Gramexpress 04/2013 (pdf)
Gramexpress 4/13 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x Olli Lindholm teki oman joululevyn Jonna Tervomaan uudet laulut Maaritin ensilevystä 40 vuotta He kilpailevat paikasta Euroviisuissa 1 hän Eero heinäluoma Syntyi 4.7.1955 Kokkolassa Työura ja koulutus Eduskunnan puhemies vuodesta 2011, valtiovarainministeri 2005–2007, SDP:n kansanedustaja vuodesta 2003, SDP:n puoluesihteeri 2002–2005, SDP:n puheenjohtaja 2005–2008. Aiemmin päällikkö- ja johtotehtävissä SAK:ssa ja SDP:n puoluetoimistossa vuodesta 1983. Perhe ja harrastukset Puoliso Satu, kolme lasta. Harrastaa shakkia ja kalastusta. Sylvian joululaulu herkistää Haastattelu LAURI KAIRA Kuva pertti nisonen Musiikki kuuluu monipuolisesti puhemies Eero Heinäluoman perheen jouluun. ➤ Montako levyä osapuilleen omistat? Perheessämme on varmaankin satoja levyjä. Vuosikymmenten aikana niitä on tullut ostettua sekä itse että muu perhe. ovat myös tärkeitä. Viime vuosina minusta on tullut erityisesti klassisen musiikin ystävä. Vaimoni kanssa käymme RSO:n perjantaikonserteissa Musiikkitalossa. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Käyn mielelläni konserteissa. Meillä myös soi musiikki kotona. ➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee suomalaisten kannalta? Musiikki on vahva tunneilmaisun väline. Musiikki lähentää ja luo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Esimerkiksi yhteislaulu on jännittävä ilmiö, joka tuo aina ihmiset lähelle toisiaan. ➤ Miten musiikki liittyy teidän perheenne jouluun nykyisin ja miten lapsuudessasi? Nykyisin musiikki kuuluu monipuolisesti perheemme jouluun. Omassa lapsuudessa joulun musiikki välittyi lähinnä radion välityksellä. Joululaulut soivat perheessä ennen joulua, joulun aikana ja vielä pyhien jälkeenkin. Käyn myös ystävieni kuorojen joulukonserteissa joulun alla. ➤ Liittyykö johonkin kappaleeseen vahvoja muistoja jouluna? Sylvian joululaulu herkistää aina mielen joulun tunnelmaan. Erityisesti Katri Helenan ja Tapani Kansan laulamat joululaulut liittyvät jokaiseen joulun aikaan kotona. ➤ Millaisesta musiikista pidät? Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen ja olen vuosien varrella harrastanut varmaankin lähes kaikkia musiikkilajeja. Olen jazzin ystävä, suomalainen rock- ja iskelmämusiikki 2 ➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? Suomalainen musiikki elää vahvaa kautta, myös kansainvälisesti musiikkielämällämme on runsaasti tarjottavana. Suurten maiden kulttuuritarjonta ei siten ole syönyt tilaa kotimaiselta luovuudelta. Kansainvälisille kentille on hienosti noussut rockin valovoimaisia taiteilijoitamme ja kokoonpanojamme klassisen musiikin menestyjiemme rinnalle. ➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? Kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta. Luovan työn tekijän on saatava työstään korvaus. En ymmärrä piratismia. Jos emme pidä huolta tekijänoikeuksista, pian ei ole tekijöitäkään.• pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja E duskunnan puhemies Eero Heinäluoma kertoo viereisellä sivulla, miten musiikki liittyy hänen perheensä joulunviettoon. Moni meistä löytää siitä tuttuja piirteitä, niin tämän päivän kuin lapsuuden jouluista. Joulun musiikista on lehdessä parikin juttua. Kerromme (s. 4), millainen joulumusiikki radiossa soi. Gramexin tutkimuksen mukaan painopiste on tutussa, nostalgisessa musiikissa. Kotimaisten ykkösenä komeilee Katri Helenan Joulumaa. Kansijutussa (s. 8–11) kerrotaan siitä, miten musiikkiala valmistautuu jouluun. Marras- ja joulukuu ovat levymyynnin tilastojen kärjessä. Kansalaisten toiveisiin vastataan tuomalla kauppoihin uutta musiikkia. Musiikkialan talous perustuu tekijänoikeuteen. Tekijänoikeus suojaa niin levyjä, muusikon työpanosta kuin sävellyksiä ja sanotuksia. Eduskunnalle luovutettiin hiljattain kansalaisaloite, joka toisi suuria muutoksia tekijänoikeuksiin. Se muun muassa laillistaisi piratismin ja tekisi Suomesta turvasataman kansainvälisen tason piraatti-huippusivustoille. Kansalaisaloitteet ovat hyvä keksintö, mutta saavatko nimien kerääjät harhauttaa ihmisiä? Tämän aloitteen mainonta ’’Saavatko kansalaisaloitteen nimienkerääjät harhauttaa?’’ – ja jopa sen virallinen tiivistelmä – antavat väärää tietoa. Tekijänoikeuskriitikko Petteri Järvinen osoitti harhautuksen blogissaan. Vaikka aloitteen tiivistelmässä väitetään, että ”Esityksen tarkoitus ei ole muuttaa tekijänoikeuksien alaisen aineiston lataamista lailliseksi”, juuri sen se tekisi. ”Vaikka johdannossa sanotaan toista, käytännössä esitys tekisi p2p-verkkojen käytöstä sallittua”, kirjoittaa Petteri Järvinen. Hänen mukaansa tämä ”antaisi kopioida netistä mitä tahansa, myös laittomasti sinne laitettuja elokuvia ja musiikkia”... ”levittäjiä ei voisi jäljittää mitenkään” ja aloite ”sallisi avointen piraattipalvelujen perustamisen, sillä ylläpito ei olisi missään vastuussa käyttäjien tekemisistä”. Onkin hyvä kysymys, mitä 53 000 kansalaisaloitteen allekirjoittajaa tahtoo. Sitäkö, mitä aloite sanoo ajavansa vai sitä, mitä vain juristeille aukeavat, 17 sivun mittaiset pykälämuutosesitykset sisältävät?• 24 sisältö 4/13 4 12 28 Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, sähköposti toimitus@gramex.fi, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Heikki Jokinen Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2013 Kannessa Olli Lindholm. Kannen kuva: Marek Sabogal 2 Hän / Eero Heinäluoma 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Olli Lindholm: Lapsuuden joulun hengessä 11 Äänilevy on edelleen hyvä lahja 12 Jonna Tervomaa: Tekstini lähtevät tunteesta 15 Soolo / Kaija Kärkinen 16 Yksi heistä lähtee Euroviisuihin 19 Taiteilijan sosiaaliturvaan esitetään muutoksia 20 Välisoitto 21 Asiakasinfo 22 Ministeri kehittäisi tekijänoikeuslakia 24 The Maarit 28 Uusi YouTube-sopimus tuo korvauksia 29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala 30 Messissä mukana 3 Kuva: saara vuorjoki Joulumusiikista ja vähän muustakin 1. Wham! Last Christmas ✱ 357 2. Band Aid Do They Know It’s Christmas? ✱ 296 3. Cris Rea Driving Home for Christmas ✱ 285 4. Katri Helena Joulumaa ✱ 238 5. Suvi Teräsniska Hei mummo ✱ 232 6. Vesa-Matti Loiri Sydämeeni joulun teen ✱ 209 7. Leevi & The Leavings Jossain on kai vielä joulu ✱ 207 8. John Lennon & Yoko Ono Happy Xmas (War Is Over) ✱ 188 9. Jose Feliciano Feliz Navidad ✱ 187 10. Samuli Edelmann Avaruus ✱ 179 11. Juice Leskinen & Slam Sika ✱ 164 12. Paula Koivuniemi Toive ✱ 140 13. Jari Sillanpää Lumilinna ✱ 139 14. Jarkko Ahola Mielenrauhaa ✱ 123 15. Bing Crosby White Christmas ✱ 120 Listalla on tänä vuonna kaksi uutta artistia, Samuli Edelmann ja Jarkko Ahola. kuvat: samuli edelmann / Warner Music Live. Jarkko ahola / Samuli Karala. 4 kuva: Warner music finland Kaupallisten radioiden soitetuimmat joululaulut vuonna 2012 Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira alkusoitto Last Christmas ja Joulumaa joulun soitetuimmat Muuttuvassa maailmassa on sittenkin jotain pysyvää. Kaupalliset radiot soittivat viime jouluna eniten Wham-yhtyeen kappaletta Last Christmas (357 soittokertaa). Se oli soitetuin myös vuosina 2011, 2010 ja 2009. Soitetuin kotimainen on jälleen kerran Katri Helenan Joulumaa (238 soittokertaa). Tilasto perustuu Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Tekijät, luova ala ja media-ala torjuvat tekijänoikeuslakialoitteen Luovan alan ja media-alan työntekijöitä ja yrityksiä edustavat järjestöt varoittivat yhteisellä tiedotteella ”Järkeä tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloitteen vaikutuksista. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY, Viestinnän keskusliitto, Suomen journalistiliitto ja Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme julkaisivat 26.11. tiedotteen otsikolla ”Työpaikkoja ja toimeentuloa luovalla alalla ei saa vaarantaa.” Näiden järjestöjen mukaan aloitteen julkilausutut tavoitteet ovat hyviä. ”Valitettavasti siinä esitetyt lainmuutokset toimivat esitettyjä tavoitteita vastaan. Aloitteen tiivistelmä ja markkinointi ovat ristiriidassa sen sisällön kanssa.” ”Tosiasiassa kansalaisaloite ei paranna artistien, tekijöiden ja sisällön- tuottajien asemaa eikä palvele parempia laillisia palveluja haluavien kuluttajien etua. Päinvastoin, se vaarantaa sisältöalojen työpaikkoja, heikentää kotimaisen sisällöntuotannon toimintaedellytyksiä, vahingoittaa digitaalisten palvelujen kehittämistä sekä tekee Suomesta turvasataman kansainväliselle verkkopiratismille.” ”Aloite mm. laillistaisi tiedostojen lataamisen laittomista palveluista ja turvaisi eri tavoin laittomien palvelujen ylläpitäjien aseman. Aloitteen esittämät muutokset opetuskäytön osalta veisivät taloudellisen pohjan oppimateriaalituotannolta ja digitaalisten oppimispalveluiden kehittämiseltä. Hyvien oppimistulosten saavuttaminen vaarantuisi.” Soittaja, säveltäjä ja opettaja. Sibiksessä juhlasyksy Jazz-Yrjö Kari Ikoselle Sibelius-Akatemialla on juhlittu pitkin syksyä eri koulutusohjelmien merkkivuosia. 30-vuotiaat kansanmusiikin ja jazzin aineryhmät juhlivat taivaltaan syyskuussa yhteisellä tapahtumalla, joka levittäytyi Musiikkitalon pikkusaleihin ja lämpiöihin. Marraskuussa oli 15-vuotiaan musiikkiteknologian koulutuksen vuoro – MuTeFest-festivaali järjestettiin niin ikään Musiikkitalossa. Pianisti-säveltäjä Kari Ikonen sai tämänvuotisen Jazz-Yrjöpalkinnon Oulussa järjestettyjen Valtakunnallisten Jazzpäivien yhteydessä. Jazzliiton vuodesta 1967 asti myöntämä palkinto päätyi Jazzliiton hallituksen mu- kaan persoonalliselle muusikolle, jonka työ on poikkeuksetta laadukasta, oli sitten kyse säveltämisestä, solistisesta soitosta tai opetuksesta. Ylen Jazzradio myönsi vuotuisen Varjo-Yrjönsä levy-yhtiö TUM Recordsille. kuva: maarit kytöharju Gramexin verkkokauppaan pääsee verkkosivujen www.gramex.fi otsikon ePalvelut tai verkkokauppa-bannerin kautta. Gramexin nettisivuilla lukee tunnuslause: ”Me tahdomme tehdä musiikin käytön helpommaksi.” Osana tätä hanketta Gramex avasi verkkokaupan, josta voi ostaa musiikin käyttöoikeuksia. Kauppa ei siis myy biisejä kuten iTunes – vaan oikeuksia niiden käyttöön esimerkiksi ravintolan, parturin tai kaupan taustamusiikkina tai vaikkapa pienimuotoiseen radiotoimintaan. Asiakas valitsee kaupasta yhden neljästä käyttötavasta – tausta- ja tanssimusiikki, yleisötapahtumat, tallentaminen tai radio/nettikäyttö. Näistä aukeavat pudotusvalikot, joista löytyy sopimuksia eri toimialoille. Gramexin verkkokauppa ei ole tarkoitettu kuluttajille, vaan niille, jotka käyttävät musiikkia julkiseen esittämiseen esimerkiksi ammatti- tai yritystoiminnassa. Kuluttajia varten on olemassa paljon hyviä laillisia palveluja (kuten Spotify ja iTunes), jotka myyvät oikeuksia vain kuluttajakäyttöön. kuva: saara vuorjoki Gramex avasi verkkokaupan Anu Karlson eläkkeelle Gramexpressin toimitussihteeri Anu Karlson jäi eläkkeelle lokakuun alussa. Anu toimi Gramexissa ja Muusikkojen liitossa vuodesta 1995 alkaen. Suurkiitokset Anulle hienosta työstä! Gramexpressin uusi toimitussihteeri on yhteiskuntatieteiden maisteri, vapaa toimittaja Heikki Jokinen, sähköposti toimitus@gramex.fi 5 Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira alkusoitto Housebiitin voimakaksikko Alex Kunnari ja Heikki L. Kansainvälisiä sopimuksia elektroartisteille DJ-kaksikko Alex Kunnari ja Heikki L on signattu USA:laiselle Ultra Musicille,joka on maailman suurin dance-levymerkki. Alkusyksystä elektronisen musiikin ystäviä ilahdutti uutinen Shine 2009:n sopimuksesta australialaisen Modular Recordsin kanssa. Jaakko Eino Kalevi on solminut sopimuksen brittiläisen Domino Recordsin alamerkin Weird Worldin kanssa. Artistin joulukuussa ilmestyvä EP Dreamzone tulee olemaan ensimmäinen Domino-merkillä julkaistu pohjoismainen levy. kuva: sony music Pekka Kuusisto palkittiin Viulisti Pekka Kuusisto on saanut Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinnon. Noin 47 000 euron suuruinen palkinto myönnettiin monipuoliselle muusikolle, joka tekee yhteistyötä erityyppisten artistien kanssa genrerajoista piittaamatta. Palkintolautakunta kuvailee Kuusistoa maailmanluokan viulistiksi, joka on ainutlaatuinen niin luovuudessaan kuin musikaalisuudessaan. Luovuus näkyy Kuusiston työssä niin säveltäjänä, sovittajana kuin taiteellisena johtajana muun muassa Meidän festivaalissa. kuva: magnus frodenberg / norden.org 6 Televisioitu palkintogaala pidettiin Oslossa. tahtipuikko Vuoden musiikkialan naisyrittäjä Tekijänoikeuksiin professuuri kuva: katariina sorsa Music Finlandin teettämä selvitys Musiikkialan talous Suomessa 2012 osoittaa, että pitkään laskusuunnassa ollut äänitemyynti on lähtenyt Suomessa kasvuun digitaalisen myynnin ja suoratoistopalveluiden ansiosta. Myös musiikkivienti voi hyvin – kasvua vuodesta 2011 vuoteen 2012 on kahdeksan prosenttia. Musiikkialan talouden kokonaisarvo Suomessa oli viime vuonna hieman yli 837 miljoonaa euroa. Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa Music Finlandin nettisivuilla www.musicfinland.fi. Music Finland valitsi vuoden 2013 musiikkialan naisyrittäjäksi agentuuri Sublime Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja Tiina Vihtkarin. Palkintoperusteissa kiiteltiin erityisesti Vihtkarin monialaisuutta sekä avointa asennetta. Palkinto on osa Musiikkialan Naistenklinikka -konseptia, ja se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. G Uusi jazzfestivaali Helsinkiin Innovatiivisista konsepteistaan tunnettu luova toimisto We Jazz järjesti uuden nimeään kantavan jazzfestivaalin Helsingissä 9.– 14.12. Kaupunki muuttui We Jazz 2013 -festivaalin järjestäjien mukaan vajaan viikon ajaksi ”jazzinstallaatioksi”. Tapahtuman kansainvälisiin vieraisiin lukeutuivat puolalaistrumpetisti Tomasz Stanko, rumpali Andrew Cyrille (US) sekä sakso- Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies fonisti Greg Osby (US), joka esiintyi sveitsiläisen VEIN-trion kanssa. Lisäksi mukana oli kotimaisen jazzin kärkinimiä, kuten Dalindèo, Mopo, Black Motor & Verneri Pohjola, sekä festivaalin yhteydessä uudet levynsä julkaisevat Timo Lassy, Oddarrang ja Joona Toivanen. Festivaalin erikoisuuksia olivat muun muassa pimeässä järjestetty konsertti, 3D-konsertti sekä jazz-aiheinen näyttely. ramex ja sen jäsenjärjestöt Musiikkituottajat ja Muusikkojen liitto yhdessä Teoston kanssa lahjoittivat viime vuonna Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastolle merkittävän summan rahaa, jonka tarkoituksena on saada yliopistoon erityinen tekijänoikeudellinen professuuri. Valtio sitoutui täyttämään professuurin perustamiseen yliopiston tarvitseman rahoituksen. Korkeakoulutasoisen opetuksen tarve on ollut ilmeinen jo pidemmän aikaa. Tekijänoikeudesta yhdessä muiden immateriaalioikeuden alojen kanssa on tullut keskeinen tekijä sekä tämän päivän yrityselämän kannalta että yleisestikin taiteen ja sisällöntuotannon kannalta. Tämä on näkynyt opiskelijoiden lisääntyneenä kiinnostuksena alaa kohtaan. Helsingin ylipisto on käynnistänyt hakuprosessin. Myönteistä on, että saadun tiedon mukaan professuuri on kiinnostanut muutamaa oikeusalan tämän hetken johtavaa asiantuntijaa. Tämä taannee sen, että tulemme saamaan professoriksi pätevän henkilön. Yliopiston mukaan tehtävään valittavalla tulee olla tieteellinen kelpoisuus immateriaalioikeuden alalta sekä merkittäviä ansioita tekijänoikeuteen luettavassa tutkimuksessa. Tiedossa olevien hakijoiden kompetenssit poikkeavat toisistaan jonkin verran. Kuka tahansa hakijoista valitaankin, on tärkeää, että opetus fokusoituu professorin johdolla käytännön tekijänoikeussubstanssin opettamiseen sekä siihen liittyvään tutkimus- ja opinnäytetyöhön. Kun käytettävissä olevat resurssit jäävät joka tapauksessa rajallisiksi, on käytännön oppien tarpeen olla etusijalla. Ajan myötä se täyttäisi yritysja taide-elämän välittömiä asiantuntijatarpeita.• ’’Käytännön oppien on tarpeen olla etusijalla.’’ Festivaalilla olivat mukana myös trumpetisti Verneri Pohjola ja improvisaatiotrio Black Motor. kuva: we jazz 7 Kuva: saara vuorjoki Musiikkivienti ja äänitemyynti kasvussa Hannu Marttila Lapsuuden joulun hengessä Vexi Salmi sanoitti, nuoret säveltäjät sävelsivät ja Olli Lindholm lauloi. Syntyi uusi perinteitä kunnioittava joululevy. Teksti heikki jokinen Kuvat Marek sabogal ✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶ O lli Lindholm teki täksi jouluksi uuden aluevaltauksen: joululevyn. Mistä ajatus syntyi? ”Vuonna 2009 Yle kysyi haluani tulla Toiveiden iltaan. Siellä saisi laulaa itselleen rakkaita lauluja, ei kuitenkaan omiaan.” ”Ensimmäinen ajatukseni oli esittää kuusi Irwin Goodmanin vakavampaa kappaletta, niistä ei yleensä tiedetä. Mutta sitten oivalsin, että kokoankin laulut Vexi Salmen teksteistä.” Tämä poiki ajatuksen tehdä kokonainen levy Vexi Salmen sanoituksista. ”Otin yhteyttä ja Vexi toimitti minulle satakunta tekstiä. Tein niistä vuonna 2010 levyn Maailma on kaunis.” Vexin sanoituksista syntyi viime vuonna myös levy Nukku-Matti ja Herra Kuu. 8 ”Silloin Vexi lähetti sähköpostin, jossa sanoi ettei halua managerikseni, mutta että nyt nostetaan laulujen hartausastetta ja tehdään joululevy.” Lindholm innostui, mutta epäili pystyykö säveltämään 12–14 kappaletta, joissa on riitävästi vaihtelua. Hän sopi Vexi Salmen kanssa, että mukaan hankitaan suomalaisia eturivin säveltäjiä. Levyn kappaleet ovat Lindholmin lisäksi säveltäneet Juha Tapio, Mariska, Tuure Kilpeläinen, Antti Kleemola, Paula Vesala ja Jonne Aaron. ”Olisi hienoa jos heidän lauluistaan tulisi klassikkoja, ne päätyisivät laulukirjoihin ja muutkin levyttäisivät niitä.” ”Toiset tekivät kappaleet, mutta prosessi oli pitkä. Kukin sävelsi omalla tyylillään ja jouduimme tarkistamaan sävellajitkin, jotta ne sopivat äänelleni.” Olli Lindholm halusi mukaan samat muusikot kuin edelliselläkin levyllä ja sitten marssittiin studioon. Levyn tekeminen oli helppoa, mutta kun mukana oli yksi laulaja ja monta säveltäjää palasia oli soviteltava yhteen ja harjoiteltava ahkerasti. ”Esimerkiksi Mariskan tyyli on sellainen, että sitä ei voi esittää kuten yleensä laulan, olisi pitänyt laulaa helsinkiläisittäin.” Lisätyö ei Lindholmia haitannut. ”On hienoa, että 49-vuotiaana voi vielä harjoitella ja oppia uutta. Tein paljon työtä. Jotain haasteellista pitää aina olla, ei aina pidä toimia saman sapluunan mukaan.” Liian surullinen joululaulu Yhteistyö Vexi Salmen kanssa on Lindholmille erittäin myönteinen kokemus. ”On hienoa, että tuollaisia taitureita on ystäväpiirissä. Hän on nähnyt monet ylä- ja alamäet, häneltä voi kysyä neuvoa. Vastaavaa kokemusta alasta ei liene kenelläkään muulla.” >>> Jotain haasteellista pitää aina olla. Olli Lindholm Syntynyt Porissa 1964 ✪ Asuu Tampereella Yö-yhteen laulaja vuodesta 1981 Iskelmä-Finlandia 2008 ✪ Neljä soololevyä. 9 Äänilevy on edelleen Joululevyn kaikissa kappaleissa on jotakin toivoa, Olli Lindholm sanoo. hyvä lahja ✶✶✶✶✶✶✶✶ ✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶ >>> ”Ehkä teemme sitten seuraavaksi Maailma on kauniimpi -levyn ja kuusi vuotta myöhemmin Maailma on kaunein -levyn.” Paula Vesala pyysi, että Vexi Salmi tekisi todella surullisen joululaulun. Hän teki: eronnut mies istuu jouluna yksin keittiössä ja katsoo kun lintu lentää pihan lyhteelle. Lyhde onkin karun jyvätön ja lintu kääntyy sekä lentää pois. ”En voinut laulaa sitä. Minua alkoi jo naurattaa, tarina oli tosi surkea. Ei sitä voinut ottaa mukaan levylle.” Levyn kaikissa kappaleissa on Olli Lindholmin mukaan jotakin toivoa. Teksteissä on yhteistä vain niiden tekijän ammattitaito. ”Teemat ovat perinteisiä, lapsuuden joulun muistelua. Halua olla yhtä puhdas kuin silloin, arjen kiire unohtuu. Mukana ei ole mitään dingelidongeli-hommia, vaikka vakavat asiat eivät muodissa olekaan.” Levyyn liittyy kirkkokonserttien kiertue. ”Yö-yhtye teki 2000-luvulla seitsemän kiertuetta, en halua viedä sitä kirkkoon. Jos tunnelma ja kävijämäärä kirkkokonserteissa on sopiva, teen niitä jatkossakin. Olen kohta 50-vuotias ja pahin ravintolavaihde on jo takana, yritän tehdä enemmän kesäkiertueita ja muuta järkevää.” Yö-yhtye jatkaa tuttuun tapaan. Parhaillaan Lindholm kerää kappaleita sen seuraavalle levylle, joka ilmestyy ensi syksynä. Samalla yhtye lähtee konserttikiertueelle.• Joulu on kiireistä aikaa levy-yhtiöillekin. Joululevyjä tehdään ja niin niiden kuin muidenkin levyjen toivotaan löytävän tiensä pukinkontteihin. Miltä tämä joulu näyttää levy-yhtiöiden silmin? 10 Teksti heikki jokinen S ony Music Finlandin listalla on tänä vuonna kolme uutta kotimaista joululevyä. Olli Lindholmin perinteisiin nojautuvan, mutta uutta musiikkia sisältävän Minun jouluni -levyn lisäksi Anne Mattila teki hänkin ensimmäisen oman joululevynsä Jouluyön hiljaisuus. Siinä on kaksi hänen omaa sävellystään tuttujen joululaulujen ohella. Toisenlaista joulutunnelmaa tarjoaa levy Jope Ruonansuu ja Porsaanperän pikkujoulut. Mukana on tuore versio Jopen sanoiltaan sangen perisuomalaisesta joululaulusta Veteraani ja varpunen. ”Tämä on sellainen vanhan liiton artistin huumoripläjäys”, määrittelee Sony Music Finlandin markkinointijohtaja Jan Streng. ”Ei ehkä hartaimmille eikä tosikoille.” Mihin Sony on tänä jouluna satsaamassa? ”Tietysti satsaamme kaikkeen mitä julkaisemme. Meillä on laaja repertuaari ja paljon tasaisen hyvin myyviä artisteja, vähemmän megamyyjiä.” Koko perheen albumeista Streng olettaa jouluna liikkuvan hyvin Ipanapa Räp -levyn. Mukana on koko joukko tunnettuja artisteja, niin rapin tekijöitä kuin muitakin. Hevisaurusten uusin levy Vihreä vallankumous ilmestyi lokakuun lopussa ja sekin saattaa etsiytyä hyvin pukinkontteihin. Yhtyeen 15 konsertin kiertue tukee yhtyeen pysymistä mielissä. Koko kansa liikkeellä Ahkera keikkailu nostanee jouluostosten listalle Haloo Helsingin uuden platinapainoksen Maailma on tehty meitä varten. Mukana on muutama uusi kappale sekä dvd. Taatuksi pukinkonttitavaraksi Streng arvelee PMMP:n kokoelmankin, samoin Umo:n, Johanna Förstin ja Vesa-Matti Loirin Ville ja Valle -levyn. Tapani Kansan tuore levy Särkyneen toiveen katu kokoaa yhteen Nat King Colen esittämiä lauluja. ”Levyyn on satsattu, jotta sisältö kuulostaa oikealta”, Streng sanoo viitaten taustalla soittavaan 38-jäseniseen orkesteriin. Levy liikkuu jouluna Musiikkituottajat ry:n jäsenten myyntitilastot kertovat levyjen käyvän kaupaksi joulun alla. Fyysisen musiikin myynnin arvo Suomessa 2012, miljoonia euroja Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1,53 meu 3,17 meu 2,83 meu 5,21 meu 4,15 meu Koko vuoden 2012 fyysisen levymyynnin arvo oli 30,63 miljoonaa euroa. Digitaalisen musiikin myynnin arvo pysyi samoina kuukausina hiukan miljoonan euron alla tai päällä, joulun merkitys myynnille ei ole ratkaiseva. Joulukuun myynti oli kuitenkin vuoden suurin. Tämän vuoden joululevyjen valikoimasta löytyy tunnelmaa ja musiikkityyliä monen makuun: Jope Ruonansuun huumorista a cappella -laulun kautta heviin tai sekä perinteisiä että uusia joululauluja osaavien naissolistien tulkintoina. Kuvat: Marco Hietala / Jenny Rostain. Club for Five / Warner Music finland. paula koivuniemi / pasi liesimaa. Jope Ruonansuu / sony music finland. Anne MattiLa / Anneli Mattila. Johanna Kurkela / mikko harma. ✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶✶ Joululla on yhä suuri merkitys myynnille, Jan Streng sanoo. ”Cd on edelleen relevantti lahja, sen ostosta voi päättää nopeasti kun miettii lahjoja. Haasteena on markettien tilan pieneneminen, top-20 alkaa jo joissakin paikoissa olla laaja valikoima.” Joulun myyynti poikkeaa hiukan muusta vuodesta. ”Kun liikkeellä on koko kansa, levyjä ostavat nekin, jotka eivät yleensä osta niitä itselleen. Fyysinen cd on edelleen erittäin hyvä lahja.” Mitä Jan Streng toivoo joulupukilta? ”Että kaikki suomalaiset alkaisivat ladata laillista musiikkia ja käyttää Spotify premiumia. Ja jos joulupukki voisi antaa lisää tilaa levyille kaikkien markettien hyllyihin koko ensi vuodeksi.” Club for Five teki uuden joululevyn Warner Music Finland julkaisee kaksi joululevyä: Club for Fiven Jouluna sekä Paula Koivuniemen Kun joulu on. Club for Fiven a cappella -levyllä on lähinnä perinteisiä lauluja. Yhtye on tehnyt aiemmin yhden joululevyn Rekiretki vuonna 2007. Paula Koivuniemelle joululevy on pitkän uran ensimmäinen. Mukana on joulun klassikkoja, muutama Koivuniemen aiemmin aiemmin levyttämä kappale sekä kaksi aivan uutta. Menestyvien artistien joululevyt ovat olleet suosittuja viime vuosina, joten niihin on panostettu. ”Meillä on myös tänä vuonna suuri määrä erinomaisia julkaisuja”, sanoo Warner Music Finlandin markkinointijohtaja Mark Fry. ”Uskomme, että kärkituotteita joulumyynnissä tulevat olemaan muun muassa seuraavat levyt: Jenni Vartiainen, Cheek, Vain elämää, Sanni, J. Karjalainen, Vesa-Matti Loiri, Suvi Teräsniska ja Sini Sabotage.” Osa näistä levyistä julkaistiin jo aiemmin mutta Warner panostaa artisteihinsa aina pitkällä aikavälillä, Fry korostaa. ”Näin julkaisujen relevanttius säilyy.” Joulun musiikkimyynti on hiukan erilaista kuin muulloin. ”Joulukuussa kulutetaan musiikkia laajemmassa kohderyhmässä kuin muina kuukausina, koska musiikki on mitä mainioin lahjatuote.” Siksi Warner Music pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monipuolisen artistikattauksen. tystä. ”Suurimpia artistejamme on Robin, Kolmannelta naiselta tuli juuri levy ja Pauli Hanhiniemi on ollut hyvin esillä. Uudet levyt ovat tulleet myös Lauri Tähkältä, Jesse Kaikurannalta ja Juha Tapiolta.” Joulumusikkia Universal julkaisee kahden levyn verran. ”Raskasta joulua -levy kokoaa jälleen yhteen suomalaisia eturivin raskaamman musiikin artisteja. Siihen liittyy konserttikiertue.” Levyllä on raskaita versioita perinteisistä joululauluista. Johanna Kurkela julkaisee ensimmäisen joululevynsä Joulun lauluja. Se sisältää Musiikki on hieno lahja antaa ja saada. Mitä toivoisit joulupukilta oman firman ja alan puolesta? ”Oman firmamme puolesta toivomme, että yhteistyömme artistiemme kanssa jatkuu yhtä upeana kuin aiemmin ja Warner Music tarjoaa myös jatkossakin heille parhaan mahdollisen kodin.” ”Alan kannalta toivomme, että cd säilyttää paikkansa relevanttina formaattina myyntikanavien valikoimissa ja toivomme, että digitaalinen kasvu jatkuu ripeänä jatkossakin.” Katalogimusiikkikin myy jouluna ”Joulumme näyttää hyvältä”, sanoo Universal Music Finlandin kaupallinen johtaja Petri Mannonen. ”On tulossa paras joulu miesmuistiin ja odotuksemme ovat korkealla.” Universalin loppuvuoden julkaisulistalla on monia artisteja, joille yhtiö povaa menes- sekä klassikoita että uusia lauluja. Mukana on myös Arto Halosen Prinsessa-elokuvan laulu Prinsessalle. Cd-levyjen myynti keskittyy selvästi loppuvuoteen, Mannonen sanoo. ”Cd on vahva lahja, jotain konkreettista.” Joululevyjen myynti tietysti keskittyy jouluun, mutta yleisesti syksyn parhaiten myyvät artistit ovat joulunakin suosiossa. ”Jouluna menestyy myös katalogimusiikki, ja siitä jokaiselle löytyykin jotakin. Meillä on kova syksyn julkaisulista ja niin on kilpailijoillakin. On mielenkiintoista nähdä miten myynnissä käy.” Mitä Petri Mannonen toivoisi joulupukilta? ”Että kaikki suomalaiset ostaisivat toisilleen lahjaksi musiikkia. Se on hieno lahja antaa ja saada.”• 11 Teksti heikki jokinen Kuvat Sanna saastamoinen-Barrois Miltä Jonna Tervomaasta tuntuu tehdä tekstejä ja levy kuuden vuoden tauon jälkeen? ”Tekstini lähtevät tunteesta” 12 L ukion jälkeen Jonna Tervomaa alkoi opiskella kirjallisuutta Helsingin yliopistossa. ”Olin kärsinyt siitä, ettei ollut aikaa lukea, sillä olin intohimoinen koripalloilija. Kun otin kirjan ja kävin selälleni lukemaan, nukahdin. Urheilija oli aina väsynyt.” ”Otin klassiseen tyyliin hakuoppaan ja taiteiden tutkimuksen laitos kuulosti hyvältä. Siellä oli paljon mahdollisuuksia kuten teatteri ja kirjallisuus. Hain ja pääsin sinne.” Kieli ja tarinat kiinnostivat ja kirjallisuuden opiskelijana sai lukea. ”Opiskelin aktiivisesti pari-kolme vuotta. Kokeilin monia kursseja ilman visiota valmistumisesta. Minusta alkoi kuitenkin tuntua, etten ole tieteellisesti suuntautunut taiteisiin.” ”Irtauduin opiskelusta, tein töitä ja monen sattuman kautta olin kaulaani myöten kiinni musiikissa”. Jonna Tervomaasta ei tullut kirjallisuuden tutkijaa, mutta kieli on hänelle yhä läheinen ja lisäksi työkalu. Hän kirjoittaa aina itse laulujensa tekstit, joista hän sai vuonna 2007 Teosto-palkinnon. ”Tekstini lähtevät aina tunteesta. En ole ammattikirjoittaja, joka tekee tekstejä muille. Niitä on pyydetty, mutta en ole siihen lähtenyt.” ”Suhteeni tekstiin on romanttinen ja henkilökohtainen. Mietin miltä haluan sen kuulostavan ja onko se rytmistä vai melodista sekä miten oma laulamiseni on siinä mukana. Laulajana minulle on tärkeää, että oma ääni syttyy ja saa sisällön biisiin.” Lisäksi on muistettava, että lauluteksti on ensisijaisesti kuunneltavaa, ei luettavaa. ”Oma tyylini laulajana on kehittynyt, tänä päivänä painiskelen enemmän sanottavani kanssa. Tyylittely on laulun saamista itselleen sopivaksi. On ihanaa kun saa tehdä laulun itselleen, siinä on silloin heti kiinni.” Konkreettisen jäljillä Syksyllä 2013 ilmestynyt Eläköön-levy on Jonna Tervomaan ensimmäinen kuuteen vuoteen. Tauon aikana hän alkoi ajatella suhdettaan omaan kirjoitustyyliinsä. Hän haki myös erilaisia kappaleita, koska ne vaikuttavat tekstiin. ”Halusin tulla tällä levyllä konkreettisemmaksi. En halua olla arjen kuvaaja ja teksteissä saa olla lennokkuuttakin, mutta levyn aihepiirit ovat todellisia. Nyt ei soudella joella tai lennellä yli kattojen vaan istutaan kotona keittiön pöydän ääressä.” Suosikkikirjailijoita Jonna Tervomaalla on paljon. ”Mutta olen kyllästyjätyyppi, en haluakaan tuntea läpikotaisin jonkun tuotantoa vaan siirryn seuraavaan.” ”Jotkin Raymond Carverin novellit ovat sellaisia, että niihin palaan aina. Sofi Oksasen historialliset kirjat ovat hienoja, oman aikalaiseni kirjoittamia. Välillä on ihanaa imeä tosi vanhaa kieltä. Luen näytelmiäkin, lukemiseni on risteilevää.” Laulujen sanat ovat Tervomaalle kirjallisuutta, niitä hän haluaa tehdä ja niillä sanottavansa sanoa. Kirjailijaa hän ei itsessään tunnista eikä kaunokirjallisuuden tekemisestä haaveile. ”Jos siihen suuntaisi, näkisi sopiiko siihen.” ”Kirjoittaminen on minulle lauluja, romaanit ovat valtavan suuria projekteja. Laulutekstissä on magiaa siinä, että vähällä tekstillä voidaan antaa ihmisille rinnakkaistodellisuus. Laulu voi viedä toisiin ajatuksiin ja tunnelmiin sekä rikkaisiin ajatusketjuihin. Minulle riittää toistaiseksi tiivistämisen taito.” Lähetettävää riittää Pitkällä tauollaan Jonna Tervomaa haki sitäkin, että levyn tekemisen prosessi muuttuisi. ”Olin päättänyt, että haluan siirtyä eri tilanteeseen ja siihen sopivat uudet ihmiset tuottajana ja bändissä. Levyn tekeminen on aika tuskaista, on iso köntti olla itsekseen sen kanssa.” >>> Nyt ei soudella joella tai lennellä yli kattojen vaan istutaan keittiön pöydän ääressä. 13 ”Tiesin heti, että en halua tähän kappaleeseen tavanomaista pop-videota. Huulisynkkakin tuntui väärältä. Pyysin Ronkaiselta ideaa ja tuli lyhytelokuva. Tajusin heti, että video leimaa laulun siihen maailmaan, mutta ohjaajan visio oli niin vahva.” Laulun teksti ei kerro niin konkreettisesta tilanteesta kuin Ronkaisen elokuva. ”Molemmissa ovat kuitenkin samat tunteet, äärimmäinen välittäminen ja sen vaikeus. Se, näkeekö ensin videon vai kuuleeko laulun ilman sitä, ratkaisee mihin se ihmisten mielissä asettuu.” Laulajana minulle on tärkeää, että oma ääni syttyy ja saa sisällön biisiin. ”Edellisen levyni jälkeen halusin pitää kartan auki. Haluanko mukaan äärimmäisen rujoa ja riisuttua vai akustisempaa, blues- ja kantrivaikutteisempaa? Vai takaisin vähän vihaisempaan suuntaan, lähetettävää kyllä riittää.” ”Sitten tajusin, että tämä on tämä levy ja seuraava levy on eri asia. Sekava fiilikseni aukesi. Tapasin tuottaja Eppu Kososen, kaikki alkoi selkiytyä ja se helpotti.” Laulun aiheita oli, mutta ei paljoa valmista. Kososen kautta tuli uusia lauluja. ”Hän tarjosi ujosti omiakin laulujaan, ja ne sopivatkin hienosti mukaan.” Laulut määrittelivät, että levy muotoutui dramaattisempaan suuntaan. ”Minun korvissani tässä on aiempaa enemmän suomalaista perintöä. Lisäksi ripauksia Ranskasta, elokuvamusiikista ja suomalaisista kansanlauluista. ”Ihanaa, että onnistuin siinä – vaikka omaa musiikkiaan onkin vaikea arvioida. Vaikka biisien säveltäjinä onkin myös muita ja vaikka se on tiivistä yhteistyötä, levy on minun lauluni määrittelemää. Tämä on minun musiikkiani.” Yksi levyn kappaleista on kokonaan Jonna Tervomaan säveltämä ja puolet yhteisiä sävellyksiä jonkun muun kanssa. ”Olen melodikko, säveltäminen ei ole minun tärkein alueeni. Teen hetken lauluja, en hinkkaa niitä. Sävelet lähinnä tippuvat syliini ja teksti viimeistelee ne. Työni on musisointia, josta sivutuotteena syntyy lauluja.” 14 Tunnustelevaa keikkailua Levy oli iso ponnistus täysin erilaisen elämän jälkeen. Kuuden vuoden tauolla Tervomaa ei keikkaillut oman bändin kanssa, mutta esiintyi kyllä Jussi Jaakonahon kanssa sähköduona. ”Syksyn keikkailuni on tunnustelevaa, mikä on yleisö ja missä se on? Ihmiset ovat tulleet ihmettelemään mikä on meininki ja keikkailu jatkuu keväällä. Se on ihanaa, saa purkaa energiaansa. ” Musiikki on olomuoto Tekijänoikeuskorvauksilla on aina ollut Tervomaalle merkitystä. Tauon aika vaikutti niihinkin. Korvauksia kertyi selvästi vähemmän kuin ei keikkaile eikä tee uusia levyjä. ”Harva onnistuu tekemään ympäri vuoden soivaa kappaletta, eikä sen soisi minkään ensisijaisen tavoitteen tässä olevankaan. Läsnäolo alalla vaikuttaa.” ”Kun selitän läheisilleni tulonmuodostustani olen herännyt siihen, kuinka hienot systeemit meillä on. Levyissä on paljon palkatonta työtä, On mahtavaa, että täällä pikkuisessa maassamme saa tätäkin kautta jälkikäteen korvausta siitä tekemisestä – ja tukea itse tekemiseen.” Musiikkiteollisuus on haukannut alalla entistä isomman roolin. ”On kuitenkin ikävää jos tänne pesiytyy ajatus, että vain menestyneillä on oikeus olla hengissä. Pieniäkin tulopuroja tarvitaan.” ”Tämän kokoisella kielialueella aktiivinen musiikkikulttuuri on äärimmäisen tärkeä ja tällaisetkin asiat vaikuttavat. Täytyy olla mahdollista jatkossakin tehdä musiikkia Levy oli iso ponnistus täysin erilaisen elämän jälkeen. Keikat ovat hyvin eri tyylisiä, mutta se sopii Tervomaalle. Niitä on ollut pienillä klubeilla, yökerhoissa ja konserttisaleissa. Tunnelmat vaihtelevat siitä kun esiintyy yhdeltä yöllä jo hyvin virittyneelle baariyleisölle tai Sellosalissa alkuillasta lapset mukanaan tuoneille kuulijoille. Elokuvaohjaaja Mika Ronkaisen Eläköön-levyn Tikapuut-kappaleeseen tekemä video herättää paljon huomiota ja keskustelua. Se on koskettava tarina vanhaa äitiään tämän kodissa hoitavasta naisesta, jota Jonna Tervomaa esittää itse. Omaishoitajan työn ristiriitaiset tunteet näkyvät. muutoinkin kuin vain taloudellisen kannattavuuden paineissa.” Mikä musiikissa on tärkeää? ”Musiikki on olomuoto, se on minulle elintärkeää ja oma elementtini. Se vaihtelee, miten sen milloinkin onnistuu tuomaan ulos lauluna, mutta musiikki on perusasia, iso osa identiteettiäni.” Entä mikä on tärkeää elämässä? ”Löytää oma olomuoto ja identiteetti. Jos on mahdollista elää siinä asennossa, joka tuntuu hyvältä, lähipiirikin on onnellisempi. Kun löytää henkiset ravinnon lähteet, silloin on tolkkua tässä kaikessa.”• soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat. Ehdota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi. Rautalankaa E ’’Tieto lisää ymmärrystä ja ymmärrys lisää kunnioitusta ja muuttaa asenteita.’’ Kaija Kärkinen on laulaja, sanoittaja ja näyttelijä. Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n hallituksen puheenjohtaja sekä Teosto ry:n hallituksen jäsen kuva: riitta sourander räänä kauniina kevätaamuna, muutama vuosi sitten, laulava ja sanoittava perheenäiti Kirkkonummelta kilahti. Aivan kesken leppoisan kahvittelun ja lehdenselailun hän järkytti perheenjäseniään aloittamalla kirosanoja vilisevän monologin: ”Prrkl!!! Joku toimittaja täällä kirjoittaa, että musiikin vapaa (ja laiton) levitys tuo ilmaista mainosta artisteille, joiden varsinainen leipä tulee keikkailusta, olisivat siis hiljaa ja tyytyväisiä!” Koska kuulijat kaikkosivat, siirtyi perheenäiti koneen ääreen ja kirjoitti monologinsa yleisönosastoon, ilman kirosanoja tosin. Hän muistutti toimittajalle, että kaikki artistit eivät itse tee esittämäänsä musiikkia eivätkä kaikki musiikintekijät suinkaan ole artisteja. Ja että hänen logiikallaan jokaisen pitäisi saada ladata kaupassa kassit täyteen leipää maksamatta, sehän olisi leipurille vain hyvää mainosta! Kirjoitus julkaistiin, eikä mennyt aikaakaan, kun perheenäidin sähköpostiin singahti nuoren tuntemattoman miehen kommentti: ”V#%%u sun biisejäs kukaan viitti laittomasti jakaa!” Hmmm… tähän oli pakko vastata: ”Olet varmaankin oikeassa. Mutta en tarkoittanutkaan omia biisejäni, vaan niitä, joita SINUN lempiartistisi keikoillaan esittää. Pitäisikö niiden tekijänkin saada osansa fanituksestasi?” Jännityksellä perheenäiti odotteli uutta kommenttia, mutta tällä kertaa sitä ei tullut. Neljä vuotta myöhemmin aihe on edelleen ajankohtainen. Yhä uudestaan ja uudestaan saavat musiikintekijät ja -esittäjät vääntää rautalangasta päättäjille, faneille ja ihan tavallisille musiikinkuluttajille, mistä se leipä näillä aloilla koostuu. Ja mielellämme sen teemme! Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite on selvästi osoittanut, että keskustelua todella tarvitaan. Ja tietoa. Aloitteen tuoteseloste antaa itse paketin sisällöstä harhaanjohtavan kuvan. Sekaisin menevät artistit ja tekijät, lataaminen ja jakaminen, yksityinen kopiointi ja kaupallinen yritystoiminta. Pehmeämmät keinot puuttua laittomaan verkkojakeluun olisivat rautalankaa parhaimmillaan. Esimerkiksi Ranskassa kokemukset huomautuskirjemenettelyn vaikutuksesta laittomaan jakamiseen ovat olleet hyviä. Menettelyä aiotaan siellä myös jatkaa, toisenlaisista huhuista huolimatta. Muitakin keinoja löytyy, jos vain halutaan. Tämä laulava ja sanoittava perheenäiti uskoo edelleen, että tieto lisää ymmärrystä. Ja ymmärrys lisää kunnioitusta ja muuttaa asenteita. Lisää rautalankaa, kiitos!• 15 Yksi heistä lähtee Euroviisuihin Yksi näistä kahdestatoista voittaa Gramexruusukimpun ja sata miljoonaa kuulijaa. U uden musiikiin kilpailuun osallistuu 12 yhtyettä ja artistia biiseineen. Kilpailussa valitaan Suomen euroviisuedustaja. Voittaja saa sata miljoonaa kuulijaa ja käsintehdyn Gramex-ruusukimpun. Tekijänoikeusjärjestö Gramex tukee viime vuoden tapaan Uuden musiikin kilpailuja. Kuten Krista Siegfrids näytti, UMKvoitto antaa vahvan potkun uralle. Harva muistaa, että ennen Uuden musiikin kilpailuja Krista oli suurelle yleisölle tuntematon. Seuraavassa on lyhyet esittelyt vuoden 2014 Uuden musiikin kilpailun kappaleista ja niiden esittäjistä aakkosjärjestyksessä.• Kuva: matti Matikainen Teksti lauri kaira Kuvat tom hakala / Anatom.fi Näin voittaja valitaan Uuden musiikin kilpailun finaaliin pääsee kahdeksan kilpailijaa. Neljä putoaa pois karsintavaiheessa. Näin kilpailuprosessi etenee. Kisaan osallistuminen vaatii käytännössä biisiä ja sanoitusta sekä esittäjää. Tänä vuonna UMK vastaanotti 420 demoa. Tuomaristo valitsi näistä 12 kilpailijaa. Yleisö pääsee näkemään kilpailijat ensimmäisen kerran kahdessa tv-lähetyksessä 28.12. ja 4.1. Näissä ei vielä tehdä valintoja. Tv-mittelöt seuraavat 11. tammikuuta ja 18. tammikuuta. Kumpaankin näistä osallistuu kuusi kilpailijaa. Molemmissa lähetyksissä yksi putoaa pois ja yksi menee yleisön ja tuomariston äänin suoraan finaaliin. Jäljellä olevat kahdeksan kilpailijaa kohtaavat toisensa 25. tammikuuta suorassa lähetyksessä. Silloin yleisö valitsee kuusi jatkoon ja Viimeksi Krista Siegfrids sai Gramexin G-ruusukimpun ja sata miljoonaa kuulijaa. kaksi putoaa pois. Tässä kohden tuomaristolla ei ole äänivaltaa. Kahdeksan finalistia kohtaavat toisensa finaalissa Barona Areenalla 1. helmikuuta. Koko kisan voittaja valitaan yleisön ja tuomariston yhteenlasketuilla äänillä kahdeksasta UMK-kilpailijasta. Voittaja pääsee edustamaan Suomea Euroviisuihin toukokuiseen Kööpenhaminaan. • TUOMARISTO Uuden Musiikin Kilpailun tuomariston muodostavat Toni Wirtanen, Redrama, Aija Puurtinen ja Tomi Saarinen. Juontajina jatkavat YleX-tähdet Ilkka Uusivuori ja Anne Lainto. Redrama on arvostettu ja moneen kertaan palkittu rap-artisti sekä yksi Ricky-Tick Big Band & Julkinen Sana -nimeä kantavan, supersuositun muusikkoryhmän keulakuvista. Toni Wirtanen on yksi Suomen tunnetuimmista rock-muusikoista. Parhaiten hänet tunnetaan Apulanta-yhtyeen keulakuvana, biisintekijänä, laulajana ja kitaristina. Aija Puurtinen on Honey B. & T-Bones -yhtyeen karismaattinen laulaja, musiikin tohtori ja Sibelius-Akatemian popjazz–laulun lehtori. Parhaillaan Puurtinen vaikuttaa Valtion musiikkitoimikunnan arvovaltaisena puheenjohtajana ja valmistelee uutta albumia. Tomi Saarinen on eräs suomalaisen musiikkibisneksen vaikutusvaltaisimmista henkilöistä. YleX:n moneen kertaan palkittu musiikkipäällikkö toimii nykyisin YleX:n ohjelmapäällikkönä. • 16 Clarissa feat. Josh Standing TOP OF THE WORLD Dennis Fagerström My Little Honey Bee Hanna Sky Hope Säv., sov. Paul Oxley, David Neisser, Christian Rabb, Annette Lundell, Joshua Standing San. Paul Oxley Säv. Dennis Fagerström, Michael James Down, Niklas Hast, Andreas Anastasiou, Primoz Poglajen San. Dennis Fagerström, Michael James Down Sov. Niklas Hast Säv., san. Hanna Sky Sov. Hanna Sky, Kalle Marttila, Rolf Pilve Karjaalta kotoisin oleva Clarissa on 23-vuotias energinen pop-tulokas. Hip hop -tanssin moninkertainen suomenmestaruusmitalisti aikoo hyödyntää tanssitaitojaan myös UMK:n lavalla. Clarissan kanssa lavalla nähdään englantilainen street-tanssija Josh Standing. The Voice of Finland -kilpailusta tutuksi tullut Dennis on harrastanut musiikkia lapsesta saakka. Hän ihailee Robbie Williamsia ja Michael Bubléta. Tamperelainen Hanna Sky yhdistelee elektropoppia ja etnisiä elementtejä. Kappaleiden sekä Hanna Sky -nimen takana on pitkään muusikkona ja laulaja-lauluntekijänä toiminut Hanna Seppälä, joka aloitti soolouransa uudella artistinimellä viime kesänä. Gramex on yhteistyökumppanina UMK:ssa. Jasmin Michaela KERTAKÄYTTÖSYDÄN Hukka ja Mama SELJA Lili Lambert LET ME TAKE YOU THERE Säv. Mikko Kierikki, Jasmin Michaela, Jutta Annala San. Johanna Viksten. Sov. Mikko Kierikki, Jasmin Michaela, Jonas Olsson, Jani Lagerström Säv., san. Lasse Hukka Sov. Lasse Hukka, Martina Myllylä, Simo Saukkola Säv., sov. Lili Lambert, Joonas Kaikko, Lasse Piirainen San. Lili Lambert Jasmin Michaela on turkulainen 25-vuotias laulaja. Latinorytmien rakastajalle latinopoppi oli luontainen valinta oman musiikin tyylilajiksi. Hukka ja Mama on helsinkiläinen duo, jonka musiikki on suloisen lapsekasta ja myös haikeaa. Duon pyrkimyksenä on kirjoittaa kappaleita, jotka ovat kuin hyviä karkkeja: makeita, mutta kirpeitä. 33-vuotias Lili Lambert osallistui tämän vuoden The Voice of Finland -laulukilpailuun, jossa ylsi Elastisen tiimissä suoriin lähetyksiin asti. Lili yhdistelee mielellään soul-vaikutteita musiikkiinsa ja on parhaillaan työstämässä omaa albumia. Levystä tulee sekoitus r&b:tä, poppia ja funkia. >>> 17 Lauri Mikkola GOING DOWN MadCraft SHINING BRIGHT Makea PAINOVOIMA Säv., san. Lauri Mikkola Sov. Lauri Mikkola, Tuomas Viiliäinen Säv., sov. Tom Nuorivaara, Juho Rinne, Jesse Mäläskä, Otto Uotila. San. Tom Nuorivaara Säv., san. ja sov. Makea Lauri Mikkola on vuosien mittaan laulanut muun muassa Lontoon Royal Albert Hallissa, presidentinlinnassa ja The Voice of Finland -kilpailun semifinaalissa. MadCraft on helsinkiläinen pop-punk -yhtye, jonka nopeatempoiset duurikappaleet ja energinen livesoitto lupaaavat kesäaurinkoa tähän murheellisten laulujen maahan. Yhtye on soittanut yli sata keikkaa parin viime vuoden aikana, eikä vauhti ole hyytynyt tänäkään vuonna. Makea on uusi urbaanin pop-musiikin yhtye, joka ammentaa vaikutteitaan hiphopista, elektrosta ja rockista. Musiikki on työllistänyt bändin jäseniä jo pitkään ja visio omasta musiikista on kypsynyt valmiiksi hiljalleen. Kahdeksan heistä kohtaa finaalissa 1. helmikuuta. MIAU GOD/DRUG Mikko Pohjola SÄNGYN REUNALLA Softengine SOMETHING BETTER Säv. Anu Kaukola San. Anu Kaukola, Henna Juvonen Sov. MIAU, Erno Laitinen Säv., san. Mikko Pohjola Sov. Jukka Immonen ja Mikko Pohjola Säv. Topi Latukka San. Henri Oskár, Topi Latukka Sov. Softengine, Jyrki Tuovinen MIAU on Kuopiosta kotoisin oleva helsinkiläistrio, jonka juuret ovat indierockissa. Siinä yhdistyy visuaalisuus, stemmalaulu ja elektronisen musiikin vaikutteilla höystetty punk-pop. Yhtyettä on kuultu muun muassa Flow-festivaalilla. Oulusta kotoisin oleva laulaja-lauluntekijä Mikko Pohjola debytoi 2011 albumilla Menkää te, minä jään. Albumin tunnetuimmat sinkut olivat Paikkani tiedän ja Et nää. Kisakappale Sängyn reunalla on ote Pohjolan toiselta albumilta, jota hän valmistelee parhaillaan. Seinäjokelainen Softengine pyrkii luomaan eeppistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco Ensembleä ja 30 Seconds To Marsia. 18 Taiteilijan sosiaaliturvaan esitetään muutoksia Erimielinen työryhmä etsi apua itsensä työllistäjien sosiaali-, työttömyys- ja eläketurvaan. S osiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää uusia keinoja parantaa taiteilijoiden ja muiden itsensä työllistävien turvaverkkoa. Työryhmä esittää osin muutosehdotuksia ja osin jatkoselvityksiä. Jatkoselvityslistalle pantiin muun muassa tekijänoikeus- ja työttömyyskorvausten yhteensovittaminen. Nykyisin tekijänoikeuskorvaukset alentavat työttömäksi joutuneen taiteilijan työttömyyskorvauksia, vaikka niitä maksettaisiin vuosia ennen työttömyyttä tehdyistä teoksista. Esimerkiksi pääomatulot eivät vastaavaa leikkausta työttömyyskorvauksiin aiheuta. Työryhmä esittää myös, että toimeksiantosopimusten sosiaalivakutuusmaksut maksaisi jatkossa työn tilaaja työn tekijän sijasta. Työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt jättivät tähän kohtaan eriävän mielipiteensä. Haastava tehtävä Ryhmä aloitti työnsä syksyllä 2012. Sen tehtävä oli kaksijakoinen: ensin tuli selvittää, onko sosiaaliturvassa perusteettomia eroja muihin ryhmiin nähden ja sitten esittää näihin parannusehdotuksia. Mittatikkuna käytettiin vertailua palkansaajien ja yrittäjien sosiaaliturvaan. Tavoitteena oli, ettei luovilla aloilla työskentelevien ja muiden itsensä työllistävien sosiaaliturvassa olisi ”perusteettomia eroavuuksia” muihin nähden. Joiltakin osin parannettavaa löytyikin. Monin osin työryhmän enemmistö kuitenkin katsoi, että taiteilijajäsenten esiintuomat ongelmat eivät johtuneet järjestelmän puutteista – vaan taiteilijoiden pienistä tuloista. Kaksi systeemiä Miksi henkilön tulot vaikuttavat hänen työttömyys-, eläke- ja sosiaaliturvaansa? Vastaus on yksinkertainen. Suomessa on kaksi rinnakkaista turvasysteemiä: ansiosidonnainen ja perusturva. Pienituloinen ihminen jää useimmiten perusturvan varaan. Sen rahoittavat kaikki veronmaksajat. Perusturvaan luetaan muun muassa työttömän peruspäiväraha ja eläkeläisen kansan- tai takuueläke. Ansiosidonnaisen turvan henkilö rahoittaa itse niin sanotuilla sosiaalivakuutusmaksuilla. Palkansaaja maksaa niitä itse yhdessä työnantajansa kanssa, yrittäjä taas ne yksin. Aina viisas Wikipedia kertoo eläkesysteemistä näin: ”Keskimääräinen TyEL-maksu on kokonaisuudessaan noin 23 prosentin luokkaa maksetuista palkoista (v. 2013), josta alle 53-vuotiaat työntekijät maksavat 5,15 prosenttia (v. 2013) ja 53 vuotta täyttäneet 6,5 prosenttia. Työnantaja maksaa loput eli keskimäärin noin 17 prosenttia (yksityisillä aloilla).” Pyöreästi neljännes maksuista kerryttää henkilön omaa eläketurvaa ja kolme neljännestä kuluu nykyisin eläkkeellä olevien eläkkeisiin. Tekijänoikeuskorvaukset poikkeus Musiikkialalla tekijänoikeuskorvaukset ovat merkittävä tulonlähde. Ne ovat omalla tavallaan poikkeus edellä kuvatuista säännöistä. Niistä maksetaan normaalit tuloverot, mutta eläkemaksuja niistä ei peritä. Niistä tulee käteen 23 prosenttia enemmän, mutta ne eivät myöskään kerrytä ansiosidonnaista turvaa. Työryhmä ei esitä tähän muutosta. Nykysysteemi on useimmissa tapauksissa taitei- Ehdotuksia ja jatkoselvityksiä Teksti Lauri Kaira Työryhmän tärkeimmät esitykset: • Jatkoselvitys siitä, että tekijänoikeuskorvaukset eivät leikkaisi työttömyyskorvauksia siltä osin kuin niitä maksetaan teoksesta, esityksestä tai muusta vastaavasta, joka on tehty ennen työttömyyskautta. • Toimeksiantosopimusten sosiaalivakuutusmaksut maksaisi jatkossa työn tilaaja työn tekijän sijasta. • Jatkoselvitys siitä, voisiko valtion ylimääräisen taiteilijaeläkkeen jättää huomioimatta takuueläkettä vähentävänä tulona; nykyisin tämä tunnustuspalkinto leikkaa takuueläkettä. • Selvitetään työttömyysturvalaissa säädetyn yrittäjän määritelmän sekä luovan ja esityksellisen työn alojen niin sanotun ”työssäoloehdon” mahdolliset kehittämistarpeet. • MyEL-vakuutetuille apurahansaajille sekä YEL- ja MyEL-vakuutuksen ulkopuolelle jääville omassa työssä työllistyville henkilöille säädettäisiin oikeus osittaiseen hoitorahaan. • Apurahansaaja voisi keskeyttää MyEL-vakuutuksensa ansiotyön tekemisen ajaksi ja että tutkija- tai taiteilijaryhmässä työskenteleville apurahansaajille ryhmän tiettyyn projektiin myönnettyjä lyhyitä apurahoja ja lisärahoitusta voitaisiin yhdistää MyELvakuutettuun aikaisempaan apurahajaksoon. lijan etu. Taiteilijan tulot ovat usein niin pienet, että hän jäisi joka tapauksessa kansan- tai takuueläkkeen varaan. Silloin hän maksaisi omalta kannaltaan turhasta.• 19 Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira välisoitto Jonna Tervomaa laulaa. Talvi saa tulla Perinteisissä talvikauden avajaisissa viihtyivät sekä musiikkialan että politiikan eturivin nimet Jonna Tervomaan esittämän musiikin tahdissa. KUVAt: saara vuorjoki Yleisö viihtyy, kun yhtye panee parastaan. Toimitusjohtaja Hannu Marttila spiikkaa; kansanedustaja Ben Zyskowicz ja kansanedustajan avustaja Minja Timperi; asianajaja Antti Hemmo, musiikkikustantaja Gugi Kokljuschkin ja Live Nation’in Mikko Haapala. Kansanedustajat Johanna Karimäki ja Johanna Ojala-Niemelä; valtiosihteeri Marja Rislakki TEMistä; kansanedustajat Suna Kymäläinen, Tuula Peltonen, Jukka Kopra ja Janne Sankelo. 20 asiakas info Gramexin syystilitys 3 miljoonaa euroa Gramex tilitti marraskuussa 3 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin 1,3 miljoonaa euroa ja tuottajille 1,7 miljoonaa euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä muun muassa taustamusiikkipalveluissa, myyntitallenteissa, avtallenteissa ja lähettäjäyhtiöiden Catch Up -palveluissa. Ääniteilmoitukset vuodelta 2013 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2013 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset pitää olla Gramexissa tammikuun 2014 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, näidenkin ilmoitukset tulee tuolloin olla Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi. Gramex toivottaa kaikille asiakkailleen hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta! Kurenniemi Kiasmassa Kiasmassa aukesi marraskuun alussa näyttely Kohti vuotta 2048, joka valottaa suomalaisen elektronisen musiikin pioneerin Erkki Kurenniemen persoonaa ja tuotantoa. Näyttelyn materiaalista suuri osa on koottu Kuren- niemen henkilökohtaisesta arkistosta. Lisäksi esillä on Kurenniemen lyhytelokuvia ja mediataideteoksia 1960–1980-luvuilta sekä 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut DIMI-sähkösoittimet. Näyttely on avoinna 2.3.2014 saakka. kuva: erkki kurenniemen arkisto Rytmi sulautuu Soundiin Printtimedian kentältä kuuluu jälleen lopettamisuutisia. Lehtikustantamo Pop Media on päättänyt lakkauttaa vuodesta 1934 lähtien julkaistun Rytmi-lehden vuoden 2014 alusta alkaen. Lehden sisältö sulautetaan Soundiin, jonka päätoimittaja Mikko Meriläinen saa aisaparikseen Rytmin päätoimittaja Heta Hyttisen. Rytmi.com-verkkosivusto säilytetään. Soundi siirtyi aiemmin tänä vuonna A-lehdet OY:ltä Pop Medialle, joka julkaisee myös musiikkilehtiä Rumba ja Inferno. Nuorgam lopettaa Verkossa toimivan musiikkimedia Nuorgamin (www.nrgm.fi) viimeinen artikkeli julkaistiin 30.11. Vapaaehtoisvoimin toteutettu sivusto avattiin keväällä 2011 ja kahden ja puolen vuoden aikana media on julkaissut yli 3 000 musiikkiaiheista artikkelia yli 100 kirjoittajalta. Uusia alue-edustajia Daniel Rifaat (ylh.) ja Taneli Salo (alh.) aloittivat 4.11. Gramexin ja Teoston yhteisinä alue-edustajina. Daniel hoitaa pääkaupunkiseudun länsipuolta ja Taneli itäpuolta. kuvat: saara vuorjoki 21 Ministeri vauhditti tekijänoikeuslain kehittämistä Valmisteilla on viisi tekijänoikeuslain kehityshanketta. Teksti lauri kaira Kuva matti matikainen K un eduskunnassa vielä käsiteltiin edellistä tekijänoikeuslain uudistuspakettia, kulttuuriministeri käynnisti valmistelukierroksen uusista kehityshankkeista. Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki kertoi asiasta loka-marraskuun vaihteessa järjestetyssä Tekijänoikeusfoorumissa. Kyse on pitkälti hallitusohjelmassa luvatuista asioista. Arhinmäki korosti, että ministeriön tehtävä on valmistella uudistuksia riippumatta siitä, että samaan aikaan on vireillä myös kansalaisaloite eduskunnassa. ”Odotan esityksiä ja ratkaisuja ministeriön valmistelussa. Aikataulu on suhteellisen tiukka.” Jotta nykyinen eduskunta ehtisi asian vielä käsitellä, hallituksen esitys pitäisi antaa viimeistään ensi keväänä, kertoi Arhinmäki. Viisi kohtaa Ministeriön mukaan selvitys- ja valmistelutoimeksianto koostuu seuraavista asioista: 1) kohtuullista korvausta koskevat tekijänoikeuslain säännökset, 2) luvattoman verkkojakelun vastaiset toimet ja toisaalta niiden kohtuullisuus, 3) televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut, 4) hyvitysmaksujärjestelmän uudistaminen ja 5) eräät äänitallenteen suojaan liittyvät kysymykset. Kohtuullinen korvaus Arhinmäki käsitteli osaa kehityskohteista puheenvuorossaan. Yksi näistä oli kohtuullisen korvauksen turvaaminen. ”Kohtuuttomasta sopimuksesta tekijä voi periaatteessa kieltäytyä, mutta tämä on käytännössä luovien alojen tekijöille vaikeaa, koska se merkitsee useimmiten myös työtilaisuuden menettämistä.” 22 ”Tämä on nykyinen tekijänoikeuslainsäädännön ongelma ja siksi sitä pitää muuttaa. Mutta miten? Siihen haemme nyt ratkaisuja.” Selvitettäviin asioihin kuuluu hänen mukaansa muun muassa se, miten tekijänoikeuksia koskevaa neuvottelutilannetta olisi mahdollista tasapainottaa. ”Kaiken kaikkiaan olisi hyvä, että tekijöiden järjestöt neuvottelisivat kollektiivisesti nykyistä enemmän sopimusehdoista.” Piratismin torjuminen Ministeri peräänkuulutti uusia keinoja, joilla luvattomaan verkkojakeluun voitaisiin puuttua, mutta jotka kunnioittaisivat myös ihmisten vapauksia. ”Piratismi merkitsee sitä, että luovan alan työntekijä ei saa korvausta tekemästään työstä. Toisaalta tietoverkossa ilman tekijän lupaa tapahtuvia tekoja, kuten tiedostojakelua, vastaan ei pitäisi käyttää myöskään ylimitoitettuja toimenpiteitä.” Ministeri piti varoituskirjemenettelyä ja verkkotunnuksen sulkemista tehoonsa nähden liian kalliina ja monimutkaisina järjestelyinä. Esto- ja hidastusmääräys Luova ala on esittänyt lain muutosta, jolla tuomioistuin voisi määrätä teleoperaattorit soveltamaan estoja myös ulkomaisiin piraattipalveluihin. Ministeri sanoi ymmärtävänsä, että piraattipalvelujen blokkaaminen voi olla luovien alojen toimijoiden näkökulmasta nopea ja mahdollisesti myös tehokas keino torjua piratismia. ”Mutta blokkaamiseen liittyy iso periaatteellinen yhteiskunnallinen kysymys: missä menee netin käytön rajoittamisen raja?” ”Nykyisen tekijänoikeuksia loukkaavan verkkoliikenteen estämisen rinnalla pitää tutkia verkkoliikenteen hidastamista niin, että luvaton toiminta ei enää käytännössä olisi mielekästä verkon hitauden vuoksi”, ehdotti Arhinmäki. Uudistamisen vaikeutta kuvaa se, että pian tilaisuuden jälkeen teleoperaattorit kiirehtivät torjumaan ajatuksen laittomien palvelujen hidastuksista. Verkkotallennus Muita pitkään auki olleita asioita ovat hyvitysmaksun uudistaminen ja tv-ohjelmien verkkotallennuspalvelut. Suuret teleoperaattorit ovat myyneet asiakkailleen verkkotallennuspalveluita osana viihdepakettejaan jo vuosia. Sopimusneuvottelut niiden oikeuksista ovat kuitenkin yhä kesken. Foorumissa kerrottiin hyvä uutinen, että televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluihin etsitään nyt ratkaisuja yhteistyössä oikeudenhaltijoiden, tv-yhtiöiden ja teleoperaattoreiden kesken. Hyvitysmaksu Vaikka hallitusohjelmassa luvataan uudistaa hyvitysmaksu, uudistus ei ole edennyt. Nykyinen laitepohjainen maksujärjestelmä on edelleenkin vahvoilla, koska hallituspuolueet eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta löytäneet yksimielisyyttä sitä korvaavasta järjestelmästä. Eduskunta hyväksyi syksyllä edellisen tekijänoikeuslain uudistuspaketin. Se sisälsi pykälät orpoteosten käytöstä, mediatalojen arkistomateriaalien sopimuslisenssikäytöstä sekä äänitteen suoja-ajan asteittaisen pidentämisen 70 vuoteen.• Arhinmäen mukaan hallituksen esitys tarvitaan jo keväällä. Kuvassa ministeri Arhinmäki pitää puhetta henkisen omaisuuden päivän tapahtumassa. • Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma (22.6.2011) sisältää muun muassa seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset: ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” ”Luovien aineistojen ”Tekijänoikeusjärjestelmän keluvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.” hittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat.” ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.” ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.” ”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan.” ”Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.” • • • • • • • 23 The Maarit Vain elämää 2013 -sarjan tähti Maarit Hurmerinta julkaisi lokakuussa kahdeksannentoista studioalbuminsa Miten elämästä kertoisin. Maaritin ensimmäisen albumin julkaisemisesta on kulunut 40 vuotta ja marraskuussa Maarit täytti 60 vuotta. Mitään syntymäpäivähaastattelua artisti ei kuulemma halunnut antaa. Teksti ja kuvat eeva mehto 24 M aarit Hurmerinnalla on takanaan rankat rupeamat uuden levynsä kanssa ja levyn julkaisukeikka Savoyteatterissa. Voimia veivät myös kesällä Vain elämää -sarjan kuvaukset. ”Levyn teko on valtava prosessi. Varsinkin oma tapani tehdä levy vie ihmisen kokonaan. Haluan olla mukana joka vaiheessa. Se on iso duuni.” ”En tee levyjä ajatuksella, mikä myy, mikä on muotia tai miten voisi miellyttää muita. Asetan itselleni päämäärän ja menen sitä kohti.” ”Konsertteja on ollut ja niitä on edelleen, joten edessä ei ole vieläkään lepoa”, Maarit huokaa. 40 vuoden suosiosta huolimatta taloudellinen epävarmuus vaivaa mieltä. ”Harvoin uskallan pitää edes koko viikon pituisia lomia. Aina on pelko perseessä, että miten laskut ja maksut hoituvat.” Lapsuus Hiekkaharjussa Maarit syntyi 1953 perheensä esikoisena. Kahden vuoden kuluttua syntyi sisar ja vielä 17 vuotta myöhemmin toinen. Perhe asui omakotitalossa Vantaan Hiekkaharjussa. Kummatkin isovanhemmat asuivat parin kilometrin päässä ja se oli Maaritin ilonaihe. ”Asutaan muuten edelleen Hiekkaharjussa. En ole päässyt pitkälle lapsuudenmaisemista”, Maarit nauraa. Maaritilla on sekä italialaista että karjalaista verta. Toinen isoisä oli maailman parhaimpiin kuuluva italialainen huilisti, joka kierreltyään bändinsä kanssa ympäri Eurooppaa, tapasi Suomessa helsinkiläisen naisen, josta tuli hänen vaimonsa ja sittemmin Maaritin isoäiti. Toiset isovanhemmat olivat syntyneet Laatokan rannalla ja tulivat aikoinaan evakkoon Hiekkaharjuun. ”Isoisäni, Michele Orlando oli hyvin temperamenttinen ja pedantti klassisen musiikin edustaja. Lähestyessään kuolemaa hän sanoi että piano pitää jättää Maaritille perinnöksi, sillä hän on lastenlapsista ainoa musikaalinen.” ”Se ei kylläkään pidä paikkaansa. Voisin sanoa, että meidän koko suku on hyvin musikaalinen.” Maarit musisoi pienestä pitäen ja isoisä huomasi Maaritin musiikin palon. Tyttö halusi jatkuvasti kuunnella musiikkia ja teki kysymyksiä musiikista. >>> 25 Musiikin lisäksi haaveilu on Maaritin toinen ase alakulon torjuntaan. Isoisällä oli joka ilta konsertti joko Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin tai oman puhallinorkesterinsa kanssa. Maarit oli maailmankaikkeuden ainoa ihminen, joka sai istua samassa huoneessa kun isoisä harjoitteli. Maarit tiesi, ettei saisi hiiskahtaakaan kun isoisä soitti. Tyttö istuikin hievahtamatta paikoillaan ja kuunteli hartaasti huilunsoittoa. ”Musiikinjanoni oli valtava. Tunsin, että sitä kautta löydän yhteyden johonkin suureen ja käsittämättömään. Musiikki on aina antanut minulle voimaa, lohtua, rauhaa, turvaa ja iloa.” 26 Isoisän soitto, kannustus ja huomio ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet Maaritin uravalintaan. Maarit ei itselleen ole koskaan edes voinut kuvitella muuta kuin muusikon ammattia. Huilun ääni myös muistuttaa aina vahvasti isoisästä ja huilunsoittoa hän kuuntelee edelleen kriittisellä korvalla: onko vire kohdallaan? ”Jo pienestä pitäen minulla oli vakaa päätös tulla muusikoksi. Halusin kovasti laulajaksi, sillä itseilmaisu laulun kautta tuntui voimakkaalta.” Vaativa pianonsoiton opettaja Maarit kävi pianotunneilla venäläisellä soitonopettajalla, tai itse asiassa opettaja kävi Maaritin kotona opettamassa, samoin kuin joidenkin naapureiden lasten kodeissa. Opettajalla oli kädessään pitkä lyijykynä, jolla hän iski näpeille, jos oppilas soitti väärin tai huonosti. ”Ja yleensä soitin, sillä en harjoitellut tarpeeksi. Kaikki muut lapset pelkäsivät tätä opettajaa, minä en. Tiesin sydämestäni, ettei opettaja ole paha ihminen. Hän vain käytti samaa opetusmetodia, jolla itse oli aikoinaan Venäjällä oppinut ja jolla itänaapurissamme edelleen paljon opetetaan. ”Itse en tietenkään opettaisi ketään lasta sillä tavalla.” Maarit kävi Simonkylän koulua, joka oli yksi ensimmäisiä musiikkipainotteisia kouluja Suomessa. ”Vanhempani kertoivat myöhemmin, että aina kun tulin koulusta, heitin kaaressa laukun nurkkaan ja menin suoraan pianon ääreen. Äiti, joka oli hyvin temperamenttinen, huusi välillä että nyt hiljaisuus tähän taloon. Ellet lopeta soittamista, laitan pianon lukkoon ja piilotan avaimen.” Maaritin suuresta musiikki-innosta kertoo, että hän kuului yhtä aikaa kahteen bändiin, kahteen kuoroon sekä nokkahuilukerhoon. Eikä Maaritin nokkahuilukerho ollut suinkaan mikään turha viritelmä, sillä se voitti jopa Suomen mestaruuden. Musiikkiharrastusten lisäksi Maarit kuului koulun koripallojoukkueeseen sekä näytelmäkerhoon. ”Olin iloinen ja kiltti lapsi, mutta nuoruuteni olikin sitten aika vaikea monessakin mielessä. Elämässäni on ollut pahoja paikkoja ja ’turpaan on tullut’, mutta olen onnellinen, etten ole mikään märehtijätyyppi.” ”Ja onneksi on ollut musiikki. Sen avulla olen päässyt hyvinkin vaikeiden asioiden yli.” Maarit uskoo lastenpsykiatri Terttu Arajärven sanoihin, että niin kauan kun lapsi on yhdestäkin asiasta kiinnostunut, hätää ei ole. Maarit jätti koulun kesken ja meni Helsingin Konservatorioon opiskelemaan laulua ja pianonsoittoa. Ensimmäisen levysopimuksen Maarit teki 19-vuotiaana Love Recordsin kanssa ja samana vuonna hän tapasi tulevan miehensä, kitaristi Sami Hurmerinnan. Pariskunta on tehnyt musiikillista yhteistyötä nyt 39 vuotta. ”Jätin varhain konservatorion lauluopinnot, sillä siellä annettava opetus oli niin eri maailmasta kuin se musiikki, mitä halusin tehdä. Siihen maailman aikaan kevyen musiikin lauluopetusta ei saanut.” ”En ole sen koommin käynyt laulutunneilla. Onneksi ääneni on aina toiminut, eikä mitään vastoinkäymisiä sen suhteen ole ollut. Totta kai jokainen laulaja pitää huolta äänestään. Ei voi juopotella, rellestää tai valvoa paljon.” Apinoimisesta omaperäisyyteen Ensimmäisellä Maaritin singlellä oli Jim Pembroken sävellys ja Maaritin sanoitus, mutta kun Maarit sai laulaa sellaisten palkittujen sanavirtuoosien kanssa kuin Hector, Juice ja Jarkko Laine, Maarit ei pitkään aikaan uskaltanut tarjota omia tekstejään. Vasta levyllä Siivet saan on kaksi Maaritin kappaletta. Levyllä on muun muassa Maaritin tunnetuin hitti, Jäätelökesä. ”Myöhemmin aloin tehdä sekä sävellykset että sanoitukset paljolti itse” Vuonna 1973 Maarit osallistui Suomen euroviisukarsintoihin kappaleilla Ampukaa pianisti ja Life is a jigsaw. Samana vuonna ilmestyi myös ensimmäinen albumi Maarit, jolta löytyvät kappaleet Laakson lilja sekä Lainaa vain. Maaritin uusimmalla levyllä Miten elämästä kertoisin suurin osa sävellyksistä ja sanoituksista on hänen itsensä käsialaa. ”Siinä vaiheessa olen yleensä vaihtanut levy-yhtiötä. Onneksi näin on käynyt harvoin. Kaikkein ihaninta on, että tämänkin ikäisenä olen saanut vielä elämäni parhaimman levytyssopimuksen Sony Musicin kanssa.” ”Kyllähän musiikkialallakin ikärasismia on, eihän siitä mihinkään pääse. Meidän kaikkien on vaan oltava tarkkana, miten elämäämme elämme ja miten kohtelemme muita.” Suosiosta huolimatta muusikon ura ei ole Maaritille pelkästään helppoa ja hauskaa meininkiä. Laulamista täytyy haluta paljon ja on oltava sinnikäs, jotta pystyy edelleen luomaan uutta. Huumorintajukaan ei ole pahitteeksi. ”Ilman intohimoa tämä työ ei ole mahdollista, sillä muusikon työ on he-le-vetin vaikeeta”, Maarit painottaa. ”Tietysti elämänhallintakursseilla voi käydä ja opiskella, mutta nöyrin mielin täytyy vaan yrittää kehittyä niin muusikkona kuin ihmisenä. Olen varma, että lapset kasvattavat meitä eniten.” Kun Hurmerintojen lapset olivat pieniä, Maarit teki paljon studiotöitä, lauloi muiden Isoisän soitto, kannustus ja huomio vaikuttivat Maaritin uravalintaan. Maarit ja Sami Hurmerinta tapasivat ensimmäisen kerran Kulttuuritalolla. Maaritilla oli keikka silloisen bändinsä kanssa ja Sami Hurmerinta tuli kuuntelemaan. ”Siitä se alkoi. Sovittiin treffit, Sami oli 19 ja minä 20. Siitä asti ollaan oltu yhdessä. Suhde on säilynyt ja ollaan onnellisia, Maarit hymyilee.” ”Asuin Karjalan mummolassa, kun tapasin Samin. Mummoni hurmaantui Samista oitis. Kun Sami ensimmäistä kertaa soitti ovikelloa, mummo sanoi: Ota sie tuosta mies itelles.” ”Uskon, että itse katsoin ensiksi Samin silmiä. Silmäthän kertovat ihmisestä paljon. Samin silmissä näkyi lempeys.” 1974 Sami Hurmerinta soitti jo kitaraa Maaritin taustayhtyeessä, Afrikan tähdessä. Nuorena Maarit imitoi Laila Kinnusta ja myöhemmin Carolaa. Hänen ihailunsa kohteita olivat Ella Fitzgerald, Jimi Hendrix, The Beatles, Spencer Davies Group, Cream, Stewie Wonder, Aretha Franklin… ”Varhaislapsuudesta lähtien parasta treeniä oli muiden iskelmätähtien apinoiminen.” Siitä lähtien kun Maarit löysi omintakeisen tyylinsä, hän on uskollisesti pitänyt siitä kiinni silloinkin, kun joku on vaatinut muuta. kuoroissa ja teki mainoksia. Silloin ei paljon keikkailtu. Lasten arki määräsi elämän tahdin. ”Lapset olivat etusijalla ja sitten tuli vasta kaikki muu. Siitä minulla on hyvä omatunto. Samin äiti oli myös suurena apuna silloin kun tarvittiin lastenhoitajaa.” Vain elämää Kesällä valmistettu Vain elämää -sarja oli hauska mutta raskas työ. Artistit kehuivat toinen toistensa esityksiä, halasivat, nauroivat ja jäivät joskus liikutukseltaan jopa sanattomiksi. Tunteet saivat ryhmän jäsenet aika ajoin kyynelehtimään ja Juha Tapio ylisti Maaritia korottamalla tämän The Maaritiksi. ”Koin vähän ahdistavana suuren huomion, jota ohjelman teossa sain. Liiallinen huomio on minusta aina hämmentävää.” ”10 päivän aikana yöunet jäivät kolmenneljän tunnin mittaisiksi, ja lämpötila lähenteli +35 astetta. Kaksi kertaa päivässä oli konsertti ja yksityisyyttä oli hyvin vähän. Onneksi kaikki ohjelman ihmiset olivat ihania, huipputyyppejä.” Maaritin lisäksi Vain elämää -tähtikaartiin kuuluivat Anna Abreu, Ilkka Alanko, Pauli Hanhiniemi, Laura Närhi, Jukka Poika sekä Juha Tapio. Musiikin lisäksi haaveilu on Maaritin toinen ase alakulon ja masennuksen torjuntaan. Maarit sanoo haaveilevansa jatkuvasti. Hän myös pitää huolta, että aina on jotain, mistä haaveilla. ”Jos alkaa masentaa, heti kun alakulo tai epäuskon hetki iskee, että olen ihan paska eikä minusta ole mihinkään, alan tietoisesti rakentaa haaveita.” ”Liikunta on myös tärkeää. Mulla ei pää pysyisi kohdillaan, ellen harrastaisi liikuntaa. Sitä harrastankin vaikka missä muodossa, kävelen, fillaroin, käyn kuntosalilla ja ellei ole muuta niin poljen kuntopyörää kotona tunnin tai puolitoista.” ”Tykkään myös sienestyksestä, puutarhanhoidosta, kalastamisesta ja luonnossa samoilusta. Myös kirjallisuus, elokuvat, teatteri ja kuvataiteet innostavat, mutta kaikkein tärkeintä ovat perhe ja ystävät.” ”Biisien teosta on taas sen verran aikaa, että olisi kauhea halu säveltää. Sitä paitsi se myös rentouttaa. Ne hetket ovat erityisen merkityksellisiä kun tunnen itse onnistuneeni ja löytäneeni jonkun sävellyksen tai biisin. Tunne on edelleen sama kuin lapsena.” Maarit muistaa lapsuudestaan elämänsä ensimmäisen, valtavan musiikillisen elämyksen, jonka hän koki neljävuotiaana ollessaan siellä Orlandon mummolassa. Maarit soitti pianoa yhdellä sormella, muistaakseen Joulupuu on rakennettu. Tyttö tapaili omin päin vasemmalla kädellä koskettimia ja huomasi löytävänsä soinnut. ”Se oli kuin olisin löytänyt tien taivaaseen. Juoksin talon ulkorappusille ja huusin kovalla äänellä: Tulkaa kaikki kuuntelemaan mitä mä olen keksinyt. Tunsin valtavaa hurmiota. En tiedä, olivatko ne oikeat soinnut, mutta elämys oli mahtava.” Se sama innostus näkyy edelleen Maaritissa ja Maaritin musiikissa. Hän sanoo olevansa kiitollinen perheestään, ystävistään ja siitä, että on saanut tehdä omaehtoista musiikkia kaikki nämä vuodet. Maarit pitää itseään myös erityisen onnekkaana, kun on voinut työskennellä lähes 40 vuotta puolisonsa kanssa. Hurmerinnoilla on uskollinen yleisö, joka ostaa levyjä ja tulee konsertteihin. ”On tullut uuttakin sukupolvea musiikkimatkallemme mukaan”, Maarit riemuitsee. ”Vaatii valtavasti harjoitusta, tullakseen hyväksi soittajaksi tai laulajaksi. Kyllä se tekee ihmisestä nöyrän. En voi suositella muusikon ammattia kenellekään. Se tie on vain joillekin osoitettu.” Harvalle suomalaiselle artistille tai naiselle on omistettu oma postimerkki. Ykkösluokan tähti, The Maarit sai kunnian esiintyä ykkösluokan postimerkissä 2010.• 27 Musiikkituottajien Lauri Rechardtin mukaan YouTube myy mainoksia videoihin vain maissa, joissa sen sopimukset kattavat kaikki oikeudenhaltijat. Teoston YouTube-sopimus poisti tulpan muiltakin korvauksilta Levy-yhtiöillä on ollut kauan sopimus YouTuben kanssa. Teksti Lauri kaira Kuva saara vuorjoki M usiikkituottajat IFPI Finland ry:n vetäjä Lauri Rechardt on iloinen siitä, että Teosto ja YouTube pääsivät sopimukseen. Se poisti tulpan siltä, että nyt myös levy-yhtiöt ja muusikot voivat alkaa saada YouTube-korvauksia Suomessa. ”Musiikkiyhtiöillä on ollut sopimukset YouTuben kanssa jo useita vuosia. YouTube onkin maksanut korvauksia artisteille ja tuottajille useimmissa Euroopan maissa, Yhdysvalloissa, Etelä-Amerikassa ja muuallakin.” 28 ”YouTuben politiikka kuitenkin on, että se ei aloita mainosten myymistä videoiden yhteyteen paikallisissa palveluissaan, ennen kuin sillä on sopimus kaikkien oikeudenhaltijoiden kanssa. Suomalaiset artistit ja tuottajatkaan eivät saaneet videoiden käytöstä tuloja ennen kuin Teosto-sopimus oli solmittu.” ”Nyt kun sopimus on allekirjoitettu YouTube aloittaa mainostamisen ja kaikki oikeudenhaltijat alkavat saada korvauksia.” Miten YouTube-korvaukset käytännössä jaetaan muusikoiden ja levy-yhtiön kesken? ”Kuten kaikkien tilausperusteisten palveluiden osalta, taustamuusikot saavat korvauk- sensa osana Muusikkojen liiton ja Musiikkituottajien välisen työehtosopimuksen mukaisia palkkioita. Sopimusartistit saavat puolestaan tallennussopimusten mukaiset rojaltit.” Yhtiöt hoitavat tämän korvausliikenteen itse. Paljonko rahaa tämä tuo? ”Palvelun suosion huomioiden odotamme, että YouTuben korvaukset ovat merkittävä lisä alalle.”• viidakko pykälä Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi 1 YouTuben käyttö Onko musiikin kuuntelu YouTubesta laillista, saako sitä ladata? Saanko linkittää YouTube-videoon Facebook-sivullani? Pelkkä musiikin kuuntelu tai videoiden katselu ei ole laitonta, vaikka sisällön saataville saattaminen palvelusta tapahtuisikin ilman lupaa. Musiikin oikeudenhaltijat ovat kuitenkin lisensoineet kattavasti musiikin ja musiikkivideoiden käyttämisen YouTubessa. YouTube siis maksaa oikeudenhaltijoille palvelusta saataville saatetusta musiikista. Kannattaa kuitenkin muistaa, että YouTubessa välitettävä aineisto on tarkoitettu ainoastaan katseltavaksi tai kuunneltavaksi suoratoistona. Mikäli YouTubeen ilman oikeudenhaltijoiden lupaa laitetun teoksen lataa Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja Jaana PIHKALA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. YouTube ’’Musiikkivideoiden mainoksista aletaan maksaa korvausta tekijöille.’’ itselleen pysyväksi kopioksi, syyllistyy tekijänoikeuden loukkaukseen. On tekijänoikeuslain vastaista valmistaa kopio niin sanotusta laittomasta lähteestä peräisin olevasta teoksesta. Tätä ei kuitenkaan ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Hyvitysvelvollisuus teosta seuraa, jos tiesi lähteen laittomaksi. Mikäli teos on YouTubessa oikeudenhaltijoiden luvalla, on sen lataaminen itselle käyttöehtojen vastaista muttei laitonta. Musiikin oikeudenhaltijoiden sopimukset YouTuben kanssa mahdollistavat yleensä myös upottamisen (embedding). Nyrkkisääntö siis on, että voit liittää Facebook-sivullesi linkin YouTube-videoon. Linkittäjä on kuitenkin viime kädessä vastuussa saataville saattamansa aineiston laillisuudesta. 2 YouTube-videon tekeminen Saanko pitää radiota taustamusiikkina videollani? Kuinka pitkään voin soittaa musiikkia videollani ilman lupia? Syntyykö videolla esiintyville henkilöille tekijänoikeuksia? Kenellä on oikeus poistattaa video? Musiikin käyttö edellyttää aina oikeudenhaltijoiden lupaa, ellei käyttö ole jonkun tekijänoikeuden rajoituksen piirissä. Käytön perustuessa sitaattioikeuteen, on sen lain mukaan tapahduttava hyvän tavan mukaisesti ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Laissa ei säädetä tarkemmin sallitusta pituudesta vaan arvio tehdään aina tapauskohtaisesti. Lainauksen on täytettävä myös niin sanottu vetoamisfunktio, eli sillä on oltava asiallinen yhteys omaan teokseen. Pelkästään musiikkipätkistä koottua videota tai musiikin käyttöä taustamusiikkina radiosta tai muusta lähteestä ei yleensä katsota sallituksi siteeraamiseksi. Tekijän- ja tuottajanoikeudet videoon syntyvät videon tekijöille ja tuottajalle. Videoilla esiintyvillä henkilöillä voi olla esittävän taiteilijan lähioikeus omaan esitykseensä. On hyvä huomioida, että esittävän taiteilijan esitystä ei saa tallentaa ilman lupaa. Kaikilla videon oikeudenhaltijoilla on oikeus vaatia YouTubea poistamaan video, jonka katsoo loukkaavan tekijän- tai lähioikeuttaan. Esimerkiksi musiikkivideosta poistopyynnön voi esittää musiikin tekijä, videon tuottaja tai artisti. 3 Teoston YouTube-sopimus Mitä uutisoitu Teoston YouTubesopimus käytännössä tarkoittaa? Saako korvausta myös laittomista YouTube-videoista? Koska korvaukset alkavat juosta? Sopimus tarkoittaa, että Teoston edustamat kotimaiset ja ulkomaiset säveltäjät, sanoittajat ja kustantajat saavat korvauksia, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan YouTube-palvelun kautta Suomessa. Korvausta kertyy kaikista musiikkia sisältävistä videoista, joiden yhteydessä esitetään YouTuben kumppaniohjelman mukaisesti mainoksia. Korvaukset tullaan maksamaan niin pian kuin mahdollista, mutta Teosto ei vielä tiedä ensimmäisten korvausten tarkkaa ajankohtaa. Lisätietoja sopimuksesta saa Teostosta. Levy-yhtiöt ovat sopineet YouTuben kanssa jo aiemmin. Korvausten maksaminen myös levy-yhtiöille ja artisteille käynnistyy kuitenkin käytännössä vasta nyt, kun myös tekijöiden korvauksista on päästy sopimukseen. YouTuben käyttöehdot pysyvät ennallaan: palvelu on tarkoitettu ainoastaan henkilökohtaiseen, epäkaupalliseen käyttöön. • 29 Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia Timo Lassy Band Tampere Jazz Happeningin konsertissa Pakkahuoneella marraskuussa 2013. Kuva: maarit kytöharju ”Tampere Jazz Happening on modernin jazzin ja improvisoidun musiikin festivaali, joka on järjestetty vuodesta 1982 joka vuosi”, määrittelee Tampereen Musiikkijuhlien toiminnanjohtaja Minnakaisa Kuivalainen. ”Haluamme nähdä jazzin laajasti, siten että lajin etniset vaikutteet tulevat mukaan. Puhtaasti pop-linjalle emme ole menneet. Kokeilevalla ja hyvin modernilla jazzilla on iso rooli.” Tampereen Musiikkijuhlat pyörittävät kolmea eri festivaalia: Jazz Happeningiä, klassiseen suomalaiseen nykymusiikkiin keskittyvää Tampere Biennalea sekä kuoro- ja 30 yhteislaulutapahtumaa Tampereen Sävel. Tampere Jazz Happening sai MES:ltä tukea ulkomaisten journalistien ja alan toimijoiden kutsumiseen Tampereelle. ”Kansainvälisyys on meille äärimmäisen luontevaa ja jokapäiväistä. Marraskuun alun tapahtumassa oli 98 ulkomaista muusikkoa 16 eri maasta.” Tampereella esitellään laadukasta suomalaista nyky-jazzia ja on luontevaa kutsua siihen tutustumaan muiden festivaalien järjestäjiä, klubien johtajia ja kriitikkoja. ”Pääosa vieraista tulee Euroopasta sekä Yhdysvalloista ja osa heistä maksaa aina itse omat matka- ja hotellikulunsa. Festivaali tarjoaa ruoat Artist Loungessa muusikoiden kanssa.” Kaupunki muistaa myös ulkomaisia vieraita, se tarjoaa ilmaisen pääsyn museoihin, lounaan, kiertoajelun ja tietysti saunan. Osa yhteistyöstä tapahtuu Europe Jazz Networkin kautta. Ulkoministeriö tukee joidenkin vieraiden osallistumista, samoin Music Finland. Venäläisten vieraiden osalta on yhteistyötä muun muassa Suomen Itämeri-instituutin kanssa. Heikki Jokinen • Päätöksiä Kansainvälisyyttä jazzin avulla Tampereella Musiikin edistämissäätiön (MES) päätöksiä 1.8.–31.10.2013 Äänitetuotantotuki 98 900 euroa, saajia 66 AV-tuotantotuki 88 700 euroa, saajia 76 Markkinointi- ja vientituki 22 350 euroa, saajia 23 Saajia yhteensä 165, 209 950 euroa Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www. musiikinedistamissaatio.fi Mikko Heiniö toivoo, että MES:n tuki voisi lisätä yhteistyötä esittäjien ja säveltäjien välillä myös taidemusiikissa. Kuva: jussi vierimaa Laajuus on voima ja haaste Musiikin edistämissäätiön erityinen voima ja haaste on sen tukeman kentän laajuus ja monipuolisuus, määrittelee säätiön hallituksen varapuheenjohtaja, säveltäjä Mikko Heiniö. ”Vaikka olemme luoneet mielestämme hyvät rakenteet, niin toimintakulttuuri hakee vielä muotoaan. Joka tapauksessa alkutaivalta on leimannut erittäin hyvä yhteishenki ja ilo siitä, että on voitu tuoda kerrankin yhteen periaatteessa kaikki musiikilajit ja musiikintekemisen muodot tasaarvoisina.” ”LUSESin tukimuodoista pääosa siirtyi MES:n perustamisen yhteydessä luontevasti uuteen säätiöön”, Heiniö sanoo. ”Mutta sellaisille tuille kuin säveltäjien matkatuet ulkomaisiin esityksiin ja orkesteristemmojen puhtaaksikirjoitus on haettu jälkeenpäin sopivinta toimikuntaa.” ”Sovittelua kaipaavat vielä ne kriteerit, joilla taidemusiikin äänitetukea myönnetään. ESEK edellytti, että hakemuksiin liitettiin valmis äänite, kun taas LUSES oli valmis tekemään päätöksen partituurin tai muun sel- laisen informaation perusteella. MES on lähtenyt tässä suhteessa ESEKin linjalle, mutta taidemusiikin edustajien mielestä tämä jarruttaa äänitteiden syntymistä.” ”En epäile, etteikö tähän löytyisi ratkaisu”, Heiniö uskoo. ”MES:n keskeisiin arvoihin kuuluva musiikin monimuotoisuuden kunnioittaminen edellyttää myös sitä, että kullekin musiikinlajille löydetään sen erityisominaisuuksia vastaavat, tarkoituksenmukaisimmat tukimuodot ja -kriteerit.” MES:n tuet ovat luonteva ratkaisu niille kevyen musiikin tekijöille, jotka sekä säveltävät että esittävät. Kevyellä puolella miltei kaikki esitettävä musiikki syntyy tässä ja nyt. ”Taidemusiikin puolella tilanne on onnettoman epäsymmetrinen: säveltäjät tarvitsevat aina esittäjiä, mutta esittäjät eivät tarvitse nykyisiä säveltäjiä. Suurin toiveeni olisi, että MESin tukitoiminta voisi tuoda parannuksia tähän epäsymmetriaan, lisätä yhteistyötä esittäjien ja säveltäjien välillä myös taidemusiikissa.” Heikki Jokinen • 31 YKSI BIISI VOITTAA SATA MILJOONAA KUULIJAA LIPUT MYYNNISSÄ NYT! BARONA AREENA · LA 1.2.2014 OVET AVAUTUVAT KLO 19.30 SHOWTIME KLO 21.00 LIPUT TOIMITUSKULUINEEN ALKAEN 17,50 EUR LIPPUPALVELUSTA #UMK14 32 yle.fi/umk
© Copyright 2024