Ammatillisen kohtaamisen etiikka Jukka Oksanen 22.1.2014 Etiikka   Etiikka käsittelee oikean ja väärän, hyvän ja pahan problematiikkaa.   Kreikantaustainen etiikka ja latinantaustainen moraali tarkoittavat samaa asiaa = tapaa, tapoja.   Sanat ovat eriytyneet, varsinkin yhdyssanoissa (työetiikka/työmoraali).   Eettinen kannanotto on sävyltään hieman erilainen kuin moraalinen kannanotto.   Etiikka tutkii, mitä moraalin tulisi käytännössä olla, moraalin perustaa ja moraalin psykologista kehittymistä ja luonnetta.   Yleensä etiikalla tarkoitetaan oikean toiminnan tarkastelua.   Ammattietikka käsittelee ammattikunnan tapaa käsitellä oikean ja väärän toimintatavan ja seurausten kysymyksiä.   Sosiaalisen auttamistyön etiikkaan kuuluu sosiaalityön, hoitotyön ja lääketieteen ja psykiatrian eettisiä ohjeistoja. Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta (www.etene.fi)   Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaiden ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia.   Sosiaali- ja terveydenhuollon lähtökohtana on asiakkaan ja potilaan etu.   Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kysymys vuorovaikutuksesta.   Ammattihenkilöstö vastaa työnsä laadusta.   Hyvä hoito ja palvelu edellyttävät vastuullisia päätöksiä ja toimintakulttuuria. Sosiaalialan työn kansainvälinen määritelmä   Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen.   Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen.   Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä.   Välineenä käytetään sosiaali- ja käyttäytymisteoreettista sekä yhteiskunnan järjestelmiä koskevaa tietoa ja näiden soveltamiseen tarvittavaa taitoa.   Sosiaalialan työ perustuu ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin, jotka on kirjattu kansainvälisiin sopimuksiin. Oikeus tulla kohdatuksi kokonaisvaltaisesti   Ammattilaisen on pyrittävä ottamaan huomioon asiakkaansa kaikki elämänalueet ja kohtaamaan hänet paitsi yksilönä myös osana perhettään sekä osana ympäröivää yhteisöä ja yhteiskuntaa.   Asiakasta autetaan omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja kehittämisessä. Hän tulee ymmärretyksi erityisvaikeuksissaan.   Asiakasta autetaan tulemaan toimeen yhteisönsä kanssa. Yhteisö antaa verkoston, kehyksen ja arviointiapua elämän ongelmiin. Sosiaalityön (uusi) asiantuntijuus   Työntekijän ja asiakkaan välinen kumppanuus.   Asiakkaan asiantuntijuuden korostaminen.   Paikallisuus.   Yhdessä tuotettava tieto.   Dialoginen kohtaaminen. (Kirsi Juhila 2004) Psykososiaalinen tuki   Psykososiaalinen on ihmisen ja hänen ympäristönsä kokonaisuutena huomioonottava näkökulma, jossa ihminen on ympäristönsä tuote ja muokkaaja.   Ihmisen mieleen on rakentunut valmius reagoida ympäristön ärsykkeisiin ja tämä valmius on psykososiaalisen hoidon perusta.   Hoitomielessä asiakasta ympäröivä tuki ymmärretään samalla sekä suojelevaksi että aktivoivaksi, jolloin tuki haastaa mielen liikkeeseen.   Hoidossa tutkitaan yksilön mahdollisuutta sopeutua ympäristön realiteetteihin sekä mahdollisuutta järjestää itselleen suotuisa ympäristö.   Hoidossa on oleellista tutkia toimintaa ja omien tunteiden osuutta arjen toiminnanohjauksessa. Sosiaalialan eettinen kommentti Sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole paljonkaan arvoista ellei sen tekijöillä ole rohkeutta asettua niiden ihmisten puolelle, jotka eivät voi puolustaa elämisoikeuttaan suorituksilla, selviytymisellä tai kunniallisella elämäntavalla. (Riitta Granfelt) Alhaisolauluja 1 (Brel/Hector) PAIKAN KIROUS:   Kirottu Amsterdam, siunattu Amsterdam, ota syliisi voipuneet seilorit nuo, meri heitä kun syö, meri heitä kun lyö, nyt he huilaa ja hoilaa, nyt ne laulaa ja juo, heidän känninsä on kuoleman kaltainen, ja he hukkuvat nyt syvyyksiin unien, sylissäs Amsterdam, hyvä syntyä on.   Heidän mittansa täyttyy ja verensä vapisee ja he nousee ja mennessään vain röyhtäisee, viaton Amsterdam, syntinen Amsterdam, viettelet seilorit, kiimaiset ja kun haitari soi, innoissaan vaikeroi, himon huurussa he naisia voivat kouria.   Sylissäs Amsterdam merimiehesi saa janonsa sammuttaa, janon pohjattoman, kunniaksi juovat he huorien kunniattomain, joille rakkaus on sanahelinää vain, ja he naisille juo jotka ruumiinsa heille suo, jotka itsensä myy, joita rahalla saa. Alhaisolauluja 2 (Syrjä) KOHTALON KIROUS:   Syyttömänä syntymään sattui hän, maahan pohjoiseen ja kylmään, jossa jo esi-isät juovuksissa tottakai hakkasivat vaimon, lapset jos vain kiinni sai.   Perinteisen miehen kohtalon, halus välttää poika tuo En koskaan osta kirvestä, enkä koskaan viinaa juo, muuten juon talon…   Lumihanki kutsuu perhettä iltaisin, vaan en tahdo tehdä lailla isin, mut kun työnvälityksestä työtä ei saa, hälle kohtalon koura juottaa väkijuomaa, niin Turmiolan Tommi taas herää henkiin ja herrojen elkeet tarttuvat renkiin, kohti laukkaa, viinakauppaan.   Se miehen epätoivoon ajaa, kun halla viljan korjaa, keskeltä kylmän mullan hiljaa, kylmä silmä tuijottaa, kun kirves kohoaa…   Keskeltä kumpujen, mullasta maan, isät ylpeinä katsovat poikiaan. Työttömyys, viina, kirves ja perhe, lumihanki, poliisi ja viimeinen erhe. Tämä tuhansien murheellisten laulujen maa, jossa tuhansiin järviin, juosta saa, katajainen kansa, jonka itsesäälin määrää, ei mittaa järki eikä Kärki määrää, jonka lauluissa hukkuvat elämän valttikortit ja kiinni pysyvät taivaan portit, Einari Epätoivosta ne kertovat. Alhaisolauluja 3 KANSALLINEN TOIMINTASUOSITUS PAIKAN JA KOHTALON KIROUKSEN KOHDATESSA: Tuolla Saarijärven salomailla Asui Paavo maalla hallaisella, Kynti maata, kaivoi ahkerasti, Mutta Herralta tuloa toivoi Taivahasta, luonnon tekijältä. Siinäpä asui siivoin lapsinensa, Vaimoinensa, vaivoin leipäpalan Hiellänsä otti kankahasta. Tuli kevät, suli kinos maailta. Veipä puolen orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolet käydessänsä; Tuli syksy, veipä halla kaikki. Tarttui tukkahansa Paavon vaimo, Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni! Ota sauva, hylkäs meidät Herra; Kolkko miero, nälkä kauheampi”. Sanoi Paavo, häntä suositellen: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane leipään puoli petäjätä, Minä laitan ojat leveämmät, Mutta tulon toivon taivahasta”. Pani vaimo puolen petäjätä. Kaivoi äijä kaksi viemäreitä. Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos mailta, Eipä vienyt vesi orahia; Tuli kesä, kävi raet mailla, Kaasi päitä puolen käydessänsä; (Runeberg) Tuli syksy veipä vilu kaikki. Löipä rintoihinsa Paavon vaimo, Sanoi: ”Paavo-parka, poloseni! Kuollaan pois, jo Herra meidät hylkäs; Kova kuolla, mutta turha toivo. Sanoi Paavo häntä suositellen: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra. Pane kaksin verroin petäjätä, Kaksin kerroin laitan lannan maalle. Mutta tulon toivon taivahasta”. Lisäs’ vaimo kaksi petäjätä, Laittoi Paavo lannan kaksin kerroin, Käänti karjan siemeneksi, kylvi. Tuli kevät, suli kinos maalta, Eipä vienyt vesi orahia. Tuli kesä, kävi raet mailla, Eipä kaatunutkaan kaunis olki; Tuli syksy, sivu sitkaimitten Meni vilun vaino vaarallinen, Aivan koskematta kultapäihin. Silloin heti Paavo hartahasti Paneusi polvilleen ja sanoi: ”Vaikka kokee, eipä hylkää Herra”. Sanoi vaimo, samoin polvillansa: ”Vaikka kokee, eipä hylkää herra”. Sitten iloitellen miehellensä: ”Paavo, ota sirppi sukkelasti! Toki nyt on tullut toinen aika, Ilon aika. – Pois nyt petäjäinen; Ruisleivän laitan lapsillemme”. Sanoi Paavo, häntä hyväellen: ”Vaimo, vaimo! sit’ ei kuri saada, Jok’ ei hylkää toista hädässänsä. Pane leipään puoli petäjätä, Veihän vilu tou’on naapurimme”. Etiikka on asiakkaan psyyken ja toimintatavan ymmärtämistä   Päihdeongelman luonne   Tunne-elämän vaikutus yhteistyökykyyn   Emotionaalinen haavoittuvuus   Itsetunnon kehityksen vaikeus ja ydinminän tarpeet   Tunne-elämän häiriöiden vaikutus toimintakykyyn   Minäkäsityksen häiriöt ja epävakaus   Sosiaalisen lähiympäristön asema   Työntekijän mahdollisuus toimia tunne-elämää vahvistavasti.   Työntekijän mahdollisuus toimia osana asiakkaan yhteisöä. Päihdeongelmien syntyyn vaikuttavia tekijöitä   Yhteiskunnalliset ja kulttuuritekijät.   Perimä.   Psyykkiset ja kasvuun liittyvät tekijät: - kehityspsykologiset (persoonallisuus) - oppimispsykologiset (ajatusmallit) - vuorovaikutukselliset (ihmissuhteet)   Päihde eli aineen kyky saada toistuvassa käytössä aikaan muutoksia aivojen toiminnassa. Pekka Salmela (2008) Mitä päihteeltä odotetaan?   Seurassa oleminen helpottuu.   Mielihyväkokemus (euforia, sedaatio).   Toimintakyvyn parantaminen (stimulaatio).   Psyykkisten olojen helpottaminen.   Tajunnan laajentaminen.   Vieroitusoireiden lievittäminen.   Itsetuntokokemus. vaikeudet Itsetunto rakentuu koko ajan ympäristö itsetunto ydinminä (yhteisö) Ydinminän tarpeet   Ydinminän tarve on tulla kuulluksi, nähdyksi ja huomioonotetuksi.   Psykososiaalinen ympäristö heijastaa ihmiselle merkityksiä ja positiivisiä tuntemuksia omasta tarpeellisuudesta.   Tämä kehys tuottaa persoonan rajat ja identiteetin.   Positiivinen heijastusvaikutus on asiakkaiden kohdalla häiriintynyt niin, että ydinminä ei tuota itsetunnolle tarpeeksi minän pysyvyyden viestiä.   Ympäröivän maailman antamat viestit korostuvat ja ovat itsetunnon rakennusaineena. Emotionaalinen haavoittuvuus (Kåver & Nilsonne) 1.  Herkistyminen emotionaalisille vaikutteille. 2.  Tunnereaktion suuri voimakkuus. 3.  Palautuminen hitaasti neutraaliin tilaan. Epävakaus ja minäkäsityksen häiriöt   Puutteellinen tunnesäätely tuottaa epäonnistuneita kokemuksia ja heikentäviä itsehavaintoja.   Arvostetuksi tulemisen tunnistustuksesta tulee erittäin herkkä.   Keskustelukumppanin eleet ja puheen sävyt korostuvat silloin, kun emotionaalisesti haavoittunut tulkitsee tilannetta.   Asiakas on heikoilla vallan ja tunne-elämän herkkyyden suhteen.   Itsetunto on korostuneesti ympäristön merkkien varassa.   Työntekijän tunnetaidot ovat ratkaisevia ymmärryksen syntymiseksi. Kaoottiset ihmissuhteet   Kyky viestittää omia tunteitaan edistävät ihmissuhteita.   Vaikeudet säädellä tunteita vahingoittavat ihmissuhteita.   Katkeilevat ihmissuhteet tekevät juurettomaksi ja johtavat alakulttuureihin, joissa ei uskota vakaisiin suhteisiin.   Maailma näyttäytyy toisiaan hyväksikäyttävien ihmisten markkinapaikkana.   Usko ihmisten vilpittömyyteen koetaan ”lapsellisena”, aikuinen ihminen pitää varansa, eikä luota muihin! Tunteita mitätöivä ympäristö   Tunteita mitätöivä ympäristö ei kiinnitä huomiota tunteisiin tai ei hyväksy tunteita.   Henkilö kohtaa jo varhain mielivaltaisia, äärimmäisiä ja epätarkoituksenmukaisia reaktioita tunteilleen.   Omien sisäisten kokemuksien ilmaisemista vähätellään tai siitä rangaistaan: ”itku-iikka!”   Henkilölle osoitetaan että hänen tunteensa ovat virheellisiä ja johtuvat hänen omista puutteistaan: ”kyllä tämän muut ovat kestäneet!” Mitätöiviä ympäristöjä   Kaoottinen perhe: vanhemmat eivät pysty omilta ongelmiltaan vastaamaan lapsen tarpeisiin.   Täydellinen perhe: vanhemmat eivät siedä että lapset ilmaisevat vihaa, surua tai muita kielteisiä tunteita.   Suorittava perhe: vanhemmat arvostavat suorituksia ja ”hyvää käytöstä” mieluummin kuin tunne-elämän validointia.   Sosiaalipalvelu/mielenterveyshoito/päihdehoito/perheapu: - kuinka ympäristö ja sisällöt ottavat huomioon tunteita? - kuinka usein varhainen mitätöintikokemus kertautuu palvelussa? Tunteita validoiva ympäristö   Tunteet hyväksytään.   Lämpö ja rakkaus osoitetaan.   Tunneilmaisujen jäljittely on mahdollista.   Tunnekokemuksia vahvistetaan.   Opastetaan tunteiden merkitykseen.   Opastetaan tunteista puhumiseen.   Ympäristö tarjoaa valmiuksia jäsentää yhteisiä päämääriä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.   Onko työntekijällä aikaa tuottaa tunteita hyväksyvä ympäristö? Asiakas tulee auttavaan kehykseen 1. Suopea ympäristö 2. Johdonmukainen toiminta 3. Ongelmanratkaisuapu 4. Sopimuskulttuuri HYVÄKSYVÄ KEHYS Kehys tukee ja heijastaa   Suopea ympäristö tarkoittaa hyväksyviä katseita, kunnioittavia eleitä ja tunnetta, että läsnäolosi on tervetullutta. Tämän rakentamiseen osallistuvat kaikki yhteisön jäsenet. Palaute annetaan tarkasti ja aikaa käyttäen.   Johdonmukainen toiminta tarkoittaa, että yksiköllä on perustehtävä ja toiminta-ajatus ja toiminnan vaikutus asiakkaaseen on harkittua ja työntekijöiden käyttäytyminen tukee yksikön päämäärää.   Asiakas saa apua todellisiin ongelmiinsa ja hänen vaikeuksiaan yritetään ratkoa käytännön tasolla. Työntekijällä on oikeasti mahdollisuus auttaa kuntouttavalla työotteella.   Työntekijä pyrkii saamaan asiakkaan mukaan tekemään pieniä sopimuksia. Asiakas ottaa neuvot läheltä Yksilö, neuvonantajat ja ammattilainen ulkokehällä. Pääseekö työntekijä neuvonantajaksi? Y Asiakkaan verkosto veli sisar äiti kaveri sossu asiakas lapsi kaveri hoitsu puoli so Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö   Työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisö ei toteudu aina konkreettisesti ja samaan aikaan samassa paikassa. Päiväkeskuksen tai yksikön kävijöistä kaikki eivät tapaa toisiaan usein. Kadulla tapaaminen on osa yhteisöä.   Kyse on auttavan yhteisön mallista, jossa yksinäisten ja katkeilevien ihmissuhteiden rasittamat ihmiset saavat työntekijöiltä pysyvän hyväksynnän ja tilan olemiselleen.   Asiakkaan omaperäinen elämäntapa ei yleensä saa ympäristön tukea. Työntekijöiden hyväksyvä suhtautuminen antaa ihmisarvoa ja järkeä asiakkaan joskus sekasortoiseen ja pelkojen täyttämään elämään.   Työntekijä hankkii taitonsa avulla oikeuden antaa myös neuvoja asiakkaalle ja tämä ilmenee luottamuksena.   Työntekijän tapa ottaa asiakas vastaan ja osoittaa hänelle kunnioitusta on yksinkertaisin ja tehokkain tapa suurten ihmisoikeuksien julistuksien käytännön toteuttamiseen.   Käytännön etiikalla on laaja vaikutus asiakkaaseen ja työntekijään. Kohtaamisen taito Yhteistoiminta ja tunteet Yhteistoiminta Vuorovaikutus Toisen tunteet Omat tunteet Omien tunteiden hyväksyminen, läpikäynti ja säätely TERAPEUTTINEN ALLIANSSI (yhteistyösuhde) Tarkoittaa työntekijän ja asiakkaan välistä positiivista tunnesidettä. Tarkoittaa molemminpuolista uskoa, kunnioitusta, pitämistä ja huolenpitoa. Saa aikaan tunteen kumppanuudesta työntekijän ja asiakkaan välillä. On työntekijän ja asiakkaan välisen suhteen tietoinen ja tarkoituksellinen osatekijä. (Adam Horvath 2001) TYÖNTEKIJÄN PERUSVALMIUDET JÄRKEVÄ AJATTELU Työntekijän tieto- ja taitoperusta:   itsetuntemus   menetelmätuntemus   käsitys toiminnan sisällöstä   käsitys toiminnan rajoista   jämäkkyys ja johdonmukaisuus   usko omaan menetelmään YSTÄVÄLLISYYS Työntekijän viestintää:   sanalliset viestit   eleiden viestit   hyvä kuuntelu   asiakkaan huomioonottaminen   kunnioituksen osoittaminen   taidokas konfrontointi = tosiasiat pöydälle MYÖTÄTUNTO Työntekijän arvoperusta:   ihmiskäsitys   eettinen ajattelu   henkilökohtainen kaikupohja, jolla työntekijä voi tuntea yhteistä ihmisyyttä asiakkaan kanssa.   EMPATIA = toisen tunteiden ymmärtämistä   SYMPATIA = samojen tunteiden kanssatuntemista Myötätunto ja eriytyminen   Nollatason myötätunto   Ykköstason myötätunto   Kakkostason myötätunto, empatia   Kolmostason myötätunto, sympatia   Nelostason myötätunto Kohtaamisen taito   Toiseus on erilaisuutta.   Se ”toinen” on erilainen ja samanlainen.   Samanlaisuuden harkittu etsintä: taitava kohtaaja etsii samanlaisuuksia, jotta syntyy ymmärrys.   Ymmärrys on kohtaamisen tavoite ja tulos.   Ymmärryksellä hallitaan omaa mieltä: jos ymmärrän, en tuomitse.   Kaikkea ei voi hyväksyä, mutta toisen henkilön lähtökohtia voi ymmärtää. Kohtaamisen vaikeus   Oman tehtävän epäselvyys – sisältö ja rajat.   Oikeiden sanojen puuttuminen.   Oman persoonan rajat.   Masennus-ahdistus: umpimielinen olo, ujous ja ihmispelko.   Epäjalot tunteet: kateus, viha, katkeruus, kauna, syyllisyys, häpeä ja turtumus.   Toisen ylimielisyys, tylyys, vihaisuus tai puhumattomuus. Silloin kohtaan oman vihani ja pelkoni. Kohtaamisen valmistelu   toisen kohtaaminen on itsen kohtaamista.   kohtaamisen laatu liittyy itsetuntemukseen.   itsetuntemus auttaa valmistautumaan.   valmistautumisessa kehitetään ”hyvä transsi”.   siinä palautetaan mieleen kohdattavan toisen mahdollisuudet ja voimavarat sekä käsitellään omia tunteita toista kohtaan.   pyrkimyksenä on terapeuttinen allianssi. Ohjeita kohtaamiseen   Tyhjennä ajatuksesi ja rentoudu, keskity siihen mitä toinen haluaa sinulle sanoa.   Katso silmiin ja kerro, että olet kiinnostunut siitä mitä toinen sinulle puhuu.   Malttia. Vältä takertumasta ensimmäisiin sanoihin, sillä niiden perusteella tehdyt päätelmät voivat johtaa harhaan ja menetät samalla seuraavan lauseen sanoman.   Vältä keskeyttämästä puhujaa ja vältä myös arvailemasta, mihin suuntaan puhuja aikoo suunnistaa. Ohjeita kohtaamiseen   Kuuntele enemmän kuin puhut. On mahdotonta kuunnella ja puhua samanaikaisesti.   Kiinnitä huomiota ilmeisiin, eleisiin ja äänenpainoihin. Huomaa oman ajattelusi harhapolut ja herättele itseäsi, jos ajatuksesi alkavat harhailla.   Kehittynyt kuuntelija käyttää kuunteluaikaa yhdistelemällä kuulemiaan asioita ja muodostaa niistä kokonaisuuksia, jotta voi paremmin ymmärtää. Kysymyksiä  Voiko ammattilainen olla osa asiakkaan verkostoa ja yhteisöä?   Voiko ammattilainen olla samaan aikaan myötätuntoinen ja eriytynyt?  Mitä vaatimuksia tämä asettaa työntekijän ammattitaidolle? KOULUTUKSIA: A-KLINIKKASÄÄTIÖ PIRKANMAAN PALVELUALUE jukka.oksanen@a-klinikka.fi