KODIKAS TALVI 2013 • Kotkan Seudun Talokeskuksen lehti joka kotiin TALOKESKUKSEN ISÄNNÖINTI ON TUTKITUSTI HYVÄLLÄ TASOLLA Kotkan Seudun Talokeskuksen lehti Talvi 2013 Lehden suunnittelu ja toteutus: Nitro ID: Maria Huttunen, Sanna Arolainen, Mikko Hovi ja Heta Suutarinen Kotkan Seudun Talokeskus: Pasi Peltomäki, Kari Taka, Ilkka Nissinen, Juha Saranne, Eija Koski ja Marita Vehviläinen Kotkan Seudun Talokeskus Oy Rautatienkatu 2 48100 Kotka Toimisto: 05 225 1222 (8–16) www.talokeskuskotka.fi ISÄNNÖINTI vaihde 05 225 1222 info@talokeskuskotka.fi Toimistomme on avoinna klo 8–16 KIINTEISTÖNHOITO Päivystyspuhelimme palvelevat 24/7. Kotkansaari–Hirssaari–Mussalo: 044 223 3250 Karhuvuori–Karhula–Hovinsaari: 044 223 3251 puh. 05 225 1280 KIINTEISTÖTEKNINEN KONSULTOINTI Jouko Salo, rakennusinsinööri, PKM, PETA (pätevöitynyt kosteuden mittaaja ja energiatodistuksen antaja) gsm 044 355 4579 jouko.salo@kiinteistovalvonta.fi RAKENTAMINEN Ilkka Nissinen, toimitusjohtaja, rakennusinsinööri puh. 05 225 1279, gsm 044 223 3279 ilkka.nissinen@talokeskuskotka.fi faksi 05 260 1510 KODINHOITO JA KOTIHOIVA puh. 05 213 110 info@emus.fi Tarvittaessa tavoitatte hoitajamme joka päivä klo 8–18 numerosta 044 223 2350 HYVÄN ASUMISEN ASIALLA Kulunut vuosi on ollut kevyen muutoksen aikaa Talokeskukselle. Olemme jatkaneet hyväksi havaitulla linjalla, mutta myös kehittäneet toimintaamme saadun palautteen perusteella. Esimerkiksi isännöinnin asiakastyytyväisyyteen liittyvistä kehityskohdista voit lukea tämän lehden sivulta 3. Olemme osa ihmisten arkea ja tulemme liki heille tärkeintä paikkaa, heidän kotiaan. Työmme on luonteeltaan sellaista, että sen onnistuessa sitä ei huomaa ja arki rullaa, mutta jonkun mennessä vikaan on se heti nähtävissä. Siksi iso osa kehityskohdistamme on ehkä pieniä arkisia juttuja, mutta merkitykseltään suuria. Kiinteistönhoitomme pitää hyvää huolta kohteistamme käymällä ne tarkastellen läpi tiheämmin itsenäisesti ja harvemmin, mutta säännöllisesti asiakkaan kanssa. Kiinteistökierroksen sisältöön voit tutustua sivulla 9. Tytäryhtiömme Emuksen rooli arjessa on hieman erilainen. Hoiva- ja hoitopalveluita tarjoavana toimijana työ perustuu suoraan ihmiskontaktiin, ammattitaitoon ja empatiakykyyn. Suurin toiminnanmuutos tässä vuodenvaihteessa on uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, mikä vapauttaa suoraviivaisesti aikaa siihen tärkeimpään, eli asiakastyöhön. Jutun FastROI HILKAN käyttöönotosta löydät sivulta 11. Tämä lehti on pullollaan myös meidän toisten toimialojen kuulumisia. Ota hetki aikaa, tutustu Kodikkaan sisältöön ja näe mitä kaikkea teemme hyvän asumisen puolesta. Toivon sinulle lämmintä joulunaikaa ja onnekasta uutta vuotta! Pasi Peltomäki, toimitusjohtaja Hyvän asumisen tekijät palveluksessasi. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin vuodenvaihteessa 2012–2013. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään asiakkaiden tyytyväisyyttä isännöintipalveluun. Tutkimuksen tuloksia verrataan alueellisesti ja valtakunnallisesti ja se suoritetaan kahden vuoden välein. Tällä kertaa tutkimukseen osallistui yhteensä 149 yritystä ja 735 isännöitsijää. Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimuksen toteutti Promenade Research Oy, Suomen Isännöintiliiton toimeksiannosta ja kunkin mukaan lähtevän isännöintiyrityksen tilauksesta. Tutkimuksen mukaan Talokeskuksen isännöintipalvelu on kokonaisuutena hyvällä tasolla. Verrattuna oman toiminta-alueen tulokseen tulostaso on selvästi vahvempi ja koko maan isännöitsijöiden välisessä vertailussa Talokeskus sijoittui keskitason yläpuolelle. Tulos oli myös kehittynyt positiivisesti edelliseen tutkimukseen verraten. Kotkan suurin taloyhtiö luottaa Talokeskukseen S. 6 Kaksi remonttia yhdellä vaivalla S. 8 Kiinteistökierros on kuin rakennuksen katsastus S. 9 Selkeää myönteistä kehitystä on tapahtunut johtajuudessa, hallitustyöskentelyssä, teknisten- ja taloudellisten asioiden hoidossa, oma-aloitteisuudessa ja hallitustyöskentelyssä. Kehitystyö jatkuu Kehitettäviäkin seikkoja toki löytyi, kuten: tehokkuus, hallituksessa päätettyjen asioiden hoitaminen sovitussa ajassa ja asukkaille jaettavan tiedon riittävyys. Kehittääksemme palveluamme olemme toteuttaneet tehtävien uudelleenorganisointia isännöitsijä–taloushallintoakselilla, esimerkiksi rahoituslaskelmat, lainaosuuslaskelmien ja yhtiökokouskutsujen toimittamisen saralla. Lisäksi olemme ottaneet käyttöön sähköisen muutostyöilmoituksen käsittelyn, osakas voi nyt tehdä muutostyöilmoituksen kätevästi netissä. Olemme myös uudistaneet verkkosivustomme, mistä näkee jatkuvasti päivittyvät isännöinti- ja kiinteistöliittojen tiedotteet ja omat uutisemme. Panostamme edelleen myös henkilöstömme koulutukseen, parhaillaan henkilöstöstämme neljä henkilöä suorittaa alansa tutkintoa. Uskomme, että kehityspanostuksemme tulee parantamaan isännöintituotettamme ja odotammekin seuraavan, vuosien 2014–2015 vaihteessa tehtävän tutkimuksen tuloksia nöyränä, mutta luottavaisin mielin. Kiitämme kaikkia tutkimukseen osallistuneita arvokkaasta avusta kehitystyössämme. S. 3 Talokeskuksen isännöinti on tutkitusti hyvällä tasolla S. 4 Mitä ruuaksi ikäihmiselle? S. 5 Suoraveloitus muuttuu vuodenvaihteessa S. 5 Jopolla liikkuu näppärästi asiakaskäynniltä toiselle S. 5 Ison kiinteistökokonaisuuden huolto koostuu monesta palasta S. 6 Kotkan suurin taloyhtiö luottaa Talokeskukseen S. 8 Rakennusten energiatodistus uudistui 1.6.2013 S. 8 Kaksi remonttia yhdellä vaivalla S. 9 Kiinteistökierros on kuin rakennuksen katsastus S. 10 Yhdessä hyvä tulee S. 10 Kodinhoitoapua parhaimmillaan S. 10 Hyödynnä kotitalousvähennys verotuksessa S. 11 Tunne vastuusi tilaajana S. 11 HILKKA tuli emuslaisten avuksi S. 11 Ammattina laitoshuoltaja 3 MITÄ RUOAKSI IKÄIHMISELLE? Vanhusten ravitsemus on ollut nyt jo jonkin aikaa pinnalla puheenaiheena. Iltapäivälehdet repivät lööppejä negatiivisista asioista, kuten vajaaravitsemuksesta tai nestehukasta. Ikäihmisen oikea ravitsemus ei kuitenkaan ole hankalaa, varsinkaan kun avuksi on saatavilla erilaisia palveluita. Hyvä nyrkkisääntö terveelliseen ruokavalioon vanhukselle on muistaa, että yhdessä aktiivisuuden kanssa laskee myös energiantarve. Haasteellista tästä tekee samaan aikaan kasvava ravintoaineiden tarve, sillä elimistö ei enää pysty hyödyntämään vitamiineja ja ravintoaineita ravinnosta samaan tapaan kuin nuorempana. Samalla ruokahalu heikentyy luonnostaan tai sairauksien ja lääkityksen myötä. ”Tällä hetkellä pinnalla on erityisesti ikäihmisten riittävä proteiinin ja D-vitamiinin saanti. Yli 60-vuotiaalle suositellaankin 20 µg D-vitamiinilisää vuorokaudessa ja proteiinien saantia tulisi lisätä”, kertoo Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola. Samaa ruokaa kuin muillekin Ikä itsessään ei tuo mitään erityisiä vaatimuksia ravinnon laadulle ja vanhuksille suositellaan samanlaista ravintoa lautasmallin mukaan kuin muillekin ikäryhmille. Säännölliset ja pienet ateriat ovat paras tapa turvata energiansaanti. ”Jos vanhuksella on purenta tai nielemisongelmia, tulee ravinnon koostumuksessa huomioida ruoan sopiva rakenne. Pehmeää ruokaa on helpompi nauttia. Lisäksi sairaudet, kuten ruoansulatusvaivat, sappi- tai munuaisongelmat muuttavat ruokavaliota myös vanhuksilla samoin kuin nuoremmillakin. Olisi myös tärkeää, että jokaisella aterialla olisi ruoan ohessa pala leipää ja ruokajuomana maitoa tai piimää”, Mikkola sanoo. Kymijoen Ravintopalvelut Oy tarjoaa mm. annospakattuja aterioita kotiin kuljetettuna. Ateriat räätälöidään asiakkaan energiatarpeen ja tarvittavan ruokavalion mukaan. saannista, mikäli asiakas ei itse tähän kykene. Seuraamme mm. painoa sekä ruoan ja nesteiden kulutusta. Teemme yhdessä kauppalistaa ja tällöin ohjaamme asiakasta terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Asiakkaan omatekemä kauppalista olisi usein liiankin yksipuolinen”, kertoo Emuksen palveluesimies Eija Koski. Emuksen hoitajat eivät kuitenkaan valmista aterioita, mutta tarvittaessa auttavat aamu- ja välipalojen valmistuksessa. ”Emme valmista lämmintä ruokaa asiakkaan kodeissa. Asiakasta ajatellen on edullisempaa tilata monipuolinen ruoka lisukkeineen ateriapalvelusta. Ohjaammekin asiakkaan ateriapalveluiden käyttäjäksi mikäli hänen omat voimavaransa eivät enää riitä ruoanvalmistukseen. Tiedämme, että asiakas saa tällöin monipuolista ja terveellistä ruokaa”, Koski jatkaa. Kymijoen Ravintopalvelut Oy ja Emus tekevät yhteistyötä. Tarkkaa määrää Emuksen kautta tulleista asiakkaista ei osata sanoa, mutta tärkeintä onkin tyytyväinen asiakaskunta. ”Toimitamme arkisin aterian asiakkaalle lämpötarjottimella posliiniastioissa. Posliiniastiat ovat ekologisia ja tekevät ruokahetkestä mukavan, nautittavan hetken. Viikonlopun ateriat toimitamme perjantaisin pakattuna kylmänä kertakäyttöastioihin. Lisäksi kuljettajamme ovat asiakkaiden mieleen. Omaiset ovat antaneet palautetta, että kuljettajan kohtaaminen arjessa on piristänyt vanhuksia. Pienikin sosiaalinen kontakti piristää pitkäksi aikaa”, Lempinen kertoo. Ateriapalvelua voi myös kokeilla, eli siihen ei heti tarvitse sitoutua. Kokeeksi voi tilata vaikkapa vain yhden aterian ja päättää sitten, että olisiko palvelu sopiva apu arkeen. ”Meiltä on mahdollisuus tilata ateria kolmesta eri energiatasosta. Yksi ateriamme kattaa noin neljäs- tai kolmasosan päivän energiatarpeesta”, toteaa Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n palvelupäällikkö Teija Lempinen. Kymijoen Ravintopalvelut Oy pähkinänkuoressa • Tarjoaa monipuolista ja terveellistä kotiruokaa ovelle toimitettuna • Hallitsee kaikenikäisten erityisruokavaliot • Toimittaa tällä hetkellä annospakattuja aterioita Kotkansaaren, Hovinsaaren ja Karhulan alueilla (tulevaisuudessa alue laajenee) Lisätietoja palveluista ja ruokalistat löydät osoitteesta www.makunne.fi Ateriapalvelua voi tiedustella puhelimitse, p. 040 157 9804 ”Minulla ei ole ajokorttia ja kaikki asiakaspaikkani ovat KotkansaariHovinsaari -akselilla, missä autolla liikkuminen on hankalampaa kuin pyörällä meneminen. Ennen Jopoa kuljin muiden kyydillä tai kävellen”, Jokelainen kertoo. Jopoja tuli taloon näin aluksi yksi ja se on ollut Jokelaisen lisäksi käytössä myös Emuksen hoitajilla tarpeen mukaan. Mustan Jopon tunnistaa Talokeskuksen menopeliksi teipeistä ja takakoriin kiinnitetystä kyltistä. katteen riittävyydestä tilillään, muu tapahtuu automaattisesti. Meiltä Nordeasta asiakas saa kaiken palvelun käyttöönottoon liittyvän avun ja opetuksen”, Hansen jatkaa. Talokeskuksen vastikkeenmaksuissa uusi maksutapa otetaan käyttöön vasta helmikuussa, eli tammikuu 2014 menee vielä tutun kaavan mukaan. Suoraveloitusta käyttävät asiakkaat saavat laskuttajaltaan kirjeen, jossa kerrotaan siirrosta e-laskuun tai suoramaksuun. Tällöin suoraveloitusasiakkaan ei tarvitse eikä kannata tehdä mitään olipa hän sitten verkkopankkia käyttävä henkilö tai ei. Näin veloitukset jatkuvat entisen kaltaisina. Muutoksesta tiedotetaan maksajalle ”Yhteistyö Nordean paikalliskonttorin kanssa on ollut jouhevaa”, kertoo Talokeskuksen hallintojohtaja Juha Saranne. Kuluttajalle helppo muutos ”Jos asiakas on aktiivinen verkkopankkiasiakas, tulee jatkossa lasku e-laskuna verkkopankkiin ja veloittuu automaattisesti eräpäivänä tililtä, kuten on tehnyt tähänkin asti. Muilla lasku muuntuu suoramaksuksi ja veloitus toimii kuten ennenkin. Suoramaksu asiakas saa laskuistaan ennakkoilmoituksen ja verkkopankkiasiakas näkee e-laskujen tiedot suoraan verkkopankissaan.” Jatkossa suoramaksusopimuksia voi tehdä omassa tilipankissaan ja suoramaksusta voi siirtyä e-laskuasiakkaaksi tekemällä e-lasku sopimuksen omassa verkkopankissaan. Kuluttajan arkeen muutoksella ei ole käytännössä vaikutusta, vaan suurimman työn tekevät laskuttajat ja ohjelmistotalot. Herkullinen esimerkki 1800 kilokalorin päivittäistarpeen lounaasta. Emuksen työsuhdeautojen rinnalle hankittiin viime kesänä ensimmäinen työsuhde-Jopo. Ajatuksen Joposta sai Emuksen siivooja Tuija Jokelainen. Suoramaksu sopii maksajalle, jolla ei ole käytössään verkkopankkia. Se toimii samalla tavalla kuin suoraveloitus: laskuttaja lähettää tiedot veloituksesta etukäteen maksajalle ja pankki veloittaa suoramaksun tililtä eräpäivänä. Ennakkoilmoitukset toimitetaan vain veloitussumman muuttuessa vastikkeen ollessa kyseessä”, kertoo Cash Management -asiantuntija Marjo Hansen Nordealta. Yhdenkään vanhuksen ei tarvitse jäädä yksin ruokaongelmien kanssa. Esimerkiksi Emuksen väki tarjoaa apua huolehtimalla asiakkaidensa terveellisestä ja riittävästä ravinnonsaannista. Hyvä ja oikea ravinto on merkittävä tekijä omassa kodissa selviytymisessä. Mitä parempi ravinto, sitä todennäköisemmin jaksaa asua kotona. JOPOLLA LIIKKUU NÄPPÄRÄSTI ASIAKASKÄYNNILTÄ TOISELLE Vuoden 2014 alusta suoraveloitus maksutapana vaihtuu pääsääntöisesti suoramaksuksi tai e-laskuksi. Käytännössä se ei eroa juurikaan entisestä, mutta antaa mahdollisuuden miettiä omia laskunmaksutapoja. ”Vastikemaksuissa on yleisesti toimittu niin, että vastikekauden alussa asukas/asiakas saa tiedon veloitettavasta summasta. Ravintoasioihin on saatavilla monenlaista apua ”Emuksen kotihoidon henkilökunnan tulee huolehtia terveellisen ja riittävän ravinnon SUORAVELOITUS MUUTTUU VUODENVAIHTEESSA ”Nyt on kuitenkin hyvä aika miettiä omia laskunmaksutapoja. Esimerkiksi verkkopankin hyödyt kannattaa nyt viimeistään puntaroida: laskut voi vastaanottaa suoraan verkkopankkiin, siellä voi halutessaan määritellä automaattisia veloituksia laskuille ja e-laskujen sisällön pääsee tarkistamaan vaivattomasti. Myös arkistointi toimii sähköisesti. Maksajan tulee huolehtia lähinnä Suoramaksusta voi kieltäytyä ”Laskuttaja tarjoaa suoramaksu- ja/tai e-laskumahdollisuutta asiakkailleen ja asiakkaalla säilyy jatkossakin mahdollisuus saada laskunsa paperilaskuna. Paperilaskut maksetaan entiseen tapaan verkkopankissa, automaatilla, maksupalvelussa tai konttorissa.” ISON KIINTEISTÖKOKONAISUUDEN HUOLTO KOOSTUU MONESTA PALASTA Vaativaa kiinteistönhoitoa Etenkin kaupparakennuksissa nopea toiminta on elintärkeää. Kaupankäynti tulee turvata ja rakennusten tekniikka poikkeaa normaalista. Sami Lindfors, Petri Hämäläinen ja Kari Aarnio tutkailevat Citymarketin kiinteistön katon kuntoa. ”Kaupan toimintojen tukeminen vaatii nopeita reagointeja, ylläpitopäällikön ja huollon yhteistoiminta on päivittäistä. Kaupan alan kiinteistöt ovat erilaisia, teknisesti normaalia vaativampia muun muassa automaation osalta. Kaupassa tulee myös tietää miten tiloissa toimitaan, ettei kaupan toiminta häiriinny”, kertoo Ovenian ylläpitopäällikkö Sami Lindfors. Kymijoen Ravintopalvelut Oy:n palvelupäällikkö Teija Lempinen ja ravitsemussuunnittelija Anu Mikkola tuntevat hyvän ravitsemuksen salat. Talokeskuksen asiakkaaksi Keskon kiinteistöt päätyivät noin vuosi sitten kilpailutuksen kautta. Kiinteistönhoidon ohella Kesko on ostanut myös korjaustöitä tukemaan palvelukokonaisuutta. Työn laatu koetaan korkeaksi. Talokeskus pitää huolen Keskon kiinteistöistä Jumalniemen alueella. Hoidettavaa on yhteensä huimat 25 354 m2 ja tehtäviä aivan laidasta laitaan. Näihin neliöihin sisältyvät K-Citymarket, K-Rauta sekä Askon ja Sotkan yhteisrakennus sekä alueen ulkopuolelta K-Supermarket Pooki. Kiinteistöt työllistävät yhden talokeskuslaisen täysipäiväisesti, tiloista huolehtii kiinteistönhoitaja Kari Aarnio yhteistyössä esimiehensä Petri Hämäläisen ja Ovenian ylläpitopäällikkö Sami Lindforsin kanssa. Tehtävät jaetaan päivittäisiin, kuukausittaisiin ja vuosittaisiin töihin. Merkittävässä roolissa on myös rakennusten toimivuuden tarkkailu ja mahdollisista ongelmista raportointi. Mitään ongelmakohtaa ei jätetä roikkumaan, vaan niihin tartutaan heti. ”Talokeskuksen toiminta on erittäin hyvää ja henkilökunta on sitoutunut työhönsä. Merkittävintä on Talokeskuksen tapa reagoida kiinteistössä ilmeneviin ongelmiin ja niiden hoitamiseen ”me hoidamme!” -hengessä”, kertoo Lindfors. Kotkan Seudun Talokeskus 5 KOTKAN SUURIN TALOYHTIÖ LUOTTAA TALOKESKUKSEEN Kodinhoito Kodinhoidon palveluita tarjoaa Kotkan Seudun Talokeskuksen tytäryhtiö Emus. Siivouksille voi sopia säännöllisen aikataulun, esimerkiksi ylläpitosiivouksen kerran viikossa. Emukselta saa myös suursiivoukset ja ikkunanpesut. Siivoojilta sujuu lisäksi pyykinpesu ja silittäminen. Asunto-osakeyhtiö Merikotka on komea ilmestys levittäytyessään puolikkaan korttelin mitalle. Vuonna 1939 valmistunut rakennus pitää sisällään kuusi rappua ja 161 asuntoa. Kiinteistön rakentaminen aloitettiin 30-luvulla kaksi rappukäytävää kerrallaan Kaivokadulta Korkeavuorenkadun kautta Kapteeninkadulle. Merikotka on ostanut isännöintipalvelunsa jo 20 vuotta Talokeskukselta. Kiinteistöhuolto kävi välillä toisen yrityksen hoidossa, mutta palasi Talokeskukselle kesällä 2013 tarjouskilpailun kautta. ”Isännöinti on ollut jo meillä pitkään ja palasimme Talokeskuksen kiinteistöhuollon asiakkaaksi tarjouskilpailun kautta. Kokonaisuus ratkaisi ja Talokeskus otettiin takaisin. On meille taloyhtiönä helpompaa, että isännöinti ja kiinteistöhuolto ovat saman yrityksen alaisuudessa, etenkin kun meillä on käynnissä täysi LVIS-saneeraus. Saman katon alta tulevat palvelut ovat selkeä synergiaetu”. kertoo As Oy Merikotkan hallituksen puheenjohtaja Hannu Kurvi. Kiinteistövalvonta Kiinteistövalvonta ”kurkistaa” kiinteistön pintaa syvemmälle ja tarkistaa sen kunnon ja energiataloudellisuuden. Teemme kiinteistön korjaustarvekartoituksen, energiatodistuksen, lämpökamerakuvaukset sekä kosteuskartoitukset. Voimme toimia myös huoneistoremonttien valvojana varmistaen, että remontti tehdään hyvää rakennustapaa noudattaen. Yhteystyö taloyhtiön hallituksen ja Talokeskuksen välillä on ollut sujuvaa. Viestintä sujuu ja asiat hoituvat ajallaan. ”Hallituksen korviin ei juuri ole valituksia kantautunut. Olemme muutenkin aktiivinen hallitus ja tuleva remontti lisää ennestään valmiustarvetta. Onneksi on sähköposti, jonka kautta moni asia hoituu näppärästi. Talokeskuksen kanssa hommat hoituvat hyvin, tarvittavat palvelut saa samasta paikasta. Eihän sitä muita vastaavia toimijoita tällä seudulla juuri ole”, summaa Kurvi yhteistyötä. Rakentaminen Kotihoiva Korjaus- ja uudisrankentamisen palveluita tarjoaa Kotkan Seudun Talokeskuksen tytäryhtiö Irka Oy. Päätoimialana on talonrakennuksen korjausrakentaminen, muina toimialoja ovat muu korjausrakentaminen, teollisuusrakentaminen ja lisäksi uudisrakentaminen. Tilaajina toimivat asuntoja kiinteistöosakeyhtiöt, yritykset ja yhteisöt, vakuutusyhtiöt, julkisyhteisöt, teollisuusyritykset, puolustusvoimat sekä yksityishenkilöt. Emuksen hoitajat auttavat asiakasta selviytymään jokapäiväisistä arjen toiminnoista. Asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma sekä nimetään omahoitaja. Kotisairaanhoitajat huolehtivat terveydentilan seurannasta, lääkkeiden jaosta, ja pienistä hoitotoimenpiteistä kotona, ottavat verinäytteet, antavat lääkeinjektiot, jakavat lääkkeet ja uusivat reseptit. Hoitajat avustavat myös kauppa- ja apteekkiasioinneilla. Isännöinti Jokaiselle meidän asiakaskohteelle on nimetty vastuullinen henkilöisännöitsijä. Hänen tehtävänään on hoitaa yhtiön talouteen, hallintoon, korjauksiin, huoltoihin, laillisuusvalvontaan ja ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat hallituksen ja yhtiökokousten päätöksiä toteuttaen ja hyvää isännöintitapaa noudattaen. Isännöitsijän tukena on taloushallinto, joka hoitaa mm. asiakaspalvelun, kirjanpidot, vastike- ja vuokravalvonnan sekä isännöitsijäntodistukset ja lainaosuuslaskelmat. Kiinteistönhoito Tehokas kiinteistönhoito perustuu kiinteistönhoitajien ja porrassiivoojien vastuulliseen työhön, kokeneeseen työnjohtoon sekä riittävän tehokkaaseen kone- ja laitekantaan. Päivystyksen avulla palvelu on ympärivuorokautista. Palveluihin kuuluvat myös ulkoalueiden hoito ja kunnossapito, sisäsiivoukset ja erilaiset kiinteistön vastuulla olevat korjaukset. Kotkan Seudun Talokeskus 7 RAKENNUSTEN ENERGIATODISTUS UUDISTUI 1.6.2013 Energiatodistus on ollut Suomessa käytössä vuodesta 2008 lähtien kaikessa uudisrakentamisessa sekä vuodesta 2009 myynti- ja vuokraustilanteissa suurissa rakennuksissa sekä uusissa pientaloissa. Jatkossa energiatodistus tarvitaan myös vanhan pientalon myynnin tai vuokrauksen yhteydessä, kuten muissakin rakennuksissa. Uudistetut energiatodistukset tulevat käyttöön vaiheittain. Niitä tehdään lähes kaikessa uudisrakentamisessa sekä myynnin ja vuokrauksen yhteydessä asuinkerrostaloissa ja uudehkoissa pientaloissa. Rivi- ja ketjutaloja sekä liikeja toimistorakennuksia uudet säädökset koskevat 1.7.2014 alkaen ja hoitoalan rakennuksia sekä kokoontumisja opetusrakennuksia 1.7.2015 alkaen. Jos yhtiö koostuu useasta rakennuksesta, tulee jokaiselle rakennukselle laatia oma todistuksensa. Lisäksi erillinen energiatodistus tarvitaan käyttötarkoitukseltaan eroavalle rakennuksen osalle: esimerkiksi jos asuinrakennuksessa on liiketiloja yli 50 m² ja niiden pinta-ala on yli 10 % rakennuksen lämmitetystä nettoalasta. Energiatodistuksen laatii aina pätevöitynyt tekijä. Lista energiatodistusten tekijöistä on valvovan viranomaisen, eli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn verkkosivuilla. Energiatodistusta ei tarvita muun muassa loma-asunnoille, suojelluille, pienille tai alle 50 m² kokoisille rakennuksille. Uuden lain mukainen energiatodistus on voimassa kymmenen vuotta. Energiatodistuksen hinta voi olla sopimuksesta, energiatodistuksen laatimisen yhteydestä ja muista erityspiirteistä riippuen alkaen omakotitalojen 500 eurosta aina suuruusluokkaan 2000 euroa. Konkreettinen vertailu on haasteellista Motiva kertoo todistuksesta seuraavaa: ”Energiatodistuksen avulla voi helposti verrata eri rakennuksia sillä se perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiankulutukseen. Vertailun kohteena on siten vain itse rakennus, eivät rakennuksen sen hetkiset käyttäjät. Energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut energiankulutus, mutta energiatehokkuusluokka perustuu laskettuun kulutukseen.” Totuudenmukaisempaa on kuitenkin se, että todellinen vertailtavuus rakennusten kesken alkaa vasta 2008 eteenpäin suunnitelluista ja rakennetuista uudisrakennuksista tai niihin verrattavissa erittäin laajoja kunnostuksia läpikäyneissä rakennuksissa. Tätä vanhemmissa rakennuksissa joudutaan laskelmiin vaikuttavista rakenteiden ominaisuuksista tekemään oletuksia, jotka voivat olla kaukana todellisuudesta ja siten vääristää lopputulosta. Uuden energiatodistuksen energialuokkaan ei valitettavasti vaikuta kiinteistön kuluttama energian määrä. Energiatodistus on siis puhtaasti laskennallinen. ”Eli yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että mitä vanhempi rakennus ja mitä enemmän siellä on tehty remontteja, joita ei materiaalien ja menetelmien suhteen ole tarkasti dokumentoitu ja saatettu energiatodistuksen laatijan tietoon, sitä suurempi on todennäköisyys, että energiatuloksen arvot eivät vastaa todellisuutta”, kertoo Kymen Kiinteistövalvonnan rakennusinsinööri Jouko Salo. Talokeskuksen asiakkaille energiatodistukset vuoden 2014 aikana Tarvittavien energiatodistusten kokonaismäärä on huikea, useita satoja. Laajan tarjouskilpailun perusteella yhteistyökumppaniksi valikoitui Kymenlaakson Energiatodistus Oy. Pienen osan tarvittavista energiatodistuksista laatii Talokeskuksen tytäryhtiö, Kymen Kiinteistövalvonta Oy. Asiakas voi valita myös jonkin muun pätevöityneen tahon laatimaan tarvittavat energiatodistukset niin halutessaan”, sanoo Talokeskuksen isännöintitoimenjohtaja Kari Taka. Energiatodistuksen laatijan pätevyys ”Energiatodistuksen saa laatia henkilö, jonka pätevyys on todettu ja voimassa, joka on rekisteröity energiatodistusten laatijoista pidettävään rekisteriin ja jonka osalta toiminnan harjoittamisen yleiset edellytykset täyttyvät. Energiatodistuksen laatijalla tulee olla energiatodistuksen laatimistehtävän vaativuustason mukainen soveltuva tekniikan alan tutkinto tai tämän korvaava työkokemus sekä energiatodistuksen laatijakokeen hyväksyttävällä suorituksella osoitettu perehtyneisyys energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskevaan lainsäädäntöön.” 50/2013, laki rakennuksen energiatodistuksesta KAKSI REMONTTIA YHDELLÄ VAIVALLA Remontin tuomat asumishaitat on pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, mutta toki remontti näkyy aina kotioloissa. ”Vesi oli päällä koko urakan ajan muutamia päivän katkoja lukuun ottamatta. Työmiesten päivä on 7.00–15.30, jolloin he liikkuivat kohteessa. Asuntojen lattiat oli suojattu pääkulkuväyliltä ja asukkaiden on pitänyt siirtää tavaroita ja huonekaluja pois remonttimiesten tieltä. Remontti on sujunut hyvin ja olemme pysyneet hyvin aikataulussa”, kertoo remonttia valvova rakennusmestari Jenni Rinne. ”Talokeskus pyrkii tekemään vähintään kaksi kertaa vuodessa syksyllä sekä keväällä ja tarpeen mukaan useamminkin. Kierrokselle osallistuvat kiinteistön edustaja tai useampia, esimerkiksi isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja tai hallituksen jäseniä, lisäksi mukana on huoltomies tai siivooja sekä Talokeskuksen edustaja”, kertoo Talokeskuksen kiinteistönhoidon huoltomestari Petri Hämäläinen. Oman remontin voi yhdistää taloyhtiön remonttiin Taloyhtiöremontin oheen asukkaan on mahdollista tilata Irkalta omia remonttitöitä. Näin esimerkiksi kokonaisvaltainen keittiötai kylpyhuoneremontti valmistuu samalla vaivalla. Irkalta on tilattu lisätöinä mm. keittiöremontteja, maalaustöitä ja kylpyhuoneen ovien levennyksiä. Kasilanpolku 15:n toteutettiin yhteen asuntoon sauna- ja kylpyhuoneremontti asukkaan tilauksesta. Petteri Ääpälä pitää hyvän huolen kohteistaan. Jokainen halukas voi tiedustella lisätöitä Irkan kohteissa. Lisätyöt eivät vaikuta pääurakan aikatauluun ja ylimääräiset työt saadaan usein tehtyä muun remontin yhteydessä. ”Lisätöitä ei niin sanotusti erikseen tarjota, vaan usein asuntokierroksella osakkailla voi olla mielessä esimerkiksi kylpyhuoneremontti. Teemme mielellämme mahdollisuuksien mukaan kaikenlaisia lisätöitä ja ne saa mahdutettua taloyhtiöremontin yhteyteen jos ne ovat riittävän ajoissa tiedossa. Irka tekee ensin tarjouksen jonka jälkeen osakas päättää tehdäänkö kyseinen työ. Esimerkkikylpyhuoneesta annettiin tarjous ja työ ajoitettiin muun remontin yhteyteen asunnossa”, Rinne täydentää. Talokeskuksen kiinteistönhoito järjestää aika ajoin asiakkaidensa kanssa kiinteistökierroksia. Kierroksen tavoitteena on tarkastaa kiinteistön kunto ja saada epäkohdat mahdollisimman pian korjaukseen. Kierroksella tarkastetaan aivan kaikki yleisestä siisteydestä valaisimien kuntoon. Kotkan Asuntojen Nallenpolku 6:ssa kierretään neljän–kuuden kuukauden välein kokonaisvaltaisesti ja useammin pienemmässä mittakaavassa. Taloyhtiön suuret remontit vaikuttavat koko asuntoon. Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä kajotaan usein kylpyhuoneen pintoihin ja siinä samalla olisi helppoa uusia myös pinnat. Yhdistämällä yhteiseen remonttiin oman remontin saa tehokkaasti valmista. Kasilanpolku 15:n vesi-lämpöjohtoremontti kesti kokonaisuudessaan neljä kuukautta, kaksi kuukautta asuintaloa kohden. Viemäreitä ei remontoitu, joten kylpyhuoneet ja muut tilat pysyivät niiltä osin koskemattomina, ainoastaan vesijohdot ja hanat menivät vaihtoon. Eteisiin ja wctiloihin tehtiin uudet alakatot, sillä näiden tilojen kautta kulkee talojen uusi vesijohdon runkolinjat. Makuu- ja olohuoneissa sekä keittiössä lämpölinjan uusiminen näkyy katon rajassa kulkevana kotelona ja uusina pattereina. KIINTEISTÖKIERROS ON KUIN RAKENNUKSEN KATSASTUS Samassa ajassa enemmän Kasilanpolku 15:n asukas Kirsi Penttinen päätti, että teetättää kylpyhuoneremontin vesijohtoremontin yhteydessä jo silloin kun remontti kirjattiin yhtiön viisivuotissuunnitelmaan. Työ on sujunut vaivatta kun sama firma tekee sekä taloyhtiön että Penttisen osuuden. ”Samalla vaivalla menee nyt kaksi remonttia. Ei tuosta lisäremontista ole yhtään enempää haittaa”, Penttinen kertoo. Kiitosta saavat myös Irkan työntekijät, jotka reippaalla asenteellaan ovat jääneet mieleen. ”Tekijät ovat todella hyväkäytöksisiä. Aina kysytään saako tulla tekemään, yhtään kirosanaa ei ole työmiesten suusta kuulunut ja kysymyksiini vastataan ystävällisesti, vaikka välillä kyselenkin varmasti aika itsestäänselvyyksiä. Lisäksi porukka tulee todella tekemään, turhia taukoja työstä ei oteta”, summaa Penttinen. Jussi Voutilainen kokee yhteistyön Talokeskuksen kanssa onnistuneeksi. Olennainen osa kiinteistön ylläpitoa Talokeskuksen puolelta kiinteistökierrokset tehdään joka tapauksessa, vaikkei asiakas pääsisikään siihen osallistumaan, esimerkiksi lämmönjakohuone tarkistetaan viikoittain. Kotkan Asuntojen osalta kiinteistökierroksia tehdään isännöitsijän ehdoilla ja Nallenpolku 6:ssa isännöitsijä Jussi Voutilainen on aktiivisesti kierroksilla mukana ja muutenkin kiinteistössä läsnä. ”Nallenpolku 6 on miellyttävä kiinteistö. Vuokralaiset vaihtuvat vähän ja asukkaat kantavat huolta talosta. Paikat pysyvät erityisen siistinä kierrosten ansiosta, sillä useampi silmäpari näkee enemmän kuin yksi. Itse näen vain tietyt ongelmat kun taas Talokeskuksen porukka näkee toiset”, Voutilainen jatkaa. mahdollisimman nopeasti. Yleensä nämä ovat poismuuttaneiden jälkeensä jättämiä tavaroita”, summaa kiinteistönhoitaja Petteri Ääpälä. Kierroksella tarkastetaan kaikki yhteis- ja tekniset tilat, kiinteistökohtaiset erityistilat sekä piha-alue. Nallenpolku 6:n erityistila on käyttövalmis väestönsuoja, jonka ilmanvaihtolaitteen toimivuus testataan kerran vuodessa. Kierroksen jälkeen huomatut viat ja puutteet kirjataan ylös, minkä jälkeen keskustellaan mahdollisista toimenpiteistä ja korjaustöiden aikatauluista. Vuokrataloissa omistusasuntoosakeyhtiöitä tiheämpi muuttotahti näkyy jonkin verran. Kierrosten ansiosta tuntuma ja tieto kiinteistön kunnosta pysyvät ajantasaisena, eikä perustu pelkkiin mieli- tai muistikuviin. Pidemmällä aikajänteellä huoltokirjan käyttöön yhdistettynä kierrokset helpottavat kiinteistön käytön ja huollon suunnittelua. ”Noin kerran kahdessa kuukaudessa käytäviltä löytyy jotain isompaa, mikä hävitetään Yhteinen kierros tasaa tietoa ”Lisäksi kierroksilla on sosiaalinen merkitys. Asiakkaan kohtaaminen tekee yhteistoiminnasta helpompaa ja yhteisymmärrys on parempi. Vaikka kierros vie aikaa, tuo se muunlaista lisäarvoa työskentelyyn”, Hämäläinen sanoo. Kotkan Seudun Talokeskus 9 YHDESSÄ HYVÄ TULEE Sopu sijaa antaa on varsin pätevä vanhan kansan ohje, mikä soveltuu hyvin myös kerrostaloasumiseen. Tässä resepti maistuvaan talkoopäivän piirakkaan. Kerrostalossa naapureita erottaa vain seinä ja elämän melskeet kantautuvat herkästi myös rappukäytävän kautta. Myös yhteinen piha ja sen käyttö voivat tuoda erimielisyyksiä. Avain naapurisopuun on yhteisten pelisääntöjen ja muiden ihmisten kunnioittaminen. Kerrostaloasuminen on aina jollakin tasolla yhteisöllistä, vaikka joku asukas olisi yksinäinen susi luonteeltaan. Järjestyssäännöt määrittävät hiljaisuuden rajat, mutta jokainen voi omilla toimillaan tehdä kaikkien asumisesta miellyttävämpää. Elämä ei toki ole näin määrämittaista ja esimerkiksi juhlia järjestäessä kannattaa kertoa niistä naapureille hyvissä ajoin. Yksi tapa huomioida muita on myös huolenpito yhteisistä tiloista ja piha-alueesta. Kaikilla on mukavaa kun paikat pysyvät siistinä. Vaikka usein taloyhtiöstä huolehtii kiinteistöhuoltofirma, ovat talkoot välillä paikallaan. Yhdessä tekeminen ja toisiin tutustuminen tuo yhteisymmärrystä puolin ja toisin. Talkoopäivinä aina ei ole tärkeintä aikaansaava tekeminen vaan mielekäs yhdessäolo. Pohja: Pinnalle: 6 munaa Puolitoista litraa 6 dl sokeria mustikoita, mansi- 4 dl juoksevaa margariinia koita, vadelmia yms. 9–10 dl vehnäjauhoja sekoituksena, myös 5 tl leivinjauhetta omenoista ja rapar- 3–5 tl vanilliinisokeria perista tulee hyvää. 3 dl maitoa Sekoita munat ja sokeri keskenään puuhaarukalla. Lisää juokseva margariini, maito sekä jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Sekoita taikina tasaiseksi. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja levitä tasaiseksi kerrokseksi. Kaada marjat päälle. Paista 200 Myös talokeskuslaiset kantavat kortensa kekoon hyvän mukavan yhteishengen luomiseksi esimerkiksi tuomalla omenoita omilta pihoiltaan työkohteisiinsa jaettavaksi. asteessa (kiertoilma 180 astetta) noin 30 minuuttia. KODINHOITOAPUA PARHAIMMILLAAN Emuksen siivous- ja kodinhoitopalvelut ovat keränneet kiitosta asiakaskunnalta. Tässä muutamia nimettömiä palautteita sekä viestejä asiakkailta, jotka haluavat tulla esiin omalla nimellään. ”Olen tyytyväinen siivoojienne työn laatuun.” ”Luotettavat ja hyvää jälkeä tekevät siivoojat. Mukava maksaa suomalaisesta työstä. Siivousapu on kolmivuorotyötä tekevän äidin arjen pelastus.” ”Käytän siivouspalvelujanne kuukausittain. Olen erittäin tyytyväinen saamastani palvelusta. Siivousajoissa ei moitteen sijaa, aina sopimuksen mukaan toimivaa. Erityiskiitos Tanjalle ja Pasille.” - MARJA-LEENA LEHTIMÄKI ”Ammattitaitoista, täsmällistä, joustavaa, ystävällistä, tehokasta ja taloudellista siivouspalvelua. Vuosia olen ollut asiakkaana, olen hyvin tyytyväinen. Uskoakseni luottamus on molemminpuolista.” ”Arvostan sitä, että luokseni tulevat samat luotettavat ammattilaiset ja että he tulevat sovittuun aikaan ja tekevät oma-aloitteisesti työnsä, mutta myös neuvottelevat sujuvasti siivouskerran eri tehtävistä ja pitkän aikavälin suunnitelmista. He käyttäytyvät ja puhuvat miellyttävästi, osaavat asiansa eivätkä tietenkään kerro asiakkaistaan.” - ELINA LINDROOS ”Työn jälki on hyvä, kiitos. Kiireen tuntu on läsnä koko ajan, myös puheissa.” ”Olen tyytyväinen palveluun. Yhteistyö on toiminut hyvin.” ”Perheeni on ollut alusta asti Emuksen tyytyväinen asiakas. Vuosien varrella olemme saaneet monenlaista apua ikkunoidenpesusta tietokone-ongelmien ratkomiseen. Vakisiivojastamme Pasi Walleniuksesta on tullut luotettava ystävä, jonka kanssa työt ovat hoituneet joustavasti ja osaavasti. Ei ole tullut mieleenkään vaihtaa firmaa.” - TUULA MARJAKANGAS - ANNIKKI GLUMOFF HYÖDYNNÄ KOTITALOUSVÄHENNYS VEROTUKSESSA Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä vuonna 2013 oli 2 000 euroa vuodessa. Vähennykseen liittyy vuotuinen 100 euron omavastuuosuus. Vähennys on henkilökohtainen, joten pariskunta voi vuonna 2013 saada yhteensä 4 000 euron vähennykset. TUNNE VASTUUSI TILAAJANA Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä, eli niin kutsuttu tilaajavastuulaki astui voimaan 2007. Laki velvoittaa työn tilaajan selvittämään, että hänen sopimuskumppaninsa on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa. Lailla pyritään harmaan talouden torjuntaan ja sen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua sekä työehtojen noudattamista. Tilaajavastuulain noudattamista valvoo koko Suomessa Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Kun hankitte ulkopuolista työvoimaa, tulee palvelun tarjoavalla yrityksellä antaa: • selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin. • kaupparekisteriote. • todistus verojen maksamisesta tai verovel katodistus taikka selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty. • todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erääntyneitä eläkevakuutusmaksuja koskeva maksusopimus on tehty. Talokeskus on mukana Luotettava Kumppani -ohjelmassa Olemme omalta osaltamme torjumassa harmaata taloutta. Talokeskus on liittynyt Luotettava kumppani -ohjelmaan. Luotettava Kumppani -ohjelma noutaa toimittajan ja urakoitsijan puolesta tilaajavastuulain edellyttämät tiedot eri rekistereistä ja pitää tiedot aina ajan tasalla. Ohjelman avulla ylläpidetään yrityksen tiedot vero- ja työeläkevelvoitteiden hoitamisesta, noudatettavasta työehtosopimuksesta sekä lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta. Valvoja-palvelu Talokeskus on tehnyt sopimuksen valvojapalvelusta Suomen Tilaajavastuu Oy:n kanssa. Valvoja-palvelu on tilaajavastuulain noudattamista ja seurantaa helpottava työkalu. Palveluun on lisätty Talokeskuksen asiakkaiden kaikki tilaajavastuulain piiriin kuuluvat toimittajat ja alihankkijat, joiden tietoja halutaan tarkistaa ja seurata. Ajantasaiset, tilaajavastuulain mukaiset tiedot on aina saatavilla. Tutustu tilaajavastuuseen, Luotettava Kumppani -ohjelmaan ja Valvoja-palveluun osoitteessa www.tilaajavastuu.fi • selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai muista keskeisistä työehdoista. HILKKA TULI EMUSLAISTEN AVUKSI Emuksen kotihoitoon ja siivoukseen otetaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä FastROI HILKKA. Se on kattava nettipohjainen toiminnanohjausjärjestelmä, joka on hyvä työkalu niin hoitajien kuin siivoojienkin käyttöön. Järjestelmän avulla pystyy hallitsemaan reaaliaikaisesti asiakastietoja ja laskutusta sekä ohjaamaan kotikäyntejä tekeviä työntekijöitä. Internetselaimella toimiva HILKKA korvaa pian vanhan ja kankean systeemin. Se helpottaa etenkin kotihoidon työtä mobiilisovelluksella, jolla työntekijät paitsi näkevät kaiken oleellisen tiedon päivän asiakaskäynteihin liittyen, voivat he myös tehdä käynteihin liittyvän dokumentoinnin kätevästi suoraan järjestelmään myös matkapuhelinverkkojen katvealueella. HILKKA otetaan käyttöön kotihoidossa joulukuun aikana ja siivouksen puolella tammi-helmikuussa. ”Meillä on ollut hieman kömpelö ja vanhentunut tekniikka käytössä. Halusimme tehokkaan ja toimivan järjestelmän ja päädyimme HILKKAAN. Se nopeuttaa ja helpottaa mm. työnjakoa ja laskutusta. Pystyn myös seuraamaan missä kukin työntekijä on. Mahdollisille hälytyskäynneille on helppoa ja nopeaa löytää tekijä – ei tarvitse soitella missä kukakin on. Työntekijällä on kotikäynnillä saatavilla asiakkaiden tiedot, eikä hänen tarvitse kantaa paperipinkkaa mukanaan. Työntekijät pystyvät järjestelmän kautta välittämään toisilleen viestejä esim. asiakkaan voinnista ja mahdollisista lisätarpeista”, kertoo Emuksen palveluesimies Eija Koski. Enemmän aikaa asiakkaalle Järjestelmä takaa sähköisen asiakastiedon reaaliaikaisen tietoturvallisen käsittelyn parantaen asiakasturvallisuutta ja antaen henkilöstölle enemmän aikaa keskittyä asiakkaan tarpeisiin. Työntekijä saa kaiken tarvitsemansa tiedon ja kirjaa tekemisensä näppärästi kännykän välityksellä. ”Työntekijä kirjaa asiakaskäynnin kännykällään asiakkaan kotona. Asiakas voi myös tiedustella omia tietojaan esim. milloin on viimeksi käynyt silmälääkärillä, eikä tarvitse soitella toimistolle ja etsiä tietoa sieltä. Kaikki asiakkaan tiedot on helposti saatavilla ja aina paikanpäällä silloin kun työntekijäkin on paikalla”, Koski jatkaa. • rakennusalalla lakisääteisen Tapaturmavakuutuksen järjestämisestä FastROI HILKKA yksinkertaistaa toimintaa monella tapaa, niin Emuksen kuin asiakkaankin näkökulmista. Tärkeintä kuitenkin on, että se vapauttaa aidosti aikaa olennaiseen, eli asiakastyöhön. AMMATTINA LAITOSHUOLTAJA Kuka olet? Olen Tiina Andersen, 47-vuotias laitoshuoltaja. Miten päädyit alalle? Olin aikanaan pienemmässä siivousfirmassa kesätyöntekijänä. Olen kouluttautunut keittiöalalle ja sieltä ei ollut töitä tarjolla. Talokeskuksen palkkalistoille päädyin kun Talokeskus osti sen pienen siivousfirman. Tänä päivänä olen ihan ympärivuotisessa työssä, alalle ajauduin vähän vahingossa. Miten alalle kouluttaudutaan? Esimerkiksi Emuksen palveluissa se tarkoittaisi seuraavaa: Oletko oikeutettu verottomaan palveluun? Yksityiset sosiaalipalvelut ovat verottomia seuraavilla edellytyksillä: Siivous 2 x kk = 150 euroa/kk 150 € x 12 kk = 1 800 euroa/vuosi Asiakkaalla on oikeus arvonlisäverottomaan palveluun, mikäli tämä katsotaan sosiaalipalveluiksi. • Palveluntuottaja on rekisteröity yksityisten palvelujen tarjoajien rekisteriin tai hän on tehnyt toiminnastaan ilmoituksen siihen kuntaan, jonka alueella palveluja tuotetaan. Sen kunnan, jonka alueella palveluja tuotetaan, sosiaalihuollosta vastaava toimielin valvoo toimintaa sekä antaa tietoja ilmoituksenantovelvollisuuden täyttämisestä. • Sosiaalihuolto perustuu joko viranomaisen päätökseen tai palveluntuottajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen. • Palveluntuottajalla on asiakkaan kanssa yhteistyössä tehty palvelu- tai muu vastaava suunnitelma. • Palveluntuottajalla on omavalvontasuunnitelma, jonka toteutumista palveluntuottaja seuraa. Siivouskustannukset olisivat vuodessa 1 800 euroa, josta kotitalousvähennys (45 %) on 810 euroa – omavastuu 100 euroa, verotuksessa vähennettävä osuus 710 euroa. Vuoden 2014 alussa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää nostetaan 400 eurolla, tällöin vähennys on 2 400 euroa/hlö. Arvonlisäverottomat kotipalvelut on tarkoitettu henkilöille, jotka • iästään, heikkokuntoisuudestaan tai sairaudestaan johtuen eivät selviydy arkipäiväisistä askareista, esim. vanhukset ja heikkokuntoiset • vammasta, vammaisuudesta tai toipiluudestaan johtuen eivät selviydy arkipäivän askareistaan Laitoshuoltajia koulutetaan ammattikouluissa. Itse suoritin koulutuksen työn ohessa, valmistuin parisen vuotta sitten Ekamin aikuiskoulutuslinjalta. Vaikka välillä koulunkäynti työn ohella oli rankkaakin, oli se erittäin antoisaa. Tekemisen varmuus kasvoi huomattavasti, vaikka toki keittiöalan koulutuksestakin oli apua siivoustyössä. Suosittelen laitoshuoltajan koulutusta jos sitä ei vielä ole suorittanut, sillä se on hyvä turva työelämässä. Millaisia työtehtäviä keskiverto työpäivä pitää sisällään? Minulla on tietyt vakiokohteet, jotka käyn siivoamassa säännöllisesti. Nämä ovat pääasiassa toimisto- ja sosiaalitiloja sekä kerrostalojen rappuja saunoineen ja pyykkitupineen. Vakiokohteiden ohella teen keikkaluontoisia juttuja, kuten asuntosiivouksia, remonttien jälkeisiä siivouksia ja ikkunoiden pesua. Lähes joka viikko on jotain rutiineista poikkeavaa. Työajat ovat melko vaihtelevat. Yleensä aamu alkaa vakiopaikkojen siivouksella, jonka jälkeen tulee mahdolliset lisäkohteet. Tässä työssä pitää olla mukautuva, sillä koko työpäivä voi mennä uusiksi aamupäivän aikana. Toisaalta omaan aikatauluun voi vaikuttaa paljonkin sitten kun oppii tuntemaan vakiokohteensa. Kotkan Seudun Talokeskus 11 www.talokeskuskotka.fi