Lue lehti tästä
2014 Opitaan yrittämään Käytännän taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksella Elisenvaaran koulussa. Sivu 5 JYMY luomujäätelöä Aurasta Jäätelössä on maku avainasemassa. Sivu 6 Pui parhaat päältä Auranmaalla on valtavasti yrityksiä. Täällä valmistetaan laadukkaita tuotteita ja monipuolisia palveluita. Nyt auranmaalainen osaaminen on tiivistetty yhdelle nettisivulle, johon on rekisteröity toimialoittain yli 1300 paikallista yritystä. – Nettisivuston avulla asukkaat löytävät alueemme yritykset, ja yritykset löytävät toisistaan yhteistyökumppaneita, sanovat Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Riikka Peippo ja Lassi Rosala. Lue lisää sivulta 17. Aitoauranmaa.fi-sivusto lanseerataan virallisesti käyttöön perjantaina 28.11. Yritykset tärkeä osa kuntaa Yhteistyö hyvää, mutta kehityskohtiakin löytyy. Sivu 8 30 vuotta taksiyrittäjänä Ei riitä, että vain ajaa autoa, Jouni Frantti kertoo. Sivu 21 Kokonaisvaltaista hyvinvointia Sun Sali tarjoaa palveluita, jotka auttavat jaksamaan arjessa. Sivu 23 Luovaa yrittäjyyttä ja uskoa kotiseutuun Auran keskustaan avattiin syksyllä uusi valokuvausstudio. Omistaja Eliisa Laine kaavaili yritystään ensin Turkuun, mutta muutti mieltään sopivan vuokratilan löydyttyä lähempää omalta kotipaikkakunnalta. Fysioterapeutin koulutuksen valokuvaamiseen kekseliäästi yhdistänyt Laine on tyytyväinen päätökseensä ja muistuttaa, että pienessä kunnassa voi olla yllättäviäkin voimavaroja, joita ei isossa kaupungissa ole. Lue lisää Laineesta ja hänen yrityksestään sivulta 25. Auran joulunavaus Koko perheen joulutapahtuma 28.11. Sivu 3 2 Yritteliäs Auranmaa 2014 PÄÄKIRJOITUS Toivetta paremmasta Tätä kirjoittaessa talven ensimmäiset lumisateet ovat saapumassa Auranmaalle. Perinteinen alkavan talven ja joulun lähestymisen merkki on myös Yritteliäs Auranmaa -lehden ilmestyminen. Vuoden takaisesta kirjoituksestani ei taloudellinen tilanne ole ainakaan parantunut. Jatkuvalla syötöllä saamme kuulla talousennusteita, joita on korjattu alaspäin. Suomen tilanne on erityisen huono. Meillä on suuri rakennemuutos menossa, vientimarkkinamme eivät tahdo päästä kasvuun ja kilpailukykymme on viimeisten kymmenen vuoden aikana romahtanut. Syitä tähän voi jokainen osapuoli hakea ihan itsestään. Työllistämisen kustannusten voimakas nousu, byrokratian lisääntyminen, kokonaisveroasteen kasvu, työmarkkinoiden jäykät rakenteet ja niin edelleen. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kaikkia tehtyjä virheitä on mahdotonta korjata kerralla. Aloitettava kuitenkin on, vaikka pienin askelein, mutta nopeasti. Toivottavasti ensi keväänä maamme saa toimintakykyisen hallituksen, joka pystyy tekemään tarvittavat päätökset, jotta kansantalous pääsee uudelleen kasvu-uralle. Paljon positiivistakin on ilmassa. Auranmaalla on syntynyt uutta yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja ja taloudellista aktiviteettia alueellemme. Monet vanhat yritykset ovat pärjänneet hyvin kilpailussa näinä vaikeina aikoina ja palkanneet uutta väkeä. Olemme tähän lehteen keränneet hyviä artikkeleita osasta näistä alueemme yrityksistä ja yrittäjistä. Jokainen varmasti löytää itselleen mukavia juttuja luettavaksi. Joulun valmisteluissa on hyvä muistuttaa, että on tärkeää suosia mahdollisimman paljon oman alueemme yritysten palveluja ja tavaroita. Kun suuntaamme jouluun käyttämämme eurot omalle alueelle, saamme työllistettyä paikallisia yrittäjiä sekä heidän työntekijöitään ja näin ollen edistämme taloudellista hyvinvointia. Käyttäkäämme siis mahdollisimman paljon Auranmaan yrittäjien ja yritysten tuottamia tuotteita ja palveluita, kun hankimme lahjoja ja muita joulun tarvikkeita. Auran Yrittäjät järjestää perinteisen Joulunavauksen taas tänäkin vuonna. Joulunavaus järjestetään 28.11.2014 kello 18 alkaen Auran torilla. Tilaisuuden ohjelmassa muun muassa Auran kunnanjohtajan tervehdys ja jouluvalojen sytytys. Paikalla myös joulupukki ja -muori sekä paljon muuta mukavaa. Toivotan kaikki tervetulleiksi koko perheen tapahtumaan. RAUHALLISTA JOULUN ODOTUSTA KAIKILLE! Hannu Hakala puheenjohtaja, Auran Yrittäjät ry Monta tapaa tehdä hyvää Joulu lähestyy. Ensimmäisen adventtisunnuntaihin on aivan pian. Se päivä on muodostunut perinteiseksi naistenlionsklubi LC Aura/Sisun joulukonsertin päiväksi. Toivomme mahdollisimman monen päättävän lähteä konserttiin nauttimaan jouluisista sävelmistä, rauhoittumaan omaan joulun odotukseen ja mahdollistamalla näin monta tapaa tehdä hyvää. Monimuotoista lionstoimintaa voi kuvata juuri näillä sanoin: monta tapaa tehdä hyvää. Erilaisten palvelumuotojen, esim. vanhusten ulkoiluttamisen lisäksi avustamme monia kohteita taloudellisesti. Konsertin järjestäminen vaatii vapaaehtoisilta työpanosta toteutuakseen, mutta myös hyviä yhteistyökumppaneita, yrityksiä ja yhdistyksiä, jotta korkeatasoisen konsertin tuoman mielihyvän lisäksi syntyy taloudellista tuottoa, jolla voidaan tukea erilaisten hankkeiden toteuttamista ja avustustoimintaa. Taloudellista apua on ku- Yritteliäs Auranmaa Julkaisija: Auran Yrittäjät ry Jakelulevikki: 11 000 kpl Painopaikka: Salon Lehtitehdas, Salo 2014 Ilmoitusmyynti, Ilmoitusvalmistus ja toimitus: Trival Oy, puh. 020 7411 600 Päätoimittaja: Leena-Maija Pärssinen / Trival Oy leena-maija.parssinen@trival.fi, 044 700 9000 Toimittajat: Paula Koskinen, Johanna Lehtola, Paula Pihlava, Anni Rajasto, Maria Rantanen, Olli Toivanen Jakelu: Yritteliäs Auranmaa jaetaan osoitteettomana ryhmäjakeluna Postin osoiterekisterin mukaan kaikkiin talouksiin Aurassa, Koski TL:ssä, Marttilassa, Mellilässä, Oripäässä, Pöytyällä, Tarvasjoella, Yläneellä ja Tortinmäessä. Lisäksi jakelupistejakeluna Aurassa. Jakelupäivä 25.11.2014 Yritteliäs Auranmaa 2014 -lehti on luettavissa sähköisenä, osoitteessa www.trival.fi Trival Oy Asiakaspalvelu: Puh. 020 7411 600 PL 42, (Kauppalankatu 2B) 32200 LOIMAA info@trival.fi - www.trival.fi luneen vuoden aikana voitu antaa mm. seutukunnan omaishoitajien Olohuonetoimintaan, esikoululaisten uimakouluun, Sisu-stipendiin sisukkaasta koulutyöstä yläasteen päättävälle oppilaalle, nuorisovaihtoon, tässä vain muutamia esimerkkejä. Erityisinä yhteistyökumppaneina toimivat Auran sosiaalitoimi ja terveydenhuolto, joiden välityksellä voimme antaa tarvitseville lahjakortteja joulunajan ruokahankintoihin, äitienpäiväksi lahjakortteja vähävaraisten äitien erilaisten tarpeellisiin palveluihin tai esimerkiksi sukkalankoja terveyskeskuksen vapaaehtoisille kutojille, jotta jokainen syntyvä vauva saa lahjaksi ihanan pehmeät villasukat. Kiitos hyville yhteistyökumppaneillemme. Maarit ja Sami Hurmerinta: Rakkauden ja lämmön aika Tänä vuonna Auran kirkossa esiintyvät Maarit ja Sami Hurmerinta, tutut artistit jo 1970-luvulta lähtien. Nuoremmalle väelle Maarit tuli tutuksi edelliseltä Vain elämää-kaudelta. Joulunkonsertin ohjelmassa on perinteisiä joululauluja, mutta myös muita Maaritin tunnettuja kappaleita. Kaikkiin esitettäviin kappaleisiin he ovat tehneet omat sovituksensa. Tulkaa kuulemaan! Se on yksi tapa tehdä hyvää. Tilaisuuden järjestää LC Aura / Sisu. Tilaisuuden tuotto käytetään lapsi- ja nuorisotyön sekä terveyttä ja liikuntaa edistävän toiminnan tukemiseen ja eri avustuskohteisiin. Lippu/ohjelmalehtinen 15 €. Lippuja myydään Lippupalvelussa, Auran Hiuspalvelussa, Kukka Fuksiassa ja Parturi-Kampaamo Jaana Murrolla. Lipunmyynti kirkon ovella alkaa tunti ennen konsertin alkua. Yritteliäs Auranmaa 2014 Auran Yrittäjien hallitus vuodelle 2015 Puheenjohtaja: Hannu Hakala, A-Tiilikate Oy Muu hallitus: Vaito Aalto, Hannele Aittamäki, Leena Hakala, Arvo Laakso, Pertti Leppäkoski, Harri Muurinen, Sauli Nuolemo, Ari Toivonen Auran Yrittäjät ry:n yhteystiedot: auran@yrittajat.fi www.auranyrittajat.fi Auran Yrittäjät ry c/o A-Tiilikate Oy Hannu Hakala PL 20, 21381 AURA Puh. (02) 486 460 - gsm 0500-780 145 hannu.hakala@a-tiilikate.fi 3 4 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Maria Rantanen Maakunta nousuun rohkeudella – Talous ei ole lähtenyt vuoden takaisesta nousuun, epävarmuuskin on lisääntynyt, aloitti Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter. Munter puhui Turun Logomossa 11.10. järjestetyssä Varsinais-Suomen Yrittäjien gaalassa, jonne kerääntyi maakunnan yrittäjiä, heidän puolisoitaan sekä yhteistyökumppaneitaan. – Nyt tarviaan rohkeutta. Rohkeutta, jotta saadaan maakuntamme nousuun. Hanna Munterin mukaan yrittäjiä jos joitakuita voidaan luonnehtia rohkeiksi. – Rohkeus tarkoittaa oikeiden asioiden tekemistä pelosta huolimatta. Yrittäjät ovat siis rohkeita jokainen. Yrittäjiä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, hän totesi. Juhlassa palkitut auranmaalaiset Kuntakohtaiset yrittäjäpalkinnot Ehdotuksen palkitsemisesta tekevät Varsinais-Suomen Yrittäjät -aluejärjestön paikallisyhdistykset. Aura: Auraosa Oy, yrittäjät Arto Lehtiniemi, Jaakko Lehtiniemi, Laura Lehtiniemi Marttila: Louhintaliike Heimo Portaala Oy, yrittäjä Harri Portaala Kyrö, Pöytyä: MV-Tuotteet Oy, yrittäjät Keijo Virtanen, Kimmo Virtanen, Jukka-Pekka Virtanen, Tiina Virtanen Tarvasjoki: Tarvaspinnoite Oy, yrittäjä Ari Virtanen Yläne: Tmi Juha Lehtonen, yrittäjä Juha Lehtonen Maakunnallinen palkinto Piikkiöön Alallamme on paljon harmaata taloutta, koska tarjontaa on niin paljon, kertoi viihdealan yrittäjä Kyösti Mäkimattila. Yläneläinen Tunnelmatuotanto Oy palkittiin yrittäjäpalkinnolla vuosi sitten, tänä vuonna Mäkimattila esiintyi gaalassa Varjokuva-yhtyeensä kanssa. Kannustavia esimerkkejä ja suunnannäyttäjiä tarvitaan. Rohkeat toimijat saivat tunnustusta Logomossa, sillä yrittäjägaalassa palkittiin 29 menestyksekästä varsinaissuomalaista yritystä kuntakohtaisilla palkinnoilla. Maakunnallinen yrittäjäpalkinto luovutettiin piikkiöläiselle Oy NIT Naval Interior Team Ltd:lle. NIT on meriteollisuusyritys, joka on erikoistunut laivojen vaativimpien sisustustöiden kokonaistoimituksiin. Se suunnittelee ja toteuttaa muun muassa ravintoloita ja kylpyläosastoja loistoristeilijöihin sekä autolauttoihin. – Haluamme palvella Turkua ja muita Auraosa palkittiin kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla. Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munter luovutti tunnustuksen Jaakko Lehtiniemelle. huipputelakoita tekemällä asiakkaan hyväksi kaikkemme. Teemme työn täydellisyyttä tavoitellen ja avoimesti. Mahdollisista ongelmista kerrotaan asiakkaalle hyvissä ajoin eikä vasta sitten, kun on pakko, toimitusjohtaja Jari Suominen avasi NITin toimintaperiaatteita. – Maamme luottoluokitus laski, julkinen sektori paisuu ja holhoominen lisääntyy. Yksilön vastuu tulee antaa takaisin, Munter painotti. Yrittäjäpalkintojen lisäksi gaalassa jaettiin neljä Suomen Yrittäjien Yrittäjäristin Timanttiristiä 40 ja 50 vuoden yrittäjyydestä. Tunnustus 50 vuoden yrittäjyydestä anYksilön vastuu takaisin nettiin paraislaiselle Seija Ruohoselle sekä Puheenjohtaja Henna Munter peräänkuulutti 40 vuoden yrittäjyydestä ristin saivat raigaalapuheessaan myös vallitsevaan politiik- siolainen Jukka Liukas, taivassalolainen kaan ennalta-arvattavuutta. Verotuksen ja Merja Jalonen ja uusikaupunkilainen Terttu Lundelin. sääntelyn tulisi olla kohtuullista. Palkinnot kourassa, mutta hymyä ei vielä heltiä. Kyrön MV-Tuotteiden Keijo Virtanen (oik), Tarvaspinnoitteen Ari Virtanen ja pyhärantalaisen Hilannon Myllyn Janne Hilanto (taustalla). 5 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Anni Rajasto Käytännön taitoja ja elämänhallintaa yrittäjyyskasvatuksesta Elisenvaaran koulussa opitaan yrittämään joidenkin oppiaineiden kanssa. Esimerkiksi historiassa yrittäjyyskasvatus toimii tavattoman huonosti, kun taas yhteiskuntaoppiin se sopii paljon luontevammin, Höyssä toteaa. Kurkistus työelämään vapaaehtoistoiminnan kautta Joni Söderlund ja Madina Lakkonen ovat olleet tyytyväisiä valinnaisainevalintaansa. Yrittäjyyskasvatuksella on Elisenvaaran koulussa Pöytyällä pitkät perinteet. Elisenvaaran yläkoulun yrittäjyyskurssia järjestetään vapaasti valittavana eli valinnaisaineena tänä syksynä jo kuudetta kertaa. Kurssi pyrkii herättämään oppilaiden omaa yrittäjähenkeä ja yritteliäisyyttä, ja se sisältää markkinointia, liikeideoiden suunnittelua ja toteuttamista sekä tutustumisretkiä lähialueen yrityksiin. Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on opetettu vapaasti valittavana aineena jo lähes kymmenen vuotta. Kurssilla opiskelijat perustavat pienryhmissä oman miniyrityksen, jota he pyörittävät vuoden ajan. Lisäksi kurssilla opetellaan esimerkiksi kirjanpidon ja vastuunkantamisen perustaitoja, ja kaikki oppiminen tapahtuu itse tekemällä. Yhdistäminen aineopetukseen lukiossa haastavaa Lukion yrittäjyyskurssin vastuuopettajana on alusta asti toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettaja Ari Höyssä, joka kiittelee kurssia erityisesti sen käytännönläheisyydestä ja tavanomaiselle lukio-opiskelulle tarjoamasta vastapainosta. Höyssän mukaan yrittäjyyskasvatuksen yhdistäminen lukio-opetukseen Lyhyesti • Elisenvaaran koulu perustettiin 1927 Karjalassa. • Pöytyällä Elisenvaaran koulu aloitti toimintansa 1948. • Elisenvaaran yläkoulussa opiskelee 238 oppilasta, lukiossa oppilaita on 132. • Elisenvaarassa työskentelee 34 opettajaa, kaksi rehtoria ja kolme koulunkäyntiavustajaa. ei kuitenkaan ole täysin mutkatonta. Elisenvaaran lukiossa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu pääosin muusta opetuksesta erillään. Höyssän mielestä yrittäjyyskasvatus toimii parhaiten omana pakettinaan, joka voidaan räätälöidä sopivaksi osaksi muuta kurssitarjontaa. Sen sijaan ammatilliseen koulutukseen hän arvelee yrittäjyyskasvatuksen istuvan helpommin. – Yrittäjyyskasvatus jää lukio-opetuksessa enemmän esittelyluontoiseksi tutustumisjaksoksi osittain siksi, ettei lukio tarjoa opiskelijoilleen kaupallisia taitoja, joihin yrittäjyyskasvatuksen voisi luontevasti yhdistää. Sillä ei myöskään ole yhteistä tarttumapintaa Yrittäjyyskurssi järjestetään Elisenvaaran lukiossa joka toinen vuosi, ja sen vastinpariksi on kaavailtu Auranlaakson kansalaisopiston kanssa yhteistyössä toteutettavaa vapaaehtoistyön opintojaksoa. Syksyllä ensimmäistä kertaa alkanut kurssiuutuus sisältää luentoopetuksen lisäksi harjoittelujakson, jonka opiskelijat pääsevät tekemään valitsemissaan paikoissa. Lähes kaikki kurssin harjoittelupaikoista liittyvät tällä kertaa vanhustenhoitoon. Yrittäjyyskurssin käynyt oripääläinen abiturientti Iida Eskola on yksi vapaaehtoistoiminnan opintojakson valinneista opiskelijoista. Matkailualasta kiinnostuneen ja oman kahvilayrityksen pitämistä yrittäjyyskurssilla kokeilleen Eskolan mielestä kurssien suurin hyöty on päästä kokeilemaan asioita, joita voisi esimerkiksi kuvitella tekevänsä tulevaisuudessa ammatikseen. Myös Ari Höyssän mielestä opintojaksot tarjoavat oppilaille oivan tilaisuuden nähdä, kiinnostaako tietty ammattiala heitä todella. Lisäksi opiskelijat saavat kursseista itsevarmuutta ja kokemusta, jonka avulla he voivat esimerkiksi kesätöitä hakiessaan markkinoida omaa osaamistaan potentiaalisille työnantajille. Ei koulua vaan elämää varten Yläkoulun yrittäjyyskurssin yhtenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden itseluottamusta ja kannustaa heitä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Yläkoulun rehtori Mika Virtanen näkee yrittäjyyskasvatuksen ennen kaikkea yleissivistävänä ja elämää varten valmentavana opintokokonaisuutena. – Yrittäjyyskasvatus on mennyt aimo harppauksin eteenpäin siitä, mitä se joskus oli. Nykyään yrittäjyyskasvatuksessa tähdätään siihen, että oppilaat osaisivat ja uskal- taisivat asettaa itselleen tavoitteita ja hoksaisivat, mitä he voisivat tehdä niiden saavuttamiseksi. Tarkoitus ei ole pakottaa jokaista oppilasta yrittäjäksi, vaan antaa valmiuksia toimia yhteisön jäsenenä, Virtanen selittää. Lukion rehtori Outi Jalonen muistuttaa, että toisaalta esimerkiksi yrittäjyyteen liittyviä taitoja ja ominaisuuksia opitaan muuallakin kuin yrittäjyyskasvatuksessa. Esimerkiksi rahanhankinnassa ja opiskelijakunnan asioita hoitaessaan opiskelijat oppivat samaa yrittäjämäistä asennetta kuin yrittäjäkursseilla. Ei koskaan tylsää Molempien rehtorien mielestä yrittäjyyskasvatuksella on tilausta kaikilla kouluasteilla, ja esimerkiksi yläkoulun puolella yrittäjyyskurssi onkin vuodesta toiseen saavuttanut suuren suosion oppilaiden keskuudessa. Yhdeksäsluokkalaiset Madina Lakkonen ja Joni Söderlund ovat olleet tyytyväisiä valinnaisainevalintaansa, ja erityisesti Söderlundia kiinnostaa myös ura yrittäjänä. – Olen miettinyt, että perustaisin tulevaisuudessa oman autokorjaamon. Ajattelin, että yrittäjäkurssin avulla saisin tietoa siitä, miten yrityksen perustaminen ja pitäminen toimii. Suurin hyöty kurssista onkin siinä, että sillä opitut tiedot helpottavat elämää: jos menee joskus esimerkiksi yritykseen töihin, niin kurssin kautta on jo saanut tietoa siitä, Söderlund kertoo suunnitelmistaan. Kuten lukiossa, myös yläkoulun yrittäjyyskurssilla opiskelu on pääosin toiminnallista ja projektikeskeistä. Kurssin vastuuopettaja Pirjo Raitalan mukaan opetuksen räätälöinti suurille oppilasryhmille on toisinaan haastavaa, sillä opetuksessa on osattava ottaa huomioon jokaisen oppilaan yksilölliset taidot ja tarpeet. Kampaamoyrityksen perustamista miettineen Madina Lakkosen kertoman perusteella yrittäjyyskasvatuksessa on kuitenkin onnistuttu hyvin – ja opiskelu on kivaa. – Vaikka sen hetkiset tehtävät loppuisivat, tunneilla keksitään aina lisää tekemistä. Yrittäjyyskurssilla ei ole koskaan tylsää, Lakkonen päättää. 6 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Maria Rantanen Jymy tavoittelee koko Suomen markkinoille Auralaisessa luomujäätelötehtaassa valmistuu muun muassa vaniljajäätelöä. Jymy-teamiin kuuluvat Erkki Mikola (vas.), Samuli Suominen, Horst Neumann, Jyrki Sukula ja Olli Suominen. Maito tulee Turun Tortinmäestä, kerma Hämeenlinnasta ja mansikat Suonenjoelta. Kaikki mahdollinen on kotimaista ja luomua. – Muualta voisi saada enemmän ja halvemmalla, mutta me haluamme, että raaka-aineet ovat Suomesta ja mahdollisimman läheltä, sanoo Samuli Suominen. Auran Sisulan eli Leafin entisen makeistehtaan ruokala on saanut uuden elämän. Tänä syksynä tiloissa aloitti toimintansa Suomisen Maito Oy:n jäätelötehdas. Tehdas tuottaa Jymyksi ristittyä luomujäätelöä. Ajatus jäätelötehtaasta sai alkunsa, kun luomumaitotilalla työskentelevät tortinmäkeläisveljekset Samuli Suominen ja Olli Suominen saivat tarjouspyynnön pääkaupunkiseudulta. – Horst Neumann, Erkki Mikola ja Jyrki Sukula ottivat meihin yhteyttä ja kysyivät, kiinnostaisiko yhteistyö. He tarvitsivat kosketuspintaa maidon tuotantoon. Lähdimme innolla mukaan, Samuli Suominen kertoo. Maku avainasemassa Kaikki kävi nopeasti. Suomisen Maidon toimitusjohtaja Horst Neumann vieraili Suomisten maitotilalla. Kesällä tehtaan toimitilat Aurassa remontoitiin ja jäätelömakuja alettiin testailemaan. – Laitteet tulivat Englannista elokuussa ja syyskuun alussa en- simmäiset jäätelöt saatiin kauppaan. Auran K-marketin kauppias Pertti Leppäkoski oli ensimmäinen rohkea, joka otti Jymyt myyntiin, Samuli Suominen kertoo. Sen jälkeen Jymyä ovat ottaneet valikoimiinsa muutkin Turku–Helsinki-akselin kaupat ja luomuliikkeet. Muualtakin on jo riittänyt innostuneita. Myös yrittäjät tihkuvat kunnianhimoa: Jymy halutaa laajentaa kaikkien suomalaisten ulottuville. – Uuden pienen tehtaan luomuja lähijäätelö kiinnostaa. Loppupeleissä se on kuitenkin maku, joka myy, Olli Suominen lisää. Ja makuun, jos johonkin, Jymyssä panostetaan. Makuvaihtoehtoina ovat suklaa, mansikka, maitokahvi ja vanilja sekä uusimpana uutuutena puolukka. – Meillä maut eivät tule pusseista tai aromeista vaan aidoista aineista. Kokeilimme ensin tehdä vaniljajäätelöä uutteesta, mutta kun teimme sen kunnon luomuvaniljatangosta, ei tarvinnut kauaa miettiä, kumman valitsemme. Suomalaisille maistuu jäätelö Suomisen Maidon osakkaat uskovat, että luomujäätelölle löytyy kysyntää. Kotimaista isompaa jäätelöalan toimijaa ei enää ole, vaan ne on myyty kansainvälisille jäteille, kuten Unileverille ja Nestlelle. Samuli Suominen muistuttaa, että suomalaiset ovat kovia jäätelönkuluttajia. – Suomalaiset kuuluvat Euroopan kolmen kärkeen jäätelön kulutuksessa. Suomessa syödään muistaakseni asukasta kohdin vuosittain 13 litraa jäätelöä. Aura on ollut hyvä paikka pistää jäätelötehdas pystyyn. – Maitoautomme ajaa tästä ohi, joten koukkaus ei ollut paha. Kunta on suhtautunut meihin myös todella suopeasti. Ja Mäkelän rakennukselle kiitos nopeasta remontista ja hyvästä yhteistyöstä, kaikki on toiminut loistavasti, Olli Suominen jatkaa. NYT NYT RAHOITUSTARJOUS RAHOITUSTARJOUS UUSIIN UUSIIN JA JA KÄYTETTYIHIN KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN AUTOIHIN 1,5% 1,5% NYT RAHOITUSTARJOUS UUSIIN JA KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN 1,5% 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHIN NYT RAHOITUSTARJOUS UUSIIN JA KÄYTETTYIHIN 1,5% 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHINAUTOIHIN NYT RAHOITUSTARJOUS UUSIIN JA KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN 1,5% 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHIN NYT RAHOITUSTARJOUS UUSIIN JA KÄYTETTYIHIN AUTOIHIN 1,5% 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHIN Ford Focus 1.6 Nissan Qashqai 1.6L Skoda Octavia Combi LMC Cruiser Liberty Ford Focus 1.6 Nissan Qashqai 1.6L Skoda Octavia Combi LMC Cruiser Liberty 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHIN 105 Trend Acenta 1,2 Ambiente 732G Erillisvuoteet 23.10.-8.11. TEHTYIHIN KAUPPOIHIN Ford 1.6 Nissan Qashqai 1.6L Skoda Octavia Combi LMC Cruiser Liberty 105 hv hvFocus Trend M5 M5 Acenta 2WD 2WD 1,2 TSI TSI Ambiente 732G Ti Ti Erillisvuoteet 4-ov., 26 tkm 5MT MY10, 54 tkm 67 tkm 59 tkm Tee hyvä kauppa Loimaalla! Ford Focus 1.6 105 hv26 Trend 4-ov., tkm M5 -11 Ford Focus 1.6 105 hv26 Trend M5 4-ov., tkm -11 Ford Focus 1.6 105 hv26 Trend 4-ov., tkm M5 -11 105 hv26 Trend 4-ov., tkm M5 -11 4-ov., 26 tkm -11 -11 Nissan Qashqai Acenta 2WD 5MT MY10, 54 tkm 1.6L -11 Nissan Qashqai Acenta 2WD 5MT MY10, 54 tkm 1.6L -11 Nissan Qashqai 1.6L Acenta 2WD 5MT MY10, 54 tkm -11 Acenta 2WD 54 tkm 5MT MY10, -11 5MT MY10, 54 tkm -11 -11 Skoda Octavia Combi LMC Cruiser Liberty 1,2 TSI Ambiente 732G Ti Erillisvuoteet 67 tkm 59 tkm -12 -11 Skoda Octavia Combi LMC Cruiser Liberty 1,2 TSI Ambiente 732G Ti Erillisvuoteet 67 tkm 59 tkm -12 -11 Skoda Octavia Combi 59 LMC Cruiser Liberty 1,2tkm TSI Ambiente 732G Ti Erillisvuoteet 67 tkm -12 1,2 TSI Ambiente 67 tkm -12 67 tkm -12 -12 -11 732G Ti Erillisvuoteet 59 tkm -11 59 tkm -11 -11 19.990 17.890 17.980 17.890 54.990 17.890 17.980 17.890 54.990 19.990 17.890 17.980 17.890 54.990 19.990 17.890 17.980 17.890 54.990 19.990 Marrasale 5000 KYSY Marrasale jopa jopa 5000 €/auto. €/auto. KYSY MYYJILTÄMME. MYYJILTÄMME. 17.890 17.980 19.990 17.890 54.990 Marrasale jopa 5000 €/auto. KYSY MYYJILTÄMME. 17.890 17.980 17.890 54.990 19.990 Marrasale jopa 5000 €/auto. KYSY MYYJILTÄMME. www.poytya.fi Pöytyän kunta puh. (02) 481 000 tai kunta@poytya.fi Marrasale Marrasale jopa jopa 5000 5000 €/auto. €/auto. KYSY KYSY MYYJILTÄMME. MYYJILTÄMME. la 10-14 la 10-14 la 10-14 la 10-14 la 10-14 la 10-14 7 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Olli Toivanen Bio-Expert laajentaa lamasta huolimatta PIKKU-LAHTO II ESITTÄYTYY TULE TUTUSTUMAAN PAIKAN PÄÄLLE Kauniit, luonnonläheiset ja isot tontit ovat valmiina rakentajalle. Valittavana on hyvä valikoima tontteja neliöhinnaltaan 11,55 - 16,50 €. Tontit ovat kooltaan 1200 - 3000 m2. Katso lisää: www. aura.fi/tontit.html Tai tule juttelemaan kunnantoimistoon lisää. Aura on vireä kunta, josta on nopeat liikenneyhteydet Turkuun. Tule turvalliseen maalaismiljööseen, jossa on hyvät peruspalvelut ja monipuoliset kaupalliset palvelut. Ihan unelma! Harinen ja Petri Heikkilä Yläneen uudella lämpölaitoksella. Ekologisiin lämmitysratkaisuihin erikoistunut Bio-Expert on kuluneen vuoden aikana pyrkinyt vahvistamaan asemaansa täyden palvelun talona. Syksystä 2014 yritys on tarjonnut kaiken lämpölaitosten toteuttamiseen ja hoitamiseen tarjottavan aina maansiirrosta ja rakentamisesta asti. Tämä on johtanut myös täysipäiväisen työntekijän palkkaamiseen ja kahden henkilön lisäämiseen alihankintaketjuun. Kesäkuussa Bio-Expertin hoidettavaksi siirtyneellä KöyliönSäkylän sähkölaitoksella yritys vastaa jopa laitoksen aurauksesta ja hiekoituksesta. – Pelletinjakelu ja muu varsinainen toiminta vaati pitkälti samat koneet. Nyt pystymme organisoimaan toteutuksen loppukäyttäjälle edullisella tavalla, ja asiakas maksaa vain tehdyistä työtunneista, kertoo Bio-Expertin perustaja Petri Heikkilä. Edullisuus ja helppous ovatkin avainsanoja, kun yksi yritys vastaa koko projektin toteutuksesta, tar- vittavasta seurannasta, huolloista ja korjauksista. Samalla on laajennettu päivystystoimintaa, ja BioExpertin tapauksessa asiakas tietää aina, mihin ottaa yhteyttä ongelmatapauksissa. Lisäksi Riihikoskelle on valmistumassa varastohalli pellettien, hakkeen sekä muiden biopolttoaineiden jakelun helpottamiseksi. Kuluvanan vuonna yritys tekikin ennätysinvestoinnit varsinaisen toiminnan kehittämiseen ja uusille toimialoille. Niukat taloudelliset olot pakottivat kuitenkin keskittymään tuottaviin toimintoihin, ja uusien toimitilojen rakentamista jouduttiin lykkäämään. – Kaikki ylimääräiset, tuottamattomat investoinnit täytyy pistää jäihin, kunnes tiedetään, mihin maailma on menossa, toteaa Heikkilä uusien toimistotilojen ja huoltohallin rakentamisesta. Bio-Expertin lääke lamaan on kuitenkin hieman erilainen kuin useimmilla. Muiden irtisanoessa ja supistaessa toimintaa Heikkilä on nähnyt tilaisuuden, kun osaavaa KOKONAISVALTAISET LÄMMITYSRATKAISUT - lämpöä pienille ja suurille kiinteistöille - Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset ja huolettomat hake- ja pellettilämmityskattilat. Kuka: Petri Heikkilä Yritys: Bio-Expert Oy Sijainti: Simeoninkuja 12, 21420 Lieto (virallisesti kirjoilla Pöytyällä) Perustettu: 1991 työvoimaa on palannut markkinoille. Elämäntapayrittäjä väittääkin kaksinkertaistaneensa oman työpäivänsä pituuden, ja myös uudelle työntekijälle riittää tekemistä. Vastikään palkattu Pauli Harinen tasoittaa pihaa kotikylänsä Yläneen tuoreella lämpölaitoksella. Rahoittajien karatessa useimmilta toimialoilta ei tilanne ole Heikkilän mukaan lämpöyritystoiminnassa yhtä synkkä. Kiristyvä kilpailu on kuitenkin jo alentanut marginaaleja. – Siinä voisi sanoa, että on hulluutta joukossa, kun lähdetään palkkaamaan lisää väkeä talvea vasten, mutta kyllä me uskomme, että näillä pärjätään. Silloin, kun muut viettävät lamaa, täytyy laajentaa, Heikkilä naurahtaa. Auran kunta, PL 24, 21381 AURA Kunnanvirasto (02) 486 430, kunta@aura.fi, www.aura.fi KODINKONEET • MYY • KULJETTAA • ASENTAA • VIE VANHAT POIS. Kaikki samaan hintaan! AURAN KODINPISTE Meijerikuja 1, AURA p. (02) 486 0250, 0400 224 455 Liike av. ma ja pe 9-18, la 9-13, muina päivinä 9-17. Siemenet kuntoon Palvelemme ammattitaidolla ja nopeasti. Soita ja varaa aika TILAA AIKA HETI! VIHERVAKKA OY puh. 48649122 / 4864910 • 24 kk takuu vakiona • 24/7 huolto- ja varaosapäivystys • PUUPELLETTIÄ UA, AT TALOUS- JA 1 LA US ! JO R TA Ä YD Y P Petri Heikkilä 0400 850 167 • Tuula Heikkilä 045 11 22 444 Huippulaadukkaat, tehokkaat, automaattiset huolettomat hake- ja pelletti lämmityskattilat. Lämmityksen edelläkävijä jo 50 vuotta! www.lammitysjarjestelmat.com 24kk takuu vakiona 24/7 huolto ja varaosapäivystys Puh. (02) 486 460 • Fax (02) 486 6005 8 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Johanna Lehtola Yhteistyötä kehutaan, mutta sitä toivotaan myös lisää Kunnanhallitusten puheenjohtajat: Yritykset ovat tärkeä osa kuntaa Auran, Pöytyän, Marttilan, Koski Tl:n ja Tarvasjoen kunnanhallitusten puheenjohtajilla on kaikilla selkeä kanta yrittäjyyteen. Yrittäjiä tarvitaan ja he ovat tärkeä osa kunnan toimintaa niin verotulojen tuojina kuin työllistäjinä. – Mitä enemmän yritykset ovat kiinnostuneet Aurasta, niin sen paremmin kunnallakin menee. Tuovathan yritykset työtä ja verotuloja. Yrittäjät ovat osa kuntaa ja heidät on syytä ottaa mukaan toimintaan yhteistyön kautta, kuvailee Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Vainio. – Yrittäjät ovat tärkeä osa kuntaa. Pienet yritykset, jotka työllistävät yhdestä aina kymmeneen henkilöäkin ovat tärkeitä - se on oman kunnan työllisyydessä aina eteenpäin. Isoilla yrityksillä suhdannevaihtelut vaikuttavat pieniä enemmän, joten taantuman aikaan pienet yritykset ovat lähes korvaamattomia, Pöytyän kunnanhallituksen puheenjohtaja Pentti Wärri tiivistää. Kunnan tärkeimmiksi vaikutus- ja apukeinoiksi yrittäjille Auranmaan kuntien puheenjohtajat mainitsivat kaikki kaavoituspolitiikan ja yritystontit. Lisäksi kaikkien puheenjohtajien mielestä paikallisia yrityksiä kannattaa suosia kunnan hankinnoissa, silloin kun se vain on mahdollista. – Yrittäjyys liittyy loppujen lopuksi kaikkeen kunnassa, ihan hankinnoista alkaen. Ohjenuorana pitäisi olla paikallisten yrittäjien huomioon ottaminen, kun kunta tekee hankintojaan, Tarvasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Heinonen miettii. Koski Tl:n kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Tuominen ja Marttilan kunnanhallituksen puheenjohtaja Jaana Majuri ovat samaa mieltä. – Periaatteessa yrittäjyys on esillä lähes kaikissa päätöksissä. Kilpailulainsäädäntö asettaa omat rajansa kaikkeen, mutta kyllä sitä pyritään ajattelemaan niin, että paikallisille yrittäjille tarjotaan se mahdollisuus olla kilpailussa mukana, Tuominen kertoo – Meillä ei ole käytössä Liedon tapaista yritysvaikutusten arviointi -järjestelmää, mutta se ei tarkoita sitä, että emme ajattelisi päätösten vaikutuksia yrityksiin. Kyllä nii- Kaikki Auranmaan kuntien kunnanhallitusten puheenjohtajat näkevät kaavoituksen ja elinkeinopolitiikan tärkeänä yhteistyöväylänä yritysten kanssa. Tarvasjoella jatkossa asiat tapahtuvat Uudessa Liedossa, kun kunta liitetään valtioneuvoston määräyksestä Lietoon vuodenvaihteessa. tä pohditaan päätöksiä tehdessä. Mietitään onko tästä hyötyä kunnan yrittäjille ja onko tällä työllistävää vaikutusta ja jos on niin mihin se kohdistuu. Kyllä niitä asioita aina pohditaan, vaikka sitä ei ole erikseen määritelty, linjaa Majuri. Paneelikeskusteluja ja kahvitilaisuuksia Kaikki kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat tyytyväisiä yrittäjäyhdistysten ja kunnan yhteistyöhön, mutta myönsivät myös, että sitä voi aina olla lisää. Osassa kuntia yhteistyö ja aamukahvitilaisuudet ovat epävirallisempia ja osassa kuntia yritysyhteistyö on otettu osaksi kunnan päätöksentekoa. Esimerkiksi Marttilassa on elinkeinopoliittinen työryhmä, jossa on edustajia muun muassa yrittäjistä, kunnan virkamiehistä ja luottamushenkilöistä. - Tämä ryhmä on kokoontunut useinkin viime aikoina, koska kunta on tehnyt elinkeinopoliittisen ohjelman, missä pyritään ottamaan huomioon yrittäjät ja rakentamaan yhteistyötä. Ohjelman on tarkoitus olla hyödyksi kaikille, kuvailee Marttilan Jaana Majuri. Kunnanhallitusten puheenjohtajat olivat kaikki tyytyväisiä Auranmaan kuntien yhteiseen Auranmaan Yrityspalvelut -yksikköön, joka aloitti alkuvuonna. Mukana toiminnassa ovat Aura, Koski, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Yritysyksikön toiminnan lisäksi puheenjohtajat löysivät kehityskohtiakin. – Ehkäpä kunnassa voisi olla hyödyllistä vaikka Yläneen ja Pöytyän yrittäjäyhdistysten ja kunnan yhteinen paneelikeskustelu asioista. Tämän voisi järjestää vaikka kerran vuodessa ja se varmasti lähentäisi yhteistyötä, Pöytyän Pentti Wärri pohtii. – Yritysten ja kunnan yhteistyötä voisi kehittää esimerkiksi markkinoinnilla. Markkinointi voisi olla kunnan puolelta tehokkaampaa. Voitaisiin markkinoida esimerkiksi tontteja, paikallisia yrityksiä ja heidän tuotteitaan enemmän esimerkiksi messuilla tai muualla. Näitä on kyllä ollutkin, mutta voisi olla vielä enemmän, esittää taas Kosken Heikki Tuominen. Kuntien rajat eivät yrittäjää rajoita Tulevaisuuteen suhtauduttiin pääosin valoisasti. Monessa kunnassa yrityksiä on monipuolisesti ja menestyjiä löytyy. Valtiolta tulevat paineet kuntia kohtaan taas eivät kunnanhallitusten puheenjohtajien mielestä saa vaikuttaa yrittäjyyteen kunnassa. – Yhteydet yrittäjiin täytyy säilyä, oli se kunta minkä kokoinen tahansa. Vaikka kunnan rajat suurentuisivat, niin ei se yrittäjän työtä muuta, vaan se yrittäjyyden ydin pysyy samana. Jos yhdistymiseen joskus päädytään, niin se voi ehkä jopa auttaa yrittäjiä. Joka tapauksessa yhdistyminen olisi iso prosessi, joten toisaalta vaikutuksia on vaikea tällä hetkellä ennakoida, sanoo Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Ritva Vainio. Auralla ja Pöytyällä on tällä hetkellä käynnissä selvitys yhdistymisestä. Tarvasjoella taas muutoksia on edessä jo heti vuoden vaihteessa. Tarvasjoki liitetään Lietoon valtioneuvoston päätöksellä. Väistyvä kunnanhallituksen puheenjohtaja Esa Heinonen ei näe tilannetta yrittäjien kannalta huonona. – Tässä ei voi muuta kuin toivoa, että kehitys tällä alueella jatkuu myönteisenä ja täällä säilyvät palvelut, asukkaat ja ennen kaikkea yritykset. Tarvasjoki on kuitenkin logistisesti hyvällä paikalla Valtatie 10 vieressä ja tonttien hinnat ovat maakuntakeskusta alhaisemmat. Tänne voivat hakeutua yritykset, joille nämä asiat ovat tärkeitä. Markkinointi on se asia, joka ratkaisee ja toivottavasti Liedon suuremmat hartiat auttavat tässä, Heinonen kertoo. 9 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Tarvasjoki liittyy Lietoon vuodenvaihteessa Yrittäjät uskovat toimintansa jatkuvan samanlaisena kuin tähänkin asti sien vuoksi luokiteltu kriisikunnaksi. Kunnat yhdistyvät 1. tammikuuta. Tarvasjoen yrittäjien puheenjohtaja Jari Laine ei usko, että kuntaliitos juurikaan vaikuttaa tarvasjokelaisiin yrittäjiin. – Ei se mitään uutta tuo. Uskomme, että tilanne jatkuu samanlaisena kuin tähänkin asti. Kuntaliitos on vain pakko hyväksyä, Laine sanoo. Aiheesta on puhuttu yrittäjien kesken, mutta erityistä huolestuneisuutta ei ole ollut ilmassa. Asukasluvun kasvu vajaasta parista tuhannesta lähes pariinkymmeneen tuhanteen ei sekään huoleta yrittäjiä. – Niin kauan kuin kunnan raja pysyy Liedon kohdalla, ei tilanteesta olla huolissaan, Laine sanoo. Yrittäjäyhdistykset yhteistyöhön Tarvasjoella odotetaan vuodenvaihdetta ristiriitaisin mielin. Valtioneuvosto päätti kesäkuussa Tarvasjoen ja Liedon pakkoliitoksesta, koska Tarvasjoki on talousvaikeuk- Tarvasjoella on tällä hetkellä yli 100 toiminnassa olevaa yritystä. Jari Laineen mukaan yritystoiminta on vilkasta ja kiirettä riittää. Tarvasjoen ja Liedon yrittäjäyhdistykset pysyvät erillään myös kuntaliitoksen jälkeen. Yhteistyötä ollaan kuitenkin Laineen mukaan herättelemässä. Myös Tarvasjoen kunnanjohtaja Oili Paavola toivoo, että yrittäjäyhdistykset yhdistäisivät voimansa ja näkisivät alueen kokonaisuutena. Kaikki lähtee yrittäjistä itsestään ja heidän oma-aloitteisuudestaan. – Näen kuntaliitoksen mahdollisuutena yrittäjien yhteistyöhön. Kun lähdetään esimerkiksi messuille ja saa mukaan isomman porukan, niin saadaan myös enemmän näkyvyyttä, Paavola sanoo. Tarvasjoella ollaan viime aikoina satsattu Tyllin yritysalueeseen. Kunnanjohtaja Oili Paavolan mukaan aluetta kehitetään jatkossakin, vaikka Tarvasjoki liittyykin Lietoon. – Se tulee olemaan yksi Liedon yritysalueista ja pyrimme saamaan sinne uusia yrityksiä, Paavola kertoo. KOTIMAISET VARAAVAT TAKAT HORMIT, PALOMUURIT, YM. TÄYDELLINEN ASENNUSPALVELU LVI-ASENNUKSET JA TARVIKKEET Helalantie 13, 21800 KYRÖ Puh. • Pasi 0400-741 046 • Olli 050 514 1174 www.lviasennustoivonen.fi • LVI-TYÖT • ÖLJYPOLTIN HUOLLOT JA -ASENNUS • MAA JA VESI-ILMA LÄMPÖPUMPUT • ILMALÄMPÖPUMPUT • PUTKITYÖT • KAIKKI LVI-TARVIKKEET Valitse välittäjäsi harkiten, saat enemmän. LÄMPÖÄ LÄHELTÄ TakkaCenterin varaavat takat ovat kotimaista laatutyötä ja ne valmistetaan Marttilassa. CE-merkittyihin takkoihin saa myös hormit, palomuurit ja täydellisen asennuspalvelun. Tutustu koko mallistoon sivuillamme takkacenter.fi. Asiakkaamme saa vahvan paikallisen osaamisen lisäksi valtakunnallisen ketjun ja koko OP-Pohjola-ryhmän luotettavan asiantuntemuksen. Markkinaosuutemme Auranmaan alueella yli 60 %! OP-Kiinteistökeskus on Suomen vanhin kiinteistönvälitysketju, joka on osa Suomen suurinta finanssitaloa OP-Pohjola-ryhmää. Auranmaan alueella sinua palvelee: Tule käymään tehtaanmyymälässä: TakkaCenter Oy tehtaanmyymälä Teollisuustie 1 A, 21490 MARTTILA Ark. 10-17 La 10-14 Perttu Niemi Kiinteistönvälittäjä, LKV, YKV, Aura, Turuntie 2 p. 0400 780 860 Yhdessä hyvä tulee Auranmaan OP-Kiinteistökeskus Oy 10 Teksti: Olli Toivanen Korkeakoulukumppani yhdistää yrityksen ja osaajan Turkulaisten korkeakoulujen ja Turku Science Parkin yhteisen Korkeakoulukumppani-palvelun avulla alueen yrittäjät voivat hyödyntää yliopisto- ja ammattikorkeakouluyhteisön asiantuntijuutta yhden luukun periaatteella. Palvelu auttaa etsimään esimerkiksi oikean asiantuntijan, tutkijan tai harjoittelijan yhteistyöprojektin tarpeisiin, eikä yrityksen tarvitse olla perillä korkeakoulumaailman kiemuroista. Palvelu päätettiin luoda, kun aiemman palautteen perusteella yrittäjät olivat epätietoisia siitä, kehen ottaa yhteyttä, kun yhteistyö korkeakoulujen kanssa olisi kiinnostanut. - Vuonna 2005 lähdettiin kehittämään VarsinaisSuomen liiton myöntämän maakunnan kehittämisrahan avulla korkeakoulujen seutukuntayhteistyötä, johon kuului muun muassa korkeakouluyhteyshenkilöitä. Sen hankkeen yksi konkreettinen lopputulos oli Korkeakoulukumppani, kertoo koulutuspäällikkö Ari Koski, joka on ollut mukana hankkeen alkuajoista lähtien. Onnistuneita projekteja on toteutettu lukuisilla eri aloilla. Yliopisto ja ammattikorkeakoulut pystyvät auttamaan yrityksiä tutkimusten, koulutusten ja opiskelijaprojektien keinoin esimerkiksi materiaalikehityksessä, kansainvälistymisessä ja markkinoinnissa. Ehkä tyypillisin yhteydenotto koskee markkinointia sosiaalisessa mediassa, jossa uuden sukupolven diginatiiveista on perinteikkäillekin yrityksille korvaamatonta apua. Esimerkkinä yhteistyöstä Auranmaan alueella ja ympäristössä on palvelun verkkosivuillakin esitelty koskelaisen Raunion sahan kanssa toteutettu hakkeen koon optimointitutkimus. - Lisäksi Loimaan suunnalle on tehty uudenlaisen materiaalin kehittämiseen liittyviä konsultointeja, ja jonkun viikon takaa Marttilasta oli yrityksen laatujärjestelmän kehittämiseen ja sertifiointiin liittyvä toimeksianto, Koski listaa. Pienistä resursseista huolimatta palvelu onkin toteuttanut perustamisensa jälkeen jo useamman sata toimeksiantoa. Kaikki yhteydenotot eivät johda konkreettiseen yhteistyöhön, mutta idea itse on saanut yrittäjiltä yksinomaan positiivisen vastaanoton. Yhteydessä kannattaa myös olla aina ajoissa, sillä oikean tahon löytyminen kuuden korkeakoulun tuhansista työntekijöistä ja kymmenistä tuhansista opiskelijoista vie aikansa. - Viestimme yritysten suuntaan on aina, että kannattaa ottaa yhteyttä mahdollisimman nopeasti, sillä jos tuloksen tarvitsee seuraavalla viikolla, voi olla jo liian myöhäistä, Koski toteaa. Soveltava tutkimus ja yritysyhteistyö on perinteisesti koettu ammattikorkeakoulujen vahvuusalueeksi, mutta myös Turun yliopiston tunnetila on viime vuosina kehittynyt yhä enemmän siihen suuntaan. Alueellinen kehittäminen ja yhteistyö onkin nostettu yhdeksi tavoitteeksi yliopiston strategiassa. Perinteisesti yrityksillä on ollut varauksia yhteistyöstä yliopiston ja ammattikorkeakoulujen kanssa, mutta Koski kehottaa myös Auranmaan yrittäjiä ottamaan rohkeasti yhteyttä. - Opiskelijayhteistyöllä on syntynyt todella hienoja onnistumisia ja täysin uusia avauksia. Meidät saavuttaa helposti, ja mietimme sitten asiakkaan kanssa yhdessä hankkeen toteutusta. Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Olli Toivanen Ammattikorkeakoulun ja yritysten yhteistyö kukoistaa Turun ammattikorkeakoulun yhteistyöprojektit lähialueen yritysten kanssa ovat tänäkin vuonna yhdistäneet lukuisia yrittäjiä nuorten osaajien kanssa. Tuotekehitysklinikalla yhdessä yrittäjien kanssa kehitetyt uudet tuotteet saatetaan kauppojen hyllyille opiskelijoiden liiketaloudellisen, juridisen, markkinointi-, pakkaus ja muotoiluosaamisen avulla. Tänä vuonna Auranmaan yrityspalveluiden kanssa toteutetulla yrityskeitaalla haetaan puolestaan alueen pienille ja keskisuurille yrityksille alaa katsomatta uutta potkua yrittäjyyden opiskelijoiden voimin. Hankkeet ovat osa ammattikorkeakoulun strategiaa, joka korostaa alueellisen yhteistyön lisäämistä myös tulevaisuudessa. - Näinä aikoina monet yksinyrittäjät ovat pulassa, ja kuntien yrittäjäpalveluita ajetaan alas. Me pyrimme kehittämään omaa toimintaamme enemmän siihen suuntaan, kertoo yrittäjyyden lehtori Kari Juhala. Tuotekehitysklinikan hankerahoitus jatkuu vuoden loppuun asti, mutta tavoitteena on myös jatkossa päästään auttamaan alueen yrityksiä. Yrityskeidaskin pyörähtää uudestaan käyntiin seuraavan vuoden syksynä. Myös keväällä otetaan rajatusti toimeksiantoja vastaan, mutta projektit täytyy sovittaa yhteen opiskelijoiden opetusohjelmien kanssa. Aluekehityksen ohella onkin ensisijaisen tärkeää, että ammattikorkeakoulun opiskelijat pääsevät oppimaan yrittäjien rinnalla. Sen lisäksi, että tarjolla on huikea määrä uutta energiaa ja ideoita, hanke auttaa yrittäjiä myös löytämään uusia yhteistyökumppaneita. - Yrityskeitaan foorumeissa on ollut myös yrittäjiä mukana. Näin yrittäjät ovat päässeet luomaan uusia verkostoja. Yksin ei oikein enää pärjää yritysmaailmassa, toteaa projektipäällikkö Sinikka Leino. Yrittäjyyden opiskelijat Yrityskeitaan taustalla ovat päässeet aitiopaikalle oppi- Auranmaan yrityspalveluiden Lassi Rosala, projektipäällikkö Sinikka Leino, lehtori Kari Juhala sekä Turun ammattikorkeakoulun yrittäjyyden opiskelijat maan yrityksen päivittäisestä toiminnasta, tulevaisuuden suunnittelusta sekä yhteistyöstä muiden yritysten kanssa. Monet opiskelijoista kommentoivat, kuinka tuleville yrittäjille on luontaista oppia tekemisen kautta. - Perusasioista on lähdetty liikkeelle. Siitä, miten yhtiö perustetaan ja miten asiakkaita hankitaan, kertoo auralaisen Sun Salin yhtiömuodon vaihtoa, toiminnan laajentamista ja markkinointia mukana suunnittelemassa ollut Jesse Teleni. Nuoria tulevaisuuden yrittäjiä on elämäntapaan inspiroinut halu toteuttaa itseään sekä lähipiiristä saatu esimerkki. Varmaa on, että alueen yrittäjien halutaan myös jatkossa innostuvan yhteistyöstä yrittäjyyden opiskelijoiden kanssa. - Jos haluaa uusia ideoita ja nuorta voimaa tekemään asioita, kannattaa ottaa yhteyttä. Ideoidaan yhdessä, opitaan samalla ja kehitytään, Juhala kehottaa. Samuli Rintala Oy 050 - 512 5728 11 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Jaana Boström OmaisOiva Loimaan seutu -hanke Auranmaalla Kolme vuotta sitten sain mahdollisuuden kirjoittaa tässä julkaisussa ja kiitän lämpimästi mahdollisuudesta kertoa, mitä nyt kuuluu Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:lle. Todella paljon on tapahtunut näiden vuosien varrella. Olet varmaan nähnyt paikallislehtien sivuilla ja kuntatiedotteissa yhdistyksen ilmoittelevan tänä vuonna OmaisOivan teematilaisuuksista, kioskeista, kahviloista, Ovet -omaishoitajavalmennuksista, vierailuista ja niin edelleen. Tähän tilanteeseen emme olisi päässeet ilman muiden tukijoiden aikaisempaa apua. Syksyllä 2011 yhdistys perusteli seutukunnan Lions Clubeille (PNAT) tarvetta saada oma paikka, sillä olimme yrittäneet toimia useita vuosia ns. muiden armoilla. Samaan aikaan oli myös mahdollista lähestyä Ragnar Ekbergin säätiötä avustuksen hakemiseksi toimintaan. Näiden kahden tärkeän tukijan avulla huhtikuussa 2012 voitiin viettää Olohuoneen avajaisia Loimaalla Pekankuja nelosessa. Kiitokseksi tukijoille useamman vuoden ajan, Raha-automaattiyhdistys katsoi tärkeäksi rahoittaa toimintaamme pitkäjänteisesti, olimmehan olleet veitsi kurkulla jo pitkään. Pitkäjänteinen tukeminen tarkoittaa OmaisOiva Loimaan seutu -toimintaa ainakin tässä vaiheessa vuosille 2014-2016 ja jopa tästä eteenpäinkin. OmaisOiva - hankkeessa meillä on nyt mahdollisuus järjestää Olohuoneessa toteutettuja erilaisia tilaisuuksia laajemmin ja niitä ovat nyt olleet muun muassa keväällä järjestetyt infotilaisuudet koko seutukunnassa, teematilaisuudet Marttilassa , kioskit kirjastoissa antaen tietoa, kahvilat vapaata keskustelua varten ja yhteiset vierailut paikallisiin kohteisiin. Hankkeen tavoite on luoda pitkäjänteistä toimintaa ja avuksi tarvitsemme ilman muuta muitakin toimijoita. Olemme tehneet aiesopimukset tässä vaiheessa Varsinais-Suomen ja Satakunnan Muistiluotsin, Avustajakeskuksen/ Lounais-Suomen Lihastauti ry:n, Omaisena edelleen ry:n, Oripään kunnan, Loimaan kaupungin ja aivan tuoreen päätöksen mukaisesti Marttilan kunnan kanssa. Yhdistys ja hanke ei voi toimia yksin pitkäjänteisesti ja siksi onkin hienoa, että olemme saaneet jo näin lyhyessä ajassa sitoutuneita yhteistyötahoja. OmaisOiva - toiminta laajenee koko ajan niin Auranmaalla kuin Loimaan seutukunnassakin sillä periaatteella, että toiminnalle saadaan turvattua jatkuvuus, hanke ei saa olla tähdenlento. Moni voi miettiä, voinko lähteä mukaan toimintaan. Siispä kerron… Oletko nykyinen omaishoitaja, entinen omaishoitaja, tuleva omaishoitaja tai muuten kiinnostunut toiminnasta? Kohderyhmämme on siis todella laaja. Tiesitkö, että joka kuudes meistä suomalaisista auttaa omaistaan ja läheistään? Toivotan lämpimästi mukaan toimintaan niin osallistujana, vapaaehtoisen toimijana tai tukijana! Maailmassa on vain neljänlaisia ihmisiä heitä, jotka ovat olleet omaishoitajia heitä, jotka ovat omaishoitajia heitä, joista tulee omaishoitajia ja heitä, jotka tarvitsevat omaishoitajia. ä ajatusktsaia Lämpirmai-M aria Lau laadukkaita nahkasormikkaita (naisille ja miehille) nahkakintaita Sup kau erkaulahuiveja pak niita ette ja! ihania lahjaä Hyvälua e ideoita! palv joulunille! Iloista aikaa kaik Heimolinnankatu 6, Loimaa p. 0400-726 606 www.laura-maria.fi Avoinna: ma-pe 9-17 ja la 9-13 Rosalynn Carter Jaana Boström Omaistoiminnan ohjaaja OmaisOiva Loimaan seutu – hanke Loimaan seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry jaana.bostrom(a)loimaanomaishoitajat.fi puh. 044 9747 883 Energiatehokasta valaistusta ledeillä Verkkokauppa kuluttajille www.ledlinja.fi /kauppa Tarjoamme led-valaistusratkaisuja kaikkiin tiloihin. Oma maahantuonti takaa laadukkaat tuotteet. Led-putkillamme on 5 vuoden takuu. Led-valojen etuja: energiatehokkuus, helppo asennettavuus ja pitkät huoltovälit. Yrittäjä, tilaa ilmainen Esimerkki: 100 loisteputkea korvataan kartoituskäynti led-putkilla: Säästöä kertyy 5 vuodessa p. 045-185 3340 6411,20 €. Takaisinmaksuaika 1,6 v. Satakunnantie 13, 2. krs. I 32200 Loimaa I info@ledlinja.fi puh. 050-301 0803 I www.ledlinja.fi 6.10.2014 Olohuoneen Vierailupäivä Johanna Oraksen Ateljeessa Kuva: Fiinu Seppä 12 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Maria Rantanen Auranmaan yritysten omat sparraajat Kuka? Riikka Peippo Asuu? Pöytyän Yläneellä Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä tuotannolliset yritykset, elintarvike, matkailu, luova-ala ja yrityspalvelut Aikaisemmin: Toiminut yrittäjänä ja työskennellyt Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksessa Yhteys? 040 631 0208, riikka.peippo@auranmaanyp.fi Kuka? Lassi Rosala Asuu? Jyväskylästä lähtöisin, asuu Turussa Toimii: Auranmaan elinkeinoasiantuntijana, painopisteenä kauppa, ict-palvelu, hyvinvointi- ja sosiaalipalvelut, kuljetus, rakentaminen ja puutuote Aikaisemmin: Työskennellyt vakuutusalalla, kaupan alalla ja valtion erityisrahoitusyhtiö Finnverassa. Yhteys: 040 6310464, lassi.rosala@auranmaanyp.fi Riikka Peippo ja Lassi Rosala ovat työskennelleet Auranmaan yrityspalveluiden asiantuntijoina lähes vuoden verran. Heidän tehtävinään on auttaa paikallisia yrityksiä ja kehittää Auranmaan elinvoimaisuutta. Auranmaalla aloitti tammikuussa kaksi elinkeinoasiantuntijaa, Lassi Rosala ja Riikka Peippo. Auranmaan yrityspalveluissa ahertava kaksikko on saanut paljon aikaan jo vajaassa vuodessa. – Olemme keränneet asiantuntija- ja yhteistyöverkostoa sekä tehneet kuntakohtaisia elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä, Peippo antaa esimerkeiksi. Peipon ja Rosalan pääasiallinen tehtävä on kuitenkin auttaa auranmaalaisia yrityksiä. – Autamme esimerkiksi yrityksen perustamisessa. Kerromme, mitä kannattaa tehdä ja annamme ulkopuolista näkemystä ja kokemusta, Rosala kertoo. Neuvontaa he antavat myös muun muassa rahoitussuunnitteluun, tuotekehi- tykseen, omistajavaihdoksiin ja kansainvälistymiseen. – Ja jos on asioita, joissa me emme pysty auttamaan, ohjaamme yrittäjän eteenpäin sellaiselle asiantuntijalle, joka osaa varmasti auttaa. Työpisteet Aurassa ja Riihikoskella Yrityspalveluiden isäntä- kuntana on Aura, jolta muut auranmaan kunnat ostavat asiantuntijoiden palvelun. Vuoden vaihteessa tosin Tarvasjoki jää elinkeinoyhteistyöstä pois, kun se liitetään Lietoon. Riikka Peippo ja Lassi Rosala haluavat toimia kuntien ja yrittäjien välisenä äänenä ja tulkkina. – Pyrimme siihen, että Auranmaalla olisi mahdollisimman hyvä yrittää. Se on sekä kuntien että yritysten etu. Heillä on työpisteet Aurassa sekä Riihikoskella. – Liikumme kuitenkin paljon ympäri Auranmaata, siksi meille tulee varata aika aina etukäteen, Peippo lisää. Enemmän yhteistyötä Auranmaalla Aura ja muut auranmaalaiset kunnat ostivat aikaisemmin yrityspalvelunsa Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksesta eli Yrityskolmio ry:stä. Elinkeinoasiantuntijat sanovat, että paikalliset yritykset ovat hyvin löytäneet uudet Auranmaan yrityspalvelut. Koskaan ei voi kuitenkaan olla tarpeeksi hyvin esillä. – On tärkeää, että aloit- tavatkin yritykset löytävät palvelumme, Riikka Peippo korostaa. Molemmat elinkeinoasiantuntijat sanovat, että Auranmaalla on alueena rutkasti käyttämätöntä potenttiaalia. Työsarkaa riittää ja hyvä niin. – Auranmaa pitäisi nähdä nykyistä vahvemmin yhtenäisempänä kokonaisuutena. Jos kaikki auranmaalaiset tekisivät yhteistyötä, saisimme alueelle paljon enemmän elinvoimaa. Auranmaa on kuitenkin yhtenäinen maaseutualue Loimaan ja Turun välissä, Peippo kuvailee. Teksti: Maria Rantanen Yrityskauppa vaatii aikaa, luopumista ja kompromisseja monen onnistuneen neuvottelun summa. Omistajavaihdokset ovat siitä vaikeita, että niitä ei ole kahta samanlaista, sanoo Suomen Yrityskauppojen asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa. – Omistajavaihdoksessa ei ole kyse vain yrityksen myymisestä. Tunteet ovat vahvasti pelissä, kun yrittäjä myy omaa elämäntyötään. Jatkaja löytyy yleensä läheltä Jos haluaa ryhtyä yrittäjäksi, yrityksen ostaminen on järkevä ratkaisu, sanovat Suomen Yrityskauppojen asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa (oik.) ja Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Lassi Rosala. Asiantuntijat auttavat, jotta myyjät ja ostajat löytävät toisensa. Moni suomalaisyrittäjä hivelee lähellä eläkeikää. Kun itse jättää työuran taakseen, mitä tehdä yritykselle? – Olisi kannattavaa, että vanhoille yrityksille löytyisi aina jatkaja, ettei seuraavan tarvitsisi alusta asti perustaa uutta yritystä, toteaa Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo. Yritys voi vaihtaa omistajaa joko yrityskaupan tai sukupolvenvaihdoksen kautta. Jatkajan löytäminen ei kuitenkaan ole aina kovin yksinkertaista, sillä yrityskauppa on Kun omistajanvaihdosta aletaan suunnitella, tärkeintä on hahmottaa realistinen kuva yrityksestä. Täytyy selvittää sen arvo markkinoilla. Juha-Pekka Asuinmaa toteaa, että tässä kohtaa yleensä tunteet astuvat peliin. Moni yrittäjä nostaa myyntihintaa arvioitua korkeammaksi, koska perustelee, että ”yrityksestä olisi saanut helposti arvokkaamman jos”. – Täytyy huomioida, että kukaan ostaja ei maksa ylimääräistä mistään sellaisesta, joka täytyy tehdä itse. Yrityksen arvo riippuu esimerkiksi liikeideasta, toimitiloista, brändistä, kassavirrasta ja tulevaisuuden näkymistä. – Korjailevia liikkeitä kuitenkin pystyy tekemään, mikäli yrittäjä ei ole tyytyväinen arvonmääritykseen, Asuinmaa jatkaa. Yritykselle voi löytyä jatkaja käytännössä mistä vain. Parhaat vaihtoehdot ovat usein yllättävänkin lähellä. – Monesti yrittäjä ei näe, että ratkaisu on ihan lähellä. Esimerkiksi joku työntekijöistä, joka tuntee yrityksen ja sen toimintatavat, voi hyvin olla jatkaja. Ennakointi tärkeää Kun yrittäjä alkaa suunnitella eläkkeelle jäämistä, kannattaa heti ruveta pohtimaan potentiaalista jatkajaa. Huolella tehty yrityskauppa saattaa olla pitkäkin, useamman vuoden, projekti. – Jos yritykselle on aikanaan ostettu vaikka lomaosake, pitää huomioida, että yrityksen tuleva ostaja ei välttämättä ole halukas maksamaan siitä. Ylimääräiset pitää myydä ensiksi pois, Asuinmaa selvittää. Kun aikaa on tarpeeksi ja kauppahinta realistinen, mille vain firmalle voidaan löytää jatkaja. – Yhden miehen yrityksillekin löytyy jatkajia. Yrityskauppa-asiantuntija Juha-Pekka Asuinmaa painottaa, että ennen yrityksen myymistä on käytävä läpi myös henkinen luopumisprosessi. – Kun on ollut yrittäjänä vaikka 50 vuotta, ei noin vain pysty lopettamaan. On tärkeää suunnitella valmiiksi, mitä tekee yrityksestä luopumisen jälkeen. 13 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Maria Rantanen Mainostoimistoyrittäjä Paulina Ratia: ”Parhaat ideat syntyvät saunan lauteilla” Kuka? Paulina Ratia Yritys: Mainostoimisto Leiskaamo Missä? Pöytyän Riihikoskella Perustettu: 2012 Leiskaamon yrittäjä Paulina Ratia toivoo, että voisi tehdä mainostoimistotöitä kokoaikaisesti. Mainostoimisto Leiskaamossa on siistiä. Graafista mustavalkoista sisustusta tasapainoittavat keltaiset tuo- lit. Kaikki on harmonisessa järjestyksessä, viimeisen päälle suunniteltua. – Minulla on tapana siivota toimisto, kun saan projektin valmiiksi. Siten voin aloittaa seuraavan työn kokonaan puhtaalta pöydältä, sa- noo yrittäjä Paulina Ratia. Ratia perusti reilu pari vuotta sitten mainostoimiston, Leiskaamon, Pöytyän Riihikoskelle. – Työskentelin Nokialla Salossa yli yhdeksän vuotta, kunnes jouduin lähtemään viimeisissä yt-neuvotteluissa. Ratia työskenteli ennen Nokia-uraansa mainosalalla Turussa, joten mainostoimiston perustaminen tiesi paluuta vanhaan. Ratian hyppysissä on erityisesti graafinen suunnittelu ja noin vuosi sitten hän valmistui web-suunnittelijaksi. – Teen oikeastaan kaikkea markkinointiin liittyvää: logoja, yritysilmeitä, ulkoasuja, mainoksia, tarrojen suunnittelua. Mainostoimisto ei ole vain yrityksiä varten. Voin tehdä yksityishenkilöille esimerkiksi juhlakutsuja ja -kortteja. edes haaveile isosta toimistosta eikä halua kilpailla niiden kanssa. – Pyrin työssäni laatuun, asiakaslähtöisyyteen ja joustavuuteen sekä siihen, että sovitut aikataulut pitävät. Kotimaisuus on tärkeää. Luovalla alalla ollaan aina töissä Vaikeat ajat Suurin osa Leiskaamon asiakkaista on paikallisia, pieniä aloittelevia yrityksiä. Kaukaisimmat asiakkaat ovat Veikkolasta. Työlistalle mahtuu niin isoja kuin pieniäkin projekteja. – Ei ole oikeastaan mitään tyypillistä keissiä, vaan kaikki toimeksiannot ovat erilaisia. Luovuus on rajana. Paulina Ratia imee itseensä vaikutteita kaikkialta ympäröivästä maailmasta. – Luovassa työssä ei olla töissä vain kello 8–16, sillä luovuus ei tule kello kaulassa. Parhaat ideat syntyvät saunan lauteilla, yrittäjä naurahtaa. Leiskaamo on pieni yhden työntekijän mainostoimisto. Ratia sanoo, ettei hän Paulina Ratia sanoo, että taloudelliset ajat ovat kehnot tällä hetkellä, mikä peilautuu suoraan mainosyrittäjälle. – Kun taloudelliset ajat ovat huonot, markkinointi on ensimmäinen, josta lähdetään karsimaan. Se on huono suunta, koska ilman mainontaa ei ole näkyvyyttä. Suurin toive tulevaisuudelle on, että hän voisi toimi mainosalan yrittäjänä kokopäiväisesti. Mainostoimiston lisäksi Ratia työllistää itseään esimerkiksi vetämällä ryhmäliikuntatunteja. – Itse ainakin haluan käyttää paikallisia yrityksiä. Jos paikallisia yrityksiä ei näin pienessä kunnassa hyödynnetä, ei niitä täällä kauaa olekaan, Ratia muistuttaa. Teksti: Maria Rantanen Myssyfarmilla satsataan rypsiöljytuotantoon Pöytyän Vistolan kylällä sijaitsevalta luomutilalta löytyy intoa ja tarmoa. Uudenlaista pontta saatiin vuosi sitten, kun tilan isäntä Janne Rauhansuu hankki loimaalaiselta Koskimäen viinitilalta rypsinpuristimet. – Ostimme Koskimäen tilalta rypsinpuristukseen liittyvät toiminnot. Nyt pullotamme ja myymme kylmäpuristettua luomurypsiöljyä, Myssyfarmin yrittäjä kertoo. Rauhansuun tilalla viljellään syysrypsin lisäksi hernettä, ruista, vehnää, kauraa ja ohraa. Tilalla käyskentelee luomulampaita, joiden villasta valmistetaan myssyjä, kravaatteja ja kaulureita. Tilan omasta herneestä on jalostettu hernerouhetta, joka on tarkoitettu soijarouheen kotimaiseksi vastineeksi. Rypsiöljy on jatkoa elintarviketuotantoon. – Elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo kertoi, että Jarmo Mäkelä on luopumassa rypsinpuristukseen liittyvästä liiketoiminnasta. Meil- lä oli ajatus, että voisimme laajentaa elintarviketuotantoamme, joten kiinnostus heräsi, Rauhansuu kuvailee. Entinen omistaja auttoi alkuun Kaikki kävi nopeasti. Kesällä 2013 Rauhansuut kuulivat Koskimäen rypsipuristusliiketoiminnan olevan myynnissä, ja marraskuussa koneet olivat jo toiminnassa Vistolassa. – Investointituen haku viivytti etenemistä jonkin verran. Elintarvike- ja rehuprosessin käynnistämistä varten tarvittiin luvat Eviralta, Janne Rauhansuu kertoo. Tärkeä apu kaupassa oli myyjä eli entinen omistaja itse. Jarmo Mäkelä oli mukana konsultoimassa laitteiden käyttöönottoa. – Jarmo oli kaupitellut puristimia muillekin, joten pohjatyö oli tehty hyvin. Esimerkiksi hinnat oli määritelty selkeästi, Rauhansuu toteaa. Rauhansuun tilalla puristetaan luomurypsiöljyä. Uutta laajennusta Nyt kun yrityskaupasta on aikaa vuosi, Rauhansuut ovat suunnanneet katseensa jo eteenpäin. Tilalle on jo ehditty hankkimaan lisää rypsinpuristimia. – Satsaus puristimiin on maksanut itsensä jo takaisin, Janne Rauhansuu kertoo. Ajatuksena on laajentaa Myssyfarmin toimintaa vielä Janne Rauhansuun ei tarvitse enää tyytyä vain puimaan syysrypsejään, sillä Myssyfarmilla tuotetaan nyt itse öljyä. Rypsinpuristimet ostettiin yritystoimintansa lopettaneelta Koskimäen viinitilalta. jonkin verran. Omassa viljelyksessä olevien elintarvikkeeksi menevien syysrypsien lisäksi voitaisiin puristaa rehuksi myös sopimusviljelijöiden rypsejä. – Jotta päästään seuraavaan vaiheeseen, vaaditaan ehkä ulkopuolinen työntekijää tuotantoon. Ajatus puhtaudesta ja ympäristön kunnioittamisesta elää maatalousyrittäjän tekemisissä vahvasti. Janne Rauhansuu sanoo, että luomutilan tuotteille, joita on jalostettu mahdollisimman vähän, löytyy selkeästi kysyntää. 14 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Kolvaan Kala haluaa parantaa Pyhäjärven tilaa Jouni Aaltosella on yli 30 vuoden kokemus kalastuksesta. Kiinnostus hänen kalastamiaan ja valmistamiaan tuotteita kohtaan kasvoi, ja Aaltonen halusi tarjota entistä monipuolisempia kalatuotteita entistä laajemmalle asiakaskunnalle. Tämä sai Aaltosen perustamaan vuonna 2004 Kolvaan Kalan, joka juhli joulukuun alussa 10-vuotisjuhliaan. Kolvaan Kalan tuotantolaitos sijaitsee Säkylän Pyhäjärven äärellä. Nykyaikaisessa tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan monipuolisesti erilaisia kalatuotteita. Yritys on tunnettu savusilakoistaan, joiden lisäksi se valmistaa muun muassa loimulohta ja eri kalafileitä. Kolvaan Kalan suosituin tuote on Pyhäjärvestä kalastetut muikut. Kilomääräisesti yritys myy eniten kuitenkin savusilakkaa. – Ennen tuotantolaitosta minulla oli käytössä vanha navetta, jossa oli kalanjalostustilat. Savustusuuni oli ulkona, joten talvella oli usein melko kylmä tehdä töitä, Aaltonen muistelee. Tuotantolaitoksessa pystytään valmistamaan myös kalamassaa, jota tehdään niin sanotuista vähempiarvoisista kaloista, kuten särjestä ja pikkuahvenista. Massasta voidaan valmistaa esimerkiksi kalapihvejä ja -pullia. Aaltonen kehuu tuotetta, koska sillä pystytään hyödyntämään luonnonka- loja, jotka muuten eivät menisi kaupaksi. Yritys hakee parhaillaan yhteistyökumppaneita, joille se voisi alkaa tuottamaan kalamassaa. – Kalastamalla myös vähempiarvoisia kalalajeja voimme parantaa Pyhäjärven tilaa ja antaa enemmän elintilaa muillekin kaloille. Muikkukanta on Pyhäjärvessä tällä hetkellä heikko, ja toiveena on saada se kasvamaan. Vaikka tiettyjä kalalajeja pidetään vähempiarvoisina, ovat ne silti ravintoarvoiltaan hyviä, Aaltonen kertoo. Pienyrittäjän työpäivät ovat pitkiä Aaltonen naurahtaa, kun häneltä kysyy, millainen on hänen tavallinen työpäivänsä. Pienyrittäjän työpäivät vaihtelevat paljon, ja vuodenaikojen muutos vaikuttaa kalastajan arkeen. Työn määrä on kasvanut tuotantolaitoksen myötä, ja töitä tehdään nyt vuoden ympäri. – Talvella teemme enemmän kalatuotteiden jalostusta kuin muina vuodenaikoina. Mieli vetää kuitenkin toisinaan myös kalastamaan. Kesä- ja ravustusaikaan kalastan enemmän ja olen vähemmän hallilla töissä, Aaltonen sanoo. Iso osa Aaltosen työajasta kuluu tuotteiden toimittamiseen eri asiakkaille. Toisinaan hän kiertää paikkakuntia yrityksen myymä- Kalastaja ja pienyrittäjä Jouni Aaltosen arkea. läautolla. Tuotteiden myynti toreilla on Aaltosen mukaan hyödyllistä, koska tällöin hän saa tärkeää palautetta niistä. Kalastus vaikuttaa järvien hyvinvointiin Aaltonen on huolissaan kalastajien määrän vähentymisestä ja sen vaikutuksista järvien hyvinvoinnille. – Nykyiset kalastajat ikääntyvät ja yhä harvemmin heidän tilalleen tulee uusia kalastusyrittäjiä. Ka- lastuksella on oleellinen vaikutus vesien hyvinvoinnille. Jos kalakannat ovat liian runsaat, se vaikuttaa veden laatuun. Toisaalta sama ongelma on, jos kalatuotteille ei ole riittävästi kysyntää ja paine kalastaa vähenee. Kolvaan Kala osti keväällä Kauttualta uuden kalankäsittelylaitoksen, jonne tulevaisuudessa on tarkoitus siirtää tuorekalan käsittely. Laitokseen avattiin myös uusi myymälä. Kolvaan tuotantolaitoksen tiloissa pidetään Kuka: Jouni Aaltonen, yrittäjä Yritys: Kolvaan Kala, kalastusta ja ravustusta sekä kalatuotteiden jalostusta vuoden ympäri. Tuotantolaitoksessa mahdollisuus valmistaa myös kalamassaa. Missä: Yläne Työntekijöitä: 4, kausiluontoisesti 8 Yritys perustettu: 2004, Jouni Aaltonen on toiminut kalastajana kuitenkin yli 30 vuotta savustusuunit, joissa yritys valmistaa sen suosittuja savumuikkuja. Kolvaan Kala toimittaa tuotteitaan myyntiin lähialueen kuntiin. Sillä on myös asiakkaana useita Suomen suurimpia tukkuliikkeitä, jonka kautta yrityksen valmistamaa savusilakkaa myydään koko maassa. Vihtontie 17 as. 5, 32300 Mellilä puh. 045 1263170 pekka.salonen@mellilantili.fi www.mellilantili.fi Tarjoamme kirjanpitopalveluja yrityksille, yrittäjille ja yhdistyksille isännöintiä taloyhtiöille asiakirjojen laadintaa (mm. perunkirj.) 15 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Louhintatöitä kymmenien vuosien kokemuksella Kun työmaa sijaitsee keskellä tiivistä asutusta ja urakkana on kaivaa seitsemän metriä maan alle kerrostalon seinän vierestä, vaaditaan yritykseltä vahvaa osaamista louhinta- ja kaivuutöistä. Louhintaliike Heimo Portaala Oy:n yrittäjälle Harri Portaalalle juuri keskikaupungilla tehtävät urakat ovat mielenkiintoisimpia. – Kun louhitaan keskellä asutusta, pitää ottaa huomioon monta asiaa. Se tekee työstä haastavaa, mutta myös mielenkiintoista. Kiven laatu saattaa vaihdella paljon, mikä vaikuttaa louhintaan, Portaala kertoo. Louhintaliikkeellä on pitkä historia ja vankka kokemus alalta. Portaalan isä perusti louhintayrityksen jo vuonna 1959. Harri Portaala aloitti työt yrityksessä 1976 opintojen päätyttyä ja siirtyi sen toimitusjohtajaksi vuonna 2007. Yritys palkittiin kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla lokakuussa. – Olen kasvanut mukaan yritykseen ja ollut sen toiminnassa mukana aina. Täytyy olla kaikkiruokainen työtehtävien suhteen, sillä hommia on laidasta laitaan. Toisinaan teen toimistossa töitä, monesti olen mukana louhinnoissa ja välillä pitää olla valmis hyppäämään auton rattiin kuljettamaan kivitavaraa, Portaala kuvailee työtään. Kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla palkittu toimitusjohtaja Harri Portaala louhintatyömaallaan. Yrityksellä on jatkuvasti työn alla 10–15 urakkaa. Työntekijät tekevät porauksia koko ajan, mutta panostuksia porrastetaan eri työmaiden kesken. Yrityksellä on useita kaivinkoneita ja poravaunuja sekä yksi traktoriporalaite. Portaala kertoo, että tällä hetkellä louhintatyömaita on paljon Turun seudulla, mutta yritys on ollut tekemässä louhinta- ja kaivuutöitä niin Kuopiossa, Lahdessa kuin pääkaupunkiseudulla. Helsingissä yritys on ollut tekemässä muun muassa uutta länsi-metroa. – Olemme louhineet viime aikoina paljon kerrostalojen pohjia. Nyt on ollut myös yllättävän paljon urakoita Turun kaupungille, kuten teiden ja vesijohtoverkoston vaatimia louhintoja, Portaala toteaa. Yleisimpiä urakoita kunnallistekniset työt Louhinta vaatii huolellista suunnittelua joka kerta. Mittamies määrittelee kerralla räjäytettävän alueen koon, ja panostajat huolehtivat räjähteiden määrästä ja asentamisesta. Jokaisen panoksen päälle laitetaan tuhat kiloa painava painopeite päälle. Louhintaliike huolehtii myös lohkareiden murskaamisesta pienemmäksi ja murskeen sekä muun kiviaineksen kuljettamisesta eteenpäin. Tärinää ei saa aiheutua liikaa Turvallisuus- ja ympäristön vaikutussäädökset ovat tiukentuneet louhinnoissa. Työmaista tehdään meluilmoitukset ja joka kerta ilmoitus poliisille, jotta viranomainen tietää räjäytysten olevan laillisia. – Aiemmin ei tiedetty louhintojen aiheuttamista tärinöistä. Nykyään niihin pitää kiinnittää Kuka: Harri Portaala, yrittäjä Yritys: Louhintaliike Heimo Portaala Oy, louhinta- ja kaivuutöitä yli 50 vuoden kokemuksella. Missä: Marttila Työntekijöitä: reilu 10, mm. panostajia, porareita, kaivinkone- ja kuormaauton kuljettajia. Perustettu: 1959 enemmän huomiota ja suunnitella urakka niin, että tärinää syntyy mahdollisimman vähän räjäytyksen yhteydessä. Myös louhintojen ympäristövaikutuksia valvotaan tarkemmin kuin ennen, Portaala sanoo. Turvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista louhintoja tehdessä. Ennen työn aloittamista louhinnoista tehdään turvallisuussuunnitelma ja jokaisesta räjäytyksestä tehdään louhintatyön kenttäkortti, jossa kerrotaan kaikki tiedot räjähdykseen liittyen. Portaala toteaakin, että paperitöitä saa tehdä nykyään enemmän kuin ennen. on nyt TÄYDEN PALVELUN KEILAHALLI Tervetuloa tutustumaan! LOIMAAN KEILAHALLI OY oikeaa tilitoimistopalvelua vuodesta 1984 Loimaan lääkäritalon lääkärit ja asiantuntijat: Yleislääkärit: Maire Toivonen, Pasi Koivisto Gynekologit: Katja Kero, Mirjami Mattila Urologi, kirurgia: Erkki Jussila Ortopedi: Mika Suominen Fysioterapeutti: Marjaana Kemppi Hieroja, kalevalainen jäsenkorjaaja: Saila Järvinen Kartanomäenkatu 2 B 32200 LOIMAA (02) 721 8988 posti@loimaankeilahalli.fi www.loimaankeilahalli.fi Huom! myös -luomien ja pattien poistot -ajokorttitodistukset löydät meidät myös facebookista. KEILAUS HOHTOKEILAUS BAARI BILJARDI SCREEN SAUNA KOKOUSTILAT MINIGOLF Väinölänkatu 4. Ajanvaraus p. 020 735 3030 ark klo 9–14, nettivaraus 24 h • info@loimaanlaakaritalo.fi • www.loimaanlaakaritalo.fi Kiinteästä verkosta 8,35 snt/puh + 7,02 snt/min Matkapuhelimesta 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min 16 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Tilitoimistojen palvelut lisääntyneet Nykyään harva yritys vastaa taloushallinnostaan täysin itse. Yrittämiseen liittyvä lainsäädäntö ja viranomaissäännökset muuttuvat nopeasti, mikä tuo haasteita yrittäjälle ja saattaa lisätä paperityön määrää. Tilitoimistoille se tarkoittaa palveluiden lisääntymistä. – Jos todella haluaa panostaa omaan yritykseensä, sen tuotteisiin tai palveluihin, on turhaa ajan haaskausta opetella kaikkia taloushallinnon töitä. Monissa yrityksissä taloushallinto on kokonaan ulkoistettu, minkä takia tilitoimiston palvelut ovat kokonaisvaltaisempia nykyään, Auranmaan Tilitiimi Oy:n toimiston vastaava Elisa Koho kertoo. Auranmaan Tilitiimillä on asiakkainaan noin 200 erikokoista ja eri alan yritystä. Jokaisen yrityksen kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma siitä, millaisia palveluita se Tilitiimiltä haluaa. Jokaisella yrityksellä on talousasiantuntija tai kirjanpitäjä yhteyshenkilönä. Tilitiimi voi huolehtia yrityksen kirjanpidosta, ostolaskujen kierrätyksestä ja maksatuksesta sekä laskutuksesta ja palkanlaskennasta. Myös eri verotusasiat, kuten veroilmoitusten, oikaisujen ja valitusten teko voidaan tehdä tilitoimiston puolesta. Yhtiöoikeudelliset palvelut ovat myös osa Tilitiimin toimintaa. Tilitiimi tukee uusia yrityksiä niiden perustamishetkellä ja voi auttaa suunnittelussa sekä budjetin luomisessa. – Pyrimme auttamaan ja antamaan neuvontaa kasvotusten niin usein kuin yrittäjä sitä toivoo. Tapaamme jokaisen asiakkaan kanssa vähintään kerran vuodessa, jolloin käymme tilinpäätöksen läpi ja jutellaan myös muita kuulumisia, Koho sanoo. Sähköinen taloushallinto lisääntynyt Sähköinen taloushallinto mahdollistaa sujuvan työnjaon tilitoimiston ja yrittäjän välillä. Muun muassa verotusasiat, kirjanpito, ostolaskujen käsittely, maksatus ja laskutus hoidetaan sähköisesti omilla ohjelmistoillaan. Toisaalta sähköisten palveluiden lisääntyminen tuo myös haasteita yrittäjälle, esimerkiksi verkkolaskujen määrä kasvaa koko ajan. – Viranomaiset ja julkiset virastot ohjaavat palveluita yhä enemmän verkkoon, jolloin talousasioiden hoito vaatii erilaisten ohjelmistojen hallintaa ja niiden päivittämistä. Sähköisesti tehtävät taloushallinnon työt saattavat jossain tapauksissa viedä turhan paljon aikaa yrittäjältä, jolloin tilitoimiston palvelut tulevat avuksi, Elisa Koho toteaa. Koho kertoo sähköisten palveluiden helpottaneen tilitoimiston työtä. Jokapäiväiset työtehtävät hoituvat tehokkaammin sähköisillä ohjelmistoilla, ja ne vähentävät rutiinitallennustyötä. – Siitä huolimatta tuntuu siltä, että on yhtä kiire kuin (Takaa oikealta vasemmalle) Kirsi Ylirönni, Kreetta Pääkkö, Soili Nikula, Minna Järvinen, Ella Alikeskikylä. Edessä Marjo Kuronen (vas.) ja Elisa Koho (oik.) ennenkin, Koho nauraa. Yritysmaailman lainsäädännön muuttuminen ja tietokoneohjelmistojen kehittyminen vaatii Tilitiimin työntekijöiltä jatkuvaa opiskelua ja säännöllistä kouluttautumista. – Työkenttä on entistä laajempi nykyään, ja tilitoimiston työntekijöiltä vaaditaan kykyä sopeutua muutoksiin. On tärkeää olla utelias omaa työtään kohtaan ja valmis oppimaan uutta. Asiakkaat voivat vaihtua, mikä tuo muutoksia meidän työhömme, Koho painottaa ja korostaa vielä osaavan henkilökunnan tärkeyttä tilitoimistossa. – Tilitoimistoa ei ole, jos ei ole hyviä taloushallinnon osaajia, hän tiivistää. Kuka: Elisa Koho, toimiston vastaava Yritys: Auranmaan Tilitiimi, hoitaa erikokoisten ja eri alan yritysten taloushallinnon. Asiakkaina noin 200 yritystä. Missä: Aura Työntekijöitä: 7 Perustettu: 1997 Teksti: Olli Toivanen Linjakaivuu ja Bio-Expert yhteistyöhön Pöytyäläiset Maarak. Linjakaivuu Pöytyä ja BioExpert aloittavat yhteistyön maalämpöprojektien toteutuksessa. Tavoitteena on, että asiakas voi yhdestä numerosta saada laitteiston ja kaikki tarvitsemansa palvelut avaimet käteen -periaatteella esimerkiksi omakotitalon tai suuremman talouden maalämpöpumpun asentamista ja huoltoa varten. Yhteistyön hedelmät korjataan erityisesti haasta- vammissa kohteissa. Lämmityksen ohella pumpuilla hoituu myös esimerkiksi kauppakiinteistön viilennys kesäaikaan. Tarjolla on yhden Euroopan suurimmista valmistajista, saksalaisen Viessmannin lämpöpumppuja, mutta asiakas voi tehdä pumpun suhteen myös oman valintansa Linjakaivuun hoitaessa poraustyön. - Viessmannin suunnittelu on taustalla, ja he ovat myös kouluttaneet meidän MAALÄMPÖÄ AVAIMET KÄTEEN RATKAISUT Poraukset, maapiirit, putkityöt, asennus, mitoitus ja suunnittelu. Käyttöönotto ja koulutus. 24/7 päivystys. Maanrakennus Linjakaivuu oy Putkiasennus Laitinen Oy Simeoninkuja 12, 21420 Lieto palvelu@lammitysjarjestelmat.com Soita ja kysy lisää! Petri Heikkilä 0400 850 167 • Tuula Heikkilä 045 11 22 444 www.lammitysjarjestelmat.com asentajamme. Näin pystymme tarjoamaan kokonaisuuden yhdellä hinnalla, kertoo Bio-Expertin Petri Heikkilä. Yrittäjät uskaltavat luvata projektin toteutuksen viikossa omakotitalokohteeseen. Lisäksi tarkoituksena on Bio-Expertin päivystysmallin avulla pysyä lähellä asiakasta tuotteen koko elinkaaren ajan. Erityisen tärkeää on, että asiakas ei jää yksin laitteensa kanssa, jos talo on kylmänä talvella. Laitteiden monimutkaisuus voi myös tehdä säädöstä asiakkaalle vaikeaa. Tällöin yhteistyössä toimivat yrittäjät ovat kuitenkin vain puhelinsoiton päässä. Kaikkea ei ole rakennettu yhden miehen varaan, vaan asiakasta lähellä on koko porukka alihankkijoineen. - Ei saa tulla sellaista tilannetta, että asiakas on siellä jouluaattona yksin talo kylmänä, toteaa Linjakaivuun perustaja, Matti Naaranoja. Yrittäjät ovat tuttuja jo vanhastaan, ja ajatus yhteistyöstä lähti lopulta yhteensattumien summana. Samoille kursseille osallistuminen ja alihankintana tehdyt kaivuprojektit paljastivat yhteistyöpotentiaalin. Viime aikoina kyselyitä on tullut erityisesti kunnalliselta puolelta, kun on haettu uusia vaihtoehtoja esimerkiksi vanhojen kyläkoulujen lämmitykseen. Maalämpö on ekologinen ja edullinen vaihtoehto esimerkiksi öljylämmitykselle myös omakotitaloissa. Aina ei maalämpö tai tietyntyyppinen pumppu ole kuitenkaan oikea vaihtoehto. Silloin on erityisen tärkeää, että mukana on ammattitaitoinen suunnittelija eikä ainoastaan laitteiston myyjä. - Joskus täytyy sanoa Kuka: Matti Naaranoja Yritys: Maarak. Linjakaivuu Pöytyä Oy Sijainti: Juotolantie 131, 21860 Auvainen Perustettu: 2001 suoraan, ettei myydä tällaista pumppua tuonne. Silloin asiakas tietää, ettei se ole suositeltavaa, kun kaikkea hyötyä ei saada irti, Heikkilä kertoo. Seuraavaksi yrittäjät vitsailevat suuntaavansa markkinointipalaveriin. Sana hy- västä työstä leviää kuitenkin alalla lähinnä puskaradion kautta. - Kaveri kerran sanoi, että laittaisit nyt nimen edes auton kylkeen, mutta minä sanoin, että ei varmasti laiteta, Naaranoja naurahtaa. Linjakaivuun Matti Naaranoja ja Bio-Expertin Petri Heikkilä sopivat yhteistyön aloittamisesta 17 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Yrittäjäpalkinnon saanut Juha Lehtonen on monessa mukana “Paljon on opeteltu vuosien varrella” Yläneläinen Juha Lehtonen on toiminut yrittäjänä koko ikänsä. Kaikki alkoi traktorikaivurista ja on edennyt siitä nykyiseen pisteeseensä, tällä hetkellä kolme henkilöä työllistäväksi yritykseksi. Töitä riittää, kun on valmis tekemään sitä, mille on tarvetta. - Monen näköistä on opeteltu vuosien varrella, Lehtonen sanoo. Eniten aikaa yrityksessä käytetään kaivinkonetöihin ja kunnallistekniikkaan, jota tehdään Yläneen ja Pöytyän alueella sekä jonkin verran myös Satakunnassa. Lisäksi tehdään metsänparannustöitä, kuljetuksia kahdella kuorma-autolla ja talvisaikaan puunajoa. - Sitten on tämä roskien kanssa pelaaminen, Lehtonen sanoo ja osoittaa ympärilleen Yläneen jäteasemalla. Jäteasemalla vastaanotetaan esimerkiksi ongelmajä- tettä, romua ja kierrätyspuuta. Puu murskataan ja toimitetaan lämpölaitoksille. Ei kilpailijoita, vain yhteistyökumppaneita Talven tullen toiminta hiljenee. Myös maailman taloustilanne asettaa yritykselle omat haasteensa, niin kuin se tekee jokaiselle. Kunnallistekniikan rakentamisessa on hiljaisempaa kuin vielä muutama vuosi sitten, kun kunnat tekevät vain kaiken pakollisen. Yrittäjyydestä luopuminen ei Lehtoselle ole silti tullut mieleen - ei nyt eikä aiemmin. Yrityksen suurempia investointeja on kuitenkin täytynyt lykätä tulevaisuuteen. Kun Lehtoselta kysyy kilpailijoista, hän vastaa ettei sellaisia olekaan. - Ne taitaa olla yhteistyökumppaneita, hän sanoo. Asenne työntekoon ja yrittämiseen tulee ilmi jokai- Kuka: Juha Lehtonen Yritys: Tmi Juha Lehtonen, joka mm. rakentaa kunnallistekniikkaa ja pyörittää jäteasemaa Sijainti: Yläne Perustettu: 1994 sesta lauseesta. Jos joskus on töitä vähän vähemmän, voi sinä aikana huoltaa vaikka koneita. Yrittäjäpalkinnosta lisäpotkua tekemiseen Tmi Juha Lehtonen palkittiin Varsinais-Suomen yrittäjägaalassa kuntakohtaisella yrittäjäpalkinnolla. Tunnustus kertoo siitä, että jotain on vuosien varrella tehty oikein. - Sitä on niin monessa mukana. Koitamme palvella montaa ihmistä pienessä kylässä, Lehtonen sanoo. Yläneen jäteasemalle on kertynyt syksyn aikana melkoinen kasa jätepuuta. Juha Lehtonen hoitaa puun murskauksen ja kuljettaa sen lämpölaitoksille. Tulevaisuuteen yrittäjäpalkinnon ei anneta juurikaan vaikuttaa. Työt jatkuvat tavalliseen tapaan ja yritystoiminnan Lehtonen toivoo pysyvän samanlaisena kuin se on ollut tähänkin asti. Jonkin verran tunnustus kuitenkin antaa lisäryhtiä, kun illat pimenevät ja päivät lyhenevät. - Täytyy toimia sen mukaisesti. Vaikka kai sitä on toimittu ennenkin, kun tuommoisia ovat päättäneet antaa. Teksti: Maria Rantanen Auranmaan yritykset klikkauksen päässä Auranmaalaiset yritykset on koottu yhteen rekisteriin. Verkkosivustolta www.aitoauranmaa.fi löytyy toimialoittain noin 1300 yritystä. – Auranmaalaiset asukkaat voivat etsiä sivuston avulla paikallisia yrityksiä ja niiden palveluita. Yritykset taas voivat hankkia yhteistyökumppaneita tai vaikka alihankkijoita, kertoo Auranmaan yrityspalveluiden elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo. Yritysrekisterin tarkoituksena on osoittaa, miten paljon erilaisia yrityksiä ja osaamista Auranmaalta löytyy. Kauppareissua varten ei tarvitse välttämättä lähteä Turkuun tai Loimaalle. – Toivotaan, että nettisivu lisää paikallisten palveluiden ja tuotteiden käyttöä. Se taas toisi lisää elinvoimaa Auranmaalle: tulee menestystä ja lisää palveluita, mikä tuo asukkaita. Parempi löydettävyys Aito Auranmaa -sivustolle on koottu yrityksen yhteystiedot sekä linkki firman omalle kotisivulle. – Auranmaalla on taajaman ulkopuolisilla alueilla paljon yrityksiä, joista paikalliset asukkaat eivät välttämättä tiedä. Nettisivusto on perustettu auttamaan esimerkiksi näiden yritysten löydettävyyttä. Myös Facebookiin on perustettu Aito Auranmaa -sivu. – Yrittäjät voivat siellä kertoa palveluistaan, ja vastaavasti asiakkaat voivat kysellä, olisiko tiettyjä palveluita tarjolla paikallisina. Yrittäjien välille enemmän yhteistyötä Elinkeinoasiantuntija Riikka Peippo toivoo, että nettisivuston myötä paikalliset yritykset alkaisivat tehdä vahvemmin yhteistyötä. – Auranmaalla on mahtavia rautakauppoja. Ne voisivat yhteistyössä markkinoida näkyvämmin. Tärkeintä on, että asiakkaille tulisi sellainen olo, että alueellamme on niin hyvä valikoima rautakauppoja, ettei niiden takia tarvitse lähteä ajamaan Turkuun. Peippo kertoo, että vastaavanlaisia yritysrekistereitä on perustettu moneen kuntaan. Kokemukset ovat olleet hyviä. Aitoauranmaa. fi lanseerataan käyttöön virallisesti perjantaina 28.11. – Toivottavasti yrittäjät lähteävät tähän innolla mukaan. Se kilahtaa aina myös omaan pussiin, kun suosittelemme toisiamme, Riikka Peippo muistuttaa. Nettisivusto on perustettu tämänvuotisen Elinvoimaa Auranmaalle -hankkeen tuella. Auranmaan elinkeinoasiantuntijat Lassi Rosala ja Riikka Peippo ylläpitävät aitoauranmaa.fi:tä. Sivuston slogan on ”Pui parhaat päältä”. 18 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Anni Rajasto Loimaan seutukunta uskoo yrittäjyyteen - tähtäimessä tulevaisuus Loimaan seutukunta panostaa yrittäjyyskasvatukseen. Loimaalle perustettiin syyskuussa maan ensimmäinen seudullinen YES-piste, jonka tavoitteena on tukea maakunnallisen yrittäjyyskasvatusstrategian toimeenpanemista Loimaan seudulla. Strategian tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään heidän yksilöllisiin tarpeisiinsa ja kykyihinsä soveltuva urasuunta ja kehittää maakunnan hyvinvointia ja yrittäjyyttä sekä oppilaitosten yrittäjyyskasvatusta. Loimaan seudun YES-pisteen toimialueeseen kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki. Rahoitus hankkeelle on saatu Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen Yrityskolmio ry:ltä, ja pisteen projektipäällikkönä työskentelee ammattiaineiden opettaja Anna-Maija Lassila Loimaan ammatti- ja aikuisopistosta. Loimaalla asuva Lassila on työskennellyt yrittäjyyskasvatuksen parissa aktiivisesti neljä vuotta. Yrittäjyyskasvatus edistää elinvoimaa Lassila lähti yritysmaailmaan mukaan jo nuorella iällä, ja yrittämisellä onkin ollut alun perin Ähtäristä kotoisin olevan Lassilan perheessä pitkät perinteet. Kolmannen sukupolven yrittäjällä ja kasvatusalalta pitkän kokemuksen kartuttaneella Lassilalla on selkeä näkemys siitä, mihin yrittäjyyskasvatusta nykypäivänä tarvitaan. - Suomi elää yrittäjistä. Pienet ja keskisuuret yritykset työllistävät 70 prosenttia työssäkäyvistä suomalaisista, ja sen vuoksi yrittäjyyskasvatukselle on paikkansa. Yrittäjyyskasvatus ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisesta lapsesta tai nuoresta oltaisiin väen vängällä leipomassa yrittäjiä. Yrittäjyyskasvatus on omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen kannustamista, hän kertoo. Tunnustusta yrittäjyyskasvatuksesta Lassilan työhön kuuluu seutukunnan yrittäjien ja päättäjien kanssa viestiminen sekä yrittäjyyskasvatusta tukevista opintokokonaisuuksista eri kouluasteiden rehtoreille tiedottaminen. Lassilan markkinoimat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tarjoavat aina perusasteen alaluokilta korkea-asteelle asti leirejä, YES-pisteen projektipäällikkö Anna-Maija Lassila. työpajoja ja projekteja, joissa oppijat pääsevät kehittämään taitojaan käytännön harjoitusten avulla. Kaikkien ohjelmien hyödyntämiseen opetuksen osana on laadittu selkeät ohjeet, ja ohjelmia on kokeiltu ja testattu moneen kertaan. Lassila on ollut tyytyväinen työnsä tuloksiin. Esimerkiksi Pöytyän, Yläneen ja Loimaan kouluissa yrittäjyyskasvatus on otettu vastaan innolla. Lisäksi Lassilalle myönnettiin kaksi vuotta sitten kansallinen YES-opettajapalkinto yrittäjyyskasvattajana tekemästään työstä. Ahkerasti työskentelevälle ja työhönsä intohimoisesti suhtautuvalle Lassilalle tunnustus omista saavutuksista ei tullut itsestäänselvyytenä. - Olen aina työskennellyt yrittäjänä opettamisen rinnalla, ja etenkin palkinnon myöntämisen aikaan olin tuntenut oloni jotenkin riittämättömäksi. Minulla oli paljon erilaisia projekteja vastuullani ja tuntui siltä, että minun olisi pitänyt omistautua työlleni enemmän kuin pystyin. Palkinnon saaminen oli hirveän kiva tunnustus ja tärkeä viesti siitä, että tehtyä työtä arvostettiin, Lassila muistelee. Yrittäjyyskasvatuksen inhimillinen ulottuvuus Onnistumisen kokemuksista huolimatta Lassila myöntää, että yrittäjien, järjestöjen ja koulujen välistä yhteistyötä pitäisi vielä kehittää. Hän epäilee, ettei erilaisista mahdollisuuksista ole välttämättä saatavilla riittävästi tietoa, ja myös yhteisen ajan löytäminen voi olla hankalaa. Esimerkiksi YESkummitoiminnan kautta yrittäjät pääsevät tekemään yrittäjyyttä ja työelämää kouluissa tunnetuiksi ja luomaan suhteita mahdollisiin tuleviin työntekijöihin ja yhteistyökumppaneihin. Lassila haastaa työelämän edustajia ja asiantuntijoita tarttumaan kummitoiminnan kaltaisiin yhteistyömuotoihin rohkeammin. Hän muistuttaa, että kouluissa ja oppilaissa on paljon potentiaalia, josta yritysmaailma voisi hyötyä. Toisaalta yrittäjyyskasvatuksella on Lassilan mukaan toinenkin, vähintään yhtä tärkeä inhimillinen tehtävä. - Olen työssäni toisen asteen opettajana nähnyt paljon syrjäytyneitä nuoria, jotka eivät usko olevansa missään hyviä. Yrittäjyyskasvatuksen yhtäläisenä tavoitteena on, että lapsi alkaisi jo alakouluikäisenä tiedostaa omat osaamisalueensa, oppisi kertomaan niistä ja osaisi toimia niiden mukaisesti. Tarkoituksena on, että jokainen kokisi - ja tietäisi - olevansa tärkeä osa ryhmää ja ympäröivää yhteiskuntaa. Lyhyesti • 2016 voimaan astuvan perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan yrittäjyyskasvatuksen tulee näkyä jokaisessa oppiaineessa esiopetuksesta alkaen. • Yrittäjyyskasvatusta voidaan käytännössä toteuttaa muun muassa erillisinä oppimisympäristöinä, opintokokonaisuuksina ja toimintaohjelmina sekä osana aineopetusta. • Yrittäjyyskasvatuksen käsite jakautuu omaehtoiseen, sisäiseen ja ulkoiseen yrittäjyyteen. • Yrittäjyyskasvatuksella pyritään kehittämään yksilön omatoimisuutta ja aktiivista vastuunottoa ja vahvistamaan ryhmän yhteisöllistä ajattelua, yhdessä tekemisen taitoja ja yrityksen liiketoiminta- ja johtamisosaamista. • Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tarjoavat kaiken ikäisille oppijoille leirejä ja projekteja, kuten ideointi- ja innovointikursseja ja yrittäjyysohjelmia. Betoniset pihakoristeet Patsaat, suihkualtaat, ruukut yms. SEKSEMENT OY Puh. 045-638 5315 Myynti: Melliläntie 84, 32300 MELLILÄ www.seksement.fi Auki sopimuksen mukaan 19 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Rakentamisen vähentyminen tuo haasteita yrittäjille Jarno Laukkanen vastaa puhelimeen kesken työpäivän. On jo alkuilta, hän on juuri jättänyt sokerijuurikaskuorman tehtaalle ja on pian suuntaamassa Euraan katsomaan seuraavan päivän rakennustyömaata. - Normaali työpäivä on yleensä noin 12 tuntia, Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy:n Jarno Laukkanen naurahtaa. Rakennusyrityksen lisäksi Laukkanen tekee töitä maanviljelijänä. Hän viljelee viljaa ja kasvattaa sokerijuurikkaita. Osa ajasta kuluu metsän hoitoon. - Olen itse nykyään vähemmän rakennusurakoissa mukana, jotta maanviljelylle ja metsän hoidolle jää enemmän aikaa. Laukkanen perusti Riihikosken Rakennuspalvelun lähes kymmenen vuotta sitten. Yritys on tehnyt vuosien aikana useita eri rakennusalan töitä maarakennuksesta kattojen valmistamiseen saakka. Se on erikoistunut erilaisiin valutöihin ja tehnyt erityisesti niitä viime vuosina. - Pystymme tekemään hyvin erikokoisia valutöitä, ja työpäivät sekä urakat vaihtelevatkin paljon. Suurin projektimme on ollut 3500 neliön kokoisen tilan valaminen kolmessa päivässä. Isot urakat ovat aina mukavia, mutta teemme paljon myös pienempiä töitä, kuten omakotitalojen ja autotallien valuja, Laukkanen kertoo. Timpurin töissä kova kilpailu Rakentaminen on vähentynyt kuluneen kolmen vuoden aikana, ja rakennusalan yritysten edunvalvoja Rakennusteollisuus kertoi lokakuussa alan jatkavan laskusuhdanteessa. Uudisrakentamista on tehty viimeksi näin vähän vuoden 1990 laman aikaan. Rakennusteollisuus toteaa raportissaan, että erityisen vähissä ovat uusien omakotitalojen rakentamiset. Laukkanen kertoo, että muutoksia on tapahtunut työurakoiden määrissä myös hyvin nopealla aikavälillä. - Viime talvena meillä oli paljon lattiaurakoita. Kesän lopulla työt vähenivät huomattavasti, ja isompia Jarno Laukkanen rakennustyömaalla. urakoita on nyt vähemmän. Moni yritys on vähentänyt rakennusprojekteja syksyn aikana, koska ei ole varaa aloittaa uusia urakoita. Enää ei pysty olemaan yhtä valikoiva kuin ennen, vaan ne työt, jotka tarjotaan, tehdään. Laukkanen sanoo, että suhdannevaihteluihin on vaikeaa varautua. Yritys on vähentänyt työntekijöiden määrää, kun osa työntekijöistä on jäänyt eläkkeelle Kuka: Jarno Laukkanen, yrittäjä Yritys: Riihikosken Rakennuspalvelu JL Oy, rakennus- ja lattiatöitä. Erikoistunut betonilattiatöihin mm. timanttiporauksiin ja mastertop-lattiapinnoitusten asennuksiin. Laukkanen toimii myös maanviljelijänä. Missä: Riihikoski Työntekijöitä: 8 Perustettu: 2006 eikä heidän tilalleen ole otettu uusia. - Rakennusalalla timpu- rin töissä on kova kilpailu ulkomaalaisten työntekijöiden takia. Hinnat ovat alhaalla eikä urakoista jää katetta. Valutöissä tilanne on parempi sekä hintojen että työn määrän suhteen. Työ vaatii myös paljon matkustamista, sillä urakoita on eri puolilla Suomea. - Matkustus on lisääntynyt viime aikoina. Turun alueella rakennetaan tällä hetkellä vähemmän, mutta maaseutualueilla ja kauempana Turusta urakoita on tullut lisää. Esimerkiksi Satakunnassa ja Loimaalla töitä on enemmän, mikä on pidentänyt työmatkaa, Laukkanen toteaa. Laukkanen toivoisi valtion tukevan enemmän rakennusalan yrittäjiä. Heinäkuun alussa voimaan tullut tiedonantovelvollisuus Verohallinnolle on lisännyt rakennusyrityksissä paperitöitä. Muutoksella pyritään kitkemään harmaata taloutta. - Jokaisesta urakasta pitää tehdä tarkka lista työntekijöistä ja aliurakoitsijoista. Meillä on usein useita urakoita viikossa, minkä seurauksena kirjanpidon määrä on lisääntynyt paljon ja vaatii nykyään kokonaisia työpäiviä, Laukkanen toteaa. Teksti: Olli Toivanen Tilitoimisto Kalle Martin uudet tilat valmistuivat Niinijoella Kalle Martti esittelee tyytyväisenä tilitoimistonsa uusia tiloja. Toisin kuin tyypillisessä tilitoimistossa nyt ei olla kaupungin keskustassa, vaan Martin perheen maatilalla Loimaan Niinijoella. Tähän asti tilitoimisto, johon kuuluvat Kalle Martti, Susanna Martti sekä osa-aikaisena työskentelevä Hanna Mäkilä, on toiminut Martin perheen kodin yläkerrasta käsin. Muutto ei kuitenkaan ollut pitkä, sillä upouudet tilat ovat valmistuneet pihan toiselle puolelle vuonna 1934 rakennettuun ja viimeisimpien normien mukaan modernisoituun maatilarakennukseen. Osaltaan tilojen käyttötarkoituksen muutos kuvastaa rakennemuutosta maataloudessa, mutta vanhan rakennuksen uudistaminen ja tunnelman säilyttäminen on koettu itsessään tärkeäksi. - Kaikki eivät välttämättä anna arvoa vanhoille rakennuksille. Yhden asiakkaan mielestä tämä on kulttuurihistoriallisesti merkittävä teko. Se kuulosti kyllä oikein mukavalta, naurahtaa Kalle Martti. Tilitoimiston ei toki tänä päivänä tarvitse enää sijaita kaupungilla, vaan valokaapeli yhdistää Martin tilan huippunopeasti samaan verkkoon asiakkaiden kanssa, ja Espoossa sijaitsevalta serveriltä päästään reaaliajassa seuraamaan vaikkapa laskujen kirjaamista yhteiseen järjestelmään. Työn etäluonteesta huolimatta tilitoimiston vahvuuksiin kuuluu paikallistuntemus, eikä maatilataustastakaan ole haittaa, kun asiakkaina on seudun pieniä ja keskisuuria yrityksiä. - Omissa valinnoissani pyrin aina katsomaan paikallisuutta, ja niin varmasti muutkin alueen yrittäjät ajattelevat, toteaa Martti. Kalle Martti ehti kerätä kokemusta alalta jo kauan, ennen kuin oma yritys nousi päätoimeksi. Yrittäjähenkisyys ja halu asua maaseudulla veivät voiton palkkatyöstä, ja toimistossa päästiin yhdistämään Kallen ja vaimo Susannan vuosia kerryttämä saman alan ammattitaito. Pieni perheyritys pystyy ottamaan asiakkaikseen sekä sähköisesti että perinteisemmin paperilaskuja lähettäviä yrityksiä. Alalla, jolla toiminta ei ole luvanvaraista, on Tilitoimisto Kalle Martin vahvuutena myös Taloushallintoliiton auktorisointi. - Siihen kuuluvat kaikki koulutusvaatimukset sekä tilitoimiston tarkastus, jossa tullaan paikan päälle katsomaan, miten töitä on tehty, kertoo Martti Taloushallintoliiton auktorisoinnin hakemisesta.. Susanna Martti, Hanna Mäkilä ja Kalle Martti tilitoimiston uusissa toimitiloissa. Tähän asti asiakkaat ovat löytäneet jatkuvasti kasvavan tilitoimiston hyvien suositusten ja tehokkaan puskaradion avulla. Uusiin tiloihin, tuttuun osoitteeseen ovat tervetulleita tutustumaan niin vanhat kuin uudetkin asiakkaat. Monet sahattuna, höylättynä, kyllästettynä • runkotavarat mitallistettuna • ulkoverhoukset puuvalmiina ja pohjamaalattuna • terassilaudat • paneelit Sahayhtymä YKSILÖLLISTÄ PUUSEPÄNTYÖTÄ Valtatie 472, 21800 Kyrö Puh. 0400 820 861, 0400 820 862 Kuka: Kalle Martti Yritys: Tilitoimisto Kalle Martti Oy Sijainti: Oripääntie 708/13, 32410 Niinijoki Perustettu: 1997, päätoimisesti vuodesta 2008 jo vanhoissa tiloissa vierailleista kokivat miljöön vartin ajomatkan päässä Loimaan keskustasta virkistävänä vaihteluna kaupungissa käytyihin kokouksiin. 20 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Puutarhuri Marianne Blom-Salola viihtyy työssään “Kasvit eivät ikinä riitele” Ensilumi on satanut pari päivää aiemmin ja puiden oksia peittää vielä ohut, valkea kerros. Puutarhuri Marianne Blom-Salolan työt pihoilla alkavat olla tältä vuodelta ohitse. Auralainen Blom-Salola on toiminut puutarha-alan yrittäjänä 26 vuotta. Toimenkuva on vaihdellut vuosien mittaan, mutta tällä hetkellä työ koostuu puutarhaneuvonnasta, pihasuunnittelusta ja viherrakentamisesta. Lisäksi Blom-Salolalla on hoitosopimuksia yksityishenkilöiden ja julkishteisöjen kanssa. – Asiakkaina on taloyhtiöitä, palvelutaloja ja yksittäisiä asiakkaita. On iäkkäitä ihmisiä, jotka haluavat jatkaa asumista omakotitalossa, mutteivät jaksa tehdä itse pihahommia, ja sitten on työikäisiä, jotka ovat kiireisiä, Blom-Salola kertoo. Hoitosopimusten tekeminen kotipihoille on Blom-Salolan mukaan tulevaisuutta. Jo nyt sopimusten määrä on lisääntymässä ja kotitalousvähennys auttaa asiassa. – Suurin osa hoitotöistä yksityispihoilla on käsityötä. Työtunteja tulee enemmän kuin esimerkiksi puistossa, joka hoidetaan isoilla koneilla. Hoitosopimukset tuovat Blom-Salolan työhön jatkuvuutta. Toisaalta haasteen asettaa sen, että puutarha-alalla työtehtävät ovat niin riippuvaisia sääoloista: sateella tehdään erilaisia asioita kuin helteellä. Kuka: Marianne Blom-Salola Yritys: Puutarhapalvelu Marianne Blom-Salola Sijainti: Aura Perustettu: 1988 – Joka asiasta halutaan säästää, ja kun pitäisi antaa tarjous, on sen tekeminen vaikeaa. Laskeako minimin mukaan vai maksimin? Liikakoulutus ongelma Marianne Blom-Salolan mukaan puutarhaalan suurin ongelma on, että työntekijöitä koulutetaan liikaa. Suomen kokoisessa maassa töitä on tarjolla vain tietylle määrälle puutarhureita ja talvikuukaudet ovat joka tapauksessa hiljaisempia. – Monelle lomautukset ja talvivapaat tulevat yllätyksenä. Monet ammatinvaihtajat ajattelevat, että tämä voisi olla ihana ala, mutta taloudellinen todellisuus on jotain muuta. Itse alassa ei silti ole vikaa, vaan työ on mieluista sekä Blom-Salolalle että monelle muulle. – Tämä on ihan järkyttävän kiva ala. Kasvien kanssa tekeminen on ihanaa! Ne ei ikinä riitele ja suostuvat enimmäkseen siihen, mitä niiltä odotat. Puutarha-ala muuttuu jatkuvasti, eikä mi- Talvi ajaa Marianne Blom-Salolan työt sisätiloihin. Työtä riittää muun muassa puutarhamessujen parissa. kään ole Blom-Salolan mukaan niin selvää kuin ennen. – Jos haluaa hallita uusimmat tuulet, pitää koko ajan tutkia asioita, hän sanoo. Yritystoimintansa Blom-Salola toivoo tulevaisuudessa jatkuvan samanlaisen akuin tähänkin asti. Ala on kuitenkin raskas ja kulumia ja rasitusvammoja syntyy väkisin. Yhteistyö muiden yrittäjien kanssa voi olla ratkaisu tähän ongelmaan. – He pystyvät paikkaamaan puutteitani ja voin olla itse enemmän työnjohtotehtävissä, Blom-Salola suunnittelee. Teksti: Maria Rantanen Julkiset hankinnat puhuttivat yrittäjän päivänä Paikalliset yritykset toteuttamaan kunnan hankintoja Auralaista elinkeinoelämää ja päättäjiä kokoontui yrittäjän päivän aattona 4.9. Sisulaan. Entisen Leafin makeistehtaan ilmapiiri edusti hyvin tämänhetkisiä yrittäjien tuntoja: ajat ovat edelleen hankalat. Toisaalta pieniä positiivisia pilkahduksia näkyy, kuten Sisulassa, jossa aloitti loppukesästä toimintansa Suomisen Maidon jäätelötehdas. – Vaikka viime vuodet ovat talouden kannalta olleet haasteellisempia, pitää muistaa, että tunnelin päässä on aina valoa, totesi Auran Yrittäjien puheenjohtaja Hannu Hakala. Hakala korosti yrittäjien ja kunnan välisen yhteistyön merkitystä. On tärkeää, että yritysten on helppo toimia kunnassa ja että asioista voidaan puhua helposti ja nopeasti. Aurassa toimii noin 300 yritystä. – Yritystontit täytyy turvata. Päätöksiä tehtäessä tulisi katsoa, miten ne vaikuttavat yrittäjiin, Hakala muistutti. Kunnan hankinnat avoimesti julkisiksi Yrittäjän päivän aattona keskusteltiin myös julkisista hankinnoista. Varsinais-Suomen Yrittäjien hankinta-asiamies Jorma Saariketo puhui kuntien hankintapolitiikasta. – Kunta tekee paljon pieniä hankintoja. Eikö olisi järkevää, että mahdollisimman moni niistä tehtäisiin kunnan omalta alueelta, paikallisten yritysten tuottamana? Yrittäjän päivän kunniaksi pidetty tilaisuus keräsi Sisulaan auralaisia yrittäjiä sekä kunnan johtoa ja päättäjiä. Hankintalain mukaan kunnan ei tarvitse ilmoittaa alle 30 000 euron tavara- ja palveluhankintoja, eli laittaa niitä julkiseen kilpailutukseen. Saariketo kannustaa, että kunta kuitenkin julkistaisi avoimesti sitäkin pienemmät hankinnat, jotta paikalliset yritykset voisivat jättää niistä tarjouksensa. – 20 000 euroa on kunnalle pieni summa, mutta pienyritykselle se voi olla vuoden isoin kauppa. Julkiset hankinnat ovat merkittävä markki- noiden synnyttäjänä, varsinkin sote-palveluissa. – Yrittäjienkin pitää katsoa peiliin ja lähteä aktiivisemmin tarjoamaan kunnalle palvelujaan, Saariketo korosti. Työntekijän työllistäminen aina riski Yrittäjän päivän tilaisuudessa puhunut Auran elinkeinotoimikunnan puheenjohtaja Arto Savikangas muistutti tasan vuosi sitten tehdystä haasteesta. – Viime vuonna yrittäjän päivänä heitin haasteen, että synnytetään Auraan sata uutta työpaikkaa. Arvioimme Hakalan Hannun kanssa työpaikkoja syntyneen vuoden aikana 30–50. Se on ihan kohtuullinen määrä tässä taantumassa, Savikangas totesi. Hän muistutti, että tänä päivänä yritykselle on kallis ja iso riski yhdenkin työntekijän työllistäminen. – Työelämän pelisäännöt pitäisi saada joustavimmiksi. Esteitä kasvun edessä on valtavasti, mikä ei ainakaan luo kilpailukykyä, Savikangas sanoi. 21 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Tarvasjokelainen Jouni Frantti on ollut taksiyrittäjänä 30 vuotta “Ei riitä, että vain ajaa taksia” Kuka? Jouni Frantti Yritys: Taksi Frantti Sijainti: Tarvasjoki Perustettu: 1984 lähtee ajamaan, Frantti sanoo pilke silmäkulmassaan. Kolmasosa Frantin töistä muodostuu kouluajoista. Niiden rinnalle on tullut muun muassa sairaskuljetuksia. Töitä on vaihtelevasti, mutta ilta- ja viikonloppuajot ovat vähentyneet runsaasti. – Jo kolme vuotta sitten ajomäärät putosivat huomattavasti ja se on pysynyt siinä. Eivät ihmiset enää liiku niin paljon. Kaikista on tullut varovaisempia, kun taloustilanne on mikä on, Frantti kertoo. 30 vuotta taksiyrittäjänä toiminut Frantti toivoo, että vielä tulisi täyteen 50 vuotta taksiyrittäjänä. Taksiyrittäjä Jouni Frantti on ajanut autoja koko ikänsä. Lähes heti ajokortin saatuaan Frantti jatkoi isänsä jalanjäljillä ja alkoi ajaa osuuskaupan kuljetusajoja. Kun Tarvasjoella vapautui taksilupa, eikä muita ajoja ollut niin paljon, päätti Frantti alkaa taksiyrittäjäksi. – Ensimmäinen vuosi oli hiljainen, kun vakituisia kouluajoja ei ollut. Kolmisen vuotta siinä meni, että tuli tutuksi ihmisten kanssa ja ajoja alkoi olla enemmän, Frantti muistelee. Frantti aloitti yhdellä autolla. Kun isä luopui taksiluvastaan, anoi Frantti sen. Nyt työtä tehdään perheporukalla kolmen auton voimin: Frantti itse ajaa yhtä, vaimo toista ja tytär kolmatta. – Kolmas lupa hankittiin, ettei vaimon ja tyttären tarvitse aamulla kinata siitä, kumpi Henkilökohtaista työtä Pienessä kunnassa taksiyrittäjän työ on hyvin henkilökohtaista. Ihmiset tulevat tutuksi ja asiakaskunta on suunnilleen vakio. – Täällä jutellaan monesta asiasta. Jos olisit kaupungissa, niin sanoisit päivää ja veisit ovelle ja se olisi siinä, Frantti vertaa. Aina ei myöskään riitä, että vain ajaa taksia. – Täällä autetaan vähän muissakin asioissa. Jos ei mummo saa pannuhuoneen ovea auki, niin sitten se mennään avaamaan. Välillä täytyy sanoa, että nyt en ehdi, mutta tulen jeesaamaan, kun saan ajot tehtyä. Ihmiset tekevät työstä mukavaa ja kiinnostavaa. Jokainen päivä on erilainen ja työtä tekee mielellään. Vaikeita asiakkaita ei Frantin mukaan ole. – Siinä kuulee monennäköisiä hauskoja juttuja, koululaisilta varsinkin, Frantti kertoo. Hauskoja muistoja on myös omalta kylältä. - Kerran isäntä tilasi taksin baarin eteen, että tarttis päästä kotiin. Matkaa ei ollut kuin 300 metriä, niin emäntä sanoi, että ei kun me kävellään. Isäntä vastasi siihen, että selvä, kävellään, mutta on niin pimeää, että aja perässä ja näytä valoa. Siinä minä sitten ajelin. “Töiden täytyy jatkua” Kolmen vuosikymmenen aikana on taksiyrittäjän arki ehtinyt muuttua. Kaikki kriteerit ovat Frantin mukaan kiristyneet ja esimerkiksi tuuraajat täytyy kurssittaa tehtäviinsä. Tulevaisuuteen Frantti katsoo positiivisesti, vaikka tuleva Tarvasjoen ja Liedon kuntaliitos aiheuttaakin hieman hämmennystä. – Olen miettinyt, miten työt jatkuvat, kun kuntaliitos tulee. Mutta ei tämä homma ihan yhtäkkiä voi loppua. Eiköhän työt jatku ihan normaalisti, täytyy lasten koulussakin käydä, Frantti pohtii. – Kilpailua voi tulla, mutta sitten kilpaillaan. 22 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Johanna Lehtola Pöytyäläisen yrityksen juhlavuotena paiskitaan lisää töitä Vihervakka suuntaa eteenpäin – 50 vuoden kokemuksella Siirtonurmen tuottamiseen sekä vilja- ja öljykasvien siementen kunnostamiseen erikoistunut Vihervakka Oy:n linja on ollut kautta vuosikymmenten selkeä. Koskaan ei pysähdytä ja suunta on aina eteenpäin. – Yritys elää jatkuvassa kehityksessä. Nyt Vihervakka on aloittamassa heinäsiementen kunnostuslinjan. Rakennamme tuotantolinjaa ja palkkaamme yhden työntekijän lisää jossain vaiheessa, kuvailee Vihervakka Oy:n toimitusjohtaja Risto Sarkki. Vihervakan tarina alkoi tasan 50 vuotta sitten. Yrityksen nimi oli silloin eri, yritys perustettiin nimellä Viherrehu Oy. Perustajina oli Auranmaan alueelta, Oripään, Pöytyän, Karinainen, Auran ja hieman Liedon puoleltakin 12 isäntää, muistelee Sarkki. – Heillä oli niin sanottu isäntäkerho, ja 1960-luvulla viherjauhotehtaita perustettiin jokaisen niemen notkoon ja saarelmaan. Näin hekin sitten päättivät tehdä. He olivat aikoinaan luopumassa karjanpidosta, mutta halusivat viljellä yhä heinää. He perustivat ensin viherjauhotehtaan omaa tuotantoa varten, myöhemmin toiminta laajeni, ja tehtiin myös viherrehusopimuksia heinäviljelijöille. Myöhemmin mukaan pyydettiin osakkaaksi Raisio Oy. Raisio on edelleen Vihervakan suurimpia omistajia. Yhtiö omistaa yrityksestä lähes 40 prosenttia. Sarkin mukaan perustajaisännät olivat kaikki Raision osakkaita, kuten maanviljelijät takavuosina usein olivat. Viherjauhoa teollisuus käyttää muun muassa kivennäisissä. – Näin homma lähti liikkeelle viherjauhosta. 1970-luvulla yritys alkoi kunnostaa siemenviljaa ensin omille osakkaille ja myöhemmin muillekin. Jossakin vaiheessa Raisio siirsi oman siemenlaitoksensa nykyiseltä Raision tehdasalueelta silloisen Viherrehun tiloihin. EU:n peittausainekielto vaikutti 1980-luvulla tuli öljykasvien peittaaminen ja pakkaaminen mukaan yrityksen toimintaan. Öljykasvien peittaamisessa yritys oli Suomen suurimpia, mutta viime vuonna Euroopan Unioni kielsi öljykasvien nykyiset peittausaineet, koska sen epäiltiin aiheuttavan osittain mehiläiskuolemia. – Peittaaminen tarkoittaa kemiallista käsittelyä tuholaisia ja kasvitauteja vastaan. Kielto on vaikuttanut liiketoimintaamme, mutta jos peittausaineet ovat aiheuttaneet mehiläiskuolemia, aineet kuuluukin kieltää. Öljykasveista noin 70 prosenttia on pakattu Vihervakan linjoilla. Emme ole voineet jäädä odottamaan peittausaineiden tutkimustuloksia, minkä takia olemme kehittämässä tätä heinäsiemenlinjaakin, toteaa Sarkki. Viherjauhon tuotanto taas lopetettiin kannattomana 1990-luvulla. Silloin yritys siirtyi siirtonurmen tuotantoon. Vielä nykyäänkin Vihervakka keskittyy siementen kunnostamiseen ja siirtonurmeen. Siirtonurmiliiketoimintaan yritys on lähtenyt 18 vuotta sitten, vuonna 1996. – Siirtonurmituotanto on noin kolmannes yrityksen liikevaihdosta. Pääosa liiketoiminnasta on siemenpakkaustoimintaa, Sarkki kertoo. Toimitusjohtaja Risto Sarkki (Vas.) ja työnjohtaja Timo Kulju (Oik.). Vihervakka Oy aikoo investoida seuraavaksi heinäsiementen kunnostuslinjaan. Pienestä nurmikkotilkusta golfkenttiin Haasteita siirtonurmialalla riittää. Ala on kilpailtu ja uusia toimijoita on tullut alalle useita. – Siirtonurmen tuottajia on tullut paljon lisää. Uusien toimijoiden takia vanhojen toimijoiden, johon Vihervakkakin voidaan laskea, kannattavuus on heikentynyt. Hintataso ja kustannukset ovat kasvaneet vuosien myötä, mutta siinä ei auta muu kuin olla tehokkaampi, tiivistää Vihervakan toimitusjohtaja. Vihervakan suurimmat asiakkaat ovat golfkenttiä, mutta suurin osa siirtonurmesta menee yksityisille asiakkaille. – Siirtonurmea toimitetaan omakotipihoille aivan pienikiäkin eriä, ja suurin piha oli tänä vuonna 4000. Eli vaihtelua on paljon. Samoja nurmikoita toimitamme seu- rakunnille, kaupungeille, tielaitokselle, palvelutaloille kuin yksityistalouksille. Golfkentille nurmikon tarvitsee olla hieman erilaista, ja se kasvatetaan Loimaan Alastaron Virttaan kylän hiekka-alustoilla. - Nurmikkoalalla toimitaan taivasalla, joten sääolosuhteet ja etenkin viimevuosien sään ääri-ilmiöt vaikuttavat. Milloin on liian märkää ja milloin liian kuivaa. Viime kesän helteistä onneksi selvittiin esimerkiksi lajikkeiden ja kastelun avulla. Nurmikon pystyimme toimittamaan aina, vaikka helteitä riitti. Se on elävä tuote ja tuo omat haasteensa, Sarkki kuvailee. Vihervakalla oma isäntä-linja Sarkin mukaan siemenpakkausala on siirtonurmialaa vakaampi. - Suomen maassa on tietty määrä peltoja, jotka joka vuosi kylvetään. Tänä vuonna esimerkiksi yksi viljelijä ostaa siemeniä ja naapuri taas käyttää oman sadon siemeniä. Ja ensi vuonna saattaa olla päinvastoin. Ala ei ole niin herkkä. Lisäksi yritys on vuosien aikana kehittänyt yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa. – Meillä on myös oma isäntä-linja, missä me kunnostamme heille siementä. Tämä on meidän oma sopimus viljelijöiden kanssa. 2500 tonnia lähtee paikallisille isännille. Olemme ymmärtääkseni Suomen kolmanneksi suurin siemenpakkaamo, Sarkki muistelee. – Tämä yhteistyö on tärkeää meille. Se on yksinkertaisempaa kuin virallisten siementahojen kanssa toimiminen ja luulen, että olemme saavuttaneet luottamuksen isäntien kesken. Hekin arvostavat meidän toimintaa, Sarkki sanoo. Sarkin mukaan yrityksen osaaminen juuri siirtonurmialalla ja on tasapainoinen. Vihervakalla työskentelee tällä hetkellä yhdeksän henkeä ympärivuotisesti. - Suurin osa työntekijöistämme on maataloustaustaisia ja se on minusta mahdottoman hyvä asia. Siirtonurmipuolella tarvitaan traktori- ja koneiden ajotaitoa, sitten siemenlaitoksella taas työntekijät tietävät taustansa takia, että koneet ja tavarat tarvitsee aina puhdistaa erityisen hyvin, koska jos sitä ei tehdä, niin sitten on ohrapellossa kauraa ja vehnäpellossa ohraa. Nuorimmatkin työntekijämme ovat vastuullisia ja yhteishenki on meillä hyvä. Nuorisoa morkataan usein, mutta minusta me olemme saaneet oikeat helmet töihin. 23 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Sun Sali keskittyy asiakkaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin Yrittäjä Marko Netterberg ohjaa aktiivijäsen Jesse Särssille oikeita otteita. Tulevaisuudessa henkisen hyvinvoinnin palveluita Kuka: Marko Netterberg, yrittäjä Yritys: Sun Sali, kuntosalo, tarjoaa kuntosalin ja ryhmäliikuntatuntien lisäksi mm. ravinto-ohjausta ja erilaisia luentoja Missä: Aura ja Riihikoski Työntekijöitä: 11 Aloittanut toiminnan: Riihikoskella 2008 ja Aurassa 2011 Kulunut vuosi on ollut kiireinen kuntosali Sun Salille. Ihmisten innostus kuntoiluun sekä salilla käymiseen on merkittävästi lisääntynyt ja yritys on saanutkin paljon uusia asiakkaita. Yrittäjä Marko Netterberg kertoo erityisesti naisten innostuneen entistä enemmän treenaamisesta. – Erilaiset fitness-kilpailut ovat olleet enemmän esillä, mikä on saanut naiset kiinnostumaan kuntosalilla käymisestä. Ihmiset ymmärtävät paremmin, että jos haluaa selkeitä tuloksia, se vaatii kovaa treeniä eikä tavallinen lenkillä käynti riitä. Myös television hyvinvointiohjelmat ovat vaikuttaneet ihmisten innostuneisuuteen, Netterberg toteaa. Sun Sali korostaa toiminnassaan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Netterberg naurahtaa, että tavoitteena ei ole tehdä kaikista huipputreenaajia. Yrityksen tarkoituksena on tarjota palveluita, jotka auttavat jaksamaan arjessa ja olemaan aiempaa energisempi. Kuntosalin ja ryhmäliikunnan lisäksi Sun Sali tarjoaa monipuolisesti myös muita palveluita oman hyvinvoinnin parantamiseen. – Emme halua olla pelkkä punttisali. Meiltä saa ravinto-ohjausta, asiakas voi käydä urheiluhierojalla tai osallistua esimerkiksi naurujoogakurssille. Järjestämme myös säännöllisesti luentoja muun muassa terveellisestä ravinnosta, Netterberg kertoo. Netterberg omistaa yhdessä vaimonsa kanssa kaksi kuntosalia, yhden Aurassa ja toisen Riihikoskella. Yrityksen tavoitteena on tulevaisuudessa laajentaa hyvinvointiteemaa. Toukokuussa Sun Salissa aloittaa ravintoneuvoja, jolta asiakas voi pyytää neuvoja ja suunnitella yhdessä oman ruokaohjelman. Netterberg on iloinen siitä, että myös ihmisten kiinnostus ravintoa kohtaan on lisääntynyt. – On mukavaa huomata, että ihmiset huolehtivat enemmän ravinnostaan ja siitä, miten syömällä oikein voi jaksaa entistä paremmin. Ravintoneuvonta ja personal trainer -palvelut ovat arkipäiväistyneet eikä niitä pidetä enää luksuspalveluna, mikä on hyvin positiivista. Netterberg haluaa tarjota tulevaisuudessa myös henkisen hyvinvoinnin palveluita kuntosaleillaan. – Jokaisen hyvinvointi lähtee henkiseltä puolelta. Meiltä voi saada tukea ja tsemppaajan omaan elämään. Kun saa ihmisen voimaan henkisesti hyvin, voi hän pystyä mihin vain. Netterberg muistuttaa, että jokainen on tervetullut Sun Salille, vaikka ei olisi aiemmin kuntoillutkaan. Apua voi pyytää esimerkiksi personal trainereilta. He neuvovat, miten liikkeet tehdään oikein ja miten vältytään loukkaamasta itseään. Monipuolista vesiliikuntaa! AUKIOLOAJAT: ma 9–21, ti 6–21, ke 9–21, to 6–21, pe 9–21, la 12–16.30 (elokuun lauantait suljettu) Tervetuloa virkistäytymään koko perheen voimin! • Uinti • Vesijumpat ma ja ke klo 15.00–15.30 ti ja to klo 19.30–20.00 • Vesijuoksu • Niskahieronta • Porepenkki • Liukumäki • Kahvio • Kunto- ja voimailusali www.vesihovi.fi LOIMAAN UIMAHALLI VESIHOVI Kuusitie 1, Loimaa, puh. 02 761 1257 24 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Yrittäjien Tankomarkkinat tarjoili yhteistyökumppaneita, vertaistukea ja työssä jaksamista Valasrannan tanssilava täyttyi yrittäjistä, kun tilaisuuteen oli ilmoittautunut 120 henkilöä. Tankomarkkinoilla pelattiin asiaankuuluvasti myös pinkoa. Yläneen Valasrannassa oli aurinkoisena syyslauantaina tungosta, kun alueen yrittäjät kokoontuivat viettämään yhteistä iltaa Yrittäjien Tankomarkkinoille. Ensimmäistä kertaa tässä muodossaan järjestetty tapahtuma sai osallistujilta runsaasti kiitosta. – Me tarvitsemme vapaamuotoisia kokoontumisia. Jos on aina vaan kokouksia ja muuta vakavaa toimintaa, ihmiset eivät vapaudu. Meidän on pidettävä huolta siitä, että jäsenistömme jaksaa ja tapahtumat ovat siinä ykköstyökalu, Pöytyän yrittäjien puheenjohtaja Reijo Hartikka totesi. Yrittäjien Tankomarkkinoilla yrittäjiä kannustettiin tutustumaan toisiinsa. Osallistujat saivat illan aluksi tehtävän, jossa oli otettava selville viiden itselleen entuudestaan tuntemattoman ihmisen nimet. Illanvieton lomassa olikin oiva tilaisuus hankkia uusia kontakteja. – Yrittäjillä on jatkuvasti tutka päällä. Kumppanuus saattaa alkaa tällaisesta tapahtumasta, tilaisuuden järjestäneen Yläneen Yrittäjien puheenjohtaja Esa Mäkilä sanoi. Vain yrittäjä ymmärtää yrittäjää Yhteistyö ja muiden yrittäjien arvostaminen oli teema, joka pysyi pinnalla illan mittaan. Loimaalta Valasrantaan saapunut yrittäjä Jaana Pirttisalo-Mäkelä piti muiden yrittäjien tapaamista ensiarvoisen tärkeänä. – Heiltä voi saada tarvittaessa vertaistukea. Vain yrittäjä voi ymmärtää toista yrittäjää, Pirttisalo-Mäkelä sanoi. – On myös oltava arvostusta toisen työtä kohtaan. Kaikki me yrittäjät olemme samalla viivalla, oli ala mikä tahansa. Maailman hankala taloustilanne asettaa ymmärrettävästi haasteensa myös yrittäjille. Pirttisalo-Mäkelän mukaan yrittäjältä vaaditaan nyt entistäkin enemmän monipuolisuutta. Asiakkaalle pitää aina olla tarjota jotain erilaista. – Lisäksi on oltava uskoa, hulluutta ja sydän mukana, Pirttisalo-Mäkelä sanoi. Mistä usko tulevaisuuteen sitten tulee? – Se on sisäänrakennettu ominaisuus, Pöytyän yrittäjien puheenjohtaja Reijo Hartikka sanoi. – Yrittäjällä on jatkuva usko. Itseensä täytyy vain luottaa. Yläneläinen yrittäjä, tangokuningas Kyösti Mäkimattila muistutti illanviettoon osallistuneita yrittäjiä siitä, että aina ei tarvitse olla turhan vaatimaton. Joskus on ihan hyväkin kertoa, että: “minulla menee hyvin.” 25 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Anni Rajasto Kuvat: Eliisa Laine, Haavekuvia Estetiikkaa, muistoja, terapiaa ja haaveita Haavekuvissa tehdään unelmista totta pääasiassa Turun suunnalta, mutta muutti mieltään sopivan vuokrakiinteistön löydyttyä omalta kotipaikkakunnalta. Yrityksen nimi, Haavekuvia, tulee juurikin Laineen pitkään itäneestä unelmasta työskennellä valokuvaajana ja yrittäjänä. Vastaanotto Laineelle ja hänen kuvilleen on ollut positiivinen, ja myös kauempana asuvat asiakkaat ovat löytäneet tiensä Laineen luo. Kuvaajan toiveissa on lisätä yrityksen tunnettuutta tulevaisuudessa etenkin Auranmaalla. Fysioterapiaa ja valokuvausta Eliisa Laine työntouhussa. Mallina 5v. Luna-tyttö. Auran keskustaan avattiin kuluneena syksynä uusi valokuvausstudio. Valokuvaajan ammatista ja omista studiotiloista pitkään haaveillut, Turusta Auraan muuttanut Eliisa Laine etsi yritykselleen toimitiloja Osa-aikaisesti valokuvausstudiotaan pyörittävä Laine kertoo olleensa aina kiinnostunut luovista harrastuksista, kuten kädentaidoista ja musiikista. Valokuvaamisesta hän innostui kuitenkin toden teolla vasta päälle parikymppisenä ostettuaan ensimmäisen järjestelmäkameransa. Vuosien varrella kuvaamisesta on tullut Laineelle intohimo, jossa häntä kiehtoo eniten rajaton mielikuvituksen käyttö ja uusien ideoiden kehittäminen. Kuvaajan ammattitutkinnon lisäksi Laineella on ammattikorkeakoulussa suoritettu fysioterapeutin koulutus, ja hän työskenteleekin päätoimisesti neurologisen fysioterapian parissa. Myös valokuvaus tarjoaa Laineelle mielenkiintoisen ja monipuolisen tavan hyödyntää osaamista terveysalalta. LYHYESTI - Eliisa Laine, 34. - Valmistunut fysioterapeutiksi 2003 ja valokuvaajaksi 2013. Opiskelee julkaisugraafikoksi. - Haavekuvia tarjoaa palveluita sekä yksityishenkilöille että yrityksille. - Yritys tarjoaa yksityishenkilöille esimerkiksi lapsi-, rippi- ja perhe-, valmistujais- ja hääkuvauksia, ja yrityksille muun muassa lehti-, esite- ja tuotekuvauksia. - Yritys perustettu 2014. - Studio pidetään auki sopimuksen mukaan. – Olen kiinnostunut valokuvan terapeuttisesta käytöstä, ja olen jo jonkun verran kouluttautunut siihen työssäni ja kokeillut erilaisia menetelmiä. Jatkossa toivoisin pystyväni kehittymään myös tällä osa-alueella, Laine selventää. Monipuolista yrittäjyyttä ja lisäkoulutusta valmistuvan Laineen tavoite on saada koulu loppuun ensi keväänä. Suuntautumista sosiaali- ja terveysalan, valokuvauksen ja graafisen suunnittelun välillä Laine ei ainakaan toistaiseksi mieti. – Aika näyttää minkälainen kombinaatio niistä syntyy. Tällä hetkellä päätöksellä ei ole kiirettä, hän päättää. Laineesta valokuvaajan työssä on sekä palkitsevaa että haastavaa kohdata jokainen kuvattava yksilöllisenä persoonana ja luoda asiakkaaseen luottamuksellinen kontakti. Laine korostaa, ettei valokuvaajan ammatissa tule koskaan valmiiksi, vaan aina on mahdollisuus kehittyä. Lisäksi oman kädenjäljen näkeminen ja asiakkaiden myönteinen palaute palkitsee ja kannustaa. Tällä hetkellä uuttera Laine opiskelee kolmatta tutkintoaan, tällä kertaa Turun aikuiskoulutuskeskuksessa. Julkaisugraafikoksi Yrityksille • Maatalouksille TILITOIMISTO KALLE MARTTI OY w w w. t i l i t o i m i s t o k a l l e m a r t t i . f i www.indexator.com Oripääntie 708, 32410 NIINIJOKI • Puh. 050-595 0676 Meijerikuja 3, 21380 Aura 26 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Koskinen Pöytyän yrittäjäpalkinto MV-Tuotteet Oy:lle Pitkäaikaiset asiakkaat tuovat varmuuden Keijo Virtaselle yrittäjäpalkinnon saaminen on yksi uran kohokohdista. - Tuntuu hienolta, että huomioidaan, Virtanen sanoo. pui parhaat päältä! Kuka: Keijo Virtanen Yritys: MV-Tuotteet Oy, metallialan alihankintakonepaja Sijainti: Pöytyä Perustettu: 1987 MV-Tuotteet Oy:n toimitiloissa Pöytyän Kyrössä eletään kiireistä aikaa. Metallialan alihankintakonepajan asiakkaat kun haluavat ajoittaa toimitukset vuodenvaihteeseen. MV-Tuotteiden 30 työntekijää saavat paiskia töitä hiki hatussa, jotta kaikki tilaukset saadaan hoidettua ennen joululomia. – Vastaavanlainen piikki on ennen kesälomia. Kiireaikoina meillä on aputyövoimaa paikkakunnan ETSITKÖ PANKKIA, JOSTA SAAT pienistä yrityksistä, toimitusjohtaja Keijo Virtanen kertoo. MV-Tuotteiden pääartikkelina ovat separaattorit ja putkistomoduulit, joista valtaosa menee isoihin voimalaitoksiin. Tuotteista 95 % päätyy ulkomaille. Lisäksi yritys tekee erikoiskoneita kotimaisen teollisuuden tarpeisiin. Tulevaisuus valoisa MV-Tuotteet on toiminut Kyrössä pian kolme vuosikymmentä. Aluksi tehtiin hitsaustöitä ja putkistohommat alkoivat seitsemän vuotta yrityksen perustamisen jälkeen. – Vanhemmat perustivat tänne konepajan ja siitä lähtien on Kyrössä oltu, kertoo Virtanen. Miehen mukaan alan näkymät ovat positiiviset ja tilanne moneen muuhun alaan nähden hyvä. – Nyt on ollut ihan vähän rauhallisempaa, mutta koko ajan saadaan kyllä tehdä ahkerasti töitä. Ensi vuoden ennuste näyttää mukavalta, ei pitäisi olla mitään murheita. Turun seudulla on Virtasen mukaan pari-kolme yritystä, jotka tekevät samanlaisia tuotteita kuin MV-Tuotteet. Kilpailua siis on, mutta se ei Virtasta huoleta. – Olemme tehneet pääasiakkaidemme kanssa yhteistyötä jo 20 vuotta. He tietävät meidän laadun ja toimitusvarmuuden ja me tunnemme heidän toimintansa, hän sanoo. Tervetuloa Koskelaiseksi HENKILÖKOHTAISTA PALVELUA? Olemme lähellä. Tervetuloa tutustumaan. Varaa tapaaminen p. 010 430 900*) tai www.saastopankki.fi/varaa-aika Kaarina | Lieto | Loimaa | Naantali | Paimio | Raisio | Turku *) Kiinteät liittymät 8,35 snt/puh. + 6 snt/min., matkapuhelimet 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Laajasta tonttitarjonnastamme löydät varmasti mieleisen paikan kodillesi. Tonttimme ovat isoja ja edullisia (alkaen1,70/ m2) ja meillä pääset rakentamaan heti. Nykyaikaiset tietoliikenneyhteydet mahdollistavat etätyöskentelyn- ja opiskelun. Koski Tl Koskettaa www.koski.fi 27 Yritteliäs Auranmaa 2014 Teksti: Paula Pihlava Taloushallinto sähköistyy vauhdilla Useat Auranmaan alueen yritykset ovat viime vuosien aikana siirtyneet käyttämään sähköisen taloushallinnon palveluita. Yritykset haluavat helpottaa omia laskutusrutiineitaan ja keskittyä omaan liiketoimintaansa. Sähköisten palveluiden avulla esimerkiksi laskutukseen liittyvä turha paperin pyörittely saadaan vähenemään. Taloushallinnon sähköisiä palveluita ovat aiemmin käyttäneet vain suuryritykset, koska palveluiden kustannukset ovat olleet liian suuret pienille ja keskisuurille yrityksille. Yrityspalvelutalo Pappila Penkkala Group on luonut mallin, jossa yritys saa käyttöönsä myynti- ja ostolaskutuksen sähköiset palvelut ilman investointeja. – Esimerkiksi Anders Manager -laskutusohjelmasta ei aiheudu yrityksille käyttöönottokustannuksia, ja palvelut ovat käytössä muutamassa minuutissa. Tarvittaessa palvelun saa käyttöönsä myös jo olemassa olevien taloushallintojärjestelmien kautta, Mikael Santanen Pappila Penkkala Groupista kertoo. Trival Oy ja Pappila Penkkala Group yhteistyöhön Pappila Penkkala Group tekee paljon yhteistyötä eri yrittäjäjärjestöjen, kuten Suomen Yrittäjien kanssa. Loppuvuodesta alkaa yhteistyö loimaalaisen Mainos- ja Mediatalo Trival Oy:n kanssa. Trival on kokonaisvaltainen ICT-palveluiden osaaja, joka tarjoaa pieneen ja isoon tarpeeseen yritysten verkkosivuratkaisuja, mukaan lukien verkkokaupparatkaisuja. Trival tarjoaa yrityksille kokonaisvaltaisen markkinointimateriaalin suunnittelupalvelun aina painettuun printtimateriaaliin asti. Palvelutarjontaan kuuluu myös valo- ja videokuvauspalvelut sekä erilaiset asiakaskohtaisesti ohjelmoitavat verkossa toimivat ohjelmasovellukset, mm. vuokrakohdesovellus, tuoterekisteri tai muu vastaava asiakkaalle räätälöity sovellus. – Tänä päivänä on tärkeää, että verkkosivut näkyvät oikein myös mobiili- ja tablettilaitteilla, jolloin verkko-ostaminen on helppoa suoraan mobiililaitteilta. Lisäksi yrityksen on tärkeä näkyä Googlen hakukonetuloslistauksissa sekä Facebookissa. Tällä hetkellä netissä tärkeintä on hakukonemainonta, jonka lisäksi näkyvyyttä haetaan Facebook-kilpailuilla ja mainonnalla, Trivalin toimitusjohtaja Leena-Maija Pärssinen toteaa. Trival julkaisee loppuvuodesta uuden verkkokaup- pasovelluksen yhteistyössä Pappila Penkkala Groupin kanssa. Sovellus mahdollistaa verkkokaupassa tehtyjen ostosten laskutustietojen toimittamisen automaattisesti Pappila Penkkalan laskutuspalveluun eikä asiakkaan tarvitse käyttää pankkien verkkomaksutoimintoja. Yhteistyö on mielenkiintoinen molempien vahvan paikallisuuden vuoksi. Trival Oy on toimittanut Yritteliäs Auranmaa -lehteä jo vuodesta 2007 lähtien. Tänäkin vuonna meillä on ollut ilo päästä kuulemaan upeita tarinoita Auranmaan alueen yrittäjiltä. Yritteliäs Auranmaa kokoaa yhteen niin pienten kuin keskisuurten yritysten kertomukset. Haluamme kiittää Auranmaan yrittäjiä ja lehden lukijoita. Menestystä ja iloista alkavaa vuotta 2015! Palvelua lähellä 0207 411 600 info@trival.fi www.trival.fi Kauppalankatu 2B 32200 Loimaa Lempäälän Aleksi 1 37500 Lempäälä Internetsivut näkyviin mobiili- ja tablettilaitteilla Verkkokaupparatkaisut Facebook-mainonta Hakukoneoptimointi Printtiviestintä Markkinointi ja konsultointi Nordea Pankki Suomi Oyj Vakautta kausiluonteiseen liiketoimintaan Nordea Rahoituksen leasing- ja osamaksutuotteet tuovat varmuutta ja vakautta talouteesi. Lisäksi säästät vakuuksia tuleviin hankkeisiin. Ota yhteyttä Nordea Yrityspalveluun ja kysy lisää! Varaa aika tapaamiseen numerosta 0200 2121 (pvm/mpm) ma–pe 8–18. Teemme sen mahdolliseksi Lounais-Suomen Yrityskonttori Vesikoskenkatu, Loimaa Helena Välimäki 050 380 5516 Etua keskittämällä: Päivittäispalveluiden Etua keskittämällä: kuukausimaksu 0 €. Etua keskittämällä: Päivittäispalveluiden Päivittäispalveluiden kuukausimaksu 0 €. kuukausimaksu 0 €. Voit saada edun vuodeksi, kun keskität pankkija vakuutusasiointisi meille. Voit saada edun vuodeksi, kun keskität pankkija vakuutusasiointisi meille. Voit saada edun vuodeksi, kun keskität pankkija vakuutusasiointisi meille. V o i ts a a d ap äi v i ttäi s p a l v e l u tv u o d e na ja ni l m a nk u u k a u s i m a k s u a ,k u ns i n u s tatu l e eu u s ik e s k i ttäjä 1 3. 1 0 . – 31 . 1 2. 20 1 4v äl i s e n äa i k a n a .Otah e tiy h te y ttä o m a a np a n k k i i s i .L u el i s ää:o p . fi/ p a i v i tta i s e t Y h e s s äah y v ättäi tu l e e . V o i td s a a d p äi v i s p a l v e l u tv u o d e na ja ni l m a nk u u k a u s i m a k s u a ,k u ns i n u s tatu l e eu u s ik e s k i ttäjä 1 3. 1 0 . – 31 . 1 2. 20 1 4v äl i s e n äa i k a n a .Otah e tiy h te y ttä o m a a np a n k k i i s i .L u el i s ää:o p . fi/ p a i v i tta i s e t V o teds a d a p äi i ttäi s p a l v e l u tsio v u o e n a ja n i l m a n k u u u s i m a k s u a , k u n s i n u s ta tu l e e u u s i k s k i ttäjä Sa a ti u n ,a k u n k e s k i tätv p a n k k i ja v a k u u tu s a i n ti s id m e i l l ek a m p a n ja a i k a n a1 3. 1 0 .k –a 31 . 1 2. 20 1 4 ja s i n u s ta tu l e eu u s ik e s k i ttäjä. K e s k i ttäjä o n s e k äe OP b o n u s a s i a k a se ttä P o h jo l a ne tu a s i a k a s . OP b o n u s a s i a k a s o n Os u u s p a n k i n a s i a k a s o m i s ta ja ta i H e l s i n g i n OP P a n k i n a s i a k a s , jo n k a o m a ta i p e r h e e n y h te i n e n p a n k k i ja / ta i v a k u u tu s a s i o i n ti o v a t v äh i n tään 5t0 0 0e u r o ak u u k a u d e s s a . 1 3. 1 0 . – 31 . 1 2. 20 1 4 v äl i s e n ä a i k a n a . Ota h e ti y h te y ttä o m a a n p a n k k i i s i . L u e l i s ää: o p . fi/ p a i v i tta i s e E tu a s i a k a so nP o h jo l a na s i a k a s ,jo l l ao nv äh i n täänk o l m ee r itu o te ry h m änv a k u u tu s ta .P äi v i ttäi s p a l v e l u ts i s äl täv ät k äy ttö ti l i n ,v e r k k o ti l i o tte e n ,jo n k i nOP V i s a k o r te i s tajaOP v e r k k o p a l v e l u n . Y h d e s s äenh y v ä istu l e e . K a i k k i e nk o r tti m y ö n täm e ne d e l l y ty k s e n äo n ,e ttä o l e th o i ta n u tr a h a a s i a s ih y v i njata l o u te s io nta s a p a i n o s s a .T a r k i s ta m m eh a k i jo i d e nl u o tto ti e d o t.L i s äk s ic r e d i to m i n a i s u u d e ns i s äl täv i e nOP V i s ajaOP V i s aC r e d i tk o r tti e ns a a m i n e ne d e l l y ttää OP K o r tti y h ti öOy j: nm y ö n te i s tä l u o tto p äätö s tä. Y h d e s s äh y v ä tu l e e . Sa a te d u n ,k u nk e s k i tät p a n k k i -jav a k u u tu s a s i o i n ti s im e i l l ek a m p a n ja a i k a n a1 3. 1 0 .–31 . 1 2. 20 1 4jas i n u s tatu l e eu u s ik e s k i ttäjä.K e s k i ttäjä o ns e k ä OP b o n u s a s i a k a se ttä P o h jo l a ne tu a s i a k a s . OP b o n u s a s i a k a so nOs u u s p a n k i na s i a k a s o m i s ta jata iH e l s i n g i nOPP a n k i na s i a k a s ,jo n k ao m ata ip e r h e e ny h te i n e np a n k k i -ja / ta iv a k u u tu s a s i o i n tio v a tv äh i n tään5 0 0 0e u r o ak u u k a u d e s s a .
© Copyright 2024