1. No category

nette
VA A S A N S Ä H K Ö N A S I A K A S L E H T I
Vaasan Sähköltä
skootteri koulupoliisille
Helikopteri kuvasi
kaukolämpöverkkoa
Testissä suoristusraudat
Arvonlisävero
nousee
1.7.2010
s. 18
2/2010
A S I A K A S PA LV E L U
T I E D OT TA A
Asiakaspalvelu
Puhelin:
06 3245 750
Sähköposti: asiakaspalvelu@vaasansahko.fi
8
S I S Ä L LY S
Työmaakeskus
4
Sinulla on mahdollisuus vuokrata väliaikainen työmaakeskus rakentamisen ajaksi. Työmaakeskuksessa
on pistorasioita työkoneillesi. Tilapäisliittymä suunnitellaan aina tapauskohtaisesti.
Työmaakeskustilaukset
- www.vaasansahko.fi -ilmoituslomakkeet
- Käymällä Kirkkopuistikko 4 (ark. 8-16)
Suomen soilla riittää energiaa
Tiedustelut (06) 324 5207 tai 324 5254
3
4
6
8
10
Sähköliittymän tilaaminen
Uusi sähköliittymä omakotitaloon kannattaa tilata hyvissä ajoin. Asemakaava-alueella vähintään kuukautta
ja asemakaavan ulkopuolella 2 kuukautta ennen tarvetta, jotta Vaasan Sähköverkko ehtii tehdä tarvittavat suunnitelmat, hankkia tarvittavat luvat ja rakentaa
jakeluverkon.
Ennen kuin sähkö voidaan
kytkeä ja mittari asentaa:
• Sähköurakoitsija on tehnyt mittarointitilauksen
• Sähköpääkeskus, maakaapeli ja maadoitusjohdin
on asennettu
12
14
17
18
19
20
Sähköliittymissopimuksen voit tehdä kotisivuilla
www. vaasansahko.fi tai käymällä Kirkkopuistikko 4:ssä.
Muista tehdä ajoissa
muuttoilmoitus
ette
Kun muutat uuteen asuntoon, varmista keskeytymätön sähköntoimitus ja ota hyvissä ajoin – mielellään
vähintään 2 viikkoa ennen muuttopäivää – yhteyttä
Vaasan Sähköön. Muuttoilmoituksen voi tehdä Vaasan Sähkön kotisivuilla, soittamalla asiakaspalveluun
tai käymällä henkilökohtaisesti asiakaspalvelussa
Kirkkopuistikko 4:ssä. Kytkentäpyynnöstä samalle
päivälle veloitetaan 120 euroa (myös arkisin klo 16
jälkeen, viikonloppuisin ja pyhäpäivisin).
Nette Karjalohjalla
14
Nette testasi suoristusraudat
Pääkirjoitus
Suomen soilla riittää energiaa
Vaasan kaukolämpöverkko on hyvässä kunnossa
Nette Karjalohjalla
Meteoriitti kaiversi Söderfjärdeniin
Suomen kauneimman kraatterin
Hei, poliisikin ajaa skootterilla!
Nette testasi suoristusraudat
Kyösti voitti energiaa
Lyhyesti
Ristikko
Lukijakilpailun tulokset
VAASAN SÄHKÖ -KONSERNIN ASIAKASLEHTI
Seuraava Nette ilmestyy syyskuussa 2010.
Numero:
Julkaisija:
Postiosoite:
Käyntiosoite:
Päätoimittaja:
Puhelinvaihde:
Asiakaspalvelu:
Vikailmoitukset:
Faksi:
Internet:
ISSN:
2/2010
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Kirkkopuistikko 4
65100 Vaasa
(06) 324 5111
avoinna klo 8.00 - 16.00
(06) 324 5700 (24 h)
(06) 324 5350
www.vaasansahko.fi
1458-7297
Toimituskunta:
Toimitus:
Ulkoasu:
Painopaikka:
Kansikuva:
Hannu Rintala
hannu.rintala@vaasansahko.fi
Olli Arola
Hannu Linna
Juha Rintamäki
Arja Rosing
Ossi Suortti
Viestintä Oy Prowomedia, Anne Kytölä
Mainostoimisto Bock’s Office Oy
Oy Litoset Ab
Mikko Lehtimäki
PÄÄKIRJOITUS
4
Hannu Linna
toimitusjohtaja
Sähkön omavaraisuuden tärkeys
Suomen hallitus teki huhtikuussa pitkään valmistelemansa energialinjaukset. Ajatuksena on myöntää kaksi ydinvoimalupaa sekä mittava uusiutuvan sähkön tuotannon lisäämiseen tähtäävä paketti. Eduskunta ratkaissee
kokonaisuuden vielä ennen kesälomille jääntiään. Vaasan Sähkön asiakkaiden kannalta hallituksen esitetyt linjaukset ovat kohtuullisen hyviä.
Teollisuuden Voimalle annettava ydinvoimalupa on yksittäisistä asioista
tärkein.
Omavaraisuus vapailla sähkömarkkinoilla
Omavaraisuus toteutuu edullisimmin, kun Suomeen rakennetaan sellaista tuotantokapasiteettia, jonka luontainen kilpailukyky täällä on
paras. Koska sähköä on joka hetki tuotettava kulutuksen tarvitsema
määrä, on luontevaa yhdistää järjestelmät naapurimaiden kanssa siten, että molempiin suuntiin voidaan käydä vapaasti kauppaa. Hinta
ratkaiskoon, mihin suuntaan sähkö liikkuu.
Yksi hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on Suomen energiaomavaraisuuden
lisääminen. Hallituksen huhtikuussa esittämät ratkaisut eivät toteutuessaan riitä tekemään Suomesta omavaraista sähkön suhteen, mutta nykyinen riippuvuus tuontisähköstä toki pienenee. Tämä riippuvuus huolettaa
erityisesti viime talven kaltaisina pakkasjaksoina.
Tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus ovat
EU:n neljä perusvapautta. Myös sähkömarkkinoiden avaamisen perusidea pohjautuu vapaaseen sähkökauppaan. Paras lopputulos saavutetaan, kun sähkön sallitaan liikkua kansainvälisessä kaupassa kuten
minkä tahansa tavaran. Sähkön siirtokapasiteettia pitää samalla olla
riittävästi. Kaikki hyötyvät siitä.
Yhteiskunnan sähköriippuvuutta talvipakkasilla ei Suomessa ole 1970luvun jälkeen käytännössä jouduttu kokeilemaan – onneksi ei. Todellisuudessa sähköriippuvuus on tietoyhteiskuntaan siirtymisen myötä aivan
oleellisesti lisääntynyt 1970-luvun jälkeen. Sähkö on muutoin tavallinen
hyödyke, mutta se on toimitettava valon nopeudella. Toisin sanoen sähkö
on tuotettava samanaikaisesti kulutuksen kanssa. Lisäksi sähkön tuotannon on joka hetki riitettävä kattamaan sen hetken kulutus.
Kohti parempia vuosia
Talouselämä-lehti julkaisi toukokuun viimeisellä viikolla analyysin Suomen viidensadan suurimman yrityksen tilinpäätöksistä. Vaasan Sähkö
sai vuosina 2006 – 2008 vertailussa ainoana energiayhtiönä arvosanan
10. Lamavuoden 2009 kouluarvosana oli 9,3.
Rentouttavaa ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille.
nette 2/2010
3
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki ja Vapo
Suomen soilla riittää energiaa
Noin 70 prosenttia Suomessa
käytettävästä energiasta tuodaan
ulkomailta. Teoriassa Suomi voisi
olla omavarainen, sillä turvesoilla
on kaksi kertaa niin paljon energiaa
kuin Pohjanmeren öljykentillä.
4
nette 2/2010
Suomi on maailman kuudenneksi soisin maa.
Kuitenkin turvetuotannossa on vain 0,6 prosenttia soistamme, vajaat 60 000 hehtaaria.
– Turpeen käyttöä energiatuotannossa voitaisiin hyvin lisätä, sillä turvetta kasvaa lähes
kaksinkertainen määrä käyttöön nähden. Turve ei lopu kesken, Vapo Oy:n toimitusjohtaja
Matti Hilli sanoo.
Hillin mukaan turveteollisuus ei silti tavoittele turvesoiden pinta-alan kasvattamista.
Turvetuottajat olisivat tyytyväisiä, jos määrä
saataisiin pidettyä edes ennallaan.
Pinta-ala uhkaa kutistua, koska suolta voidaan nostaa turvetta noin 25–30 vuotta, ja
1970- ja 1980-luvulla käyttöön otetut suot
alkavat kohta poistua tuotannosta.
– Uusia soita ei saada tilalle tarpeeksi nopeasti, koska luvitusprosessi on pitkä ja hidas,
Hilli sanoo.
Hillistä olisi tarpeen tehdä uusi suojeluohjelma, jossa suojellut suot erotettaisiin omaksi
ryhmäkseen. Muiden soiden käyttöön laadittaisiin yleiset ohjeet, jotka nopeuttaisivat
lupahakemusten käsittelyä. Prosessi on nyt
Vapo Oy:n toimitusjohtajan Matti Hillin mielestä
turpeen päästöarvoja pitäisi tarkastella elinkaariajattelun kautta eikä sen perusteella, mitä piipusta
tuprahtaa. Kun suolle istutetaan ruokohelpiä tai
metsää, nieluvaikutus pienentää päästölukuja.
Vapo Oy
hidas, koska jokainen suo ja lupahakemus käsitellään erikseen.
Työtä kotimaassa
Tuontienergian eurot valuvat ulkomaille. Jokainen kotimaassa käytetty turve-energiaeuro
kertautuu turveteollisuuden laskelmien mukaan kolminkertaiseksi ja hyödyttää suomalaisia. Turpeen käyttö luo työtä ja hyvinvointia
joka puolelle Suomea.
Turve on muita biomassoja tasalaatuisempi ja se palaa puhtaasti. Kun turvetta poltetaan yhdessä hyvälaatuisen polttopuun
kanssa, hyötysuhde paranee.
Toimitusvarmuus on hyvä, koska turvetta
voidaan varastoida. Kotimaisuus ja toimitusvarmuus tekevät turpeesta myös hinnaltaan
vakaan energian lähteen.
Vapo Oy on maailman johtava turveteollisuusyritys ja Suomen suurimpia sahateollisuusyrityksiä. Se on merkittävä lämmön,
sähkön, tuulivoiman, ympäristöturpeiden,
kasvualustojen ja kasvinravinteiden valmistaja sekä ympäristöteknologian kehittäjä.
Vaasan Sähkö on toiseksi suurin omistaja
Suomen Energiavarat Oy:stä, joka omistaa
49,9 prosenttia Vapo Oy:n osakkeista. Valtio
omistaa 50,1 prosenttia.
”Suomen soissa on energiaa enemmän
kuin Norjalla Pohjanmeren öljyssä.”
”Suomen soihin varastoituu energiaa
joka vuosi kaksi kertaa niin paljon
kuin sitä käytetään.”
”Kun suomalaisilta kysyttiin vuonna 2009
(Taloustutkimus), kuinka paljon suoalasta on
turvetuotannon piirissä keskimääräiseksi vastaukseksi tuli 20,9 %. Oikea vastaus on 0,7 %.”
Lainaukset: Vapo, www.2prosenttia.fi
nette 2/2010
5
Vaasan kaukolämpöverkko
on hyvässä kunnossa
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
6
nette 2/2010
Vaasan öisellä taivaalla huhtikuun
lopussa pöristeli helikopteri, joka
kuvasi Vaasan Sähkön kaukolämpöverkkoa. Infrapunakamera löysi
lämpövuotoja, mutta ei mitään
vakavaa.
Pekka Ristolainen etsi kaukolämpöverkon vuotokohtia
helikopterin infrapunakameran avulla. Kamera ottaa
maastosta kuvia sekunnin välein. Vuotokohdat paljastuvat, kun kaukolämpöverkoston kartta asetetaan kuvien
päälle. Helikopteria lensi Martti Rajamäki.
Helikopterilentäjä Pekka Ristolainen lensi
kahtena yönä Vaasan kaupungin yllä edestakaisin. Infrapunakamera näpsi automaattisesti
kuvia sekunnin välein. Tavoitteena oli löytää
kaukolämpöverkostosta kohdat, joista lämpö
karkaa kirjaimellisesti harakoille.
– Lennot on tehtävä öiseen aikaan, sillä
lämpökamera havaitsee maanpinnan lämpötilaerot parhaiten yöllä, Ristolainen selvittää.
Vaasan lentojen jälkimmäinen yö oli kuvauksille paras mahdollinen: ilma oli kirkas ja pieni
yöpakkanen sai lämpöä tihkuvat kohteet erottumaan selvästi. Ne näkyvät kameran ottamissa
kuvissa tummina läiskinä.
Helikopterilennot tehnyt HeliPro on perustettu vuosi sitten, mutta sen omistajilla on pitkä kokemus lentotoiminnasta. Ristolainen on lentänyt
parikymmentä vuotta, ja kaukolämpöverkkojen
kuvauksia hän on tehnyt kymmenisen vuotta.
Noin neljäsosa yhtiön lennoista on kaukolämpöverkkokuvauksia. Niitä tehdään keväällä
ja syksyllä; maassa ei saa olla lunta, mutta ilman pitää olla kylmä.
Lento antoi kokonaiskuvan
Helikopteri kuvasi Vaasan kaupungista suurin
piirtein jokaisen neliön. Ristolainen kertoo, että
kaupunki jaettiin 125 metriä leveisiin kaistaleisiin, ja helikopteri lensi jokaisen kaistan päästä
päähän.
HeliPro kokosi ensimmäiset raportit yhdistämällä infrapunakameran kuvat kaukolämpöverkoston karttaan. Tarkemmat analyysit tekee
kaukolämpöyksikön rakennuspäällikkö Jaakko
Metsäranta.
– Helikopterilennot antoivat nopeasti kokonaiskuvan. Maastosta käsin olisi hyvin hankalaa
tutkia näin isoa verkostoa, vaikka meilläkin on
käsikäyttöinen lämpökamera, Metsäranta sanoo.
Vaasan kaukolämpöverkoston kokonaispituus on 201 kilometriä, ja vanhimmat putket
ovat vuodelta 1963. Ilmakuvien antamia tietoja voidaan käyttää muun muassa tulevien
vuosien saneerausohjelman suunnittelussa.
– On myös hyvä, että viat huomataan tarpeeksi ajoissa, ja estetään ennalta isojen vahinkojen syntyminen.
Läpikäytävää aineistoa on paperille printattuna viitisen sentti paksu nivaska. Vaasasta löytyi 48 kohdetta, joissa voisi kameran ottaman
kuvan perusteella olla lämpövuoto. Metsäranta
panee kuitenkin suoralta kädeltä sivuun kymmenkunta kuvaa.
– Osasta näen heti, ettei niiden kohdalla
tarvita mitään toimenpiteitä.
Kun tuntee maaston, tietää, ettei esimerkiksi
verkoston lähellä sijaitsevan avo-ojan takia tarvitse lähteä liikkeelle.
Loput nelisenkymmentä kohdetta Metsäranta panee tärkeysjärjestykseen, ja työntekijät käyvät tutkimassa tilanteen, kun ennättävät. Työntekijöillä on nyt kiireitä, sillä Vaasan
Sähkö asentaa parhaillaan uusia kaukolämpöputkia Kotirannalle. Siksi tarkastuksia on tehtävä pikkuhiljaa muiden töiden ohessa.
Osa mahdollisista vuotokohdista on jo ehditty tarkastaa toukokuun puoliväliin mennessä, ja Metsäranta arvioi kuvien perusteella, ettei
odotettavissa ole isoja korjaustöitä.
– Veden menekki on aika normaali, joten
emme odotakaan löytävämme isoja vuotoja.
Jos kaukolämpöverkostossa olisi isompi vuoto, suljettuun verkostoon jouduttaisiin lisäämään
jatkuvasti uutta vettä runsaasti. Nyt hävikki on
noin 15-20 kuutiota vuorokaudessa. Verkostossa
kiertää kaikkiaan 8 500 kuutiota vettä.
nette 2/2010
7
Nette Karjalohjalla
Karjalohjalla asuu Aila Aalto, Vaasan Sähkön asiakas, joka vuokraa
mökkiä, suunnittelee keittiöitä, myy
infrapunasaunoja ja maalaa lasia.
Nette päätti käydä tapaamassa Ailaa.
Noin 1500 asukkaan Karjalohjan kunta sijaitsee
Uudenmaan maakunnassa. Naapurikuntia ovat
Raasepori, Salo sekä Lohjan kaupunki, johon
kunta yhdistyy vuoden 2013 alussa. Itsenäiseksi kunta tuli vuonna 1614 irrottautuessaan
Karjaasta.
Hyvä sijainti pääkaupunkiseudulla on houkutellut kuntaan runsaasti kesäasukkaita, joiden ansiosta asukasmäärä kolminkertaistuu
kesäkuukausina.
Sakari Topelius ylisti pitäjää Maamme-kirjassa
näin: ”Seutu, joka on täynnä vuoria, järviä, mäkiä ja hiekkaisia harjuja. Tämä muutoin kova ja
ankara Suomen luonto on heitellyt runsaalla kädellään lahjojaan näihin onnellisiin laaksoihin”.
8
nette 2/2010
Kesämökistä kodiksi
Topeliuksen sanat mielessä kaarran auton mutkaista ja mäkistä hiekkatietä Lohjanjärven rannalle, Aila Aallon kotiniemeen. Näkymä korkealta kalliolta alapuolella kimmeltävälle järvelle on
mykistävän kaunis.
– Tontti on ostettu kesäpaikaksi 1966. Saunan lauteet ovat vielä jäljellä tuolta ajalta ja
Teksti ja kuvat
Hannu Rintala
edelleen käyttökelpoiset. Lähimpään vakituisesti asuttavaan naapuriin on yli kilometri, ja
rantaviivaa on 280 metriä, Aila selvittää.
Samalla niemellä on luhtiaitan mallinen vuokramökki, jota hän vuokraa ympäri vuoden.
Vierailupäivänä mökissä asui pietarilaisperhe, joka oli tullut viikoksi kalastelemaan
Karjalohjalle.
– Viime syksynä, pimeimpään aikaan, mökissä asui pari kuukautta perhe Kauniaisista, kun
heillä oli kotonaan putkiremontti. Täällä täydellisessä hiljaisuudessa viettivät pari kuukautta ja
kävivät töissä ja päiväkodissa täältä. Perheen
äiti oli kertonut, että aluksi 6-vuotias tytär oli
peloissaan pimeydestä ja ihmeissään kun katuja neonvalot puuttuvat, muistelee Aila.
Infrapunasaunan myyjäksi sattumalta
Työuransa helsinkiläinen Aila teki suomalaisessa
elintarviketeollisuudessa myynti- ja markkinointitehtävissä, josta jäi 45-vuotiaana eläkkeelle.
– Työura jäi lyhyeksi, sillä nuorena olin pahassa autokolarissa, jonka seurauksena sain jatkuvan päänsäryn, jota kesti yli 40 vuotta. Kaikki
mahdolliset hoidot ja lääkkeet kokeilin, mutta
mistään ei löytynyt apua.
Infrapunasaumasta kuulin ensimmäisen kerran helsinkiläisessä kahviossa, kun viereisen pöydän rouvat kehuivat infrapunasaunan ihanuutta.
– Siitä paikasta lähdin kotiin ja etsin netistä
kaiken mahdollisen tiedon infrapunalämmöstä. Nykyään käytän itse infrapunasaunaa joka
päivä vähintään kerran ja rauhoitan ja rentoutan sillä itseni. Koen, että viimeiset puolitoista
vuotta olen ollut vihdoinkin lähes terve.
Aila oppi tekemään töitä tietokoneiden kanssa jo 1980-luvun puolivälissä, joten saunojen
myyntikin sujuu kotisivujen kautta. Piirustukset
ja tiedot ilmastoinnista ja rakennusmateriaaleista
kulkevat sähköpostissa. Suunnittelen infrapunasaunan aina asiakkaan tarpeen mukaan joko valmiiseen kiuassaunaan tai erilliseen huoneeseen.
Nykytekniikalla samaan tilaan voi laittaa myös
molemmat saunat.
Lasinmaalaamisesta ei ole bisnekseksi. Tinan juottamisessa lasille olen kyllä hyvä, vaikka itse sanonkin, nauraa Aila.
Keittiön suunnitteluakin on kokeiltu
Aikoinaan tehty oma keittiöremontti sai Ailan
kokeilemaan keittiösuunnittelua myös muille.
Hän ihmetteli miten voi olla valtava hinnanero tarjouksissa, vaikka kalusteet näyttivät ihan
samanlaisilta.
Ailalla on ennestään kokemusta laitos- ja
kotitalouskeittiöiden suunnittelusta. Hän vertaili asiakkaan puolesta keittiömyyjien tarjoukset, pintamateriaalit ja keittiön toiminnallisuuden.
Palvelu osoittautui kuitenkin niin työlääksi,
ettei hän sitä enää työkseen tee, eikä ainakaan
markkinoi mitenkään.
– Mutta neuvon, jos joku haluaa apua keittiönsä suunnitteluun.
Ailan bisneksiin voit tutustua lisää:
www.ailaaalto.com
nette 2/2010
9
Meteoriitti kaiversi
Söderfjärdeniin
Suomen kauneimman
kraatterin
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
Lähimmät sähkölinjat sijaitsevat noin
kolmen kilometrin päässä, joten sähkö
tehdään itse energiakellarissa. Söderfjärdenin pelloilla on viljelysalaa 3 000 jalkapallokentän verran, noin 2 300 hehtaaria.
10
nette 2/2010
1
2
520 miljoonaa vuotta sitten tapahtui valtaisa katastrofi. Halkaisijaltaan
300-metrinen meteoriitti syöksyi maahan Vaasan lähistöllä ja myllersi kraatterin, jota pidetään Suomen kauneimpana.
3
4
Meteoriittikraatterin kauneus paljastuu parhaiten ilmakuvasta ja kraatteria kuvaavasta pienoismallista: Söderfjärdenin peltoaukea on kuin
pyöreä tilkkutäkki kallioisten mäkien keskellä.
– Suomen muut meteoriittikraatterit ovat
muodoltaan epäsäännöllisempiä ja useimmat
niistä myös veden peitossa, kraatterin reunalla, Sundomin kylässä, asuva opas Matts Andersén kertoo.
Meteoriittikraatterit ovat melko harvinaisia.
Suomessa niitä on 11 ja koko maapallolla yhteensä 176. Suurimmat, yli 200 kilometriä halkaisijaltaan olevat kraatterit on löydetty Kanadasta
ja Australiasta. Euroopan suurin kraatteri on Silja
Ruotsissa. Sen läpimitta on 35 kilometriä.
– Söderfjärdenin halkaisija on 5-6 kilometriä, Matts sanoo.
Matts on ollut kehittämässä keskellä meteoriittikraatteria sijaitsevan Meteoriihen toimintaa
alusta asti ja vastaa sen toiminnasta. Söderfjärdenin historiasta kertovan vierailukeskuksen kolmas näyttelykausi alkoi tänä keväänä.
– Avasimme kesäkuun lopussa vuonna 2008,
ja näyttelyyn on tutustunut tähän mennessä
noin 7 300 ihmistä. Kaukaisimmat vieraat ovat
tulleet Australiasta, Brasiliasta ja Yhdysvalloista.
Lintuparatiisi ja
tähtitarkkailijoiden taivas
Söderfjärden kiinnostaa tiedemiehiä, luontooppaita ja –harrastajia, lintubongareita ja tähtien tarkkailijoita. Meteoriihi on mielenkiintoinen
retkikohde myös koululais- ja eläkeläisryhmille.
– Söderfjärden on erityisesti kurkien paratiisi. Viime syksynä, syyskuun viimeisenä päivänä,
kurkia oli ennätysmäärä, 7 966 kappaletta yhden päivän aikana.
Vaasan tähtitieteellinen yhdistys, Andromeda, ylläpitää Meteoriihtä yhteistyössä Sundomin
kyläyhdistyksen kanssa. Tähtitieteilijöillä on
riihessä observatorio, jonka katon voi liu´uttaa
kokonaan sivuun.
Sähkö tuotetaan energiakellarissa
Sähkö Meteoriihen hienoon multimediaesitykseen, näyttelyn valotauluihin, valaisimiin ja
muihin sähkölaitteisiin tuotetaan riihen vieressä
olevassa energiakellarissa.
Tuulimyllyn ja aurinkokennojen tuottama
energia varastoidaan kellarissa oleviin 12 akkuun. Kun tarvitaan lisää energiaa, sitä tuotetaan generaattorilla, jonka hankintaan on
osallistunut Vaasan yliopisto.
Energiakellari toimii myös yliopiston tutkimusasemana: siellä tutkitaan mm. uudenlaisten biopolttoaineiden soveltuvuutta energianlähteiksi.
Meteoriihen energiaratkaisujen suunnitteluun ovat osallistuneet myös ammattikorkeakoulu Novia ja Teknologiakeskus Merinova.
Generaattori on ollut viimeksi päällä 11. huhtikuuta, mutta lisäenergiaa tarvitaan, kun kraatterin keskelle tupsahtaa useita koululaisryhmiä
päivässä.
– Eniten energiaa kuluttavat näyttelyn valokaappien loisteputkivalaisimet, Matts kertoo. Meteoriihi kuluttaa vuodessa energiaa
1 000 – 2 000 kWh eli saman verran kuin kerrostalokaksio.
5
1. Meteoriihen näyttely havainnollistaa Söderfjärdenin 520
miljoonan vuoden mittaista historiaa.
2. Söderfjärdenin pelto muuttuu keväisin järveksi. Matts
Andersén otti huhtikuussa kuvan muuttomatkalla olleista
laulujoutsenista. Puoli metriä merenpinnan alapuolella
sijaitsevalta peltoaukealta on pumpattava koko ajan vettä
pois, muuten pysäköintialueella olisi parikymmentä senttiä
vettä.
3. Meteoriihen seinällä on petsmolaisen taiteilijan Carina
Granlundin näkemys Söderfjärdenin historiasta.
4. Meteoriihessä talkoohengessä ahertava Matts Andersén
asuu kraatterin reunalla Sundomin kylässä.
5. Meteoriihi
Söderfjärdenin Meteoriihi
• Sijaitsee noin 10 km Vaasan eteläpuolella. Puolet
peltoaukeasta on Vaasan puolella, Sundomissa, ja
puolet Mustasaaren kunnassa, Sulvan ja Munsmon
kylissä. Pieni pala kuuluu Maalahden kuntaan.
• Näyttely on avoinna yleisölle 29.9. asti keskiviikkoisin 18–20 ja sunnuntaisin klo 14–20. Tilauksesta ryhmille huhtikuusta lokakuuhun joka päivä.
• Meteoriihen näyttely havainnollistaa Söderfjärdenin 520 miljoonan vuoden mittaista historiaa.
• Lintuja voi tarkkailla lintutornista.
• TellusTimeLine-tasapainopuomi riihen edustalla
kuvaa ajankulumista meteoriitin iskeytymisestä
nykypäivään.
• Riihen ympäristössä on myös mielenkiintoinen
kokoelma vanhoja maataloustyökaluja.
• www.meteoria.fi
nette 2/2010
11
Hei, poliisikin ajaa skootterilla!
12
nette 2/2010
Pojat haluavat tietää, kuinka lujaa poliisin skootteri kulkee.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Mikko Lehtimäki
Suomen ensimmäinen poliisikäytössä oleva sähköskootteri on nuorisomagneetti. Kun vanhempi konstaapeli Kari Hietala kurvaa Variskan
koulun pihaan, ympärille kerääntyy parissa minuutissa naureskeleva ja
utelias poikien ja tyttöjen lauma.
Poliisin kohtaaminen harvemmin naurattaa,
mutta vaasalaisia koululaisia huvittaa, kun virkavalta pyyhältää kouluun sähköskootterilla.
– Kuinka lujaa tolla pääsee, ensimmäisenä
skootterin luokse lampsiva ruskeahupparinen
Juha Rintala utelee.
Kysymys ei yllätä kypärän alta ilmestyvää
Kari Hietalaa.
– Sitä kaikki kysyvät ensimmäiseksi. Toiseksi nuoret haluavat yleensä kuulla, ajammeko
tällä kiinni viritettyjä mopoja.
Oikeastaan nuoret kyllä tietävät ja arvaavat, ettei poliisi aja lujempaa kuin sallittua 45
kilometrin tuntivauhtia.
– Miksi te ajatte skootterilla, kun olisi moottoripyöriäkin, Juha kavereineen ihmettelee.
Skootteri kiinnostaa
Hietala ja koulun pihaan autolla saapunut komisario Markku Mäntymaa hymyilevät, että
juuri siksi. Skootteri avaa takuuvarmasti mukavat jutteluvälit nuoriin.
Skootterin kanssa mennään mukaan nuorten arkeen ja tehdään ennaltaehkäisevää poliisityötä. Tutustutaan ja vähän valistetaankin
hymy huulessa. Moottoripyörällä hoidetaan
muita – usein ikävämpiä – tehtäviä.
Nimikkopoliisit kouluille
Vaasan Sähkö lahjoitti sähköskootterin toukokuussa Pohjanmaan poliisilaitokselle. Skootteri
on pääasiassa Vaasan 6-7-henkisen koulupoliisiryhmän käytössä. Karin mukaan skootterista
ei tule riitaa, sillä työvuorossa on normaalisti
yksi koulupoliisi kerrallaan.
Markku Mäntymaa toimi Ristinummen ja
Vanhan Vaasan alueella lähipoliisina 15 vuotta
sitten – siihen aikaan kun nykyiset 9-luokkalaiset syntyivät. Lähipoliisitoiminta oli erinomaista
ehkäisevää työtä; poliisin läsnäolo vähensi ilkivaltaa ja vahingontekoja alueella.
– Nyt tavoitteena on saada joka koululle
oma nimikkopoliisi. Paperilla homma on jo valmiina, mutta se pitää vielä saada käytäntöön.
Variskan koulun rehtori Päivi Kaarniemi
kannattaa suunnitelmaa lämpimästi. Vaikka poliisin saa nytkin pyynnöstä kouluun antamaan
esimerkiksi liikennevalistusta, omaa nimikkopoliisia olisi vielä helpompi lähestyä.
– Opettajatkin antavat laillisuuskasvatusta,
mutta se on paljon tehokkaampaa, kun asialla
on virkapukuinen poliisi.
Nina Salmen 9F-luokka ainakin kuuntelee
keskittyneesti ja tekee paljon kysymyksiä, kun
Kari Hietala kertoo heille päihteistä ja rattijuopumuksen seurauksista.
Söpö ja jännä skootteri
Tunnin päätyttyä nuoret pääsevät tutkimaan
Karin skootteria.
Useimpien mielestä skootteri on ”söpö” ja
”jännän näköinen”, mutta Koivulan Jannen
mielestä ajopeli on ihan ”lösö”.
Mutta kun Kari esittelee skootterin ominaisuuksia ja näyttää esimerkiksi, että tankkaustarvikkeet – laturi ja johto – löytyvät istuimen
alta, Jannekin kiinnostuu ja alkaa napsia kuvia
kännykällään.
Hetken kuluttua Kari saa jo kuulla, että Janne aikoo opiskella autonasentajaksi. Karin mielestä Jannen kannattaisi harkita erikoistumista
sähköajoneuvoihin. Niitä kun ei osaa vielä kovin
moni huoltaa ja korjata.
Skootteri liikkuu 2 kW:n sähkömoottorin avulla.
Yksi lataus riittää 60 kilometrin matkaan.
Litiumakulla pääsee tuplasti pidemmälle.
nette 2/2010
13
Parturi-kampaajaopiskelijat (takaa
vasemmalta) Tea Tantarimäki, Tiia
Aho ja Piia Ranta testasivat suoristusrautoja Lotta Wägarin, Ulla
Hissan ja Kirsi Råholmin hiuksiin.
Teksti Anne Kytölä
Kuvat Katja Lösönen
14
nette 2/2010
Nette testasi suoristusraudat
Suoristusraudalla on harhaanjohtava nimi. Se tekee nimittäin myös
kiharaa. Testaajien mielestä suoristin on monipuolinen laite, joka sopii
kaikenlaisille hiuksille.
Nette-testin testaajina toimivat Vaasan ammattiopiston parturi-kampaajaopiskelijat Tiia
Aho, Tea Tantarimäki ja Piia Ranta. Tytöt
ovat jo valmiita kosmetologeja, mutta he laajentavat taitojaan vielä hiuspuolelle.
Tyttöjen kammattaviksi asettautuvat Vaasan
Sähkön Ulla Hissa, Lotta Wägar ja Kirsi Råholm. Ulla antaa pitkien vaaleiden hiustensa
kuivua yleensä pesun jälkeen itsestään, mutta
Lotalle ja Kirsille suoristusrauta on tuttu ennestään. Lotta suoristaa sillä luonnonkiharat hiuksensa pesun jälkeen eikä kuulemma voisi elää
ilman suoristusrautaa.
Kirsin rauta pölyttyy kaapissa, sillä hänestä
sen käyttö vie liikaa aikaa. Testin jälkeen mieli
ehkä muuttuu, sillä parturi-kampaajaopiskelijat
opettavat suoristusraudan käyttöä ja antavat
vinkkejä hiustenlaittoon.
Nykyaikaiset piippaussakset
Tyttöjen opettaja Heli Saarikoski vertaa suoristusrautaa entisaikojen piippaussaksiin. Toimintaperiaate on sama, mutta nyt raudan kuumentaa
sähkö, kun ennen kiharrusväline kuumennettiin
puuhellan tulessa.
– Suoristusrauta on aika pitkälti korvannut
hiustenkihartimen, koska se on monipuolisempi
työkalu. Sillä saa sekä suoraa että kiharaa.
Valitse käytön mukaan
Tiia, Tea ja Piia ovat perehtyneet testin suoristusrautoihin hyvin jo ennen varsinaista testiä.
He ovat lukeneet käyttöohjeet ja katsoneet
opetus-dvd:t, jos sellainen on ollut laitteen
mukana.
Testattavat suoristusraudat ovat Björn
Axén Tools –sarjan OBH Nordica 3092, Baby-
Tea Tantarimäki ja muut testaajat lukivat käyttöohjeet tarkasti etukäteen. Taustalla Piia Ranta kihartaa Kirsi Råholmin hiuksia.
liss Pro 230 Wet N´Dry ja Remington S1051
Sleek & Curl Slim.
Testiin valittiin suoristusrautojen DeLuxemalleja – jokaisen merkin kallein tuote – koska
halusimme selvittää, mitä kaikkea suoristusraudalla voi tehdä, eivätkä kalleimmatkaan mallit
maksaneet aivan mahdottomia.
– Kannattaa ensin miettiä, mitä haluaa tehdä suoristusraudalla. Jos haluat sekä suoristaa
että kihartaa hiuksia, valitse rauta, jonka reunat ovat pyöristetyt, Piia neuvoo.
Suoristusrauta sopii kaikenlaisille hiuksille.
Kun rautaosa on pieni ja kapea, sillä voi muotoilla lyhyitäkin hiuksia. Suoristusrauta sopii
yhtä hyvin myös miehille. Se on erinomainen
laite, jos haluaa esimerkiksi silottaa luonnonkiharia hiuksia. Suoristusrauta rauhoittaa myös
pörröiset ja sähköiset hiukset.
Suojaa hiukset kuumuudelta
Tärkein sääntö suoristusraudan käytössä on
hiusten suojaaminen kuumuudelta.
– Älä käytä suoristusrautaa koskaan ilman
hiuksiin suihkutettavaa lämpösuojaa. Jos suojaa ei käytä, hiukset menevät hyvin nopeasti
huonoon kuntoon, Tea varoittaa.
Tytöt neuvovat aloittamaan hiusten muotoilun aina alhaisilla lämpötiloilla. Värjättyjä ja
huonokuntoisia hiuksia on kohdeltava hellästi
eikä niitä kannata suojaavien hoitoaineidenkaan kanssa suoristella joka päivä.
Suoristusrautaa kannattaa käyttää kuiviin
hiuksiin, vaikka yksi testin koneista sopii käyttöohjeen ja nimenkin puolesta – Babyliss Wet
N´Dry –myös märille hiuksille.
– Siinä menee ikä ja terveys, jos suoristusraudan kanssa ryhtyy kuivaamaan hiuksia.
nette 2/2010
15
Kiharat tuntuivat Ullasta aluksi oudoilta, sillä hän pitää pitkät vaaleat
hiuksensa yleensä suorina tai pyörittää korkeintaan Pikku Myy –nutturalle.
Kimmoisin kihara OBH Nordicalla
Parturi-kampaajaopiskelijoiden ja opettaja Heli
Saarikosken mielestä kimmoisin ja napakoin
kihara syntyy –Björn Axén Tools –sarjan OBH
Nordicalla. Babyliss-suoristimen irrotettava harja
avaa kiharaa, ja sopii luonnonkiharan lopputuloksen luomiseen.
Paras suoristustulos syntyy testaajien mielestä Babyliss-raudalla, koska sen rautaosa on
levein.
– Mutta leveän kanssa on vaikea suoristaa
otsahiuksia, Tiia huomauttaa.
Remingtonin suoristusrauta on tyttöjen mielestä muotoilultaan nykyaikaisin, sillä siinä on di-
Valitse pyöreäreunainen suoristin, jos haluat pyöritellä kiharoita.
gitaalinen lämpötilanosoitin. Laitteen käyttöohjeet ovat myös testin parhaat, tosin dvd liiankin
yksityiskohtainen ja siksi pitkäveteinen.
– Erinomaista kaikissa raudoissa on se, että
ne sammuvat automaattisesti eivätkä siten jää
vahingossa päälle, Tea kehuu.
Muista puhdistaa
Muotoilutuotteet palavat kiinni raudan pintaan, joten suoristusrauta pitää puhdistaa aika
ajoin. Käytä nihkeää liinaa ja ikkunanpesuainetta tai keraamisen lieden puhdistusainetta.
Tiian, Tean ja Piian vinkit
kesähiusten hoitoon
• Kosteuta: Jos peset hiukset päivittäin,
käytä hoitavia tuotteita, ettet kuivata hiuksia.
• Valitse tuotteita, joissa on mukana aurinkosuoja. Tarkista tuoteselosteesta.
• Hoida hilse pois. Selvitä ensin kampaajalla,
onko kyseessä kuiva vai rasvainen hilse. Kumpaankin vaivaan on oma hoitotuotteensa, joita
voi ostaa kampaamoista tai apteekista.
TESTI
Björn Axén Tools –sarjan
OBH Nordica 3092
• Nanokeraaminen pinnoite
• Portaaton lämpötilanvalitsin: 120 - 230°C
• Pyörivä 3 m johto
• Sammuu automaattisesti (1h)
• Voidaan lukita säilytyksen ajaksi
• Paino 500 g
• Hinta 69,90 €
Plussaa:
Pitkä johto. Hyvät ohjeet ja sopivan lyhyt käyttöopastus-dvd.
Miinusta:
Käynnistys tuntuu hankalalta.
16
nette 2/2010
Babyliss Pro 230 Wet N´Dry
Remington S1051 Sleek & Curl Slim
• Nano Ceramic Titanium –päällyste
• 5 lämpötila-asetusta: 170 - 230°C
• Pyörivä 1,85 m johto
• Sammuu automaattisesti (1h 15 min)
• Voidaan lukita säilytyksen ajaksi
• Paino 390 g
• Hinta 59,90 €
• Keraaminen pinta
• Digitaalinen lämpönsäädin ja LCD-näyttö
• 9 lämpötila-asetusta: 150 - 230°C
• Voidaan lukita säilytyksen ajaksi
• Pyörivä 1,85 m johto
• Dvd, jossa annetaan vinkkejä hiusten muotoiluun
• Sammuu automaattisesti (1h)
• Paino 458 g
• Hinta 49 €
Plussaa:
Käyttöohjeessa hyvät ohjeet sopivista lämpötiloista
erityyppisille hiuksille. Vihreä, keltainen tai oranssi
LED-valo näyttää, milloin sopiva lämpötila on saavutettu. Irrotettava harja. Testin ainoa laite, jolla voi
käsitellä myös märkiä hiuksia.
Miinusta:
Mukana ei tule dvd:tä.
Plussaa:
Parhaat, kuvalliset ohjeet.Takuu käyttöohjeen mukaan
3 vuotta. Selkeä näyttö.
Miinusta:
Lämpenee melko hitaasti (Mutta Turbo boost –
painikkeella lämpötilan saa nopeasti maksimilämpötilaan). Käyttöopastus-dvd on pitkäveteinen, vaikka
ohjeet ovat hyviä.
Hinnat Vaasan Gigantissa toukokuussa 2010.
Kyösti voitti energiaa
Teksti Anne Kytölä
Kuva Vesa Vaara
Vaasan Sähkö arpoi 5 000 kWh energiaa kaikkien e-laskusopimusasiakkaidensa kesken. Arvonta suoritettiin 31.5.2010, jolloin e-laskuun siirtyneitä yksityisasiakkaita
oli 4 098. Onnettarena toimi laskutusassistentti Kirsi Spoof ja arvonnan valvojana
Nette-lehden päätoimittaja Hannu Rintala.
Arpaonni suosi Turun seudulla Littoisissa asuvaa
Kyösti Rajaniemeä. Nette-lehden ilmestyessä
Kyösti perheineen asuu tosin jo Oulussa, sillä
Kyösti oli juuri pakkaamassa muuttolaatikoita
kuullessaan voitosta.
Rajaniemen viisihenkinen perhe palaa Ouluun, Minna-vaimon kotiseudulle ja Kyöstin
opiskelukaupunkiin, viiden vuoden ”etelänkeikan” jälkeen. Kyöstiä odottaa Oulussa uusi työ
aluemyyntipäällikkönä, mutta Minna on ainakin
aluksi kotona 4-vuotiaan Eemelin ja puolivuotiaiden kaksosten Aleksin ja Annikan kanssa.
Littoisiin jää itse rakennettu – Kyöstin Pietarsaaressa asuvan arkkitehtiveljen suunnittelema –
omakotitalo, joka pannaan myyntiin. Energiavoitolla Rajaniemet maksavat lähes vuoden uuden
Oulun-kotinsa sähkölaskua. Luhtitaloasunnon
vuosikulutus on noin 5 000 kWh. Oululainen
sähköyhtiö perii lisäksi omat maksunsa sähkönsiirrosta.
– Saa nähdä, siirretäänkö palkinto vielä kolmanteen osoitteeseen, Kyösti miettii. Jos Oulun
seudulta löytyy näpsäkkä tontti, perhe ryhtyy
todennäköisesti rakentamaan omakotitaloa.
Kyösti vaihtoi Vaasan Sähkön asiakkaaksi
syksyllä 2008 kyllästyttyään silloiseen sähköyhtiöönsä. Hänestä tuntui, että energia kallistui
joka laskussa. Vaasan Sähkö ei ollut Kyöstin
vertailujen mukaan halvin, mutta yhtiöstä syntyi positiivinen mielikuva muun muassa Internetin keskustelupalstojen kommenteista.
E-laskuasiakkaiden kesken arvotun
palkinnon, 5 000 kilowattituntia energiaa, voitti Kyösti Rajaniemi.
– Ja olen ollut tyytyväinen. Hinnat ovat olleet sitä, mitä on luvattu, ja välillä niitä on jopa
laskettu. Tällainen voitto tuli vielä mukavana
yllätyksenä.
E-laskuun Kyösti vaihtoi viime vuoden marraskuussa.
– E-laskua parempaa ei olekaan. Nytkin laskut tulevat automaattisesti pankkiin kaiken tämän muuttohässäkän keskellä eikä minun tarvitse huolehtia niistä, sillä pankkini maksaa laskut
automaattisesti tiettyyn summaan saakka.
ässä kasvussa. Nette-lehden kilpailu ja 5 000
kilowattitunnin palkinto innostivat noin tuhat
asiakasta siirtymään e-laskuun.
Achrén arvioi suoraveloitusasiakkaiden vaihtavan e-laskuun viimeistään siinä vaiheessa, kun
yhtenäinen euromaksualue Sepa etenee ja ihmisten tietoisuus sen vaikutuksista lisääntyy.
– Se monimutkaistaa esimerkiksi suoraveloitusta, Achrén sanoo.
E-laskuun jo siirtyneet asiakkaat arvostavat
Achrénin mukaan erityisesti sähköisen arkistoinnin
helppoutta. Asiakas pystyy helposti vertailemaan
Sepa vauhdittaa e-laskuun siirtymistä
eri vuosien laskujaan eikä vanhoja laskuja tarvitse
Laskutuspäällikkö Kirsti Achrén Vaasan Säh- kaivella kotona laatikoista ja kaappien perältä.
köstä kertoo, että e-laskun suosio on selke-
E-lasku on tätä päivää.
Se on varma, vaivaton ja edullinen tapa maksaa laskut.
1. Katso laskusta asiakasnumero ja laskutussopimusnumero.
2. Tee verkkopankissasi e-laskujen välityssopimus Vaasan Sähkö Oy:ltä.
3. Pankki toimittaa tiedot Vaasan Sähkölle.
4. Vaasan Sähkö lähettää e-laskusi pankkiin.
5. Näet laskun verkkopankissasi.
6. Hyväksyttyäsi laskun välittyy maksu automaattisesti eräpäivänä Vaasan Sähkölle.
7. Lasku arkistoituu verkkopankkiin.
nette 2/2010
17
LY H Y E S T I
Neten paperi PEFC-sertifioitua
kestävän metsätalouden edistämiseksi
Nette-lehti painetaan MultiArt Matt –paperille.
Paperin tuotannossa käytetty puu on peräisin
kestävästi hoidetuista metsistä ja valvotuista
kohteista PEFC-sertifioinnin (Programme for
the Endorsement of Forest Certification Schemes) vaatimusten mukaisesti.
PEFC-järjestelmän tavoitteena on taata
metsien hyvä hoito. Tämä tarkoittaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestä-
vää metsätaloutta. Metsäekologian lisäksi
sertifioinnissa huomioidaan metsistä elävien
ihmisten toimeentulo, metsien virkistyskäyttö ja niiden kulttuuriarvot. Erityistä huomiota
kiinnitetään metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja
vesien suojeluun, nuorten metsien hoitoon
sekä luontaiselinkeinojen ja metsätalouden
yhteensovittamiseen.
Paperin PEFC-sertifiointi edellyttää käytetyn puuraaka-aineen alkuperän riippumatonta
todentamista kautta tuotantoketjun.
MultiArtia valmistavalla Grycksbon tehtaalle on myönnetty myös ympäristösertifikaatti ISO 14001 ja se on EMAS-rekisteröity
toimipaikka. Tehdas ei myöskään käytä kloorikaasua (ECF) paperin valkaisuun.
Lukijakilpailun
voitto meni Laihialle
Nimityksiä
Lukijakilpailun palkinto, koko perheen viikonloppuloma kylpylässä, meni laihialaiselle Jukka
Hautamäelle.
– Mikään onnettaren kestosuosikki en ole,
sillä ainut voitto, joka on osunut kohdalle,
on Iltasanomien sanaristikosta saatu t-paita.
Asuntovaunumatkalle lähdetään kesällä avovaimon kanssa ja samalla reissulla nautiskellaan viikonloppu Naantalin kylpylässä, kertoi
muikeasti hymyilevä voittaja.
Tuomas Peltola
Vaasasta on nimitetty
sähköasentajaksi Oy
RAVERA Ab:hen
Arvonlisävero nousee 1.7.2010
Arvonlisäverokannat muuttuvat 1.7.2010. Yleinen verokanta nousee 22 prosentista 23 prosenttiin. Sähkö– ja kaukolämpölaskutuksessa sovelletaan 22 %:n verokantaa siihen osuuteen,
joka kohdistuu aikaan ennen 1.7.2010 ja 23 % tämän jälkeiseen aikaan. Eri verokantojen
osuudet on esitetty laskulla.
18
nette 2/2010
Simo Höykinpuro
Lapualta on nimitetty
sähköasentajaksi Oy
RAVERA Ab:hen
R istikko
Nimi
Lähiosoite
Postinumero ja -toimipaikka
Puhelin
Lähetä vastaus 30.7.2010
mennessä osoitteeseen:
”NetteRistikko”
Vaasan Sähkö Oy
PL 26, 65101 Vaasa
Ristikon ratkaisseiden kesken
arvotaan 2 kpl toilettilaukkuja.
Edellisen Nette-ristikon voittajat:
Terttu Sirkiä, Vaasa
Anneli Kauppi, Pirttikylä
Edellisen ristikon ratkaisu.
nette 2/2010
19
Lukijakyselyn tulokset
Viime lehdessä julkaistuun lukijakyselyyn tuli 1 294 vastausta. Kiinnostavin juttu lukijoiden mielestä oli artikkeli Savukoskelta. Samantyyppisiä
reportaaseja eri puolilta Suomea toivottiin lisää.
Miten kiinnostavina pidit seuraavia artikkeleita:
En lukenut %
Tyydyttävä %
Hyvä %
Erinomainen %
Pääkirjoitus
18
16
57
9
Kaukolämpö
17
15
53
15
Mittareiden vaihtourakka
11
18
58
13
Ravera laajensi Kurikkaan
33
24
36
7
Nette Savukoskella
18
12
46
24
Vaihda e-laskuun
17
19
48
16
Testi
26
13
45
16
Tyydyttävä
Hyvä
Erinomainen
6%
72 %
22 %
Lähes kaikki jutut
Selailen
En lue
62 %
38 %
0%
Mitä pidit ulkonäöstä?
Miten aktiivisesti luet Nette-lehteä?
Mistä aiheista haluaisit lukea seuraavissa Nette-lehdissä?
Sähkön säästämisestä, ilmalämpöpumpuista, energiansäästölampuista,
tuulivoimasta ja maakaasusta, ilmastonmuutoksesta, kentällä tapahtuvasta työnteosta, miten paljon muissa maissa maksetaan sähköstä.
Vastaajan sukupuoli:
Mies
Nainen
53 %
47 %
Vastaajan ikä:
Ruusuja
Hyvä ulkoasu, hienoja kuvia, hyvää asiaa; Lehti on tuonut paljon uutta
tietoa, josta kiitokset toimitukselle; Ruusuja toimitusjohtajan kirjoitukselle,
tietää missä mennään; Sisältö on monipuolinen aihepiirien ja maantieteellisen kattavuuden osalta; Helppolukuinen; RAVERA-laajenemisjuttu toi
hienosti esille taustalla olevia henkilöitä.
Risuja
Liikaa tekniikkajuttuja. Sisältö insinöörimäinen; Ohkonen lehti, kevyesti
toimitettu; Turhan paljon isoja kuvia. Saisi tekstin osuus nousta; Miehille
suunnattu lehti. Kaikki kuvatkin vain miehiä; Halvempikin paperi riittäisi;
Ilmestyy harvoin.
alle 20
1%
21-30
5%
31-40
16 %
41-50
17 %
51-60
22 %
yli 60
39 %
Lukijakilpailun voittona ollut koko
perheen kylpylälomaviikonloppu on
toimitettu voittajalle.
Nette kiittää kyselyyn vastanneita ja toivottaa hyvää kesää kaikille lukijoille!
distystä!
E-lasku on tätä päivää.
Se on varma, vaivaton ja edullinen
tapa maksaa laskut.