Gramexpress 01/2011 (pdf)
Gramexpress 1/11 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x Anu Komsi New Yorkissa ja Kokkolassa 8 Jenni Vartiainen soitetuin kotimainen 14 Muusikot puhuvat politiikkaa 24 Kuuluuko kulttuurin ääni? 18–23 1 hän Stefan Möller Syntyi 20.7.1962 Tammisaaressa Perhe naimisissa, aikuinen tytär Työura DJ, muusikko, Yle, Radio Ykkönen, äänimainosyrittäjä, Metroradio Finlandin toimitusjohtaja, konsultti Swelcomissa ja vuodesta 2007 alkaen RadioMedia ry:n toimitusjohtaja Harrastukset musiikki, ulkoilu, rumpujen soittaminen ja jooga Tärkeimmät luottamustehtävät AER:n (Association of European Radios) varapuheenjohtaja, lisäksi edustaa yksityisiä radioita lukuisissa muissa ryhmissä ja pooleissa. Montako levyä omistat? – Lp-levyjä ja maksisinkkuja 800, cd-levyjä noin 500 kappaletta. Olet rumpali, missä bändeissä olet soittanut? – 2FUN, French Kiss, Hamstring Bluesband, Crossroaders muiden muassa. Montako keikkaa takana? – En ole laskenut, arvioisin 350−400. Mitä mieltä olet tekijänoikeuskorvauksista? – Itse soittajana, sanoittajana ja tekijänä olen sitä mieltä, että tekijöille kuuluu maksaa korvaus. Yksityiset radiot kokevat korvaustason Suomessa kalliiksi. Entä hyvitysmaksusta ja sen tuoton puolittumisesta? – Maailma ja välineet muuttuvat, eikä hyvitysmaksu saisi arvottaa eri laitteita eri tavalla. Miten ja miksi tulit radioalalle? – Rakensin itse kotona huonosti toimivan äänitysmikserin, ja isäni päätti järjestää minut oikeiden miksereiden pariin töihin. Pääsin Yleisradioon kesätöihin ja rakastuin radioon. Mieleen jäänyt radiohetki? – Tuore: yksityisten radioiden 25-vuotisRadioGaala Senaatintorilla marraskuussa 2010. Historiasta: vuonna 1988, kun miksasin Tallinnan Glasnost rock -festarin esitykset livenä niin Suomen, Eestin kuin Venäjän radioille. Mikä on hyvän radio-ohjelman resepti? – Aitous, tuoreus, hyvin valmisteltu mutta silti spontaanin oloinen ja yllätyksellinen. Entä huonon? – Ohjelma joka aliarvioi kuuntelijansa. Mikki auki, ajatus seis ja nupit kaakkoon ei vaan toimi. Halu tehdä ei yksin riitä. Mikä on radion seuraava innovaatio? – En voi vielä paljastaa. Stefan Möller soittaa rumpuja ja johtaa RadioMediaa, joka myös Suomen Radioiden Liittona tunnetaan. Radiorumpali Haastattelu Lauri kaira Kuva sami helenius Miten yksityisellä radiolla nyt menee? – Radiolla menee hyvin. Viime vuosi oli liikevaihdoltaan kaikkien aikojen ennätysvuosi. Miksi radio pärjää media- ja mainoskilpailussa? – Radio on tavoittava ja kustannustehokas media. RadioMediassa teemme töitä sen eteen, että pärjäisimme vielä paremmin, koska ala ei ole kokonaisuudessaan liiketaloudellisesti kannattava. Se vaatii kasvua nykyisestä 3,9 prosentin mainosmarkkinaosuudesta 5−6 prosenttiin.• 2 pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja Kuuluuko kulttuurin ääni? ’’Eduskunta oli taiteilijan turva.’’ Eduskunta osoittautui monta kertaa taiteilijan turvaksi. Joissakin asioissa torjuttiin esitettyjä heikennyksiä, toisissa ohjattiin hallitusta ajamaan parannuksia. Mikä merkittävintä, eduskunnan valiokunnat olivat yksimielisiä. Asiat otettiin asioina, puoluepolitiikka pantiin syrjään, ylitettiin hallituksen ja opposition rajalinjat. Elleivät kulttuurialan järjestöt, taiteilijat ja kulttuuria arvostavat kansanedustajat olisi olleet aktiivisia, tämän vaalikauden saldo olisi kovin toisen näköinen. 5 8 Tällä vaalikaudella kulttuurin ääntä siis kuultiin eduskunnassa. Toivottavasti sama tapahtuu, kun tehdään seuraavan hallituksen ohjelmaa. Olisi parempi, ettei kulttuurin ystävän tarvitsisi eduskunnassa olla jatkuvasti puolustuskannalla. Hallituksen ja eduskunnan pitäisi yhdessä edistää kulttuurin tekijöiden ja luovan alan toimintaedellytyksiä. Se palvelisi sekä kansallista kulttuuri-identiteettiä että talouskasvua ja työllisyyttä. Uskon, että nämä asiat ovat seuraavalle hallitukselle tärkeitä. PS. Gramexin viestintä- väkeä on (lisä)työllistänyt joulusta alkaen kaksi isohkoa kehitysprojektia, Gramexpressin ja nettisivumme uudistukset. Toivottavasti kehitys menee mielestäsi oikeaan suuntaan. Lehti on nyt kädessäsi, ja nettisivumme löydät edelleenkin osoitteesta www.gramex.f i.• 30 Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 22. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2011 Kuva: saara vuorjoki K ansanedustajat ja taiteilijat muistelevat tässä lehdessä neljän viime vuoden tekijänoikeustaisteluita. Tällä vaalikaudella niitä riitti. Haastateltavien puheissa toistuvat tutut sanat – hyvitysmaksu, työsuhdetekijänoikeus, tekijänoikeuksien siirto TEMiin sekä muusikon ja tuottajan suoja-aika. Kovin harvoin hallituksen hankkeissa oli kyse taiteilijoiden aseman parantamisesta. Päinvastoin, useimmiten jouduttiin torjumaan tekijöiden oikeuksien tai tekijänoikeuskorvausten heikennyksiä. sisältö 1/11 2 3 4 7 8 14 16 17 18 23 24 29 30 30 Hän / Stefan Möller Pääkirjoitus / Lauri Kaira Alkusoitto Tahtipuikko / Hannu Marttila Anu Komsi: ’’Oopperan on elettävä tätä aikaa’’ Radiohitit 2010 Välisoitto Asiakasinfo Kuuluuko kulttuurin ääni? Soolo / Juha Björninen Taiteilijat tekijänoikeuden puolesta Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika Yksi tuhannesta / Michael Monroe ESEKekstra Kannessa kansanedustajat Kirsi Ojansuu, Mikko Alatalo ja Raija Vahasalo. Kannen kuva: Saara Vuorjoki 3 alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Children of Bodomin Ugly kiertää maailmaa. Suomi-metalli puree maailmalla Jo ilmestymisviikollaan suomalaisen metalliyhtye Children of Bodomin uutta studioalbumia Relentless, Reckless Forever myytiin maailmanlaajuisesti yli 100 000 kappaletta. Suomessa levy ansaitsi kultalevyn heti ilmestyessään ja nousi albumilistan kärkeen. Yhdysvaltain albumilistalla levy nousi sijalle 42 ja Britanniassa sijalle 71. Yhtye aloitti The Ugly World Tour -kiertueensa maaliskuun puolivälissä kolmella esiintymisellä Suomessa. Suomalaisia metallin mainetekoja kerrytti talvella myös Turisas, jonka uusi albumi Stand Up and Fight vieraili Ison-Britannian rocklistan sijalla neljä. Kuva: jussi hyttinen Circle valittiin vuoden parhaaksi esiintyjäksi. Circle ja Francine Femmoille Pitkän linjan porilainen Circle palkittiin helmikuussa Femma-pystillä. Femma on alunperin Emmojen varjogaalaksi perustettu musiikkialan palkinto, jossa edellisvuoden artisteja palkitaan normaalia erikoisemmissa kategorioissa. Yleisöäänestyksen parhaasta yhtyeestä voitti toinen pitkän uran tehnyt yhtye, Francine, joka sai 348 ääntä eli noin 9 prosenttia kaikista äänistä. Emma-suosikki Jenni Vartiainen jäi sijalle 74. Muita palkittuja olivat esimerkiksi ÄänitallenneFemman saanut Magenta Skycode, Yhteistyö-Femmalla palkitut Uusi Fantasia ja Freeman sekä Tapahtumapaikka-Femman saanut Helsingin Suvilahti. Kuva: tuomas laurila 4 Jenni Vartiainen vei seitsemän Emmaa. Hectorin tekstit ovat usein avoimesti yhteiskunnallisia. Kuva: lehtikuva timo hämäläinen musavisa 1. Simo Salminen julkaisi ensimmäisen kantaa ottavan levytyksensä vuonna 1966. Mikä oli kyseinen äänite? a) Keltainen jäänsärkijä b) Suurena miehenä c) Rotestilaulu d) Pornolaulu Kuva: warner music finland 2. Kuka julkaisi vuonna 1989 singlen nimeltä ”Läski eduskuntaan”? a) Eppu Normaali b) Ne Luumäet c) Lapinlahden Linnut d) Kari Peitsamo Musex iski Norjaan ja Texasiin Kevään aikana Music Export Finlandin organisoimia suomalaisten yhtyeiden showcase-esiintymisiä on nähty esimerkiksi Oslossa by:Larmtapahtumassa sekä Austinissa, Texasissa South by Southwestissä. Norjassa painopiste oli klubimusiikin tuoreissa toivoissa, sillä esiintymässä olivat LCMDF, French Films, Uusi Fantasia, Shine 2009 ja Zebra and Snake. Rockvetoisempi kattaus Texasissa piti sisällään kolme Markus Nordenstrengin luotsaaman The Latebirdsin keikkaa sekä Daniel Lioneyen esiintymisen. Jenni kahmi Emmoja Musiikkituottajien Emmat viettivät helmikuussa 25-vuotisjuhlagaalaansa. Jenni Vartiaisen osaksi tuli peräti seitsemän Emmaa. Paitsi että hänet palkittiin Vuoden albumista, Vuoden biisistä, Vuoden pop-/rock-albumista, Vuoden myydyimmästä albumista ja Vuoden musiikkivideosta, hän sai myös Vuoden naissolistin ja Vuoden live-esiintyjän mainesanat. 4. Minä vuonna julkaistiin M.A. Nummisen levytys ”Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa”? a) 1967 b) 1970 c) 1971 d) 1973 5. Kuka on levyttänyt biisin ”Minustako ministeri”? a) Raptori b) Petri Nygård c) Jope Ruonansuu d) Sepi Kumpulainen harju / fimic Kuva: niklas sandström Kuva: maarit kytöharju Opetus- ja kulttuuriministeriölle luovutetussa selvityksessä esitetään kuntien kulttuuritoimen valtionosuuden lisäämistä esimerkiksi liikuntatoimen valtionosuutta vastaavaksi. Toteutuessaan selvityksen tehneiden ministeri Kalevi Kivistön ja professori Anita Kankaan esitys lisäisi valtion menoja vain 13 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistus voitaisiin toteuttaa lähtemällä liikkeelle kunnista, joissa kulttuuripalveluja tarjotaan vähiten. Selvityksen mukaan valtionosuuden saamiseen vaikuttaisi taide- ja kulttuurilaitosten toiminnan laadun arviointi. a) Kansanedustajien joulu b) Arkadianmäen ongelmajätelaitos c) Pitäis päästä telkkariin d) Ihmiskunnan jatkot LCMDF. Kuva: maarit kytö Kulttuuri nostaa päätään 3. Yksi Juice Leskisen biiseistä hänen vuonna 1981 julkaistulla sooloalbumillaan ”Dokumentti” oli Saksofonistit ehdolla Kaksitoista muusikkoa tavoittelee Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkintoa, jonka teemana on tänä vuonna improvisointi. Suomen ehdokkaat ovat saksofonistit Juhani ”Junnu” Aaltonen ja Mikko Innanen. Voittaja julkistetaan 1. kesäkuuta. Palkinto luovutetaan voittajalle neuvoston istunnon yhteydessä Kööpenhaminassa marraskuussa. Suuruudeltaan palkinto on 350 000 Tanskan kruunua eli noin 47 000 euroa. Fonistit osaavat improvisoida. 6. Palefacen ensimmäinen suomenkielinen ja ns. uuden ajan protestilauluja sisältävä albumi vuodelta 2010 on nimeltään a) Selvä päivä b) Via Karelia c) Helsinki−Shangri-La d) Kasvukipuja 7. Yksi Hectorin lukuisista suosituista levytyksistä on ollut vuonna 1978 julkaistu ”Ei mittään (työttömän arkiviisu)”. Minkä nimisellä albumilla kyseinen biisi alun perin julkaistiin? a) Herra Mirandos b) Kadonneet lapset c) Hectorock II d) Nuku idiootti 8. Kuka nykyisistä kansanedustajista soittaa klassikkoäänitteellä ”Apinamies”? a) Mikko Alatalo b) Veltto Virtanen c) Lyly Rajala d) Oiva Kaltiokumpu Laatineet Kari Niemelä ja Tuomas Talonpoika oikeat vastaukset sivulla 29. 5 uctions Kuva: svengali prod alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. Nordic Music Prize Islantiin ACT nappasi Pohjolan Nuoren polven suomalainen jazzmuusikko Verneri Pohjola kuuluu jo maan tunnetuimpien ja menestyvimpien jazzareiden joukkoon. Pohjola solmi neljä levyä kattavan kansainvälisen sopimuksen saksalaisen ACT:n kanssa. Hyvämaineinen levymerkki tunnetaan esimerkiksi Esbjörn Svensson Triosta ja Vijay Iverista. ACT julkaisi Pohjolan Emma-palkitun Aurora -levyn kansainvälisesti tammikuussa, ja hänen seuraavakin albuminsa ilmestyy ACT:n kautta keväällä 2012. Myös Iiro Rantala on ACT:n artisti. Ensimmäisen Nordic Music Prizen sai islantilainen Jónsi albumistaan Go. Yhdentoista ehdokkaan joukossa palkintoa tavoitteli myös suomalainen Paleface Helsinki– Shangri-la -albumillaan. Palkinnon saajan valitsi kansainvälinen kuusihenkinen musiikkialan ammattilaisten raati. Jónsi tunnetaan myös Sigur Ros -yhtyeestä. Jónsi pokkasi uuden palkinnon. Kuva: marianne heikkinen Stam1nalle metallipalkinnot Seitsemättä kertaa järjestetty Helsinki Metal Meeting veti helmikuussa noin 3 500 ihmistä Kaapelitehtaalle ja Virgin Oil Co:iin. Metalliväkeä koonneen tapahtuman yhteydessä jaettiin myös Finnish Metal Awards -palkinnot, joiden voittajat oli valinnut yleisö. Stam1na oli vuoden vahvin menestyjä, sillä se palkittiin vuoden levystä, laulajasta ja bändinä. Helsinki Metal Meetingin yhteydessä huipentui myös Century Media -levy-yhtiön järjestämä metallikyvynetsintäkisa Suomi Metal Star. Ykköseksi valittiin Oddland, joka sai voittonsa myötä myös maailmanlaajuisen levytyssopimuksen. Stamina. Kuva: marianne heikkinen 6 tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja Laiskanläksy T ekijänoikeusasioiden virkamiesvalmistelu on viime aikoina ollut Suomessa puutteellista. Tämä koskee sekä menettelytapoja että tasoa. Viimeisin osoitus tästä on Suomen kannan muodostaminen tekijänoikeuksia koskeviin aloitteisiin, jotka liittyvät Euroopan komission sisämarkkinapakettiin. Suomessa virkamiesportaan ylimielinen valmistelu johti noloon laiskanläksyyn. Eduskunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi, koska virkamiehet olivat jättäneet tietoisesti huomioimatta eduskunnan selkeästi ilmaisemia kantoja. Kiitos päättäväisestä toiminnasta sivistysvaliokunnan ja suuren valiokunnan jäsenille. Sielun Veljet lavalla Ilosaaressa Legendaarinen rockyhtye Sielun Veljet julkaisi helmikuussa uuden kappaleen nimeltä Nukkuva hirviö. Yhtye esiintyy yhdessä ensimmäistä kertaa 20 vuoteen Ilosaarirockissa 16. heinäkuuta. Kuva: tomi palsa Rakkautta ja Toivoa seuraa Usko. Jarkko Martikainen Sakaralle YUP-yhtyeen keulahahmona ja yleisenä kulttuuripersoonana tunnetun Jarkko Martikaisen neljäs albumi ilmestyy huhtikuussa. Usko-nimisen levyn julkaisee Mokoma-yhtyeen perustama Sakara Records. Yhteistyö on luonteva jatkumo sille, että vuonna 2008 Sakara kiinnitti rosteriinsa YUP:n. Usko täydentää Martikaisen levytrilogian, jonka aiemmat osat olivat Rakkaus (2006) ja Toivo (2009). Metalliin normaalisti painottuneen Sakaran Marko Annala toteaa: ”Metallin parissa tarjonta on tällä haavaa niin geneeristä, että on mielekkäämpää julkaista pieteetillä tehtyä kiinnostavaa musiikkia kuin pitää genrerajoista kiinni.” ’’Eduskunnan kantoja ei huomioitu.’’ Useita muitakin tekijänoikeuksien huononnuksia (muiden muassa monikanavajakelu ja työsuhdetekijänoikeus) on ollut vaalikauden aikana vireillä. Nämä ovat tulleet torjutuiksi suurin ponnistuksin. Työtä on tosin helpottanut se, että yleisestikin on voitu arvioida, että nuo esitykset ovat olleet huonosti perusteltuja. Toki torjuntavoitoistakin voi iloita, mutta luovan työn tekijöiden ja tuottajien oikeuksiin pitää saada todellisia parannuksia. Mielenkiintoista nähdä, tuovatko kevään vaalit sellaista muutosta, joka edesauttaisi tätä.• Kuva: saara vuorjoki Kuva: stefan bremer Tämän lisäksi virkamiesten valmistelemaan Suomen kantaan sisältyi uusia avauksia, joita ei ole käsitelty laajemmin ja jotka ovat ristiriidassa jo vireillä olevien toimien kanssa. Esityksen mukaan piratismin torjuntaan ei tarvita uutta lainsäädäntöä, vaikka asiaa koskeva lainmuutos on kansallisesti äskettäin pantu vireille. Hyvitysmaksun osalta esitetään yksityisestä kopioinnista luopumista, kun ministeriö on samanaikaisesti asettanut selvitysmiehen tekemään ehdotuksia nykyisen järjestelmän kehittämiseksi. Ministeri Wallin antoi äskettäin lehtihaastattelussa itselleen kulttuuriministerin työn hoitamisesta arvosanan 9+. Ministeri ansaitsee suuren kiitoksen siitä, että veikkausvoittovaroja on ohjattu kulttuurille tällä hallituskaudella aikaisempaa enemmän. Mutta ministeriä ei ilmeisestikään ole informoitu luovan alan voimakkaasta tyytymättömyydestä tekijänoikeushallintoon vaalikauden aikana. Hyvitysmaksu on puolittunut ja alentanut tekijöiden ansioita sekä heikentänyt yksityisten kulttuurin tukiorganisaatioiden (AVEK, LUSES) toimintamahdollisuuksia. 7 Anu Komsi: Oopperan on elettävä Anu Komsin keikat ovat Pariisissa, Berliinissä, New Yorkissa. Hänen musiikkinsa ulottuu Bachista Mahlerin kautta Saloseen ja John Zorniin. Hänen levytyksiään on palkittu kansallisesti ja kansainvälisesti, ja uusia on tulossa. Kaiken tämän ohella hän johtaa perustamaansa Kokkolan oopperaa, jolla on ensi kesänä Mozart-ensi-ilta. Teksti Anu KArlson Kuva saara vuorjoki produktiokuvat vasemmalta: lulu / maarit kytöharju. the british dancing girl / timo mokkila. figaron häät / esa melametsä. 8 tätä aikaa 9 S uomessa käytetään laulajien koulutukseen hirveästi verovaroja, mutta sitten ei ole paikkaa, johon nämä koulutetut sijoittuisivat”, arvostelee Anu Komsi. Itsekin hän lähti valmistuttuaan Saksaan saadakseen esittää isoja klassisia rooleja ammattinäyttämöllä. Hän aloitti Frankfurtista mutta sai varsinaisen teatterikoulutuksensa Bremenissä. Sinne oli tullut uusi johtaja, jolla oli rohkea ja riskejä kaihtamaton linja. ”Hän valitsi puheteatterin puolelta ohjaajia, jotka eivät olleet aikaisemmin tehneet oopperaa ja otti ohjelmistoon moderneja teoksia, myös kantaesityksiä.” Komsin oopperanäkemys kiteytyi: ooppera ei saa olla museo, vaan sen pitää elää tässä ajassa. Länsirannikon ooppera Ajatus oopperan perustamisesta omalle synnyinseudulle Keski-Pohjanmaalle oli jo alkanut itää Anu Komsin mielessä, kun hän kuuli toisen koulutoverinsa, Yhdysvalloissa pitkään asuneen Annika Myllärin, olevan palaamassa Suomeen. Molemmat olivat koulutettuja laulajia, mutta Myllärillä oli lisäksi kaupallinen koulutus. ”Kysyin heti, olisiko hän valmis ryhtymään toiminnanjohtajaksi. Eikä siinä sitten mennyt kuin kuukausi, niin oopperayhdistys oli perustettu. Mutta tietysti sitä ensimmäistä esitystä valmisteltiin pari vuotta.” Kokkolan oopperan ensimmäinen tuotanto oli Mozartin Figaron häät, jonka ohjasi ja libretonkin uudelleen muokkasi Leea Klemola, Komsin ystävä ja koulutoveri lapsuuden Kokkolasta. 10 ”Halusin ohjaajan, jolla on luova ote teokseen ja joka on valmis aloittamaan sen työstämisen ihan puhtaalta pöydältä.” Kokkolan oopperayhdistys käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimeä West Coast Kokkola Opera, jotta Suomen maantieteeseen perehtymätönkin pääsisi kartalle. Leikittelyä kielillä Komsille oli itsestään selvää, että Figaron häät lauletaan kansankielellä eikä italiaksi. Koska sattuu niin hauskasti, että kansankieliä on Pohjanmaalla kaksi, suomi ja ruotsi, oopperassa käytettiin molempia. ”Se on se kokkolalaisuus, jota täällä Helsingissä ei ollenkaan ymmärretä”, innostuu Anu Komsi. ”Siellä kielten sekoittaminen on aivan luontevaa.” Ensi kesänä esitetään Mozartin Taikahuilu. Komsi ja hänen puolisonsa Sakari Oramo, joka toimii Kokkolan oopperaorkesterin kapellimestarina, ovat yhdessä kääntäneet sen suomeksi ja ruotsiksi. Vaikeaselkoiset vapaamuurariosuudet jätetään ohjaajan aloitteesta saksan kielelle. Näin saadaan kolmikielinen oopperaesitys. ”Minun korvaani eräänlainen leikittelevä puolikielisyys on hirveän hauskaa”, perustelee Komsi. ”Kieltä ikään kuin luodaan uudeksi, ja sitä on helppo liittää musiikkiin.” Otollinen maaperä Uuden oopperan syntyminen nimenomaan Kokkolaan parantaa Suomen alueellista tasapainoa oopperamaana. Mutta sillä oli Komsille myös syvempi ideologinen merkitys. ”Esikuvanani on ollut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin perustaja Juha Kangas. Hän on osoittanut, että pienellä paikkakun- nalla voidaan tehdä kunnianhimoista taiteellista työtä, tähdätä maailman huipulle!” Komsi nostaa esiin vielä Kokkolan perinteisesti vahvan laulukoulun. ”Opiskelihan Anita Välkkikin siellä aikanaan ollessaan kaupunginteatterin näyttelijänä.” Esiintyjien koulutuspohjan lisäksi tarvitaan yleisöpohja, ja tässäkin Anu Komsin mielestä Juha Kankaan uranuurtajatyö on ollut ratkaisevan tärkeä. ”Sen huomasi tuottamastamme Döbelnin kantaesityksestä, jossa meidän täyttöprosenttimme oli 89. Kokkolassa ei ajatella, että uusi musiikki on vaikeaa. Siellä ajatellaan, että ahaa, jotakin uutta, täytyy mennä katsomaan.” Rahan vankina Kokkolan oopperan saamat avustukset ovat vaatimattomasta alusta pikku hiljaa nousseet. Totta kai rahaa saisi olla enemmänkin, mutta ennen kaikkea Anu Komsi toivoisi avustuksilta pitkäjänteisyyttä. Sekä Komsi että Oramo ovat joutuneet toimimaan oopperansa mesenaatteina, kun jokin tulevaisuuteen tähtäävä projekti on pitänyt saada käyntiin. ”Meillä ei ole sellaista kassaa, josta voisi nostaa rahaa kahden vuoden päästä tulevalle kantaesitykselle. Vaikka saisimme mitä palkintoja ja tunnustuksia, joudumme joka vuosi aloittamaan kaiken alusta”, Komsi huokaa. Hän esiintyi helmikuussa Pariisissa Esa-Pekka Salosen musiikkia esitelleellä Présencefestivaalilla ja vaikuttui taas kerran Ranskan kulttuuripoliittisesta edistyksellisyydestä. ”Siellä oli jokaiseen konserttiin ilmainen sisäänpääsy. Olisihan se ihana tilanne, jos ei tarvitsisi välittää lipputuloista yhtään!” ’’Pienellä paikkakunnalla voidaan tehdä kunnianhimoista taiteellista työtä, tähdätä maailman huipulle.’’ Kokkolan oopperan Carmen saadaan kokea myös Helsingin Musiikkitalossa joulukuussa 2012. Micaëlan osassa Anu Komsi, Don Joséna (ylhäällä) Mati Turi. kuvaT: esa melametsä 11 Anu Komsin kalenterissa on tasapainoisesti uutta ja vanhaa musiikkia. kuva: Saara vuorjoki Kulttuuri vaaliteemaksi! Populistisen taidekielteisyyden nousu eduskuntavaalien alla puistattaa Komsia. Tähän asti avatuissa vaalikoneissakaan ei ole ollut yhtään kysymystä kulttuurin alalta. Komsi kertoo katselleensa mielenkiinnolla televisiosta Ajankohtaisen kakkosen ohjelmaa, jossa eri puolueiden nuorisojärjestöjen puheenjohtajat saivat tehtäväkseen karsia valtion budjettia niin, että saavutettaisiin miljardin säästöt. ”He saivat tuon summan kokoon aika helposti, mutta ainoa joka ei ottanut mitään pois opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta – ja vielä painotti erikseen, kuinka tärkeää kulttuuri on ihmisille – oli Ruotsalaisen kansanpuolueen edustaja.” ”Kokkolassa ei ajatella, että uusi musiikki on vaikeaa.” Uutta ja vanhaa Monipuoliset muusikontaidot ovat tehneet Anu Komsista luotetun nykymusiikin tulkitsijan. Niinpä hän joutuu itse huolehtimaan siitä, ettei kalenteri pääse liian nykymusiikkivoittoiseksi. ”Nyt minulla on aika onnellinen tilanne”, hän toteaa tyytyväisenä. ”On Bachia ja Mahleria kantaesitysten ja tilausteosten vastapainoksi.” Bachin kantaatteja sekä Mahlerin neljännen sopraanosoolon Komsi laulaa Berliinin filharmoniassa Roger Norringtonin johdolla. Jo pitkään jatkunut yhteistyö Norringtonin kanssa on hänelle erityisen mieluinen. Maalis-huhtikuun vaihteessa on vuorossa John Zornin uutuusooppera La Machine de l’être New York City Operassa. Koko Lincoln Centerin kolmiossa on vahva suomalaisedustus, sillä Karita Mattila laulaa samaan aikaan Patarouvaa Metropolitanissa ja EsaPekka Salonen johtaa New Yorkin filharmonikkoja Avery Fisher Hallissa. Komsi näkisi mieluiten uuden musiikin kulkevan luontevasti muiden kausien musii12 kin rinnalla. Saksassa hän sai parhaat arvostelumenestyksensä kantaohjelmiston rooleissa, kuten Hoffmannin kertomusten Olympiana, Rigoletton Gildana, Ariadnen Zerbinettana. ”Ja oli hieno kokemus päästä Suomessa laulamaan Kansallisoopperan Falstaffissa Nannettan rooli.” Levyjä ja palkintoja Levytys Kokkolan oopperan tilaamasta Sebastian Fagerlundin oopperasta Döbeln sai helmikuussa Ylen musiikkitoimittajien Vuoden levy -tunnustuksen. Komsilla on seinällään myös Janne-kunniakirja Kaija Saariahon musiikista, ja hänen levytyksensä Jonathan Harveyn laulusarjasta White as Jasmine sai vuonna 2008 Gramophone-lehden palkinnon parhaana nykymusiikkilevynä. Komsi ei aio jättää palkintoraateja rauhaan vastedeskään. Alballe hän on äänittänyt lauluja Rimbaud’n runoihin otsikolla Being Beauteous ja Ondinelle Kaija Saariahon Leino-lauluja. BIS on toivonut häneltä koloratuuriaarioita Sinfonia Lahden kanssa; tälle levylle tulisi myös Glierin teosharvinaisuus, konsertto koloratuurisopraanolle ja orkesterille, sekä vastapainoksi Sibeliuksen Luonnotar. Suunnitteilla on vielä duettolevy Piia-sisaren kanssa viimeaikaisten yhteisten keikkojen innoittamana. Anu Komsi aloitti niin nuorena, että hänen uransa on kestänyt jo 20 vuotta. Moni korkea sopraano joutuu vaihtamaan fakkia, kun kaikkein korkeimmat äänet iän karttuessa häviävät. Komsille ei ole näin käynyt; hänen äänialansa on vain laajentunut matalien äänten kypsyessä. Ääni on säilyttänyt sekä muuntautumiskykynsä että tyttömäisen raikkautensa. Hän pystyy uimaan orkesterin sekaan yhtenä soittimista, mutta myös esittämään sensuellia viettelijätärtä, kuten Alban Bergin Lulua. Komsi myöntää, että jos korkeimpia ääniään ei joudu vähään aikaan käyttämään, saattaa tulla uskonpuute. Mutta kun niitä hänelle taas sävelletään, kuten Pariisissa esitetyssä Salosen kappaleessa, ei ole mitään ongelmaa. ”Täytyy vain luottaa siihen, että siellä ne ovat”, sanoo Komsi ja heläyttää hersyvän koloratuurinaurunsa.• Anu Komsi levyllä (valikoima) Gustav Mahler: Sinfonia nro 4. Stuttgartin radion sinfoniaorkesteri, joht. Roger Norrington. Hänssler Classic 2000. György Kurtág: Kafka-fragmentit. Sakari Oramo, viulu. Ondine 1996. Kaija Saariaho: Grammaire des rêves. Soitinyhtye, joht. Hannu Lintu. Ondine 2000. Sebastian Fagerlund: Döbeln, ooppera. Annika Mylläri, Lasse Penttinen, Sören Lillkung, Robert McLoud; Kokkolan oopperan kuoro ja festivaaliorkesteri, joht. Sakari Oramo. BIS 2010. Kokkolan oopperan tilausteos. Yleisradion musiikkitoimittajien valitsema Vuoden levy 2010. Jonathan Harvey: White as Jasmine. BBC Scottish Symphony Orchestra, joht. Ilan Volkov. Nmc 2008. Sydän. Lauluja Eino Leinon runoihin (I. Hannikainen, Merikanto, Saariaho ym.). Alba 2007. kuva: diane alancraig Night Walk. Petri Nieminen Ensemble. Alba 2009. 13 Adam Lambert, Lady Gaga, Edward Maya, Chisu, Laura Närhi, Jippu ja Samuli Edelmann sekä Jenni Vartiainen mahtuivat kaikki kymmenen soitetuimman joukkoon. Vartiainen oli jopa valtakunnallisten radioiden ykkönen. Soitetuimmat 2010 Kaikki kaupalliset radiot 1. Lady Antebellum Need You Now 4 980 2. Jenni Vartiainen En haluu kuolla tänä yönä 4 101 3. Adam Lambert Whataya Want from Me 3 939 4. Lady Gaga Alejandro 3 707 5. Lady Gaga Bad Romance 3 518 6. Jippu + Samuli Edelmann Jos sä tahdot niin 3 209 7. Jenni Vartiainen Missä muruseni on 3 058 8. Rihanna Russian Roulette 2 991 9. Edward Maya (feat. Vika Jigulina) Stereo Love 2 824 10. Laura Närhi Tämä on totta 2 795 10. PMMP Lautturi 2 795 Valtakunnalliset soitot 1. Jenni Vartiainen En haluu kuolla tänä yönä 2 807 2. Lady Antebellum Need You Now 2 411 3. Edward Maya (feat. Vika Jigulina) Stereo Love 2 338 4. Jippu + Samuli Edelmann Jos sä tahdot niin 2 241 5. Adam Lambert Whataya Want from Me 2 158 6. Lady Gaga Alejandro 2 044 7. Chisu Sama nainen 1 871 8. Lady Gaga Bad Romance 1 865 9. HIM Heartkiller 1 821 10. Irina Näe minut tässä 1 774 Yhdysvaltalainen kantriyhtye Lady Antebellum hyppäsi suoraan listaykköseksi. Kuva: christopher kolk 14 Need You Now viime vuoden KuvaT: adam lambert / sony music. Lady Gaga / Lauren dukoff. edward maya / sony music. chisu / image.net. Laura närhi / kaapo kamu. Teksti Anu KArlson Tilastot Kari niemelä radiohitti Lady Antebellum tarvitsee sinua heti, eikä Jenni Vartiainen halua kuolla tänä yönä. U Kuva: image.net Jenni Vartiainen kotimaisista soitetuin. usi vuosikerta hittejä on jälleen tilastoitu kaupallisten radioiden ohjelmistoista. Vuoden 2010 lista on kärkikymmeniköltään lähes täysin uudistunut. Ainoastaan yksi edellisen vuoden kymmenestä soitetuimmasta on sinnitellyt tälle listalle. PMMP:n Lautturi yltää jaetulle kymmenennelle sijalle. Jos mukaan otetaan vain valtakunnalliset radiot, se jää yhdenneksitoista. Viisi kotimaista hittiä Kaikkien kaupallisten radioiden listaykköseksi nousi viime vuonna kantriyhtye Lady Antebellumin esittämä Need You Now. Se soi vuoden aikana yhteensä 4 980 kertaa. Paras kotimainen oli heti toisena: Jenni Vartiaisen En haluu kuolla tänä yönä, joka sai satakunta soittokertaa vähemmän. Vartiainen oli saanut listalle toisenkin hittinsä, Missä muruseni on. Sen reilut 3 000 soittokertaa oikeuttivat sijaan 7. Kuudenneksi kiilasi Jipun ja Samuli Edelmannin yhteisesitys Jos sä tahdot niin. Väliin mahtuivat Whataya Want from Me, esittäjänä Adam Lambert, sekä lady Gagan hitit Alejandro ja Bad Romance. Rihannan Russian Roulette oli kah- deksas ja Edward Mayan Stereo Love yhdeksäs. Kymmenes sija jakautui kahden täsmälleen yhtä monta soittoa saaneen suomalaisen hitin kesken: Laura Närhen uutuuden Tämä on totta ja PMMP:n Lautturin. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää vuosittain tarkat tiedot musiikkikappaleiden radiosoitoista voidakseen maksaa niistä kerätyt esityskorvaukset niille taiteilijoille ja levytuottajille, joille ne kuuluvat. Pientä vaihtelua Valtakunnallisten radioiden lista poikkesi kokonaislistasta vain vähän. Kotimaisista mukaan pääsivät kuitenkin ohi Närhen ja PMMP:n kappaleiden Chisun Sama nainen, HIMin Heartkiller ja Irinan Näe minut tässä. Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2009 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.• 15 välisoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander. 16 17 miljoonaa musiikille Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna korvauksia vajaat 15 miljoonaa euroa ja Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK liki 2 miljoonaa. Gramexilta 14,7 miljoonaa Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi vuonna 2010 korvauksia yhteensä 14,7 miljoonaa euroa. Kotimaiselle musiikille tästä meni 11,2 miljoonaa ja ulkomaiselle 3,5 miljoonaa euroa. Kotimaisen musiikin korvauksista taiteilijoiden osuudeksi tuli yhteensä 5,4 miljoonaa ja tuottajien 5,8 miljoonaa. Korvauksia sai 11 196 taiteilija- ja 5 416 tuottajaoikeudenhaltijaa. Tilitystilastojen mukaan kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen vuosikorvaus oli 486 euroa. 500 taiteilijalle kertyi yli 2 500 euroa; heistä 145 sai 5 000−10 000 euroa ja 86 taiteilijaa yli 10 000 euroa. Kotimaisen musiikin tuottajien keskikorvaus oli 1 064 euroa. 122 tuottajaa sai yli 5 000 euroa, ja näistä 23 ylitti 30 000 euron rajan. ESEK tuki 2 miljoonalla Edellä kuvattujen 14,7 miljoonan lisäksi Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK edistää vuosittain kotimaista säveltaidetta liki 2 miljoonalla eurolla. Anomuksia tehtiin viime vuonna noin 2 100, ja niistä 1 098 johti myönteiseen päätökseen. Eniten euroja, 427 950, sai audiovisuaalinen musiikkituotanto. Markkinointi- ja vientiponnistuksia avustettiin 244 900 eurolla ja esiintymistilaisuuksia 372 050 eurolla. Äänitetuotannon osuus oli 350 000 euroa. Muusikoiden työskentelyä rahoitettiin 449 360 eurolla ja koulutustoimintaa 23 500 eurolla. Kuorot saivat matka-avustuksia 83 500 euroa. Muihin tarkoituksiin meni 18 000 euroa. AV-tuki on LUSESin ja ESEKin yhteistä rahaa. Määrärahan kuoromatkoja varten myöntää opetusministeriö. Erityistukea myönnettiin neljälle AV-tuotannolle yhteensä 270 000 euroa. Tukea sähköiseen liiketoimintaan ESEK julistaa haettavaksi erityistukea musiikkiliiketoiminnan konseptien suunnitteluun ja kehittämiseen tai konkreettisten ja operatiivisten hankkeiden toteuttamiseen erityisesti sähköisessä ympäristössä. Hakemuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota tekijänoikeuskysymysten selvittämiseen. Vapaamuotoisten hakemusten on oltava perillä viimeistään 6.6.2011, toimitusosoite alla. Päätökset tehdään heinäkuun alkuun mennessä, ja niistä ilmoitetaan hakijoille kirjallisesti. Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: • hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili • konseptin tai hankkeen esittely toteutusaikatauluineen • haettava summa • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 6 kpl:na! ESEK Pieni Roobertinkatu 16 00120 Helsinki esek@esek.fi puh. (09) 6803 4040 VAKA-tukea myönnetään elävälle musiikille. Klubit saavat rahaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKille 100 000 euron rahoituksen VAKA-klubitukeen vuodelle 2011. VAKA-tuki täydentää Säveltaidetoimikunnan, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ESEKin nykyistä avustusjärjestelmää erityisesti rytmimusiikin konserttitoiminnan edistämisen osalta kotimaassa. Klubitoiminnan tukea voi hakea ammattimaisesti toimivien muusikoiden, musiikkiyhdistysten, musiikkiklubien, konserttitalojen, alan yritysten tai yksittäisten tapahtumatuottajien järjestämiin konserttisarjoihin kotimaassa. VAKA-tukea haetaan ESEKin esiintymistilaisuuksien tuen lomakkeella ESEKin normaaleina hakuaikoina neljästi vuodessa. Hakemuksessa ei erikseen tarvitse mainita VAKA-tukea, vaan hakemus tehdään normaalina esiintymistuen hakemuksena. VAKA-tuen saajista päättää ESEKin johtokunta esiintymistuen asiantuntijajaostonsa esitysten pohjalta. Hakulomake ja hakuajat löytyvät osoitteesta www.esek.fi. Keskeisimpiä kriteereitä päätöksiä tehtäessä ovat mm. • esiintyjien taso ja ammatillinen valmius • sisällön taso ja laatu • musiikki/kulttuuri-/ aluepoliittinen merkitys • tulo- ja kulurakenne sekä esiintymispalkkiot Tukea ei myönnetä • Suomen rajojen ulkopuolella järjestettäville tapahtumille • ilmais/hyväntekeväisyys tapahtumille ja esiintymisille • teatteri/tanssiteatteri produktioille, joissa livemusiikki ei ole keskeisessä osassa • valtionosuusjärjestelmän piiriin kuuluvien orkestereiden tuotannoille (kaupunginorkesterit tms.) • opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää festivaalitukea saaville tapahtumille. Lisätiedot: Pääsihteeri Leena Hirvonen, ESEK leena.hirvonen@esek.fi Projektisuunnittelija Annamaija Saarela VAKA-hanke annamaijasa@gmail.com asiakas Hanhivaara uusi markkinointivastaava Suomen Muusikkojen Liiton lakimies Lottaliina Lehtinen on työssään auttanut muusikoita sopimus- ja tekijänoikeusasioissa jo kymmenen vuoden ajan. Nyt hän avaa sopimusten solmuja kirjassaan Muusikon sopimusopas. Kirjaa elävöittävät erityyppistä uraa tekevien suomalaisten muusikoiden haastattelut, mukana Sami Kuoppamäki, Michael Monroe, Minna Pensola, Eicca Toppinen ja Reeta Vestman. Lehtisellä on itselläänkin paitsi lakimiehen myös muusikon koulutus. Hän on viulisti ja toiminut muun muassa Ylioppilaskunnan Soittajien konserttimestarina. Lintu RSO:hon Radion sinfoniaorkesterin kahdeksanneksi ylikapellimestariksi on valittu Hannu Lintu. Lintu aloittaa kautensa syksyllä 2013. Sakari Oramon kausi RSO:n ylikapellimestarina päättyy keväällä 2012. Hannu Lintu toimii tällä hetkellä Tampereen kaupunginorkesterin ylikapellimestarina. Sakari Oramo ja RSO:n kunniakapellimestari Jukka-Pekka Saraste jatkavat tiivistä yhteistyötä RSO:n kanssa myös Hannun Linnun ylikapellimestarikaudella. Kuva: sini pennanen Korvauksensaajat Gramexin julkisen esittämisen ryhmä on saanut uuden markkinointivastaavan, kun järjestön riveihin astui tammikuussa Inka-Kristiina Hanhivaara, hotellinjohdon maisterintutkinnon (MSc in Hotel Management) Isossa-Britanniassa suorittanut rautainen alan ammattilainen. Viimeksi hän on toiminut Kaustisen Kansanlääkintäkeskuksen toimitusjohtajana. Sitä ennen hän oli mukana avaamassa Hotel Kämpiä ja jatkoi siellä viitisen vuotta myyntipäällikkönä. Gramexin julkisen esittämisen ryhmä lisensoi tausta- ja tanssimusiikin käyttöä yleisölle avoimissa tiloissa, tilaisuuksissa ja tapahtumissa. Gramexin muita yksiköitä ovat sähköinen media, tilitys ja hallinto. Verotustiedot 2011 Kuva: Sari lindström Muusikoille sopimusopas info Vuoden 2011 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2011. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen. Tilitysaikataulu Seuraava tilityksemme on toukokuussa 2011. Silloin tilitetään vuoden 2010 esityskorvaukset, mm. radiosoitot. Viikolla 17 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 20 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Verkkopalvelu Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen mm. tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimukset voi tulostaa kotisivultamme. Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi. Musiikin käyttäjät Taustamusiikkia nettikaupasta? Taustamusiikin käyttäjille on jo tuttua muun muassa radion ja television käytöstä suoritettava Gramexin esityskorvaus. Nykyään tapahtuu entistä useammin, että musiikin lähteenä haluttaisiin käyttää esimerkiksi mp3-soitinta, kännykkää tai tietokonetta ja näin ostaa musiikki nettikaupasta digitaalisessa muodossa. Näiden netistä ostettujen musiikkikappaleiden taustamusiikkikäyttöön tarvitaan kuitenkin erillinen käyttöoikeuslupa. Lupa tulee maksaa pintaalaan perustuvan julkisen esittämisen korvauksen lisäksi. Gramexin tarjoama tallennuslisenssi tekee eri tallennusalustoille koostetun musiikin käyttämisestä helppoa ja vaivatonta. Yhdellä lisenssillä voidaan ottaa jopa 200 yksityiskäyttöön hankittua musiikkikappaletta yrityskäyttöön vuodeksi kerrallaan. Lisenssin voi hankkia ravintola-, hotelli- ja vähittäiskaupan toimialoille sekä asiakaspalvelutiloihin. Lisenssi on esittämispaikkakohtainen. Hinta 100 euroa/vuosi + alv (18,46 euroa). 17 Kuuluuko kulttuurin Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Aila Paloniemi (kesk) ja Minna Sirnö (vas) kuuluvat kulttuurin ääntä esillä pitäneisiin kansanedustajiin. 18 Päättyvä eduskuntakausi nosti tekijänoikeusasiat politiikan valokeilaan. Teksti heikki jokinen Kuvat Saara vuorjoki ääni? Kulttuuriasioita puolustaneet kansanedustajat pitävät tärkeänä, että taiteilijat ja kulttuurialan järjestöt ovat jatkossakin aktiivisia. I lmapiiri tekijänoikeusasioissa on selvästi koventunut tällä eduskuntakaudella”, sanoo hämeenlinnalainen Vihreiden kansanedustaja Kirsi Ojansuu. Kehitys näkyi jo edellisellä kaudella, jolloin toteutettiin tekijänoikeuslain iso uudistus. ”Syksyllä 2005 alkoi todella massiivinen nettikampanja. Kansanedustajat saivat huikean määrän sähköposteja, kenties 500−700. Useimmat niistä perustuivat väärään tietoon, kuten siihen että lain muutoksen jälkeen ei enää saisi kopioida musiikkia omalle mp3-soittimelleen.” Lain täysistuntokäsittely oli taitekohta, jonka jälkeen eduskunnassakin kaikki tajusivat, että tekijänoikeuslakiin liittyy eri eturyhmien ristiriitoja. ”Ne kollegat, jotka eivät aiemmin olleet korvaansa lotkauttaneet koko asialle, tajusivat että nyt heidänkin on otettava kantaa.” Nyt päättyvällä kaudella tekijöiden oikeuksien nakertajat ovat toimineet määrätietoisemmin kuin aiemmin, Ojansuu arvioi. Kaatunut esitys työsuhdeolettamaksi oli hyvin lobattu. Lisäksi uudistustarpeet oli kirjattu jo vuoden 2007 hallitusohjelmaan vaarallisen epämääräisesti. ”Itse korostan aina, että tekijänoikeuslaki on tekijöitä suojaava laki ja että he ovat alakynnessä. Tekijät tarvitsevat tuen, jotta he voivat tehdä kirjoja, musiikkia ja kulttuuria nyt ja tulevaisuudessa. Meidän tulee kansanedustajina valita puolemme: taiteilijoiden vai piraattien, mediayhtiöiden ja laitevalmistajien blokin puoli.” 19 Kuvat: saara vuorjoki ja eduskunta Valtuuskuntia ja ohjelmia Kansanedustajat ovat myös johtaneet puolueohjelmien tekoa. Esimerkiksi Outi Alanko-Kahiluoto veti vihreiden tekijänoikeusohjelmaryhmää ja Sanna Perkiö vetää Kokoomuksen kulttuurivaltuuskuntaa, joka julkisti oman ohjelmansa joulun alla. Timo Heinonen (kok) ja Tuula Peltonen (sd). Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) ja Sanna Perkiö (kok). Sivistysvaliokunta avainroolissa Sivistysvaliokunta on monta kertaa puolustanut taiteilijoita yksimielisesti, hallituksen ja opposition rajan ylittäen. Raija Vahasalon (kok) johtama sivistysvaliokunta on ollut avainroolissa tekijänoikeutta koskevissa asioissa. Tällä vaalikaudella valiokunta käsitteli muun muassa työsuhdetekijänoikeutta, hyvitysmaksua, muusikon suoja-aikaa sekä useita EU-linjauksia tekijänoikeuteen. ”Mieleenjäävin tekijänoikeusasia valiokunnassa tällä kaudella oli lakiesitys työsuhdetekijänoikeudesta”, sanoo valiokunnan jäsen Outi Alanko-Kahiluoto (vihr). ”Ehdimme kuulla asiantuntijoita, vaikka ministeri Stefan Wallin sitten vetikin esityksen pois eikä lakia jouduttu varsinaisesti käsittelemään.” Useat tekijänoikeusasiat koskivat tekijöiden oikeuksien tai korvausten heikennyksiä. Tuula Peltonen (sd) muistelee, miten vaalikauden alussa käyttäjäyhtiöt ajoivat tekijänoikeusasioiden siirtoa pois kulttuuriministeriltä. ”Mieliinpainuvin asia tekijänoikeuksien suhteen oli tekijänoikeuskysymysten säilyttäminen silloisessa opetusministeriössä. Olin tuolloin eduskunnan Arkadiaseuran puheenjohtaja ja järjestimme asian käsittelyn ollessa kuumimmillaan pyöreän pöydän keskustelun, johon kutsuimme niin OKM:n kuin TEM:n edustajia keskustelemaan, mihin tekijänoikeusasiat oikein kuuluvat.” Kaikkia heikennyksiä ei ole pystytty torjumaan. Hyvitysmaksun romahdukseen eduskunta ei päässyt suoraan vaikuttamaan, koska asia on ministeriön ja hallituksen vallassa. Sivistysvaliokunta otti asiaan kuitenkin kantaa ja kehotti kehittämään ja uudistamaan hyvitysmaksujärjestelmää ”siten, että se turvaa taiteilijoiden toimeentuloa”. Timo Heinosen (kok) mieleen jäi erityisesti äänitteen suoja-aika-asia. ”Tekijänoikeuspuolelta voisi nostaa esiin hyvitysmaksut sekä muusikoiden ja tuottajien suoja-aika-asian, jossa Suomi päätyi kannattamaan suoja-ajan pidennystä 50 vuodesta 70 vuoteen sivistysvaliokunnan vaikutuksella.” Sivistysvaliokunnalla oli suoja-ajassa merkittävä rooli. Suomen hallitus ei kannattanut komission alkuperäistä ehdotusta suoja-ajan pidentämiseksi. Vasta yksimielisen sivistysvaliokunnan ja tunnettujen taiteilijoiden aktiivisuus sai Suomen puoltamaan 70 vuoden suoja-aikaa. Suoja-aika ei ollut ainoa EU-asia, jossa sivistysvaliokunta otti vahvan rooliin. Se otti tiukan kannan myös EU:n sisämarkkinapaketin tekijänoikeus-osioon. Hallituksen virkamiehet kuitenkin sivuuttivat sen mielipiteet. Silloin eduskunnan suuri valiokunta teki puolestaan historiaa: se palautti tekijänoikeuskannat hallituksen uuteen valmisteluun – yksimielisesti. • Lauri Kaira Sivistysvaliokunnan vastuulle kuuluu käsitellä mm. kasvatusta, koulutusta, tiedettä, taidetta, yleistä kulttuuritoimintaa, urheilua, nuorisotyötä, tekijänoikeutta ja opintotukea koskevia asioita. Sivistysvaliokunta Puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) Varapuheenjohtaja Tuomo Hänninen (kesk) Muut jäsenet Outi Alanko-Kahiluoto (vihr), Paavo Arhinmäki (vas), Merikukka Forsius (kok), Timo Heinonen (kok), Ilkka Kantola (sd), Sampsa Kataja (kok), Anneli Kiljunen (sd), Sanna Lauslahti (kok), Mikaela Nylander (rkp), Lauri Oinonen (kesk), Tuula Peltonen (sd), Tuomo Puumala (kesk), Leena Rauhala (kd), Mirja Vehkaperä (kesk), Pauliina Viitamies (sd). 20 Kulttuuri ja kansantalous Keskustan jyväskyläläinen kansanedustaja Aila Paloniemikin näkee tekijänoikeusilmapiirin kiristyneen tällä eduskuntakaudella. ”Olemme joutuneet torpedoimaan monia asioita.” Tekijänoikeusasioiden hallinnon siirtohanke työ- ja elinkeinoministeriö TEM:öön oli merkittävä kysymys. Siinä määriteltiin, kenen käsiin tekijänoikeusasiat kuuluvat. ”Sisällön tuottaja ja tekijä on entistä kovemmassa tilanteessa, kun iso bisnes yrittää kaapata tekijänoikeudet. Me kulttuuri-ihmiset tiedämme sen.” ”Kulttuurin merkitys ja osuus kansantaloudessa tunnustetaan.” Kirsi Ojansuu, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja Mikko Alatalo iloisivat siitä, että taiteilijatkin astuivat esiin puolustamaan oikeuksiaan. Kokoomuksen kirkkonummelainen edustaja Raija Vahasalo toimii tämän vaalikauden eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtajana. Hän muistuttaa, että kulttuuriasiat ovat olleet nyt eduskunnassa tärkeitä, ja kulttuurin tuki on kasvanut. ”Odotukset ovat suuret, kulttuurin merkitys ja osuus kansantaloudessa tunnustetaan. Arvostus on noussut, tiedetään että uudet Nokiat saattavat nousta kulttuurin alalta. Sivistysvaliokunnassa tekijänoikeudet on tuotu esille ja oltu tekijöiden puolella. Heitä halutaan vahvasti suojella ja sisällöntuottajien tulot turvata, jotta kulttuuria olisi jatkossakin.” Vasemmistoliiton tamperelainen edustaja Minna Sirnö sanoo, että välittömästi vaalien jälkeen oli vahva liike muuttaa tekijänoikeuksia isojen yritysten ja välittäjien eduksi. ”Euroopassa kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan, siellä halutaan turvata juuri tekijöiden oikeuksia.” ”Kamppailu tekijänoikeuksista alkoi jo hallitusneuvotteluissa”, sanoo Vihreän liiton helsinkiläinen kansanedustaja Outi AlankoKahiluoto. ”Niissä oli mukana tekijänoikeusasioiden siirto TEM:öön. Onneksi siinä tuli voitto; OKM ymmärtää paremmin luovan työn ehtoja. Siirron myötä teollisuuden intressit olisivat voineet painottua enemmän.” Mahdottomuudet tulee estää Työsuhdeolettamaa ajettaessa tuli esiin häikäilemätön asenne, Alanko-Kahiluoto sanoo. ”Tekijöiden tulonmuodostusta ei ymmärretty. Jos halutaan tehdä luovasta työstä bruttokansantuotetta kasvattavaa, on tekijöille annettava mahdollisuus vaikuttaa työnsä tuloksiin.” ”Lain tulee aina lähteä siitä mikä on oikeudenmukaista, ei siitä mikä on mahdol21 Pertti ’’Veltto’’ Virtanen yllättyi taiteilijakollegoiden aktiivisuudesta eduskunnan suuntaan. kuva: www.velttovirtanen.net lista. Mitään tosiasiallista syytä työsuhdeolettaman säätämiselle ei ole, sillä aina on pystytty sopimaan oikeuksista.” Vahasalokin on tyytyväinen työsuhdeolettaman kaatumisesta. ”Mahdottomuudet pitää estää. En ymmärrä miksi tällaista edes esitetään.” Perussuomalaisten tamperelainen kansanedustaja Pertti Virtanen pelkää, että kamppailu työsuhdeolettamasta vain siirtyi vaalien yli. ”Jos olen tuolloin mukana päättämässä, en tule sitä tukemaan. Taistelu jatkuu.” Alanko-Kahiluotokaan ei pidä asian esille tuloa mahdottomana. ”Asiassa on takana vahvat teollisuuden intressit.” Vahasalo ei ole kuullut työsuhdeolettamasta puhuttavan hankkeen kaatumisen jälkeen, mutta sanoo, että se voi elää joidenkin mielissä. ”Paljon riippuu siitä, millainen hallitus muodostetaan. Samoin on elintärkeää, millainen sivistysvaliokunnasta tulee.” Sivistysvaliokunta on puolustanut kulttuuriväkeä yksimielisesti – hallituksen ja opposition rajat ylittäen. Tamperelainen Keskustan kansanedustaja Mikko Alatalo pelkää, että työsuhdeolettama saattaa nousta seuraaviin hallitusneuvotteluihin. ”Mutta kuinka laajana? Ovatko esiintyvät taiteilijat mukana?” ”Osaltaan kyse on myös media- ja teknologiayhtiöiden torjuntataistelusta; tekijät voivat siirtyä levittämään teoksiaan suoraan. Siksi isot yritykset pyrkivät saamaan sisällön haltuunsa, kun vielä voivat.” Taiteilijat näkyviin Kansanedustajat arvostavat taiteilijoiden omaa esiintymistä oikeuksiensa puolesta ja uskovat sen vaikuttavan. Raija Vahasalo kertoo taiteilijoita kuunnellun tarkasti sivistysvaliokunnassa. Kirsi Ojansuu sanoo oivaltaneensa, kuinka olennaista taiteilijoiden tuki tekijänoikeuksia puolustaville kansanedustajille onkaan. Tarvitaan eri lajien muusikkoja ja eri-ikäisiä taiteilijoita, jotka näkyvät omilla kasvoillaan ja omilla elämäntarinoillaan. ”Tekijänoikeuksien puoltamisessa ei ole kyse Disney-yhtymän kaltaisten suuryhtiöiden tukemisesta, vaan suomalaisista taitei22 lijoista, jotka tekevät paljon työtä. Nuorten muusikkojen on tultava julkisuuteen sanomaan, että älkää ryöstöviljelkö meitä, jotta me voimme tehdä työtä.” Minna Sirnö arvelee, että näinkin hyvä lopputulos saatiin, koska taideväki lähti liikkeelle yhteisen sanoman kanssa. ”Meitä poliitikkoja on monta, jotka otamme mielellämme kunnian, mutta kyllä työn tekivät tekijöiden järjestöt.” Aila Paloniemellä on hyviä kokemuksia taiteilijoiden näkymisestä. ”Taiteilijoiden järjestöjen kannattaa vahvistaa yhteistyötä, löytää yhteiset kannat ja esiintyä yhdessä − heistähän on kyse. Ongelmat ovat monille luovan työn tekijöille yhteisiä.” ”On erittäin tärkeää, että taiteilijoilla on hoksnokkaa”, Mikko Alatalo korostaa. ”Heidän on seurattava tilannetta ja oltava valmiina ilmaisemaan kantansa.” Pertti Virtanen sanoo, että eduskunnassa käy paljon valtuuskuntia, mutta taiteilijoiden toiminta on hieno juttu. ”Itsekin yllätyin, että asialla oli näin paljon ihmisiä. Vau!” Hyvitysmaksu vaakalaudalla Hyvitysmaksu on kaikkien haastateltujen edustajien mielestä tärkeä kysymys. Hiukan päästiin eteenpäin, mutta ei riittävästi. Ensi kaudella asia on tavalla tai toisella edessä, ja silloin on oltava selkeät ajatukset, miten toimia. Aila Paloniemi näkee, että hyvitysmaksuun on löydettävä uudet pelisäännöt, muuten lainsäätäjät jäävät aina jälkeen laitekehityksestä. ”Nyt hyvitysmaksuja peritään laitteista, joita ei juuri myydä, koska koko ajan on tullut uusia laitteita tilalle.” Kirsi Ojansuu muistuttaa musiikin kulutuksen siirtyvän on-line-maailmaan. ”Tämä on iso haaste; millä hyvitysmaksu korvataan? Inhorealistina sanon, että valtion budjetista ei rahaa löydy.” ”Seuraavalla kaudella tehtäneen selvitys hyvitysmaksusta”, Outi Alanko-Kahiluoto olettaa. ”Tulee löytää ratkaisu, joka takaa tekijän tulot, kun tekniikka on mennyt maksun ohitse. Jatkossa musiikkia kuunnellaan sitä lataamatta.” Pertti Virtanen pohtii, että romahtanut hyvitysmaksu on jatkossa koottava jollakin muulla tavalla. ”Odotan innolla, mitä tekijänoikeusjärjestöt tarjoavat uudeksi maksun pohjaksi. Jos kohtuullinen 10 miljoonan taso halutaan säilyttää, on maksu saatava kaikkiin laitteisiin, ja jopa ennakoiden.” soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät. Luovan työn tekijän sosiaaliturvan parantaminen on näkynyt parlamentissa hyvin, ja tulostakin on tullut. Taiteen- ja tieteentekijöiden apurahoihin sisältyy nykyään eläkemaksu, joka tuo myös sosiaaliturvaa. TEM on hiljan laatinut työvoimaviranomaisille ohjeen luovan työn tekijöiden oikeudenmukaisemmasta kohtelusta työllisyysturvassa. Lisäksi taiteilijaeläkkeiden määrää nostettiin viime syksynä. Vahasalo pohtii, tulisiko lainsäädäntöön löytää välimuoto palkkatyön tekijän ja yrittäjän väliin: itsensä työllistävät. Luovan työn tekijät istuvat huonosti molempiin nyt käytössä oleviin kategorioihin. Luovan työn tekijän sosiaaliturvan parantaminen on tärkeää jo perusoikeuksienkin kannalta, Alanko-Kahiluoto korostaa. ”Vielä on hirveästi töitä, ja olemme vasta alussa”, Paloniemi sanoo sosiaaliturvan parantamishankkeista. Hän puuttui näihin asioihin viimeksi helmikuussa eduskunnan kyselytunnilla. Kulttuurin puolustajat Työ jatkuu. Alatalo tiivistää, että kolmesta kamppailusta voitto tuli kotiin kahdessa eli ministeriösiirrossa ja työsuhdeolettamassa, mutta kolmas eli hyvitysmaksu jäi torjuntavoitoksi. ”Välillä turhaudun: voiko kansanedustaja vaikuttaa? Mutta nämä asiat palauttivat uskon siihen, että muskelia on meilläkin”, omassa ryhmässään erityisesti Risto Aution ja Aila Paloniemen kanssa yhteistyötä tehnyt Alatalo sanoo. Poliitikkojen arvostus on nykyään matala, Ojansuu arvelee. ”Mutta uskallan sanoa, että on sellaisiakin poliitikkoja, jotka uskaltavat puolustaa tekijänoikeuksia, vaikka vastassa on vahva mediarintama. Poliitikothan elävät mediajulkisuudesta.” Paloniemi on nyt käymässä kolmansia vaalejaan. Hän on aina pitänyt taidetta ja kulttuuria sekä niiden merkitystä hyvinvoinnille yhtenä kampanjateemana, samoin taiteilijoiden toimeentulon edellytyksiä. ”Periksi ei anneta.” ”Miten saamme kulttuurin koko yhteiskunnan luontevaksi osaksi? Se on merkittävä osa arkea, ja taiteilijoille on luotava taloudelliset ja henkiset edellytykset kulttuurin tekemiseen”, Vahasalo kiteyttää tulevat haasteet.• Eduskuntavaalit 17.4.2011. Äänioikeus on kaikilla Suomen kansalaisilla, jotka täyttävät viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta. JUHA BJÖRNINEN on soittanut levyillä vuodesta 1975. Hänen bändejään ovat olleet mm. Piirpauke, Jukka Gustavsonin ja Pekka Pohjolan yhtyeet sekä tv:n housebändit. Nyt hän soittaa uudessa orkesterissa, jonka nimi on Tuigu. kuva: lauri ilomäki Sähkötaimen M ikä on sähkötaimen musiikissa? Rumpali Anssi Nykänen sanoi eräässä levysessiossa, että äänittäjän tärkeä virka on tarkkailla Pro Toolsin ääniraitoja, kalankuvia tietokoneen näytöltä, ja päätellä niistä, onko soitto hyvin kohdallaan. Nuo soitetut ja lauletut raidat näkyvät tietokoneella varsin kalan muotoisina. Paina play, ja sähkötaimenet uivat vierekkäisillä radoillaan uskollisesti vasemmalta oikealle. Soitto on visusti tallessa bittialtaassa, tarhassa jota kaitsevat äänittäjä ja tuottaja. Ääniä voi manipuloida sähköisesti miten vain. Ne jotka olivat 60-luvulla nuoria sanovat usein, että tämän päivän listapopin soidessa ei kuulijan pääkopassa tunnu enää makeaa hyrinää. Käsivarren ihokarvaefektiä ei tule. Radion kuuntelija ei havahdu siihen, että saappaanvarsi alkaa vipattaa yhtäkkiä tuolinjalkaa vasten hektisen beatin tahdissa. Nostalgikot sanovat, että ei ole tullut uutta Hendrixiä, Beatlesit ja Rollarit svengasivat kuin sikaniskat ja Zeppelinillä oli isompi soundi. ”Tietokonepohjainen tekotapa on luonut muovitetun musiikin.” Ovatko nämä arkikriitikot menneeseen jämähtäneitä naavapartoja? Tuskinpa kaikki, sillä jotain tässä on totta: ihmisten kyky tuntea on ajaton. Muusikot ovat aina osanneet soittaa ja laulajat laulaa, siitä ei ole kyse. Levy-yhtiöiden tietokonepohjainen tekotapa on vain luonut uuden loistavan, muovitetun musiikin. Soittolistajärjestelmä tööttää kompressoitua suppeaa listaa kellon ympäri. Lisäksi pidäkkeetön ja ilmainen nettilataaminen halventaa musiikin käyttöarvon. Ennen Pro Tools -aikoja oikea bändi veti studiossa kokonaisen biisin nauhalle alusta loppuun. Olen ollut soittamassa useilla kappaleilla, jotka ovat olleet ensimmäisiä ottoja, eli biisi on soitettu vain kerran nauhalle. Moni tällainen kappale on päätynyt vuosiksi listoille. Kirkan sessioista löytyy näitä. Irwin Goodmanin äänityksissä oli studiossa vallalla hulvaton huumori, eikä biisejä koskaan jauhettu monta kertaa. Isoja hittejä tuli. Jälkeenpäin näkee, että ne levysessiot, joissa on studiossa naurettu paljon, ovat myyneet ja soineet eniten. Levyt koskettivat kansaa, ryhmätyö ja hyvä henki tuottivat tulosta. Hyviä levysessioita pidetään edelleenkin, koska bändirokissa on ytyä. Formaattikaman laita on toisin. Jaroslav Hasek sanoi, että kala ja vieraat vanhenevat kolmessa päivässä. Täytyy toivoa, että tuleville listahiteille ei käy samoin.• 23 Taiteilijat tekijänoikeuden Paula Vesala on saanut toiminnastaan myönteistä palautetta paitsi taiteilijakollegoilta myös opettajilta. kuva: Lehtikuva / Mikko stig 24 puolesta Muusikot ovat toimineet näkyvästi viime aikojen monia tekijänoikeuden huonontamishankkeita vastaan. Miltä toiminta ja sen tulos tuntuu näihin adresseihin, kampanjoihin ja poliitikkojen tapaamisiin osallistuneista? Teksti heikki jokinen Anssi Kelan mielestä arvokasta oli eri alojen taiteilojoiden yhteistoiminta. kuva: risto vauras 25 ”Jos emme itse pidä asioita esillä, ei sitä tee kukaan muukaan." Jussi Chydeniuksen mielestä taiteilijoiden pitäisi panna peliin julkisuusarvonsa, kun kulttuurin puolesta käydään kampanjaa. kuva: rajaton.com L ähtökohtaisesti soittajat eivät ole hirveän aktiivisia ay-asioissa”, myöntää muusikko Markus Nordenstreng. Moni on tottunut siihen, että ammattiliitot hoitavat edunvalvontaasiat. ”Mutta meidän päättäjiämme ja mediaamme eivät suomalaisten musiikintekijöiden murheet kiinnosta, ennen kuin artistit itse nousevat barrikadille.” Laulaja Kaija Kärkinen on samoilla linjoilla. ”Sillä on suuri merkitys, että muusikot ovat itse mukana. He konkretisoivat asian ja poistavat sen väärinymmärryksen, että tekijänoikeusjärjestöissä on kyse isoista firmoista, jotka vetävät välistä. Tiedon välittäminen ja julkiseksi teko siitä, miten muusikot tulevat toimeen, on tärkeää.” Muusikko Jussi Chydenius vahvistaa, että taitelijoiden on hyvä tulla esiin puhumaan omasta todellisuudestaan ja kokemuksestaan. ”Se on eri asia kuin joku, joka lukee lukuja paperistaan. Alalla on myös ihmisiä, jotka ovat kiinnostavia julkisuudessa.” Muusikko kohtaa poliitikon He ja sadat muut taiteilijat olivat mukana viime aikojen eri kampanjoissa, muun muassa adresseja keräten ja poliitikkoja tavaten. Kulttuurin ja sen tekijöiden puolustajat joutuivat kamppailemaan paljon viime vuosina. Tekijänoikeusasioiden hallinto pyrittiin siirtämään silloisesta opetusministeriöstä työja elinkeinoministeriöön sekä laatimaan laki 26 työsuhdetekijänoikeudesta. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu on romahtanut, koska laitekantaa ei ole päivitetty. Suomen kanta äänitteiden suoja-ajan pituuteen horjui. Miten taiteilijoiden ja poliitikkojen kohtaaminen sujui? ”Minulla ei ole paljoa kokemusta politiikasta, ne ovat minulle tuntemattomia ympyröitä”, sanoo hyvitysmaksuasiassa kansanedustajia tavannut muusikko Anssi Kela. ”Päällimmäisenä jäi fiilikseksi ympäripyöreää retoriikkaa, mutta selkeitäkin signaaleja tuli.” Kelasta oli hienoa, että adressia luovuttamassa oli runsaasti eri alojen taiteilijoita: muusikkoja, elokuvantekijöitä, kirjailijoita. ”Siinä oli yhteiseen hiileen puhaltamisen henki.” ”Eräs kansanedustaja sanoi, että on hyvä kun taitelijat voivat yhdistyä ja löytää isoja, koko kulttuurin kenttää koskevia asioita. Ei kannata tulla yksin oman alan ja kymmenen pienen asian kanssa.” Laulaja Paula Vesala kertoo, että työsuhdeolettaman säätämishanke oli hätätilanne, ja siksi hänkin lähti mukaan kampanjoimaan sitä vastaan. ”Lakiehdotus oli huonosti valmisteltu; työryhmä ei ymmärtänyt asiaa taiteilijan kannalta.” Vesala oli henkilökohtaisesti yhteydessä moniin kansanedustajiin − opiskeltuaan ensin itse lakiehdotuksen tarkasti. Kansanedustajat suhtautuivat muusikon yhteydenottoihin myönteisesti. ”Kokemus oli oikeastaan rohkaiseva.” kuva: Markus nordenstreng / Jussi Eskola Luovan alan hallitusohjelmatavoitteet Kotimaisen luovan alan edunvalvoja, Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY julkaisi hallitusohjelmatavoitteensa otsikolla ”Kasvua kulttuurista − keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun kehittämiseen Suomessa”. ”Kansalaisen tehtävä on ottaa kantaa ja tulla kuulluksi”, painottaa Markus Nordenstreng. kuva: Jussi Eskola Yhteydenpito päättäjiin on tarpeen Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty ry:n valtuuskunnan puheenjohtajana viime vuonna toiminut Jussi Chydenius tiivistää, että poliitikot ovat poliitikkoja. ”He osaavat sanoa ystävällisiä sanoja, mutta on eri asia mitä kabineteissa tapahtuu. Ainakin paikalla olevat edustajat saavat kuranttia tietoa, ja jos he lupaavat jotakin, siitä saa kiinni.” Chydenius muistuttaa, että kansanedustajat eivät ole kaikkien alojen tuntijoita, ja siksi yhteydenpito päättäjiin on tarpeen. ”Yleensä taiteesta ja kulttuurista kiinnostuneet edustajat ovat keskimääräistä valveutuneempia, samoin ne, joilla on tuttuja tässä elämänpiirissä.” Edustajan kuuluminen hallitus- tai oppositiopuolueeseen on merkityksellistä. ”Yleensä opposition edustajilla on vapaammat kädet. Hallitusohjelma ei sido heitä kuten hallituspuolueiden edustajia.” Taiteilijoiden hyvitysmaksuadressiin kertyi tuhansia taitelijoiden ja kulttuurivaikuttajien allekirjoituksia. Sen luovutti eduskunnalle 60-henkinen taiteilijavaltuuskunta, mukana myös Kaija Kärkinen. Poliitikot, joiden kanssa hän puhui, näkivät hyvänä että muusikot pitävät meteliä asiasta. ”Mutta he vetoavat kolmanteen, poissaolevaan tahoon, jonka vuoksi asia ei etene.” Markus Nordenstreng tapasi pääministeri Mari Kiviniemen Teoston kulttuurikummiprojektin merkeissä. ”Kiireistään huolimatta pääministeri kutsui minut eduskuntaan ja vaikutti tavatessamme aidosti kiinnostuneelta esille ottamistani huolenaiheista, kuten hyvitysmaksujen romahtamisesta.” Ohjelman mukaan kysymys on kansallisesta kulttuuri-identiteetistä, elämänlaadusta ja työpaikoista. ”Me uskomme, että nämä asiat ovat seuraavalle hallitukselle tärkeitä.” Kuusi tavoitetta 1. Piratismia torjuttava. Laillisille verkkopalveluille on turvattava kasvumahdollisuudet. Tämä onnistuu vain niin, että puututaan vahvasti internetpiratismiin. Mikä yritys uskaltaa nykyisin investoida uuden nettipalvelun kehittämiseen? Sehän tietää, että sen yritysidea ja sisältö voidaan varastaa ja se joutuu kohta kilpailemaan ilmaisplagiaatin kanssa. Yhdeksi keinoksi esitetään kansainvälisen mallin mukaista systeemiä, jossa piraattien levittäjälle lähetettäisiin varoitus ja sitten seurattaisiin, ottaako tämä opikseen. Täten oikeusjutut voitaisiin kohdistaa vain ja ainoastaan niihin, jotka levittävät piraatteja varoituksista mitään välittämättä. 2. Tasapainoinen neuvotteluasema turvattava. Luovan työn tekijöille ja yrittäjille on turvattava tasapainoinen neuvotteluasema, kun he sopivat työnsä tulosten käytöstä. 3. Must carry -korvausoikeus palautettava. Suomi on Romanian lisäksi ainoa EU-maa, jossa kaapeli-tv-yhtiöt on vapautettu edelleenlähettämiskorvauksista siirtovelvoitejakelussa. Suomeen pitää saada samat säännöt kuin muissakin EUmaissa. Oikeus edelleenlähettämiskorvauksiin must carry -jakelusta on palautettava. 4. Hyvitysmaksutulon romahdus korjattava. Kansalaiset kopioivat yksityisesti noin 2 miljardin euron arvosta musiikkia ja elokuvaa. Sitä korvataan kopiointivälineiden hinnassa kerättävällä hyvitysmaksulla. Nykyisin suuri osa kopioinnista tapahtuu laitteilla, joissa tätä maksua ei ole. Siksi hyvitysmaksutulo on puolittunut, vaikka kopiointi on jatkunut ennallaan. Kopioinnista pitää saada kohtuullinen hyvitys, kuten EU-direktiivi edellyttää. 5. Sosiaali- ja verokysymyksiin uusia ratkaisuja. Taiteilijat, tekijät ja freelancerit toimivat usein yrittäjäriskillä, ilman vakinaista kuukausipalkkaa ja pätkätöissä. Siksi he ovat järjestelmien väliinputoajia. Taiteilijoiden ja luovan alan pienyrittäjien sosiaali- ja verotuskysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja. 6. Elinkeinotoimintaa ja vientiä edistettävä. Luovan alan elinkeinotoimintaa ja vientiä on edistettävä, turvattava tehokkaat kotimaiset tekijänoikeuspalvelut, kehitettävä vahvaa tekijänoikeussuojaa kansainvälisenä kilpailutekijänä ja verotusta sisältötuotantoon kannustavaksi. Esimerkiksi käy alennettu alv koko kulttuurialalle. Monissa kilpailijamaissa yhteiskunta kannustaa luovan alan yrityksiä ja pienyrittäjiä aivan eri tavalla kuin Suomessa. Onko järkeä, että joulupukkielokuva on kannattavampaa kuvata Norjan kuin Suomen Lapissa? Suomihan siinä rahaa ja työpaikkoja menettää. >>> 27 ”Muusikot poistavat sen väärinymmärryksen, että tekijänoikeudessa on kyse isoista firmoista.” Kollegat kannustivat Tekijänoikeusasioissa näkyneet muusikot saivat kannustavaa palautetta ystäviltä ja kollegoilta. Nekin, jotka eivät itse osallistu kampanjointiin, pitävät hyvänä, että joku jaksaa seurata asioita ja olla aktiivinen. Paula Vesala kertoo, että hänen toimintansa työsuhdeolettamaa vastaan keräsi myönteistä palautetta esimerkiksi opettajilta, joille lainmuutos olisi myös saattanut aiheuttaa ikäviä tilanteita. ”Sain helpottuneita viestejä.” Poliitikoilta on tullut kannustavaa palautetta; taiteilijoiden yhteistä toimintaa pidetään tärkeänä. Henkilökohtaisempiakin kommentteja saatiin. ”Pari kansanedustajaa kertoi olevansa Rajattoman kuuntelijoita ja käyneensä konserteissa”, Jussi Chydenius sanoo. Musiikin kuuntelijoilta saatu palaute vaihtelee. Kaija Kärkinen on keskustellut sähköpostilla ja kasvotusten monien piraattien kanssa. ”Monelle niistä, jotka suhtautuvat nuivasti tekijänoikeuksiin, on ollut yllätys kuulla, kuinka suuri merkitys tekijänoikeustuloilla voi muusikolle olla.” Kärkinen uskookin, että tosiasiat musiikin tekijän tulojen lähteistä auttavat. ”Nettikeskusteluja lukiessa tuntuu, että tieto on täysin tuulesta temmattua ja ennakkoluulois>>> 14 miljardin liikevaihto Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY osoittaa useilla virallisilla asiakirjoilla ja tilastoilla, että luovalla alalla on kasvava merkitys henkiselle ja taloudelliselle kasvulle, elämänlaadulle ja hyvinvoinnille. Tilastokeskuksen mukaan kulttuuriammateissa työskentelee 82 700 ihmistä. Kulttuurin ja joukkoviestinnän alalla toimii 15 350 yritystä, joiden liikevaihto on yhteensä 14 miljardia euroa. Valtioneuvoston Kulttuurin tulevaisuus -selonteon mukaan ”kulttuurin ja tekijänoikeuden osuus Suomen talouden arvonlisäyksestä on pitkällä aikavälillä vaihdellut kolmesta neljään prosenttiin. Kulttuurin ja tekijänoikeudellisten alojen työllisyys on hieman yli neljä prosenttia työllisestä työvoimasta.” Lauri Kaira 28 ta. Luulen, että tavallinen musiikin kuuntelija ymmärtää, mistä tekijän tulot koostuvat, kun se hänelle konkreettisesti kerrotaan.” Anssi Kela on laskenut omille verkkosivuilleen tarkat prosentit siitä, mistä hänen tulonsa kertyvät. ”Syy avoimuuteeni on se, että olen netissä liikkuessani huomannut tavallisen kuluttajan tietämyksen olevan heikolla pohjalla siitä, millaista duunia tämä on ja miten tulot muodostuvat.” Haukkujakin tulee Välillä taiteilijat saavat roppakaupalla rapaa päälleen. ”Kun hyvitysmaksu nousee esiin, seuraa jonkinlainen imagotappio tekijöille. Missä vaiheessa syntyi ajatus, että tekijät ovat kelpo kansalaisten riistäjiä?”, Anssi Kela kysyy. ”Kun on asiassa vähänkin äänekkäämpi, asia henkilöityy. Sain itsekin lukea verkosta kuinka ’Anssi Kela haluaa lisää rahaa’. Monen on vaikea ymmärtää ajatusta luovasta ammatista.” Markus Nordenstreng ymmärtää, miksi moni artisti ei halua nousta esiin. ”Vastaisku seuraa heti. Iltapäivälehdet laskevat yhteen bruttokeikkapalkkioita kuluja vähentämättä ja uutisoivat, kuinka artisti sai niin ja niin paljon liksaa. Siitä seuraa näkemys, että musiikin tekijä hamuaa vain lisää fyrkkaa.” ”Jos aktiivisuus henkilöityy menestyvään artistiin, se voi herättää katkeruutta. Minun on helpompi olla framilla, kun en ole myynyt niin paljon levyjä.” Paula Vesala muistaa, kuinka työsuhdeolettamasta keskusteltaessa mediateollisuuden etujärjestö Viestinnän Keskusliitto reagoi härskisti taitelijoiden toimintaan. ”Sieltä tuli katkeria kommentteja, kuinka julkkikset liihottelivat eduskuntaan salamavalojen räiskeessä, ja heti kansanedustajat kiinnostuivat asiasta aivan eri tavalla. Toimittajat tulivat tietysti siksi, että lainmuutos olisi koskenut heitäkin!” ”Se tuntui päähäntaputtelulta: hysteeriset taiteilijat lepattelevat paniikissa eivätkä ymmärrä mistä on kyse. Ikään kuin taiteilijat eivät voisi ymmärtää oman kenttänsä sopimuskulttuuria ja tekijänoikeuslakia. Kyllä me oman työmme tunnemme.” Kaija Kärkinen on keskustellut piraattien kanssa ja saanut heidät ymmärtämään tekijänoikeustulojen merkityksen muusikolle. kuva: mikko harma Asioita on ajettava Välillä ikävästäkin palautteesta huolimatta tekijöiden asioiden ajaminen on tarpeen, Jussi Chydenius uskoo. ”Jos emme itse pidä asioita esillä, ei sitä tee kukaan muukaan. Meidän on löydettävä yhteiset asiat, joiden takana seistä.” Yhdysvalloissa asunut ja työskennellyt Markus Nordenstreng sanoo, että siellä hänelle on käynyt selväksi, kuinka artisti maksaa. ”Suomessa asiat ovat siihen verrattuna hyvin, tekijänoikeuksia kunnioitetaan ja meillä on julkinen terveydenhuoltokin, jota ei saisi ottaa itsestäänselvyytenä. Tuntemistani amerikkalaisista muusikoista voin laskea yhden käden sormilla ne, joilla on varaa sairausvakuutukseen. Ja kyse on isoistakin nimistä.” ”Jos olisin muusikko, joka soittaa 99 prosenttia ajastaan, voisi olla että vain ihmettelisin miksi tekijänoikeustuloni tippuu eikä minulla ole fyrkkaa”, myös Radio Helsingille pitkään ohjelmia tehnyt ja Helsingin Sanomia avustava Nordenstreng sanoo. Tekijöillä on kasvavia pulmia oikeuksiensa pitämisessä monilla luovan työn aloilla. ”Sain Hesarista pari vuotta sitten Robert Johnson -aikaisen sopimusehdotuksen, joka olisi vienyt kaikki oikeuteni muutosoikeuksineen.” ”Kansalaisen tehtävä on kuitenkin ottaa kantaa ja tulla kuulluksi. Jos on tarve sanoa jotakin, se on sanottava.”• viidakko pykälä Top 3 Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi 1 Musavisan oikeat vastaukset: 1.c, 2.b, 3.a, 4.b, 5.c, 6.c, 7.b ja 8.c Omat biisit nettiin kuunneltavaksi? Olemme tehneet bändin kanssa äänitteen ja haluaisimme laittaa kokonaisia äänitteitä nettiin bändin kotisivuille kuunneltavaksi streaming-muodossa. On myös mahdollista, että laitamme biisimme samalle sivustolle ladattavaksi pientä maksua vastaan. Saammeko tehdä näin ja ottaa lataamisesta maksun, jos olemme kaikki Gramexin asiakkaita? Gramexin tuottaja- ja taiteilija-asiakkailla on oikeus laittaa vapaasti omia äänitteitään omalle kotisivulleen kuunneltavaksi. Streaming-tekniikka lienee tällä hetkellä yleisin käytössä oleva toimintamuoto. Kannattaa kuitenkin muistaa, että äänitteen laittamiseen nettiin tarvitaan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden suostumus. Kysymyksestäsi ei ilmene, onko äänitteenne omakustanne vai onko sen tuottanut joku levy-yhtiö. Mikäli kyseessä on ulkopuolisen tuottajan, kuten levy-yhtiön tuottama äänite, tarvitaan sen nettiin kuunneltavaksi saattamiseen myös tuottajan nimenomainen suostumus. Tuomas Talonpoika, joka valisti Gramexpressin lukijoita lakiasioissa kolme vuotta, poimii meille kertausharjoitukseksi vielä kolme tärkeää kysymystä vastauksineen. Tämän jälkeen hän keskittyy Gramexin apulaisjohtajan tehtäviin, ja Pykäläviidakkoa ryhtyy isännöimään Sami Kokljuschkin. Äänitteen laittaminen nettiin lataamista varten on oikeudellisesti äänitteen jakelua, jota Gramex ei hallinnoi. Omakustanteen ollessa kyseessä bändinne voi siis päättää asiasta itse. Te päätätte itse myös sen, millaisilla hintaehdoilla äänite on ladattavissa. Silloin kun äänitteellä on bändin ulkopuolinen tuottaja, sekä ladattavaksi laittamiseen että siihen liittyvien ehtojen kuten hinnan asettamiseen tarvitaan myös äänitteen tuottajan lupa. 2 Uudelleenmasterointi ja suoja-aika Julkisuudessa on uutisoitu, että The Beatles -yhtyeen kaikki alkuperäiset studioalbumit on julkaistu nyt uudelleen remasteroituina. Mistä tässä remasteroinnissa on oikein kyse ja pidentääkö tällainen äänitteen remasterointi äänitteen alkuperäistä 50 vuoden pituista suoja-aikaa eli piteneekö kaikkien Beatles-äänitteiden suoja-aika nyt vielä 50 vuodella? Äänitteen remasterointi eli uudelleenmasterointi ei lähtökohtaisesti pidennä äänitteen suoja-aikaa, vaan se lasketaan edelleenkin alkuperäisäänitteen tallentamisesta tai julkaisemisesta. Tekijänoikeudellisesti kyseessä ovat siis edelleenkin samat alkuperäisäänitykset ja -äänitteet, jotka on aikaisemmin julkaistu muun muassa vinyylilevyinä ja joiden suoja-aika alkoi juosta 1960- ja 1970-luvuilla. Mikäli uudelleenmasteroinnin yhteydessä tehtäisiin myös uusia miksauksia ja näin syntyisi täysin uusi versio, tilanne olisi myös suoja-ajan suhteen toinen. Beatles-yhtyeen kohdalla on nyt kyse tarkkaan ottaen digitaalisesta remasteroinnista. Menemättä syvemmin masteroinnin erilaisiin tekniikkakysymyksiin voidaan todeta, että digitaalisella remasteroinnilla tarkoitetaan normaalisti äänitteen uudelleenmasterointia siten, että alkuperäinen analoginen mastertallenne siirretään digitaaliseen muo- niitä käytetään ainoastaan yksityisesti − ei siis julkisessa esittämisessä, kuten ravintolatoiminnassa. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että vastaava lisensointimalli on käytössä lähes kaikissa digitaalisissa musiikkipalveluissa, biisikaupoissa ja niin sanotuissa à la carte -palve- Remasterointi ei pidennä äänitteen suoja-aikaa. toon, tätä varten nyt tehtävälle uudelle digitaaliselle mastertallenteelle, josta uudet cd:t sitten valmistetaan. Nykyisin tehtävällä remasteroinnilla voidaan yrittää saada kuuntelijoiden kuuluville samat äänet, jotka aikoinaan on kuultu studiossa äänitteen ensitallennusta tehtäessä. Esimerkiksi 1980- ja 90-luvuilla valmistetut cd-julkaisut alkuperäisistä 60- ja 70-luvun vinyylijulkaisuista valmistettiin usein suoraan alkuperäiseltä analogiselta eikä uudelta digitaaliselta mastertallenteelta. Beatles-äänitteiden osalta tarkempaa tietoa ko. äänitteiden uudelleenmasteroinnista on saatavissa muun muassa äänitteet tuottaneelta levy-yhtiöltä. 3 Äänitetiedosto julkisessa esittämisessä Voimmeko käyttää Spotify-musiikkipalvelua ravintolamme musiikkilähteenä? Spotify-musiikkipalvelun käyttö musiikkilähteenä ravintoloissa, kauppatiloissa tai muissa julkisissa esittämispaikoissa ei ole mahdollista. Äänitteiden oikeudenhaltijat ovat nimittäin lisensoineet äänitteensä kyseiseen palveluun sillä ehdolla, että luissa. Yleensä ne tarjoavat äänitteitä ainoastaan yksityiseen käyttöön, eikä niistä hankittujen äänitetiedostojen käyttäminen muun muassa ravintolatoiminnassa tai tiskijukkatoiminnassa ole mahdollista. Tilanne on toinen, jos palvelu on hankkinut tallenteet itselleen sellaisilla nimenomaisilla oikeuksilla, että palvelusta hankittavia äänitteitä tai niin sanottuja streaming-palveluita saadaan käyttää käyttöehtojen mukaan myös julkisessa esittämisessä. Näissäkin tilanteissa kannattaa olla tarkkana siitä, sallivatko esimerkiksi ulkomaisesta biisikaupasta hankittujen äänitetiedostojen käyttöehdot kyseisten äänitetiedostojen käytön Suomessa. Lisäksi on hyvä muistaa, että ravintola vastaa joka tapauksessa aina itse julkisen esittämisen korvauksen suorittamisesta. Silloin kun biisikaupasta hankittujen äänitteiden, tarkemmin sanottuna äänitetiedostojen, käyttöehdot rajaavat niiden käytön ainoastaan yksityiskäyttöön, voi esimerkiksi ravintola hankkia Gramexista nimenomaisen luvan siihen, että kyseisiä äänitetiedostoja voidaan käyttää myös julkisessa esittämisessä. Vastaavalla tavalla muun muassa Gramexin DJ-lisenssi sisältää luvan siihen, että alun perin yksityiskäyttöön hankittua äänitetiedostoa voidaan käyttää ja esittää DJ-toiminnassa. • 29 tuhannesta yksi Michael Monroe kiertää nyt keikoilla esittämässä uuden albuminsa biisejä. Vasemmalta Ginger, Karl Rockfist, Michael Monroe, Sami Yaffa ja Steve Conte. Kuva : john mcmurtrie Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 098 anomusta johti myönteiseen päätökseen. Michael Monroe: Aitoa rock’n’rollia ESEKekstra Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista musiikkia pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin. Kuva: saara vuorjoki ESEKin tukitoiminnassa ollaan siirtymässä sähköiseen hakuun. Ensimmäinen koekierros äänitetuen hakijoille on nyt käyty läpi. ESEKin pääsihteeri Leena Hirvonen kertoo, että ongelmia ilmeni yllättävän vähän ja nekin saatiin Gramexin mikrotuen avulla ratkaistuksi. ”Palaute oli hyvin myönteistä. Monet ovat kiitelleet, että tämä on hyvä juttu; tämä on nykyaikaa!” Äänitetuotannolla oli hyvä aloittaa, koska se on tukialueista helpoin niin ESEKin toimistolle kuin hakijoillekin. Hakemuksiin ei tarvita laajoja liitteitä, vaan päätökset perustuvat äänitemateriaalin kuunteluun. Sähköinen haku sekä helpottaa tuen hakemista että järkeistää ESEKin 30 30 kahden hengen toimiston työtä yhä kasvavan hakemusröykkiön hallitsemisessa. Paperilla tulleiden hakemusten editointi jaostojen jäsenille lähetettäväksi vei paljon aikaa. Nyt tavoitteena on, että hakemuksia ei tarvitsisi editoida lainkaan. Siksi olisi suotavaa, että hakijat noudattaisivat tarkoin hakuohjeita. ”Sähköisen haun nettisivuilla meillä on opastustekstejä lomakkeen täyttöä varten. Olisi hirveän hyvä jos niitä luettaisiin ja niiden mukaan toimittaisiin”, painottaa Hirvonen. ”Siellä pyydetään esimerkiksi yleisluonnehdintaa levyn sisällöstä, ei biisilistaa. Hyvä luonnehdinta on vaikkapa ’yhtyeen omaa tuotantoa’. Kappaleiden nimet voidaan sitten luetella erillisellä liitteellä. Esittäjätiedot taas toivomme kirjoitettavan tiiviisti peräkkäin – ei enterin painallusta joka nimen jälkeen!” Kun äänitetukikierroksesta on saatu kokemukset kerätyksi ja mahdolliset ongelmat korjatuksi, kevään aikana olisi tarkoitus sähköistää vielä yksi tai kaksi uutta tukialuetta. ”Tavoitteenamme on, että koko ESEKin tukitoiminta siirtyisi tämän vuoden aikana sähköiseen hakuun”, kertoo Hirvonen. ”Vain av-puolella laajat dokumentit ja muut isot tuotannot jäävät mahdollisesti ulkopuolelle. Niiden mukana toimitetaan niin paljon liitteitä, myös kuvallisia, että ehkä niiden käsittely hoituu näppärämmin manuaalisesti.” • Michael Monroe sai ESEKiltä työskentelytukea yhdeksi kuukaudeksi yhtyeensä uuden albumin ohjelmiston kokoamiseen ja harjoittamiseen. ”Uudesta albumista tuli erittäin vahva kokonaisuus, jollaisella luulisi olevan potentiaalia vaikka mihin”, toteaa Monroe. ”Materiaali on aika paljon rankempaa ja kovempaa rockia kun Hanoi Rocks, vaikkakin hyvillä melodioilla ja kivan fiksuilla lyriikoilla höystettynä. Olemme bändini kanssa tosi innoissamme uuden materiaalin treenaamisesta ja esittämisestä keikoilla.” Levyllä vierailee kaksi Monroelle tärkeää taiteilijaystävää: Motörheadin Lemmy Kilmister ja kantrilegenda Lucinda Williams. Motörheadin Britannian 35-vuotiskiertueella Monroen yhtyeellä oli puolestaan kunnia esiintyä yhtyeen lämppärinä, ja Lemmy kutsui vielä Monroen kanssaan lavalle encorea laulamaan. ”Minä ja Lemmy olemme molemmat oman tiemme kulkijoita ja olemme tehneet tätä hommaa omilla ehdoillamme ilman kompromisseja alusta asti. Meillä on oma tinkimätön, lahjomaton tyylimme ja elämme ja ajattelemme rock’n’rollia samalla periaatteella”, Monroe kuvailee. Samanhenkisyys ja keskinäinen kunnioitus olivat myös Williamsin vierailun takana. ”Lucindan laulussa on hieno soundi ja se sopi biisiin täydellisesti minun ääneni kanssa”, ylistää Monroe. ”Lemmy ja Lucinda olivat cooleimmat mahdolliset vieraat meidän levyllemme.” Äänitys tehtiin Los Angelesissa, tuottajana legendaarinen Jack Douglas, joka tunnetaan muun muassa yhteistyöstään John Lennonin kanssa. Douglasin oli myös tarkoitus miksata levy, mutta pahaksi onneksi yhtyeen kiertueaikataulu esti bändin jäseniä seuraamasta prosessia paikan päällä. Yritys hoitaa homma netin kautta ei sekään toiminut toivotulla tavalla. Miesten piti siis nopeasti keksiä uusi miksaaja, kun he palasivat Englannin kiertueeltaan marraskuun lopulla. ”Onneksi ystäväni Petri Majuri Helsingin Suomenlinnan Seawolf Studiolla pystyi järjestelemään aikatauluaan niin, että pääsi hätiin”, Monroe kertoo. ”Petri koemiksasi meille kolme biisiä, joiden perusteella päätimme epäröimättä, että hän oli ehdottomasti paras valinta hommaan. Petri on maailmanluokan äänittäjä ja miksaaja, ja meillä on keskenämme täydellinen kemia.” Miksaus kesti melkein koko joulukuun, ja tammikuun kolmantena päivänä Sensory Overdrive oli lopullisesti valmis. ”Olemme bändin kanssa sataprosenttisen tyytyväisiä lopputulokseen”, vakuuttaa Monroe. Yhtye kiersi Suomea maaliskuun. Sen jälkeen matka vie Kööpenhaminan kautta Englantiin. ”Missiomme on pitää aito rock’n’ roll elossa ja samalla levittää hyviä viboja ja fiiliksiä kaikille ihmisille kaikkialla maailmassa.” ESEKin toiminnasta Monroella on vain hyvää sanottavaa. ’’Työskentelytuet ovat artistille elintärkeitä, samoin keikkojen ja kiertueiden tukeminen varsinkin ulkomailla on usein ratkaisevaa.” Anu Karlson • Huippulehtiä Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata viisi huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksajaettä korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: ”Musiikkilehtiä Gramex-etuna”. JEFF BRIDGES KEVIN MACDONALD JAMIE BELL DVD-OPAS Hinta 6,90€ | numero 2/2011 12 nroa/vuosi NATALIE PORTMAN JA KuNNIANHIMON HINTA BLACK SWAN JACK BLACK NuORuuDEN MOKAT 44 Rosoinen länkkäri EMILY BLuNT NÄYTTELIJÄ KOHTALON OIKuSTA LIKAINEN POMMI SuOMEN BORAT? i€ kiv vi90 ki kova kuin EPISODI Suomen suurin elokuvalehti Episodi esittelee ensi-ilta elokuvat ja niiden taustat sekä henkilöt elokuvien takana. Lehti tulkitsee kotimaista ja kansainvälistä elokuvan maailmaa ja sen tuoreimpia ilmiöitä. Episodi on ehdoton valintasi, jos olet vähänkin kiinnostunut elokuvista! www.episodi.fi Coen-veljesten suurin hitti (norm. 59,80€) STA NOITA NÄIN VALVOJAT KOTKA KOVA KuIN KIVI MuSTA JA KONNA JOGI-KARHu KOHTALON OSI ELÄMÄSTÄ EMÄNTÄ VuOSI BLACK SWAN BRIGHTON ROCK EETu ELÄMÄÄN SOVINTO TuNTEMATON ONANI AINA Puu RABBIT HOLE – TAKAISIN YSTÄVIEN KESKEN OLE LuONANI LKAISuT JuLKAIS DVD-OPPAASSA AJANKOHTAISET JuLKAISuT INFERNO Raskaan rockin erikoislehti Inferno tarjoaa painavaa asiaa laadukkaassa paketissa. Inferno on maamme suurin alan julkaisu, jossa genren osaajat kirjoittavat aiheesta kuvia kumartelematta. www.inferno.fi Rotten sound ChildRen of Bodom BuRzum ehkä nOPeIn SuOMALAInen? ” ”MokaaMisen on loputtava 10 nroa/vuosi 36 50 € (norm. 48,50€) Perikadon airut Mark Lanegan No 03/11 | 25.2.–18.3.2011 | 4,80 € Isobel CampbellIn pImeä puolI Samae KoSKinen angeLiCa KuLt kuoleman läheltä kokeneet Suorien Sanojen mieS PariiSin Kevät LCmDF arto tuunela eSittelee modernit pophelmet ”CooliuS on kariSmaSSa” matti johanneS Koivu "irwin oli SijaiSkärSijä" 16 nroa/vuosi 4350 Auringon At At AA kA kunink aan ei voi tietää, mutta pohjaKaan K ”KosKaan ”KosK ”Kos inä!” Kinä!” iK iK Kuin iKinä!” duuni on parempaa Kuin € ARVIOISSA: MASA, BuRzuM, ASA MASA, ASA FueRteVentuRA, LCMDF, CROwBAR, Lykke LI, heAD, ShOtgun RADIOheAD, R RADIO CLuB, kOtIteOLLISuuS LIVe!: RUMBA VÄLTÄ HUONOA MUSIIKKIA! Rumba on vuonna 1983 perustettu rock- ja popmusiikin sanansaattaja. Rumba uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutuudet, esittelee uudet levyt ja bändit ensimmäisenä sekä tuo maailmalta ajankohtaiset aiheet suomalaisille. www.rumba.fi A Oy, PeLLe MILjOOnA FRenCh FILMS, IROn & nt nDweFALL, ntA PIntA wIne, PIntAnDweFALL, BRIght eyeS ESEKin seuraavat päätöksiä hakuajat Äänitetuotanto Äänitetuotanto 30.4. mennessä 76 300 euroa myönteisiä päätöksiä 69 kpl Audiovisuaalinen tuotanto 102 800 euroa myönteisiä päätöksiä 44 kpl Julkaisutoiminta 2 000 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl Markkinointi- ja vientituki 54 800 euroa myönteisiä päätöksiä 19 kpl Myönteisiä päätöksiä yht. 133. ESEKin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi. Markkinointi ja vienti 30.4. mennessä Esiintymistilaisuudet 15.5. mennessä musiikkiterapia tositarinoita sävelten Parantavasta voiMasta Kertovat MM. tiMo rautiainen ja harri rantanen kotialbumi RYTMI ENEMMÄN KUIN MUSIIKKIA! Rytmi ottaa kantaa kaikkiin populaarikulttuurin ilmiöihin rennosti, mutta kuitenkin asiaan kuuluvalla vakavuudella. Uuden sukupolven musiikkilehti sopii kaikille, jotka vaativat musiikkilehdeltä muutakin kuin musiikkia. www.rytmi.com 11.2.–14.4.2011 Hinta: 7,40 € matti pellonpää syväsuKellus legendan iholle & juice lesKisen ennenjulKaiseMattoMat Peltsi-MuistelMat uusi kolumnisti jone nikula KuoleMattoMuuden lähteillä kulttuurit kohtaavat von hertzen brothers yhdessä eläMän KoKo Kaari duran duran täMä alBuMi olisi Pitänyt tehdä jo vuonna 1983 protestilaulut Palefacella ja MiKKo alatalolla on sittenKin jotain yhteistä mun levyhyl ly neil hardwick Kuuntelee miten te hdään hitti? nroa/vuosi Miten ”chaneltädit” saadaan KuunteleMaan heviä? salaa BarBra streisandia ROX90 29 €ETTE 6 Kertos äKeiden Per ge Kru uu ges un ss na sllee KeKr aa am ma atto rtoo Pa on n Ku un Par nin ing rh ha ga aa as att niK s niKsinsä (norm. 39,80€) Työskentely 15.5. mennessä HIFIMAAILMA Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä. Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi, postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040. 1/11 10 nroa/vuosi 4990 € (norm. 69€) Hifimaailma kertoo laadukkaasta äänenja kuvantoistosta, esittelee uusimmat tuotteet, kertoo viimeisimmät alan uutiset, testaa ja kokeilee, vertailee, raportoi, opastaa ja neuvoo… Lehdestä löytyy asiaa niin kaksikanava-hifistä kuin kotiteattereistakin – laadukkaista peruslaitteista aina highend-tasoon saakka. www.hifimaailma.fi 31 www.popmedia.fi ESEKin 1.1.−31.3.2011 (norm. 57,90€) PALKKAA TYÖSTÄ JA YRITTÄMISESTÄ Tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon tärkein tulonlähde keikkakorvausten jälkeen. Muusikoille ja äänitteiden tuottajille korvaukset kerää tekijänoikeusjärjestö Gramex, Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Gramex-korvaukset ovat palkkaa työstä ja yrittämisestä. Tekijänoikeusjärjestö 32
© Copyright 2024