5/lokakuu 2010 (pdf, 8 Mt) - Suomen Lions
LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi Suomalainen Lions-toiminta 60 vuotta Suomen ensimmäinen lionsklubi juhli Saksasta tukea Sri Lankan klinikalle lokakuu 5/2010 Toimituksen näkökulmasta Katseet leotoimintaan T Helpota yrityksesi taloushallinnon ja kirjapidon rutiineja. Hanki Taksiliiton Taksikortti. Maksa yrityksesi taksimatkat kätevästi Taksiliiton Taksikortilla Taksiliiton Taksikortti on yrityksille ja yhteisöille tarkoitettu valtakunnallinen taksimatkojen maksuvälinee. Voit valita YritysTaksikortit henkilöille, jotka käyttävät taksia usein ja KertaTaksikortit satunnaiseen matkanteko oon. Puh. 020 7756 822 tai taksikortti@taksiliitto.fi Halutessasi tessasi saat jokaisesta kortilla tehdystä matkasta ajoerittelyn, josta selviää matkan päivämäärä, kellonajat ja ajetut kilometrit. oimintakauden alkujaksolla on syytä paneutua entistä tarkemmin muutamiin asioihin. Jäsenhuolto ja leotoiminta ovat ensi arvoisen tärkeitä toiminnan jatkuvuuden ja aktivoitumisen kannalta. Ne kulkevat käsi kädessä, sillä nuorissa on meidän tulevaisuutemme. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III sanoo, että tämän päivän nuoret ovat huomisen johtajia. – Meidän on paremmin pystyttävä viestimään teini-ikäisten ja nuorten aikuisten kanssa. Se liekki loistaa kirkkaimmin, joka johtaa muita kohti tulevaisuutta. Meidän tulevaisuuttamme. – Klubeilla on monia tapoja joilla kirkastaa nuorten elämää. Yksi parhaista tavoista on ryhtyä yhteistyöhön paikallisen koulun tai nuorisojärjestön kanssa. Klubinne voi sponsoroida uuden leoklubin paikallisen koulun yhteyteen jo olemassa olevan leoklubin kanssa yhteisprojektin järjestämiseksi. Mutta anna opiskelijoiden johtaa projektia. Liiton puheenjohtaja Lauri Vainio vetosi kuvernöörineuvoston ensimmäisen kokouksen avajaisjuhlassa, että jäsenhuollon kannalta varteenotettavana keinona turvata tulevaisuutemme, on suunnata katseemme omaan nuorisojärjestöömme Leoihin. Heitä tukiessamme saamme heistä tulevaisuudessa varmasti aktiivisia leijonia joukkoomme. Ympäriltämme löytyy 12–30-vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia, jotka haluavat toimia palvelujärjestössä palvellen ja huolehtien lähimmäistemme hyvinvoinnista. Kulkekaa silmät ja korvat aukinaisina ja ohjatkaa heidät leo-klubeihin tutustumaan leojen toimintaan. Jos teidän omalla paikkakunnalla tai lähinaapurissa ei löydy vielä leoklubeja, perustakaa halukkaille nuorille klubi. Ilman toimintaan sitoutuneita leijonia ei leojakaan ole olemassa. He tarvitsevat meidät taustatuekseen oman toimintansa vakiinnuttamiseksi. Leojen kanssa toiminta antaa konkarillekin uutta sisältöä ja ulottuvuutta toimintaan. Vireä Leo -lehti Lion -lehden yhteydessä julkaistaan leojen tiedotuskanavaa, Leo -lehteä. Se on vireästi toimitettu 6-sivuinen lehti, jota lukemalla pysyy hyvin mukana leojen toiminnassa. Suosittelen kaikille lioneille, että luette tarkkaan myös lehden loppuosan, jossa nuoremme kertovat omista arvokkaista asioistaan. Leo-lehden toimittamisesta vastaa Ida Ståhle yhdessä LeoD Antti Forsellin kanssa. Toki lehden kirjoittamiseen osallistuu suuri joukko muitakin leoja, joten sivut ovat erittäin monipuolisia ja mielenkiintoisia. Uusia leoja kaivataan Kuten lionsrintamalla, leotkin kaipaavat uusia jäseniä. Nyt olisi aika perustaa leoklubeja ainakin sellaisille alueille, joissa toimivaa leoklubia ei ole. Tällainen alue on mm. K-piiri. Neljä aikaisempaa leoklubia ovat kaikki kuihtuneet pois, eikä tällä hetkellä Kuopiossakaan toimi yhtään klubia. Maaseutupiirien ongelmana on se, että nuoret muuttavat viimeistään opiskelujen päätyttyä muualle töiden perässä. Kun kantajoukko katoaa, loputkin menettävät uskonsa asiaan. Ilokseni kuulin juuri, että Iisalmessa on vahva halu perustaa leoklubi ja lähiaikoina asiasta kuultaneen enemmän. Niin kuin puheenjohtaja Lauri Vainio sanoi, leot tarvitsevat tukeamme. Annetaan sitä heille! Nenäpäivä lähestyy Uusimpana aktiviteettina lionsväki on lupautunut tukemaan Ylen Hyvä Säätiön neljättä Nenäpäivä -kampanjaa kehitysmaiden lasten auttamiseksi. 5.11. on suuri televisiolähetys, mutta sitä ennen klubit voivat jo tehdä omia tempauksiaan 15.10. alkaen. Eikun nenät päähän ja auttamaan! 2 LION 5/10 Lion 7. lokakuuta Suomi – Finland Perustettu 20.3.1955 • JULKAISIJA Suomen Lions-liitto ry. Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI (09) 565 59 510 LION Suomen Lions-liitto r.y. www.lions.fi • TOIMITUS Raimo Naumanen Vastaava päätoimittaja Rahusentie 9 B 70340 KUOPIO puh. t. 017 3641 349 050 559 5784 e-mail: raimo.naumanen@lions.fi K KANNEN KUVA: Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III vieraili puollisonsa Judyn kanssa Suomessa suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisjjuhlaseminaarissa 25.8. Samalla hänellä oli tilaisuus osallistua Linnanmäeellä Ylen Hyvä Säätiön ja Suomen Lions-liiton yhteistyön käynnistämiseen 5.11. pidettävän Nenäpäivän järjestelyissä. 100 lasta oli kutsuttu SLL:n ja 5 LLasten päivän Säätiön kustantamana Linnanmäelle ja he pääsivät yhdessä SScruggsien kanssa nauttimaan eri laitteiden vauhdin hurmasta. Kuva: Raimo Naumanen. m Uutisaineistot: leijonalehti@lions.fi tai toimitus@lions.fi Bo Lindberg Svenskpråkig redaktör Askvägen 11, 21600 Pargas tel.bus. 02 215 4416 mobile 050 542 6806 fax 02 215 4967 e-mail: bo.lindberg@lions.fi lionstidningen@lions.fi LEO-LEHTI Ida Ståhle Soidintie 12 D 24, 00700 HELSINKI puh. 050 340 6585 e-mail: leolehti@leo-clubs.fi • TALOUS Markus Flaaming Kirkonkyläntie 10 00700 HELSINKI puh. 0500 453 216 e-mail: markus.flaaming@lions.fi • OSOITTEEN MUUTOKSET Marja Pakkanen puh. 09 565 59 515 e-mail: marja.pakkanen@lions.fi • ILMOITUKSET Veli-Matti Wilska Myynti: Media-ammattilainen Adspace Oy Isoharjuntie 6 71800 SIILINJÄRVI puh. 040 73 57 531 fax 09 726 1306 vmwilska@adspace.fi Ilmoitusaineistot: Ilmoitusaineisto on lähetettävä sähköisesti osoitteella vmwilska@adspace.fi tai kirjeitse osoitteella Adspace Oy, Isoharjuntie 6, 71800 Siilinjärvi. Lehden vastuu ilmoituksen julkaisemissa sattuneessa virheessä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. • LION-LEHTI VERKOSSA www.lions.fi • SEURAAVAT LIONIT Vuoden 2010 Lion -lehti ilmestyy seuraavasti: nro 6 2.12. (aineistopäivä 9.11.) Toimitukselle lähetetty aineisto palautetaan vain pyydettäessä. Ilmoitusaineisto kuhunkin numeroon on jätettävä mahdollisimman hyvissä ajoin ennen lehden viimeistä aineistopäivää. Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-5149 5/2010 lokakuu 5/2010 Suomalainen Lions-toiminta 60 vuotta Suomen ensimmäinen lionsklubi juhli Saksasta tukea Sri Lankan klinikalle Sivuilta löydät mm: Presidentin viesti Kansainvälisen presidentin viestissä suomalaisille on palvelu etusijalla. Hänen teemansa toivon merkkivalosta muistuttaa meitä lionsjäsenyytemme velvollisuuksista. Löytäkäämme lioneina aina itsemme palvelemasta muita täysin sydämin. ............................. 4 Lions-toiminta 60 vuotta Suomalainen Lionstoiminta täytti 60 vuotta. Lions-liiton järjestämässä juhlaseminaarissa juhlapuhujana oli professori Pentti Arajärvi. Hän puhui hyvästä yhteiskunnasta. Arajärven mukaan oikeudenmukaisuus yhdistettynä kohtuuteen sinetöi hyvän yhteiskunnan tavoitteet. Muut seminaarin puhujat olivat kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III (kuvassa) ja professori Harri Westermarck. …….......................……………… 10–13 Suomi johtoon jatkuu ..………..................................…….. 30 Karavaanaritkin Vaasaan …..........................................….. 35 KVN koolla Porissa .............................................. 42–43 Klubien arkea ja juhlaa ........................….. 44–49 Ystävyysklubitoimintaa ...........................................… 50 Piiripalstalla O-piiri .....................…….. 52 • PAINO • TOIMITUSNEUVOSTO 2010–2011 Puheenjohtaja: PDG Ossi Kurki LC Jyväskylä/Lohikoski (040 848 7635/ ossi.kurki@pp.inet.fi). Jäsenet: DC Heimo Turunen LC Oulu/Raatti (0400 385 281/ vkkmefia@.fi), DC Pirkko Kolehmainen LC Paimio/Aallotar (050 943 328/ pirkko.kolehmainen@gmail.com). Toimitusneuvostoon kuuluvat myös kansainvälisen hallituksen viimeisin suomalainen jäsen (PID Tapani Rahko, Lions-liiton puheenjohtaja (CC Lauri Vainio) ja pääsihteeri (PCC Markus Flaaming). LION -lehti on Lions Clubs Internationalin virallinen julkaisu, joka julkaistaan hallituksen luvalla 20 kielellä: englanti, espanja, japani, ranska, ruotsi, italia, saksa, suomi, flaami, korea, portugali, hollanti, tanska, kiina, norja, islanti, turkki, kreikka, hindi ja thai. LION -lehti on LCI:n suomenkielinen julkaisu. Uudet jäsenet ........................................ 58 Nenäpäivä 15.11. 60-vuotisen taipaleensa kunniaksi Suomen Lionsliitto antaa tukensa Ylen Hyvän Säätiön Nenäpäivä -kampanjalle. SSL kannustaa lähes 1000 klubiaan osallistumaan Suomen hauskimpaan avustusoperaatioon kampanja-ajalla 15.10.–5.11.2010. …………….…………. 26–27 Svenska sidor ………………………. 60–69 Leo-sivut ………………. 70–75 5/10 LION 3 Kansainvälisen presidentin viesti LCI:n hallitus 2010–2011 ■ KANSAINVÄLISET PRESIDENTIT: Presidentti, SID L. SCRUGGS III, 698 Azalea Drive, Vass, Pohjois-Carolina 28394, USA. Edellinen presidentti, EBERHARD F. Wirfs, Am Munsterer Wald 11, D-65779, Keikheim, Taunus, Saksa. Ensimmäinen varapresidentti, Dr. WING-KUN TAM, Unit 1901-2, 19/F, Far East Finance Centre, 16 Harcourt Road, Hongkong, Kiina. Toinen varapresidentti, WAYNE A. MADDEN, Post Office Box 208, Auburn, 46706 Indiana, USA. Menestys ilman palvelua merkityksetön M ■ KANSAINVÄLISET JOHTAJAT: Toisen vuoden johtajat: LUIS DOMINGUEZ, Mijas Pueblo, Espanja; GARY B. D’ORAZIO, Idaho, USA; YASUMASA FURO, Dazaifu, Japani; K.P.A. HAROON, Cochin, Intia; CARLOS A. IBANEZ, Panama City, Panama; RONALD S. JOHNSON, Maine, USA; BYEONGDEOK KIM, Seoul, Korea; HORST P. KIRCHGATTERER, Wels/Thalheim, Itävalta; HAMED OLUGBENGA LAWAL, Ikorodu, Nigeria; DANIEL A. O’REILLY, Stickney, Illinois, USA; RICHARD “DICK” SAWYER, Overgaard, Arizona, USA; ANNE K. SMARSH, Colwich, Kansas, USA; JERRY SMITH, Wauseon, Ohio, USA; MICHAEL S. SO, Paranaque City, Philippiinit; RICHARD HAYNES H. TOWNSEND, Dalton, Georgia, USA, JOSEPH ”CARL” YOUNG Ontario, Kanada. Ensimmäisen vuoden johtajat: YAMANDU P. ACOSTA, Alabama, USA, DOUGLAS X. ALEXANDER, New York, USA, Dr. GARY A. ANDERSON, Michigan, USA, NARENDRA BHANDARI, Pune, Intia, JANEZ BOHORIC, Kranj, Slovenia, JAMES CAVALLARO,Pennsylvania, USA, TA-LUNG CHIANG, Multiple District 300 Taiwan, PER K. CHRISTENSEN, Aalborg, Tanska, EDISSON KARNOPP, Santa Cruz Do Sul, Brasilia, SANG-DO LEE, Daejeon, Korea, SONJA PULLEY, Oregon, USA, KRISHNA REDDY, Bangalore, Intia, ROBERT G. SMITH, California, USA, EUGENE M. SPIESS, South Carolina, USA, EDDY WIDJANARKO, Surabaya, Indonesia, SEIKI YAMAURA, Tokio, Japani, GUDRUN YNGVADOTTIR, Gardabaer, Islanti. 4 LION 5/10 Monet olettavat, että suuriin suorituksiin yltäneet ihmiset juhlivat henkilökohtaista menestystään. Saatat kuitenkin yllättyä huomatessasi, että menestys ilman palvelua on usein merkityksetöntä. Albert Einstein sanoi kerran: ”on korkea aika korvata menestymisen ihanne palvelun ihanteella”. Menestystä ei voi rajata pelkkään yksilötason suoritukseen. Kuten Albert Schweitzer on sanonut, “en tiedä, millainen kohtalosi on oleva, mutta sen tiedän, että ne, jotka ovat menestyneitä, ovat etsineet keinoa palvella ja löytäneet sen”. Merkkivalon suunta on nyt palvelussa Lionit, tänä vuonna toivon merkkivalo suunnataan palveluumme. Muistuttakaamme itsellemme, miksi olemme liittyneet lioneihin ja miksi olemme lioneita vielä tälläkin hetkellä. Onko jäsenyys sinulle pelkkä velvollisuus osallistua kokouksiin vai pikemminkin tilaisuus palvella ja olla toivon merkkivalona omassa yhteisössäsi? Anna sitoutumisesi palveluun säteillä suoraan sydämestäsi ja saa henkilökohtaista tyydytystä siitä, että olet vaikuttanut jonkun avun tarpeessa olevan elämään. Marras-, joulu- ja tammikuussa, kun vietämme erilaisia perinteiden mukaisia juhlapäiviä, pyydän lioneita suuntamaan toivon merkkivalon nälkäisten ravitsemiseen. Olen nähnyt, miten tehokkaita lionit voivat olla tässä suhteessa. Amsterdamissa tapasin kaksi veljestä, jotka olivat perustamassa lionsklubia, koska he halusivat avata ruokapankin. Kuala Lumpurissa, Malesiassa tapasin merkittävän naisen. Lion Uma ja hänen klubinsa tarjoavat joka päivä ruoan sadalle ihmiselle, joista jotkut ovat sokeita ja kaikki ovat köyhiä. Kun kysyin häneltä, miten hän lähti alkuun toiminnassaan, hän kertoi minulle: “No, erää- Kansainväliset presidentit ovat päässeet nauttimaan Suomen kesästä PID Aimo N.K.Viitalan maaseutuasunnossa Puontpyölissä Perniössä. Sieltä Sid L.Scruggs III löysi leppoisan paikan riipputuolissa. Kuva: RNen. nä päivänä näin nuoren pojan penkomassa jätesäiliön sisältöä. Hän etsi ruokaa perheelleen.“ Uma näki tarpeen ja vastasi siihen. Palvelulauseesta totta joka päivä Tiedämme, että lähes joka yhteisössä on ravitsemukseen liittyviä tarpeita. Meidän täytyy olla valppaina huomaamaan nämä tarpeet ja lisäksi halukkaita vastaamaan niihin. Ruokapankin avaaminen tai sellaiseen lahjoittaminen voi olla sinun vastauksesi tarpeeseen. Voit vastata myös viemällä ruokakoreja tai jopa ottamalla omaksesi jonkin perheen juhlapyhien ajaksi. Ole halukas antamaan omasta yltäkylläisestä ajastasi tai energiastasi jollekin, joka elää puutteenlaista elämää. Tee palvelutunnuslauseestamme totta joka päivä. Mahatma Gandhin mukaan “paras tapa löytää itsensä on kadottaa itsensä muiden palvelemiseen”. Löytäkäämme lioneina aina itsemme palvelemasta muita täysin sydämin. Tehkäämme yhteisöistämme parempia paikkoja elää, ja olkaamme toivon merkkivalo. Sid L. Scruggs III Lions Clubs Internationalin presidentti Kunniavieraana entinen kansainvälinen presidentti Sten Åkestam Suomen 1. lionsklubi vietti 60-vuotisjuhlaansa Suomen ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki/Helsingfors perustettiin 14.8.1950. Klubin perusti kanadan-suomalainen Arne Ritari, joka usean vuoden ajan teki työtä asian eteen. Suomen päässä tärkeimmät henkilöt olivat Suomen lion no. 1, René Nyman, Paul Suni, Ludwig Wilenius ja Allan Ahlroth. Tärkeä tuki oli ruotsalainen Hadar Wahrenby, joka tuohon aikaan vastasi laajennuksesta pohjoismaissa. Klubi vietti perustamisjuhlaansa 22.9.1950 Helsingissä, Kämpin peilisalissa. Samana päivänä, samassa paikassa 60 vuotta myöhemmin vietettiin klubin 60-vuotisjuhlaa. Perustajajäseniä ei enää ollut mukana. Heistä viimeinen Paul-Erik Österlund poistui keskuudestamme muutama vuosi klubin 50-vuotisjuhlan jälkeen. Juhlamenojen järjestäjä, PDG Arno Mattsson oli tehnyt juhlasta arvokkaan, mutta silti jokaiselle miellyttävän. Puheita oli vähän, mutta vanhojen ystävien tapaamisia sitäkin enemmän. Kunniavieraana oli Lionsjärjestön entinen presidentti Sten Åkestam puolisonsa Märtan kanssa. Åkestamin kauniin tervehdyksen klubille ja Suomen lioneille esitti hänen puolisonsa, koska sairaus vaikeuttaa Sten Åkestamin puhumista. LC Helsinki/Helsingfors on 60 vuoden iästään huolimatta vireä klubi, joka järjestää menestyksellisiä aktiviteetteja. Se oli myös Sight First II -kampanjan malliklubi. Perustamisjuhlassaan klubi otti kolme uutta nuorta jäsentä. Klubi on tarjonnut myös voimiaan Suomen Lions-toiminnan johtoon. Maamme ensimmäinen kansainvälinen johtaja Paul Hjelt tuli klubista. Piirikuvernööreinä ovat toimineet Paul Hjelt, René Nyman, Arno Mattsson ja Kaj Sjöblom. PDG Arno Mattson on toiminut myös pohjoismaisena koordinaattorina ja hoitanut vuosikausia menestyksellisesti Suomen leijonien matkoja Conventioneihin ja muihin Lions-tapaamisiin. Sillä intensiteetillä millä klubi toimii, voimme olla varmoja, että vietämme myös Suomen ensimmäisen klubin 100-vuotisjuhlia, sillä LC Helsinki/Helsingfors on monella tavalla tien näyttäjä – myös sillä, että jäsenistöstä huolehtiminen takaa jatkuvan elinvoiman. Harri Ala-Kulju Kaksi menneitten vuosikymmenien pohjoismaista voimaleijonaa, PIP Sten Åkestam ja PID Aimo N.K. Viitala tapasivat juhlassa toisensa. Tiet ovat vieneet yhteen ja erilleen, mutta yhteistä muisteltavaa on paljon. Kuva: Riitta-Sisko Stedt. 5/10 LION 5 Puheenjohtajan palsta Toivon merkkituli-lähettiläät I Iltojen hämärtyessä alkavat klubien kauden tositoimet. Nyt klubeissa aloitetaan toteuttaa toimintasuunnitelmia, jotka osa klubeista on jo hyväksynyt huhtikuun vaalikokouksen yhteydessä, kuten uusimpien mallisääntöjen puitteissa tehdään. Monella klubilla on kuitenkin vielä käytössä vanhemmat säännöt, jossa huhtikuussa esitetään alustava toimintasuunnitelma ja vasta vuosikokouksessa hyväksytään kuluvan kauden toimintasuunnitelma. Näin on jo hukattu lähes neljännes toimintavuodesta leijonien toiminnassa. Toivoisin klubeja vähintään käymään keskustelun sääntöjensä muuttamisesta ajan tasalle. Elokuun loppupuolella kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III vieraili Suomessa. Hän osallistui lions-toiminnan Suomeen saapumisen 60-vuotisjuhlaan Pörssitalolla. Hän piti siellä yhden kolmesta seminaariluennosta, professorit Pentti Arajärvi ja Harri Westermark pitivät toiset kaksi. Scruggs toivoo, että se liekki, joka meissä jokaisessa leijonassa palaa, on todellinen. Meidän tulee muistaa ylläpitää tätä liekkiä ja tartuttaa se ympäristömme muihinkin jäseniin. Mehän olemme toivon merkkitulia, jotka kaikkien tulee nähdä meidän omilla paikkakunnillamme. Kansainvälinen presidenttimme oli myös avaamassa Nenäpäivä-projektia Linnanmäellä yhdessä paikalle kutsuttujen lasten ja heidän huoltajiensa kanssa. Punainen nenä päässä presidentin seurue herätti huomiota kulkiessaan laitteesta toiseen. Uutta ja omaperäistä Vaikkakin kausi on vasta alussa, Suomeen perustettiin jo tämän kauden ensimmäinen lions-klubi Lopelle, LC Loppi/MaijaStiinat. Onnittelut charterpresidentti Eine Kuisma-Saariolle sekä perustetun klubin jäsenille. Toivotan heidät kaikki tervetulleiksi järjestöömme. Viime kauden lopulla perustettu LC Utajärvi/Isa Asp vietti charter night-juhliaan perinteisistä juhlapaikoista poiketen luonnon keskellä perinteisessä Kalevalais-kylässä. Mikä ilahduttavinta, klubin jäsenet olivat kaikki pukeutuneet juhlapai6 LION 5/10 Kansainvälinen presidentti osallistui Suomen Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlaseminaariin ja oli avaamassa Nenäpäivä-projektia. Kuvassa vasemmalta Yhteisösuhteet -toimikunnan puheenjohtaja Reijo Ikäheimonen, presidentti Sid L. Scruggs III, varapuheenjohtaja Heimo Potinkara, edellinen puheenjohtaja Christer Löfström ja puheenjohtaja Lauri Vainio. Kuva: RNen. kan mukaisesti sekä paikalla olevat kutsuvieraat kunnioittivat myöskin asustevalinnoillaan tilaisuutta. Toivonkin jokaisen klubin järjestävän juhlansa oman näköisenään yksilöllisenä tapahtumana. Uudet mahdollisuudet Tälle kaudelle uudet aktiviteettimahdollisuudet klubeja varten ovat mm. Koulukaveri-projekti, Turvapäivä sekä Nenäpäivä. Näiden avulla varmasti saamme positiivista julkisuutta ja mahdollisesti uusia potentiaalisia jäsenehdokkaita klubeihin. Monet nuorehkot vanhemmat ovat varmasti kiinnostuneita, kun kohdistamme osan voimavaroistamme lapsiin ja nuoriin. Olkaamme siis myös näissä aktiviteeteissa silmät ja korvat avoimena. Porin kuvernöörineuvoston kokouksessa kuvernöörineuvoston jäsenet hyväksyivät leojen esityksen leojen Eurooppa Forumin järjestämisen hakemisesta Suomeen vuodelle 2013. Heti Porin kuvernöörineuvoston viikonlopun jälkeen saimme tiedon leojen meneillä olevasta Eurooppa Forumista Itävalta-Unkarista, että suomalaiset leot olivat saaneet järjestettäväksi kokouksen vuonna 2013. Onnittelut leoille sekä työntäyteisiä aikoja järjestelyiden valmisteluissa. Leijonat, olkaamme heidän auttajina ja tukijoina tulevalle suurelle haasteelle. Auttakaamme heitä järjestämään yhtä mahtava ja muistiinpainuva forum kuin Tampereen Eurooppa Forum oli meille suomalaisille leijonille. Pitkään odotettu yhteen paikkaan tehtävä jäsenrekisteri-ilmoitus siis kotimaisen ja kansainvälisen jäsenrekisterin yhdistäminen on nyt valmistunut. Olkaa ystävällisiä ja tarkastakaa tietojen oikeellisuus pikapuoliin. Lisää tästä asiasta on lehdessä pääsihteerin kirjoittamana toisaalla. Katastrofien sattuessa Katastrofit eivät ota loppuakseen. Vasta keräsimme huomatavan summan Haitin maanjäristyksen uhreille, sen jälkeen on tapahtunut suurtulva Pakistanissa. Suomesta lahjoitettiin ensi alkuun 10 000 $ ja useat klubit ovat sen jälkeen osallistuneet keräykseen ja suorittaneet lahjoituksen korvamerkittynä Pakistaniin liiton katastrofi-tilille. Meidän jokaisen tulee muistaa, että tämänkaltaisia tapauksia varten on tili, johonka voi tehdä oma-aloitteisesti lahjoituksen ilman eri pyyntöä eikä rahoja tarvitse laittaa jonkin muun järjestön kautta kohteeseen. Tili on avoimena koko ajan. Keräyslupaa olemme hakeneet ja sitten kun saamme sen, niin voimme kerätä myös varoja järjestömme ulkopuolisilta henkilöiltä ja yrityksiltä. Kiitokset teille kaikille niistä tapahtumista, joihin olemme puolisoni Kaisan kanssa saaneet jo osallistua sekä niistä lukuisista keskusteluista joita olemme saaneet käydä. Nämä tekevät kaudesta ikimuistoisen. Nyt on hetki aikaa nauttia syksyisestä metsästä ja sen antimista. Iltojen hämärtyessä huolehtikaamme myös omasta ja lähimmäisten hyvinvoinnista vaikka sytyttämällä kynttilä valaisemaan ja toiminaan meidän jokaisen majakkanamme pimeinä syysiltoina. Lauri Vainio puheenjohtaja Tapahtumakalenteri LCIF Infoaa LCIF piirikoordinaattorit ovat saaneet juuri uusimmat tietopaketit LCIF:n toiminnasta Porin KVN:n yhteydessä pidetyssä seminaarissa. Joten heidän tietonsa ovat nyt ajan tasalla. Jos klubissasi on tarvetta esitelmän pitäjästä, niin tässä olisi yksi hyvä aihe: LCIF:n toiminta tänään. Moniin klubeihin on tullut uusia jäseniä tai tiedot on muuten vähän ”ruosteessa”. Nyt on mahdollisuus saada LCIF piirikoordinaattorilta viime käden tietoa omasta säätiöstämme. Jokaisella piirikoordinaattorilla on myös DVD:tä säätiön toiminnasta, joita hän voi vieraillessaan näyttää tai antaa klubin katsottavaksi. Jokaisen piirikoordinaattorin tiedot löytyvät piirin sivuilta kirjasta tai internet sivuilta. Samoin LCIF piirikoordinaattoreilla on ajan tasalla olevat listat Melvin Jones jäsenyyksistä ja klubien talletuksista säätiössä. Kehottaisin uusia rahastonhoitajia tarkistamaan, onko omalla klubilla ns vanhaksi meneviä varoja säätiön tilillä. Jos näin on, kannattaisi ehkä miettiä, olisiko klubissa joku uurastaja, jota voisi muistaa arvokkaalla Melvin Jones jäsenyydellä. Muistakaa varata 2–3 kuukautta aikaa anoessanne MJ tai MJF jäsenyyksiä Uusi tietopaketti LCIF:stä ja sen toiminnasta löytyy Suomen Lions Liiton nettisivuilta. Marjo Kiviranta LCIF-MDC Pakistan ja Haiti LCIF -tiimi suosittelee kaikille klubeille, että klubien ulkomaille suunnatut avustukset menisivät Pakistanin auttamiseen ainakin tämän syyskauden loppuun asti. Vuoden vaihteessa tiimi pohtii, jatkammeko avun pyytämistä klubeilta Pakistanin tulvien uhreille, vai siirrymmekö takaisin Haitin auttamiseen. Luonnollisesti jokainen lion ja klubi itsenäisesti päättää, mitä tai ketä haluavat tukea! Meidän lionien kautta tulevat lahjoitukset Pakistanin auttamiseksi menevät suoraan LCIF:n kautta avun tarvitsijoille. Pakistanin pääkaupungista Karachista 24 lionsklubia ovat olleet henkilökohtaisesti viimeisen kuukauden aikana jakamassa mm. ruokapaketteja, vettä ja peittoja tulvien uhreille. He tekevät yhteistyötä Pakistanin armeijan kanssa, minkä turvin he saavat avun menemään varmasti oikeisiin kohteisiin. LCIF on yhteistyössä useiden kansainvälisesti tunnettujen avustusjärjestöjen kanssa. Pääsääntöisesti säätiömme kuitenkin suuntaa avun meidän lionien käsien kautta suoraan tarpeessa oleville! Näin LCIF pitää huolta siitä, että rahat todella menevät sinne minne ne oli tarkoitettukin. Jokaisesta sentistäkin on annettava tarkka selonteko, minne ne ovat menneet. LCIF:n henkilökunta käy isommissa katastrofeissa paikan päällä, tarkistamassa avun suuruuden tarvetta ja sitä, onko apu tullut perille. Haiti on edelleen ja tulee olemaan vielä vuosikausia LCIF:n avustuskohteena. Minulta on myös kyselty sitä, voiko yksittäinen lion mennä vaikka rakentamaan Haitille. Olen tästä laittanut kyselyn päämajaan, mutta tätä kirjoittaessani, en ole vielä saanut kyselyyni vastausta. Marjo Kiviranta LCIF-MDC Avustuspyyntö Pakistanin auttamiseksi Pakistanissa on runsaista monsuunisateista johtuen syntynyt katastrofaalinen tilanne. Maassa on pahimmat tulvat 80 vuoteen. Syntynyt hätätilanne koskee jo 20 miljoonaa asukasta ja yli 1 500 ihmistä on saanut surmansa tulvissa. Suomen Lions-Liiton hallitus on myöntänyt elokuussa 10 000 USD LCIF:n katastrofitilille. Suomen LCIF tiimi haastaa kaikki Suomen lions klubit 10 €/jäsen helpottamaan Pakistanin tulvasta kärsivien elämää. Samoin haastamme koko Suomen Lions-Liiton johdon, hallituksen, PID:t, PCC:t, DG:t, VDG:t, IPDG:t, PDG:t ja piirien LCIF-koordinaattorit 50 €/jäsen. Jotta pystymme seuraamaan Suomen lionien antamaa osuutta, pyydämme, että kaikki lahjoitukset Pakistanin hyväksi tehtäisiin Suomen Lions-liiton katastrofitilille 800019-70829884. Viitteeksi: Pakistan ja klubin nimi. Huomio: Näitä avustuksia ei voi ”korvamerkitä” MJ -jäsenyyksiä silmällä pitäen. Näytetään maailmalle, että me Suomen lionit teemme lujasti töitä paremman huomisen saamiseksi niille, jotka tarvitsevat nyt meitä. Samalla toiminnallamme helpottakaamme PID Harri Ala-Kuljun pääsyä kansainväliseksi presidentiksi. Marjo Kiviranta LCIF-MDc Kansainvälisiä tapahtumia ja määräaikoja löydät päämajan nettisivuilta www.lionsclubs.org -> uutiset ja tapahtumat. Lokakuu 8.10. Palvelupäivä Klubien vuosikokoukset 15.10. Kansainvälinen valkoisen kepin päivä 21.10. Lions-liiton hallituksen kokous 31.10. Piirikuvernöörien työkokous Tampereella 31.10.–3.11. Senior-lionsjohtajien koulutusinstituutti Bolognassa Italiassa Muutokset jäsenrekisteriin Marraskuu 3.–6.11. Europa Forum Bologna Italia 14.11. Maailman diabetespäivä 15.11. Viimeinen päivä, jona klubit voivat postittaa yhden voittajaksi valitun rauhanjulisteen (per sponsoroitu kilpailu) oman piirin kuvernöörille. 19.11. Lions-liiton hallituksen kokous 20.11. Kuvernöörineuvoston kokous Turussa Alueiden ja lohkojen kokoukset Muutokset jäsenrekisteriin Joulukuu 1.12. viimeinen päivä, jona piirikuvernöörit voivat postittaa voittajaksi valitun rauhanjulisteen kuvernöörineuvoston puheenjohtajalle. 5.12. Kansainvälinen leopäivä 12.12. Lions-liiton hallituksen kokous 31.12. Kv. vuosikokokouksen alennetun ilmoittautumismaksun viimeinen päivä Muutokset jäsenrekisteriin Tammikuu 3.1. Lions-liiton tarvikemyynnistä voi tilata uusia rauhanjulistekilpailun kilpailupaketteja 3.1. Lions-liiton vuosikokouksen 2011 ilmoittautumissivut avataan 13.1. Lions-liiton hallituksen kokous 13.–19.1. LCIF-viikko 15.1. klubialoitteiden jättäminen piirikuvernöörille piirin vuosikokousta varten 16.1. klubialoitteiden jättäminen Lions-liiton vuosikokoukselle klo 15.45 mennessä 56. Eurooppa Forum kutsuu Bolognaan 4.–6.11.2010 järjestetään Bolognassa Italiassa 56. Eurooppa Forum. Vielä ehtii ilmoittautua mukaan tähän teemalla Lionit, humanitäärisiä johtajia ja Euroopan kansalaisia pidettävään tilaisuuteen. Ilmoittautumisohjeet löytyvät netistä osoitteesta www.europaforum2010. it. tai info@europaforum2010.it. Rekisteröintimaksu on leijonilta 220 euroa, puolisoilta 160 euroa ja leoilta 50 euroa. Päivämaksu on 74 euroa. Kongressipaikka on Palazzo della Cultura e dei Congressi. PID Tapani Rahko ja pääsihteeri Markus Flaaming ovat eri seminaareissa puheenjohtajina ja LeoD Antti Forsell yhdessä sihteerinä. GMT-seminaari on lisätty aikaisempaan ohjelmaan. 5/10 LION 7 Suomalainen Lionstoiminta 60 vuotta Suomen Lions-liiton toimitalo sijaitsee Malmilla ja on ollut leijonien kohtauspaikka jo yli 20 vuotta. Kuva: RNen. Lions-toiminta on lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden lionsklubien kanssa kotimaakunnassa, kotimaassa ja koko maailmassa. Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa 953, Euroopassa 9 600 ja maailmassa 45 900 klubia. Jokainen Suomenkin lionsklubi on osallistunut vapaaehtoistyöhön kaikilla näillä tasoilla. Suomen lionsklubit avustavat palvelullaan ja rahalahjoituksillaan kotimaansa ja maailman apua tarvitsevia arviolta 4–5 milj. eurolla vuodessa. Maailmassa klubit tekevät arviolta 100 miljoona tuntia vapaaehtoistyötä ja lahjoittavat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoistyön lisäksi lionsklubit kehittävät jäseniään tarjoamalla johtamistehtäviä, esitelmätilaisuuksin ja yritysvierailuin sekä tarjoamalla kontakteja muihin klubeihin kotimaassa ja maailmalla. Suomalaiset ovat erityisesti kunnostautuneet Lions-toiminnan levittämisessä Itä-Eurooppaan. Olemme perustaneet ensimmäiset klubit Unkariin, Viroon, Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. Suomen Lions-liitto Suomen lionsklubit perustivat 24.10.1960 valtakunnallisen kattojärjestön, Suomen Lions-liitto r.y:n hoitamaan klubien valtakunnallista yhteistyötä, maanlaajuisia kampanjoita ja tukemaan klubien toimintaa. Liitto harjoittaa julkaisutoimintaa, järjestää nuorisovaihtoa, kouluttaa ja valmentaa sekä vastaa Suomen lionsklubien kansallisista ja kansainvälisistä aktiviteeteista ja kansainvälisestä yhteistyöstä. 8 LION 5/10 Suomen Lions-liitto on osa kansainvälistä Lions-järjestöä, Lions Clubs Internationalia. Jäsenistö Suomessa toimii 953 lionsklubia, joissa on yhteensä 26 050 jäsentä. Näistä yli 700 on perinteisiä paikkakuntakohtaisia miesklubeja. Naisklubeja on 138 ja 71 klubissa on jäseninä sekä miehiä että naisia. Jäsenistä naisia on 3600 (14%). Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 17 ja niissä noin kaksisataa 12–30-vuotiasta jäsentä. Lions-toiminnan synty Lions-järjestö, “The International Association of Lions Clubs” perustettiin 7.6.1917 Chicagossa, Yhdysvalloissa. Järjestön perustaja on chicagolainen vakuutusmies Melvin Jones. Kantavana ideana oli liikemiesklubin aktiivisuuden suuntaaminen myös hyväntekeväisyyteen. Järjestön tunnuslauseeksi muotoutui iskulause ”We serve – Me palvelemme”. Järjestö laajeni parissa vuodessa Kanadaan ja Kiinaan. Sen jälkeen mukaan tulivat Keski- ja Etelä-Amerikan maat. Tänä päivänä Kansainväliseen Lions-järjestöön kuuluu 206 maata tai itsehallinnollista aluetta. Lioneja on maailmassa 1 340 000. Lionsjärjestö on yksi YK:n peruskirjan allekirjoittajista ja sen talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) jäsen. Yritykset valitsivat vuonna 2007 Lions-järjestön parhaimmaksi yhteistyökumppanikseen (Financial Times 2007). Järjestö oli paras rahankäytön luotettavuudessa, josta se sai täydet pisteet, avustusohjelmien toteuttamisessa, sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, ohjelmien soveltuvuudessa ympäröivään yhteisöön sekä tukijoidensa tavoitteiden ymmärtämisessä. Lions Suomessa Euroopan ensimmäinen lionsklubi perustettiin Tukholmaan vuonna 1948. Suomeen Lions-toiminta tuli 14.8.1950, kun maan ensimmäinen lionsklubi, LC Helsinki -Helsingfors perustettiin. Suomi oli maailman 29. Lions-maa. Suomen Lions-toiminnan perustajana pidetään kanadansuomalaista matkatoimiston omistajaa Arne Ritaria, joka järjestäessään matkoja Helsingin Olympialaisiin samalla kokosi joukon suomalaisia perustamaan ensimmäistä lionsklubia. Seuraavina vuosikymmeninä Lions-järjestö kasvoi yhdeksi maamme suurimmasta vapaaehtoistyötä tekevistä järjestöistä. Suomen Lions-toiminnan laajentuminen: Vuosi 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Klubeja 1 148 512 708 838 922 953 Lioneita 24 3550 14500 23803 28770 28145 26050 Tänä päivänä Suomi on maailman 12. suurin Lions-maa ja Euroopas- sakin edellemme menevät vain Italia, Saksa ja Ranska. Mistä Suomen Lionit tunnetaan? Suurin osa lionsklubien palvelutyöstä tapahtuu omalla paikkakunnalla, omassa lähiyhteisössä. Tyypillisiä aktiviteetteja ovat nuorten harrastusten tukeminen (esim. partiotyö), vanhusten auttaminen esim. remontoinnilla, polttopuiden hankinnalla ja kuljetuksin, lähiympäristön kunnostus, veteraanien tukeminen, konserttien ym. yleisötapahtumien järjestäminen jne. Kaikille Suomen lionsklubeille yhteisiä aktiviteetteja ovat: Nuorisovaihto. Suomen lionsklubit lähettävät vuosittain noin 300 nuorta nuorisovaihtoon perheisiin eri puolille maailmaa. Vastaavasti Suomen lionsklubit vastaanottavat 200–300 nuorta muualta maailmasta nuorisoleireille ja vierailuun suomalaisissa perheissä. Lions Quest. Lions Quest on Lions-järjestön maailman laajuinen koululaisnuorten elämänhallinnan tukemisohjelma. Suomen lionsklubit ovat kouluttaneet yli 15 000 opettajaa toteuttamaan ohjelmaa Suomen kouluissa. Lions Questin tavoitteena on opettaa nuorille oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuoren itsetuntoa, kasvattaa toisen kunnioit- tamiseen, välittämiseen, vastuun ottamiseen ja huolehtimiseen sekä antaa eväitä ristiriitojen hallintaan. Leot. Leot ovat lionsklubien oma maailmanlaajuinen nuorisoaktiviteetti. Toiminta tapahtuu Leo-klubeissa, joita tukevat ja auttavat niiden perustajina toimineet lionsklubit. Leot ovat 12–30-vuotiaita nuoria henkilöitä. Leo-toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuksia kehittää itseään ja saada kokemusta johtamis- ja palvelutehtävissä. Suomessa toimii 17 Leo-klubia, joissa on noin 200 jäsentä. Rauhanjulistekilpailu. Joka vuosi Suomen lionsklubit kutsuvat oman toiminta-alueensa 12–13-vuotiaita koululaisia mukaan kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun. Kilpailun voittaja saa palkintonsa vuosittain YK:ssa vietettävänä Lions-päivänä. Rauhanjulistetöitä on julkaistu mm. YK:n postimerkeillä. Projekteja Suomessa Lionsklubien yhteiset projektit alkoivat Suomessa 1954, jolloin pääosin lionien keräämin varoin perustettiin Suomen Silmä- ja Kudospankkisäätiö. Neljä vuotta myöhemmin järjestettiin tempaus partiotoiminnan tukemiseksi. Se tuotti 4 miljoonaa silloista markkaa ja summalla saatiin Partiosäätiö alkuun. Tämän jälkeen valtakunnalliset varainkeräyshankkeet toteutettiin Punaisen Sulan tuotemerkillä. keräys, 2,6 miljoonaa markkaa, jolla kaikki Viron Suomen pojat saivat kuntoutusviikon Suomessa • Viron Suomen poikien kummiaktiviteetti, jolla kaikilla virolaisilla veteraaneilla tai heidän omaisillaan on säännöllinen avustustuki suomalaiselta lionsklubilta • Veteraanikeräyksien tukeminen, jossa lionsklubit ovat vastanneet suurelta osin varusmieskerääjien autokuljetuksista • Veteraanien perintö -kirjasen levittäminen Suomen oppilaitoksiin Yhteiset projektit muiden pohjoismaiden lionien kanssa: Orkester Norden on vuosittain harjoitteluleirille koottava täysi sinfoniaorkesteri, jossa soittavat 17–25-vuotiaat pohjoismaiset nuoret soittajat. Orkesterin alkuvaiheessa kapellimestarina toimi pitkään Okko Kamu. Pohjoismaiden lionsklubit antavat orkesteriin valituille soittajille stipendit. Projektit Itä-Euroopassa 1990 Koti vammaisille lapsille Gorsowiin, Puolaan 1993 Hoitokoti psyykkisesti sairaille Blachowniaan, Puolaan 1994 Kooliatlas, ensimmäiset vironkieliset maailmankartat Viron kouluihin 1995 Lastenkoti Moskovan Friazinoon, Venäjälle 1999 Psyykkisesti sairaiden hoitokoti Daugavpilsiin, Latviaan 2000 Koti katulapsille Daugavpilsiin, Latviaan 2001 Kuntoutuskeskus Vilnaan, Liettuaan 2003 Maarjaküla – koti vammaislle lapsille Tarttoon, Viroon 2005 Hoitokoti syöpäsairaille lapsille Minskiin, Valko-Venäjälle 2006 Casa Minunata, vammaisten valmennuskeskus Oradeaan, Romaniaan Suomen Lions-klubien viimeisimpiä kotimaisia projekteja ovat olleet: • Turvapäivä 2003 • Digiprojekti, jossa sadat lionit asensivat ”digiboxin” lähes 10 000 ikäihmisen televisiovastaanottimiin ja antoivat neuvontaa kirjastoissa noin 5000:lle • Koulukaveriprojekti • Nuorisobändikilpailu, SKEBA Suomalaisia projekteja -Nuorten bändiskaba kehitysmaissa ja lähialueilla 1987 Clinica oftalmologiga Työ sotiemme veteraanien Finlandia, Silmäklinikka Ecuadoriin hyväksi: 1993 Kamerunin kaivot, 150 • Sirpale Peruskalliosta-kampan- syväkaivoa pumppuineen Kameruja 1980, jolla tuettiin Kaunialan so- nin maaseudulle tavammasairaalan rakentamista 1,3 1990– Sri Lankan kummilapsimilj. mk:lla projekti, 1700 lapsen koulunkäyn• Punainen Sulka 1984, jolloin luo- nin rahoittaminen vutimme veteraanijärjestöille 26 mil- 2010 Silmäsairaala Ratnapuraan, joonaa markkaa. Sri Lankaan • Pohjolan Punainen Sulka 1999 veteraaneille ja vanhuksille. Sen 30 Katastrofiapu miljoonan markan tuotosta puolet Suomen Lions-liitolla on oma kajaettiin veteraaneille veteraanijärjes- tastrofirahasto, jota kautta lionstöjen ja lionsklubien kautta klubit lahjoittavat rahaa äkillisten • Lions Club Kauhavan käynnistä- katastrofien sattuessa. Tänä vuonmä Viron veteraanien kuntoutus- ne olemme lahjoittaneet Haitiin Suomalaisten leijonien kesäinen suurkatselmus on vuosikokous, joka kokoaa kaikkialta maasta tuhansia osanottajia. Tämä kuva on Lappeenrannan vuosikokouksesta, jossa esiintyjinä olivat perheen pienimmätkin. Kuva: RNen. 200 000 €. Vuoden 2004 Tsunamikatastrofiin kerätyillä klubien lahjoituksilla rakensimme 20 taloa kotinsa menettäneille. Punainen Sulka ja Sight First Punainen Sulka on Suomen lionsklubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen sulan merkeissä olemme järjestäneet kuusi valtakunnallista keräyskampanjaa. Sight First on taas kansainvälisen Lions-järjestön ohjelma, jolla kerätään varoja näönsuojeluun kehitysmaissa. Kahdessa kampanjassa (1994, 2008) maailman lionsklubit ovat keränneet noin 320 milj. euroa näönsuojeluun. Näönsuojelu on Lions-järjestön kansainvälinen nimikkoprojekti. Lionien tuki oli ensiarvoisen tärkeää rakennettaessa Kuurosokeiden Toimintakeskusta Tampereelle 1984. Toimintakeskuksen tukeminen jatkuu edelleen. Suomessa toteutetut Punainen Sulka ja Sight First varainkeräyskampanjat: Punainen sulka ja Punainen sydän ovat olleet Lions-liiton tavaramerkkejä vuosikymmenten ajan. Me palvelemme huomennakin Lions-aatteen peruspilarit palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö kotimaan ja maailman Lions-klubien kanssa sekä jäsenten kehittymisen tukeminen ovat Lions-toiminnan perussisältö huomennakin. Työ nuorten hyväksi yhdessä heidän kanssaan nousee keskeisempään asemaan, toteutamme entistä enemmän projekteja myös kehitysmaissa. Lionsklubit muuttuvat entistä enemmän perinteisistä liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi ja perhe-klubeiksi. Naisten lukumäärä järjestössä kasvaa voimakkaasti. Lionsklubi tarjoaa tänä päivänä naisille ja miehille mahdollisuuden auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisen kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä. Harri Ala-Kulju Vuosi Kampanja Kohde Tulos 1972 Punainen Sulka Syöpä 0,9 milj. € 6,0 milj. € 561 17256 1975 Punainen Sydän Sydänsairaat 1,8 milj. € 8,1 milj. € 605 19658 1984 Punainen Sulka Sotaveteraanit 4,5 milj. € 8,4 mill. € 768 26231 Tulos 2009 rahassa Klubeja Lioneja 1990 Punainen Sulka Vammaiset 4,1 milj. € 5,7 milj. € 838 28770 1994 Sight First Kv. Näönsuojelu 0,7 milj. € 0,9 milj. € 876 28665 1999 Punainen Sulka Vanhukset 5,4 milj. € 6,4 mill. € 919 28427 2006 Punainen Sulka Lapset ja nuoret 3,8 milj. € 4,1 milj. € 953 26835 2008 Sight First II Kv. näönsuojelu 1,8 milj. € 1,8 milj. € 954 26079 5/10 LION 9 Professori Arajärvi Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlaseminaarissa Oikeudenmukaisuus kohtuuden kanssa sinetöi hyvän yhteiskunnan tavoitteet – Vapaudet tarvitsevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, muuten vapaus on vain valinnan vapautta. Tasa-arvo tarvitsee vapautta jotta yksilöt voivat toteuttaa itseään, ja toteuttaa itseään myös osana yhteiskuntaa ja yhteisöä. Yhteisvastuu merkitsee vapauden hallittua käyttöä ja tasa-arvoon pyrkimisen todellisuutta. Oikeudenmukaisuus yhdistettynä kohtuuteen sinetöi hyvän yhteiskunnan tavoitteet. Näin totesi professori Pentti Arajärvi suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotis- ja Suomen Lions-liiton 50-vuotisseminaarissa Helsingissä. Hänen juhlapuheensa aiheena oli Hyvä yhteiskunta. Pörssitalon juhlasali oli ääriään myöten täynnä kutsuvieraita, yhteistyökumppaneita sekä lioneja eri puolilta maata. – Hyvää yhteiskuntaa voi lähestyä kovin monesta näkökulmasta. Varmasti käypä lähtökohta on pyrkiä kuvaamaan niitä arvoja, joiden pohjalta se voidaan rakentaa. Näkökulma voisi olla John Rawlsin oikeudenmukaisuutta koskevan väittämän mukainen: Yhteiskunta jossa eriarvoisuudet ovat hyväksyttäviä vain, jos ne liittyvät tilanteisiin jotka ovat mahdollisia kaikille tavoitella, ja jos erot lopulta koituvat yhteiskunnan huono-osaisten hyväksi. – Tässä tulikin jo määriteltyä yksi hyvän yhteiskunnan arvo – oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden kysymys on aina kiinnostanut muun muassa oikeustieteen harjoittajia, olen juristi mikä on teidän ongelmanne. Heti perään on todettava, että oikeudenmukaisuus esiintyy lainsäädännössä hyvin harvoin oikeudellisena käsitteenä. Perustuslaissa se mainitaan kaksi kertaa: perusoikeuksiin kuuluvana vaatimuksena oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ja yh10 LION 5/10 teiskunnan perustavanlaatuisena arvona kun se liittyy pyrkimykseen oikeudenmukaisuuteen yhteiskunnassa. Oikeudenmukaisuus on eräällä tavalla oikeusjärjestelmässä sisäänrakennettu periaate, parhaassa tapauksessa. Miten periaatteet ja arvot toteutetaan? Arajärvi sanoi, että eräässä mielessä koko sosiaaliturva rakentuu yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteelle. Vammaisille annetaan muihin ihmisiin nähden ylimääräisiä etuja, jotta heidät voidaan saattaa yleisesti ottaen yhdenvertaiseen asemaan. Kouluissa annetaan eri tavoin vammautuneille oppilaille erityisopetusta, jotta he saavuttavat vähintäänkin saman vähimmäistason kuin muut oppilaat. – Seuraava ja paljon tärkeämpi kysymys on miten arvot ja periaatteet on kyetty toteuttamaan. Ehkä laajin indikaattori on Yhdistyneiden Professori Pentti Arajärvi puhumassa Pörssitalossa suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisseminaarissa hyvästä yhteiskunnasta. Kuva: RNen. Kansakuntien ylläpitämä yhteisindeksi. Se mittaa monia tekijöitä yli sadalla indeksillä, hyvinvointia alkaen englanninkielisessä aakkosjärjestyksessä, aikuisten lukutaidosta päätyen vuoteen jona naiset saivat oikeuden äänestää. Mukaan mahtuu lasten aseman mittaamista monessa suhteessa, tuloja, koulutustasoa, erikseen mitattua naisten lukutaitoa, äitiyskuolleisuutta, erilaisia talouden, köyhyyden, työllisyyden ja työttömyyden, tuloerojen, elinajan ja lapsikuolleisuuden, koulutukseen ja terveydenhuoltoon käytettyjen varojen, naisten osuutta parlamentissa ja hallituksessa, maastamuuton ja pakolaisuuden indeksejä. – Yhteisindeksin kärjessä vuonna 2009 on Norja, toisena Australia ja kolmantena Islanti. Suomi on sijalla 12 Luxemburgin ja Yhdysvaltojen välissä. Erityisesti miesten elinikä pudottaa Suomen sijoitusta. Hyvin samankaltaisia tuloksia muun muassa onnellisuuden ja koetun hyvinvoinnin välisestä yh- teydestä antavat muun muassa monet YK-tutkimusten tulokset. Niitä on lukuisia eri yliopistojen tutkimuslaitosten ylläpitämänä. On todettava että esimerkiksi niin sanottavan Happy Planet – indeksin kärjessä on sellaisia maita kuin Costa Rica, Jamaika ja Dominikaaninen tasavalta, kun Pohjoismaat sijoittuvat 50. sijan tietämille. – Nykyaikaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei luoda hyväntekeväisyydellä tai armeliaisuudella mutta yhteiskunta ei myöskään tule toimeen ilman niitä. Ne ovat asennetta ilmaisevana toimintana välttämättömiä, kiistämättömiä, tulostensa lisäksi. Edellytykset tällaiselle toiminnalle on kuitenkin luotava, tai ainakaan niitä ei saa poistaa. Edellä mainittujen perustavanlaatuisten arvojen pohjalta voimme siis todeta, että ihmisarvot vapaus, oikeudet, oikeudenmukaisuus ja jopa velvollisuudet, joiltain osin oikeastaan sisältävät ranskalaisen vallankumouksen periaatteet Egalité, Liberté, Fraternité. Pörssitalon juhlasali täyttyi juhlaseminaarin osanottajista. Eturivissä kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III puolisonsa Judyn kanssa, professori Pentti Arajärvi ja CC-puoliso Kaisa Vainio. Kuva: RNen. Lapset ja nuoret sydäntä lähellä Arvokkaan suomalaisen Lions-toiminnan 60-vuotisseminaarin avauspuheessaan liiton puheenjohtaja Lauri Vainio kertoi lionstoiminnan saapuneen lion Arne Ritarin tuomana 14.8.1950. Samana päivänä perustettiin Suomeen ensimmäinen lionsklubi LC Helsinki-Helsingfors. Tämän jälkeen toiminta on laajentunut Suomessa jokaiseen kuntaan ja kaupunkiin. Tällä hetkellä maassamme toimii noin 26 000 lionia 950 klubissa. Suomalaiset lionit ovat kohdistaneet runsaasti aktiviteettejään vanhuksiin ja sotaveteraaneihin. Olemme lahjoittaneet heille rahaa, mutta mikä tärkeintä olemme auttaneet heitä fyysisesti palvellen mm. korjaamalla ja rakentamalla taloja, maalaamalla niitä ja kunnostamalla pihoja jne. Digi-projektin aikana sadat lionit asensivat digiboxin lähes 10 000 vanhukselle. Lapset ja nuoret ovat myös olleet sydäntämme lähellä niin suoraan kuin välillisestikin. Lions Quest, on lionsien oma ohjelma, jonka avulla olemme kouluttaneet lähes 15 000 opettajaa ja kasvattajaa tukemaan lasten ja nuorten kasvamista. Questin tavoitteena on opettaa nuorille oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuorten itsetuntoa, kasvattaa toisten kunnioittamiseen, välittämiseen, vastuun ottamiseen ja huolehtimiseen sekä antaa eväitä ristiriitojen hallintaan. Joka vuosi lähetämme Suomesta nuorisovaihtoon noin 300 nuorta eri puolille maailmaa sekä vastaanotamme noin 200 nuorta isäntäperheisiin ja leireille. Maailmanlaajuinen aktiviteettimme Leot toimivat omissa klubeissaan lionsklubien tuella. Leotoiminnan tavoitteena on kasvattaa nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuden kehittää itseään ja saada kokemusta johta- mis- ja palvelutehtävissä. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 leoklubia, joissa on 220 jäsentä. Punainen Sulka on Suomen lionsklubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen Sulan merkeissä olemme järjestäneet kuusi valtakunnallista kampanjaa, joilla on kerätty rahaa yli 44 miljoonaa euroa. Tulevaisuudessa meidän peruspilarimme on palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö kotimaan ja maailman lionsklubien kanssa. Työ nuorten hyväksi yhdessä hei- Lions-liiton puheenjohtaja Lauri Vainio toivotti kutsuvieraat, yhteistyökumppanit ja lionit tervetulleiksi 60-vuotisen työn juhlaan. Kuva: RN. dän kanssaan nousee keskeisempään asemaan. Lionsklubit muuttuvat entistä enemmän perinteisistä liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi ja perheklubeiksi. Lionsklubi tarjoaa tänä päivänä naisille ja miehille mahdollisuuden auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisten kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä. Kansainvälinen presidentti Scruggs: Lionit hyvän yhteiskunnan puolesta Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III sai muiden vieraiden kanssa Ylen Hyvä Säätiön kanssa solmitun yhteistyösopimuksen kunniaksi punaisen nenän. Kuva: RNen. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III totesi tervehdyksessään 60-vuotisjuhlaseminaarissa, että suomalaiset lionit toimivat aktiivisesti hyvän yhteiskunnan puolesta, josta professori Arajärvi kertoi niin hienosti. Scruggs kertoi tarinan miten ihmiset voivat vaikuttaa toisten ihmisten elämään. Tarina kertoi kaloista, joita oli ajautunut maalle. Eräs poika otti yhden kalan kerrallaan ja yritti heittää niitä takaisin mereen. Paikalle tuli toinen henkilö joka sanoi, että onko tuolla mitään merkitystä, et voi kuitenkaan niitä kaikkia saada pelastettua? Poika otti vielä yhden kalan, heitti sen ja sanoi: Ainakin tähän voin vaikuttaa, tähän yhteen. – Meidän täytyy auttaa ihmisiä yksi kerrallaan, kohdata lähimmäinen ja sillä tavalla me voimme muuttaa koko maailmaa paremmaksi. Scruggsin teemana on Toivon merkkituli, jonka kautta me voimme toimia toivon merkkitulina muille ihmisille, auttaa ja viedä heidän elämäänsä eteenpäin. Tuoda toivoa heille, antaa apua ja mahdollisuuksia, yksilöinä. Ja meidän täytyy yksilöinä ottaa vastuuta ja vaikuttaa henkilökohtaisesti. – Lastensuojelun Keskusliitossa kuulimme jäsenjärjestöjen hienoja kertomuksia siitä, mitä he ovat saaneet aikaan lastensuojelussa ja myöskin sillä rahalla, jota Punainen Sulka -keräyksellä on saatu. Tällä tavalla voimme auttaa näitä nuoria elämässä eteenpäin. Jos ei ole saanut rakkautta, ei voi myöskään mitään antaa. Me voimme antaa rakkautta. Suomalaiset leijonat ovat vaikuttaneet jo 60 vuotta klubeina, moninkertaispiirinä Suomen mittakaavassa ja kansainvälisesti Pohjoismaissa ja maailmanlaajuisesti. Viimeisin suuri apu maailmanlaajuisesti on annettu Haitiin ja siihenkin suomalaiset ovat osallistu- neet aktiivisesti. Me voimme antaa apua lisää jatkossa ja tulevaisuudessa. Presidentti kiitti siitä, että suomalaiset leijonat ovat johtajia ja samalla kumppaneita. Hän antoi muistoesineen suomalaiselle lionstoiminnalle 60-vuotisjuhlan kunniaksi. Siinä on kuva patsaasta, joka seisoo kansainvälisen päämajan pihassa. Kuvassa on poika taluttamassa kepillä sokeaa isää. Tekstinä on ”Maailmanlaajuinen johtaja palvelutyössä”. Scruggs sanoi, että olette Suomessa olleet mukana vaikuttamassa siihen, että lionsjärjestöstä on tullut maailmanlaajuinen palvelutyön johtaja. Hän kiittää ja kunnioittaa meidän työtämme. Ja lopuksi hän kiitti vielä tämän kauden piirikuvernöörejä, jotka sitten johtavat suomalaisia lioneita, lionsklubeja ja he toimivat omilla alueillaan toivon merkkitulina, joka on hänen teemansa, ja toivotti hyvää jatkoa suomalaisille lioneille myöskin tulevaisuudessa. Arvokkaan juhlan aikana kansainvälisellä presidentillä oli aikaa myös suomalaisille lioneille. Tässä presidentin kanssa neuvonpidossa entinen kansainvälisen hallituksen jäsen Tapani Rahko sekä pääsihteeri Markus Flaaming. Kuva: RNen. 5/10 LION 11 Harri Westermarck juhlaseminaarissa: Suomi muuttuu – muutummeko me? Suomea, niin kuin kaikkia muitakin Pohjoismaita, on pidetty hyvinvointiyhteiskuntina, joissa korkealla verotuksella sekä valtion ja kuntien toimenpiteillä on huolehdittu siitä, että ihmisillä on terveyttä, koulutusmahdollisuuksia ja työtä. Kansalaisia on pidetty enemmän yhteiskunnan asiakkaina kuin aktiivisina osallistujina, jotka rakentaisivat omalta osaltaan hyvinvointia. Tilanne on kuitenkin muuttumassa 2000 -luvulla osittain Euroopan Unionin ja osittain yleisemmän globalisaation myötä. Sitran asiantuntijaryhmä totesi pari vuotta sitten, että Suomen täytyy ja myös kannattaa muuttua. Muutosvalmiutta koskevat arvot vahvistuivat selvästi 1980- luvun lopulla, mutta alkoivat professori Klaus Helkaman mukaan heiketä 2000 -luvulla. Tällaisia arvoja ovat ajatuksen vapaus, uteliaisuus ja kiinnostus uusiin asioihin. Ne luovat pohjan myös taloudelliselle kehitykselle ja kilpailukyvylle. Olemme nykyisin yhä enemmän suuntautuneet omiin paikallisyhteisöihimme. Vaikka ihmisten koulutustaso ja elintaso ovat nousseet, pelko oman elämän hallinnan menettämisestä on lisääntynyt Helkaman mukaan. Voidaan siis kysyä, onko Suomen muutos suunnitelmallista vai suunnittelematonta. Kyllä ja ei. Yhteiskunnan luokkaerot kovenevat ja apua tarvitsevien ryhmä suurenee. Esimerkkinä ovat pidentyneet leipäjonot, sosiaaliavustuksia saavien määrän lisääntyminen ja köyhtyminen. Vapaaehtoistyötä vain työajalla? Löytyykö nykyisin ihmisiä, jotka haluavat vaikuttaa, auttaa toisia ja rakentaa yhdessä parempaa Suomea? Kansallisareenan 2010 tekemässä tutkimuksessa selvisi, että yli kolmannes suomalaisista olisi halukas tekemään yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä työajallaan. Eniten kiinnostusta muutamaan päivään vuodessa on alle 35-vuotiailla sekä pienituloisilla. Kysymykseksi jää, paljonko yritykset olisivat valmiita tekemään yhteiskuntavastuutyötä yhdessä järjestöjen kanssa oman paikkakuntansa hyväksi. Meillä lei12 LION 5/10 Professori Harri Westermarck puhui 60-vuotisjuhlaseminaarissa ajankohtaisesta aiheesta Suomi muuttuu – muutummeko me? Kuva: RNen. jonilla on tästä yhteistyöstä jossain määrin hyviä kokemuksia. Jos järjestön brändi on arvolähtökohdiltaan tarpeeksi hyvä, yritykset haluavat tulla mukaan, ei niinkään tukemaan järjestöä, vaan niitä jaloja päämääriä, joita varten järjestö on perustettu ja siten toteuttamaan omaa yhteiskuntavastuuohjelmaansa. Arvoja, joihin perustajat ovat uskoneet, ei tulisi muuttaa, mutta niiden tulkintaa nykyisen kolmannen vuosituhannen yhteiskuntaan tulee uudelleen arvioida. Arvot ovat kuin raamattu, ja niiden tulkintaa tulisi tehdä katekismuksen puitteissa. Kansalaisjärjestöjen tulisi uudelleen miettiä omaa arvolupaustaan, miksi kannattaa liittyä jäseneksi. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta on niin kova. Naisleijonat ovat selkeästi osoittaneet, että myös nelikymppisiä ja siitä nuorempiakin uusia jäseniä voidaan saada mukaan toimintaan. Miesten kohdalla tilanne ei ole sama. Leijonien keski-ikä on lähes 58 vuotta. Ehkä meidän tulisikin selkeästi pyrkiä tavoittamaan eläke-ikää lähestyviä uusia jäseniä, joilla on enemmän vapaa-aikaa. Mutta kuka tulee meidän jälkeemme, jos emme huolehdi nuorten mukaan saamisesta? Miten olemme onnistuneet tavoittamaan ja saamaan uusia jäseniä lähes 300 000 työttömästä? Olemmeko onnistuneet tai edes pyrkineet saamaan jäseniksi maahanmuuttajia? On nähtävä edistämisen ja edistymisen ero Toiminnallemme olisi nykyistä paremmin asetettava vaikuttavuustavoitteita sekä tuloksia myös mitattava. Jos järjestö ei osaa selkeästi nähdä edistämisen ja edistymisen välistä eroa, ts. ei ymmärrä ulkoisen vision merkitystä, tulee toiminnasta vain puuhastelua usein ilman suurempaa vaikuttavuutta. Tärkeätä olisi siis lausua ensin halutut päämäärät ja johtaa niistä muutostavoitteet oppimiselle ja toiminnalle. Meidän tulisi leijonissa huolehtia nykyistä paremmin myös omasta henkisestä sisäisestä hyvinvoinnistamme, jotta jaksaisimme myös tulevaisuudessa tehdä ulkoista palvelutyötä asetettujen päämäärien saavuttamiseksi. Tulokset pitäisi pystyä ennakoivasti määrittelemään tavoitteissa. Hyvin koulutettu uusi sukupolvi haluaa sitoutua merkittäviin tulosodotuksiin. Mitä useamman arvolähtökohdan mukaan lopputulokset voidaan määritellä arvokkaiksi, sitä houkuttelevampia ne ovat. Turhan sokeuden poistuminen on tärkeä päämäärä, mutta mitä muita uusia arvokkaita tulosodotuksia ihmisten elämään aukeaa sen kautta? Jokaisen järjestön tulee pitää kiinni omasta ainutkertaisuudestaan ja liputtaa sen puolesta. Voimme kuitenkin onnistua paremmin sitoutumalla jäsenistöjemme yhteisiin strategisiin päämääriin ja kanavoimalla oma osaaminen ja jäsenistön motiivit mitattavissa olevien palvelu- ja toimintatavoitteiden savuttamiseksi. Kukaan ei ole tarpeeksi vahva tullakseen toimeen yksin. Meidän tulee saada enemmän mielekkäitä onnistumisen tunteita ja kokemuksia, jotka motivoivat pitkäaikaiseen työhön nykyistä paremman Suomen rakentamiseksi. IP-pari tapasi 24.8. Punainen Sulka -kampanjan yhteistyötahoja. Kuvassa (oikealla) Lastaensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro esittelee järjestöään. Kuva: Antti Tuomikoski. DG-pari Tuomo ja Kaija Holopainen toivottavat IP Sid ter vetulleeksi paits L. Scruggs III i Suomeen niin my ös N-piiriin. Helsi lentokenttä nimitt nki-Vantaan äin sijaitsee N-pii rin alueella. Kuva : Antti Tuomikosk i. IP Scruggsin mukana nähtyä Suomen Ilm ailumuseoss a 25.8. Van Juhani Paajan taalla kaupun en esitteli V ginjohtaja antaata ja se vieras tutust n jälkeen ka ui Ilmailum nsainvälinen useon kone isiin. Kuva: RNen. Linnanmäellä 100 eri puolilta Suomea tullutta sijaiskotilasta pääsi ensimmäistä kertaa nauttimaan puiston mukavuuksista. Samalla käynnistettiin virallisesti Ylen Hyvä Säätiön kehitysmaiden lasten hyväksi järjestettävän Nenäpäivä-kampanjan yhteistyö Suomen Lions-liiton kanssa. Myös kansainvälinen presidentti seurueineen saivat punaiset nenät. Kuva: RNen. IP Sid L. Scruggs oli silminnähden kiinnostunut LC Helsinki-Pakilan ja useitten muitten N-piirin klubien yhteisestä hankkeesta rakentaa näkövammaisille lapsille kuntoutuspiha Näkövammaisten Keskusliiton pihapiiriin. Kuva: Antti Tuomikoski. DG-pari Tuom o ja Kaija Holo painen saatteliv IP-parin suoraa at n Linnanmäeltä N-piirin syyska avaukseen. Ku uden va: Antti Tuom ikoski. PID Aimo N.K.Viitala esitteli presidentille maaseutukodissaan Puontpyölissä mm. laajoja mitalli- ja kirjakokoelmiaan. Kuva: RNen. Suomen Lions-toiminnan 60-vuotis- ja Suomen Lions-liiton 50-vuotisjuhlaseminaarissa presidentti Sid Scruggs III luovutti päämajan muistolahjan pääsihteeri Markus Flaamingille ja puheenjohtaja Lauri Vainiolle. Kuva: RNen. 5/10 LION 13 Kunnat ja kaupungit onnittelevat 60-vuotiasta Lions-toimintaa! Ilomantsin kunta onnittelee 60-vuotiasta Lions-toimintaa! Tervon kunta onnittelee 60-vuotiasta Lions-toimintaa www.tervo.fi Parikkala – Kansainvälinen rajakunta – – – – vilkas, eloisa, palveleva joustava ja uudistuskykyinen kansainväliset kuntalaiset ja yritykset useilla rajoilla yhteistyökykyisesti toimiva Harjukuja 6 59100 PARIKKALA Puh. 0400 851 951 Faksi 05 430 136 S-posti: etunimi.sukunimi@parikkala.fi Kotisivut: www.parikkala.fi 14 LION 5/10 Onnittelut kuusikymppisille leijonille SIILINJÄRVI Miehikkälän ja Virolahden kunnat www.oripaa.fi Tiedätkö miksi? – oripääläisillä ei ole terveyskeskusmaksuja k k k j – terveysasemalla on uusi EKG-kone – uusi hieno kulttuurikohde Syrjämän ateljeekoti on voitu avata yleisölle... Nyt tämä ilmoitustila loppuu pahasti kesken. Vastaus on Oripään Lions Club ja heidän järjestämänsä mahtava maatalousnäyttely Okra. Kiitos ja kumarrus syvä. MULTIA, miellyttävä uuden ajan maaseutukunta asua, elää ja yrittää Multia on viihtyisä, ympäristöystävällinen sekä monipuolisia ja laadukkaita peruspalveluja tarjoava kunta, jossa arvostetaan yrittäjyyttä. Etsiessäsi elämisen laatua, rauhallisuutta ja vireää asuinympäristöä niin loma-asumiseen kuin ympärivuotiseen asumiseen ota heti suunnaksi Multia! Erikokoisia tontteja löytyy kaava-alueelta ja kyliltä. Näistä kaikista saat lisäinfoa: 040 3016 200 www.multia.¿ Kittilän kunta onnittelee 60-vuotiasta Lions-toimintaa Rautalampi 450 vuotta vuonna 2011 5/10 LION 15 Kunnat ja kaupungit onnittelevat 60-vuotiasta Lions-toimintaa! 16 LION 5/10 Askolan Kunta Juupajoen Kunta Hailuodon Kunta Jyväskylän Kaupunki Halsuan Kunta Kajaanin Kaupunki Haminan Kaupunki Karttulan Kunta Iisalmen Kaupunki Karvian Kunta Iitin Kunta Keiteleen Kunta Inarin Kunta Keminmaan Kunta Kiuruveden Kaupunki Lapuan Kaupunki Kolarin Kunta Laukaan Kunta Konneveden Kunta Leppävirran Kunta Kuhmoisten Kunta Liedon Kunta Kurikan Kaupunki Liperin Kunta Kustavin Kunta Loimaan Kaupunki Kuusamon Kaupunki Luumäen Kunta Kärsämäen Kunta Malax Kommun/Maalahden Kunta Laitilan Kaupunki Marttilan Kunta 5/10 LION 17 18 LION 5/10 Maskun Kunta Pedersören Kunta Mustasaaren Kunta Perhon Kunta Muuramen Kunta Petäjäveden Kunta Mynämäen Kunta Pielaveden Kunta Nousiaisten Kunta Pomarkun Kunta Nurmeksen Kaupunki Polvijärven Kunta Nurmijärven Kunta Pornaisten Kunta Oulaisten Kaupunki Pukkilan Kunta Parkanon Kunta Punkalaitumen Kunta Pyhtään Kunta Suonenjoen Kaupunki Pyhäjoen Kunta Sysmän Kunta Pyhäjärven Kaupunki Taivalkosken kunta Ristiinan Kunta Tammelan Kunta Saarijärven Kaupunki Tervolan Kunta Siikaisten Kunta Teuvan Kunta Simon Kunta Tohmajärven Kunta Siuntion Kunta Toivakan Kunta Soinin Kunta Tuusniemen Kunta 5/10 LION 19 Utajärven Kunta Ylitornion Kunta Uuraisten Kunta Ylivieskan Kaupunki Vaasan Kaupunki Ypäjän Kunta Vesannon Kunta Äänekosken Kaupunki Vihannin Kunta Viitasaaren Kaupunki KUNNIAMERKIT KUNTOON 8XGHWQDXKDWMDPHUNNLHQDVHWWHOX RLNHDDQMlUMHVW\NVHHQRPSHOX 3LHQRLVNXQQLDPHUNNLHQVRONLHQMD NXQQLDPHUNNLQDSSLHQP\\QWL Vimpelin Kunta Virtain Kaupunki 627$,19$/,',(19(/-(6/,,772 3XKMD 9DLKGH)D[L Vöyri-maksamaan Kunta 20 LION 5/10 5$7$0(67$5,1.$78& +(/6,1., NHVNXVWVWR#VRWDLQYDOLGLW¿ ZZZVRWDLQYDOLGLW¿ Onnittelemme 60-vuotiasta Lions-toimintaa! Aviris-apuvälinemyymälä Avoinna ma, ke-pe klo 12 -16, ti 12 – 18 Marjaniementie 74 Iiris-keskus Helsinki (09) 3960 4700 www.aviris.fi aviris@nkl.fi Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle Suomen Lions-toiminnalle OPASKOIRAYHDISTYS RY www.opaskoirayhdistys.fi Kuntoutumiskeskus Apila Reumantie 6, 36200 Kangasala puh. (03) 2716 11 www.kuntoutumiskeskusapila.fi info@kuntoutumiskeskusapila.fi Apilassa arjen kiireet katkeaa! www.kuuloliitto.fi 09 5803 830 Ilveskoti onnittelee 60-vuotiasta Lions-liittoa eee`OgTW www.valli.fi 5/10 LION 21 Onnittelemme 60-vuotiasta Lions-toimintaa! Muotomainos Oy Valtimon Sähkötyö Oy Helsinki Nurmes Kennel Pakaste Oy Ruoveden Sorajaloste Oy Ikaalinen Mustajärvi Toivola-Luotolan Vanhustenkotiyhdistys ry Turku-Bus/Lehtisen Linja Kemi Paattinen Sähköse-Vi Kalaherkut Oy Nygren Kustavi Tampere Neste Kiltatie Taksiautoilija Timo Miettinen Kuusankoski Tohmajärvi AR Rakennuspalvelu Neste Toijala Lieto Toijala Vaikuttavaa vanhustyötä Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09 3508 600, faksi 09 3508 6010 Kotipalvelua Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09 3508 6070 www.vtkl.fi 22 LION 5/10 Sotainvalidien Veljesliitto onnittelee 60-vuotiasta Lions-toimintaa Suomen Reumaliitto PDG, Lion-liiton hallituksen jäsen Asko Merilä ja Kaisu onnittelee Lion-lehteä ja Suomen Lions-liittoa arvokkaasta työstänne Onnittelevat kaikkia Suomen Leijonia ja kiittävät äänestäjiään. Kesän 2011 varapuheenjohtaja -kampanja käynnistynyt asko.merila@utajarvi.fi www.lions.fi LC Utajärvi +358(0)500 298 042 (050 382 0206 Kaisu) +358(0)8 542 1128 (Merilän Kartano) ME PALVELEMME - VI TJÄNA - WE SERVE ! tuki- ja liikuntaelinsairaiden asialla www.reumaliitto.fi SUOMALAISEN TYÖN LIITTO www.avainlippu.fi Ajattele, jos voisit muuttaa maailmaa! Tule kuukausilahjoittajaksi katastrofirahastoon. Onnittelemme 60-vuotiasta Saat lisätietoja ja valtakirjan lähettämällä tekstiviestin: KKL oma nimi osoite ja syntymäaika numeroon 173175. Voit täyttää valtakirjan myös netissä. Lions-toimintaa ja kiitämme äänestäjiämme Esko ja Tiina www.lahjoita.fi 5/10 LION 23 Sotaveteraanit onnittelevat 60-vuotiasta Lions-toimintaa, kiittävät pitkäaikaisesta ja merkittävästä tuesta sekä toivottavat menestystä tuleville vuosille. Suomen Sotaveteraaniliitto ry Yli 50 vuotta työtä sotaveteraanien hyväksi www.sotaveteraaniliitto.fi Lämpimät onnittelut 60-vuotiaalle Lions-liitolle WWW.KEH ITYSVAMMALI ITTO.FI Erityiskiitos LC Tampere Härmälä ja Wivi Lönn PETÄJÄKOTIKESKUS Hyvä Lion! The LION -lehden 2.12.2010 ilmestyvässä joulunumerossa on uutuutena joulutervehdyssivut, joissa yksittäiset jäsenet tai perheet voivat lähettää joulutervehdyksensä Lionseille. Joulutervehdyksen koko on Hyvää Joulua ja Onnellista tulevaa vuotta -otsikon alla 92 x 30 mm. Joulutervehdyksen hinta on 60 €. Lähettämällä joulutervehdyksesi The Lion -lehden välityksellä tuet samalla omaa jäsenlehteäsi. Joulutervehdyssivuille tulevat ilmoitukset voi lähettää sähköpostilla: eeva.ponni@adspace.fi tai soittamalla numeroon 050 341 9878 9.11.2010 mennessä 24 LION 5/10 Tervetuloa Teatteriin Lempeästi laulava nykykomedia – kevyesti sivaltava keittiösatiiri Käsikirjoitus Ilpo Tuomarila, ohjaus Jussi Helminen Rooleissa Matleena Kuusniemi, Miia Nuutila, Miina Turunen, Henry Hanikka, Taisto Reimaluoto ja Pedro Hietanen Kantaesitys Espoon Kaupunginteatterissa 3.11. 2010 Liput p. 09 439 3388 tai Lippupiste 0600 900 900 (1,75 €/min+pvm) www.espoonteatteri.fi Parasta viiden jälkeen @tH>@>G?D>IJH?6D=?6JHEVh^AVbeZaV GDDA:>HH6?VccZ=nni^~^cZc!A^^hVBjhidcZc! :g``^HVVgZaV_VE^V6cYZghhdc IZViiZg^?jg``V!K^gdc`Vij,!=Zah^c`^ ej]#%.&(*+&++qlll#_jg``V#Ä 5/10 LION 25 Lionsit nenät punaisena Lionsklubeissa Nenäpäivän suunnittelu käy kiihkeänä SM-tason jääpallojoukkue Porin Narukerä näytti vuonna 2009 Suomen urheilumaailmalle, että hyvää asiaa voi edistää läpi kauden vaikkapa kypärätarralla. Kuva: Porin Narukerä. Olemalla mukana Nenäpäivässä lionit myös antavat merkittävän tuen pitkäjänteiselle kehitysyhteistyölle ja ovat mukana muokkaamassa suomalaisten asenteita myönteisemmiksi kehitysmaita kohtaan. Suomen Lions-liiton ja Suomen hauskimman avustusoperaation yhteistyö yllätti monet kesätauolta palaavat klubit. Se ei kuitenkaan ole estänyt innokkaimpia löytämään allakasta tilaa nenäilylle. Suomen Lions-liiton pääsihteeri Markus Flaamingin esimerkki osoittaa, että nenä pukee komeatakin lionia. Kuva: Terho Anttolainen. 26 LION 5/10 Elokuun lopussa Helsinkiin kokoontui 14 Nenäpäivän kampanjapäälliköitä lionspiireistä ympäri maan. Mikä ihmeen Nenäpäivä ja miten klubit voivat siihen osallistua, olivat kysymyksiä, joihin Ylen Hyvä Säätiön ja SLL:n koulutustilaisuudessa haettiin vastauksia. Nenäfaktoja salkussa kampanjapäälliköt lähtivät takaisin piireihinsä houkuttelemaan klubeja mukaan. Mukana koulutustilaisuudessa oli lionsien Nenäpäivä-tiedottaja Pertti Harju LC Pori/Koivistosta. Hän huomauttaa, että tämän vuoden Nenäpäivä-kampanja on Suomen Lions-liitolle pilottiprojekti: – Ensi vuonna pääsemme jo aiemmin liikkeelle. Nekin klubit, joiden toimintasuunnitelmiin uusi projekti ei mahtunut, voivat sisällyttää Nenäpäivän kalentereihinsa ja pohtia, millä tavalla sen toteuttavat marraskuussa 2011. Pertti kertoo, että monessa klubissa on kyselty, miksi leijonat ovat mukana Nenäpäivässä. Vastaus on hänen mielestään yksinkertainen. – Me leijonat saamme mahtavan näkyvyyden toiminnallemme, ehkä tehokkaimman mitä koskaan. Voimme avata yhteistyön ja luoda verkoston muun muassa Yleisradion maakuntaradioihin, jotka kuuluvasti tukevat Nenäpäivää. Lisäksi saamme käyttöömme uuden, jo valmiin palveluaktiviteetin. Tämä helpottaa uusien jäsenten saamiseen mukaan hienoon järjestöömme, Pertti summaa. Kuopiossa lionit yhyttivät yhteen nenän ja lätkän PDG Pertti Harju on kokenut nenäilijä. Entisessä siviilitoimessaan YLE Satakunnan radion toimittajana hän pääsi lähelle Suomen hauskinta avustusoperaatiota, ja hänen kokemuksensa ovat olleet pelkästään positiivisia: – Nenäily on mukavaa! hän vakuuttaa. Satakunnassa nenäkästä yhteistyötä ovat tehneet seurakunta, urheiluseurat, maakuntaradio ja monet muut tahot. Porin tapaus on hyvä esimerkki siitä, mitä elokuun koulutusiltaisuudessa painotettiin: kannattaa tutkailla potentiaalisia tapahtumia, joihin klubi voisi nenä edellä pyrkiä mukaan. Tätä linjaa toteutetaan K-piirissä, jossa Kuopion klubit ovat virittäneet yhteistyön jääkiekkojoukkueen kanssa. – Yhteistyö KalPan suuntaan on meille uusi avaus, kertoo LC Kuo- paremman maailman puolesta pio/Päivärannasta alueenpuheenjohtaja Kari Kinnunen, joka koordinoi tuoretta kumppanuutta. Kuinka moni kaupungin kahdeksasta klubista lähtee Nenäpäivätouhuihin mukaan, on vielä auki. Mikä jo tiedetään on, että lauantaina 30.10. SM-sarjan ottelu KalPa-HPK, ellei nyt pelata, niin ainakin aloitetaan Nenäpäivä-hengessä. – On sovittu, että Nenäpäivä ja lionit tuodaan esille ennen ottelua ja että lionien lipaskerääjät kiertävät yleisön joukossa väliajalla. Pelaajiakin nähdään punanenäisinä, mutta tuomareiden huumorintajusta ei vielä ole tietoa, Kari paljastaa. Entä onko klubien jäsenillä uskallusta suorittaa lipaskeräys punainen pallukka kasvoja kaunistamassa? – Ihan varmasti! lupaa klubin entinen puheenjohtaja. – Eikä lipaskeräys vain rajoitu otteluun. Todennäköisesti järjestämme keräyksen myös Nenäpäivänä. Lisäksi olemme informoineet maakuntaradiota suunnitelmistamme. Nenäpäivän vietto kuopiolaiseen malliin on helposti toteutettava muuallakin. Ideaa saa siis vapaasti kopioida. Osoitteessa www. nenäpäivä.fi on lisää vinkkejä Nenäpäivän varainkeruuseen sekä esimerkkejä aikaisempien vuosien tapahtumista. Lisätietoa osallistumisesta ja tuoton tilittämisestä antavat piirien kampanjapäälliköt. Piirien nenäpäälliköt Pasilassa Kaikki 14 kampanjapäällikköä eri puolilta Suomea kokoontuivat 31.8.2010 Pasilan Isossa Pajassa saamaan Nenäpäivä-tietoa lisää. Suomen Lions-liitto järjesti yhdessä Ylen Hyvä Säätiön kanssa elokuun lopussa päivän mittaisen koulutuspäivän piirien kampanjapäälliköille. Tiiviin paketin aloitti Yleisradion suomenkielisen televisiotoiminnan johtaja Olli-Pekka Heinonen. Hän kertoi mm. siitä miten Yleisradiota pidetään luotettavana mediana. Samanlainen luotettavuus heijastuu myös leijonien työssä. Yleisradio arvostaakin yhteistyötämme ja kun molemmat antavat, molemmat myös saavat. Pääsihteeri Markus Flaaming kertasi, miksi me leijonat olemme mukana tulevassa Nenäpäivässä. Yhteistyökuviomme ovat koko ajan lisääntymässä. Etsimme ja olemme löytäneet uusia yhteistyökumppaneita, saamme lisää näkyvyyttä, voimme luoda verkostoa mm. Ylen maakuntaradioihin, joka tuo näkyvyyttä myös pitkällä tähtäimellä ja saamme uuden nopeatempoisen palveluaktiviteetin. Kaikki tämä tähtää uusien jäsenten hankintaan. Hän korosti vielä, että osallistuminen on klubeille ja piireille vapaaehtoista. Ylen Hyvä Säätiön toiminnanjohtaja Riikka Kämppi halusi kannustaa meitä leijonia globaaliin vas- tuuseen ja kansainväliseen apuun. Nenäpäivän avustuskohteet ovat pitkäjänteisiä projekteja, joissa lapset ovat aina etusijalla. Tämänvuotinen Nenäpäivä on meille leijonille pilottikeräys ja jos se onnistuu kohtuullisesti, olemme mukana myös tulevaisuudessa. Euromääräisiä tavoitteita ei meille aseteta. Nenäpäivän tuottaja Miika Ranne valotti, mitä tapahtuu radiossa ja televisiossa Nenäpäivänä 5.11.2010. Varmaa on, että leijonat ovat hyvin esillä. Kampanjapäälliköille kerrottiin vielä käytännön seikkoja. Mitä kampanjassa tehdään, käytössä olevat materiaalit, kampanjapäällikön toimenkuvat, tilitykset, paikalliset yhteistyökumppanit, aikataulut ym. Ryhmätöissä pohdittiin vielä, miten piirit voisi organisoida Nenäpäivään ja minkälaista toimintaa voisi Nenäpäivän tiimoilta järjestää. Koulutuspäivän anti oli vahva. Kassi täynnä esitteitä ja pää täynnä ideoita kampanjapäälliköt lähtivät aktivoimaan piirejään ja klubejaan. Pertti Harju, nenätiedottaja Ryhmätöissä tutustuttiin myös Nenäpäivä-esitteisiin. Kuva: Pertti Harju. www.nenapaiva.fi www.lions.fi Teksti: Tanja Railo Nenäpäivän tuella kohti parempaa elämää Nenäpäivän keräystuotto jakautuu yhdeksälle merkittävälle kehitysyhteistyöjärjestölle. Yksi niistä on Suomen Punainen Risti, joka käyttää osuutensa Nenäpäivä-varoista entisten lapsisotilaiden ja sotaorpojen tukemiseen Sierra Leonessa. Maan viidessä CAR-keskuksissa apua saavat 14–20-vuotiaat nuoret. Osa heistä on pakotettu lapsisotilaiksi, osa on jäänyt orvoksi, osa on kokenut väkivaltaa tai he ovat jääneet sodan vuoksi ilman koulutusta. Nuoria autetaan antamalla heille peruskoulutusta. Heille opetetaan lisäksi ammattitaitoja. Joukossa on myös teiniäitejä, jotka muiden mukana tarvitsevat tukea hyvän ja turvallisen elämän rakentamiseen äärimmäisen köyhässä ja rikkirevityssä maassa. Kuva: Jussi Hyttinen 5/10 LION 27 Pääsihteerin palsta Uutta toimintaa – yksi jäsenrekisteri J Jäsenrekisteri Jäsenrekisteriasiassa klubien edustajat ovat päivittäneet tietojaan mallikkaasti. Viime viikot ovat osoittaneet, että yhden rekisterin käyttö on paikallaan. Monilta klubeilta on puuttunut kotimaan rekisteristä virkailijat, joita nyt on täydennetty. Käyttöosoite on tuottanut kysymyksiä. Jäsenrekisteriä käytetään osoitteessa www.lions. fi/rekisteri. Jäsenkeskuksen puolelta pääsee myös käyttämään jäsenrekisteriä osoitteesta Jäsenrekisteri -> Kirjautuminen. Käyttäjätunnus on kunkin henkilön oman nimen kohdalla vuosikirjassa. Numeroita tulee olla kahdeksan, joten eteen tulee lisätä riittävä määrä nollia, jotta numeroiden määrä on oikea. Seuraavaksi laajennamme käyttäjien määrää. Olemme jo nyt antaneet käyttöoikeudet varapiirikuvernööreille piireissä ja rahastonhoitajille ja jäsenjohtajille klubeissa. Pyydän kaikkia tarkistamaan oman klubinsa tiedot ja muuttamaan tiedot oikeiksi, jos havaitsette virheitä. Jäsentietojen päivitys tapahtuu siis vain kotimaan rekisteriin. Sieltä tiedot syötetään automaattisesti päämajan rekisteriin. Aktiviteetti-ilmoitusten kohdalta etenemme seuraavaksi. Tässä vaiheessa pyydän klubitietojen päivittäjiä tallettamaan itsellään raportit tai syöttämään ne piirin raportointiin. Kun saamme rakennetuksi kotimaan rekisteriin uuden aktivi- teettiosan, siirrämme kaikki sinne syötetyt tiedot päämajan vastaavaan rekisteriin. Olkaa yhteydessä, jos käyttöoikeudet eivät avaudu. tai-illalla 29.1. on talven kohokohta Hyvinkäällä, jolloin ravintolassa pidettävässä gaalaillassa näkee hyvän ohjelman ja tapaa tuttuja, joiden kanssa voi vaihtaa ajatuksia. Verotus Kirjanpito-ohjelma Verotukseen liittyviä pyyntöjä on tullut useille klubeille. Asiantuntijamme kehottaa jokaista vastaamaan ajoissa ja lähettämään verottajalle tämän pyytämät tiedot. Jälkeenpäin voimme lähteä asiantuntijamme opastuksella laatimaan oikaisupyyntöä, jonka tekemiseen on aikaa jopa 5 vuotta. Pyydänkin kaikkia klubeja, joille on tullut verottajan selvityspyyntöjä lähettämään minulle pyynnöt, jotta voimme ryhtyä oikaisemaan verotustietoja. Edelleen olen saanut soittoja Ytunnuksen puuttumisesta. Lionsliitto suosittaa Y-tunnuksen hankkimista. Se selkeyttää monia asioita meille maksavien yritysten osalta. Verottaja lähettää Y-tunnuksen saamisen jälkeen veroilmoituksen, joka tulee palauttaa täytettynä pyynnön mukaisesti aikataulussa. Kirjoitan vielä uudelleen sen, että välitämme klubien käyttöön Taserikirjanpito-ohjelmaa. Siinä on lionsklubeille räätälöity tilikartta, joka helpottaa kirjanpitotoimintaa huomattavasti. Ohjelman hinta on 175 € (sis. alv), jos ohjelmaan ei haluta budjettiosuutta ja kustannuspaikkakäyttöä. Jos taas budjetti ja seuranta halutaan, hinta on 195 € (sis. alv). Tilitietoja voi muuttaa. Pohjoismaiden lionien kokous – NSR NSR-kokous on tulevan vuoden alussa eli 28.–30.1.2011 Hyvinkäällä Suomessa. Ohjelma on mielenkiintoinen. Seminaareista saa klubitoimintaan uusia virikkeitä ja kokouksessa voi vaikuttaa yhteispohjoismaiseen toimintaan. Lauan- Valokuvauskilpailu Kuvernöörineuvosto hyväksyi valokuvauskilpailun järjestelyt, joten toivon aktiivista osallistumista kilpailuun. Tarkemmat ohjeet saatte lokakuun aikana nettisivuiltamme. Eurooppa Forum 2010 Bolognassa Osanottajia on lähdössä Suomesta kohtalainen määrä. Vielä voi ilmoittautua ja lähteä mukaan mielenkiintoiseen Italian kaupunkiin. Ohjeet löytyvät netistä osoitteesta www.europaforum2010.it. Toimenpiteitä yhdistysrekisteriin Selvyyden vuoksi kerron taas, että nykyinen hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen. Tämä johtuu siitä, että nykyisellä hallituksella on vastuu klubin toiminnasta. Presidentillä on nimenkirjoitusoikeus, mikäli nimenkirjoittajien muutokset on tehty yhdistysrekisteriin. Seattle 2011 Kansainvälinen vuosikokous eli convention järjestetään Seattlessa USAssa vuonna 2011. Ajankohta on 4.–8.7.2011. Ilmoitamme myöhemmin mahdollisesta yhteismatkan järjestelystä. Tapahtumakalenteri Olen koonnut tapahtumakalenteriin ajankohtaisia asioita klubien käyttöön. Ilmoittakaa minulle, mikäli haluatte vielä laajemman tapahtumakalenterin. Toivotan kaikille antoisaa syyskautta! Markus Flaaming pääsihteeri Tietoisku Quest-leijonalle • Lähetä yhteystietosi piirin Quest-puheenjohtajalle. • Lähetä hänelle myös tieto klubisi rahoitusvalmiudesta. Me palvelemme Leijonia 쐍 쐍 쐍 Yritysliput Viirit Kansallisliput Pöytäliput 쐍 쐍 Banderollit Pöytästandaarit Mainoskankaat Lipputangot 쐍 Tanko-osat 쐍 Asennukset 쐍 Suunnittelutuki • Seuraa Quest-sivuja Lion-lehdestä ja www-sivuilta. • Koulutuksen hinta on 360 euroa (sis. alv) / osallistuja. • Yleensä klubit eivät maksa osallistujille muita kuluja kuten matkoja tai sijaisia, mutta se ei tietenkään ole kiellettyä. • Pidä matalaa kynnystä yhteydenotoissa piirisi Quest-työryhmän puheenjohtajaan sekä liittotoimiston Quest-henkilökuntaan. • Quest-sihteeri 09 5655 9517, quest@lions.fi Leijonien luotettava toimittaja jo vuosikymmenien ajan. • Quest-koordinaattori Ulla Sirviö-Hyttinen 040 850 724 ulla.sirvio-hyttinen@lions.fi Flagmore: Kumpulantie 1, 8. krs, 00520 Helsinki, 020 762 5200 28 LION 5/10 LIONS QUEST YHDESSÄ KASVAMISEN OHJELMA Koulutusaikataulu 2010-2011 Aika Kurssityyppi SYYSKUU 2010 18.9 MaMu 20.-21.9. AK 20.21.9. EO/AK Piiri Paikkakunta 30.-31.3. E N M Tampere Helsinki Pori LOKAKUU 4.-5.10. 7.-8.10. 11.-12.10. 18.-19.10. 20.-21.10. 28.-29.10. I B+N F B N D Haukipudas Helsinki Kauhajoki Espoo Helsinki Hamina/Kotka HUHTIKUU 4.-5.4. AK 4.-5.4. AK/YK 11.4. MaMu 11. - 12.4. 2. aste 12.4. Täydennys 13.-14.4. AK 18.-19.4. AK/YK, ruotsinkielinen MARRASKUU 1.-2.11. AK 1.-2.11. AK 1.-2.11. AK 8.-9.11. AK 8.-9.11. AK 16.-17.11. AK 22.-23.11 AK 24.-25.11. AK 26.11. Täydennys 26.11. Täydennys 29.-30.11. YK C K G A L O N E E H E Järvenpää Kuopio Jyväskylä Paimio Rovaniemi Kokkola Helsinki Tampere Tampere Joensuu Tampere TAMMIKUU 2011 31.1.-1.2. Erityisopetus G Jyväskylä HELMIKUU 7.-8.2. 14.-15.2. 14.-15.2. 14.-15.2. 16.-17.2. 21.-22.2. 21.-22.2. 25.2. 28.2.-1.3. AK YK AK AK EO/AK EO/AK AK/YK YK AK AK/YK YK AK/YK YK Täydennys AK/YK MAALISKUU 4.3. Täydennys/Mamu 7.-8.3. AK 7.-8.3. 2. aste 9.3. Täydennys 10.-11.3. YK 14.-15.3. YK 14.-15.3. 2.aste 16.-17.3. AK 16.-17.3. AK/YK 18.3. Täydennys 21.-22.3. AK/YK 21.-22.3. 2. aste 23.-24.3. 2.aste 24.-25.3. 2. aste 28.-29.3. AK M K N D C I L D H Kokemäki Kuopio Helsinki Haminan/Kotka Kerava Oulu Rovaniemi Mikkelinseutu Savonlinna A B E E F B+N H N G D I M N K C Espoo Tampere Tampere Seinäjoki Helsinki Joensuu Helsinki Jyväskylä Hamina Kajaani Rauma Helsinki Kuopio Lahti AK/YK A Paimio K O B F B N Kuopio Kokkola Espoo Seinäjoki Espoo Helsinki A, B, N Kirkkonummi Kurssityyppi AK = alakoulun Vatupassi- ja Kompassi-ohjelmat YK = yläkoulun Passi-ohjelmat EO = esiopetuksen Vatupassi-ohjelma Täydennys/Mamu = seminaari maahanmuuttajaoppilaiden opettajille 2. aste = koulutus ammatillisten oppilaitosten opettajille 7LHGXVWHOXWMDLOPRLWWDXWXPLVHW 6XRPHQ/LRQVOLLWWRU\4XHVWVLKWHHUL .LUNRQN\OlQWLH+HOVLQNL ilmoittautuminen osoitteessa www.lions.fi ->lions quest tai sähköpostilla quest@lions.fi puhelimitse (09) 5655 9517 /\K\HVWL4XHVWNRXOXWXNVHVWD Lasten ja nuorten terveen kasvun tukeminen ja riskikäyttäytymisen – kuten päihteiden käytön ennaltaehkäisy – on pitkäjänteistä, jatkuvaa ja suunnitelmallista työtä. Quest-ohjelmat sisältävät valmiiksi suunnitellut viikottaiset oppituntiehdotukset 5 -17-vuotiaille seuraavista aihepiireistä: • turvallinen luokkayhteisö ja toisen kunnioittaminen • itsetunto ja päätöksentekotaidot • tunnetaidot • vuorovaikutus ja ristiriitojen ratkaisu • terveellinen elämä Ohjelmaa lasten ja nuorten kanssa soveltavat opettajat ja muut aikuiset tutustutetaan terveen kasvun tukemisen pääperiaatteisiin, Quest-materiaaliin ja ohjelman työtapoihin kaksipäiväisen koulutuksen aikana. Tällöin osallistujat saavat käyttöönsä valmiin opetusmateriaalin ylläolevista aiheista. Päivitetty koulutuskalenteri löytyy osoitteesta www.lions.fi ->quest Muutokset mahdollisia 5/10 LION 29 Suomi johtoon: Ei vielä 2010! Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III keskusteli Suomen vierailunsa aikana useasti PID Harri Ala-Kuljun kanssa. Viestinä tuleviin presidenttikeskusteluihin oli: ”Pysy aktiivisena, vuorosi voi tulla pikemminkin kuin arvaatkaan”. Kuva: RNen. Hämeenlinnan vuosikokous antoi minulle kannatustodistuksen 2. varapresidentin tehtävään kansainvälisten sääntöjen edellyttämällä tavalla kahdeksi vuodeksi. Tämä kannatustodistus lähetettiin kansainväliseen päämajaan vahvistettavaksi kesäkuun lopussa. Me suomalaiset kävimme Lionsjohdon haastattelussa maaliskuussa 2010. Saamamme palaute esittäytymisestä oli erittäin positiivinen Ehdokkaita oli Suomen lisäksi Australiasta, Intiasta, Koreasta, Libanonista ja Uudesta Seelannista. Lisäksi Euroopasta kiinnostuneita ehdokkaita oli Belgiasta, Englannista ja Italiasta. Myös osaa heistä haastateltiin kevään kuluessa. Asetelma kuvastaa kansainvälisessä järjestössä tällä hetkellä val30 LION 5/10 litsevaa ongelmallista tilannetta. 365 000 jäsenen Yhdysvallat ottaa joka toisen vuoron ja 1000 000 jäsenen koko muu maailma kamppailee keskenään siitä toisesta vuorosta. Järjestön johtotoimikunta (presidentti, edellinen presidentti ja varapresidentit) piti elokuussa ennätyspitkän kokouksen suositeltavan ehdokkaan valitsemiseksi. Lopulta he päätyivät ehdottamaan australialaisen PID Barry Palmerin valintaa vuonna 2011. Ne jotka osallistuivat Tampereen Eurooppa Forumiin näkivät hänet siellä markkinoimassa vuoden 2010 kansainvälistä vuosikokousta Sydneyssä, Australiassa. Totesin presidentti Scruggsille, että tämä päätös voidaan perustella. Australia on suurin lions-maa, josta ei vielä ole ollut presidenttiä, jäseniä on lähes 28 000 ja lukumäärä kasvoi 500:lla viime vuonna. Barry Palmerilla on myös näyttöä johtamistaidoista. Hän oli mm. Sydneyn vuosikokouksen järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Koko vaalipiirissä (Australia, Uusi-Seelanti, Indonesia, Papua-Uusi-Guinea ym.) ei ole elossa olevaa entistä presidenttiä. Totesin Scruggsille myös sen, että tällä samalla logiikalla Suomen tulee väistämättä olla seuraava. Entä tästä eteenpäin? Suomen Lions-johto käsitteli kampanjatilannetta kokouksessaan 6.8.2010. Asiasta on annettu yksityiskohtainen info kuvernööreille sekä raportoitu asiasta kuvernöörineuvoston kokouksessa 21.8.2010. Yksimielinen johtopäätös tilanteesta on: – Suomen kampanja jatkuu tavoitteena valinta mahdollisimman pian (2013, 2014, 2015) – Koetamme vaikuttaa kaikin keinoin siihen, että vuosi olisi 2013. – Pidämme aktiivisesti yhteyttä Lions-johtoon tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tällä hetkellä vaikein asia aikataulun suhteen on odottamattoman ehdokkaan ilmaantuminen Japanista. Heillä on 100 000 jäsentä, he lahjoittavat vuosittain miljoonia järjestölle ja mm. Sight First keräyksessä Japanin leijonat lahjoittivat 50 000 000 USD. Heillä ei myöskään ole ollut presidenttiä 1980-luvun alun jälkeen. Tämän asian suhteen joudumme tekemään eniten työtä. Viesti, jonka presidentti Scruggsilta lopulta sain oli: ”Pysy aktiivisena, vuorosi voi tulla pikemminkin kuin arvaatkaan”. Kiitokset Haluan antaa suurkiitokset Suomen leijonille. Heidän tukensa ja mukanaolonsa saa jaksamaan tässä vuosikausien lobbaamisen ja epävarmuuden rumbassa. Paras tapa, millä he voivat kampanjaa edelleen tukea on huolehtia jäsenmäärästä ja raportoinnista unohtamatta LCIFää. Kaikki se näkyy ulospäin koko maailmaan ja tukee tavoitteitamme. Harri Ala-Kulju PID Puhelin 050 64 684 Sähköposti: harri.ala-kulju@lions.fi Kansainväliset Lions-arvot klubin käytössä työsi niin, kutsumuksena ja hoida • Pidä päivätyötäsi a. että herätät luottamust kohtuulliseen tettu Olet oikeu menestyksellisesti. a etuja. • Pyri tekemään työsi epäoikeudenmukaisi i, mutta älä tavoittele korvaukseen vaivoistas Ole vilpitön ja ilön kustannuksella. henk n toise äsi le itsellesi. • Älä lunasta menestyst illesi ja rehellinen omal luotettava lähimmäis n, lään menettelevän vääri äästi. Jos Sinun epäil toivot hänen kuin • Toimi aina epäitsekk niin an mäistäsi kohta käyttäydy silloin lähim itseäsi kohtaan. käyttäytyvän Sinua ei vaadi leena. Tosi ystävyys . tteena, ei välikappa • Pidä ystävyyttä tavoi keskinäisistä palveluista se ole riippuvainen mitään itselleen eikä a Sanoin ja teoin osoit tesi. llisuu velvo et an. • Täytä yhteiskunnallis ja yhteiskuntaasi kohta i ja rehtiytesi maatasi oikeudenmukaisuutes sevat saan; surevat tarvit heidän koettelemuksis si. iäsi mäis tukea vat lähim paile Auta • t ja vaikeuksissa kamp myötätuntoasi, heiko ias kiitoksessasi. teluissasi, mutta antel . • Ole varovainen arvos mielessä, ei hajoittaen Toimi rakentavassa NATIONAL LIONS CLUBS INTER – Järjestön arvokeskustelussa on kysymys arvojen tekemisestä läpinäkyviksi, jäsenet ottavat niihin oman suhteensa, tekevät muutoksia ja parannuksia ja ennen kaikkea sisäistävät vuorovaikutuksessa syntyneen tuloksen, totesi Aaltoyliopiston organisaatiot ja johtaminen aineen vastaava professori Kari Lilja aiheesta äskettäin käymässämme päivällispöytä-keskustelussa. Arvokeskustelussa on kysymys ensisijaisesti järjestön sisäisestä vuoropuhelusta mieluummin kuin filosofioimisesta. Mietitään tekemisiä, miten pitäisi toimia jotta täytetään nykyiset arvot tai pitäisikö tehdä kokonaan muuta jolla vastataan paremmin ympäristön muuttuneisiin tarpeisiin, professori Lilja täsmensi. Keskustelun pohjaksi Tulosta leijonien kansainvälinen eettinen koodi klubisi käyttöön osoitteesta www.lionharria-k.com Käynnistä keskustelu lions- arvoista ja koodin ohjeiden sisällöstä, anna palaute Harrin nettisivuilla. Hämeenlinnan vuosikokouksessa päätettiin käynnistää arvokeskustelu suomalaisten leijonien keskuudessa. PDG Ossi Eloholma avasi keskustelun esittelemällä muutama vuosi sitten tehdyssä selvityksessä esille tulleita suomalaisia Lionsarvoja, joita ovat mm. isänmaa ja maailma, luotettavuus, palveluhalu, talkootyö ja ihmisläheisyys. Kansainvälisen järjestön toiminta rakentuu myös yhteisten arvojen ympärille. Yli 200 eri kansakunnan ja useiden uskontojen järjestössä yhteisen arvopohjan määritteleminen on vaikeaa. Kirkko ja kaupunki -lehdessä käsiteltiin eri uskontojen yhteisiä periaatteita ja löydettiin yhteinen piirre, joka kristityillä on saanut muodon: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”. – Edellä esitetyn lisäksi voidaan uskonnoille yhteisinä piirteinä pitää tietoisuutta korkeamman voiman olemassaolosta ja ihmisen yhteisöllisyyden korostamista, toteaa lion, kirkkoherra Jukka Nevala. Muilta osin uskontojen välillä on suuriakin eroavaisuuksia, lion Jukka jatkaa. Suomi johtoon -työryhmä tuotti ”Eettisen koodin” huoneen taulun muotoon klubien käyttöön. Arvokeskustelussa tarvitaan konkreettinen lähtökohta, mistä puhutaan. Kansainvälisessä järjestössä sellaisen muodostaa järjestön julkistama arvomaailma, jonka yksi ilmaisu on eettinen koodi, Lions-periaatteet. Käytännön tasolla arvokeskustelu on julkaistujen periaatteiden pohtimista ja niiden päivittämistä Suomeen, omaan toimintaympäristöön ja tähän ajankohtaan sopiviksi. Olemme viemässä yhteisellä päätöksellä suomalaista ehdokasta järjestömme kansainväliseksi presidentiksi. Suomessa Lions-toiminta on juurtunut yhteiskuntaan paremmin kuin missään muualla. Meissä suomalaisissa on jokin piirre tai useampiakin, joiden saaminen koko järjestön käyttöön voisi auttaa paljon keskustellun kysymyksen järjestön palveluvoimasta (jäsenmäärästä) myönteisessä ratkaisemisessa. Ei odotella toimettomina, kunnes PID Harri Ala-Kuljun vuoro tulee. Voimme kirkastaa suomalaisen Lions-toiminnan arvot ja sitä kautta mahdollisesti löytää jotain uutta kerrottavaa maailman leijonille tukeaksemme omaa ehdokastamme kansainväliseksi presidentiksi. Markku Talvio Eettinen koodi Kroatiassa LC Split-Dioklecijan’ in kokous aloitetaan yhteisellä seremonialla. Klubi kuuntelee seisomaan nousten, kun yksi jäsen lukee ääneen tekstin. Sen jälkeen lausutaan yhteen ääneen jotain. Vierustoverini selitti, että luettu teksti oli leijonien eettinen koodi, ja pyrkimyksensä sen noudattamiseen omassa elämässään jokainen leijona vahvisti lausumalla ääneen ”me palvelemme”. Eettinen koodi löytyy meidänkin vuosikirjastamme sivulta A 8 nimellä Lions-toiminnan periaatteet. Lionsklubi Dioclecijan Split’in kokous avataan siten, että klubi kuuntelee seisaalleen nousten, kun yksi jäsen lukee ääneen Lions-periaatteet. Päätteeksi lausutaan yhteen ääneen ”me palvelemme”. 5/10 LION 31 Kuva: Tapani Mäkipää, LC Vantaa/Pähkinärinne. Maailman paras maa Suomi sai elokuussa kansainvälistä tunnustusta, kun suurilevikkinen amerikkalaislehti Newsweek julkaisi useiden kuukausien työn tuloksena synnyttämänsä selvityksen maailman parhaista maista. ”Unohda World Cup, olympiakisat ja jopa Miss Universum – pulmuset. Tässä ovat maailman todelliset kansalliset mestarit”, lehti aloittaa juttunsa, joka on otsikoitu ”Maailman parhaat valtiot”. – Jos syntyisit tänään, mikä valtio tarjoaisi sinulle parhaan mahdollisuuden elää tervettä, turvallista, kohtuullisen varakasta ja myönteisesti kehittyvää elämää? kysyy lehden toimittaja Rana Foroohar asiantuntijoiden selvitystä koskevan laajan selvityksen johdannossa. Hän esittelee toimittajien tukena olleen kansainvälisen asiantuntijaraadin ja toteaa, että käytetyt tiedot perustuvat vuosien 2008 ja 2009 saatavissa oleviin lukuihin. Pienempi on usein parempi Menetelmää kohtaan esitettynä kritiikkinä toimittaja toteaa, että rikkaat mutta pahasti velkaantuneet maat kuten USA ja Britannia kärsivät tästä menetelmästä. Tämä ker32 LION 5/10 too kuitenkin myös kiinnostavan tosiasian maailman maista: pienempi on usein parempi asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Kaikkien Pohjoismaiden eduksi toimittaja toteaa hyvän ja laaja-alaisen koulutusjärjestelmän merkityksen. Pohjoismaiden eduksi hän mainitsee myös, että ”kun on pieni ja rikas, sijoittuu hyvin”. Voittajat ovat löytäneet hyvin erilaisia tapoja kehittää elinvoimaisia, terveitä ja jos uskalletaan sanoa, onnellisia yhteiskuntia. Asiaa on käsitelty runsaasti tiedotusvälineissä, mutta kertaan kuitenkin sadan valtion listan kärkitusinan. 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. Suomi Sveitsi Ruotsi Australia Luxemburg Norja Kanada Alankomaat Japani Tanska USA Saksa Meille suomalaisille leijonille tässä on kuitenkin myönteinen viesti. Olemme toimineet oman lähialu- eemme hyväksi 60 vuotta. Toimintamme on otettu yhteiskunnassa vastaan niin hyvin, että leijonien kotoutumisaste Suomessa on reippaasti parempi kuin missään muussa isommassa Lions-maassa. Suomen menestys kansainvälisessä vertailussa johtuu ensisijaisesti jo useamman vuode3n jatkuneesta tilanteesta, jossa suomalaiset koululaiset menestyvät kansainvälisessä oppimistulosten vertailussa, PISA. Suomalaiset Lions-klubit ovat kouluttaneet Lions-Quest ohjelmassa lähes 15 000 opettajaa. Ei varmaankaan ole liian omahyväistä arvella, että myös tällä työllä on tuntuva merkitys maamme hyvin voinnin lisääjänä. Miksi Pohjoismaat vertailujen kärkeä? – Miksi Pohjoismaat aina hallitsevat tällaisten vertailujen kärkeä, kysyy toimittaja Andrei Codrescu raportin omassa osuudessaan. Poliittinen ympäristö on parempi, kun hallinto pidetään yksinkertaisena ja kun ulkona on liian kylmä jotta lähdettäisiin kaduille rettelöimään. Kylmyys vaikuttaa myös siihen, että ihmiset ovat oppineet taloudellista dynaamisuutta liikkumalla maksimaalisesti minimaalisesti kaloreja kuluttaen. Suomalaisten hyvinvointi johtuu myös heidän historiallisesta maineestaan raivokkaina ja diplomaattisina, he ovat joutuneet sekä sotimaan että sovittelemaan niin Venäjän kuin Saksankin kanssa, toimittaja Codrescu kuvailee. Suomalaisen Lions-toiminnan suuri haaste on löytää maailman parhaasta hyvinvointivaltiosta ne kohteet, joissa apua kuitenkin tarvitaan. Tiedämme, että niitä löytyy paljon. Monet suomalaiset myös torjuvat ajatuksen, että Suomi on maailman paras maa asua, ”väärin tutkittu”. Voimme kuitenkin ihan rauhassa ammentaa vahvistusta itsetunnollemme tästä myönteisestä tuloksesta. Mitään leuhkimista ei kaivata, mutta kaikki myönteiset tavat kertoa kansainväliselle Lions-yhteisölle suomalaisten keinoista menestyä tukevat Suomi johtoon hankkeen päämäärää: PID Harri Ala-Kulju kansainväliseksi presidentiksi. Markku Talvio PDG Sri Lankan Ystävien piiriorganisaatio Sri Lankan Lions-ystävien seura tukee ensimmäisenä hankkeenaan Ratnapuraan rakennettavaa silmäklinikkaa, jonka toteutus tapahtuu pääasiassa Suomen valtion ja LCIF:n varoin. Seuran piiriorganisaatio käynnistettiin Kuvernöörineuvoston kokouksen jälkeisenä päivänä Porissa 22.8.2010. Seuran toimintaan voi liittyä sekä henkilö-jäseneksi, klubi-jäseneksi että yritysjäseneksi. Jäsenmaksut ovat 30,– / henkilö, 100,– / Lions-klubi ja 200,– / liikeyritys. Toiminnan tukemiseksi klubi myy kunniatauluja, joiden arvo on porrastettu saadun tukisumman mukaan – yhden tähden taulu 500,– euroa – kahden tähden taulu 1000,– euroa – kolmen tähden taulu 2000,– euroa Henkilöjäsen saa halutessaan lunastaa jäsenmerkin hintaan 5,– / kpl. Sri Lankan Lions-ystävien piirivastaavat ovat: Piiri A B C D E F G H I K L M N O Piirivastaava Erkki Ääritalo Seppo Haario Reijo Oksanen Risto Sihvola Timo Ikkala Hermanni Sippola Eero Räty Erkki Lääperi Osmo Lappalainen Eero Ipatti Paavo Rautio Veikko Valavuo Veikko Teerioja Karl Gustav Anderson erkki.aaritalo@lions.fi hti.fi seppo.haario@saunalahti.fi reijo.oksanen@lions.fi risto.sihvola@lions.fi ikkala@phpoint.fi hermanni.sippola@lions.fi eraty@pp.inet.fi erkki.laaperi@pp.inet.fi osmo.lappalainen@oulu.fi eero.ipatti@elisanet.fi paavo.rautio@pp.inet.fi veikko@valavuo.net veikko.teerioja@welho.com karl.g.andersson@gmail.com Markku Talvio, PDG Saksasta 5 000 euroa suomalaisten silmäklinikalle Sri Lankaan Saksojen yhdistyttyä vuonna 1990 käynnistyi entisessä Itä- Saksassa voimakas Lions- toiminta. ”We serve” -aate otettiin innostuneena vastaan. Klubeja perustettiin nopealla aikataululla. Lions-piiri 1110 (O= Ost eli Itä) kasvoi ja laajeni niin, että jo vuonna 1994 piiri voitiin jakaa kolmeksi piiriksi. Näistä piiri 111-OS on vuodesta 2006 alkaen Suomen N-piirin ystävyyspiiri. Dresdenissä juhlittiin itäisen Saksan 20-vuotista Lions- toimintaa 18.9.10. Juhliin osallistuivat DG -pari Tuomo ja Kaija Holopainen sekä ystävyyspiirisuhteita N-piirissä tällä kaudella hoitava PDG Otfried Blümchen puolisonsa Aunen kanssa. Juhlatapahtumiin liittyneissä piirihallituksen ja piirin kokouksissa DG Tuomo Holopainen esitteli suomalaista Lions-toimintaa N-pii- 107 N -piirin piirikuvernööri Tuomo Holopainen esittämässä ystävyyspiirin tervehdystä 20-vuotisjuhliaan viettävälle D 111-OS piirillle Dresdenissä. Pöydän ääressä DGe Dr.Marianne Risch-Stolz, DG Henning Diestel, piirin sihteeri Jörg Lässig ja rahastonhoitaja Werner Schul. Kuva Otfried Blümchen. rin näkökulmasta ja PDG Otfried Blümchen esitteli Sri Lankan Lionsystävien seuran puheenjohtajan ominaisuudessa Suomen leijonien Ratnapuraan rakennettavaa Sight First silmäsairaalaprojektia. Kumpi- kin esitys sai miellyttävän vastaanoton. 111-OS -piirin hallitus esittikin seuraavan päivän piirikokoukselle, että OS -piiri avustaisi lahjana ystävyyspiirinsä 107-N kautta Ratnapu- ran silmäsairaalaprojektia viidellätuhannella (5000) eurolla. Piirikokous hyväksyi esityksen yksimielisesti. Tämä on upea osoitus nauttimastamme arvostuksesta leijonilta, joilla tällä hetkellä on runsaasti erilaisia avustuskohteita mm. kesällä Puolaa ja Tsekinmaata kohdanneiden pahojen tulvien vuoksi. Piirien välinen ystävyyssopimus on vaikuttanut siihen, että useat Npiirin klubit ovat kuluneiden vuosien varrella löytäneet ystävyysklubin 111-OS piiristä. Viime kesänä ystävyystoiminta sai konkreettisia muotoja, kun ystävyysklubit toteuttivat keskinäisen koululaisten vaihtoohjelman. Saksassa valmistellaan myös nuorten ammatilliseen koulutukseen liittyvää maittemme välistä yhteishanketta. Markku Talvio Sponsori silmälasien kuljetukseen Käytettyjen silmälasien kierrätys toimii mielekkäästi silloin, kun siihen kohdistuvat kustannukset saadaan minimoitua. Suomalaiset leijonat tarjoavat asukkaille mahdollisuuden silmälasien kierrättämiseen. Sri Lankan leijonat luovuttavat lasit niitä aidosti tarvitseville. Noin 5800 silmälasia lähti elokuussa 2010 kohti Sri Lankaa. Näiden laatikoiden kuljetuksen ja kuljetuksesta aiheutuneet kustannukset hoiti Hacklin- yhtiöt. Tästä saamme kiittää johtaja Petri Kaijanmäkeä, joka on vuodesta 2002 alkaen ollut aktiivisesti mukana Rotary-toiminnassa. Hacklin- yhtiöissä ymmärretään yhteistyön merkitys eri tahojen kanssa ja siksi he osallis- tuvat erilaisten projektien toteuttamiseen. Johtaja Kaijanmäki katsoo, että avustus- työn tulisi olla osa kaikkien yritysten toimintaa, sillä se antaa myös liiketoiminnalle eettistä arvopohjaa. Rotaryjen ja leijonien yhteistyömuotoja tulisikin hänen mielestään pohtia avoimesti klubeissa. Otto Werner Hacklinin perustamien yhtiöiden liiketoimintaa on harjoitettu jo reilun sadan vuoden ajan. Se on keskittynyt pääasiassa länsirannikolle. Konsernin pääpaikka on Porissa. Yritysryhmän täyden palvelun konsepti kattaa kaikki satamatoiminnot ja niihin liittyvät kuljetukset maailman laajuisesti niin maalla, merellä kuin ilmassa- kin. Viime kesänä satamaoperaattori Hacklinin omistukseen siirtynyt Stella Logisticsin liiketoiminnan myötä yritys pystyy tarjoamaan aikaisempia pidempiä palveluketjuja. Yhtiön palveluksessa on noin 260 työntekijää, joista 200 työskentelee Porissa. Lionsklubeille yhteistyö yritysten kanssa tarjoaa mahdollisuuden saada pienennettyä hyväntekeväisyydestä aiheutuvia kustannuksia. Yrityksille yhteistyö lionsklubien kanssa tarjoaa luotettavan kanavan hyväntekeväisyyteen. Otfried Blümchen PDG Oy Hacklin Ltd’n myynti- ja markkinointijohtaja Petri Kaijanmäki yhtiön perinnenurkkauksessa. Vanhat työvälineet ja muistoesineet antavat perspektiiviä myös tulevaisuuden suunnitteluun. 5/10 LION 33 Leirin suunnittelusta vastannut Lauri Martiskainen testasi ryhmien karttatuntemusta ja kompassin käyttöä sekä retkikeittimen käyttöönottoa. Eräleiri yhteistyöllä nuorten hyväksi Yhteistyö osoittautui hedelmälliseksi voimaksi Torniossa. Kaksi lionsklubia LCTornio/Raja ja LCTornio/Pudas tekivät koulujen suuntaan aloitteen nuorisoleirin järjestämisestä. Kivirannan koulu tarttui tarjoukseen. Leiriohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen avun antoivat nuorisotyöhön suuntautuvat Humakin yhteisöpedagogiopiskelijat. Leirin valvontaan osallistuivat tietenkin luokkien opettajat ja kuuluipa maastosta myös muutaman tyytyväisen leijonan urahteluja. Leijonat huolehtivat muuten kustannuksista iltaruokailujen, materiaalikulujen sekä vuokraamansa linja-auto kuljettajana talkoillen. Perustaitoja luonnossa liikkumiseen Vuorokauden mittainen leiri tarjosi noin 40:lle ala-asteen kuudennen luokan oppilaalle tiiviin eräretkeilijän paketin. Päivän rastitehtävät palauttelivat mieleen tärkeät luonnossa liikkujan perustaidot ensiapu, jokamiehen oikeudet, tulen tekeminen aina kiehisten vuolemisesta retkikeittimen, kartan ja kompassin käyttämiseen. Tätä täydensi illan ”minivaellus” läheisen Nivavaaran huipulle 125 metrin korkeuteen. Suurimmalle osalle tämä oli myös ensimmäinen telttayö erämaaolosuhteissa. – Tarkoitus on, että reissusta jäisi jotain käteen ilman elektroniikkaa. Teemana oli luonnonlä- heisyys ja luonnossa liikkumisen taidot. Tuntuisi tosi hölmöltä vain käydä metsässä heilumassa ja käristämässä makkarat ja lähteä sitten kotia, tiivisti leirin sisällön suunnitellut yhteisöpedagogiksi valmistuva Lauri Martiskainen. Oltiin paikalla, johon ranskalainen Maupertuisin retkikunta jo vuonna 1736 Tornionjokilaakson retkellään nousi tekemään historiallisia kolmiomittauksiaan suuntaamalla mittalaitteensa yli 30 kilometrin päähän kohti Tornion kirkon tornia. Riemukkaan päivän päätteeksi tietenkin iltanuotio perinteieisin käristelyin ja letun paistamisisineen. Täysin uutena kokemuksena na useimmalle seurasi jännittävä teltlttayö erämaassa, jossa tarinoiden en mukaan tiedettiin liikkuvan moonenkokoisia eläviä aina käärmeisstä hirviin asti. Kuvat ja tekstii Kari Heikkilä, LC Tornio/Pudas Jännittävä hetki, kun yhden tikun piti riittää nuotion sytyttämiseen. Kaikkien esivalmistelujen jälkeen Jeminan raapaisemana tuli roihahti iloisesti palamaan ja tehonaru katkesi muutaman sekunnin jälkeen. SALMUTEX OY 30 vuotta Klubiasut, smokit ja frakit Mittaukset sopimuksen mukaan esim. klubi-iltoina Yrjöläntie 16 / PL 1 44401 Konginkangas salmutex@salmutex.fi 34 LION 5/10 Puh. GSM Faksi 014 584 661 0400 541 866 014 584 220 Kiehisten valm istaminen on yk si oleellinen os tähän Akseli, a varmalle sytty Niko ja Matia s vuolivat ensik miselle – ja niiertalaisiksi hy vään tahtiin. 5/10 LION 35 08,67$ /LRQ-RXOXNRUWLW KWWSZZZOLRQVÀLQGH[SKSÀNRUWWLPDOOLW LIONS-JOULUKORTIT 2010 Korttimyynnin tuotolla tuetaan Suomen Lions-liiton nuorisotyötä TFLÊZIUFJTQPIKPJTNBJTJB/43 QSPKFLUFKB Osallistuneet klubit saavat aktiviteetin tuotosta LÊZUFUUÊWÊLTJPNJJOBLUJWJUFFUFJIJOTB Lions-liiton kotisivuilla www.lions.fi on korttimallit, jotka on myös postitettu klubeille. Kortteja on saatavana postikortteina tai taittokortteina, johon tulee mukaan kirjekuori. Korttien myyntihinnat ovat: t 1PTUJLPSUJUħLQMħLQM t 5BJUUPLPSUJUħLQMħLQM sis. kuoren ,PSUUJNBMMJBLPIEFOWÊIJNNÊJTUJMBVTPOLQMTVVSFNmat määrät kymmenellä jaollisia. Lisäksi on saatavana rajoitettu määrä taiteilija Kimmo 1ÊMJLÚO LPSUJO LFSÊJMZWBMJLPJNB BJFNNJMUB WVPTJMUB ,FSÊJMZMBKJUFMNBOIJOUBPOFVSPB Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun halutun kortin ja tervehdyksen mukainen määrä. Klubin korttivastaava kerää yksittäiset tilaukset ja kokoaa ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään alla olevaan tilausosoitteeseen kirjeenä, faksina tai sähLÚQPTUJOBWJJNFJTUÊÊOLBIUB WJJLLPBFOOFOLPSUUJUPJNJUVTUB5JMBUVULPSUJUUPJNJUFUBBOLPSUUJWBTUBBWBMMFLBIden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien. Mitä klubille jää käytettäväksi paikallisesti Aktiviteettiin osallistuneet klubit saavat korttimyyntinsä UVPUPTUBLÊZUFUUÊWÊLTJPNJJOBLUJWJUFFUUFJIJOTB )60. Klubit keräävät maksut korttien tilaajilta täysimääräisesti. Lions-liitto laskuttaa tilaukset klubeilta vähennettynä klubille jäävällä tuotto-osuudella. Klubit maksavat laskun liiton tilille laskuun merkittyä viitenumeroa käyttäen. Lisätietoja: 4FQQP-BQQBMBJOFOQVIڀ e-mail: seppo.lappalainen@lions.fi 5ÊNÊOWVPEFOLPSUUJUBJUFJMJKBUPWBU1ÊJWJ.BOTJLLBBIP +BBOB"BMUP1FOUUJ,PJWJLLPKB7JSQJ5BMWJUJFTFLÊWBMPLVvaaja Riku Karhunen. 7BMJUUBWBOBPWBUTFVSBBWBUUFSWFIEZLTFU )ZWÊÊ+PVMVBKB0OOFMMJTUB6VUUB7VPUUB (PE+VMPDI(PUU/ZUU¯S Tilausohjeet ja yhteystiedot www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit )ZWÊÊ+PVMVBKB0OOFMMJTUB6VUUB7VPUUB (PE+VMPDI(PUU/ZUU¯S 5JMBVTPTPJUF Painomerkki Oy 3BUBWBSUJKBOLBUV)FMTJOLJ GBY QVI kortit@painomerkki.fi *MNBOUFSWFIEZTUÊ )60.&3*,0*45*-"6,4*--"0/ 5"7"/0."*45"1*%&.1*50*.*564"*," +PVMVLPSUJU4VPNFO-JPOTMJJUUPSZ+PVMVLPSUUJUZÚSZINÊ LIONS-JOULUKORTIT 2010 E A C G B F D JOULUKORTIT - POSTIKORTIT (koko 147x104 mm) ALPSUUJ i&OLFMJw7JSQJ5BMWJUJF BLPSUUJ i+PVMVUVMFFw1ÊJWJ.BOTJLLBBIP CLPSUUJ i1JLLVLBVQVOLJMBJTJBw1FOUUJ,PJWJLLP DLPSUUJ i1PSPUPLLBw+BBOB"BMUP ELPSUUJ i1JSUJO+PVMVw+BBOB"BMUP FLPSUUJ i5POUUVKBQPSPUw7JSQJ5BMWJUJF JOULUKORTIT - TAITTOKORTIT (koko 147x104 mm taitettuna) CLPSUUJ i1JLLVLBVQVOLJMBJTJBw1FOUUJ,PJWJLLP DLPSUUJ i1PSPUPLLBw+BBOB"BMUP GLPSUUJ i,FTLJQÊJWÊOBVSJOLPw3JLV,BSIVOFO HLPSUUJ i1JJMPQJSUUJw+BBOB"BMUP 38 LION 5/10 H LIONS-JOULUKORTIT YRITYKSILLE 2010 Yrityskortteina käytetään yllä olevia korttimalleja I ja J. Yrityksiä palvellaan myös yrityskohtaisin kortein, jos painomäärät ovat riittävän suuria (min. 1000 kpl). Yrityskorttien hinta on 2,00 € / kpl ( = 200 € / 100 kpl). Yrityskorteissa on kirjekuori. Kortteihin saa veloituksetta yrityksen tunnuksen tai logon (tunnuksesta/logosta originaali + värimääritys) korttitilauksen yhteydessä. Myös pienemmissä tilausmäärissä yritystunnuksen painaminen on mahdollista erillistä lisäveloitusta vastaan. Toimitusaika on kaksi (2) viikkoa oikovedoksen hyväksymisestä. Tilausohjeet ja yhteystiedot ZZZOLRQVÀLQGH[SKSÀMRXOXNRUWLW Tilausosoite: Painomerkki Oy, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki fax 09-229 29822, puh 09-229 29810, e-mail: kortit@painomerkki.fi I J KORTTIKOKO TAITTOKORTTI 189x139 mm Yrityskortteihin painetaan seuraava tervehdysteksti: Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta God Jul och Gott Nytt År Merry Christmas and a Happy New Year Fröhliche Weihnachten und ein Gutes Neues Jahr Joyeux Noël et Bonne Nouvelle Année JOULUKORTIT - PÄLIKKÖ -LAJITELMA 2010 Rajoitettu määrä taiteilija Kimmo Pälikön 7 kortin keräilyvalikoima aiemmilta vuosilta. Keräilylajitelmapakkauksen hinta on 5 euroa. Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun halutun mukainen määrä pakkauksia. Klubin korttivastaava kerää yksittäiset tilaukset ja kokoaa ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään alla olevaan tilausosoitteeseen kirjeenä, faksina tai sähköpostina viimeistään kahta (2) viikkoa ennen korttitoimitusta. Tilatut kortit toimitetaan korttivastaavalle kahden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien. Tilausohjeet ja yhteystiedot www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit Tilausosoite: Painomerkki Oy, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki fax 09-229 29822, puh 09-229 29810 NRUWLW#SDLQRPHUNNLÀ Villasta langaksi Arkipäivän lähihistoriaa Lumilyhdyn valossa Arkipäivän lähihistoriaa Pihakaivolla Arkipäivän lähihistoriaa 40 LION 5/10 Joulukuusi tukkimetsästä Arkipäivän lähihistoriaa Heiniä Jouluksi Arkipäivän lähihistoriaa Lyhde linnuille Arkipäivän lähihistoriaa Halkoja Jouluksi Arkipäivän lähihistoriaa LAHJAPAKETTIKORTIT 2010 A4 arkillinen jouluisia pakettikortteja. Arkista voit repäistä yksipuolisen pakettikortin joululahjaan. Arkin hinta 5 euroa. Kortit tilataan merkitsemällä tilauslomakkeen asianomaiseen ruutuun haluttu määrä arkkeja. Klubin korttivastaava kerää yksittäiset tilaukset ja kokoaa ne tilauslomakkeelle, joka lähetetään alla olevaan tilausosoitteeseen kirjeenä, faksina tai sähköpostina viimeistään kahta (2) viikkoa ennen korttitoimitusta. Tilatut kortit toimitetaan korttivastaavalle kahden viikon kuluessa tilauksen saapumispäivästä lukien. Tilausohjeet ja yhteystiedot www.lions.fi/index.php/fi/joulukortit Tilausosoite: Painomerkki Oy Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki fax 09-229 29822, puh 09-229 29810 NRUWLW#SDLQRPHUNNLÀ 5/10 LION 41 Kuvernöörineuvosto aloitti työnsä Yyterissä Palveluaktiviteetit avainasemassa Sydneyn maailmankongressissa virkaansa vahvistettu kuvernöörineuvosto kokoontui kauden ensimmäiseen kokoukseensa Porin Yyteriin 21.8.2010 ja valmistautui samalla Lions-toiminnan 60-vuotisjuhlaseminaariin. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III ei tällä kertaa ollut mukana, koska hän osallistui seuraavalla viikolla liiton järjestämiin juhlallisuuksiin. Lions-liiton uusi puheenjohtaja Lauri Vainio välitti kuitenkin kansainvälisen presidentin ajatuksen suomalaisille lioneille. Hän totesi, että palvelutyöhön meitä kannustaa IP Sruggs teemassassaan a Beacon of Hope. Presidentti toivoo meidän toimivan toivon merkkitulina. Hän haluaisi jokaisen klubin löytävän tämän vuoden aikana uuden palveluaktiviteetin jo olemassa olevien lisäksi. Kuunnelkaa, katselkaa ja keskustelkaa apua ja tukea tarvitsevien lähimmäisten kanssa, kohteita löytyy varmasti. Monet ikäpolvet tarvitsevat apua kaupassa käyntiin, pihan haravointiin ja ylläpitoon. Nuoret lapsiperheet olisivat varmasti kiitollisia naapuriavusta tai varamummoista tai -vaareista lastensa kanssa. Nykymaailmassa monien nuorten perheiden omat vanhemmat asuvat eri paikkakunnilla ja kontaktit ovat vähäisiä pitkien välimatkojen vuoksi. Me leijonat voimme tarjota heille omaa aikaamme olemalla varaisovanhempina ja antaa tuleville sukupolville mahdollisuuden tutustua eri-ikäisiin ihmisiin. – Tällä kaudella tulemme jatkamaan viime kaudella esiin nostettua Liiton puheenjohtaja Lauri Vainio ja pääsihteeri Markus Flaaming muistivat edellistä puheenjohtaja Christer Löfströmiä liiton lahjoilla 65-vuotismerkkipäivän johdosta. Kuva: RNen. asiaa – lionsnäkyvyyttä. Näkyvyys omilla paikkakunnillamme tuo meille tunnettuutta, meidät halutaan yhteistyökumppaneiksi yhä useammin. Näkyvyyden lisääntyminen palvelee myös jäsenhankintaamme ja kiinnostus palvelujärjestöämme kohtaan kasvaa. Aktiviteetit ovat loistava paikka esitellä toimintaamme laajemmallekin yleisölle. Tärkeätä on myös kertoa, että kaikki varat, joita keräämme lahjoitamme lyhentämättöminä’ suoraan sovittuihin kohteisiin niin paikallisesti kuin kansainvälisestikin. Vainio muistutti myös, että on tärkeää pitää erillään niin aktiviteetti- kuin hallinnollinen tili. Hallinnollista tiliä käytetään jäsenistön kulujen peittämiseksi. – Katastrofeja on tsunamin jälkeen ollut monia, mm. Haiti, jonne lionsklubit kantoivat kortensa kekoon lahjoittamalla varoja runsaasti. Viimeisimpänä tuli Pakistanin tulvat, johon liiton hallitus reagoi avustuksella nopeasti. Nyt toivonkin klubeja sekä lioneja antamaan apua tulvan uhreille. Tuen voi suorittaa liiton katastrofitilille korvamerkittynä Pakistan. Haaste Pakistanin hyväksi Leijonaväelle esiintyi Luvian Naiskuoron ryhmä. Kuva: RNen. 42 LION 5/10 Pakistanin tulvien uhrien auttamiseksi kuvernöörineuvosto uudisti haasteen, klubit auttavat 10 euroa/jäsen. Sen lisäksi PDG:t ja muu Lions-johto avustaisivat 50 euroa/ henkilö. LCIF-koordinaattori Marjo Kiviranta vetosi klubeihin, että avustukset menisivät pelkästään järjestömme kautta. Liiton katastrofitili on 800019-70829884. Viime kaudella klubien avustus LCIF.lle oli 378 406 euroa, josta liiton katastrofirahaa oli 55 000 euroa. Keskimäärin avustettiin 14,5 euroa/jäsen. Eniten keräsi N-piiri, mutta hyvässä tuntumassa olivat A- ja B-piirit KVN-kokousten lukumääräksi hyväksyttiin tälle kaudelle viisi. Lisäksi päätettiin, että kuvernöörineuvosto pitää alustavasti kolme nk. työkokousta. Hämeenlinnan vuosikokouksessa hyväksytyn klubialoitteen mukaisesti käynnistetään valtakunnallinen lionsaktiviteettiaiheinen valokuvauskilpailu. Kilpailu päättyy 15.5.2011 ja vuosikokouksen osanottajat valitsevat kolme parasta työtä toisen kokouspäivän alkuun mennessä. Liittotoimisto laatii tarkemmat säännöt ja ne julkistetaan liiton nettisivuilla. LeoD Antti Forsell ja varapresidentti Vili Urpilainen kertoivat leojen Eurooppa Forum-hankkeesta Suomeen. Hallitus on käsitellyt asiaa ja tukee esitystä niin, että leojen Eurooppa Forum järjestettäisiin Suomessa joko 2013 tai 2014. Kokouksen jälkeen tuli tieto, että leojen EF on myönnetty Suomelle vuonna 2013. Uusi hallitus Lions-liiton hallitukseen kuuluvat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, edellinen puheenjohtaja PID Tapani Rahko ja PDG Maija-Liisa Heikkilä arpoivat jäsenkyselyn voittajat. Kuva: RNen. sekä neljä jäsentä. DG-jäseniksi piirikuvernöörit ovat valinneet DG Pirjo Järven (107-K) ja Sakari Rahkalan (107-O. Kuvernöörineuvosto valitsi viidestä hakijasta PDG-jäseniksi PDG Eija Kiljalan LC Pihtipudas/Emmit ja IPDG Asko Merilän LC Utajärvi. Ensi keväänä PDG-jäsenten hakuaika hallitukseen on 31.5.2011. Hyväksyttiin toimikunnat ja työryhmät kaudelle 2010–2011. Puheenjohtajat julkaistiin jo viime numerossa. PID Tapani Rahko esitteli LCI:n raportin, joka on julkaistu edellisessä lehdessä. IPCC Christer Löfström selvitteli VK/Hämeenlinnan –raporttia ja toimenpiteitä päätösten pohjalta. Vuosikokouksen päätösten pohjalta tuetaan LCIF:n työtä ja käsitellään liiton arvoja klubeissa, piireissä ja liittotasolla vuoden ajan. Sen jälkeen tehdään uusi kysely ja päivitetään sen pohjalta arvot. KVN:n kokouksia tällä kaudella on vielä Turussa, Hyvinkäällä, Iisalmessa ja Vaasassa. Seuraavalle kaudelle KVN-paikkakuntaesitykset on tehtävä 15.10. mennessä. Piirien rekisteröinnin haittojen ja hyötyjen selvittely annetaan työryhmän tehtäväksi. Jäsenohjelma- ja koulutustoimikunnan puheenjohtaja MD-MERLC Pekka Sarvanto totesi, että tulevan kauden tavoite on yksinkertainen, jokaiseen piiriin yksi uusi klubi sekä liitännäisklubi. Hämeenlinnan vuosikokouksessa tehdyn jäsenkyselyn voittajiksi arvottiin Pirjo Vuori LC Turku/Aurora ja Erkki Varonen LC Nastola. MD-YC Kari Isorinne totesi raportissaan, että kolmas nuorisotyöseminaari pidetään Tampereella 9.10. Se on rakennettu Lions Ques- tin ympärille ja sinne voivat osallistua muutkin kuin leijonat. MD-PRC Auvo Mäkinen esitteli uutta graafista ilmettä. Lions-toiminnan ulospäin näkyvä graafinen ilme on uudistettu. Logon ilme on nykyaikaistettu ja Lions-lehti on saanut uuden ilmeen. Aikaisemmin tunnusvärinä ollut purppura on poistettu ja värit ovat sininen ja keltainen. Suomi johtoon -kampanjaa esitteli PID Harri Ala-Kulju. Asiasta enemmän sivulla 30. PDG Seppo Lappalainen esitteli joukorttiprojektia, jonka tavoitteena on 400 000 kappaleen myynti. Joulukorteista enemmän sivuilla 35–41. Bändiskabaan semifinaali Yhteisösuhteiden toimikunnan puheenjohtaja, PCDG Reijo Ikäheimonen kertoi Skeban, Nuorten bändikisan sääntömuutoksista. Piirikilpailujen voittajille järjestetään nyt 14.5. semifinaali, josta valitaan kuusi parasta loppukilpailuun. Loppukilpailu on 10.6.2011 Vaasassa. Ikäheimonen kertoi myös uudesta aktiviteetista, Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivästä 5.11. 2010. Tapahtumasta enemmän sisäsivuilla. PDG Reijo Oksanen kertoi Koulukaverit-aktiviteetista. Hän totesi, että asia tuli niin nopeasti eteen, et- tä tämä kausi pidetään pilottikautena. Vapaaehtoisesti klubit voivat seurata pienten koululaisten selviytymistä liikenteessä ja samaan aikaan esitellä hyvän toveruuden edistämistä, josta palkittaisiin hymyveistoksilla. VCC Heimo Porinkara esitteli muut raportit. Lions Quest täyttää 20 vuotta ja juhlapäivä on helmikuussa. Leoilta on tulossa infopaketti leijonille ja Orkester Norden on jatkanut harjoituksia. Esiintymisiä tällä kaudella on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pääsihteeri Markus Flaaming totesi talousasioissa, että hissiremontti on valmistunut. Liiton talous näyttää kohtuulliselta. Hallituksen sähköpostikokouksessa päätettiin jatkaa pääsihteerin työsuhdetta 30.6.2012 saakka. Pääsihteeri Markus Flaaming esitteli myös partiolaisten telttaprojektia. Partiolaiset pyytävät tukea telttojen hankintaan. Samalla pyydetään tiedottamista klubeille hankkeeseen mukaanmenosta. Klubit voivat maksaa summansa liiton käyttelytilille. Hallitus on hyväksynyt yhden teltan maksamisen korttivaroista. Seuraava KVN:n kokous pidetään 2011.2010 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n Meri-Karinassa Turussa. Raimo Naumanen Leikkimielisessä ”Rantaleijona”-kilpailussa voittajaksi selvisi DG Börje Träsk ennen DG Kalle Ylistä ja DG Pirkko Vihavaista. Kuva: RNen. 5/10 LION 43 Klubien arkea ja juhlaa Kajaanilaiset klubit juhlivat yhdessä vuosijuhliaan DG Jorma Soikkeli kiinnitti yhden ruusukkeen ansiomerkit LC Kajaani/Linnan lionien Jaakko Sarlinin ja Iikka Pääkkösen rintapieleen. LC Kajaani/Linna 45 vuotta; LC Kajaani/Vuohenki 40 vuotta ja LC Kajaani/Pietari 20 vuotta viettivät yhteisiä juhlia 22.5.2010. Klubien jäsenten lisäksi juhlissa oli mukana liiton puheenjohtaja Christer Löfström ja piirikuvernööri Jorma Soikkeli puolisoidensa kanssa. Tämä oli jo kolmas kerta, kun klubit viettivät yhteisiä juhlia. LC Kajaani/Linna on LC Kajaani/Vuohengin kummiklubi ja LC Kajaani/Vuohenki LC Kajaani/Pietarin kummiklubi. Juhlat aloitettiin jo aamupäivällä perinteisellä yhteisen seppeleen laskulla sankarihaudalla ja sen jälkeen vierailuilla perustajajäsenten haudoilla ja siellä kukkatervehdyksen laskien. Päivällä pidettiin klubien juhlakokoukset, joissa tehtyjä päätöksiä alettiin heti seuraavan viikon vaihteessa toteuttaa. LC Kajaani/Linna päätti lahjoittaa ja tehdä kehitysvammaisten päivä- ja työkeskus Pihlajalle Grillikodan. Grillikodan rahoitukseen saatiin avustusta Arne Ritari -säätiöltä. Lisäksi kokouksissa jaettiin vuosimerkit ja otettiin juhlakuvat. Juhlapäivä huipentui yhteiseen iltajuhlaan, jossa julkistettiin lahjoitukset, jaettiin ansioituneille ansiomerkit ja LC Vuohengista lyötiin ritariksi Pekka Lakcman. Ilta päättyi yhteiseen juhlaillalliseen ja tanssiaisiin. Juhani Alanen Leijonat tukevat Toivalan tekonurmihanketta Grillikota toimintakeskus Pihlajalle LC Siilinjärvi/Sandels haluaa kantaa oman kortensa ToU:n tekonurmiprojektiin. Leijonat lahjoittivat 1000 euroa Toivalan Urheilijoiden keräykseen tekonurmen saamiseksi Tanhulan kentälle Toivalaan. Siilinjärven kunta omistaa Tanhulan kentän, mutta tekonurmi on ToU:n hanke. Toivalassa on yli 300 jalkapalloilijaa eri ikäluokissa, tänä vuonna 13 joukkueessa. Tekonurmihanke on Etelä-Siilinjärven alueen nuorison kannalta erittäin tärkeä investointi tulevaisuuteen, koska entinen nurmikenttä on varsin huonossa kunnossa. LC Siilinjärvi/Sandelsin yhtenä tärkeänä kohteena ovat nuoret. Leijonien tavoitteena on tukea nuoria ja pyrkiä parantamaan nuorten elämänlaatua omalla paikkakunnallaan. LC Kajaani/Linnan juhlakokouksessa 22.5.2010 tekemän päätöksen mukaisesti grillikodan pystytys aloitettiin seuraavana viikonloppuna 29.5.2010. Käyttökunnossa se oli seuraavalla viikolla. Grillikodan juhlallinen luovutus tapahtuu myöhemmin syksyllä. Projektista vastasi edellisen kauden presidentti Mikko Seppänen. Alkukesästä rakennettu grillikota luovutettiin virallisesti toimintakeskus Pihlajalle 1.9.2010, jolloin ojensimme heille lahjakirjan sekä kiinnitimme seinään ARS- ja klubimme laatan. Samassa tilaisuudessa paljastettiin myös grillikodan nimi Leijonan kita, josta oli ollut kilpailu asiakkaiden kesken. Klubien presidentit vasemmalta LC Kajaani/Vuohenki Erkki Peura, LC Kajaani/Pietari Ossi Rautiainen ja LC Kajaani/Linna Ismo Kaasinen laskemassa seppelettä sankarivainajien muistomerkille. Juhani Alanen ToU:n puheenjohtaja Arja Mertanen kiittää ”Sotamarsalkka Sandelsia” leijonien rahalahjoituksen johdosta. Klubin työvuorossa olleet jäsenet nostamassa kotaa harjakorkeuteen. 44 LION 5/10 Asikkalan markkinat olivat jo 40. kerran Firstlady Päivi Lehtisaari, presidentti Pekka Heurlin , Viron kuvernööri Kalle Elster ja kansainvälinen yhteyshenkilö Erkki J. J. Laine. Nakkilassa vireää puolisotoimintaa yli rajojen Nakkilan puolisot järjestivät, firstlady Päivi Lehtisaaren johdolla hyväntekeväisyysmatkan Viron Haapsaluun 22.–25.4.2010. Ensimmäisessä kohteessa Haapsalun Sanatoorne Internaat -koulussa lahjoitimme kolme lasten pyörätuolia. Lisäksi LC Nakkila lahjoitti rahalahjan, jolla koulu saa ostettua henkilönostolaitteen. Koulussa opiskelee vammaisia lapsia ympäri Viroa. Meidät otettiin koululla sydämellisesti vastaan ja saimme nauttia lasten huikeista musiikkiesityksistä. Esitysten jälkeen meille esiteltiin koulun tiloja ja toimintaa. Toinen avustuskohteemme oli Vönnun kyläyhdistys, jonne veimme puolisojen keskuudestaan keräämiä vaatteita, kenkiä, lastenleluja, urheiluvarusteita ja yhden lastenpolkupyörän. Tavaraa oli ison linja-auton alakerta täynnä. Kyläkoulullakin meidät otettiin sydämellisesti vastaan ja meille oli varattu muistoksi heidän omatekemiään käsitöitään ja meille esiteltiin monipuolisesti kylätoimikunnan toimintaa. Illalla kokoonnuimme ja söimme yhdessä Haapsalun Lionsklubin Valge Daam:in kanssa. Valge Daam on naisklubi, joka on toiminut parisen vuotta. Kerroimme heille klubitoiminnastamme ja erityisesti ladytoiminnastamme. Yövyimme Tallinnassa hotellissa, jossa pidettiin samana viikonloppuna Viron lionsien vuosikokous ja saimme tutustua Viron kuvernööri Kalle Elsteriin. Olemme saaneet vielä matkan jälkeenkin mieltä lämmittäviä kiitoksia avustuskohteiltamme, varsinkin lastenpolkupyörä oli saanut kaksi sisarusta hyvin iloisiksi. Tunsimme jo matkan aikana ja tunne on vain vahvistunut, että olimme tärkeällä ja hyvällä asialla. Pekka Heurlin LC Asikkalan vuosittainen voimannäyte ja pääaktiviteetti Anianpellon Markkinat toteutettiin nyt 40. kerran. Vuonna 1970 klubin uudelleen synnyttämä Markkinatapahtuma on kasvanut maakunnalliseksi kesätapahtumaksi, jossa perinne-, markkina- ja kotiseutukulttuuri kohtaavat ainutlaatuisella tavalla. Tapahtuman kautta saa suuri yleisö Leijona-aatteesta mitä parhaimman vaikutelman. Vesijärven rantaan Vääksyyn oli 13.–14.8. saapunut suuri kauppiaiden ja markkinaväen paljous. Leijonat ladyineen valmistelivat markkinoita yli puoli vuotta markkinapäällikkö Pentti Nikulan johdolla. Varsinaiset markkinapäivät onnistuivatkin hyvin – edes lauantain ukkosrintaman tuoma sademyräkkä ei lannistanut mieliä. Vuodesta 1728 alkanut Anianpellon Markkinaperinne antaa uskoa jatkuvuudelle ja ylpeydellä Leijonat kantavat markkinaperinnettä tulevillekin sukupolville. LC Asikkalalla oli kunnia saada Lions-liiton uusi puheenjohtaja Lauri Vainio heti toimikautensa alkutaipaleella avaamaan markkinat. Puheenjohtajan avaussanat tavoittivat markkinaväen ja kauppiaat. Monipuolisen ohjelmaan sisältyi mm. viihdetaiteilija Eki Liikasen ohjelmatuokio, perinteisen Anianneitokisan valinta, juoksu- ja hirrensyöksykilpailut, markkinahartaudet ja Pauligin Paula-tytön vierailu. Anianpellon paikallishistoriaan oleellisesti kuuluvan kirjailija Aleksis Kiven vierailusta Markkinoilla esitelmöi professori Pekka Laaksonen. Muun ohjelman kevennyksenä nähtiin markkina-alueelle Paula-tyttö jakelemassa kahvia. LC Kerava suojatiepäivystyksessä LC Kerava osallistui elokuussa Mannerheimin Lastensuojeluliiton järjestämään suojatiepäivystystapahtumaan. Sen tarkoituksena oli muistuttaa autoilijoita siitä että liikenteessä on lomien jälkeen taas tuhansia kokemattomia pikkuihmisiä. Yhtä lailla pyrimme kertaamaan lapsille oikean liikennekulttuurin periaatteita. Päällimmäiseksi kokemukseksi jäi että autoilijat osaavat kyllä noudattaa tarvittavaa varovaisuutta. Värikkäillä liiveillä varustetuilla suojatiepäivystäjillä oli varmasti tässä sananmukaisesti hyvinkin näkyvä merkitys. Sen sijaan lasten liikennekäyttäytymisessä ja asenteissa havaitsimme yllättävän paljonkin kehittämisen tarvetta. Päätimmekin veljien kanssa että teemme aktiviteetista jatkumon. Sen lisäksi haluamme miettiä millä keinoin ja keiden kanssa palvelua voidaan laajentaa myös esim. ennakoivan asennekasvatuksen puolelle. Kokemus oli kerta kaikkiaan palkitseva. Kun ekaluokkalainen pikkumies tarjoaa kättään lyödäkseen oppaan kanssa ”ylävitosen” voi tuntea aidosti olevansa oikealla asialla! Leijona ja pennut suojatiellä! 5/10 LION 45 LC Tampere/Lassinlinnan juhlavuosi Geriatrisen tuolin luovutustilaisuuteen osallistuivat laitoshoidon johtaja Anna-Maija Veijola, sairaanhoitaja Marja-Liisa Ranta, Maija-Liisa Turunen, past.presidentti Jarkko Kaisanlahti ja PDG Timo Hyvärinen. LC Tampere/Lassinlinnan perustajajäseniä. Matti Ahola, Ilkka Arha, Heikki Niemi, Matti Maijala, Yrjö E.Seppälä, Markku Pihkala, Kari Viita, Erkki Vartinen ja Timo Välimäki klubin 20-vuotisjuhlassa. LC Tampere/Lassinlinnan perustamisen 20-vuotisjuhlaa vietettiin 24.10. 2009 Kangasalan Kisapirtillä. Tunnelmallisessa juhlapaikassa presidentti Juhani Sirainen piti tervehdyspuheen ja nostettiin onnittelumaljat aikuisikään ehtineelle klubille. Ohjelmassa oli lisäksi historiikki, musiikkia sekä jonglöörausta. Ilta jatkui illallisen ääressä ja lopuksi tanssittiin elävän musiikin tahdittamana. Juhlavuotensa kunniaksi klubi teki rahalahjoituksen Päiväsairaala 3:lle nuorten mielenterveyskuntoutujien hyväksi. Merkkivuotta juhlistettiin myös Unkariin suuntautuneella kevätretkellä toukokuussa 2010. Unkarissa useita vuosia työskennellyt lion Ilkka Arha järjesti vaimonsa Seijan kanssa ikimuistoisen ohjelman klubilaisille Komaromissa, missä sijaitsee mm. teollisuuspuisto. Pääsimme vierailemaan Nokian matkapuhelimia valmistavaan tehtaaseen ja pinnoituksia tekevään Savcorin tehtaaseen. Yhtenä päivänä oli junamatka Györin kaupunkiin ja tutustuttiin sen nähtävyyksiin. Lisäksi pistäydyttiin myös Slovakiassa tutustumassa mm. paikalliseen viinitilaan. Mukana olleille jäi mukavia muistoja kaikesta siitä nähdystä ja koetusta. LC Viaporin viettelykset Jokainen klubi miettii aina tasai-sin väliajoin uusia toimivia ak-tiviteettejä joiden tuotolla voisii rahoittaa tärkeitä kohteita. LC C Helsinki/Viaporin sihteeri Tar-ja Nyberg toteutti eläkepäivien n unelmansa omasta keittokirjasta jolla olisi myös yleistä hyötyä klubin lionstoiminnassa. Joulun jälkeen alkoi ripeä reseptien kokoaminen jäsenistöltä, kevät ja alkukesä kuluivat kirjan sivuja työstäessä. Innokkaana kotikokkina ja ruokien kuvaajana tiedetyn sihteerin tiedostoista löytyi upea kuvitus valtaosalle kirjan resepteistä. Kirja on 36-sivuinen, jossa on 39 testattua reseptiä. Kirjan tuotto käytetään pääasiallisesti Kallion yksinäisten vanhusten joulujuhlaan, joka on jo 16 vuoden ajan ollut klubin pääaktiviteetti. Kirjaa voi tilata sihteeriltä tarja.nyberg@welho.com 25 euroa/kpl. 46 LION 5/10 Männikön palvelukotiin geriatrinen tuoli Lions club Ivalo lahjoitti Männikön palvelukotiin geriatrisen tuolin, jonka arvo oli 1 200 €. Laitoshoidon johtaja Anna-Maija Veijola kertoi luovutustilaisuudessa kuinka tärkeästä lahjoituksesta on kysymys. Palvelukodissa asuu entistä huonokuntoisempaa väkeä ja juuri heille tällainen tuoli on erittäin kätevä. Tuolia voi säädellä eri asentoihin, siinä voi syödä, istua mukavasti ja ottaa vaikkapa päiväunet. Tuoli on myös turvallinen, sillä siitä ei voi tippua lattialle. Kuva ja teksti Inarilainen/Jaakko Peltomaa LC Loimaa/Sinikellot haastaa muut naisklubit Kun Loimaan seudulla viime kesänä järjestetty Lions SM-golfkisa oli vasta suunnitteilla, Sinikellojen klubi alkoi jo kerätä omaa golf-joukkuettaan. Mukaan kisaan ilmoittautui jo hyvissä ajoin peräti seitsemän Sinikelloa, joista kisan aikanaan sitten pelasi 6 naisleijonaa. Viisi pelasi pistebogey-sarjassa ja yksi seniorisarjassa. Joukkue edusti klubiaan yhtenäisissä asuissa. Pikeepaidat tilattiin jo kevväällä ja niiden vasempaan hihaan brodeerattiin klubin viirissä käytetty tyylitelty sinikello ja klubin nimi. Liekö paitojen ansiota vai mitä, mutta tuli lokset olivat hyvää keskitasoa superhelteestä huolimatta. lo Sinikellot suosittelee lämpimästi muillekin naisklubeille golf-kisajoukkkueen perustamista, hauskaa oli ja myös asuja oli kiva puuhata yhdessä. Ensi vuonna kisa järjestetään Hartolassa, Sinikellot toivovat näkevänsä monta muutakin naisjoukkuetta pelaamassa silloin. m Lions SM-golfkisa käytiin kahdella eri kentällä kahtena peräkkäisenä päivänä, oheisessa kuvassa osa joukkueesta Alastaro Golfin klubitalolla, vasemmalta Kaarina Sulonen, Anneli Mikkola ja Riitta Haapanen. Kaijasta Vuoden leijona Viime vuoden voittaja Anita Hakaoja luovuttaa palkinnon Kaija Ipatille. Keskellä presidentti Risto Rissanen. Jo toisen kerran peräkkäin LC Kuopio/Päivärannan klubikokous valitsi Vuoden leijonaksi puolison. Vuosi sitten valinta kohdistui Anita Hakaojaan ja nyt kiertopalkintona olevan Thai-leijonan sai Kaija Ipatti. Kaija on kunnostautunut Quest-nallen pukujen suunnittelussa ja ompelemisessa. Onpa suomalaisittain pukeutunut nalle päässyt päämajaan saakka. Thai-leijona on PDG Timo Särkelän kuvernöörikaudellaan julistama ”ryöstöleijona”, jonka klubi sai omakseen. Mahtavaa Leijonanäkyvyyttä Tavoite leijonien näkyvyydestä toteutui suunnitelmallisen tiedotustoiminnan vuoksi. LC Vaasa/Meri on järjestänyt Silakka- ja Siikamarkkinoita 21 vuotta, aina syyskuun ensimmäisenä tai toisena viikonloppuna. Tänä syksynä halusittiin Lions -näkyvyyttä erityisen paljon. Aktiivinen yhteys tiedotusvälineisiin, hyvin jäsennelty viesti sekä sanoman sisällön tarkka mietintä toi paljon myönteisyyttä toimintaamme kohtaan. Paikallisradiossa olimme ”äänessä” moneen kertaan yhteensä n. 10 minuuttia, YLE :ssä kolmesti 10 minuuttia. Paikallisissa ja maakunnallisissä lehdissä useaan kertaan yhteensä noin 10 000 palstamilliä, joista kaksi kuvallista juttua etusivulla. Vaasan sisääntuloteiden ja torin varrella oli lisäksi 4 kpl mainostauluja, kooltaan 150x75 cm. – Leijonakynttilää ei kannata pitää vakan alla. Meidän toimintaamme arvostetaan paljon enemmän kuin me itse ymmärrämme. Kysymys on siitä, miten haluamme näkyä ulospäin, annammeko ihmisille mahdollisuuden kiinnostua toiminnastamme. Luommeko heille halua hakeutua jäseneksi klubiimme. Jokaisessa leijonan kannattaisi miettiä mistä klubi tunnetaan ja mistä haluamme meidän toimintamme tunnettavan. Myönteisen mielikuvan luominen on tulevaisuuden ja toiminnan jatkumisen turva. Jos yhden klubin yksi aktiviteetti saa näin valtavasti myönteistä julkisuutta, niin kuinka paljon saakaan 950 klubia ja 27 000 leijonaa. Siihen tarvitaan viestintäsuunnitelma ja itse asiassa aika vähän viitseliäisyyttä. Juhani Luopajärvi Tiirismaalle historiikki LC Lahti/Tiirismaan kirjan toimituskunta Kari Eronen, Tuulo Lehtinen ja Juhani Melanen ovat koonneet klubinsa 50-vuotisen toiminnan ajalta erikoisen historiikin. Kirjan kansikuva on 1960-luvun Lahdesta ja sisältö käsittelee klubihenkeä eri vuosikymmeniltä. Erikoiseksi teoksen tekee se, että se sisältää harvinaisen vähän tekstiä, vuosikymmenten tapahtumat on koottu kuvien välityksellä. Klubipresidentti Heimo Seppälä (2009–2010) sanoo klubistaan seuraavaa: Se on turvallinen, mukava ja reilu ystäväpiiri. Veljiä, joiden kanssa viihtyy ja joiden kanssa yhdessä tekeminen on mielekästä. Perustajajäsen, PDG Jaakko Heikinheimo sanoo, että vallitseva hyvä klubihenki on se perusta, jolla toimintaa jatkossakin voidaan rakentaa. PDG, kanslianeuvos Timo K.Tikka puolestaan antaa ohjeita runsaan kokemuksensa äänellä: Joustavuutta tarvitaan ja hyvä esittely ennen valintaa on omiaan luomaan vakuuttavuutta uuden jäsenen hyväksymiseksi. Kummin tehtävänä on huolehtia että uusi veli löytää paikkansa yhteisössä. Mielenkiintoinen kirja noudattelee järjestön uusia graafisia ohjeita. Tiirismaan klubi on tiettävästi Suomen suurin, 55 jäsentä, vaikka viime lehteen vuosijuhlauutiseen oli päässyt virheellisesti luku 65 tiedottajan kirjoitusvirheen takia. LC Lahti/Tiirismaan juhlakirjan kansi kertoo 1960-luvun Lahdesta. Lipputanko Partiokämpälle LC Kempele/Sampola piti kauden 2010-2011 ensimmäisen kuukausitapaamisen Kempeleen partiolaisten Partiokämpällä. Klubi lahjoitti kämpälle lipputangon ja Suomen lipun. Uuden lipputangon nostoa olivat juhlistamassa klubin jäsenet ja puolisot yhdessä partiolaisten kanssa. Lipputangon lahjoitus oli jatkoa klubin ja partiolaisten yhteistyölle. Aikaisemmin klubi on rakentanut laavun Partiokämpälle. Taustalla näkyy rakenteilla oleva uusi kämppä. Partiolaisten tavoitteena on, että uudistettu pihapiiri olisi kokonaisuudessaan valmis alkukesällä 2011. 5/10 LION 47 Kuin säveltä kuunnellen Nykyinen Melvin Jones -jäsen Harry Permanto oli vuonna 1968 perustamassa Lahden Mukkulan lionsklubia. Vuonna 1977 hän muutti Ruotsiin ja liittyi Sundbybergin Lions Clubiin. Eläkepäiviään hän viettää Gotlannissa Sliten Lions Clubin jäsenenä. Nyt on tehty elämäkerta miehestä, joka parhaita leijonaperinteitä noudattaen ei koskaan lannistunut vaan teki elämästään seikkailun. Monien lahtelaisten mielestä Mukkulan Kartanohotellin kukoistuskausi osui aikaan, jolloin Harry Permanto 1960- ja 1970-luvulla isännöi kartanoa. Harry Permanto on mies, joka teki elämästään seikkailun. Annika Ardin ja Veikko Sonninen ovat koonneet Harryn elämäkertaan parhaat palat matkan varrelta! Kirjaa myydään kirjakaupoissa ja mm. verkkokaupoissa www. kustannustaito.fi ja www.adlibris.com. LC Kuopio palkitsi kultamurron vihjeistä kuopiolaisopiskelijan Kipupumppuja terveyskeskussairaalaan Arne Ritari Säätiön tuella LC Mikkeli/Naisvuori lahjoitti 4200,00 Mikkelin terveyskeskussairaalalle kahden kipupumpun hankintaan. Lahjoitus tapahtui syksyllä 2009. Kipupumppu helpottaa kipu- ja syöpäpotilaiden hoitoa myös kotona. Lahjoitus koettiin myös vastaanottajan puolelta hyvin tarpeelliseksi ja kipupumput ovat olleet kovassa käytössä. LC Mikkeli/Naisvuori sai Arne Ritari säätiöltä avustuksen kipupumppujen hankintaan. LC Janakkala/Idoille lippu Iloiset Idat (kuvasssa) jatkoi ahkeraa leijona-harrastustaan järjestämällä mm. kauneusiltapäivän muotinäytöksineen Turengin koululla. Lions Club Janakkala/Idat juhlistivat 5-vuotispäiviään ottamalla käyttöön oman klubilippunsa. Lipussa kuvainnollisesti yhdistyvät kolme jokea Puujoki, Tervajoki ja Hiidenjoki leijona-logon alla yhdeksi isommaksi virraksi. Lipun siunasi pastori Kirsi Kniivilä, joka muistutti puheessaan vapaaehtoistyön merkityksestä ympäristön parhaaksi. Puheen lipulle piti lippu- ja juhlatoimikunnan puheenjohtaja Kati Arkkila, joka kertoi kuinka ajatus lipun ulkoasusta kehittyi valittuun muotoon. Kati luovutti lipun presidentille, klubin käyttöön. Illan juhlapuheen piti Suomen Lions- liiton puheenjohtaja Christer Löfström, joka puhui juhliville Idoille lämmöllä tekemästämme palvelutyöstä kehitysvammaisten lasten ja nuorten kanssa niin Janakkalassa kuin Hausjärvelläkin. C-piirin tervehdyksen toi piirikuvernööri Vesa Rauttu, joka kertoi energisistä naisista ja klubista, joka on tunnettu toiminnastaan piirin joka kolkassa. 48 LION 5/10 Lions club Kuopion presidentti Antti Kiviranta luovutti lahjakortin Kalle Kauppiselle Poliisin päivän juhlassa Kuopion kauppatorilla. Ohessa myös Who cares -kampanjan logo Poliisin päivän yhteydessä 28.8. Pohjois-Savon poliisilaitos palkitsi ansioituneita siviilihenkilöitä ja yksi heistä oli Kalle Kauppinen. Vartiointialaa opiskellut nuorukainen oli kiinnittänyt huomionsa vapaa-aikanaan Iisalmessa 7.12.2009 puolenyönaikaan epämääräiseen ulkomaankilvillä olleeseen autoon. Hän päätti kirjata auton tunnuksen ylös tietämättä sitä, että hänen havaintonsa ole ratkaiseva tekijä kellosepän liikemurron selviämiseen. Samana yönä nimittäin murtauduttiin kultasepänliikkeeseen aamuyöstä ja vietiin arvoesineitä yli100 000 euron arvosta. Tuon pienen havainnon ja vaivannäön ansiosta lain koura nappasi tekijät kiinni muutamaa päivää myöhemmin Latvian ja Liettuan rajalta. LC Kuopio halusi palkita tuon pienen suuren teon muistutuksena siitä, kuinka välittämällä yhteisestä turvallisuudesta voimme jokainen vaikuttaa rikosten selvittämiseen ja näin kohottaa turvallisuuden tunnetta. Lions club Kuopio on aktiivisesti osallistunut Pohjois-Savossa välittämisen hengessä toimivaan Who cares -kampanjaan, johon liittyen Kalle Kauppinen sai lahjakortin fyysisen kunnon ylläpitämiseksi nykyisessä vartijan ammatissaan. Viitaniemestä nuorten hyväksi 6 000 euroa LC Jyväskylä/Viitaniemi vietti 20.2.2010 30-vuotis Charter Nightia. Juhlassa kolmelle veljelle luovutettiin Melvis Jones -jäsenyydet. Lahjoitimme juhlavuotenamme 8 600 euroa, josta suurin yksittäinen lahjoitus oli lasten ja nuorten mielenterveystyölle 6 000 euroa. Kuvassa palkitut veljet Tapio Karsio, Eero Lilja ja Raimo Partanen. Itä-Helsingistä Drug Free Zone LC Helsinki/Vartiokylä on perustettu 1961 ja on siitä saakka toiminut oman alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. Vuosien varrella toiminnan painopisteeksi on tullut huumeiden vastainen toiminta. Klubi on hankkinut Itä-Helsinkiin huumeambulanssin, Suomen ensimmäiset huumetesterit Helsingin poliisille, mahdollistanut Lions Quest – nuorten elämänhallinnan koulutuksen alueen opettajille, tukeneet Irti Huumeista -toimintaa sekä pitäneet Irti Huumeista infoja. 2008 suunnattiin toiminta entistä enemmän ylä-asteikäisille nuorille ja nimenomaan ennalta ehkäisevään tiedottamiseen. Alkusysäyksen muutokselle antoi tieto, että poliiseilla ei ole enää mahdollisuus kiertää luennoimassa huumetilanteesta kouluissa. Klubi käynnisti ja rahoitti nuorille profiloidun Drug Free Zone -kampanjan yhdessä Itä-Helsingin lähipoliisin ja Helsingin Poliisilaitoksen huumepoliisin kanssa. Huumepoliisin konstaapeli teki opinnäytetyönään luentomateriaalin, joka toimi hänen vetämän luennon runkona. Esitysmateriaali muokattiin myös A4 kokoisen lehden muotoon, joka lisäksi jaettiin 10 000 talouteen Itä-Helsingissä. Drug Free Zone luentosarja on toteutettu nyt kahtena vuotena tavoittaen yhteensä yli 1000 7,8 ja 9-luokkalaista. Luento karsii kaikki harha- kuvat huumeiden tuomasta glamourista ja rikkauksista. Luento opettaa nuorille miten huomioida ystävissä ja kavereissa tapahtuvia muutoksia ja pyrkiä varhaiseen puuttumiseen. Ihanteena on Huumeista vapaa Itä-Helsinki ja uskomme Huumepoliisin luentojen olevan tehokas tapa pysäyttää nuori näkemään huumeiden käytön seuraukset. Vastaavanlainen Drug Free Zone -luentosarja ja julkaisu toteutetaan keväällä 2011. Drug Free Zone – Huumeista vapaa Itä-Helsinki Oppilaiden oma-aloitteisuus palkittiin LC Elimäki jakoi syyskuun klubikokouksessa erityisavustuksen kahdelle oppilasyhdistykselle, Pro Elimäen lukiolle ja Elimäen lukion oppilaskunnalle. Avustus oli suuruudeltaan 500 euroa jakautuen tasan yhdistysten kesken. LC Elimäki oli kiinnittänyt huomiota oppilasyhdistysten aloitteellisuuteen ja asiallisesti hoidettuun kampanjointiin oman lukion toimintaedellytysten ja elinkaaren jatkamisen turvaamiseksi. Oppilasyhdistysten tavoitteena on ollut markkinoida ja kehittää lukion toimintaa opiskelijalähtöisesti yhdessä koulun kanssa niin, että aloittavien opiskelijoiden määrä kääntyisi nousuun ja oppilaitoksen tulevaisuus olisi turvattu. Jaetulla avustuksella halutaan kannustaa ja herätellä klubin toiminta-alueen nuoria vastaavanlaisiin, koko yhteisöä hyödyttäviin aktiviteetteihin. LC Elimäen Vesa Suokas (edessä), Matti Puonti ja Teuvo Aalto luovuttivat erityisavustuksen Pro Elimäen lukion Jenni Jokirannalle ja oppilaskunnan edustaja Salli Soljelle. LC Oulu/Raatti juhli 45. toimintavuottaan arvokkaasti perhepiirissä LC Oulu/Raatti toimintaan on 45 vuoden ajan kuulunut vanhuksien kirkkokyyditys ensimmäisenä adventtina, kertoi klubin presidentti avatessaan klubin juhlailtaa. Alkuvuosina Oululaisia vanhuksia kuljetettiin naapurikuntien kirkkoihin, ilmeisesti vaihtelun vuoksi. Viimeiset noin 30 vuotta kirkkona on ollut Oulun tuomiokirkko. Ja palveluaktiviteetti jatkuu; vanhuksen haetaan kotoa, viedään kirkkoon, sieltä ohjelmallisille kirkkokahville ja vienti takaisin kotiin. Klubin perustajajäsen ja vahvasti edelleen mukana oleva Matti Vasala vastaanotti pitkäaikaisesta ja aktiivisesta palvelutyöstä kiitokseksi ja kunnian osoitukseksi Melvin Jones -arvon ja siihen liittyvän kunniakirjan. Aktiivinen klubilainen, monessa mukana ja useimmat klubivirat hoitanut ja alkaneen kauden piirisihteeri Eero Heikkinen lyötiin Lions-ritariksi klubin vuosijuhlassa perinteisin menoin. Piirisihteeri Eero Heikkisen ritariksi lyöntiä suorittamassa PCC Pekka Rautakorpi ja todistamassa uuden ritarin taustalla toisten jäsenten joukossa Raatti-klubin toinen PCC, Eero Kokko. 5/10 LION 49 Ystävyysklubitoimintaa Tapaamiseen osallistuneet LC Vantaa/Rajakylän ja LC Lappeenranta/Rakuunan lionit ladyineen ryhmäkuvassa. Edessä polvella stipenditaulu kädessään Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n puheenjohtaja Juha Ronkainen. Kuva: Markku O. Virtanen Ystävyysklubistako puhtia? Kun LC Vantaa/Rajakylä perustettiin lähes 25 vuotta sitten ja sen toiminta oli muutama vuosi myöhemmin jo jotakuinkin uomissaan, ehkä jossain määrin rutiiniakin, alettiin klubissa miettiä sopivaa ystävyyskumppania. Kriteereinä käytettiin mm. ystävyysklubin samanikäisyyttä, sopivaa ikärakennetta ja mahdollisia vierailuja ajatellen kohtuullista maantieteellistä etäisyyttä. Katseet kääntyivät vilkkaiden ihmisten Etelä-Karjalaan, josta löytyi pari vuotta myöhemmin perustettu LC Lappeenranta/Rakuuna. Ystävyystoiminta käynnistettiin vuorovierailuilla, aluksi urheiluteemojen, kuten lentopallo-ottelujen, soutukilpailujen ja illanviettojen muodossa. Kipeitä lihaksia ja lieviä vammojakin tuli, mikä aiheutti molemmissa klubeissa jonkin verran keskustelua. Hauskoissa illanvietoissa voitiin vaihtaa muutama sananen itse lionstoiminnastakin, jos muistettiin. Toisiimme tutustuen tehtiin 90-luvulla yhteinen Vironmatkankin ja vierailtiin toistemme klubikokouksissa. Sitten tuli muutaman vuoden Meripelastuseura Etelä-Saimaa ry:n pelastusnäytökseen osallistui myös Pv Willimies pätevine vapaaehtoismiehistöineen. Näytöstä seurattiin neljältä ”leijona-alukselta” ja jälkeenpäin tutustuttiin sekä pelastusveneeseen että seuran toimintaan. Kuva: Juha Tuominen 50 LION 5/10 hiljaiselo ilman sen kummempaa yhteydenpitoa. Kumpikin klubi ehkä haki vielä itseään ja se suuri alkuaikojen kipinä hieman hiipui, sanalla sanoen vedettiin henkeä lukuisten aktiviteettien lomassa. Nähtävä yli rajojen Reilu vuosi sitten yhteydet solmittiin uudelleen, kun taas muistettiin, että on nähtävä yli rajojen. Niinpä rajakyläläiset kutsuttiin Lappeenrantaan viettämään keväistä maaliskuun lauantaita. Tutustuttiin muun muassa teknilliseen yliopistoon ja Wolkoffin talomuseoon sekä nautittiin Kasinon lounas. Äänekkään ja hauskan ruokailun aikana heräsi ajatus kokoontua tänä vuonna Lappeenrannassa teemana ”Kesäilta Saimaalla”. Rakuunat kävivät vielä tätä ennen rajakyläläisten vieraina pääkaupunkilauantaita viettämässä. Ohjelmassa olivat tuolloin muun muassa Ylläs-halliin tutustuminen, maaseutulaisille eksoottista metrolla ajelua, Pablon loistava näyttely Ateneumissa sekä kaiken kruunannut illanvietto hotelli Tornin terassilla ilotulituksineen. Olivatko raketit vieraita varten vasiten tilattu? Joka tapauksessa, tästä visiitistä puhuttiin Lappeenrannassa pitkään. Tänä vuonna LC Lappeenranta/ Rakuuna kutsui rajakyläläiset norpan kotivesille 14.–15.8. 2010 viikonlopputapaamiseen, jossa meitä oli yhteensä lähes 50 ladyä ja leijonaa. Neljällä rakuunaveljen aluksella upeassa elokuun säässä tehtiin Pien-Saimaan risteily. Sen aikana tutustuttiin tällä kertaa aiempaa vähäleväisempään vesistöön, nähtiin yllätyksenä Suomen Meripelastusseura Etelä-Saimaa ry:n pelastusnäytös sekä tutustuttiin siinä mukana olleeseen Willimies-alukseen ja hieman itse seurankin toimintaan. LC Rakuunan presidentti Mikko Tykkyläinen lahjoitti rantautumisen jälkeen stipendin seuran nuorisotoimintaan käytettäväksi. Lahjoituksen otti vastaan yhdistyksen puheenjohtaja Juha Ronkainen. Tapaamispaikassa Etelä-Saimaan Invalidit ry:n kuntoutus- ja kokouskeskus Marjolassa saunottiin ja uitiin vielä lämpimässä Saimaassa. Illan mittaan myös nautittiin maisemalaavulla lionveli Juha Suuntalan apulaisineen loihtima maittava kipparinpihvi tarpeellisine lisukkeineen. Kilpailuja ja laituriparlamentin yöistunto Tälläkään kertaa ei vältytty illan kilpailulta, mutta nyt lihakset eivät olleet tietämän mukaan jälkeenpäin kipeinä. Sekajoukkuein käydyssä hauskassa rastikilpailussa testattiin tietoja, taitoja ja verestettiin aiemmista tapaamisissa syntyneitä ystävyyssuhteita sekä tärkeänä sivutuotteena tietenkin vahvistet- Kurkistuksia Isot ilot ja pienet teot Illalla järjestettiin hiihdot sekajoukkuein, tällä kertaa Saimaan hiekkarannalla. Oikea voitelu ja voittajatiimikin löytyivät. Kuva: Markku O. Virtanen tiin tiimi- ja lionshenkeä. Palkinnot jaettiin puoliyöhön kestäneessä Beach Partyssa, jonka jälkeen epävirallinen laituriparlamentti vetäytyi syventävään yöistuntoonsa. Muutamat ehtivät hieman levätäkin ennen aamiaista ja vieraiden bussin lähtöä. Entä nyt? Totesimme, että vuodet vierivät ja ystävyyssuhteemme perustamisen ajoista monen tukan väri on vaihtunut. Olemme toisaalta saaneet kosolti kokemusta ja näkemystä, toisiltammekin. Olemme vielä hyvässä toimintaiässä olevia aktiivisia ja aikaansaavia klubeja. Meillä on myös samoja haasteita kuten jäsenten ikääntyminen, eläkeläisten osuuden lisääntyminen ja nuorten jäsenien aktivointi, nämä vain esimerkkeinä. Klubien väliset tapaamiset niistä saatuine uusine ajatuksineen toisaalta rikastuttavat toimintaa ja toisaalta vahvistavat omia jo vakiintuneita, joskus myönteisessäkin mielessä luutuneita toimintatapoja. Kuinka usein? Klubimme ovat tavanneet nyt parin viime vuoden aikana useamman kerran, mutta olemme yhtä mieltä siitä, että pitkällä aikavälillä harvemmatkin tapaamiset antavat lisäpontta joskus arkiseenkin palvelutyöhön. Ystävien tapaamisen merkitystäkään ei saa unohtaa. Yhtä mieltä olemme erityisesti siitä, että klubiemme välisen ystävyystoiminnan tulee jatkua. On nähtävä yli rajojen. Esko Rautiainen Kuljen työmatkat julkisella liikennevälineellä älineelllää Helsingissä. Tänä aamuna raitiovaunuu oli melko täynnä ja istumapaikkoja ei ollenenkaan. Sisään astuessani istuuduin aino-alle tyhjälle penkille. Seuraavalla pysäkille sisään astui vanha huterasti kävelevä mies. Nousin oitis ja tarjosin hänelle paikkani. Mies oli yllättynyt ja epäuskoinen eikä halunnut ottaa tarjoamaani paikkaa. Suostui kuitenkin lopulta istumaan ja kiitti monta kertaa ja ihmetteli ääneen, että miten kohteliaita ihmisiä oli edelleenkin olemassa. Minulle teko oli luonnollinen ja mellkein itsestäänselvyys. Kun huomasin avun un / paikan tarpeessa olevan henkilön, annoin nnoin sen ajattelematta. Me lionit olemme yhdessä, jotta voisimme mme aauttaa uttaa ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat. Teemme asioita, jotta toisten elämä olisi helpompi tai vähän parempi. Jokainen, jolla on leijonansydän, on varmaan myös yhtä avulias kuin minä. Meitä yhdistää yksi ja sama ajatus auttamisesta ja palvelemisesta. Muualla maailmalla kulkiessani olen huomannut, että lionien seurassa on aina mukava olla, ei tarvitse jännittää eikä tarvitse pelätä nolaavansa itsensä. Tuntuu, että kaikkialla ihmiset, joilla on lionsmerkki rinnassa, ovat samanlaisia tai jakavat ainakin samoja arvoja. Lionien kesken on omanlainen kieli ja omanlainen käyttäytymiskoodi ja myös samanlainen huumorintaju. Kesäkuussa jouduin (pääsin!) matkustamaan Tanskan vuosikokoukseen ilman ennakkovaroitusta. Kun yksi lion sairastuu, toinen lion astuu oitis remmiin! Niin tein minäkin ja hyvin mielelläni. Kahden päivän varoitusajan jälkeen olin jo koneessa lentämässä kohti Kööpenhaminaa. Minua jännitti koska olin ihan yksin ja menossa tapaamaan ihan uusia ihmisiä ja lisäksi joutuisin kuuntelemaan tanskalaisella aksentilla englantia. En tiedä kumpi jännitti minua enemmän. Perillä sitten edustustehtäväni olikin menestys. Minun ei tarvinnut tehdä mitään kun vastassa olivat tanskalaiset lionit isolla leijonansydämellä, palveluhalulla ja huumorilla varustetut sellaiset. Ihan samanlaiset kuin suomalaiset lionit. Tunsin oloni kotoisaksi ja mukavaksi ja huomasin miten iloista porukkaa kaikki ovat. Myöhään sateisena yönä ajoimme vuoristoradalla huvipuistossa ja viljelimme sanaleikkejä kun jokaisen englannin ääntäminen oli vähän miten sattuu. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut kenenkään huumorista. Eräs herrasmies osoitti jopa erityistä huolellisuutta: Huvipuistokiertelyn jälkeen palasimme joukolla ravintolaan jossa olimme aikaisemmin syöneet. Lähdin käymään naistenhuoneessa ja pyysin herrasmiestä odottamaan minua. Kun tulin takaisin ulos, herrasmies ei ollut missään ja lähdin muiden kanssa kohti porttia ja bussikuljetuksia. Perillä hotellissa kävin huoneessani vaihtamassa vaatteet ja palasin baariin muiden seuraksi. Siellä huomasin seurassani olleen herrasmiehen juoksevan hätäisenä ympäriinsä märkä päällystakki päällään ja hiukset märkänä. Hän kyseli kaikilta vastaantulijoilta: ”Have you seen Eeva?” Menin taputtamaan häntä olkapäille ja sitten sain kuulla, että hän oli odottanut minua naistenhuoneen luona ja myöhästynyt bussikuljetuksesta ja joutunut palaamaan junalla hotelliin ja kastunut sateessa läpimäräksi. Mikä lion ja mikä leijonansydän ja auttamishalu!(Olin tullut toisesta ovesta ulos enkä ollut nähnyt häntä). Sitä on olla lion, tehdä pieniä palveluksia niin tuntemattomille kuin tutuillekin, auttaa apua tarvitsevia ja saada hyvä mieli niin kuin minä sain tänään sen raitiovaunun vanhan herran ansiosta. Isot ilot ovat pienistä teoista kiinni! Eeva Suomenaro 5/10 LION 51 Piiripalsta Yhdessä auttaen O-piirissä O- piirissä on kolme aluetta, jotka sijoittuvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalle. Piirimme on perustettu vuonna 1977. Ensimmäinen piirikuvernööri oli Olavi J. Siekkinen. Klubeja on tällä hetkellä 54, joista nuorin on Kannus/Helmi, joka on perustettu keväällä 2010. Kansainvälinen nuorisovaihto on ollut perinteisesti piirissämme vilkasta, siitäkin huolimatta että meillä ei tällä hetkellä toimi yhtään Leo-klubia. Tavoitteena onkin tällä kaudella saada toimintaan ainakin yksi Leo-klubi. Piirin alueella toimitaan monella eri sektorilla lähimmäisten hyväksi. Laajempien kotimaisten ja kansainvälisten aktiviteettien ohella monet klubit toteuttavat palveluaktiviteettiä vanhusten, veteraanien, lasten tai vammaisten parissa toimien. Toiminta sopii hyvin myös kauteni teemaan ”Yhdessä auttaen”. Auttaminen ei välttämättä vaadi suurta O-piiri piirikuvernööri Sakari Rahkala. rahallista panosta. Klubilaiset laittavat peliin oman itsensä, tuottamalla hyvää mieltä esim. auttamalla vanhuksia tai toimimalla varamummoina ja varavaareina lapsille jotka O-piiri pähkinänkuoressa asuvat kaukana isovanhemmistaan, tai jossakin muussa valitsemassaan kohderyhmässä toimien, avun ja hyvän mielen tuojina. Talkoohenki on piirimme alueella ollut aina voimakasta. Tämä on voimavara, jonka ei soisi sammuvan tällä eikä tulevillakaan kausilla. Yhteen hiileen puhaltamista tarvitaan kaikissa Leijona- toiminnan aktiviteeteissa. Klubien yhteiskokoukset voivat parhaimmillaan toimia tällaisen yhteistyön ja talkoohengen vauhdittajana, emmehän toimi toistemme kilpailijoina, vaan vierekkäin yhdessä palvellen. Toimikaamme siis yhdessä auttaen ja palvellen, niin paikallisesti, kuin kansainvälisestikin. O-piiri sijaitsee Pohjanlahden rannalla Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla. Piirin suurimmat asutuskeskukset ovat Pietarsaari, Kokkola, Ylivieska, Haapavesi ja Halsua. Piirissä on: – kolme aluetta ja 8 lohkoa – 54 klubia – lioneita yhteensä 1502 – piirikuvernööri Sakari Rahkala LC Ylivieska – 1. varapiirikuvernööri Pekka Siekkinen LC Nykarleby – 2. varapiirikuvernööri Kerttu Illikainen LC Ylivieska/ Savisilta – piirisihteeeri Heikki Hemmilä LC Ylivieska – rahastonhoitaja Markku Nyman LC Ylivieska – edellinen piirikuvernööri Hilkka Kopsa LC Kokkola/ Kokkotar – piirikuvernöörin teema: Yhdessä auttaen – Hjälpa tillsammans Sakari Rahkala piirikuvernööri Kokemusta ja kielitaitoa koko isäntäperheelle Kesäisin Suomeen saapuu LC–nuorisovaihdon merkeissä noin parisataa nuorta eri puolillta maailmaa. Nuoret asuvat isäntäperheissä ja useimmiten vierailu päättyy piirien yhteisiin nuorisoleireihin. Vaihto kestää noin 3-4 viikkoa ja on suurenmoinen kokemus niin nuorelle kuin isäntäperheellekin. – Perheemme yhteinen aika belgialaisen vaihtonuoren Sien Vergauwen kanssa vastaa vähintäänkin ulkomaanmatkaa – kaikki samat tuntemukset löytyvät. Kielitaito kohentuu, vieraan kulttuurin tuntemus kasvaa, ja ennen kaikkea on löytynyt uusi ystävä, tiivistää Matti Kaivosoja kokkolalaisesta isäntäperheestä. Kaivosojien perheeseen kuuluvat isä-Matin ohella äiti-Eeva ja mm. vielä kotona asuvat kaksostytöt Elena ja Milja, jotka käyvät lukiota sekä peruskoululainen Tuomo. LC-nuorisovaihto on perheelle tut52 LION 5/10 tua jo entuudestaan, sillä viime kesänä heillä oli vaihtarina wisconsinilainen Hayleigh Buechel ja tänä kesänä belgialainen Sien Wergauwe Molemmat ovat 17-vuotiaita tyttöjä. Mutkatonta yhteiseloa – Aluksi vaihtoon tulevan nuoren tulo jännittää ja puolin ja tosin saattaa olla myös ennakkoluuloja. Mutta meidän tapauksessa molemmat tytöt, niin Hayleigh kuin Sien, sopeutuivat alusta alkaen aivan erinomaisesti perheemme rytmiin, eikä mikään ollut vaikeaa, kertoo Eeva Kaivosoja. Tänä kesänä vaidossa ollut Sien Wergauwe saa lisäksi vallan erinomaiset arvosanat. Hän oli kuin oma perheenjäsen, raikas ja myönteinen, eikä ongelmia ollut minkäänlaista. Meille on tullut jo ikävä Sieniä. Parhaimmillaan LC-nuorisovaihto voi yhdistää koko perhettä uudella tavalla. Kuvassa Kaivosojien perhe vasemmalta: isä-Matti, äiti-Eeva, Tuomo Kaivosoja, Sien Wergauwe, Milja Kaivosoja, Jonna Kerola, Mikko Kaivoja, Elena Kaivosoja ja Sanna Kaivosoja. – Kyllä Sienin vierailun eräänä parhaista piirteistä on ollut kielitaidon kohentuminen. Tämä on koskettanut niin minua kuin vaimoanikin ja luonnollisesti tyttäriäni, mutta unohtaa ei sovi myös- kään nuorinta poikaamme Tuomoa (11-v). Hänkin on nuoresta iästään huolimatta rohkaistunut avoimesti käyttämään englantia, arvioi Matti Kaivosoja. Tyttärien Elenan ja Miljan mie- lestä Hayleighin ja Sienin vierailut ovat kohentaneet arkista kielitaitoa ja tuoneet uusia ystäviä eri puolilta maailmaa. Myös maailmankuva on laajentunut. Kirjeenvaihto sähköpostin ja facebookin välityksellä on jatkuu edelleen. Unohtumattomia kokemuksia nuorelle Sien Wergauwe pitää vierailuaan Suomessa onnistuneena. Hänestä pidettiin hyvää huolta Kaivosojien ja Pennasten isäntäperheissä, ja hän sai osallistua kaikkeen toimintaan niin ruuanlaittoon, kaupassakäynteihin kuin itse perheen harras- tuksiin. Yksi kokemus on kuitenkin ylitse muiden. – Olen tähän asti pelännyt kaikkia eläimiä. Mutta Kaivosojilla onnistuin ystävystymään heidän koiransa ja kahden hevosensa kanssa. Tämä on jotain aivan uutta ja mullistavaa minulle, kertoo Sien Wergauwe. Miellyttäviä muistoja Sienillä on myös LC-piirien yhteisestä nuorisovaihtoleiristä Villa Elbassa elokuun puolivälissä. Leirillä oli mukana 27 nuorta pääosin Euroopasta. – Jännitin aluksi leirin onnistumista, mutta aivan alusta asti syntyi mahtava yhteishenki. Riippu- matta siitä mistä tulimme, olimme ystäviä ja puhuimme kaikki toisillemme kuin parhaat ystävät konsanaan. Sitä yhteistä henkeä olen jäänyt kaipaamaan, ja tietysti suomalaista metsää, järviä, saunaa ja kesämökkiä, Sien tiivistää kokemuksiaan. Sienin ohjelmaan kuului myös tutustuminen suomalaiseen lukioon. Mitään kovin erilaista suomalaisen ja belgialaisen lukion välillä ei ole. Merkittävintä on ehkä se, että suomalaiset ovat vähän enemmän arkoja. Sien palasi takaisin kotimaahansa elokuun lopulla vietettyään tääl- lä muiden nuorten tapaan kolme viikkoa Kesällä 2011 on Suomeen tulossa taas satoja nuoria eri puolilta maailmaa, ja isäntäperheitä tarvitaan edelleen. Tarkempia tietoja isäntäperheeksi hakemisesta saa klubien nuorisovaihtoasiamiehiltä. Hakuaikaa on maaliskuuhun asti. – Myös jouluksi on tulossa Malesiasta ja Kauko-idästä nuoria Suomeen ja heillekin tarvitaan isäntäperheitä. Näistäkin tietää klubien nuorisovaihtoasiamiehet, kertoo nuorisovaihtotyön päällikkö Tuula Ranta-Eskola (YCED). Raimo Lammi Kulttuurien kohtaaminen Pohjanlahden rannalla Olemme kaikki aloittelijoita ensin… Suunnitelmia tehdään… O-piirin lionklubien järjestämä Coast & Sea-leiri Kokkolan Villa Elbassa alkoi 9.8.2010 kansainvälisissä merkeissä. Viikon kestävällä nuorisovaihtoleirillä oli osanottajia 16 eri maasta ja kaukaisimmat olivat saapuneet Meksikosta, Israelista sekä Japanista. Leiri koostui 27 nuoresta, leiriohjaajista ja vapaaehtoistyöntekijöistä. Nuorimmat leiriläiset olivat 16-vuotiaita ja vanhimmat ylsivät 21 ikävuoden paikkeille. Maanantaina nuoret saapuivat leirille ja päivä kului toisiin tutustuessa ja mökkeihin majoittuessa. Tiistaina leiriläiset kävivät tutustumaan paikallisen sinkkitehtaan toimintaan. Myös Kokkolan keskusta tuli päivän aikana tutuksi, kun nuoret saivat hiukan vapaa-aikaa kaupoissa kiertelyyn. Illalla nuoret esittivät oman maansa kulttuuria ja tapoja toisilleen. Kalajoella vierailtiin keskiviikkona, jolloin ensimmäiseksi saavuttiin meriluotokeskukseen. Pienen esittelykierroksen jälkeen nautimme maukkaat buffet-ateriat läheisessä ravintolassa, mistä siirryimme sauvakävelemään. Kävimme myös testaamassa puttaustaitojamme läheisellä golfkentällä. Rankan urheilupäivän jälkeen rentouduimme SaniFani-kylpylässä. Kalajoki-reissun jälkeen maaesittelyt jatkuivat Villa Elbassa ja illalla nuoret vielä pulahtivat Pohjanlahteen. Torstaipäivä alkoi skräppäyksellä, ja askartelimme upeat minialbumit. Tämän jälkeen suuntasimme kohti Tankar-saarta. Jenny-alus kuljetti meidät tuolle pienelle majakkasaarelle, jossa saimme pienen esittelykierroksen pullakahveineen. Illalla oli vuorossa monenlaista aktiviteettia; musiikkia, tanssia, nuo- tiolla oleskelua ja lentopallon peluuta. Perjantaina pääsimme tutustumaan Pietarsaareen ja sen moniin nähtävyyksiin. Fäboda-rannalla kävimme nauttimassa kauniista merimaisemista ja herkullisista possumunkeista. Päivänpaisteesta suuntasimme hiukan arktisempiinolosuhteisiin,Nanoq-museoon. Siellä pääsimme tutustumaan Grönlannin elämään. Täytimme vatsamme kiinalaisella ruoalla ja vierailimme As- pegrenin puutarhassa. Tämän jälkeen vuorossa oli shoppailukierros Pietarsaaren keskustassa. Lauantaina kokeilimme kanootteja meressä ja kävimme pienellä kierroksella lähialueilla. Illalla vuorossa oli jäähyväisjuhlat, joihin myös nuorten isäntäperheet osallistuivat. Nautimme perinteisen suomalaisen riista-aterian ja vietimme viimeisen illan yhdessä krokettia ja mölkkyä pelaten sekä nuotiolla makkaroita paistaen. Vapaa-ehtoinen Johnny Symes’in kuvakollaasi löytyy ositteessa http://www.youtube.com/ watch?v=h1MeMcDtUUQ Jaana Matila ja Noora Ketolainen, LEO-nuoria Valokuvat Johnny Symes Sauvakävely oli uutta melkein kaikille 5/10 LION 53 54 LION 5/10 DG-kurssi 2006–2007 Hailuodossa Kurssi kokoontui 23.–25.7.2010 kesätapaamiseen Hailuotoon. Tapaaminen oli kuvernöörivuotemme jälkeen neljäs. Hailuodon kunnan pinta-ala on 198 km2 ja asukkaita 1030. Lauttamatka saareen tekee heti alkuun vierailusta merellisen. Vain muutamat kurssista olivat aikaisemmin käyneet siellä. Saareen tutustuminen kiinnostikin, kun tapaamisen järjestelyvuorossa olleet Aarne ja Kyllikki Karvonen esittivät kokoontumista Hailuotoon. Lauantaina tutustuttiin saareen LC Hailuodon lion Eino Merilän johdolla. Aamupäivällä tutustumiskohteena oli Luotsihotellissa Entiset piirikuvernöörit lähdössä Luotsihotellin pihalla tutustumaan saareen. sijaitseva mielenkiintoinen luontonäyttely ja merellinen Marjaniemi eri palveluineen. Lounaalla kuultiin kunnanjohtaja Matti Sorosen alustus kuntapalveluista ja tulevaisuuden odotuksista kunnassa. Iltapäivällä matkasimme Hailuodon kansallismaisemiin. Päivä oli kaiken kaikkiaan leppoisaa yhdessä oloa uuden ja vanhan näyttäytyessä saa- ren eri käyntikohteissa. Sauna ja pulahdus mereen kuului tietysti lauantai-illan ohjelmaan. Sunnuntain aamupäivä oli varattu yhteisille asioille. Kesätapaamisten jatkumista pidettiin tärkeänä. Veikko ja Sirpa Valavuo ottivatkin järjestelyvastuun ensi kesän tapaamisesta Raumalla. Luotsihotelli tarjosi erinomaiset puitteet majoi- tuksen, ruokailun ja kokoontumistilojen osalta. Yksi erityispiirre Hailuodon leijonatoiminnasta. Klubissa on 33 jäsentä. Leijonatiheys asukasta kohti on suuri. Jos koko Suomessa päästäisiin samaan määrään asukasta kohti, jäsenmäärä kasvaisi huomattavasti. Aarne Karvonen Leijonat hätiin kun partiolaisilta oli mennä talo Työ on tehty ja se luovutetaan. Vas Meri-Porin partiolaiset ry;n Asko ja Tiina Lehti sekä lippukunnanjohtaja Ilkka Tuomola. Meri-Porin Lions clubin Raimo Järvinen, Matti Niekka ja Viljo Sankari. Paljon nähnyt ja kokenut Meri-Porin partiolaisten kokoustalo Rottix Porin Pihlavan Kappalemaassa oli tulla pitkän matkansa päähän, kun kävi ukaasi että saniteettitilojen tulee olla ajan ja pykälien vaatimusten mukaiset. Vanhaan rakennukseen kun ei tullut vettä, eikä sitä mennyt uloskaan. Tokihan partiolaiset osaavat pystyttää riu`un ja rakentaa vanhan kunnon ajan ulkokäymälänkin. Mutta kun ollaan kaupunkialueella ja tätä päivää eletään, niin se ei vain yksinkertaisesti käy. Pori/Meri-Porin leijonat päättivät tulla apuun. Hyvää oppia oli jo saatu, kun klubi kunnosti Porin Kyläsaaren kylätalon. Toukokuussa leijonaklubi lähestyi Arne Ritarisäätiötä, joka avustaa tämän tyyppisissä hankkeissa. Säätiö näytti vihreää valoa ja ryhdyttiin kustannuslaskelmien tekoon. Partiolippukunnalla oli omia varoja lupamaksuja ja liitostöitä varten, mutta paljon tarvittiin lisää. – Työhän se on joka tänä päivänä maksaa, toteaa leijonien tämän aktiviteetin nokkamies Raimo Järvinen. – Onneksi klubistamme löytyi juuri sellaisia ammattimiehiä, joita tähän tarvittiin, sanoo Järvinen. Lisäksi työhön osallistui tiukka joukko talkooporukkaa ja muutama alan yrityskin tuli reilusti vastaan. Tarjouspyyntöjen, suunnitelmien ja erilaisten laskelmien jälkeen töihin päästiin tosissaan heti kesän kynnyksellä. – Itse asiassa odotimme malttamattomina roudan sulamista, että päästään kaivamaan, sanoo muuan talkoolainen. Vesijohtoja ja viemäreitä vedettiin, sähköpuoli tuli kuntoon ja vessa ja sen suuri eteinenkin, kertoo Raimo Järvinen. Huolellisen työn tulos nähtiin heti. Budjetti piti ja työ valmistui ennätysajassa eikä lopputarkastajillakaan ollut huomauttamista. Valmis työ luovutettiin käyttöön 23.8. – Jos meillä partiolaisilla on tunnuksena Ole valmis, niin kyllä leijonaklubin iskujoukkokin oli nopea. Teillähän on tunnuksena, että palvelette ja näin kävikin. Ilman leijonien apua satapäinen lippukuntamme olisi joutunut evakkoon. Enkä kyllä tiedä edes minne, sanoi lippukunnanjohtaja Ilkka Tuomola luovutustilaisuudessa. Johnny-Kai Forssell Esko Lehti ja Ilkka Tumola seuraavat tarkasti, ettei leijonien varapresidentti Lassi Väkiparta lyö peukaloonsa, kun Arne Ritari-säätiön kylttiä naulataan upouudelle seinälle. Aktiviteetin alun presidentti Pauli Laurila on taustalla tarkkana. 5/10 LION 55 Poisnukkuneita jäseniä kunnioittaen Jouko Holopainen Ikävä suruviesti saavutti LC Kajaani/Vuohengin jäsenet aurinkoisena elokuun päivänä. Pidetty ja kaikkien arvostama PDG, rakennusmestari Jouko Holopainen oli nukkunut pois sairauskohtaukseen kotonaan Kajaanissa 9.8.2010. Jouko oli syntynyt Ruskealassa 11.11.1932. Hän teki pitkän uran suunnittelutoimialalla TVL:ssä, nykyisessä Tielaitoksessa, rakentaen Kainuun tieverkostoa. Järjestöasiat olivat Joukon sydäntä lähellä, joista leijona-aate oli hyvin tärkeä osa hänen elämässään. LC Kajaani/Vuohenkin jäsenenä hän toimi monissa tehtävissä vuodesta 1976 alkaen. Jouko toimi I-piirin piirikuvernöörinä toimikaudella 1994-95, jolloin hän oli perustamassa uutta Kajaani/ Pietari klubia Kajaaniin. Hän sai toiminnastaan Melvin Jones -tunnustuksen. Joukon äkillistä ja yllättävää poismenoa jäävät kaipaamaan puoliso Laina ja kaksi lasta perheineen, sukulaiset sekä laaja ystäväpiiri. Sakari Ikävalko LC Imatran jäsenistöä kohtasi yllättävä suruviesti, kun toisen polven leijona Sakari Ikävalko kuoli sairauskohtaukseen kotonaan 19.8.2010. Hän ennätti täyttää 56 vuotta 11.8. Sakari kutsuttiin LC Imatran jäseneksi 1996. Hänen isänsä Reino Ikävalko oli Lions-toiminnan käynnistäjä Imatralla 1954. Tätä perintöä Sakari hoiti kunniakkaasti niin rivijäsenenä kuin klubin viroissa presidenttinä 2006, lohkon puheenjohtajana 2008 ja alueen puheenjohtajana juuri päättyneellä kaudella. Hän oli Hatakka Oy:n palveluksessa koko työuransa ajan yli 35 vuotta. Kodinkonetekniikan erikoismyyjänä hänen ammattitaitonsa korostui erityisesti Lions-liiton digiboksikampanjan yhteydessä. Sakari muistetaan aloitteellisena ja poikkeuksellisen ystävällisenä ihmisenä ja leijonana. Erkki Jokinen Lionveli Erkki ”Eki” Jokinen poistui keskuudestamme 3.5.2010. Erkki oli klubin perustajajäsen toimien aktiivisesti ja tunnollisesti klubissa. Erkin perusteellisen suunnittelun ja toteutuksen konkreettisia hedelmiä ovat klubiviiri ja- lippu, jota hän oli ahkerasti kantamassa eri tilaisuuksissa. Myös hänen insinööritaitonsa jäi pysyvästi näkyviin, kun Leijonaharja-pulkkamäen portin rakentaminen toteutettiin yhteisvoimin. Perustajajäsenenä hänellä oli myös merkittävä rooli klubihengen luomisessa. Aktiviteetteihin osallistumisen tärkeyttä kuvaa Erkin osalta hyvin se, että 25.4. oli klubin Kevätrieha ja Erkin voimien jo ehtyessä perhe tuli paikkaamaan. Erkki oli myös Melvin Jones -jäsen, jota jäämme muistamaan lämmöllä. ja lady Karinin vieraiksi Inkooseen. Melvin Jones -jäsenyys hänelle myönnettiin 1.2.1995. LC Hiekkaharju – Sandkulla ry:n. Kalalauta nro 23 annettiin Paul Lintuselle vuonna 1999. Klubiveljet kunnioittivat Paulin muistoa Pyhän Laurin kirkossa pidetyssä siunaustilaisuudessa. Paulia jäivät kaipaamaan lady Karin sekä poika ja tytär perheineen. Stig-Erik Sahlberg LC Helsinki/Vartiokylän veljeskunta kohtasi suruviestin, kun klubin pitkäaikainen veli AR -ritari Stig-Erik ”Stigu” Sahlberg kuoli 31.7.2010 Helsingissä. 4.9.1943 syntynyt Stigu liittyi klubiin 1983 ja omaksui Lions-aatteen välittömästi. Hänen esimerkillinen sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin ja paneutuminen jäsenhankintaan jatkui aivan viime kuukausiin asti. Stigu toimi vuosien aikana noin 20 uuden veljen kummina. Ritariksi hänet aateloitiin vuonna 2001. Lohkon puheenjohtajana hän toimi 1995-96 ja toimikunnan puheenjohtajana 1996-97. Stigu oli stadin kundi ihanteellisimmillaan. Hyväntuulinen, muut huomioiva, osallistuva herrasmies kiireestä kantapäähän. Hänen toimintatarmonsa ja käyttäytyminen oli ja on esimerkkinä monelle nuorelle veljelle. Elämäntyönsä autokaupan alalla toiminutta Stigua jäivät kaipaamaan laajan ystäväpiirin lisäksi puoliso Anja, joka on toiminut Stigun rinnalla myös pitkään Lions -toiminnassa sekä tytär perheineen. Lionsyhteisö menetti Stigun kuoleman myötä yhden parhaistaan. Hänen myönteinen esimerkkinsä kannustaa jatkamaan Lions -toimintaa alueellamme. Tuomo Salo Kesän ollessa hehkeimmillään, juhannuksen alusviikolla, meidät saavutti suruviesti. Klubiveli ja suuresti arvostettu kapteeni evp. Tuomo Salo oli saanut iäisyyskutsun kesäpaikassaan Kuusamossa vaikean sairauskohtauksen uuvuttaman. Lion Tuomo oli LC Oulu/ Avaimen perustajajäsen, lion vuodesta 1975. Häneltä aina riitti ystävällinen sana jokaiselle ja osallistui klubin toimintaan, vaikka sairaus jo uuvuttikin. Tuomo teki pitkän ja menestyksekkään uran Puolustusvoimien palveluksessa kouluttajana, komppanian vääpelinä, prikaatin toimistoupseerina ja toimistopäällikkönä. Lion Tuomolla oli valoisa elämänkatsomus, hän oli ahkera, rehti ja auttavainen. Tuomoa jäivät kaipaamaan vaimo Kerttu ja kolme lasta perheineen. Lion Tuomossa klubi menetti monitaitoisen, suurisydämisen ja karismaattisen jäsenen. Kustaa Lassila LC Lapuan lion Kustaa Lassila poistui keskuudestamme pitkään sairastettuaan 29.5.2010. Hän oli syntynyt 15.3.1925 Lapualla, missä hän hoiti aktiivisesti maanviljelystilaansa sairastumiseensa saakka. Lion Kustaa kutsuttiin lionstoimintaan v. 1963 heti LC Lapuan perustamisen jälkeen. Lionstoiminta kesti 47 vuoden ajan, jonka kuluessa hän hoiti klubin tärkeimmät hallitusvirat, ollen presidentti kaudella 1973-74. Muistamme Kustaa Lassilaa lämpimänä ihmisenä, jolla oli aina aikaa toiselle ihmiselle. Suremaan jäivät lady Raili, lapset ja lastenlapset sekä suuri joukko ystäviä. Esko Tapola Heinäkuun helteet uuvuttivat 92-vuotiaan suunnittelupäällikkö Esko Tapolan 25.7.2010 Imatralla. Hän oli syntynyt 10.1 1918. Esko kutsuttiin leijonaksi Haminassa 1956. Muutettuaan Imatralle hänestä tuli LC Imatran jäsen 1959. Hän oli klubin vanhin jäsen niin iältään kuin Lions-vuosiltaankin. Talvisodassa kätensä 22-vuotiaana menettänyt Tapola kouluttautui paperiteknikoksi ja korkean ammattitaitonsa ansiosta yleni Enso-Gutzeit Oy:n suunnittelupäälliköksi. Vaikka Esko Tapola ei pitkän Lions-jäsenyytensä aikana toiminut klubin virkatehtävissä, hän uskollisella kokouksiin osallistumisellaan ja aktiivisuudellaan näytti nuoremmille loistavaa esimerkkiä todellisesta leijonahengestä. Eskon poikkeuksellisen mittava työ sotainvalidien hyväksi heijastui myös LC Imatran toimintaan monien hänen aloitteestaan tehtyjen aktiviteettien muodossa. Paul Lintunen LC Hiekkaharju-Sandkulla ry:n perustajajäsen ja kunniajäsen nro 5 Paul William Lintunen poistui joukostamme nopeasti edenneen sairauden jälkeen 1.8.2010 Tammisaaren sairaalassa. Hän oli syntynyt 10.8.1926. Paul oli klubin perustajajäsen, ja klubin presidentin tehtävät lankesivat hänelle kaudella 1969–70. Hän toimi palveluhakemistotoimikunnassa ja veti useita kertoja Punainen sulka/sydän-kampanjoita. Ostettuaan Inkoon Strömsistä kartanon ja aloitettuaan siellä maatilan pidon niin vielä 1990-luvulla hän kävi aktiivisesti klubin kokouksissa Vantaalla. Teimmepä jopa klubin kevätretken Paulin Hannu Virtanen LC Pertunmaan perustajajäsen, kauppias Hannu Virtanen menehtyi pitkällisen sairauden murtamana 5.5.2010. Hän oli syntynyt 14.1.1933 Kärkölässä. Hannu oli perustamassa Pertunmaan lionsklubia vuonna 1970, toimien aktiivisesti mukana klubin toiminnassa kunnes sairaudet rajoittivat osallistumista. Hän oli luomassa kansainvälistä ystävyysklubi- ja kummilapsitoimintaa Sri Lankan Hikkaduwa -klubin kanssa. Hannu Virtanen sai Melvin Jones –jäsenyyden vuonna 2008. Hannua jäivät kaipaamaan puoliso Anja ja tytär Anneli perheineen. 56 LION 5/10 LC Hyvinkää/ Viertolan 30-vuotisjuhla Tallinnassa LC Hyvinkää/Viertolan vuosijuhlamatkat ovat pääosin suuntautuneet etelään tai poikkeustapauksissa itään. Tämä johtuu osittain siitä, että kustannukset saadaan silloin pidettyä kohtuullisina. Nyt kun yhdistys täytti 30 vuotta matka suuntautui Tallinnaan ja vuosijuhla pidettiin Mustapeade Majassa osoitteessa Pikk 26. Juhlassa klubin presidentti piti liikuttavan tervetuliaispuheen ja sen jälkeen klubin ensimmäinen presidentti Olli Rauhakoski piti yhteenvedon klubin toiminnan alkuvaiheista. Ennen ruokailua marssitettiin esille klubin Melvin Jones-jäsenet ja nimitettiin yksi uusi MJ-jäsen, Pekka Ranta. Kaikki ladyt kukitettiin ja kiinnitettiin ladyille uudet juhlarintamerkit eli leijona. Juhlatilaisuuden jälkeen tutustuttiin seuraavana päivänä Kadriorgin linnaan, jonka rakennutti Pietari suuri. Kolmantena päivänä tutustuttiin pieneen kaupunkiin Paldiskiin, missä neuvostoliiton aikana paikallinen väestö poistettiin ja paikasta muodostettiin armeijan ydinsukellusveneiden pääsatama kou- lutuslaitoksineen. Tällä hetkellä asukkaita on noin 1000 ja alueella on mm. tulliviraston tuontiautojen varastoalueet. Säännöllinen sähköjunaliikenne Padiskin ja Tallinnan välille on houkutellut asukkaita kaupunkiin. Oli myös avattu Taverna, joka mainoksen mukaan oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1734. Luterilainen ja katolinen kirkko toimivat myös kaupungissa. Juhlavuoden lahjoitus LC Hyvinkää/Viertola antoi juhlavuoden kunniaksi 3 000 euron suuruisen lahjoituksen Hyvinkään sairaalan lasten sairauksien osastolle. Lahjoituksella hankitaan lasten neurologian polin odotustiloihin taulutelevisio pikkupotilaiden iloksi, sekä hoidossa olevien vauvojen äideille nojatuoleja mm. imetyskäyttöön.Lisäksi hankitaan lastensa tukena yöpyviä vanhempia varten taitettavia laverisänkyjä. Näihin hankintoihin sairaala ei saa budjettirahoitusta. MD-MERLC:N VALINTA KAUDELLE 2011–2014 Liiton nykyisen jäsenohjelmajohtajan (MD-MERLC) toimikausi päättyy 30.6.2011. Tulevan MD-MERLC:n toimiaika on 1.7.2011–30.6.2014. Seuraaja valitaan kuvernöörineuvoston kokouksessa Turussa 20.11.2010. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on hyvä kokemus sekä jäsenohjelma-, koulutus- että johtajuustehtävissä vähintään piiritasolla. Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on riittävä kielitaito (ruotsi ja englanti). MD-MERLC:n tehtävänä on mm: – johtaa jäsenohjelma- ja koulutustoimikuntaa omine työryhmineen – kuvernöörineuvoston, hallituksen ja toimikuntaohjeen mukaisesti opastaa ja neuvoa piirien jäsen- ja koulutustoimikuntien puheenjohtajia – kehittää uusia mahdollisuuksia jäsentoimintaan. Lisäksi puheenjohtajan tulee – osallistua puheenjohtajana tai jäsenenä niihin liiton toimikuntiin tai työryhmiin, joihin hänet nimetään – vastata toimialansa toimintasuunnitelmasta ja -kertomuksesta – raportoida toiminnastaan liiton hallitukselle ja kuvernöörineuvostolle. Kirjallisten hakemusten tulee olla liittotoimistossa viimeistään maanantaina 1.11.2010 toimiston aukioloaikana. Kuoreen merkintä ”MD-MERLC”. SUOMEN LIONS-LIITTO R.Y. Lauri Vainio puheenjohtaja Markus Flaaming pääsihteeri Jarl Borgman Palkittu lion Kalle J. Tulkki ja kukitettu puoliso Tuula. Kalle J. Tulkista MJ-jäsen Lion Jarl Borgman, presidentti Juha Puputti ja lion Olli Rauhakoski olivat luovuttamassa lahjoitusta Hyvinkään sairaalalle. Vastaanottajina olivat Anne Kuri, Kirsti Sirkiä ja Marjaana Hanhirova. LC Pyhtää-Pyttis palkitsi toukokuun klubikokouksessaan klubin perustajajäsenen Kalle J. Tulkin Melvin Jones -jäsenyydellä Pyhtään Patruunatalossa. Kokouksessa olivat mukana myös puolisot tapahtumaa juhlistamassa. 1.varapiirikuvernööri Olli Katila luovutti plaketin lion Kalle J. Tulkille saatesanojen kera. 5/10 LION 57 Tervetuloa Suomen Lions-liiton jäseniksi Kauden 2008–2009 piirikuvernöörit viettivät yönsä eristysellissä. Kauden 2008–2009 DG:t viettivät yön vankilassa Kauden 2008–2009 DG:t joutuivat yllättäen Katajanokan vankilaan ja heidän aikuiset seuralaisensa viettivät yön myös samaisessa vankilassa. Toistaiseksi vahvistamattomien tietojen mukaan syynä näyttäisi olevan istuvan CC:n ikään liittyviä epäselvyyksiä. Järjestömme istuva CC kuuluu myös samaan porukkaan ja oli muiden mukana Katajanokan vankilassa 28.–29.8.2010. Nimettömäksi jääneen lähteen mukaan istuva CC olisi ollut kuulemma alaikäinen tullessaan valituksi Hämeenlinnassa CC:ksi. Vahvistamaton lähde väittää, että uusien määräysten mukaan CC:ksi voisi valita ainoastaan yli 60-vuotiasta henkilöä. Kauden 2008–2009 DG-porukka oli kutsuttu aurinkoiseen ja syksyiseen Helsinkiin N-piirin PDG Jorma Laurilan toimesta. Toistaiseksi on vielä epäselvä oliko Jorma mukana juonessa kutsuessaan ympä- ri Suomea kaikki kurssikaverinsa ja edesauttaessaan heidän joutumisensa vankilaan. Onneksi kuitenkin pidätetty kurssi pääsi tutustumaan Helsinkiin mereltä käsin vankilan musta-valkoraita paidat päällään. Turvallisuussyistä vankeja ei päästetty maihin. Osa kurssista oli kuitenkin saanut vihjeen tulevasta lusimisesta ja oli lähtenyt joko Tallinnaan tai Lappiin karkuun. Palveluhaluiset kauden 2008–2009 piirikuvernöörit viettivät yönsä karussa eristyssellissä ja lohduttivat toisensa mitä kummallisimmilla tavoilla…(joka jäi epäselväksi). Kuvasta voitte kuitenkin päätellä, että heitä tilanne ei näyttänyt huolettavan. Tällä hetkellä koko kurssi on vapaalla jalalla maksettuaan vaadittavat takuumaksut ja ovat päättäneet olla tulematta Helsinkiin vuoteen 2022 asti. Eeva Suomenaro 7 000 euron lahjoitus Mikkelin vanhustyölle Mikkeliläiset lionsklubit LC Mikkeli/Naisvuori, LC Mikkeli/Savonjousi + ladyt, LC Mikkeli ja LC Otava lahjoittivat 7 000 euroa Mikkelin kaupungin vanhustyölle. Avustus käytetään ulkoiluun sopivien pyörätuolien hankintaan. Lahjoitus suoritettiin 24.5.2010. Lahjoittamassa Juhani Kärjes (LC Mikkeli), Saara Isorinne (LC Savonjousi/Ladyt), Outi Pulliainen (LC Naisvuori), Matti Pulliainen (LC Savonjousi), Pirjo Laitala (LC Naisvuori) sekä Mikkelin kaupungin vanhustyön edustajat vastaanottamassa shekkiä. Kuva ja teksti: Outi Pulliainen 58 LION 5/10 Uudet jäsenet 1.7.–13.9.2010 Jan-Erik Andersson LC Lahti/Laune Cristina Bjon LC Jakobstad-Pedersöre/Linneor Jaana Elomaa LC Aura/Sisu Seppo Haapamäki LC Pirkkala/Naistenmatka Jartte Halonen LC Jyväskylä Seppo Heikkilä LC Helsinki/Pakila Antti Helminen LC Pirkkala/Naistenmatka Sirkku Hiltunen LC Oulu/Pokkitörmä Sisko Honkala LC Kälviä/Lucina Erkki Huuskonen LC Vieremä Riitta Hynynen LC Iisalmi/Yläsavottaret Ossi Jokinen LC Karstula Merja Juhannusvuori LC Aura/Sisu Risto Kalliainen LC Toijala Arto Karpelin LC Toijala Mikko Kauppinen LC Viitasaari/Porthan Iiris Komulainen LC Iisalmi/Yläsavottaret Matti Koppanen LC Toijala Marko Korhonen LC Kaavi Mika Koskinen LC Lapinlahti/Viertäjät Sakari Kronqvist LC Karstula Eija Kuokka LC Kokemäki/Jokilaakso Anneli Lehtimäki LC Aura/Sisu Kimmo Länsitie LC Kempele/Sampola Marja-Leena Matikainen LC Utajärvi/Asp Seija Maunonen LC Aura/Sisu Jarmo Mikkola LC Jämijärvi Sakari Mikkola LC Evijärvi Reijo Moilanen LC Oulu Liisa Myllymaa LC Aura/Sisu Riitta Mynttinen LC Aura/Sisu Markku Mäkinen LC Karstula Harri Natunen LC Rauma/Reimari Olavi Nissinen LC Lapinlahti Thuong Pham LC Helsinki/Malmittaret Jukka Piispanen LC Karstula Outi Putko LC Kokemäki/Jokilaakso Arto Revonkorpi LC Jyväskylä/Äijälä Pertti Rytkönen LC Vieremä Hannu Räihä LC Hämeenlinna Katri Saarinen LC Uusikaupunki/Family Elsi Salovaara LC Oulu/Pokkitörmä Eero Savolainen LC Lapinlahti Kaisa Sotisaari LC Oulu/Pokkitörmä Kalle Suokas LC Lahti/Laune Ritva Tirkkonen LC Siilinjärvi/Tarina Mika Toivonen LC Tampere/Metsäveljet Pekka Turkka LC Oulu Ari Tuulenkari LC Haapajärvi Pertti Vesala LC Evijärvi Carina Väisänen LC Utajärvi/Aspo Uusia klubeja 1.7.2010 jälkeen LC Loppi/Maijastiina Ystävyyttä kolmella kielellä Virolainen LC Halinga, suomenruotsalainen LC Korsnäs ja suomenkielinen LC Lehtimäki kohtasivat ystävyystapahtuman merkeissä Viron Halingassa, sekä ainutlaatuista saaristolaiskulttuuria vaalivalla Kihnun saarella heinäkuun lopulla. Sekä Halinga, että Korsnäs ovat LC Lehtimäen ystävyysklubeja. Tässä unohtumattomista päivistä kirjoittavat viroksi (Ülle Vapper), ruotsiksi (Lis-Britt Södergran) ja suomeksi (Heikki Honkola): LC Korsnäs tillbringade några trevliga sommardagar i juli tillsammans med lionsmedlemmar från vår inhemska vänklubb LC Lehtimäki och lions från LC Halinga. LC Halinga och Halinga kommun (28 km norr om Pärnu) stod som värdar i Estland och vi fick bl.a. möjlighet att besöka ön Kihnu som ligger strax utanför Pärnu i bukten. Ön Kihnu har ca 500 invånare och vi fick guidning runt hela ön på en lastbilsflak och besökte bl.a. begravningsplatsen, kyrkan, hembygdsmuseet och fick dessutom sång och dansuppvisning av Kihnudamer i traditionella dräkter. Likheten med vår egen kultur, folkdräkter och leverne var slående. Vi är tacksamma och glada att vi blev inbjudna till Estland och sänder en varm tackhälsning till våra lionsvänner i Lehtimäki och Halinga. Nästa år bjuds till svarsvisit i Korsnäs! Korsnäsin, Halingan ja Lehtimäen lioneita ja perheenjäseniä Munalaiun satamassa. Kuva: Ari Berg. Halinga lionsklubil oli selle aasta juulikuus meeldiv vastu võtta Lehtimäki LC sõprusklubi ja omakorda nende sõprusklubi Körsnasi liikmeid. Juba eelmisel suvel pidasime Lehtimäki sõpradega meie suvepäevadel ühist plaani, et sellel aastal külastame üheskoos ühte Pärnumaa kena saart nimega Kihnu, mis on oma unikaalse kultuuri ja rahvatraditsioonide poolest kantud UNESCO raamatusse. Ühised hetked Kihnus möödusid kiiresti, saime uudistada tervet saart, sealsete inimeste tegevusi ja kombeid. Rääkisime oma klubide tegevusest, plaanidest. Üheskoos tänati klubide aktiivsemaid liikmeid. Meie seltskond sellel saarel oli tõeliselt rahvusvaheline, räägiti eesti, soome, rootsi, inglise ja sekka ka saksa keeles. Suureks abiks oli meile tõlk Heikki Honkola, kes kõiki keeli valdas ja kui kuidagi hakkama ei saadud, tuli appi kehakeel. Tähtis on see, et me kõik oleme koondunud ühte lionsorganisatsiooni ja meie kõigi eesmärk on heategevus. Jätkugu meil kõigil ka edaspidi suurt südant jõudu aidata hädasolijaid! Palju jõudu ja tegusat alanud lionsaastat uutele presidentidele ja kõikidele teistele lionsklubi liikmetele ning uute kohtumisteni! Kihnulainen “bussi“. Kuva: Lis-Britt Södergran. LC Korsnäsin presidentti Ann-Sofi Backgren (keskellä vas.) ja kunnanjohtaja Anita Ismark luovuttavat kunnan pöytästandaaria LC Halingalle, jota edustaa Halingan kunnanjohtaja Ülle Vapper. Tulkkina LC Lehtimäen Heikki Honkola (vas.). Kuva: Lis-Britt Södergran Kihnussa oli lehtimäkeläisiä, korsnäsiläisiä ja halingalaisia yhteensä noin 30 hengen sympaattinen joukko. Mukana oli myös leijonaperheiden lapsia. Opimme paljon Kihnun kulttuurista, folkloresta ja käsitöistä, söimme todella hyvin, ja halingalaiset ystävämme pitivät meistä uskomattoman hyvää huolta. Ensimmäisenä iltana meillä oli ulkona ruokokatosten alla tapahtuneen aterian yhteydessä tilaisuus, jossa LC Halinga piti presidentinvaihtoseremonian: Allan Maidla antoi vitjan uudelle presidentille, lääkäri Marina Simm:ille. Lausuttiin puolin ja toisin tervehdyksiä, jaettiin monia lahjoja ja muistamisia. Itse muistimme mm. Halingan ja Korsnäsin entisiä ja uusia presidenttejä, jotka kaikki olivat paikalla. Korsnäsiläiset kutsuivat myös halingalaisia ensi kesän Korsnäsin maapäiville. Kolmen ystävyysklubin kohtaaminen voi näin toteutua myös vuonna 2011! Matkasta jäi paljon hyviä muistoja. Samalla tutustuimme lisää hyviin ystäviimme halingalaisiin ja korsnäsiläisiin. Olemme onnekas klubi, kun olemme saaneet ystäviksemme niin hienoja ihmisiä! Lehtimäen klubissa aiomme panostaa siihen, että ystävyyskohtaamisiin osallistuisi joka vuosi myös mahdollisimman monta ”ensikertalaista“ klubijäsentä, näin yhä useampi meistäkin pääsisi kokemaan ystävyysklubivierailujen verratonta tunnelmaa. 5/10 LION 59 Svenska sidor Hjälpinsatser är det viktigaste för Lions F För några år sedan deltog jag i en glasögonresa. Några av de äldre människor vi hjälpte hade inte sett bra på flera år. Du kan tänka dig så glada de blev när de såg bra igen. Jag glömmer aldrig den äldre mormor som fick sina första glasögon någonsin och som sedan tittade på bilder av sina barnbarn. Tårar rann nedför hennes kinder. Jag var också rörd av detta ögonblick. Det finns ingen bättre känsla än när man kan se hur man har hjälpt en annan människa. Denna mormor såg bra igen och jag hade möjlighet att se det stora värdet av våra hjälpinsatser och betydelsen av Lions återanvändning av glasögon. Löfte om att fortsätta tjäna I oktober ber jag alla lionmedlemmar att ge ett löfte om att fortsätta tjäna. Lions visar lysande exempel på humanitära insatser, men medlemmarna och klubbarna kan föra våra hjälpinsatser till ännu högre höjder. Vi gör ett utmärkt jobb, men vi kan göra mer. Löftet om att fortsätta tjäna kompletterar de globala servicekampanjerna under detta år. Jag ber alla medlemmar att tillhandahålla ännu mer hjälpinsatser inom områdena ungdom, syn, hungersnöd och miljö vid specifika tillfällen under året. Våra hjälpinsatser bringar verkligen en strimma av hopp. Känn glädje i att hjälpa andra Vi måste hela tiden påminna oss själva om att det handlar om hjälpinsatser. För några av oss var det kanske kamratandan som en gång gjorde att vi blev medlemmar och vi ska inte underskatta hur givande det är att ha vänner i Lions, men de flesta medlemmar förblir medlemmar tack vare den tillfredsställelse de upplever när de hjälper andra människor. Om vi inte gör en skillnad i andra människors liv är vi inte 60 LION 5/10 annorlunda än andra sociala organisationer. Vårt motto ”Vi tjäna” är vår uppgift och våra insatser berättar vilka vi är. Därför ber jag alla medlemmar att under oktober månad fatta ett medvetet beslut att bli ännu mer engagerade i klubbarnas serviceaktiviteter. Du kan på ett formellt sätt bekräfta ditt nya engagemang på webbplatsen genom att fylla i ett löfte om att fortsätta tjäna. Att avge löftet kommer att göra dig extra motiverad att bli mer involverad i hjälpinsatser. Slutresultatet kommer bli att någon, eller några, kommer att kunna leva ett bättre liv och du kommer att känna tillfredsställelse över att du har gjort en skillnad. De internationella presidenterna har fått njuta av den finska sommaren hos PID Aimo N.K. Viitala på hans lantställe i Puontpyöli i Bjärnå. Där fick Sid L. Scruggs III en avkopplande stund i hängstolen. Foto: RNen Nya aktiviteter Alla klubbar bör delta i servicekampanjerna genom att bedöma nuvarande hjälpinsatser, behov i samhället och åtgärder som kan vidtas för att utöka hjälpinsatserna. Varje klubb bör särskilt fokusera på ett viktigt projekt eller genomföra ett sådant om detta inte görs i dag. Varje klubb bör ha ett projekt som gör klubben känd och skapar god PR. Dessa angelägna projekt gör att Lions uppmärksammas mer, ökar stoltheten bland medlemmarna och är ett skäl till att medlemmarna stannar kvar i sina klubbar. Låt oss nästa månad göra vårt allra bästa som medlemmar i Lions och engagera oss ytterligare i hjälpinsatser. Låt oss visa allmänheten vilka vi är genom att understryka vårt engagemang för vårt motto ”Vi tjäna”. Sid L. Scruggs III President The International Association of Lions Clubs Vädjan om hjälp till Pakistan På grund av de rikliga monsunregnen befinner sig Pakistan i en katastrofal situation. Översvämningarna är de värsta på 80 år. Den uppkomna nödsituationen berör redan 20 miljoner innevånare och över 1 500 människor har dött i översvämningarna. Finlands Lionsförbunds styrelse har i augusti beviljat 10 000 USD till LCIF:s katastroffond. Finlands LCIF-team utmanar alla lionsklubbar i Finland med 10E/medlem för att hjälpa de som drabbats av översvämningarna i Pakistan. Vi utmanar också hela ledningen för Finlands Lionsförbund, styrelsen, alla PID:n, PCC:n, DG:n, VDG:n, IPDG:n, PDG:n och distriktens LCIF-koordinatorer med 50 €/medlem. För att vi skall kunna följa upp bidragsgivandet från de finländska lionen, ber vi att alla donationer för att hjälpa Pakistan skulle betalas in på Finlands Lionsförbunds katastrofkonto 80001970829884. I meddelandefältet: Pakistan och klubbens namn. Observera att dessa donationer kan inte ”öronmärkas” med tanke på Melvin Jones-medlemskap. Låt oss visa världen att vi finländska lions idogt arbetar för en bättre morgondag för dem som nu behöver oss. Låt oss samtidigt med vår verksamhet göra det lättare för PID Harri Ala-Kulju att nå posten som internationell president. Marjo Kiviranta LCIF-MDc Ordförandens spalt Ambassadörer för En Strimma av Hopp D Då kvällarna mörknar inleder man i klubbarna verksamhet på allvar. Man börjar nu förverkliga verksamhetsplanen som man godkände på valmötet i april såsom de nya modellstadgorna påbjuder. Många klubbar följer äldre stadgar som säger att man i april presenterar en preliminär verksamhetsplan och först på årsmötet godkänner verksamhetsplanen för det pågående året. På det här sättet har man redan slösat bort nästan en fjärdedel av verksamhetsåret som kunde ha använts till lionsverksamhet. Jag hoppas att klubbarna åtminstone skulle diskutera en uppdatering av stadgarna med en strävan att få dem i tidsenligt skick. Den internationella presidenten Sid L. Scruggs III besökte Finland i slutet av augusti. Han deltog i förbundets jubileumsfest i Börshuset. Han höll där ett av tre seminarieföredrag där professorerna Pentti Arajärvi och Harri Westermark höll de två andra. Scruggs hoppas att den eld som brinner i oss alla lions är verklig. Vi bör komma ihåg att hålla elden brinnande och få den att sprida sig till andra i vår omgivning. Vi för ju med oss en strimma av hopp som borde synas för alla på våra hemorter. Vår internationella president öppnade också Näsdagsprojektet på Borgbacken tillsammans med inbjudna barn och deras vårdnadshavare. Prydda med röda näsor väckte presidenten och hans följe uppmärksamhet då de gick från attraktion till attraktion. Nytt och originellt Trots att vi bara är i början av perioden grundades redan verksamhetsårets första lionsklubb LC Loppi/ MaijaStiinat. Gratulationer till charterpresidenten Eine Kuisma-Saario och medlemmarna i den nygrundade klubben. Jag önskar dem alla välkomna till vår organisation. LC Utajärvi/Isa Asp, som grundades i slutet av senaste period, firade sin charter night, avvikande från det vanliga, mitt i naturen i en traditionell Kalevalaby. Det som var det mest glädjande var att klubbens all medlemmar var klädda efter festplatsen och att de inbjudna gästerna även med sitt klädval hedrade Den internationella presidenten deltog i Finlands Lionsförbunds 60-årsjubileumsseminarium och öppnade Näsdagsprojektet. På bilden från vänster ordförande för kommittén för samhällsrelationer Reijo Ikäheimonen, president Sid L. Scruggs III, viceordförande Heimo Potinkara, föregående ordförande Christer Löfström och ordförande Lauri Vainio. Foto: RNen tillfället. Jag hoppas att varje klubb skulle ordna sin fest som ett eget identitetsskapande evenemang. Nya möjligheter Nya aktivitetsmöjligheter för den här perioden är bl.a. Skolkamratprojektet, Säkerhetsdagen och Näsdagen. Med dem får vi säkert positiv publicitet och möjligtvis nya potentiella medlemskandidater till klubbarna. Många unga föräldrar är säkert intresserade då vi inriktar våra resurser på barn och ungdomar. Låt oss således också i dessa aktiviteter hålla ögon och öron öppna. Vid guvernörsrådets möte i Björneborg godkände guvernörsrådets medlemmar framställningen från leos att man skulle ansöka om att få arrangera Leo Europa Forum i Finland år 2013. Genast efter mötet fick vi meddelande från det pågående Leo Europa Forum i Österrike-Ungern att finländska leos hade fått arrangörsskapet för mötet år 2013. Gratulationer till våra leos samt arbetsdryga tider då man förbereder organiseringen av mötet. Lions, låt oss hjälpa och stöda dem i den stora kommande utmaningen. Låt oss hjälpa dem att arrangera ett lika mäktigt och minnesvärt forum som Tammerfors Europa Forum var för oss finländska lions. Det som vi länge väntat på, nämligen att anmälningar till medlemsregistren gör till ett ställe d.v.s. sammanslagningen av det inhemska och internationella medlemsregistren, är nu verklighet. Var vänliga och kontrollera så snart som möjligt att uppgifterna stämmer. Generalsekreteraren skriver mera om detta på annan plats i tidningen. Då det inträffar katastrofer Katastroferna tar inte slut. Nyligen samlade vi in en betydande summa för offren för jordbävningen i Haiti. Efter det har det skett en storöversvämning i Pakistan. Från Finland donerades det till en början med 10 000 $ och flera klubbar har efter det deltagit i insamlingen och betalat in donationer på förbundets katastrofkonto öronmärkta för Pakistan. Vi bör alla komma ihåg att det för sådana händelser finns ett konto till vilket man på eget initiativ kan inbetala donationer utan särskild begäran och pengarna behöver inte styras till mottagaren via någon annan organisation. Kontot är alltid öppet. Vi har sökt insamlingstillstånd och när vi får det kan vi också samla in pengar från personer som står utanför vår organisation och från företag. Tack till er alla för de tillställningar som jag tillsammans med min maka Kaisa redan har fått delta i samt för de talrika diskussioner som vi fått föra med er. Allt detta gör att perioden blir oförglömlig. Nu är det tid för att njuta av den höstliga skogen och dess håvor. Då kvällen skymmer skall vi också sköta om vårt eget och våra närståendes välbefinnande. Det kan vi göra genom att tända ett ljus för att lysa upp vår omgivning och också för att fungera som vår egen fyrbåk under mörka höstkvällar. Lauri Vainio Ordförande 5/10 LION 61 Jubileumsåret firades med seminarium i Helsingfors I olika sammanhang firar man i år att den finländska lionsverksamheten fyller 60 år. Finlands första lionsklubb, Lions Club HelsinkiHelsingfors, började sin verksamhet 14.8.1950. Redan vid årsmötet i Tavastehus bjöds deltagarna på jubileumskaffe med tårta och 25.8. hölls i Helsingfors, på Börshuset, en jubileumsmottagning kombinerat med ett seminarium. Internationella presidenten Sidney L. Scruggs III med makan Judy hedrade tillställningen med sin närvaro. Festföredraget hölls av professor Pentti Arajärvi och som tema och frågeställning hade han valt ”Det goda samhället”. Professor Harri Westermark hade rubricerat sitt föredrag ”Finland förändras – förändras vi?”. Samverkan och gemensamt ansvar Professor Arajärvi konstaterade inledningsvis att resonemangen kring begreppet ”det goda samhället” kan följas tillbaka i tiden ända till antikens Grekland och en entydig beskrivning är svår och t.o.m. omöjlig att ge. Man kan närma sig ”det goda samhället” ur många olika synvinklar och ett av de kanske gångbaraste sätten är att försöka beskriva de värden som ger en möjlighet att bygga Professor Harri Westermark talade om de utmaningar som samhällsutvecklingen innebär för bl.a. lionsorganisationen. Foto: RNen upp ett sådant samhälle. Professor Arajärvi tog upp allmängiltiga värden som ansluter sig rättvisa, personlig frihet, integritet och trygghet och påpekade samtidigt att då man nämner rättigheter bör man även se på de skyldigheter som samhällsmedborgaren får ikläda sig. Att ha rättigheter men samtidigt inse sina skyldigheter mot samhället och sina medmänniskor kan vara ett sätt att bygga upp det goda sam- Deltagare i jubileumsseminariet på Börshuset i Helsingfors. På främsta raden fr. v. DG Helena Rahko, internationella presidenten Sid. L. Scruggs III och hustru Judy, professor Pentti Arajärvi och lion Kaisa Vainio. Foto: RNen 62 LION 5/10 hället. I grund och botten kan det goda samhället byggas upp endast genom att verka tillsammans och att bära ett gemensamt ansvar. Beträffande rättigheter och skyldigheter noterade professor Arajärvi att dessa i de flesta fall grundade på lag i kontrast till vad som frivillig verksamhet. Han konstaterade också att det moderna välfärdssamhället inte kan skapas genom frivilligarbete eller barmhärtighet och medkänsla men samhället klarar sig inte heller utan dessa. Professor Arajärvi tog även upp Finlands framgångar då det gällt att rangordna världens länder bl.a. den av Newsweek nyligen publicerade undersökningen där Finland placerade sig på första plats. Finland har i allmänhet lyckats väl i motsvarande undersökningar men trots det kan man även hos oss se ökande inkomstklyftor och en ökning i relativ fattigdom. Ifall vi lever i den bästa av världar, hur ser det ut i resten av världen? Avslutningsvis konstaterade professor Arajärvi att rättvisa kombinerad med måttfullhet befäster målen för det goda samhället. Värderingar och förändringar Professor Harri Westermark noterade i sitt föredrag att den officiella förändringsstrategin i Finland ofta formuleras på högsta politiska nivå. För att nå de uppställda målen räcker inte detta till utan här behövs insatser från medborgarorganisationer. Man kan dock ställa frågan ifall organisationerna endast är aktiva i att följa med nya problem och megatrender eller kan de hjälpa till att få de ofta negativa samhälleliga trenderna att ändra riktning och gå i en uppåtriktad spiralrörelse. Professor Westermark frågade sig också hur vi med våra egna värderingar kan öka medvetenheten hos oss själva och hur förändrar de i så fall vår verksamhet. Framtiden får utvisa ifall de för en tid sedan publicerade lionsvärderingarna kommer att ge ett mervärde åt oss och vår verksamhet. En annan fråga som ställdes var om det nuförtiden finns människor som vill vara med och påverka, hjälpa varandra och tillsammans bygga ett bättre Finland. Det finns exempel på samhällsengagemang från företagens sida. Frågan blir här i vilken omfattning företagen är villiga att samarbeta med olika frivilligorganisationer. Här har organisationens ”varumärke” en stor betydelse. Ifall den är stark engagerar sig företagen, inte i att direkt stöda organisationen men tar till sig de ädla syften som organisationen representerar och använder dem i sitt eget samhällsansvarsprogram. Professor Westermark framhöll även att passion och förnuft bör gå hand i hand i allt som vi gör och att de värderingar som grundarna i tiden haft för sin verksamhet inte behöver ändras men tolkningarna av deras innebörd bör hållas dagsaktuella. Frågan ställdes även om vi har en sådan värdegrund att det lönar sig att bli medlem? Har vi utnyttjat alla de befolkningsgrupper som finns då vi tävlar om nya medlemmar; äldre som går in i pensionsåldern, arbetslösa, invandrare etc. Varje organisation borde ha sina särdrag, vara unik och bygga sina värderingar på den kompetens som finns hos medlemskåren. Verksamheten bör grunda sig på att varje medlem får uppleva verklig delaktighet och att man lyckas i det som man gör. Avslutningsvis tackade professor Westermark närvarande representanter för andra organisationer och konstaterade att ingen är tillräckligt stark för att klara sig på egen hand. Vi bör eftersträva och få uppleva mera av känslan av att lyckas som i sin tur motiverar till ett långsiktigt arbete för att bygga ett bättre Finland. Det minsta har betydelse I sin hälsning gratulerade den internationella presidenten Sidney L. Scruggs III de finländska lionen med anledning av jubileet och för det arbete som utförs för att skapa ett bättre samhälle. Som ett exempel på hur vi i positiv bemärkelse kan inverka på andra människor liv berättade han följande historia som handlade om en mängd fiskar som hade sköljts upp på stranden och hur en pojke tog en fisk i taget och kastade dem tillbaks i sjön. En man frågade pojken ifall det hade någon betydelse, du kan ju inte rädda alla fiskar. Pojken tog en fisk och sade: för den här har det i alla fall en betydelse, för denhär enda. Så bör vi också tänka. Om inte annat så hjälper vi en människa i taget och på det sättet kan vi i längden göra världen bättre. Temat ”En strimma av hopp”skall ge få våra sämre lottade medmänniskor en möjlighet att uppleva att vi kan och vill hjälpa dem och på så sätt ge dem ett bättre liv. Ge dem ett hopp, ge dem hjälp och möjligheter som individer. Vi själva bör också som individer personligen ta ansvar och påverka, konstaterade den internationella presidenten. Planeringen av Näsdagen går på högvarv i klubbarna Samarbetet mellan Finlands Lionsförbund och Finlands roligaste biståndskampanj överraskade många klubbar då de återvände från sommarpausen. Detta har ändå inte hindrat de mest ivriga att i kalendern hitta tid för Näsaktiviteten. I slutet av augusti sammankom 14 kampanjchefer för Näsdagen från lionsdistrikt runt om i landet. Vad för en Näsdag och hur kan klubbarna delta i den, var de frågor som man sökte svar på vid Stiftelsen Ylehjälpens och FLF:s utbildningstillfälle. Med näsfakta i portföljerna återvände kampanjcheferna till sina distrikt för att locka klubbarna att delta. Lionens Näsdagsinformatör Pertti Harju, LC Pori/Koivisto var med på utbildningstillfället. Han påpekar att Näsdagskampanjen detta år är ett pilotprojekt för Finlands Lionsförbund: – Nästa år kommer vi tidigare i gång. Även de klubbar i vars verksamhetsplaner det nya projektet inte rymdes med kan notera Näsdagen i sin kalender och fundera över hur den förverkligas i november 2011. Pertti berättar att man i många klubbar har frågat varför lions deltar i Näsdagen. Enligt honom är svaret enkelt. – Vi lions får en fantastisk synlighet med vår verksamhet, kanske den effektivaste någonsin. Vi kan öppna dörren till samarbete och skapa ett nätverk med bl.a. YLE:s lokalradior som ljudligt stöder Näsdagen. Därtill får vi tillgång till en ny och färdig serviceaktivitet. Det underlättar rekryteringen av nya medlemmar till vår fina organisation, summerar Pertti. Genom att vi är med på Näsdagen ger lions även ett betydande stöd till ett långsiktigt utvecklingssamarbete och är med om att forma finländarnas inställning till utvecklingsländerna i en positiv riktning. I Kuopio för man samman näsa och puck PDG Pertti Harju är en erfaren näsaktivist. I sitt tidigare civila arbete som redaktör vid YLE Satakunta radio kom han att nära bekanta sig med Finlands roligaste biståndsoperation och hans erfarenheter har enbart varit positiva: – Det är trevligt att vara med, försäkrar han. I Satakunda har församlingen, idrottsföreningarna, lokalradion och många andra aktörer deltagit i nässamarbetet. Björneborg är ett bra exempel på vad man poängterade vid utbildningstillfället: det lönar sig att spana efter potentiella evenemang som klubben med näsan i spetsen kunde försöka komma med på. Denhär linjen förverkligar man i Kdistriktet där klubbarna hat gått in för att samarbeta med ett ishockeylag. – Samarbetet med KalPa är en ny öppning för oss, berättar regionordföranden Kari Kinnunen, LC Kuopio/Päiväranta, som koordinerar det färska kompanjonskapet. Hur många av stadens åtta klubbar kommer med i Näsdagskampanjen är ännu en öppen fråga. Det som man redan vet är att lördag 30.10. kommer FM-seriematchen KalPa – HPK, om inte att spelas så i alla fall inledas i Näsdagsanda. – Man har kommit överens om att Näsdagen och lions presenteras före matchen och att lionens bössinsamlare går runt bland publiken under pauserna. Även spelarna kommer att ha röda näsor men om domarnas sinne för humor räcker till vet vi inte i detta skede, avslöjar Kari. Och har klubbmedlemmarna mod nog att genomföra en bössinsamling med röd liten boll som förskönar ansiktet? – Alldeles säkert! lovar klubbens tidigare ordförande. – Och bössinsamlingen begränsas inte bara till matchen Troligtvis ordnar vi en insamling även på Näsdagen. Vi har även informerat lokalradion om våra planer. Att fira Näsdagen enligt Kuopiomodellen kan lätt förverkligas också på andra orter. Idén kan alltså fritt kopieras. På adressen www.nenäpäivä.fi finns flera vinkar för hur Näsdagens medelinsamling kan gå till samt exempel på evenemang under tidigare år. Tilläggsinformation gällande deltagande och hur inkomsterna redovisas ges av distriktens kampanjchefer. Tanja Railo 5/10 LION 63 Verksamhetsårets första guvernörsrådsmöte på Ytterö Guvernörsrådet höll sitt första möte för året på Ytterö 21.8.2010. Vid öppningsfesten hälsade DG-paret Tuula och Mikko Karisjoki de närvarande välkomna och berättade i ord och bild om Ytterö och dess historia. I förbundets hälsning redogjorde ordföranden Lauri Vainio för den internationella presidentens tema ”En strimma av hopp”. Varje klubb borde komma på en ny aktivitet för att läggas till dem vi redan har. Det finns säkert målgrupper för varje aktivitet som vi genomför. Synligheten är även en sak som ständigt bör lyftas fram. Synligheten gör oss kända och tjänar samtidigt medlemsrekryteringen. Ordföranden nämnde även i sitt tal att förbundets styrelse har beviljat 10 000 USD ur katastroffonden för hjälp till offren för översvämningarna i Pakistan. Luvian Naiskuoro uppträdde med sång med melodier från 60 år tillbaks i tiden. Styrelsen kompletterades Vid själva guvernörsrådsmötet kompletterades styrelsen med tidigare distriktsguvernörer. Valda blev IPDG Eija Kiljala, LC Pihtipudas/Em- PCC Christer Löfström uppvaktas med anledning av 65-årsdagen av CC Lauri Vainio och GS Markus Flaaming. Foto: BVL mit och PDG Asko Merilä, LC Utajärvi. Sittande guvernörer i styrelsen är Pirjo Järvi (107-K) och Sakari Rahkala (107-O). PID Tapani Rahko redogjorde för den internationella styrelsens beslut som också finns redovisade i den föregående LION-tidningen. Han påpekade att de som är intresserade, kan styrelsens beslut hittas på huvudkontorets webbsidor med sökorden ”executive summary” och ”board policy”. MD-MERLC Pekka Sarvanto rapporterade om de mål som uppställts för bl.a. distriktens medlems- utveckling. I varje distrikt borde det grundas minst en ny klubb och en klubbfilial. Beträffande utbildning kommer man i framtiden att rikta in sig på region- och zonordföranden. I samband med behandlingen av medlemsärenden lottades vinnarna bland dem som deltagit i medlemsenkäten vid årsmötet i Tavastehus. Fru Fortuna gynnade Pirjo Vuori LC Turku/Aurora och Erkki Varonen, LC Nastola. PCC Christer Löfström gav en rapport från årsmötet i Tavastehus och vilka åtgärder man vidtagit utgående från de beslut som fattades där. Ny grafisk profil Luvian Naiskuoro uppträdde vid öppningsfesten med sånger från 50-talet. Foto: BVL 64 LION 5/10 MD-PRC Auvo Mäkinen redogjorde för förbundets nya grafiska profil som borde få en täckande tillämpning från papper och kuvert till elektroniska media. Lionslogon har fått ett något ändrat utseende och färgerna är nu blått och gult (PMS 287 ja PMS 7406). LCIF-koordinatorn PDG Marjo Kiviranta berättade om insamlingssituationen för översvämningsoffren i Pakistan och den utmaningskampanj som startas bland lionsklubbarna och enskilda lions i olika positioner inom organisationen. Kampanjen ”Finland i toppen” fortsätter PID Harri Ala-Kulju berättade om processen och dagsläget där det bl.a. framkom att man intervjuats av den internationella ledningen och att responsen varit positiv. Kampanjen fortsätter oförtrutet och det påmindes om vad varje enskild klubb kan göra för att främja kampanjen; värna om medlemsrekryteringen, sköta rapporteringen och i mån av möjlighet stöda LCIF. Kortförsäljningen på tapeten Beträffande kortförsäljningen konstaterade PDG Seppo Lappalainen att målet ännu är 400 000 kort och euro. Julkorten är en enkel inkomstbringande aktivitet för klubbarna. I framtiden kan det finnas behov att se över situationen beträffande kortförsäljning. Vid guvernörsrådet möte överräcktes internationella presidentens PVDG Reijo Ikäheimonen, PCC Christer Löfström MD-PRC Auvo Mäkinen och CC Lauri Vainio. Därtill uppvaktades PCC Christer Löfström med anledning av 65-årsdagen med förbundets miniatyrflagga.. Under veckoslutet 21–22.8. ordnades inte endast guvernörsrådets möte på Ytterö. Söndagen var reserverad bl.a. för seminarium om medlemsutveckling och utbildning. Förbundets LCIF-team höll möte liksom även Finlands Sri Lanka Lionsvänner. Sammantaget blev det ett intensivt och intressant veckoslut. Bo Lindberg PDG Seppo Lappalainen redogör för årets julkortskampanj på guvernörsrådets möte. Foto: BVL Guvernörskursen 04–05 samlades i Juga och Koli Fredagen den 24 augusti 2010 samlades vi guvernörer med partners jämte vårt CC-par Timo och Maija-Liisa i Juga och Koli. Det var idel glada miner bland deltagarna då vi hade förmånen att få träffas än en gång. Vårt värdpar, Jouko Soukka och Kaija Siilin, tog emot oss i Jugas ämbetshus där kommunen bjöd på välkomstkaffe och kommundirektören Pekka Pietiäinen berättade om Juga kommun bl.a. om näringsstrukturen och befolkningsutveckling i kommunen och regionen. Efter välkomstkaffet fortsatte vi till Nunnalahti och ”Jugas industripärla” Tulikivi. Otroligt hur man där tillverkar kakelugnar och – spisar i sten som till stor del exporteras inom Europa och även till USA. Vi fortsatte sen till Koli där vi även bodde under träffen. På kvällen samlades vi på den lokala andelsbankens sommarstuga där vi hade knytkalas och trivdes till långt in på småtimmarna. Lördagen började med att vi bekantade os med Naturcentret Ukko och fortsatte med en båtutfärd på Pielinen. Vi gjorde strandhugg på Kelvänsaari där vi åt lunch och fick ta del av museiområdet och dess historia. På eftermiddagen besökte vi Mattila gård i nationalparken. På söndagsmorgonen var vi uppe på Ukko- och Akkakoli och fick se ett hisnande vackert landskap. Efter tre dagars gemenskap styrde vi alla glada och nöjda hemåt. Nu ser fram emot nästa års kursträff i Borgå 2011. Guvernörskursen 04-05 på Kelvänsaari i Pielinen under sin sommarträff 2010. PR-Sven Här var det plankor och spik i mängder. Bilden visar viadukten i Gunnar by i Jeppo, en av tre som LC Jeppo skulle ta hand om. Spikutdragning som en annorlunda aktivitet Den här sommaren har för Jeppolions varit den arbetsintensivaste i klubbens fyrtiofyraåriga historia. Förutom bl.a. skrotinsamling och Tjärrodd har vi dragit ut spik. Statens järnvägar förbättrar stambanan och det medför bland annat att de måste byggas viadukter. Tre sådana finns inom Nykarlebys område. Skanska är byggnadsentreprenör åt SJ. Då viadukterna var klara revs betongformarna och spik skulle dras ut för att virket skall kunna användas på nytt. LC Jeppo åtog sig uppdraget och skrev kontrakt med Skanska. Det var fråga om 26 km virke. Virkesdimensionerna var allt mellan 32 mm x 5 tum till 6 x 6 tum. Vissa plankor kunde vara tio meter långa. Klubbens medlemmar började dra ut spik 29 juni och jobbet var klart den 14 september. Vi satsade nästan 600 aktivitetstimmar och roligt hade vi. Det var en aktivitet som sammansvetsade klubben, även partners var med och drog ut spik. Aktiviteten ger klubbens kassa ett tillskott på ca 3 000 euro. PR-Sven 5/10 LION 65 De internationella lionsvärderingarna finns till för oss alla niin, uksena ja hoida työsi • Pidä päivätyötäsi kutsum että herätät luottamusta. kohtuulliseen isesti. Olet oikeutettu tyksell menes työsi eudenmukaisia etuja. • Pyri tekemään mutta älä tavoittele epäoik korvaukseen vaivoistasi, ja nuksella. Ole vilpitön i toisen henkilön kustan tystäs menes a itsellesi. lunast • Älä i ja rehellinen omalle luotettava lähimmäisilles väärin, televän menet än sti. Jos Sinun epäillä • Toimi aina epäitsekkää äistäsi kohtaan niin kuin toivot hänen käyttäydy silloin lähimm kohtaan. käyttäytyvän Sinua itseäsi a. Tosi ystävyys ei vaadi eena, ei välikappaleen äisistä palveluista. • Pidä ystävyyttä tavoitt keskin ainen se ole riippuv mitään itselleen eikä si. Sanoin ja teoin osoita isuute velvoll iset n. • Täytä yhteiskunnall si ja yhteiskuntaasi kohtaa maata esi rehtiyt ja oikeudenmukaisuutesi n; surevat tarvitsevat heidän koettelemuksissaa ailevat tukeasi. • Auta lähimmäisiäsi ja vaikeuksissa kampp heikot si, tuntoa myötä s kiitoksessasi. eluissasi, mutta antelia • Ole varovainen arvost sä, ei hajoittaen. Toimi rakentavassa mieles ATIONAL LIONS CLUBS INTERN För att användas i din klubb kan du skriva ut lionens internationella etisk kod från sidan www.lionharria-k.com Inled en diskussion om lionsvärderingarna och kodens innehåll och ge respons till Harri på hans webbsida. Vid årsmötet i Tavastehus beslöt man att bland de finländska lionen inleda en diskussion om värderingar. PDG Ossi Eloholma inledde diskussionen genom att beskriva de finländska lionsvärderingar som kommit fram i en utredning som gjordes för några år sedan. Dessa är bl.a. fosterlandet och världen, pålitlighet, servicevilja, talkoarbete och människonärhet. Diskussion om värderingar Den internationella serviceorganisationens verksamhet bygger mycket på gemensamma värderingar. I en organisation i vilken det finns över 200 olika nationer och många stora och ännu flera mindre religioner är det svårt att definiera en gemensam värdegrund. I tidningen Kirkko ja Kaupunki, som kom ut senaste sommar, behandlade man gemensamma principer i olika religioner och man fann ett gemensamt drag som hos de kristna har fått formen av uppmaningen” Du skall älska din nästa som dig själv” – Förutom det ovannämnda 66 LION 5/10 k man som ett gemensamt ddrag kan för religioner nämna två principer som man kunde beskriva som en medvetenhet om en högre makt och betonandet av människan som samhällelig varelse, konstaterar kyrkoherden i Tavastby församling Jukka Nevala. Till övriga delar finns det stora skillnader mellan religionerna, tillägger lion Jukka. För ett par år sedan gjorde jag ett klubbesök i Kroatien hos LC SplitDioklecijan. Mötet inleddes med en gemensam ceremoni där kubben stående hörde på när en av medlemmarna högt läste en text på kroatiska. Därefter sade man högt tillsammans någonting. Min kamrat som satte bredvid mig förklarade vad det var fråga om. Det som lästes upp var lionens etiska kod och genom att därefter tillsammans högt säga vårt tema ”Vi tjäna” försäkrade var och en att i sitt eget liv sträva efter att efterfölja temat. Jag kände igen den etiska koden i vår årsbok som åtta principer för lionsverksamheten. I Kroatien poängterar man principerna kraftigt vid klubbens alla möten, hos oss i Finland har de kommit i skymundan och har i våra ceremonier ersatts av marschen ”Leijonandan”. – Då man diskuterar om organisationens värderingar är det fråga om att göra dem genomskinliga, medlemmarna tar dem till sig på sitt eget sätt, gör ändringar och förbättringar och framför allt tar till sig de resultat som uppkommit genom inbördes växelverkan, konstaterade professor Kari Lilja, som svarar för ämnet organisation och ledarskap vid Aalto-universitetet, i en diskussion som vi nyligen förde vid middagsbordet. I diskussionerna om värderingar är det mera fråga om en dialog inom organisationens än om filosoferande. Man funderar över vvad man skall göra, hur man borde vverka så att man skulle uppfylla de nuvarande värderingarna eller borde man göra någonting helt annat med vilket man bättre skulle svara på omgivningens ändrade krav, preciserade professor Lilja. Hustavla som påminnelse Tillsammans med VCC Heimo Potinkara har vi låtit göra den ”Etiska koden” i form av en hustavla för att användas av de finländska lionsklubbarna. I värdediskussionerna behöver man ett konkret utgångsläge som diskussionsunderlag. Ett så- dant bildar den internationella organisationen värdesystem som sätts i ord i den etiska koden, lionsprinciperna. På ett praktiskt plan är värdediskussionen ett utbyte av tankar och samtidigt en uppdatering av dessa så att de lämpar sig för verksamhetsomgivningen och nuläget. Hustavlan kan man skriva ut för klubbarnas bruk från N-distriktets webbsida www.lions.fi >> piiri N >>ajankohtaista>>arvokeskustelu. Vi finländska lions har fattat ett gemensamt beslut att föra fram en finländsk kandidat till posten som internationell president. I Finland har lionsverksamheten slagit rot i samhället bättre än någon annanstans. Hos oss finländare finns det något eller t.o.m. flera drag, som om vi får dem att slå rot i hela organisationen, kunde hjälpa till att lösa det mycket omtalade frågan om organisationens servicestyrka (medlemsantal). Vi bör inte vänta overksamma tills PID Harri Ala-Kulju står i tur. Vi kan göra de värderingar som styr den finländska lionsverksamhetens klarare och genom det möjligtvis finna någonting nytt att berätta för världens lions vilket i sin tur stöder vår egen kandidat att nå posten som internationell president. Markku Talvio PDG Lions Club Split-Dioklecijans möte öppnas så att klubben stående lyssnar på då en av medlemmarna högt läser upp lionsprinciperna. Som avslutning säger man unisont ”Vi tjäna”. Generalsekreterarens spalt Nya processer– ett medlemsregister M Medlemsregistret Då det gäller medlemsregistret har klubbarnas representanter uppdaterat sina uppgifter exemplariskt. De senaste veckorna har utvisat att användningen av ett register är på sin plats. I det inhemska registret har det saknats uppgifter om funktionärer som nu har kompletterats. Adressen till registret har förorsakat frågor. Medlemsregistret finns zunder adressen www.lions.fi/rekisteri. Man kommer till medlemsregistret även via Medlemscenter till Medlemsregister -> Logga in. Användarkoden finns noterad i årsboken vid respektive medlems namn. Det bör finnas åtta nummer varför man framför siffran bör lägga till ett tillräckligt antal nollor så att numrens antal är korrekt. Som följande åtgärd utökar vi antalet användare. Vi har redan gett användarrättigheter åt distriktens viceguvernörer och till klubbarnas kassörer och medlemsledare. Jag ber att alla kontrollerar den egna klubbens uppgifter och rätta dem ifall ni noterar felaktigheter. Uppdateringen av medlemsuppgifter sker således bara i det inhemska registret. Därifrån överförs uppgifterna automatiskt till huvudkvarterets motsvarande register. Beträffande aktivitetsanmälningarna förfar vi på följande sätt. I detta skede ber jag att dem som uppdaterar klubbens uppgifter att själva registrera och arkivera dessa eller att utnyttja distriktets rapporteringssystem. När vi i det inhemska registret får konstruerat en ny aktivitetsrapporteringsdel, överför vi alla de uppgifter som matats in i det till huvudkontorets motsvarande register. Ta kontakt ifall inloggningen inte lyckas. Skatteärenden Flera klubbar har fått begäran om utredning som gäller beskattning. Vår expert uppmanar alla att svara i tid och att sända skattemyndigheterna de uppgifter som de begär. Efter det kan vi med hjälp av vår expert göra upp rättelseyrkan för vilket vi har tid ända upp till 5 år. Jag ber alla klubbar som har fått begäran om utredning från skattemyndigheterna att sända dessa till mig så att vi kan börja rätta till beskattningsuppgifterna. Fortsättningsvis har jag fått telefonsamtal gällande avsaknandet av FO-nummer. Lionsförbundet rekommenderar att man skaffar sig ett FO-nummer. Det gör det i många hänseenden lättare för de företag som sänder betalningar till oss. Efter det att man fått sitt FO-nummer sänder skattemyndigheterna skattedeklarationsblanketter som man ifyllda bör returnera inom utsatt tid. Nordiska lionsmötet – NSR NSR-mötet hålls i början av det kommande året eller 28–30.1.2011 i Hyvinge, Finland. Programmet är intressant. På seminarierna får man nya impulser för klubbverksamheten och vid mötet kan man påverka den nordiska verksamheten. Lördagskvällen 29.1. utgör vinterns höjdpunkt i Hyvinge då man under galakvällen får följa med ett fint program och träffar bekanta med vilka man kan utbyta tankar och idéer. Bokföringsprogrammet Jag påminner på nytt om att vi förmedlar Tasari-bokföringsprogrammet till klubbarna. Programmet innehåller en kontoplan som skräddarsytts för lionsklubbar och som i hög grad underlättar bokföringsarbetet. Priset på programmet är 175 € (inkl. moms) om man till programmet inte vill ha en budgeteringsdel och eller möjlighet att använda sig av kostnadsställen. Ifall man vill ta med budgetering och uppföljning är priset 195 € (inkl. moms). Kontouppgifterna kan ändras. Fotograferingstävlingen Guvernörsrådet har godkänt organiseringen av fotograferingstävlingen varför jag hoppas på ett aktivt deltagande i tävlingen. Noggrannare direktiv får ni under oktober på våra webbsidor. Europa Forum 2010 i Bologna Från Finland deltar ett tämligen stort antal lions och partners. Man kan ännu anmäla sig och fara med och bekanta sig med en intressant italiensk stad. Direktiv finns på Internetadressen www.europaforum2010.it. Åtgärder gällande föreningsregistret För att göra det klart nämner jag igen att den sittande styrelsen undertecknar bokslutet. Det beror på det att den nuvarande styrelsen ansvarar för klubbens verksamhet. Presidenten har rätt att teckna klubbens namn ifall ändringarna gällande namntecknarna har gjorts till föreningsregistret. Seattle 2011 4–8.7.2011. Vi meddelar senare om eventuella gemensamma researrangemang. Händelsekalendern För klubbarna att notera har jag i händelsekalendern samlat aktuella ärenden. Meddela mig ifall ni vill ha en mera omfattande händelsekalender. Jag önskar er alla en givande höstsäsong! År 2011 arrangeras det internationella årsmötet eller Convention i Seattle, USA. Tidpunkten är Markus Flaaming Generalsekreterare Händelsekalender Internationella evenemang och tidsfrister hittar du på huvudkontorets webbsida www.lionsclubs.org -> Nyheter och evenemang Oktober 8.10. Servicedag Klubbarnas årsmöten 15.10. Internationella vita käppens dag 21.10. Lionsförbundets styrelsemöte 31.10. Distriktsguvernörernas arbetsmöte i Tammerfors 31.10.–3.11. Lions ledarskapsinstitut för seniorledare i Bologna, Italien Ändringar införs i medlemsregistret November 3–6.11.2010 Europa Forum Bologna, Italien 14.11. Världsdiabetesdagen 15.11. Sista datum för en klubb att skicka en vinnande fredsaffisch (för varje sponsrad tävling) till distriktsguvernören i det egna distriktet. 19.11. Lionsförbundets styrelsemöte 20.11. Guvernörsrådets möte i Åbo Region- och zonmöten Ändringar införs i medlemsregistret December 1.12. Sista datum för distriktsguvernörerna att skicka en vinnande fredsaffisch till guvernörsrådets ordförande 5.12. Internationella Leodagen 12.12. Lionsförbundets styrelsemöte 31.12. Sista datum för nedsatt anmälningsavgift till internationella årsmötet Ändringar införs i medlemsregistret Januari 3.1. Beställningar av nya tävlingspaket för fredsaffischtävlingen kan göras från Lionsförbundets klubbmaterialförsäljning 3.1. Anmälningssidorna för Lionsförbundets årsmöte 2011 öppnas 13.1. Lionsförbundets styrelsemöte 13.–19.1. LCIF-veckan 15.1. Inlämning av klubbmotioner till distriktets årsmöte till distriktsguvernören 16.1. Inlämning av klubbmotioner till Lionsförbundets årsmöte senast kl. 15.45 5/10 LION 67 LC Oripää och lantbruksutställningen Okra visar vad lions kan uträtta Vartannat år ordnar LC Oripää på ortens flygfält lantbruksutställningen Okra som i år var den 16:e i ordningen. Utställningen, som i tiden började som ett auktionstillfälle, har för varje år vuxit sig större och större. I år räckte utställningen fyra dagar mot att den tidigare varit ett tredagars evenemang. Utställningsområdet sträckte sig över 160 hektar och längs landningsbanan byggdes en bulevard som var 300 meter lång och kantades av täckta utställningsoch informationsavdelningar. Utställarnas antal uppgick i år till över 400. Utställningen är i sitt slag ett av Finlands och t.o.m. Europas största och den riktar sig speciellt till fackmänniskor inom lant- och skogsbruk. Man glömmer ändå inte bort att ge även de minsta besökarna tillfälle att bekanta sig med bl.a. husdjur och gamla lantbruksmaskiner. I sommar uppgick besökarantalet till över 50 000. Okra-utställningen ställs i ordning och drivs som talkoarbete . Utställningschefen, lion Jukka Isotalo berättar att en lionsklubb med 37 medlemmar omöjligt själva kan kla- rat större summor bl.a. till regionsjukhuset i Loimaa. Nytt för i år var även att lionsdistriktet 107-A fanns bland utställarna. Som sådan ger LC Oripääs aktivitet en bra synlighet åt lionsverksamheten men en alldeles egen lionsavdelning bidrar säkert till att utställningsbesökaren kan få en ytterligare aha-upplevelse. Stora maskiner och fladdrande fanor på Okra2010. Foto: BVL Föregående distriktsguvernör Pekka Kontturi (t.h.)var en av lionsavdelningens informatörer på Okra-utställningen. Foto: BVL ra av allt som har med utställningen att göra. Trots det har man endast två avlönade i organisationen, resten av arbetsinsatserna görs av klubbmedlemmarna och 500 andra föreningsaktiva. Ett samarbete som i förlängningen gagnar alla medverkande. Genom sin aktivitet har LC Oripää kunnat stöda hemkommunens innevånare genom betalda hälsocentralavgifter och även done- Arktis och slagfält på PDG-träff Veckoslutet 28–29.8.2010 samlades PDG-kursen 1996-97 till sedvanlig årsträff. Vi var 17 deltagare som njöt av gemenskap och samvaro. Inkvarteringen var Pörkenäs lägergård, ett lugnt och fridfullt ställe med mycket god betjäning. På lördagens program stod besök på Nanoq museiområde. Pentti Kronqvist, grundare av museet guidade oss. Hans kunnande och intresse för expeditionerna till Grönland fängslade oss alla. Lördagskvällen kunde vi tillsammans njuta av fri samvaro i Pörkenäs lägergårds konferensutrymme. Efter söndagens frukost styrde vi kosan mot Oravais slagfält och det uppbyggda furirbostället. Där såg vi film föreställande hur slaget hade utförts och guidades i området. En lyckad träff avslutades här. Alla tog farväl och hemresan för deltagarna fortsatte härefter. LC Kimito-Kemiö uppvaktade 100-åriga Alma-hemmet Börje Kullman Deltagarna i PDG kursens 1996-97 sommarträff utanför den nybyggda kyrkan på Nanoq museiområdet i Jakobstad. 68 LION 5/10 LC Kimito-Kemiö har uppvaktat Alma-hemmet som fyllde 100 år i början på sommaren genom att donera en 46 tums platt-TV som skall förgylla åldringarnas boende på åldringshemmet. På bilden fr.v. sekreterare Ralf Nummelin, åldringshemmets föreståndare Daniela Eklund och president Magnus Nyman. 5/10 LION 69 SUOMEN LEOT Ida Ståhle ANTTI FORSELL Suomen Leijonat ja L Leot ovat lähteneet mukkaan Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivään, joka on N huumorin ja viihteen keinoin maailman köyhimmissä oloissa asuvien m la asten ja aikuisten auttamiseksi varoja keräävä m ka ampanja. Nenäpäivä järrjestetään kerran vuode essa loka-marraskuun aikkana. Kampanjan symbolina on punainen Nenä. Leijonien L kampanja on käynnissä 15.10.– 5.11.2010. Vuoden 201 10 virallista Nenäpäivvää vietetään perjanttaina 5.11. Voisiko Nen näpäivä liittää klubisi Hyvänmielenpäivän aktivviteettiin? Nauru ja huum mori tuovat hyvää mieltä ja juuri se on kansallisen päivä ämme tavoite. Klubi voi osalllistua esimerkiksi ostama alla kaikille jäsenilleen puna aiset kampanjanenät, joita klubi käyttää esimerkiksi hautausmaalla mehua jakae essaan. Nämä kaksi kampanjaa sopivat toisilleen LEO LEH 5/20 TI 10 Syysauringosta ja lapsille järjestetystä estetys ety Linnanmäki-illasta nauttivat suomalaiset leot ja leijonat yhdessä kansainvälisen presidentin Sid L. Scruggs III ja vaimo Judyn kanssa. kuin – no – nenä päähän. Klubisi voi osallistua kampanjaan myös monella muulla tavalla. Voitte lahjoittaa rahaa, ostaa kampanja tuotteita, järjestää klubin yhteisen pöljäilyta- pahtuman tai osallistua jonkun muun järjestämään Nenäpäivä-tapahtumaan, liittyä Nenäpäivän Facebook-ryhmään tai vain hymyillä vastaantulijoille ja tartuttaa iloa muihin. Tee jokaisesta päivästä Nenäpäivä piris- tämällä lähimmäistesi päivää. Katso lisää tietoa kampanjasta osoitteesta www.nenapaiva. ¿WDL/LRQOHKGHQQXPHURQ VLYXLOWD± Neuvoston suusta presid dentti Riikka Mustonen Osallistu leoneuvoston toimintaan O lemme tällä kaudella leoneuvostossa lähteneet liikkeelle hieman n eri pohjalta, kuin aikaisem mpina vuosina, sillä toteutamme kaikki suurimmat hankkeemme projekteina. Projektiit keskittyvät jäsenmäärän kassvattamiseen, uusiin ja ajanmukkaisiin sääntöihin sekä klubitoiminnan helpottamiseen. Tu ulemme kauden aikana keskittym mään kuuteen suureen projektiin n: leoklubien perustamisprojekti, matrikkeliprojekti, sääntömuutosprojekti, materiaaliprojekkti, koulutuspakettiprojekti ja projekti uudeksi kansalliseksi akttiviteetiksi. Leo Eurropa Forumin seminaarissa Evolvve or Dissolve kävi esille, että jä äsenistömme johtamistaidott ovat puutteellisia. Leot ymp päri Eurooppaa ovat 70 LION 5/10 huomanneet, että muun muassa klubipresidentit eivät osaa johtaa kokouksia tehokkaasti tai delegoida ja antaa vastuuta muille klubilaisille. Leoneuvoston projektityöskentelyn yksi taustasyy on johtamismahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle neuvokselle. Johtajuus on yksi järjestömme kivijaloista ja sen oppii parhaiten käytännössä. Jokaiselle projektille on oma johtajansa, joka on vastuussa projektin vetämisestä ja läpiviemisestä. Varapresidentin tehtävänä on puolestaan varmistaa, että projektit etenevät ja että projektijohtajat ovat tietoisia projektinsa tavoitteista ja aikataulusta. Mitä muita syitä työskentelytapojen muuttamiselle on? Projektiluontoisuus antaa leoneuvoksille mahdollisuuden osallistua juuri niihin hankkeisiin, jotka tuntuvat itsestä mielekkäiltä. Pienemmässä projektiporukassa kaikkien jäsenten panostus on tärkeää ja näkyy lopputuloksessa, mikä antaa lisämotivaatiota neuvostotyöhön. Suurten hankkeiden hallitseminen on helpompaa, kun tavoitteet ja aikataulut ovat kirkkaita ja vastuuhenkilöt kaikkien tiedossa. Pienryhmätyöskentelyssä uudet ideat pääsevät paremmin esiin ja sen seurauksena myös leoneuvoston kokoukset tiivistyvät ja tehostuvat. Osaamista ei kannata heittää hukkaan Eräs tärkeä taustasyy projekteille on osallistumismahdolli- suuksien antaminen muillekin kuin leoneuvoston jäsenille. Jäsenistöstämme – sekä leoista että leijonista – löytyy paljon osaamista, jota ei kannata heittää hukkaan. Haluaisitko sinä olla mukana esimerkiksi ideoimassa uutta leomateriaalia, tai kehittämässä järjestömme sääntöjä, entä haluatko uutta ilmettä matrikkeliin tai olla etsimässä uutta yhteistä avustuskohdetta Suomen leoille? Nyt projektiryhmät etsivät osaavia ja innokkaita jäseniä, jotka haluavat olla mukana kehittämässä Suomen leotoimintaa! Lisätietoa projekteista ja työryhmistä saa leoneuvoston projektikoordinaattori Jukka Mäkitalolta. Tehokasta ja aikaansaavaa kautta kaikille! M Klubisähkeitä illä kyljellä leomaailma makaa? Kuka on tehny mitä ja missä? Lue tämä palsta ja pysyt kärryillä. Jutut on kerätty pääosin piiriedustajien/-presidentin neljännesvuosiraporteista ja omia sähkeitä saa lähettää tuttuun osoitWHHVHHQOHROHKWL#OHRFOXEV¿ Kerännyt Ida Ståhle Leolehti on saanut paljon vinkkejä leomaailman tapahtumista. Toimitus kiittää kaikkia vinkkaajia! Monelta suunnalta kuuluu uusien klubien perustamishankkeista sekä uusista innokkaista jäsenistä. Onnea kaikille uusille leoille! Pitkään toiminut Leo Club Tampere/Tohloppi on kuopattu. Leolehden korviin on kuitenkin kantautunut huhu, jonka mukaan uusi Leo Club Tampere perustettaneen pian tämän murheellisen tapahtuman jälkeen. Myös Vihdissä, Lempäälässä ja Valkeakoskella puuhaillaan uuden leoklubin perustamisen parissa. Molemmat on tarkoitus saada pystyyn tämän kauden aikana. Suomen Leot saivat Leo Europa Forumissa Unkarissa eurooppalaisten leojen yksimielisen kannatuksen LEF2013 järjestämiseksi Suomessa. Samoin Lions-liiton hallitus ja kuvernöörineuvosto puolsivat hanketta. Orgateamia kasataan parhaillaan. ensi keväänä. Juhlia vietetään 11.–13.3.2011 ja niiden yhteydessä pyritään lisäksi järjestämään G-piirin Skeba¿QDDOL Leo Club Helsinki/Itäväylän kausi lähti käyntiin 10.9. Vuosaaren ravintola Suomen vanhin yhtäjak- ClubHousessa, jonne klubisoisesti toiminut leoklubi Leo laisia ja kaksi uutta kasvoa Club Jyväskylä/Lohikoski kerääntyi klubikokoukseen ja MXKOLL YXRWLVFKDUWHUHLWDDQ viettämään aikaa yhdessä. /HRUDKDVWRQMDNR± /HRUDKDVWRQ KDNX ± 2011 päättyi 30.6.2010. Määräaikaan mennessä saapui kuusi hakemusta, joista kaikkien perusteella pystyttiin myöntämään avustusta kansainvälisiin leotapahtumiin. Avustuksista viisi ensimmäistä myönnettiin Sopronin Leo Europa Forumiin 2010 ja YLLPHLQHQ6\GQH\Q/LRQV,QWHUnational Conventioniin. Kesän jaossa annettiin avustuksia yhWHHQVlHXURD Haku LEF 2011 Delegation Leaderiksi Leoneuvosto hakee Delegation Leaderia (DL) Romaniassa 13.–20.8.2011 järjestettävään Leo Europa Forumiin. Kirjallinen hakemus on osoitettava leoneuvostolle 30.11. mennessä. DL:lle korvataan osallistumis- ja matkakuluja leoneuvoston päätöksen mukaisesti. DL:n tehtäviin kuuluu: (GXVWDD YLUDOOLVHVWL 6XRmea Forumissa ,QIRUPRLGD 6XRPHQ OHRMD tapahtumasta ja järjestelyistä ennen tapahtumaa 2VDOOLVWXD PDKGROOLVXuksiensa mukaan 21.– 23.1.2011 järjestettävään SUHIRUXPLLQ 2OOD YDVWXXVVD 32&WDSahtuman Suomen ständin tarjonnasta <ULWWll KDQNNLD \KWHLVW\|kumppaneita ja sponsoreita LEF:iin +RLWDD PDWNDMlUMHVWHO\LWl olla yhteydessä järjestäviin leoihin /RSXNVL NLUMRLWWDD UDSRUWWL Forumista ja tekemästään työstä Lähetä hakemuksesi eräpäivään mennessä leoneuvoston presidentille Riikka Mustoselle osoitteeseen 3DOODNVHQWLH % Helsinki. Lisätietoja DL:n tehtävistä saa seuraamalla sleo-listaa ja leojen nettisivuja. ZZZOHRFOXEV¿ Avustuksia saivat seuraavat leot: Mirka Keränen, Leo Club /LPLQND/XPLMRNL Ville Savilampi, Leo Club /LPLQND/XPLMRNL Karri Lehto, Leo Club Hä- meenlinna Tommi Partanen, Leo Club Hämeenlinna Annemari Päivärinta, Leo Club Hämeenlinna ,GD6WnKOH/HR&OXE Järvenpää Leorahaston KDNX± Leoneuvosto julistaa avatuksi leorahaston haun ±MDWRLYRRSDOMRQ hakemuksia talven ja kevään tapahtumiin. Leorahastosta voi hakea avustuksia kansainvälisen leotapahtumien osallistumiseen. Talven jaosta voi saada avustuksia kevään 2011 tapahtumiin. Kevään haussa jaettavaa on HXURD Hakemukset tulee toimittaa kirjallisina (ei sähköpostitse) leoneuvoston varapresidentti Jukka Mäkitalolle 30.11.2010 mennessä. Osoite on: +HOYLQWLH&& 0500 Jyväskylä. Tammikussa järjestetään Hyvinkäällä yhteispohjoismainen leo- ja leijonatapah- tuma NSR (Nordsika VDPDUEHWVUnGHW MRND kokoaa leoja myös muualta Euroopasta. Samalla tapahtuman yhteydessä HelVLQNL,WlYl\OlQ OHRW järjestävät perinteiset C-piirin Talvipäivät. Lisäksi talvella on Leo Europa Pre Forum 2011 Romaniassa ja myöhemmin kevään mittaan useita eri maiden vuosikokouksia. Lisätietoa kevään kansainvälisistä leotapahtumista saa ,/2$QWWL+XRSDQDOta ja hakemuspohjat löytyvät leojen nettisivuilta osoitteesta ZZZOHRFOXEV¿ 5/10 LION 71 SUOMEN LEOT Kansainvälinen presidentti tukee leoja Teksti Ida Ståhle K ansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III vieraili Suomessa elokuun lopulla. Hänen vierailuaikataulunsa oli tiukka, mutta hän ehti antaa haastattelun Leolehdelle ennen matkansa jatkumista Tanskan ja Ruotsin kautta Intiaan. Leolehti tapasi presidentti Scruggsin Linnanmäellä leojen ja leijonien yhteisen Nenäpäivä-tempauksen merkeissä. Tapahtumaan oli kutsuttu lastensuojelun piirissä olevia lapsia eripuolilta pääkaupunkiseutua. Lapsille tarjottiin hauska ilta Linnanmäellä ja hieman tietoa Lastenpäiväsäätiöstä, Nenäpäivä-kampanjasta sekä leijonista ja leoista. Presidentti Scruggskin pääsi kokeilemaan Linnamäen laitteita. Suosikikseen hän ilmoitti vanhan kunnon vuoristoradan. Presidentti kehui vierailunsa järjestelyjä Suomessa. Hän oli erityisen iloinen siitä, että hän oli päässyt näkemään leijonien projekteja ja tapaamaan leijonien suomalaisia yhteistyötahoja. Nuorisotyö ja leot lähellä sydäntä Nuorisotyö on erityisen lähellä Scruggsin sydäntä. Hän harmitteli sitä, etteivät ihmiset ole tietoisia kaikista hienoista projekteista, joita leijonat ja leot tekevät nuorison hyväksi. Leijonien pitäisi kertoa rohkeammin tekemästään työstä omalla paikkakunnallaan. Hän kiitteli myös Suomen Leojen Lämpöä Karjalan Lapsille – keräystä (LKL). Scruggsin mukaan LKL on hienoin leoaktiviteetti, josta hän on kuullut. Scruggsin oman leijonaklubinsa Vass Lions Club toimii taustaklubina kahdelle leoklubille. Molemmat klubit ovat koulupohjaisia, kuten Yhdysvalloissa on tapana. Toinen klubi on yläkouluikäisille nuorille ja toinen lukiolaisille. Yhteistyö molempien klubien kanssa sujuu hyvin, koska molempien klubien pre- sidentit osallistuvat kaikkiin leijonaklubin kokouksiin. Näin tieto kulkee leoilta ja leijonille ja yhteistyöt voidaan parantaa jatkuvasti. Yksi Vass Lions Clubin nuorisoaktiviteetti on nimeltään %DFNEDJ %XGGLHV $MDWXNVHna on auttaa lapsia, jotka eivät saa tarpeeksi ruokaa kotonaan YLLNRQORSSXLVLQ ,OPL| RQ WXWtu myös Suomessa, koulujen keittiöt ovat usein kertoneet lehdissä siitä, kuinka kouluruokaa kuluu maanantaisin aina enemmän kuin viikon muina päivinä. %DFNEDJ%XGGLHV±SURMHNWLVVD tarpeessa olevat oppilaat saavat leijonilta perjantaina repun, jossa on heille ruokaa viikonlopuksi. Ruoka on kätketty koulukirjojen alle, joten luokan muut oppilaat eivät saa tietää luokkakaverinsa kotiongelmista. Kansainvälinen presidentti Sid L. Scruggs III ja vaimo Judy Yhdysvalloista iloitsivat Nenäpäivästä ja nauttivat palveluaktiviteetista Linnanmäellä. Paljon terveisiä Suomen Leoille Presidentti Scruggs haluaa rohkaista leoja yhteistyöhön leijonien kanssa, vaikka se joskus tutuisikin hankalalta. Leoilla on paljon hyviä ideoita, valtavasti energiaa ja innovaatiota. Leijonat tarvitsevat kaikkea tätä. Leotoiminta valmistaa johtajuuteen leijonissa. Scruggs kannustaa kaikkia leoja liittymään leijoniin, kun leojen yläikäraja täyttyy. Kuulumisia Ranskasta Teksti Sarah Maillet, Ranskan ILO 2008-2010 Olen ollut leo 12 vuotta ja olen elänyt ja kokenut palMRQ IDQWDVWLVLD DVLRLWD QlLGHQ menneiden vuosien aikana. Haluaisin kertoa teille kansainvälisistä leokokemuksistani muutamalla rivillä. Liityin Leo Club Maubeuge Odysée’hen Ranskassa vuonna 1998 ja todella pian, jopa ennen käyntiä ensimmäisessä Ranskan leojen vuosikokouksessa, otin osaa Leo Eurooppa Forumiin (LEF:iin). EnsimmäinHQ /()LQL ROL (XSHQLVVD %HOgiassa vuonna 1999. Mahtava viikko sai minut jatkamaan toimintaa! Viikkoon kuului yli 200 leoa yli 15 eri maasta, työpajoja, rikkaita keskusteluita, kulttuurivierailuita sekä myös unohtumattomia illanviettoja. Osallistuin myös Leo Europa )RUXPLLQ %HUOLLQLVVl YXRQQD 2000 ja Antalyassa 2001 ja päädyin samaan lopputu- ORNVHHQ0,(/(7g17b7LHWHQ- vastaanottaa eurooppalaisia kään leot eivät ole koko elämäni Leoja 2006, joten minulla oli vaikkakin ne muodostavat ison entistä suurempi syy osallistua. osan siitä ja opintoni ovat vi- Menin siis Ljubljanaan 2005 ivästyneet ennen elämistä muutamia vuoLEF:in ”pimeälsia… Tuntui OlSXROHOOD´%HJ kummalliselta Meilissä. Mikä olla osalliselämys olikaan tumatta teidän järjestää tämä järjestämääntapahtuma! ne LEF:iin 9XRGHVWD Saariselällä muodostui taas 3\Kl vuosi ilman LEF - minulle LEF:ia, mutta sanottiin. Aivakaana aikovan kuin Joumuksenani oli lupukkikin olisi elää seuraava ollut siellä. vuosi uudella Se oli minulle WDYDOOD,WVHDVLliikaa ja minun Sarah innostui kansainvälisestä assa matkuspiti palata Leo harrastuksesta jo 12 vuotta sitten, tin Nevsehiriin mutta harmittelee ettei ollut mukana Europa Fo- Suomen LEF:ssä 2004. ,/2QD YXRQQD rumien pariin! 2008. Ranskan leot aikoivat suunUusi rooli, uudet tavoitnata suureen seikkailuun ja teet, uudet kokoukset, mutta aina yhtä paljon unohtumattomia ja ainutlaatuisia hetkiä! ,/2QD ROHPLQHQ RQ DQWDQXW minulle myös mahdollisuuden osallistua uusiin tapahtumiin kuten PreForumiin (LEPF), mutta myös Euroopan Lions Forumiin (Lions EF). Tämän NDKGHQYXRGHQ,/2NDXGHQMD seitsemännen LEF:ini jälkeen, joka järjestettiin Sopronissa tänä kesänä, haluan edelleen osallistua muihin kansainvälisiin leotapahtumiin. Minulle on myös vihjattu, että vuonna 2013 saatetaan MlUMHVWllQ ¿QWDVWLQHQ /() (Q aio varmasti jäädä siitä paitsi! Toivotan teille onnea tässä suuressa seikkailussanne ja toivon tapaavani teitä sitä ennen LEF:ssa Romaniassa tai %HOJLDVVD VXRPHQWDQXW$QQDgUOLQJ Leotoimintaa Down Under Teksti Riikka Mustonen RIIKKA MUSTONEN Ystävyyttä yli manteireiden. Y ksi järjestöm-me hienoimmista asioista on se, että leoja löytyy ympäri maapalloa. Minä matkustin mahdollisimman kauas katsomaan, miten leoasiat hoidetaan pallon toisella puolella – Australiassa! tätä kautta mukaan toimintaan. Leot ovat tunnettuja leijonaklubien piirissä ja yhteistyö on loistavaa. Koordinointi leojen välillä on Australiassa ongelmallisempaa. Välimatkat ovat erittäin pitkiä, joten yhteisiä tapaamisia on vaikeaa järjestää. Australiassa ei ole leoneuvoston kaltaista keskitettyä leohallintoa, joka olisi vastuussa maan leotoiminnan kehittämisestä. Täten klubit eivät tiedä, mitä muut leot puuhaavat tai missä leoklubeja ylipäätänsä edes on. Käsitykseni mukaan läheiset klubitkaan eivät tee paljoa yhteistyötä. Toiminta on selkeästi omaan elinympäristöön keskittynyttä. Toinen ongelma nousee, kun leoklubien jäsenet valmistuvat kouluistaan. He ovat vielä liian nuoria menemään leijonaklubiin, mutta paikkakunnilla ei ole leoklubeja, johon eri koulujen leoklubit jättäneet jäsenet voisivat liittyä. Muutamilla paikkakunnilla tälläisia ”community based” -klubeja on jo perustettu, joten haaste on otettu vastaan. Mikä se leo-leijona oikein on? ,KPHWWHOLQllQHHQNXQQlLQ vanhempien leojen rinnuksissa vierekkäin sekä leo- että leijonapinssit. Tom osasi kertoa, että hän ja monet muutkin parikymppiset leot ovat leo-leijonia. He siis kuuluvat sekä leo- että leijonaklubiin ja puuhaavat molemmissa aktiivisesti. Molempiin klubeihin kuuluminen antaa kuulemma paljon, sillä siinä pystyy hyvödyntämään molempien klubien vahvuuksia sekä näkemään järjestömme kahdesta erilaisesta näkökulmasta. Leo-leijonajäsenyys selvästi myös parantaa yhteistyötä leojen ja leijonien välillä ja auttaa siirtymisessä leosta leijonaksi. Ehkäpä me täällä Suomessa voimme jatkossa hyödyntää pallon toiselta puolelta löytyviä vahvuuksia. Voisimme esimerkiksi kokeilla leoklubien perustamista lukioiden yhteyteen tai leo-leijona-jäsenyyden lanseeraamista. Foundationin perustaja Col Reynolds, joka puhui innostavasti lastensyövän vastaisesta taistelusta. Pääaktiviteetti oli leomainosten suunnitteleminen ja kuvaaminen pienemmissä leoporukoissa. Tarkoituksena oli kehittää leojen näkyvyyttä ja antaa uusia vinkkejä jäsenhankintaan. Kaikki osallistujat olivat Tutustuin Sydneyssä leijo- todella innoissaan mainosten QLHQ ,QWHUQDWLRQDO &RQYHQWLR- kuvaamisesta ja kaikista videnissa paikallisiin leoihin ja sain oista näkyi tekemisen riemu. Järjestelytoimikunta oli paQueensland Leo Councilin preRIIKKA MUSTONEN sidentiltä Tom Porterilta kutsun nostanut iltajuhliin paljon ja Queenslandin Leo Conventio- koristelut olivat sen mukaiset. niin, mikä pidettiin Proserpi- Teemana oli Hollywood ja illan QHVVl .RVND aikana yleisö sai äänestää mm. satuin olemaan lähettyvillä, parasta leomainosta, parasta otin kutsun mielelläni vastaan näyttelijää ja parhaiten pukeuMDSHUMDQWDLQDO|\VLQLWVHQL WXQXWWD OHRD %LOHHW ORSSXLYDW istumasta Tomin autossa mat- yhdeltätoista ja kaikki lähtivät istuskelemaan kalla kohti leiripaikkaa, jossa tyytyväisinä ulos tai nukkumaan. Hieman Convention pidettiin. Tapahtumaan oli ilmoittautu- erilainen lopetus illalle, kuin QXWSllOOHOHRDMRLVWDVXXULQ suomalaisissa leojuhlissa, misRVDROLDOIDLNlLVLl9DUWWXQHHP- sä leot soittavat musiikkia ja paan leoporukkaan tottuneena tanssivat yömyöhään. olin yllättynyt siitä, että olin vanhin leo paikalla. Vielä enemmän Erilainen maa, yllättynyt olin siitä, miten loistaerilaiset haasteet vasti tapahtuma oli järjestetty, vaikka sitä oli jouduttu siirtämän Australian leojen vahvuudet kuukaudella pyörremyrskyn ja haasteet ovat täysin erilaiset vuoksi. Aikataulutus piti täydelkuin Suomessa. Klubeja on pallisesti ja ohjelma oli mielenkiinjon (päälle 200) ja niitä syntyy toista ja hauskaa. Herätys lauvaivattomasti leijonien johdolantaiaamuna oli jo 6:30, mistä la. Klubeja perustetaan lähinkukaan ei tuntunut vikisevän! nä koulujen yhteyteen ja leot Ottakaa aamu-uniset suomatoimivat pääasiassa koulunsa laiset leot tästä oppia. Järjestäympäristössä. Jäsenhankinta vät leot valittelevat ainoastaan on tällöin helppoa, sillä leot ovat osanottajien vähyydestä, mikä vahvasti näkyvillä kouluissaan. alunperin oli yli 80 leoa. Oppilaat myös näkevät leojen Lauantain pääpuhujaksi oli työn hyvät tulokset ja haluavat Kaikki auttoivat keittiössä. Ruokana australialainen meat pie. valittu Oncology Children’s ZZZOHRFOXEV¿ SUOMEN LEOT Leo Europa Forum 2010 Sopron, Unkari Teksti Jenni Jäppinen T ämän vuoden Leo Europa Forum järjestettiin Unkarin ja Itävallan leojen yhteisellä ponnistuksella. Niinpä järjestävässä porukassa oli Unkarin leojen uutta intoa ja Itävällan leojen kokemusta. Molemmat olivat selvästikin tarpeen ja viikko onnistuikin erinomaisesti. Osallistujia oli yhteensä 250 leoa ympäri Eurooppaa ja Suomen delegaatio oli neljäntoista leon suuruinen. LEF:iin ensimmäistä kertaa osallistui leijonien päämajasta nuorisoohjelmien johtaja. Viikko oli tapahtumia ja aktiviteetteja täynnä. Pääaktiviteetti oli niin sanottu kenNlODDWLNNRNHUl\V HOL 3HUIHFW Day. Tempauksen ideana oli kerätä joululahjoja romanialaiseen lastenkotiin ensi jouluksi. Aktiviteetin kautta pystyisimme antamaan lastenkodin lapsille täydellisemmän joulun. Jokainen osallistuja toi mukanaan kenkälaatikon, johon oli kerätty pieniä lahjoja yhdelle lapselle. Tämän lisäksi unkarilaiset ja itävaltalaiset leijonat antoivat lahjoituksia. Myös leot, jotka eivät päässeet osallistumaan LEF:iin olivat lähettäneet leluja, karkkia, vaatteita ja ihan kaikkea mahdollista, mitä lapset tarvitsevat. Kokonaistulos ROLNLQ \KWHHQVl XSHDW joululahjapakettia paketoituna ja pakattuna kuorma-autoon kohti Romaniaa ensi jouluksi. Joululahja-aktiviteetin lisäksi viikon aikana järjestettiin konsertti varainkeruuaktiviteettina. Konsertin pääsylipputulot ja väliajan virvokemyynnin tuotto lahjoitettiin myös or- EZIO DORIGUZZI ANNEMARI PÄIVÄRINTA Suomen delegaatio avajaisseremonian jälkeen. pokodille. Konserttiin osallistui leoja ja leijonia yhteensä 500. Leot olivat hankkineet virvokkeet sponsorointi periaatteella ja maksu tehtiin niin sanotusti omantunnon mukaan. Tämä toimi hyvin myös viikon aikana parissa muussa vierailukohteessa. Oli hienoa huomata, että yrityksistä lähdetään mukaan sponsoroimaan tapahtumaa, kun tarkoitus on hyvä ja asia osataan esittää oikein. Forumin osallistujat toivat mukanaan lahjoja, jotka paketoitiin forumaktiviteettina yhteensä 2400 lahjaksi lastenkotien lapsille. Tapahtuman järjestäjät olivat tehneet viikon eteen kaikkensa ja voidaankin sanoa, että homma toimi. Me kaikki suomalaiset osallistuimme workshoppiin jonka aihe oli: Kuinka järjestää LEF? Täällä kuuntelimme kokemuksia ja opetuksia siitä, miten asiat kannattaa hoitaa ja mitä kaikkea pitää ajatella kun tällaista isoa kansainvälistä ta- Keskustelin viikon aikana ulkomaalaisten leojen kanssa, suurin osa heistä mainitVHH 6DDULVHOlOOl SLGHW\Q LEF:in parhaimmakseen. Hienoa, että Suomen leojen maine on edelleen korkealla kansainvälisesti. Toivotan leoille tsemppiä, ahkeruutta ja onnistumisen elämyksiä, kun suunnittelette LEF:ä Suomeen! pahtumaan järjestetään. Kaikkien suomalaisten osallistuminen oli erityisen tärkeää tähän workshoppiin, koska Suomi äänestettiin järjestämään LEF vuonna 2013. Leot saivat tähän kannatuksen Suomen leijonilta ja Euroopan leoilta. LEF:in järjestäminen tulee varmasti vaatimaan kova työtä, mutta antaa vielä enemmän. Kiitos loistavasti viikosta koko delegaatiolle ja ensi vuonna suunnistamme LEF:iin Romaniaan! EZIO DORIGUZZI Gaalailtaan valmistautuivat Atte Luomala, Jenni Jäppinen, Chris Lloyd, Jukka Mäkitalo ja Heli Ketola EZIO DORIGUZZI Yhteiseurooppalainen piknik pidettiin paikassa, jossa rautaesirippu avattiin ensimmäisen kerran. ,/2VDQRPD<.QSllPDMDVWD Teksti Antti Huopana V uosituhannen alussa järjestettiin huippukokous, jossa Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot muotoilivat uutta visiota YK:n tulevaisuutta varten. Huippukokousta seurasi yleiskokous jonka päätteeksi hyväksyttiin päätöslauselma, joka tunnetaan myös YK:n vuosituhatjulistuksena. Tämä julistus sisältää useita maailmaa koskevia kehitystavoitteita, jotka jäsenmaat ovat sitoutuneet täyttämään vuoteen 2015 mennessä. Tärkeimmät kahdeksan kehityspäämäärää tunnetaan vuosituhattavoitteina (Millenium Development Goal). Yhdistyneet kansakunnat haluavat myös nuoret tiedostamaan ongelmat, tarttumaan niihin ja tukemaan vuosituhattavoitteiden täyttymistä. Niinpä elokuussa järjestettiin jo seitsemännen kerran Youth AssembO\NRQIHUHQVVL<.QSllPDMDVVD1HZ<RUNLVVD.RQIHUHQVVLQ teemoina olivat sosiaalinen yritWlM\\VMDMRKWDMXXV.RQIHUHQVsiin osallistui satoja nuoria, nykyisiä ja tulevia johtajia, jotka haluavat antaa oman panoksensa tehdäkseen maailmasta paremman paikan elää. Tutustuttuasi tavoitteisiin, huomaat aiheiden olevan tuttuja jokapäiväisessä uutisoinnissa. Me suomalaiset elämme Leolehden toimitus Päätoimittaja ,GD6WnKOH 6RLGLQWLH' +HOVLQNL SXK Toimituskunta Heli Ketola 2RQD6WnKOH Antti Forsell minulle tutuksi leijonien kautta, projektin tavoitteena mahdollistaa peruskoulutus luonnonmullistusten tai muiden ongelmien runtelemilla alueilla asuville lapsille. .RQIHUHQVVLQ DLNDQD NHVkityttiin hienojen tavoitteiden sijasta myös käytännöllisempiin asioihin. Auttaminen tapahtuu pääsääntöisesti jonkin projektin kautta, mikä vaatii työtä ja aikaa. Haastavimpia vaiheita ovat usein varainhankinta, mainostaminen ja tietoisuuden nostaminen sekä projektinhallinta. Hetken mietittyäsi varmasti huomaat, että omasta leoklubistasi saat avun kaikkiin edellämainittuihin. Vuosituhattavoitteet lyhyesti ovat: 1. Puolittaa äärimmäinen köyhyys 2. Taata peruskoulutus kaikille 3. Edistää tasa-arvoa 9lKHQWllODSVLNXROOHLVXXWWD 5. Parantaa odottavien äitien terveydentilaa 6. Hidastaa tautien leviämistä 7XUYDWDNHVWlYlNHKLW\V 8. Sitoutua globaaliin kumppanuuteen Katso lisää: www.unassembly.eu ZZZYXRVLWXKDWWDYRLWWHHW¿ hyvinvointivaltiossa, mutta nämä samat ongelmat voivat olla meille jokapäiväisiä ellemme auta kanssaihmisiämme kehitysmaissa ja muualla maapallollamme. Yksittäiselle ihmiselle auttaminen muuten kuin raha-avus- Leolehden deadlinet vuonna 2010 /HKWL Maanantai 1.11. Leojen jäsenrekisteri Jenni Leskinen 3DOVWDWLH% -\YlVN\Ol SXK OHROHKWL#OHRFOXEV¿ ZZZOHRFOXEV¿ Kaikille ei ole tarjottu mahdollisuutta vaikuttaa tavoitteiden saavuttamiseen. Sinulle tarjous on voimassa oman klubisi kautta. Miettimällä klubillenne tärkeintä tavoitetta ja aktiviteettia, jolla voitte viedä apua eteenpäin, keräät samalla itsellesi tärkeitä kokemuksia myöhempää elämää varten. Ehkäpä juuri Sinä osallistut seuUDDYDDQ NRQIHUHQVVLLQ New Yorkissa? tuksilla, on erittäin haasteellista. Mikäli olet selaillut tämän lehden sivuja aiemmin, huomaat usean leojen ja leijonien avustusprojekteista tähtäävän vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen - tietoisesti tai tiedostamattaan. Esimerkiksi Schoolin-a-box -projekti on tullut Leoneuvoston presidentti / Lion-yhteyshenkilö Riikka Mustonen 3DOODNVHQWLH% +(/6,1., SXK HWXQLPLVXNXQLPL#OHRFOXEV¿ (Toimii kaikilla leoilla) Seuraavan lehden deadline: 1.11.2010 Hymyile, virnistele ja naura! Tartuta ilo muihinkin!
© Copyright 2024