RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO RYHMÄNOHJAAJAN KÄSIKIRJA KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO 3 Sisältö SAATTEEKSI RYHMÄNOHJAAJALLE..........................................................................................................................6 1. TEHTÄVÄT..............................................................................................................................................................7 1.1 Ryhmänohjaajan tehtäviä......................................................................................................................................9 Ryhmänohjaajan vuosikello...................................................................................................................................9 1.2 Opettajan tehtäviä................................................................................................................................................10 1.3 Yhtymähallituksen tehtäviä...................................................................................................................................10 1.4 Ammattiosaamisen toimikunnan tehtäviä.............................................................................................................10 1.5 Opiskeluoikeuden toimikunnan tehtäviä..............................................................................................................10 1.6 Rehtorin tehtäviä..................................................................................................................................................10 1.7 Toimialapäällikön tehtäviä.....................................................................................................................................10 1.8 Koulutuspäällikön tehtäviä....................................................................................................................................10 1.9 Perustutkintovastaavan tehtäviä...........................................................................................................................11 1.10 Opinto-ohjaajan tehtäviä......................................................................................................................................12 1.11Erityisopettajan / HOJKS-vastaavan tehtäviä........................................................................................................13 1.12Kuraattorin tehtäviä.............................................................................................................................................13 1.13Terveydenhoitajan tehtäviä...................................................................................................................................14 1.14Opintosihteerin/toimistohenkilöstön tehtäviä......................................................................................................14 1.15Psykologin tehtävät..............................................................................................................................................15 1.16 Muut opiskeluhuollon ja erityisopetuksen sekä osallistamisen tukipalvelut..........................................................15 • Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat • Opiskelijahuoltoryhmä • Opiskelijakunta • Opiskelijatutorit • Kansainvälisyys 2.RYHMÄNOHJAUS...................................................................................................................................................16 2.1 Ryhmän muodostumisen vaiheet.........................................................................................................................16 2.2 Kuinka joukosta opiskelijoita muodostuu ryhmä? ................................................................................................16 2.3 Ryhmän kehittymisen vaiheet ja ohjaajan rooli.....................................................................................................16 2.4Tukimateriaalia.....................................................................................................................................................17 3SORA-MUUTOKSET ..............................................................................................................................................18 3.1 Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisessa koulutuksessa .........................................................18 3.2 Opiskekeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen.........................................................................................18 3.3 Muut sorasäädökset.............................................................................................................................................18 4 LIITTEET LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA............................................21 VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN..............................................................................22 TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN LIITE 3. RYHMÄN TEHOKKUUS.............................................................................................................................................29 LIITE 4. RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN.........................................................................................................30 LIITE 5. RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI.............................................................................................................................31 AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA.....................................33 SÄÄNTÖJÄ LIITE 7. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT...............................................................................................................................34 LIITE 8. ASUNTOLAN SÄÄNNÖT..........................................................................................................................................37 LIITE 9. KOULURAUHAPAKETTI............................................................................................................................................39 MUITA LIITTEITÄ LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO.........................................................................................................................41 LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ.......................................................................................................................................................42 LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ...............................................................................................................................................44 YHTEYSTIETOJA.........................................................................................................................................................47 5 Saatteeksi ryhmänohjaajalle Hyvinvoiva nuori kasvaa hyvässä ja osaavassa ohjauksessa ja arvostavassa ja innostavassa työilmapiirissä alansa ammattilaiseksi. Siihen hän tarvitsee oppilaitoksen aikuisten tukea ja hyvin toimivaa opiskeluryhmäänsä. Ammattiopistossa keskeisiä tavoitteitamme ovat opiskelijoiden osallisuuden, valinnan- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen omaa oppimistaan ja tavoitteitaan koskien sekä vastuullisen yhteisöllisyyden kehittäminen. Keskeisiä yhteisiä arvojamme ovat asiakaslähtöisyys, osaamisen arvostaminen, vastuullisuus yhteisöä ja ympäristöä kohtaan sekä avoimuuden ja luottamuksen edistäminen. Ryhmänohjaaja ja kaikki oppilaitoksessa työskentelevät ovat avainasemassa yhteisten arvojen ja tavoitteiden mukaisen myönteisen toimintakulttuurin vahvistamisessa työyhteisössään. Tämä ryhmänohjaajan käsikirja on koottu selkiyttämään nuorten koulutuksen ryhmänohjaajan moninaisia tehtäviä, yhdenmukaistamaan käytänteitä ja antamaan vinkkejä ja työvälineitä niin yksittäisen opiskelijan asioiden hoitamiseen kuin opintoryhmän ohjaamiseen. Käsikirjan tavoitteena on esitellä hyviksi havaittuja toimintatapoja tehtävien hoitamiseksi. Opetushallitus on julkistanut kesällä 2014 Hyvän ohjauksen kriteerit, jota koulutuksen järjestäjät ja oppilaitoksen kaikki toimijat voivat käyttää ohjauksen laadun, kehittämisen ja varsinaisen toiminnan tukena. Se on ladattavissa osoitteesta http://oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf Sivulla 3. määritellään, mitä ohjauksella tarkoitetaan. Alla oleva kuvio havainnollistaa ohjauksen kokonaisuutta ja jatkumoa. Yhdessä paremmin! Liisa Sadeharju johtaja. Sirkku Purontaus rehtori Yhteiskuntaan kiinnittynyt tasapainopinen nuori aikuinen jolla on valmiudet siirtyä jatko-opintoihin ja työelämään aineenopettaja ryhmäohjaajan opiskelijahuoltopalvelut opinto-ohjaaja rehtori ohjaus lukiokoulutuksessa Ohjausyhteistyö Päättötodistus luokanopettaja aineenopettaja opinto-ohjaaja Oppilaan / opiskelijan oma osallisuus ohjauksessa Tutkinto toiselta asteelta Jatko-opintoihin tai työelämään siirtyminen ammatinopettaja ryhmäohjaaja opiskeluhuoltopalvelut opinto-ohjaaja johto ohjaus ammatillisessa koulutuksessa Toisen asteen opintoihin siirtyminen verkostot työelämä yhteistyökumppanit huoltajat kaveripiiri rehtori oppilashuoltopalvelut ohjaus perusopetuksessa Lähde: http://oph.fi/download/158573_hyvan_ohjauksen_kriteerit.pdf 7 HYVÄN OHJAUKSEN KRITEERIT 6 1. Tehtävät 1.1 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVIÄ Ryhmänohjaajan työn tavoitteena on tukea ohjattavan ryhmän opiskelijoita kasvamaan päämäärätietoisiksi työelämään sijoittuviksi oman ammattinsa osaaviksi työntekijöiksi. Tähän tavoitteeseen ryhmänohjaaja pyrkii yhteistyössä opiskelijan, opiskelijan huoltajan, opettajien ja opiskelijahuollon verkoston kanssa. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Tutustuttaa opiskelijat oppilaitokseen, opiskeluympäristöön ja toisiinsa • Tutustuttaa ryhmän opiskelijat toisiinsa ja oppilaitoksen henkilöstöön ja keskeisiin paikkoihin sekä Wilma -tietojärjestelmään ja sen käyttöön. Wilma -ohjeet löytyvät Intrasta, kohdasta Ohjeet ja lomakkeet -> Opiskelija-asiat: (Wilma ohjeet opettajille ) • Käy aloittavien opiskelijoiden kanssa läpi Opiskelijan ja huoltajan oppaan • Luoda ryhmän kanssa yhteiset pelisäännöt ja toimintatavat, joilla edistetään hyvää yhteishenkeä ja opiskelurauhan ylläpitämistä ja ottaa ryhmän kanssa puheeksi havaitsemansa epäkohdat. • Tapaa ryhmäänsä joka opintojakson aikana, käy läpi opiskelijoiden kuulumiset ja tiedottaa opiskelijoille ajankohtaisista asioista ja muutoksista esim. ryhmään palaavat opiskelijat, uudet opiskelijat, uuden opintojakson tai lukuvuoden asiat, tilojen tai laitteiden muutokset. Tiedottaa opiskeluhuollon palveluista. Tukee opiskelijoiden ja ryhmän vastuullisuuden kehittymistä ja motivoi työskentelyn alkuun • Osallistuu ryhmäyttämiseen. • Tukee opiskelijoiden yhteisvastuullista työskentelyä ja käyttäytymistä, rohkaisee osallistumaan ja vaikuttamaan asioihin • Valvoo sovittujen käytäntöjen noudattamista ja käsittelee laiminlyönnit ryhmän kanssa. • Antaa ryhmälle välitöntä palautetta sen toiminnasta ja kannustaa rakentavaan työskentelyyn. Perehdyttää opiskelijat opetussuunnitelmaan ja opintojen keskeisiin käsitteisiin • Kartoittaa opiskelijoiden tavoitteita suhteessa opintosuunnitelmaan ja ohjaa opintojen etenemistä. Seuraa poissaoloja ja hoitaa opiskelijan läsnäoloon liittyvät lakisääteiset velvoitteet •Seuraa säännöllisesti, vähintään jaksoittain opiskelijoiden poissaoloja Wilmasta ja selvittää niiden syitä ja etsii ratkaisuja opiskelun edistämiseen yhdessä alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. • Myöntää luvan enintään viiden päivän poissaoloon. • Ottaa vastaa opiskelijoiden poissaolotodistukset/omailmoituskaavakkeet ja päivittää tiedot Wilmaan. Jos opiskelija toimittaa useita omailmoituskaavaketta sairauspoissaoloon lyhyen ajan sisällä, ryhmänohjaaja ilmoittaa asiasta terveydenhoitajalle. • Luvattomista poissaoloista keskustellaan aina opiskelijan (ja alaikäisen opiskelijan huoltajan) kanssa. • Jos keskustelu ei auta, vaan luvattomia poissaoloja kertyy lukuvuoden aikana - ryhmänohjaaja ottaa yhteyden alaikäisen opiskelijan huoltajaan ja keskustelee tilanteesta. Opiskelijan kanssa käydään keskustelu ja annetaan suullinen huomautus ja tiedotetaan varoituskäytänteistä. Suullinen huomautuksen antamisaika kirjataan Wilmaan. • Jos poissaoloihin ei tule sovittua muutosta tai opintoihin liittyy keskeyttämisuhka ryhmänohjaaja ohjaa opiskelijan opiskelijahuoltohenkilöstön luokse selvittämään tilanne. Ryhmänohjaaja kirjaa tämän Wilmaan. • Jos aiheettomat poissaolot edelleen jatkuvat ryhmänohjaaja käynnistää kurinpitotoimet (1. varoitus 40 h). • Jos aiheettomat poissaolot jatkuvat edelleen kurinpitotoimena seuraa ryhmänohjaajan antama ja toimialapäällikön allekirjoittama toinen varoitus ja ryhmänohjaajan kutsu kuulemiseen. Opiskelijan lisäksi kutsutaan alaikäisen huoltaja mukaan. Opiskelijan kuuleminen kirjataan kuulemispöytäkirjaan. • Päivämäärä ja kellonaika sovitaan toimialapäällikön ja kuraattorin kanssa, myös ryhmänohjaaja osallistuu tähän tilai suuteen. • Mikäli rikkeet jatkuvat järjestetään uusi kuuleminen, ja toimipäällikön mahdollisesta esityksestä opiskeluoikeuden toimielin voi päättää määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Päätös on kirjallinen ja siihen on lisättävä vali- tusosoitus. •Mikäli opiskelija harkitsee keskeyttävänsä opintonsa, ohjataan opiskelija tarvittaessa keskustelemaan kuraattorin tai opinto-ohjaajan kanssa. Opiskelija täyttää erolomakkeen ja hakee siihen vaadittavat allekirjoitukset. Tekee yhdessä opiskelijoiden kanssa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS:n) • Ohjaa opiskelijan täyttämään Wilman HOPS-lomakkeen alkuhaastatteluosion, jossa perustietoja aiemmista opinnoista, tavoista opiskella ja mm. harrastuksista. • Tiedottaa aiemmin opitun tunnistamisesta ja tunnistamisesta, ks. tarkemmin liite. • Ryhmänohjaaja käy lomakkeen läpi opiskelijan kanssa henkilökohtaisessa keskustelussa vähintään lukukausittain ja tarkistaa myös yhteystiedot ja päivittää ne Wilmaan. Pyrkii tunnistamaan opiskelijoiden tukitoimien tarpeen ja käynnistää tarvittavat tukitoimet 7 • Perehtyy opiskelijan taustatietoihin (saattaen vaihto, siirtymätiedot, peruskoulun ja muut todistukset) lukuvuoden alussa. • Käy HOPS keskustelut • Tekee lukivaikeuksien seulonnan, mahdollisen matematiikkatestin. • Käy ohjauskeskustelut sekä antaa lisäohjausta pulmatilanteissa. • Tarkistaa vähintään lukukausittain opiskelijan suoritukset ja täydennettävät opinnot. • Laatii suunnitelman rästien suorittamiseen yhdessä opiskelijan ja mahdollisesti opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. • Tuo hyvissä ajoin esiin huolensa opiskelijan opintojen etenemisestä ja keskeyttämisuhasta opiskelijahuoltohenkilöstölle ja toimii yhteistyössä heidän kanssaan. • Tekee aloitteita opiskelijan tarvitsemista tukitoimista. • Suunnittelee ja organisoi tukitoimia (yhdessä erityisopettajan ja opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa). • Käy ohjauskeskustelut ja antaa lisäohjausta pulmatilanteista. • Laatii HOPSit. • Laatii HOJKSit yhdessä erityisopettajan ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. • Seuraa HOPSien ja HOJKSien toteutumista ja päivittää ne yhteistyössä erityisopettajan ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Luo ja ylläpitää yhteyksiä Opiskelijoihin • Tutustuu ja antaa rakentavaa palautetta. • Vie eteenpäin opiskelijoiden antamia aloitteita ja palautetta. Huoltajiin • Ottaa yhteyttä ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoihin heti lukuvuoden alussa (esim. kotiväen ilta, kirje, puhelu,tapaaminen). • Tiedottaa opiskelijaa koskevista huolestuttavista asioista ja myönteisistä muutoksista. • Vie eteenpäin huoltajilta saamaansa palautetta ja aloitteita. Muihin opettajiin, opiskelijahuoltoon, erityisopettajaan • Tiedottaa opiskelijan tuen tarpeista ja pulmatilanteista sekä vahvuuksista ja onnistumisista. • Tiedottaa HOPSista ja Hojksista. • Välittää tietoa myönteisistä ja huolestuttavista muutoksista. • Ottaa huomioon opiskelijasta saamansa palautteet ja välittää ne tiedoksi opiskelijan tukitoimia ja opetusta toteuttaville henkilöille. • Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan. Tiedottaminen, tiedonsiirto ja ohjaus • Tutustumisyhteydenotot huoltajiin (Wilman kautta, kotiväen illat, ryhmäkohtaiset tapaamiset jne.) • Valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen ja opiskelijoiden ohjaus. • Tiedonsiirto Atto-opettajille tuloluokista. • Tiedottaa kevään yhteishausta. • Tiedottaa työssäoppimista ja ulkomailla tapahtuvasta työssäoppimisesta. • Tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä. • Perehdyttää seuraavan vuoden ryhmänohjaajaa ja siirtää tiedot tuen tarpeessa olevista. Ryhmänohjaaja tutustuu oppilaitoksen • Opetussuunnitelman yhteiseen osaan, •Pelastussuunnitelmaan, •Kriisisuunnitelmaan, • Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan, • Opinto-ohjauksen suunnitelmaan, • Opiskeleluhuollon suunnitelmaan sekä • Erityisopetuksen suunnitelmaan Hankkii tietoa ja apua opiskelijahuollolta ja muilta asiantuntijoilta ja vie havaitsemiaan asioita eteenpäin • Tekee havaintoja ryhmän työskentelyilmapiiriä haittaavista asioista ja selvittää niiden syyt. • Opiskelijahuoltohenkilöstö toimii tiivisti yhteistyössä ryhmänohjaajan kanssa erilaisissa kriisitilanteissa. • Käsittelee ryhmän kanssa ilmeneviä kiusaamis- ja häirintätilanteita ja muita ryhmän jäseniä/oppilaitosta kohdanneita kriisejä ja onnettomuuksia (opiskelijahuollon/oppilaitoksen johdon kanssa sovitulla tavalla.) • Puuttuu kiusaamis- ja häirintätilanteisiin, käsittelee niitä yhdessä ryhmän kanssa. Kirjaa kiusaamistilanteet Wilmaan. 8 RYHMÄNOHJAAJAN VUOSIKELLO HOJKS-toteutumien kirjautuminen. Täytätä ohjauskeskustelukaavake. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä. Tilastointipäivä 20.1. » HOJKS kartoitus tammikuun alussa. JOULULOMA joulukuu Aloittavien kyselyyn vastaaminen m ra ar sk Jaksotodistusten jakaminen. Valvo, että opiskelijat tekevät rästejä, hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä. ta m uu mi ku TALVILOMA Jatkavien kyselyyn vastaaminen 2vsk. u RO ja ervapalaverit RO ja ervapalaverit u l ok ak iku lm uu he SYYSLOMA JATKUVA PROSESSI • Luo yhteys opiskelljoihin ja ryhmäytä luokkasi » ylläpidä ryhmähenkeä • Ole yhteistyössä kodin kanssa • Seuraa poissaoloja (Wilma, varoitukset, palaverit, kuuleminen) • Pyri tunnistamaan tuen tarve ja ohjaa tukitoimiin • Seuraa opiskelijan opintojen etenemista (Primus) • Seuraa muiden opettajien antamien arvosanojen ilmaantumista rekisteriin ajallaan omalle ryhmällesi • Ohjaa suorittamaan rästejä Kotiväen ilta • Ryhmänohjaajan tuntien pitäminen (lukujärjestykset, informoiminen) • Osallistu tarvittaessa OHR:n kokouksiin • Tutustu kriisitoiminta-, pelastautumis sekä tasa-arvosuunnitelmaan • Motivoi opiskeluun • Pyri havaitsemaan ryhmän pulmia ja puuttumaan niihin • Informoi eri toimijoita työyhteisössäsi • Yhteistyö opintotoimiston kanssa elo ku u hu hti ku u HOJKS-toteumien kirjaaminen. kesäkuu • Tarvittaessa ohjaa opon luo. • Jos opiskelija tulee tarvitsemaan paljon tukea, keskustele HOJKSin mahdollisuudesta. hei nä ku u 2-3.lk Käy opiskelijoiden kanssa läpi säännöt, Wilman käyttö, opintojen tilanne ja ohjaa suorittamaan rästit pois. u ku l. lk Ryhmäytä ryhmäsi, käy läpi säännot, tutustuta opiskelijaoppaaseen ia Wilmaan. Tee alkukartoitus (HOPS), tarvittaessa HOJKS. o uk to Haastattelut maaliskuu syyskuu Tilastointipäivä 20.9. » HOJKS KESÄLOMA Haastattelut + HOPS Primukseen • Aloita opiskelijoista, joista on saattaenvaihtotietoja tai jotka ovat jääneet kiinni lukiseulassa tai pärjänneet heikosti lähtötasotesteissä • Niille jotka tulevat tarvitsemaan enemmän tukea laaditaan HOJKS (tulee olla laadittuna 20.9. mennessä) Huolehdi, että opiskelijat vastaavat palautekyselyyn. Varmista opiskelijoidenarvioinnit Primukseen/Wilmaan. Valmistujaiset: Työ on tehty! Jaa luokallesi opintokortit/päättötodistukset. Hyvää ansaittua lomaa! 9 1.2 OPETTAJAN TEHTÄVIÄ Opettajien työn tavoitteena on opettaa opetussuunnitelman mukaisesti oman opetusalansa ammattitaidon saavuttamisen kannalta tarpeellisia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukea opiskelijan kasvua ihmisenä ja elinikäisenä oppijana ja antaa jatko-opintokelpoisuus. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ Huolehtii ja vastaa oman opinalansa osalta • Tutkinnon osan opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden, sisältöjen ja arviointiperusteiden tiedottamisesta opiskelijoille. • Opiskeluun, opiskelutaitoihin ja Wilmaan perehdyttämisestä. • Ryhmänsä opiskelijoiden tietoihin perehtymisestä ja erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden osalta opintoalakohtaisen suunnitelman laatimisesta sitä tarvitseville. • Vie tietoa eteenpäin opiskelijahuoltohenkilöstölle, jos opiskelijalla on vaikeuksia selviytyä opintojaksosta. • Opintojen etenemisen seuraamisesta ja arvioinnin kirjaamisesta 2 viikkoa opintojakson/tutkinnnon osan päättymisen jälkeen Wilmaan. • Opiskelijan täydennettävän arvosanan kirjaamisesta Wilmaan opintojakson kohdalle sekä lisätietoja sarakkeeseen tiedon, mitä tekemällä opiskelija saa (kurssin) opinnot suoritettua Havainnoi ja tarttuu välittömästi opiskelijan oppimisessa ilmenneisiin vaikeuksiin, laiminlyönteihin ja ongelmiin sekä tiedottaa niistä ryhmänohjaajalle ja tarvittaessa opiskelijahuoltohenkilöstölle. • Opiskelijan läsnäoloseuranta kuuluu kaikille. • Opiskelijalla on mahdollisuus saada tukiopetusta, jos hän on jäänyt.opinnoista tilapäisesti jälkeen tai hänellä on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia.Tukiopetusta voidaan järjestää kaikissa opinnoissa. »» Erityisopiskelijoilla on oikeus saada lisäopetusta tai muuta tukea opintojen suorittamiseen oppituntien aikana »» tai erikseen sovitusti HOJKS -suunnitelman mukaisesti. »» Tiedottaa opiskeluhuoltopalveluista. Ottaa vastuuta opiskelijan tukemisesta ja ohjaamisesta yhteistyössä • Ryhmänohjaajan, erityisopettajan, opinto-ohjaajan ja muun opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen • Opiskelijalla on oikeus perustutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia keskeisiltä osin vastaavan aiemmin suoritetun tai muutoin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Opiskelijan on haettava osaamisen tunnistamista ja tunnustamista ennen tutkinnon osan opintojen alkamista. Osaamisen tunnistamiseksi käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat opiskelija ja opettaja tai opettajat. Osaaminen voidaan tunnustaa tutkinnon pakollisissa, valinnaisissa ja vapaasti valittavissa osissa. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi toimitettavat asiakirjat ja aineisto. • Arvioitu ja tunnustettu osaaminen merkitään henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan ja tutkintotodistukseen asteikolla tyydyttävä 1, hyvä 2 ja kiitettävä 3. Mikäli tutkinnon osasta puuttuu arvosana tai osaamisen ajantasaisuus on kyseenalaista, opiskelija ja ko. alan opettaja sopivat yhteisessä arviointikeskustelussa mahdollisista opinnoista ja osaamisen arvioinnin toteuttamisesta. Arviointitavan valinnan perusteena käytetään tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia / tavoitteita sekä tutkinnon perusteiden ohjetta ammattitaidon osoittamistavasta. • Suoritetuilla toisen asteen perustutkinnon ja lukio-opinnoilla tunnustetaan tavoitteiltaan ja sisällöiltään vastaavat ammattitaitoa täydentävät, vapaasti valittavat ja muut valinnaiset tutkinnon osat. Opiskelijan tunnustettavaa osaamista voivat olla myös ammatti- tai erikoisammattitutkinnon osat. Osaamista voi muodostua työkokemuksesta, harrastuksista tai varusmies-/ siviilipalveluksesta. Kesken jäänet opinnot, ulkomailla suoritetut opinnot tai opinnot kansanopistossa, työväenopistossa, korkeakouluissa tai yliopistoissa voidaan myös hakea tunnustettaviksi. 1.3 YHTYMÄHALLITUKSEN TEHTÄVIÄ • vahvistaa opetussuunnitelman yhteisen osan • päättää aloituspaikoista • vahvistaa yhteisista järjestyssääntöjen 10 1.4 AMMATTIOSAAMISEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ • vahistaa osaamisen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat • käsittelee opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset • pj allekirjoittaa näyttätodistukset 1.5 OPISKELUOIKEUDEN TOIMIKUNNAN TEHTÄVIÄ • päättää opiskelijan soveltumattomuuteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista lain säätämillä tavoilla • päättää määräaikaisesta erottamisesta opiskelusta tai asuntolasta 1.6 REHTORIN TEHTÄVIÄ • vastaa opetussuunnitelman yhteisen osan valmistelusta • hyväksyy tutkinto- ja koulutusohjelmakohtaiset opetussuunnitelmat noudattaen hallituksen hyväksymää opetussuunnitelman yhteistä osaa • vastaa ammattiosaamisen toimikunnan työskentelystä ja toimintatavoista sekä työelämän yhteistyöryhmien yhteisistä toimintatavoista • päättää ammatillisen peruskoulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä • päättää opiskelijaksi ottamisesta ja valinnoista opiskelija-asuntolaan • vastaa lisähaun toimeenpanosta • valmistelee opetussuunnitelmaperusteisen opetuksen koulutustarjonnan • päättää yhteisesti tarjottavien valinnaisten ja vapaasti valittavien tutkiNnon osien tarjonnasta • vastaa nuorten koulutuksen yhteisistä työssäoppimisen puitesopimuksista • päättää opiskelijahuollon ja erityisopetuksen järjestämisestä, kehittämisestä ja koordinoinnista • allekirjoittaa tutkintotodistukset 1.7 TOIMIALAPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ • vastaa työelämäyhteistyön järjestämisestä ja työelämän yhteistyöryhmien toiminnasta yhdessä aikuiskoulutuksen vastaavan toimialan kanssa • vastaa tutkintokohtaisten opetussuunnitelmien laatimisesta • hyväksyy vastuualueensa koulutussopimukset (mikäli ei ole tehty yhteistä koulutussopimusta) • päättää/vastaa opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta sekä erityisopetuksen järjestelyistä yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti, • päättää erityisopetusta tarvitsevista opiskelijoista sekä opintojen vapauttamisesta. • vastaa pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestämisestä • vastaa työturvallisuudesta työsuojelun toimintaohjelman mukaisesti • vastaa toimialueella järjestyssääntöjen noudattamisesta • valmistelee/vahvistaa opiskelijoiden kirjalliset varoitukset • valmistelee esitykset määräaikaisesta erottamisesta • päättää määrätä opiskelijan laillistetun terveydenhuollon ammattihenki- lön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin • vastaa opiskelijoiden poissaolohakemusten käsittelystä (yli 5 pv) 1.8 KOULUTUSPÄÄLLIKÖN TEHTÄVIÄ • vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa • vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opetta- jien kanssa • vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 pv) 1.9 PERUSTUTKINTOVASTAAVAN TEHTÄVIÄ Mikäli ei ole alan (esim. yksialainen) koulutuspäällikön tehtäviä -valmistelee tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat yhdessä alan opettajien ja toimialapäällikön kanssa • vastaa opetuksen suunnittelusta, järjestämisestä ja toteuttamisesta koulutusaloillaan opetussuunnitelman ja taloussuunnitelman puitteissa • vastaa päivittäisistä opiskelija-asioista yhdessä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa • vastaa opiskelijoiden poissaolohakemuksista (yli 3-5 ) 11 1.10 OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVIÄ Oppilaitoksen sosiaalityön tavoitteena on edistää opiskelijan tasapainoista kasvua ja kehitystä ja auttaa sosiaalisten ongelmien selvittelyssä niin, että opiskelujen eteneminen mahdollistuu. • on päävastuussa opinto-ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta oppilaitoksessa • henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatiminen yhteistyössä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kanssa - valinnaisuus, osaamisen tunnustaminen - yksilölliset opiskelujärjestelyt - oppisopimusopiskelijoiden ohjaus ja - yhteistyö oppisopimustoimiston kanssa - opiskeluhuoltoryhmän ja hyvinvointiryhmän toimintaan osallistuminen - yhdistelmäopintoja (ammattilukio) suorittavien opiskelijoiden ohjaus - opiskelijatutortoiminnan ohjaus ja kehittäminen -uraohjaus • koulutusohjelmavalintojen ohjaus • työllistymiseen ja jatko - opintoihin siirtymisen tukeminen - seurannan suunnittelu ja toteuttaminen - yhteistyö työ - ja elinkeinotoimiston toimijoiden kanssa • yhteydenpito kotiin ja verkostoyhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa yhdessä ryhmänohjaajien ja opiskelijahuollon edustajien kanssa • perusopetuksen TET - perusopetuksen oppilaiden käyntien suunnittelu ja toteuttaminen • tiedottamisen ja markkinoinnin vastuu yhdessä Kpedu:n opinto- ja hakutoimiston ja viestintäsuunnittelijan kanssa • koulutusesitteiden, ilmoitusten ja opinto - oppaiden suunnittelu yhdessä viestintäsuunnittelijan kanssa 1.11. ERITYISOPETTAJAN / HOJKS-VASTAAVAN TEHTÄVIÄ Erityisopetuksen tavoitteena on opiskelijan yksilöllisyyden huomioiminen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttaminen niin, että jokainen opiskelija saa edellytystensä mukaisen opetuksen. Erityistä tukea tarvitseville voidaan järjestää erityisopetusta. • Ohjaa ja tukee opiskelijoiden oppimista. • Auttaa ryhmänohjaajaa tunnistamaan ryhmän opiskelijoiden erityiset tuen tarpeet. • Konsultoi opiskelijan taustatietojen, opiskeluvalmiuskartoituksen ja selvitysten tuloksista ryhmänohjaajaa ja opettavia opettajia. • Valmistelee/tukee ryhmänohjaajaa tekemään esitykset erityisopiskelijaksi nimettävistä opiskelijoista opiskelijan tarvitseman tuen perusteella. • Auttaa ryhmänohjaajaa täyttämään HOJKS- ja HOPS -lomakkeet ja seuraa tukitoimien toteutumista ja vaikuttavuutta sekä toteutumien kirjaamisia. • Tukee ja ohjaa opiskelijoita oppimisen esteiden poistamisessa ja oman opiskelutyylin löytymisessä • Neuvottelee ja pitää yhteyttä opiskelijan huoltajien, oppilaitoksen henkilökunnan ja muiden auttajatahojen kanssa erityisopiskelijan opiskelujen sujumiseksi. • Konsultoi erityisopetukseen liittyvissä asioista opettajia ja opiskelijahuoltoa. • Osallistuu opiskelijahuoltoryhmän toimintaan. • Organisoi henkilökunnan koulutusta erityisopetukseen liittyen, silloin kun siihen on tarvetta ja resursseja. • Osallistuu muiden erityisopettajien kanssa yhteispalavereihin. • Osallistuu samanaikaisopetuksen toteuttamiseen. 12 1.12. KURAATTORIN TEHTÄVIÄ • Ohjaa ja neuvoo opiskelijaa asumiseen, talouteen ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa . • Tekee opiskelijan ongelmatilanteissa elämäntilanteen kartoitusta ja sen pohjalta jatkosuunnitelmia yhdessä opiskelijan kanssa. • Toimii tiiviissä yhteistyössä oppilaitoksen opettajien ja koko opiskelijahuoltohenkilöstön kanssa. • Tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajien kanssa yhdessä ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa. • Osallistuu opiskelijoiden kuulemistilaisuuksiin ja kirjaa keskeiset sovitut asiat. • Ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin (esim. päihde ja mielenterveyspalvelut, sosiaalitoimi, nuorisotoimi, Kela), ja toimii tarvittavassa yhteistyössä niiden tahojen kanssa. • Luo ja ylläpitää yhteyksiä nuoria ohjaaviin, tukeviin ja hoitaviin tahoihin ja työntekijöihin sekä osallistuu alueelliseen verkostoyhteistyöhön. • Osallistuu uusien opiskelijoiden perehdyttämiseen. • Osallistuu tarvittaessa HOJKSin valmisteluun ja tukitoimien suunnitteluun yhteistyössä ryhmänohjaajien ja opettajien kanssa. • Konsultoi ja neuvottelee opetushenkilöstön ja oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmiin huolta aiheuttavista asioista. • Osallistuu oman toimipaikan ja toimialan opiskelijahuoltoryhmiin työskentelyyn. • Osallistuu muuhun oppilaitoskohtaiseen opiskelijahuollon kehittämistyöhön. • Osallistuu opiskelijavalintoihin (joustava haku). • Tekee yhteistyötä Kelan kanssa. Huomioitavaa yhteistyössä: kuraattori ottaa yhteyttä ryhmänohjaajaan, jos • Opiskelija on hakeutunut oma-aloitteisesti tai tullut huoltajansa tai jonkun viranomaistahon ohjaamana kuraattorin ohjaukseen ja selvittelyssä oleva asia edellyttää opetushenkilöstön tiedonsaantia (opiskelijan kanssa sovitulla tavalla). Huomioitavaa yhteistyössä: ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin / opiskelijahuoltoon, kun hän huolestuu • Opiskelijan opintojen etenemisestä. • Opiskelijan poissaolojen runsaudesta, jatkuvista myöhästelyistä, luvattomista lähtemisistä tai siitä ettei saada yhteyttä opiskelijaan, opiskelijan olemuksen muutoksesta: yksinäisyydestä, alakuloisuudesta, väsymyksestä. • Opiskelijan kertomista asioista (häntä kohdanneesta kiusaamisesta, onnettomuudesta, kuolemantapauksesta, elämäntilanteen vaikeudesta tms.), joissa hänellä on ilmeinen avun tarve, ohjaten opiskelijan mieluiten henkilökohtaisesti kuraattorin luokse. • Ryhmänohjaajan on tärkeää muistaa ammattinsa tuomat velvollisuudet asioiden eteenpäin viemisestä opiskelijan mahdollisista vastusteluista huolimatta. Ryhmänohjaaja voi ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun keskustelut opiskelijan tai huoltajan kanssa eivät tuota tulosta • Asioihin ei löydy yhteisymmärrystä. • Asiat eivät ole opettajan ja kodin ratkaistavissa. • Opiskelijan tukemiseen / auttamiseen tarvitaan lisävoimavaroja. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä kuraattoriin, kun opiskelijan laiminlyönnit johtavat lakimääräisen kuulemistilaisuuden järjestämiseen opiskelijalle ja hänen huoltajilleen. 13 1.13. OPISKELIJATERVEYDENHOITAJAN TEHTÄVIÄ Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja opiskelijoiden terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä opiskelijoiden, muun henkilöstön, opettajien ja huoltajien kanssa. Opiskeluterveydenhuolto on terveyskeskuksen tarjoamaa maksutonta opiskeluterveydenhuollon palvelua. KESKEISIÄ TEHTÄVIÄ • Kutsuu uudet opiskelijat terveystapaamiseen ensimmäisen lukuvuoden aikana, Terveystapaamiset muodostavat opiskeluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen opiskelijan tapaamisen. • Arvioi terveystapaamisissa monipuolisesti opiskelijan fyysistä ja psyykkistä terveydentilaa ja pyrkii löytämään terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Opiskelijat arvioivat omaa vointiaan ja opiskelussa selviytymistään, kuvaavat kokemuksiaan terveydestään ja hyvinvoinnistaan sekä tuovat esille niitä koskevia huolia. • Laatii terveystapaamisesta opiskelijan terveydenhuoltosuunnitelman, jossa yhdessä opiskelijan kanssa sovitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, tarvittavista toimenpiteistä, tutkimuksista, hoitoon ohjaamisesta ja seurannasta. • Keskustelee terveystapaamisissa opiskelijan terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista laaja-alaisesti huomioiden myös mahdolliset oppimisen ongelmat, mielenterveyteen, seksuaaliterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. • Ohjaa opiskelijaa perhesuunnittelussa ja seksuaaliterveyden edistämiseen liittyvissä asioissa. • Huolehtii opiskelijan rokotussuojasta. • Ohjaa tarvittaessa muiden terveyspalveluiden käyttöön. • Pitää päivystys- ja ajanvarausvastaanottoja oppilaitoskohtaisesti ilmoitetulla tavalla. • Kutsuu tarvittaessa opiskelijan vastaanotolle, jos opiskelija on ilmoittanut omailmoituslomakkeella jakson aikana yli kolme sairauspoissaoloa, ja tilanteesta herää huoli. 1.14 OPINTOSIHTEERIN / TOIMISTOHENKILÖSTÖN TEHTÄVIÄ Opintosihteereiden ja toimistohenkilöstön tehtävät vaihtelevat eri oppilaitoksissa • Osallistuu yhteishakuprosessiin ja opiskelijavalintoihin ja siirtää uusien opiskelijoiden lähtötiedot opiskelijahallintojärjestelmään Priimukseen. • Ylläpitää ja kehittää opiskelijahallintorekisteriä (mm. Opiskelijoiden yhteystiedot, sähköisen HOPS:n, arvioinnin, työssäoppimisen, tulostepohjat, AON. jne.) sekä neuvoo omalta osaltaan opiskelijoita ja henkilökuntaa Wilman käytössä • Tuottaa oman toimipaikkansa osalta opiskelijoita koskevat lakisääteiset opiskelijatilastot. • Tuottaa opiskelijahallintojärjestelmästä viralliset opintosuoritusotteet ja tutkintotodistukset. • Tulostaa tutkinto-, näyttö-, ja erotodistukset. • Huolehtii opetukseen liittyviin lomakkeiston saatavuudesta sekä arkistoi säilytettäviksi määritellyt opiskelija-asioihin liittyvät dokumentit. • Tekee opiskelijoille, huoltajille, opettajille ja muulle henkilökunnalle Wilma-salasanat. • Tekee vakuutusyhtiöiden tapaturmailmoitukset. • Voi toimia opiskelijahuoltoryhmän jäsenenä. • Voi toimia opiskelijoiden yhdyshenkilönä Kelaan (opintotuki-, koulumatkatuki ja valvontailmoitusasiat).• • Hoitaa opiston muita päivittäisrutiineja ja juoksevia asioita. Tukipalvelujen avulla varmistetaan opiskelijan tarvitsema erityinen tuki läsnäolon säännöllisyyteen, opiskelujen sujumiseen sekä asumisen hallintaan. Opiskelijahuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden tasapainoista kasvua ja kehitystä, välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistaa kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on luoda terve oppimis- ja työympäristö, suojata ja edistää terveyttä, ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää yhteisön hyvinvointia. Opiskelijahuoltotyö kuuluu oppilaitosyhteisössä kaikille siellä työskenteleville. 1.15 PSYKOLOGIN TEHTÄVIÄ Tehtävänä on toisen asteen oppilaitosten psykologityö, jossa painottuvat moniammatillinen yhteistyö sekä tukikeskustelut. Toimenkuvaan kuuluu mm: asiantuntijatehtävät: - Opiskelijahuoltoryhmätyö ja muut moniammatilliset työryhmät, esim. kriisi-, HOJKS- ja erityisen tuen työryhmät - Henkilöstön konsultointi - Osallistuminen oppilaitoksen opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen - Moniammatillinen ja hallintokuntien rajat ylittävä yhteistyö - Asiakastyö 14 Psykodiagnostiikka (psykologiset selvittelyt, tutkimukset ja arvioinnit): - Ohjaus, neuvonta, supportiivinen tuki ja hoito mielenterveyteen sekä psykososiaaliseen hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä sekä ohjaus jatkotutkimuksiin ja -hoitoihin - Yhteistyö huoltajien ja asiakkaan muun verkoston kanssa Ehkäisevä mielenterveystyö 1.16 MUUT OPISKELUHUOLLON JA OSALLISTAMISEN MUODOT Opetusavustajat, ammattihenkilöt, projektihenkilöstä ja asuntolan ohjaajat osallistuvat opiskelijoiden päivittäiseen opiskelujen sujumiseen ja elämäntilanteen tukemiseen varmistamalla läsnäolon opetuksessa, ohjaamalla tehtävien tekemisessä ja lisäopetuksessa ja vapaa-ajan ohjauksessa. Opiskeluhuollon ohjausryhmä Keski-Pohjanmaan ammattiopistossa on koulutuksen järjestäjä -tasoinen opiskeluhuollon ohjausryhmä, jonka jäseninä ovat rehtori, toimialapäälliköt ja edustajat toimialoittain/ammattiryhmittäin (kuraattori, opinto-ohjaus, erityisopetus, asuntolaedustaja, terveydenhoitaja,) mukaan lukien opettaja ja opiskelijaedustajat. Puheenjohtajana on hyvinvointialan toimialapäällikkö, sihteerinä opiskelijahuollon koordinaattori. Ryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Mukana voi olla myös sidosryhmien edustus. Ryhmän tehtävänä on suunnittelu, tavoitteiden asettelu, linjanveto, kehittäminen, ohjaus ja arviointi/omavalvonta. Ohjausryhmässä ei käsitellä yksittäisten opiskelijoiden asioita. Kouluterveyskyselyä hyödynnetään oppilaitoksen arkea ja kehittämistyötä.Ryhmä tekee esityksiä johtotiimille ja johtoryhmälle. Kokoonpano kirjataan myähemmin. Opiskeluhuoltoryhmä Toimialakohtaiset opiskeluhuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Ryhmien puheenjohtajina toimivat toimialapäälliköt, niiden on myös mahdollisuus käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita. Ryhmiä muodostettaessa on varmistettu opetuksen, opinto-ohjauksen, erityisopetuksen, psykososiaalisten palvelujen ja terveydenhoidon ammattiryhmien edustajien sekä asuntolaohjaajien kuuluminen ryhmiin. Ryhmien tehtävänä on toimialakohtainen opiskeluhuollon suunnittelu, kehittäminen, toteuttaminen ja arviointi. Toiminnassa korostuu yhteisöllisyys. Suunnittelu- ja kehittämistyössä kuullaan opiskelijoita. Ryhmä kokoontuu noin kerran kuukaudessa ja tekee esityksiä ohjausryhmälle. Hyvinvointiryhmä Lisäksi on toimipaikkakohtaiset/opintoalakohtaiset hyvinvointiryhmät, joiden tehtävänä turvata opiskelun ja arjen sujuvuus, osallisuus ja yhteisöllisyys. Ryhmiä vetää toimipaikan vastuuhenkilö. Yksilöllisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä on tilannekohtainen asiantuntijaryhmä, johon voi kuulua lääkäri, terveydenhoitaja, psykologi, kuraattori, opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, asuntolanohjaaja tai muu opiskelijan kannalta keskeinen opettaja tai opiskelijan nimeämä henkilö. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon tai oppilaitoksen henkilökunnan edustaja, jolle asian selvittäminen työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai, ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumuksella. Ryhmälle tulee määritellä käyttöoikeus opiskeluhuollon kertomukseen ja ryhmän valitsemaa vastuuhenkilöä koskee kirjaamisvelvoite. Asiantuntijaryhmän jäsen ei saa käyttää asiantuntijaryhmän jäsenenä saamiaan salassa pidettäviä tietoja muuhun kuin opiskeluhuoltoon liittyvään tehtävään. Opiskeluhuollon rekisterit ja kertomukset Opiskelijakunta • Toimii koulutusyhtymässä (Keko ry) ja toimipaikkakohtaisesti • Mahdollistaa opiskelijoiden yhteistoiminnan, asioihin vaikuttamisen ja osallisuuden. • On virallinen väylä opiskelijoiden näkökulman kuulemiseen niin toimipaikkakohtaisesti kuin koulutusyhtymän tasolla. Opiskelijatutorit • Perehdyttävät uusia opiskelijoita opintojen alkuvaiheessa. • Osallistuvat uusien opiskelijoiden rekrytointiin. • Ilmaisevat ryhmänohjaajalle mikäli havaitsevat koulukiusaamista tai opiskelijoiden keskuudessa ongelmia, joihin oppilaitoksessa olisi puututtava. Kansainvälisyys • Koko opistoa koskevien kansainvälisten toimintamallien ja käytänteiden kehittäminen ja dokumentointi. • Kansainvälisten työssäoppimisen prosessien tukeminen, aktiivinen toimija kv-jaksoissa. • Henkilöstön kv-osaamisen tukeminen, opistoa koskevien kansainvälisten projektien suunnittelu ja koordinointi 15 2.Ryhmänohjaus 2.1 RYHMÄN MUODOSTUMISEN VAIHEET Seuraavat vaiheet ovat usein löydettävissä tehtäväkeskeisten ryhmien muodostumisessa. Aina ne eivät tosin esiinny samassa järjestyksessä ja toisinaan yksittäinen vaihe saattaa jäädä kokonaan pois. Muotoutumisvaiheeksi kutsutaan ryhmän alkutaipaletta. Sen aikana ryhmä ei vielä ole kovin yhtenäinen ja jäsenet hahmottavat sitä lähinnä omien tavoitteidensa kautta. Uuteen tilanteeseen sopeutuminen voi aiheuttaa jäsenissä hämmennystä roolien puuttuessa tai ollessa epäselviä. Muotoutumisvaihetta sanotaan toisinaan myös kuherteluvaiheeksi, koska uusi ryhmä saatetaan kokea aluksi yksinomaan myönteiseksi asiaksi. Kuohuntavaiheessa jäsenet testaavat omaa ja toisten jäsenten asemaa ryhmässä. Kuohuntavaiheeseen liittyy usein erimielisyyksiä tai jopa riitoja. Se on kuitenkin tärkeä vaihe ryhmän sisäisten roolien määrittämisen ja avoimeen vuorovaikutukseen pääsemisen kannalta. Normien luomisen vaiheessa ryhmän jäsenten roolit alkavat olla selviä ja yhteishenki hyvä. Ryhmälle kehittyy omia toimintatapoja ja sääntöjä eli normeja, joita sen jäsenten tulee noudattaa. Säännöt voivat olla julkilausuttuja tai niin sanottuja piilonormeja, joita ei ole yhteisesti sovittu tai kirjattu ylös, mutta noudatetaan samalla lailla kuin julkilausuttujakin normeja. Toteuttamisvaiheeseen päästyä on rooleihin, normeihin sekä ryhmän jäsenten välisiin suhteisiin liittyvistä asioista löydetty yhteisymmärrys, joten ryhmä pystyy keskittymään täysipainoisesti alkuperäisen tehtävänsä toteuttamiseen. Ryhmä toimii tehokkaasti ja sille on saattanut kehittyä oma slanginsa ja huumorinsa. Lopettamisvaihe voidaan myös laskea ryhmän kehitysvaiheeksi. Se on tyypillinen erityisesti silloin, kun ryhmä on muodostettu suorittamaan jotain tiettyä tehtävää. Lopettamisvaiheeseen saattaa liittyä rituaaleja tai juhlallisuuksia. Ryhmän muodostuminen: Lähde Wikipedia 2.2 KUINKA JOUKOSTA OPISKELIJOITA MUODOSTUU RYHMÄ? Yksilöllisten oppijoiden muodostamassa yhteistoiminnallisessa ryhmässä säilyy jokaisen oppijan vastuu omasta itsestään, mutta samalla otetaan vastuuta ryhmästä ja toisten oppijoiden kehityksestä. Parhaimmillaan yksilöllisyys ja yhteistoiminnallisuus siis täydentävät toisiaan. Toimivassa ryhmässä kaikki opettavat toisiaan ja oppivat samalla itse - ohjaaja on tavallaan oppijana muiden joukossa. Ryhmän kehittymisen ja toiminnan sujuvuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että ohjaaja tunnistaa ryhmäytymisen ilmiöitä. Tällöin hän osaa varautua etukäteen mahdollisiin ongelmiin ja luotsata ryhmää eteenpäin. 2.3 RYHMÄN KEHITTYMISEN VAIHEET JA OHJAAJAN ROOLI Muodostumis- eli orientaatiovaiheessa ryhmän vetäjään, ohjaajaan kohdistuu suurin riippuvuus. Ryhmä ei vielä ole varsinainen ryhmä, vaan joukko yksilöitä, jotka tunnustelevat paikkaansa muiden joukossa. Konfliktivaiheessa kilpaillaan tietoisesti tai tiedostamatta ryhmän johtajuudesta. Jäsenet eivät vielä tunnista ryhmän tavoitteita omikseen ja ohjaajaan kohdistuvat vaatimukset erilaistuvat. Oppijat voivat turhautua heitä koskeviin odotuksiin ja se saattaa johtaa kiukkuun ohjaajaa kohtaan. Solidaarisuusvaiheessa ryhmän toiminta organisoituu ja ryhmä kiinteytyy - me-henki kasvaa. Tavoitteet, toiminnalliset roolit ja yhteistyön mallit selkiintyvät. Ohjaajaan kohdistuvat ristiriidat alkavat purkautua. Toiminnanvaiheessa ryhmä suorittaa tehtäväänsä työskentelemällä tehokkaasti ja tavoitteellisesti. Ohjaajaan kohdistuu hänen asiantuntijuuteensa liittyviä realistisia ja perusteltuja vaatimuksia. Nämä ryhmädynaamiset ryhmäytymisen vaiheet eivät ole kuitenkaan sellaisinaan sovellettavissa kaikkiin ryhmiin. Erityisesti virtuaalisissa verkko-opinnoissa ryhmän tai yhteisöllisyyden kehittymisen muodostumista voi olla vaikeampi havainnoida, eikä se näyttäydy samanlaisena kuin kasvokkaisissa ryhmissä. Muutoksia kuitenkin tapahtuu ja niihin kannattaa kiinnittää huomiota jotta muutos tapahtuu ryhmän toimintaedellytyksiä parantavasti. Ryhmän toiminnan kannalta on tärkeää, että ohjaaja ottaa huomioon tehtäväkeskeisten prosessien lisäksi tunnekeskeiset toiminnot, ja antaa näille aikaa kehittyä. Ryhmän oppimisilmapiirin pitäisi olla kannustava ja tukeva, jotta se motivoisi jäsenensä tekemään parhaansa ryhmän eteen. Ohjaaja elää mukana ryhmässä, mutta ohjaajan roolissaan säilyttää mahdollisuuden etääntyä tarkkailijaksi ja tasapuoliseksi auttajaksi. Tarkkaillessaan hän kerää tietoa ryhmän toiminnasta ja antaa rehellistä palautetta ryhmälle. 16 Ohjaaja on ryhmän käynnistäjä, virittäjä, konsultti, valmentaja ja "johtaja", pääosassa ovat silti oppijat. Myös ongelmatilanteiden ratkaisuissa ryhmän oma panos on merkittävä. Ohjaaja on vain apuna ongelmien käsittelyssä; hänen pitää välttää liiallisen vastuun ottamista ryhmästä, jotta vältetään keskinäisriippuvuuden syntyminen. On toki luonnollista, että opintojen alkuvaiheissa tutorin vastuu voi olla suurempi, mutta niin ryhmän kuin ohjaajan kehityskaareen liittyy vastuun asteittainen siirtyminen oppijoille ja ryhmälle. Lähde: www.verkkotutor.fi 2.4 TUKIMATERIAALIA Suomen koulutusjärjestelmä http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot www.opastin.fi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä www.kpedu.fi, Kpedu intra • Opetussuunnitelman yhteinen osa: • Opinto-ohjauksen suunnitelma: • Opiskelijan ja huoltajan opas: OPH:n arvioinnin opas: http://www.oph.fi/download/142318_Arvioinnin_opas.pdf Toisen asteen yhteistyö http://2aste.kpedu.fi/ Minä oppijana http://virtuoosi.pkky.fi/minaoppijana/ Ryhmän ohjaajan tukena http://edu.fi/ammattikoulutus/opinto-ohjaus/hyvia_kaytanteita_esr_hankkeista Harjoituksia ryhmäyttämiseen ja yksilöharjoituksia http://www.luovi.fi/luovi/yhteistyossa/projektit/paattyneet-kehittamisprojektit/mun-reitti/ http://www.edu.vantaa.fi/vasamanet/ero/eo-netti.htm#sivu-alku Ryhmän muodostaminen http://www.nuortenakatemia.fi/trr Tukea oppimiseen www.datero.fi http://www.lukihero.fi/ www.nmi.fi Työssäoppiminen http://www.edu.fi/tonet/ http://www.maailmalle.net/harjoittelu_ja_tyoskentely/tyossaoppiminen http://toplaaja.wikispaces.com/ Työkykypassi www.alpo.fi Muita hyödyllisiä www-sivuja: Verkkolehdestä ajankohtaista opetukseen liittyvää http://www.oph.fi Opetushallituksen maksuttomia julkaisuja http://www.edu.fi/julkaisut/ Tietoa kaikista koulutukseen ja opiskeluun liittyvistä asioista www.opintoluotsi.fi/ Verkko-oppimateriaalia http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ammattikoulutus Säädökset ja ohjeet http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet Materiaalia omasta itsestä, itsetuntemuksesta ja oppimisesta yhdessä toimimiseen. Keskustelujen ja harjoitusten avulla pyritään tutustuttamaan opiskelijoita toisiinsa, oppimaan mielipiteiden ilmaisua sekä kuuntelemaan ja arvostamaan toisiaan. http://edu.fi/ammattikoulutus/opinto-ohjaus/ytya_opiskeluun 17 3. SOVELTUMATTOUUDEN RATKAISUJA 3.1. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDENTILAVAATIMUKSET AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA 1.1.2012 voimaan tulleen sora-säädöspaketin tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä koulutuksen järjestäjän mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Esteettömyys korostuu opiskelijaksi ottamisen edellytyksissä. Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa 27, 27 a ja 27 b §:ssä (951/2011). Opiskelijaksi hakeutuvan terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi ottamiselle. Opiskelijaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässävaatimukset koskevat lähihoitajan, yhdistelmäajoneuvonkuljettajan, maarakennskoneenkuljettan ja metsäkoneenkuljettajan koulutuksia. Nämä vaatimukset koskevat 1.1.2012 jälkeen opiskelun aloittaneita opiskelijoita. Opiskelijaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot sekä mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Tutkinnon perusteissa on määritelty kaikkien tutkintojen osalta terveydentilavaatimukset. Jokaisen opiskelijan tulee toimittaa nuorison terveydentilavaatimus. 3.2.OPISKELUOIKEUDEN PERUUTTAMINEN JA PALAUTTAMINEN Opiskeluoikeuden peruuttaminen sora-säädösten perusteella voi tulla kysymykseen lähinnä alalle soveltumattomuuden, puutteellisen terveys- tai toimintakyvyn tai aiemman rikostaustan vuoksi. Opiskelija voi olla alalle soveltumaton, jos hän esimerkiksi vaarantaa toistuvasti tai vakavasti toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden. Soveltumattomuutta ratkotaan ensisijaisesti opinto-ohjauksen, opetusjärjestelyiden, opiskelijahuoltopalveluiden ja muiden ennaltaehkäisevien tukitoimien avulla tai niin, että opiskelija ohjataan jonkin muun alan opintoihin. Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011 olevien perusteiden mukaisesti määräaikaisesti enintään vuodeksi. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/2011 16 §. Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) ote rikostausta ote, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä.Jos opiskelija kieltäytyy terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija kieltäytyy rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus 32 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskeluoikeus tulee palauttaa, jos hakija osoittaa, ettei opiskeluoikeuden peruuttamisen aiheuttaneita syitä enää ole. Opiskelijan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot. 3.3.MUUT SORASÄÄDÖKSET Lain (951/2011 34 a §) asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista 18 kustannuksista. Opiskelijalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä työterveyshuoltolain (1383/2001) 19 §:ssä säädetään työntekijän testauksesta. Huumausainetestaus koskee kaikkia ammattiopistossa opiskelevia opiskelijoita kaikissa perustutkinnoissa, myös ennen 1.1.2012 aloittaneita. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää toimialapäällikkö. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän asettama monijäseninen opiskeluoikeuden toimikunta, jonka puheenjohtajana toimii rehtori. Laissa 951/2011 tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä tai 37, 38 ja 39 §:ssä säädettyä etua ja oikeutta, haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Tässä laissa tarkoitettuun koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä.Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista koskevaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Nämä asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen haetaan oikaisua aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään, jos päätös koskee: 1) opiskelijaksi ottamista; 2) 20 §:ssä säädettyä henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa; 3) 21 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä; 4) 31 §:ssä säädettyä opiskeluaikaa tai opiskelijan katsomista eronneeksi; sekä 5) 34 a §:ssä säädettyä huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisvelvollisuutta Aluehallintoviraston oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Opiskelijan määräaikaista erottamista, opiskelija-asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai opiskelusta pidättämistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus tai opiskelijoiden oikeusturvalautakunta toisin päätä. Valitus päätöksestä, joka koskee opiskelijalle annettavaa kirjallista varoitusta, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, opiskelusta pidättämistä taikka 4 momentissa tarkoitettua asiaa, sekä oikaisu 3 momentissa tarkoitetusta päätöksestä, tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tässä momentissa tarkoitetut asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Sora-opas: http://www.oph.fi/download/148884_Koulutuksen_jarjestajille_keinoja_puuttua_opiskeluun_soveltumattomuuteen.pdf 19 LOMAKKEITA TYÖN JÄSENTÄMISEEN JA OPISKELIJOIDEN HAASTATTELUUN LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA VARHAISEN PUUTTUMISEN TOIMINTAMALLI LIITE 2. HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN TYÖVÄLINEITÄ RYHMÄN TOIMIVUUDEN EDISTÄMISEEN LIITE 3. RYHMÄN TEHOKKUUS LIITE 4. RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN LIITE 5. RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA SÄÄNTÖJÄ LIITE 7. YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT LIITE 8. ASUNTOLAN SÄÄNNÖT LIITE 9. KOULURAUHAPAKETTI MUITA LIITTEITÄ LIITE 10. OPISKELUHUOLLON VUOSIKELLO LIITE 11. USEIN KYSYTTYÄ LIITE 12. KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ MM. SEURAAVAT OHJAUSTA TUKEVAT LOMAKKEET LÖYDÄT WILMASTA Siirtymätiedot perusopetuksesta toiselle asteelle HOPS HOJKS Poissaololupahakemus Opiskelijan omailmoitus sairauspoissaoloista Suullinen huomautus 1.Kirjallinen varoitus 2.Kirjallinen varoitus Kutsu kuulemiseen Kuulemispöytäkirja Siirtymätiedot TE-toimistoon 20 RYHMÄNOHJAAJAN TYÖN SUUNNITTELUN JA ORGANISOINNIN MUISTILISTA Uusien opiskelijoiden tervetulotilaisuus • tervetulotoivotus • henkilöstön ja tutorien esittäytyminen • jakaantuminen ryhmiin koulutusohjelmittain Tutustuminen ryhmän kesken • ryhmänohjaajan ja opiskelijoiden esittäytyminen • todistusten kerääminen • tulohaastattelulomakkeiden jakaminen ja täyttäminen Tutustumiskierros • opetustilat, sosiaalitilat, pysäköintipaikat, tupakointi • opiskelijaravintola ja kahvio • opintotoimisto • opiskelijahuollon henkilöstön vastaanottotilat Ryhmäyttäminen • laaditaan oman ryhmän pelisäännöt • ryhmäyttämistehtävä • retki tai tutustumiskäynti Opiskeluun liittyvät hankinnat • kirjat, monisteet, työasut, henkilökohtaiset työvälineet Opintososiaaliset edut • opintotuki, opiskelija-asiat • poissaolojen vaikutus opintotukeen • koulumatkatuki Työ- ja väestönsuojelu • ryhmänohjaajan johdolla läpikäyty poistumisharjoitus • menettely tapaturma- tai sairastumistilanteissa • opiskelijoiden taustatietoihin ja todistuksiin tutustuminen • tulohaastattelut • HOPSin laadinta • opiskeluvalmiuskartoitusten tekeminen (lukeminen, kirjoittaminen ja matematiikka) • yhteenveto ryhmän opiskelijoista ja heidän erityistarpeistaan • erityisopiskelijaksi nimeäminen, HOJKSin tekeminen ja alustava tukitoimien suunnittelu (20.9. ja 20.1.) Huom. palauttaminen vähintään viikkoa ennen. Tiedottaminen, tiedonsiirto ja opiskelijoiden ohjaus • tutustumisyhteydenotot huoltajiin -huoltajien ilta (tmv.) ja mahdolliset luokkakohtaiset illat • syksyn yhteishaku • valinnaisia opintoja koskeva tiedottaminen ja opiskelijoiden ohjaus • tiedonsiirto atto-aineiden opettajille tuloluokista • kevään yhteishaku • työssäoppiminen ja opiskelu ulkomailla, tiedotustilaisuus • tiedottaminen seuraavan lukuvuoden järjestelyistä • ryhmän seuraavan opintovuoden ryhmänohjaajan perehdyttäminen ja tietojen siirtäminen Opiskelijoiden opintosuoritusten ja poissaolojen yhteenveto, ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Opiskelijoille järjestettävien tukitoimien suunnittelu ja organisointi HOPSin tarkastaminen Tutustuminen koulutusalaan • ammattilaisen ja päättävän luokan opiskelijan info alan tarjoamista mahdollisuuksista Ammatillisen perustutkinnon rakenteen esittely • ammatilliset opinnot, työssäoppiminen, opinnäytetyö ja näytöt • Atto-aineet ja niiden opettajat • opintokortin ja tutkintotodistusmallin esittely • tunnistetut ja tunnustettavat opinnot • valinnaiset aineet • lukio-opinnot ja yhdistelmätutkinnot • opintojen edistymisen seuraaminen ja arvioinnin periaatteet • täydennettävät opinnot, uusintakokeet Oppilaitoksen säännöt ja käytännöt (esimerkiksi): • tauot lukujärjestys • vaatetus, muut tarvikkeet, opiskeluruokailu, kahvila • oppilaitoksen tilojen laajempi kierros • läsnäolon seuraaminen, poissaolojen korvaamisen periaatteet Erityisopiskelijoiden HOJKSin seuranta ja tarkastaminen Tiedottaminen tukitoimista, uusinnoista ja rästien suorittamismahdollisuuksista Tiedottaminen seuraavan jakson ohjelmasta, arvioinnista ym. Kokoukset • opiskelijahuoltoryhmän ja koulutusalojen seurantakokoukset • opiskelijahuoltoryhmän muut kokoukset • erva-opettajien kokoukset opiskelijoiden tukitoimien tarpeesta ja järjestelyistä Tulohaastattelut, alkukartoitukset ja alustavien tukitoimien suunnittelu LIITE 1. Ryhmänohjaajan työn suunnittelun ja organisoinnin muistilista 21 HUOLEN HAVAITSEMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Varhaisen puuttumisen malli auttaa tunnistamaan erityisen tuen tarpeessa olevat opiskelijat. On tärkeää, että jokainen opettaja ilmaisee huolensa opiskelijasta. Stakesin ”Huolen vyöhykkeistö”-lomake auttaa opettajaa arvioimaan omaa huoltaan opiskelijaan liittyvissä asioissa. Huolen tunnistamisesta edetään asioiden puhumiseen opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Huoltaan voi jakaa myös oppilaitoksen opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa ja suunnitella yhdessä, miten huolen pienentämiseksi toimitaan. Huolen näkyväksi tekeminen edistää asioihin puuttumista ja tällä tavalla vahvistaa nuorten turvallisuutta, opiskelujen etenemistä ja yleistä viihtyvyyttä oppilaitoksissa. ”Huolen puheeksi ottaminen” on varhaisen puuttumisen menetelmä, joka lisää opettajan varmuutta tarttua asioihin jo pientä huolta havaitessaan. Puheeksi ottaminen on opettajan tavoitteellista, ammatillista toimintaa. Yhteisessä keskustelussa opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa pyritään luomaan sellainen yhteistyösuunnitelma, joka toteutuessaan pienentää opettajan kokemaa huolta ja edistää nuoren opiskelun sujumista. Puheeksi ottamista voidaan harjoitella mm. ennakoimalla tulevaa kohtaamista ja pohtimalla omia tapoja keskustella huolen aiheista. MITEN TOIMITAAN, KUN HUOLI HERÄÄ Jokainen opettaja ilmoita ryhmänohjaajalle Vanhemmat jos • runsaat poissaolot • puuttuvat suoritukset • oma huolesi (huolen harmaa) alle 18-vuotias Opiskelija Ryhmänohjaaja keskustele opiskelijan kanssa runsaat poissaolot Opinto-ohjaaja väärä ala elämäntilanne Terveydenhoitaja sairaus Kuraattori ohjaa tarvittaessa Oppilashuoltoryhmä paljon opintojan rästissä Erityisopettaja tai erityistuen vastuuhenkilö Ulkopuoliset auttamistahot Koulutusyhtymän opiskelijahuollon strategiasta ”Miten toimitaan, kun huoli herää” 22 LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 1/7 Rästipaja-ohjaaja Tukihenkilöt Huolen vyöhykkeistön käyttäminen Lomaketta käyttäessään työntekijä puntaroi omaa huolen tunnetta opiskelijasta havaittavissa olevien asioiden pohjalta. Esimerkiksi: opiskelija myöhästelee jatkuvasti, tai hän on usein niin väsynyt ettei kykene seuraamaan opetusta, tai osallistumaan annettuihin työtehtäviin, tai hänen opintosuorituksensa tulevat hylätyiksi, tai hänen käytöksensä toisia kohtaan on asiatonta. Huolen aste on aina henkilökohtainen tuntemus ja se voi vaihdella eri tilanteissa. Tärkeää, että huolestumista arvioidaan oman perustehtävän näkökulmasta – jos tehtävänäni on opettaa ja saada opiskelija oppimaan niin onnistuuko se vai onko siinä esteistä: opiskelijan asenne, käytös, kyvyt tms. Huolestumisen astetta arvioitaessa työntekijä puntaroi myös millaista apua on saatavissa opiskelijan auttamiseksi ja voiko huoli pienentyä, jos kaikki tukitoimet ovat käytössä (”usko omiin mahdollisuuksiin” – kohta lomakkeessa). Jos ryhmänohjaajan huoli jostain opiskelijasta tai luokkansa tilanteesta alkaa lähestyä tai on jo harmaalla vyöhykkeellä, niin hänen kannattaa ehdottomasti ottaa asia puheeksi esimerkiksi jonkun opiskelijahuollon työntekijän kanssa. Huolen vyöhyke- lomake auttaa opettajaa omassa pohdinnassa, kun herää tunne, että kaikki asiat eivät ole kunnossa opiskelijan / opiskelijaryhmän kanssa. Vyöhyke jäsentää myös ryhmänohjaajan valmistautumista opiskelijahuollon tai osaston kokoukseen, kun selvitellään opiskelijoiden tuen tarvetta. Käytettiinpä huolen vyöhykettä missä muodossa tahansa, sen tarkoituksena on aina johtaa keskusteluun opiskelijan tilanteen muuttamisesta parempaa suuntaan. HUOLEN HARMAA VYÖHYKE - TYÖVÄLINE Mieti omaa huoltasi opiskelijasta. Kuinka huolissasi olet? Selviätkö käytettävissä olevin keinoin vai tarvitaanko lisäapua? Joko olet puhunut huolestasi opiskelijalle? Huoltajalle? Opiskelijahuollon henkilöstölle? 1 2 3 Ei huolta lainkaan Pieni huoli tai ihme käynyt mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin vahva. Huoli tai ihmettely käynyt toistuvasti mielessä; luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee. Mielessä toivomus lisävoimavaroista kontrollin lisäämiseksi. Selvästi koettu lisävoimavarojen kontrollin lisäämisen tarve. 6 7 Huolta paljon ja jatkuvasti; nuori vaarassa. Omat keinot loppumassa. Lisävoimavaroja ja kontrollia saatava mukaan heti. Huoli erittäin suuri; nuori välittömässä vaarassa. Omat keinot lopussa. Muutos nuoren tilanteeseen saatava heti. Mukailtu Stakesin mallista. Huolen vyöhyke. Malli, jota voidaan käyttää esim. opiskelijahuoltoryhmän kokoontumiseen valmistauduttaessa tai oman huolen pohdinnan tukena. Ohjeita huolen vyöhykkeen käytöstä 1)Tarkastellaan omaa huolen tunnetta siinä suhteessa mikä opettajalla on opiskelijaan, keskinäisen vuorovaikutuksen näkökulmasta, tässä hetkessä ja käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa (opettajan omat/osastolla käytössä olevat, opiskelijahuollon sekä muiden oppilaitoksen ulkopuolisten tahojen tukitoimet). Huolta voi aiheuttaa esim. • opiskelija on paljon poissa koulusta • opiskelija on väsynyt, haluton, alakuloinen • opiskelijan käytös on muuttunut 2)Oman huolen tarkastelussa ei diagnostisoida opiskelijaa 3)Jäsennetään omaa huolta ja tehdään se näkyväksi » mahdollistaa asioihin puuttumisen 4)Otetaan huoli puheeksi • opiskelijan kanssa ja/tai • opiskelijan huoltajan kanssa ja/tai • jos asiasta puhuminen asianosaisten kanssa tuntuu vaikealta, otetaan huoli puheeksi LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 2/7 23 ensin työparin ja/tai opiskelijahuollon työntekijän kanssa » asian hoitamista jatketaan yhteisen suunnitelman mukaan » tavoitteena asian puhuminen opiskelijan kanssa ja muutos 5)Huolen ilmaisemisen lisäksi selvitetään millaisin tukitoimin huoli pienenisi ja tehdään sellainen sopimus johon opiskelijakin sitoutuu, pienikin askel muutoksen suuntaan on hyvä alku, kun asiat otetaan ajoissa puheeksi. 6)Arvioidaan pienenikö huoli puheeksi ottamisen / sovittujen tukitoimien jälkeen » huoli pieneni, opiskelija olosuhteiden muutoksessa havaittavissa parannusta » jatketaan sovittuja tukitoimia » huoli ei pienentynyt tai huoli lisääntyi, opiskelija tilanteen selvittämiseen tarvitaan lisävoimavaroja opiskelijahuollon muilta toimijoilta / oppilaitoksen ulkopuolisilta tahoilta Huolen puheeksiottaminen Poissaolot ovat usein näkyvin merkki nuoren asioiden vaikeutumisesta. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan tartutaan, sitä paremmin opiskelijaa on mahdollista tukea ja löytää ratkaisuja ja siten ehkäistä hänen ongelmien kärjistyminen ja kasautuminen. Ryhmänohjaajan ei tarvitse päättää ennen itseä askarruttavan asian puheeksi ottamista, onko huoli oikeasti suuri tai objektiivisesti olemassa tai mistä se mahtaa johtua. Riittää, että hän tuntee tarvitsevansa neuvoa tai apua häntä huolettavassa nuorta koskevassa asiassa. Jo keskustelu toisten kanssa voi selkiyttää tilannetta ja ryhmänohjaajan intuitiivinen kuva omasta huolestaan tarkentuu: huoli voi vähentyä tai varmistuu, että nuoren tilannetta kannattaa todella selvittää tarkemmin. Ohjeita huolen puheeksi ottamiseen Puheeksiotto-keskustelussa työntekijä kuvaa huolta aiheuttavia asioita sellaisina kuin ne hänelle näkyvät, - esim.: opiskelija myöhästelee jatkuvasti, tai hän on usein niin väsynyt ettei kykene seuraamaan opetusta tai osallistumaan annettuihin työtehtäviin tai hänen opintosuorituksensa tulevat hylätyiksi tai hänen käytöksensä toisia kohtaan on asiatonta. Keskustelusta on tarkoitus luoda vuoropuhelu, jossa huomioidaan millaisia näkemyksiä opiskelijalla itsellään tai huoltajillaan on asioista. Työntekijä voi omilla vuorovaikutustaidoillaan vaikuttaa keskustelun kulkuun ja onnistumiseenkin. * Huolen ilmaisemisen ohella on tärkeää löytää opiskelijan tilanteesta myös jotain myönteistä, vaikka pientäkin. Keskustelun tavoitteena on saada aikaan muutosta tavoitteleva suunnitelma. Opiskelijan myönteiset asiat ja vahvuudet ovat suunnitelman runko. On hyvä muistaa, että vahvuuksia ja voimavaroja voidaan tukea, ei ongelmia. Suunnitelmaan asetetaan tavoite: miten asiat ovat silloin, kun ne ovat hyvin – määritellään se yhdessä. Tavoitteen saavuttamiseksi mietitään olemassa olevia keinoja: mitä opiskelija itse tekee, mitä huoltajat, mitä opettaja voi tehdä, mitä oppilaitoksen muut tukipalvelut sekä pitääkö opiskelijalle saada apua jostain muualta. Lisäksi sovitaan aika jolloin asioiden sujumista tarkastellaan yhdessä. Kun pieni huoli otetaan puheeksi, asiat korjaantuvat yleensä helposti. Kun huoli on jo iso, on tarkoituksenmukaista asettaa pienempiä, helpommin saavutettavia osatavoitteita. Myös siitä on syytä keskustella mikä on opettajan / oppilaitoksen vastuuta ja velvollisuutta, jos asioihin ei tule muutosta. Huolen puheeksi ottamiseen valmistautumiseen on Stakesissa laadittu ”Puheeksioton ennakointi” -lomake, joka auttaa ryhmänohjaajaa valmistautumisessa häntä huolestuttavan asian eteenpäin viemisessä. Puheeksi ottaminen on tavoitteellinen keskustelu, jonka avulla pyritään auttamaan opiskelijaa. Oma valmistautuminen lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Keskustelussa eteen tulevien asioiden ennakoiminen vahvistaa työntekijän kykyä myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseen silloinkin, silloinkin kun asiakasosapuoli en sitä tee. Ennakoiminen valmistautumisessa puheeksiottamiseen Liitteenä puheeksi ottamisen ennakointilomake Liitteenä olevassa lomakkeessa on kuvattu seuraavat vaiheet: Mieti ennen puheeksi ottamista 1. Mieti nuorta, josta sinulla on huoli. 2. Mitä tiedät hänestä nyt? 3. Mistä olet huolissasi nuoren tilanteessa? 4. Mitä luulet tapahtuvan, jos et ota huolta puheeksi? 5. Mille vyöhykkeelle huolesi sijoittuu? 6. Mitä voimavaroja / hyvää nuoren tilanteessa on? 7. Mitä sinä voit tehdä tukeaksesi huolen vähenemistä? 8. Kenen apua tarvitset siihen? 9. Miten otat huolesi puheeksi? Mitä sanot? Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi. Etsi itseksesi ajatuskokein ja mahdollisesti työtoverisi kanssa ääneen puhuen tapaa, joka ennakointisi mukaan aukaisee mahdollisuuksia puhua, kuunnella ja jatkaa yhteistyön rakentamista. Kun tunnet, että olet löytämässä rakentavan ja kunnioittavan lähestymistavan, ota huolesi puheeksi sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa. 10. Aika ja paikka? 11. Mitä luulet tapahtuvan? 24 LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 3/7 LIITE 10 *** Ota asia puheeksi opiskelijan/ja hänen huoltajiensa kanssa. Mieti jälkeenpäin Miten toteutit puheeksi ottamisen? Mitkä ovat omat tuntemuksesi tilanteen sujumisesta? Miten jatkat tästä eteenpäin? Puheeksiottamisen jälkeen tapahtuvan pohdiskelun avulla työntekijällä on mahdollisuus tunnistaa omat onnistumisen paikat keskustelussa ja vahvistaa itsessään sellaisia toimia seuraavia kohtaamisia varten. Itsetutkiskelulla on myös mahdollisuus löytää itsestä niitä kohtia, joihin keskustelujen on vaara kariutua. Opetus- ja kasvatustyössä asioiden puheeksiottaminen on tavoitteellista, nuoren kasvua tukevaa ammattitaitoa jota kannattaa kehittää. Ennakoiminen, asiaan valmistautuminen, vahvistaa omaa selviämistä sellaisissa tilanteissa, joissa keskustelu on ajautumassa väittelyyn, kiistelyyn tai muuhun itsen kannalta epäsuotuisaan asetelmaan. Huolen puheeksioton ennakointilomake Stakes/ Arnkill & Eriksson Tämä lomake on tarkoitettu tueksesi tilanteissa, joissa: • sinulla on huolta nuoresta • et ole syystä tai toisesta ottanut asiaa selvästi puheeksi aikuisten kanssa ja • haluat kehitellä huolen ilmaisemista osana työtäsi • ei välttämättä edellytä kirjaamista, riittää kun pohdit asioita mielessäsi ennen kohtaamista Lomakkeessa on kolme osaa: Ensimmäinen osa A on tarkoitettu täytettäväksi silloin kun olet valitsemassa tapausta, jossa aiot kehitellä huolenaiheesi puheeksiottamista. Toinen osa B on tarkoitettu täytettäväksi silloin, kun olet juuri valmistautumassa tapaamaan ko. henkilön tai henkilöt. Kolmas osa C on tarkoitettu täytettäväksi pian tuon tapaamisen jälkeen. LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 4/7 25 Puheeksiottaminen osa A A. Täytettäväksi, kun valitset tapausta (kysymykset 1-3) 1. a) Perustiedot perheestä, asiakkaasta (ilman tunnistetietoja) 1. b) Perustiedot sinusta: toimipisteesi, ammattisi 2. Keitä perheenjäseniä tapaat ja mitä teet heidän kanssaan? 3. a) Mistä olet huolissasi asiakkaan tilanteessa? 3. b) Miten paljon olet huolissasi asiakkaan tilanteessa huolen vyöhykkeistön mukaan? (rastita) o Pieni huoli o Harmaa vyöhyke o Suuri huoli Puheeksiottaminen osa B B. Täytettäväksi ennen tapaamista (kysymykset 4-7) 4. Missä asioissa asiakas kokee saavansa sinulta apua, tukea? (arviosi mukaan) Onko asioita, joissa hän voi kokea sinut uhkaavaksi? 26 LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 5/7 5. Oletko aikaisemmin ajatellut ottaa huolesi puheeksi? o En o Kyllä, kerro miksi? Jos vastasit kyllä, kerro miksi et kuitenkaan ottanut, mikä oli ennakointisi puheeksi oton seuraamuksista? 6. Mitä voimavaroja tuet ja mikä on tukitarjouksesi? 7. Miten ja missä yhteydessä ja milloin aiot ottaa huolesi puheeksi? Puheeksiottaminen osa C C. Täytettäväksi pian tapaamisen jälkeen (kysymykset 8-13) 8. Mitä ennakoit puheeksiottamisesta seuraavan? a) Miten asiakas reagoi? b) Ketkä muut reagoivat? (esim. lapsi, puoliso…) LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 6/7 27 10. Mitä tapahtui? Tapahtuiko / koitko mitään yllättävää? 11. Mitkä olivat tunnelmasi puheeksioton: a) alla b) aikana c) jälkeen 28 LIITE 2. Huolen havaitseminen ja varhainen puuttuminen sivu 7/7 RYHMÄN TEHOKKUUS Arvioi oman ryhmäsi toimintaa seuraavien kysymysten suhteen arvosanoilla 1 = hyvin 2 = kohtalaisesti 3 = huonosti 1. Ryhmässä on paljon ajatusten vaihtoa liittyen käsiteltäviin asioihin 2. Ryhmän toiminta on avointa ja rehellistä 3. Ryhmän työskentelyn tarkoitus on selvä ja käsitys siitä kaikille yhteinen 4. Kuuntelemme toisiamme ja otamme toisten mielipiteet vakavasti 5. Kukaan ei ole ryhmässä liian hallitseva 6. Ryhmässä saa erehtyäkin, ei munaamisen pelkoa 7. Ryhmä pyrkii ratkaisuihin määrätietoisesti 8. Ryhmä arvioi ja arvion mukaan parantaa työskentelyään 9. Ryhmän toiminta on epämuodollista 10. Kritiikki kohdistuu asioihin, ei henkilöihin 11. Ryhmässä ei ole velttoilua 12. Ryhmässä ilmaistaan avoimesti tunteita Kun tämä arviointi on tehty yksilötyönä, on sitä hyvä käsitellä myös ryhmässä. Mietitään huonon arvioinnin (3) saaneiden väittämien kohdalla 1) Miten ongelmat käytännössä ilmenevät tämän asian suhteen? 2) Miten voimme käytännössä poistaa tätä ongelmaa? 3) Parannusehdotuksia voi tehdä esim. ideakortteja kierrättämällä LIITE 3. Ryhmän tehokkuus 29 RYHMÄSSÄ / TYÖYHTEISÖSSÄ TOIMIMINEN 1. Millainen on mielestäsi hyvä työyhteisö? •kollegiaalisuus •avoimuus •sallivuus •vastuullisuus •ilmapiiri 2. Millainen mielestäsi oma ryhmäsi on työyhteisönä? Mitä kehitettävää? Miten itse voin vaikuttaa Hyvä, toimiva 30 LIITE 4. Ryhmässä / työyhteisössä toimiminen Kehitettävää Oma toiminta: ilmeet, eleet RYHMÄSSÄ TOIMIMISEN TYYLISI Valitse rastittamalla seuraavalta sivulta vasen tai oikea puoli, sen mukaan, kumpi kuvaa tapaasi toimia eri tilanteissa paremmin. Laske, montako rastia on A ja B ryhmien oikealla puolella olevien ja merkitse yhteensä viivalle rastien määrä. Merkitse luku A taulukosta A-akselille ja B taulukosta B-akselille. Yhdistä pisteet viivalla toisiinsa. Alue jonka viiva kulkee, osoittaolla a tyylin, jonka vahvuudet ja kehittämiskohteet taulukossa sivulla 3. Mitä lähempänä keskipistettä viiva kulkee, sitä enemmän henkilössä on piirteitä kaikista tyyleistä. Näitä itseä kuvaavia sanoja voi hyödyntää itsetuntemuksen lisäämiseen ja esim. työpaikkahakemukseen. Jokaisella on vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Hyvässä ryhmässä on kaikkien tyylien edustajia. Ryhmässä listatkaa ja tutkikaa, mitä hyviä ominaisuuksia jokaisella on. Yksilöllisesti: Mieti kehittämiskohteistasi ja suunnittele, miten toteutat 10 INNOSTAJASOVITTELIJA 8 A 2 4 6 8 10 4 TOTEUTTAJATEKIJÄ 2 B A) OLEN: B) OLEN: o PUHELIAS o HILJAINEN o JÄRJESTELMÄLLINEN o IMPULSIIVINEN o OTTAA HOITAAKSEEN o SEURAA MUKANA o VIRALLINEN o EPÄVIRALLINEN o HALLITSEVA o MUKAUTUVA o ASIALLINEN o DRAMAATTINEN o KIIHKEÄ o LEPPOISA o KYLMÄ o KUUMA o TIUKKA o SALLIVA o AJATTELEVA o TUNTEVA o HAASTAVA o TUKEA ANTAVA o KURINALAINEN o VÄLITÖN o VAKUUTTAVA o ODOTTELEVA SUORAPUHEINEN o HIENOVARAINEN oVAIKEA OPPIA TUNTEMAAN o o HELPPO OPPIA TUNTEMAAN o TOIMIVA o MIETTELIÄS oAJATTELEVA o TOIMIVA o OTTAA KANTAA o KUUNTELEE o HILLITTY o TUNTEIKAS o ILMEETÖN o PURSUILEVA o TEHTÄVÄKESKEINEN o IHMISKESKEINEN o NOPEAT PÄÄTÖKSET o HARKITSEVUUS Tämän puolen valintoja yhteensä LIITE 5. Ryhmässä toimimisen tyylisi Tämän puolen valintoja yhteensä sivu 1/2 31 INNOSTAJA Vahvuudet: aloitteellinen luova kekseliäs jännittävä innostava liioittelija eloisa vauhdikas idearikas SOVITTELIJA Kehittämiskohteet: itsevarma aina esillä ylipuhuja teennäinen ei vie loppuun tukahduttava toisen luovuuden TOTEUTTAJA Vahvuudet: määrätietoinen tavoitteellinen tehtäväkeskeinen kunnianhimoinen tuloskeskeinen asiakeskeinen kantaa ottava nopea Vahvuudet: sovitteleva me-henkinen tukee muiden ehdotuksia ihmiskeskeinen yhteistyöhaluinen tunteet huomioon auttavainen hyväksyvä lämmin Kehittämiskohteet: tavoitteeton herkkäuskoinen mielistelijä vaikea sanoa EI nöyristelevä ei suora TEKIJÄ Kehittämiskohteet: määräilevä tunteeton kaikkitietävä ei kuuntele kärsimätön ei ota muita huomioon Vahvuudet: perusteellinen järjestelmällinen yksityiskohtainen harkitseva täsmällinen uskottava ahkera tarkka huolellinen Kehittämiskohteet: pikkutarkka hiustenhalkoja ahdasmielinen hidas saivartelija jääräpäinen täydellisyyden tavoittelija Kaikkien oppilaitoksessa opiskelijoiden kanssa työskentelevien sekä opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden on tehtävissään edistettävä opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä kotien ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista. 32 LIITE LIITE 5. 16.Ryhmässä Ryhmässätoimimisen toimimisentyylisi tyylisi sivu sivu 2/2 2/2 LIITE 17: 6 Aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen oppaat, ohjeet ja työkalut KPEDU:ssa OHJEISTUS, OPPAAT JA TYÖKALUT Yleinen ohjeistus- ja tukimateriaali • • • • Wilman lomakkeet: Sähköinen HOPS1 ja HOPS2, AOTT-tuloste Opiskelijalle Opinto-ohjaajalle Ryhmänohjaajalle • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Opettajalle Toimisto/opintosihteerille • • • • • • • Opetussuunnitelman yhteinen osa: http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/d6a4ee96db454707a297c82dacf046da.pdf Ryhmänohjaajan käsikirja: http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/a5e7ab425f2d414c912ed7d856a88887.pdf Opinto-ohjauksen suunnitelma: http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/652d6f0053a14b41a98ae859116d2b20.pdf Opiskelijan ja huoltajan opas: http://www.kpedu.fi/Data/liitteet/e47c7d679077470aade435cd6305c21c.pdf OPH:n arvioinnin opas: http://www.oph.fi/download/142318_Arvioinnin_opas.pdf Opiskelija täyttää HOPS1 lomakkeen Wilmassa Opiskelija täyttää yhdessä RO:n kanssa HOPS2 lomakkeen Wilmassa Osaamisen tunnustamista haetaan (RO:n avustuksella) Wilmasta tulostettavalla lomakkeella > lomakemuotoon?? Valitusoikeus kuvattu AOTT-hakulomakkeen lopussa Tervetulokirje Opiskelijan ja huoltajan opas HOPS1 lomake Wilman lomakkeissa (löytyy myös Wilman tulosteista) Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tiedottavat, neuvovat ja ohjaavat Opettaja tunnistaa ja tunnustaa, tiedottaa omalta osaltaan Toimisto/opintosihteeri tunnustaa lukio-opinnot AOTT-hakemuksen perusteella (korvaavuudet kuvattu opetussuunnitelmassa) AOTT-lomake Wilmassa > valitusoikeus kuvattu hakemuksen yhteydessä, tunnustamiset kirjautuvat HOPS2-lomakkeelle Opetussuunnitelman yhteinen osa Opinto-ohjauksen suunnitelma Opiskelijan ja huoltajan opas OPH:n arvioinnin opas Wilman lomakkeet: o HOPS1 ja HOPS 2 –lomakkeet o AOTT-tuloste Wilmassa Opetussuunnitelman yhteinen osa Ryhmänohjaajan käsikirja: o Alkuhaastattelulomake o Ohjauskeskustelulomake o Opintosuoritusten kertymisen lomake Opiskelijan ja huoltajan opas OPH:n arvioinnin opas Wilman lomakkeet: o HOPS1 ja HOPS 2 –lomakkeet o AOTT-tuloste Wilmassa Opetussuunnitelman yhteinen osa OPH:n arvioinnin opas Opiskelijan ja huoltajan opas Wilman lomakkeet: AOTT-tuloste Opetussuunnitelman yhteinen osa Opetussuunnitelmissa kuvattu lukiokurssien korvaavuudet ammatillisiin opintoihin Allekirjoitettu ja liitteiden kanssa varustettu AOTT-hakemus toimii opitun tunnustamisen perustana LIITE 6. AIEMMIN OPINTUN TUNNISTAMISEN OPPAAT, OHJEET JA TYÖKALUT KPEDU:SSA 33 YHTEISET JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Hallitus hyväksynyt 19.1.2012, § 11 1 Järjestyssääntöjen perusta ja tavoite Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (951/2011) Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta (952/2011) Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) Valtioneuvoston asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 1032/2011 Valtioneuvoston asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta 1033/2011 Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 479/2003 28 § Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 11 ja 16 §:n muuttamisesta 480/2003 Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998 Tupakkalaki 698/2010 Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Järjestyssäännöt koskevat kaikkien koulutusyhtymän opistojen opiskelijoita sekä henkilökuntaa soveltuvin osin. Yhteisten järjestyssääntöjen lisäksi on noudatettava toimipaikkakohtaisia toimintaohjeita ja turvallisuusmääräyksiä sekä viranomaisten antamia määräyksiä. Tupakkalaki 698/2010 kieltää tupakoinnin oppilaitosten alueella kokonaan. 2 Järjestyssäännön soveltamisalue Järjestyssäännöt ovat voimassa: - opiston alueella sekä kaikissa opiskeluun liittyvissä paikoissa ja tilanteissa, - matkoilla kotoa opiskelupaikalle ja takaisin, - työssäoppimispaikoissa noudatetaan lisäksi työpaikan ohjeita ja määräyksiä - säännöt ovat voimassa myös opiskeltaessa ulkomailla. 3 Työaikojen ja tehtävien noudattaminen - opiskelijan tulee säännöllisesti osallistua opetukseen - lukujärjestyksen ja työssäoppimisen työaikoja noudatetaan täsmällisesti - henkilökohtainen opiskeluohjelma, HOPS, voi tuoda muutoksia perusohjelmaan, tällöin noudatetaan HOPSissa sovittuja aikoja ja toimintatapoja - oppimistehtävien tekeminen ajallaan on edellytys opintojen arvioinnille ja etenemiselle 4 Poissaolojen seurannassa noudatetaan yhteisiä ja yksikkökohtaisesti tarkennettuja ohjeita - sairauspoissaolojen todistusten toimittamisessa - poissaololuvan pyytämisessä - luvattomien poissaolojen korvaamisessa tai muissa seuraamuksissa - opintojaksojen ja suoritusten läsnäoloehdoissa 2 5 Työasu ja henkilökohtaiset suojaimet Työasua ja henkilökohtaisia suojaimia on käytettävä ohjeiden mukaisesti. 6 Työrauha Oppimisyhteisön jokaisella jäsenellä on oikeus työrauhaan ja turvalliseen oppimis- ja opetusympäristöön. Toisten opiskelijoiden ja henkilökunnan työntekoa ei saa häiritä, esim. matkapuhelimista ei saa aiheutua häiriötä opetustilanteisiin. Toisia opiskelijoita ja henkilökuntaa ei saa kiusata tai kohdella epäasiallisesti. 7 Salassapito ja vaitiolovelvollisuus Opiskelijoiden ja henkilökunnan tulee pitää salassa sellaiset asiat, jotka ovat salassapidon ja vaitiolovelvollisuuden alaisia. Sosiaalisen median käytöstä on laadittu erilliset tarkentavat toiminta-ohjeet. 34 LIITE 7. Yhteiset järjestyssäännöt sivu 1/3 8 Siisteys ja työturvallisuus - jokainen on velvollinen pitämään oman työympäristönsä siistinä ja turvallisena - työpisteissä jätteet lajitellaan ohjeiden mukaisesti ja toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita - oppilaitoksen jäsenet ovat velvollisia noudattamaan työ- ja väestönsuojelusta sekä paloturvallisuudesta annettuja ohjeita - työpistekohtaisiin työturvallisuusohjeisiin ja pelastussuunnitelmaan on perehdyttävä ja niitä on noudatettava - vahingonvaarasta tai tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava lähimmälle henkilökunnan jäsenelle - jokainen paikalla oleva on velvollinen osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan ensiavun antamiseen tapaturman uhrille ja toimittamaan hänet hoitoon. 9 Oppilaitoksen omaisuuden käyttö - rikki olevasta laitteesta tulee ilmoittaa ensi tilassa ryhmää ohjaavalle henkilölle - oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta aiheutuva korvausvelvollisuus määräytyy vahingonkorvauslain mukaan. 10 Tupakoiminen ja päihteet - tupakoiminen ja muiden tupakkatuotteiden käyttö on kielletty oppilaitoksessa ja sen alueella - päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen oppilaitoksessa ja sen alueella on kielletty - erillisiin tilaisuuksiin, joissa tarjoillaan alkoholia, rehtori voi myöntää luvan erikseen anniskeluoikeuksien puitteissa. Tupakkatuotteiden hallussapito on lainsäädännön mukaan kielletty alle 18-vuotiailta. 11 Seuraamukset sääntöjen rikkomisesta Mikäli opiskelija väärinkäyttää oppilaitoksen suomia etuja ja rikkoo järjestyssääntöjä, asia käsitellään lain 951/2011 35§:n mukaan seuraavasti: Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen: - opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi opetustilasta - opetustilassa toimivien henkilöiden turvallisuutta vaarantavasti käyttäytyvältä opiskelijalta voidaan evätä osallistuminen opetukseen enintään kolmen työpäivän ajaksi - ellei opiskelija noudata poistumiskehotusta, rehtorilla tai opettajalla on oikeus poistaa hänet opetustilasta tai oppilaitoksen alueelta Tupakoiminen oppilaitoksen alueella: - työntekijän havaittua opiskelijan tupakoivan oppilaitoksen alueella hän pyytää opiskelijan henkilötiedot ja toimittaa ne ryhmänohjaajalle - ryhmänohjaaja puhuttelee opiskelijan ja antaa kirjallisen huomautuksen, tieto tupakointirikkeestä lähetetään alaikäisen opiskelijan kotiin tiedoksi - jos tupakointi jatkuu, opiskelijaa ja hänen huoltajaansa kuullaan kirjallista varoitusta varten, josta opistossa sovittu johdon edustaja (yksikönjohtaja/rehtori) tekee päätöksen - jos opiskelija havaitaan tupakoimassa kirjallisen varoituksen jälkeen, oppilaitoksen johto on yhteydessä poliisiin rikesakon määräämiseksi - jos tupakointi jatkuu vielä tämän jälkeen, myös määräaikainen erottaminen voi tulla kyseeseen - jos tupakointi on tapahtunut selkeästi yleistä turvallisuutta vaarantavalla tavalla aiheuttaen esim. paloturvallisuusriskin, sanktiona on suoraan kirjallinen varoitus tai poliisin kautta rikesakon määrääminen Tupakkalain mukaan tupakkatuotteiden hallussapito on kielletty alle 18-vuotiailta. Henkilökunnan edustajan tupakointirikkomuksesta ovat seurauksena henkilöstöä koskevat kurinpidolliset menettelyt: suullinen huomautus ja kirjallinen varoitus. Tupakoinnin lopettamiseen ja savuttomaan työ- ja opiskelupäivään pyrkiville tarjotaan tukea opiskelija- ja työterveyshuollon kautta. Kirjallinen varoitus voidaan antaa opiskelijalle joka: - häiritsee opetusta - käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti - menettelee vilpillisesti, rikkoo oppilaitoksen järjestyssääntöjä tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä LIITE 7. Järjestyssäännöt sivu 2/3 35 - kieltäytyy laissa 951/2011 34 a §:ssä tarkoitetun huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä taikka - on laissa 951/2011 34 a § tarkoitetun selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Erottaminen - jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi sekä erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi. Laki määrittelee kirjallisen varoituksen ja erottamisen kurinpitorangaistuksiksi, joita sovellettaessa teko tai laiminlyönti on yksilöitävä, opiskelijaa on kuultava sekä hankittava tarpeellinen selvitys. Toimenpiteet ja menettelyt tulee kirjata. Oppilaitoksen rehtori tai rehtorin delegoima henkilö voi antaa kirjallisen varoituksen opiskelijalle, joka saatetaan tiedoksi myös hänen huoltajalleen. Kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan käyttää myös opiskelijalle annettavaa, enimmillään kolmen päivän pituista, poistumismääräystä, jonka opettaja tai oppilaitoksen rehtori antaa. Kurinpidolliset toimenpiteet kirjataan opiskelijahallintojärjestelmään. Määräaikaisesta erottamisesta ja asuntolasta erottamisesta tekee päätöksen koulutuksen järjestäjän nimeämä opiskeluoikeuden toimikunta, jonka tekemä kirjallinen päätös toimitetaan tiedoksi opiskelijalle ja hänen huoltajalleen. 36 LIITE 7. Yhteiset järjestyssäännöt sivu 3/3 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammatillisen peruskoulutuksen ja kansanopiston opiskelija-asuntoloiden järjestyssäännöt Hyväksytty 12.06.2014, Yhtymähallitus § 70 Nämä säännöt on laadittu ammatillisesta koulutuksesta annettujen lakien 630/1998, 951/2011,asetuksen 811/1998 ja tupa kalain 698/2010 mukaisesti. Näillä säännöillä korvataan 19.1.2012 (Hall. §11/2012) hyväksyt asuntolan järjestyssäännöt. Asuntolasääntöjen lisäksi asuntolassa asuvan opiskelijan on noudatettav koulutuksen järjestäjän yleisiä järjestyssääntöjä ja niiden nojalla annettuja tarkempia ohjeita. 1 Järjestyssääntöjen tavoitteet Koulutuksen järjestäjä tarjoaa opiskelijoilleen mahdollisuuden asua ilmaiseksi tai kansanopisto-opiskelijoiden osalta mak sullisesti opintojensa aikana opiskelija-asuntolassa. Sääntöjen tavoitteena on asumis- ja opiskelurauhan sekä turvallisuuden ja viihtyvyyden säilyminen ja edistäminen asuntolassa. Jokainen asukas ja alaikäisten kohdalla myös asukkaiden huoltajat sitoutuvat noudattamaan näitä järjestyssääntöjä asuntolasopimuksella. Asuntolassa asuvat ovat vastuussa siitä, että vieraat noudattavat samoja sääntöjä. 2 Järjestyssääntöjen soveltamisalue Asuntolalla tarkoitetaan oppilaitoksen hallinnassa olevaa asuntolarakennusta piha-alueineen ja seurustelu- ja sosiaalitiloineen. Nämä säännöt koskevat kaikkia asuntolassa asuvia opiskelijoita, heidän vieraitaan ja muita asuntolassa asioivia. Järjestyssääntöjä noudatetaan kaikissa asuntola-asumisen tilanteissa ja niihin välittömästi liittyvissä yhteyksissä. 3 Asuntolan henkilökunnan tehtävät ja toimivalta Asuntolassa toimii asuntolaohjaajia, yövalvojia, laitoshuoltajia, kiinteistöhuoltajia, päivystäviä opettajia ja muita tehtäviä hoitavia työntekijöitä. Asuntolatoiminnan kehittämisryhmästä vastaa nimetty toimialapäällikkö ja asuntolasta vastaa nimetty koulutuspäällikkö/toimialapäällikkö toimipaikoittain. Henkilökunnan tehtävänä on auttaa ja tukea asukkaita arjen taitoihin ja vapaa-aikaan liittyvissä asioissa, vastata asukkaiden kanssa yhdessä paikan viihtyvyydestä ja vapaa-ajantoiminnasta, valvoa sääntöjen noudattamista sekä kuulua toimialan opiskeluhuoltoryhmään ja toimipaikan opiskeluhyvinvointiryhmään. Asuntolaohjaajat tekevät viikoittain tarkastukset huoneisiin ennalta sovittuna aikana. 4 Asumisoikeus Asuntolassa asuvat ne opiskelijat, jotka ovat tehneet asuntolasopimuksen oppilaitoksen kanssa. Asumisoikeuden saanut opiskelija saa asua toimipaikkakohtaisen asuntolasopimuksen määräämän ajan hänelle osoitetussa asunnossa. Asuntolassa saa asua viikonloppuisin ja lomapäivinä ainoastaan kunkin asuntosopimuksen mukaisesti. Sopimuksessa kerr taan, miten viikonloppuasumista haetaan ja kuka sen myöntää. Asumisoikeuden edellytyksenä on, että opiskelija osallistuu säännöllisesti oppilaitoksen opetukseen. Asuntolassa saa oleskella opiskelupäivän aikana ainoastaan terveydenhoitajan, opettajan tai asuntolaohjaajan luvalla. Sairaustapauksessa olisi mentävä kotiin. 5 Avaimet Asuntolan avaimet luovutetaan asukkaalle asuntolasopimusta ja takuumaksua vastaan. Avaimen luovuttaminen toiselle henkilölle on kielletty. Jos avain katoaa, asukas on velvollinen kustantamaan uuden avaimen teettämisen ja mahdollisen sarjoittamisen kustannukset. 6 Vierailijat Vierailuaika asunnoissa päättyy klo 21:00. Yövieraita ei asuntolassa sallita kuin poikkeustapauksissa asuntolaohjaajan luvalla. 7 Lemmikkieläimet Asuntolaan ei saa tuoda lemmikkieläimiä. Poikkeuksena ovat eläintenhoitaja ja luonto- ja ympäristöalan opiskelijoille sallitut lemmikkieläimet asuntolasopimuksen mukaisesti. 8 Asumis- ja opiskelurauha Asuntolassa käyttäydytään asiallisesti kaikkia kohtaan. Asuntolan tiloissa vältetään melua ja meteliä sekä muuta häiriöitä aiheuttavaa toimintaa. Tärkeää on hyvä asumis- ja opiskelurauha. Toisen opiskelijan henkilökohtaisen koskemattomuuden häiritseminen esim. kiusaaminen ja omaisuuteen kos keminen on kielletty. Kaikista asuntolassa tapahtuneista häiriöistä ja epäkohdista on ilmoitettava heti asuntolaohjaajalle. Asuntolan hiljaisuus alkaa klo 22:00 ja päättyy klo 6:00. Toisten asuk kaiden huomioon ottaminen on jokaisen velvollisuus. Jokaiselle on taattava mahdollisuus nukkumiseen. 9 Yleinen siisteys Asuntolan asukkaan on päivittäin huolehdittava oman huoneensa sekä yhteisten tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä. Asukas siivoaa itse huoneensa sekä vuorollaan yhteiset tilat. Asukkaan tulee huolehtia myös asunnon välittömässä läheisyydessä levan ulkoalueen siisteydestä. Asuntolaohjaajat tekevät siivoustarkastukset joka viikko. Jos asukas kehotuksista huolimatta laiminlyö siivousta, asunto siivotaan oppilaitoksen toimesta ja siivouksen maksaa asuntolan asukas. Kaikenlainen tahallinen sotkeminen ja siivouksen laiminlyönti johtaa kurinpitotoimiin ja korvausvelvollisuuteen. 10 Opiskelija-asuntolan omaisuudesta huolehtiminen Jokaisen asukkaan tulee käsitellä huolellisesti asuntolan omaisuutta. Seiniin ja oviin naulaaminen on kielletty. Omaisuuden vahingoittumisesta tai katoamisesta on ilmoitettava välittömästi asuntolaohjaajalle. Tahallinen omaisuuden vahingoittaminen tai hukkaaminen on korvattava ja se johtaa kurinpitotoimiin. Asuntola ei vastaa asukkaiden henkilökohtaisesta omaisuudesta. Asukkaan tulee hankkia tarvittaessa itse henkilökohtaisille tavaroilleen vakuutus. LIITE 8. Asuntolan säännöt 37 11 Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö Oppilaitoksemme on savuton (L698/2010) ja päihteetön. Asuntolassa ei saa polttaa tupakkaa eikä sähkötupakkaa, ei käyttää nuuskaa, alkoholia eikä huumeita. Myös lääkkeiden väärinkäyttö on kielletty. Edellä mainittuja ei saa myöskään myydä eikä pitää hallussaan eikä niiden vaikutuksen alaisena saa esiintyä asuntolan alueella. Mikäli asukasta epäillään edellä mainituista, hänelle annetaan mahdollisuus epäilyksen poistamisen todistamiseen puhallustestauksella tai toimittamalla huumetestaus koulutuksenjärjestäjän ohjeistuksen mukaisesti. 12 Palo- ja räjähdysvaaralliset aineet sekä aseet Yleisen turvallisuuden säilymiseksi asuntolaan ei saa tuoda ilotulitteita, räjähteitä eikä ampuma-, terä- ym. aseita. 13 Turvallisuus Kaikki noudattavat yleisiä palo- ja turvallisuusohjeita. Asuntolaohjaajat sekä valvontaa ja kiinteistönhoitoa suorittavat henkilöt voivat hätätilanteissa joutua käymään huoneissa/ asunnoissa. Asuntolaohjaajilla ja valvontaa suorittavilla henkilöillä on turvallisuuden ja asumisrauhan säilyttämiseksi oikeus poistaa häiriötä aiheuttava ulkopuolinen henkilö asuntolasta. Kun kyseessä on asuntolan asukas, ryhdytään tarvittaviin kurinpitotoimiin. Asuntoloissa on tallentava kameravalvonta yleisten tilojen kulunvalvonnan seuraamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Asuntolan alueella tapahtuvassa liikenteessä on noudatettava erityistä varovaisuutta sekä liikenne-opasteita. Ajoneuvot on pysäköitävä niille varatuille paikoille. 14 Vapaa-aika Asukkaalla tulee olla vapaa-ajanvakuutus voimassa osallistuessaan vapaa-ajantoimintaan. 15 Toimenpiteet asuntolasääntöjen rikkomisesta Kurinpitotoimien tavoitteena on varmistaa opiskelijalle turvallinen ja terveellinen opiskelu- ja asumisympäristö sekä turvata opiskeluyhteisön hyvinvointi ja viihtyvyys. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijan fyysistä ja psyykkistä turvallisuutta ja säilyttää opiskeluyhteisön toimintakyky hyvinvointia uhkaavissa tilanteissa. Järjestyssääntöjen rikkomisessa noudatetaan lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, L 951/2011) mukaista kurinpitomenettelyä. Rangaistuksena käytetään huomautuksia, varoituksia sekä asuntolasta poistamisia ja erottamisia. Huomautuksen antaa asuntolaohjaaja tai lähijohto. Kirjallisista varoituksista päättää toimialapäällikkö tai aikuiskoulutuspäällikkö. Häiritsevän, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvän tai toisen henkeä tai terveyttä vaarantavan opiskelijan voi asuntolan lähijohto määrätä poistumaan asuntolasta enintään kolmen päivän ajaksi. Yli kolmen päivän erottamisista päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen opiskeluoikeuden toimikunta. Asukkaalle ja hänen huoltajalleen varataan tilaisuus tulla kuulluksi rikkomusta käsiteltäessä. Tupakkalain rikkomisen seuraamukset määräytyvät koulutuksen järjestäjän yleisten järjestyssääntöjen mukaisesti. Alaikäisten opiskelijoiden kohdalla asuntolan työntekijät tai opiskeluhuollon toimijat ovat velvollisia tekemään lastensuojeluilmoituksen lain velvoittamissa tapauksissa. Jos asukas on ollut perusteltua syytä ilmoittamatta pois asuntolasta, asuntolaohjaaja ottaa yhteyttä asukkaaseen asian selvittämiseksi. Jos asukasta ei tavoiteta tai hän ei kehotuksesta huolimatta jatka asumista, voidaan hänen asumisoikeutensa katsoa päättyneeksi 7 vuorokauden kuluttua yhteydenotosta. 16 Ilmoitusvelvollisuus asumisessa tapahtuvista muutoksista Väliaikaiset poissaolot (esim. työssäoppimisjaksot ja opintojen määräaikaiset keskeyttämiset) opiskelija ilmoittaa ajoissa asuntolaohjaajalle. Turvallisuussyistä asuntolaohjaajalle ilmoitetaan myös poissaolosta yön yli. Asuntola on tyhjennettävä henkilökohtaisista tavaroista kesäloman ajaksi sekä pyydettäessä myös muina aikoina. 17 Asumiseen liittyvät ohjeet Asuntolan järjestyssäännöt hyväksyy koulutuksen järjestäjän hallitus. Jokaisessa asuntolassa on käytössä järjestyssääntöjä täydentävät asuntolasopimus sekä asuntolaohjeet, joita on noudatettava. Ohjeet tarkastetaan vuosittain, ja ne hyväksyy asuntolan kehittämisryhmästä vastaava toimialapäällikkö 38 LIITE 8. Asuntolan säännöt Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta seuraavasti: Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on muussa laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussa pidolle ei ole hyväksyttävää syytä. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa määräykset suunnitelmien laatimisesta. Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut oppilaitoksessa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Edellä 4 momentissa tarkoitetuissa järjestyssäännöissä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan antaa oppilaitosyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä sekä tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista esineistä tai aineista sekä niiden käytöstä ja säilytyksestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa oppilaitoksen omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta oppilaitoksen tiloissa ja sen alueella. 34 § Opiskelijan velvollisuudet ------------------Opiskelijan velvollisuudesta korvata aiheuttamansa vahinko säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). 35 d § Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita Rehtorilla tai opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta 28 §:n 2 momentissa tarkoitettu kielletty esine tai aine. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla tai opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan. 35 e § Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat oppilaitoksen säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, sellaisen 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos on ilmeistä, että opiskelijan hallussa on tällaisia esineitä tai aineita ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysiikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Edellä 3 momentissa säädetystä tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä. Pykälässä säädetyt oikeudet ja velvollisuudet ovat voimassa myös ajan, jolloin opiskelija osallistuu opetussuunnitelman tai koulutuksen järjestäjän hyväksymän muun tämän lain tai sen nojalla annettujen säädösten nojalla laaditun suunnitelman mukaiseen koulutukseen tai toimintaan. LIITE 9. Koulurauhapaketti 39 35 f § Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet Edellä 35 d ja 35 e §:ssä tarkoitetut toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Toimenpiteiden käyttö tulee oppilaitoksissa suunnitella ja ohjeistaa. Edellä 35 d §:n mukaisten voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian. 35 g § Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen Edellä 35 d §:ssä tarkoitetut opiskelijalta haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan. Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä. Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaanottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata. 36 § Osallisuus ja opiskelijakunta Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. Opiskelijoille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä 28 §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestyssäännön valmisteluun. Jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään tässä laissa tarkoitettua koulutusta, tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijakunta voi olla useamman oppilaitoksen yhteinen. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat myös osaltaan valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opiskelijakuntaa ennen 1 momentissa mainittujen suunnitelmien ja määräysten vahvistamista sekä, jollei se ole asian luonteen vuoksi tarpeetonta, ennen opiskelijoiden asemaan vaikuttavien muiden päätösten tekemistä. Koulutuksen järjestäjän tulee määräajoin selvittää opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa näkemyksiä oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän toiminnasta. Tässä pykälässä tarkoitettu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien osana tai yhteydessä. Tämän lain 28 §:n 3 momentin mukainen koulutuksen järjestäjän suunnitelma tämän lain kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista tulee ottaa käyttöön viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016. Opetushallituksen tulee antaa määräykset suunnitelman laatimisesta siten, että koulutuksen järjestäjä voi ottaa suunnitelman käyttöön viimeistään mainittuna päivänä. 40 LIITE 9. Koulurauhapaketti vk 42 13. – 18.10.2014 Kiusaaminen, häirintä, ilkivalta, laillisuus Teemaluento 1.vslk Kotiväen illat, viikko 36 Hojks-neuvottelut opiskelijoiden ja huoltajien kanssa 13.9. mennessä. Asuntolakurssi alkaa. Kestää koko lukuvuoden Opiskelijoiden läsnäolotarkistukset 20.9. OL OK YS EL Y tam mi ku u Ryhmänohjaajakoulutus 21.-22.8.2014 Kalajoella, ilm. 15.8. mennessä. • HOJKS-palaverit • Opiskellijahyvinvointi-ryhmä, miniOHRA viikkoittain (opiskelijakohtaiset asiat) - opettajilla tarvittaessa konsultointimahdollisuus • Opiskelijakohtaiset neuvottelut • Hops-keskustelut ja laatimiset • Kodin ja koulun tiivis yhteistyö • Luokkien työrauhan seuraaminen • Poissaolojen seuraaminen ja niihin puuttuminen Opiskelijavalinnat Ammattistartttin ja Aikalisään Ryhmänohjaajien käsikirja Varhaisen puuttumisen toimintaohjeet päivitettynä: Tupakka, päihteet, kiusaaminen, väkivalta, tasa-arvo, turvallisuusja kriisitoiminta, työturvallisuus Ryhmäyttäminen toimipaikoilla 1/2 päivä/ryhmä joulukuu Ryhmänohjaajan jatkuva työ opetuksen ohella 0 14 u sku ..12 -. 5 m ra ar JOULULOMA KESÄLOMA 19 Opiskelijoiden läsnäolo tarkistukset 20.1. 22.12.2014 – 6.1.2015 Itsenäisyyspäivän 5.12. juhla Avoimet ovet 1.2. Saattaentietojen kirjaukset ja siirtymätietokirjaukset (Primus /opinto-ohjauslehti / opettajaruutu) 1. Erillishaku Kouluterveystulosten käsittelyt Opiskelijat - opiskelijakunta Opettajat Yhteishaku Harkinnanvaraiset haut Johdon ja opiskelijaedustajien tapaaminen Opiskelijahyvinvoinnin Arvio- ja kehittämispäivä HOJKS-toteumien kirjaaminen 3.4. –6.4.2015 PÄÄSIÄISLOMA Liikenne ja turvallisuus teemapäivä 2-3vslk Saattaenvaihtoneuvottelut peruskouluilla ( maalis-toukokuu ) Jatko-opinto Yhteishaku Hojks- seurantaneuvottelut Sählyturnaus ERVAT & RO Talous, toimeentulo, velkaantuminen Yhteistyössä Kauppiksen kanssa 24.2. – 28.2.2015 TALVILOMA Erityisopiskelijoiden koulutuskokeilut Luovi-tutustumiset Liikuntapäivä 8.5. opiskelijoiden kanssa 15 2. Erillishaku 5.7.-5.8.2014 Paikka kaikille 20.8. klo 12 syyskuu Uudet Hojksit Hojks-tarkistukset ja jatkot Seurantaneuvottelut hu h tik uu Hojks-kansiot ryhmänohjaajille - Yhteisesti ja perustutkinnoittain Kehittämispäivät Opiskelijoiden palautteiden huomioiminen kehittämisessä 5.9. Yrittäjäpäivä ERVAT & RO SYYSLOMA Seksuaalikasvatus (häirintä) Asuntolan nuorille ja tutoreille 28.-29.10. Luovin erityisopet. pajat ak uu T lukukauden koko ena Vertaisryhmätoiminta kiusatuille opiskelijoille 11.-12.11. alueen 9 lk:t vierailee 27 .1 1.10. Kokkola, 2.10 Kannus ”hyvinvointi virtaa” OPISKEILJAN HYVINVOINTIMESSUT terveys, elämäntavat, tupakka, päihteet 1-3vslk ku u lok Hojks-toteumakirjaukset seurantaneuvottelut Hojks-jatkot kesäkuu hei nä Erityisopiskelijoiden koulutuskokeilut Luovi-tutustumiset uu TT Ö u ku .20 elo 0.2 .-2 ok uk to U L O KY SE LY .1 u iku im avo LY SE KY lm he PÄ Ä LIITE 10 . Opiskelijahuollon vuosikello maaliskuu 41 Muistiinpanoja 11.(12.8) – 3.10.2014 6.10. – 29.11.2014 1.12.2014 – 4.2.2015 5.2. – 2.4.2015 7.4. – 30.5.2015 VUOSISUUNNITELMA 2014-2015 OPISKELIJAHYVINVOINTITYÖN LIITE 14 Usein kysyttyä OPISKELIJAT KYSYVÄT: 1 Miksi poissaoloja seurataan? Poissaoloja täytyy seurata, koska opiskelijalla on velvollisuus osallistua opetukseen (Laki ammatillisesta koulutuksesta). Poissaolot vaikuttavat oppimiseen ja opintojen etenemisen. toistuvat poissaolot voivat olla myös merkki jostakin ongelmasta koulussa, kotona tai muusta, johon on pyrittävä puuttumaan. Oppilaitoksessa valmentaudutaan työelämään ja myös työnantajat vaativat todistuksia kaikista poissaoloista. 2. Miksei saa olla pois esim. työn takia, jos on jo täysikäinen? Koska läsnäolot ja aktiivinen osallistuminen vaikuttavat oppimisen ja opintojen etenemiseen. Oppilaitoksessa opetellaan myös työelämän pelisääntöjä. Työlomat on anottava erikseen ryhmänohjaajalta tai toimialapäälliköltä. (Ks. poissaolohakemus -liite). 3. Miksi on tunteja jo aamukahdeksasta ja sitten vielä kahdesta neljään? Koska muutoin kaikki opetus ei mahtuisi työjärjestyksiin. Työjärjestyksiä laadittaessa on otettava huomioon ryhmien määrä, opettajien määrä sekä luokkatilojen määrä. Joskus tilanne voi olla sellainen, että opettajalle ja ryhmälle löytyy muu aika kuin aamu tai iltapäivän viimeiset tunnit, mutta ei ole vapaata luokaa. Opiskelu on osaltaan valmentautumista työelämään, jossa tehdään usein pitkiä päiviä. 4. Miksi tunneilta ei saa myöhästyä? Miksi opettaja saa myöhästyä? Häiritsee opetusta, kun opetus keskeytyy. Opettajakaan ei saa myöhästyä, mutta joskus tulee puhelu, joku pysäyttää käytävällä tms., juuri kun opettaja on lähdössä tunnille. Anteeksipyyntö on paikallaan. 5. Miksi opettaja ei ole antanut arvosanaa? Opiskelija ei ehkä ole tehnyt kaikkia opintojakson suorittamiseksi vaadittavia suorituksia. Asia on paras varmistaa ko. aineen opettajalta. 6. Miksi pitää olla kokeita? Kokeet tukevat oppimista ja arviointia, mittaavat osaamista ja ovat apuna myös itsearvioinnissa. Riippuu opeteltavasta aiheesta, tarvitaanko kirjallisia kokeita vai ei. Myös suulliset kokeet ovat mahdollisia. 7. Miksi uusintaan pitää ilmoittautua ajoissa? Jotta opettaja ehtii laatia kokeen ja toimittaa sen eteenpäin. Näin opitaan myös työelämää varten. 8. Mitkä asiat vaikuttavat arviointiin? Ennen kaikkea osaaminen (tehtävien tekeminen, jatkuva näyttö, kokeet ja opiskeluasenne). 9. Miksi lomakkeita on niin paljon? Monet asiat edellyttävät kirjallista käsittelyä ja päätöstä. Yleensä lomakkeet helpottavat asiointia ja selkiyttävät tilannetta ja lisäävät myös opiskelijan oikeusturvaa. 10. Miksei kaikilla opettajilla ole samoja sääntöjä? Kaikilla on samat säännöt, mutta työyhteisö on iso ja siihen mahtuu erilaisia opettajia kuin opiskelijoitakin. Tavoitteen ovat yhtenäiset toimintatavat, joten epäkohdat kannattaa tuoda esille. 11. Miksi kannattaa käydä opiskelijahuollon eri työntekijöiden luona? Heiltä saa apua erilaisissa elämäntilanteissa, jotka mahdollisesti liittyvät myös koulun ulkopuolisiin asioihin, mutta vaikuttavat koulunkäyntiin. 12. Mikä on opiskeluhuoltoryhmä, opiskeluhuollon ohjausryhmä? Oppilaitoksen/toimialan opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa monialainen oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa monialainen opiskeluhuollon ohjausryhmä. 42 LIITE 11. Usein kysyttyä OPETTAJAT KYSYVÄT: 1.Miten voin parantaa ryhmähenkeä/ motivoida opiskelijaa? Ohjaavat keskustelut, hyvin vedetty orientaatio, lukuvuoden alussa, antaa positiivista palautetta ja arvostaa opiskelijoita, laatia yhdessä ryhmän kanssa ryhmän säännöt opiskelijaoppaassa olevien sääntöjen lisäksi, kutsua jonkun ko. koulutuksen saaneen kertomaan ammatti-identiteetistä. Lisää vinkkejä löytyy käsikirjan lopussa. 2.Mistä keksin aiheita ryhmänohjaajan tunneille? Tässä oppaassa ja linkeissä on muutamia aiheita. Joskus on hyvä varata aikaa myös vapaalle keskustelulle, jolloin aina kannattaa kysyä opiskelijoilta, onko heillä jotakin ajankohtaista kerrottavaa tai keskusteltavaa. 3.Milloin tehdään HOPS? Kaikille opiskelijoille tehdään HOPS heti opintojen alkaessa. HOPS: a päivitetään koko opintojen ajan. 4.Miten erityisopiskelijat tulee huomioida? Kaikilla erityisopiskelijoilla tulee olla HOJKS jonka ryhmänohjaaja tekee yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavien kanssa ja tietysti yhteistyössä opiskelijan ja mikäli hän on alle 18-vuotias myös huoltajien kanssa. Tarkemmat ohjeet löytyvät erityisopetuksen suunnitelmasta. Neuvontaa ja ohjausta voi kysyä erityisopettajalta, kuraattorilta jne. 5.Miten edetä, jos opiskelijalla on paljon täydennettäviä opintoja? Jos keskustelussa opiskelijan kanssa selviää, että opiskelijalla on täydennettäviä suorituksia, niin opiskelijan tulee ottaa yhteyttä niihin opettajiin, joiden kurssit ovat jääneet kesken. Jos on oletettavaa että opiskelija ei ilman apua saa otettu yhteyttä niin häntä voidaan ohjata opiskelijahuoltohenkilöstön luokse tuen saamiseksi ja suunnitelman tekemiseksi. Ryhmänohjaaja voi myös tehdä suunnitelman jotta opiskelija saisi rästit mahdollisimman pian suoritetuiksi eivätkä rästit jäisi kohtuuttoman pitkäksi ajaksi tekemättä. Seurantaa ja suunnitelman tarkistus on myös tärkeää tehdä, jottei asia vain jää ja siirtyy. Täydennettävien opintojen suorittaminen ajoissa on sekä oppilaitoksen, opettajien että opiskelijan etu. 6.Mikä on opettajan salassapitovelvollisuus? Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua eivät saa luvattomasti sivullisille ilmaista, mitä he ovat koulutukseen liittyviä tehtäviä hoitaessaan saaneet tietää opiskelijoiden ja henkilöstön sekä heidän perheenjäsentensä henkilökohtaisista oloista ja taloudellisesta asemasta. Opetustoimen viranomaisille ei ole säädetty erityistä tietojenantovelvollisuutta. Viranomaisyhteistyö kuitenkin edellyttää tietojen vaihtoa esimerkiksi silloin, kun sosiaaliviranomaiset ovat yhdessä kouluviranomaisten kanssa selvittäneet asiakkaiden osalta, millä edellytyksillä ja miten nuoren koulunkäynti voitaisiin turvata. Koulutuksen järjestämisestä vastaavien toimielinten jäsenet, henkilöstö ja opetusharjoittelua suorittavat sekä opiskelijaterveydenhuollosta ja muusta opiskelijahuollosta vastaavat henkilöt saavat salassapitovelvollisuuden estämättä antaa toisilleen sekä koulutuksesta vastaaville viranomaisille opiskelun asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Opiskelijan henkilökohtaisista asioista tai persoonasta puhuminen kahvi- ja ruokapöytäkeskusteluissa ei ole hyväksyttävää. 7. Milloin ryhmänohjaajan pitää ottaa yhteyttä vanhempiin/huoltajiin? • Alle-18-vuotiaan kohdalla kun opiskelu on epäsäännöllistä tai opiskelijalla on luvattomia poissaoloja. Ennen kuin opiskelija saa kirjallisen varoituksen • Kun on syytä epäillä päihteiden väärinkäyttöä tai jotain muita opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia tai muita mielenterveyden häiriöitä. Useimmiten yhteys opiskelijahuoltohenkilöstöön on myös suotava jotta tarvittava apu voidaan järjestää opiskelijalle ennen kuin opiskelijalle tehdään HOJKS • Kun opinnot eivät etene tai tulee paljon hylättyjä arvosanoja Yli 18-vuotiaan kohdalla yhteyttä vanhempiin saa ottaa vain opiskelijan suostumuksella. Jos 18-vuotias asuu vanhempien luona on kuitenkin hyvä käydä keskustelua syistä, miksi ei voida ottaa yhteyttä vanhempiin. 8. Mihin ohjata opiskelija ongelmatilanteessa, jos esim. poissaoloja kertyy, opiskelija vaikuttaa masentuneelta, käyttäytyy poikkeavasti tms.? Riippuu hiukan opiskelijan ongelmasta: kuraattorille, terveydenhoitajalle. erityisopettajlle. opinto-ohjaajalle, psyko logille.Pääasia on että ottaa yhteyttä jollekulle em. henkilöille, joka taas ohjaa eteenpäin jos asia kuuluu paremmin toisen tehtäväalaan. Opiskelijahuollon henkilöt voivat myös ohjata koulun ulkopuolisiin erityispalveluihin. Jos ryhmänohjaaja ei heti tavoita opiskeluhuollon henkilöä, hän voi lähettää tekstiviestin tai sähköpostiviestin. Joka tapauksessa on suotava että kysyy neuvoja ajoissa, jotta asioihin voidaan puuttua varhaisessa vaiheessa.Yleensä asiat vain pitkittyvät ja mutkistuvat sekä oppilaitoksen että opiskelijan näkökulmasta jos asia annetaan vain olla. LIITE 11. Usein kysyttyä 43 Keskeisiä käsitteitä Ammattiosaamisen näyttö ( AON) on ammatillisen perustutkinnon keskeinen arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa osaamisensa ja sitä arvioidaan käytännön työtilanteissa. Oppimistulos kirjataan näyttötodistukseen tutkinnon osittain. Ammattiosaamisen näytön minimilaajuus on määritetty tutkinnon perusteissa. Arviointimenetelmät sisältävät kaikki arvioinnissa käytetyt menetelmät, joiden avulla opiskelija voi ilmaista osaamisensa. Arviointimenetelmät valitaan mittaamaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista, tukemaan opiskelijan oppimista ja soveltumaan käytettyihin opiskelumenetelmiin. Atto-aineet Ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat. Niiden tavoitteet ovat kaikissa ammatillisissa perustutkinnoissa samanlaiset. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu kaikille yhteisiä atto-aineita vähintään 20 opintoviikkoa. Pakollisia yhteisiä opintoja on 16 ov (äidinkieli 4 ov, toinen kotimainen kieli (ruotsi) 1 ov, vieras kieli (englanti) 2 ov, matematiikka 3 ov, fysiikka ja kemia 2 ov, yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto 1 ov, terveystieto 1 ov ja liikunta 1 ov. Yhteisten opintojen valikoimasta opiskelijan pitää valita valinnaisia opintoja vähintään 4 ov. Erityisopetus eli ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat erityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Syy erityisjärjestelyihin määritetään erikseen. Opetuksessa huomioidaan opiskelijan yksilölliset tarpeet ja hänelle tehdään HOJKS. Etenemisehto tarkoittaa sitä, että tietyt opinnot tai tutkinnon osa on oltava suoritettuna ennen kuin voidaan edetä opinnoissa. Tutkintokohtaiset etenemisehdot kuvataan opetussuunnitelman tutkintokohtaisessa osassa. Etäopetus tarkoittaa opiskelijan itsenäisesti tekemiä opintoja opettajan ohjeiden mukaisesti esimerkiksi kotona, työpaikalla tai verkko-opintoina. Opiskelijaa voidaan ohjata puhelimitse, oppimisalustalla tai sähköpostitse. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS tehdään erityisopiskelijalle yhdessä hänen kanssaan. HOJKS eli kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämissuunnitelma on edellytyksenä erityisopiskelijaksi kirjaamiselle. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS on opiskelijan yksilöllinen opintojen toteuttamissuunnitelma, jossa näkyvät aiemmin hankittu osaaminen, opiskelijan tekemät valinnat, suoritukset ja opiskelijan mahdollisesti tarvitsemat tukitoimet. HOPS:a päivitetään opintojen etenemisen myötä. Koulutusala on opetusministeriön valtakunnalliseen luokitukseen perustuen humanistinen ja kasvatusala, kulttuuriala, yhteiskuntatieteiden, liiketalouden & hallinnon ala, luonnontieteiden ala, tekniikan & liikenteen ala, luonnonvara- & ympäristöala, sosiaali-, terveys- & liikunta-ala tai matkailu-, ravitsemis- & talousala. Koulutusohjelma on ammatillisen perustutkinnon sisällä eriytynyt osaamisala, joista voidaan valmistua erilaisilla tutkintonimikkeillä. Lisäopetus (ammatillisessa erityisopetuksessa) tarkoittaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille annettavaa, laadittuun henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), kirjattua lisäopetusta. Lukuvuosijaksotus (periodi)tarkoittaa lukuvuoden, syys- ja kevätlukukauden, muodostamia viittä noin 8 opintoviikon mittaista lukujaksoa. Moodle ja Optima ovat verkko-opintojen oppimisalustoja. 44 LIITE 12. Keskeisiä käsitteitä Opetusmenetelmät voidaan ryhmitellä opettajakeskeisiin (mm. luento, kysely, yhteinen harjoitus), opiskelijakeskeisiin (mm. yksilöllinen työskentely, esitys, ryhmätyö) ja yhteistoiminnallisiin menetelmiin (mm. yhteistoiminnallinen oppiminen, dialoginen oppiminen, projektioppiminen) Opinnäyte ammatillisiin opintoihin sisältyy opinnäyte, jonka laajuus on vähintään kaksi opintoviikkoa. Opinnäyte voi olla tuote tai palvelu, kirjallinen työ, projektityö, selvitys jne. Opinnäyte toteuttaa tutkinnon tavoitteita ja se esitellään kirjallisesti ja suullisesti. Opintorekisteriote / Opintokortti on virallinen leimalla varustettu tuloste opiskelijan opintosuorituksista. Opintorekisteriotteen voi pyytää tarvittaessa ryhmänohjaajalta tai opintotoimistosta. vrt. todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista. Opiskelija voi myös itse tulostaa itselleen otteen suorittamistaan opinnoista Wilma -järjestelmästä. Opiskelijahuolto pyrkii toimillaan edistämään ongelmien varhaista tunnistamista, kehitetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia ja viihtyisyyttä ja ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä. Tavoitteena on huolehtia opiskelijoiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Opiskelijakunta toimii jokaisessa opistossa ja lisäksi koulutusyhtymällä on yhteinen opiskelijakunta. Opiskelijakuntaan kuuluvat kaikki opiskelijat ja toiminnasta vastaa hallitus. Tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja osallistua koulutuksen kehittämiseen. Opiskelijakuntaa on kuultava ennen opintoihin tai muihin opiskelijan asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Oppimisen arviointi on tutkinnon osittain suunniteltua toimintaa, jonka tavoitteena on motivoida, kannustaa ja ohjata opiskelijaa tavoitteiden mukaiseen oppimiseen: palautetuokiot, kehittämiskansio, oppimispäiväkirja, PBL (Problem Based Learning) -tentti, vertaisarviointi, itsearviointi, harjoitustyö, miellekartta, demotilaisuus, vuorovaikutteiset tilaisuudet, pikaraportit. Oppimisympäristö-käsitteellä voidaan kuvata erilaisia paikkoja, tiloja, yhteisöjä tai toimintatapoja, jotka edistävät oppimista. Oleellista ympäristölle on, että se muodostaa oppimista tukevan sosiaalisen yhteisön ja että ympäristön käyttö on didaktisesti ja pedagogisesti huolella mietitty. Oppisopimuskoulutus Koulutuksen järjestämismuodossa suurin osa osaamisesta hankitaan työpaikalla täydennettyinä oppilaitoksen järjestämällä tietopuolisilla opinnoilla. Osaamisen arviointi on tutkinnon osittain suunniteltua toimintaa, joka tuottaa oppimistulostiedon todistukseen ammattiosaamisen näytön ja muun osaamisen arvioinnin perusteella. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalle voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamiseksi muualla suoritettuja opintoja tai hankittua ammattitaitoa, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään opetussuunnitelman mukaisia. Osaamista ja ammattitaitoa on voitu vhankkia oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestötoiminnassa, harrastuksissa ja vapaa-aikana. Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista haetaan erikseen. Ryhmänohjaaja vastaa tietyn opiskelijaryhmän tiedottamisesta ja perehdyttämisestä, ryhmän yksittäisten opiskelijoiden opintojen edistymisen seurannasta ja tuen tarpeen tunnistamisesta. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry on ammattiin opiskelevien oma etujärjestö.. http://www.sakkinet.fi/ LIITE 12. Keskeisiä käsitteitä 45 SAKU ry Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry on toiminut vuodesta 1949 asti ammatillisen koulutuksen hyväksi. SAKU ry:n tehtävänä on jäsenistön hyvinvoinnin edistäminen ja yhteisöllisyyden rakentaminen ammatilliseen koulutukseen. SAKU ry järjestää liikunta- ja kulttuuritapahtumia ammatillisen koulutuksen henkilöstölle ja opiskelijoille sekä aktivoi myös oppilaitoksia järjestämään harrastustoimintaa. Järjestö toimii koko maassa ja sen jäsenyhteisöissä on noin 120 000 henkilöä. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä on jäsenenä SAKU ry:ssä. Kaikkien opistojemme opiskelijat ja henkilökunta voivat osallistua SAKU ry:n järjestämiin tapahtumiin. www.sakury.net Sora-lainsäädäntö Ns. SORA-lainsäädäntö sisältää säädösmuutoksia ammatillisen koulutuksen ja rikosrekisterilakiin. Lakimuutoksilla pyritään lisäämään koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Tasa-arvo Tasa-arvoisuus eli samanarvoisuus tarkoittaa erityisesti kaikkien ihmisten yhtälaista arvoa yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Suomessa sanalla tasa-arvo viitataan usein nimenomaan miesten ja naisten tasa-arvoon. Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan kenelle tahansa opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai opiskelijalle, jolla on lieviä oppimis- ja sopeutumishäiriöitä (A 812/1998). Tutkintonimike on perustutkinto- tai koulutusohjelmakohtainen ammattinimike. Tutkinnon osa on pienin kokonaisuus, jonka osaaminen arvioidaan / merkitään päättötodistukseen. Tutkinnon osa voi olla ammatillinen, ammattitaitoa täydentävä tai vapaasti valittava. Tutor-opiskelija on vanhempi opiskelija, joka ohjaa ja tukee opintoja aloittavaa opiskelijaa opiskeluun liittyvissä asioissa. Tutorit ovat peruskoulun oppilaiden tiedotustilaisuuksissa opinto-ohjaajien mukana. Tutoreille järjestetään erillistä koulutusta. Työssäoppiminen on ammatillisessa peruskoulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävissä sopimuksen mukaisesti järjestettyä opetussuunnitelman mukaista tavoitteellista ja ohjattua opiskelua. Vapaasti valittavat opinnot voivat muodostua ammatillisista tai yhteisistä opinnoista, jotka syventävät, laajentavat tai monipuolistavat opiskelijan oman alan opintoja. Vapautus opinnoista Pääperiaate on, että opiskelijat osallistuvat kaikkeen opetukseen. Jos opiskelijalla on ollut vapautus peruskoulussa esimerkiksi ruotsin kielestä, hänen on mahdollista anoa vapautusta ruotsin kielen opinnoista myös ammatillisissa opinnoissa. Ennen ammatillisten opintojen aloittamista 18 vuotta täyttänyt henkilö voi anoa vapautusta liikunnasta, terveystiedosta sekä taide- ja kulttuuriopinnoista. Verkko-opetus tarkoittaa opintojen toteuttamista hyödyntäen verkkopohjaisia, avoimia oppimisympäristöjä. WILMA on tietoverkon käyttöjärjestelmä, jonka kautta opiskelijat voivat seurata opintorekisteriin tallennettuja henkilö- ja osoitetietojaan sekä opintojen suoritustietojaan. Yhdenvertaisuus (ks. myös kohta tasa-arvo) tarkoittaa oikeudellista ja tosiasiallista tasa-arvoa ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautuneisuuteen tai muuhun henkilöön liittyvään asiaan katsomatta. (Yhdenvertaisuuslaki, L 21/2004) 46 LIITE 12. Keskeisiä käsitteitä Yhteystietoja Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Närvilänkatu 8, 67100 KOKKOLA Rehtori Apulaisrehtori Sirkku Purontaus Kaija Kähäri-Wiik 044 725 0101 044 725 0501 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, ammattikampus Närvilänkatu 8, 67100 KOKKOLA Toimialapäällikkö Teollisuus ja rakentaminen Tom Bjon 044 725 0102 Toimialapäällikkö Liiketalous, palvelut ja kulttuuri Tuula Junttila 044 725 0160 Koulutuspäällikkö Pirjo Koski 0408085081 Yhteiset opinnot ja ohjaavat koulutukset koulutuspäällikkö Erkki Juola 044 725 0169 Opinto-ohjaajat Kuraattorit Terveydenhoitaja Marjo Saarinen Jouni Mantila Tapio Oinas Britt-Marie Karlsson Päivi Kaustinen Rauno Perttula Marika Isoniemi (audit) Ulla Myllymäki Sari Kola Asuntolanohjaaja Hilkka Viitala Kristiina Salo Etsivä nuorisotyöntekijä Anu Kainu Maahanmuuttajakouluttaja Ann-Louise Känsälä Aikalisä Pasi Venäläinen Reijo Paavola Ammattistartti Eveliina Tyynelä Erityisopettaja Leena Hietalahti Tutkintohautomo Auli Saari Lisäopetustila, koulunkäyntiavustaja Anita Kaunisto Työkykypassivastaava Markku Forsell HOJKS-tuki ja Työkykypassivastaava Laura Nikkanen 044 725 0183 044 725 0175 044 808 5090 044 725 0115 0447250118 044 725 0428 044 725 0686 044 725 0141 044 730 7636 044 725 0142 044 725 0127 044 725 0117 040 808 5534 044 725 0724 040 808 5078 040 807 3579 044 725 0156 0447250509 044 948 6684 044 725 0122 044 725 0415 Kokkolan ammattilukio Rehtori Opinto-ohjaaja Terho Taarna 044 780 9620 Ann Christine Mannström 044 725 0416 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, Luonnonvara Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala Perhon toimipaikka 044 725 0682 Haanentie 26, 69951 Perho Koulutuspäällikkö Matti Louhula Opinto-ohjaaja Marika Riihimäki Kuraattori Silva Sevola Erityisopettaja Auli Saari Asuntolanohjaaja Veera Mäkelä Työkykypassivastaava Tapani Humalajoki Opiskelija terveydenhuolto 044 725 0655 040 808 5520 040 359 6265 044 725 0509 040 743 2883 040 743 2883 040 804 3620 Kaustisen toimipaikka Raviradantie 36 B, 69600 Kaustinen Koulutuspäällikkö Sirpa Puusaari Opiskelija terveydenhuolto Asuntolanohjaaja Hilkka Heikkinen Kuraattori Silva Sevola 0407250613 040 804 5621 044 725 0609 040 3596265 Toholammin toimipaikka Ullavantie 20, 69300 Toholampi Koulutuspäälikkö Opinto-ohjaajat Terveydenhoitaja Kuraattori Aarne Törmänen Eija Mastosalo Tuulikki Väänänen Ulla-Maj Suominen Marika Isoniemi 044 725 0672 044 725 0675 044 725 0678 040 804 4620 044 725 0686 Hyvinvointikampus Terveystie1, 67200 Kokkola Toimialapäällikkö Kaija Kähäri-Wiik 044 725 0501 Koulutuspäällikkö Jaana Sinko 044 725 0036 Opinto-ohjaajat Katriina Sipilä 044 725 0512 Sari Haglund 040 808 5153 Kuraattori Rauno Perttula 044 725 0428 Terveydenhoitaja Carita Hilli 044 730 7951 Erityisopettaja Marja Aho 040 808 5098 Kälviän toimipaikka Opistontie 1, 68300 Kälviä Opinto-ohjaaja/erva Asuntolaohjaaja Kuraattori Terveydenhoitaja Työkykypassivastaava Katriina Sipilä Ulla Matveinen Marika Isoniemi Päivi Porkola Lasse Kahelin 044 725 0512 040 808 5039 044 725 0686 (06) 828 7720 044 725 0 731 Keski-Pohjanmaan ammattiopiston yhteiset opiskelijahuollon yhteyshenkilöt Opiskelijahuollon koordinaattori Anne Eteläaho Koordinoiva opinto-ohjaaja, toisen asteen koordinaattori Terhi Petäjä Projektityöntekijä Marika Ahola 044 725 0106 044 725 0721 044 725 0157 Kannuksen toimipaikka Ollikkalankatu 3, 69100 Kannus Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala Koulutuspäällikkö Eija Mäki-Ullakko Opinto-ohjaajat Pentti Roivas Taisto Hakkarainen Piritta Pärssinen Koulutusohjaaja Juha Yli-Korpela Asuntolanohjaaja Kaisu Salminen Opiskelija terveydenhuolto Erityisopettaja Pertti Hanni Kuraattori Marika Isoniemi 044 725 0682 044 725 0637 044 725 038 044 725 0610 044 725 0652 044 725 0660 044 725 0618 040 804 2621 044 725 0634 044 725 0686 Opiskelijayhdistys 044 725 0091 Yhteinen haku- ja opintotoimisto 040 808 5010 * (06) 825 0000 /keskus Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Närvilänkatu 8, 67100 Kokkola Käyntiosoite: Peikkolinnankatu 6 Puh. (06) 825 0000 • Fax (06) 825 2009 info@kpedu.fi • www.kpedu.fi