2012-03 - Vaasan Sähkö
nette VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I Testissä sähköavusteiset polkupyörät Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin 3/2012 nergian Sähköe ennus l 7 %:n a u jatku 012 31.12.2 saakka A S I A K A S PA LV E L U T I E D OT TA A S I S Ä L LY S Asiakaspalvelu 06 324 5750 asiakaspalvelu@vaasansahko.fi PÄÄKIRJOITUS Asiakkaiden kysymyksiä asiakaspalvelulle 14 Pääkirjoitus Miksi meidän yösähkö menee nykyisin päälle vasta kello 22.38? Vaasan Sähköverkko noudattaa Fingrid Oyj:n valtakunnallista suositusta, jonka mukaan yösähköä käyttävät varaavat sähkölaitteet tulee kytkeä päälle portaittain. Esimerkiksi lämminvesivaraajan päälleohjaus ei tapahdu enää tasan klo 22, vaan klo 22–23 välisenä aikana. Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Muutoksella ei ole vaikutusta yösähköä käyttävien laitteiden toimintaan eikä yösähkötariffiin, joka alkaa edelleen klo 22 ja päättyy klo 7. Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin Miksi ristikon vastausta ei voi lähettää sähköisesti? Voit lähettää sanaristikon vastauksen myös sähköpostin liitteenä: nette@vaasansahko.fi Nette testasi sähköavusteiset polkupyörät. 3 4 8 10 12 Energisissä kesätöissä Suomussalmella ratkottiin puolukanpoiminnan maailmanmestaruudet Testissä sähköavusteiset polkupyörät Saan sähkölaskun neljä kertaa vuodessa. Voinko saada laskun joka kuukausi? E-laskun saat halutessasi vaikka joka kuukausi. Tee ensin e-laskusopimus pankkisi kanssa ja ota sitten yhteyttä asiakaspalveluun, niin asia hoituu. Paperilaskun laskutusväli perustuu vuosikulutukseen eli mitä vähemmän kulutat, sitä harvemmin saat laskun. Palkinto motivoi vaihtamaan e-laskuun Lyhyesti Ristikko VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI nette 14 17 18 19 Onko yösähköstä enää mitään hyötyä Vaasan Sähkön asiakkaalle? Jos kulutus on yli 12 000 kilowattituntia vuodessa, tulee yösähkö edullisemmaksi. Esimerkiksi Vaasan Sähköverkon alueella asuva sähkölämmittäjä, jonka vuosikulutus on keskimääräinen 18 000 kWh, josta päiväkulutuksen osuus 55 prosenttia, hyötyy 209,70 euroa vuodessa. Seuraava Nette ilmestyy joulukuussa 2012. Numero: Julkaisija: Postiosoite: Käyntiosoite: 3/2012 Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa Kirkkopuistikko 4 65100 Vaasa Puhelinvaihde: 06 324 5111 (puhelut nauhoitetaan) Asiakaspalvelu: avoinna klo 8.00 - 16.00 Vikailmoitukset: 06 324 5700 (24 h) Faksi: 06 324 5350 Internet: www.vaasansahko.fi ISSN: 1458-7297 Päätoimittaja: Hannu Rintala hannu.rintala@vaasansahko.fi Toimituskunta: Olli Arola Hannu Linna Juha Rintamäki Arja Rosing Ossi Suortti Toimitus: Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä Ulkoasu: Mainostoimisto Bock’s Office Oy Painopaikka: UPC Print Kansikuva: Mikko Lehtimäki nette VINKIT Syksyn helpot energiansäästövinkit Kylmälaitteet on hyvä vetää kerran vuodessa pois paikoiltaan ja imuroida kaapin takaosa. Lauhduttimeen ja ilmaritilöihin kerääntyvä pöly nostaa energiankulutusta ja voi aiheuttaa paloriskin. Eineslaatikon kuumentaminen mikrossa kuluttaa sähköä noin kymmenesosan verrattuna uunissa kuumentamiseen. Pidä leivontapäivä ja leivo samalla uuninlämmityksellä enemmän. Lämmintä vettä ei kannata tuhlata, sillä se on yli kolme kertaa kalliimpaa kuin kylmä vesi. Jos seisot suihkussa 3 minuuttia päivässä entisen 15 minuutin sijaan ja säädät veden virtaamaa pienemmälle, säästät helposti 500 euroa vuodessa. Näkökulma turpeeseen Hannu Linna toimitusjohtaja Miten on mahdollista, että turve kantaa julkisuudessa pahinta taakkaa vesistöjen likaantumisesta? Turvetuotannon osuus vesistöjen typpi- ja fosforipäästöistä on 0,5–0,7 %. Määrä on 80–100 kertaa vähemmän kuin maatalouden vastaavat päästöt. Onko imagotaakka turpeella ennen kaikkea siksi, kun muut voivat tehdä päästönsä pääosin ilman lupamenettelyä? Tuntuu ihmeelliseltä, että lupamenettely vaatii lähes poikkeuksetta oikeusprosessin Suomen kaltaisessa maassa, jossa asiaa varten on lainsäädäntökin olemassa. Lupaprosessissa on selkeä ongelma, jonka sateinen kesä on vain tuonut näkyviin. Laskun maksajiksi joutuvat tulevana talvena kaukolämmön käyttäjät. Miten lupaprosessi voi olla niin tehoton? On totta, että turvefirmat ovat myös itse syyllisiä tilanteeseen suhtauduttuaan takavuosina välinpitämättömästi vesistöpäästöjen valvontaan. Vallitsevan lainsäädännön noudattaminen, päästöjen jatkuva valvonta sekä mittaustulosten avoin julkaisu kuuluvat itsestäänselvyyksinä kansalaisvelvollisuuksiin. Suomen kauppatase on kääntynyt ensimmäistä kertaa negatiiviseksi tällä vuosituhannella. Keskeinen syy kauppataseen vajeeseen on tuontienergian suuri määrä. Turve on suomalainen vaihtoehto ja luontainen tuontienergialeikkuri. Uusien turvemaiden määrää rajoittamalla vesistöpäästöjä ei kyetä vähentämään. Vesistöjen tila ei parane ennen kuin huomio kiinnitetään päästöjen todellisiin lähteisiin. Maanviljely, karjanhoito, metsätalous, asutus, teollisuus ja jätevedenpuhdistamot kuormittavat vesistöjä. Vesiensuojelussa tarvitaan vastakkainasettelun ja yhden tahon syyllistämisen sijasta yhteistyötä. Hidas lupaprosessi tulee kalliiksi Suomalainen yhteiskunta joutuu lähikuukausina arvottamaan energiatuotantonsa kehityksen suuntaa. Myös sisämaahan tullaan kuljettamaan hiiltä, jotta kaupungit kyetään pitämään lämpiminä. Suurin syy ensi talvena lisääntyvään hiilen ja öljyn kulutukseen on uusien turvemaiden puute. Entäpä, jos seuraavakin kesä on sateinen? Vapo on saanut tänä vuonna elokuun loppuun mennessä luvan nostaa turvetta 527 hehtaarin alalta, vaikka vuotuinen lisäalueen tarve olisi 5 000 hehtaaria. Tänä vuonna lupaprosessiin on jätetty 5 115 hehtaaria uutta turvemaata. Lupakäsittelyssä on nyt yhteensä 14 700 hehtaaria koskeva hakemusjono. Yli puolet näistä hakemuksista on joko Vaasan hallintooikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. Turve on hyvä polttoaine Monen suomalaisen kaupungin lämmitys on turpeeseen sidoksissa. Voimalaitokset ovat teknisesti laadukkaita ja osa myös varsin uusia tuottaen samalla energiatehokkaasti merkittävän osuuden Suomessa tarvittavasta sähköstä. Turve on tasalaatuinen polttoaine. Turpeen poltto lisää puun käyttöä voimalaitoksissa, koska turpeella on polttoprosessia parantava vaikutus. Turveteollisuus työllistää kaikkine vaiheineen tuhansia suomalaisia. EU:lle turve olisi aikoinaan todennäköisesti kelvannut uusiutuvaksi polttoaineeksi. Suomen eduskunnan suuri valiokunta kuitenkin äänesti sen uusiutumattomaksi: äänestys meni tasan, mutta arpa ratkaisi, ettei turve uusiudu poliittisesti, vaikka se sen biologisesti tekeekin. Tuntuu kummalliselta, että Norjassa ei puhuta Pohjanmeren öljystä syntyvistä päästöistä samalla tavalla kuin Suomessa turpeen päästöistä. Kestävä turpeen käyttötaso olisi esimerkiksi se määrä, joka vastaa turpeen vuosittaista uusiutumista. Samanaikaisesti kaikilta turvetta käsitteleviltä tahoilta tulee edellyttää aivan ehdotonta vastuullisuutta ympäristöasioiden hoitamisessa. Lämpimästi kohti talvea Hammasmukin käyttö säästää 50 euroa vuodessa verrattuna veden juoksutukseen. Summan kun kerrot taloutesi henkilömäärällä, tuntuu säästö jo merkittävältä. Tarkasta ennen lämmityskauden alkua ovien ja tiivisteiden kunto. Vedon tunne kotonasi kertoo, että eurot karkaavat lompakostasi. nette 3/2012 3 Kemijoessa sijaitseva Petäjäskoski on yksi Kemijoki Oy:n 20 voimalaitoksesta. Teksti Anne Kytölä Kuvat Kaisa Sirén Petäjäskoski on Suomen tehokkain vesivoimalaitos Nette kävi Rovaniemellä katsomassa, miten vesi muuttuu sähköksi Suomen tehokkaimmassa Petäjäskosken vesivoimalaitoksessa. Petäjäskosken voimalaitoksella on vierailun aikaan menossa iso remontti, kun yhtä viereisen säännöstelypadon seitsemästä luukusta korjataan. Käyttömestari Heikki Vuollo on käynyt aamulla tarkastamassa, miten työt sujuvat, mutta nyt hän tulee ottamaan vieraat vastaan. Voimalaitoksessa on yhdeksän kerrosta, vaikka sitä ei heti huomaa, kun ovesta astuu sisään. Kerrokset menevät nimittäin alaspäin: energiaa tehdään monta metriä katutason alapuolella. Korkeuseron ansiosta veteen sitoutunut energia saadaan hyödynnettyä. Sata kertaa minuutissa pyörähtävä juoksupyörä työntää ylhäältä tulevaa Kemijoen vettä turbiinin siiville. Veden liike-energia muuttuu sähköksi, kun turbiini pyörittää generaattoria. Petäjäskosken voimalaitoksessa on kolme generaattoria. Vuollo tuntee Petäjäskosken voimalaitoksen hyvin, sillä hän on pitänyt siitä ja kolmesta 4 nette 3/2012 Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi ilman vesivoimaa. Vesivoiman avulla tuotanto ja kulutus saadaan pidettyä tasapainossa, voimalaitospäällikkö Janne Ala sanoo. Yhtä Petäjäskosken padon seitsemästä patoluukusta peruskorjattiin kesän aikana. Korjausta varten on rakennettava ensin työaikainen pato. Luukun seinämät tarkastetaan, hiekkapuhalletaan, paikataan ja maalataan. Samalla huolletaan luukkujen nostoa säätelevät hydrauliikkajärjestelmät. muusta Kemijoki Oy:n voimalaitoksesta huolta 25 vuotta. Itse asiassa on osittain juuri käyttömestarien ansiota, että Petäjäskosken voimalaitos on nykyisin Suomen tehokkain voimalaitos. Sen maksimiteho on 182 MW. – Käyttöhenkilöstö tiesi kokemuksesta, että koneilla voi ajaa nimellistehoa suuremmalla teholla. Asiaa lähdettiin tutkimaan ja kehittämään yhdessä kotimaisen turbiinitoimittajan kanssa, voimalaitospäällikkö Janne Ala kertoo. Virtausta lisäämällä enemmän tehoa Vesivoimalaitoksen teho perustuu kahteen asiaan: veden putouskorkeuteen ja voimalaitoksen läpi virtaavan veden määrään. Tehoja on siis sitä enemmän, mitä enemmän vettä virtaa ja mitä korkeammalta se tulee. Suomessa on panostettava läpivirtaavan veden määrään, sillä toisin kuin esimerkiksi Norjassa, putouskorkeudet ovat vaatimattomia. Petäjäskosken voimalaitoksen putouskorkeus on 20,5 metriä. Korkein putouskorkeus, 96 metriä, on Jumiskon voimalaitoksessa Kemijärvellä. Vuollo kertoo kavitaation syöneen voimalaitoksen tehoja, ennen kuin turbiinin juoksupyörän siivet muotoiltiin uudelleen. – Kuplat vedessä ovat huono merkki. Alipaine kuluttaa turbiinin siipiä ja energiaa menee hukkaan, Vuollo selittää. Siipien uuden muotoilun ansiosta turbiinin hyötysuhde on parempi ja voimalaitoksen ko- neille virtaa nyt 300 kuutiota enemmän vettä sekunnissa kuin ennen tehonnostoja. Kemijoki Oy on ollut tehonnostohankkeissa edelläkävijä. Se aloitti tehonnostot vanhimmasta, vuosina 1953–1957 rakennetusta Petäjäskosken voimalaitoksesta vuonna 1996. 15 vuotta kestänyt urakka päätettiin samaan paikkaan viime vuonna. Toisen tehonnoston jälkeen Petäjäskoski on tehoiltaan Suomen suurin voimalaitos. – Tehonnostot ovat tähän mennessä tuoneet Kemijoki Oy:n 20 voimalaitokselle yhteensä 221 MW uutta tehoa, Janne Ala kertoo. Vesi oli 1950-luvulla tärkein energianlähde Pohjolan Voima oli ennättänyt jo ennen Kemijoki Oy:tä rakentamaan Kemijokeen Isohaaran voimalaitoksen 1946. Vesivoimalaitoksia oli ryhdyttävä rakentamaan, sillä Suomi oli menettänyt sodissa Neuvostoliitolle noin 30 prosenttia vesivoimastaan. Energiaa tarvittiin paljon, jotta maa selvisi muun muassa sotakorvausten maksamisesta. Vesivoimalla tuotettiin 1950- ja 1960-luvuilla jopa 90 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Vesivoiman merkitys on sittemmin vähentynyt määrällisesti, ja vesivoimalla tuotetaan vuosittain sähköä vesitilanteesta riippuen 10–20 prosenttia. Kemijoki Oy:ssä oli yli 500 ihmistä töissä vielä 25 vuotta sitten, kun Heikki Vuollo tuli taloon. Nyt konsernissa on keskimäärin 261 henkilöä. Petäjäskosken voimalaitoksella työntekijöitä on Vuollon lisäksi 13. Voimalaitosten toiminnot on hyvin pitkälle automatisoitu, ja niitä ohjataan Rovaniemeltä käsin. Myös päivystys on keskitetty Rovaniemelle. nette 3/2012 5 1. Vaasan Sähkön vesivoima Pääosa Vaasan Sähkön myymästä vesivoimasta tulee Norjasta, Mo i Ranan voimalaitokselta, jonka putouskorkeus on yli 500 metriä. Viime vuonna norjalaista vesivoimaa myytiin Vaasan Sähkön asiakkaille 127,9 GWh. Kotimaista vesienergiaa Vaasan Sähkö hankkii Pohjolan Voimalta, jonka yksi omistajista on Vaasan Sähkön osittain omistama EPV Energia Oy. PVO:n kokonaan tai osittain omistamat vesivoimalaitokset sijaitsevat Tengeliönjoessa Ylitorniolla, Kemijoessa, Iijoessa sekä Kokemäenjoessa. Viime vuonna PVO-vesivoimaa hankittiin 37,9 GWh. Vesivoiman osuus Vaasan Sähkön kokonaissähkönhankinnasta oli viime vuonna hieman alle kymmenen prosenttia. Voimalaitos pyritään pitämään ennakkohuolloilla sellaisessa kunnossa, ettei häiriöitä tule. Käyttömestari Heikki Vuollo ja laitoshuoltaja Virpi Hujber tarkastavat turbiinien kunnon. 2. 12. 4. 3. Karttaan on merkitty Vaasan Sähkölle vesivoimaa tuottavat vesivoimalaitokset. >> 1. Jolmankoski, Tengeliönjoki 2. Kaaranneskoski, Tengeliönjoki 3. Portimokoski, Tengeliönjoki 4. Jumisko, Kemijoki 5. Raasakka, Iijoki 6. Maalismaa, Iijoki 7. Kierikki, Iijoki 8. Pahkakoski, Iijoki 9. Haapakoski, Iijoki 10. Harjavalta, Kokemäenjoki 11. Melo, Kokemäenjoki 12. Norjan-vesi Rana, Norja 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. Petäjäskosken voimalaitoksessa on kolme generaattoria. Tuhansia vuosia vanha keksintö Vettä tarvitaan säätövoimaksi Vesivoima ei ole enää perusvoimaa, kuten 1950- ja 60-luvuilla, mutta sillä on edelleen tärkeä rooli. Ilman vesivoimaa Suomen sähköjärjestelmä olisi paljon haavoittuvaisempi. – Vesivoimaa tarvitaan koko ajan tasaamaan kulutuksen vaihteluita, Janne Ala huomauttaa. Tulevaisuudessa vesivoiman merkitys säätövoimana vain korostuu, kun kun tuuli- ja aurinkoenergian käyttö lisääntyy. Alla oleva O. Viljasen laatima piirros esittää yksinkertaisen jalkamyllyn toimintaperiaatetta. (Kuvalähde: Saarenheimo 1974, 388) Laitoshuoltaja Virpi Hujber säätää turbiinin korkeapainehydrauliikkaa. Patoallas Vesivoimalaitos Siirtoverkko Imuaukko Generaattori Tuloka n ava Turbiini Joki Vesivoimalan rakennekuva 6 nette 3/2012 Vesivoima on tulen jälkeen vanhin tunnettu tapa tuottaa energiaa. Ihmiskunta on osannut hyödyntää koskien ja putousten voimaa jo vuosituhansien ajan. Erityisesti kiinalaiset ja egyptiläiset olivat edelläkävijöitä erilaisine vedennostolaitteineen. Vesipyöriä ja vesirattaita on käytetty jo tuhansia vuosia mekaanisen työn tekoon maanviljelyssä, myllyissä, sahoilla ja tekstiilien valmistuksessa. Vesivoimaa on pidetty yhtenä selityksenä Euroopan nopealle teolliselle kehitykselle. Vaikka vesivoimalla jauhettiin viljaa jo antiikin ajan Kaksoivirtainmaassa, Eurooppa nousi maailmanmahdiksi lukuisten jokiensa ja vesivoiman laajan käytön ansiosta. Maailman ensimmäisen tunnetun vesimyllyn rakensi kreikkalainen Mitridates VähänAasian Lycusjokeen noin 80 ekr. Maailman suurimman vesirattaan rakensivat roomalaiset. Syyriassa, Haman kaupungin lähellä, olleen seetripuisen vesirattaan halkaisija oli neljäkymmentä metriä. Maailman ensimmäisen vesivoimalaitoksen rakennutti Ranskan Aurinkokuningas Ludvig XIV. Seineen vuonna 1684 valmistuneessa laitoksessa oli 14 vesiratasta, kukin halkaisijaltaan kahdeksan metriä. Laitos pyöritti 235 pumppua, jotka nostivat Seinen vettä 162 metrin korkeuteen. Vesi johdettiin akveduktia (esim. puusta, kivistä tai tiilistä rakennettu vesijohto, jossa vesi virtaa painovoimaisesti) pitkin kuninkaan palatsin, Versailles’n suihkulähteisiin. Suomeen ensimmäiset vesimyllyt rakennettiin 1300-luvulla. Vanhin asiakirjatieto on vuodelta 1352, jolloin piispa Hemming sai myllyoikeudet Aurajoen Halistenkoskeen. 1500-luvulla myllyjä alettiin käyttää viljan jauhamisen lisäksi myös lautojen sahaamiseen. Seuraavalla vuosisadalla vesivoimalla taottiin rautaa. Kehitys oli nopeaa, ja Suomessa oli 1800-luvun puolivälissä jo noin neljätuhatta vesimyllyä ja vajaat kaksisataa vesisahaa. 1800-luvulla keksitty vesiturbiini otettiin Suomessa ensimmäisen kerran käyttöön 1800-luvun puolivälissä Finlaysonin tehtaalla Tampereella. Tampere oli edelläkävijä myös, kun vesivoima valjastettiin Suomessa sähköntuotantoon. Tammerkoskeen valmistui Suomen ensimmäinen, 240 kW:n vesivoimalaitos 1891. Nykyään Suomessa on kaikkiaan yli 220 vesivoimalaitosta, joiden yhteenlaskettu teho on noin 3 100 MW. Lähteet: Wikipedia, www.kemijoki.fi, www.energia.fi ja www.ymparisto.fi. nette 3/2012 7 Viisas katsoo kauas Teksti Anne Kytölä Kuvat Hannu Rintala Tolppakengät jalkaan ja korkeuksiin Energialähettiläs Vaasan Sähkön töissä Torstaina energialähettiläs tutustui EPV Oy:n toimintaan ja rakenteilla olevaan kaasutuslaitokseen. Lue lisää: www.energyvaasa.fi/lahettilas, www.facebook.com/EnergyVaasa. Tiistaina Tuomas Vanhanen ja Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna tapasivat eduskunnassa elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen ja kansanedustaja Janne Sankelon. Vanhanen ja Linna veivät Helsinkiin tietoa Vaasan seudun energiaosaamisesta. Kuva: Vasek Vaasan seudun kehitysyhtiö Vasek Oy ja 11 Vaasan seudun energia-alan yritystä palkkasivat yhdessä tamperelaisen teekkari Tuomas Vanhasen kesätöihin Vaasan seudun energialähettilääksi. 8 nette 3/2012 Energialähettiläs Tuomas Vanhanen ja Raveran toimitusjohtaja Mika Kuusisto saivat kiivetä pylvääseen kevyissä minimivarusteissa. Asentajilla on tavallisesti kannettavanaan parikymmenen kilon edestä tarvikkeita. Energialähettiläs tutustui seudun energia-alan osaajiin tekemällä viikon töitä kussakin yrityksessä ja raportoimalla kokemuksistaan sosiaalisessa mediassa. Tuomas Vanhasen työviikko Vaasan Sähkö –konsernissa viikolla 32 alkoi leikkimielisellä kisalla. Vanhanen ja Ravera Oy:n toimitusjohtaja Mika Kuusisto kiipesivät – kumpikin ensimmäistä kertaa – sähköpylvääseen. Suorituksia arvioivat Raveran asentajat Marko Hakamäki ja Hans Stenback. He myös tarkistivat ennen kisaa miesten varusteet ja neuvoivat niksit kiipeämiseen. Pisteitä ei annettu nopeudesta, vaan tyylistä ja kokonaissuorituksesta. Mika Kuusisto keskittyi tolppakenkien asetteluun vaitonaisena, mutta energialähettiläs hymyili, poseerasi ja kommentoi menoaan kaiken aikaa. – Energialähettiläs on jälleen saavuttanut yhden uransa huippupisteistä, Vanhanen vitsaili päästyään tolpan kärkeen. Alaspääsy oli hankalampaa, ja Vanhanenkin tiedotti rehvakkuutensa karisevan. Perjantaina Olli Arola, Ulla Hissa, Pekka Niemelä ja Jyrki Rajala kertoivat energialähettiläälle Vaasan Sähkön sähkökauppatoiminnasta. Asentajat olivat arvioinnissaan diplomaattisia: – Kummastakin saisi lyhyellä valmennuksella kelpo linja-asentajan, Hakamäki ja Stenback tuumivat. Ministeriä tapaamassa Tiistaina energialähettiläs toimi nimensä mukaisesti lähettiläänä, sillä hän kävi toimitusjohtaja Hannu Linnan kanssa eduskunnassa viemässä Vaasan energiakeskittymän terveisiä elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle ja kansanedustaja Janne Sankelolle. – Vastaanotto oli oikein positiivinen, ja tuntui siltä, että Vaasan seudun maine on jo kiirinytkin Helsinkiin, Vanhanen kertoi. Keskiviikkona toimitusjohtaja Hannu Linna valotti energialähettiläälle Vaasan Sähkön liiketoimintamallia. Torstaina Vaskiluodon Voima Oy:n toimitusjohtaja Mauri Blomberg esitteli energialähettiläälle Vaskiluodon voimalaitosta sekä tehtaan viereen parhaillaan rakennettavaa maailman suurinta biomassan kaasutuslaitosta. Kaasutuslaitoksen avulla noin kolmasosa Vaskiluodon voimalaitoksella poltettavasta kivihiilestä pystytään korvaamaan kotimaisilla biopolttoaineilla. Polttoaineteholtaan 140 megawatin kaasutuslaitos on tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa. Blombergin osuuden jälkeen Juha-Matti Karvala esitteli Vanhaselle, miten Vaasan Sähkön oma Palosaaren varavoimalaitos toimii. – En olekaan aikaisemmin päässyt näkemään, miten sitä lämpöä tuotetaan, vaikka olen ollut kahtena kesänä töissä Tampereen sähkölaitoksen kaukolämpöpuolella, Vanhanen sanoi. Vaasassa kaukolämpöä tuotetaan energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksessa. Kaukolämpö on siis itse asiassa sähköntuotannon ohessa syntyvä tuote. Viimeisen työpäivänsä Vanhanen vietti Vaasan Sähkön sähkökauppayksikössä. Yksikön johtaja Olli Arola, yksityismyyntitiimin esimies Ulla Hissa, myyntipäällikkö Pekka Niemelä ja projektipäällikkö Jyrki Rajala selvittivät energialähettiläälle sähkökaupan toimintaperiaatteita. – Sähkökauppa oli minulle ennestään aivan tuntematonta aluetta, Vanhanen kertoi. Vaasan Sähkön toimitusjohtaja Hannu Linna otti osuvasti kantaa tämän lehden edellisessä numerossa. On täysin totta, että Matti Meikäläinen ei välttämättä kiinnitä sähkölaskussa huomiota mihinkään muuhun kuin hintaan. Tämä on ensimmäinen asia, joka yksittäisellä kuluttajalla keskimäärin on mielessään. Vaasan Sähkön tehtävänä on taata asiakkailleen edullinen ja toimitusvarma sähkönjakelu. Oman verkon alueella sähkön laatuun ja jakeluvarmuuteen voidaan tietyssä määrin vaikuttaa infrastruktuuriin investoimalla. Silloin, kun kaikki toimii, ei sähköverkon toimintaan investoitu raha juuri näy, mutta ongelmatilanteiden vähenemisen tilastointi ja niistä viestiminen on selkeä keino tuoda toiminnan tulokset asiakkaiden ja potentiaalisten uusien asiakkaiden tietoon. Toistetaan siis vielä: edullinen hinta ei ole ainut merkitsevä tekijä, sillä myös laatu on ratkaisevassa asemassa. Tätä ei usein osaa ajatella, ennen kuin laadussa on häikkää. Tähän voi oman alueen sähkönjakeluyhtiö vaikuttaa. On kuitenkin olemassa myös kolmas tärkeä seikka, joka nostaa yhä kasvavassa määrin merkitsevyyttään päätöksenteon perusteena. Tämän päivän suuntaus on kohti uusiutuvaa energiaa. Se ei välttämättä näytä siinä viimeisessä varaston pohjalta kaivetussa hehkulampussa sen paremmalta. Se ei taivaalle katsoessa kirkasta Suomen kesää yhtään sen enempää kuin vanhat menetelmätkään. Ilmanlaatua ja maapallon hyvinvointia ei kykene kotipihalta suoraan näkemään. Hieman vaikeasti avautuvan ilmastopolitiikan lisäksi on muitakin syitä ottaa uusiutuva energia käyttöön. Suomen hallitus on ottanut linjakseen parantaa vaihtotasetta lisäämällä kotimaisten energianlähteiden hyödyntämistä. Tästä muuten seuraa mielenkiintoinen tasapainotilanne muun muassa turpeen osalta. Toisessa vaakakupissa painaa turpeen kotimaisuus – toisessa paikalliset ympäristöarvot yhdessä ilmastotavoitteiden kanssa. Painotusten määrittäminen on väkisinkin subjektiivista, eikä ainakaan minun tietooni ole kantautunut autuaaksi tekevää laskentamenetelmää kokonaishyötyjen ja -haittojen arvioimiseksi. Luonto- ja ilmastoarvoa ei kuitenkaan yleispätevää kansallista etua ajatellen voi sivuuttaa. On lyhytnäköistä katsoa pelkkää hintaa, kun valintojen vaikutukset kantavat vuosikymmeniä eteenpäin. Olenkin erityisen iloinen muun muassa Vaskiluodon puuhakkeen kaasutusprojektista. Biopolttoaineet tulevat olemaan yhä tärkeämpiä Suomen energiahuollolle. Tuomas Vanhanen, teekkari nette 3/2012 9 Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Energisissä kesätöissä Vaasan Sähkö palkkasi viime kesänä kesätöihin konsernin yhtiöihin 14 nuorta. Tapasimme heistä neljä, jotka kaikki olivat ensimmäistä kertaa töissä sähköyhtiössä. 1. Missä työskentelet Vaasan Sähkö -konsernissa? Mitä teet? 2. Mitä pidät työstäsi? Mikä siinä on mukavinta? Onko huonoja puolia? 3. Millainen työnantaja Vaasan Sähkö on? Millaisia työkavereita sinulla on? 4. Mitä uutta olet oppinut tänä kesänä? 5. Millainen on tulevaisuuden haavetyösi? Missä olet esimerkiksi viiden vuoden kuluttua? 10 nette 3/2012 Jenna Bast Annika Koponen 19-vuotias espool ainen Annika Ko ponen muutti viim e syksynä Vaasaa n aloitettuaan trade nomiopinnot Vaas an ammattikorkeakou lussa. 1. Olen töissä sähk ökauppayksikössä ja hoidan sähk önmyyntiin liittyviä töitä. Asiakkaitani ovat verkkoaluee n ulkopuoliset yksit yisasiakkaat. Huolehdin esimerkiksi siitä, että asiakka an internetissä tekem ä sähkösopimus tu lee voimaan. Vasta an myös asiakkaid en puheluihin. 2. Tykkään kaikesta työssäni! Olen ollut aikaisemmin töissä pankissa ja tavaratalossa, ja tä mä on niin erilaist a, että nautin ihan ka ikesta. Koska täm ä kaikki on minulle uu tta, opin joka päivä jotakin, ja se on ha uskaa. Mitään huonoja puolia en ole työssäni huomannu t, mutta alan termit olivat aluksi vaike ita . 3. Olen viihtynyt erinomaisesti. Pidän erityisesti siitä , että töihin voi tu lla jo aikaisin aamul la, sillä herään joka aamu viideltä juok sulenkille. Työkaver it ovat mukavia ja ihanan avuliaita. He jaksavat vastailla ky symyksiini ja kerto a samatkin asiat uu delleen ja uudelle en . 4. Kaikki mikä liit tyy sähköön, on ollut minulle uutta . 5. Todennäköisesti olen kaupallisella alalla, sillä olen myös ylioppilasmer konomi. Olisi kiva liittää tulevaan am mattiini myös liikun ta, mutta en tiedä vielä miten. Heino Järvelä alaiJärvelä on vaas 18-vuotias Heino ssa uu Hän aloitti elok nen abiturientti. luen Vaasan lyseon kolmannen vuod kiossa. kaukolämpöyksi1. Olen töissä lvänyt uun muassa ky kössä ja olen m asaa Va e iä eri puolill nurmikonsiemen e on ille alueille, jonn ja Sepänkylää ni yös pö. Huolehdin m vedetty kaukoläm leikpihan nurmikon voimalaitoksen mme una, kun kuljeta kuusta ja olen ap . le jil ta varoita asen pakettiautolla ta itse rv ta aa, kun ei 2. Se on mukav sJo . ikassa koko ajan olla yhdessä pa va ka t uisin, kun työt al kus väsyttää aam kello 7. öhyvä henki, ja ty 3. Työpaikalla on in ih Tö a. ka sa on haus kavereiden kans tiin hyvin. myös perehdytet tiesin kaukoläm 4. Aikaisemmin ä sit ein vain sen, että möstä suurin piirt dän odossa. Nyt tie tehdään Vaskilu ään. sitä lämpöä tehd myös sen, kuinka eleisk op jälkeen 5. Pyrin lukion saaon iv alalle ja to maan teknilliselle apa Sa kan Vaasasta. vani opiskelupai un ist sitten, kun valm nähdä missä olen . ja pääsen töihin 21-vuotias Jenna Bast op iskelee valtiotiedettä Åbo Akademin Vaasan yksikössä. Pietarsaaresta kot oisin oleva Jenna muutti Vaasaan par i vuotta sitten. 1. Työskentelen Vaasan Sähkön asiakaspalvelussa. Aluksi hoidin Vaasan Sähköön sähköpostitse tul leita muuttoilmoituksia, sitten ryhdyi n ottamaan vastaan myös asiakkaiden puheluja ja opettelin kaikkia muita asi akaspalveluja tehtäviä töitä, kuten las kutusasioita. 2. Työ on tosi mukavaa. Ole n valtavan sosiaalinen ihminen ja minusta on kiva olla tekemisissä ihm isten kanssa. Opeteltavaa on ollut paljon . Hankalien asioiden selvittelyssä aut taa iloinen ja reipas asenne ja rauhallisu us. 3. Parasta työpaikalla ovat työkaverit! Heidän ansiostaa n töissä on hauskaa. Vaasan Sähkö on myös joustanut kivasti työaikajärjes telyissä, kun olen tarvinnut vapaata om ia menojani varten. 4. Tiesinköhän ennen ede s sitä, mitä kilowattitunti tarkoittaa? Nyt tiedän sähköstä ja sähkönkulutu ksesta paljon enemmän, ja olen oppin ut esimerkiksi ymmärtämään omaa säh kölaskuani paljon paremmin. 5. Asiakaspalvelusta ker tyy hyvää työkokemusta, mutta en näe itseäni tulevaisuudessa konttoritö issä. Aion lähteä vuoden kuluttua op iskelijavaihtoon Kanadaan. Kanditu tkinnon jälkeen haen poliisikouluun , sillä poliisin ammatti on aina ollut suu rin unelmani. Leevi Suv isalmi 18-vuotia s Leevi Su visalmi asu rikassa ja u Kuopiskelee kolmatta sähkö- ja a vuotta utomaatio tekniikkaa Kurikan yk Sedun sikössä. 1. Olen töissä Ra veran Ku toimipiste rikan essä. Kesä n aluksi te inventaari im me on varast ossa. Sitte tehnyt m n olen uuntamoje n ja erott maadoitusm imien ittauksia to isen kesäty tekijän, Sa önnteri Kape rin, kanssa me mitta . Teemuspöytäkir jat ja piirr maadoitusk ämme äyrät Fort umin käytt Mitattavia öön. kohteita o n 187. Osa myös kaik ll is tun kiin sellais iin töihin, opiskelijat joita voivat teh dä, esime muuntamo rkiksi jen rakenta m iseen ja ja kaappien a kosentamise en. Moniin tarvitaan töihin turvallisuu skorttikou jota minull lutus, a ei vielä o le . 2. Töissä o n hyvä se, että kukaa hengitä nis n ei kaan. Saa te h d ä töitä om sa rauhass asa. Raskain ta on ollut että mitta kai se, ushommis sa joutuu mään paljo kävelen. 3. Työymp äristö on to si mukava 4. Materia . alituntemu s kasvoi a tavalla, k ika un teimm e inventa Olettaisin, ariota. että siitä o n hyötyä k ja myöhem oulussa min töissä . 5. Olen e hkä linja-a sentajana sitten teen tai kiinteistöa sennuksia näyttää. . Aika nette 3/2012 11 Haravasarjassa kilpaili Helli Hyytiäinen Kuhmosta. Teksti ja kuvat Hannu Rintala Suomussalmella ratkottiin puolukanpoiminnan maailmanmestaruudet Tänä vuonna marjastuksen MM-kisat järjestettiin jo 15. kerran Suomussalmella. Kisaa mainostettiin leikkimielisenä, mutta jo aamulla Suomussalmen torilla oli aistittavissa hienoinen Suomi–Venäjä maaottelun tunnelma. Järjestelyistä vastasivat Suomussalmen kunta ja Arktiset Aromit ry. Viitostien varrella, lähes Kajaanin ja Kuusamon puolivälissä, sijaitsee 9 000 asukkaan Suomussalmen kunta. Kunnan kotisivuilla kerrotaan, että Suomussalmella asuttiin jo 10 000 vuotta sitten, kun Helsingin ja Turun seutuja peitti vielä vesi. Suomussalmen historiaan on vaikuttanut merkittävästi sijainti Venäjän naapurina. Naapu12 nette 3/2012 rin tärkeyttä seudun elinkeinoelämälle kuvastaa esimerkiksi se, että kunnan ilmaisjakelulehdestä painetaan myös venäjänkielinen versio. Kansainvälistä kisatunnelmaa Puolukoita poimi Suomussalmella yli 100 kilpailijaa Suomesta ja Venäjältä. Japanista oli mukana Suomessa opiskelevia vaihto-oppilaita ja Daisuke Miyagawa, yksi kolmesta hurjapäisestä ”Japanin Duudsonista”, jotka kiertävät ympäri maailmaa ottamassa osaa erilaisiin paikallisiin kilpailuihin. Kuvausryhmänsä kanssa metsään rynnännyt Miyagawa kilpaili miesten haravasarjassa. Edellispäivän harjoittelusta huolimatta hän jäi sarjansa viimeiseksi. Tunnin saalis oli silti lähes 12 kiloa! Kilpailusarjoja oli viisi: lasten ja aikuisten poimurisarjat, käsinpoiminta kolmihenkisille joukkueille sekä henkilökohtaiset haravasarjat miehille ja naisille. Lastensarjaan osallistui joukkue Makeet-Marjat eli Ella-Sisko Veteläinen, Lotta Korja ja Milla Veteläinen. Kilpailualuetta ei paljastettu kilpailijoille etukäteen, vaan kisaajat vietiin noin 15 kilometrin päähän Suomussalmen torilta järjestäjien linja-autoilla. Aikaa puolukoiden poimimiseen oli tunti. Haulikon laukaus lähetti poimijat matkaan. Joukko ryntäsi metsään kuin villiintynyt porotokka. Tunnin poiminnan jälkeen kilpailijat raahasivat yhteensä uskomattomat 620,8 kiloa puolukoita punnitukseen, vaikka metsä ei ollut läheskään punaisena puolukoista. Venäjä vie poimurisarjan Kiihkeimmässä sarjassa, joukkueiden poimurisarjassa, voiton nappasi venäläisten kolmimiehinen joukkue tuloksella 34,25 kiloa. Parhaimman suomalaisjoukkueen, viime vuoden voittajien, saalis jäi vajaan kilon pienemmäksi. Ehkäpä jotain jäi suomalaisten hampaankoloon ensi vuotta varten. Naisten haravasarjan voitto meni tuttuun tapaan suomussalmelaiselle Eeva Romppaiselle. Hän on voittanut kisan monta kertaa ennenkin. Tällä kertaa metsästä lähti Romppaisen mukaan 14,75 kiloa puolukkaa. – Nyt oli vähemmän marjoja kuin viime vuonna, ja mielestäni tein taktisen virheen, kun juoksin tien väärälle puolelle ihan poiminta-alueen rajalle. Siellä oli huonosti marjoja. Maratoonarin kunto ja vuosien harjoittelu toivat kuitenkin voiton. Työpäivän kun teen metsässä, niin yli 100 kiloa kyllä kerään päivässä, valotti Eeva Romppainen voittonsa salaisuutta. Ensi kertaa kisaamassa Makeet-Marjat eli Milla ja Ella-Sisko Veteläinen sekä Lotta Korja kisasivat ensimmäistä kertaa marjanpoiminnassa lasten sarjassa. Tytöt eivät olleet harjoitelleet erikseen kisaa varten, mutta marjastus on heille ennestään tuttua puuhaa. – Ei meillä ole etukäteen harkittua taktiikkaa eikä tavoitetta, mutta palkintosija olisi ihan kiva. Tutkailemme varmaankin, onko heti lähtöalueella marjoja emmekä ryntää ainakaan sinne minne muut. Täysillä lähdetään kyllä liikkeelle, joukkue suunnitteli ennen lähtölaukaisua. Tyttöjen suoritus kilpailussa oli erittäin vauhdikasta katseltavaa. Lähtöpaikalta tytöt hyppäsivät ojan yli metsään ja keruu alkoi heti ja jatkui lähes samassa paikassa koko kilpailun ajan. Lotta aloitti keräämisen marjanpoimijalla, mutta siirtyi käsinpoimintaan puolen tunnin kuluttua, koska ämpäriin tuli kuulemma roskia enemmän kuin marjoja. Milla muutti lopussa tekniikkaa ja keräsi puolukoita mahallaan maaten. Tyttö syöksyi mättäältä mättäälle kuin pesäpalloilija pesälle. Kuulutus kertoo väliaikatietona, että jollakin joukkueella on jo neljä sankoa täynnä. – Miten ihmeessä ne noin nopeasti poimivat, tytöt ihmettelivät. Tunnin kuluttua joukkue Makeet-Marjat kantaa puntarille 4,65 kiloa puolukoita. Voittoa ei tällä kertaa tullut, mutta kotiväki sai lähes sangollisen puolukoita ja pestäväksi tyttöjen polvista puolukanpunaiset housut. Haravasarjan voittajan Eeva Romppaisen voittotulos 14,75 kg. Keruuperinnettä eteenpäin Marjanpoiminnan MM-kilpailut toteuttaa Arktiset Aromit ry. Vuonna 1993 perustetun yhdistyksen tavoitteena on ylläpitää metsämarjojen, sienten ja yrttien talteenottoperinnettä Suomessa. Se edistää luonnontuotteiden käyttöä kodeissa ja ammattikeittiöissä sekä teollisuuden tuotteissa ja välittää myös kansantajuista alaan liittyvää tutkimustietoa. – Lapsiin ja nuoriin kohdennetaan paljon toimenpiteitä, koska sitä kautta saadaan marjojen talteenotto- ja käyttöperinne siirrettyä seuraaville sukupolville, kertoi yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio. Esimerkiksi tänä vuonna peruskoululaisten Luokasta luontoon –marjakampanjaan osallistui yli 500 peruskoulua. Kampanjaan osallistui myös yli 400 päiväkotia ja runsaat 300 päiväkotia. nette 3/2012 13 TESTI Teksti Anne Kytölä Kuvat Mikko Lehtimäki Tuotekuvat valmistajien ja maahantuojien Testissä sähköavusteiset polkupyörät Sähkömoottori antaa polkupyörälle lisäpotkua. Satulan selässä tuntuu siltä kuin kiitäisi koko ajan myötätuulessa. 14 Ylämäki ei tunnu enää ylämäeltä, kun sähkö antaa lisävauhtia. nette 3/2012 Ari Korpilahti näytti testiryhmälle, miten pyörät käynnistetään. Hyvin kulkee, mutta Katja Luomaranta ei aio vaihtaa sähköpyörään. Katja Luomaranta, Heidi Palo ja Heikki Räsänen polkevat työmatkansa Vaasan Sähkölle polkupyörällä. Heidi ja Heikki pyöräilevät ympäri vuoden, Katja vaihtaa autoon teiden jäätyessä. Naiset polkevat uudehkoilla vaihdepyörillä, mutta Heikki luottaa yli kymmenen vuotta vanhaan, vaihteettomaan pyörään. – Vaihteet vain jäätyvät pakkasilla. Minun pyöräni ei tarvitse talvella kuin nastarenkaan eteen, Heikki perustelee. Pyöräilevä testiryhmämme testaa kolme sähköpyörää, jotka saadaan lainaksi MySportsurheiluliikkeestä. Edullisin malli on tanskalainen Promovec Wave. Hiukan alle tuhat euroa maksava pyörä on MySportsin omistajan Dan Häggblomin mukaan MySportsin neljästä sähköpyörämallista myydyin. Sähköavusteisten pyörien menekki ei tosin ole kovin suuri. Niitä menee noin 15 kappaletta vuodessa. – Suomalaisilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että sähköpyörällä voi ajaa vain silloin, jos itsellä on jokin fyysinen vaiva. Muualla Euroopassa sähköpyöriä myydään jopa enemmän kuin tavallisia pyöriä, Häggblom sanoo. Tanskalaisen rinnalle otetaan kaksi Tunturia, Tunturi Forte Tango sekä Tunturi Forte Supreme. Viime vuoden malliston Tango maksaa MySportsissa 1 195 euroa. Supreme edustaa sähköpyörien luksusta, ja hintakin on sen mukainen: 2 499 euroa. Otamme Supremesta kokeiltavaksi miesten mallin; muut testipyörät ovat naistenmalleja. nopeuden. Sen jälkeen tarvitaan reisilihaksia, Korpilahti sanoo. Sähköpyörä toimii siis sähköpyöränä vain osan aikaa – muulloin sillä voi ajaa kuten tavallisella polkupyörällä. Sähkömoottoria ei kannata pitää päällä turhaan tyhjentämässä akkua. Valmistajat lupaavat Promovecin ja Tunturi Tangon akkujen kestävän 70 ja Supremen peräti 145 kilometriä. Määrät ovat kuitenkin vain ohjeellisia, ja todellinen kestävyys riippuu hyvin paljon käyttäjästä. Akku kestää pidempään, jos polkija on kevyt ja polkee itse ahkerasti. Jos lasti on painava ja sähkömoottori on päällä lähes koko ajan, akun puhti ei ehkä riitä luvattuihin kilometrimääriin. Ilman lämpötilallakin on merkitystä. – Kylmässä ilmassa akku tyhjenee nopeammin kuin kesällä, Korpilahti muistuttaa. Sähköavustus ei pidä pakkasesta. Tunturi esimerkiksi suosittelee internet-sivuillaan käyttämään sähköavustusta korkeintaan viiden asteen pakkasessa. Akku pitää nostaa pakkassäällä aina sisätiloihin. Laki asettaa rajat Suomessa myytävien sähköpyörien sähkömoottorien teho saa olla enintään 250 W ja suurin sallittu avustusnopeus 25 kilometriä tunnissa. Jos moottori on tehokkaampi tai nopeus kovempi, ajoneuvo tulkitaan Suomen lainsäädännön mukaan moottoriajoneuvoksi. Kaikkien testipyörien moottoreiden teho on sama, suurin sallittu 250 W. Tunturi Tangossa ja Ajoa testattiin myös 30 lisäkilon kanssa. Promovecissa on napamoottori, joka sijaitsee etupyörän navassa. Supremessa moottori on poljinten välissä, poljinkeskiössä. Napamoottorissa avustusteho välittyy suoraan akselille, keskiömoottorissa se kulkee ketjuja pitkin takarenkaalle. – Moottorien ero näkyy käytännössä siten, että Supremen Bosch-moottorissa tuntuu olevan enemmän potkua. Pyörä lähtee muita räväkämmin liikkeelle, MySportsissa pyörien huollosta Ari Korpilahti sanoo. Vaihteita Supremessa on 8, Promovecissa 7 ja Tunturi Tangossa 3. Reisilihaksiakin tarvitaan Korpilahti opastaa testaajat alkuun näyttämällä, miten pyörät käynnistetään. Sähkömoottorilla ei ole suinkaan tarkoitus ajaa kaiken aikaa: sen voi kytkeä ajon aikana päälle tai pois mielensä mukaan. Korpilahti neuvoo turvautumaan sähköön ylämäissä ja esimerkiksi silloin, kun polkee kovaan vastatuuleen. – Moottori kytkeytyy automaattisesti pois, kun pyörä saavuttaa 25 kilometrin tunti- Akku on helppo ladata Ennen ensimmäistä ajoa akulle suositellaan vähintään kahdeksan tunnin latausta. Testipyörät ovat olleet latauksessa yön yli. – Helpointa on panna sähköpyörän akku yöksi latautumaan, niin pyörä on aamulla ajovalmiina, Dan Häggblom neuvoo. Testiryhmä kokeilee akkujen irrottamista ja kytkemistä takaisin paikoilleen. Akut ovat suorakaiteen muotoisia, litteitä laatikoita takapyörän yläpuolella, tavaratelineen alla. Akku irtoaa, kun virta-avainta käännetään ja akkua vedetään kevyesti. – Helppoa, testaajat toteavat. Akut sujahtavat myös yhtä helposti takaisin paikoilleen. Tanskalaispyörän akun voi ladata myös irrottamatta akkua paikoiltaan. nette 3/2012 15 Teksti Anne Kytölä Kuva Ann-Sofi Berg Vauhti kiihtyy ylämäessä Entäs se ajo sitten? Testaajat polkevat ylös loivaa, mutta pitkää ylämäkeä. – Aivan uskomaton pyörä, Heidi hihkuu tullessaan takaisin testin luksuspyörällä, Tunturi Forte Supremella. Sillä pääsi muita pyöriä nopeammin 25 kilometrin tuntivauhtiin. Polkijasta tuntuu siltä, kuin ei joutuisi tekemään itse töitä juuri ollenkaan. Ylämäkipyöräily on Katjan ja Heikinkin mielestä lastenleikkiä kaikilla testin pyörillä. – Sähköpyörällä käy toisin kuin tavallisella pyörällä: vauhti vain kovenee ylöspäin mennessä, Heikki sanoo. Sähkömoottorista ei tarvitse edes ottaa kaikkia tehoja irti. Testaajat tulevat siihen tulokseen, että sähköpyörästä olisi varmasti suurta iloa pyöräilijälle, jonka reiteillä on paljon jyrkkiä ylämäkiä. Pohjanmaan lakeuksilla mäet ovat harvassa, mutta tuulisia päiviä rannikolla on sitäkin enemmän. – Kyllä tästä olisi iloa silloinkin, kun polkee kotiin vesisateessa ja kovassa vastatuulessa painavien kauppakassien kanssa, testiryhmä tuumii. Lisäpainokaan ei hidasta Koska Heidi harrastaa pyöräilyä yhdessä pienten lastensa kanssa, kiinnitämme Promoveciin pyörän perävaunun. Heidin pikkuiset ovat testin aikaan päiväunilla, joten kärryyn lastataan painoja 30 kilon edestä. Muutkin kokeilevat, Akku on taakkatelineen alla. Akun varaustehon näkee ohjaustangossa kiinni olevasta ohjainyksiköstä. Tuntureissa varaustehon ilmoittaa myös akussa oleva merkkivalo. Sähkömoottori on hyvin suojassa kuralta ja muilta ulkoisilta häiriöiltä kotelon sisällä. Tunturi Forte Supremessa moottori on poljinten alla, muissa testipyörissä etupyörän navassa. hidastaako perävaunu vauhtia. – Ei minusta. Itse asiassa unohdin koko kärryn, Katja Luomaranta sanoo. Mutta ilman lisäkuormaa pyörä saavuttaa nopeammin 25 kilometrin tuntivauhdin. Perävaunulla on myös sellainen vaikutus, että pyörän sähkömoottori pitää kovempaa ääntä, kun kuorma kasvaa. Ilman lisäkuormaakin Promovec pitää ääntä toisin kuin Tunturit. Etenkin Supreme on täysin hiljainen. Hinta jarruttaa ostohaluja Huonoja puolia testaajat eivät polkupyöristä keksi, ellei hintaa oteta lukuun. Testin halvinkin pyörä maksaa kaksin verroin sen verran, mitä samantasoinen vaihdepyörä ilman säh- Tunturi Forte Tango Tunturi Forte Supreme • • • • • • Vaihteita: 3 (Shimano Nexus) Sähköavustus: napamoottori Protanium Akku: 10 Ah/24 V Li-ion Runkokoko: 51 cm Jarrut: jalkajarru, edessä käsijarru Valot: paristotoiminen led-etuvalo akkuun integroitu led-takavalo • Kokonaispaino: 22 kg • Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km • Hinta: 1 195 euroa • • • • Testiryhmän kommentit: • Sähköavustuksen saa nopeasti päälle tai pois. • Tekniikka on yksinkertaista – helppo käyttää. • Harmi, kun pyörän näytöstä ei näe, kuinka lujaa pyörä kulkee. Testiryhmän kommentit: • Kiihtyy nopeimmin. • Voi olla aloittelevalle pyöräilijälle turhankin äksy. • Hiljainen. • Kallis. 16 • • • • • • Vaihteita: 8 (Shimano Nexus) Sähköavustus: Bosch-keskiömoottori Akku: 8 Ah/36 V Li-ion Runkokoko: 52 ja 56 cm (miesten pyörä), 48 ja 52 cm (naisten pyörä) Jarrut: Shimano-käsijarrut Valot: napadynamo, etu- ja takavalo Kokonaispaino: 24,9 kg Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 145 km Hinta: 2 499 euroa Muuta: Bosch-sähköjärjestelmä reagoi pyöräilijän liikkeisiin ja sopeuttaa moottorin tehon poljettuun voimaan sopivaksi. köavustusta. – Minä voisin kyllä ostaa itselleni sähköpyörän, jos minulla olisi niin pitkä työmatka kuin Katjalla, Heidi miettii. Katjalla on kotoa töihin matkaa 11 kilometriä. Urakkaa helpottaa se, että matka taitetaan vain toiseen suuntaan. Jos Katja polkee aamulla pyörällä töihin, aviomies tuo pyörän iltapäivällä kotiin. Pyörätön puolisko vie lapset autolla hoitoon tai hakee heidät iltapäivällä kotiin. Järjestely lyhentää lasten hoitoaikaa ja antaa kummallekin vanhemmalle mahdollisuuden kuntoiluun. – Minä en vaihda sähköpyörään, tykkään kuntoilla, Katja sanoo. Heikkikin aikoo jatkaa ympärivuotista ajeluaan vanhalla hyväksi koetulla pyörällään. Promovec Wave • • • • • • • • • Vaihteita: 7 (Shimano Nexus) Sähköavustus: napamoottori, 6 tehoaluetta Akku: Panasonic 7 Ah/36 V Li-ion Runkokoko: 50 cm Jarrut: jalkajarru Kokonaispaino: 20,8 kg Valmistajan lupaama akun maksimikesto: 70 km Hinta: 999 euroa Muuta: Ohjaustangossa on kätevä pikasäätö, jonka avulla ohjaustangon korkeutta ja asentoa voi säätää haluamakseen. Testiryhmän kommentit: • Kovin ääni. • Tehonsäädintä pitää painaa kuusi kertaa, ennen kuin saa maksimitehot. • Testin halvin pyörä. Palkinto motivoi vaihtamaan e-laskuun Kesäkuun Nette-lehden takasivulla luvattiin jollekin onnekkaalle Vaasan Sähkön asiakkaalle palkinnoksi iPad 2, jos hän vaihtaisi e-laskuun. Kun vaasalainen Raimo Huhta näki ilmoituksen, hän päätti ottaa palkinnon omakseen. Ja näin todella kävi: arpaonni suosi miestä ja iPad luovutettiin onnelliselle voittajalle syyskuun alussa. – Ajattelin, että tällä olisi helppo päästä nettiin silloin, kun olen liikkeellä asuntoautolla, Huhta kertoo. Huhta ei ole saanut aikaisemmin vaihdettua suoraveloitussopimuksiaan e-laskuksi, vaikka pankkikin oli lähettänyt e-laskua suosittelevia kirjeitä. Vasta riittävän hyvä palkinto kannusti vaihtamaan. – Helppoahan se oli, ei vaatinut kuin pari klikkausta. Vaihdan varmaan pikapuolin muutkin laskuni e-laskuiksi, Huhta suunnittelee. – Kumma, että olet ollut tuossa asiassa noin vanhanaikainen, vaikka olet muuten niin tottunut käyttämään tietokonetta, Huhdan ystävä Marjatta Hyle ihmettelee. Huhta ja Hyle ovat tutustuneetkin toisiinsa internetin välityksellä toistakymmentä vuotta sitten. Hyle kertoo siirtyneensä e-laskutukseen jo aika päiviä sitten. – Kai sitä jotenkin haluaa seurata aikaansa, Hyle nauraa. Suoraveloitus päättyy Kotimainen suoraveloitus päättyy 31.1.2014. Muutos on osa Suomen siirtymistä yhtenäiseen euromaksualueeseen (SEPA). Verkkopankkia käyttävän kuluttajan suoraveloituksen korvaa e-lasku, verkkopankittoman kuluttajan suoraveloitus muuttuu suoramaksuksi. Maksajan kannalta suoramaksu muistuttaa nykyistä suoraveloitusta. E-lasku puolestaan tarjoaa kuluttajille suoraveloitusta enemmän joustavuutta. Sähköinen e-lasku menee sinne, missä se maksetaankin eli verkkopankkiin. Laskun maksaja valitsee, miten laskut maksetaan tililtä. Vaihtoehtoja on kolme: maksu voi lähteä tililtä aina ilman vahvistusta, lasku maksetaan automaattisesti maksajan määrittelemään eurorajaan saakka tai tiukimman säännön mukaan maksajan on hyväksyttävä ja vahvistettava lasku aina ennen maksua. Suoramaksussa laskun tiedot lähetetään maksajalle myös paperilla tai muulla sovitulla tavalla. Suoramaksussa lasku menee suorave- Kannatti vaihtaa e-laskuun, Raimo Huhta iloitsee upouusi iPad käsissään. loituksen tapaan automaattisesti tilitä laskun eräpäivänä. Mikäli maksutilillä ei ole katetta eräpäivänä, ei suoramaksua tehdä. Maksajan on tällöin huolehdittava laskun maksusta muulla tavoin. Esimerkiksi eräpäivän tai veloitettavan tilin muutos pitää tehdä pankissa. Mitä toimia muutos vaatii asiakkaaltamme? Uusiin palveluihin siirtyminen ei edellytä kuluttajalta toimenpiteitä. Laskuttaja ja pankki huolehtivat muutoksista. E-laskujen määrä on kasvussa Laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan Sähköstä kertoo, että henkilöasiakkaiden elaskusopimusten määrä on kasvanut vuodenvaihteesta lähtien 28 prosenttia. Tänä vuonna elokuun loppuun mennessä lähetetyistä laskuista 15 prosenttia lähti asiakkaille sähköisesti. – Syyskuussa määrä lähestyy jo 20 prosenttia, Achren kertoo. nette 3/2012 nette 3/2012 *Hinnat vaasalaisessa MySportsissa elokuussa 2012. Vaasan Sähkö kiittää MySportia testipyörien lainasta. 17 LY H Y E S T I R istikko Sähköenergian 7 %:n alennus jatkuu 31.12.2012 saakka Vaasan Sähkön toistaiseksi voimassaolevien sähkösopimusten energiahintoihin on tehty 1.6. keskimäärin 7 %:n hinnanalennus. Alennetut hinnat ovat voimassa 31.12.2012 saakka. Vaasan Sähkö tekee alennuksen sähkölaskuun, joten asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Sähköenergian normaalihinnat snt/kWh Sähköenergian hinnat snt/kWh 1.6. - 31.12.2012 6,50 6,05 päiväenergia 6,35 5,90 yöenergia 5,45 5,08 talvipäivä 7,15 6,65 muu aika 5,50 5,12 Sähköenergian hinnat sekä alennetut hinnat (enintään 63 A pääsulake). Alennus ei koske perusmaksuja. Yleissähkö Yösähkö Kausisähkö Sähkön alkuperä Westenergy tuottaa jo lämpöä ja sähköä Vaasan Sähkö Oy:n myymä sähkö jakaantui vuonna 2011 eri energialähteiden kesken seuraavasti: Uusiutuvia energialähteitä 20,4 % - vesi- ja tuulivoima - puupolttoaineet - uusiutuvat jätepolttoaineet Ydinvoimaa 38,3 % Fossiilisia energialähteitä 41,3 % - maakaasu - kivihiili - turve - öljy Vuonna 2011 Vaasan Sähkön myymän sähkön hiilidioksidin ominaispäästöt olivat 309 g/kWh. Myydyn sähkön tuottamisessa syntyi käytettyä ydinpolttoainetta 1,0 mg/ kWh. Myymästämme sähköstä 27,3 % on hankittu sähköpörssistä ja 0,0 % ETA-alueen ulkopuolelta. Tuulisähkömme tuotetaan VS Tuulivoima Oy:n Korsnäsin, Rajakiiri Oy:n Tornion ja Innopower Oy:n Kemin tuulivoimapuistoissa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetusta sähköstä on 2,4 prosenttiyksikköä myyty ympäristösähkönä. Westenergyn jätteenpolttolaitos Mustasaaressa tuottaa nyt sekä kaukolämpöä että sähköä. Kaukolämmöntuotanto alkoi elokuun alkupäivinä ja sähköntuotanto elokuun lopussa. Generaattori tuottaa 13 MW:n sähkötehon. Laitoksessa syntyy vuodessa sähköä 7 000 kotitalouden tarpeisiin. Kaukolämpötuotanto puolestaan kattaa kolmasosan Vaasan vuotuisesta kaukolämpötarpeesta. Neten lukijat pääsevät joulukuun numerossa katsomaan, miltä Westenergyn jätteenpolttolaitoksessa näyttää ja kuinka jätteet muuttuvat lämmöksi ja sähköksi. Nimitykset Nimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Anssi Koskiniemi Kurikasta on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen. 18 nette 3/2012 Georg Gullström Närpiöstä on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Philip Norrvik Kristiinankaupungista on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Mikko Huhtasaari Jalasjärveltä on nimitetty sähköasentajaksi Oy RAVERA Ab:hen Robert West Närpiöstä on nimitetty projektivastaavaksi Oy RAVERA Ab:hen Lähetä vastaus 31.10.2012 mennessä osoitteeseen: ”NetteRistikko” Vaasan Sähkö Oy PL 26, 65101 Vaasa tai sähköpostin liitteenä: nette@vaasansahko.fi Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan 2 kpl sisä/ulkolämpömittaria kellolla varustettuna. Edellisen Nette-ristikon voittajat: Sirkka Mannila, Päntäne Pekka Sankari, Turku Edellisen ristikon ratkaisu. nette 3/2012 19 distystä! Vaihda e-laskuun E-lasku on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut. E-laskun hoitamiseen riittää hyväksyntäklikkaus eräpäivään mennessä omassa verkkopankissasi. Ei enää lomakkeiden käsittelyä ja pitkien viitenumeroiden naputtelua! E-laskusopimuksen teet kätevästi verkkopankissa. Tarvitset vain Vaasan Sähkön asiakasnumeron ja laskutussopimusnumeron, jotka löydät laskulomakkeelta. Matti M en eikäläin . numero sopimus s tu u k s ja la umerosi asiakasn a m sopimus o s i s ty n väli skusta je la u o k s ts la a K e 1. kissasi rkkopan 2. Tee ve :ltä. ähkölle. ähkö Oy Vaasan S t Vaasan S o d . e ti a pankkiin i toimitta -laskusi e ä ä 3. Pankk tt e läh n Sähkö kissasi. aattisesti 4. Vaasa rkkopan e v su autom n k a u k m s y la y t älitt 5. Näe laskun v syttyäsi kölle. h ä 6. Hyväk aasan S V ä iin. n ä iv kopankk eräpä ituu verk to is rk a 7. Lasku
© Copyright 2024