1. No category

HSI-TEKNIIKKA
VALMIINA PALVELUKSEEN
Pidämme kiinteistöstänne huolta
Pidämme
kiinteistöstänne huolta
1. Palvelutarjonta
4
2. Kiinteistökatselmus
5
3. Pelastussuunnitelma
5
4. Kunnossapitotarveselvitys
6
5. Leikkipaikkatarkastus
7
6. Huoneistokatselmus
8
7. Energiatodistus ja kulutusseuranta
9
8. Osakkaiden kunnossapito- ja muutostyöt
10
9. Turvallisuuskoordinaattori
11
10. Käsitteitä ja määritelmiä
12
11. Kiinteistön ja asunnon kunnon selvitysmenetelmiä
14
12. Hinnasto
15
Palvelutarjonta
T
uotamme asiakkaillemme korjausrakentamisen ja ylläpidon palvelut
kivijalasta katonharjaan. Palveluvalikoimaamme kuuluvat niin
lakisääteiset tehtävät kuin alan hyvät käytännöt.
Hoidamme puolestanne seuraavat
lakisääteiset asiat
•
•
•
•
•
•
•
•
energiatodistukset
pelastussuunnitelmat
kunnossapitotarveselvitykset
leikkipaikkojen turvallisuustarkastukset
osakkaiden muutos- ja korjaustyöilmoitukset
turvallisuuskoordinaattorin tehtävät
tulityöluvat
tilaajavastuulain mukaisten dokumenttien
tarkastamisen
Tarjoamme teille myös seuraavat
hyvään kiinteistönpitoon kuuluvat palvelut
•
•
•
•
vuosittainen kiinteistökatselmus
energian ja veden kulutuksen seuranta
märkätilakatselmukset
tuholaistorjuntatöiden organisointi
Huolehdimme puolestanne taloyhtiön
valvontatehtävistä
• vedeneristystöiden valvonta
• osakkaiden muutos- ja korjaustöiden
arviointi
Meiltä sujuvat myös
• vahinkokorjausten hoitaminen alusta loppuun osakkaan ja taloyhtiön parhaaksi
• kaikenlaisten korjausten organisointi
• peruskorjausten hallinnointi
4.
Hoidamme tehtävämme vuosien kokemuksella ja meillä on pätevyys myös seuraaviin
erityistehtäviin:
• uuden lain mukaisen energiatodistuksen
laatiminen
• turvallisuuskoordinaattorin tehtävät
• tulityöluvan antaminen
• leikkipaikkojen tarkastus
• vedeneristetarkastus
Tasainen laatu ja tehtävien ammattitaitoinen
hoitaminen varmistetaan lisäksi sisäisellä
koulutuksella, toimintaohjeilla sekä ISO-9001
-laatuauditoinneilla. Työkalumme ovat huippuluokkaa.
Käytettävissämme ovat muun muassa
seuraavat ammattilaisten työvälineet:
•
•
•
•
kosteusmittarit
vesi- ja sähköjohtoskannauslaite
lämpökamerat
äänentason- ja ilmamäärien mittauslaitteet
Lisäksi taloyhtiöillä on mahdollisuus lainata
hajunpoistolaitetta.
Pitkän ajan kuluessa testattu kumppanuusverkostomme mahdollistaa yhtiöiden korjausten
laadukkaan toteutuksen.
Kiinteistökatselmus
T
ekninen isännöitsijä tekee vuosittain kiinteistökatselmuksen. Kiinteistökatselmuksessa kiinnitetään huomiota kiinteistön yleiseen kuntoon
akuuttien korjaustarpeiden ja turvallisuuteen liittyvien puutteiden havaitsemiseksi.
Katselmoinnin aikana kiinnitetään huomiota myös yleisten tilojen siisteyteen. Havainnot kirjataan käsiteltäväksi hallituksen kokouksessa.
Plus-asiakkaidemme palvelupakettiin vuosittainen kiinteistökierron sisältyy maksutta.
Pelastussuunnitelma
P
elastussuunnitelma on laadittava rakennuksiin,
joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Se
on pidettävä ajan tasalla ja siitä on tiedotettava
asukkaille ja muille kiinteistön käyttäjille.
Pelastussuunnitelman tarkoitus on auttaa havaitsemaan asuinympäristössä esiintyvät vaaratekijät ja
ehkäisemään vaaratilanteiden ja vahinkojen syntymistä.
Tunnemme kiinteistönne jo ennestään, joten
osaamme painottaa pelastussuunnitelmassa oikeita
asioita ja räätälöidä sen kiinteistöllenne sopivaksi.
Aiemman lain mukaiset pelastussuunnitelmat pitää päivittää uuden pelastuslain mukaisiksi vuoden
2013 heinäkuun alkuun mennessä.
5.
Kunnossapitotarveselvitys
Hallituksen kirjallinen esitys yhtiökokoukselle
H
allituksen tulee esittää yhtiökokoukselle
vuosittain kirjallinen selvitys merkittävistä kunnossapitotarpeista.
Lisäksi
hallituksen tulee esittää
selvitys kiinteistössä aikaisemmin tehdyistä huomattavista kunnossapitoja muutostöistä.
Kunnossapitotarveselvitys antaa osakkaille tietoa
seuraavan viiden vuoden
aikana tarpeellisista korjaustöistä ja siten edesauttaa niiden käynnistämistä.
Lähtötietoina ovat kiinteistökierroksella havaitut asiat, kiinteistön kunto, korjaushistoria sekä
rakennusosien
tekniset
käyttöikäarviot kiinteistöllä vallitsevissa olosuhteissa.
Lähtötietoihin kuuluvat
myös kiinteistön valittu
korjausstrategia ja taloudellinen tilanne.
Selvitys auttaa ennakoimaan tulevat kunnossapitotarpeet ja auttaa siirtämään tietoa hallitukselta
toiselle.
6.
Leikkipaikkatarkastus
Varmistu leikkipaikan turvallisuudesta
L
eikkipaikkojen kunnossapitoa ja turvallisuutta ohjaavat kuluttajaturvallisuuslain ja maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi
Tukes ja SFS:n julkaisemat standardit.
Taloyhtiön on huolehdittava, että alueella olevien leikkikenttien ja pallopelialueiden välineet asennetaan oikein valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. Välineiden turvallisuudesta
pitää huolehtia koko niiden käyttöiän ajan. Käyttäjille on annettava riittävät tiedot turvallisen käyttämisen varmistamiseksi aina kun se on tarpeen.
Leikkipaikkatarkastuksen tavoitteena on tunnistaa leikkipaikan välineiden ja varusteiden turvallisuusriskit, turva-alustan
ja turva-alueen riittävyys ja leikkialueen varusteiden tekninen
kunto. Vuositarkastus antaa myös perustiedot leikkipaikan
huolto- ja kunnossapito-ohjelmalle.
Leikkipaikkatarkastuksen tekee leikkipaikkojen turvallisuuskoulutuksen saanut tekninen isännöitsijä.
Leikkikenttävälineitä, jalkapallomaaleja ja koripallotelineitä
hankittaessa on varmistettava, että välineet ovat turvallisia ja
soveltuvia yleiseen käyttöön ja niiden on täytettävä turvallisuusstandardien SFS-EN 1176 vaatimukset.
7.
Huoneistokatselmus
A
ina ei ole tarpeen tehdä koko kiinteistön kuntoarviota tai rakenteisiin
porautuvia kuntotutkimuksia. Tarjoamme
teille mahdollisuuden teettää talossanne
rajattuja katselmuksia, jotka voidaan kohdistaa kulloistenkin tarpeidenne mukaisesti.
Huoneistokatselmuksessa tarkoituksena on selvittää märkätilojen ja vesikalusteiden kunto, ilmanvaihdon toimintaedellytykset ja palovaroittimen asennus.
Märkätilojen katselmuksessa
• tehdään kosteusmittaus pintaindikaattorilla
• tarkastetaan vesikalusteet
• tarkastetaan lattiakaivot
• tarkastetaan keittiön vesikalusteiden
toiminta
Ilmanvaihdon toimintaedellytysten
selvittämiseksi arvioidaan
• poistoilmaventtiilien määrä ja sijainti
• korvausilman saanti
• liesituulettimen kytkentä
Huoneistokatselmus on hyvä tehdä noin
viiden vuoden välein. Katselmuksen ansiosta hallituksella ja isännöitsijällä on realistinen kuva huoneistojen märkätilojen ja
vesikalusteiden kunnosta ja ilmanvaihdon
toiminnasta. Samalla asukkaat saavat tarvittaessa ohjeita palovaroittimen oikeasta
asennuksesta.
Katselmuksella voi olla myös suurta taloudellista merkitystä, kun se auttaa löytymään syntymässä olevia kosteusongelmia
ennen vahinkojen laajentumista. Samalla
havaitaan vuotavat vesikalusteet, jotka
usein jäävät asukkailta ilmoittamatta. Jokainen vuotava vesikaluste vie osakkaiden rahaa 24h/vrk, 365 päivää vuodessa.
Vuodot ovat saattaneet jatkua tasaisina jo
vuosia, eikä niitä silloin saada esiin tehokkaankaan kulutusseurannan avulla, vaan
ainoastaan tarkastamalla vesikalusteet.
8.
Palovaroittimen tarkastus
• palovaroittimet testataan
• paristot vaihdetaan
Lisäpalveluna tilattavissa
•
•
•
•
palovaroittimen asennus
palovaroitin
CO-ilmaisin (häkävaroitin)
paristokotelo jatkokaapelilla
(helpottaa pariston vaihtoa)
Energiatodistus ja
kulutusseuranta
Energiatodistus uudistuu 2013
Rakennuksen E-luku
U
udistuvassa energiatodistuksessa rakennuksen energiatehokkuus määritellään samalla tavalla kuin uudisrakentamisessa.
Rakennuksen energialuokitus pohjautuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu
rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta
ostoenergian kulutuksesta painotettuna eri
energiamuotojen kertoimilla.
Energiansäästösuosituksia varten on arvioitava rakennusosien ja teknisten järjestelmien energiatekninen kunto sekä selvitettävä sellaiset energiansäästömahdollisuudet,
joiden avulla rakennuksen tai rakennuksen
osan energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Energiatodistus tarjoaa rakennuksen
energiatehokkuudesta tietoa, joka ei ole
riippuvainen käyttäjien käyttötottumuksista. Todistus on voimassa 10 vuotta. Jatkossa energiatodistuksia saa laatia vain pätevöitynyt kokeen läpäissyt henkilö.
Kulutusseuranta
Lämmitysenergian, veden ja sähkön seuranta paljastaa äkilliset ja hitaat kulutusmuutokset. Seuranta ohjaa ryhtymään korjaaviin
toimenpiteisiin ajoissa.
Yksi parsinneulan kokoinen vuoto voi
aiheuttaa 800 euron tarpeettoman kustannuksen vuodessa.
Kulutusseurannan tavoitteena on antaa
eväät tarpeettoman kulutuksen karsimiseen, energiaa säästävien laitteiden valitsemiseen ja niiden oikeaan käyttöön. Energiaa säästyy ja asumisviihtyvyys lisääntyy.
9.
Osakkaiden kunnossapitoja muutostyöt
R
emonttien ilmoittaminen ja valvonta on osakkaiden etu. Kun remontit tehdään kunnolla, ennaltaehkäistään riitoja ja ongelmia. Taloyhtiö maksaa remontti-ilmoituksen käsittelyn ja osakas valvontakulut.
Yhtiöllä on oikeus ja velvollisuus valvoa huoneistoissa tehtäviä remontteja. Erityisen huolellisesti on valvottava sellaiset remontit, joista voi
aiheutua haittaa tai vahinkoa. Näitä ovat esimerkiksi märkätilojen korjaukset.
Valvonnan laajuus sovitetaan aina valvontatarpeeseen. Pienissä remonteissa ei välttämättä tarvita paikalla käymistä. Kylpyhuoneremontissa tarvitaan useita tarkastuskäyntejä, mutta parketin asennuksessa yksi
tarkastuskäynti voi riittää.
Keittiöremontissa, jossa uusitaan myös tiskiallas ja hanat, tarvitaan
yleensä aloituskatselmus (lähtötilanne), purkukatselmus ja loppukatselmus.
Kylpyhuoneremontti voi tarvita 5 valvontakäyntiä. Aloituskatselmuksen purkukatselmuksen ja lattioiden kallistusten tarkistuksen jälkeen
vedeneristys tarkistetaan 1 - 2 eri kerralla: ensin eristetään seinät ja laatoitetaan alinta riviä lukuun ottamatta, sitten lattia. Viimeiseksi tehdään
loppukatselmus.
10.
Turvallisuuskoordinaattori
R
akennuttajan on nimettävä jokaiseen rakennushankkeeseen hankkeen vaativuutta vastaava pätevä turvallisuuskoordinaattori ja huolehdittava että tällä
on riittävä pätevyys, asianmukaiset toimivaltuudet ja muut edellytykset huolehtia
rakennushankkeesta. Käytännössä HSI:n kohteissa rakennuttajana toimii rakennuttajaa edustavat isännöitsijätoimisto tai taloyhtiön hallitus.
Turvallisuuskoordinaattorin tehtävänä on korjaushankkeen valmistelu-, suunnittelu- ja toteutusvaiheen turvallisuuteen ja terveyteen kuuluvien toimenpiteiden
yhteensovittaminen valtioneuvoston asetuksen mukaisesti (VNa 205/2009).
Tehtäväsisältö
Turvallisuuskoordinaattorin tehtävänä on varmistua rakennushankkeen työturvallisuustoimenpiteistä ja ohjata niitä.
Turvallisuuskoordinaattori:
• varmistaa, että rakennushankkeen suunnittelijoilla on toimeksianto
työturvallisuuden huomioon ottamisesta.
• valvoo työturvallisuusasioiden toteutumista työmaakatselmuksilla sekä
osallistuu tarvittaessa työmaakokouksiin, turvallisuusselvityksiin ja työmaan
toteutussuunnitelmien tarkastamiseen.
• valvoo, että työmaatekniikassa otetaan huomioon työturvallisuuden
edellyttämät tekniset ratkaisut (mm. siirrot, nostot, asennettavuus,
turvarakenteiden kiinnitys asennusvaiheessa, putoamissuojaus ja
kemikaaliturvallisuus).
• valvoo työtapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaamista.
• valvoo TR-mittauksien toteutumista ja kirjaamista. Sopimusvaiheessa
mittauksesta ja mittausmenetelmästä on sovittava urakoitsijan kanssa.
• valvoo työmaakäynneillä henkilötunnisteiden käyttöä.
• kehittää turvallisia työtapoja yhdessä urakoitsijan kanssa.
• seuraa ja valvoo laadittujen turvallisuusasiakirjojen täytäntöönpanoa.
• tiedotetaan mahdollisista laiminlyönneistä, puutteista ja vioista
rakennuttajalle sekä aluehallintoviraston (AVI) työsuojelun vastuualueelle.
Tehtävän tasaisen laadun varmistaminen ja järjestelmällinen suoritus varmistetaan
määrämuotoisen tarkastuslomakkeen avulla. Turvallisuuskoordinaattorin katselmuksista laaditaan tarkastusmuistio.
Turvallisuuspoikkeamista tiedotetaan urakoitsijalle, työmaajohdolle ja rakennuttajalle. Turvallisuuskoordinaattori valvoo mahdollisten turvallisuuspoikkeamien korjaantumista tarkastuskäynneillä tai muulla luotettavalla tavalla.
11.
Käsitteitä ja määritelmiä
Rakennuttaja on henkilö, tai organisaatio, joka
ryhtyy rakennushankkeeseen tai muu, joka ohjaa ja
valvoo rakennushanketta, taikka jos edellä mainittuja
ei ole, tilaaja.
Turvallisuuskoordinaattori on rakennuttajan rakennushankkeeseen nimeämä tehtävistään vastuullinen edustaja, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä velvoitteista.
Päätoteuttaja on rakennuttajan nimeämä pääurakoitsija tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävä työnantaja taikka sellaisen puuttuessa rakennuttaja itse.
Itsenäinen työnsuorittaja on urakkaa, aliurakkaa, hankintaa tai muuta sellaista työsuoritusta
tarkoittavan muun sopimuksen kuin työsopimuksen
perusteella työtä tekevä, jolla ei kyseessä olevalla työmaalla ole palveluksessaan työntekijöitä.
Energiakatselmus on asiantuntijoiden ja katselmuksen tilaajaorganisaation yhteistyössä tekemä perusteellinen selvitys rakennuksen ja tuotantoprosessin
energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista
tehostamismahdollisuuksista ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönottomahdollisuuksista.
Energiatalouden selvitys on kuntoarvion osa,
jossa arvioidaan kohteen lämmön-, sähkön- ja vedenkulutustasot vertaamalla niitä vertailuarvoihin, jotka
voivat olla kohteelle laskettuja, kohteen aikaisempien
vuosien toteutuneita kulutuksia tai tilastollisia vertailuarvoja. Jos kulutustasot ylittävät vertailuarvot, energiatalouden selvitys tehdään ainakin vertailuarvojen
ylittävien kulutuslajien osalta. Energiatalouden selvityksessä esitetään kulutuksissa havaitut poikkeamat ja
suositellaan korjaustoimenpiteitä.
Energiatodistuksessa ilmoitetaan energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen käyttötarkoitusta vastaavaan ylläpitoon. Energiatodistuksen avulla voidaan
verrata eri rakennusten energiatehokkuutta. Jotta
energiatehokkuuden arviointi ja vertaaminen muihin
vastaaviin rakennuksiin olisi mahdollista, energiatehokkuuden perusteella kiinteistölle määritellään energialuokka asteikolla A...G. Vähiten energiaa kuluttaa
A-luokan kiinteistö, eniten G-luokan kiinteistö. Kiinteistön lämmitysmuoto ei vaikuta rakennuksen saamaan energialuokkaan.
Hissin kuntoARVIO on tarkastus, jossa selvitetään
hissin tekninen kunto ja turvallisuustaso sekä ehdotetaan tarvittavia parannustoimenpiteitä. Kuntoarvio
teetetään hissiammattilaisella.
Kartoitus ja mittaus ovat toimenpiteitä, joiden
tarkoituksena on selvittää yksittäisen vaurion tai ongelman olemassaolo ja laajuus. Tällaisia ovat esimerkiksi asbestikartoitus tai vesivahingon yhteydessä tehtävä kosteuskartoitus.
12.
Kiinteistötarkastus on kuntoarvion yhteydessä
kohteessa tehtävä tekninen tarkastus.
Kiinteistön käyttö- ja huolto-ohje (huoltokirja) on kiinteistönpitoa tukeva kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää suunnittelussa
sekä uudis- ja korjausrakentamisessa päätetyt kiinteistön elinkaaren perusteet. RakMK A4.
Korjausohjelma on kiinteistönomistajan (asunto-osakeyhtiössä yhtiökokouksen) hyväksymä periaateohjelma.
Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on kuntoarvion laatijan tekemä suunnitelmaehdotus, jota tarvittaessa täydennetään kuntotutkimusten tuloksilla.
Kunnossapitosuunnitelmaehdotus on pitkän aikavälin
suunnitelma, joka sisältää suositeltavien kunnossapito- ja korjaustoimenpiteiden määrittelyn, ajoituksen ja
kustannusennusteen esimerkiksi seuraavalle 10 vuodelle. Tätä suunnitelmaa käytetään hyväksi korjausohjelman laadinnassa.
Kunnossapitotarveselvitys on asunto-osakeyhtiölain edellyttämä asunto-osakeyhtiön hallituksen
kirjallinen selvitys, joka on esitettävä vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Selvitys annetaan tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden
aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston
käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.
Kuntoarviolla tarkoitetaan kiinteistön tilojen, rakennusosien, järjestelmien, laitteiden ja ulkoalueiden
kunnon selvittämistä pääasiassa aistienvaraisesti ja
kokemusperäisesti sekä rakennetta ja materiaaleja rikkomattomin menetelmin. Kuntoarvion tekee työryhmä, johon kuuluu rakennus-, LVIA- ja sähkötekniikan
asiantuntija. Kuntoarvio voidaan tehdä koko kiinteistölle tai, jos tarpeita koko kiinteistön käsittävälle kuntoarviolle ei ole, myös jollekin tietylle rakennusosalle,
rakenteelle, järjestelmälle tai laitteelle.
Kuntoluokka kuvaa kunnossapitosuunnitelmaehdotuksen päänimikkeen kuntoa ja sen korjaustarpeen
kiireellisyyttä. Järjestelmän päänimikkeen mukainen
yksittäisen tarkastuskohteen kunto voi poiketa yleisestä kuntoluokasta. Luokittelu on kuntoarvioijan arvio
kohteen kunnosta. Luokituksen avulla rakennusosia ja
rakennuksia voidaan verrata toisiinsa. Luokkia on viisi.
Kuntoluokkien Kuvaukset
5 uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana.
4 hyvä, kevyt huoltokorjaus 6...10 vuoden kuluessa
3 tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1...5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6...10 vuoden kuluessa
2 välttävä, peruskorjaus 1...5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6...10 vuoden kuluessa
1 heikko, uusitaan 1...5 vuoden kuluessa.
Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä on
aistienvarainen ja rakennetta rikkomaton tarkastus,
jonka tavoitteena on tuottaa puolueetonta tietoa
asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksen tekee yleensä vain
rakennustekninen asiantuntija. Kuntotarkastuksesta
laaditaan aina kirjallinen raportti.
Kuntotutkimus on yksittäisen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen tarkempi tutkiminen,
jonka tavoitteena on saada selville mahdollisen ongelman tai vaurion laajuus ja aiheuttaja sekä antaa sen
jälkeen tarvittavat toimenpide-ehdotukset suunnittelun ja korjauksen tai uusimisen lähtötiedoiksi. Tutkimusmenetelmät ovat usein rakenteita rikkovia. Kuntotutkimuksiin löytyy eri osa-alueille ohjeita, joissa on
määritelty tutkimuksen sisältö, laajuus ja suoritustapa.
Tutkimuksia ja selvityksiä tekevät erikoisasiantuntijat.
Leikkikenttävälineiden
tarkastuksella
varmistetaan, että välineet ovat voimassa olevien
määräysten mukaisia, turvallisia eikä niistä aiheudu
vaaraa käyttäjän omaisuudelle. Tarkastuksessa käytetään leikkikenttävälineiden tarkastukseen perehtynyttä asiantuntijaa, eikä tarkastus sisälly kuntoarvioon.
Sisäilmaston kuntotutkimus on tutkimus,
jonka avulla selvitetään sisäilmaston laatu ja parantamistarpeet. Sisäilmaston kuntotutkimuksella tuotetaan lähtötiedot rakennuksen sisäilmaston korjaussuunnittelulle ja toimenpiteille.
Taloyhtiön kuntotodistus® perustuu kuntoarvioon ja kertoo, kuinka paljon eri rakennusosien
kunto on alkuperäisestä heikentynyt ja mitä korjauksia
niihin on tulossa. Tavoite on ennakoivan ja suunnitelmallisen korjaustoiminnan edistäminen taloyhtiöissä.
Pätevyysvaatimuksiin liittyviä käsitteitä
A-vaativuusluokan kosteustekninen kuntotutkija
osaa selvittää rakennuksen kosteus- ja homevaurioiden syyt ja tutkimusohjelman siten, että vaurioiden
syyt ja laajuus voidaan selvittää riittävällä varmuudella.
Tutkinnon suorittaminen osoitetaan FISE Oy:n antamalla pätevyystodistuksella.
Asuntokaupan kuntotarkastaja AKK:lle ei ole
asetettu viranomaismääräyksissä pätevyysvaatimusta.
Kuntotarkastajan tulee olla perehtynyt rakenneratkaisuihin ja laadun mittausmenetelmiin. Tutkinnon suorittaminen osoitetaan FISE Oy:n antamalla pätevyystodistuksella.
Energiatodistuksen antajien pätevyysvaatimuksista säädetään ympäristöministeriön asetuksessa rakennuksen energiatodistuksesta 765/2007. Erillisen
energiatodistuksen antajalla täytyy olla soveltuva rakennus- tai talotekniikka-alan koulutus tai aikaisempi
rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, LVI-, konetai sähköinsinöörin tutkinto tai sähköteknikon tai rakennusmestarin tutkinto. Koulutus tai työkokemus ei
suoraan anna erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyttä, vaan se varmennetaan aina ympäristöministeriön hyväksymän pätevyyden toteajan järjestämässä
kokeessa. Tutkinnon suorittaminen osoitetaan FISE
Oy:n antamalla pätevyystodistuksella.
Henkilösertifiointi perustuu eurooppalaiseen henkilösertifiointia koskevaan standardiin SFS-EN ISO/
IEC 17024:en. Sertifiointi varmentaa koulutuksen ja
näyttökokeen perusteella, että sertifioitu henkilö osaa
harjoittaa ilmoittamaansa toimintaa. Sertifioituja ovat
esimerkiksi rakennusterveysasiantuntijat, rakenteiden
kosteusmittaajat ja rakennusten lämpökuvaajat. Tutkinnon suorittaminen osoitetaan VTT-henkilösertifikaatilla.
Hissin kuntotarkastajalle on asetettu Turvallisuusja kemikaalivirasto Tukesin hissiturvallisuustutkinnon
vaatimuksissa säännösten, määräysten ja ohjeiden
osaamis- ja ammattitaitovaatimus. Tutkinnon suorittaminen osoitetaan Tukesin antamalla pätevyystodistuksella.
Pätevöitynyt kosteudenmittaaja PKM on perehtynyt kosteuden mittausmenetelmiin ja vaurioiden laajuuden selvittämiseen. PKM:lle ei ole asetettu viranomaismääräyksissä pätevyysvaatimuksia. Tutkinnon
suorittamista valvoo Finanssialan Keskusliitto ry ja se
osoitetaan pätevyystodistuksella.
Pätevöitynyt kuntoarvioija PKA on kuntoarviokoulutuksen saanut ja valtakunnallisen tutkintokokeen
läpäissyt henkilö, jonka pätevyys rekisteröidään FISE
ry:n toimesta.
Pätevöitynyt kuntotodistuksen laatija PKL osaa
tehdä kuntoarvion ja sen perusteella Taloyhtiön kuntotodistuksen®. Tämä edellyttää kuntoarviointiin soveltuvaa ammatillista peruskoulutusta ja kokemusta
sekä kuntotodistuksen laadintametodiikan hallintaa.
Valmius laatia kuntoarvion perusteella Taloyhtiön
kuntotodistus® osoitetaan sillä, että asianosainen
on tehnyt vähintään 20 kuntoarviota ja läpäissyt Kiinteistöalan Koulutussäätiön järjestämän kokeen, jossa
Taloyhtiön kuntotodistuksen® laadintametodiikan
osaaminen osoitetaan. Kokeen läpäissyt voi hakea
pätevyyden toteamista kuntotodistuslautakunnalta.
Pätevyys on voimassa kahdeksan (8) vuotta, minkä jälkeen asianomaisen on osoitettava kuntotodistuslautakunnalle ammattitaitonsa säilyneen.
Sähkölaitteiston kuntotutkijan pätevyys on Seti
Oy:n myöntämä pätevyystodistus. Todistus on osoitus henkilön pätevyydestä tehdä kiinteistöjen sähkölaitteistojen kuntotutkimuksia ja laatia niiden pohjalta
kuntoarvio sekä mahdollinen korjausohjelma.
Sähköammattilaiset ovat Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin rekisteröimiä yrityksiä ja henkilöitä,
jotka täyttävät lain sähkötöiden tekijöiltä edellyttämät
ammattitaitovaatimukset.
Lähteet: KH 90-00489 Asuinkiinteistön kuntoarvio. Tilaajan ohje
(2012). KH 90-40053 Kiinteistön ja asunnon kunnon selvitysmenetelmiä (2007). Rakennustietosäätiö RTS.
13.
Kiinteistön ja asunnon kunnon selvitysmenetelmiä
Kuntoarvio
Kohde
Tavoite
Menetelmät
Raportointi
Tekijät
Asuinkiinteistöt
Liikekiinteistöt
Toimistokiinteistöt
Palvelukiinteistöt
Teollisuuskiinteistöt
Kiinteistön tilojen,
rakennusosien, taloteknisten järjestelmien,
hissien ja ulkoalueiden
kunnon selvittäminen.
Selvitys energiatehokkuudesta.
Aistienvaraiset,
kokemusperäiset sekä
rakennetta rikkomattomat menetelmät.
Käyttäjien haastattelut.
Energiatalouden
selvitys.
Määrämuotoinen
kirjallinen raportti,
johon liitetään kunnossapitosuunnitelmaehdotus (PTS-ehdotus).
Työryhmä (rakennusja talotekniset asiantuntijat, hissiasiantuntijat)
PKA, pätevöitynyt
kuntoarvioija.
Yksittäisen rakennusosan, järjestelmän tai
laitteen tarkempi
tutkimus tavoitteena
saada selville mahdollisen ongelman tai
vaurion aiheuttaja.
Usein rakennetta
rikkovia. Apuna käytetään mm. rakenteiden
koestusta, näytteiden
ottoa ja analysointia ja
erilaisia mittauksia.
Rakennus- ja taloKirjallinen raportti,
johon liitetään toimen- tekniset asiantuntijat,
pide-ehdotus suunnit- laboratoriot.
telun ja uusimisen tai
korjaamisen lähtötiedoiksi.
Pääosin aistienvaraiset,
kokemusperäiset sekä
rakennetta rikkomattomat menetelmät.
Käyttäjien haastattelu.
Sisältää kosteusmittauksia ja vähäisiä
rakenteiden avauksia.
Kirjallinen raportti
(ei sisällä kunnossapitosuunnitelmaehdotusta,
PTS-ehdotusta).
Kuntotutkimus
Asuinkiinteistöt
Liikekiinteistöt
Toimistokiinteistöt
Palvelukiinteistöt
Teollisuuskiinteistöt
Kuntotarkastus
asuntokaupan
yhteydessä
Omakotitalot
Osakehuoneistot
Tuottaa puolueetonta
tietoa asuntokaupan
osapuolille rakennuksen
rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista,
vaurio-, käyttöturvallisuus ja terveysriskeistä
sekä toimenpideehdotuksista.
Kartoitus
Asuinkiinteistöt
Liikekiinteistöt
Toimistokiinteistöt
Palvelukiinteistöt
Teollisuuskiinteistöt
Kirjallinen kartoitusraYksittäisen ongelman
Mittaukset mittalaittai vaurion syyn ja
teilla, tarvittaessa
portti, jossa tarvittaeslaajuuden selvittäminen. laboratoriotutkimuksia. sa piirustusliitteet ongelman esiintymisestä
ja pitoisuuksista.
Rakennustekninen
asiantuntija AKK,
asuntokaupan kuntotarkastaja.
Kartoituksiin perehtyneet asiantuntijat
PKM, pätevöitynyt
kosteuden mittaaja.
Yllä olevassa taulukossa esitellään lyhyesti kiinteistön ja asunnon kunnon selvittämiseen liittyviä käsitteitä.
14.
HSI-tekniikka palveluhinnasto 1.1.2013–31.12.2014
1-8
9-19
20-29
30-40
41-60
61-69
70-149
150-199
Kiinteistökatselmus*
285 €
285 €
285 €
285 €
285 €
285 €
285 €
285 €
285 €
Pelastussuunnitelma
310 €
310 €
390 €
390 €
390 €
tarjous
tarjous
tarjous
tarjous
E-luku
760 €
760 €
960 €
960 €
960 €
960 €
960 €
960 €
960 €
Kunnossapitotarveselvitys
700 €
750 €
750 €
800 €
800 €
800 €
850 €
900 €
1000 €
Leikkipaikkatarkastus
159 €
159 €
219 €
219 €
289 €
289 €
tarjous
tarjous
tarjous
Märkätilakatselmus
Huoneistokohtainen
490 €
huoneistojen lukumäärä
Turvallisuuskoordinaattori
Tarjouksen mukaan
tarjous
65e/hsto 65e/hsto 65e/hsto
65e/hsto 65e/hsto
tarjous
tarjous
tarjous
tarjous
tarjous
200-
65e/hsto 65e/hsto 65e/hsto
tarjous
tarjous
tarjous
* Sisältyy kuukausiveloitukseen HSI Plus-sopimuksessa
Taulukossa on ilmoitettu palvelujen €-hinnat verottomina, hintoihin lisätään kulloinkin voimassa oleva
arvonlisävero. Hinnaston voimaantullessa (1.1.2013 alkaen) arvonlisävero on +24 %.
15.
HSI-TEKNIIKKA
VALMIINA PALVELUKSEEN
Pidämme kiinteistöstänne huolta
www.hsi.fi
Helsinki
Espoo
Vantaa
• Ratakatu 1 b A 7, 00120 Helsinki
Asiakaspalvelu (arkisin 8.30–16.00)
Puhelin: 09 6122 600
• Pihatörmä 1 A 55, 02240 Espoo
Asiakaspalvelu (arkisin 8.30–16.00)
Puhelin: 09 6122 600
• Vapaalantie 2 B 20, 01650 Vantaa
Asiakaspalvelu (arkisin 8.30–16.00)
Puhelin: 09 6122 600
• Perämiehenkatu 5, 00150 Helsinki