1. No category

Toimijuuden ja haavoittuvuuden
tunnustaminen
10.12.2010
Sisko Salo-Chydenius
TtM, koulutuskoordinaattori ja kouluttaja
a-klinikka.fiwww.a-klinikka.fi
Lainattaessa kirjoittaja mainittava, kiitos!
© Sisko Salo-Chydenius 2010
© Sisko Salo-Chydenius 2010
1
Sisältö
Toimijuus – ihminen oman elämänsä tekijänä
Haavoittuvuus
Omien ajatuksien, asenteiden ja uskomuksien työstäminen
Kunnioittava kumppanus ja jaettu asiantuntijuus
Välittäminen ja toivon rakentaminen yhdessä: mikä vaikuttaa?
Tavoite
Tarkastella ihmisen toimijuutta ja haavoittuvuutta toisiaan
täydentävinä
Pohtia kunnioittavan kohtaamisen elementtejä
- määritellä ikäerityinen ja ikäeettinen muutokseen motivoiva
vuorovaikutustapa
- välittäminen ja myötätunto muutoksen mahdollistajina
2
© Sisko Salo-Chydenius 2010
1
Mikä meitä ohjaa?
Lait: mm. perustuslaki; sos.&terveydenhuollon lait kuten kansanterveyslaki, laki potilaan asemasta, laki terveydenhuollon työntekijöistä
www.finlex.fi
Suunnitelmat, ohjelmat & laatusuositukset (Mieli ja päihde, Paras,
Kaste yms.; terveyden edistämisen politiikkaohjelma; hoidon ja kuntoutuksen laatusuositukset jne.
Yleiset sosiaali- ja terveydenhuollon ammattieettiset ohjeet
Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta ETENE
www.etene.org
Ammattikäytännöt – ammatin historia?
Arvot – hyveet
- yhteiskunta, talous ja kulttuuri
- tutkimus- ja teoriatieto – tiedon monopoli?
- ammattikunnan arvot?
- elämänkatsomus?
Käsitykset hyvästä ja oikeudenmukaisesta?
Luonteenlaatu – välittäminen – hyvä tahto?
3
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Suuret hyveet Heinimäki, J. 1999 Seitsemän syntiä: sisäisen sankarivainajan
sielunavaus Helsinki: Like
Urhoollisuus Viisaus Oikeudenmukaisuus Anteeksianto Rakkaus
Kohtuus Jalo joutilaisuus Pyhä huolettomuus Lojaalius Hiljainen tieto
Suhteellisuuden taju
ARVO mm. Airaksinen & Kaalikoski 1999 - kertoo mitä yksilö, ryhmä,
yhteisö, kulttuuri pitää tavoittelemisen arvoisena
- eettinen (hyvä, kaunis, tosi), esteettinen, spirituaalinen (henkinen,
hengellinen maailmankatsomuksellinen, merkityksellinen),
sosiaalinen (välittäminen, rakkaus, myötätunto), oikeudenmukainen,
terveys, luonto, mahtiarvo (raha, valta, voitto), oma etu, mielihyvä
yms.
4
© Sisko Salo-Chydenius 2010
2
Elämänkulku, terveys - sairaus ja yhteiskunta
Käsitykset ja määrittelyt asemoivat ihmisen?
- teflonpuhe vs. konkreettiset toimet?
- kaksoismedikalisaatio esim. päihdeongelma (riippuvuus
ja mielenterveysongelma tai päihdeongelma ja raihnaisuus)
Aktiivinen kansalaisuus ja yhteisvastuun yhteiskunta
- kuka hoitaa – hoivaa – kustantaa??
- julkisen vallan vastuu? – perusturva on kansalaisoikeus!
- Paras yms. hankkeet – kustannusten hallinta? Vrt. tuottavuus ja tehokkuus - ajattelu?
5
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Toimintakyky vrt. toimijuus (mm. Jyrkämä 2008, Pikkarainen
2005, Salo-Chydenius 2008)
Toimintakyky on enemmän kuin suorituksen ominaisuuksien summa.
Toiminta tulee todeksi käytössä olevana toimintakykynä.
Toimijuus – ihminen oman elämänsä tekijänä:
- osata, kyetä, haluta, täytyä, voida ja tuntea
- miten, missä, millaisissa tilanteissa ja ympäristöissä ihminen toimii,
mitä toiminta merkitsee hänelle tai mitä haluaa saavuttaa toiminnallaan?
-ihminen nähdään tavoitteita asettavana, valintoja tekevänä, merkityksiä antavana toimijana: oman elämänsä tekijänä – osallisena, toisin
toimijana, syrjäytyneenä/syrjäytettynä?
Toiminta on sekä objektiivisesti mitattavaa ja havainnoitavaa että
myös subjektiivisia käsityksiä, kokemuksia ja merkityksiä sisältävää,
jotka vain toimija itse voi määritellä.
© Sisko Salo-Chydenius 2010
3
TOIMIJUUS
kuulua
jhk
JAKSAA
TUNTEA
tunteet, arviot,
ikä, suku- arvostukset
KYETÄ
ruumiillinen
viiteryhmä
OSATA
taidot,tiedot
tulla
joksikin
puoli
TÄYTYÄ
pakot,välttämättömyydet,esteet
IHMINEN
OMAN ELÄMÄNSÄ
TEKIJÄNÄ
ajankohta
(soveltaen Jyrkämä 2008)
VOIDA
mahdollisuudet
vaihtoehdot
HALUTA
tavoitteet,
motivaatio
paikka
EHTIÄ
Ympäristö
© Sisko Salo-Chydenius 2010
TOIMIJUUS JA ELÄMÄNTILANTEET Jyrkämä 2008
Miten nähdä ihminen toimijuutta kantavana,
ilmentävänä ja toteuttavana?
Miten elämäntilanne muuttaa toimijuutta?
- ei ole samaa kuin aktiivisuus saatikka tuottavuus
- voi ilmetä hiljaisena olemisena, tilanteellisena sopeutumisena tai
vastarintana tai ristiriitaisuuksina esim. kykeneminen hiipuu ikääntyessä tai haavoittuu/särkyy sairastuessa.
1. Pohdiskele mitä erilaisia toimijarooleja Sinulla on.
2. Mikä voisi olla sellaista, mitä nyt juuri tässä:
- haluat ja osaat, mutta et kykene?
- osaat ja kykenenet, mutta et halua?
- haluat ja kykenet, mutta et osaa?
© Sisko Salo-Chydenius 2010
4
Toimijuuden kannalta keskeistä on:
(Jyrkämä 2008; Pikkarainen 2005)
1. Vanheneminen ja elämänkulku (toimintakyky, tarvitsevuus ja
haavoittuvuus)
2. Ihmisen oppimis- ja kokemushistoria
3. Ihmisen oma kokemus nykytilanteesta
4. Hyvän ja laadullisen elämän ulottuvuudet
5. Ihmisen voimavarat ja kiinnostukset
6. Sosiaaliset verkostot resurssi vai taakka?
7. Sosiaalinen osallisuus, muoto ja toimijuus
8. Kodin merkitys
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Haavoittuvuus
Yksilön haavoittuminen
- sairaudet (esim. muisti ja masennus), mahdollinen lääke-, päihdeongelma ja toimintakyvyn heikkeneminen ja rajoitukset, menetykset,
yksinäisyys, köyhyys ja ympäristön esteet lisäävät haavoittuvuutta
- useiden haavoittuvuustekijöiden kasaantuminen: samanaikaissairaat,
kehitysvammaiset, maahanmuuttajat, köyhyysrajan alapuolella olevat?
- vanhukset ilman vaativia omaisia?
Yhteiskunnan haavoittuvuus: kasvava vanhusväestö, pidentynyt elinikä, palvelujärjestelmä, työvoimapula, hyvinvointipolitiikka?
- ikäsyrjintä? esim. mahdollisuus saada mielenterveys- ja päihdepalveluja?
- alueellinen eriarvoisuus?
© Sisko Salo-Chydenius 2010
5
Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä
Sarvimäki & Heimonen & Mäki-Petäjä-Leinonen 2010
Haavoittuvuusnäkökulma tunnustaa toimijuuden eri ulottuvuuksien ja
voimavarojen heikentymisen ikääntymisen ja/tai sairastumisen myötä,
mutta painottaa samalla ihmisen subjektiutta - omaa osallisuutta ja
korostaa voimavarojen ja toimintakyvyn laaja-alaista vahvistamista.
- työstäminen on kehitystehtävä
- mahdollisuus herkistyä ja avautua; saada apua ja tukea.
Ymmärrys haavoittuvuudesta elämän perusehtona ja myöntyminen
elämän rajallisuuteen
- ihmisarvon ja elämänlaadun säilyttäminen = pyrkimys voimaannuttamiseen ja elämään kuuluvan surun kannattelu.
Haavoittuvuus ja toimijuus toisiaan täydentävinä
Hauraus - heikkous
- särkyy, murtuu, rikkoutuu
- riski – ehkäistävä
ja otettava huomioon
herkkyys - sensitiivisyys
- on avoin ja vastaanottava
- voimavara, empatian ja
eläytymiskyvyn edellytys
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Auttajan haavoittuvuus
Auttajan haavoittuvuus sisältää monentasoista tietoa ja taitoa
- kypsä empatia on kykyä ymmärtää toista eettisestä näkökulmasta
- vanhenemisen, sairauksien, fyysisen ympäristön, yksityisyyden
puuttumisen, liikkumisen rajoittumisen, kenties arvottomuuden
tunteen tunnistaminen ja kuoleman lähestymisen merkitys
vanhukselle ja auttajalle
- kykyä analysoida ja reflektoida omia ja yhteisön toimintatapoja,
perustella toimintansa ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä
- eettinen herkkyys – omantunnon stressi, syyllisyys, häpeä, suru,
voimattomuus, mutta myös työtyytyväisyys ja työnilo
© Sisko Salo-Chydenius 2010
6
Auttajan haavoittuvuus
- haavoittuvuusnäkökulma antaa välineitä kohdata oma ja toisten haavoittuvuus - lisää keskinäistä ymmärrystä, auttamisen, hoidon ja
kuntoutuksen osaamista ja laatua
- mahdollista tutkia ja tukea elämänlaatua eri toimintaympäristöissä
- aitoa asiakaslähtöisyyttä ilmentää välittäminen ja myötätunto, joka
todentuu teoissa – läsnäolona ja hoivana
- auttaa tarkastelemaan auttamistyöntekijän omaa haavoittuvuutta, lisää
itsetuntemusta ja tietoisuutta auttamisen rajallisuudesta – haavoittuneena
ja hauraanakin auttaa koska on ihmisenä olemassa ja kosketuksissa ihmisyyteen
- vain vahva ihminen uskaltaa koskettua toisen tilanteesta ja tunteista
ja välillä särkyä – vain rohkea uskaltaa olla haavoittuva!
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Auttamistyöntekijä haavoittuvana ja eettisenä ihmisenä
terapeutti = haavoittumisesta toipunut parantaja
- avoimuus ja herkkyys kärsimykselle, surulle, eettisille
ongelmille (voimavara – autenttinen ja aito kanssaihmisyys)
- tietoisuus, että olemme suojattomia
- tietoisuus ammatillisuuden, osaamisen ja jaksamisen
rajoista
- pyrkimys ymmärtää ja tuntea myötätuntoa – ei tarkoita
hyväksymistä tai samaa mieltä olemista
- itsestä välittäminen: työnohjaus ja koulutus
- tietoinen irrottautuminen: työ, lepo - uni, leikki, ravitsemus
- pienestäkin iloitseminen
Kasvaa lujaksi ja pysyä pehmeänä.. Tommy Taberman
14
© Sisko Salo-Chydenius 2009
2010
7
Mitä etiikka on?
Etiikka on ensisijaisesti yritystä selvitä pahan kanssa,
samalla se on hyvän todellisuuden esillä pitämistä.
Kykyä tunnistaa ja integroida hyvää ja pahaa toisiinsa sekä itsessä
että muissa: tietoisuus hyvästä pitää yllä lämpöä ja elämänuskoa,
tietoisuus pahasta pitää yllä rajallisuuden kokemusta ja nöyryyttä.
(Lindqvist 2002)
Mitä tarkoittaa ikäeettinen
ja ikäerityinen ihmisen kohtaaminen?
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Ikäeettinen ihmisen kohtaaminen
mm. Jyrkämä 2008
Ikääntymisen mukanaan tuomat fyysiset, sosiaaliset, psyykkiset
ja spirituaaliset tarpeiden muutokset, ikääntyvän elämänhistoriasta
kumpuavat merkitykset, tämänhetkinen elämäntilanne ja jäljellä oleva
elinaika otetaan huomioon hoidossa ja kuntoutuksessa.
Kärsimystä, surua ja sairautta ei sivuuteta = ongelmat saavat muodon
ja niiden ratkaisemiseksi haetaan konkreettisia keinoja. Päämäärä on
asiakkaan ja työntekijän yhteisen työskentelyn kautta muutosten mahdollistuminen.
Ihmisen yksilöllisyyttä, autonomiaa, voimavaroja ja omaa toimijuutta
kunnioittava muutokseen motivoiva neuvonta, –hoito ja –kuntoutus
on tutkimuksien mukaan osoittautunut tulokselliseksi.
16
© Sisko Salo-Chydenius 2010
8
Mitä tämä toimintatapa tarkoittaa?
1. Kuuntelemista – kuulluksi tulemista ja myötätuntoa
- vastausten ja ratkaisujen löytäminen edellyttää kuuntelemista
ymmärretyksi tulemisen kokemusta.
2. Kiinnostusta toisen ihmisen huolista, arvoista, toiveista, tarpeista,
unelmista ja motiiveista.
3. Kielteisten ja raskaiden tunteiden kuten surun, syyllisyyden ja
häpeän sietämistä ja kannattelemista.
4. Voimaannuttamista = ongelmia ei sivuuteta, huomio lisäksi
voimavaroihin, muutoksen mahdollisuuksiin ja muuttumisen
keinoihin.
17
© Sisko Salo-Chydenius 2010
Milloin toimijuus - osallisuus oman elämän omistaminen
toteutuu? (Jyrkämä 2008)
Toimijuuden ulottuvuuksien
- osaamisen,
- kykenemisen,
- haluamisen,
- täytymisen,
- voimisen
ja tuntemisen
toiminnallinen ja kokemuksellinen kongruenssi, yhteensopivuus
ja eheys.
-elämäntilanne, jossa hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset ja
merkitykselliset perustekijät ovat turvatut.
- mikä lopulta selittää muutosta?
- muu sosiaalinen tuki?
- mahdollisuus osallistua kuntoutukseen ja oppia taitoja?
18
© Sisko Salo-Chydenius 2010
9
Lähteet
Gilbert, P. 2005 (ed.) Compassion. Conseptualisations, research and use in
psychotherapy. London: Routledge.
Jyrkämä, J. 2008. Toimijuus, ikääntyminen ja arkielämä – hahmottelua teoreettismetodologiseksi viitekehykseksi. Gerontologia 4/2008, 190-203.
Koski-Jännes, A. & Riittinen, L. & Saarnio, S. 2008. Kohti muutosta. Motivointime
netelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin. Helsinki: Tammi.
Levo, T. 2008. Ikääntyvän ääntä kuunnellen. Taustamateriaalia ikääntymiseen ja
alkoholiin. Helsinki: Sininauhaliitto.
Pikkarainen, A. 2005. Monialainen gerontologinen kuntoutus osana uudistuvia
vanhuspalveluja. Kuntoutus 1/2005, 43-56.
Salo-Chydenius, S. 2008. Toimimalla toipuminen – ihminen oman kuntoutumisensa
tekijänä. Teoksessa Havio, M. & Inkinen, M. & Partanen, A. (toim). Päihdehoitotyö,
136 – 139. Helsinki: Tammi.
Salo-Chydenius, S. Ikääntyvien alkoholinkäyttö – tilastoissako totuus vai todellisessa
elämässä? Pro terveys 5/2009, 10-12.
Salo-Chydenius, S. 2010. Motivoiva haastattelu/motivoiva toimintatapa.
www.paihdelinkki.fi/tietoiskut/644-motivoiva-haastattelu
Sarvimäki, A. & Heimonen, S. & Mäki-Petäjä-Leinonen, A. 2010. Vanhuus ja
haavoittuvuus. Helsinki: Edita
© Sisko Salo-Chydenius 2010
10