Kiinteistön ylläpidon hallinta
MAA-20.2366 KIINTEISTÖTALOUS JA -HALLINTO KIINTEISTÖN YLLÄPIDON HALLINTA 02.11.2010 PERTTI HUHTANEN KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS Perustettu vuonna 1978 Ajankohtaiskoulutusyhteisö Yrityskohtaista tilauskoulutusta Yrityksen kehittämisohjelmat, tarvekartoitukset Konsultointi ja henkilöstövalinnat Tutkimus- ja kustannustoiminta OMISTAJAYHTEISÖT – KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS Suomen Kiinteistöliitto ry VVO-yhtymä Oyj Suomen Isännöintiliitto ry Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto - RAKLI ry Uudenmaan asuntokiinteistöyhdistys ry Helsingfors Svenska Fastighetsföreningen rf SATO Oyj Suomen Opiskelija-asunnot Oy SOA Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Perustettu vuonna 1989 Ammatillinen erikoisoppilaitos vuonna 1993 Valtakunnallinen erikoisoppilaitos vuonna 1997 OPH:n valvonnan alainen Tutkintokoulutusyhteisö Viralliset tutkinnot – Omat tutkinnot Yrityskohtaista tilauskoulutusta PERUSTAJAT – KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Isännöintiliitto ry Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ry KOULUTUSALUEITAMME Asiakaspalvelu Asuminen Isännöinti Kansainvälistyminen Kiinteistönvälitys ja –arviointi Kiinteistöliiketoiminta Kiinteistön kunto ja ylläpito Liikkeenjohto Rakennuttaminen Taloushallinto Tietotekniikka Yhdyskuntatalous KIINTEISTÖALAN KOULUTUSKESKUS KIINTEISTÖALAN KOULUTUSSÄÄTIÖ Liikevaihto 7 milj. euroa Henkilökuntaa 38 Vuosittain 300 työelämän asiantuntijaluennoitsijaa Oppijoita 3000 (Keskus) ja 3000 (Säätiö) Omat toimitilat Helsingissä Malmilla ja Annankadulla Toiminta valtakunnallista pertti.huhtanen@kiinko.fi, 0400-625730 Diplomi-insinööri, teknillinen fysiikka, energiatieteet Kasvatustieteen maisteri, työn kehittäminen Executive MBA, kansainväl. liiketoiminta ja markkinointi Opettajan pätevyys, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tohtoriopiskelija, Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu (kiinteistöjohtaminen, työpsykologia ja johtaminen) Näyttötutkintomestari FMA – Kiinteistö- ja projektipäällikkö KIJO – Kiinteistöpalv. ja –palveluyksikön johtaminen PETA – Erillisen energiatodistuksen antaja KIINKO – KÄYTTÖ JA YLLÄPITO -KOULUTUSALUE Pertti Huhtanen, koulutuspäällikkö Päivi Tamminen, koulutussihteeri – PKM-, AKK-, PKA-pätevöitymistutkinnot – Taloyhtiön kuntotodistuksen® koulutus ja tutkinto (PKL) – Erillisen energiatodistuksen antajan koulutus ja tutkinto (PETA) Marianne Vuorenmaa, koulutussihteeri – ITS®-TEK, KTJ, HMT, FMA, ETT, KIJO, KOKO, KORIS, KOROS, TATE, RAK, Tekniikan erikoisammattitutkinto ja – muut tutkintoon johtavat koulutusohjelmat (20) – ajankohtaiskoulutukset ja seminaarit (35) KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN PÄTEVÖITTÄJÄ 2000 2800 800 850 460 350 130 110 170 400 1500 120 70 700 isännöinnin ammattitutkintoa ITS® -tutkintoa ITS®-TEK -tutkintoa AIT® -tutkintoa kiinteistö- ja projektipäällikön tutkintoa (FMA) kiinteistöjohtajan sertifiointiin valmennettua (KJs) kiinteistöpalvelujohtajaa (KIJO) rakennuttajavalmennettua (RAP) vanhempaa rakennuttajaa (RAPS) talotekniikan perusvalvojaa LKV-valmennettua laillistetun vuokravälittäjän tutkintoon valmennettua kiinteistönvälitysalan ammattitutkintoon valmennettua kiinteistöalan kirjanpidon tutkintoa (KPT I, KPT II) KIINTEISTÖ- JA RAKENTAMISALAN PÄTEVÖITTÄJÄ 650 250 200 200 115 71 kuntoarvioijan tutkintoa (PKA) asuntokaupan kuntotarkastajan tutkintoa (AKK) kosteudenmittaajan tutkintoa (PKM) taloyhtiön kuntotodistukseen® koulutettua pätevöitynyttä Taloyhtiön kuntotodistuksen® laatijaa (PKL) isännöitsijätodistuksen osana annettavaan energiatodistukseen koulutettua (ETI) 500 erillisen energiatodistuksen antajaksi koulutettua (ETE) 210 erillisen energiatodistuksen antajaksi pätevöitynyttä (PETA) Keskustelutehtävä Pohdi käsitteen "kiinteistön ylläpito" sisältöä. Hahmota rakentamisvaiheen ja ylläpitovaiheen suhteita ja rakentamisvaiheen ratkaisujen vaikutuksia ylläpitovaiheeseen. Pohdi kiinteistöjen ylläpitoa menneiden, nykyisten ja tulevien työmarkkinoiden ja kansantalouden osana. Kiinteistön ylläpito en real estate maintenance; real property maintenance; management toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat mm. kiinteistönhoito ja kunnossapito. Ylläpitoon liittyvistä palveluista käytetään yleisesti nimitystä kiinteistöpalvelut, jotka voidaan jakaa kiinteistönhoitopalveluihin ja kunnossapitopalveluihin. Kiinteistöliiketoimintaan kuuluva kiinteistön ylläpito perustuu valittuun kiinteistön elinkaaristrategiaan. Lähde: Kiinteistöliiketoiminnan sanasto, RAKLI Lähde: TE, Pomo ja Väisänen. Editoinut A. Huhtanen Kiinteistön ylläpidon hallinta 1. 2. 3. 4. 5. 6. Kiinteistön ylläpito: kulttuuria ja yhteiskuntaa Kiinteistön ylläpitopalvelujen strategiat Palvelujen hankinta ja hallinta Kiinteistön ylläpidon hallinnan osa-alueet Rakennuksen tarkastukset Kiinteistöjen ylläpidon osaamisen kehittäminen Kiinteistön ylläpito kulttuuria ja yhteiskuntaa Asuinkerrostalojen ja muiden rakennusten ylläpidon laskennalliset kokonaiskustannukset olivat vuonna 2008 arviolta viisitoista miljardia euroa. Tästä summasta varsinaiset kiinteistöhoidon ja kunnossapidon palvelut muodostavat lähes kaksi kolmasosaa. VTT Kiinteistöpavelut vaikuttavuuskalvot 2009 Kiinteistöalan palvelut merkittävin ”…kiinteistöalan palvelut, oli Suomen kansantalouden toiseksi merkittävin kotimaisen lopputuotekäytön tuoteryhmä [11,6%]. Tärkein oli tuoteryhmä 45, rakennustyöt [14,7%], sitten tuoteryhmä 85, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut [10,7%], tuoteryhmä 15, elintarvikkeet ja juomat [6,9%], tuoteryhmä 75, hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus [6,2%] sekä tuoteryhmä 80, koulutuspalvelut [5,6%]. Kotimainen lopputuotekäyttö muodostuu kulutusmenoista ja pääoman bruttomuodostuksesta.” Tilastokeskus 23.6.2010 Ylläpidon kustannukset 2008 15 000 milj. € IIF, Kiinteistöpalveut 2006 Kiinteistöpalvelut ry ”Liitossamme on 395 jäsentä, joiden palveluksessa on yli 40 000 alan työntekijää ja toimihenkilöä… työehtosopimustemme soveltamisalan piirissä on yli 50 000 henkilöä.” Kiinteistöpalvelut ry Vertailua Valmet Automotive 2009: 56 M€, henkilöstö 679 WinWinD 2009: 80M€, henkilöstö 800 VTT 2009: 268 M€, henkilöstö 2935 Metsä-Botnia 2009: 886 M€, henkilöstö 1111 Kiinteistöpalvelut 2009: 15 000 M€, henkilöstö 70 000 Suomen Kiinteistöliitto ry KIINTEISTÖSTRATEGIAN LAADINTA YLLÄPITOTASON MÄÄRITTELY PALVELUPAKETIN LAADINTA SOPIMUSOHJELMAN LAADINTA PALVELUTUOTTAJAN VALINTAKRITEERIEN ASETTAMINEN TARJOUSPYYNNÖN LAADINTA JA LÄHETTÄMINEN TARJOUKSEN LAATIMINEN JA JÄTTÄMINEN SOPIMUSNEUVOTTELUJEN KÄYMINEN TILAAJA TOIMEKSISAAJA SOPIMUKSEN LAADINTA JA ALLEKIRJOITUS TILAAJA JA TOIMEKSISAAJA KIINTEISTÖNHOIDON JA ISÄNNÖINNIN SOPIMUSPROSESSI KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Ylläpitotason määrittely Päätetään eri ylläpidon osille tasot kiinteistöstrategian mukaisesti Kootaan tasojen mukaisesti palvelupaketit Tuotteiden valitut tasot voivat vaihdella kunhan kokonaisuus säilyy valitulla tasolla KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Kiinteistönpidon tehtävä- ja tuoteluettelo Kiinteistönpidon tuotenimikkeistö Hallinto Taloudenhoito . . . . Teknisten järjestelmien hoito . . . Lumityöt . . . jne. Palveluryhmät Sopimuskohtainen palvelupaketti Isännöinti Kunnossapito ja korjausrakentaminen ISÄNNÖINTISOPIMUS Tukipalvelut Hoito ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Jätehuolto Vartiointi Muut KIINTEISTÖNHOITOSOPIMUS KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Ylläpitotasot Ylläpidon tasoluokka Isännöinti Tukipalvelut Hoito ja huolto Ulkoalueiden Siivous hoito 4 Kokonaisoptimointi Erittäin vaativa Erittäin vaativa Tulosvastuu Edustava Edustava 3 Elinkaariedullisuus Vaativa Vaativa Kuntovastuu Vaativa Vaativa 2 Systemaattisuus Kattava Kattava Ennakoiva Normaali Normaali 1 Vähimmäistoimenpiteet Viranomaistaso Kevennetty Viankorjausvastuu Kevennetty Kevennetty Ei hyväksyttävä Ei hyväksyttävä Ei 0 Satunnaisuus hyväksyttävä Ei Ei hyväksyttävä hyväksyttävä ”KiinteistöRYL 2009 …on yhtenäinen kuvaus kiinteistöpalveluiden yleisistä laatuvaatimuksista, joka auttaa kiinteistöpalveluiden ostajaa, myyjää ja käyttäjää kiinteistönpidon määrittelyssä, toteutuksessa ja toteutuksen valvonnassa. KiinteistöRYL sisältää yleiset laatuvaatimukset ja ohjeet erilaisten kiinteistöjen operatiiviselle kiinteistöjohtamiselle, käyttäjäpalveluille, yleishoidolle ja valvonnalle, rakennuksen ja teknisten järjestelmien hoidolle ja kunnossapidolle, ulkoalueiden hoidolle ja kunnossapidolle, siivoukselle sekä jätehuollolle.” KiinteistöRYL 2009 1 Operatiivinen kiinteistöjohtaminen 2 Käyttäjäpalvelut 3 Rakennusten ja teknisten järjestelmien hoito ja kunnossapito 4 Ulkoalueiden hoito ja kunnossapito 4.1 Yleiset tehtävät 4.2Viherrakenteet 4.3 Päällysrakenteet 4.4 Aluevarusteet 4.5 Ulkopuoliset rakenteet 5 Siivouspalvelut 6 Jätehuolto KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Vastuunjako ja -rajat Työnjako isännöitsijän, kiinteistöpalveluyrityksen ja tilaajan välillä Palvelupaketin kattavuus Muut toimijat Valtuudet&vastuu Veloitus, Alv 0% Toimitukset Pä Sis lisä mk Määrä Yks Es Te Val Tot / yks Lisätietoja /toimitusaika om om is is is 1 Suppea max 2 sivua 0,00 v 1 x/v Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Suomen Kiinteistöliitto ry Sopimusohjelma 1. Tilaajan tavoitteet ja yhteistyö 2. Sopimusaika 3. Sopimustehtävien suorittaminen 4. Toimeksisaajan resurssit 5. Tilaajan organisaatio 6. Vakuutukset 7. Tilaajan myötävaikutusvelvollisuus 8. Sopimushinnat ja maksaminen 9. Sopimuksenaikainen toiminta 10. Erimielisyydet 11. Tarjous KIINTEISTÖNHOITO- JA ISÄNNÖINTIPALVELUJEN SOPIMUSHALLINNAN TYÖKALUT Suomen Kiinteistöliitto ry S. Äijälä Kriteerien asettaminen Päätöksen tarkoitus Valintakriteerien tunnistaminen Karsinta- ja vertailukriteerien luokittelu Tärkeimmän vertailukriteerin tunnistaminen Vertailukriteerien painottaminen Kriteeristön oikeellisuuden tarkistaminen 2. Luokittele Arviointikriteerit Viranomaisvelvollisuuksien täyttäminen Verojäämät, sosiaalivakuutukset Kykyä tuottaa … raportteja Palvelujen kattavuus Kokonaiskustannukset Karsinta x x x x 3. Arvota Vertailu Suht paino x x x 5% 10 % 20 % Kiinteistön ylläpidon hallinta http://www.rakli.fi/attachements/2005-08-16T13-22-0345.pdf s 24-27 69 kiinteistöpalvelut 70 kiinteistönhoito 71 teknisten järjestelmien hoito 72 kiinteistönhuolto; huolto 73 kiinteistön jätehuolto 74 siivous 75 ulkoalueiden hoito 76 lumityö 77 liukkauden torjunta 78 puhtaanapito 79 kasvityö 80 kunnossapito 81 kuntoarviointi 82 kuntokatselmus 83 kuntotutkimus 84 energiakatselmus 85 huoltokirja 86 kunnossapitosuunnitelma 87 korjausohjelma 88 vuosikorjausohjelma Mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa 125 100 75 50 25 150 175 200 225 250 275 RAKLI RAKLI 8 kiinteistön ylläpito • toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet – miten mitataan kunto, arvo ja ominaisuudet? 70 kiinteistönhoito • kiinteistön ylläpitoon kuuluva säännöllinen toiminta, jolla pysytetään kiinteistön olosuhteet halutulla tasolla – mitä ei mitata, sitä ei voi johtaa – miten toimintaa johdetaan säännölliseen suuntaan? – miten halutut olosuhteet määritellään ja mitataan? Oikea-aikainen kunnossapito säästää Kiinteistöpalvelut ry 80 kunnossapito • kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, jossa kohteen ominaisuudet pysytetään uusimalla tai korjaamalla vialliset ja kuluneet osat ilman, että kohteen suhteellinen laatutaso olennaisesti muuttuu – miten kuluneisuus ja laatutaso mitataan? RAKLI RAKENNUKSEN TARKASTUSPROSESSI Kuntotutkimus Kuntoarvio, kunnossapitotarpeen selvitys (Kosteus-) kartoitus Taloyhtiön kuntotodistus® Erillinen energiatodistus Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKM) Kuntoarvioijan tutkinto on Ympäristöministeriön toimeksiannosta laaditun kuntoarviokoulutuksen valtakunnallinen lopputentti. Päteviä suorittamaan kuntoarvion yleisesti käytössä olevan asuinkerrostalon kuntoarvion perusmallin mukaisesti. He ovat myös oikeutettuja käyttämään nimikettä Pätevöitynyt kuntoarvioija (PKA). Kuntoarvioijan tutkinnon läpäisseiden henkilöiden syntymäaika ja yhteystiedot tallennetaan Kiinteistöalan Koulutussäätiön ammatillisen oppilaitoksen oppilasrekisteriin, josta niistä voidaan luovuttaa tietoja ulkopuolisille. Vuosittain julkaistaan tutkinnon läpäisseistä henkilöistä luettelo Rakentajain kalenterissa. Kuntoarvio Osallistumisoikeus tutkintoon voidaan hakemuksesta myöntää henkilölle, jolla on rakennus-, LVIS- tai kiinteistöalan koulutus (koulutustasona teknillinen koulu, teknillinen opisto tai ammattikorkeakoulu)* ja jolla on vähintään viisi vuotta (60 kuukautta) työkokemusta päätoimisista työtehtävistä kiinteistötai rakennusalalta ja joka on kokonaisuudessaan suorittanut kuntoarvioijan koulutusohjelman sitä järjestävässä oppilaitoksessa. Määräsisältöiseen koulutusohjelmaan kuuluu vähintään kaksi kahden päivän lähiopetusjaksoa, etäopiskelua sekä käytännön harjoitustyö kiinteistössä. Oppilaitoksen tulee hankkia koulutusohjelmalle hyväksyminen PKA-tutkintoon johtavaksi koulutukseksi. * Poikkeusta peruskoulutusvaatimukseen voi hakea suoritettuaan 3-v kiinteistö- ja rakennusalan perustutkinnon arvosanalla hyvä ja 5 työkokemusvuoden jälkeen tekniikan erikoisammattitutkinnon. Osallistumisoikeuden harkintaan ottaminen edellyttää 60 työkokemuskk:n lisäksi hyvin dokumentoitua ja vahvaa näyttöä vaativissa alan tehtävissä. Kuntoarvio - kirjallisuus Kirja: Kerrostalot 1880-2000 - Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen Ohjekortit: Asuinkiinteistön kuntoarvio, Tilaajan ohje KH 90-00293 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Suoritusohje KH 90-00294 Asuinkiinteistön kuntoarvio, Esimerkkiraportti KH 9000295 Asuinkiinteistön kuntoarvio, laajennettu energiatalouden selvitys RT-18-10785 Edellä mainittujen KH-ohjekorttien pohjalta laadittu Kuntoarviokurssin kurssikansion aineisto. Kuntotutkimus Kuntotutkimus on menettely, jossa asiantuntija tutkii rakennuksen jokin rajatun osa-alueen, rakennusosan tai laitteiston sellaisilla menetelmillä ja siinä laajuudessa, että saadaan riittävällä tarkkuudella selville kyseisen osa-alueen kunto, vauriomekanismit, soveltuvat korjausmenetelmät ja korjausten suositeltava ajankohta. KT:a tarvitaan kuntoarvion jatkotoimenpiteenä silloin, kun kuntoarvion silmämääräisillä menetelmillä ei ole pystytty tekemään luotettavia päätelmiä jonkin osaalueen kunnosta Usein on tarpeen tehdä KT ennen korjaussuunnitelmaasiakirjojen laatimista parhaiden korjausmenetelmien päättämiseksi. Kuntotutkimus Kuntotutkimuksiin voi kuulua mm. seuraavia toimenpiteitä: • piirustuksiin yms. asiakirjoihin tutustuminen • kohteen aistinvarainen tutkiminen • ainetta rikkovien menetelmien käyttö • paikalla tehtävät mittaukset ja koestukset • rakenteiden ja putkistojen kuvaukset ja tähystykset • näytepalojen ja näytteiden otto ja niiden laboratoriotutkimukset. Kuntotutkimus Kuntotutkimuksen tekemisestä on julkaistu yleiset ohjeet seuraaville osa-alueille: • ulkobetonirakenteiden kuntotutkimus (FISE-pätevyys) • rapattujen julkisivujen kuntotutkimus • kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen kuntotutkimus • kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen kuntotutkimus • sisäilmaston kuntotutkimus • sähköjärjestelmien kuntotutkimus. Kartoitus – esim. kosteudenmittaus Kosteudenmittaajan tutkinnon (PKM) tavoitteena on kiinteistöissä tehtävien kosteusvaurioiden ja vuotovahinkojen mittausten ja kartoitusten laadun ja luotettavuuden parantaminen. Luotettavasti tehtyjä kosteusmittauksia ja -kartoituksia tarvitaan monessa yhteydessä: • kosteusvaurio- ja vuotovahinko-epäilyt • asuntokaupat • homevauriotutkimukset • uudisrakentamisen laadunvalvonta • rakennusten virhevakuuttaminen. Kuva: Oulun Sisäilmatutkimus Pätevöitynyt kosteudenmittaaja (PKM) Rakennus- tai kiinteistöalan korkeakoulututkinto tai vähintään rakennusmestari/teknikko –tutkinto. Suorittanut tutkintoon valmentavan kosteudenmittaajakurssin ja harjoitustyöt, jotka kosteudenmittaajien pätevöittämisen valvontaryhmä on hyväksynyt, tai vaihtoehtoisesti hakijalla on VTT:n myöntämä rakenteiden kosteuden mittaaja henkilösertifikaatti. Työkokemusta kosteuskartoituksen alalta vähintään yksi vuosi ja suoritettuja kosteuskartoituksia 50 kpl, joista vähintään 20 edellisen 12 kuukauden ajalta. Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Asuntokaupan kuntotarkastajan tutkinnon suorittaminen on yksi keino osoittaa henkilön pätevyys asuntokaupan kuntotarkastajana. Vähintään teknillisessä oppilaitoksessa suoritettu asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen suorittamiseen soveltuva teknikkotason peruskoulutus Lisäksi hakija on kokonaisuudessaan suorittanut YTM:iin perustuvan Asuntokaupan kuntotarkastajan määrämuotoisen koulutusohjelman (etäopiskelua, käytännön harjoitustöitä l. tarkastusraportteja todellisista kohteista ja kurssin oma loppukoe). Asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) Joko vähintään viisi vuotta talonrakennus- tai kiinteistöalan työkokemusta ja sen lisäksi kolme vuotta kosteus- ja homevaurioiden arviointi-, tutkimus- ja tarkastustehtävissä hankittua kokemusta tai vaihtoehtoisesti vähintään viisi vuotta työkokemusta pääsääntöisesti kosteus- ja homevaurioiden selvittämiseen, vaurioiden aiheuttamaan suunnitteluun ja korjaamiseen erikoistuneissa tehtävissä. Ennen tutkintoon hakeutumista tulee laatia vähintään kolme kappaletta näyttötöitä sekä saada niille hyväksyminen erilliseltä näyttötöiden tarkastustyöryhmältä. Lähde: RTS KH 90-00316 Taloyhtiön kuntotodistusjärjestelmä Taloyhtiön kuntotodistusprojekti Tekes-hanke Johtoryhmässä: Kiinteistöliitto, Ympäristöministeriö, Isännöintiliitto, Kiinteistönvälittäjäliitto, Suomen Vuokranantajat ry, Suomen Talokeskus, Ins.tsto Vahanen, Huoneistokeskus, Tampereen Teknillinen Yliopisto, Osuuspankkikeskus, Tekes, Raksystems Ohjausryhmässä 20 tahoa ja palauteryhmässä 50 Reim Group Kiinteistöalan Koulutussäätiö Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Taloyhtiön kuntotodistus® -järjestelmä Lautakunta myöntää pätevyyden ja valvoo, että jäsenyritykset ja laatijat noudattavat sitoumuksiaan Ulkopuolisena sihteerijärjestönä Kiinteistöalan Koulutussäätiö, ottaa vastaan pätevyystentit Diarioidut todistukset tuotetaan tietojärjestelmällä Markkinat ratkaisevat Kuntotodistuksen tarkoitus? Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Kuvat: Buildercom, Kor-net, TE (editoinut A. Huhtanen), YM, Tilastokeskus Taloyhtiön korjaushankkeet hallintaan Lähde: IKE-raportti 2005. Ins.tsto Mikko Vahanen Oy KUNTOTODISTUKSEN TARKOITUS Asuntokaupan kuluttajansuoja paranee Taloyhtiö alkaa suunnitella kunnossapitoaan Taloyhtiön korjaushankkeet saadaan hallintaan Kuntoluokituksen perusteet Aina tehtävä KH-kortin mukainen kuntoarvio Pelkkää kuntotodistusta ei voi tehdä Vähintään kuntoarvion päivitys – vaatii yleensä uuden kohdekäynnin Kuntoluokituksen perusteet uusitaan 1-5 v kuluessa peruskorjaus 1-5 v tai uusiminen 6-10 v kevyt huoltokorjaus 1-5 v tai peruskorjaus 6-10 v kevyt huoltokorjaus 6-10 v ei toimenpiteitä seuraavaan 10 v Kuka kuntotodistuksen saa tehdä Peruskoulutusvaatimus rak.mestari/teknikko tai insinööri Työkokemusvaatimus 5 v talonrakennus/kiinteistöalalta tai 3 v kuntoarviointiin/-tutkimukseen liittyvältä alalta Valmius laatia KH-kortin mukainen kuntoarvio Näyttö 20 laaditusta kuntoarviosta Taloyhtiön kuntotodistuslautakunnan hyväksymä tentti Pätevyys voimassa kahdeksan vuotta Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Hyödyt ostajalle, myyjälle, välittäjälle Selonottovelvollisuus ja -vastuu Tiedonantovelvollisuus ja -vastuu Ostajan ja myyjän luottohenkilö – mistä tietopohja? Mikä on oikea hinta? Miten kunto siihen vaikuttaa? Haaste: palvelutason nostaminen Mahdollisuus: laadulla menestystä Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Mallit ja esimerkit 1. Kohteen yleistiedot Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 2. Yleisarvosana ja korjauskustannukset Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 3. Erittely rakennusosittain (painoarvo 80%) Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 4. Korjaustoiminnan Suunnitelmallisuus (painoarvo 20%) Lähtötiedot ja allekirjoitus Lähde: J. Marttinen, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Mallit ja esimerkit Rakennettu 1965 27 asuntoa Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 Mallit ja esimerkit Lämmönjakokeskus on vuodelta 1999. Patteriverkosto on alkuperäinen. Runkolinjat ja pattereiden kytkentäjohdot ovat teräsputkia hitsaus- ja kierreliitoksin. Suosittelemme lämpöjohdoille ja pattereille kuntotutkimuksia. Patteriventtiilien uusiminen ja verkoston perussäätö on ajankohtaista jakson alkupuolella. Kiinteistön kylmävesijohdot ovat sinkittyä teräsputkea kierreliitoksin. Lämminvesijohdot on tehty kupariputkesta. Vesijohdoissa on ollut vähäisiä vuotoja. Sinkitystä teräksestä ja kuparista tehtyjen vesijohtojen kunnossapitojakso on noin 30…50 vuotta. Vesijohtojen uusimiseen tulee varautua teettämällä vesijohtoverkostolle tarvittavat kuntotutkimukset heti jakson alussa. Tutkimuksella saadaan selvitettyä vesijohtojen todellinen kunto ja haarukoitua tulevaa uusimisajankohtaa. Lähde: M. Malmivaara, Kuntotodistuksen laatiminen, Kiinko 26.4.2007 ENERGIATODISTUS 1. Energiatodistus pienille asuinrakennuksille – – rakennuslupamenettelyssä laskennallinen vapaaehtoinen 1-6 asunnon rakennuksissa, laskennallinen 2. Energiatodistus muille rakennuksille – – – rakennuslupamenettelyssä laskennallinen energiakatselmuksen yhteydessä erillisen tarkastuksen yhteydessä, toimenpide-ehdotukset 3. Energiatodistus, joka sisältyy isännöitsijäntodistukseen – edellinen toteutunut kulutus normeerattuna, voimassa 1 v ENERGIATEHOKKUUS OPPIMISHAASTEENA ENERGIATODISTUKSEN TARKOITUS Huomion kiinnittäminen rakennuksen energiatehokkuuteen ja parantamisen keinojen etsiminen Energiatehokkuuden parantaminen käyttötapojen muutoksella ja teknisillä parannuksilla http://www.ymparisto.fi/energiatodistus http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=14527&lan=fi ERILLINEN ENERGIATODISTUS 4 KK MYÖHEMMIN: HS 24.8.2008 HS 24.8.2008 PETA-KELPOISUUSVAATIMUKSET Ammattikorkeakoulututkinto tai näitä ylempi vastaava tutkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, lvi-, kone- tai sähköinsinöörin, lvi- tai sähköteknikon tai rakennusmestarin tutkinto. Pätevyyden toteaja voi hyväksyä tutkinnon korvaamisen vähintään kolmen vuoden työkokemuksella rakennusten energiankäytön tehostamiseen liittyvissä tehtävissä. Todistuksen antajan täytyy olla perehtynyt energiatodistuksen laadintaan ja energiatodistusta koskeviin säädöksiin. PETA-KELPOISUUSVAATIMUKSET Koulutus tai työkokemus ei suoraan anna erillisen energiatodistuksen antajan pätevyyttä, vaan se varmennetaan aina ympäristöministeriön hyväksymän pätevyyden toteajan järjestämässä kokeessa. Pätevyyden toteajiksi on hyväksytty FISE Oy ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö. Erillisen energiatodistuksen antajan tentti 12.12.2008 http://energiatodistus.kiinko.info/ PETA_hakemuslomake2008.pdf ENERGIATODISTUSTENTTIEN TULOKSIA 75% läpäisi, 25% hylättiin 50% läpäisi, 50% hylättiin 35% läpäisi, 65% hylättiin 57% läpäisi, 43% hylättiin Hylkäämisen syy tavallisimmin epäonnistuminen laskentatehtävässä: ei osata käyttää neljää kaavaa oikein TYYPILLISET LASKENTAKAAVAT Lämpimän käyttöveden lämmittämisen energia: Qlv= 0,4 x 4921 m3 x 58 kWh/m3,a= 114 167 kWh/a Kylmäkellarin jäähdytysenergiankulutus*: Qjäähd= 50% x 25 096 kWh/a x 3 = 37 644 kWh/a Lämmitysenergian kulutus, normeeraus Jyväskylään: Qlämm= 0,91 x 5170/4814 x (528 300 kWh/a – 114 167 kWh/a) + 114 167 kWh/a = 518 897 kWh/a Energiatehokkuusluku ET: ET= (518 897 kWh/a + 50% x 25 096 kWh/a + 37 644 kWh/a)/ 3 806 brm2 = 569 089 kWh/a / 3 806 brm23 = 150 kWh/brm2,a *Asetuksen mukaan. Energiatodistusoppaan mukaan ei tarvitse ottaa huomioon. HAVAINTOJA ENERGIATODISTUSKOULUTUKSISTA 1. ja 2. jakson välillä oppimistehtävänä laadittavan energiatodistuksen tuottamia vaikeuksia: • toimenpide-ehdotukset puuttuvat kokonaan • laskelmia ei ole siirretty energiatodistukseen • todistuksen ulkonäkö ei vastaa lakia ja asetusta • sovittu aikataulu ei pidä Ajankäyttö tyypillisessä kerrostalokohteessa 8-20 h Laatiminen Taloyhtiön kuntotodistuksen® kanssa säästää kustannuksia • perustietojen keruu paljolti yhteistä • rakennuksen tarkastuksessa paljon yhteistä Energiataloudelliset laskelmat (ETE III) 3.12. Säästötoimenpiteiden kartoituksen oppimistehtävä I (ESKOT) Erillisen energiatodistuksen laatiminen (ETE II) 2.12. Säästötoimenpiteiden kartoitus Erillisen energiatodistuksen laatimisen oppimistehtävä I (ETEOT) Sähkötekniikka, yläja alapohja, julkisivut (SYAJ) 14.1. Ongelmalähtöinen rakennusautomaatio (OLORA II) 17.9. Erillisen energiatodistuksen laatiminen (ETE I) 5.11. LVI-tekniikka, jäähdytys, ovet ja ikkunat, (LJOI) 24.11. Ongelmalähtöinen rakennusautomaatio (OLORA I) 16.9. Energiatehokkuuden koulutus ja tutkinto (ETT) (ESK) 15.1. Johtamis/yhteistyökäyttäytyminen, arvioinnin käynnistys 20.11. Investointilaskelmat Palveluyksikön talous 19.2. Ulkoistetut palvelut, sopimusten hallinta Menestyvä johtajuus 19.11. 18.2. Energiapalveluiden ja palveluyksikön johtamisen koulutus ja tutkinto (EKIJO) Liiketoimintasuunnittelma, projektin käynnistys 21.10. Palveluprosessien kehittäminen, organisointi ja johtaminen 15.1. Oppimistulosten ja toimintasuunnitelman esittely ja arviointi 20.4. Palveluliiketoiminta ja johtaminen Asiakkuudet ja niiden hallinta 20.10. 14.1. Palveluiden markkinointi ja asiakasviestintä 18.3. www.kiinko.fi > käyttö ja ylläpito
© Copyright 2024