÖ SILMÄSI KESKELLÄ PÄIVÄÄ? Jääkarhun DNA eristettiin tassunjäljestä Tutkijat ovat ensimmäistä kertaa onnistuneet eristämään jääkarhun DNA:ta lumeen jääneestä tassunjäljestä. Näytteet kerättiin WWF-Canonin ja Norwegian Polar Institute -tutkimuslaitoksen matkalla Norjan Huippuvuorilla. Jääkarhun DNA:n lisäksi jäljessä oli jäänteitä hylkeen ja lokin DNA:sta. Arktisen alueen kaltaisessa muuttuvassa ympäristössä on erittäin vaikeaa saada ajantasaista tietoa alueen jääkarhupopulaatioiden koosta ja elintavoista, mikä taas vaikeuttaa lajin suojelua. Yleensä jääkarhuja seurataan satelliittikaulapantojen ja niihin kiinnitettävien kameroiden avulla. Menetelmä on kuitenkin kallis ja hankala. Käyttämällä tassunjäljestä eristettyä DNA:ta voidaan vähentää vaadittavia tutkimustoimenpiteitä merkittävästi ja tarkkailla jääkarhuja helpommin. ■ www.wwf.fi Kissan vitamiinien tarve on huomattava. Kasvava kissa, kantava tai imettävä naaras, toipilas, vanha tai erityisen nirso kissa vaatii erikoishuomiota ruokinnan suhteen. Lisävitamiineja kissoille on saatavana tablettina, jauheena, tahnana tai liuoksena. On kuitenkin varottava ylivitaminoimasta kissaa eikä useampaa eri vitamiinivalmistetta ole syytä syöttää yhtä aikaa. Terve kissa saa tarvittavat vitamiinit kissoille tarkoitetuista valmisruuista. Esimerkiksi sairaudesta toipuvalle kissalle saa apteekista energiapitoisia ravintolisiä, jotka yleensä maistuvat kissoille hyvin. ■ www.kissaliito.fi ja Kissan omistajan opas FI SYS 053 0913 Kissa kaipaa monipuolista ravintoa Kuivat ja väsyneet silmät voivat aiheutua päätetyöskentelystä, lukemisesta, piilolinssien käytöstä tai kuivasta sisäilmasta. Oireisiin on kuitenkin olemassa nopea ja pitkävaikutteinen ratkaisu: Annostele edistyksellistä Systane® Ultraa silmiisi tarpeen mukaan ja silmäsi voivat paremmin. Systane® Ultra -silmätipat on saatavilla apteekeista kautta maan sekä tietyistä optikkoliikkeistä. www.systane.fi K I R K A S K AT S E 14 Oma PLUS 4/2014 Lahjomaton lentsu Teksti Mari Kuusinen Kuvat Dreamstime ja Kaija Hartialan albumi Flunssa on useimmiten viruksen aiheuttama vilustumissairaus, joka paranee perusterveellä aikuisella itsestään. Bakteeriperäiset tulehdukset vaativat hoidoksi usein antibiootit. tä, koska teho on heikko ja lääkkeet vaikuttavat usein myös keskushermostoon. Kurkkaa kurkkuun p Kaija Hartiala muistuttaa, että perushoitona flunssaan toimii lepo. F lunssa eli nuhakuume on yleisin sairautemme. Flunssa-aaltoa kuljettavat sadat erilaiset virukset erityisesti joka syksy, talvi ja kevät. – Virukset leviävät, kun koululaiset, päiväkotilaiset ja työntekijät palaavat takaisin arkeen ja ovat kosketuskontaktissa. Monet virukset leviävät myös ilmateitse, kertoo lastentautien erikoislääkäri Kaija Hartiala. Flunssan itämisaika on yleensä päivästä pariin. Virus ei välttämättä nosta aikuisille kuumetta, lapset sen sijaan saattavat olla kuumeisia pari kolme päivää. Muita oireita ovat hengitystieoireet, nuha, kurkkukipu, yskä ja limakalvoärsytys. Viruksen aiheuttamaa flunssan kannalta ei ole merkitystä, mikä virus flunssan aiheuttaa. Perushoitona toimii lepo. Oireita voidaan lievittää käsikauppalääkkeillä. Nenäsuihkeet auttavat tukkoisuuteen, ibuprofeeni kuumeeseen ja särkyyn aikuisilla ja parasetamoli tai naprokseeni lapsilla. – Yskänlääkkeistä sen sijaan ei ole todettu juuri olevan apua, vaikka ne teoriassa voivat vähentää yskän ärsytystä. Lasten kohdalla on tehty periaatepäätös, ettei yskänlääkkeitä käyte- Viruksen aiheuttaman flunssan perushoitona toimii lepo. Kun kurkkua kirveltää, mutta muut flunssan oireet puuttuvat, saattaa suussa jyllätä streptokokki. Bakteeriperäinen nielutulehdus eli angiina aiheuttaa yleensä äkillisen kurkkukivun ja yli 38 asteen kuumeen. Nielussa saattaa myös olla peitteitä. – Aina näin ei kuitenkaan ole, eikä angiinaa voi todeta vain oireiden perusteella. Joskus sairastuneelle ei nouse kuumetta, vaan kurkku on vain tulehtuneen punainen. Taudinmääritystä varten tulee ottaa streptokokkipikatesti tai -viljely nielusta, Hartiala muistuttaa. Angiina hoidetaan antibiooteilla. Kurkkukipua voi lievittää tulehduskipulääkkeillä. Kokonaan hoitamattomana angiina voi aiheuttaa epidemian. Toinen yleinen kurkun kipeyttäjä on viruksen aiheuttama mononukleoosi, eli ”pusutauti” tai rauhaskuume. Mononukleoosissakin nielu on turvonnut ja sinne voi muodostua peitteitä. Taudin sairastaa noin 60 prosenttia väestöstä. Mononukleoosi oireilee pitkään, joskus jopa viikkoja. Syksyllä liikkuu myös suuri joukko erilaisia enteroviruksia, jotka aiheuttavat rakkuloita nieluun ja joskus myös käsiin, jalkoihin, suun ympärille tai eri puolille vartaloa. Toisinaan iholla muodostuu vain pieniä punaisia patteja. – Lapsilla voi syömättömyys olla taudin ainoa oire. Kurkkuun katsominen auttaa huomaamaan taudin. Rakkulainen nielu on niin kipeä, että mikään karkea tai lämmin ruoka ei mene alas. Silloin kannattaa antaa lapselle kipulääkettä sekä kylmää maitoa tai jäätelöä, neuvoo Hartiala. Kun aikuinen kuiskaa ja lapsi haukkuu kuin hylje, on syytä epäillä kurkunpääntulehdusta. Kurkunpää tulehtuu usein osana laajempaa hengitystietulehdusta. Varsinaisesta kurkunpäätulehduksesta puhutaan silloin, kun oireet keskittyvät kurkunpäähän. Tulehduksen aiheuttavat virukset ja se paranee yleensä itsestään. Taudin yleisin aiheuttaja on parainfluenssavirus. – Usein tauti havaitaan lapsella, kun lapsi on mennyt nukkumaan ja alkaa yskiä haukkuvasti. Hyljemäinen yskä johtuu äänihuulten turvotuksesta. Paras ensiapu kurkulle on kylmä ilma. Takki niskaan ja lapsen kanssa pihalle puoleksi tunniksi pakkaseen, niin yskä ja hengitysvaikeudet helpottuvat, Hartiala vinkkaa. Bakteerit jälkitauteina Keuhkoputkentulehdus, korvatulehdus ja poskiontelontulehdus kehittyvät toisinaan nuhakuumeen jälkitauteina. Flunssa vaurioittaa limakalvoja, jonka jälkeen bakteerit aiheuttavat tulehduksen. Poskiontelontulehdusta ilman bakteeritulehdusta esiintyy jokaisen virusflunssankin yhteydessä. Nenä on räkäinen, tukkoinen ja poskissa tuntuu paineen tunnetta. Poskionteloiden kuvantamista ei suositella, jos flunssaoireiden alusta on kulunut alle kymmenisen päivää. Usein bakteeriperäinenkin poskiontelontulehdus on itsestään paraneva tauti, jolloin antibioottikuuri ei aina ole tarpeen. Oireita voi lievittää avaavilla lääkkeillä. Keuhkoputkentulehdus on aikuisilla usein tupakointiin liittyvää tauti. Flunssavirus vaurioittaa jo entisestäänkin ärtyneitä keuhkoja, jolloin bakteeri pääsee pesiytymään niille flunssan jälkeen. Oireena on yskä. Virusinfektio voi lapsilla laukaista myös niin sanotun ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen, jolloin yskimiseen liittyy hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja usein myös hengityksen vinkunaa. – Apuna käytetään astmalääkkeitä. On hyvä viedä hengitysvaikeuksista kärsivä lapsi lääkäriin. Kolmannen kohtauksen jälkeen lapsi saa infektioastmadiagnoosin ja lääkitystä tehostetaan, Hartiala sanoo. Lapsilla esiintyy myös runsaasti korvatulehduksia. Flunssan aiheuttama limakalvojen turvotus ja limaneritys ahtauttavat korvatorvea, jolloin bakteereille syntyy otolliset olosuhteet. Hoitona käytetään yleisesti antibiootteja. Korvatulehduksista voi lukea lisää sivun 21 jutusta. ■ Influenssa vai flunssa? Influenssa on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus. Se alkaa useimmiten korkealla kuumeella, pään- ja lihassäryillä ja vasta myöhemmin kehittyvät yskä ja nuha. Tauti altistaa hoitamattomana myös erilaisille jälkitaudeille. Influenssan hoitoon on olemassa viruslääkkeitä. Influenssaa vastaan on käytössä myös rokote, jonka koostumusta vaihdellaan vuosittain kiertävien virustyyppien mukaan. ■ Vanhukset herkkiä keuhkokuumeelle Vanhusten ikääntyessä heidän vastustuskykynsä huononee elimistön muutosten seurauksena. Vastustuskyvyn heikkenemisen taustalla voi olla myös perussairauksia, kuten diabetes ja munuaisten vajaatoiminta tai immuunivastetta heikentäviä lääkityksiä, kuten reumalääkkeet. Tämän lisäksi vanhukset kärsivät huomattavan usein aliravitsemuksesta. Vanhuksen infektiot oireilevat usein varsin epätyypillisesti. Usein sekavan, kaatuilevan tai yleiskunnoltaan heikentyneen vanhuksen tilan taustalta löytyy selviteltäessä jonkinlainen infektiosairaus. Bakteerin aiheuttama keuhkokuume on vanhuusiällä varsin yleinen sairaus. Keuhkokuume voi syntyä joko suoraan tai influenssan jälkeisenä komplikaationa. Normaalit infektio-oireet, kuten esimerkiksi kuume, voivat puuttua kokonaan jopa keuhkokuumetta sairastavalta vanhukselta. Mikäli kärsii jostakin yleissairaudesta ja flunssa iskee, kannattaa Hartialan mukaan kääntyä oman lääkärin puoleen. – Myös potilasjärjestöillä on hyvää opastusta siitä, miten flunssakauteen tulee varautua ja milloin tulee mennä lääkäriin, hän muistuttaa. ■ Lähteet THL:n, tohtori.fi:n ja Terveyskirjaston sivustot Oma PLUS 4/2014 15 ❯ Kysy apteekkarilta Voit lähettää kysymyksiä osoitteeseen toimisto@omaplus.fi tai nettisivuillamme www.omaplus.fi SINOCLEAR TEHOKAS TAPA HOITAA SIVUONTELOTULEHDUSTA TEHOKAS Sinoclear on ainutlaatuinen valmiste, joka puhdistaa sivuontelot ja nenän tehokkaasti eritteestä ja helpottaa nopeasti tavallisia vaivoja, kuten tukkoista nenää ja poskisärkyä. Sinoclear otetaan nenäsuihkeena kerran päivässä 7 – 10 päivän ajan joko ainoana hoitona tai yhdistettynä muihin sivuontelotulehduksen hoitomuotoihin. Sinoclearia voi ostaa apteekeista ilman reseptiä. Yli 12-vuotiaille. Lue pakkauksen ohje ennen käyttöä. Lue lisää: sinoclear.fi Markkinoija: Omega Pharma / ACO Pharma Oy Turun 14. Varissuon apteekki on liittynyt mukaan Oma PLUS -ketjuun. Vastaajana siis tällä kertaa apteekkari Antti Koivuniemi Varissuon apteekista. 1 Olen vaihdevuosien myötä alkanut kärsiä kuivasta suusta, sylkeä ei erity entiseen tapaan. Onko tämä vahingollista ja mitä voisin tehdä? Suun kuivuminen on epämiellyttävää ja haitallista. Kuivuminen altistaa monille ongelmille. Suun kuivuuden taustalla voi olla muun muassa sairaus, lääkehoito tai vaihdevuodet. Hoidoksi sopii päivittäinen hampaiden puhdistus ja fluorivalmisteiden käyttö. Aterioiden pitäisi sisältää pureskelua vaativia ruokia ja vettä on juotava riittävästi. Ruokailujen välissä ksylitolivalmisteet ovat hyvä keino lisätä syljen eritystä. Yöllä voit käyttää kostutusgeeliä tai -öljyä suun limakalvoille. Jos nämä konstit eivät auta, on hyvä käydä lääkärissä tarkastuttamassa tilanne. ■ 2 Saako 15-vuotias jälkiehkäisypillerin apteekista ilman reseptiä? Voinko lähettää poikakaverin ostamaan pillerin? Jälkiehkäisy on varamenetelmä, jota käytetään varsinaisen ehkäisyn epäonnistuttua. Jälkiehkäisytabletteja myydään ilman reseptiä yli 15-vuotiaille. Jos joku muu hakee tabletin, apteekin on huolehdittava käyttäjän tiedonsaannista. Jälkiehkäisytabletti on otettava mahdollisimman pian ja enintään 72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Tabletti saattaa aiheuttaa ohimeneviä vaivoja, kuten pahoinvointia. Jos tabletin ottamisen jälkeen oksentaa kolmen tunnin kuluessa, pitää ottaa toinen tabletti. Eräät muut lääkkeet ja sairaudet saattavat vaikuttaa tabletin ehkäisytehoon. Jos kuukautiset ovat yli viisi päivää myöhässä, kannattaa tehdä raskaustesti. Vain kondomi suojaa sukupuolitauteja vastaan. ■ 3 Apteekissa tarjotaan aina edullisempaa rinnakkaisvalmistetta. Millaisia eroja vaihtokelpoisilla lääkkeillä voi olla? Onko turvallista valita edullisempi valmiste? Apteekissa lääkkeestä tarjotaan edullisemman valmistajan tuotetta, jos sellainen on tarjolla. Patentin umpeuduttua samaa lääkettä valmistaa useampi valmistaja. Eri valmistajien tuotteet ovat aina samantehoisia, yhtä turvallisia ja laadukkaita. Tablettien valmistukseen käytetyt apuaineetkin ovat käytännössä hyvin samantapaisia. Eroja voi lähinnä olla tablettien muodossa, värissä tai esimerkiksi jakouurteessa. Myös lääkepaketti on erilainen eri valmistajilla. Suurin ero valmistajien välillä on hinnassa. Toisinaan eroa voi olla vain muutama sentti, mutta enimmillään hintaeroa voi olla useita kymppejä. ■ 4 Pitääkö huuliherpestä käydä näyttämässä lääkärissä vai voinko vain asioida apteekissa? Ovatko reseptivapaat valmisteet tehokkaita? Huuliherpeksen aiheuttaa elimistössä oleva virus, joka aktivoituu toisinaan. Mitä nopeammin hoidon aloittaa, sitä pienemmiksi oireet jäävät. Ensimmäisiä oireita ovat huulen kihelmöinti ja kutina. Sitten muodostuu rakkuloita. Rakkuloiden puhjettua rupi paranee jopa kaksi viikkoa. Herpeksen hoitoon on tarjolla sekä viruslääkettä sisältäviä tuotteita että muita ihoa hoitavia valmisteita. Vain lääkehoito tehoaa virukseen, muut tuotteet hoitavat oireita. Ruven peittämiseen voi käyttää herpeslaastaria. Mikäli huuliherpes ilmaantuu kuukausittain tai oireet on hankalia, kannattaa käydä lääkärissä. Lääkäri voi määrätä tabletteja estohoidoksi. Huulien suojaaminen aurinkovoiteella estää herpeksen ilmaantumista. ■ 16 Oma PLUS 4/2014 10/2014 ❯ Kirjoja terveydeksi Koonneet Maija Rauha Kuvat Kustantajat Hyvä kirja, parempi mieli Hyvän mielen taitoja voi rakentaa ja niitä voi opetella missä iässä tahansa. Esimerkiksi potutus voi jäädä pienemmäksi, jos ymmärtää, että ylenpalttinen tuskittelu tekee vastoinkäymisestä vain rankemman. Kirjakokoelmassa on nyt todellinen helmi kaikille, jotka haluavat rakentaa mielen hyvinvointia ja parempia ihmissuhteita. Tunnetaitoja kenelle tahansa Lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren ja nuorisopsykiatri Max Karukiven kirja Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja (Tammi) on suunnattu nuorille, mutta en epäröi suositella sitä kaiken ikäisille. Niin moni aikuinenkin väittää vakavalla naamalla, ettei tunteilleen mitään voi. Tässä kirjassa kerrotaan monin esimerkein ja harjoituksin, miten tunteitaan ja tulkintojaan voi ohjailla sellaiseen suuntaan, että eläminen on mukavampaa ja ihmissuhteet toimivampia. Jopa hermoston toiminta on selostettu kiinnostavasti ja käytännönläheisesti. ■ Ei hajusteita Ei parabeeneja Ei väriaineita DECUBAL Clinic Cream perusvoide 250 g Kuivan ihon päivittäiseen hoitoon koko vartalolle Pitkävaikutteinen kosteutus Isovanhemmuus on taitolaji Ensimmäisen lapsenlapsen syntymä aloittaa ihmisen elämässä uuden ajanjakson. Sen iloista ja haasteista kertoo sosiaalipsykologi ja perheneuvoja Saara Kinnunen kirjassaan Isovanhemmuuden aika (Kirjapaja). Edessä on monenlaisia rajanvetoja: saako nuorelle perheelle tarjota apua, voiko kieltäytyä auttamasta, saako heitä ollenkaan neuvoa? Parhaimmillaan isovanhempi on lasten tuki ja turva, perinteiden välittäjä ja kasvattaja, mutta hänen rooliinsa vaikuttaa myös moni muu asia kuin omat toiveet. ■ Rasvapitoisuus 38% www.decubal.fi OmaPlus_DecubalCC_125x176_10/14.indd 1 03/10/14 09:35 Anoreksiasta nuoren äänellä Nuori kirjailija Linnea Parkkonen kertoo kolmannessa romaanissaan 112 – vihaan itseäni (Myllylahti) 15-vuotiaan Lillin tarinan. Hyväksytyksi tulemisen tarve ja epävarmuus omasta itsestä ajavat Lillin kierteeseen, jossa anoreksia ottaa vallan ja jokainen suupala punnitaan. Kurkkuviipaleestakin Lilli syö hitaasti ja varoen vain neljänneksen ja kaataa muut palat roskiin. Kirja on todentuntuinen, muttei välttämättä helppo lukukokemus. Kirjailija lahjoittaa tekijänpalkkionsa uuden lastensairaalan rakentamiseen. ■ Tulevien vanhempien perusteos C-vitamiini auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta Elimistön C-vitamiinin varastot ovat pienet, ja ne vähenevät jo muutamassa kuukaudessa, jos vitamiinin saanti on vähäistä ja samalla elimistön tarve runsasta. Riittämätön C-vitamiinin saanti ja pienentyneet varastot tuntuvat yleiskunnossa väsymyksenä, stressin alentuneena sietokykynä ja heikentyneinä psykologisina toimintoina kuten keskittymiskyvyn häiriöinä. Suomalaisten erikoislääkäreiden suomalaisille odottaville perheille kirjoittama Odottavan äidin käsikirja (Duodecim) perustuu pitkäaikaiseen kokemukseen ja tuoreeseen tutkimustietoon. Se sisältää perusteelliset tiedot raskauden alkamisesta, odotuksesta, synnytyksestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta, lääkkeiden käytöstä, liikunnasta, suun terveydestä, suositeltavasta ruokavaliosta, lapsettomuudesta sekä siitä, kun kaikki ei menekään hyvin. Kirjoittajat ovat Mika Nuutila, Susanna Sainio, Terhi Saisto Ja Anna-Paula Sariola. ■ Kuntoa yli kuusikymppisille Terveystieteiden maisteri ja liikunnanohjaaja Katja Keränen luennoi ja kirjoittaa terveydestä ja hyvinvoinnista, mutta myös ohjaa ikäihmisten liikuntaryhmiä. Nyt hän on koonnut kirjaan Kunnon vuodet (Otava) monipuolisia liikuntaohjelmia ja neuvoja, joiden avulla onnistuvat niin kotijumppa, lenkkeily kuin kuntosaliharjoittelukin. Keränen kertoo myös, miten sairaudet ja krempat tulee ottaa huomioon harjoittelussa. Mukana on myös kanssaihmisten kertomuksia liikkumisestaan. ■ - 15% Tarjous voimassa Joulukuun 2014 Kaamosaikaan voi tehostaa vastustuskykyä vahvalla C-vitamiinivalmisteella. Pitkävaikutteinen C-Vita 500 mg eroaa tavanomaisesta C-vitamiinivalmisteesta tabletin koostumuksessa. Pitkävaikutteinen tabletti ei hajoa heti mahalaukussa vaan vähitellen suolistossa, jossa tabletista vapautuu C-vitamiinia pieniä määriä kerrallaan. C-vitamiinia riittää silloin koko päiväksi. Pitkävaikutteinen C-vita 500 mg 200 tabletin pakkaus on saatavilla vain apteekeista! Oma PLUS 4/2014 17 VIHLOVISTA HAMPAISTA EI TARVITSE KÄRSIÄ 7 T KO ILE NY KE A N P ÄI PROFESSIONAL SENSITIVITY THERAPY V Ä N AJ * Käytä Listerine® Professional Sensitivity Therapy suuvettä ohjeen mukaisesti 7 päivän ajan. Jos et saa vihlontaan helpotusta, voit palauttaa pullon ostopaikkaan kuittia vastaan. © Johnson & Johnson Consumer Nordic 2014 Rahapalautusta varten pyydämme täyttämään palautelomakkeen. 10/2014 JOS VIHLONTA EI HELPOTA, SAAT RAHASI TAKAISIN!* SUOSITUIN Hae omasi apteekista 208/14 O. 9.2014 VALITSE SUOMEN FI/LI/14-0475c Suomen Suuhygienistiliitto suosittelee 1 Tarkista kalsiumin saantisi osoitteessa kalsiumlaskuri.fi. D-vitamiinin ja kalsiumin puutteen ehkäisyyn ja hoitoon sekä osteoporoosin hoidon tueksi iäkkäille henkilöille. Ei lapsille tai nuorille. Vain apteekista. Tutustu huolellisesti pakkausselosteeseen. www.calcichew.fi 1) Calcichew® on apteekkien myydyin kalsiumvalmiste itsehoidossa; IMS € ja kpl MAT 7/2014. XXXX_Leiras_Calcichew_ilmoitus_OmaPlus_125x176mm.indd 1 15.10.2014 12.35 18 Oma PLUS 4/2014 Hunaja helpottaa yskää ja kurkkukipua. Myös C-vitamiinia on hyvä tankata. 10 vinkkiä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon Teksti Matleena Merta Kuva Dreamstime Flunssan hoitoon ja ehkäisyyn on olemassa useita konsteja – toiset nauttivat vitamiinilisiä, jotkut tunkevat valkosipulia villasukkiinsa. Tärkein hoitokeino on kuitenkin yksinkertainen: muista levätä! 1 Pese kädet Flunssaa aiheuttava virus leviää etenkin nenäeritteen kautta, josta se kulkeutuu helposti käsien kautta toiseen ihmiseen. Tämän vuoksi käsien pesu on yksi tärkeimmistä flunssaa ehkäisevistä tekijöistä. THL:n tekemän tutkimuksen mukaan käsien pesu saippualla ehkäisee flunssaa jopa tehokkaammin kuin pelkän käsidesin käyttö. Käsidesiä käytettäessä se tulee levittää käsiin huolellisesti: ihmisen likaisimpia paikkoja ovat sormien välit ja rystyset. Desinfiointiainetta tulee hieroa käsiin niin kauan, että se kuivuu. Kostealla alustalla mikrobit vain villiintyvät. 2 Tankkaa C-vitamiinia – sinkkiä unohtamatta C-vitamiini vaikuttaa ihmisen jaksamiseen ja yleiskuntoon. C-vitamiinin nauttiminen flunssaoireiden alettua ei pysäytä tautia, mutta ennaltaehkäisevästi nautittuna se saattaa lyhentää sairauden kestoa. Joidenkin tutkimusten mukaan sinkki lievittää flunssan oireita ja saattaa lyhentää taudin kestoa. Kuten C-vitamiinia, myös sinkkiä nauttimalla voi ennaltaehkäistä flunssaa. Sinkin teho perustuu siihen, että se ehkäisee flunssavirusbakteerien lisääntymiseen tarvittavaa proteiinia. Sinkkiä ja C-vitamiinia voi nauttia ravintolisinä. Esimerkiksi Apteekkarin C+ Sinkki -pore sisältää molempia. 3 maitohappobakteeri Tasapainottaa Hyvinvoiva suolisto pitää yllä vastustuskykyä. Terveellä ihmisellä on suolistossaan 1,5-2 kiloa bakteereja, jotka suojaavat elimistön toimintaa. Kiire, stressi ja liian vähäinen hapanmaitotuotteiden nauttiminen lisäävät huonojen bakteerien kasvua elimistössä. Suoliston huonosta kunnosta kielivät erilaiset vatsavaivat, kuten ripuli ja ummetus. Hapatettu ruisleipä sekä maitohappokäymisellä tuotetut elintarvikkeet, kuten viili ja piimä, lisäävät maitohappobakteerien määrää elimistössä. Maitohappobakteereja voi nauttia myös apteekista saatavina ravintolisinä. 4 Hunaja auttaa yskään ja kurkkukipuun Hunaja sisältää antioksidantteja, joiden väitetään jopa säästävän säännöllisen käyttäjän flunssatartunnalta. Jos flunssa on kuitenkin jo päässyt iskemään, hunajaa voi käyttää helpottamaan yskää ja kurkkukipua. Käypä hoito -suosituksen mukaan muutama millilitra tai 10 grammaa hunajaa ennen nukkumaanmenoa saattaa helpottaa lapsen yskää. Kurkkukipua voi helpottaa myös apteekista saatavalla Pharysol-hunajasuihkeella. Suihke sisältää polyfenoleja, jotka on sekoitettu antibakteeriseen glyseroli-hunaja-pohjaan. Valmiste sopii sekä lapsille että aikuisille. Alle 1-vuotiaille lapsille hunajaa tai hunajapohjaisia valmisteita ei saa antaa. 5 Hengitä höyryä Kun nenä on tukkoinen, kuuman höyryn hengittäminen voi helpottaa oloa. Lapsille höyryhengitykseksi riittää kuuman veden päästäminen kylpyhuoneessa niin, että huone on täynnä höyryä. Aikuiselle sopii höyryhengitys, jossa kuumaa vettä kaadetaan kulhoon. Pää peitetään pyyhkeellä, ja kuumaa höyryä hengitellään sen alla niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Höyryhengitys voi auttaa myös yskään, mutta sen kanssa kannattaa olla varovainen, sillä joillain kuuma höyry saattaa vain pahentaa oloa. 6 Limaimu – apua perheen pienimmille Limaimu helpottaa vauvojen ja pienten lasten flunssaa. Apteekista on saatavilla useita liman poistamiseen tarkoitettuja tuotteita. Limaimuri poistaa rään lapsen nenään asetettavan letkun avulla. Letkusta lima kulkeutuu laitteessa olevaan säiliöön. 7 Muista juoda Nesteiden nauttiminen on tärkeää erityisesti kuumeessa, sillä silloin keho menettää eniten nesteitä. Paras olisi nauttia raikasta vettä, mutta lähes mikä tahansa neste käy. Nesteet myös ohentavat limaa ja saavat ontelot tyhjentymään. Yskää voi helpottaa naut- timalla lämmintä marja- tai hedelmäjuomaa. Myös inkiväärijuuresta keitetyn juoman uskotaan helpottavan tukkoista oloa. Elintarviketurvallisuudesta vastaavan Eviran mukaan raskaana olevien tulisi kuitenkin välttää inkivääriä. 8 Lepo on hoitokeinoista paras Lepääminen on kaikkein tärkein flunssan hoitokeino – ja ehkäisijä. Jos ensimmäisten oireiden, kuten väsymyksen ja kurkkukivun, ilmaantuessa pääsee lepäämään, saattaa flunssa talttua alkutekijöihinsä tai ainakin lyhentyä huomattavasti. Vastaavasti jos sairastunut ei lepää, saattaa seurauksena olla vakavia jälkitauteja, esimerkiksi sydänlihastulehdusta tai keuhkokuumetta. 9 Käytä särkylääkkeitä harkiten Särkylääkkeillä voidaan helpottaa flunssaan liittyvää lihassärkyä ja alentaa kuumetta. Niitä tulisi kuitenkin käyttää harkiten, sillä vaikka lääkkeet parantavat oloa, ne eivät itsessään nujerra tautia. Lääkkeitä ottaessaan tulisi muistaa levätä, vaikka olo tuntuisikin paremmalta. Turha särkylääkkeiden ottaminen voi pahimmillaan pitkittää flunssaa, sillä kehon korkea lämpötila tappaa bakteereja. Todella korkeaa, yli 38 asteen kuumetta, suositellaan kuitenkin lievittämään särkylääkkeiden avulla. 10 Vanha kunnon valkosipuli Valkosipulin on uskottu parantavan erilaisia tauteja, ja keskiajalla sen uskottiin tehoavan jopa ruttoon. Valkosipulin tehoa flunssan hoidossa ei ole kuitenkaan pystytty tieteellisesti todistamaan. Käyttötapoja on monia: valkosipulia voidaan lisätä kuumaan juomaan, hengittää höyrynä tai tunkea villasukkiin yöksi. Valkosipuli antaa mausteena ruualle makua, kun nenä on tukossa ja tuntuu, ettei maista mitään. Valkosipulin haju saattaa myös ehkäistä flunssaa, sillä se karkottaa muiden ihmisten ohella myös taudinkantajat. ■ Oma PLUS 4/2014 19 ❯5 kysymystä: lasten korvatulehdukset Teksti Mari Kuusinen Kuvat Dreamstime ja Terveystalo Vastaajana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Saloranta Terveystalosta. Perinnölliset tekijät, kotona tupakointi ja suuri infektio kontaktien määrä altistavat lapset korvatulehduksille. 1 Mikä aiheuttaa tulehduksen ja milloin epäillä korvatulehdusta? Tulehdus syntyy, kun flunssa aiheuttaa limakalvoturvotusta nenän ja nielun alueelle ja vaikeuttaa välikorvan ilman saantia. Normaalisti ilma kulkee nenän takaosasta välikorvaan korvatorven kautta. Kun välikorva ei saa ilmaa, se kerää nestettä ja jos nesteeseen pääsee bakteereja, alkaa märkäinen korvatulehdus. Korvatulehdus alkaa useimmiten flunssan kestettyä yli kolme päivää ja sen tyypillinen oire on kipu. Pienillä vauvoilla oireet ovat usein epämääräisiä; levottomuutta, univaikeuksia, itkuisuutta, syömisvaikeuksia tai jopa ripulia. ■ 2 Miksi korvatulehdus on yleinen juuri lapsilla? Perinnölliset tekijät, kuten jos vanhemmilla on ollut paljon korvatulehduksia, kotona tupakointi ja suuri infektiokontaktien määrä, ovat altistavia tekijöitä. Joillekin lapsille kehittyy kierre, vaikkei näitä tekijöitä ole. Lasten immuniteetti ei ole vielä kehittynyttä, korvatorven toiminta ei myöskään ole kovin tehokasta. Esimerkiksi päiväkodeissa myös infektiokontaktien määrä on suuri. ■ 3 Miten tulehdusta hoidetaan? Alussa särkylääkitys on paikallaan. Jos kipu saadaan hallintaan, voidaan seurata tilannetta alussa päivän tai kaksikin. Lääkärin arvio on hyvä saada parin päivän sisällä. Jos kipua ei saada hallintaan kipulääkkein tai oireita muutoin on paljon, harkitaan antibioottia. Pieniä lapsia hoidetaan hieman herkemmin antibiooteilla, koska heidän vastustuskykynsä on heikompi. ■ 4 5 Milloin puhkaistaan tärykalvo tai tehdään putkitus? Puhkaisu tehdään, jos oireet ovat rajut, koska se helpottaa kipua heti. Jos tarvitaan bakteeriviljely korvasta, puhkaisu on ainut tapa saada se tehtyä. Putkitukseen mennään, jos lapsella on toistuvia akuutteja korvatulehduksia tai hänelle kehittyy liimakorva. ■ Onko ruokavaliosta tai lisäravinteista apua? Yleistä infektioalttiutta ajatellen on hyvä varmistaa lapsen D-vitamiinin saanti. Hapatetut maitotuotteet ovat hyväksi, koska maitohappobakteerit suojaavat limakalvoa infektiolta. Tablettimuotoiset maitohappobakteerivalmisteet suojaavat suolen limakalvoa hyvin, mutta huonommin suun ja nielun aluetta. Lämmittämätön, kiinteä hunaja saattaa olla eduksi sisältämiensä entsyymien ja hyvien bakteerien takia. Hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille eikä kovin allergisille. ■ 20 Oma PLUS 4/2014 Näin autat pitämään lääkkeet tehokkaina Muuntuvuus on bakteereille tyypillistä. Kun lääkekehittäjät löytävät uuden antibiootin, on vain ajan kysymys, milloin jossakin kehittyy sille vastustuskykyinen bakteerikanta. Oma PLUS 4/2014 21 TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT DREAMSTIME JA JAANA VUOPIO Mikrobien aiheuttamat tartuntataudit ovat yhä vain iso uhka ihmiskunnalle, vaikka niitä vastaan taistellaan rokotuksin ja lääkkein. Yksi ongelma on bakteerien muuntuminen vastustuskykyisiksi antibiooteille eli antibioottiresistenssi. Niinkin yksinkertainen keino kuin käsidesin käyttö kaukomatkoilla on tärkeä, kun lääkkeet pyritään pitämään tehokkaina. p Jaana Vuopio suosittelee terveen järjen ja käsidesin käyttöä matkailtaessa. M ikrobilääkkeitä on erikseen bakteereille, viruksille, sienille ja parasiiteille. Bakteerilääkkeitä sanotaan myös antibiooteiksi. Antibiootit ryhmitellään yli 15 eri luokkaan, joiden kemiallinen rakenne ja vaikutus bakteereihin ovat erilaiset. Lääkekehittäjien ja tartuntatauteja aiheuttavien mikrobien kesken vallitsee jatkuva kilpajuoksu. Kun markkinoille tulee uusi antibiootti, on vain ajan kysymys, milloin sille vastustuskykyinen bakteerimuoto kehittyy. Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan bakteeriopin professori Jaana Vuopio kertoo, että muuntuminen vastustuskykyiseksi on bakteereiden luontainen ominaisuus. Jo jääkaudella oli olemassa bakteereja, joihin osa nykyisistä antibiooteista ei olisi tehonnut. Niillä on luonnollinen resistenssi. Nämä bakteerit muuntuivat alun perin suojellakseen itseään luonnossa esiintyviltä aineilta, jotka ovat saman tyyppisiä kuin lääkemolekyylit. – Kun puhutaan lääkeresistenssistä, tarkoitetaan kuitenkin yleensä hankittua resistenssiä. Tällöin bakteeri muuntuu vastustuskykyiseksi vasta kohdattuaan lääkemolekyylin. Antibiootin käyttö siis aiheuttaa vastustuskyvyn. Kun tämä vastustuskykyiseksi muuntunut bakteerikanta lisääntyy ja leviää, lääke käy yhä tehottomammaksi. On olemassa myös useille eri lääkkeille vastustuskykyisiä eli moniresistenttejä bakteerikantoja, Vuopio kertoo. ANTIBIOOTTIA VAIN TARPEESEEN Jotta antibiootteja voitaisiin käyttää, kun on todellinen tarve, vastustuskykyisten bakteerikantojen leviämistä tulisi ehkäistä ja hidastaa. Yksi avainasioista on turhan antibioottien käytön välttäminen. Kaikki antibiootit ovat meillä Suomessa lääkärin määrättäviä reseptilääkkeitä, mikä on Vuopion mielestä hyvä lähtökohta. Lääkärit vaikuttavat resistenssin leviämistä hillitsevästi määräämällä antibiootteja vain tarpeeseen sekä välttämällä laajakirjoisten eli useita eri bakteereja tappavien antibioottien määräämistä silloin, kun tarjolla on myös nimenomaan tämän potilaan sairauden hoitamiseen tarkoitettu, tehokas antibiootti. Vuopio tähdentää myös, ettei kenenkään pidä aloittaa antibioottikuuria omin päin, vaikka kotona sattuisikin olemaan käyttämättä jääneitä lääkkeitä. – Kun lääkäri määrää antibioottia, lääkettä pitää ottaa niin usein kuin on määrätty, ja kuuri pitää aina syödä loppuun asti. Näin taudinaiheuttajat saadaan varmasti nujerretuiksi, hän sanoo. Esimerkiksi flunssan tyyppistä sairautta ei kannata lähteä lääkitsemään omin päin antibiootilla, koska se saattaakin olla viruksen aiheuttama, jolloin bakteerilääke ei tehoa. Jokainen antibioottikuuri muuttaa elimistön mikrobista tilannetta ja väärä lääkitys saattaa Vuopion mukaan heikentää lääkkeiden tehoa jatkossa. KÄSIHYGIENIA TÄRKEÄ MATKOILLA Eläintenkin sairauksia hoidetaan antibiooteilla, joten myös eläimillä on vastustuskykyisiä bakteereja. Ne voivat siirtyä ihmiseen elintarvikkeiden välityksellä tai eläintä koskettamalla. Näin tiedetään siirtyneen ainakin resistenttiä salmonellaa ja hankalana sairaalabakteerina tunnettua MRSA:ta. Myös esimerkiksi Aasian maiden lääketehtaiden ympäristöpäästöt vaikuttavat antibioottiresistenssin kehittymiseen maailmanlaajuisesti. Resistenssi on Vuopion mukaan nimenomaan globaali ongelma. Jopa 70 prosenttia tropiikissa matkailleista suomalaisista saattaa tuoda mukanaan antibioottiresistentin bakteerin, useimmat tietämättään ja oireettomina. Jos sairastuu ulkomailla tai joutuu tapaturman tai onnettomuuden seurauksena sairaalahoitoon, tartuntariski on tavallista suurempi. Esimerkiksi Itä-Euroopan maiden sairaaloiden tehohoitoyksiköissä on todettu bakteerikantoja, jotka ovat erittäin vastustuskykyisiä. – Hyvä hygienia on tärkeä. Kaikki, mikä suojaa tavalliselta turistiripulilta, suojaa myös vastustuskykyisiltä bakteereilta. Kun syö vain kuumennettuja ruokia, juo vain pullotettuja juomia, pesee kädet huolellisesti ja käyttää käsidesiä, on jo pitkällä. Kannattaa käyttää tervettä järkeä eikä ottaa turhia riskejä, hän sanoo. Huolestuiko nyt joku Intiassa tai Thaimaassa matkaillut? Vuopion mukaan oireeton resistentin bakteerin kantaminen ei ole ongelma terveelle ihmiselle. Ei kuitenkaan tiedetä, millaiset sen pitkän aikavälin vaikutukset ovat. Joskus vastustuskykyisetkin bakteerit katoavat ajan myötä ihmisen kehosta, joskus ne viipyvät siellä pitkään. Ongelma tulee konkreettiseksi vasta, jos ihminen saa oireisen tartunnan, jota yritetään hoitaa antibiootilla, joka ei tehoakaan vastustuskyvyn takia. – Jos tietää olevansa resistentin bakteerin kantaja, tästä pitää muistaa mainita, jos joutuu sairaalaan tai jos sairastuu oireiseen infektioon, jota pitää hoitaa. Lääkäri osaa sitten ottaa resistenssin huomioon miettiessään sopivaa lääkitystä, Vuopio kertoo. RAJAN TAKANA ON TOISIN Suomi ja Venäjä painivat resistenssin kannalta eri sarjoissa. Rajanaapureiden ero on Vuopion mukaan isompi kuin missään muualla maailmassa. Suomessa vastustuskykyisiä bakteereja esiintyy vähän, itänaapurissa tilanne on vakavampi. – Esimerkiksi vastustuskykyistä tuberkuloosia on Suomessa hyvin vähän, ja valtaosa näistä tartunnoista on saatu ulkomailta. Koska tuberkuloosibakteerista on kuitenkin maailmalla liikkeellä useille lääkkeille vastustuskykyisiä muotoja, varmistamme Suomessakin joka kerta hoitoa aloitettaessa, että lääkkeet tehoavat. Venäjällä tuberkuloosin lääkehoitoja ei enää pystytä toteuttamaan samalla tavalla kuin Suomessa, koska lääkeresistenssiä esiintyy siellä paljon enemmän, Vuopio sanoo. SUOMESSA MELKO HYVÄ TILANNE Rokotukset ovat yksi keino vaikuttaa bakteeritauteihin ja väes tössä kiertäviin bakteereihin. Esimerkiksi pneumokokkirokotteen tulo kansalliseen rokotusohjelmaan näkyi niin, että pienten lasten antibioottikuurit vähenivät merkitsevästi. Vuopio toivoo, että uusien rokotteiden kautta voidaan jatkossakin vaikuttaa myös resistenssiin ja sen kehittymiseen. JOPA 70 PROSENTTIA TROPIIKISSA MATKAILEVISTA SUOMALAISISTA VOI TUODA MUKANAAN KOTIMAAHAN ANTIBIOOTTIRESISTENTIN BAKTEERIN. – Resistenssitilanne vaihtelee paljon maasta toiseen, ja sairauksien hoitoon käytettävät lääkkeet vaihtelevat vastaavasti. Jos vanhat keinot eivät enää tehoa, on käytettävä uusia. On maita, joissa ei voida enää juurikaan käyttää esimerkiksi stafylokokkipenisilliinejä vakavien stafylokokkitartuntojen hoitoon, koska melkein kaikki bakteerit ovat vastustuskykyisiä. Tällöin on valittava uudempi lääke. Sekä maailman terveysjärjestö WHO, Europan Unioni että USA panostavat tällä hetkellä merkittävästi uusien antibioottien kehittämiseen. Tämä luo toivoa, että tartuntatauteja voitaisiin jatkossakin hoitaa lääkkeillä. Se pelko, että kohta mikään antibiootti ei enää vaikuta, ei ole täysin aiheellinen. SAIRAALOISSA OLLAAN TARKKOINA Epäily vastustuskykyisestä bakteerista voi herätä niin, että potilaalle määrätään antibioottia hoitona sairauteen, mutta lääke ei tehoakaan. Potilaalta otetusta näytteestä tehdään bakteeriviljely ja testataan, onko bakteeri herkkä antibiooteille. Testit voidaan tehdä myös, jos potilas kertoo olleensa ulkomailla tilanteessa, jossa hän on voinut saada tartunnan. Sairaaloissa testataan potilaat, jotka ovat voineet saada tartunnan toiselta potilaalta, jolla on todettu vastustuskykyinen bakteeri. Vastustuskykyisten bakteerien leviämistä ehkäistään sairaaloissa muun muassa hyvällä hygienialla ja eristämällä potilaat, jotka kantavat bakteeria. Sairaalat kouluttavat henkilökuntaansa torjumaan vastustuskykyisten bakteerien leviämistä. Kullakin sairaalalla on lisäksi omat toimintaohjeet sairaalahygieniasta ja infektioiden torjunnasta. – Koko maan tasolla meillä on kolmatta vuotta toiminnassa antibioottiresistenssin torjunnan asiantuntijaryhmä, jonka tehtäviin kuuluu myös seurata tilannetta Suomessa ja suunnitella toimenpiteitä resistenssin torjumiseksi, Vuopio kertoo. Euroopan antibioottipäivää vietetään vuosittain 18. marraskuuta. Monissa maissa kampanjoidaan tuolloin tietoisuuden lisäämiseksi antibioottiresistenssistä. – Antibioottiresistenssin torjumiseksi on tärkeää myös se, että terveydenhuoltojärjestelmän voimavarat pysyvät riittävän hyvinä. Näytteiden ottamiseen ja hyvään hygieniaan pitää olla varaa, Vuopio tähdentää. ■ p Huolellinen käsien peseminen suojaa sekä turistiripulilta että vastustuskykyisiltä bakteereilta. Suomen ärhäkimmät 1 MRSA. Suomessa pisimpään ongelmia aiheuttanut vastustuskykyinen bakteeri on metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokki MRSA. Uusia tartuntoja löydetään noin 1 300 vuodessa. MRSA aiheuttaa sairaaloissa haavatulehduksia, keuhkokuumetta ja muita infektioita, ja se voi olla vastustuskykyinen monille antibiooteille, mikä vaikeuttaa potilaiden hoitamista. Terveillä suomalaisilla MRSA on harvinainen. ■ 2 ESBL. Antibiootteja tuhoavia entsyymejä tuottavien ESBL-bakteerien tartunnat ovat yleistymässä kaikissa Pohjoismaissa ja koko Euroopassa. Uusia tapauksia on Suomessa noin 5 000 vuodessa. Tällä tavoin muuntuu yleisimmin E.coli(eli kolibakteeri) tai Klebsiella-bakteeri. Kolibakteeri on suoliston bakteeri, joka voi tulla elimistöön myös ruuan tai juoman kautta. Se on yleinen virtsatietulehduksen aiheuttaja, ja jos bakteeri on vastustuskykyinen, hoidon löytäminen vaivaan vaikeutuu. ■ 3 CLOSTRIDIUM DIFFICILE. Tämä suolistobakteeri voi aiheuttaa niin sanotun antibioottiripulin. Antibioottikuuri laukaisee erityisen ärhäkän Clostridium difficilen aiheuttaman vesiripulin. Se on yleistynyt iäkkäillä, ja pahimmillaan se voi uhata henkeä. Viime vuonna Clostridium difficile löytyi lähes 6 000 potilaalta, mutta heistä vain alle 600:lla oli hankalin bakteerityyppi. ■ 4 VRE. Enterokokit ovat yleisiä suolistobakteereja, jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä monille antibiooteille. Ne eivät aiheuta tauteja terveille, mutta sairaille ne voivat aiheuttaa virtsatietulehdusta ja haavatulehduksia. Vankomysiinille vastustuskykyinen enterokokki eli VRE on sairaalabakteeri, joka voi aiheuttaa myös vakavan yleisinfektion. VRE:tä löytyi viime vuonna 32 henkilöltä Suomessa. ■ LISÄTIETOA Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivut osoitteessa www.thl.fi ovat luotettava lähde, kun haluat tietää lisää taudinaiheuttajista, infektioista, antibiooteista ja antibioottiresistenssistä. ■ 22 Oma PLUS 4/2014 ❯ Apteekin hyllyltä Teksti Matleena Merta Kuva Vasistha Huuhdo pöpöt pois Nenäkannu on nykyisin jo useimmille tuttu väline. Suolavedellä huuhtelu pitää ylähengitysteiden limakalvot terveinä ja ehkäisee sekä flunssaa että poskiontelotulehdusta. Kun oikea tekniikka on hallussa, huuhtelu myös tuntuu miellyttävältä. F lunssakauden jyllätessä nenäkannu on hyvä kaveri. Se saattaa nimittäin pelastaa flunssalta, vaikka tartunta olisi jo tapahtunut. – Flunssa tarttuu hengitysteitse sosiaalisissa tilanteissa. Limakalvojen huuhtelu saattaa kuitenkin karkottaa pöpöt, jos huuhtelun suorittaa tarpeeksi usein. Suosittelen nenäkannulla huuhtelua noin 4–5 kertaa päivässä pahimpana flunssa-aikana, kertoo Pete Nurmi Sarvikuono-nenäkannuja markkinoivalta Vasisthalta. Jos flunssa on jo iskenyt, nenäkannulla huuhtelu helpottaa tukkoista oloa ja poistaa tehokkaasti limaa. Huuhtelu puhdistaa hengitysteitä myös ilmassa leijuvalta pölyltä ja hiukkasilta. –Kaupungeissa asuvat ihmiset keräävät sieraimiinsa pölyä ja liikenteen aihettamia epäpuhtauksia. Monet altistuvat ilmassa leijuville pölyhiukkasille myös töissä. Sarvikuono on hyvä apuväline limakalvoille kertyvän lian puhdistamiseen, Nurmi neuvoo. Puhdistava suolavesi Nenäkannuhuuhtelun teho perustuu desinfioivan suolaveden vaikutukseen. – 0,9-prosenttista suolavettä löytyy kaikkialta kehosta. Si- t Sarvikuonoa voi käyttää päivittäin. Flunssa-aallon aikana, tai kun ilmassa on paljon siitepölyä, huuhtelu kannattaa tehdä 2–4 kertaa päivässä. Muutoin kerran päivässä riittää. Iltaisin TERVEYDENHUOLLON LAITE tehty nenähuuhtelu saattaa ehkäistä yöllistä kuorsaamista. JOPA 16 TUNNIN TEHO** VÄHENTÄÄ LIHASJÄNNITYSTÄ JA LIEVITTÄÄ KIPUA • Pitkäkestoinen kivunlievitys, jopa 16 tuntia* • Kliinisesti osoitettu teho** • Selän, niskan ja hartioiden hoitoon KOKEILE ILMAISEKSI SMS NISKA tai SMS SELKÄ 123537 Tai tilaa www.thermacare.fi/tilaa (postimaksun hinnalla) *ThermaCare® voi lievittää selkäkipua jopa 16 tunnin ajan. Ensin 8 tunnin ajan sitä käytettäessä, ja vielä 8 tunnin ajan sen poistamisen jälkeen. **Kliinisesti osoitettu selkäkipuun tarkoitetulla ThermaCare® tuotteella. ® K I V U N P O I S T OA L Ä M M Ö L L Ä OmaPlus_ThermaCare_125x176_10/14.indd 1 16/10/14 11:17 tä käytetään terveydenhuollossa esimerkiksi haavakudoksen desinfiointiin ja paranemisen edistämiseen sekä kehon nesteytykseen. Nenäkannun avulla voi ehkäistä poskiontelotulehdusta, sillä vesi kulkee huuhdottaessa pyörteenä poskionteloiden aukkojen ohi ja vie mukanaan tulehdusta aiheuttavia bakteereja ja eritteitä, Nurmi valistaa. Suolan oikea pitoisuus on tärkeää, sillä liian suolainen vesi voi kuivattaa limakalvoja. Kokonaan suolaton vesi taas aiheuttaa turvotusta ja tuntuu epämiellyttävältä. Kudosneutraali suolavesi kosteuttaa limakalvoja ja ylläpitää niiden terveyttä. Huuhtelussa tulisi käyttää mieluiten hienokiteistä merisuolaa. Erikoissuoloja nenähuuhtelussa ei kannata käyttää. Helppo käyttää Veden kaataminen nenään saattaa kuulostaa epämiellyttävältä. Oikein tehtynä Sarvikuonolla huuhtelu on kuitenkin helppoa ja mukavaa. Veden lämpötila ja oikea suolapitoisuus ovat tärkeitä. Aloita laittamalla mittalusikallinen (2,3 ml) suolaa kannuun ja täytä kannu kädenlämpöisellä vedellä. Peitä kannun aukot ja ravista, jotta suola liukenee veteen mahdollisimman tasaisesti. Aseta kannu posken myötäisesti ja tiiviisti sieraimeen. Hen- gitä suun kautta (et voi hengittää nenän kautta veden virratessa). Taivuta itseäsi hieman eteenpäin lantiosta ylöspäin niin, että pääsi on lavuaarin yläpuolella. Pidä leuka kiinni rinnassa ja käännä päätäsi niin, että katse on sivulle. Näin vesi pääsee valumaan itsestään ylemmästä sieraimesta sisään ja alemmasta ulos. Kaada sieraimeen puolet kannun sisällöstä, ja niiskauta kevyesti loppu vesi ulos tukkimalla toinen sierain. Tee sitten sama toisin päin. Pidä huolta, ettei sieraimiin jää ylimääräistä vettä – se voi olla haitallista etenkin talviaikaan. Ylimääräisen veden saa ulos esimerkiksi niiskauttamalla vuorotellen molempia sieraimia pää ylösalaisin. Nurmen mukaan nenäkannua voivat käyttää myös lapset, kunhan kannun nokka asettuu mukavasti lapsen sieraimeen. –Tärkeää on, että lapsi on tarpeeksi vanha ymmärtääkseen ja totellakseen vanhemman ohjeita. Vettä ei saisi joutua nieluun. Olen kyllä kuullut joidenkin leikkikouluikäisten jopa innostuneen nenäkannun käytöstä. Olemme saaneet ranskalaisilta lääkäreiltä toiveen pienempinokkaisesta nenäkannusta, jonka ansiosta Sarvikuonosta on tulossa pieneenkin nenään sopiva versio, Nurmi lupailee. ■ Oma PLUS -apteekit toivottavat asiakkailleen hyvää loppusyksyä ja mukavaa joulun odotusta! Oma PLUS 4/2014 ❯ Ristikko 4/2014 Evijärven apteekki Juha Päivärinta Kirkkotie 25, 62500 Evijärvi p. (06) 765 1043 Forssa, Keskusapteekki Timo Heinonen Kartanonkatu 11, 30100 Forssa p. (03) 422 2835 Hangon apteekki Heikki Peura Nycanderinkatu 18, 10900 Hanko p. (019) 248 2312 Helsinki, Etelä-Kaarelan apteekki Anita Oksanen Vanhaistentie 1, 00420 Helsinki p. (09) 566 0080 *Malminkartanon sivuapteekki Malminkartanonaukio 4, 00410 Helsinki, p. (09) 566 2193 Hyvinkää, Kirjavantolpan apteekki Sven Söderlund Uudenmaankatu 70 05830 Hyvinkää p. (019) 431 642 Hämeenlinna, Tiiriön apteekki Ritva Ortamala Wartiamäentie 2 (Prismakeskus) 13130 Hämeenlinna p. (03) 674 2321 Imatrankosken apteekki Anja-Riitta Martinsén Helsingintie 9, 55100 Imatra p. (05) 541 1770 Karjaan apteekki Silja Kyllönen Kauppiaankatu 9, 10300 Karjaa p. (019) 230 018 Karvian apteekki Antti Vaara Kyläkarviantie 10, 39930 Karvia p. (02) 544 1040 Kouvolan 10. Inkeroisten Apteekki Merja Wiio Päätie 22, 46900 Inkeroinen p. (05) 317 1554 Naantalin apteekki Henrik Brenner Luostarinkatu 25, 21100 Naantali p. (02) 431 2720 *Rymättylän sivuapteekki Vanhatie 1, 21140 Rymättylä p. (02) 252 1202 Porvoon Vanha apteekki Robert Järnström Näsin koulukatu 2, 06100 Porvoo p. (019) 689 4400 *Gammelbackan sivuapteekki Suolaketie 2, 06400 Porvoo p. (019) 575 3990 *Pornaisten sivuapteekki Latiskantie 1, 07170 Pornainen p. (019) 664 7247 Tampere, Ensimmäinen apteekki Riitta Junnila Hämeenkatu 21, 33200 Tampere p. (03) 253 7700 Taivalkosken apteekki Jouni Virtanen Kauppatie 11, 93400 Taivalkoski p. 040 480 8000 Tampere, Kaukajärven apteekki Markku Knuutila Keskisenkatu 5, 33710 Tampere p. (03) 3143 9500 Tampere, Lielahden apteekki Kyösti Laitinen Turvesuonkatu 2, 33400 Tampere p. (03) 347 3800 Tervolan apteekki Petri Kiviluoma Keskustie 94, 95300 Tervola p. (016) 435 003 Turun Keskus-Apteekki Minna Jaanson Humalistonkatu 10, 20100 Turku p. (02) 880 0860 *Littoisten apteekki Uusi Littoistentie 48 20660 Littoinen p. (02) 246 1291 Kuopio 3. Toriapteekki Ulla-Riitta Savolainen Haapaniemenkatu 24–26 70110 Kuopio p. (017) 287 6601 Turku, Linnan Apteekki Markku Knuutila Kauppiaskatu 10, 20100 Turku p. (02) 275 0400 *Patterinhaan Apteekki Kanslerintie 10, 20200 Turku p. (02) 275 0810 Kuusankosken Ykkösapteekki Raili Hyyryläinen Kauppakatu 3, 45700 Kuusankoski p. (05) 742 9200 Turku, Varissuon Apteekki Antti Koivuniemi Kousankatu 1, 20610 TURKU p. 0207 349 120 Lahti, Renkomäen apteekki Johanna Pennanen Pasaasi 2, Renkomäki (Kärkkäisen kauppakeskus) 15700 Lahti p. 020 789 3570 Vantaan Tikkurilan apteekki Tarja Saesmaa Kielotie 11, 01300 Vantaa p. (09) 836 2540 Lempäälä 3., Apteekki Ideapark Hanna-Maija Syrjänen Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä p. 029 090 8030 Lieksan Pietari apteekki Virpi Heikkinen Pielisentie 30, 81700 Lieksa p. (013) 521 003 Varkauden Vanha Apteekki Kirsi Puurunen Relanderinkatu 30, 78200 Varkaus p. (017) 266 4700 *Käpykankaan sivuapteekki Sammonkatu 6, 78870 Varkaus p. (017) 266 4730 *Könönpellon sivuapteekki Pitkälänniementie 1, 78500 Varkaus p. (017) 266 4740 Ylihärmän apteekki Leena Ulvinen Järventie 1, 62375 Ylihärmä p. (06) 482 3100 Vanhemman konstaapelin valvovan silmän alla on lehden 3/2014 ristikon onnelliseksi voittajaksi arvottu: q RISTIKON 3/2014 RATKAISU Mirja Saarivuori, Tampere Ristikon vastaukset voi lähettää 31.12.2014 mennessä osoitteeseen: Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy, Kauppiaskatu 10, 20100 Turku. Voit myös palauttaa ristikon paikkakuntasi lähimpään Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon voi täyttää myös nettisivuillamme www.omaplus.fi Oikein vastanneiden kesken arvotaan 85 euron arvoinen tuotelahjakortti Oma PLUS -apteekkiin. Ristikon oikea ratkaisu seuraavassa lehdessä. nimi ___________________________________________________________ osoite _________________________________________________________ _______________________________________________________________ _______________________________________________________________ puh. ___________________________________________________________ ❯ sudoku 4/2014 www.omaplus.fi KUSTANTAJA Oma PLUS Apteekkipalvelut Oy Kauppiaskatu 10, 20100 Turku | p. (02) 275 0432 www.omaplus.fi | toimisto@omaplus.fi Päätoimittaja Tatu Johansson | p. 050 560 4344 tatu.johansson@omaplus.fi Toimitus ja taitto OS/G Viestintä Aurakatu 14 B, 20100 Turku | p. 0207 806 800 www.osgviestinta.fi | viestinta@osg.fi Painopaikka Suomen Lehtiyhtymä Oy PL 52 (Klaavolantie 5), 04301 Tuusula Painosmäärä noin 400 000 kpl Paikallissivujen sisällöstä vastaavat paikallisapteekit. Ohje: Sudokussa numeroruudukko on täytettävä siten, että numerot 1–9 löytyvät jokaisesta pienestä (3x3) ruudukosta ja ison (9x9) ruudukon vaaka- ja pystyriviltä vain kerran. Sudokun 3/2014 ratkaisu u 23 NR1310147350
© Copyright 2024