Leijonaviesti 2013 - Lions
Leijonaviesti LIONS-PIIRI 107-C:n TIEDOTUSLEHTI 1 • 2013 • Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää, sivu 9 • Summer paradise, sivu 18 • IPIP Wing-Kun Tam vieraili C-piirissä, sivu 26 • Orimattilaan C-piirin 94. klubi, sivu 40 L eijonaviesti Yhdessä olemme vahvoja! Together we are strong! M eitä miellyttää yhdessä tekeminen, teemme töitä yhdessä, ideoimme yhdessä ja etsimme heitä, jotka tahtovat toimia yhteiseksi hyväksi. Me Leijonat olemme yhdistysihmisiä. Haluamme olla mukana ryhmissä. Ryhdyimme Leijoniksi palvellaksemme yhdessä toisten kanssa. Hyvien tekojen tekeminen muiden kanssa tuo jotenkin enemmän tyydytystä. Pian oivallamme myös, että saamme paljon enemmän aikaan olemalla mukana järjestäytyneessä ryhmässä, kuten Leijonat, kuin jos yrittäisimme lähteä yksin palvelemaan muita ihmisiä. Osallistu piirin kokoukseen, Varaa aikaa klubisi aktiviteetteihin ja kuukausitapaamisiin. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat takaisin. Yhä runsaampi osallistuminen Leijona toimintaan muuttaa jostakin kumman syystä ihmisiä parempaan. Minullekin on käynyt niin. Leijonana oleminen on auttanut minua kasvamaan ihmisenä ja löytämään oman ”auttaja” roolin elämässä. Voin avoimesti sanoa etten ole sama ihminen, kuin olin ennen kuin liityin Leijoniin. Leijonat ovat auttaneet minua avautumaan muiden tarpeille ja huolille. Klubimme tekevät upeita tekoja muiden hyväksi. Mutta tarinan kääntöpuolella on ne, miltei ihmeelliset muutokset, jotka tapahtuvat meissä itsessämme. Toisia palvellessamme löydämme paremmin itsemme. Ole siis niin hyvä Leijona kun vain pystyt. Ole täysillä mukana ja tule muiden Leijonien joukkoon. Yhdessä olemme vahvoja. Leijonat yksilöinä Jäsenet Me Palvelemme Jokainen meistä on erilainen ja se on elämän rikkautta, autamme, tuemme, lohdutamme, myötäelämme ja ymmärrämme. Suvaitsevaisuus ja erilaisten ihmisten hyväksyminen on hyvän klubihengen tukipilari. Erilaiset ihmiset tekevät toiminnasta mielenkiintoisen ja vivahteikkaan. Otetaan erilaisuus vastaan toimintaa piristävänä tekijänä ja annetaan sille tilaa, olkoon se osa toimintamme rikkautta. Ollaan siis Leijonia toisillemme. Jokaisen klubin velvollisuus on taata auttavien käsiparien määrä paikkakunnallaan. Älkäämme olettako, että ystäväämme tai tuttavaamme ei kiinnosta jäsenyys klubissamme. Kertokaa toiminnasta ja kysykää halukkuudesta liittyä toimintaan ja antakaa hänen itsensä päättää. Kun jokainen klubi huolehtii siitä, että kauden päättyessä jäsenmäärä on vähintäänkin sama kun kauden alussa, sen suurempaa ponnistusta ei tarvita. Olemme suurempiakin haasteita ottaneet vastaan, ja toteuttaneet, miksi emme siis jäsenmäärän säilytystä. Maailmassa on paljon puutetta ja kärsimystä - on myös ihmisiä jotka tahtovat auttaa. Palvelun maailmassa yksi nimi on ylitse muiden - Me Leijonat. Tämä on meidän erikoisalaamme. Teema edustaa arvoja, joiden takana Leijonat ovat seisseet jo vuosia. Olemme n. 46 000 klubista muodostuva verkosto, ja jokainen klubi vaikuttaa omalla paikkakunnallaan. Tavataan Orimattilan Elomarkkinoilla 11.8.2013 klo 9.00 - 15.00 Paikkavaraukset Pekka Auvinen GSM 044 - 5566776 LC Orimattila 2 Yhdessä olemme vahvoja. Jouko Inkeroinen ja puoliso Merja piirikuvernööri 2012-2013 L eijonaviesti Sisällysluettelo Päätoimittajalta E i mitään uutta maailman talousrintamalta. Meneekö huonosti ja milloin talous lähtee nousuun? Vastaamatta jääviä kysymyksiä, mutta se on varmaa, että tehtävää riittää. Tehtävää riittää meillä Leijonillakin. Siitä todisteena tämä yhteinen kausilehtemme. Saamme lukea piirimme Leijonatoiminnasta, mutta sekin on vain pieni raapaisu siitä, mitä kaikkea piirin alueella tapahtuu. Teemme arvokasta työtä paikallisesti ja se näkyy paikkakunnillamme. Klubeissa toteutamme aktiviteetteja omista lähtökohdistamme. Toisin kuin maailmalla, osaamme tehdä yhteistyötä paikkakunnan muiden klubien kanssa siellä, missä meitä on monta klubia samalla alueella. Se on voimavara, jota olemme pystyneet hyödyntämään. Ja ulkopuolisten silmissä olemme samaa porukkaa, niitä Leijonia. On siis hyvä tietää naapuriklubien aktiviteeteistakin jotakin, kun asioista tulee kysymyksiä. Naapuriklubeihin kannattaa siis tutustua. Kiitoksia niille klubeille, jotka ovat edesauttaneet tämän Leijonaviesti-lehden laatimista. Lehdestä ei mahdollisesti löydy salaisuuksia klubikokoontumisten kiinnostavuuden lisäämiseksi. Näitä asioita tuodaan esille piirimme koulutuksissa. Kannattaa siis myös hyödyntää pii- rimme tarjoamat virkailija-, MOVEja PNAT-koulutustilaisuudet klubitoiminnan kehittämisessä. Siellä pääsee myös tutustumisetäisyydelle naapuriklubin kanssa. Lehdestä saa kyllä vinkkejä klubien erilaisista aktiviteeteista. Keskinäinen tiedonvaihto auttaa kehittämään omaa toimintaa. Vaarana tietenkin on, että joutuu vaikutuksille alttiiksi. Oma eristäytyneisyys voi rikkoutua ja vaarana on vieraiden mielipiteiden pääsy omaan ajatusmaailmaan. Siitä ei kannata kuitenkaan huolestua. Osaamme käsitellä saamaamme tietoa ja kääntää ne mahdollisuuksiksi. Kesään mennessä meillä on vielä paljon toimintaa edessämme ja hallinnollisena toimena alkaa uuden kauden suunnittelu. Se kannattaakin aloittaa hyvissä ajoin. Jo tällä kaudella on hyvä valmistautua esimerkiksi kansainväliseen Rauhanjulistekilpailun toteuttamiseen paikkakunnalla. Myös suunnitelma osallistua Lions Quest toimintaan on hyvä aloittaa jo nyt. Kaikki syyskaudella toteutettava toiminta tulisi alustaa jo ennen kesäkautta. Silloin toiminta alkaa täysipainoisesti heti syyskauden alussa. Mukavia lukuhetkiä toivottaen, Esa Ojapalo Leijonaviesti 2013 päätoimittaja Leijonaviesti • 32. vuosikerta Julkaisija: Suomen Lions-liitto ry, Piiri 107-C, www.lions.fi/c Lehden ilmestymisaika: Tammikuu 2013 Päätoimittaja: Esa Ojapalo, 040 572 4764 Toimitus: leijonaviesti@gmail.com llmoitukset ja jakelu: Esa Ojapalo, esa.ojapalo@lions.fi Painos: 5000 kpl Jakelu: Piiri 107-C leijonat, julkiset tilat, sidos- ja yhteistyöryhmät Ulkoasu ja taitto: Tuija Eskolin, Painojussit Oy Paino: Painojussit Oy, Kerava Yhdessä olemme vahvoja, piirikuvernööri Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . 2 Pääkirjoitus, Esa Ojapalo . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Sisällysluettelo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 Anna mahdollisuus – yhteisvoimin, DG ehdokas Esa Ojapalo. . . . . . . . . . . . 4 Palvelua, auttamista sekä vastuuta, 1. VDG ehdokas Kaisa Vainio . . . . . . . . 4 Lions-palvelutyötä tarpeeseen, 2. VDG ehdokas Juha Pirkkamaa. . . . . . . . . 5 Leijonan metsästysaika, GS Maarit Kuikka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Lions-liiton puheenjohtajan terveiset, CC Seppo Söderholm . . . . . . . . . . . . 7 Suomen lionien unelma elää!, PDG Tuomo Holopainen. . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää, LeoD Antti Forsell. . . . . . . . . . . . . . 10 Lions Club Kerava 50-vuotta!, Matti Vornanen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10 Klaukkalan leijonilla 40-vuotta palvelutyötä, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . 12 LC Rajamäki 30-vuotta, Eero Lehtipuu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13 Lahteen ankkuroitui naisklubi 20-vuotta sitten, Taina Räty. . . . . . . . . . . . . 14 Hyväntekeväisyysprojekti Saarenmaalla, Martti Jaakkola. . . . . . . . . . . . . . 15 Lähdetään joukolla Heinolan vuosikokoukseen, Jukka Hietanen. . . . . . . . 16 Nurmijärven Leijonat puidenistutustalkoissa, Arvo Toivanen. . . . . . . . . . . 17 Kuntoillen ja tanssien uuteen kauteen, Annele Kasurinen. . . . . . . . . . . . . . 17 Summer paradise, Sanni Kallionpää . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 18 Yhdessä Lions-palvelutyötä, Pertti Könönen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 19 Venny-Startti kahjoituksella liikunnan iloa, Kari J. Hietala. . . . . . . . . . . . . . 20 Rauhanjulistekilpailu, Leena Lappalainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Janakkalan Leijonat Virossa, Pertti Lehto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21 Leijonilta nopeusnäyttö Jokelaan, Kurt Ratia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22 Turvaliivejä esikoululaisille, Jukka Österman. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Saapasauto Hattulaan, Jori Lehtoranta. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Vastuu on minun!, Eija Laine. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23 Labyrinttiin, hierontatuoliin vai rodeohärkään, Sanna Tiainen. . . . . . . . . . 24 Leijonat Karkki ja Kepponen-tapahtumassa, Matti Vornanen. . . . . . . . . . . 24 Karaokekilpailut Vihdissä, Hanna Vires . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Kalamarkkinat Vesijärvellä, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 25 Kuvernöörineuvoston kokous C-piirissä, Hilkka Ruusuvirta. . . . . . . . . . . . . 26 Merkkipäivä LC Riihimäen kuukausikokouksessa, Jukka Österman. . . . . . 27 Sisäolympialaiset, Juha Saarinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Palvelutyötä parhaimmillaan, Mauri Kujanpää. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 27 Kerava/Alliumin aktiivinen syksy, Anita Paakkala-Järvelä . . . . . . . . . . . . . . 28 Hyvinkään lohkossa vilkas syyskausi, Aarre Peltonen . . . . . . . . . . . . . . . . . 29 Keppiä ja markkinaa Pusulassa, Pasi Mannerkoski. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Joulukuusen kasvatusta, Lasse Välimaa. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30 Jouluiloa monille perheille, Leena Huikuri. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 LC Jokelan tiernapojat ja ladyt liikkeellä, Kurt Ratia. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 31 Kellokosken Annojen joulukuu, Leena Turunen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Kynttilät syttyivät sankarihaudoille, Petri Seeste . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32 Ilmiö nimeltä Sillanpää – Jari Sillanpää, Ismo Pohja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 33 Itsenäisyyden säilyminen perusta hyvinvointivaltiolle, Kurt Ratia. . . . . . . 34 Joulun keräykset lämmittävät, Jenita Pernell. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 Avun antaminen ja saaminen on rajatonta, Raimo Nieminen. . . . . . . . . . . 37 Me ei tapella enää, Tiina Tervaniemi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 37 MaijaStiinojen toiminta asettunut uomiinsa, Jaana Karmala-Vanamo. . . . 38 Lahjoituksia ja aktiviteetteja, Jari Huhtinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39 Kapatuosio vuoden klubi 2011-2012, Maija Silventoinen . . . . . . . . . . . . . . 39 Leonat piirin 94. klubi, Jouko Inkeroinen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40 Me palvelemme – yhdessä ikäihmisten kanssa, Arja-Liisa Mauno. . . . . . . 40 Vihti/Nummelaan uusien jäsenten ryntäys,Hanna Vires . . . . . . . . . . . . . . 41 Laulatusta, Eeva-Liisa Kaloinen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Mummot ja papat ulos, Tarja Riihelä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Leijonavitsi, koonnut Esa Ojapalo. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42 Kannen kuvat ylhäältä oikealle alas: Nurmijärven leijonat istutustalkoissa (kuva Arvo Toivanen), Cafe Allium Keravalla (kuva Anita Paakkala-Järvelä), Turvaliivejä esikoululaisille Riihimäellä (kuva Jukka Österman), Joulupata 2012 (kuva Esa Salonen) 3 L eijonaviesti Esa Ojapalo, Piirikuvernööriehdokas Anna mahdollisuus – yhteisvoimin ESA OJAPALO •Syntynyt: 8.5.1961, Riihimäki •Puoliso: Minna Räisänen-Ojapalo •Klubi: LC Riihimäki/Kara, v.2006 •Presidentti: 2008 – 2009 •Lohkon pj. 2009 – 2010 •DC, viestintä 2010 – 2012 •2.VDG 2011 – 2012 •1.VGD 2012 – 2013 Suomen Lions-liiton vuosikokous. x5, NSR x1 (Trollhättan) Kv. Lions vuosikongressi x1 (Minneapolis), Melvin Jones Fellow S aamme olla mukana yhteisöllisessä toiminnassa, jossa opimme tuntemaan uusia, mielenkiintoisia ihmisiä elämän eri osa-alueilta. Me Leijonat voimme olla positiivisesti ylpeitä siitä, että yhteisöllisen toimintamme vaikutukset auttavat heikommassa asemassa olevia lähimmäisiämme ja huolehdimme ympäristöstämme. Siitä jää hyvä mieli kaikille. Me annamme sadoille ihmisille, nuorille, ikääntyville, vammaisille ja syrjäytyneille mahdollisuuden parempaan elämänlaatuun ja pysyviä keinoja elämänhallintaan ja siinä selviytymiseen. Teemme sen yhteisöllisesti ja yhteisvoimin. Olemme mukana monessa. Paikallisesti löydämme sopivia auttamiskohteita verkostoitumisemme ansiosta. Joku meistä tietää aina jonkun, on kuullut jostain tai meihin on otettu yhteyttä. Toimimme kuin harava tai antenni ja saamme tietoomme sopivia toiminta- tai avustuskohteita lähiympäristössämme. Yhteistyössä toisten klubien kanssa voimme toteuttaa suurempia aktiviteetteja ja valtakunnallisesti saamme tarvittaessa koottua yhteen sellaiset voimavarat, että voimme toteuttaa suuret kampanjat vaikuttavasti ja näkyvästi. Toimimme yhteisvoimin ja saamme aikaan vaikuttavia asioita ympärillämme. Tarvitsemme toimintaamme hyvää koordinaatiota, avainasemassa on klubipresidentti. Klubin presidentti saa kautensa erinomaisesti käyntiin ottamalla kuhunkin klubijäseneen henkilökohtaisesti yhteyttä ja kannustamalla mukaan toi- 4 mintaan heti kauden alusta alkaen. Aktiivinen kaveri tulee mukaan helposti ja passiivisemmalle annetaan mahdollisuus osallistua toimintaan yhä aktiivisemmin. Tämä on testattu toimivaksi ja sillä on saatu selkeitä parannuksia osallistumisaktiivisuuteen. Jäsenvoiman ylläpito onkin toimintamme ydinkysymys. Klubimme toimintakyky lepää jäsenten aktiivisuuden varassa ja klubilaisten keski-ikä kasvaa joka vuosi. Ikääntyminen voi olla mahdollisuus silloin, kun siirrytään työelämästä vapaalle. Leijonatyölle voi silloin jäädä enemmän aikaa. Tarvitsemme silti uusia jäseniä poistuvien tilalle. Tällä tavoin myös jäsenkunnan ikärakenne pysyy toimivana. Klubin on siten ylläpidettävä jatkuvaa jäsenhankintaa, sillä meidän on annettava klubillemme mahdollisuus säilyä toimivana klubina. Siksi jäsenvoiman ylläpito on klubivirkailijoiden ja klubilaisten tärkein hallinnollinen tehtävä. Piirin tehtävänä on auttaa klubeja toimimaan aktiivisesti ja kehittämään toimintaansa. Piirin tarjoamat virkailijakoulutukset ja alueiden yhteiset PNAT-kokoukset auttavat klubeja ylläpitämään toimintakykynsä ja kehittämään toimintaansa paikkakunnan Lionstoiminnan säilyttämiseksi. Piirin tehtävänä on myös etsiä mahdollisuuksia lisätä paikkakunnan Lionstoimijoita. Olemme hyvällä uralla uusien klubien perustamisessa ja haluamme toimintaan mukaan uusia Leijonia. Puolisotoiminta on arvokas apu klubien palvelukyvyn ylläpidossa. Yhä useammin saamme puolisot liittymään mukaan jäseninä ja tuomaan toimintaan uusia jäseniä mukaan verkostoidensa avulla. Tämä positiivinen kehitys auttaa lisäämään aktiivista toimintaa paikkakunnallamme. Kannustan löytämään näitä mahdollisuuksia omassa asuinympäristössämme. Annamme halukkaille mahdollisuuden tulla toimintaamme mukaan täysipainoisesti. C-piirimme on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin ja meillä on erinomaisia klubeja alueillam- me. Klubimme ovat löytäneet paikkakunnallaan omat aktiviteettinsa ja toimivat yhteistyössä muiden paikkakunnan klubien kanssa. Haluan olla tukemassa tätä kehitystä ja kannustan etsimään uusia mahdollisuuksia laajentaa toimintaamme piirimme alueella. Uudet klubit, uudet jäsenmuodot ja uudet jäsenet mahdollistavat toimintakykymme säilymisen ja sen edelleen kehittämisen. Annamme mahdollisuuden toimintamme ja palvelukykymme säilymiseen. Toimitaan yhteisvoimin. Esa Ojapalo puiden istutuksessa viime vuoden keväällä. Bonus jopa 5% Asiakkaidensa omistama L eijonaviesti Kaisa Vainio, 1. varapiirikuvernööriehdokas Palvelua, auttamista sekä vastuuntuntoa huutavat turvallisen aikuisen perään. Turvattomuus heijastuu pahoinvointina, väkivaltaisuutena, päihdyttävien aineiden käyttönä sekä tahallisena ilkivaltana ympäristössämme lähes joka päivä. Meillä leijonilla, klubeillamme on mahdollisuus lähettää opettajia Quest-kursseille. Kursseilla opettajat saavat tuhdin paketin käytännön läheistä materiaalia vietäväksi kouluihin, lapsillemme. Tuntien tarkoituksena on antaa lapsille valmiuksia mm. Itsetunnon kasvattamiseksi, vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi, ymmärtämään ja suvaitemaan myös erilaisuutta. KAISA VAINIO Syntynyt: 25.12.1967, Janakkala Perhe: lion Lauri, leot Alexander (20), Oskari (19) Klubi: LC Janakkala/Idat, 2005. Charterpresidentti. Presidentti: 2005, 2005 – 2006 Lohkon pj. 2009 – 2010 Alueen pj. 2011 – 2012 DC 2008 – 2009, 2009 – 2010 Suomen Lions-liiton vuosikokous. x8 + 4x puolisona Kv. Lions vuosikongressi x3 (Bangkok 2008, Sydney 2010, Busan 2012) EF x2 (Tampere 2009, Bologna 2010) NSR x2 (Aalborg 2010, Hyvinkää 2011) Vuosikokoukset MD104, Norja 2010 ja MD109, Islanti 2011 Melvin Jones Fellow, 100% jäsen alusta alkaen T ämän kauden teeman mukaisesti elämme ja toimimme palvelun maailmassa. Meillä leijonilla on huomioitu ja arvostettu paikka osana 3. sektorin palveluja. Me emme pyri korvaamaan kunnallisen sektorin tekemää työtä vaan olemaan lisäkäsipareina palvelemas- sa ja tukemassa apua tarvitsevia lähimmäisiämme. Minulle itselleni palvelu on erittäin läheinen. Vanhuusväestön osuus maassamme kasvaa hurjaa vauhtia, elämme pidempään, haluammeko asua kotona mahdollisimman pitkään, onnistummeko siinä? Me lei- jonat voimme vierailla vanhusten luona, ehkäpä auttaa hiukan pihanharavoinnissa, lumen luonnissa siinä samalla ulkoillen yhdessä yksinäisen vanhuksen kanssa. Kyllä, me leijonat pystymme tähän. Nuorisomme voi entistä huonommin, nuoremme suorastaan Juha Pirkkamaa, 2. varapiirikuvernööriehdokas Lions-palvelutyötä tarpeeseen S uomalainen lions-toiminta painottuu nimenomaan erilaisiin palveluaktiviteetteihin ja se miellyttää minua. Aktiviteettien tuotoilla leijona, nainen tai mies, toteuttaa avustustyötä, hyväntekeväisyyttä, kolmannen sektorin työtä - sitähän voidaan kutsua monella nimellä. Pääasia, että myönteinen työ kohdistuu tarpeeseen. Leipätyössäni olen osallistunut myös erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja niissä saanut nähdä eri maiden ihmisten ja kulttuurien kohtaamisia, huolimatta eroista. Yhteistyöllä syntyy valtava positiivinen voima, kriittinen massa. Ja meillä leijonilla ilo on aina mukana. Se tuo palveluumme vielä suuremman voiman. Haluan omalta osaltani olla lisäämässä sitä voimaa! Juha Pirkkamaa •Syntynyt: 25.11.1954, Huittinen •Perhe: vaimo Stiina-Liisa, lapset Heljä (27), Ilmari (24), Linnea (21) •Klubi: LC Jokioinen, 1997 •Presidentti: 2003-2004 •Lohkon pj.: 2006-2007 • Alueen pj.: 2007-2008 • DC, auditointi ja joulukortit: 2012-2013 • Suomen Lions-Liitto ry:n vuosikokous x 1 (Vantaa 2003) Helvi Aavalinnan Säätiö Säätiö tukee taloudellisesti sydänja syöpäsairaiden lasten hoidon, kuntoutuksen ja virkistystoiminnan edistämistä ja turvaamista, sekä heidän osallistumistaan perheineen leiri- ja muuhun vapaa-ajan toimintaan. Säätiö on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia ja testamentteja. www.ha-saatio.fi 5 L eijonaviesti Leijonan metsästysaika Pääsihteeri Maarit Kuikka luennoimassa piirikuvernöörikoulutuksessa Hämeenlinnassa marraskuussa 2012. Eturivissä vasemmalla liiton tuleva puheenjohtaja Asko Merilä ja oikeassa reunassa koulutusjohtaja Rafael Frans ja koulutettavina piirien 1. Ja 2. varapiirikuvernöörit. Kuva Heikki Hemmilä. L apsena rallateltiin leijonan metsästyslaulua. ”Leijonaa mä metsästän. Tahdon saada suuren.” Esilaulaja aloitti, muut seurasivat perässä, ja samalla taputettiin käsiä rytmikkäästi polviin, yhteen, polviin, yhteen… Lions-liikkeellä niin Suomessa kuin muualla on käynnistynyt leijonan metsästysaika. Tai ellei ole ehtinyt käynnistyä, nyt olisi kiireesti kaivettava ’aseet’ nurkista ja ryhdyttävä metsästykseen: uusia leijonia tarvitaan tekijöiksi poistuvien tilalle. Jäsentappiomme oli viime toimintakaudella 419 jäsentä. Se ei ole pieni määrä. Kuluvan toimintakauden alku ei näytä yhtään paremmalta. Valitettavasti lähestymme tällä vauhdilla vääjäämättä 25 000 jäsenen rajan alittamista, mikä tarkoittaa mm. sitä, että menetämme suomen kielen aseman yhtenä virallisista lionskielistä, eikä kansainvälinen järjestö enää palvele meitä omalla kielellämme. – Sitähän me Suomen leijonat emme halua! Rallatus jatkuu: ”Enkä pelkää ollenkaan!” Emme pelkääkään, vaan alamme metsästää leijonia tavoitteena ”Tahdon saada paljon…”. Koska olen monelle teistä pääsihteerinä vielä tuntematon, jokunen sana taustastani ja toimintani tavoitteista lienee paikallaan. Lions- 6 liiton tapa toimia vähempiosaisten auttamiseksi vapaaehtoistoiminnan kautta edistää niitä arvoja, jotka ovat itselleni tärkeitä ja joiden puolesta haluan toimia. Olen kokenut järjestötyön omaksi tavakseni työskennellä yhteisiin päämääriin pääsemiseksi ja edistää niitä. Työhistoriani aikana olen ollut mukana kahden ison kansallisen järjestön järjestötoiminnassa ja vaikuttamistyössä. Kummankin organisaation perusta rakentuu alue- ja paikallistasoilla toimivien vapaaehtoisten toiminnalle, jota olen oman työni kautta tukenut. Suomalaiset Lions-arvot ja kansainväliset Lions-tavoitteet ovat alati ajankohtaiset. Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville, sitähän me toiminnallamme tavoittelemme täällä Suomessa. Haluan kuitenkin ilmaista huoleni yhteiskunnan ilmapiiristä – vihapuheesta ja välinpitämättömyydestä – ja polarisoitumisesta jotka vaikuttavat siihen, millaisessa tilanteessa voimme Lions-toimintaa tehdä ja jotka haastavat monia Lions-tavoitteita. Toisaalta taas nyt jos koskaan Lions-arvoja on pidettävä yllä ja edelleen vahvistettava. Lions-sanoman välittämisessä viestinnällä on merkittävä rooli. Avoimuus ja ajankohtaisuus ovat viestinnän avainsanoja, joista tulee pitää kiinni. Jäsenhankinnassa kumppanuus viestinnän kanssa on ensisijaisen tärkeää. Viestinnän avulla luomme niitä mielikuvia Lions-toiminnasta, jotka vetävät puoleensa. Määrä ei saa kuitenkaan korvata laatua, eli jäsenhankinnassakin Lions-periaatteet ja arvot toimivat hyvänä ohjenuorana. Olen tätä kirjoittaessani toiminut pääsihteerinä vajaan vuoden. Aika tuntuu pidemmältä, mikä johtuu käsiteltyjen ja niin käsiteltävinä kuin suunnittelun alla olevien asioiden määrästä. Liitossa on uudistettu niin henkilöstö- kuin talousasioita, remontoitu kiinteistöä ja muutettu uusiin toimitiloihin Lions-talossa. On muutettu sääntöjä ja ohjesääntöjä, uudistettu kokouskäytäntöjä ja koulutusputkea, käynnistetty yhteistyöhankkeita ja arpajaisia, kehitetty www-sivuja ja viestintää yleensä. Ja paljon, paljon muuta. Vauhdikas, mukaansa temmannut ja antoisa on alkutaipaleeni Lions-liitossa ollut. Ja sehän minulle edelleenkin sopii. Toivotan teille, hyvät C-piirin leijonat, antoisaa toimintakauden jatkoa ja hyviä ’kaatoja’ leijonan metsästykseen! Maarit Kuikka, pääsihteeri Jyväskylän vuosikokous kesäkuussa 2012 oli Maarit Kuikan ensimmäinen pääsihteerinä. Kokouksen tauolla Maaritin kanssa yhteiseen kuvaan ehtivät C-piirin silloinen piirikuvernööri Torsti Ruokoski ja klubipresidentti Markku Björkbacka, molemmat LC Rajamäki ja liiton silloinen puheenjohtaja CC Heimo Potinkara, LC Lahti/Laune, mies-lionit kaikki C-piiriläisiä. GS Maarit Kuikan kotiklubi on LC Helsinki/Malmittaret. Kuva Esa Ojapalo L eijonaviesti Yhdessä viihtyen denpitoa. Tänä palvelun teemavuotena kokoamme voimamme äitienpäiväviikolla valtakunnalliseen palveluaktiviteettiin. Olemme tehneet liittotasolla useita toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia, joten seuraavalla kaudella on piirien ja erityisesti klubien toiminnan kehittämisen vuoro. Ennen oli tapana ja melkein tavoiteltua saada istua iltaa kokouksissa tärkeiden asioiden parissa ja jäädä parantamaan maailmaa kokouksen jälkeen tuttuun, mukavaan seuraan. Nyt kaikilla tuntuu olevan kiire kuukausitapaamisesta kotiin tai muualle. Klubien toimintaa tulee kehittää niin, että puhutaan erilaisista ajankohtaisista asioista rennossa ilmapiirissä. Byrokratia on karsittava minimiin, päätöksentekoa on nopeutettava, hallitukselle on annettava lisää valtaa ja tiedottamista on tehostettava. Palvelutoimintaa tulee lisätä ja monipuolistaa ja jäsenistä tulee pitää entistä parempaa huolta. Kuukausitapaa- misten tulee tarjota jäsenille mahdollisuuksia sosiaaliseen vuorovaikutukseen, joka tarjoaa sopivaa vastapainoa muulle elämälle. Kuukausitapaamiset voi toteuttaa kahden sääntömääräisen virallisen kokouksen lisäksi hyvin monella eri tavalla: klubi-iltoina esitelmineen, yritysvierailuina, lounastapaamisina, talkoina, matkoina sekä perinteisinä juhlina. Jos kuukausitapaamisissa ei ole hyvä ilmapiiri, yhdessä ei saada oikein mitään aikaiseksi, yhteenkuuluvuuden tunne on vähäinen ja ikärakenne on yksipuolisesti vanha, ei ole ihme, jos jäseniä poistuu toiminnasta. Hyvät C-piiriläiset, kannustan teitä jatkamaan pyyteetöntä työtänne huonompiosaisten hyväksi, nauttien lionismista ja samalla kiitän teitä arvokkaasta työstänne. Seppo Söderholm Suomen Lions-liiton puheenjohtaja Liiton puheenjohtaja leijonakyydissä. Kuva Seppo Söderholm arkisto. L uin tässä taannoin erään toisen avustusjärjestön jäsenlehteä, jossa todettiin jäsenistön ikääntyminen, jäsenmäärän jatkuva pieneneminen, naisten määrän vähäisyys, toiminnan uudistumisen välttämättömyys, organisaation kehittämisen tarve sekä taloustilanteen heikkeneminen. Tuttuja asioita myös meille leijonille. Tällä hetkellä taitaa marttajärjestö olla ainoa, joka on viime vuosina pystynyt kasvattamaan jäsenmääräänsä. Jäsenmäärän pienenemiseen on monia syitä, luonnollisiakin, mutta ajan henki ja suurten ikäluokkien ikääntyminen ovat ehkä suurimmat syyt. Olen monessa yhteydessä todennut tyydytyksellä, että järjestöömme liittyy koko ajan uusia jäseniä. Ongelmana ovatkin toiminnasta poistuvat. Meidän on tehtävä voitavamme, jotta poistuma pysyisi mahdollisimman pienenä. Meitä leijonia nimittäin tarvitaan. Arvoperustamme on hyvä, perinteet kunniakkaat sekä saavutukset erinomaisia ja vaikuttavia maailmanlaajuisesti. Me autamme ihmisiä auttamaan. Toimintamme kaipaa naisia, sillä tällä hetkellä Suomen leijonista on vain 16 % naisia. C-piiri on näyttänyt tässä hyvää esimerkkiä, kun Orimattilaan perustettiin marraskuussa LC Orimattila/Leonat. Tarvitsemme myös miesten ja naisten yhteisklubeja. Milloin C-piiriin perustetaan lisää yhteisklubeja? Tällä kaudella Suomen Lions-liiton toimintasuunnitelmassa korostetaan palvelua, viestintää, nuorisoasioita sekä tarkkaa talou- Liiton nykyinen ja edellinen puheenjohtajapari KVN-kokouksessa C-piirin Hämeenlinnassa marraskuussa 2012 muiden tuttujen seurassa. Kuva Heikki Hemmilä. 7 L eijonaviesti Ratkaisu lähestyy – Suomen Lionien unelma elää! sainvälinen presidentti kesällä 2014 tai 2015? Tämä ratkennee vuoden kuluessa. Kun Euroopan vuoro tulee, on Suomen asema suurimpana, vielä järjestön johtotehtävää vailla olevana Euroopan maana vahva. Enemmistö Euroopan lioneista on ilmaissut tukensa meille. Päätöksenteko on kuitenkin arvaamatonta, sillä Euroopassa on useita ehdokkaita. Olemme nähneet kampanjamme kansallisena projektina, jota suomalaiset leijonat ovat suurenmoisesti tukeneet. Suomen ehdokas kansainväliseksi Presidentiksemme on Harri AlaKulju. Kuva Harrin kuva-arkisto. Me suomalaiset olemme käyneet kampanjaa 2. varapresidentin tehtävän saamiseksi jo 6 vuotta. Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa mittavaa. Reilun viiden miljoonan suomalaisen joukossa on yli 25 000 jäsentä, jotka haluavat palvella lionina. Niinpä meillä on oikeus odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä lions -järjestöä presidenttinä. Kuuden vuoden kampanjan ajanjakso on ollut vaiherikas. Olemme rakentaneet kampanjan tueksi koko maan kattavan organisaation. Suomen lionit ovat antaneet kannatustodistuksen Lions-liiton vuosikokouksessa. Olemme järjestäneet onnistuneen tukimaksukeräyksen ja kiertäneet puhumassa Suomen hankkeesta eripuolilla Suomea ja maailmaa. Kampanjan aikana on Eurooppa saanut tehtävän kerran. Saksalainen Eberghard Wirfs oli presidenttinä 2009 - 2010. Kesällä 2013 lienee valintavuorossa yli 100 000 lionin Japani. Vuoroja tulee kaikille vaalipiireille, USA:n kiintiön ollessa puolet. Onko Euroopan vuoro saada kan- 8 Ehdokkaamme Suomalaiset ovat asettaneet ehdokkaakseen PID Harri Ala-Kuljun. Hänen Lions-meriittinsä niin kotimaassa, Pohjoismaissa, Euroopassa kuin kansainvälisellä tasollakin täyttävät selkeästi tehtävän vaatimukset. Harri on esiintynyt kaikilla merkittävimmillä kansainvälisillä forumeilla ja hän on tavannut Lionsjärjestön korkeimman johdon useita kertoja, joten hänet tunnetaan jo nyt kaikkialla. Suomi on suuri Lions-maa Olemme perustaneet kampanjamme Suomen leijonien voimaan ja aikaansaannoksiin. Tahtoamme tukee Euroopan valintahistoria. 62-vuotisesta historiastamme huolimatta olemme ylivoimaisesti suurin Euroopan maa, jolla vielä ei ole ollut järjestön korkeimman johtajan tehtävää. Suomalaiset ovat mallikelpoisia leijonia Suomalaiset leijonat ovat yli 60 vuoden ajan hyödyttäneet kotimaataan palvelemalla omilla kotipaikkakunnillaan. Sen lisäksi Punainen Sulka-kampanjamme ovat koonneet kymmeniä miljoonia euroja oman yhteiskuntamme apua tarvitsevien hyväksi. Olemme olleet voimalla mukana kaikissa kansainvälisen järjestömme hankkeissa, kuten esimerkiksi maailmanlaajuisen Campaign SightFirst -kampanjoissa, Quest -ohjelmassa, katastrofiavussa tai vaikka puiden istutuksessa. Olemme myös hyviä lahjoittajia LCIF:lle. Yksi merkittävä viime vuosien kansainvälinen saavutuksemme on Sri Lankan silmäsairaalahanke. Kampanjan talous on kunnossa Edellisen kauden aikana suoritettu vapaaehtoinen varainkeräys onnistui niin hyvin, että kampanja voidaan talouden puolesta hoitaa loppuun ilman uutta varainkeräystä. Mitä Suomen leijonat voivat vielä tehdä? Suomalaiset ovat nyt tilanteessa, jossa kaikki tosiasiat puhuvat puolestamme. Paras keino varmistaa Harrin valinta on toimia edelleen mallioppilaana, parantaa jäsentilannetta ja olla vahvasti esillä kansainvälisessä vuosikokouksessa Hampurissa. Jäsenmäärän kehitys Suomessa tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Tiedämme, että suhteellises- ti jäsenlasku on monessa muussa maassa paljon suurempaa, mutta kilpailtaessa järjestön johtajan tehtävästä prosenttilaskua ei harjoiteta. Lions-liitto on asettanut tavoitteekseen viime kausien jäsenmäärän laskun korjaamisen. Kansainvälinen vuosikokous 5. - 9.7.2013 Hampurissa on nyt lähempänä kuin koskaan ja siksi meitä suomalaisia tulisi olla ennätysmäärä mukana. Tavoitteenamme on esiintyä näkyvästi yhdessä suomalaisina sinivalkoisin lipuin. Kansainvälinen vuosikokous on niin voimakas kokemus, että jokaisen lionin soisi sen ainakin kerran elämässään kokevan. Yhdessä me suomalaiset lionit saamme kokea jotain sellaista, josta on paljon kerrottavaa ystävillemme kotimaassa. Mitä suuremmalla delegaatiolla lähdemme tuleviin vuosikokouksiin, sitä paremmin olemme esillä ja myös tavoitteitamme otetaan huomioon. Tuomo Holopainen Suomi johtoon viestintätyöryhmän puheenjohtaja Euroopan suurimmat Lions-maat Maa Jäseniä Presidenttejä Saksa 50 484 1 Italia 45 749 1 Ranska 28 091 2 Suomi 25 196 0 Iso-Britannia 16 511 1 Ruotsi 12 109 2 Hollanti 11 769 0 Norja 11 737 0 L eijonaviesti Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä kesäkuussa 2012 ylläpidettiin kansainvälisiä suhteita. Vasemmalla Janez Bohoric Sloveniasta, Harri ja Sirkku Ala-Kulju, Anne ja Barry Palmer Australiasta, tuleva kansainvälinen presidenttiparimme sekä C-piiriläiset Tuire ja Heimo Potinkara, liiton puheenjohtajapari tuolloin. Kuva Esa Ojapalo C-piirin alueella Hämeenlinnassa viime marraskuussa vieraillut LCIF:n puheenjohtaja IPIP Wing-Kun Tam antoi tunnustusta suomalaiselle Lionstyölle. Kuvassa Suomen Lions-liiton puheenjohtaja CC Seppo Söderholm, Harri Ala-Kulju sekä LCIF:n puheenjohtaja IPIP Wing-Kun Tam. Kuva Heikki Hemmilä. Tuki Leo-toiminnalle piireissä tärkeää L eot ovat eläneet viimeiset pari kautta muutosten keskellä ja positiivisessa murroksessa. Paljon hyviä asioita on saatu aikaan, kuten 10 uutta leoklubia on joko elvytetty tai perustettu Suomeen. Samalla, kun leojen kokeneempi kaarti on valmistellut kansainvälistä Leo Europa Forum -suurtapahtumaa, on nuorempi ikäluokka alkanut kantaa vastuuta leo-toiminnan hallinnosta ja kehittämisestä. Leot haluavat toimia yhdessä leijonien kanssa, siitä kertoo myös Leojen uusi kotimainen tunnuslause ”Me Palvelemme. Yhdessä.”. Leo-toiminta klubien tärkein nuorisoaktiviteetti Piirien tuki on avainasemassa, jotta Leo-toiminnan voimistuminen jatkuu ja pitkäjänteinen tuen tarve ymmärretään myös leijonaklubeissa. Leo-klubi on Lions-klubin paikallinen nuorisoaktiviteetti – palveluaktiviteetti, joka rohkaisee oman kylän nuoria muiden auttamiseen, palvelutoimintaan ja itsensä kehittämiseen. Leo-toiminta on siis parasta mitä Lions-klubi voi alueensa nuorille ja nuorille aikuisille tarjota! Parhaiten toiminnan tuloksen näkee siitä, kun seuraa kuinka innoissaan leot ovat omasta toiminnas- taan ja tekemisestään. (Lue lisää leoista, http://lions.fi/ index.php/fi/leotoiminta ) Leo Europa Forum Suomessa 2013 Leo Europa Forum 2013 (LEF2013) -suurtapahtuma on merkittävin Suomessa järjestettävä leotapahtuma tällä vuosikymmenellä. Jo viidennen kerran suomalaiset leot haluavat näyttää kuinka järjestetään kerrassaan upea Leo Europa Forum, ja tällä kertaa tapahtuman kantavaksi teemaksi on valittu erittäin ajankohtainen aihe ”Kestävä kehitys”. Ohjelmassa on palveluaktiviteetti teemaan liittyen, työryhmiä miten Leot voivat edistää tietoisuutta kestävästä kehityksestä, ja aktiviteettikoulu, jonka avulla järjestetään tehokkaampia ja parempia aktiviteetteja. (http://www.lef2013.org) nustan klubeja tukemaan oman nuorisojärjestömme ponnistuksia. Taloudellinen tuki on aktiviteettirahaa, koska leotoiminta on lionsnuorisoaktiviteetti. Leojohtajat linkkinä Piirien Leo-johtajat ovat tärkeitä linkkejä Leijonien ja Leojen välillä, sekä oman piirinsä äänitorvia Leoasioissa. Tärkeää on halu puuhata nuorten kanssa ja edistää nuorisomme kehittymistä palvelutoimin- nassa. Haussa on myös moninkertaispiirin leojohtaja (LeoD) vuosille 2013-2016. Piirin aktiivit voisivat myös tunnustella itseään tässä tehtävässä. Lisätietoja tehtävästä saa Antti Forsellilta. (Hakuilmoitus: http://lions.fi/index.php/fi/haettavia-luottamustoimia ) Teksti: Antti Forsell Leojohtaja (LeoD) 2010-2013 Suomen Lions-liitto ry Tukea LEF:ille tarvitaan Leo Europa Forum kaipaa kuitenkin vielä tukea leijonilta. Apua tarvitaan niin käsipareina ja talkootyönä tapahtuma-aikana 10.-17.8.2013 kuin myös taloudellisena tukena, jolla varmistetaan upean tapahtuman onnistuminen. Vetoan ja kan- Leot pyörittämässä napakelkkaa viime vuoden Lasten Talvikarnevaaleissa Riihimäellä. Kuva: Esa Ojapalo. 9 L eijonaviesti Lions Club Kerava 50-vuotta! Veljet ja ladyt klubin 50-vuotisjuhlakuvassa L auantaina 28.3.1962 vietettiin Helsingin Kalastajatorpan Siirtomaasalissa LC-Keravan Charter Night-iltaa. Täsmälleen samana päivänä puoli vuosisataa myöhemmin eli lauantaina 28.3.2012 pidettiin klubin 50-vuotisjuhla Tuusulan Seurakuntaopistolla. Juhlimassa olivat kaikki kynnelle kyenneet veljet ja ladyt yhteensä lähes 60 hengen voimin. Tunnelma tilaisuudessa oli lämmin ja hyväntuulinen. Ohjelmaan kuului mm. kullakin vuosikymmenellä Juhlakattaus hetki ennen vieraiden saapumista 10 klubiin liittyneiden veljien ja ladyjen ”teemaesitykset”. Seinällä oli kuvasuurennoksia Keravalta 50 vuoden takaa ja yleisön riemuksi valkokankaalla pyöri koko illan hieno kuvakavalkadi klubin pitkältä taipaleelta. Erilaiset huomionosoitukset huipentuivat kahden uuden ritarin lyömiseen - Arne Ritari-säätiön jäseniksi hyväksyttiin Lionit Paavo Heikkilä ja Lassi Väisänen. Ritareiksi lyömisestä vastasi C-piirin VDG Esa Ojapalo. Klubin jäsenistöön kuuluu nyt kuusi ritaria - edellä mainittujen lisäksi Lionit Tommi Tahvola (MJF), Esko Kaukolahti (MJF), sekä perustajajäsenet Kauko Järvelä (AR) ja Sulo Leskinen (AR). Upean illallisen ja juhlallisuuksien lisäksi paikalla tanssittiin Janne Marvaila-quintetin tahdittamana. Kävipä klubin omista jäsenistä koottu bandikin esittämässä sikermän 60-luvulla ajankohtaisia Olavi Virran ikivihreitä. Illan yllätysohjelmanumero oli ”Tanssii Tähtien Kanssa”-opettajaparin Jutta ja Sami Heleniuksen huikea tanssiesitys. Presidentti Jari Ärling ja lady Ulla Sen jälkeen yleisö sai heidän johdollaan vielä pikaopastuksen latinotanssien lumoavaan maailmaan. Varsinkin nuoremmalle polvelle klubin toiminnan esittely vuosien varrelta oli todella mielenkiintoista ja varmasti kovin uuttakin. Se antoi pontta käynnistää vähintään yhtä innokkaasti ja aktviivisesti klubin seuraava 50-vuotisjakso. Teksti ja kuvat: Matti Vornanen, LC Kerava LionsLiiton virallisen tervehdyksen juhlaan toi VDG Esa Ojapalo L eijonaviesti Perustajajäsenet Sulo Leskinen (oik.) ja Kauko Järvelä Ritarit Paavo Heikkilä (oik.) ja lady Anja sekä Lassi Väisänen ja lady Aila Juhlan seremoniamestarit veli Esa Kettunen ja lady Sari Klubin perustamiskirja Presidentti Jari Ärling vastaanottaa LionsLiiton tervehdyksen VDG Esa Ojapalolta Leijonamarssi! Janne Marvaila-quintet piti huolta vieraiden tanssittamisesta MJF-ritari Tomi Tahvola ja lady Sinikka muistelemassa menneitä VDG Esa Ojapalo sekä ritarit (AR) Paavo Heikkilä ja Lassi Väisänen 11 L eijonaviesti Klaukkalan Leijonilla 40 vuotta palvelutyötä K laukkalan Lions club juhli 40 v. taivaltaan charterjuhlassa, mukana oli suuri joukko klubilaisia puolisoineen muistelemassa kuluneita palveluvuosia ja turinoimassa tulevista . Perustamiskokous 1972 Ravintola Kallio-Luolassa, Klaukkalassa 3.5.1972 päättettiin perustaa uusi klubi, Lions club Klaukkala. Paikalla aloituskokouksessa oli mukana 27 tulevaa Lions- veljeä. Nykyisistä jäsenistä perustamispöydän ääressä oli veljet Karpo Hannu, Koskinen Kauko, Kautiala Reijo, Narinen Jouko ja Turjanmaa Juhani. Toiminta lähti ripeästi käyntiin ja jo ensimmäisenä toiminta vuonna oli tapahtumia toimintakalenterissa runsaasti. 40 vuodessa on tapahtunut paljon hyvää Klaukkalan Lions clubin toimesta. Moni veteraani, sotainvalidi, vanhus, vähäosainen ja suuri joukko nuorisoa ovat päässeet nauttimaan Leijonien hyvästä tahdosta, erilaisten palveluaktiviteettien ja rahalahjoitusten merkeissä. On naulattu, sahattu, nikkaroitu, kuljetettu, autettu, ohjattu, koulutettu ja palveltu monessa asiassa, kertoo pitkään toiminnassa mukana ollut Matti Kalliola. Lions järjestön perustajan Melvin Jonesin motto oli ”Et pääse kovinkaan pitkälle, ennen kuin alat tehdä jotain jonkun muun hyväksi”. Tämä motto sisältää sen ajatuksen, sen tunteen, sen halun, joka meitä Leijonia auttaa palvelemaan vuosi vuoden ” ja kerta toisensa jälkeen. meille tämä ”uusi yhteisöllisyys” on ollut itsestään selvää koko toimintamme ajan. Tekojen demokratiassa teot puhuvat puolestaan. Eikä suotta, sanoo klubin presidentti Esa Mäkelä. Klubin tunnelmaa voi kuvata sanoilla: ystävyys, palveluhalu ja arvokkuus, kertoo perustajajäsenestä asti toiminnassa mukana ollut Kauko Koskinen. Klubilla on hienoja aktiviteetteja, joiden saavutuksilla on merkitystä. Ei ole siis ihme, että Klaukkalan Leijonat on saavuttanut omalla paikkakunnallaan merkittävän aseman. Klubi muodostuu jäsenistä, henkilöistä, jotka haluavat 12 Lion Ismo Pohja lyödään Ritariksi DG Jouko Inkeroisen toimesta. Taustalla puolisot Merja ja Sirkka palvella. Nämä henkilöt ovat toiminnan vahvuus. Myös Leijonien puolisot ”Ladyt” ovat osallistuneet vahvasti palvelutyöhön, omalla arvokkaalla tavalla, lisää puoliso Aino Koskinen. Palvelun tuottaminen on jokaisen kansalaisoikeus. Meidän tehtävänämme on tarjota halukkaille yhteisö, jossa he voivat toteuttaa omaa palveluhaluaan, tunnelmoi Jouko Inkeroinen jatkaen, että me jokainen Leijona, olemme pisaroita, jotka muodostavat maailman suurimman palvelumeren. Leijonia maailmassa on jo 1,35 miljoonaa, 46 000 klubissa, 208 eri massaa tai itsehallintoalueella. Vaikutamme maailmassa enemmän kun mikään muu palvelujärjestö. Vaikutamme maailman laajuisesti, mutta tärkeintä on paikallinen toimintamme, lisää Jouko Inkeroinen. Nurmijärvellä on viisi Lions klubia, 3 miesten ja 2 naisten, yhteensä 175 palvelevaa Leijonaa, jotka tuntevat vastuullisuutta, eli huolenpitoa ihmisistä ja ympäristöstä. Teksti Jouko Inkeroinen, kuva Jorma Erjanti, LC Klaukkala L eijonaviesti LC Rajamäki 30 vuotta Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behm Klubilaiset puolisoineen ja vieraineen. N urmijärvellä toimii kolme miesklubia, LC Rajamäki nuorimpana; kaksi naisklubia syntyivät myöhemmin. Perustajina 1982 oli 21 veljeä, osa emoklubi Nurmijärvestä siirtyneitä. Jäsenmäärä on nyt 33 ja koko historian aikana yhteensä 76. Pitkäaikaisin oma aktiviteetti on ollut Vapunpäivän lämpötilaveikkaus, joka tuottaa tuloja myös mainostornin kautta. Jalkautuminen myymään veikkauksia luo pieneltä osaltaan myös oman kylän yhteisöllisyyttä. Yhteys paikallislehdistöön on tärkeä sarka etenkin kaikissa yleisöön kohdistuvissa aktiviteeteissa. Uudempi, hyvin tuottoisa aktiviteetti on juhannuksen alla pidettävä hyväntekeväisyys-golfkisa, kenttä kun sijaitsee omalla toimialueella. Huumeidentorjunta ja Lions Quest ovat osoittautuneet myös hyvin elinkelpoisiksi aktiviteeteiksi vuodesta toiseen. Runsaat 20 vuotta klubi veisti aurausviittoja tielaitokselle ja kunnalle, mutta ”Kiina-ilmiön” muovikepit veivät tämän lajin kilpailukyvyn. Juhlavuosi alkoi jo keväällä, jolloin julkistettiin klubin 30-vuotishistoriikki kuvineen ja runsaine liitetietoineen. Siinä pohdiskellaan mm. keski-iän nousua (syksyllä 1982 likimain 60 vuotta) ja sen vaikutusta toimintaan ja tulevaisuuteen. Kun Suomessa on maineikkaita yli 100-vuotiaita urheiluseuroja ja laulukuoroja, miksi 40 tai 50 vuotta rampauttaisi lionsklubiakaan, joka saa jatkuvasti uutta verta? Juhlapäivä 6.10.2012 alettiin seppeleenlaskulla itsenäisyyden kuuselle (LC Rajamäen lahjoittama 1992), yhdeksän edesmenneen veljen muistolle. Avustusten jakotilaisuus seurakuntasalissa kokosi antajat ja saajat yhteen. Kokonaissumma, vajaat 15.000 euroa on yhden vuoden avustuksista tähän asti suurin. Iltajuhlassa presidentti Markku Björkbacka luovutti Melvin Jonesjäsenyyden ansioituneille veljille Seppo Lahdenvuolle, Reijo Rönnbergille ja Antti Simanaiselle. Juhlapuhuja, PK Jouko Inkeroinen kannusti tähyämään eteenpäin, vaikka aktiviteetit vähän muuttuisivatkin. Puolisotoiminta on Rajamäellä ollut poikkeuksellisen vilkasta, monen vuoden ajan säännöllisine kokoontumisineen. Ajat muuttuvat siltäkin osin, kun miesten tavoin myös puolisot työskentelevät entistä useammin oman kylän ulkopuolella ja ajankäyttöä ja voimia on rajallisesti. Yksi haaste onkin löytää mielekkäät toiminnan ja osallistumisen muodot, kun halua yhteydenpitoon ja palvelemiseen kuitenkin on. DG Jouko Inkeroinen ja klubipresidentti Markku Björkbacka Klubi julkaisi keväällä 2012 historiikin 30-vuotisesta toiminnastaan. Kannen kuva esittää myyntipöytää Rajamäen kyläpäivänä 2006 Punaisen Sulan kampanjatuotteineen. Myymässä Lion Torsti Ruokoski. Teksti Eero Lehtipuu, kuvat Tom Uusitalo, LC Rajamäki 13 L eijonaviesti Lahteen ankkuroittui naisklubi 20 vuotta sitten K ulttuurihistoriallisesti hienossa ja arvokkaassa ympäristössä, Hennalan upseerikerholla, juhli Lahden ensimmäinen naisklubi LC Lahti/Ankkurit 20-vuotisjuhlaansa lauantaina 1.12.2012. Klubin toimintaa vuosien varrella on leimannut aktiivinen avustustoiminta nuoriso- ja vanhustyön hyväksi kuin kantavana voimana mukava yhdessäolo mm. teatteriretkien, vierailujen ja saunailtojen myötä. Juhlisamme emme pyytäneet itsellemme aikalisää, vaan teimme 2.222 euron lahjoituksen Lahden seurakuntayhtymän auto/moottoripajatoiminnalle, joka kantaa nimeä TimeOut –Racing. Toiminnalla tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria arjen hallinnan ja käden taidoissa sekä sosiaalisissa taidoissa. Pajatoiminta luo myös puitteet onnistumisen kokemuksille, samalla kuin se kehittää kykyä sietää painei- ta ja epäonnistumisia haasteiden alla ja kasvattaa yhdessä tekemisin kautta nuoria vastuullisuuteen ja osallisuuteen. Toiminan nimellä, timeout-aikalisä, halutaan myös kuvata nuorten mahdollisuutta ottaa yhdessä nuorta tukevien aikuisten kanssa aikalisä arjen vaikeisiin valintoihin. Klubiamme muisti mm. LC Lahti / City adressilla: ”Klubi tarvitsee ankkurin, sillä ilman ankkuria se vain ajelehtimaan tuomittu hylky, joka ei voi päätyä edes hetkeksikään minnekään, eikä saada rauhaa sielulleen. Ankkuri ilman klubia on taasen merenpohjaan ruostumaan unohdettu surkea kapistus. Onnea aktiivisille, vireille ja luoville LC Lahti Ankkurit leijonille, ja jatkakaa valitsemallanne väylällä, siellä myötätuuli matkaanne siivittäköön kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia.” Nämä sanat otamme kiitollisuudella vastaan ja käymme avoimin mielin kohti tulevaa. Teksti ja kuvat: Taina Räty Merja Keskiväli ja Anne Lindholm lahjoittamassa autopajatoiminnalle ”suuren shekin” LC Lahti/Ankkureiden juhlatunnelmaa yhteiskuvassa 14 L eijonaviesti Tawastin hyväntekeväisyysprojekti Saarenmaalla kaipaa tukieuroja Teretulemast meitä avustamaan. Huoltokoti toimii entisen Neuvostoliiton armeijan 1940-luvulla rakentamissa kasarmeissa. Hoidokkeja on hieman vajaa 400, joista puolet naisia. Vanhin asukas on 91-vuotias ja nuorin 17-vuotias. Hoidokit ovat kehitysvammaisia tai mielenterveyspotilaita, ja lähes 90 prosentilla ei ole tietoa omaisista. Suurin osa ei saa mitään eläkettä. Viron valtio pystyy antamaan laitokselle vain välttämätöntä perusavustusta. Euroopan Unionin tuella on vasta nyt saatu huoltokodissa korjauksia alkuun. L Tarvetta kaikesta muusta mutta ei tekohampaista ähes vuosi sitten sai LC Hämeenlinna/Tawastin Matti Matinkari Saarenmaa-Suomi seuran kautta avustuspyynnön. Virossa Saaremaalla sijaitsevan Sömaren huoltokodissa oli suuri pula kaikesta elämää helpottavista perustavaroista. Tawastilaiset, itseoikeutettuna keulakuvana Matinkari ottivat avustusasian heti avoimin sydämin vastaan. Vuodenvaihteessa ryhdyimme sitten kovalla kiireellä keräämään lähipiiristämme Sömaren hoidokodille ”mannaa hämeestä”. Meille oli paikasta kantautunut jo dramaattisia viestejä huoltokodin yhteyshenkilöltä Sirkka-Liisa Pääkköseltä. Pulaa oli kaikesta ja lähes kaikki tavara oli tervetullutta. todella ränsistyneet rakennukset ei jäänyt epäselvää avun tarpeesta ja kohteesta. Yhdessäkin tuvassa asusti lähes kolmekymmentä miestä ja heillä oli ulkonaliikkumiseen käytössä vain yhdet kengät. - Kotimatkalla hämeenlinnaan veti välillä mielen vakavaksi. Meillä täällä Suomessa on asiat ainakin päällisin puolin hyvin, Sömaren hoidokeille kelpaa todella vaatimatonkin materiaalinen apu, Matinkari kertasi tuntojaan ensimmäisen avustusmatkan jälkeen. Vuoden aikana olemme vieneet Tawastin ja sponsoreiden myötävaikutuksella Saaremalle neljä avustuskuormaa. Kolme kuormaa on viety busseilla ja yksi rekalla. Varsinkin rekkakuorma oli todella sykähdyttävä, sillä se sisälsi hulppean määrän sairaalakalusteita, sänkyjä. rollaattoreita, wc-kalusteita ym. Sömaren hoitokoti on saanut Suomesta lahjoituksena myös vaatteiden pesulinjan. Mutta kun pesuaineisiinikaan ei tunnu euroja löytyvän niin pesuhommat ovat jääneet vähäisemmiksi. Myöskin terapia töihin olisi hoitokodilla painetta melkoisesti. Mutta kas kummaa huutava pula on tarvikkeita, kuten paperituotteista, matonkuteista, työkaluista, leikkureista - saksista. Teksti Martti Jaakkola, kuvat Yrjö Vaivila, LC Hämeenlinna/Tawasti Kun tawastilaiset keräsivät kiirulla ensimmäistä pikkubussilastia, kaikki muu tavara paitsi tekohampaat kelpasi kuormaan mukaan. Hämeenlinnasta lähtikin Saarenmaalle hulppea kuorma helmikuun 12. päivä. Oli pussia ja pusukkaa, joissa oli vaatteita, kenkiä, liinavaatteita, pesuaineita, vuodevaatteita ja muutakin kodintavaraa. Perillä projektimme vetäjä Matti Matinkari oli näkemästään liikuttunut. - Kyllä sitä luulin jo tähän ikääni nähneeni ja kokeneeni kaikenlaista. Kun paikan päällä tapasimme hoitokodin asukkeja ja näimme Antti Hellemaa (vas.) on saanut hoidokin kädenvääntökaverikseen. Taustalle Pertti Lahervuori bussin tyhjennyshommassa Sömaren hoitokoti lokakuisessa ruskaloistossa. FAKTA * LC Hämeenlinna/Tawastin projekti Saaremaalla sijaitsevaan hoitokoti Sömareen käynnistyi helmikuussa v.2012. * Edestakaista matkaa Hämeenlinna - Saarenmaa kertyy noin 700 kilometriä. * Kustannukset pakettiautolla n. 300 - 400€/kerta ja rekalla n. 1000€/kerta. * Projektissa ja avun perille viennissä vahvimmin mukana on ollut Kuljetus ja bussiliike Teemu Fagerlund (varastotiloillaan, sekä kuljetuksia), Pekka Nenonen, Kalevi Kilpi, Matti Matinkari. * Tällä hetkellä avustustavaraa saatavilla melko helposti, yksi kuormallinen olisi valmiina. * Projekti kaipaa tällä hetkellä rahallista ja neuvoa antavaa tukeanne koko piirimme alueelta. * Tawastin puolelta ko. projektia halu jatkaa mutta euroja ei ole, kassankirstu on lähes tyhjä. * Yhteyshenkilöt, LC Tawastin puolelta: Projektipäällikkö Matti Matinkari puh. 0400-481 231, s-posti matti.matinkari@ain.net Presidentti Jari-Pekka Kokkonen puh.040-586 6546, s-posti ip.kokkonen@tiligroup.fi Hämeenlinnan suunnalta jälleen käyttötavaraa, joka ennätti olla läjässä vain kuvaushetken ajan. 15 L eijonaviesti Lähdetään joukolla Heinolan vuosikokoukseen S uomen Lions-liiton 60. vuosikokous järjestetään kesäkuussa Heinolassa. Varsinaiset vuosikokouspäivät ovat lauantai 8.6.2013 ja sunnuntai 9.6.2013, mutta runsas ja mielenkiintoinen oheisohjelma sekä Vierumäen muut mahdollisuudet houkuttelevat viihtymään Heinolassa koko viikonlopun. Lähdetään joukolla Heinolaan historialliseen 60. vuosikokoukseen. Heinolan vuosikokous on järjestyksessään 60. Suomen Lions-liiton vuosikokous. Vuosikokoustapahtuma on tarkoitettu kaikille lioneille, ei vain virallisille vuosikokousedustajille. Nyt onkin oiva tilaisuus lähteä C piiristä joukolla Heinolaan kokemaan vuosikokoustapahtuman ainutlaatuinen tunnelma. Tuskin koskaan aiemmin vuosikokouspaikka on tarjonnut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Heinola ja Vierumäki. tasaunat. Perjantaina ohjelmassa on uutena tapahtumana liiton varapuheenjohtaehdokkaiden paneeli, jossa voit tutustua ehdokkaisiin tarkemmin ennen äänestyksiä. Perjantai-ilta huipentuu Vierumäen rentoihin kyläiltamiin ja tanssijatkoihin. Perinteinen juhlamarssi on korvattu lippujen juhlallisella sisääntulolla avajaisjuhlan aluksi. Muista siis ottaa klubin lippu mukaan. Lauantai-iltana kokoonnutaan iltajuhlaan, jossa saamme nauttia laadukkaasta viihteestä ja lähiruokateemalla toteutetusta juhlaillallisesta. Iltaa voi jatkaa Scandicin iltaravintola Teatrossa tanssin ja musiikin merkeissä huippuartistin tahdittamana. Tutustu vuosikokousviikonlopun ohjelmaan tarkemmin verkkosivuilla www.lionsvuosikokous2013.fi. Monipuolinen ohjelma Vuosikokoukseen ilmoittaudutaan vuosikokouksen verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.fi kautta. Verkkosivuilla on tarkat ohjeet ilmoittautumisesta ja siihen liittyvistä asioista. Vuosikokoukseen kannattaa ilmoittautua ajoissa koska näin varmistat itsellesi haluamasi majoituksen ja muut palvelut. Perjantain ja lauantain oheisohjelmissa on mahdollisuus tutustua ohjatusti pihapeleihin ja lähteä riemukkaalle Lemmenharjun Ellin vetämälle Leijonapolulle Vierumäen luontoon. Perjantaina ja lauantaina lämpiävät myös Vierumäen ran- Ilmoittaudu ajoissa LÖYDÄ MAHDOLLISUUTESI! OLLISU Hyvien kauppojen tekijöille www.kesko.fi/kauppiasura 16 Myös majoitusvarauksen voit tehdä vuosikokouksen verkkosivujen kautta. Samaan aikaan vuosikokouksen kanssa Lahdessa järjestetään voimistelun suurtapahtuma, joten Lahdenkin hotellit ovat täynnä. Uutta ja vanhaa Vuosikokoukseen rekisteröidytään piirikohtaisissa ilmoittautumispisteissä Scandic hotellin tiloissa. Ilmoittautumisen yhteydessä saat vuosikokouskansion sekä tilaamasi vuosikokouspassin. Klubista ensimmäisenä il moittautuva virallinen kokousedustaja (= äänestyskelpoinen) luovuttaa piirikohtaiseen ilmoittautumispisteeseen klubin virallisen, alkuperäisen valtakirjan. Vain klubin valtakirjaan kirjatuille virallisille vuosikokousedustajille luovutetaan äänestysmateriaali. Virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys tarkistetaan ilmoittautumispisteessä, joten varaudu siihen. Virallisen vuosikokousedustajan kokouspassiin liitetään tunniste äänestyksiä varten. Ilmoittautumispisteet ovat avoinna perjantaina 7.6.2013 klo 09.00 – 20.00 ja lauantaina 8.6.2013 klo 08.00 – 13.30. Tämän jälkeen il- moittaudutaan Scandic hotellin info-pisteessä. Huomioi, että 8.6.2012 klo 13.30 jälkeen et voi ilmoittautua enää viralliseksi vuosikokousedustajaksi etkä saada äänestysmateriaalia. Suomen Lions-liiton sääntöjen mukaan virkansa tai asemansa puolesta äänioikeutettujen on myös ilmoittauduttava klubinsa mukaisessa piirin ilmoittautumispisteessä. Myös heidät on kirjattava oman klubin viralliseen valtakirjaan. Varsinainen äänestäminen tapahtuu vuosikokouksen yhteydessä Vierumäki Areenalla. Äänestyksessä ei ole piirikohtaisia äänestyspisteitä. Voit äänestää missä tahansa äänestyspisteessä. Vaalivirkailijat tarkistavat äänestysoikeutesi ja valvovat äänestystapahtumaa. Uudistuksen tavoitteena on sujuvampi ja nopeampi äänestys. Toivotamme kaikki lionit tervetulleeksi Heinolaan kokemaan ainutlaatuinen Lions-viikonloppu ja historiallinen 60. vuosikokous – Luonnollisesti! PDG Jukka Hietanen VK2013 päätoimikunnan puheenjohtaja L eijonaviesti Nurmijärven Leijonat puitten istutustalkoissa N urmijärven Leijonat istuttivat toukokuussa 2012 talkoilla noin 500 puuntainta Nurmijärven kirkonkylän uudelle Laidunalue nimiselle asuinalueelle. Istutustyössä olivat mukana LC Nurmijärven, LC Klaukkalan, LC Nurmijärvi Kanerva ja LC Klaukkala Lea klubien jäseniä. Yhteistyökumppaneina Leijonilla olivat kunnan puutarhuri ja Metsänhoitoyhdistys Uusimaa. Istutetut puuntaimet olivat sekä lehtipuita että havupuita, määrällisesti istutettiin eniten kotimaista koivua. ”Otimme kuokat käsiin parantaaksemme uuden asuinalueen viihtyisyyttä. Istutustyötä voimme tehdä myöhemminkin, kun työtavat - ja välineet tulevat tutuiksi. Toivomme ihmisten toimivan ympäristön hyväksi, kukin tavallaan” LC Nurmijärven presidentti Arvo Toivanen kertoo. ”Puu on elämän merkki ja maailman tärkeimpiä tarveaineita” Arvo Toivanen toteaa. Puut ja metsät koetaan nykyään hyvin tärkeiksi koko maapallon hyvinvoinnin ja ympäristön viihtyisyyden kannalta. Kansainvälinen Lion presidentti Wing-Kun Tam laittoi alulle kaikkia maailman leijonaklubeja koskevan puiden istutusprojektin toimintakautensa alussa. Monissa klubeissa istutustyö loi uuden tavan parantaa elinoloja ja viihtyisyyttä. Useissa maissa Lionsit tekivät yhteistyötä muiden tahojen kanssa kaunistaakseen asuinympäristöään. Puiden istutusprojekti toi monella tapaa lisäarvoa Lions toimintaan; uusia yhteistyömuotoja, uusia kumppanuuksia, uuden oppimista ja ympäristötietoutta. Teksti ja kuvat Arvo Toivanen, LC Nurmijärvi Kuntoillen ja tanssien uuteen kauteen! Caissaniemi / Tammela 17.8.2012 Yhdeksän klubin yhteinen illanvietto avasi kauden jo kolmannen kerran. Yli piirirajojen oltiin liikkeellä yhdessä! C-piirin 6 klubia (LC Forssa, Forssa/Flores, Forssa/Wahren, Forssa/Kuha, LC Jokioinen ja Tammela), kaksi A-piiristä (LC Ypäjä ja Ypäjä/Kate) sekä E-piiristä yksi (LC Humppila). Lisäksi tilaisuutta vahvisti piirikuvernööri Jouko Inkeroinen, joka toi terveisiä myös kv. presidentiltä, Wayne A Maddenilta. Illan rentous alkoi jo yhteiskuljetuksella ja ilta oli tunnelmaltaan kaikin tavoin välitön ja huoleton. Avec:ien keralla tanssilattia oli ahkerassa käytössä ja musiikki hoideltiin omin voimin Veikko Niemisen trion kera. Vieraileva laulajalupaus Elli Lukander tunnelmoi upeasti. Illan aikana kuultiin puhe Forssan murteella ja kukkaron nyörejä availtiin arvonnan kera. Lisäksi visailtiin ja nautittiin mm. kuvan keppijumpan loistavasta koreografiasta. LC Humppilan leijonat jättivät virallisuudet hetkeksi naulaan ja …”siellä kaikilla oli niin mukavaa…” Illan tarjoilu oli keveän kesäinen: grillimakkaran kera talkoillen tehty salaatti. Forssan Suupparit ry (salibandyseura) hoiteli lettukestit päälle. Osallistujia oli vajaat 80 henkeä ja illan tuotto lahjoitetaan LounaisHŠmeen Omaishoitajat ja läheiset ry:n jäsenten hemmotteluun. Teksti Annele Kasurinen Kuva Anne Kuure Runsas joukko Nurmijärven kunnan Leijonia osallistui puidenistutusurakkaan. Keskellä kääntyneenä piirikuvernööri Jouko Inkeroinen. Nurmijärven Leijonat taimikon muokkauksessa. 17 L eijonaviesti Summer paradise A jatus ulkomaille lähdöstä oli pyörinyt mielessä jo pitkään, vaihtoehtoja etsiessäni eteen tuli Lionsin nuorisovaihto joka tuntui sopivalta. Hakemusta täytettiin alkutalvesta koko perheen voimin ja reilun puolen vuoden päästä olikin jo aika lähteä ykkösvaihtoehtona olleeseen kohdemaahan, Espanjaan. Lähtöä edeltäneellä viikolla matkaan tuli pieni takaisku, lentoyhtiö josta olin varannut menolentoni ilmoitti lopettaneensa toimintansa. Se ei matkaa kuitenkaan pilannut. Uusi lento varattiin nopeasti ja lähtö siirtyi päivää aikaisemmaski. Otin yhteyttä leirin ohjaajaan, joka järjesti minulle isäntäperheen myös ensimmäiseksi yöksi. Saapuessani Espanjaan kesäkuun viimeisenä päivänä kaikki tuntui hieman jännittävältä mutta jollain tapaa kovin tutulta. Lentokentällä minua oli vastassa ensimmäisen yön isäntäperheeni, joka otti minut iloisesti poskisuukoin vastaan. Vaikka espanjantaitoni ja perheen englanninkielentaidot eivät olleet kovin keskustelevalla tasolla, tulimme hyvin toimeen eikä kielimuuri tuottanut onglemia. Seuraavana päivänä oli aika jättää hyvästit perheelle ja aika tavata leiriläiset. Leirimme järjestettiin eräänlaisessa keskuksessa jossa saapuessani sinne osa leiriläisistä oli jo saapunut paikalle ja he olivat innolla 18 tutustumassa tosiinsa ja olivat tulivat iloisesti ottamaan minua vastaan. Muut leiriläisistä saapuivat vähitellen päivän mittaan ja ilta huipentui, kun menimme yhdessä rantabaariin katsomaan jalkapallon EM-finaalia. Ottelu päättyi espanjalaisten ja minunkaltaiseni jalkapallofanin kannalta varsin riemukkaaseen Espanjan 4-0 voittoon. Lienee turha edes mainita että tunnelma oli sen varsin korkealla. Leiri oli ainakin teoriassa espanjankielinen, mutta kuten arvata saattaa leiriläisten kielitaito oli varsin vaihtelevaa ja silloin tällöin leiripaikalla oli kuultavissa varsinaista kieten sekamelskaa. Kaikki kuitenkin tulivat ymmärretyiksi sillä aina tarpeen tullen leiriläiset toimivat tulkkeina toisilleen. Leirimme ohjelma oli varsin monipuolinen. Kiersimme Málagaa ja sen lähikaupunkeja sekä teimme muutamia retkiä hieman kauemmas Andaluciaan. Ohjemaamme kuuluivat mm. historiallisemmat veirailut Málagassa Gibralfaron linnoituksessa ja Granadassa Alhambrassa. Käynti Iberian niemimaan eteläkärjessä Bolonia rannalla, Tarifassa, Cádizin maakunnassa, josta takasin tullessamme pysähtydyimme näköalapaikalle ihailemaan meren takana näkyvää Afrikan rannikkoa. Ohjelmassa oli myös erikoisempia retkiä. Kajakkimelontaa Nerjassa, Vesipuistossa ja krokotiilitarhassa Torremolinosissa sekä aasilla ratsastusta Mijasissa. Kaiken tämän lisäksi meillä oli myös paljon aikaa tutustua toisiimme, viettää aikaa rannalla, sekä tyypilliseen espanjalaiseen tapaan viettää siestaa ja juhlia iltaisin. Leirin viimeisenä iltana oli haikea ja jännittynyt tunnelma. Pidimme esitelmät espanjaksi kotimaistamme, sanoimme hyvästit toisillemme (ainakin hetkeksi) ja lähdimme isäntäperheidemme pariin. Espanjalainen vieraanvaraisuus tuli selväksi alusta alkaen ja kaikki huolehtivat kokoajan viihtyvyydestäni. Pääsin elämään espanjalaisen perheen arkea reilun viikon ajan. Olin mukana ostosreissuilla, sulkapalloharjoituksissa, grillaamassa, illanvietoissa, rannalla ja sunnuntailounaalla. Pyynöstäni perhe vei minut myös käymään Málaga CF:n stadionilla. Perhejakson aikana osa leirikavereistakaan ei unohtunut täysin, sillä isäntäperheiden ollessa töissä vietimme silloin tällöin aikaa toistemme luona, kaikki kun asuimme Málaga lähimaastoissa. Lisäksi pari päivää ennen kotiinpaluuta vietimme vielä kaikki yhden päivän yhdessä. Aloittaen päivämme aamulla kaupungintalolta ja päättäen päivämme shoppailun ja juhlimisen jälkeen itkuisiin jäähyvästeihin. Vaikka olin etukäteen innoissa- ni matkasta en olisi ikinä uskonut mitä kaikkia tulisin kokemaan, miten eri kieliä puhuvat ihmiset voivat ymmärtää toisiaan äidinkielellään, miltä tuntuu pitää käsissään krokotiilia, miten vaikeaa kajakilla eteneminen on ja miten palkitsevaa päästä lopulta maaliin. En olisi ikinä myöskään uskonut kuinka paljon jäisin kaipaamaan sitä kaikkiea, avoimuutta, vieraanvaraisuutta, poskisuudelmia, kulttuuria, ruokaa sekä ennen kaikkea kesällä tapaamiani ihmisiä, uusia ystäviäni ympäri maailmaa. ”Tell me how to get back to, back to summer paradise with you, and I’ll be there in a heartbeat...” Teksti: Sanni Kallionpää Kuva: Sanni Kallionpää Lopun lainaus: Simple Plan feat. Sean Paul – Summer Paradise L eijonaviesti YHDESSÄ LIONS-PALVELUTYÖTÄ E lokuun 15 päivänä 2012 Lions Club Orimattila järjesti yhteistyössä Mallusjokisäätiö/Mallusjoen Lepokodin henkilökunnan kanssa n. 2,5 tuntia kestäneen virkistys- ja ulkoilupäivän hoitolaitoksen 55 asukkaalle. Aktiviteetti toteutettiin yhdessä. Laadittiin laitoksen johdon kanssa ulkoilutapahtu-malle ohjelma. Henkilökunnan ja Lions-palvelutyön toteuttajien yhteistyöllä hoidettiin asukkaiden siirto laitoksen piha-alueen oleskelualueelle. Tilaisuus oli ohjelmasisältöinen. Puheissa todettiin liikunnan ja ulkoilun tärkeyttä ihmisille. Musiikista vastasi kultaisen harmonikan soittotaituri Jarmo Kuusisto, kahden tunnin aikana. Yhteislaulujen esilaulajina toimivat: Tarja Perälä, Sirkku Tuominen ja Riitta Vuorlahti. Tapahtuman musiikillinen, sekä yhteislaulujen anti oli asukkaiden mieleen ja toi vaihtelua normaaliin päiväohjelmaan. Pihatapahtuman toteutukseen liittyi myös ruokailua. Grillimestareina toimivat lionit Risto Nikunen ja Alpo Kumpulainen. Muurinpohjalettujen valmistajana klubin presidentti Pekka Auvinen ja avustavana letun kääntäjänä lion Pertti Könönen. Palan painikkeeksi oli juomatarjoiluna mehua ja kahvia. Päivän promoottorina oli lion Matti Vuorlahti. Tapahtumaa suosi erinomainen ulkoilusää. Ulkoilupäivän anti oli hoitokodin asukkaille antoisa ja se toteutui yhteistyön tuloksena. Lions-järjestö sai laitoksen johdon kiitoksen tekemästään palvelutyöstä. Virkistys- ja ulkoilutapahtumaan osallistuneita henkilöitä (laitoksen asukkaat, henkilökunta, vapaaehtoistyöntekijät, ja omaishenkilöt) n. 80. Edellä kerrottu esimerkki on eräs muoto suoritettua palvelutyötä. Yhdessä olemme vahvoja. Tarvitsemme yhteistyötä ja suvaitsevuutta. Kuvassa vasemmalta laulamassa Sirkku Tuominen, Tarja Perälä ja Riitta Vuorlahti. Harmonikkaa soittaa Jarmo Kuusisto. Teksti ja kuvat: Pertti Könönen, LC Orimattila Grillimestareina häärivät Risto Nikunen ja Alpo Kumpulainen. Yleiskuva tapahtumasta. Muurinpohjalettuja paisteli klubin presidentti Pekka Auvinen. 19 L eijonaviesti Venny–Startti -lahjoituksella liikunnan iloa senioreille tarpeen mukaan. Tyypillinen fysioterapian restoraattoriasiakas asuu joko kotona tai asumispalveluyksikössä, jossa ei muutoin ole tarjolla fysioterapiaa. Toinen restoraattoreista luovutetaan Kivipuiston asumispalveluyksikön käyttöön. Kirjastoon hankitaan kaikkien laittavaksi seuraavia välineitä: FlexiBar, kahvakuula, tasapainovälineitä, nilkkarannepainoja, vesijumppavä- lineitä, sormiharjoittimia, Gymstick chair gym. Lisäksi lahjoitusvaroilla saadaan ohjattua tuolijumppaa, jota pidetään Myllytien työ- ja toimintakeskuksessa. Toiminta jatkuu näillä näkymin ainakin seuraavat puolitoistavuotta lahjarahoituksen avulla. Teksti ja kuvat Kari J. Hietala, LC Järvenpää/Jean Sibelius Venny-Startti lahjoitus -kuvassa: Vasemmalta Reijo Stevander, Timo Kauppi, Teija Eskola, Terttu Sihvola-Rauttu, (puhumassa) Leena Peltosaari, Tiia Kaukovuo ja Pirjo Heikkilä. V enny-Startti 2012 -liikuntatapahtuman tuotto on jaettu Järvenpäässä senioriliikunnan edistämiseen. Luovutustilaisuudessa Rinkulan 20-vuotisjuhlien yhteydessä Leena Peltosaari kertoi, että Venny-Startti järjestettiin jo 12. kerran ja tällä kertaa eurooppalaisen aktiivisen ikääntymisen teemavuoden hengessä. Startista kertyvän tuoton järvenpääläiset lionsklubit LC Vennyt ja LC Jean Sibelius olivat sopineet jo ennakkoon käytettäväksi järvenpääläisten senioreiden liikkumisen ja liikunnan edistämiseen. Venny-Startti tapahtumassa toukokuussa reilut parisataa järvenpääläistä pyöräili, sauvakäveli kulttuuripolulla tai osallistui Rantapuiston kenttätapahtumiin. Osallistumismaksuista sekä yhteistyöyritysten mainoksista ja lahjoituksista kertyi mukava 3 800 €:n potti lahjoitettavaksi senioriliikuntaan. Reijo Stevander muistutti omassa puheenvuorossaan tapahtumatuottoon vaikuttaneen, että VennyStartin tähtiesiintyjä Aira Samulin tuli esiintymään ilmaiseksi, kun hän kuuli tuoton käytettävän ikäihmisten liikunnan edistämiseen. Lionsklubien presidentit Teija Eskola ja Timo Kauppi lukivat ja luovuttivat lahjakirjan, joka sisälsi pitkän listan senioriliikuntaa edistäviä asioita. Neljä lahjoituskohdetta oli valittu yhteistyössä Järvenpään kaupungin liikuntapalveluiden 20 kanssa. Yksi kohteista on Rinkulan Olohuoneiden vertaisryhmien ohjaajat, jotka saavat käyttöönsä tasapainovälineitä, softpalloja, käsipainoja, sulkapallomailoja, terapiapalloja, rannepuristimia ja Minimölkky-pelin. Rinkulan projektikoordinaattori Pirjo Heikkilä kiitti lahjoituksesta ja kertoi niillä saatavan lisää monipuolisuutta jumppiin. Ja lisää hauskuutta, lisäsi liikuntahetkien ohjaaja Raili Enqvist, joka myös kertoi, että Rinkulan Olohuoneita on Louhelassa, Jampassa ja Sahan koululla Järvenpäässä ja kaksi Keravalla. Järvenpään Opiston ja kaupungin liikuntapalveluiden puolesta lahjoituksesta kiitti liikunnan suunnittelijaopettaja Tiia Kaukovuo. Hän korosti, että raha menee korvamerkittynä kaikkiin kohteisiin, eikä niin sanotusti uppoa kaupungin pohjattomaan kassaan. Kaukovuo kertoi yksityiskohtaisesti lahjoitusten paikat. Kaksi rollaattoria luovutetaan Vanhankylänniemen apuvälinelainaamoon. Lahjarollaattoreihin on myös kaiverrettu sanat ”Venny-Startti”. Rollaattorin voi saada käyttöönsä kuka tahansa järvenpääläinen ikääntynyt, jonka fysioterapeutti on arvioinut toimintakyvyltään sellaisen tarvitsevan. Restoraattoreita hankitaan 2 kpl, joista toinen luovutetaan fysioterapian asiakkaille kuukauden lainaan Presidentit –kuvassa: LC Järvenpää/Jean Sibeliuksen presidentti Timo Kauppi ja LC Järvenpää/Vennyt presidentti Teija Eskola lukevat lahjakirjaa. L eijonaviesti Rauhanjulistekilpailu on jokavuotinen taidekilpailu lapsille vat yli 350 000 nuoren osanottajan töitä maailmanlaajuisesti. Julisteita esitellään maailmanlaajuisesti Internetin välityksellä, tiedotusvälineissä ja näyttelyissä. Vuoden 2013 teema ja uusi kilpailu kana. Näin vältytään syksyn kiireeltä tässä projektissa. Annan mielelläni lisätietoja, Leena Lappalainen Rauhanjulisteen kilpailukoordinaattori 107 C Kauden 2013–14 rauhanjulistekilpailun teema on ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Klubissa voi siis ryhtyä kilpailutoimiin jo kevätkauden ai- Rauhanjulistekilpailu 2013 C-piirin kauden 2012-13 Rauhanjulistekilpailun voittaja oli Vilja Salminen työllään ” Myös eläimille pitää antaa rauha”. Sponsoriklubina toimi LC Hausjärvi / Helmi. E ri puolilla maailmaa toimivat Lions-klubit sponsoroivat joka vuosi lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailuun osallistumisen paikallisissa kouluissa ja nuorisoryhmissä. Tämä kilpailu kannustaa nuoria ympäri maailmaa ilmaisemaan näkemyksiään rauhasta. Viimeisen 25 vuoden aikana yli neljä miljoonaa lasta lähes sadasta maasta on osallistunut kilpailuun. Kauden 2013–14 rauhanjulistekilpailun teema on ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Kilpailuun voivat osallistua nuoret, jotka ovat 11-, 12- tai 13-vuotiaita 15. marraskuuta. Edellinen C-piirin voittaja oli 11-vuotias Vilja Salminen Hausjärven Turkhaudalta. Katso kaikki määräaikaan saapuneet työt piirin www-sivuilta RAUHANJULISTE 2012 / C. Kaikki C-piirin työt ovat esillä piirin vuosikokouksessa Klaukkalassa huhtikuussa 2013 järjestettävässä RAUHANJULISTE - näyttelyssä. Tervetuloa näyttelyyn. Taiteiden edistäminen Lasten taidekilpailussa on joka vuosi omaperäinen, rauhaan liittyvä teema. Osanottajat ilmaisevat tätä aihetta käyttämällä eri ilmaisumuotoja, kuten hiiltä, väriliituja, värikyniä ja maaleja. Luodut työt ovat ainutkertaisia, ja ne heijastavat nuoren taiteilijan elämänkokemuksia ja kulttuuritaustaa. Rauhan ja kansainvälisen yhteisymmärryksen levittäminen Vuosittain valitaan 24 kansainvälistä loppukilpailutyötä, jotka edusta- Lions-klubit voivat sponsoroida omilla paikkakunnillaan taidekilpailun lapsille, johon voivat osallistua paikallisten koulujen oppilaat tai järjestäytyneet nuorisoryhmät. Vuoden 2013 teema on ”Meidän maailmamme, meidän tulevaisuutemme”. Valmiit työt palautetaan 15.11.2013 mennessä piirikuvernöörille. Tarkkaile C-piirin kotisivustoa !! Rauhanjulistekilpailun kilpailupakettien tilaaminen Lionien kansainvälisen rauhanjulistekilpailun sponsoroinnista kiinnostuneet Lions-klubit voivat tilata rauhanjulistekilpailun kilpailupaketin Suomen Lions-liitosta (PPK-1) tai kansainvälisen päämajan klubitarvikeosastolta. Paketti maksaa 10,00 euroa. Lionsklubi hankkii yhden paketin jokaista sponsoroitua ryhmää kohden. Tutustu kilpailun sääntöihin piirin kotisivuilla ja tilaa paketit mahdollisimman pian, jotta aika riittää suunnitellun kilpailun toteuttamiseen. Janakkalan Leijonat Virossa S eitsemän LC Janakkalan ja LC Turengin Lionia teki marraskuussa retken Viron Kadrinaan janakkalan kummikuntaan, ja luovuttivat jo 1980 luvulta asti perinteiseksi tulleen joulurahan ”Suomipojalle” En- del Tonkalle sekä kahdelle leskelle. Kuvassa Endel Tonka toinen vasemmalta. Teksti Pertti Lehto, LC Janakkala Kuva Martti Kallonen, LC Turenki LC Janakkalan ja LC Turengin veljet yhteisellä päivällisellä Suomi-poika Endel Tonkan kanssa Viron Kadrinassa. 21 L eijonaviesti Leijonilta nopeusnäyttö Jokelaan J ärvenpään suunnasta Jokelaan tulevat autoilijat voivat nyt tarkistaa ajonopeutensa näyttötaulusta. Se on asennettu 40 km/h nopeusrajoitusmerkin jälkeen ennen rautatieaseman paikoitusalueen liittymää. Näin ollen autoilija ehtii tarkistamaan ajonopeutensa ennen aseman luona olevia suojateitä ja risteyksiä. Jokelan läpi radanvartta seuraava tie kulkee aivan aseman vierestä. Sen vuoksi on näkyvyys asemalta tultaessa huono ja tiellä on tarpeen alhainen nopeus. Saksalaisvalmisteinen tutkatekniikalla toimiva Viasis Basic-laitteiston käyttövoimana on aurinkokennon tuottama sähkö, joten suuritöisiä sähköasennuksia ei asennettaessa tarvita. Lions Club Jokela toivoo nopeustaulun lisäävän liikenneturvallisuutta niin aseman alueella kuin taajamassa muuallakin, sillä se muistattaa voimassa olevasta nopeusrajoituksesta. Laitteisto tallentaa ajotiedot. Niitä voidaan käyttää tilastoinnissa ja liikenneturvallisuustyössä Nopeusnäytön asensi Sähkötalo Oy:n sähköasentaja Mauri Tamminen apunaan Keravan Energian sähköasentaja Esko Virtanen. Viasis Basic-laitteiston toimitti sen pääedustaja Suomessa Trafino Oy. Nopeusnäytön asentamisen ovat hyväksyneet sekä Tuusulan kunta että Uudenmaan ELYkeskus. Esko Virtanen avusti Mauri Tammista aurinkokennon siirrossa nostokoriin. Teksti ja kuvat Kurt Ratia, LC Jokela Nopeusnäyttö toimi heti kun sähköjohdot oli kytketty. Parhaan sähkötehon saamiseksi suuntasi Mauri Tamminen aurinkokennon etelään päin. 22 L eijonaviesti Turvaliivejä esikoululaisille L ions Klubi LC Riihimäki lahjoitti 27.9.2012 Riihimäen kouluille, Patastenmäen puukoululle ja Lasitehtaan koululle turvaliivejä yhteensä 45 kappaletta pienten lasten turvallisuutta lisäämään. Patastenmäen puukoulun turvaliivit sai ryhmä Pihlajapuisto ohjaajana lastentarhanopettaja Salla Uotila. Lasitehtaan koulun ryhmänä oli Ketut ohjaajana toimi Eila Autio. LC Riihimäen puolesta turvaliivejä oli luovuttamassa presidentti Vilho Ylönen ja Juha-Matti Ekholm. Jukka Österman, LC Riihimäki Liivejä luovuttamassa kuvassa vasemmalla presidentti Vilho Ylönen turvaliiveihin sonnustautuneita lapsia Patastenmäen puukoululta lastentarhanopettaja Salla Uotila sekä Juha-Matti Ekholm. SAAPASAUTO HATTULAAN L C Parola, LC Fredrikat ja Arne Ritari – säätiö olivat hyvin vahvasti auttamassa Saapas-auton hankintaa Hattulassa. Hattulan Saapas on toiminut yöpäivystyksenä katupartiossa Hattulan alueella jo vuodesta 2008. Koulutetut vapaaehtoiset kohtaavat nuoria öisillä kaduilla ja kujilla säästä riippumatta. Saappaan toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, luottamuksellisuuteen, jokamiehenoikeuk- siin sekä kansalaisvelvollisuuksiin. Suurin osa kohtaamistilanteista on puhtaasti keskustelua ja kuulumisten vaihtoa. Nyt hankittu Saapasauto on tärkeässä roolissa kuljetettaessa esim. humalaisia nuoria kotiin tai muuhun turvalliseen paikkaan. LC Parolan veljet ovat olleet myös vapaaehtoisina Saapastyössä. 4.10.12 Salpakankaan koululla. Illan asiantuntijana toimi nettipoliisi Pia Katajala, joka käytännönläheisin esimerkein havahdutti vanhempia tiedostamaan nuorta netissä uhkaavista, yllättävistä ja vakavistakin vaaroista. Pia Katajala kertoi mm. miten Internet madaltaa kontaktin ottamista anonyyminä. Silloin on helppo harrastaa esim. kiusaamista, joka voi jatkua myös koulussa. Kannattaa huomata myös, että 12-vuotiaaksi nettikaveriksi esittäytyvä voi olla todellisuudessa aikuinen, joka kalastelee verkosta kuvia vähäpukeisista alaikäisistä. Lapset saattavat eksyä myös sivuille, jotka saattavat mm. väkivaltaisuudella tai pornokuvilla hämmentää heidän mieltään. Vanhempien tulisi tietää , mitä lapset ja nuoret Internetissä tekevät ja milloin. Siihen ilta antoi virikkeitä ja eväitä. Teksti ja kuvat, Jori Lehtoranta, LC Parola Vastuu on minun! H ollolan, Hämeenkosken ja Kärkölän klubit kantoivat vastuuta perheiden ja nuorten turvallisen tietokoneen ja Internetin käytön puolesta. Noin neljään sataan neljäsluokkalaisen perheeseen jaettiin Lions –Liiton valtakunnalliseen kampanjaan kuuluva Vastuu on minun -opas. Se on hyvä tietopaketti, joka antaa vanhemmille ja nuorille välineitä keskustelun pohjaksi. Oppaat kustannettiin klubien järjestämän perinteisen Salpariehan tuotosta. Vanhemmille järjestettiin samasta teemasta myös vanhempainilta Teksti: Marjatta Kerola, kuva: Eija Laine, LC Hollola/Kapatuosio 23 L eijonaviesti Labyrinttiin, hierontatuoliin vai rodeohärkään? Kuvassa vasemmalla Vammaisperhehoitaja Päivi Rökman, keskellä partiolaiset Sanna Niskanen ja Elina Laine ja oikealla Sirkuskoulu Arxin edustaja Jukka Jokinen. L C Hämeenlinna/Birger sai järjestettyä käyttöönsä osan Action Factoryn eli Suomen Tilausaktiviteetit Oy:n kiinteistössä olevista vempaimista Hämeenlinnan rautatieaseman kupeesta. Neljä tuntia elämystehdas viihdytti lapsia ja nuoria sisäänpääsyn hinnalla. Action Factoryn Lasse Pakarinen tarjosi huvitukset ja klubilaiset ohjasivat toimintaa. Ensimmäiset innokkaat tulivat sisään jo vartti ennen varsinaista aloitusaikaa ja suuntasivat ensimmäisenä 800 neliöiseen sisälabyrinttiin. Äiti kommentoi ohi mennessään: ”Eihän näitä enää pystynyt pidättelemään kotona!”. Lapset saivat tutustua mm. rodeohärkään, jättipomppurataan, kiipeilyseiniin, kiipeilysimulaattoriin, tanssipeliin, polkuautoihin ja moniin muihin elämyksiin. Kassalla oli lippujono, kuten huvipuistossa konsanaan ja päivä oli menestys. Sekä lapset, vanhemmat että leijonat olivat kaikki yhtä innoissaan tästä sunnuntaisesta riennosta. Vierailijoita arvioitiin käyneen noin 450. Klubi järjesti buffet- ja makkaramyynnin ja onginnan, joilla saimme kasvatettua tuottoa ja ravittua innokkaita kävijöitä. Näihin pisteisiin olimme saaneet lahjoituksia McDonaldsilta ja Hämeensaaren Citymarketista. Puuhapäivän mainokset ja liput olivat klubilaisen upeaa käsialaa. Klubin leijonat olivat myyneet lippuja etukäteen, jakaneet mainoksia kauppoihin ja työpaikoille ja olimme myös lahjoittaneet 10 perhelippua annettaviksi sosiaalihuollon kautta vähävaraisille perheille. NCC maksoi lehti-ilmoittelun ja lehtibuffit hoiti klubimme leijona Kaupunkiuutisissa. Puuhapäivää edeltävä kuukausikokous pidettiin Action Factoryn tiloissa, jossa samalla saatiin perehdytys ”laitteistoon”. Elämystehtaaseen pääsee tavallisesti vain tilauksesta. Tuotto päätettiin lahjoittaa kolmeen eri kohteeseen. Tarkoituksena oli löytää lapsiin tai nuoriin osuva lahjoituskohde, joka harvemmin löytää tuen piiriin. Klubi halusi antaa rahaa Sirkuskoulu Arxille, joka on alkanut pienestä, mutta nykyään pyörittää aikamoista määrää marginaalilajin harrastajia. Sirkuskoulu on pelastanut syrjäytymisuhan alla olevia nuoria, joten tarvetta toiminnalle on. Toinen lahjoituksesta nauttiva kohde on Hämeenlinnan alueen partiolaiset. Tervehenkinen harrastus on aina hyvästä. Kolmas kohde on vammaisperhehoitaja Päivi Rökman, jolla on vaikeavammaisia hoidettavia kotonaan. Rökman ottaa ympärivuorokautiseen hoitoon vammaisia esimerkiksi silloin, kun vanhemmat tarvitsevat lepoa. Yhteistyö yrittäjän kanssa jatkunee ensi keväänä, koska näin mahtavaa tapahtumaa järjestää mielellään. Tapahtumalle asetetut tavoitteet ylitettiin roimasti. Hämeenlinnassa on lisäksi paljon lapsia ja nuoria, jotka haluavat tulla uudelleen Puuhapäivään ja myös niitä, jotka eivät siitä vielä päässeet nauttimaan. Teksti ja Kuvat: Sanna Tiainen, LC Hämeenlinna/Birger LC Kerava mukana Karkki ja Kepponen-tapahtumassa M annerheimin lastensuojeluliiton Keravan yhdistys järjesti perheiden iloksi la 15.11. syystapahtuman, joka lupasi karkin ja kepposen lisäksi mukavaa puuhaa koko perheelle. Lapsille on tarjolla ongintaa, temppurata ja kasvomaalausta. Lions Club Kerava vastasi tänä vuonna tapahtuman ongintarastista hankkimalla siihen palkinnot ja toimitsijat. Ongintapiste osoittautuikin varsin suosituksi ja lasten aidosti iloiset ilmeet ”kalansaalista” ihmetellessä toivat paikalla olleille klubimme edustajille hyvän mielen pitkäksi aikaa. Teksti ja kuva: Matti Vornanen, LC Kerava 24 L eijonaviesti Karaokekilpailut Vihdissä L C Vihti-Nummela järjesti tänä syksynä ensimmäistä kertaa Vihdin karaokekilpailut, jonne pääsi vieraspaikkakuntalaisetkin laulamaan. Kisoja ideoitiin ensin vanhojen iltamien henkeen, mutta viimemetreillä tilaisuus muuttuikin karaokekisoiksi. Järjestelytoimikunta toimi pienillä resursseilla ja lyhyellä varoitusajalla, mutta kiitos paljon puhutun naisenergian, kisat saatiin pystyyn onnistuneesti. Vihdin Karaokemestarksi 2012 valittiin Irma Hyytiäinen kappaleilla Paratiisisaari, Näiden tähtien alla ja Odotusta Pariisissa. Toiseksi tuli Juha Pirinen ja kolmannen palkinnon nappasi Mirva Kokko. Karaokekilpailussa kilpailijoiden välillä mikrofoni oli vapaa ja kuka tahansa sai laulaa ja yleisö sai tanssia karaoken tahtiin Järjestämme karaokeiltamat nyt ensimmäistä kertaa, mutta tarkoitus olisi tehdä tästä vuosittainen perinne, kertoi klubin presidentti Marita Tuomisto. Kilpailulla kerättiin varoja vihtiläisten lasten ja nuorten hyväksi. Kilpailijoita oli kahdeksan ja kisassa käytiin kolme kierrosta. Tuomareina olivat Vesa Aaltonen, Ulla Hillebrandt, Risto Lihr, Merja Hanell-Lihr ja viimeiselle kierrokselle myös Petri Munck. Laulutaidon lisäksi tuomarit arvostelivat myös lavakarismaa ja yleisön mukaan saamista. Pääpalkintoina oli Nokian Lumia 610-puhelin, Samsung Galaxy wi-fi-tabletti sekä 130 euron lahjakortti Hair & Make Up Studio Hanni Pohjanlehdolle. Ensimmäisen kierroksen jälkeen tuomarit antoivat sanallisia kommentteja. Seuraavilla kierroksilla tuomarit jakoivat tuomionsa numeroina. Viimeisellä kierroksella tuomaroinut Petri Munck oli ensimmäistä kertaa tuomarina karaokekilpailuissa. Ensi vuonna kisataan uudestaan. Seuratkaa tiedotusta, myös muut klubit ovat tervetulleita laulamaan! Hanna Vires, LC Vihti/Nummela KALAMARKKINAT LC-LAHTI/VESIJÄRVI K alamarkkinat Lahdessa Vesijärven rannalla järjestettiin jo 17. kerran. Lions club Lahti / Vesijärvi järjestää nämä markkinat intoa paukkuen. Järjestelytehtävä on kova haaste klubin 23 jäsenelle, mutta presidentti Tapio Ahon mukaan homma menee rutiinilla ja kun toimeen ryhdytään se poikii myös näyttävän tapahtuman. Presidentti lisää, että jäsenmäärä nousee syksyllä klubissa viidellä aktiivisella jäsenellä. Vesijärven satama-alueen hyvät palvelut ovat myös markkina ihmisten ulottuvilla. Markkinoilla on tarjolla yli 90 myynti – ja esittelypisteen voimin tuoretta kalaa, maistuvia maistiaisia, ruoka-annoksia, käsitöitä ja muitakin kalatuotteita. Pitkään markkinapaikka myyntivastaavana toiminut Pertti Vainio kertoo, että suurin osa kalamarkkinoilla nyt olevista myyjistä varaavat paikan jo seuraavalle kerralle valmiiksi.Piirikuvernööri Jouko Inkeroinen avasi näillä sanoilla tämän vuoden kalamarkkinat: Hyvä mark- kinaväki: kalaa paistettuna, savustettuna, kylmäsavustettuna, Vesijärven muurikka-ahvenet, erilaisilla mausteilla maustetut kalamassapihvit täällä tarjolla. Ja muistakaa maistiaiset, viime vuonna niitä maisteltiin 1500 annosta. Markkinoiden tuotto kokonaisuudessaan käytetään Lahden seudun lasten ja nuorten tukemiseen. Tuotoilla on esim. avustettu järvipelastusseuran ”Vesijärvi –vene” hankinnassa. Seurassa toimii kymmenkunta Lahtelaista nuorta auttaen ja pelastaen Vesijärvellä pulaan joutuneita veneilijöitä sulankauden aikana. Järvipelastusseuralle tulee keskimäärin 120 tehtävää kauden aikana. Muita avustettavia on ollut; Nuokun Sirkus, vesisamoilijat, Monon Side ry., Lahden Pingviinit ja partioseurat: Hollolan hirvenhiihtäjät, Tiirismaan tähystäjät, Launeen lähdesiskot ja Lähteen vartijat. Teksti: DG Jouko Inkeroinen, LC Klaukkala Tuttuja tavattiin kalamarkkinoilla. C-piirin piirikuvernöörejä: Jouko Inkeroinen 2012-13, Reijo Haapakangas 1998-99, (kalamarkkinoiden isä) Jaakko Heikinheimo 1982-83. Kuva Pertti Vainio PDG Jorma Lindqvist, DG Jouko Inkeroinen ja järvipelastusseuran Vesijärvi-vene. Kuva Hannu Ylönen 25 L eijonaviesti Kuvernöörineuvoston (KVN) kokous C-piirissä T älläkin kaudella, niin kuin monella aikaisemmallakin, pidettiin yksi KVN-kokouksista piirissämme. Ajankohdaksi muodostui marraskuinen viikonloppu, tarkemmin sanottuna 16 – 17.11.2012. Paikaksi oli valikoitunut Hämeenlinna ja sen komea raatihuone. Varsinainen kokous, joka on tarkoitettu istuville piirikuvernööreille, pidettiin perjantaina 16.11.2012. Niinpä lauantaista muodostui se tärkein päivä kaikille Hämeenlinnaan kokoontuneille leijonille. Päävastuu järjestelyistä on paikallisella LC Hämeenlinna/Linnattarilla. Nämä energiset naiset olivat ZC Sinikka Uolan johdolla luoneet kokousväelle hienon tapahtuman. Puitteet olivat hienot, ruoka hyvää ja aikataulut piti, siinä pelkistettynä lauantaipäivä. Tutkitaan päivää ja sen antia kuitenkin vähän pintaa syvemmällekin. Päivä alkoi tervetulojuhlalla, jossa piirikuvernöörimme Jouko Inkeroinen toivotti leijonat tervetulleeksi kokoukseen ja Hämeenlinnaan mainiten tervetulopuheessaan mm seuraavaa: ”Meillä on teemana ”Yhdessä olemme vahvoja”; meitä miellyttää yhdessä tekeminen, teemme töitä yhdessä, ideoimme yhdessä ja etsimme niitä jotka tahtovat toimia yhteiseksi hyväksi! Piiri on Suomen suurin 2790 Lionia ja 93 klubia Aiemmin mainitsin että olemme Suomen suurin. Eipäs olla vaatimattomia, piiri on myös Skandinavian toiseksi suurin, Tanskassa yksi piiri menee edelle jäsen- ja klubi määrässä. Lopetan näihin kaupunginjohtaja Tapani Hellstenin sanoihin: Meitä hämäläisiä kutsutaan hitaiksi. Saattaa olla, mutta meidän näkökulmasta se tarkoittaa myös, että meillä on aikaa ystävillemme ja vieraille. Kiire ei ole minnekään”, näin siis piirikuvernööri avajaispuheessaan. Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen juhlaan toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapio Vekka. Juhlapuhujana oli lion Topias Huovinen, joka valotti lionismia omalla kohdallaan ja omasta näkökulmastaan. Hän sai kokousväen naurahtelemaan hauskoilla kommenteillaan, joista monet – vaikka naurattivatkin – ovat todellista totta. Puheiden välissä saatiin kuulla musiikkiesityksiä ja itsekin laulaa niin Leijonahenki kuin Hämäläisten-laulukin. Päiväjuhlan jälkeen nautittiin maittava keitto-lounas entisenä vankilana toimineessa tilassa. Miten hyvää saakaan peruskeitosta lisäämällä siihen mielensä mukaisia makuja. 26 Tarjolla oli niin herneitä, raejuustoa, salarakkaan makkaraa ja montaa muutakin makua. Herkullisia kaikki. Lounaan jälkeen oli sitten vuorossa asiaosiot. KVN-info kokosi yhteen suurimman osan kokoustajista ennen IPIP Wing-Kun Tamin saapumista kokouspaikalle. Hän kävi tervehtimässä kaikkia infoon osallistuneita leijonia ennen oman LCIF-osionsa alkua. Valokuvassa IPIP Tamin lisäksi CC Seppo Söderholm sekä VCC Asko Merilä, äärimmäisenä vasemmalla. LCIF – seminaarin osallistui moni kymmenpäinen leijonajoukko kuuntelemaan DC Heidi Rantalan johdolla, mihin kaikkeen ja mitä kaikkea LCIF:lta voi saada avustuksena. Tilaisuudessa esiteltiin myös Sri Lankaan rakennetun Ratnapuran silmäsairaalan toiminnan tavoitteita ja aikaansaannoksia. Tilaisuus kokonaisuudessaan oli valoisa, jonka kruunasi IPIP Tamin LCIF – piirivastaaville luovuttamat todistukset nimityksestä tehtäväänsä. Asiapitoisen ja tiukankin iltapäivän jälkeen oli aika valmistautua ns. vapaalle eli iltajuhlaan. Se onkin, ainakin naisten keskuudessa odotettu tapahtuma, koska silloin saa pukeutua, isoisäni sanoin, ”hepeniin”. Niin alkoi iltajuhla yhteislaululla. Laulu oli tietysti Leijonahenki. Liiton puheenjohtajan Seppo Söderholmin lausuttua tervetulosanat, oli buffet - illallisen vuoro. Buffetin nimi oli MakuMatka Hämeen kalavesien Maisemiin, peltojen Maisemiin, Metsien- ja laidunmaiden Maisemiin päätyen kosteikkojen ja puutarhojen luomiin Maisemiin. Hyvien makujen seuraksi nautittiin viiniä ja illallinen päättyi herkullisiin suklaakiviin kera kahvin sekä halutessa myös konjakin kanssa. IPIP Wing-Kun Tam toi LCIF:n terveiset myös tähän tilaisuuteen. Puheen pituus oli tuottaa päänvaivaa järjestäjille, koska hänen tiedettiin myös palkitsevan ansioituneita lioneja, ja kahvit oli vielä tarjoilematta. Yksi tunnustuksen saaneista oli piirihallituksessakin tällä kaudella ZC:nä oleva Sinikka Uola, joka valokuvassa on saanut tunnustuksensa. Kahvitkin saatiin tarjoiltua ja juotuakin kera konjakin ennen kuin Raatihuone sanoi hyvää yötä tilaisuuteen osallistuneille kellon ollessa 23.30. Kiitos vielä kerran järjestelyissä mukana olleille. Teksti: CS Hilkka Ruusuvirta, LC Nurmijärvi/Kanerva Kuvat: Antti Tuomikoski Yleisöä Hämeenlinnan raatihuoneella kuuntelemassa päivän esityksiä. Kuvassa IPIP Tamin lisäksi CC Seppo Söderholm sekä VCC Asko Merilä, äärimmäisenä vasemmalla ZC Sinikka Uola vastaanotti IPIP Tamin luovuttaman tunnustuksen Raatihuoneen iltajuhlassa. L eijonaviesti Merkkipäivä LC Riihimäen kuukausikokouksessa. L T uplaleijona Jukka Jalonen juhli 50-vuotismerkkipäiväänsä 2.11.2012 LC Riihimäen kuukausikokouksessa, jossa hänelle luovutettiin klubin standaari. Teksti Jukka Österman, kuva Kari Kolehmainen, LC Riihimäki Sisäolympialaiset C Hämeenlinnan veljet ja ladyt järjestivät 8.11.2012 ”Sisäolympialaiset” Sotainvalidien kuntoutuskoti Ilveskodissa Hämeenlinnassa. Leikkimieliseen kisaan, jossa jokainen oli voittaja, osallistui kaksikymmentä Ilveskodin asiakasta. Teksti ja kuva Juha Saarinen, LC Hämeenlinna Kuvassa ovat presidentti Vilho Ylönen ja päivän sankari Jukka Jalonen. Kuvassa sotainvalidit Veikko Joonala (vas) ja Paavo Lepolahti. Kisarastia pitämässä lion Juha Saarinen. Palvelutyötä parhaimmillaan! K lubin aktiviteeteissä reipasta talkootyötä pääsee nykyisin harvemmin tekemään. LC Vihti/Hiidenvesi sai pyynnön tulla kunnostamaan sotainvalidi Väinö Syrjän taloa Vihdin Tervalammelle, joka on rakennettu 1950 luvulla. Talon laajennusta tehtäessä 1985 oli klubimme mukana talkoissa ensimmäistä kertaa, joten perinteitä on ja niitä ylläpidetään jopa niin että pari talkoolaisista, Mauri Lindholm ja Veikko Lampen, oli jo silloinkin mukana. Ennakkoon tehtiin talon ulkopuolinen kuntokartoitus ja laadittiin työlista tehtävistä töistä minkä suoritti klubimme rakennusmestari Jyrki Kuhanen. Tällä kertaa maalattiin ikkunapuitteet, uusittiin ikkunapellit, uusittiin kuistin valokate, korjailtiin vuotavat läpiviennit sekä putsattiin ja oiottiin vesikourut sekä tehtiin joitain pieniä sähkötöitä kun klubilla oli oma sähkömies, Ismo Eskola mukana. Varsinainen urakka oli kaivaa talon pääty auki sokkeliin asti ja lisätä patolevy sekä styrox - levyt korja- taksemme kellaritiloissa haitanneet vesi ja kosteusongelmat. Syksyisen sään suosiessa talkoolaisia saimme kaikki sovitut toimenpiteet tehtyä jonka jälkeen nautimme emännän kokkaustaidoistaan, Lohikeiton ja kahvin sekä monipuolisten leivonnaisten myötä meistä talkoolaisista pidettiin tosi hyvää huolta. Muut talkoolaiset: Olavi Mattila, Timo Käiväräinen, Mauri Kujanpää Teksti: Mauri Kujanpää, LC Vihti/Hiidenvesi Kuvat: Mauri Lindholm, LC Vihti/Hiidenvesi Ikkunoiden suojaus pitää tehdä ennen maalausta Kaivinkoneet käynnissä Sokkelin vesieristystyöt loppusuoralla Hyvillä apuvälineillä pääsee pitkälle 27 L eijonaviesti LC Kerava / Alliumin toimintakauden 2012-2013 aktiivinen syksy K eravan valkosipulifestivaalit on järjestetty vuodesta 1987 lähtien. LC Kerava / Allium on myynyt festivaaleilla valkosipulituotteita Cafe-Alliumissaan jo viidettätoista kertaa. Cafe-Alliumia pyörittävät leijonanaiset olivat jälleen paikalla jo varhain elokuisena lauantaiaamuna aloittaen sämpyläkahvien myyntiä myös muille markkinamyyjille. Ilma oli aurinkoinen ja lämmin, kuten niin monta kertaa aikaisemminkin, asiakkaitakin oli perinteiseen tapaan hyvin liikkeellä. Ca- fe-Alliumissa oli myynnissä itse valmistamiamme valkosipulipiirakoita, monenlaisia leivonnaisia sekä tänä vuonna myös makeiden korvapuustien lisäksi valkosipulilla höystettyjä korvapuusteja, jotka sitten osoittautuivatkin varsinaisiksi menestystuotteiksi. LC Kerava / Allium sai markkinayleisöltä paljon positiivista palautetta kahvilan tuotteista sekä sen viihtyisyydestä ja kotoisasta tunnelmasta. Tästä on taas kerran hyvä jatkaa ensi vuodelle. Valkosipulifestivaalien Cafe-Allium Marraskuun klubikokouksen yhteydessä tutustuimme Keravan uuteen taidemuseo Sinkkaan. Meille esiteltiin Keravalla noin 70 vuoden ajan toimineen Orno Oy:n valaisintehtaan tuotantoa ORNO - Valoa -näyttelyssä. Laajassa näyttelyssä on esillä tehtaan tuotantoa teollisista valaisimista kotien muotoiluklassikko valaisimiin. Samassa kokouksessa toivotimme myös kaksi uutta jäsentämme tervetulleiksi klubiimme ja mukaan Lions- toimintaan. Taidemuseo Sinkka, ORNO - Valoa – näyttely Klubimme pikkujouluillallinen nautittiin Ravintola Kappelissa Helsingissä. Illallisen jälkeen siirryimme lumipyryssä Teatteri Kapsäkkiin seu- raamaan hulvatonta ilottelua, vauhdissa olivat legendaarinen kaksikko pianisti ja säveltäjä Iiro Rantala sekä näyttelijä Martti Suosalo. Pikkujouluillallinen Ravintola Kappelissa Helsingissä 28 Keravan Palvelukeskus Hopeahovi on jo usean vuoden ajan ollut LC Kerava / Alliumin eräs tärkeimmistä aktiviteettikohteista. Elokuussa kävimme luovuttamassa lahjoittamamme geriatria-pyörätuolin Hopeahoviin. Osallistuimme myös Palvelukeskus Hopeahovin Itsenäisyyspäivän juhlaa 5.12.2012, avustimme tarjoilussa ja vanhusten kuljetuksissa. Tilaisuus oli juhlava ja mieleenpainuva. Olemme myös vuosittain ennen joulua käyneet laulattamassa Hopeahovin vanhuksia joululaulujen sävelin. Ilo loisti vanhusten silmistä, kun tutut joululaulut muistuivat taas kerran mieliin. Perinteiset Keravan hyväntekeväisyysjärjestöjen joulumyyjäiset pidettiin Keravan oppimiskeskuksessa sunnuntaina 9.12. Joulumyyjäisten kokonaisjärjestelyvastuu oli tänä vuonna LC Kerava / Alliumilla. Myimme kymmenittäin joulukakkuja ja -leipiä vastaten myös koko tilaisuuden kahvituksesta. Cafe-Alliumissa oli jälleen kerran tarjolla itse valmistamiamme suolaisia ja makeita leivonnaisia. Pelastusarmeijan joulupatakeräyksessä avustaminen on ollut LC Kerava / Alliumin jouluisia palveluaktiviteetteja jo usean vuoden ajan. Pelastusarmeijan Joulupata oli tuttuun tapaan tänäkin vuonna Keravan City-Marketin ala-aulassa. Oli ilo nähdä kuinka yhä enenevässä määrin myös nuoret antoivat lahjoituksensa auttaakseen vähäosaisia ja varattomia perheitä. Joulupatakeräys on todellinen palveluaktiviteetti, padalla seisoessaan tuli meille itse kullekin se oikea, lämmin ja myös lähimmäisen huomioiva joulumieli. Joulumyyjäiset Keravan oppimiskeskuksessa Pelastusarmeijan joulupatakeräys Teksti ja kuvat Anita Paakkala-Järvelä LC Kerava/Allium L eijonaviesti HYVINKÄÄN LOHKOSSA ON OLLUT VILKAS SYYSKAUSI Joka kuukaudella yhteisiä aktiviteetteja V I-alueen ensimmäisen eli Hyvinkään lohkon yhteisissä aktiviteeteissa on ollut vilkas syyskausi. Klubien omien aktiviteettien lisäksi on yhteistä tekemistä löytynyt jokaiselle toimintakuukaudelle. Lohkossa yhteisellä tekemisellä on perinteitä ja voidaan sanoa, että yhteistyössä on myös voimaa ja sillä saadaan paikalliselle Lions-toiminnalle monesti myös enemmän näkyvyyttä ja julkisuutta kuin uskotaankaan. Elokuussa klubit aloittivat perinteisellä lohkon golf-turnauksella ja siitä sitten päästiinkin itse asiaan. Musiikkia vanhuksille Edellisen toimikauden Joulumarkkinoiden tuotosta lohko toteutti syyskuussa Hyvinkäällä mittavan musiikkikiertueen eri vanhusten hoitolaitoksissa. Harmonikkataitelija Seppo Lankinen palkattiin hoitamaan viiteentoista laitokseen yhteiset musiikkituokiot ja mukana oli tietenkin lohkon leijonia kertomassa kuka taloudellisesti vastaa tästä tilaisuudesta. Taitava soittaja, laulattaja sekä myöskin hauskoja juttuja kertova Seppo Lankinen osasi todella ottaa yleisönsä ja toi näin paljon vaihtelua ja iloa vanhusten arkeen. Rahaa sotainvalideille Lokakuussa lohkon klubit osallistuivat Sotainvalidien veljesliiton Hyvinkään osaston perinteiseen syyskeräykseen. Jo ikääntyneet veteraanit kun eivät enää itse keräykseensä kyenneet, niin näin Hyvinkään leijonat lähtivät yhdessä auttamaan tämän heidän viimeisen keräyksensä toteutusta. Keräys hoidettiin klubien toimesta lipaskeräyksenä lauantaipäivän aikana kauppakeskus Willan ja Prisman tiloissa. Tulos oli aivan kohtuullisen hyvä ja kerääjillä hyvä mieli tekemisestään. Joulumarkkinat kymmenettä kertaa Hyvinkään jo perinteiset joulumarkkinat toteutettiin jo kymmenettä kertaa. Joulumarkkinoiden pitopäivä osui tällä kertaa joulukuun ensimmäiselle päivälle, mutta klubien markkinavalmistelut kuitenkin näin vahvasti marraskuun puolelle. Hyvinkään Joulumarkkinat avasivat joulukauden paikkakunnalla ja niiden yhteiskumppaneina olivat myös: Hyvinkään kaupunki sekä seurakunta, Aamuposti, Kauppakeskus Villa sekä Prisma tavaratalo ja Wanha Villatehdas. Tapahtuma sytytti kaupungin jouluvalot, toi joulupukin ja muorin kulkueen tapahtumapaikoille, sekä 70 eri myyjää villatehtaan alueelle. Suo- Myös vammaiset halusivat tukea sotainvalideja Syyskeräyksessä. men talvi lumimyrskyineen ja pakkasineen hiukan verotti markkinoilla kävijöitä, mutta kuitenkin varsin hyvin Joulumarkkina-aktiviteetin taloudellinen tulos toteutui. Uudelle vuosikymmenelle lähdettäessä haastetta aktiviteetin kehittämiseen klubeilla kyllä riittää. Tulevan joulun ensimmäiset askeleet käynnistyvätkin yhteistyötahojen kanssa ensimmäisessä kokouksessa jo tammikuussa 2013. Patakeräys jouluviikolla Hyvinkään lohko on ollut mukana myös Pelastusarmeijan patakeräyksessä sen käynnistyttyä yleisesti klubien aktiviteettina. Hyvinkään kauppakeskus Willan valmistumisen myötä myös keräyspaikka muuttui tavaratalo Prisman aulaan. Nyt lämpimämmissä olosuhteissa lohkon klubit toteuttivat keräystä kuutena päivänä klo 14-20. Uusissa ympyröissä näytti Pelastusarmeijan patakeräys tavoittavan entistä useamman lahjoittajan ja se on hyvä se. Kuten alussa todettiin Hyvinkään leijonilla riittää askareita klubien omissakin aktiviteeteissa. Hyvinkää-klubilla on kalenteriprojekti, Puolimatkalla konsertti, Viertolalla Vappusääveikkaus, Höffingan muotinäytökset jne. Klubien toimiminen samalla paikkakunnal- la kuitenkin edesauttaa yhteisten aktiviteettien toteuttamista. Muutakin yhteistä tekemistä vielä löytyy. Vuosikymmeniä jatkunut Sveitsin Ilta on hengähdystauolla ja etsii uutta tulemistaan. Mukana ollaan yhteisesti myös Hyvinkään Muistojuhlatoimikunnassa vaalimassa veteraaniperinteen kunnioittamista ja jatkumista paikkakunnalla. Questkoulutusta Hyvinkäällä on toteutettu yhdessä vuosikymmeniä ja koulutettu on jo satoja paikkakunnan kasvattajia. Alkaneena vuonna Hyvinkäällä on kaksikin eri mittavaa tapahtumaa: Asuntomessut 2013 ja pesäpallon valtakunnalliset ItäLänsi ottelut. Ehkä niissäkin löytyy klubeille joko yhdessä tai erikseen sopivia tehtäviä aktiviteetteja? Teksti ja kuvat: Aarre Peltonen, LC Hyvinkää/Sveitsi LC Hyvinkää/Sveitsin myyntipiste Joulumarkkinoilla. 29 L eijonaviesti Keppiä ja markkinaa Pusulassa P usulan Leijonilla tärkeä varojenkeruumuoto on ollut keppitalkoot. Aurauskeppien tekeminen on sopivaa syyskauden tekemistä ja on samalla hyvää hyötyliikuntaa. Keppien tekemisellä on pitkät perinteet Pusulassa ja keppien kysyntä on säilynyt vahvana. Tosin välillä näytti, että muovikepit tunkevat apajalle. Ekologisuuteen pyrkiminen on muuttanut kysyntää positiiviseen suuntaan myös aurauskeppien osalta. Aurauskeppien nopeassa valmistuksessa tärkein edellytys on sopiva paikka, missä kuusen tai männyn taimen pituus pyörii parin metrin paikkeilla. Hyvässä paikassa keppien tekeminen on joutuisaa ja muutamassa tunnissa ehtii tehdä jopa satoja keppejä. Kokemuksesta on apua ja kaikki apuvälineet ovat sallittuja, vesuri on lyömätön. Sen etuina on vähäinen polttoaineenkulutus, hiljaisuus ja tehokkuus. Monella on kuitenkin apuna moottorisaha, mikä on varsinkin ylisuuressa kohteessa hyvä apu puun katkonnassa. Ylisuuressa puustossa työn edistyminen on kuitenkin hidasta ja myös keppien laatu on heikompi. 2012 Pusulan Leijonat tekivät keppejä noin 5000 kappaletta, kysyntää olisi ollut jopa 10 000:lle kepille. Kuvateksti: Joulunalusmessut Ahjolassa 2012 Palmua ja messua Leijonatoiminnan näkyvimmät osat ovat Pusulan Ladyjen Joulunalusmessut marraskuussa ja Palmumarkkinat 24.3. Vuodesta 1971 lähtien järjestettyä Pusulan Ahjolan ”Palmumarkkinaa” varten veljet pystyttävät basaarityyppisen kauppakujan. Ahjola on Pusulan Maamiesseuran talkoovoimin ylläpitämä seuratalo Pusulan kirkonkylässä, missä Pusulan Leijonat on järjestänyt tapahtumia ja tukenut samalla talon ylläpitäjää, Pusulan Maamiesseuraa. Pusulan leijonat ovat näkyvästi mukana myös monissa muissa tapahtumissa ja valaisevat Jouluksi myös Pusulan kirkonkylän Joulukuusen. Tapahtumat eivät saa olla kuitenkaan itseisarvo. ”Meille tärkeää on, että klubissamme viihdytään. Siksi tänä vuonna asiaan on kiinnitetty huomiota mm. järjestämällä kysely klubin Joulukuusen kasvatusta L C Forssa on kasvattanut edesmenneen klubilaisen tähän tarkoitukseen osoittamalla pellolla kotimaisia joulukuusia jo vuosikymmenen ajan. Joka kevättalvinen leikkaaminen on tehnyt niistä kauniita katsella. Joulukuusi toimikuntaa vetää Metsäneuvos ja Lion Pekka Sampakoski. Vuosittain LC Forssa ry myy n. 30 – 40 joulukuusta ja niiden tuotolla on katettu mm. jouluavustusten vieminen avuntarpeessa oleville lapsiperheille. Toiminta on jatkuvalla pohjalla. Plantaasilla kasvaa useita satoja joulupuita eri kasvatusvaiheessa jo- 30 ten tätä kautta myytävää ja annettavaa on vuosiksi eteenpäin. Plantaasin sijainti on tarkkaan varjeltu salaisuus jonne ulkopuoliset pääsevät ainoastaan silmät sidottuina! Teksti ja kuva: Lasse Välimaa, presidentti, LC Forssa Klubin veljet Seppo Virkki, Reino Meronen ja Matti Riitamaa ovat käyneet kaatamassa myyntiin vietäviä kuusia. viihtyvyyden nostamiseksi”, kauden 2012-13 presidentti Pasi Mannerkoski sanoo. Lisätietoa Ahjolasta: http://www. nummi-pusula.fi/ahjola/ Lisätietoa Pusulan Leijonista http://www.e-clubhouse.org/sites/pusula/ Teksti ja kuvat: Pasi Mannerkoski, LC Pusula L eijonaviesti JOULUILOA MONILLE PERHEILLE LC Jokelan tiernapojat ja ladyt liikkeellä L ahdessa toteutettiin toista kertaa keskieurooppalaiseen tyyliin joulukylä, jossa oli 52 mökkiä täynnä mitä erilaisimpia lahjaideoita ja herkkuja. Myyjiä kertyi kaikkiaan yli sata ja kävijöitä 15 päivän aikana arvioidaan torilla vierailleen noin 30 000. Jouluisen tunnelman takasivat tänä vuonna runsas lumi ja jouluinen ohjelma. Päättäjäisissä kaupunginjohtaja Myllyvirta julisti Wanhan joulun ajan kaupunkiin ja kehotti ”katsokaamme uuteen vuoteen toiveikkaasti ja hyvää uskoa tulevaan ympärillemme valaen”. Hollolassa toimivat neljä Lionsklubia isännöivät yhteistä mökkiä joulukylässä 8.-22.12.2012 myyden talkoilla valmistamiaan tuotteita, kuten kynttilöitä, Leijona-sinappia, sisustustyynyliinoja ja joulukoristetonttuja. Lisäksi myytävänä oli glögiä, konjakkikakkuja, hilloja ja mesivadelmamehua sekä arpoja. Pakkasesta, tuulesta ja tuiskusta huolimatta kauppa kävi tasaiseen tahtiin. Tapahtuman tuotto päätettiin jakaa Hollolan seurakunnan diakoniatyön kautta paikallisille vähävaraisille lapsiperheille ja muille avun tarpeessa oleville. Maanantaina 17.12.2012 lionit kävivät luovuttamassa ensimmäiset lahjakortit Hollolan seurakunnan johtavalle diakoniatyöntekijä Virve Valkeavuori-Kovaselle jaettavaksi jo jouluksi. Loput jaetaan myöhemmin samaan kohteeseen. Lisäksi lahjoitimme monta maukasta joulukakkua Hollolan vanhainkodin asukkaille haluten näin tukea etukäteen kevään Yhdessä ikäihmisten kanssa -kampanjaa piirissämme. Teksti Leila Huikuri LC Hollola/Kapatuosio L aulamisesta kiinnostuneet LC Jokelan veljet keksivät jo joitakin vuosia sitten aloittaa tiernapoikaesitykset. Samalla kerättäisiin varoja palvelutoimintaan. Joinakin vuosina ollut vaikeuksia sovittaa esitykset veljien kiireiseen, mutta onneksi on ladyjen joukosta löytynyt avustavia ”sijaisnäyttelijöitä”. Leijonien esitykset luetaan Jokelassa jo joulunajan perinteisiin, sillä esiintymisiä on ollut joulun avaustapahtumassa ja palvelukodeilla sekä kylän yhteisessä Tuomaan päivän joulutapahtumassa.. Viime vuonna avustettiin Jokelan Yrittäjiä joulun valojen sytyttämistapahtumassa 1.12. ja sitä seurasi esiintyminen Ester Matilda kodissa. Sinne olivat lions ladyt järjestäneet perinteisen kahvi ja joulutorttutarjoilun Leijonien tiernapoikien ja ladyjen joulutoiminnasta eivät jääneet osattomiksi muutkaan seniorit, sillä jokelalaiset vierailivat 22.12. Palvelukeskus Tuuskodossa Tuusulan kirkonkylässä. ja ilahduttivat keskuksen asukkaita ja henkilökuntaa. Tiernapojat ovat kokeneet laulunäytelmän esittämisen mielenkiintoiseksi, ajoittain sään vuoksi jopa haastavaksi, mutta silloinkin on esiinnytty ilolla. Esitysten ohessa tapahtunut varainkeruu, on käytetty klubin palvelutoimintaan. Jokelan LC ladyt ovat puolestaan ylläpitäneet toiminnallaan yhteyksiä mm. palvelukoteihin ja niiden asukkaisiin erilaisin tempauksin.. Ne ovat olleet myös hyvin suosittuja ja mm. tiernapoikien esiintyminen on innoittanut yhteislauluihin, jolloin on laulettu tuttuja ja perinteisiä joululauluja: ”Hyvä lämmin hellä on mieli jokaisella, kun joulu on”. Kansainvälinen tiernapoikaperinne, joka kertoo joulunajan tapahtumista, juontaa alkunsa jo keskiajalta. Silloin teinit eli opiskelijat keräsivät sillä rahaa ja kynttilöitä itselleen. Vuosisatojen saatossa on laulukuvaelma osoittanut elinvoimaisuutensa ja saanut omia kansallisia piirteitä. Tierna- eli tähtipoikaperinne on meillä tunnettu etenkin Oulun seudulla. Jokelan lionsveljien tiernapoikaohjelma noudattaa vakiintunutta oululaista sanoitusta. Rahaa ei tosin kerätä itselle, vaan klubin palvelutoimintaan. Teksti ja kuvat: Kurt Ratia, LC Jokela Kuvassa vas. klubipresidentit Mika Lahtonen ja Heli Haapamäki, Virve Valkeavuori-Kovanen ja mökkivastaava Leila Huikuri. Kuva Henrik Bergh Tiernapoikien joulukuvaelman esittävät LC Jokelan veljet Mikko Jokinen, Markku Ranta-aho Markku Spoof ja Kari Kinnunen. LC Jokelan tiernapojat, kuva: Eija Tammilehto. Leijonien mökistä löytyi paljon ostettavaa. Kuva Leila Huikuri Ulkoilmatapahtumat joulukuussa ovat haasteellisia sekä esiintyjille, että yleisölle. Tiernapoikien esitystä seurattiin viileästä säästä huolimatta mielenkiinnolla. 31 L eijonaviesti Kellokosken Annojen joulukuu Joulukadun avajaiset J oulukadun avajaisissa Kellokoskella 1.12. Annat järjestivät laatikkoarpajaiset ja olivat perinteisellä paikalla esillä glögi-piparitarjoilun, mm havukranssien myynnin teemalla. Jääkuningatar Eija (Ähkynen) jakoi joulupukin daamina karkkia vpk:n kulkueessa. Tapahtumassa luovutettiin kolmatta kertaa Kellokosken kylän vuoden Ansioituneelle Annalle Ainotossut. Tällä kertaa varpaita lämmittävät jalkimet sai kahvila Kinuskillan roh- kea ja luova yrittäjä Marjo Tuuri-Sarinko. Päivä oli pitkästä aikaa kelin puolesta talvinen ja tunnelma sen takia oikein jouluinen. Kaija K:n konsertti Tuusulan kirkossa järjestettiin Kaija K:n joulukonsertti 19.12. Ulkona oli pakkasta ja viimaa, mutta tunnelma kirkossa muodostui lämpimäksi ja tunnelmalliseksi. Monelle tästä alkoikin varsinainen joulun aika. Teksti ja kuvat: Leena Turunen, LC Kellokoski/Annat Eija Ähkynen, jääkuningatar Ainotossujen luovutus yrittäjä Marjo Tuuri-Saringolle. Luovuttamassa presidetti Sari Rönnqvist ja Merja Gratschew Kynttilät syttyivät sankarihaudoille N urmijärven lohkon klubien kynttiläaktiviteettia vietettiin jälleen perinteisin menoin itsenäisyyspäivänä talvisessa säässä. Päivä alkoi aamuyhdeksältä lipunnostolla Nurmijärven seurakuntakeskuksen pihalla, Rajamäessä sekä Klaukkalan kirkolla. Sitä seurasi kynttilöiden sytytys kirkonkylän ja Rajamäen sankarihaudoilla paikallisten Lions-klubien toimesta. Tämä perinne alkoi 25 vuotta sitten vuonna 1987, kun Klaukkalan Lions-klubissa havahduttiin siihen, että sankarihaudat pysyivät itsenäisyyspäivänä pimeinä yksittäisiä omaisten sytyttämiä kynttilöitä lukuunottamatta. Ensim- 32 mäisenä vuonna kynttilät sytytettiin kolmen miehen voimin lumituiskussa ilman sen kummempia juhlallisuuksia. Sittemmin järjestelyihin tulivat mukaan kaikki Nurmijärven lohkon viisi Lions Klubia. Kunnan ja seurakunnan myötävaikutuksella itsenäisyyspäivän vietto on laajentunut edelleen niin, että päivän aikana ohjelmaa riittää jumalanpalveluksesta, päiväjuhlasta ja itsenäisyyspäivän konsertista aina partiolaisten soihtukulkueeseen asti. Teksti ja kuva Petri Seeste, LC Klaukkala Seppelettä laskemassa vas. Maarit Jukuri LC Klaukkala/Leat, Raimo Niemelä LC Nurmijärvi, Soile Kurvinen LC Nurmijärvi/Kanerva, Pertti Viitasalo LC Klaukkala, Mervi Johansson LC Klaukkala/Leat sekä piirikuvernööri Jouko Inkeroinen LC Klaukkala. L eijonaviesti Ilmiö nimeltä Sillanpää – Jari Sillanpää Ei vain Joulukonsertti, vaan elämys N urmijärven kaksi leijonien naisklubia (LC KLaukkala/Leat, LC Numijärvi/Kanerva) ja kaksi miesklubia (LC Klaukkala, LC Nurmijärvi) järjestivät onnistuneen Joulukonsertin Nurmijärven kirkossa. Antti -myrskyn riehuessa pahimmillaan marraskuun lopussa, täyttyi kirkko äärimmilleen 650 vieraan voimin. Pahasta säästä huolimatta kirkon ovella oli jono jo tuntia ennen konsertin alkua. Tarvittiin iso organisaatio, jotta kaikki sujuisi käsikirjoituksen mukaan, niinpä klubien 150 jäsentä olivat kaikki, jollain tavalla mukana järjestelyissä. Piirin puheenjohtajan Jouko Inkeroisen mukaan tämä olikin hyvin sopiva näyttö piirin tunnuslauseeseen: yhdessä olemme vahvoja. Kirkkoherra Ari Tuhkanen avasi tilaisuuden ja huumorilla höystäen sanoessaan, että näin paljon meillä yleensäkin on väkeä kirkonmenoissa, Jari Sillanpää ja viisijäseninen Aia-kuoro esittivät ainutlaatuisen ohjelman, missä oli sekä tuttuja että vähän harvinaisempia joululauluja. Kuoron Mertsi Rajala oli sovittanut kuitenkin kaikki esitykset niin, että vanhatkin joululaulut tuntuivat raikkailta. Aia- kuorossa oli pari tv-tuttuakin, kuten Nina Tapio Idolsin tuomarina vaikuttanut ja Hanna-Riikka Siitonen, joka esiintyy parhaillaankin Uusi päivä-sarjassa. Jarin esiintyminen oli mukavan vapaamuotoista, johon kuului välillä myös liikuskelu yleisön joukossa. Myös Kirkon akustiikka toimi hienosti lauluesityksissä. Monipuolista, erilaista Konsertissa laulettiin monella kielellä, kuten suahili (Marian poika), englanti (Santa Lucia), italia, ruotsi, norja, latina (Panis angelicus) ja suomi. Moni tuttukin kappale sai uutta sisältöä, kun se laulettiin osittain muulla kuin suomen kielellä. Muita tunnetuimpia sävelmiä puolentoista tunnin konsertissa olivat mm.: Varpunen jouluaamuna, Lumilinna, Kaksi kynttilää, Sydämeeni joulun teen, Jouluyö, juhlayö ja Kun joulu on. Myös soittimissa oli monenlaista sointua. Siitä pitivät huolen, nokkahuilu, hanuri, kitarat, kosketinsoittimet ja ksylofonit. Sanoin on vaikea kuvata sitä tunnelmaa, jonka paikallaolijat kokivat. Yleisenä sävynä oli kuitenkin iloinen jouluinen kepeys ja hymyilevä esitystapa. Aika mukava tunnelman luoja oli tämä konsertti joulukauden alkuun. Lions-työ on tuonut ystäviä ja opettanut elämää Ainoana huolena hän mainitsee, että joukko alkaa ikääntyä, joten talkooporukat ovat usein vanhemmasta päästä. Ehkä on niin, hän arvelee, että nykyinen työrytmi on niin kiihkeää, ettei nuorille jää paljoa aikaa harrastuksille. Leijonatyöstä ja toisten palvelemisesta kiinnostuneille ihmisille on kuitenkin aina tilaa. Mittavat konserttijärjestelyt Nurmijärven klubeissa LC Klaukkalan presidentti kertoo, että tämä palvelutoiminta on tuonut paljon uusia ystäviä. Toisaalta hänen sydäntään lähellä on ollut aina toisten auttaminen. Lisäksi on mukavaa, että leijonat edustavat hyvin erilaisia elämänaloja – juristeista työmiehiin; se antaa elämälle rikkautta ja opettaa yhteisöllisyyttä sekä johtamista. ”Jari Sillanpään Joulukonsertti Nurmijärven kirkossa myytiin hyvissä ajoin loppuun” kertoo LC Klaukkalan presidentti Pertti Viitasalo. ”Ajatuksen mittavan konsertin järjestämisestä esitti ensimmäisen kerran viime keväänä Nurmijärven lohkon (kaikki Nurmijärven Lionsklubit) puheenjohtaja Aija Jokilammi Nurmijärvi/ Kanervat – klubista”, hän jatkaa. Siitä asti on Viitasalon mukaan myös työskennelty, joten onpa aikaa ja hikipisaroita varmaan virrannut. Pertti Viitasalo antaa erityiskiitoksen Nurmijärven Kanerville, jotka ovat kantaneet päävastuun konsertin toteutuksesta. Jari ja Aia parhaimmassa vedossa ja jouluisen iloisin ilmein Teksti ja kuvat Ismo Pohja, LC Klaukkala Klubien suurin yhteinen ponnistus tällä alueella, tuotto paikallisen nuorison hyväksi Päätös konsertin järjestämisestä edellytti, että kaupaksi oli saava kaikki 650 istuinpaikkaa kauniissa kirkossamme kirkonkylässä. Markkinointi onnistui hyvin, joten kirkko oli ääriään myöten täynnä. Samalla tämä projekti voitiin kirjata nurmijärveläisten leijonien suurimmaksi yhteiseksi projektiksi. Konsertti oli samalla osoitus klubien hyvästä yhteistyöstä ja organisoinnista. Järjestelyissä mukana olleet olivat LC Klaukkala, LC Nurmijärvi/Kanerva, LC Klaukkala/Leat ja LC Nurmijärvi. Viitasalo kertoi, että konsertin järjestämisen perusideoina oli sekä lisätä Lions-aatteen tunnettuutta että aikaansaada tuntuva summa Nurmijärven nuorison hyväksi. Hän arvioi nettotuoton olevan 8.000– 10.000 euroa. josta 10 % osoitetaan Nurmijärven aseurakunnalle. LC Nurmijärven Kanervan Sari Leppänen ja lohkon puheenjohtaja Aija Jokilammi luovuttamassa kiitokseksi muistoja Nurmijärveltä 33 L eijonaviesti Itsenäisyyden säilyminen perusta M enneiden sukupolvien ja etenkin sotavuosien uhrit ja ponnistelut ovat merkittäviä asioita maamme itsenäisyydelle. Niiden ansiosta maamme on noussut hyvinvointivaltioksi. Sodan kokeneiden veteraanien määrä vähenee ja itsenäisyyttä tarkastelleenkin yhä enemmän sodan jälkeisen ajan ja nykypäivien saavutusten perusteella. Siinä muutamia keskeisiä ajatuksia, jotka tulivat esille Lions Club Jokelan järjestämässä maamme itsenäisyyden 95. vuosipäivän juhlassa. Päivä alkoi jo aamulla perinteeksi muodostuneella lipun nostolla Jokelan seurakuntatalolla ja kunniakäynnillä ja seppeleen laskulla uurnahautausmaalla. Jokelan aluepappi Timo Huuhtanen piti hartaushetken. Tilaisuuteen osallistuivat Tuusulan seurakunnan ja Jokelan reserviläisten edustajat ja partiolaiset sekä joukko paikkakuntalaisia. – Suomen itsenäisyyden ajan historiaan mahtuu valtava määrä työtä, kärsimystä ja pelkoa, joita on oltu valmiit tekemään ja kokemaan paremman tulevaisuuden eteen. Talvi- ja jatkosodassa kaatui yli 90000 suomalaista, joista suuri osa ei ennättänyt edes miehen ikään. Keskuudessamme on edelleen 42000 veteraania, joiden taakaksi tuli kantaa loppuelämänsä raskaita muistoja. Tämä lipunnosto- ja seppeleenlaskutilaisuus osoittakoon haluamme kunnioittaa ja kiittää sodissamme kaatuneita, sotainvalideja ja -veteraaneja heidän meille rakentamasta hyvinvointiyhteiskunnasta. Suomessa on turvallista elää, LC Jokelan presidentti Jami Virta totesi puhuessaan kunniakäynnin yhteydessä. Yhteiskunnan kehittyessä ja kansainvälisyyden lisääntyessä saa itsenäisyys erilaisia merkityksiä. – Siksi on tärkeää, että viettäessämme juhlapäivää muistaisimme arjen keskellä myös tämän itsenäisyyden henkilökohtaisen puolen. Itsenäisyyden arvostamiseen kuuluvat niin suvaitsevaisuus, tasavertaisuus kuin huolenpitokin meitä 34 ympäröivästä yhteisöllisyydestä. Ne ovat jokapäiväisiä asioita, joiden eteen meidän kaikkien tulee ponnistella. Sillä saralla tehtävä työ on arvokasta ja ei uskoakseni tule koskaan loppumaan. Se on osamme itsenäisyyden ylläpitämiseksi, Virta muistutti. Juhla kotitaajaman asukkaille Itsenäisyysjuhlan tervehdyssanoissa Jami Virta kertoi LC Jokelan aloittaneen lipunnosto- ja seppeleenlaskuperinteen jo vuosikymmen sitten. – Ilahduttavaa on viime vuosina ollut, että muun muassa partiolaiset ja reservinupseerit ovat läsnäolollaan kunnioittaneet tilaisuutta ja siten tehneet siitä entistä juhlavamman. Mieltä lämmittävää on ollut myös lasten ja nuorten läsnäolo, meillä on paljon asioita historiassamme välitettävänä tämän päivän nuorille sukupolville. Yhteisöllisyys ja identiteetti – Nykykehitys näyttää vievän niin maassamme kuin Euroopassa tilanteeseen, jossa on tarpeen löytää uusi identiteetti. Kehitystä ovat tarkastelleet mm. Saska Saarikoksi kolumnissaan Helsingin Sanomissa 21.11. ja Laura Kolbe saman lehden Vieraskynäpalstalla 3.12., juhlapuhujana ollut Jokelassa nuoruutensa asunut, professori (ma) Tiina Kinnunen totesi puheensa alussa. – Kolben mukaan vain rauhanaikaa kokeneiden nuorempien sukupolvien on kuitenkin löydettävä uusi tarina. Ehdotan, että tätä hänen tulkintaansa on syytä tarkastella myös suhteessa suomalaisuuteen. Suomalaisuutta on rakennettu vahvasti talvi- ja jatkosodan muistolle. Tätä muistoa on vahvistettu erityisesti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 1980- ja 1990-lukujen taitteesta alkaen. Tässä kansallisessa kertomuksessa Suomi on kuvattu hieman paradoksaalisestikin samaan aikaan uhrina ja voittajana. Uhrina olo kytketään talvisodan syttymiseen ja voittajana olo erityisesti kesän 1944 Puna-armeijan suurhyök- käyksen torjumiseen. Vähintäänkin on totuttu puhumaan torjuntavoitosta, Kinnunen sanoi. – Veteraanien sotaponnistusten arvoa mitenkään väheksymättä kysyn, onko myös suomalaisten löydettävä sellaisia uusia tarinoita suomalaisen identiteettinsä uusintamiseksi, jotka vastaavat tämän päivän haasteisiin. Samaan tapaan eurooppalaisten on etsittävä uutta tarinaa eurooppalaisuuden perustaksi. Yksi mahdollisuus on kertomus suomalaisen hyvinvointivaltion rakentamisesta Kansainvälisesti arvostettu hyvinvointivaltio – Toistaiseksi suomalaisten on ollut aika vaikea kertoa kansallista tarinaa hyvinvointivaltion kautta, kun taas ulkomailla Suomi yhdistetään nimenomaan hyvinvointiin ja tasa-arvoon, Kinnunen sanoi ja mainitsi muun muassa suomalaisten erinomaisen menestymisen PISAtutkimuksissa ja suomalaisen kouluruokailun – Sodan aikana oli kyse itsenäisyyden säilyttämisestä, tämän päivän haasteet liittyvät sodan jälkeen rakennetun hyvinvoinnin ja tasa-arvon pelastamiseen. Tällä en halua ottaa kantaa siihen, missä mittakaavassa hyvinvointivaltio on pyrittävä säilyttämään. – Voin hyvin kuvitella, että teidän kuulijoiden mielissä herää hämmästynyt kysymys: kuinka jostain toisaalta niin arkipäiväisestä ja toisaalta niin kuivan byrokraattisesta kuin hyvinvointivaltiosta voisi saada suomalaisia yhdistävän ja innostavan kertomuksen? Hyvinvointivaltioon on mahdotonta, tai ainakin hyvin vaikeaa, yhdistää ajatusta sankaruudesta ja uhrautumisesta. Koulukeittiön emännän yhdistäminen sankaruuteen voi tuntua etulinjan taistelijan sotakokemuksen häpäisemiseltä. Näin ei ole kuitenkaan mielestäni syytä ajatella. Pala palalta rakennettu ten esimerkiksi kansaeläkelaki 1937 ja laki kouluruokailusta 1943. – Hyvinvointivaltiossa ja sen kehittymisessä ei ole kyse vain lainsäädännöstä ja ihmisten kokemuksista irrallaan olevista rakenteista, vaan kyse on myös kokemuksista, muistoista ja tarinoista. Hyvinvointivaltion historia paljastaa myös sen, että uudistuksista käytiin kamppailua: hyvinvointivaltio ei ole syntynyt itsestään, vaan se on suomalaisten pala palalta rakentama, unelmien ja kompromissien tulos, Kinnunen muistutti. – Hyvinvointivaltio on suomalaisille tärkeä, ja sen historiallinen merkitys ymmärretään. Tämä käy ilmi historioitsija Pilvi Torstin uudesta tutkimuksesta Suomalaiset ja historia. Hänen haastattelemansa henkilöt olivat pitkälti samaa mieltä seuraavan väitteen kanssa: Hyvinvointivaltion rakentaminen muutti suomalaisten elämää enemmän kuin muu 1900-luvun kehitys. Mitä vanhempia vastaajat olivat, sitä yksimielisempiä he olivat tästä väitteestä Perustana veteraanien periaate. – Hyvinvointivaltio ei luo kansalaisten keskuuteen kuitenkaan samanlaista yhteishenkeä kuin sota, mikä selittyy tietenkin sodan luonteella: se on yllättävä, pakottava tilanne eikä se ole samalla tavalla pitkäkestoinen kuin vähittäinen uudistuspolitiikka. Voidaan kuitenkin ajatella, että myös hyvinvointivaltio ja sen säilyttäminen vaatii uhrauksia, vaikka omaa henkeä ei tarvitsekaan olla valmis uhraamaan (valmiutta veronmaksuun ja tämän hetken tilanteessa myös valmiutta rakenteellisiin uudistuksiin). Mutta ennen kaikkea: hyvinvointivaltion voi ajatella perustuvan veteraanien periaatteelle: ”kaveria ei jätetä”. Juhlan ohjelma koostui paikallisin voimin toteutetuista musiikkija lauluesityksistä. Teksti ja kuvat Kurt Ratia Hyvinvointivaltioon luettavia uudistuksia kehitettiin jo 1930-1940, ku- L eijonaviesti hyvinvointivaltiolle Presidentti Jami Virta ja sihteeri Simo Toivonen laskivat klubin seppeleen Jami Virta muistutti itsenäisyyden arvon merkityksestä. Itsenäisyyden arvostamiseen kuuluvat suvaitsevaisuus, tasavertaisuus ja huolenpito meitä ympäröivästä yhteisöllisyydestä Juhla pidettiin Jokela koulukeskuksen peilisalissa. Tältä näytti peilikuva yleisöstä.. Professori Tiina Kinnunen puhui entisessä kotikylässää ja entisessä koulussaan. Jokelalaiset arvostavat omassa kylässä järjestettävää juhlaa, jolla on jo monivuotiset perinteet. Tuusula on kolmen taajaman kunta. Kunnan juhla on vuoroon jokaisessa taajamassa. Jokelalaisilla on välivuosina oma juhla. 35 L eijonaviesti Joulun keräykset lämmittävät sekä antajan että saajan mieltä L C Klaukkala Leat järjestivät joulun alla kaksi keräystä vähävaraisille ja kriisin kohdanneille perheille. Kuudetta kertaa Nurmijärvellä järjestettävän Joulupuu-keräyksen Leat organisoivat nyt kolmatta kertaa. Keräys on peruja Nurmijärven Nuorkauppakamarilta. Paikallisissa pankkikonttoreissa oli kuusiin ripustettuina yhteensä 230 lahjatoivetta eri-ikäisiltä lapsilta ja nuorilta. Lahjatoiveisiin oli kirjattu lahjatoiveen lisäksi sekä lapsen ikä että mahdollinen vaatekoko. Kuntalaiset saivat käydä noutamassa pakettikortin kuusesta ja palauttaa sen lahjan kera. Keräys onnistui taas mitä hienoimmin. Vaikka lahjatoiveita oli enemmän kuin koskaan ennen, saatiin jokaiselle lahjan toivoneelle lahja ja puut tyhjenivät toiveista jo keräyksen ensimmäisinä päivinä. Yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa Keräys on hieno osoitus kunnassa tehtävästä yhteistyöstä. Sosiaalitoimi tekee suuren työn kerätessään lahjatoiveet ja jakaessaan lahjat. Sosiaalitoimelle keräys on paljon muutakin. He saavat tavata perheet mukavissa tunnelmissa ja jakavat perheiden kanssa ilon ja toiveiden täyttymyksen, kun lapset saavat toivomansa lahjapaketin. Viestejä ja kiitoksia saapuu vuosittain runsaasti joulun jälkeen, kun mieluisat paketit on avattu. Pankit mukana ensimmäistä kertaa Tänä vuonna ensimmäistä kertaa keräykseen osallistuivat kaikki Nurmijärven alueen pankkikonttorit. Pankit organisoivat joulukuuset konttoreihinsa ja vastaanottivat lahjat kuntalaisilta. Pankit lähtivät ilomielin keräykseen mukaan. Kuusen saapuessa myös konttoreihin tuli joulun tuntu ja antamisen iloa sai todistaa lahjojen kertyessä kuusien alle. Leijonat organisoijina Meidän Leain tehtävänä keräyksessä on saattaa lahjatoiveet ja lahjoittajat yhteen. Toimimme tiedotuskanavana pankkien ja sosi- 36 aalitoimen välillä, neuvottelemme käytännön asiat ja saatamme keräyksen kuntalaisten tietoon. Tänä vuonna paikallislehdessä oli artikkeli keräyksestä ennen keräystä ja tammikuussa kerromme vielä keräyksen onnistumisesta. Pankkikonttoreihin jaettiin myös ilmoitukset, jossa kerrotaan keräyksestä ja annetaan ohjeita osallistumisesta. puu-keräys on tarkoitettu uusien, käyttämättömien lahjojen antamiseen, kun taas Joulupadalle tuodaan pääosin käytettyjä tavaroita. Näin kaikenlainen lahjoittaminen ja hyvän tekeminen on mahdollista joulun alla. Teksti ja kuvat: Jenita Pernell, LC Klaukkala Leat Taas pata porisi ja säkkejä kertyi Pelastusarmeijan Joulupata-keräys järjestettiin Klaukkalassa kolmannen kerran. Sekä Joulupuu- että Joulupata-keräys ovat olleet yhdet tärkeimmistä vuotuisista tapahtumista LC Klaukkala Leailla siitä lähtien, kun klubi perustettiin kolme vuotta sitten. Joulupata-keräykseen sai antaa rahalahjoituksia tai tuoda käytettyjä, hyväkuntoisia tarvikkeita, jotka joutivat jatkokäyttöön. Paikallisen K-Citymarket -kauppiaan tukemana olemme saaneet järjestää keräyksen sisätiloissa, yhdessä vilkkaimmista kauppapaikoista Klaukkalassa. Tänäkin vuonna keräys tuotti pakettiautokuormallisia tavaralahjoituksia, joita tänä vuonna kyyditsimme itse Pelastusarmeijan lajittelupisteelle. Patavahteina partioimme pareittain, keräten samalla itselle joulutunnelmaa ja iloa. Padan ääressä sai todistaa todellista antamisen iloa – lahjoittajien joulu tuntui myös alkavan siitä, kun saa tehdä joulun hyvän työn. Myös pikkuihmisiä oli paljon liikkeellä. Rakkaat lelut ja vaatteet, joista oli kasvettu jo yli, kannettiin pienissä käsissä padan alle. Aina ei kyyneleiltäkään säästytty, kun rakkaat lelut piti hyvästellä. Loppujen lopuksi kaikkien mieli oli kuitenkin hyvä, kun tiedettiin lelun saavaan uuden, onnellisen omistajan. Joulupuu ja –pata – yhteisiloa Joulu on antamisen aikaa ja joulunajan keräyksissä sen todella näkee. LC Klaukkala Leat ovat nähneet hyväksi kombinaatioksi organisoida Joulupuu- ja Joulupata-keräykset joulun alla. Vaikka työtä klubilaisilla on paljon, saadaan näissä keräyksissä paljon hyvää aikaiseksi. Keräykset tukevat myös toisiaan. Joulu- Joulupata-keräyksessä joulumieltä keräsivät Tanja Virkkunen (vas.), Maarit Jukuri ja Marina Wollstén Joulupuu-keräyksen tiimoilta kokoontuivat Nurmijärven sosiaalitoimesta Erja Paasivirta ja Eila Seuri sekä Klaukkala Leaista Sisko Hovilampi ja Tuire Rinne, joka leikitti Noel Pernell-vauvaa äidin ollessa kameran takana. Lahjameri oli aikamoinen Joulupuu-keräyksen päätyttyä. 230 pakettia odotti saajaansa. L eijonaviesti ”Me ei tapella enää ku meil Avun antaminen ja saaminen on rajatonta. on se meidän oma sopimus” O L lemme Lions -järjestönä olleet mukana avustamassa monesti, sekä rahallisesti, tavaroina että työsuoritteena. Jälleen kerran olemme saaneet ojentaa auttavan kätemme ja mikä parasta emme yksin. Olemme olleet auttamassa Pelastusarmeijaa patavahteina ja kuljetusapuna heidän keskusvarastoonsa, josta he jakavat avustukset niitä tarvitseville. Eikä kaksi ilman kolmatta -sanonta pitää tässäkin paikkansa, sillä ilman suurta yleisöä eli muita kansalaisiamme ei tämä avustus onnistuisi niin kuin se nyt onnistuu. Joulupata on asia, joka tunnetaan ja tunnustetaan. Voidaan sanoa, että sitä odotetaan joulun alla katukuvaan. Sen ääreen tuodaan tavaraa ja rahalahjoituksia. Pataan laittavat rahaa niin aikuiset kuin pienet lapsetkin, jotka juuri ovat oppineet itsekseen kävelemään. Avustuksen antajan ulkoasusta ei voi päätellä mitään, sillä niin vaatimattomasti pukeutunut kuin viimeisen muodin mukaan kulkeva ovat peräkkäin antamassa apuaan. Ei ole mitenkään tavatonta, että myös elämän laitapuolella kulkeva tuo roponsa ja antaa vähästään. Hän tietää mitä on puute ja haluaa auttaa muita kohtalotovereitaan. ”Hyvä lämmin hellä on mieli jokaisen...”joulun alla tämä konkretisoituu varsin hyvin kun olemme padalla. Lähimmäisen rakkaus on miltei käsin kosketeltavissa, sillä mehän emme pyydä mitään, vaan meille tuodaan omasta tahdosta. Näemme ja toteamme vanhan totuuden “antaessaan ihminen saa” Riihimäellä olemme tänä vuonna saaneet apua patavahdiksi oman klubimme LC Riihimäki/ Karan ja LC Riihimäki/ Kristallin lisäksi nuorista. Padan vieressä oli Leojen edustajat Sami Salonen ja Riihimäen Leojen vieras Koh Ping Yen Malesiasta. Apua yli rajojen. Kun katsomme tulevaisuuteen, niin meille on nousemassa nuoria, jotka haluavat kantaa vastuunsa onnellisemmasta yhteiskunnasta. Kuvassa heistä kaksi. ions Club Hämeenlinna/Linnattaret on huolissaan nykyisestä väkivallan, kiusaamisen ja syrjäytymisen kierteestä, joka yhteiskunnassamme vallitsee. Kiusaaminen ilmiönä ei ole ikäsidonnaista, vaan kiusaamista esiintyy lähes ”vauvasta vaariin”. Tutkimusten mukaan jo alle kouluikäisten lasten ryhmissä kiusaaminen on jokapäiväinen ongelma, jonka seurauksena lapsen usko omaan arvoonsa ihmisenä ja hänen itsetuntonsa voivat vaurioitua pysyvästi. Teksti Raimo Nieminen, kuva Esa Salonen, LC Riihimäki/Kara ”Asioita käydään läpi positiivisen kautta. Lasten kuuleminen, ei rangaistuksia, oman roolin kyseenalaistaminen.” ”Lapsen ääni tulee kuulluksi, lapset oppivat itse ratkaisemaan paremmin riidat, lapsi ei tule leimatuksi.” Lions Quest – yhdessä kasvamisen ohjelma on Lionsien oma ohjelma tukemaan lapsen kasvua tasapainoiseksi yhteiskunnan jäseneksi. Miniverso on puolestaan arjen työkalu, joka auttaa ristiriitojen selvittämisessä ja tähtää samoihin päämääriin kuin Lions Quest –ohjelma. LC Hämeenlinna/Linnattaret halusi tarjota Hämeenlinnan kantakaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstölle ja lapsille MiniVersosovittelukoulutuksen. Tavoitteena oli antaa työkaluja ja johdonmukainen toimintamenetelmä ristiriitatilanteiden ratkaisemiseen. Koulutukset pidettiin kalenterivuoden 2012 aikana. Koulutuksen teki mahdolliseksi aktiivisten klubilaisten erilaiset varainkeruuaktiviteetit, sekä Arne Ritari-säätiöltä saatu apuraha. Koulutuskertoja oli kahdeksan ja niihin osallistui noin 350 varhaiskasvatuskeskuksien työntekijää. Lapsille suunnattuihin nukketeattereihin osallistui noin 900 lasta. LC Hämeenlinna/Linnattaret organisoivat koulutusaikataulun, koulutuspaikat sekä kahvit ja sämpylät koulutukseen osallistujille. Kouluttajina toimivat Suomen Sovittelufoorumi ry:n VERSO-projektin kouluttajat. ”Kiusaaminen on nykypäivän murhe joten MiniVerso on huippuhyvä ja tarpeellinen juttu.” Henkilökunnan palaute koulutuksista oli hyvin positiivista ja rohkaisevaa. Se herätti arvioimaan omia työtapoja ja opetti, että ristiriita on voimavara ja antaa mahdollisuuden oppimiseen. ”Herätteli mukavasti omia ajatuksia siitä kuinka lähestyä konfliktitilannetta.” Koulutuspalautteista jäi klubilaisille hyvä ja tyytyväinen mieli. Eräs koulutuksessa ollut ja työssään miniversoa käyttävä lastentarhanopettaja totesi, että johdonmukaisen harjoittelun tuloksena lapset ovat oppineet ratkaisemaan riitoja jo itsenäisestikin eikä aina tarvita paikalle edes aikuista. Tekstissä olevat lainaukset on kerätty koulutuspalautteista. Teksti ja kuvat: Ulla Sara-Aho ja Liisa Lehtinen, LC Hämeenlinna/Linnattaret 37 L eijonaviesti MaijaStiinojen toiminta on asettunut uomiinsa S e ei kuitenkaan tarkoita että nuorehko klubi olisi mitenkään kaavoihinsa kangistunut. Päinvastoin! LC Loppi/MaijaStiinojen kiihkein toiminta-aika asettuu vuodenvaihteen ympärille ja kevätkaudelle. Vuoden viimeisenä aktiviteettina nousi Pelastusarmeijan Joulupata paikallisen S-Marketin edustalle valmiina vastaanottamaan ropoja ja tavaralahjoituksia vähävaraisille kanssakulkijoille. Kolmena iltana joulun alla MaijaStiinat palvelivat joulumielen välittäjinä jo kolmannen kerran. Edellisellä kaudella otettiin käyttöön uusia toiminta-aktiviteetteja, jotka asettuivat samoin tein perinteeksi Lopella. Tammikuun terveysluennon aiheena oli yleisimmät syöpätaudit ja LT, Pirkanmaan Syöpäyhdistyksen ylilääkäri Tiina Palva vieraili kirjaston Fallesmannisalissa kertomassa nykyisestä syöpätautien hoidosta sekä ennusteista. Salintäysi yleisöä kahvitettiin siinä ohessa ja ahkerasti kävi myös arpajaispöydän kauppa. Tämän vuoden tammikuussa terveysillan aiheena on toinen vakava ja kasvussa oleva kansantautimme AVH, aivoverenkiertohäiriöt. Koko vuoden päätapahtuma olivat Naistenpäivänmessut, jotka keräsivät reilusti yli kaksisataapäisen yleisön. Ohjelmassa nähtiin lähiseudun naisyrittäjien tuotteiden lisäksi vaikuttava muotinäytös, jossa Kartanoputiikki Punainen Tupa sekä Naturelli Verstas ja Willana Oy esittelivät uusinta muotia niin juhlaan kuin arkeenkin. Naistenpäivänmessuilla teemana oli naisilta naisille. Naistenpäivänmessuille saapui yli kaksikymmentä näytteilleasettajaa elämän eri alueilta. Lopen ja lähialueiden naisyrittäjät toivat Läyliäisten Seuralaan tietoa, taitoa, osaamista ja ostettavaa halusitpa sitten luontaistuotteita ja -hoitoja, terveyden- ja kauneudenhoitoa ja vinkkejä, koruja, kynttilöitä, mattoja, muotia, vaatteita ja asusteita, lahjatavaroita, huonekalujen kunnostusta, kukkia... Nähtävänä ja koettavana oli monenlaista mielenkiintoista aina työnäytöksiin asti. Suosio oli niin suotuisa että valmistelut ensi kevään messuille ovat jo hyvässä vauhdissa. Ruohonjuuritason toimintaa MaijaStiinat on keskittynyt palvelutoiminnassaan sekä aktiviteeteissaan aivan ruohonjuuritason toimintaan. Pääkohteena hyväntekeväisyydessä ovat nuoret. Nuorten toimintamahdollisuuksien tukeminen, kannustus ja taloudellinen tukeminen stipendein ja nuorisotilan Kuntalan nuorteniltojen valvonta ovat konkreettista tukea nuorisolle. Myös tiedonvälitys Lions-liikkeen nuorisotoiminnasta on osa toimintaamme. MaijaStiinat osallistuvat myös aktiivisesti pitäjän miesklubien yhteistoimintaan, ajankohtaisena hankkeena on viisivuotinen Lupa välittää -projekti jota toteutetaan Lopella yhdessä kolmen Lions-klubin, seurakunnan, yläkoulun ja kunnan nuorisotoimen kanssa. Juhlimaankin ehditään Vuotuinen charter-juhla järjestettiin huhtikuussa, talven viimeisillä lumilla. Tarkoitus oli viettää nautinnollinen ulkoilupäivä saunoineen ja avantoineen, mutta kevättalven keli oli niin hyytävä että klubi perheenjäsenineen vietti tunnelmallisen iltapäivän vanhalla tukkikämpällä, joka on kunnostettu mukavaksi ja hyvin varustelluksi kokoontumispaikaksi. Nyyttikestien tuliaiskoreista löytyi toinen toistaan makoisampia herkkuja ja retki huipentui puuhellalla paistettuihin muurinpohjalettuihin. Kuluvan vuoden charterjuhla pidetäänkin tuonnempana kesällä. Teksti: Jaana Karmala-Vanamo Kuvat: Jaana Karmala-Vanamo ja Esa Ojapalo Pelastusarmeijan joulupata porisi iloisesti jo kolmannen kerran Lopella. Patavuorossa Katja Väistö (vas) ja Ritva Heikkilä. 38 LC Loppi/MaijaStiinat klubin edustajat Lions-liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä 2012. Vasemmalta Lion Jaana Karmala-Vanamo, presidentti Jatta Kärkkäinen ja sihteeri Minna Räisänen-Ojapalo. Naistenpäivänmessut olivat onnistunut voimannäyte viime keväänä. Yli kaksisataapäisen yleisön edessä MaijaStiinojen mannekiinit esittelivät mm. Jukka Rintalan luomuksia. L eijonaviesti Lions Club Lahti/Laune lahjoituksia ja aktiviteetteja L ions Club Lahti/Laune lahjoitti sunnuntaina 20.05.2012 PäijätHämeen Keskussairaalan lasten- ja nuorisopsykiatrian osastoille yhteensä 7.500 euron lahjoituksen. Lahjoituksista 5.000 euroa kohdistuu uuden 1.8.2012 avattavan Lahden keskustassa toimivan nuorisopsykiatrian päiväpoliklinikan tarvike-hankintoihin. Lastenpsykiatrian toimintaa tuetaan hankkimalla osastolle 2.500 euron arvoinen Linnunpesä- keinu, joka sijoitetaan osaston ulkotiloihin. Molemmat lahjoitukset tehtiin Lions Club Lahti/Launeen järjestämän Iloinen Päivä perhepuistossa tapahtuman yhteydessä. Klubin puolesta lahjoitukset luovutti klubipresidentti Ilkka Kauppila nuorisopsykiatrian ylilääkäri Pirjo Sipiläiselle ja lastenpsykiatrian ylilääkäri Helena Terävälle. Toimintakautena 2011 - 2012 on myös Monon Side Ry:n toimintaa tuettu 5.000 euron lahjoituksella. Kuluvalla kaudella olemme lahjoittaneet Lahden ensi- ja Turvakoti ry:lle kaksi LED- televisiota ja DVDsoittimen. Pääaktiviteettimme varojen keräämiseksi ovat Iloinen Päivä perhepuistossa on perinteinen vuodesta 1997 järjestetty tapahtuma, joka on suunnattu lapsille ja heidän vanhemmilleen. Tapahtumasta saatu tuotto, joka on yksi osa klubin varainhankintaa ja tuotto käytetään lyhentämättömänä lahtelaisen nuorisotyön hyväksi. Toinen klubin perinteinen varojen keräys aktiviteetti on Lahden urheilukeskuksen läheisyydessä olevan parkkialueen hoito yleisötapahtumien yhteydessä Lahden urheilukeskuksen läheisyydessä. Klubissamme on käynnissä 41. toimintakausi ja jäsenmäärämme on samaa luokkaa. Olemme nuorekas ja aktiivinen toimija alueellamme ja kohdistamme tuen alueen lapsiin ja nuoriin. Katso lisää kotisivuiltamme http://www.lions.fi/district107-c/ LahtiLaune/index.htm Teksti ja kuvat: Jari Huhtinen, LC Lahti/Laune Veljet klubipresidentti Sakari Katajamäki ja Kari Määttänen kävivät luovuttamassa Lahden Ensi- ja Turvakoti ry:lle kaksi LED-televisiota ja DVDsoittimen. Perheväkivalta- ja kriisityön johtaja Sirpa Knaappila ja lapsityöntekijä Pipsa Savolainen vastaanottivat tervetulleen lahjan. Vuoden klubi 2011-2012 – Lc Hollola/Kapatuosio K lubiamme edustivat 14.4.2012 Rajamäellä pidetyssä C-piirin vuosikokouksessa Heli Haapamäki, Marjatta Kerola ja Anne Kortelainen, kauden presidentti Leena Laitinen oli estynyt osallistumasta. Jo paluumatkalta kiiri viesti klubilaisten puhelimiin: meidät on valittu Vuoden klubiksi! Upea leijonapatsas, kiertopalkinto, valinnan tunnuksena oli yllättyneillä, onnellisilla lioneilla tuliaisina matkaltaan. Patsas on ollut näyttävästi esillä kaikissa klubikokouksissamme sen jälkeen ja on aina seuraavaan piirin vuosikokoukseen saakka. Ojentaessaan juhlavasti patsasta pastpresidetti Marjatta Kerolalle, piirikuvernööri Torsti Ruokoski perusteli asiaa mm. kuvauksin: tarmokas, aktiivinen, paikkakunnallaan näkyvä, jäsenkasvustaan huolehtiva palveluklubi, joka on aina valmis toimimaan ja ottamaan uusia haasteita vastaan. Me klubilaiset olemme kyllä hänen kanssaan samaa mieltä ja olemme ylpeitä ja kiitollisia saamastamme huomionosoituksesta. Klubin nimen taustaa Klubimme nimi herättää monesti kysymyksiä. Nimi kumpuaa Kapatuosian mäestä – linnavuoresta, joka sijaitsee Hollolan keskiaikaisen kirkon läheisyydessä. Asutusta mäellä on ollut jopa 6000 eaa, mäellä on tehty arkeologisia kaivauksia viimeksi 1999. Mäen harjan tasanteella sijaitsee näkötorni, josta avautuu kaunis näköala kauas Vesijärven takaisiin maisemiin asti. Klubimme pitää kevään viimeisenä tapaamisena hallituksenvaihtokokouksen mäellä ja kaikki klubilaiset osallistuvat ympäristöpalveluna nimikkomäkemme tasannealueen siivoamiseen, tikanheittokisa ja kunnon nyyttikestit saattelevat iloiset Kapatuosion naiset kesälaitumille. Vuoden klubi 2011-2012. Klubin presidentti Leena Laitinen, leijonapatsas sylissään kiitollisten klubilaisten ympäröimänä. Kuva Leila Huikuri. Kapatuosion leijonat Ssiivoustalkoissa Kapatuosian mäellä.Kuvat Maija Silventoinen. Tekst: Maija Silventoinen/Lc Hollola/Kapatuosio 39 L eijonaviesti Orimattilaan 94. C-piirin klubi H ämäläisten sanotaan olevan hitaita. Tämän voisi melkein uskoa, koska naisklubin perustaminen Orimattilaan Päijät-Hämeeseen otti seitsemän vuotta. Viime syksynä kuitenkin alkoi tapahtumaan D107 C-piirin kuvernöörin Jouko Inkeroisen toimesta. Syksyn aikana pidettiin muutamia infotilaisuuksia orimattilalaisille naisille, joissa kerrottiin Lions-toiminnasta asiasta kiinnostuneille. Pikku hiljaa, mutta varmasti, löydettiin innokas naisjoukko perustamaan omaa klubiaan. Joulukuun (11.12.2012) perustamisenkokouksessa 23 tuoretta leijonatarta valoivat valan ja ottivat ylpeinä vastaan rintapieleensä perustajajäsenpinssin. LC Orimattila/Leonat, D107 cpiirin vuoden 2012 viimeinen klubi oli syntynyt! Klubimme toiminta on siis aivan alkuvaiheessa, mutta suunnitelmien mukaan toimintamme tulee olemaan aktiivista. Ensiksi meidän kuitenkin pitää tutustua toisiimme ja luoda omannäköinen klubimme. Maaliskuussa kuitenkin juhlimme Charter Nightissa Lahden Up- seerikerholla Leonat –klubiamme. Kevään aikana osallistumme Orimattilassa järjestettävän Hyvä Olotapahtuman järjestelyihin ja kesällä järjestämme aktiviteettiretken Heinolan Kesäteatterin Diivat -näytökseen. Kevään aikana tulemme myös järjestämään palveluaktiviteetin ikäihmisille. Uskon vahvasti orimattilalaisten vielä kuulevan iloisista ja reippaista Leonoista monenlaisten aktiviteettien yhteydessä. Charter-presidenttinä Leonoita johdattaa puolitoista kautta Leena Ritala. Leenan työparina sihtee- rin tontilla toimii Hannele Sjölund. Muina hallituksen toimihenkilöinä toimivat Pirkko Luokkanen,1. varapresidentti, Nina Könönen, 2.varapresidentti, Teija Niittynen, rahastonhoitaja, Katja Harvio, klubimestari, Minna Laiho, seremoniamestari ja Outi Kyöstilä, tiedotusvastaava. LC Orimattila/Leonat haluaa lämpimästi kiittää kummiklubiaan LC Orimattila/Viljamaata saamastaan taloudellisesta avustuksesta! Teksti: Outi Kyöstilä Kuva: Sirpa Kilpeläinen C-piirin 94. klubi on perustettu 11.12.2012. 23 uutta naispuolista Lionia ovat innokkaina palvelemaan Leijona hengessä. Kuvassa uusi klubi lähes täydellisenä. Klubin Charter-hallitusvirkailijat istumassa vasemmalta lukien Teija Niittynen, Katja Harvio, Nina Könönen, charterpresidentti Leena Ritala , Hannele Sjölund, Outi Kyöstilä ja Minna Laiho. Kuvassa oikealla mukana myös DG Jouko Inkeroinen, APJ Kimmo Huttunen ja vasemmalla GMT Raimo Nieminen sekä opaslionit Marja-Liisa Bergholm ja Maija Silventoinen. Y ksi lionsjärjestön keskeisimmistä palvelukohteista ovat ikäihmiset. Saadaksemme seniori-toiminnallemme nykyistä vahvempaa näkyvyyttä, ovat piirikuvernöörit sopineet yhdessä valtakunnallisen kampanjan toteuttamisesta keväällä 2013. Ikääntyvien kansalaisten suhteellisen osuuden koko ajan kasvaessa lisääntyvät myös lionsjärjestöön kohdistuvat odotukset. C-piirissä seniorityö on jo nykyisellään vahvaa. Kiitos siitä kuuluu kaikille ikäihmisten palveluaktiviteetteja jo toteuttaville klubeille! Uskomme, että useimmilla meistä on mieleen painuneita, sykähdyttäviä tuokioita ikäihmisten kanssa. Arjen apu, laulu- tai seurusteluhetki, muistojen jakaminen – kaikki ne voivat olla suuria hetkiä ikäystäviemme kanssa. C-piiri haluaa olla vahvasti mukana myös kevään kampanjassa, joka toteutetaan piirissämme 1.1. – 31.5.2013 välisenä aikana. 40 Tavoitteena on että, mahdollisimman moni klubi toteuttaa ikäihmisille suunnattavan palveluaktiviteetin kevään aikana – joko itse, yhdessä paikkakunnan muiden klubien kanssa tai yhteistyössä vanhustyötä tekevän kumppanin kanssa. Sekä uudet aktiviteetit, mutta myös perinteeksi muodostuneet, suunnitelmiin jo kirjatut aktiviteetit voidaan katsoa toteutettavan osana tätä kampanjaa. Lisää tietoa kampanjasta ja sen toteutuksen liittyvistä yksityiskohdista saat piirin nettisivuilta tai ottamalla yhteyttä seniorityöstä vastaavaan toimikuntapuheenjohtajaan, Arja-Liisa Maunoon, arja-liisa.mauno@lions.fi. Ilmoitukset klubien osallistumisesta kampanjaan lähetetään Arja-Liisalle 31.1.2013 mennessä. Teksti: Arja-Liisa Mauno, DC, LC Riihimäki/Kristalli Kuvat: Aija Jokilammi, LC Nurmijärvi/Kanerva Me palvelemme – Yhdessä ikäihmisten kanssa Laulujoutsenet-kuoro vanhuksia viihdyttämässä palvelukodissa. L eijonaviesti LC Vihti/Nummelaan uusien jäsenten ryntäys L okakuussa LC Vihti/Nummelassa vietettiin unohtumatonta vuosikokousta, jossa hyväksyttiin peräti neljä uutta jäsentä, yksi perustajajäsen palasi takaisin muutaman huilivuoden jälkeen mukaan klubin toimintaan ja kansainvälinen presidentti muisti lion Suvia 20-v lionharrastuksesta. Liiton jäsenjohtaja Maija-Liisa Heikkilä LC Pori/Sofia-klubista oli mukana kokouksessamme ja hän hoiti kunniakkaasti jäsenjuhlallisuudet yhdessä kummien kanssa. Jäsen- ja kummilupauksien jälkeen uudet jäsenet Terhi, Marika, Eva ja Laura saivat tuliterät pinssinsä rintaan ja tuhdin jäsenpaketin kotiin viemisiksi. Rituaalieihin kuului myös kulaukset Leijonaviskiä pohjanmaan kautta. Syyskokouksessa hyväksyttiin edellisen kauden toimintakertomus ja hallitukselle myönnettiin vastuuvapaus. Kuluvan kauden toimintasuunnitelma sai myös hyväksynnän. Reipas kausi saikin näyttävän startin, kun 27.10 klubi järjesti Num- melassa työväentalo Rientolassa aikuisten karaokekilpailun. Hyväntekeväisyystapahtuman tuotto käytetään vihtilälisten lasten ja nuorten hyväksi. Klubi osallistui Nenäpäiväkeräykseen ja oli mukana rauhanjulistekisassa, jossa aktiivisia kuvataitelijoita oli yhteensä 160. Kisaan osallistui Pappilanpellon koulun 6-luokkalaisia ja Vihdin yhteiskoulun 7-luokkalaisia. Kuluvalla kaudella klubi järjestää myös Naistenpäivätapahtuman, jossa esiintyjinä ovat ikivihreät Vieno Kekkonen, Pirkko Mannola ja Marjatta Leppänen. Toukokuussa klubilla on suunnitteilla vielä kirkkokonsertti. Muita toiminnan painopistealueita ovat tiedottaminen ja tapahtumista kertominen, vaihtelevat ja mielenkiintoiset kokoukset sekä uudet aktiiviset jäsenet ja tulevaisuuden turvaaminen. Uusille jäsenille kummit kiinnittävät Leijona-pinssit rintaan Teksti ja kuvat: Hanna Vires, LC Vihti/Nummela Uudet Leijonat toivotetaan tervetulleeksi Lions-klubiin ja kansainvälisen Lions-järjestön jäseniksi Syysvuosikokoustunnelmaa Kulaukset Leijona-viskiä ”Pohjanmaan kautta”. 41 L eijonaviesti Laulatustoiminta H ämeenlinnan Tuuloksen vanhainkoti Hoivatuulessa on kahden vuoden ajan kokoonnuttu joka tiistai yhteislaulun merkeissä. Laulamassa ovat kaikki ”kynnelle kykenevät” talon asukkaaat ja Liinut-leijonien laulattajat sekä kanttori Arja Vähäsöyrinki, joka toimii säestäjänä. Asukkaat vaihtuvat intervalli-tyyppisten hoitojaksojen myötä useasti, mutta vakiintunut tapa ilahduttaa yhtä lailla niin vakituisia kuin lyhytaikaisempiakin asujia. Joskus myös joku henkilöstönkin edustaja kerkiää istahtaa hetkeksi laulamaan. Kerrallaan meitä on sitten reilut kymmenen henkeä. Joskus kaikki 15 kokoamaamme kansiota loppuvat kesken. Kansiot ovat tärkeässä osassa lauluhetkessä. Niissä on tavallista isommalla präntillä kirjoitettuna laulujen sanoja, ja säestyksistä huolehtii kanttori joko kerätyistä nuoteista tai improvisoiden. Ja ne laulut: Maakuntalaulut , lapsuuden ja nuoruusiän laulut, kansanlaulut, ”klassiset” yhteislaulut ja isänmaalliset- kaikilla on yhteinen muisti laulettavista. Kansiossamme on nyt vajaa sata laulua, mut- ta se kasvaa. Aluksi ja lopuksi laulamme ajankohtaan sopivan virren. Ja kysymme välillä toivelaulua. Tuokion jälkeen vanhukset virkistyvät silmin nähden ja kiittävät sydämellisesti käynnistä. Meille ”laulattajille” nämä käynnit ovat tavattoman antoisia, ja koemme olevamme eniten saava osapuoli. Ja kuinka kaikki sai alkunsa... Leijona-osastomme Hämeenlinna/Liinut mietti sopivaa aktiviteettia, jolla voitaisiin ilahduttaa vanhuksia ja samalla ehkä helpottaa vanhainkodin henkilöstön työtaakkaa. Ehdotettiin vanhainkodille vanhusten ulkoiluttamista ja saattoapua esimerkiksi lääkärireissuille. Seurakunta oli samaan aikaan aikeissa järjestää musiikkituokioita vanhainkodissa. Nämä kaksi ideaa sulautuivat yhteen – ja tulokseksi tulivat nämä säännölliset kolmen vartin lauluhetket. Vanhusten ulkoilutuskerrat ovat hiipuneet tältä erää asukkaiden vähäisen ulkoiluhalun vuoksi, ja saattoreissujakin on harvakseltaan, mutta musiikki siis voi hyvin! Teksti ja kuva: Eeva-Liisa Kaloinen, Hämeenlinna/Liinut Mummot ja papat ulos L C Hausjärvi/Helmi ja LC Hausjärvi/Lukot ovat yhteistyössä syksyn 2012 aikana kerran kuussa ulkoiluttaneet Oitin Koivumäen asukkaita. Mukana on ollut keskimäärin 10 palveluhenkistä leijonaa. Meillä kaikilla on ollut erittäin mukavaa ja hetket ovat olleet molemmin puolin todella antoisia. Projektia “mummot ja papat ulos” jatketaan säännöllisesti myös kevään 2012 aikana. Teksti ja kuva Tarja Riihelä, LC Hausjärvi/Helmi Leijonavitsi Liikaa rahaa tilillä Lion-veli näki sattumalta pankkireissulla tutun Lion-siskon ja kehuskeli: “Mulla alkaa olemaan liikaa rahaa täällä pankissa”. ”No ei kai, miten niin?”, kysyi sisko. ”No ilmoittivat, että tilini on ylittynyt”, veli röyhenteli. Linnut laulavat ja laulattavat Tuuloksessa: vasemmalta ryhmän vakituinen vierailija Kirsti Häppölä, säestäjä ArjaVähäsöyrinki, liinut Sisko Hirviaro, Eeva-Liisa Kaloinen ja Sinikka Häppölä. Viimeksi mainittu esittää välillä runon tai pakinan välipalaksi. 42 Sirkuksen gorilla Leijona-veljellä meni vähän huonommin ja hän oli jo pitkään etsiskellyt työpaikkaa itselleen. Vihdoin hän sai paikan sirkukseen esittämään gorillaa. Jokaisena esitysiltana hän roikkui areenan yllä, teki voltteja ja hyppyjä trapetsilla, karjui ja mylvi uskottavasti ilahduttaakseen yleisöä. Eräänä iltana kesken esityksen hänen otteensa lipsahti ja hän putosi suoraan leijonahäkkiin. Lyhyen pudotuksen johdosta hän selvisi ehjin nahoin, mutta uhkaava ja ärisevä leijona pelästytti hänet ja hän juoksi häkin ovelle alkaen epätoivoisena huutaa ”Apua, apua! Pelastakaa minut, auttakaa!” Leijona hyppäsi hänen eteensä kuiskaten ”Ole hiljaa tonttu tai saamme molemmat täältä potkut”. L eijonaviesti 43 nemme asiakkaamme, sitä paremmin osaamme auttaa heitä. en elämänmenon, tiedämme mihin pitää varautua ja mistä löytyy L eijonaviesti e LähiTapiolassa tarjoamme paikallista ja henkilökohtaista rahamisen asiantuntijapalvelua. YHDESSÄ ONNISTUMME ro meille, kuinka voimme auttaa. LC FORSSA/KUHA Forssa Hämeentie 11 (03) 581 5950 Juha Pirkkamaa 2. varapiirikuvernööriksi Lions-palvelutyötä tarpeeseen JUHA PIRKKAMAA syntynyt 25.11.1954, Huittinen perhe: vaimo Stiina-Liisa, lapset Heljä (27), Ilmari (24), Linnea (21) klubi: LC Jokioinen, 1997 presidentti 2003-2004 lohkon pj. 2006-2007 alueen pj. 2007-2008 Suomen Lions-Liitto ry:n vuosikokous x 1 (Vantaa 2003) Olen erityisen sinut suomalaisen Lions-toiminnan kanssa, koska se painottuu nimenomaan erilaisiin palveluaktiviteetteihin. Aktiviteettien tuotoilla leijona, nainen tai mies, toteuttaa avustustyötä, hyväntekeväisyyttä, kolmannen sektorin työtä, sitähän voidaan kutsua monella nimellä. Pääasia, että myönteinen työ kohdistuu tarpeeseen. Leipätyössäni olen osallistunut erilaisiin kansainvälisiin projekteihin ja niissä saanut nähdä eri maiden ihmisten ja kulttuurien kohtaamisia, huolimatta eroista. Yhteistyöllä syntyy valtava positiivinen voima, kriittinen massa. Ja meillä leijonilla ilo on aina mukana. Se tuo palveluumme vielä suuremman voiman! LC Forssa/Flores, LC Forssa/Kuha, LC Forssa, LC Forssa/Wahren, LC Jokioinen, LC Tammela 44
© Copyright 2024