Opiskeluhuollon suunnitelma
Opiskeluhuollon suunnitelma 2015 Hyväksytty 27.8.2015 JOHDANTO Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja valmentavien koulutusten (VALMA ja TELMA) opiskeluhuollon käytänteet. Suunnitelma perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (L1287/2013), Lakiin ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998), Opiskeluhuolto ammatillisten perustutkintojen perusteissa -määräykseen sekä Savon ammatti- ja aikuisopiston opetussuunnitelman yhteiseen osaan. Opiskeluhuoltosuunnitelma kuvaa minimitason palveluja, jotka jokaisella perustutkintoon opiskelevalla tulisi olla saatavilla riippumatta toimipaikasta. Tämän suunnitelman tekemiseen on osallistunut oppilaitoksen henkilöstöä sekä sijaintikuntien opiskeluhuollon toimijoita ja suunnitelman tekemisessä on kuultu huoltajia sekä opiskelijakuntaa. Tämä suunnitelma astuu voimaan 1.8.2015 ja se tarkistetaan vuosittain. Suunnitelman tarkistamisesta ja kehittämisestä vastaa opiskeluhuollon työryhmä. Sisältö 1 Opiskeluhuollon nykytilan kuvaus ........................ 4 1.1 Opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa ........................................................ 4 1.2 Opiskeluhuollon palveluiden tarve ja saatavuus 5 1.3 Opiskeluhyvinvoinnin nykytila ............................ 5 1.3.1 Koettu terveys ja hyvinvointi ....................... 5 1.3.2 Opiskeluyhteisö ja oppimisympäristöt ......... 6 2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto ................................. 7 2.1 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys .......... 7 2.2 Asuntolatoiminta ja vapaa-aika .......................... 9 2.3 Hyvinvoinnin edistäminen ................................ 10 2.4 Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki ................. 12 2.5 Opintojen etenemisen seuranta ....................... 13 2.6 Monialainen yhteistyö ...................................... 14 2.6.1 Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö............... 14 2.6.2 Nivelvaiheyhteistyö ................................... 15 2.6.3 Alueellinen verkostotyö ............................. 15 2.6.4 Kuntoutuksen yhteistyö ............................ 15 2.6.5 Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö ............................................ 16 2.6.6 Seurakuntien oppilaitostyö ....................... 17 2.6.7 Etsivä nuorisotyö ...................................... 17 2.6.8 Tukihenkilötoiminta ................................... 18 2.7 Opiskeluhuoltoryhmien toiminta ....................... 18 2.7.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä .................. 18 2.7.2 Opiskeluhuollon työryhmä ........................ 18 2.7.3 Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät . 19 2.8 Toimintaohjeet ................................................. 19 2.8.1 Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet ............................................... 19 2.8.2 Opiskelukyvyn arviointi ............................. 21 2.8.3 Päihteiden käyttöön sekä tupakointiin ja nuuskaamiseen puuttuminen ............................. 23 2.8.4 Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen ......................................................... 25 2.9 Kriisitilanteet .................................................... 25 2.9.1 Kriisiryhmä ................................................ 26 2.9.2 Toimintaohje kriisitilanteisiin ..................... 26 2.9.3 Onnettomuus oppilaitoksessa .................. 28 2.9.4 Opiskelijan kuolema ................................. 28 2.9.6 Henkilökunnan jäsenen kuolema .............. 29 2.9.6 Itsemurha tai itsemurhan uhka ................. 30 2.9.7 Muualla tapahtunut kriisi ........................... 30 2.9.8 Traumaattisen kriisin jälkipuinti ................. 31 3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto .......................... 32 3.1 Opiskeluterveydenhuollon palvelut .................. 32 3.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut ........................ 33 3.3 Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto .... 35 3.3.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) asettaminen ja käytänteet.................................. 35 3.3.2 Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys............................................................... 35 4 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö ............ 37 5 Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen ....................... 38 5.1 Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä .............. 38 5.2 Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen oppilaitoksessa....................................................... 40 5.3 Vakavat uhkatilanteet ....................................... 41 6 Opiskeluhuollosta tiedottaminen ......................... 41 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta .................................................................... 41 LIITTEET 1 Toimintaohje poissaolotilanteisiin 2 Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä ja tiedonsiirtolomake 3 Toimintaohje opiskelukyvyn arviointiin 4 Lupa opiskeluhuollon palveluihin 4 1 Opiskeluhuollon nykytilan kuvaus 1.1 Opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa Opiskeluhuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä (L1287/2013 3§). Opiskeluhuollon järjestäminen perustuu pääasiallisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sekä ammatillista peruskoulutusta, sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja nuorisotyötä koskevaan lainsäädäntöön. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuollon suunnittelua ja toteutusta ohjaa Savon koulutuskuntayhtymän arvo: luottamus. Opiskeluhuolto tukee kuntayhtymän perustehtävää työllisyyden, yrittäjyyden ja hyvän elämän edistäjänä. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskeluhuoltosuunnitelma sisältää opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen perustutkintokoulutuksen ja ammatilliseen perustutkintoon valmentavan koulutuksen käytänteet. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen opiskeluhuollon keinoin. Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko opiskeluyhteisössä edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Nämä elementit ovat osa jokaisen työntekijän perustyötä. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle opiskelijalle annettavia opiskeluterveydenhuollon palveluja, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Opetussuunnitelman mukaisella opiskeluhuollon toiminnalla tuetaan yhteisöllistä ja yksilöllistä hyvinvointia sekä terveellisen ja turvallisen oppimisympäristön syntymistä, edistetään mielenterveyttä ja ehkäistään syrjäytymistä sekä edistetään oppilaitosyhteisön hyvinvointia. Opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon avulla tuetaan oppimista sekä tunnistetaan, lievennetään ja ennalta ehkäistään mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia (L 1287/2013 6§). 5 1.2 Opiskeluhuollon palveluiden tarve ja saatavuus Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Varkauden lukion opiskeluhuollon palvelut järjestetään yhteistyössä kuntien sosiaali- ja terveystoimien opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus. Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköt sijaitsevat Kuopion, Varkauden, Iisalmen, Siilinjärven sekä Juankosken kunnissa. Lukiokoulutus järjestetään Varkaudessa. Sijaintikunnat vastaavat opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä oppilaitosten opiskelijoille heidän kotikunnastaan riippumatta. Yksiköiden sijaintikunnat vastaavat myös opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti. Palvelujen saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Terveydenhoidon ja kuraattoripalvelut toteutuvat lain mukaisessa ajassa, mutta psykologipalveluja ei kaikilla paikkakunnilla ole vielä riittävästi. Tavoitteena on kehittää vuoden 2015 aikana yhteistyötä siten, että kaikkien Savon ammatti- ja aikuisopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden tasa-arvoinen oikeus oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiin palveluihin sekä palveluiden lakisääteinen saatavuus toteutuu (L1287/2013 15 ja 17§). Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden kuraattorikäyntejä on seurattu omien tilastojen avulla. Lukuvuonna 2013–2014 kuraattorilla asioi yhteensä 1088 opiskelijaa (taulukko 1). Koulutusala Asiakasmäärä Asiakaspohja Kulttuuri Luonnontieteellinen Luonnonvara ja ympäristö Matkailu ja ravitsemus Muu koulutus Sote ja liikunta Tekniikka ja liikenne Liiketalous ja hallinto Lukio 28 32 58 178 5 171 488 109 19 95 108 367 550 259 1288 2334 740 333 29,47 30,00 15,80 32,36 1,93 13,28 20,91 14,73 5,71 6078 17,91 Yhteensä 1088 Asioimisprosentti TAULUKKO 1. Kuraattoriasiakasmäärät koulutusaloittain 2013–2014 1.3 Opiskeluhyvinvoinnin nykytila 1.3.1 Koettu terveys ja hyvinvointi Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden hyvinvoinnin nykytilasta saadaan tietoa THL:n kouluterveyskyselyn avulla. Kouluterveyskyselyssä tarkastellaan nuorten hyvinvointia viiden eri muut- 6 tujan näkökulmasta. Näitä ovat elinolot, kouluolot, koettu terveys, terveystottumukset sekä kokemukset opiskelijahuollon tuesta. Vuonna 2013 toteutetun kyselyn mukaan Savon ammatti- ja aikuisopistossa 22 % opiskelijoista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Päänsärkyä lähes päivittäin potee 8 % ja sekä väsymystä, että niska- ja hartiakipuja lähes päivittäin kokee 14 % opiskelijoista. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista 20 % ilmoittaa olevansa ylipainoisia ja 36 % ei koe painoaan sopivaksi. Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta koki 10 % kyselyyn vastanneista. 39 % tytöistä ja 14 % pojista on hakenut ammattiauttajan apua masentuneisuuteen. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan apua masentuneen tai ahdistuneen mielialan takia haettiin yleisimmin terveydenhoitajalta, psykologilta tai koulukuraattorilta. Nuorten mielenterveyden tukemisessa ja edistämisessä tärkeä rooli on myös koko oppilaitosyhteisön tarjoamalla ohjauksella. Mielenterveyteen liittyvät ongelmat nousevat esille myös kuraattoritilastoista. Mielenterveydelliset syyt olivat lukuvuonna 2013–2014 toiseksi yleisin syy hakeutua kuraattorin vastaanotolle (taulukko 2). Suurin asiointiperuste oli elämänhallinnan ongelmat ja kolmanneksi suurin syy sosiaaliset syyt. ______________________________________________________________________________ ASIOINTIPERUSTE ASIAKASLUKUMÄÄRÄ PROSENTTIOSUUS mielenterveydelliset syyt oppimisvaikeudet päihteet lastensuojelulliset syyt fyysiset syyt motivaation puute taloudellinen tilanne elämänhallinta sosiaaliset syyt muut syyt 217 24 62 49 45 138 47 292 195 19 19,94 2,21 5,7 4,5 4,14 12,68 4,32 26,84 17,92 1,75 Yhteensä 1088 100 TAULUKKO 2. Kuraattorivastaanoton asioinnin perusteet 2013–2014 Terveystottumuksia tarkasteltaessa kouluterveyskyselyssä esille nousee vuodesta 2010 vuoteen 2013 vähentynyt alkoholin käyttö ja vastaavasti lisääntynyt huumausaineiden kokeilu/käyttö. Opiskelijan päihteiden käyttö voi näkyä esimerkiksi toistuvina poissaoloina, myöhästelyinä, tehottomuutena tai opintojen viivästymisenä. Päihdeongelmaan liittyy usein myös muita psykososiaalisia ongelmia, jotka voivat haitata opintoja. 1.3.2 Opiskeluyhteisö ja oppimisympäristöt Kouluterveyskyselyssä selvitettiin opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia koulussa ja osallistumista koulun eri toimintoihin. Nämä asiat ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan sekä koko maassa että myös Savon ammatti- ja aikuisopistossa. 7 Kiusaamiskokemuksia vähintään kerran viikossa koki 2 % kyselyyn vastanneista. 73 % opiskelijoista koki, etteivät oppilaitoksen aikuiset puutu kiusaamiseen. Seksuaalista häirintää joskus tai toistuvasti koki 45 % kyselyyn vastanneista opiskelijoista ja seksuaalista väkivaltaa 20 % vastaajista. Kaikki Savon ammatti- ja aikuisopiston kouluterveyskyselyn tulokset on saatavilla seuraavasta linkistä: Kouluterveyskysely 2 Yhteisöllinen opiskeluhuolto Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilaitoksen yhteisöllinen opiskeluhuolto kuvataan yksiköittäin hyvinvointivuosikelloissa. Vuosikelloissa on yksikön toiminnot kuvattuna aiheittain kolmessa kellossa: opiskelijakuntatoiminnan ja – tapahtumien, ohjauksen ja erityisopetuksen sekä opiskeluhuollon ja turvallisuuden näkökulmista. Hyvinvoiva opiskeluyhteisö sekä terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö ovat opiskelijoiden hyvinvoinnin edellytyksiä. Niihin liittyvät toimenpiteet on kuvattu ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman yhteisessä osassa. 2.1 Opiskelijoiden osallisuus ja yhteisöllisyys Ryhmäytyminen Ryhmäytyminen on edellytys kannustavan oppimisympäristön syntymiselle. Opiskeluryhmästä puhuttaessa on tärkeää huomioida nuorten kokemus turvallisuudesta. Ryhmän ilmapiiri, luottamus ja avoimuus ovat keskeisessä asemassa turvallisuuden luomisessa. Hyvin ryhmäytynyt luokka edistää omaa oppimistaan ja opintoihin kiinnittymistään. Ryhmäytymisen tukemisen tärkeys on yleisesti tunnustettu mm. alkuvaiheen keskeyttämisten vähentämiseksi. Ryhmäytymisen tukeminen on sekä ennaltaehkäisevän toiminnan, että varhaisen puuttumisen muoto. Ryhmänohjaajalla on tärkeä rooli ryhmän muotoutumisen kannalta. Materiaalia ryhmäytymisen edistämiseen löytyy mm. Moodlesta ja Intrasta, ryhmänohjaajan työkalupakista. Opintojen alkuvaiheessa ryhmänohjaajalle varataan aikaa opiskelijoiden tutustumiseen ja opiskeluun orientoitumiseen. Osana opintojen aloitusta ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmien toiminnassa ja opetusjärjestelyissä huomioidaan vuorovaikutukselliset näkökohdat. Hyvän ja turvallisen ilmapiirin säilyttämiseksi ryhmän toimintaa tuetaan läpi koko opiskeluajan osana päivittäistä opetusta. Säännöllisen väliajoin ja aina tarpeen vaatiessa (esim. erityiset ristiriitatilanteet ryhmässä), ryhmille järjestetään ryhmäytymispäiviä. Ryhmäytymispäivien järjestelyissä ryhmänohjaaja tekee yhteistyötä opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Ryhmäytymiseen osallistuminen on osa opiskeluhuoltohenkilöstön yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä. Ryhmäytymispäiviä voi 8 suunnitella myös yhdessä nuorten palveluverkostojen toimijoiden kanssa. (esim. seurakunta ja kuntien nuorisotyö). Opiskelijakuntatoiminta Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta mukaan jokaisella oppilaitoksella, jossa järjestetään laissa tarkoitettua koulutusta, on opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta. Opiskelijat kuuluvat opiskelijakuntaan suoraan lain säännöksen perusteella. Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Koulutuksen järjestäjän tulee varata opiskelijoille mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä kuulla opiskelijoita ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Savon koulutuskuntayhtymässä on opiskelijaedustus kuntayhtymän johtoryhmässä, kaikissa viidessä kuntayhtymän johtotiimissä, kaikissa kuntayhtymän kehittämistiimeissä sekä ammattiosaamisen toimielimessä ja SORAtoimielimessä. Lisäksi kuntayhtymässä toimii erikseen opiskelijoiden osallisuuden edistämisen kehittämistiimi. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijakuntatoiminta on avointa kaikille opiskelijoille. Opiskelijakuntatoiminnan yleisenä tehtävänä on toimia opiskelijoiden edunvalvojana ja yhdyssiteenä oppilaitoksen henkilöstöön ja johtoon. Opiskelijakunta ottaa kantaa, on kuultavana ja antaa lausuntoja yleisissä opiskeluun sekä opiskelijoiden etuihin ja olosuhteisiin liittyvissä asioissa oppilaitoksessa ja sen sijaintipaikkakunnilla. Opiskelijakuntatoimintaan osallistuville järjestetään koulutusta opiskelijakuntatoiminnasta. Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijakunta Salkku edustaa kaikkia opiskelijoita koko oppilaitosta koskevissa asioissa. Salkun tehtävänä on suunnitella ja edistää opiston opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskeluedellytyksiä sekä suunnitella tapahtumia eri yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijoille voidaan järjestää opiskelijoiden toiveiden perusteella erilaista harrastus- ja kerhotoimintaa, jolla kannustetaan aktiiviseen ja mielekkääseen vapaa-ajan viettoon. Oppilaitoksen eri yksiköissä toimii yhdistyksiä ja toimikuntia, jotka vastaavat paikallisesta toiminnasta oppilaitoksen sijaintipaikkakunnalla. Opiskelijakuntatoiminnasta tiedotetaan opiskelijoille opiskelijan oppaassa, oppilaitoksen kotisivuilla, Wilmassa, sosiaalisessa mediassa, ilmoitustauluilla sekä opintojen aikana järjestettävissä infotilaisuuksissa. Henkilöstölle tiedotetaan lisäksi oppilaitoksen intranetissä ja sähköpostitse. Oppilaitoksessa työskentelee opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori, jonka tehtävänä on ohjata opiskelijat keskinäiseen yhteistyöhön sekä tukea ja aktivoida Salkun hallituksen sekä yksiköiden opiskelijayhdistysten ja toimikuntien toimintaa. Opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori tekee tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen pedagogisen johdon ja opiskeluhuollon kanssa. 9 Savon ammatti- ja aikuisopisto on Suomen ammatillisten oppilaitosten kulttuuri- ja urheiluliitto SAKU ry:n jäsen. Liitto järjestää vuosittain urheilu-, liikunta- ja kulttuuritapahtumia, joihin opiskelijat voivat osallistua. Oppilaitoksessa liiton toiminnasta tiedottaa opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori. Lisätietoa: http://www.sakury.net/. Ryhmänvanhin-toiminta Ryhmänvanhin-toiminta on yksi kanava lisätä opiskelijoiden osallisuutta ja kuulemista opiskelua koskevissa asioissa. Opiskelijaryhmä valitsee keskuudestaan ryhmänvanhimman ja varavanhimman lukuvuodeksi kerrallaan. Ryhmänvanhin edustaa ryhmäänsä ryhmänvanhimpien kokouksissa, joissa käsitellään opiskelijoita koskevia asioita. Ryhmänvanhimpien kokouksissa tapahtuu myös opiskelijoiden kuuleminen. Koulutuspäälliköt kutsuvat ryhmänvanhimmat koolle yksiköit- täin/aloittain säännöllisesti keskustellakseen koulutusalansa kuulumisista opiskelijoiden kanssa. Tutor-toiminta Aloittavien opiskelijoiden ohjauksessa toimivat tutorit, jotka ovat aiemmin aloittaneita opiskelijoita. Tutortoiminta on osa yhteisöllisyyttä ja sen edistämistä. Tutoreiden tehtävät vaihtelevat alakohtaisesti. Tutorit osallistuvat opintojen aloituspäivästä alkaen uusien opiskelijoiden opintoihin perehdyttämiseen ja tukemiseen. Tutortoimintaa ohjaavat opinto-ohjaajat ja tutoreille järjestetään säännöllisesti tutorkoulutusta ja kokouksia. Oppilaitoksessa toimii myös koulutettuja KV-tutoreita, joiden tehtävänä on olla vertaistukena kansainvälisille vaihto-opiskelijoille. 2.2 Asuntolatoiminta ja vapaa-aika Savon ammatti- ja aikuisopistolla on asuntoloita Kuopiossa, Muuruvedellä ja Toivalassa. Asuntolaja vapaa-aikatoiminnan tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa opiskelu Savon ammatti- ja aikuisopistossa sekä tukea opiskelijoiden sosiaalista ja ammatillista kasvua. Asuntolatoiminnassa noudatetaan yhteisökasvatuksen periaatteita. Asuntolatoiminnan päätavoitteena on turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön luominen. Asuntolan toiminnasta ja valvonnasta vastaavat asumispalveluohjaajat, jotka työskentelevät ensisijaisesti opiskelijoiden vapaa-aikana. Opiskelijoita ohjataan itsenäiseen asumiseen ja myös muiden asukkaiden asumisviihtyvyyden huomioon ottamiseen. Opiskelijaksi valituille lähetetään hyväksymispäätöksen mukana tietoa asumisesta ja asuntolahakemuslomake, joka löytyy myös oppilaitoksen kotisivuilta. Opiskelijoilla ja huoltajilla on mahdollisuus tutustua asuntolatoimintaan ja -ohjaajiin jo ennen opintojen aloittamista. Asumispalveluohjaajat ovat osa oppilaitoksen opiskeluhuoltohenkilöstöä ja tekevät yhteistyötä oppilaitoksen muun henkilöstön sekä opiskelijoiden huoltajien kanssa. 10 Asuntolahenkilöstö on asuntoloissa nuorten tukena ja vapaa-ajan ohjaajina. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua opiston ohjattuun vapaa-ajan toimintaan, jonka järjestämisessä voidaan huomioida opiskelijoiden toiveita. Opiskelijoiden käytettävissä on oppilaitoksessa erilaisia vapaa-ajan tiloja. Opiskelijoilla on mahdollisuus käyttää myös oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan nuoriso- ja vapaa-ajan palveluita. Ohjeet ja järjestyssäännöt löytyvät oppilaitoksen kotisivuilta. Asuntoloiden turvallisuudesta huolehtiminen on osa oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmaa. Lomakkeet: asuntolahakemus asuntolan järjestyssääntö 2.3 Hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana Savon ammatti- ja aikuisopistossa on hyvinvoiva oppimisympäristö. Oppimisympäristö koostuu fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä. Fyysinen oppimisympäristö muodostuu tilojen, kalusteiden ja välineiden asianmukaisesta kunnosta huomioiden viihtyvyys, terveellisyys, kestävä kehitys sekä opiskelijoiden ja henkilöstön työturvallisuus. Savon ammatti- ja aikuisopistossa kaikki opiskelijat perehdytetään opintojen alkaessa järjestyssääntöihin sekä oppilaitoksen turvallisuutta ohjaavaan työturvallisuuslakiin. Oppilaitoksen hyvä turvallisuus koostuu jokapäiväisen toiminnan turvallisuudesta. Toimintaan liittyvät vaarat on arvioitu ja niitä ehkäistään suunnitelmallisesti. Oppilaitoksen turvallisuuskulttuurissa turvallinen toiminta ja kehittäminen perustuvat toimivaan turvallisuuden johtamiseen. Turvallisuuden edistäminen perustuu yhteiseen käsitykseen oppilaitoksen turvallisuudesta sekä toiminnan kautta osoitettuun turvallisuuden arvostamiseen. Hyvässä oppilaitoskulttuurissa jokainen yhteisössä toimiva sitoutuu omalta osaltaan pitämään yllä turvallisuutta ja toimimaan päivittäin turvallisuutta edistävien toimintatapojen mukaisesti. Turvallisuus on tavoitteellista silloin, kun se sisältyy oppilaitoksen normaaliin toimintaan. Oppilaitosturvallisuuden kehittämisen keskeisimmät osa-alueet ovat varautuminen ja vahinkojen ennaltaehkäiseminen, seuraamusten minimoiminen sekä nopea paluu normaaliin toimintaan. Savon ammatti- ja aikuisopistossa edistetään sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyvyyttä Järjestyssäännöillä Psyykkisellä oppimisympäristöllä tarkoitetaan opiskelun henkistä ilmapiiriä. Hyvä psyykkinen oppimisympäristö rakentuu yhteisön jäsenten keskinäisestä kunnioituksesta ja luottamuksesta sekä yhteisössä vallitsevasta turvallisuuden tunteesta. Hyvää psyykkistä oppimisympäristöä ilmentävät hyvät käyttäytymistavat, vastuullinen toiminta ja monipuolinen vuorovaikutus. 11 Sosiaalinen oppimisympäristö käsitteenä sisältää erilaiset kaveri-, opettaja- ja ohjaajasuhteet, ryhmädynamiikan sekä yhteisön yleisen kiinteyden. Yhteisön jäsenyyden ja yhteisöllisyyden kokemisen on todettu edistävän koulurauhaa, opintoihin kiinnittymistä sekä opiskelijoiden terveyttä ja yleistä hyvinvointia. Savon ammatti- ja aikuisopistossa ilmapiirin ja vuorovaikutuksen kehittäminen linkittyy vahvasti pedagogiseen ohjelmaan. Pedagogisen kehittämisen keskiössä ovat erilaiset ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen, opintoihin kiinnittymisen tukemisen sekä uraohjauksen toimintamallit, ryhmänohjaajien ohjaus – ja huolenpitovalmiuksien lisääminen sekä opettajien keskinäisen vertaistukemisen vahvistaminen. Eri paikkakunnilla kehitetään moniammatillisena verkostotyönä yhteistyökäytäntöjä ja toimintamalleja, joilla vahvistetaan opiskelukuntoa ja mahdollistetaan yksilölliset elämäntilanteet huomioivia joustavia opintopolkuja. Opiskelijoiden opintoja tukevia taitoja ja opintojen läpäisyä edistetään kehittämällä huolenpidon pedagogiikkaan liittyviä menettelytapoja ja käytänteitä. Oppilaitoksessa lisätään henkilöstön valmiuksia opiskeluhuollon, ohjaus- ja erityisopetuksen suunnitelmien mukaiseen työskentelyyn ja opiskelijoiden kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Huolenpidon pedagogiikka on keskeinen osa oppilaitoksen pedagogista ohjelmaa, joka ohjaa tukipalveluita koskevien ohjeiden ja työmenetelmien laatimista ja päivittämistä. Opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen näkyy opintojen järjestelyissä ja toiminnan tuloksissa. Opiskelija saa opintojensa aikana riittävät tiedot ja taidot omasta terveydestä, hyvinvoinnista sekä opiskelu- ja työkyvystä huolehtimiseksi. Opetushenkilöstö ohjaa yhteistyössä omassa toimintaympäristössään opiskelijaa ottamaan toiminnassaan huomioon opiskelu- ja työhyvinvointiin liittyviä asioita huomioiden yleisen hyvinvointia edistävän toiminnan sekä ammattialan omat erityispiirteet opiskelu- ja työhyvinvointiin liittyen. Yhteistyön konkreettisia muotoja ovat esimerkiksi opiskelijan laatima työhyvinvointisuunnitelma ja laajennettu työssäoppiminen. Liikunnan, terveystiedon ja ammattiaineiden opinnoissa opiskelijoita ohjataan huolehtimaan oman hyvinvoinnin lisäksi myös kestävästä kehityksestä. Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa työkykypassi, jonka avulla opiskelijoita aktivoidaan osallistumaan ja tekemään omaa terveyttä ja hyvinvointia edistäviä valintoja. Työkykypassin avulla motivoidaan ja ohjataan opiskelijaa säännölliseen terveysliikuntaan sekä omaehtoiseen toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja terveyden edistämiseen. Passin avulla tuetaan ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vastataan alan työkykyhaasteisiin, esim. työturvallisuuden ja ergonomian osalta, aktivoidaan opiskelijoita osallistumaan ja osallistamaan sekä tuetaan vastuullista itsenäisesti ja ryhmässä toimimista. Työelämään hakeutuessaan opiskelija voi työkykypassilla osoittaa työnantajalle olevansa toiminta- ja työkyvystään huolehtiva ammattiosaaja. 12 2.4 Opiskelijan ohjaus ja opiskelun tuki Opiskelijan ohjaus oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. Jokaista opiskelijaa kunnioitetaan yksilönä, jolla on oikeus laadukkaaseen ja omiin tarpeisiinsa nähden riittävään ohjaukseen. Ohjauksen avulla autetaan ja tuetaan opiskelijaa kuulumaan ryhmään sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Ohjauksella edistetään opiskeluvalmiuksien kehittymistä ja opintojen sujumista sekä nuorta elämään, koulutukseen ja uranvalintoihin liittyvissä päätöksissä. Ohjauksen tarkoituksena on lisätä opiskelijan itsetuntemusta niin, että hän tunnistaa omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Ohjaus tukee nuorten ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatko-opintoihin ja työelämään siirtymiselle. Riittävä ohjaus on perusta sille, että nuoret pystyvät aktiivisesti kehittämään tulevaisuuden kannalta merkittäviä taitoja, suunnittelemaan koulutustaan ja uravalintojaan sekä tekemään itsenäisiä, itsensä kannalta merkityksellisiä valintoja tulevaisuutensa suhteen. Ohjauksella on keskeinen merkitys hyvinvoinnin lisäämisessä ja syrjäytymisen ehkäisyssä. Ohjauksen keskeiset periaatteet on kuvattu Ohjaussuunnitelmassa ja ne noudattavat valtakunnallisia hyvän ohjauksen kriteereitä. Opettajat ja ryhmänohjaus Kaikkien opettajien tehtäviin kuuluu opiskelijan tilanteen seuraaminen ja tarvittavien tukitoimien käynnistäminen. Opettajat kohtaavat yleensä ensimmäisinä opetukseen osallistumattomuuteen, oppimiseen- ja sopeutumiseen, päihteiden käyttöön, masentuneisuuteen tai kiusaamiseen koskevia ongelmia. Opettajilla on tärkeä rooli siinä, miten he ottavat nämä haasteet vastaan ja pystyvät tukemaan opiskelijaa kohti tulevaisuutta. Ryhmäohjaajan rooli on keskeinen opiskelijoiden lähiaikuisena, opiskelijan tukijana ja ongelmiin puuttujana. Opiskelijan opiskelusuunnitelmien (HOPS ja HOJKS) laatiminen edellyttävät ryhmänohjaajalta opiskelijan ja hänen elämäntilanteensa tuntemista. Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu tarvittaessa opiskelijahuollollisten toimien käynnistäminen ja yhteydenpito huoltajiin. Ryhmänohjaajan keskeiset tehtävät ja tukimateriaali löytyvät alakohtaisista Moodlen ryhmänohjaajan työkalupakeista sekä Ryhmänohjaajan oppaasta. Opinto-ohjaus Päävastuu opinto-ohjauksen suunnittelusta on opinto-ohjaajilla. Opinto-ohjaus edellyttää yhteistyötä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa, oppilaitoksen sisäistä asiantuntijayhteistyötä, yhteydenpitoa muihin oppilaitoksiin ja työelämään sekä työskentelyä muiden oppilaitosten ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan erityisesti silloin, kun arvioidaan, millaisia haasteita opiskelijan yksilölliset ominaisuudet tuovat opiskeluun ja työssäoppimiseen. 13 Erityisopetus Savon ammatti- ja aikuisopistossa ja Varkauden lukiossa tuetaan erityisopetuksella niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee opinnoissaan ja ammatissaan. Erityisopetuksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa käytetään joustavia ja oppijan valmiuksia painottavia opetusmenetelmiä ja käytännön työssä oppimista. Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti integraatioperiaatetta, jossa tukea tarvitsevien opetus järjestetään ensisijaisesti tavallisissa ryhmissä muiden kanssa. Tarvittaessa osa erityisopetuksesta järjestetään pienryhmäopetuksena. Oppilaitoksessa järjestetään myös ammatillisiin ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (VALMA) sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta (TELMA). Erityisopetuksen tavoitteena on antaa mahdollisuus kaikille alueen nuorille kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorille heidän kykyjensä mukaan valmiudet ammattiin, työtoimintaan, jatko-opintoihin ja hyvään itsenäiseen elämään. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. Erityisopetuksen käytänteet löytyvät oppilaitoksen Erityisopetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta. Ammatinohjaus, koulunkäynnin ohjaus ja sosiaaliohjaus Opiskelijoiden tukena arjessa toimii ammatinohjaajia sekä valmentavien koulutusten puolella ohjaajia, koulunkäynnin ohjaajia ja sosiaaliohjaajia. Ohjaajat osallistuvat alan käytäntöjen mukaisesti oppimisen ohjaamiseen, nuoren toimintakyvyn tukemiseen sekä toiminnan suunnitteluun työparityöskentelynä opettajien sekä muun henkilöstön kanssa. 2.5 Opintojen etenemisen seuranta Jokaiselle opiskelijalle laaditaan yksilöllisten lähtökohtien pohjalta henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko opiskelun ajan. HOPS perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Ryhmänohjaaja seuraa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä jaksoittain. Jokaisella koulutusalalla kokoonnutaan säännöllisesti seuraamaan ryhmäkohtaisesti opintojen edistymistä sekä opiskelijoiden pedagogisen tuen tarpeita. Jaksopalaverit ovat sekä ennaltaehkäisevä, että varhaisen puuttumisen työväline. Jaksopalavereihin voi osallistua ryhmänohjaaja, opin- 14 to-ohjaaja, koulutuspäällikkö, ammatinohjaaja, kuraattori, psykologi, terveydenhoitaja ja erityisopettaja alan tarpeiden ja käytäntöjen mukaisesti. Jaksopalaverissa käsitellään jokaisen ryhmän asioita erikseen ryhmänohjaajan johdolla. Tavoitteena on keskustella moniammatillisesti koko ryhmän tuen tarpeista (esim. ryhmädynamiikka) sekä yksittäisten opiskelijoiden oppimisen tuen tarpeista. Keskustelussa käydään läpi vain ne opiskelijat, joiden opintojen etenemisestä on huoli. Ryhmänohjaaja valmistautuu jaksopalaveriin käymällä läpi opiskelijoiden opintosuoritukset sekä muut oppimisen tukeen liittyvät asiat, kuten poissaolot, SK-merkinnät ja HOJKSit. Ryhmänohjaaja voi keskustella opiskelijan asiasta niiden asiantuntijoiden kanssa, joiden työtehtäviin opiskelijan oppimisen ja opiskelun tuen suunnittelu tai antaminen liittyy. Keskustelu rajautuu tietoihin, jotka ovat tarpeellisia opetuksen tai oppimisen tuen suunnittelussa ja käytännön toteuttamisessa. Keskustelun tarkoituksena on varmistaa, että opiskelija saa oikea-aikaista ja riittävää tukea. Opettaja voi työnsä tueksi tarvita esimerkiksi erityisopettajan tai opiskelupsykologin antamaa konsultaatiota. 2.6 Monialainen yhteistyö 2.6.1 Oppilaitoksen sisäinen yhteistyö Oppilaitoksen sisäisen yhteistyön avulla pyritään tunnistamaan, lieventämään tai poistamaan opiskeluesteitä (oppimisen vaikeudet, sosiaalisen elämän ja terveyden haasteet). Opiskelijan tuen tarpeen tunnistamiseksi ja tuen järjestämiseksi oppilaitoksessa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä sekä konsultaatiota. Yhteistyötä voidaan toteuttaa mm. työparityönä eri ammattilaisten kesken tukitoimien toteuttamiseksi. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kartoitus toteutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintojen alkaessa. Siirto- ja opiskelupaikan vastaanottoilmoitusten perusteella kartoitetaan ne opiskelijat, joilla mahdollisesti saattaa olla tuen tarpeita jo opintojen aloittamisen vaiheessa. Nämä opiskelijat ohjataan tarvittaessa tuen piiriin. Ryhmänohjaaja kiinnittää erityistä huomioita opiskelijoiden opintojen etenemiseen ja mahdollisiin tuen tarpeisiin. Tällä menettelyllä turvataan ja varhennetaan entisestään varhaista puuttumista sekä ehkäistään opintojen keskeyttämistä. Opinto-ohjaajat, terveydenhoitajat, erityisopettajat, oppilaitospastori, psykologit ja kuraattorit painottavat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijainfoissaan opiskelijoiden oma-aloitteisuutta tarvitsemansa tuen järjestämiseen ja kannustavat ottamaan yhteyttä, jos opinnoissa ilmenee hankaluuksia. Opiskelijat osallistuvat alkuvaiheen opintojen aikana matemaattisten ja kielellisten perusvalmiuksien testaamiseen. Kaikille opiskelijoille tehdään lukiseula. Testeistä saatavaa tietoa hyödynnetään opiskelijan tukitoimia suunniteltaessa. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan opiskelupsykologille tarkempiin oppimiskyvyn selvityksiin. 15 2.6.2 Nivelvaiheyhteistyö Savon ammatti- ja aikuisopiston ja alueen peruskoulujen erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja kuraattoreiden kesken järjestetään lukuvuoden alussa tiedonsiirtopalavereja opiskelijoiden ammatillisiin opintoihin kiinnittymisen tukemiseen. Opiskelijoiden tuen tarpeen tunnistamisessa hyödynnetään myös huoltajilta ja muilta opiskelijan tukiverkostoilta tulleita siirtotietoja. Tiedonsiirtäjät vastaavat tarvittavien lupien hankkimisesta opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan. Opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit ja psykologit tukevat valmistuvien opiskelijoiden työllistymistä ja siirtymistä työvoimahallinnon ura- ja rekrytointipalveluiden piiriin. Siirtyminen pyritään hoitamaan käyttäen ns. saattaen vaihtoa. Oppilaitoksen ja TE-toimiston ohjausyhteistyöstä yhteystietoineen on olemassa paikkakuntakohtaiset toimintamallit. Malleissa on kuvattu yhteistyö opintoihin hakeutumisen tai palaamisen, valmistumisen tai oppilaitoksesta eroamisen sekä opintojen keskeyttämisen vaiheissa. Keskeistä yhteistyössä on tehostettu nivelvaiheohjaus, jolloin ohjauksesta vastaava henkilö on tarvittaessa opiskelijan mukana ensimmäisessä tapaamisessa. Yhteistyötä suunnitellaan ja kehitetään vuosittain oppilaitoksen opinto-ohjaajien ja TE-toimiston työntekijöiden yhteisissä tapaamisissa. 2.6.3 Alueellinen verkostotyö Alueelliset moniammatilliset opiskeluhuollon verkostoryhmät kokoontuvat seutukunnittain kerran tai kahdesti lukuvuodessa. Kokouksiin osallistuvat mm. TE-toimiston, mielenterveys- ja päihdehuollon työntekijät sekä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisotoimen ja poliisin työntekijät. Opiskeluhuollon alueellinen verkostoryhmä luo mahdollisuuden alueen eri toimijoiden ja oppilaitoksen työntekijöiden ajankohtaiselle vuoropuhelulle. Tavoitteena on keskustella ajankohtaisista opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista ja kehittää alueen verkostoyhteistyötä palvelemaan opiskelijoita. Ryhmän kutsuu koolle koulutuksen järjestäjä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. 2.6.4 Kuntoutuksen yhteistyö Vajaakuntoisia opiskelijoita ohjataan opiskeluhuollollisin keinoin ammatilliseen kuntoutukseen, joka tapahtuu joko opintojen ohessa, opintojen keskeytyksen aikana tai opintojen päätyttyä. Keskeytyksen aikana opiskelijan opinto-oikeus säilyy ja opiskelijalle laaditaan yksilöllinen etenemissuunnitelma. Usein kuntoutuksen tarpeessa oleva opiskelija on saanut jo ennen kuntoutumistaan erityisopetusta oppilaitoksessa tai hänelle laaditaan HOJKS hänen palatessaan kuntoutuksesta jatkamaan opintojaan. Opettajat, opinto-ohjaajat ja opiskeluhuollon henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä kuntien työpajojen kanssa. Pajoille voidaan ohjata opiskelijoita, joiden työkunto tai elämäntilanne ei riitä päätoimiseen opiskeluun tai jotka tarvitsevat vaihtoehtoisia, yleensä työvaltaisia, tapoja opintojensa suorittamiseen. 16 Päihde- ja mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden hoitoon ohjaamisessa ja kuntoutumisessa oppilaitoksessa on toimivat käytännöt alueiden päihde- ja mielenterveyspalveluiden tuottajien kanssa. 2.6.5 Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukainen yhteistyö Yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi Koulutuksen järjestäjän edustajilla on velvollisuus ohjata opiskelijat hakemaan sosiaalipalveluja tai otettava yhteys kunnan sosiaalihuoltoon yhdessä opiskelijan/huoltajan kanssa, jos opiskelijan sosiaalihuollon tarve on ilmeinen. Jos opiskelijan/huoltajan suostumusta ei voida saada, laki velvoittaa kuitenkin olemaan yhteydessä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen salassapitosäännösten estämättä, jos henkilö on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan (L1301/2014 35§). Yhteystiedot kuntien sosiaalityöhön löytyvät kuntien sosiaalipalveluiden internetsivuilta. Lastensuojeluilmoitus Koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelutarpeen selvittämistä (L417/2007 25§). Ilmoituksen voi tehdä silloin kun havaitsee tai saa tietää sellaisia seikkoja, joiden vuoksi lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Ilmoituksen tekemisestä voi konsultoida oppilaitoksen kuraattoria. Ilmoituksen tekemisen taustalla voi olla hyvin erilaisia seikkoja, kuten lapsen tarpeiden laiminlyönti, lapsen heitteillejättö, lapsen pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai niiden epäily tai uhka, lapsesta huolehtivan aikuisen päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus tai oman hoidon laiminlyöminen tai myös arjen tukiverkon puuttuminen silloin, kun se saattaa vaarantaa lapsen hyvinvointia. Lisäksi ilmoituksen aiheena voivat olla lapsen oma päihteiden käyttö, mielenterveyden ongelma, rikoksilla oireilu tai lapsen itsetuhoisuus. Lastensuojeluilmoituksen tekemisestä keskustellaan aina koulutuspäällikön kanssa. Ilmoituksen voi tehdä puhelimitse tai kirjallisesti. Tietojen arkaluontoisuuden vuoksi ilmoitusta ei pidä tehdä sähköpostitse. Lastensuojeluilmoituksen tekijän on kerrottava: - tiedossaan olevat lapsen henkilötiedot ja - ilmoituksen syy (perusteet, syyt ja tapahtumat ilmoituksen tekemiselle) - lisäksi voidaan kertoa, onko lapselle tai tämän huoltajalle kerrottu ilmoituksen tekemisestä. 17 Samojen tapahtumien perusteella ei tarvitse tehdä erillistä lastensuojeluilmoitusta, jos ilmoitusvelvollinen taho on jo ottanut yhteyttä sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen ja ilmoittanut sosiaalihuoltolain mukaisesta sosiaalihuollon tarpeesta. 2.6.6 Seurakuntien oppilaitostyö Seurakuntien oppilaitostyö on ev.lut. kirkon perustyötä mm. ammatillisissa oppilaitoksissa. Yhteistyön lähtökohtana on kasvatus, jossa kirkon ja oppilaitosten perustehtävät tukevat toisiaan. Kirkon oppilaitostyön erityisenä tehtävänä on tukea ja edistää oppilaitoksissa tapahtuvaa arvokasvatusta. Toiseksi tehtävänä on edistää opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön sekä koko oppilaitosyhteisön hengellistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Kolmantena tehtäväkenttänä on edistää ihmisarvon, tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden, ympäristövastuun ja lähimmäisenrakkauden toteutumista oppilaitosyhteisöissä, koulutuksessa ja yhteiskunnassa. Oppilaitoksen sijaintipaikkakuntien seurakunnat järjestävät opiskelijoille tarkoitettua toimintaa paikkakuntakohtaisesti. Seurakuntien yhteystiedot löydät netistä osoitteesta www.evl.fi. Oppilaitoksissa työskentelevät seurakunnan työntekijät tiedottavat itse toiminnastaan paikkakuntakohtaisesti mm. kotisivuilla, aloittavien opiskelijoiden tiedotustilaisuuksissa, ilmoitustauluilla ja opiskelijan oppaassa. 2.6.7 Etsivä nuorisotyö Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Oppilaitoksen ja etsivän nuorisotyön välisellä yhteistyöllä pyritään ehkäisemään nuorten syrjäytymistä sekä saattamaan opiskelija tuen piiriin opintojen uhatessa keskeytyä tai opintojen keskeytyessä. Opiskelijalle ja hänen huoltajilleen ilmoitetaan nuorisolain mukaisesta ilmoitusvelvollisuudesta opiskelupaikan vastaanottokirjeen yhteydessä. Opintojen aloitusvaiheessa opiskelijoilta kysytään opiskelijatietolomakkeessa lupaa ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön jo opintojen keskeytymisen uhatessa. Nuorisolain (L72/2006) mukaan koulutuksen järjestäjän on luovutettava ammatillisen koulutuksen keskeyttäneen, alle 25-vuotiaan nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot nuoren kotikunnalle etsivää nuorisotyötä varten. Tiedot voi jättää luovuttamatta, jos koulutuksenjärjestäjä arvioi käytettävissään olevien tietojen pohjalta sekä nuoren tilanne ja tuen tarve kokonaisuudessaan huomioon otettuna, ettei nuori ole etsivässä nuorisotyössä tarkoitettujen palvelujen ja tuen tarpeessa. 18 Kun alle 25-vuotias nuori eroaa oppilaitoksesta tai hänet katsotaan eronneeksi, ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja tai koulutuspäällikkö kirjaa opiskelijan siirto-, keskeytys- ja erolomakkeeseen arvion, onko ilmoittaminen tarpeen, jonka jälkeen toimialajohtaja allekirjoittaessaan lomakkeen päättää ilmoittamisesta. Opiskelijan siirto, keskeyttäminen ja eroaminen -lomakkeeseen merkitään päivämäärä, jolloin eronneen opiskelijan yhteystiedot on ilmoitettu kotikunnan etsivälle nuorisotyölle. Ellei ilmoitusta ole tehty ennen toimialajohtajan päätöstä, toimistosihteeri ilmoittaa opiskelijan yhteystiedot kotikuntaan sähköpostitse. Tarkempia tietoja opiskelijan tilanteesta ilmoitetaan vain opiskelijan nimenomaisella luvalla. 2.6.8 Tukihenkilötoiminta Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden on mahdollista käyttää Nuorten Palvelun ry:n organisoimaa tukihenkilöpalvelua. Tukihenkilötoiminta on tavoitteellista ja ohjattua vapaaehtoistoimintaa, missä täysi-ikäiset tukihenkilöt auttavat ja tukevat opiskelijaa koulunkäynnissä, opiskelussa, arjen sujumisessa sekä vapaa-ajan harrastuksissa. Tukihenkilötoiminnassa perusperiaatteita ovat luottamuksellisuus, myönteinen vuorovaikutus, nuoren voimavarojen ja toimijuuden vahvistaminen, ongelmien ennaltaehkäiseminen ja monipuolinen yhteistyö. Tukihenkilöllä on vaitiolovelvollisuus tukisuhteeseen liittyvissä asioissa, mutta myös yhteydenpitovelvollisuus tukihenkilöohjaajaan. Tukihenkilökoulutuksen sisältöjä ovat vapaaehtoistoiminnan periaatteet, vuorovaikutus, erilaisuuden kohtaaminen, tukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt. Lisätietoja tukihenkilötoiminnasta: Nuorten Palvelu/Zemppari 2.7 Opiskeluhuoltoryhmien toiminta 2.7.1 Opiskeluhuollon ohjausryhmä Kuntayhtymän johtajan nimeämä koulutuksen järjestäjäkohtainen opiskeluhuollon ohjausryhmä vastaa yleisellä tasolla opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta sekä arvioinnista. Siihen kuuluu jäseniä sekä oppilaitoksesta että sen yhteistyöverkostosta. 2.7.2 Opiskeluhuollon työryhmä Koulutuspalvelujen tulosalueella toimii opiskeluhuollon työryhmä, joka vastaa käytännön tasolla Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Varkauden lukion opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Rehtorin nimittää työryhmän ja puheenjohtajan. Ryhmään kuuluvat oppilaitoksen omien asiantuntijoiden lisäksi oppilaitoksen sijaintikuntien nimeämät opiskeluhuollon edustajat. Ryhmä laatii toiminnalleen vuosittaiset tavoitteet ja toimii tiiviissä yhteistyössä koulutuspalvelujen henkilöstön ja oppilaitoksen ulkopuolisten opiskeluhuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon työryhmä raportoi toiminnastaan säännöllisesti koulutuspalveluiden johtotiimille. 19 2.7.3 Ennaltaehkäisevät opiskeluhuoltoryhmät Yksiköittäin tai koulutusaloittain kokoontuva ennaltaehkäisevä opiskeluhuoltoryhmä käsittelee koko oppilaitosyhteisön hyvinvointia koskevia asioita. Ne kokoontuvat vähintään kerran lukukaudessa toimialajohtajan tai koulutuspäällikön johdolla. Ennaltaehkäisevään ryhmään voi kuulua opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän lisäksi opiskelijahuollon koordinaattori, erityisopettajia, asumispalveluohjaaja, opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori, oppilaitospastori, opiskelijoiden edustaja jne. yksikön tai koulutusalan tarpeiden mukaisesti. Ryhmä koordinoi alueensa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa sekä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi. 2.8 Toimintaohjeet 2.8.1 Osallistuminen opetukseen ja poissaolotilanteet Lain ammatillisesta peruskoulutuksesta mukaan opiskelijan tulee osallistua HOPS:n mukaiseen opetukseen. Opiskelijan on ilmoitettava poissaolostaan ryhmänohjaajalle tai vastuukouluttajalle sekä työssäoppimisaikana työssäoppimisen ohjaajalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Jokainen opettaja seuraa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Toistuvat poissaolot ovat usein merkki opiskeluun kiinnittymättömyydestä. On tärkeää ottaa asia puheeksi opiskelijan kanssa mahdollisimman nopeasti ja osoittaa näin välittämistä. Varhainen puuttuminen poissaoloihin ehkäisee ongelmien kasaantumista ja opintojen keskeytymistä. Huolen syntyessä ryhmänohjaaja voi konsultoida opiskeluhuollon henkilöstöä tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenotto opiskeluhuollon palveluihin tehdään ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Poissaoloja seurataan ja opiskelijoiden tuen tarvetta arvioidaan säännöllisesti ryhmittäin jaksopalavereissa. (Ks. 2.5 Opintojen etenemisen seuranta) Jos opiskelija on poissa ilmoittamatta, ryhmänohjaaja tai vastuukouluttaja toimii seuraavan ohjeen mukaisesti (LIITE 1): 1. Opiskelijaan otetaan yhteyttä puhelimitse, Wilman kautta tai sähköpostitse. Opiskelijalta pyydetään aina poissaoloselvitys, sairaustapauksissa lääkärin todistus yli kolmen päivän poissaoloista. Selvittämättömistä poissaoloista otetaan aina yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Mikäli poissaolon syy viittaa opiskeluhuollon tarpeeseen, on ryhmänohjaajan otettava viipymättä yhteyttä opiskeluhuollon henkilöstöön. Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 h tai opiskelijan opintoihin osallistuminen on epäsäännöllistä, kutsutaan opiskelija ja alaikäisen opiskelijan huoltaja pedagogiseen keskusteluun tilanteen selvittämiseksi, tuen tarpeen arvioimiseksi ja HOPS:n päivittämiseksi. Tarvittaessa keskusteluun kutsutaan opintojen tukemiseen osallistuvia henkilöitä esim. opinto-ohjaaja, ammatinohjaaja ja/tai erityisopettaja. Ryhmänohjaaja kirjaa keskustelun opiskelijan HOPS:aan (pvm., osallistujat, keskustelunaihe ja sovitut asiat). 20 Mikäli selvittämättömät poissaolot jatkuvat yhä keskustelun jälkeen (yli 70 h tai opiskelu on epäsäännöllistä) ja/tai keskustelussa sovitut asiat eivät toteudu, ehdotetaan opiskelijalle monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) koolle kutsumista opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi. (ks. 3.3.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän [OMAR] asettaminen ja käytänteet) Jos selvittämättömät poissaolot yhä jatkuvat (yli 100 h), ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä koulutuspäällikköön, joka kutsuu opiskelijan puhutteluun. Jos koulutuspäällikkö näkee tarpeelliseksi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen ja/tai evätä opetukseen osallistumisen enintään kolmeksi päiväksi, tulee hänen varata opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekoa. Huoltajalle on annettava tieto kurinpitorangaistuksesta. Poissaolojen yhä jatkuessa toimialajohtaja voi esittää opiskelijaa ja alaikäisen huoltajaa kuultuaan määräaikaista erottamista SORAtoimielimelle, joka voi tehdä päätöksen enintään vuoden kestävästä määräaikaisesta erottamisesta. 2. Ellei opiskelijaan saada yhteyttä ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 35 h, ryhmänohjaaja tai vastuukouluttaja ottaa yhteyttä a) alaikäisen opiskelijan huoltajaan sekä opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskelijahuollon tarvetta yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijalle ja huoltajalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. Mikäli huoltaja ei reagoi yhteydenottoihin, ryhmänohjaaja konsultoi kuraattoria mahdollisen lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi. b) täysi-ikäisen opiskelijan osalta opinto-ohjaajaan ja kuraattoriin tai psykologiin, jotka arvioivat ohjauksen ja opiskeluhuollon tarvetta yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Opiskelijalle annetaan tieto yhteydenotosta kuraattoriin/psykologiin. 3. Jos selvittämättömät poissaolot edelleen jatkuvat eikä opiskelija osallistu lainkaan opetukseen, ryhmänohjaaja varaa opiskelijalle ajan opinto-ohjaajalle ja pyytää toimistosihteeriä lähettämään kutsun varatulle ajalle yhteydenottopyyntökirjeessä (1. kirje). Alaikäisen opiskelijan osalta kirje lähetetään aina myös huoltajalle. Kirjeessä opiskelijaa kehotetaan palaamaan opiskelemaan välittömästi sekä ilmoitetaan yhteydenotosta opiskeluhuollon palveluihin. Mikäli alle 25-vuotias opiskelija on antanut opiskelijatietolomakkeessa luvan, otetaan yhteyttä kunnan etsivään nuorisotyöhön. 4. Ellei opiskelija palaa opiskelemaan tai ota yhteyttä ja selvittämättömät poissaolot jatkuvat yli 70 tuntia, toimistosihteeri lähettää ryhmänohjaajan pyynnöstä toisen kirjeen (2. kirjeen), jossa varoitetaan opiskelijaa, että hänet katsotaan eronneeksi, ellei hän välittömästi palaa jatkamaan opintojaan tai esitä hyväksyttävää syytä poissaololleen. Kirjeen allekirjoittaa koulutuspäällikkö. 21 Opiskelijaa pyydetään ottamaan yhteyttä ryhmänohjaajaan/vastuukouluttajaan tai koulutuspäällikköön kahden viikon kuluessa. 5. Jos opiskelija ei ota yhteyttä määräaikaan mennessä ja poissaolo jatkuu, ryhmänohjaaja/vastuukouluttaja tulostaa Primuksesta selvityksen tehdyistä toimenpiteistä ja tekee toimialajohtajalle esityksen eronneeksi katsomisesta. Toimialajohtaja päättää opiskelijan eronneeksi katsomisesta. Oppilaitos on velvollinen ilmoittamaan opiskelijan kotikunnan etsivälle nuorisotyölle jokaisesta alle 25-vuotiaasta oppilaitoksesta eroavasta opiskelijasta. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä, jos arvioidaan, ettei nuori tarvitse etsivän nuorisotyön palveluita, esim. työllistyessään tai siirtyessään toiseen oppilaitokseen. Opintojen päätoimisuus ja Kelalle ilmoittaminen Ellei opiskelija opiskele päätoimisesti, ryhmänohjaaja pyytää toimistosihteeriä ilmoittamaan siitä Kelalle. Kelalle on ilmoitettava aina, kun opinnot keskeytyvät yhtäjaksoisesti yli kahdeksi viikoksi. Ammatilliset opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään 4,5 osaamispistettä opiskelukuukautta kohti (tai 25 viikkotuntia). Oppilaitoksen Kelalle tekemän ilmoituksen jälkeen Kela lähettää opiskelijalle asiasta selvityspyyntökirjeen. 2.8.2 Opiskelukyvyn arviointi Kun opettajalla tai muulla oppilaitoksessa työskentelevällä henkilöllä herää huoli opiskelijan opiskelukyvystä väsymyksen, mielenterveyden, päihteiden käytön tai muun vastaavan syyn vuoksi, on tilanne arvioitava sekä työturvallisuuden, että opiskelijan hoitoon ohjaamisen näkökulmista. Tilanteessa, jossa huoli opiskelukyvystä herää, on arvioitava voiko opiskelija osallistua opetukseen. Tärkeintä on tunnistaa tilanne ja arvioida välittömän avun tarve. Jos mahdollista, arviointi tehdään aina yhdessä työparin kanssa (LIITE 3). 1. Akuutti tilanne Akuutissa tilanteessa opiskelijan kyky opiskella on alentunut niin, ettei häntä voida työturvallisuussyistä pitää opetuksessa. Merkkejä ovat mm. sekavuus, uneliaisuus, tokkuraisuus, voimakas pelko- tai ahdistustila, voimakas ylivirittyneisyys tai hermostuneisuus ja aggressiivisuus. Opiskelijan henkilöllisyys todetaan ja opettaja arvioi opiskelijan tilanteen yhdessä toisen henkilöstöön kuuluvan, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin kanssa. Mikäli opiskelija on vaaraksi itselleen tai muille, tai on välittömän avun tarpeessa, soitetaan hätänumeroon 112. Tilanteen arvioineet henkilöt päättävät yhdessä, voiko täysi-ikäisen opiskelijan lähettää yksin pois oppilaitoksesta vai tuleeko hänet ohjata opiskeluterveydenhuollon tai kiireellisissä tapauksissa terveyskeskuksen päivystykseen. Alaikäisen opiskelijan tilanteessa 22 otetaan aina yhteyttä huoltajaan ja pyydetään huoltajaa noutamaan lapsensa. Oppilaitos vastaa opiskelukyvyttömän opiskelijan turvallisuudesta, kunnes huoltaja tai tarvittaessa joku viranomainen ottaa hänet vastuulleen. Tilanteesta laaditaan muistio, joka lähetetään koulutuspäällikölle. Akuutin tilanteen ratkeamisen jälkeen asiaa käsitellään opiskelijan ja opiskelijan huoltajien kanssa tai monialalaisessa asiantuntijaryhmässä (OMAR) opiskeluhuollon ja mahdollisten muiden toimijoiden kesken. Tarvittaessa opiskelija ohjataan opiskeluterveydenhuollon piiriin opiskelukunnon arvioimiseksi. Jatkotoimenpiteistä tehdään selkeä suunnitelma, jonka toteuttamiseen asianosaiset sitoutuvat. Mikäli on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä, toimitaan huumausainetestauksen toimintaohjeiden mukaisesti. Mikäli opiskelija jää pidemmälle sairauslomalle, huolehditaan opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Tilapäisestä keskeytyksestä päätöksen tekee koulutuspäällikkö. 2. Kun huoli on jatkunut pidemmän aikaa Huoli opiskelijan opiskelukyvystä voi kehittyä akuuttia tilannetta hitaammin, pidemmän ajan kuluessa. Huolen aiheena voivat olla mm. runsaat selvittämättömät poissaolot, jatkuva väsymys, alakuloisuus tai muutokset käytöksessä tai olemuksessa. Kun opiskelijan opiskelukyvystä on jatkuva huoli, otetaan yhteyttä ryhmänohjaajaan, joka keskustelee asiasta opiskelijan ja huoltajan kanssa. Tärkeintä on ottaa asia puheeksi, keskustelemalla osoitetaan välittämistä. Keskustelussa pyritään selvittämään tuen tarve ja ohjaamaan opiskelija opiskeluhuollon palveluiden piiriin. Tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä (OMAR), jonka tarkoituksena on selvittää opiskelijalle tarpeenmukaiset tukitoimet. Opiskelija voidaan ohjata terveydenhuollon tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Mikäli on syytä epäillä huumausaineiden käyttöä, toimitaan huumausainetestauksen toimintaohjeiden mukaisesti (ks.2.6.4. huumausainetestaus). Mikäli opiskelija jää pidemmälle sairauslomalle, huolehditaan opintojen väliaikaisesta keskeyttämisestä. Tilapäisestä keskeytyksestä päätöksen tekee koulutuspäällikkö. Opiskelija voidaan määrätä ns. SORA-tutkinnoissa terveydentilan ja opiskelukyvyn selvittämiseksi tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada opiskeluoikeuden arviointia varten koulutuksen järjestäjän osoittaman lääkärin kirjallinen lausunto, josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty tarkastus tai tutkimus terveydentilan selvittämiseksi sekä tarkastuksen tai tutkimuksen perusteella laadittu arvio opiskelijan toimintakyvystä. Koulutuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada 23 opiskeluoikeuden arvioinnin edellyttämät välttämättömät tiedot opiskelijan opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista toisilta koulutuksen järjestäjältä. Tutkintokohtaisista terveydentila- ja toimintakykyvaatimuksista tiedotetaan www.sakky.fi sekä www.opintopolku.fi – sivuilla. 2.8.3 Päihteiden käyttöön sekä tupakointiin ja nuuskaamiseen puuttuminen Tupakointi ja nuuskaaminen Savon ammatti- ja aikuisopiston yksiköt ovat savuttomia. Savuttomuuden edistämiseksi oppilaitoksessa järjestetään vuosittain kampanjoita yhdessä paikallisten savuttomuutta tukevien järjestöjen kanssa. Tempauksissa pyritään lisäämään opiskelijoiden tietämystä tupakoinnin vaaroista sekä vahvistamaan savuttomuutta. Savuttomuudella noudatetaan tupakkalakia sekä edistetään opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia ja terveyttä. Tupakointi on kielletty kokonaan oppilaitoksen sisätiloissa ja oppilasasuntoloissa sekä niiden käytössä olevilla ulkoalueilla sekä oppilaitoksen opiskelijoilleen järjestämissä tilaisuuksissa ja matkoilla. Myös muiden tupakkatuotteiden (nuuska) tai niiden kaltaisten tuotteiden (sähkötupakka) käyttö on kielletty oppilaitoksen tiloissa ja alueella. Tupakointiin, muiden tupakkatuotteiden tai niiden kaltaisten tuotteiden käyttöön liittyviä välineitä ei saa pitää esillä koulun tiloissa eikä alueella. Ohjeita opiskelijoiden huomauttamiseksi Tupakkalain rikkomisesta Päihdeohjelma Savon koulutuskuntayhtymän päihdeohjelman tarkoituksena on edistää hyvinvointia ja terveyttä siten, että opiskelijat ovat opiskelukykyisiä ja saavuttavat ammatilliselle koulutukselle asetetut tavoitteet. Savon ammatti- ja aikuisopistossa suhtaudutaan päihteisiin ehdottoman kielteisesti. Päihteet vaarantavat opiskelijoiden terveyden ja vaikuttavat heidän kykyynsä opiskella täysipainoisesti. Päihteetön oppimisympäristö on kaikkien opiskelijoiden oikeus. Oppilaitoksen päihdeohjelmassa huomioidaan sekä ennaltaehkäisy että toimenpiteet akuutissa tilanteessa. Päihteettömyys kattaa opiskelun sekä oppilaitoksessa että työssäoppimispaikassa. Huumausainetestaus Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta antaa määräykset opiskelijaksi ottamisesta, alalle soveltumattomuudesta sekä opiskeluoikeuden peruuttamisesta, mm. päihteisiin liittyvissä asioissa. Huumausainetestaukseen liittyvät säännökset koskevat kaikkien koulutusalojen opiskelijoita. Opiskelija ei voi osallistua opetukseen tai työssäoppimiseen huumausaineiden vaikutuksen alaisena. Koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa tai että opiskelijalla on riippu- 24 vuus huumeista. Edellytyksenä on, että testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi ja että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Lisäksi edellytyksenä on, että opiskelija vaarantaa huumeiden vaikutuksen alaisena/huumeista riippuvaisena vakavasti omaa tai toisen henkeä tai terveyttä tai liikenteen turvallisuutta tai salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai lisää huumausaineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä. Testaaminen on mahdollista myös opiskelijan vapaaehtoisen suostumuksen perusteella, jolloin edellä mainittujen edellytysten ei tarvitse täyttyä. Todistus on esitettävä koulutuksen järjestäjän määräämässä kohtuullisessa ajassa. Koulutuksen järjestäjä vastaa huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalla on oikeus kieltäytyä huumausainetestauksista ja myös alaikäisen huoltaja voi kieltää testauksen. Opiskelijalle ja huoltajalle on kerrottava, että testeistä kieltäytyminen ja positiivinen testitulos johtavat kurinpitotoimiin. Huumausainetesteihin velvoittaminen käynnistyy havaintoihin perustuvan, perustellun epäilyn pohjalta. Perusteltu epäily voi pohjautua oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan tai työpaikkaohjaajan havaintoihin opiskelijan käyttäytymisestä tai muilta saatuun palautteeseen, jota voidaan pitää luotettavana. Opettajan on ilmoitettava aina tilanteesta esimiehelleen sekä konsultoitava kuraattoria tai terveydenhoitajaa ensisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Tarvittavat tiedot saatuaan, koulutuspäällikkö keskustelee opiskelijan kanssa ja päättää, velvoitetaanko opiskelija huumausainetestiin. Testausvelvoitteen ohella arvioidaan opiskelijan muuta palvelutarvetta yhdessä kuraattorin tai terveydenhoitajan kanssa. Mikäli edellytykset huumausainetestaukselle täyttyvät, koulutuspäällikkö täyttää yhdessä opiskelijan kanssa tiedonsiirtolomakkeen, jonka opiskelija toimittaa terveydenhuoltoon. Alaikäisen opiskelijan huoltajalle ilmoitetaan huumausainetestauksen tarpeesta ja koko prosessin kulusta. Tiedonsiirtolomakkeen saatuaan terveydenhoitaja kirjoittaa huumausainetestiä koskevan tutkimuslähetteen seulaan, jonne opiskelijan on mentävä samana päivänä. Opiskelijan ja alaikäisen huoltajan on toimitettava huumausainetestitodistus määräaikaan mennessä oppilaitoksen koulutuspäällikölle/sovitulle henkilölle/päätöksessä mainitulle henkilölle. Mikäli opiskelija esittää positiivisen testituloksen, jatkotoimenpiteitä voivat olla kirjallinen varoitus, opiskeluoikeuden epääminen kolmeksi päiväksi, määräaikainen erottaminen ja tarkoituksenmukaisen hoidon tarpeen arviointi. Koulutuspäällikkö tai toimialajohtaja päättää opiskelijan opetukseen osallistumisen epäämisestä enintään kolmen työpäivän ajaksi. Lastensuojeluilmoitus tehdään aina, kun on kyse perustellusta päihteiden käytön epäilystä tai positiivisesta huumausainetestituloksesta. Opiskelijalle järjestetään tilaisuus tulla kuulluksi ja sovituista asioista tehdään muistio, jonka kaikki osapuolet allekirjoittavat. Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää koulutuspääl- 25 likkö. Positiivisen testituloksen esittänyt opiskelija ohjataan uuteen huumausainetestiin n. kahden viikon kuluessa. Oppilaitoksesta erottaminen määräajaksi on mahdollista, jos teko on vakava tai opiskelija jatkaa kirjallisen varoituksen perusteena ollutta epäasiallista käytöstä. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta, palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen SORA-toimielin, jossa on mukana koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. (Ks. Toimintaohje epäiltäessä opiskelijan huumausaineiden käyttöä ja tiedonsiirtolomake LIITE 2) 2.8.4 Opintojen keskeyttäminen ja oppilaitoksesta eroaminen Savon ammatti- ja aikuisopistossa on luotu toimintamallit, joilla puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa poissaoloihin tai muihin nuoressa havaittaviin huolestuttaviin merkkeihin keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Oppilaitos tarjoaa joustavia mahdollisuuksia kokeilla toista alaa, jos ongelmana on alanvalinta. Siirtyminen kokonaan alalta toiselle on mahdollista vuosisuunnitelmien ja vapaiden opiskelupaikkojen puitteissa, kuitenkin siten, että opiskelijan on täytettävä ko. alan opiskelijavalinnan edellytykset. Toisinaan pystytään hyödyntämään myös valmentavia koulutuksia niiden opiskelijoiden apuna, joilla pohdinnan alla on alanvaihto tai joiden elämäntilanne vaatii kuntoutusta. Kaikki keskeyttämässä tai eroamassa olevat opiskelijat ohjataan aina opinto-ohjaajan tai kuraattorin vastaanotolle. Keskustelu kuraattorin kanssa pohjautuu opiskelijan suostumukseen. Keskeyttämisen perusteista opiskelijan tulee tehdä aina riittävä selvitys opinto-ohjaajalle tai kuraattorille. Päätöksen tilapäisestä keskeyttämisestä tekee koulutuspäällikkö, eron oppilaitoksesta opiskelijalle myöntää toimialajohtaja. Kaikissa allekirjoitettaviksi tulevissa keskeytys- ja erohakemuksissa tulee olla ryhmänohjaajan sekä opinto-ohjaajan, kuraattorin tai koulutuspäällikön puolto sekä tilastointiperusteen kirjaus. Alle 25-vuotiaiden oppilaitoksesta eroavien opiskelijoiden osalta oppilaitos on velvollinen tekemään ilmoituksen opiskelijan kotikunnan etsivälle nuorisotyölle (L72/2006). 2.9 Kriisitilanteet Kriisistä puhutaan, kun ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, jonka psyykkiseen hallitsemiseen ja käsittelemiseen hänen aikaisemmat kokemuksensa ja keinonsa eivät riitä. Kriisi on tapahtuma, jota ei ole voinut ennakoida. Traumaattinen kriisi syntyy äkillisestä, odottamattomasta tai epätavallisen voimakkaasta tapahtumasta, joka aiheuttaa huomattavaa kärsimystä. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi vakava väkivaltatilanne tai sen uhka, läheisen ihmisen kuolema, itsemurha tai jokin suuri onnettomuus, joka koskettaa osaa tai koko oppilaitosta tai tieto omasta tai läheisen ihmisen vakavasta sairaudesta. Kriisitilanne voi syntyä myös pitkän ajan kuluessa koettujen vaurioittavien 26 kokemusten kuten esimerkiksi henkisen väkivallan, seksuaalisen hyväksikäytön, mielenterveysongelmien tai päihteiden väärinkäytön seurauksena. Kriisin uhreja ovat ennen kaikkea ne, joita tapahtuma koskettaa suoraan. Tuen tarpeessa ovat kuitenkin myös läheiset, ystävät, työtoverit sekä henkilöt, jotka ovat nähneet tapahtuman. Selviytyminen traumaattisesta kriisistä vie voimavaroja, jolloin läheisten ja työyhteisön tuella on korvaamaton merkitys. 2.9.1 Kriisiryhmä Jokaisessa yksikössä on nimetty kriisiryhmä. Yksiköiden kriisitoimintavalmiudesta vastaavat yksiköiden esimiehet. Koko oppilaitosta koskevista äkillisistä kriisitilanteiden hoitamisesta, kriisiryhmien toiminnasta ja toimintaohjeista vastaa kuntayhtymän johtoryhmä. Kriisiryhmien yhteystiedot Kriisiryhmän yleiset tehtävät sovitaan, miten varmistetaan ryhmän jäsenten nopea tavoitettavuus ja koolle saanti henkilöstön perehdyttäminen kriisitoimintaan, esimiehet vastaavat (kuka, milloin, missä) kriisitoimintaohjeen ja -kansion tietojen laatiminen ja ajan tasalla pito (henkilötiedot, puhelinnumerot, toimintakanavat), konsultoidaan Kriisikeskusta ryhmän oman kriisivalmiuden ja -taitojen ylläpito ja harjoittelu lukuvuoden alussa, yksikön suojeluvastaava vastaa yhteistyö kriisityön yhteistyötahojen kanssa toimintamallin toimivuuden arviointi sekä tarvittaessa sen muuttaminen lukuvuoden alussa 2.9.2 Toimintaohje kriisitilanteisiin Saatuasi tiedon oppilaitosta tai opiskelijaa koskevasta tilanteesta, tarkista ja kirjaa ainakin seuraavat asiat 1. ilmoittajan nimi ja puhelinnumero 2. mitä on tapahtunut 3. missä ja milloin 4. ketä asia koskee, mahdolliset uhrit, tekijät, jne. 5. mikä tilanne on juuri nyt 6. kenelle muille asiasta on ilmoitettu, hoitaako joku muu jo asiaa 7. Ilmoita esimiehellesi, joka ilmoittaa asian kriisiryhmälle Se kriisiryhmän jäsen, joka saa tiedon tapahtumasta, välittää tiedon tapahtuneesta muille kriisiryhmän jäsenille. Kriisiryhmän kokoontuu tarvittaessa mahdollisimman nopeasti, mielellään muutaman tunnin kuluessa tiedon saamisesta. Kriisitilanteen hoito priorisoidaan ennen muita töitä. Ai- 27 nakin 2 - 3 jäsentä tulee olla nopeasti koolle kutsuttavissa. Kriisiryhmän toiminnasta ottaa vastuun toimialajohtaja tai koulutuspäällikkö tai heille nimetty varahenkilö. Toiminnasta voi vastata myös koulutuspalveluiden rehtori tai kuntayhtymän johtaja. Tiedotusvälineiden kysymykset ja haastattelupyynnöt ohjataan ensisijaisesti kuntayhtymänjohtajalle. Lehdistötiedote pyritään laatimaan ennen tiedotusvälineiden edustajien saapumista. Opiskelijoita ja henkilökuntaa pitää suojella tiedotusvälineiden kysymyksiltä ja tungettelulta. Lehdistötiedotteessa voidaan mainita, että oppilaitos haluaa suojella opiskelijoita ja henkilöstöä heidän hyvinvointinsa vuoksi, ei tietojen salaamiseksi. Kriisiryhmä voi käyttää toimintansa tukena oheista muistilistaa: 1. Tilanteen kartoitus: Mitä on tapahtunut, mistä tieto on peräisin, onko tarkistettu? Onko jotain tukitoimia jo käynnistetty? 2. Ketä asia koskee? Koko oppilaitosta Henkilökuntaa Opiskelijaryhmää / -ryhmiä Yksittäisiä opiskelijoita 3. Tiedottaminen Kenelle tiedotetaan, kuka ja miten? Miten tiedotetaan niin, ettei synny väärinkäsityksiä tai huhuja? Mitä reaktioita on odotettavissa? Oppilaitoksessa tapahtuneesta vakavasta onnettomuudesta tai kuolemantapauksesta on ilmoitettava poliisille. Tuleeko ilmoittaa koteihin (esim. kuolemantapaus opiskeluaikana)? Tarvittaessa tiedottaminen esim. kuolemantapauksesta tehdään omaisten toivomusten mukaisesti. 4. Tukitoimet Ketä asia koskettaa? Henkilöstön tuen tarve – tilanteesta tiedottaminen työterveyshuoltoon? Mitä tukitoimia käytetään? Tarvitaanko ulkopuolista apua - tilanteesta? Kuka antaa apua, missä ja milloin ja miten kauan? Kriisiryhmän jäsenten purkukokouksesta ja sen vetäjästä sopiminen työterveyshuollon, kriisikeskuksen tms. kanssa? 28 5. Muistotilaisuuden järjestäminen oppilaitoksessa kuolemantapauksen satuttua? Muistotilaisuus järjestetään omaisten toiveiden mukaisesti. Omalle ryhmälle vai koko yksikölle? Muistotilaisuuden aika ja paikka, tiedottaminen ja toteuttaja? Kriisiryhmä päättää ketkä vastaavat muistohetkeen ja muistopöydän järjestämiseen tarvittavasta materiaalista ja tiedottaa mistä materiaali löytyy Liputus järjestetään vain opiskelijan omassa yksikössä. 6. Toiminta tiedotusvälineiden kanssa Kuka toimii tiedottajana? Voiko tapahtuma herättää valtakunnallista huomiota? Missä laajuudessa tietoja annetaan medialle (asianosaiset suojattava!)? Tehdäänkö kirjallinen lehdistötiedote? Varataanko lehdistön kysymyksille aika ja paikka? Tarvitaanko tiedottamisessa apua? 7. Onko oppilaitoksella oikeudellisia vastuita tapahtumassa? Onko tulossa kuulusteluja tai oikeudenkäynti? Mitä seuraamuksia mahdollisesti on odotettavissa? Mistä voi saada juridista apua? 2.9.3 Onnettomuus oppilaitoksessa Välittömät toimintaohjeet ovat pelastussuunnitelmassa. Ryhmänohjaaja tai opettaja käsittelee onnettomuustilannetta yhdessä ryhmän kanssa. 1. Keskusteluapua tarvitsevat opiskelijat ohjataan kriisikeskukseen, terveydenhoitajan, kuraattorin tai psykologin vastaanotolle. Henkilökunta ohjataan tarvittaessa päivystykseen tai työterveyshuoltoon. 2. Kriisiryhmä selvittää, tarvitsevatko opiskelijat asian jälkipuintia. 3. Opiskelijoiden vointia ja selviytymistä seurataan pidemmän aikaa. 4. Auttajina toimineille järjestetään purkukokous. 2.9.4 Opiskelijan kuolema Opiskelijan kuolemasta voi tulla tieto omaisilta, viranomaisilta tai muuta kautta. Kun omaisiin on saatu yhteys, toimitaan tilanteessa aina heidän toivomustensa mukaisesti. 1. Tiedon saanut ottaa yhteyttä kriisiryhmän jäseniin. 2. Jos kuolema on tapahtunut oppilaitoksessa tai koulumatkalla, koulutuspäällik- kö/toimialajohtaja on yhteydessä poliisiin tai lääkäriin, joiden tehtävänä on kuolinviestin 29 vieminen omaisille henkilökohtaisesti. 3. Sovitaan kriisiryhmän työnjako, sekä kuka on yhteydessä omaisiin. 4. Sovitaan omaisten kanssa kuolemantapaukseen liittyvät käytännön järjestelyt oppilaitoksessa sekä mahdollinen opiskelijoiden ja/tai opettajien hautajaisiin osallistuminen. Pyydetään lupa opiskelijan kuvan laittamisesta muistopöydälle. 5. Kriisiryhmä ja ryhmänohjaaja kertovat tapahtuneesta mahdollisimman nopeasti, asiallisesti ja yhteneväisesti niille, joita asia koskettaa. 6. Sovitaan yksikön hiljaisen hetken aikataulusta ja lipun puolitankoon nostamisesta. 7. Laitetaan muistopöytä, jossa voi olla esimerkiksi opiskelijan kuva ja kynttilä. Muistopöydän paikka sovitaan erikseen. 8. Oppilaitospastori tai muu seurakunnan työntekijä pitää muisto-/muisteluhetken luokassa yhdessä koulutuspäällikön/toimialajohtajan/rehtorin, kuraattorin, psykologin ja mahdollisen muun henkilökunnan kanssa. Tilaisuuteen voi osallistua myös opiskelijan omaisia. 9. Ryhmän opiskelijoille jaetaan paperitiedote, jossa on apua tarjoavien tahojen yhteystiedot. Tiedotteesta vastaa kuraattori. 10. Sovitaan opiskelijoiden osallistumisesta hautajaisiin ja yhteisestä muistamisesta, esim. adressista. 11. Sovitaan oppilaitoksen osallistumisesta hautajaisiin. 12. Kriisiryhmä selvittää opiskelijoiden ja henkilökunnan jälkityön tarpeen. 13. Auttajina toimineille järjestetään purkukokous. Ryhmänohjaajan, opettajan toiminta: Puhu tapahtuneesta ryhmäsi kanssa. Jos kuolemasta puhuminen tuottaa sinulle vaikeuksia, pyydä joku muu henkilökunnasta avuksesi. Kerro opiskelijoille mahdollisuudesta hakeutua keskustelemaan kriisiryhmän jäsenten kanssa. Seuraa opiskelijoiden vointia ja selviytymistä. Pidä huolta omasta jaksamisestasi, ota tarvittaessa yhteyttä työterveyshuoltoon ja/tai kriisiryhmään. 2.9.6 Henkilökunnan jäsenen kuolema Henkilökunnan jäsenen kuolemasta voi tulla tieto omaisilta, viranomaisilta tai muuta kautta. Kun omaisiin on saatu yhteys, toimitaan tilanteessa aina heidän toivomustensa mukaisesti. 1. Jos kuolemantapaus tapahtuu oppilaitoksessa työaikaan, kutsutaan paikalle poliisi. Poliisi 30 ilmoittaa tapahtuneesta omaisille tai sopii, kuka heihin ottaa yhteyttä. 2. Esimies tiedottaa oppilaitoksessa. 3. Kriisiryhmä selvittää, tarvitseeko henkilökunta ja/tai opiskelijat ulkopuolista apua. 4. Opettajat tai kriisiryhmän jäsenet keskustelevat ryhmissä opiskelijoiden kanssa tapahtuneesta tarpeellisessa laajuudessa. 5. Sovitaan omaisten kanssa mahdollisesta hiljaisesta hetkestä ja suruliputuksesta. 6. Esimies sopii omaisten kanssa oppilaitoksen työntekijöiden ja/tai opiskelijoiden mahdollisesta osallistumisesta hautajaisiin. 7. Auttajina toimineille järjestetään purkukokous. 2.9.6 Itsemurha tai itsemurhan uhka Itsemurhauhkailuja ja -vihjailuja esittävään henkilöön pitää suhtautua vakavasti. Hänen esille tuomiaan asioita ei pidä vähätellä. Kuuntelemisen lisäksi on pyrittävä suoraan keskusteluun asiasta; itsetuhoisista ajatuksista voi ja pitää uskaltaa kysyä suoraan henkilöltä itseltään. On tärkeää ottaa asiasta yhteys alaikäisen huoltajaan. Itsetuhoinen ihminen tarvitsee ammattiapua. Mikäli epäilet jonkun miettivän itsemurhaa, ota heti yhteys opiskelijan asiassa terveydenhoitajaan ja henkilöstön osalta työterveyshuoltoon. Saata opiskelija tarvittaessa terveydenhoitajan vastaanotolle tai terveyskeskuksen päivystykseen. Tarvittaessa on syytä tilata ambulanssi. Itsemurhaan sovelletaan ohjeita kuolemantapauksesta. Itsemurhan käsittely oppilaitosyhteisössä on erityisen tärkeää, koska se saattaa nostaa esiin voimakkaita tunteita, kuten syyllisyyttä. Asiasta keskustelu opiskelijoiden kanssa on tärkeää, koska nuoren itsemurhalla on havaittu olevan mallivaikutusta toisiin nuoriin. Asiallinen tieto helpottaa asian käsittelyä ja vähentää huhujen liikkeellelähtöä. 2.9.7 Muualla tapahtunut kriisi Erilaiset muualla tapahtuneet onnettomuudet, tapaturmat ja muut äkilliset kriisit voivat aiheuttaa reaktioita, joiden käsittelemiseen on oppilaitoksessa varauduttava tapauskohtaisesti. Kriisityöskentelystä vastaava johto selvittää tilanteen ja sopii asian käsittelyn tavasta ja laajuudesta oppilaitoksessa. Asian rauhallinen käsittely opiskelijoiden ja henkilöstön kanssaan on tärkeää. Tiedotusvälineistä saatu kuva on usein hyvin tunnelatautunut, sirpaleinen ja saattaa korostaa joitakin yksityiskohtia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluampumistapauksiin liittyvän käsittelyohjeen mukaan on erityisen tärkeää tuoda esiin se, että kukaan hyvinvoiva nuori tai nuori aikuinen ei tapa toisia ihmisiä ja että pahaan oloon ja ongelmien ratkaisemiseen on olemassa muitakin vaihtoehtoja. 31 Nuorten kanssa on hyvä käydä realistisesti läpi se, mitä on tapahtunut. Luodaan kokonaiskuva tapahtumista. On hyvä pysähtyä kuuntelemaan, mitä nuoret itse tapahtuneesta ajattelevat ja miten he ovat ne kokeneet. o Tärkeätä on tuoda esiin se, että tapahtuma on äärimmäinen ja poikkeava reaktio. o Tavoitteena vaikeiden tunteiden jakaminen ja tunteista puhuminen. Tavoitteena epärealististen pelkojen lievittäminen. Keskustelussa tuodaan selkeästi esille se, että tapahtunut on suurissa vaikeuksissa olleen ihmisen epätoivoinen teko. Tekijä realisoituu avun tarpeessa olleeksi ihmiseksi. o Tavoitteena mahdollisten sankarifantasioiden ja ihannoivan samastumisen ehkäiseminen. Tärkeätä on tuoda esiin se, että vaikeuksiin ja pahaan oloon on mahdollista saada apua, kun vain rohkenee pyytää. On hyvä viritellä keskustelua erilaisista tuen muodoista - oma perhe, ystävät, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto ja muut ammattiauttajat ja mistä heitä löytää. On olemassa muitakin ratkaisuja. Keskustelussa korostetaan toinen toisensa tukemisen ja yhdessäolon tärkeyttä. o Tavoitteena yhteisöllisyyden ja turvallisuudentunteen tukeminen. Päivän loppuun on hyvä luoda tilanne, jossa ollaan kaikki yhdessä. Se voi olla jokin myönteinen ja tuttu, yhteenkuuluvuutta tukeva tapahtuma. Näin on hyvä tehdä myös kotona. Tavoitteena on turvallisuuden tunteen vahvistaminen ennen kuin kaikki lähtevät omille teilleen. On syytä kehottaa nuoria puhumaan asiasta myös ystävien, seurustelukumppanin, puolison tai vanhempiensa kanssa. Tavoitteena on varmistaa, että nuori saa oman verkostonsa tuen. On tärkeätä kannustaa nuoria jatkamaan arkisia toimia ja harrastuksia. On mahdollisuus ja myös oikeus iloita ja jatkaa elämää kipeistä asioista huolimatta. Jos jollakin nuorella on selvästi poikkeavia vaikeuksia, tulee hänen kanssaan keskustella kahden kesken ja saattaa hänet avun äärelle. Avun turvaaminen. 2.9.8 Traumaattisen kriisin jälkipuinti Kriisitilanteiden hallittu ja oikea-aikainen jälkihoito turvaavat opiskelu- ja työkyvyn palautumista sekä helpottavat ja nopeuttavat palautumista takaisin normaaliin arkeen. Jokainen kokee traumaattisen tilanteen yksilöllisesti. Kriisin psyykkisissä reaktioissa voidaan kuitenkin erottaa erilaisia vai- 32 heita, joilla on yhteisiä piirteitä kriisin aiheuttajasta ja kokijasta riippumatta. On tärkeää tiedostaa, että kriisireaktiot ovat normaaleja reaktioita ylivoimaisiin tilanteisiin. Psykologinen jälkipuinti (debriefing) järjestetään tilanteen sitä vaatiessa kolmen vuorokauden sisällä traumaattisesta tapahtumasta. Jälkipuinnin vetävät siihen koulutetut työntekijät ja sen tarkoituksena on tukea normaalin surutyön käynnistymistä Myöhempi tuen tarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttaa traumaattisen tapahtuman luonne. Suru lähimmäisen kuolemasta ei häviä muutamassa kuukaudessa, ei ehkä koskaan, siksi surulle ja toipumiselle on annettavaa aikaa. Joillakin opiskelijoilla voi olla tarve keskustella ja työstää asioita useaan kertaan, jolloin opiskeluhuollon henkilöstö voi järjestää heille yksilöllisiä tai ryhmätapaamisia. Myös oppilaitoksen työntekijöillä voi olla myöhempää tuen tarvetta. Purkukokous (defusing) järjestetään traumaattisissa tilanteissa auttajina toimiville tarvittaessa. Se tarjoaa mahdollisuuden keskustella välittömästi tapahtuneesta ja purkaa kokemuksia. Kriisiryhmän sisäisestä purkutilaisuudesta vastaa työterveyshuolto. Kriisiryhmä voi järjestää itselleen purkukokouksen ilman ulkopuolistakin vetäjää. 3 Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisten opiskeluhuollon palveluiden järjestämisessä suositaan varhaisen puuttumisen malleja ja madalletaan opiskelijoiden kynnystä hakea ajoissa tarvitsemaansa tukea tai palveluja. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa luottamuksen suoja ja tietosuoja ovat olennaisia toiminnan edellytyksiä ja sen eettinen perusta. Opiskelijan omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa. 3.1 Opiskeluterveydenhuollon palvelut Opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä säädetään terveydenhuolto- (1326/2010) sekä oppilasja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013). Opiskeluterveydenhuolto on kokonaisvaltaista opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelua tukevaa toimintaa, johon ammatillisessa koulutuksessa sisältyvät opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen opiskeluyhteisön ja -ympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen terveystarkastukset ja terveysneuvonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, joihin sisältyvät mahdollisten mielenterveyshäiriöiden ja päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus 33 seksuaaliterveyttä edistävät palvelut Opiskelijalla on mahdollisuus käyttää terveyskeskuksen järjestämiä suun terveydenhuollon palveluja Oppilaitoksen sijaintikunta järjestää opiskelijoille terveydenhoitajan terveystarkastuksen ensimmäisen opiskeluvuoden aikana ja lääkärin terveystarkastuksen ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Opiskeluterveydenhuolto on maksutonta. Osa palveluista määräytyy asiakasmaksulain mukaisesti. Terveystarkastukset ovat maksuttomia kaikille. Terveydenhoitajan palvelut Opiskelijoiden terveysneuvonnalla tuetaan ja edistetään itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja, hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä puututaan tarvittaessa koulukiusaamiseen. Oppilaitoksessa työskentelevät terveydenhoitajat kartoittavat ja tukevat terveystapaamisten yhteydessä opiskelijan hyvinvointia ja työkykyä ja niihin vaikuttavia asioita. Terveydenhoitajat osallistuvat tarvittaessa opiskeluhuollon monialaisiin asiantuntijaryhmiin ja ohjaavat vastaanotollaan opiskelijoita ammattiin liittyvissä terveydellisissä asioissa. Tarvittaessa terveydenhoitajat käynnistävät opiskelijan tarvitsemia tukitoimia yhteistyössä eri verkostojen kanssa. Terveydenhoitajan vastaanotto toimii ajanvarauksella sekä ilma ajanvarusta toimivalla vastaanotolla (avovastaanottona). Tyypillisiä tehtäviä ovat sairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon liittyvä neuvonta ja omahoidon ohjaus, sairauksien seuranta, psykososiaalisen tuen antaminen, tapaturmien ensiapu, rokotustoiminta ja ehkäisyneuvonta. Opiskeluterveydenhoitajat osallistuvat oppilaitosten terveydellisten olojen tarkastukseen opiskelijoiden näkökulmasta joka 3. vuosi yhteistyössä ympäristöterveyden, työterveyden ja työsuojelun kanssa. Tarvittaessa tehdään lisätarkastuksia esimerkiksi opiskelijoilla ilmenneiden oireiden takia. Lääkäripalvelut Opiskelijoiden käytettävissä ovat oppilaitoksen sijaintikunnan terveyskeskuksen palvelut. Opiskeluterveydenhuollon lääkärille vastaanottoaika varataan terveydenhoitajalta. Erikoissairaanhoitoon lähetteen voi saada tarvittaessa terveyskeskuksen tai opiskeluterveydenhuollon lääkäriltä. 3.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskelun ja koulunkäynnin tukea ja ohjausta, joilla edistetään opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa sekä tuetaan oppimista ja hyvinvointia. (L1287/2013 7§) Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestäminen kuuluu oppilaitoksen sijaintipaikkakunnan vastuulle ja niiden järjestämistapa ja saatavuus vaihtelee kunnittain. Työn tavoitteena on 34 tukea opiskelijoiden hyvinvointia yhteistyössä oppilaitoksen henkilökunnan kanssa. Opiskelija voi keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa luottamuksellisesti ja maksuttomasti opiskeluun ja omaan elämäntilanteeseen liittyvistä asioista. Kuraattorit ja psykologit tiedottavat palveluistaan kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille, minkä lisäksi kuraattori- ja psykologipalveluista on kerrottu opiskelijan oppaassa ja oppilaitoksen kotisivuilla. Kuraattori- ja psykologipalvelut toimivat ajanvarausperiaatteella. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä (L1287/2013 15§). Asian kiireellisyyden arvioi kuraattori tai psykologi. Kuraattorin ja psykologin luokse voi hakeutua myös esim. vanhemman, opiskeluterveydenhoitajan, opettajan tai opinto-ohjaajan välityksellä. Tarvittaessa opiskelijalle kirjoitetaan poissaolotodistus oppitunnin ajaksi. Yksilötapaamisista kertyvät asiakastiedot kirjataan kuraattorin asiakaskertomukseen tai psykologin potilaskertomukseen. Kuraattorit ja psykologit osallistuvat henkilökohtaisen vastaanoton lisäksi erilaisiin opiskelijakohtaisiin sekä oppilaitoksen yhteisöllisiin palavereihin sekä tarvittaessa muihin opiskelijahuollon asiantuntemusta tarvitseviin asiakastilanteisiin. Kuraattorit ja psykologit voivat työskennellä työparina tai osana opiskelijan / opiskelijaryhmän tilannetta selvittävää asiantuntijaryhmää. Psykologipalvelut Psykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Psykologiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi opiskeluun liittyvän stressin, oppimisen pulmien, masennuksen, ahdistuneisuuden tai yleisen pahan olon tunteiden, ihmissuhteisiin liittyvien huolien ja erilaisten kriisitilanteiden vuoksi. Psykologilla käyntien määrä ja tiheys vaihtelevat yksilöllisesti. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin tai –hoitoon, tai muihin palveluihin. Psykologille voi varata aikaa puhelimitse, Wilman kautta tai henkilökohtaisesti asioimalla. Yhteystiedot löytyvät www.sakky.fi sivustolta yhteystietosivulta hakusanalla psykologi. Kuraattoripalvelut Kuraattorit vastaavat oppilaitoksen sosiaalityön palveluista. He ohjaavat ja auttavat opiskelijaa erilaisissa elämäntilanteissa, kuten itsenäistymiseen, asumiseen, toimeentuloon, mielenterveyteen, arjenhallintaan, opiskelukuntoon ja opiskeluvalmiuksiin liittyvissä asioissa. Kuraattorit tiedottavat opiskelijoiden käytettävissä olevista palveluista sekä tarvittaessa ohjaavat opiskelijoita erilaisten palveluiden piiriin ja opiskelukyvyn arviointiin. 35 Kuraattoreille voi varata ajan puhelimitse, Wilman kautta, sähköpostilla tai henkilökohtaisesti asioimalla. Yhteystiedot löytyvät www.sakky.fi sivustolta yhteystietosivulta hakusanalla kuraattori. 3.3 Monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto 3.3.1 Monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) asettaminen ja käytänteet Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen opiskelijan tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palveluiden järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opiskeluhuollon henkilö, jolla huoli opiskelijan tilanteesta herää. Monialaiseen asiantuntijaryhmään kutsutaan tapauskohtaisesti opiskelijan asian käsittelyn kannalta keskeiset asiantuntijat. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi (L1287/2013 23§). Asian käsittely monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan suostumukseen. (LIITE 4) Ellei opiskelijalla ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, suostumuksen antaa huoltaja. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskelijahuollon yhteistyötahoja tai opiskelijan läheisiä. Suostumus on tulostettavissa Primuksesta, Wilmasta sekä Intrasta ja sen säilyttää koulutuspäällikkö tai opinto-ohjaaja alakohtaisten käytäntöjen mukaisesti. Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen tarvittava opiskelijan tai huoltajan suostumuslomake täytetään aina ennen asiantuntijaryhmän kokoontumista, ensisijaisesti jo sovittaessa opiskelijan kanssa asiantuntijaryhmän koolle kutsumisesta. Mikäli tämä ei ole mahdollista, suostumus kirjoitetaan kokoontumisen aluksi. Asiantuntijaryhmän kokoaja vastaa suostumuksen hankkimisesta. 3.3.2 Opiskeluhuoltokertomusten laatiminen ja säilytys Savon ammatti- ja aikuisopiston opiskelijoiden yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi tarpeelliset tiedot kirjataan seuraavasti: Opiskeluterveydenhuollon henkilöstö sekä muut opiskeluhuoltoa toteuttavat terveydenhuollon ammattihenkilöt kirjaavat opiskelijan yksilötapaamiset potilaskertomukseen ja muihin tarpeellisiin terveydenhuollon potilasasiakirjoihin. Opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat yksilötapaamisissa kertyvät asiakastiedot opiskeluhuollon kuraattorin asiakaskertomukseen. Opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta. Ryhmän jäsenten toteuttaessa jo suunni- 36 teltuja ja sovittuja yksilöllisiä opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Savon koulutuskuntayhtymä ylläpitää rekisterinpitäjänä monialaisen yksilökohtaisen opiskeluhuollon rekisteriä. Rekisteriin tallennetaan oppilaitoksen toteuttamassa monialaisessa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa laadittavat muistiot, jotka muodostavat opiskelijakohtaisen opiskeluhuoltokertomuksen. Opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän (OMAR) muistio kirjataan Wilmaan tukivälilehdelle. Opettaja/henkilökunnan jäsen pääsee kirjaamaan opiskelijalle uuden opiskelijahuoltokertomuksen Wilmassa. Valitaan navigointipalkista Opiskelijat Klikataan sen luokan linkkiä, johon opiskelija kuuluu Valitaan ko. opiskelija Avautuu opiskelijan sivu, jonka navigointivalikosta valitaan Tuki Klikataan otsikon Muistiot vierestä Lisää uusi -> Monialaisen asiantuntijaryhmä muistio (OMAR) Tallennetun muistion näkevät ja muokkausoikeuden saavat vain he, ketkä on ilmoitettu kokoukseen osallistuneiksi. Muistioita säilytetään Wilma-tietojärjestelmässä 10 vuoden ajan. Monialaisen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmän muistio laaditaan jatkuvaan muotoon aikajärjestyksessä eteneväksi ja siihen kirjataan seuraavat opiskelijaa koskevat tiedot: 1) nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen tai muutoin vajaavaltaisen opiskelijan huoltajan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot 2) asian aihe ja vireillepanija 3) opiskelijan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet 4) tiedot asian käsittelystä kokouksessa, kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa, kokouksessa tehdyt päätökset, päätösten toteuttamissuunnitelma sekä toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot 5) toteutetut toimenpiteet 6) kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa. Opiskelijalla ja alaikäisen opiskelijan huoltajalla on oikeus saada tietää mitä tietoja opiskelijasta on rekistereihin ja kertomuksiin merkitty ja kenelle tietoja on luovutettu. Mikäli sivulliselle annetaan opiskeluhuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu. Tietojen luovuttajan on varmistuttava siitä, että myös tietojen vastaanottaja huolehtii tietojen käsittelystä asianmukaisesti. 37 4 Kodin ja oppilaitoksen välinen yhteistyö Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajiensa kanssa. Opiskelijoiden huoltajien ja vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren ja täysiikäisen opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden huomioon ottaminen sekä huolenpito tukea tarvitsevasta opiskelijasta. Yhteistyöllä tuetaan opiskelun edellytyksiä sekä opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Kodin ja oppilaitoksen välisessä yhteistyössä ryhmänohjaaja on keskeisin toimija. Alaikäisten opiskelijoiden asioissa huoltajiin pidetään tarvittaessa hyvin tiivistä yhteyttä. Opiskelijan tultua täysi-ikäiseksi opiskelija käyttää itsenäistä puhevaltaa itseään koskevissa asioissa ja oppilaitos asioi opiskeluun ja opiskeluhuoltoon liittyvissä asioissa opiskelijan kanssa. Mikäli opiskelija antaa luvan, yhteydenpitoa täysi-ikäisen huoltajiin voidaan jatkaa. Opiskelijoille opintojen aloitusvaiheessa Wilmassa julkaistavat opiskelijan oppaat on tarkoitettu myös tiedotteeksi huoltajille. Kaikille ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden huoltajille ja vanhemmille järjestetään vanhempainilta, jossa tiedotetaan erilaisista opintoihin ja oppilaitoksen käytäntöihin liittyvistä asioista. Tilaisuuksissa on mahdollisuus keskustella opettajien, opinto-ohjaajien ja opiskeluhuoltohenkilöstön kanssa. Kuopiossa, Varkaudessa ja Iisalmessa on myös järjestetty erillisiä vanhemmille suunnattuja teemailtasarjoja, joissa käsitellään nuorten elämään liittyviä asioita, kuten päihteitä, mielenterveyttä ja nettimaailmaa. Teemailtasarjojen tavoitteena on lisätä huoltajien osallisuutta sekä kehittää yhteistyön sisältöä, laatua ja toimivuutta ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Teemailloissa ovat läsnä myös paikalliset nuorten palveluverkostot, jotka jakavat tietoa palveluistaan. Huoltajille annetaan opintojen alkuvaiheessa tunnukset opiskelijahallintojärjestelmä Wilmaan, josta opiskelijat ja huoltajat voivat seurata opintojen etenemistä ja opintoihin osallistumista sekä nähdä lukujärjestyksen. Opiskelijan on aina ilmoitettava poissaolosta ryhmänohjaajalle tai vastuukouluttajalle. Alaikäisten opiskelijoiden on toimitettava kaikista poissaoloistaan huoltajansa hyväksyntä. Selvittämättömistä poissaoloista otetaan aina yhteyttä alaikäisen opiskelijan huoltajaan. Jos opiskelijan opiskelukyky on alentunut mielenterveyden, päihteiden käytön, väsymyksen tai muun vastaavan syyn vuoksi niin, ettei häntä voida työturvallisuussyistä pitää opetuksessa, toimitaan opiskelukyvyn arviointia koskevan ohjeen mukaisesti. Alaikäisen opiskelijan osalta otetaan aina yhteyttä huoltajaan ja pyydetään häntä noutamaan lapsensa. Oppilaitos vastaa työkunnottoman opiskelijan turvallisuudesta, kunnes huoltaja tai tarvittaessa joku viranomainen ottaa hänet vastuulleen. 38 Mikäli alaikäinen opiskelija ei jatka tutkintonsa suorittamista, hänelle suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan jatkoreitti yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajille tiedotetaan opiskelijan opintojen aloitusvaiheessa oppilaitoksen velvollisuudesta luovuttaa opiskelijan yhteystiedot kotikunnan etsivälle nuorisotyölle, mikäli opiskelija eroaa oppilaitoksesta ilman jatkopolkua tai -suunnitelmaa. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomioon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä opiskeluhuollon tietoja huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumisesta tekee opiskeluhuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä opiskeluhuollon palveluja (L1287/2013 18§). 5 Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja niihin puuttuminen Oppilaitoksessa on opiskelijoita ja henkilöstöä koskeva Häirinnän estämisen toimintamalli 5.1 Kiusaaminen ja seksuaalinen häirintä Jokaisella opiskelijalla on oltava työrauha ja yhdenvertainen mahdollisuus suorittaa opintonsa. Oppilaitoksen kanta toisen opiskelijan fyysiseen tai henkiseen painostamiseen on jyrkän kielteinen. Mikäli opiskelijoille tehtävissä palautekyselyissä tulee vastauksia, että ryhmässä esiintyy kiusaamista, laatuvastaava tiedottaa asiasta koulutuspäällikölle. Koulutuspäällikkö käy ryhmänohjaajan kanssa keskustelun ryhmän kanssa ja keskustelusta laaditaan selvitys. Kiusaaminen on yhteen henkilöön kohdistuvaa negatiivista (suoraa tai epäsuoraa) toimintaa, jolle on tyypillistä toistuvuus. Kiusaaminen voi ilmetä loukkaavana ja ilkeänä puheena, toistuvana moittimisena ja arvosteluna tai henkilön arvostelukyvyn kyseenalaistamisena. Kiusaamista on myös se, jos henkilöä väheksytään, pilkataan, uhkaillaan tai arvostellaan hänen luonteenpiirteitään, ominaisuuksiaan tai ulkomuotoaan. Joskus kiusaaminen esiintyy fyysisellä väkivallalla uhkana tai jopa fyysisenä väkivaltana. Kiusaaminen voi tapahtua myös piilossa: se voi olla hiljaista painostusta, olankohautuksia, kielteisiä silmäyksiä tai äänensävyjä tai puhumattomuutta ja kieltäytymistä yhteistyöstä. Seksuaalinen häirintä voi ilmetä vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä, vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina tai kysymyksinä, sukupuolisesti vihjailevina viesteinä, fyysisenä kosketteluna ja sukupuolista kanssakäymistä koskevina ehdotuksina tai vaatimuksina. Seksuaalisuutta loukkaava nimittely, kuten huorittelu ja homottelu 39 sekä seksuaalinen ahdistelu tai loukkaaminen puhelimessa tai internetissä ovat häirintää, jota ei saa hyväksyä. Kiusaamisen tunnistaminen saattaa olla vaikeaa. Oppilaitoksessa tulee kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: mitä opiskelijoiden välillä tapahtuu eri tilanteissa, etenkin välitunnilla käytävällä ja luokassa ennen oppitunnin alkua, jätetäänkö joku opiskelija jatkuvasti valitsematta ryhmiin, nauretaanko jonkun vastauksille toistuvasti ja viettääkö joku opiskelija aikaansa lähes aina yksin. Kiusaaminen ei läheskään aina ajoitu kouluaikaan, oppilaitoksen toimintaan tai toiminnan taukoihin. Oppilaitoksen toiminnan ulkopuolella tapahtuvaan kiusaamiseen puuttuminen ei ole oppilaitoksen toimivallassa, vaan vapaa-ajalla esiintyvät ristiriidat, väkivalta ja kiusaaminen ovat ensisijassa opiskelijoiden ja huoltajien selvittämisvelvollisuuksien ja valvontavastuun piirissä. Kiusaamiseen on suhtauduttava aina vakavasti. Mikäli opettaja, muu henkilöstön jäsen tai opiskelija huomaa tai epäilee kiusaamista, on siitä ilmoitettava kiusaajan ja/tai kiusatun ryhmänohjaajalle, jonka jälkeen Ryhmänohjaaja selvittää mitä on tapahtunut, on yhteydessä koulutuspäällikköön ja kuraattoriin heti alkuvaiheessa ja he sopivat asian selvittämisestä. Akuutteihin kiusaamistapauksiin puututaan selvittelykeskustelujen avulla, joita käydään ensin erikseen eri osapuolten (kiusattu, kiusaaja[t]) kanssa. Kiusaamistapauksen selvittämisessä on tärkeää varmistaa uhrin turvallisuus asian selvittelyn aikana ja sen jälkeen. Selvittäminen voi viedä aikaa, sillä joskus joudutaan haastattelemaan useita opiskelijoita ja opettajia tilannekuvan saamiseksi. Selvittelyn jälkeen otetaan tarvittaessa yhteys alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin, kerrotaan tilanteesta ja tarvittaessa kutsutaan huoltajat yhteiseen neuvotteluun. Osapuolten kanssa sovitaan aina jatkoseurannasta ja tarvittavista tukitoimista. Ryhmää opettaville opettajille tiedotetaan tarvittaessa asiasta ja kehotetaan seuraamaan tilannetta. Kiusaamistilanteen selvittelystä tehdään aina muistiot, joista ilmenee keitä asia koskee, mitä on tapahtunut ja milloin, ketkä ovat asiaa selvittäneet, mitä on sovittu ja kuinka jatkoseuranta tapahtuu. Yhteinen keskustelu eri osapuolten kesken saattaa olla mahdollinen vasta sitten, kun tilanne on jo saatu rauhoittumaan ja kiusaaminen on loppunut. Tällöin yhteistapaaminen on kaikille turvallinen tilanne. Tapaamisen tarkoituksena on varmistaa, että jo aikaansaatu muu- 40 tos jää pysyväksi. Mikäli kiusaaminen jatkuu, otetaan asia uudelleen sopimuksen mukaisesti käsittelyyn. Koulutuspäälliikkö/toimialajohtaja määrää mahdolliset rangaistukset kuultuaan opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajaa. Ryhmässä tapahtuneesta kiusaamisesta tulee keskustella ryhmän kanssa. Ryhmänohjaajan työparina voi toimia joku kiusaamistilanteen selvittämiseen osallistuneita henkilöistä. Ryhmälle on hyvä kertoa kiusaamiseen liittyvistä ryhmämekanismeista ja -rooleista ja siitä, kuinka helposti voi itse mennä mukaan kiusaamiseen ja edesauttaneeksi sen jatkumista, vaikka oikeasti ei hyväksyisi lainkaan kiusaamista. Ryhmän kanssa voidaan miettiä vaihtoehtoisia, rakentavia tapoja toimia kiusaamistilanteissa ja mahdollisesti yhdessä muokata näitä toimintatapoja luokan kiusaamisen vastaisiksi säännöiksi. 5.2 Väkivaltainen käyttäytyminen ja sillä uhkaaminen oppilaitoksessa Oppilaitoksissa välitetään viestiä siitä, että perättömien uhkausten tekeminen tai vaaralla vihjaileminen on rangaistavaa ja siitä ilmoitetaan tarvittaessa poliisille. Tilanteissa, joissa henkilö uhkaa väkivallalla tai käyttäytyy väkivaltaisesti, on uhkailevan henkilön ympärille välittömästi rakennettava suojaverkko, joka suojaa sekä häntä itseään että ympäristöä. Tilanteessa on otettava yhteyttä poliisin. Asiaan on suhtauduttava vakavasti. Tämän lisäksi tulee ottaa yhteyttä niiden alaikäisten opiskelijoiden huoltajiin, joita asia koskee sekä kriisiryhmään, joka arvioi tarvittavat toimenpiteet. Toimintaohje uhkatilanteissa Oppilaitoksen johto yhteistyössä kriisityöryhmän sekä tarvittaessa poliisin kanssa päättää siitä, miten oppilaitoksen henkilökuntaa, opiskelijoita ja huoltajia informoidaan tapahtuneesta. Uhkaustilanne on käytävä mahdollisimman nopeasti henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa yhdessä lävitse parhaaksi katsottavalla tavalla. Opiskelijan osalta koulutuspäällikkö/toimialajohtaja kuulee opiskelijaa ja alaikäisen opiskelijan huoltajia, tarvittaessa yhdessä kriisiryhmän jäsenen kanssa. Kuulemisen jälkeen hän päättää opiskelijan opiskelukyvyn selvittämisestä ja/tai mahdollisesta sanktiosta. Opiskelijan, jolta on edellytetty opiskelukyvyn selvittämistä, tulee osallistua terveydenhuoltohenkilöstön hänelle suosittamaan opiskelukyvyn arviointiin ja esittää siitä hänelle annettu lausunto oppilaitokselle, jonka jälkeen toimialajohtaja päättää opiskelijan opetukseen osallistumisesta. Kaikista turvallisuuteen liittyvistä poikkeamista on tehtävä Turvallisuuspoikkeama – ilmoitus. 41 5.3 Vakavat uhkatilanteet Vakavia uhkatilanteita ovat esim. hengenvaaran aiheuttavien onnettomuuksien (tulipalo, räjähdys, pommiuhka) uhka tai väkivallan uhka (esim. päihtyneen henkilön uhkaava käyttäytyminen). Vakava uhkatilanne voi aiheuttaa mukana olleille jälkihoitoa vaativia psyykkisiä oireita kuten pelkoja ja unettomuutta. Kriisiryhmä järjestää tapauksen jälkihoidon tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimintaohje uhkatilanteissa 6 Opiskeluhuollosta tiedottaminen Opiskelijoille julkaistaan Wilmassa opiskelijan opas, johon on koottu keskeiset tiedot oppilaitoksen toiminnasta, opiskelijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä ohjaus- ja opiskeluhuoltopalveluista. Opiskelijan oppaassa tiedotetaan opintososiaalisista eduista. Opasta ja sen sisältöä käsitellään ryhmänohjaajien tunneilla, joilla käydään läpi myös järjestysäännöt, työturvallisuuteen liittyvät asiat, poissaolo-ohjeistukset sekä muut toimintaohjeet. Opinto-ohjaajat, kuraattorit, terveydenhoitajat, psykologit ja oppilaitospastori jalkautuvat lukuvuoden alussa ryhmiin kertomaan toiminnastaan ja palveluistaan. Opiskelijoita tiedotetaan opiskeluhuollon palveluista ja alakohtaisista yhteystiedoista lukuvuoden alussa myös Wilma viestien kautta. Koulutuspäälliköt pitävät aloittaville opiskelijoille tilaisuuden, jossa esitellään oppilaitoksen toimintaan, turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja opiskelijoiden hyvinvointiin liittyviä asioita. Opiskelijoiden huoltajia tiedotetaan opiskeluhuollon palveluista huoltajien illoissa, Wilman kautta sekä opiskelijan oppaassa. Oppilaitoksen henkilöstöä tiedotetaan opiskeluhuollon toiminnasta ja käytännöistä lukuvuoden suunnittelupäivissä, alakohtaisissa tiedostustilaisuuksissa ja koulutuksissa. Opiskeluhuollon palveluista sekä yhteystiedoista tiedotetaan oppilaitoksen www-sivuilla. 7 Opiskeluhuoltosuunnitelman toteutuminen ja seuranta Savon ammatti- ja aikuisopistossa kerätään tietoa nuorten kouluoloista ja koetusta hyvinvoinnista erilaisten palautekyselyjen keinoin. Erilaisten palautteiden kerääminen ja tulosten seuranta tuovat esille opiskelijoiden näkökulmia opintoihin. Opiskelijoilta kerätään palautetta opintojen eri vaiheissa (tulokysely, olokysely, päättökysely) sekä opettajien opintojaksokohtaisilla palautteilla, jotka ohjaavat mm. opiskelijoille annettavaa ohjausta ja opiskeluhuollon toteuttamista. Oppilaitoksessa tehdään toimialoittain analyysit valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tuloksista. Tulokset käydään läpi yksiköittäin ennaltaehkäisevissä opiskeluhuoltoryhmissä sekä henkilöstön ja opiskelijakunnan kanssa. Tuloksista voidaan tiedottaa myös huoltajien illoissa. Toimialat laativat tulosten pohjalta kehittämissuunnitelman osana toimialan toimintasuunnitelmaa. Laadittujen kehittämissuunnitelmien perusteella oppilaitoksen johto tekee linjauksia koko oppilaitoksen opiskelijahuollon painopis- 42 tealueista ja kehittämistarpeista. Opiskeluhuoltohenkilöstö osallistuu myös oppilaitosten sijaintikuntien kouluterveyskyselyn tulosten pohjalta tekemään alueelliseen tiedottamis - ja suunnittelutyöhön. Liite 1 TOIMINTAOHJE POISSAOLOTILANTEISIIN Jokainen opettaja seuraa poissaoloja ja kirjaa ne Wilmaan. Ryhmänohjaaja seuraa Wilman merkintöjä. Kun huoli opintojen etenemättömyydestä sel‐ vittämättömien poissaolojen vuoksi herää, ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa ja on yhteydessä alaikäisen huoltajaan. Yhteydenotto kirjataan Primukseen/Wilmaan. Täysi‐ikäisen opis‐ kelijan tai huoltajan selvitys poissa‐ olosta Wilmaan tai sairastapauksissa lääkärin todistus yli kolmen päivän sairauspoissa‐ oloista. Tarvittaessa konsultoidaan opiskelu‐ huollon henkilöstöä tai otetaan yh‐ teyttä opiskeluhuollon palveluihin en‐ sisijaisesti yhdessä opiskelijan kanssa. Selvittämättömät pois‐ saolot jatkuvat (35 h tai opiskelu epäsäännöl‐ listä): Pedagoginen keskus‐ telu opiskelijan/huolta‐ jan kanssa ryhmänoh‐ jaajan johdolla.(työpa‐ rina opo, erityisopet‐ taja, ohjaaja tms.) Sovitut asiat kirjataan Pri‐ mukseen/Wilmaan HOPS‐ välilehdelle. Yhteyttä opiskelijaan/alaikäisen huolta‐ jaan ei saada ja selvittämättömät pois‐ saolot jatkuvat yli 35 h. Ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä opoon ja kuraattoriin tai psykologiin ja antaa tarvittavat tiedot tuen tarpeen arvioi‐ miseksi. Alaikäisen kohdalla kuraattorin konsultointi lastensuojeluilmoituksen tekemisestä. Poissaolot jatkuvat: Kp/toimi‐ alajohtaja kutsuu opis‐ kelijan kuul‐ tavaksi. (tieto huol‐ tajalle) Poissaolot jatkuvat: toimiala‐ johtaja esittää määrä‐ aikaista erotta‐ mista SORA‐toi‐ mieli‐ melle. Muista koko prosessin ajan: Keskustelu opon kanssa sekä suunnitelma opintojen etenemiseksi yhdessä r.o: n kanssa Kp:n tai toimiala‐ johtajan kuulemi‐ nen ja mahdolli‐ nen kirjallinen va‐ roitus ja/tai ope‐ tuksesta epääminen enin‐ tään kolmeksi päiväksi. Ehdotetaan opiskeli‐ jalle OMARia tuen tar‐ peen selvittämiseksi. OMARissa sovitut asiat kirjataan Wilmaan. Selvittämättömät poissaolot jatku‐ vat (100 h): Selvittämättömät poissaolot jatkuvat (70 h tai opiskelu on epäsäännöllistä) ja/tai keskustelussa sovitut asiat eivät to‐ teudu: Ryhmänohjaaja pyytää toimis‐ tosihteeriä lähettämään yhtey‐ denottopyyntökirjeen (1.kirje), jossa on aika opolle sekä ilmoi‐ tus yhteydenotosta opiskelu‐ huoltoon. Ilmoitetaan etsivälle nuoriso‐ työlle, mikäli alle 25‐vuotias opiskelija on antanut siihen lu‐ van. Oppilaitoksen henkilöstöllä on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon palveluja Kirjaaminen Yhteistyö alaikäisen huoltajan kanssa Opiskelija ei ota yhteyttä tai ei saavu varatulle ajalle ja poissaolot jatkuvat yli 70 h: ryhmänoh‐ jaaja pyytää toimistoa lähettämään kirjeen (2.kirje) Yhteyttä opiskelijaan ei saada 14 vrk:n kuluessa: Ryhmänohjaaja tekee lisäselvityksen eron‐ neeksi katsomista varten Primuksesta. Ryhmänoh‐ jaaja tulostaa Primuksesta selvityksen toimenpi‐ teistä ja te‐ kee toimiala‐ johtajalle esi‐ tyksen eron‐ neeksi katso‐ Toimiala‐ johtaja tekee päätöksen eronneeksi katsomisesta ja toimisto‐ sihteeri il‐ moittaa opis‐ kelijan tiedot etsivälle nuo‐ misesta. risotyölle. TOIMINTAOHJE EPÄILTÄESSÄ OPISKELIJAN HUUMAUSAINEIDEN KÄYTTÖÄ Huoli huumei‐ den käytöstä (Käyttö tai lähi‐ aikainen kokeilu tulee ilmi) Yhteydenotto kuraattoriin tai terveydenhoita‐ jaan yhdessä opiskelijan kanssa. Huolenilmaus opis‐ kelijalle ja alle 18v. huoltajalle. Tieto koulutus‐ päällikölle, joka keskustelee opis‐ kelijan kanssa ja pyytää toimitta‐ maan todistuksen huu‐ mausainetestistä, mikäli edellytykset siihen täyttyvät. Päätös toimialajohtajalle, joka tie‐ dottaa ryhmänohjaajalle ja toimis‐ toon. Opiskelija menee seulaan ja toimittaa koulutuksen jär‐ jestäjälle todistuksen huu‐ mausainetestistä. Suostuuko seulaan? Ei Tilanteen seu‐ ranta ja uusinta seula tarvittaessa. Negatiivinen Kuuleminen ja toimialajohtaja‐ mahdollinen esi‐ tys SORA‐toimieli‐ melle. Ei mene seulaan Positiivinen Kp:n/toimialajohtajan antamat sanktiot: Kirjallinen varoitus ja/tai opetukseen osallistumisen Positiivinen KP:n/toimialajohtajan kuu‐ lemistilaisuus: ‐ epääminen enintään kol‐ meksi päiväksi. Jatkohoito Kontrolliseulat (n.1‐2 vk:n kuluttua) ‐ läsnä: opiskelija, huoltaja, kp/toimi‐ alajohtaja ja tarvittaessa muita kirjallinen muistio Ryhmänohjaajan ja kuraatto‐ rin tiedottaminen tilanteesta. Negatiivinen Kp:n/toimialajohtajan kirjal‐ linen kutsu kuulemistilaisuu‐ teen ja tarvittaessa opetuk‐ seen osallistumisen epäämi‐ nen kolmeksi päiväksi. (Yli kolme pv. päättää SORA‐ toimielin) Opiskeluhuollon tukitoimet ja hoitoonohjaus yhteis‐ työssä opiskelijan kanssa. Kyllä SORA‐toimielimen käsittely. Terveydenhoitajalla käynti lähetteen saamiseksi, seulaan mentävä samana päivänä. Tiedonsiirtolomake (koulutuspäällikkö täyttää opiskelijan kanssa) Harkinta opetukseen osallistumi‐ sesta. Tilanteen seu‐ ranta ja uusinta seula tarvittaessa Liite 2 Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle Opiskelija on velvoitettu esittämään huumausainetestiä koskeva todistus Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaitoksen järjestyssääntöjen mukaan päihteiden käyttö on kielletty. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) perusteella oppilaitoksella on oikeus määrätä opiskelija toimittamaan huumausainetestiä koskeva todistus, jos ns. SORA-lain edellytykset täyttyvät. Oppilaitoksella on perusteltu syy epäillä, että opiskelija käyttää huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin tai on riippuvainen huumeista. Opiskelijan nimi Hetu Perustutkinto Opiskelijalla on kuvallinen henkilöllisyystodistus Opiskelijalla on testaustilanteessa mukana henkilö, joka voi luotettavasti todistaa opiskelijan henkilöllisyyden SORA-lain edellytysten täyttyminen, koulutuspäällikkö/toimialajohtaja/rehtori/opinto-ohjaaja täyttää tarkistuslistan opiskelijan läsnä ollessa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan (21.8.1998/630) oppilaitos voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että Toisen seuraavista ehdoista on toteuduttava: Opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa Opiskelijalla on riippuvuus huumeista Lisäksi näiden molempien ehtojen on toteuduttava: Testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi JA Opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, jotka edellyttävät erityistä tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä Lisäksi yhden seuraavista ehdoista on toteuduttava: Huumeiden vaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä TAI vakavasti vaarantaa liikenteen turvallisuutta TAI Vakavasti vaarantaa salassapitosäännöksin suojattujen tietojen suojaa tai eheyttä TAI Merkittävästi lisää koulutuksen järjestäjän, 16 §:ssä tarkoitetun työpaikan tai 17 §:ssä tarkoitetun työnantajan hallussa olevien huumausainelain (373/2008) 3 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen aineiden laittoman kaupan ja leviämisen riskiä Lisätietoja: 1 Tiedonsiirtolomake terveydenhuollolle Opiskelijan on hakeuduttava huumausainetestaukseen viipymättä tämän määräyksen saatuaan ja haettuaan lähetteen terveydenhoitajalta. Tulosten valmistuttua opiskeluterveydenhuolto on yhteydessä opiskelijaan. Opiskelija esittää huumausainetestaustodistuksen seuraavalle opetuksen järjestäjän nimeämälle henkilölle: Nimi Yhteystiedot Opiskelijan on toimitettava huumausainetestiä koskeva todistus . .201 mennessä. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä , , koulutuspäällikkö/rehtori/toimialajohtaja/opinto-ohjaaja opiskelija Huoltajalle on ilmoitettu huumausainetestauksesta, pvm Huumausainetestiä koskevalla todistuksella tarkoitetaan koulutuksen järjestäjän osoittaman laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön antamaan todistusta (lääkärintodistus), josta ilmenee, että opiskelijalle on tehty testi huumausaineen käytön selvittämiseksi, sekä testin perusteella laadittu selvitys siitä, onko opiskelija käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Oppilaitos vastaa tässä määräyksessä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Kurinpito ja seuraamukset Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, jos hän häiritsee opetusta, käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti, menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen järjestystä, kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai on käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin, siten että hänen toimintakykynsä on heikentynyt. Kurinpitorangaistuksen syynä oleva teko tai laiminlyönti on yksilöitävä ja opiskelijalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kirjallisen varoituksen antaa rehtori. Tämän asiakirjan alkuperäinen kappale jää koulutuksen järjestäjälle. Asiakirjasta annetaan kopio opiskelijalle ja yksi kopio toimitetaan terveydenhuollon yksikköön. 2 TOIMINTAOHJE OPISKELUKYVYN ARVIOINTIIN Ei voi osallistua opetukseen akuutti huoli, merkkejä esim. Huoli opiske‐ lijan opiske‐ lukyvystä ja/tai työtur‐ vallisuusris‐ kistä Arvio Voiko osallis‐ tua opetuk‐ seen. Arviointi teh‐ dään yh‐ dessä työpa‐ rin kanssa. ‐ ‐ ‐ ‐ sekavuus uneliaisuus tokkuraisuus voimakas pelko‐ tai ahdistuneisuustila ‐ voimakas yliviritty‐ neisyys ‐ voimakas hermos‐ tuneisuus ‐ aggressiivisuus Akuutin tilanteen sel‐ vittely opiskelijan pala‐ tessa opiskelemaan opiskelijan, huoltajan ja tarvittaessa opiske‐ luhuoltohenkilöstön kanssa. Tarvittaessa ohjaus opiskeluterveyden‐ huollon piiriin opiske‐ lukyvyn arvioimiseksi Opiskelija otetaan pois opetustilan‐ teesta ja arvioidaan avun tarve ‐ päivystys tai ‐ opiskelutervey‐ denhuolto ja ‐ yhteys alaikäisen huoltajaan Selvittelyn / terveydenhuol‐ lon arvion perus‐ teella suunni‐ telma opintojen jatkamisesta (Työparityö tai omar) Liite 3 Opintojen jatkaminen ja tilanteen seuranta Jos opiskelija käyttäytyy uhkaavasti, häirit‐ see opetusta tai laiminlyö opiskelujaan toistuvasti ohjauksesta huolimatta: kp/toi‐ mialajohtaja käsittelee tilannetta kurinpito‐ menettelyn mukaisesti Voi osallistua ope‐ tukseen, mutta tar‐ vitsee apua. Huo‐ lena esim. ‐ ‐ ‐ ‐ ‐ selvittämättömät poissaolot jatkuva väsymys alakuloisuus muutokset käytök‐ sessä ‐ muutokset olemuk‐ sessa ro keskustelee opis‐ kelijan kanssa ‐ opiskeluhuollon pal‐ velujen tarpeen kar‐ toitus ‐ tarvittaessa omarin koolle kutsuminen ‐ yhteys alaikäisen huoltajaan Ohjaus opiskelu‐ huollon palvelui‐ hin ja/tai omar Opiskeluterveyden‐ huollon arvio opis‐ kelukyvystä tarvit‐ taessa Opintojen väliaikainen keskeytys sairausloman perusteella ja suunni‐ telma opiskelijan tuke‐ misesta (opiskelu‐ huolto) Opintojen jatkaminen ja tilanteen seuranta Suunnitelma opintojen jat‐ kamisesta ja tuen tarpeesta. Tilanteen seu‐ ranta Luottamuksellinen Suostumus opiskeluhuollon palveluihin Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3 luku 19 § Asian käsittely yksittäisen opiskelijan tueksi koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä perustuu opiskelijan tai, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa suostumukseen. Opiskelijan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella hänen asiansa käsittelyyn voi osallistua tarvittavia opiskeluhuollon yhteistyötahoja taikka opiskelijan läheisiä. Jos alaikäisellä tai muutoin vajaavaltaisella ei ikänsä tai kehitystasonsa vuoksi ole edellytyksiä arvioida itsenäisesti asian merkitystä, huoltaja tai muu laillinen edustaja voi antaa siihen suostumuksen hänen sijastaan. Opiskeluhuoltoryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa opiskelijan asiassa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta ja ilmaista heille siinä tarkoituksessa salassa pidettäviä tietoja siten kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 26 §:n 3. momentissa säädetään. Opiskelija Henkilötunnus Luokka Käsiteltävä asia Monialaiseen asiantuntijaryhmään osallistuvat henkilöt _____._____20______ Ryhmänohjaaja Opinto-ohjaaja Kuraattori Terveydenhoitaja Psykologi Koulutuspäällikkö Muu, kuka _____._____20______ opiskelijan allekirjoitus ja nimenselvennys (poikkeustapauksessa huoltajan tai muun laillisen edustajan allekirjoitus ja nimenselvennys) _____._____20______ asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön allekirjoitus ja nimen selvennys Hyväksytty koulutuspalvelujen johtoryhmässä 11.8.2014 x01_Lomake Suostumus opiskeluhuollon palveluihin blanco (tallennettu pdfmuodossa intraan) (Primus&Wilma) Opiskeluhuollon suunnitelma 2015 IISALMI • Asevelikatu 24, 74100 Iisalmi KUOPIO • Presidentinkatu 1, 70100 Kuopio • Presidentinkatu 3, 70100 Kuopio • Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio • Kolmisopentie 7, 70780 Kuopio • Pohjolankatu 1, 70500 Kuopio Osmajoentie 30, 78210 Varkaus Kauppakatu 28 B 3. krs, Kauppakeskus Aapeli, 70110 Kuopio JUANKOSKI • Hietapohjantie 926, 73460 Muuruvesi SIILINJÄRVI • Haapamäentie 1, 70900 Toivala • Siltasalmentie 450, 70900 Toivala VARKAUS • Osmajoentie 75 A, 78210 Varkaus • Osmajoentie 28, 78210 Varkaus Savon koulutuskuntayhtymä PL 87, 70101 Kuopio • Puh. 017 214 3000 etunimi.sukunimi@sakky.fi www.sakky.fi
© Copyright 2024