2/2014 - Stadin Sissit
SISSI SANOMAT HEINÄKUU NRO 2/2014 53.VSK PAINOS 600 KPL S I K H A P Y Y T S E H Ä L SISSIKONTAKTIT Maastotoimintaa Pahkissivu 4 Pahkissivu 6 Satu sissitiimin harjoituksesta sivu 10 www.stadinsissit.fi Helsingin Sissikerho ry Matti Riikonen puheenjohtaja 040 - 580 5337 matti.riikonen (ät) elisanet.fi Helsingin Sissiosasto ry Kimmo Lohman puheenjohtaja kimmo.lohman (ät) kolumbus.fi 0400 - 555 377 Helsingin Sissikerho ry (tai Helsingin Sissiosasto ry) PL 47 00251 Helsinki PUHEENJOHTAJILTA TÄSSÄ LEHDESSÄ MM. Ampumatoimintaa Naisten vuorosivu 8 Baltic Sea Shooting Competition sivu 9 Muuta toimintaa Kevätsaunan tunnelmia sivu 11 Takasivun toimintakalenteritakasivu Seuraavassa lehdessä mm. Esik-J - taustoja ja kokemuksia www.stadinsissit.fi/sissisanomat/ SISSISANOMAT SISSISANOMAT on Helsingin Sissikerho Ry:n ja Helsingin Sissiosasto Ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja: Jani Heimala (jani@heimala.fi, 050-599 5899) Taitto: Jani Heimala Painolaitos:Painokurki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOIMITUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word tai Excel -liitetiedostoina. Mahdollisen kuva-aineiston toimittamisesta sovittava erikseen päätoimittajan kanssa. OSOITTEENMUUTOKSET: Kaikki Sissit: Tommi Saikkonen (0505544736 / tommi.saikkonen@gmail.com) RUL:n jäsenet: www –lomakkeella – www.rul.fi/jäseneksi spostilla: jasenasiat@rul.fi puhelimella: 09 405 62011 (MPY Virpi Kukkonen) RES:n jäsenet: spostilla: jasenasiat@reservilaisliitto.fi puhelimella: 09 405 62010 (MPY / Sara Väinölä) y-tunnus_21647014 Sissien jäsenkunnassa tapahtui pieni mutta merkittävä muutos viime vuoden aikana: me nuorruimme hieman. Kyseessä on sen verran harvinainen tapahtuma suomalaisessa reserviläiskentässä ja myös Stadin Sissien lähihistoriassa, että tapahtuneesta on syytä olla ilahtunut. Erityisesti asiassa lämmittää se, että yksi kerhoyhtymän painopistealueista on jäsenhankinta ja nuorten jäsenten aktivointi, joten aikakellon kääntäminen taaksepäin kertoo, että olemme tehneet jotain oikein. Itse uskon vahvasti, että nuoret reserviläiset kaipaavat elämyksellistä toimintaa: ammuntaa, itsepuolustusta, sotilastaitokilpailuja ja maastoharjoituksia, joissa kaikissa voi koetella taitojaan ja hakea fyysisen suorituskyvyn rajoja. Ja juuri toiminnasta Sissit tunnetaan. Vaikka Stadin Sissit ei olekaan pelkkä ampumaseura, ammunta on yksi Sissien toiminnan kulmakivistä. Ampumatoimikunta on tehnyt erinomaista työtä luolavuorojen kanssa, ja Ampuma-Team-toiminta on tuottanut runsaasti kilpailuosallistumisia ja niihin liittyvää menestystä. Pitkästä aikaa toimintakalenterissa on myös SRA-tyylinen Sissiammunta 24.8 Lopella, jonne kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita. Syksyn Pahkis on myös lähenemässä. Sen valmisteluihin liittyen koimme pienen yllätyksen, kun pitkäaikainen yhteistyökumppanimme Karjalan Prikaati alkoi kysellä Pahkiksen vastuuhenkilöiden kouluttajastatusten perään. Niitä oli tiedossamme vain muutamalla Sissillä. No, pikavauhdilla masinoitu täsmäkoulutus isolle Sissijoukolle hoiti tämän ongelman, mutta viesti oli selvä: meidän täytyy tietää keillä Sisseillä näitä muodollisia kouluttajavalmiuksia on, ja pyrkiä kannustamaan hankkimaan niitä. Osaamisestahan asia ei ole kiinni. Parlamentti päätti selvittää asiaa kyselyllä, johon tuli runsaasti vastauksia, ja tuloksia hyödynnetään pian. Hyvin myönteistä on, että Pahkiksen tulevaisuus Vekaralla on myötätuulessa, ja vuosia jatkunut hyvä yhteistyö kantaa toivottavasti pitkälle tulevaisuuteen. 2015 on vuorossa Pahkiksen juhlavuosi, joten jotain erikoisempaa on ehkä odotettavissa. LUE SANOMAT VÄREISSÄ Sissitili:_Aktia_405556-1429 Sissit nuorentuvat ISSN_12390879 kyky. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan lisäksi tarvitaan taitoa ja tahtoa. Materiaan liittyviin päätöksiin me reserviläiset emme voi vaikuttaa muuten kuin äänestäjinä ja veronmaksajina. Taitoon ja tahtoon me sen sijaan voimme vaikuttaa hyvinkin paljon. Pitämällä huolta että sekä henkilökohtainen että oman joukon suorituskyky ja taidot ovat kunnossa me omalta kasvatamme maanpuolustuksen uskottavuutta. Ylevä päämäärä ei tietenkään tarkoita ettei samalla kertaa voisi olla myös hauskaa. Oma kokemukseni on että siellä missä kaksi tai useampia sissiveljiä tai –sisaria kohtaa, myös huumori kukoistaa, ja se jos mikä saa ihmiset mukaan yhä uudelleen ja uudelleen yhteisten asioiden ääreen. Ja näitä mukavia tapaamisia on taas tarjolla viimeistään syksyllä. Pahkista odotellessa toivon kaikille oikein rentouttavaa kesää! Matti Riikonen puheenjohtaja/SK Esikuntatyöskentelyn kurssikokonaisuus on paraikaa ison uudistustyön kohteena. Vuonna 2015 suuri joukko reserviläisiä koulutetaan uusien Paikallispataljoonien esikuntien tehtäviin, ja Stadin Sissien kurssikokonaisuus muuttuu palvelemaan uuden joukkotyypin koulutuksessa. Tässäkin asiassa olemme saaneet kokea, että Sissien 20 vuotta hiottua osaamista arvostetaan ja meidän kokemuksistamme halutaan ottaa oppia. Osoituksena koulutuksen korkeasta laadusta, keväällä toteutetun Esik-J-kurssin valtakunnalinen auditointi tuotti kurssille kiitettävän arvosanan. Sissien sähköinen tietovarasto ja hyvien Sissikäytäntöjen dokumentointi on Parlamentin yksi painopistealue tälle vuodelle. Tarkoituksena on luoda turvallinen paikka, johon esim. toimikunnat ja Parlamentti voivat luoda ja jakaa toimintaan liittyviä sähköisiä dokumentteja. Tietovarastohanketta on valmisteltu kevään aikana, ja syksyn alussa pääsemme valitsemaan sopivan palveluntarjoajan. Tämän jälkeen alkaa palvelun lanseeraus sitä käyttäville, ja pääsemme kertomaan siitä laajemmalle Sissijoukolle. Kiitos valmistelutöistä kuuluu erityisesti Jyri-Pekka Tähtiselle, joka on aktiivisesti pitänyt langat käsissään valmistelevan työryhmän puheenjohtajana. Dokumentointihanke liittyy oleellisesti tietovarastoon, ja siinäkin asiassa pääsemme vauhtiin syksyn aikana. Työtä on siis tehty ja tehdään edelleen. Viime kuukaudet ovat muuttaneet Euroopan turvallisuuskuvaa merkittävällä tavalla, kuten olemme saaneet tiedotusvälineistä seurata. Katteeton sinisilmäisyys sai pahan kolauksen, kun ystävälliset mutta aseistetut vihreäpukuiset miehet marssivat itsenäiseen maahan koko muun maailman seuratessa sivusta tumput suorina. Suut kyllä kävivät, mutta tekemisen puolella olikin sitten hiljaisempaa. Eurooppa – ja Suomi siinä mukana - on uusien valintojen edessä. Suomen tulevat puolustusratkaisut määrittelevät maanpuolustuksen uskottavuuden, jonka päämittarina on itse hankittu tai liittoutumalla aikaansaatu materiaalinen Perhetapahtumia: Onneksi olkoon Juha Karell ja Kirsti (Kikka) Kapanen. 17v kihluuaika on päättynyt ja olette vihdoin seilanneet Saimaan aalloilta avioliiton satamaan. PAHKIS 2014 Pahkis järjestetään edellisten vuosien tapaan VEH-muotoisena Pahkis FAQ Mikä Pahkis on? Pahkis on Stadin Sissien ideoima, suunittelema ja johtama maasto-, sissitoiminta- ja johtamisharjoitus, joka muistuttaa kertausharjoitusta. Ensimmäinen Pahkis pidettiin lähes 50 vuotta sitten Pahkajärvellä Vekaranjärven varuskunnan maastossa, ja tapahtuman alkuperäinen isä on edelleen mukana. Karjalan Prikaati tukee Pahkista isännöimällä sen VEH-muotoisena harjoituksena, ja se toteutetaan yhteistyössä KYMKOTUn kanssa. Harjoitus on silti kokonaan Stadin Sissien junailema. Milloin Pahkis pidetään? Kilpailun johtajana toimii Aarne Björklund Yhteystiedot: Aarne Björklund 050-3821636 baarne@gmail.com Pahkis pidetään aina syksyisin, yleensä syyskuussa. Vuonna 2014 päivät ovat 19-21.9. Syksyn harjoituksen konseptia suunnitellaan alkuvuodesta alkaen, joten tulevan harjoituksen yksityiskohdat alkavat hahmottua vasta kesään mennessä. Siksi siitä ei vielä ole tarkkoja tietoja alkukevään aikana. Stadin Sissien nettisivuilla on aiempien kurssien tietoja, käy tutustumassa. Voiko Pahkikselle osallistua ryhmänä? Johan toki. Pahkikseen voi osallistua vaikka millä kokoonpanolla. Jos haluaa, että harjoituksen ajan voi toimia saman ryhmän kanssa, kannattaa ilmoittautua suoraan jomman kumman kilpailevan osaston johtajalle ja sopia asiasta henkilökohtaisesti. Osastojen johtajien nimet ja yhteystiedot tulevat tiedoksi keväällä esim. Sissien nettisivuille ja Helsingin Reservin Sanomat-lehdessä. Osasto Vihreän johtajana toimii Mikko Mononen Yhteystiedot: Mikko Mononen mikko.v.mononen@gmail.com Onko Pahkiksella ikärajaa? On. Pahkikselle voi osallistua kun on suorittanut varusmiespalveluksen. Koska kyseessä on MPK:n kautta toteutettu PV:n vapaaehtoinen harjoitus (VEH), yläikäraja tavalliselle osallistujalle on 60v. Yli 60-vuotiaat voivat kuitenkin osallistua tukitoimiin ja järjestelijöinä, mikä tarkoittaa että he eivät voi osallistua kaikkiin tehtäviin, mm. ammuntoihin. Osasto Ruskean johtajana toimii Henri Nummi Yhteystiedot: Henri Nummi henri.nummi@gmail.com Onko Pahkikselle osallistumismaksua? Ei ole. Koska kyseessä on nykyisin PV:n VEH, se on osallistujille maksuton ja sen lisäksi PV maksaa osallistujille normaalin pienen VEH-päivärahan. Kuljetuskin järjestetään, yhteiskuljetuksena linja-autolla Helsingistä. ILMOITTAUDU AJOISSA, VIIMEISTÄÄN 3.8. Miten ilmoittaudun Pahkikselle? Tänä vuonna Karjalan Prikaati kutsuu mukaan taistelijoita myös itse, jonka vuoksi muiden taistelijoiden tulee olla ilmoittautuneena järjestelmään viimeistään 3.8. Pahkis löytyy MPK:n koulutuskalenterin kurssihausta hakusanalla ”Pahkis”. Sissitoiminta- ja johtamisharjoitus, Pahkis 2014 0800 14 11036 Seuraa Reserviläinen-lehteä ja Sissien nettisivuja, jonne tulee tietoa tapahtumasta, ja kuinka siihen ilmoittaudutaan. Yleensä kaksivaiheisesti siten, että otat yhteyttä sekä kilpailevan Osaston johtajaan ja ilmoittudut erikseen MPK:n sivuilla itse tapahtumaan. Tarvitseeko Pahkiksella olla hyvä kunto? Kyllä ja ei. Jos haluat osallistua kilpailevan osaston jäsenenä tai johtajana, hyvä kestävyyskunto on suotava. Viikonlopun aikana liikutaan paljon kaikki varusteet mukana perjantaista sunnuntaihin, ja lepoaikaa ei välttämättä jää kovin paljon. Ruokailut tapahtuvat maastossa toiminnan lomassa. Jos osallistut tukitehtävään jossa ei liikuta yhtä paljon, pääset vähemmällä. Mitä varusteita Pahkiksella tarvitsee? Harjoitus alkaa perjantaina 19.9 klo 07.00 yhteiskuljetuksella Helsingin Rautatientorin tilausajolaiturista (ns. Fennian pysäkki) Vekaranjärvelle ja päättyy 21.9 n. klo 18.00 paluukuljetuksella Rautatieasemalle. Omalla autolla tulevien on oltava Vekaranjärvellä perjantaina 19.9 viimeistään 08.45 mennessä. Kaikki osallistujat saavat halutessaan PV:n varusteet, ja niillä pärjää. Myös muonitus on PV:n puolesta. Ylimääräisiä hyödyllisiä henkilökohtaisia varusteita itse kilpailua ajatellen ovat mm. puukko, kompassi, muistiinpanovälineet (mielellään vedenpitävät), ohutta köyttä, tulentekovälineet ja omaa evästä mielen mukaan. Ainakin osa vaatteista kannattaa pakata vedenpitävään säkkiin. Oma makuupussi on suositeltava, koska PV:n pusseja voi olla rajallinen määrä. Oma kantolaite, jopa kevyt majoite, voivat lisätä mukavuuttasi. Saako Pahkikselle ottaa omat varusteet? Harmaat Pantterit tiedusteluretkellä Kauhalan ulkoilualueella Christer Mikkonen Nitrojumpassa Harmaat Pantterit päättivät tehdä ennen kesälaitumille lähtöä vielä yhden patikkaretken ja kohteeksi valittiin Kauhalan ulkoilualue, joka oli meille täysin tuntematon. Lauantaiaamuna 24.5.2014 tapasimme Vanhasen Topin parkkipaikalla, mistä suuntasimme Vanhaa Turuntietä pitkin kehä III:lle suuntana Kirkkonummi. Kun olimme saaneet autot parkkiin metsässä olleelle aukiolle, joka toimi P-paikkana, siirryimme parinsadan metrin päähän vuolaasti virtaavan puron rannalle etsimään siellä olleita myllyn ja padon jäänteitä. Mitään ei löytynyt ja menimme takaisin autoille hakemaan eväsreput. Lähdimme matkaan puroa seuraten, joka on yhtä mutkikas kuin Kaartjoki, koilliseen kohti Kittelbergetin jyrkänteitä ja uusia seikkailuja. Hikoiltuamme pari litraa miestä kohti vaativassa maastossa saavuimme kiipeilyjyrkänteille. Ensin oli vuorossa Kittelberget ja sitten Kakarsberget, missä ”hämähäkkimies” juuri oli kiipeämässä pystysuoraa seinämää pitkin ylös. Siinä juttelimme kiipeilijöiden kanssa hetken ja jatkoimme sitten matkaa kiertelevää puronvartta pitkin Kakarlampea kohti. Lammen rannalla pidimme lounastauon ja suunnittelimme vaelluksen jatkoa. Pienen ruokalevon jälkeen jatkoimme matkaa kohti itää käyttäen kelloa kompassina. Aikamme käveltyämme löysimme polun, joka vei meidät Myllynpää-lammelle missä pidimme kahvitaukoa, huuhtelimme jalat järvessä ja nautimme auringosta. Tästä pisteestä ei ollut enää jäljellä kuin muutama kilometri P-paikalle. Matkaa ei kertynyt kuin noin 9 km, mutta sekin tuntui puolet pidemmältä vaativan maaston takia. Seuraava reissu on suunniteltu elokuulle, jolloin patikoidaan ja melotaan Lopella. Kyllä saa. Omien tuttujen ja sopivien varusteiden käyttö on jopa suotavaa, koska se nopeuttaa perustamista ja purkamista. Näkyvän vaatetuksen osalta edellytyksenä on, että asusteet ovat yhtenäiset PV:n varusteiden kanssa, eli käytännössä M91 ja M05 ovat sallittuja. Vieraiden valtioiden maastopukujen ja tunnusten käyttö on kielletty. Muiden näkyvien varusteiden, esim. kantolaitteen ja/tai tst-liivin, käytön edellytys on että ne ovat maastoon mukautuvat eivätkä mainittavasti erotu PV:n käyttämistä. Alusvaatetuksen osalta voi käyttää haluamiaan vaatteita, kunhan ne eivät näy päälle. Omaa makuupussia ja makuualustaa voi käyttää, kunhan ne eivät väreiltään erotu maastossa. Partiokohtainen laavukin voi olla kätevä, sillä silloin ei tarvitse kuljettaa sissitelttaa. Onko kaikki PV:n jakama materiaali pakko ottaa mukaan maastoon? Ei ole. Ylimääräiseksi katsomansa varusteet, lähinnä vaatteet, voi jättää kasarmille siviilikassissa. Tämä ei tietenkään koske tst-välinemateriaalia eikä joukkokohtaista materiaalia. On hyvä miettiä etukäteen, kuinka vähillä varusteilla voi pärjätä, koska liian painava kantolaite hidastaa väkisinkin etenemistä. Toisaalta varusteita pitää olla mukana sen varalta, että sään muutokset tai veteen joutuminen eivät haittaa suorituskykyä. Mitä tapahtuu Pahkiksen jälkeen? Sunnuntaina itse kilpailuosuuden päätyttyä huolletaan ja luovutetaan ensin joukkokohtainen materiaali ja sitten henkilökohtaiset varusteet. Tämän jälkeen on mahdollisuus peseytyä, saunoa ja ruokailla ennen loppupuhuttelua. Loppupuhuttelun ja palkitsemisten jälkeen alkaa bussikuljetus Helsinkiin. OSASTO VIHREÄ LIITY SUORITA ONNISTU YHDESSÄ Ilmoittaudu mukaan vaativaan koitokseen suoraan osaston johtajalle: Mikko Mononen mikko.v.mononen@gmail.com Voit ilmoittaa mukaan myös kokonaisen ryhmän OSASTO RUSKEA Pahkis 2014 19.-21.9. KarPR, VEKARANJÄRVI Naisten vuoro 20.1.2014 Kirjoittanut: Kari Savolainen Päätimme ampumatoimikunnassa järjestää naisten vuoron Töölöntorikadun ampumaradalla. Tavoitteena oli aktivoida naisjäseniämme ampumaharjoituksien pariin. Ja kuinka ollakkaan, kaksi rohkeaa taistelijaa tuli naisten vuorolle. Molemmat eivät kertomansa mukaan olleet paljoakaan pistoolin saloihin perehtyneet, joten asiallehan oli suoranainen tarve. Aloitimme koulutettavien kanssa keskutelemalla aiheesta, ja samalla selvitimme koulutustason ja tarpeen. Kertasimme asekäsittelyn periaatteet ja turvallisuusohjeen. Tämän alkurutiinin jälkeen pääsimmekin jo itse aiheeseen, eli ampumaan. Aluksi ihan normaalia tarkkuusammuntaa, jonka aikana tarkistimme aseotteen oikeanlaiseksi. Yleensä ottaen on hyvä tarkkailla ase-otetta varsinkin pistoolia käytettäessä, sillä hyvä ja oikea ote mahdollistavat tarkat ja nopeat laukaukset. Tämä omaksuttiinkin nopeasti, ja voitiin kouluttajien johdolla lisätä painetta nousujohteisesti ammunan aikana. Paineen lisäämisellä tarkoitamme haastavampaa ammuntaosiota, jossa koko ajan kiristetään ammunan tahtia taikka osuma vaatimusta. Oli mukava havaita, että rouvat omaksuivat asiat nopeasti ja ilman mutinoita. Selkeää kehittymistä havaittiin tapahtuvan jo tuossa parin tunnin session aikana. Toki on selvää että ampujaksi ei tulla hetkessä, vaan se vaatii asiaan paneutumista ja useita harjoituskertoja. Liian taitavaa ampujaa ei olekaan, mutta paremmaksi tulee jokaisen harjoituskerran jälkeen. Myöskin vahvistui taas se sama asia jonka olen todistanut yli 15 vuotta kestäneellä kouluttajataipaleellani, nainen on poikkeuksetta parempi ampumakoulutettava kuin mies. Mistäkö se johtuu? En mielestäni saa sille muuta syytä kuin sen, että nainen toteuttaa kyselemättä kouluttajan ohjeet ja toteuttaa ne ilman ennakkoasenteita. Tämä on asia, jonka me kaikki rumemman sukupuolen edustajat ajoittain unohdamme, ja siten jarrutamme omaa kehittymistämme suotta. Siksi tämä naisten vuoro oli erittäin mielyttävä kokemus myös kouluttajille. Soisinkin, että muutkin naiset tulisivat rohkeasti mukaan, koska maan etukin jo sitä vaatii. Kirjoittanut: Aki Virtanen kaikkia paikalle tulijoita koulutetaan asianmukaisesti, ja pilke silmäkulmassa. Harjoituksemme, vaikka usein ovatkin kisatyyppisiä, eivät ole ryppyotsaisia puristuksia. Mielestäni ampumaurheilu ei saa olla verenmaku suussa punnertamista, vaan ilon ja oivalluksen kautta voittoon-tyyppistä. Haastavampia harjoituksia toki järjestetään kokeneille ampujille, ja sinnekin on hyvä vasta-alkajankin tulla oppimaan ja kokeilemaan rajojaan. Naisten vuoro oli mielestäni oikein onnistunut tilaisuus, ja toivonkin että rouvat tästä mobilisoituvat jakossakin ”sekahakuvuoroille” mukaan, ja painostavat yhdistyssisarensakin mukaan. Töölöntorinkadun rata ei saa taantua man caveksi, ja se on teidän naisjäsenten vastuulla se. Tapahtumassa toimvat kouluttajina: Kari Savolainen, Jari Gerasimoff, JP Tähtinen, Kosti Kallunki ja Lauri Helenius Olen varma, että useimilla on kynnystä tulla ampumavuoroille mukaan, kun aristelee taikka ujostelee omaa ampumataitoaan. Tämä on turhaa, sillä oppimassahan me kaikki olemme ja ketään jäsentä ei jätetä yksin, vaan häntä autetaan ja tuetaan. Myöskin lupaan että JÄSEN - TILAA ITSELLESI SISSIEN UUSI HIHAMERKKI! Merkit ovat velcropohjalla ja valmiita kiinnitettäväksi esim. m91 maastopuvun hihaan (pystymallinen merkki) tai muulle sopivalle velcroalustalle reppuun, kiväärikassiin, läppärilaukkuun, ”taktisen” fleecetakin hihaan tms. (vaakamallinen merkki). Merkkipari (sisältää pysty- ja vaakamallisen merkin) 5 euroa. Saatavissa yhdistyksen tapahtumissa tai tilattavissa postitse. Pakkaus- ja postikulut 2,70 euroa. Tilaukset: Juha Matikainen juha_matikainen(ät)suomi24.fi (Juhalta myös vanhoja merkkejä edelleen saatavissa) tai Timo Järvinen timze79(ät)gmail.com tai Jyri-Pekka Tähtinen jyri.tahtinen(ät)gmail.com TUNNUSTA VÄRIÄ JA PISTÄ MERKIT TILAUKSEEN! Baltic Sea Shooting Competition 2014 Matkamme kilpailuun alkoi aikaisin perjantaiaamuna, kokoontumisella Helsinki-Vantaan lentokentällä. Joukkueemme kilpailijat olivat Teemi Potkonen, Arto Vainikka, Juha Rantala ja allekirjoittanut. Joukkueen muut jäsenet olivat Seppo Siimeslehto, Timo Soininen ja Juha Parkkonen joukkueemme johtajana hoitivat menestyksekkäästi edustamisen ja PR hommat. Pienten alkusäätöjen jälkeen pääsimme viimein nauttimaan aamupalaa lähtöterminaalin gourmet ravintoloihin. Tunnelma joukkueessamme oli korkealla ja taistelutahto kova. Meitä ei estänyt edes innokkaimman ampujan tuomien omien ammuksien takavarikointi turvatarkastuksessa, eikä parin terroristivariksen lentäminen koneen turbiiniin. Olimme jo melkein voittaneet kilpailun... Perjantaipäivä Tanskassa kului pitkälti paikallisia voileipiä syöden, sekä terassilta käsin kauniiseen lähikaupunkiin tutustuen. Illalla oli kilpailupäivän ohjelman julkistaminen ja tutustuminen kalustoon. Tulisimme ampumaan kuusi rastia. yksi pistoolilla ja C7 tulitukiaseella, kaksi rautatähtäimisellä Diemaco / Colt Canada C7 rynnäkkökiväärillä ja C7 karbiinilla. Karbiinissa ja tulitukiaseessa oli molemmissa optiikka. C7 on käytännössä amerikkalainen M16 kivääri joka on valmistettu lisenssillä Kanadassa. Pitkät olivat siis tuttuja ammuntaa harrastaville. Pistooli oli muinainen Sig Sauer P210, joka hallintalaitteiden sijoittelusta huolimatta tuntui varsin pystyvältä aseelta. Lauantai-aamuna suunnistimme ensimmäiseksi pistoolirastille, yhdessä ruotsalaisten kanssa. Rastilla ammuttiin vasen, oikea, ja molemmat kädet aseessa. Taulut oli sijoitettu siten, että liikkumista tapahtui sekä syvyys- ja sivusuunnassa. Rastilla oli yksi pakollinen lippaanvaihto. SRA ammunnoista tuttuun tapaan kaikilla rasteilla pahveihin ammuttiin kaksi laukausta. Toinen rasti ammuttiin tulitukiaseella. Joukkueen jäsenten oli tarkoitus kaataa mahdollisimman monta jasteria annetussa ajassa. Jastereita olikin koko peltoaukea täynnä n. 30m:stä aina 400m:iin. Ampuma-asentoina oli poterosta seisten ja makuulta. Kivääriin kiinnitetty Elcanin valmistama optinen tähtäin tuotti tuskaa alusta alkaen. Tähtäimestä löytyi koron säätö eri etäisyyksille, mutta jostain syystä laukaukset eivät löytäneet jastereita vaikka tähtäyspisteet ja ammuksen lentoradat oli annettu. Koska muut joukkueet osuivat selvästi paremmin, emme voi kuin syyttää ruotsalaisia vilunkipelistä. Ampuivathan he meitä ennen, ja saivat vielä ampua kahteen kertaan, kun eivät ymmärtäneet ampua pystyssä olevia jastereita ilman eri komentoa. Karbiinilla ammuttiin kaksiosainen rasti. Ensimmäisenä miehen korkuisen reikälevyn läpi noin 50m etäisyydellä olevaan tauluun. Jokainen reikä minkä läpi ammuttiin, oli muodoltaan erilainen ja eri korkeuksilla. Asennot vaihtelivat seisoma-asennosta pääalaspäinpolvillaanväärältäkädeltäkyljellään-asentoihin. Selvisimme kuitenkin ilman fyysisiä vammoja. Toinen osa oli 15m:stä kolmeen tauluun, El Presidente tyylisesti. Erona että seuraavaan tauluun ammuttiin aina yksi laukaus enemmän. Viimeiseen viisi laukausta, joten kaikkiin tauluihin ammuttiin kahdesti. Jotakin kummallista tanskalaisten kohdistustavassa on, kun karbiinin Aimpointilla osumat olivat kaikilla 15cm vasemmalla tähtäyspisteestä... Viimeiset kaksi rastia ammuttiin rautatähtäimien läpi, C7 rynnäkkökiväärillä. Käytännössä M16:lla. Ensimmäisenä vuorossa oli kaksi kertaa kymmenen laukauksen kasa-ammuntaa. Ampumaetäisyys 200m. Pisteet eivät ratkaisseet vaan kahdelta kerralta pienempi kasan halkaisija. Juha Rantala ampui heikosti kilpailun kolmanneksi parhaan tuloksen rastilta. Viimeisenä vuorossa oli ampumapunnerrusjuoksu. Ensin 100m sprintti ilman aseita 50m vallille, viisi punnerrusta, lipastus ja ammuntaa jastereihin makuulta ja polvelta. Viimeisen rastin jälkeen suuntasimme takaisin majapaikkaamme valmistautumaan illan ruokailua ja palkintojen jakoa varten. Kaiken kaikkiaan sijoitus kilpailussa oli kelvollinen kolmas sija. Edelle kiilasivat Viro, voittajana ja Latvia kakkosena. Ruotsi oli viimeinen, Tanska viides ja valkovenäjä neljäs. Satu sissitiimin harjoituksesta Kevätsauna kokosi sissikansaa Kirjoittanut: Sami Manner Kahden yön harjoituksemme alkoi toukokuisena perjantai-iltana. Ensimmäinen K-piste oli Pirkkolan urheilupuistossa, missä kokoonnuttiin 2100. Saatuamme marssijärjestyksen määritettyä aloitimme varsinaisen siirtymisen viikonlopun harjoitusmaastoihin. Tällä kertaa toimimme Hyvinkään lähimaastoissa. Matkalla harjoituksen johtaja kertoi saaneensa inspiraationsa harjoituksessa käytettäviin karttoihin Falklandin sodasta. Tarinan mukaan esimmäiset Brittien erikoisjoukot suunnistivat saarilla käyttäen Michelin-ravintolaoppaan karttoja. Tästä oli herännyt ajatus tulostaa mustavalkoisia ilmakuvia alueista joilla toimimme. Voi sitä riemunkiljahdusten määrää... Saavuimme toiminta-alueelle juuri kun ilta alkoi hämärtää. Pikaisen varusteiden välppäyksen jälkeen jakaannuimme kahteen kolmen hengen partioon. Tässä kokoonpanossa kulkisimme lauantai-iltaan asti. Yön aiheena oli siirtyminen pimeässä uuden taistelutavan mukaisissa partioissa. Pimeyden laskeuduttua ja annetuilla välineillä suunnistamisesta tuli erittäin mielenkiintoista. Suomalaisessa umpimetsikössä ilmakuvan perusteella suunnistamisesta tulee erittäin suuripiirteistä. Tämän eduksi havaittiin se, että varsinaisen eksymisen vaara pienenee huomattavasti. Saavuimme vaivatta ennalta määritetylle kokoontumispisteelle, jossa havaitsimme äänen kantavan pimeässä metsässä erittäin pitkälle. Kuuntelimme toisen partion lievää harjoittelua lähes tunnin, ennen kuin saimme heihin yhteyden. Yön toinen siirtymä suoritettiin hieman kiristetyllä tahdilla, ja sitä värittivät muutamat pitkät tienylitykset. Siirtymän päätteeksi kokoonnuimme saamaan käskyn tiedustelutehtää varten. Kohteenamme oli Hyvinkään lentokenttä, jonka alueella epäiltiin olevan jonkinlaista toimintaa. Tehtävämme oli selvittää toiminnan laatu. Suuren jännityksen siivittämänä lähdimme suorittamaan viimeistä siirtymää alueelle, jonne saavuttuamme aurinko oli jo horisontin yläpuolella. Suoritimme alueen tiedustelun tehokkaasti ja havaitsimme alueella toiminnan merkkejä. Päätimme jakaa partion kahteen osaan ja perustaa kaksi tähystyspaikkaa, joista suorittaisimme tähystysteidustelua. Järjestely mahdollisti myös yhden taistelijan henkilökohtaisen huollon. Olin ensimmäisenä huoltovuorossa, eikä aikaakaan kun keinuin vienon tuulenvireen hyväilemänä riippumatossani. Noustessani levoltani havaitsin lämpötilan olevan kovassa nousussa ja taivaan pilvetön. Vapautin toverini tähystämästä levolle, ja asetuin paahteeseen tähystämään. Seuraavat tunnit kuluivat laskien sauvakävelijöitä. Suurimmat sydämen tykytykset aiheutuivat useista koirista joita säästä nauttivat ihmiset toivat kävelylle aivan tähystyspaikkamme läheisyyteen. Käskyssä painotettu ilmaliikenteenlasku tuntui usean tunnin ajan lähes ajanhukalta Lentokenttä aktivoitui vasta lähempänä ajankohtaa jona meidän tuli aloittaa siirtyminen kokoontumispisteelle. Siirtyminen itsessään oli huomattavasti haastavampaa keskellä päivää kuin aamulla alueelle siirtyminen. Mahtavan sään johdosta luonnossa ja tiestöillä liikkui huomattavan paljon väkeä nauttimassa vapaapäivästään. Päästyämme kokoontumispisteelle hellelukemiin noussut lämpötila ja auringossa vietetty aika tuntui kehossa palauttaen mieleeni oman kuolevaisuuteni. Siirryimme pisteeltä pikaisesti autoille, joilla siirryimme toiselle harjoitusaluelle. Suurta johtamistaitoaan demonstroiden harjoituksen johtaja esitti pikaista huoltotaukoa matkalla olleella osuuskaupan liikenneasemalla. Pian hampurilaisin ja kolajuomin tankatut taistelijat innostuivat vielä lisää. Toiseksi yöksi oli järjestetty tehokas maaliosasto, jonka toiminnan simuloimiseksi oli järjestetty määrittelemätön määrä muovikuula-aseita. Lelut kainalossa siirryimme ajoneuvoin pois säädyllisten ihmisten ilmoilta. Tässä vaiheessa meille suotiin hieman omaa laatuaikaa, joka kulutettiin vaakatasossa riippumatoissa. Herätyksen koittaessa oli olo kuin uudesti syntyneellä. Vaatteet ja kengät olivat kuivuneet ja pahin väsymys oli väistynyt. Seuraava siirtymä antoi hyvän varoituksen tulevasta. Metsät olivat armotonta tiheikköä ja korkeuserot olivat lähes pystysuoria kallioisia jyrkänteitä... Maaston kehityksestä masentuneena ja lämmöstä aivan totaalisen läpimärkänä saavuimme yön tukikohtaamme alkuillasta. Nopean välppäyksen, taistelupareihin jakautumisen ja tehtävien jaon jälkeen aloitimme siirtymisen tiedustelualueillemme. Tällä kertaa tiedustelumme kutistui lähinnä siirtymäharjoitukseksi. Alueemme oli kauimmaisin, ja kohtasimme oletetun vihollisen toimintaa matkalla. Kosketus vältettiin mutta tämä aiheutti varovaisuutemme nousun ja hetkellisen vauhdin hidastumisen. Saavuttuamme alueellemme suoritimme suurpiirteisen alueen haravoinnin. Tiedustelumme olisi ollut aivan tulokseton, mikäli emme olisi havainneet yhden henkilön tuoreita jalanjälkiä. Laihoista tuloksista masentuneina aloitimme pikaisen taipaleen takaisin tukikohtaan, johon saavuimme hieman odotettua aikaisemmin. Tästä riemastuneena päädyimme lievään tajuttomuuden tilaan, pikaisen kuivien vaatteiden vaihdon jälkeen. Hurjista pelotteluista hämmästyneenä heräsin mukavasti seitsemältä aamulla. Illalla oli hurjia suunnitelmia yöllisestäkin toiminnasta, mutta riemukseni havaitsin nukkuneeni läpi yön. Tervetulleesta yllätyksestä piristyneenä aamuinen taival autoille ei tuntunut niin pahalta. Paluumatkan kuvan kauniit maisemat ja postikorttimainen kartanomiljöö tarjosivat hämmästyttävän kontrastin edellisiltaiseen mielikuvaan paikallisesta maastosta. Ruoho on aina vihreämpää ojan toisella puolella, vai miten se meni... Harjoituksen aikaansaama mielentila oli hyvin ristiriitainen. Tervetullutta oli reipas ulkoilu ja pako arjesta, hetkittäiset mielettömät maisemat, hyvä seura, mahtava sää ja varjoissa hiippailemisen tuoma adrenaliinipiikki. Lievää mielipahaa hetkittäin aiheutui suunnistusvälineistä, hetkittäin erittäin vihamielisestä maastosta, lämpötilan tuomista lieveilmiöistä sekä omien varusteiden väärä kokoonpano. Edellisistä oppineena voin suositella sissitiimin tapahtumia kaikille reipashenkisille, jotka kaipaavat pientä pakomatkaa arjesta. Tällä hetkellä ohjelmaan kuuluu viikkoharjoitukset maanantai iltaisin. Harjoitukset keskittyvät monipuolisen reserviläiskunnon ylläpitoon ja kehittämiseen. Kesällä järjestetään myös muutama edellisen kuvauksen kaltainen viikonlopun kestävä harjoitus, joilla kehitetään kestävyyttä ja sotilastaitoja loppukesän sotilastaitokilpailuja silmällä pitäen. Lisätietoja harjoituksista saa maastotoimikunnalta ja emaililla akibooa@hotmail.fi Tule mukaan! YLENNYKSET YLIK KORPR YLIK KERS KERS YLIL YLIK VÄÄP 4.6.2014 Haapala Markku Immonen Jesse Laine Mira Lehtisyrjä Mikko Liesimaa Juhana Martinsen Kimmo Mustonen Mikko Savolainen Kari Entiset jäsenet: LTN Kettunen Vuokko YLIL Pekkala Terho Stadin Sissien perinteinen kevätsauna järjestettiin Kaartin Killan saunalla 16.5. Rennoissa tunnelmissa vietetyn illan ohjelmaan kuuluivat myös palkitsemiset sissilevykkeillä. Joulusaunasta poiketen pisimpään viihtyneet eivät jääneet laulamaan marssilauluja hamaan yöhön, vaan siirtyivät lähempänä keskustaa sijainneeseen etukomentopaikkaan seuraamaan jääkiekon MM-karkeloita. Sissimäinen linjaus ja ideointi oli kuitenkin vahvasti etusijalla koko illan. IN MEMORIAM Reino Jokisalo kapt res 5.5.1943 – 22.5.2014 Reinon pitkä taival Sissikerhon jäsenenä päättyi sairauden väsyttämänä 22.5. Reino sai olla viimeiseen asti kotonaan, jonne hän oli vasta vuosi sitten muuttanut kumppaninsa Carolan kanssa. Reino liittyi Stadin Sisseihin 8.3.1983. Alkuvuosina hän oli viestitoimikunnan jäsen ja toimi aktiivisesti mm. antennien ja muun kaluston kehittämisessä toimikunnan vetäjän apuna. Hallitustyöskentelyyn Reino tuli mukaan 1988. Puheenjohtajana hän toimi 1993–1995. Tuona aikana reserviläiskentässä tapahtui suuri murros, MPK-koulutus alkoi. Sissien roolia koulutuksen tarjonnassa pohdittiin useasti Reinon aikana lanseeratussa Sissiparlamentissa, Sissikerhon ja Sissiosaston yhteisessä johtoportaassa. Samaan aikaan otettiin myös käyttöön Stadin Sissit –yhteisnimi, millä meidät yhä tunnetaan. Reinon puheenjohtajakautena tapahtui paljon. Pidettiin historiamme suurin Pahkis, jolloin viimeiseen Vekaralla pidettyyn harjoitukseen osallistui melkein 250 reserviläistä. Pahkis siirrettiin pääkaupunkiseudulle. Oman sotilasläänimme viesti oli selvä: "Tuokaa Pahkis-tapahtuma pääkaupunkiseudulle, missä valtaosa teistä tositilanteessa kuitenkin toimisi.” Sissien toimitila ”Osuuskauppa” hankittiin, Sissikerho täytti 35v ja kunniapuheenjohtaja Yrjö Levikoski täytti 75v. Kaikissa näissä Reinolla oli merkittävä rooli. Sissikerho menestyi Reinon puheenjohtajakaudella mainiosti myös jäsenhankinnassa. Lainaus Reinon tekstistä, minkä hän kirjoitti 50v historiikkiin: ” RUL alkoi arvioida ja palkita peräti rahalla jäsenkerhojaan toteutuneen toiminnan määrän ja monipuolisuuden pohjalta, ja tällä valtakunnallisella listalla Sissikerhon sijat olivat pj-kaudellani ensimmäinen, kolmas ja ensimmäinen. Myös HRUP halusi aktivoida kerhojaan jäsenhankintakilpailulla 1994. Tuon kisan Sissikerho voitti (itse onnistuin värväämään mm. eläkkeelle jääneen kenraali Sami Sihvon jäseneksemme), ja per 31.12.1994 Sissikerhon jäsenmäärä oli toistaiseksi korkein eli 336 maksavaa jäsentä.” Reinon asennetta kerhoyhtymäämme kohtaan osoittaa hänen toimintansa kertausharjoituksissa. Hänet valittiin erään SA-yksikön päälliköksi ja alaisikseen hän valitsi pääasiassa Stadin Sissien jäseniä antaen heille mahdollisuuden ansaita KH-päiviä ja sitä kautta ylennyksiä. Toiminta jatkui usean vuoden ajan, kunnes toiminto siirrettiin kantahenkilöstön toimenkuvaan kuuluvaksi. Esikuntatyöskentelyn kurssista on muodostunut yksi Sissien tärkeistä koulutustapahtumista, nykyään se on MPK:n lippulaiva kurssitarjonnassa. Kurssin alkuvaiheissa ei ollut mitenkään itsestään selvää, että tämmöinen koulutus sopisi "metsäsissien" valikoimaan. Reinon mielipide, näkemys idean kantavuudesta, oli yksi tärkeä tekijä myönteisen päätöksen aikaansaamisessa. Ja onhan se idea kantanut ja kehittynyt pian 20 vuotta. Reinon luonteen avuliaisuus on jäänyt kaikille mieleen. Hän oli aina valmis auttamaan kaveria, kun vain saattoi sen tehdä. Milloin hänen kännykkänsä putosi rintataskusta järveen saunavettä noutaessa, milloin tapaamme hänet tiskaamassa yhteisen illallisen astioita. Mikään työ ei ollut reservin kapteenille arvoltaan liian vaatimaton, vaan kaikki tehtiin kunnialla. Reino oli jouluaaton kunniavartion vakiojäsen vuosikymmeniä, vakiopaikallaan tämän kirjoittajan takana Marskin paadella. Hyvänjoulun toivotukset saattoivat vartioporukan joulun viettoon. Viimeisenä projektinaan Reino osallistui Stadin Sissien 50v-historiikin kasaamiseen. Hänen kätensä jälki näkyy MMM-osion (Mitä-Missä-Milloin) kokoamisessa ja työryhmän vanhimpana hänen roolinsa oli projektin eteenpäin patistaminen. Kieliasusta keskusteltaessa hänellä oli myös hyvä tietämys oikeinkirjoitusasioissa. Valitettavasti Reino ei saanut nähdä työryhmän usean vuoden projektia valmiina historiikkina. Luottamustehtäviä Sissikerhossa: 1988-1992 viestiupseeri, 1993-1995 puheenjohtaja, 1996-1998 perinneupseeri. Reinolla oli myös lukuisia tehtäviä vuosien varrella Pahkis -maastoharjoituksissa. Palkitsemisia: RUL pronssinen ansiomitali 1990, Sissilevyke 1991, Sissiansiomitali soljen kera 1993, RUL kultainen ansiomitali 1999, Sissikivi 2003. KOLME KERTAA: SISSIT - SISSIT - SISSIT! SISSIKALENTERI MAASTO/ JOHTAMINEN Elokuu Syyskuu PAHKIS 19. - 21.9. Lokakuu AMMUNTA SALI Vakiovuorot Parill viikoilla ma sekä pe 19002130 Vakiovuorot ma, ke, pe 18001930 Vakiovuorot Parill viikoilla ma sekä pe 19002130 Vakiovuorot ma, ke, pe 18001930 TIEDOTUS Sissisanomien 3/2014 aineistopäivä 24.8. Vakiovuorot Parill viikoilla ma sekä pe 19002130 Maastotoiminnan toimintakalenteri vuodelle 2014: • heinäkuu MUU Omaistenpäivät Sa ntahaminassa • 6. – 9.8. Admiral Pitka Reco n Challenge–kilpailu Virossa • 9. – 10.8. Tiedustelukouluttaja kurssi 2 • elokuu Grenadier • 19. - 21.9. RESUL:n syysjotos • 19. - 21.9. Pahkis • 10. – 12.12. Tiedustelukurssi ri vuo- imintakalente ikunnan to Ampumatoim delle 2014: upiin misia Vares C u st lli sa o ilö ks aiuu Y M-karsintakilp • huhti-lokak ja piirin SRA S luihin joituskilpaiksen SRA-har ty is d h Y uu • huhti-lokak lu jäsenille man tuki Pahkis-tapahtu u • syysku oltokurssi ana Asehu ik a n e d o u v •
© Copyright 2024