Suomalaiset Tulisijat- Finnish Fireplaces ry. Tulisijatieto N 64 Nro Tulisijan sijoittaminen taloon Täältä muurarin osoite Valinta ja ulkonäkö Lämmön talteenotto savupiipussa Käyttöohjeet Puheenjohtajalta Vieressä on kuva Seurasaaren ulkomuseon ensimmäisestä rakennuksesta, Niemelän torpasta. Siinä näkyy puulämmityksen kehittyminen Suomessa. Aluksi rakennettiin sauna kivikiukaineen, tämä tulisija tuli meille viikinkiaikana idästä noin vuonna 800. Seuraavaksi rakennettiin tupa, jossa on sisäänlämpiävä leivinuuni, joka oli päälämmönlähde vuosisatoja. 1400-luvulla tuli sitten lännestä pystyuuni ja savupiippu. Yli tuhat vuotta puulämmitys on ollut elämän edellytys ja paljon enemmänkin, antanut meille asumismukavuutta. Edelleenkin tehdään tulisija lähes jokaisen pientaloon. Mutta Suomessa on jollain lailla pysähdytty ajattelemaan, että on Kuvassa yllä on avaran huoneen tilanjakajaksi rakennettu leveä tulisija, jossa on uuninpanko oleskelua varten. tulisijan edessä on kaksi lämmintä oleskelutilaa. Näin tulisijan yhteyteen muodostuu seurusteluryhmä. Roland Voppel Kannessa ylinnä: Komea savupiippuratkaisu. Marcus Flynn. Vasemmalla: Pauli Leinosen erikoisosaamista on aitojen kaakeliuunien muuraaminen. Alhaalla: Avaran asunnon keskipisteeksi rakennettu savirapattu tulisija, jonka oikealla puolella on lämmin penkki oleskelua varten. Roland Voppel hyvä ratkaisu sijoittaa nurkkaan pystyuuni, mielellään niin kapea kuin mahdollista, ettei se veisi kalliita neliöitä. Euroopassa ajattelu on toisenlaista, tulisija tuodaan rohkeasti keskelle asuntoa ja siitä tehdään paikka yhdessäololle. Tulisija myös muokkaa tilaa hahmollaan ja erityisesti toiminnallaan, se on lämpöarkkitehtuuria. Tällaiset ratkaisut sopivat erinomaisesti nykyiseen asuntoarkkitehtuuriimme. Suomessa on siirrytty väljempiin ja avarampiin asuntoratkaisuihin. On todellakin aika ajatella ja käsitellä puun käyttöä asumisessa uudella tavalla. Kun kuitenkin kaikkiin asuntoihin tehdään ainakin yksi tulisija, on järkevää hyödyntää tämä järkevä panostus uudella tavalla. On uuden puulämmityksen suunnittelun ja lämpöarkkitehtuurin aika. Lisää tietoa tässä lehdessä käsiteltyihin asioihin löytyy Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: www.tulisijat.tv Heikki Hyytiäinen Kuva vasemmalla: Tulisija muodostaa asunnolle luontevan keskipisteen, jonka läheltä löytyy oleskelupaikka. Roland Voppel Kuva alla: Tampereen Asuntomessuille 2012 tehtiin Suomalaiset Tulisijat ry. muurausleirillä komea ja vähäpäästöinen tulisija. Terca tiilitalo Mustikka, arkkitehti Juha Luoma Toiveet ja tarpeet lähtökohtana Kun asunnon suunnittelu aloitetaan, on tietysti määriteltävä omat toiveet ja tarpeet. Aivan heti on myös hyvä miettiä, minkälainen tulisija. Kun tulisija useimmissa tapauksessa kuitenkin tehdään, tulisi puulämmitystä hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Siksi on tärkeää ottaa se mukaan suunnitteluun heti alusta pitäen. Kannattaa ehdottomasti harkita tulisijan ottamista osaksi asunnon tilasuunnittelua, jolloin voidaan saada aivan uudenlainen oleskelu tai keskustelutila. Uniikkitulisija voidaan muokata juuri sopivaksi asukkaan toiveitten mukaan. Sen väritys, muoto, sijoitus ja koko voidaan sovittaa asukkaan toiveisiin ja lämmöntarpeeseen. Jos tulisijapäätös jätetään rakentamisen loppuvaiheeseen, on tavallisesti mahdotonta toteuttaa sitä parasta ratkaisua, ehkä ei enää ole käytettävissä tarpeeksi tilaa tai asunnon toiminnat eivät enää voi joustaa. Tulisijamuurari Pauli Leinonen Pauli Leinonen on tunnettu uniikkiuunien ja aitojen kaakeliuunien tekijä Tampereen alueella. Paulin panos myös yhdistyksemme opetustapahtumiin on merkittävä. On tärkeää, että tämän taitavan ammattimiehen osaaminen välittyy myös seuraaville tekijäpolville. ”Lähdin isäni mukana opettelemaan muurarin ammattia vuonna 1974. Aluksi muurailin noin 10 vuotta isäni kanssa väliseiniä, julkisivuja, savuhormeja ja joskus avotakkojakin. Kävin Termorakin järjestämän tulenkestävien rakenteitten kolmen kuukauden mittaisen muurauskurssin vuonna 1977. Sitten 70-luvun lopulla ja 80-luvun alku– puolella olin eri rakennusliikkeillä muuraamassa julkisivuja ja väliseiniä. Rivitaloalueilla aloin vähitellen muuraamaan tulisijoja. Tulisijojen muuraus on mielenkiintoista, vaihtelevaa ja haastavaa ja onneksi myös pääsääntöisesti sisätyötä. Parasta tässä ammatissa on työn vapaus ja luovuus. Se, että saa tutustua erilaisiin ihmisiin sekä työympäristöjen vaihtelu. Hyvä asiakas on kiinnostunut suunnittelemaan yhteistyössä muurarin kanssa itsellensä sopivaa ja toimivaa tulisijaratkaisua. Usein yhteistyö sujuu mutkattomasti alusta loppuun asti. Mukava asiakas voi olla myös sellainen, joka täysin luottaa ammattitaitooni ja antaa vapaat kädet muuraustyölleni. Pauli Leinosen henkilökuva on kannessa. Kuva yllä: Komea kaakeliuuni, tehty alunperin Ruotsista tuoduista kaakeleista. Viisi metriä korkean palomuurin ja uunin Pauli muurasi Ikaalisiin 2011. Vieressä: Tulisija todelliseen tarpeeseen, Paulin tekemä lämpösydän, leivinuuni ja liesi sen vieressä, on tehnyt asukkaasta tyytyväisen jo neljänä talvena. Tampereen seudulla vaikutti muurari ja muurarin poika Erkki Salmela, josta sitten vuosien mittaan tuli erityisen tunnettu toimiessaan laastiteollisuuden tuotekehittäjänä ja -neuvojana. Hän saikin lisänimen ”valtakunnanmuurari”. ”Tapasin Erkin ensimmäisen kerran vuonna 1983, kun olin aloittamassa varaavaan takan tekoa, kun paikalle tuli Eka. Hän ryhtyi neuvomaan kuinka tehdään hyvä varaava takka. Sen työn jälkeen Eka pyysi minua tekemään mallitulisijoja, jotka vietiin sitten mm. Rakennusmessuille. Tämän lisäksi sain Ekan kautta muutamia hyviä, töitä esimerkiksi Rosenlewin kartanoon tehtiin kolme tulisijaa. Komea takkaleivinuuni toimii tilanjakajana olohuoneen ja hallin välillä, suuluukku olohuoneeseen päin. Leivinuuni avautuu keittiöön päin portaikon viereen. Petteri Stubb Ulkoasu ja varaus Tulisijan ulkoasu on tärkeä tekijä asumisessa, uniikkitulisijan eli paikalla muuratun ilme voidaan tehdä asukkaan toiveitten mukaisesti. Siten se saadaan hyvin sopeutumaan asunnon visuaaliseen ilmeeseen. Tulisija korostaa asukkaan luomaa kokonaisuutta. Muuratun tulisijan pitää olla kookas toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Sijoittamalla tulisija osaksi talon rakennetta saadaan se sopeutumaan sisustukseen. Samoin vaaleat värit ja selkeä muoto tekevät tulisijasta talon osan, vaikka se olisikin mittava. Tulisija sijoittuu myös seinän osaksi tai huoneen kulmaukseen. Kuitenkin usein hyväksi todettu ratkaisu on sijoittaa takkaleivinuuni tilanjakajaksi keittiön ja olesEsimerkkejä tulisijan uudistamisesta suuluukkua ja tulisijan kelutilojen väliin. Silloin sen lämpösäteily onkin parhaimmillaan. Lämmön varauskyky on tärkeä muuratun tulisijan ominaisuus. Varaavassa tulisijassa voidaan auringon energia vapauttaa puusta palamisen kannalta parhaalla nopeudella ja siirtää lämpöenergia sitten asuntoon asukkaan kannalta parhaalla nopeudella. Tämä tarkoittaa sitä, että asunnossa on tasainen lämpötila. Tämä johtuu tulisijan tiilestä muuratun kuoren lämmönjohto-ominaisuuksista, tiili johtaa lämpöä sopivan hitaasti ja asunnon sisäilman lämpötila pysyy erittäin tasaisena. Tulisijassa pitää kuitenkin olla riittävästi massaa vuorokauden tai kahden lämpöenergiatarpeen varastoksi. pintakäsittelyä vaihtamalla. Jari Moisander Tulisijamuurari Hannu Kärki Hannu Kärki tunnetaan Turun seudulla taitavana tulisijamuurarina ja hän osallistuu myös aktiivisesti yhdistyksemme tapahtumiin. ”Synnyinseudullani Pohjois-Karjalassa varaava tulisija oli ainoa lämmönlähde. Mielenkiintoni heräsi jo nuorena poikana tulisijojen valmistukseen. Neljän vuoden oppipoikaaikana muurari Jouko Korhonen teki paljon tulisijoja ja koin työn haasteellisuuden. Kuopion asuntomessuilla vuonna 1980 jokaisessa messutalossa oli vähintään yksi tulisija. Silloin näin hyvän mahdollisuuden tulisijamuurarina, kun Turussa ei ollut nuoria tulisijantekijöitä juuri ollenkaan. Eikä tämä työ ole läheskään niin rasittavaa kuin seinämuuraus. Muurausalan ammatilliset kurssit antoivat tietoa. Sitä oppi opettelemalla, kyselemällä vanhemmilta muurareilta ja purkamalla vanhoja tulisijoja. Tässä ammatissa on parasta elämään myön- Sanni ja Hannu takan edessä on sauna- ja teisesti suhtautuvien ihmisten tapaaminen. Saa kokoustilassa Villa Wolaxissa Kuusistossa, kivi suunnitella ja tehdä pitkäikäisiä sisustusraken- pinnassa, sisällä varaava takka tiilestä. 7200 kg, nelmia. Saa nauttia yrittäjän onnesta, vapau- 6,2 m, 2008. desta ja kurjuudesta ”voi olla oman onnensa seppä”. Mukavin asiakas oli sellainen, joka työneu- tiilitalo ja tulisijat silloin, kun muurarille sopii. vottelussa sanoi, että tehdään Turkuun täysHauska tapaus sattui, kun kaupunkilainen nuoripari peri sukulaiseltaan omakotitalon ja he pyysivät minua tekemään samanlaisen tulisijan, jonka olin tehnyt heidän ystävilleen. Nuoripari ehdotti eteistä tai olohuonetta. Vastasin että tulisija on tehtävä savupiipun viereen, jotta saadaan johdettua savut ulos. Nuoripari ilmoitti, että savut menevät takkaan, ei heidän ystävilläänkään ole piippua. Keksin että tulisijan tekeminen on luvanvarainen toimenpide, heidän täytyy ensin neuvotella rakennusviranomaisen kanssa. En ole kuullut heistä sen jälkeen mitään.” Vieressä kivipintainen leivinuuni ja hella, sisärakenteet tiilestä ja valumassasta, 5600 kg, 1985. Tiilitalon päälämmönlähde, käytetään lämmityskautena päivittäin. Holvi uusittu 2011. Lämmityskustannukset Puun käyttö lämmitykseen vähentää selvästi asumisen kustannuksia, varsinkin jos asukas voi itse tehdä osan polttopuun keräys- ja pilkkomistyöstä. Polttopuuta on yleisesti saatavana erittäin edullisesti. Ei pidä pelästyä pääkaupunkiseudun klapikauppojen hintoja, hieman kauempana hinta putoaa kolmanneksen. Jos puun voi korjata omasta metsästä, sukulaisten maalta tai muuten ilmaiseksi, ovat lämmitysenergian kustannukset todella pienet. Samalla tulee hyötyliikuntaa. Mikään muu energiamuoto ei mahdollista oman työn hyödyntämistä siinä määrin kustannuksien vähentämisessä. Tärkeä asia muistaa kohoavien energian hintojen aikana. Polttopuut pitää on kuivattaa ja varastoida oikein. Pilkottua puuta ei pidä koskaan jättää sateeseen vaan se heti tulee kattaa ilmavasti. Kuva yllä: Vähäpäästöisen takkaleivinuunin toiminta perustuu tutkittuun ja erinomaiseen vakiotulipesään, valmistaja Tulisydän Oy. Ibon Sanchez Aidot kotimaiset Leca-hormit Leca Basic Leca Multi Leca DS Tandem CE-merkityt Leca-hormit ovat helppoja ja nopeita pystyttää sekä pinnoittaa. Tutustu hormilaskuriin osoitteessa www.e-weber.ﬁ Wienerberger Oy:n tiilistä muurattuja kotimaista lämpäenergiaa tuottavia uniikkitulisijoja, muurarit vasemmalta Heikki Akkanen, keskellä Alpo Laukkanen ja oikealla Jussi Salonen. Kotimaista energiaa Puulämmitystä suunniteltaessa ovat asukkaitten käyttötottumukset tärkeitä, onko esimerkiksi puulämmityksen käyttökokemusta. Samalla on hyvä arvioida asukkaitten valmius toimia bioenergian käyttäjinä. Puuenergian käyttö on erittäin taloudellista, siinä voi saavuttaa omatoimisuudella suuret säästöt. Puulämmitys on sinänsä helppoa, se on kuin pyörällä ajo, kun kerran oppii, niin aina taitaa. Vieressä esimerkillisesti sijoitettu Tiilerin Lauri tyyppitulisija tilanjakajana eteisen ja ruokailutilan väliin. Bioenergian käyttö lisää ehdottomasti asumisen ympäristöystävällisyyttä, sillä siinä käytetään kotimaista uusiutuvaa energiaa. Tällä on suuri merkitys valveutuneille asukkaille. Puun käyttö lisää ilman muuta omatoimisuutta ja turvallisuutta. Asumiseen ei vaikuta energian saatavuuden häiriöt, jokatalviset sähkökatkot eivät tunnu lainkaan. TAKKALUUKUT Myös mittatilaustyönä! Ydinkuja 3, 21420 LIETO 3XK)D[ www.tapanipuosi.fi Kuva vieressä: Väljästi asuntoon sijoitettu tulisija, säteily leviää laajalle. Tulisija toimii samalla tilanjakajana tupakeittiössä. Roland Voppel Kuva alla: Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa, jonne suuluukku aukeaa, enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Marcus Flynn Tulisija taloon Suunnittelijat ovat aina valmiita sijoittamaan takan olohuoneeseen, mutta ae ei riitä, Kokonaisvaltainen ja tarkka puulämmityksen suunnittelu edellyttää kunnollista syventymistä. Edullisinta on sijoittaa tulisija savupiippuineen asunnon keskelle mahdollisimman suureen tilaan, johon tuotettu lämpö mahtuu. Samalla tulisija lämmittää suurta osaa asuntoa. Muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla. Tulen palaessa syntyy suuluukun eteen lämpösektori, jossa on hyvä rentoutua. Hyvä etäisyys tulisijasta on pienimmillään noin kaksi metriä ja säteily tuntuu vielä neljän metrin päässä. Muun ajan vuorokaudesta tulisija säteilee kaikilta pinnoiltaan näkymätöntä infrapunasäteilyä, joka ei lämmitä ilmaa. Siksi ilman liike on vähäistä ja pöly sekä hiukkaset eivät liiku. Sensijaan lämpösäteily lämmittää kiinteät kappaleet kuten ulkoseinät. Säteily kulkee suoraviivaisesti kuten auringon säteetkin. Tulisija voidaan sijoittaa myös kahden tai kolmen huoneen väliin, jolloin se lämmittää tilaa jonne suuluukku aukeaa enemmän ja takaosan tiloja vähemmän. Aina pitää muistaa varata tulisijan eteen tilaa käyttöä ja oleskelua varten. Tämän tilan ei tulisi olla asunnon kulkuväylä. Tulisijan sijoitus on usein ollut vaikeaa rakennuksen pääsuunnittelijalle, jolla on niin paljon muutakin mietittävää, ettei voimia enää riitä puulämmityksen pohtimiseen. Silloin tulisijan sijoitus näyttää jäävän loppuvaiheeseen ja se tökätään jonnekin olohuoneeseen. Näin arvokkaan asumiseen vaikuttavan tekijän asemaa pitää toki pohtia, se pitää sijoittaa väljään, suureen tilaan. Silloin lämpösäteilystä voidaan nauttia mahdollisimman suuressa osassa asuntoa. Tulisijaa ei pidä sijoittaa pieneen tilaan, esimerkiksi ennen niin muodikkaaseen ns. takkahuoneeseen. Tilat, joiden lämpötila voi olla viileämpi, sijoitetaan kauemmaksi tulisijasta. Lämpöä talteenottava, muurattu savupiippu lämmittää osaltaan myös asuntoa. Piippu sijoitetaan tulisijan viereen omalle perustukselleen. Suunnittelun aloitus Aloita lämmityksen suunnittelu heti talohankkeen alussa. Rakennuksen pääsuunnittelija ei usein ehdi kiinnittää riittävästi huomiota puulämmityksen suunnitteluun. Asunnon muille erityisosille on suunnittelijansa, LVI-, sähkö- ja rakennesuunnittelijat ovat aina mukana kuvioissa, puulämmityksen suunnitteluun on erikoistunut vain harva. Lisää osaajia kaivataan. Puulämmityksen suunnittelun aloitteet ja valvonta jää edellämainituista syistä yleensä asukkaalle. Puulämmityksen suunnittelu on kuitenkin melko vaikeaa kokeneellekin suunnittelijalle, sillä se on oikeastaan suurimmalta osaltaan erikoissuunnittelua, aivan kuten muukin lämmityksen suunnittelu. Osittain se liittyy arkkitehtuuriin, sillä nyt olemme tekemisissä samanlaisen säteilyn kuin valon kanssa. Suunnittelun aluksi määritellään lämmitystehon tarve, sitten suunnitellaan tulisija vastaamaan sitä. Ympärivuotiseen eli vakiolämpöiseen asuntoon sopii tasaista lämpöä tuottava hidas massiivinen tulisija. Kesämökin vaihtolämpöisiin olosuhteisiin sopii nopeaa lämpöä tuottava kevyempi tulisija. Tosin sielläkin tarvittaisiin lämpöä joskus vuorokauden ympäri. Ilmanvaihdon tai lämmityksen laskemiseksi on insinöörikunnalla valmiit laskentamallit, joten ratkaisun aikaansaaminen on useimmiten rutiinia. Mutta puulämmityksen kohdalla asia on täysin toisenlainen, harva ilmanvaihdon suunnittelija edes tietää kuinka paljon ilmaa poistuu kokokiven hormin kautta. Tuskin kukaan LVI-suunnittelijoista osaa laskea tulisijan säteilyenergiaa ja eikä juuri kenelläkään ole tietoa suuluukun eteen muodostuvan säteilysektorin voimakkuudesta. Puulämmitystalon suunnittelu on mielenkiintoista ja samalla myös haastavaa, sillä siinä yhdistyy insinööritieteet ja arkkitehtuuri. Suunnittelussa pitää hallita lämmitysenergian tuottaminen ja myös samalla valonsäteilyn kaltaisen lämpösäteilyn hyväksikäyttö tilassa. Hieno yksityiskohta löytyy asuntoon sovitetusta uniikkiuunista, sivulla on kapea lasiluukku, antamassa lisää suunnattua säteilyä. Jussi Salonen Varaava, muurattu tulisija tuottaa lämpöä kahdella tavalla, pilkkeitten palaessa tulee luukun lasin läpi voimakas, näkyvä säteily, joka ulottuu lähes neljän metrin päähän. Huonekaluja ei pidäkään sijoittaa alle kahden metrin etäisyydelle tulisijasta. Toinen lämpösäteily, nyt näkymätön, tulee muuratun tulisijan kuoren kautta koko vuorokauden aikana erittäin tasaisesti. Kaikki säteily etenee suoraviivaisesti, hyvä esimerkki on aurinko, ei sekään paista nurkan taakse. Tulisija lämmittää ilmaa vain vähän, sen sijaan kaikki kiinteät osat, kuten ulkoseinien sisäpinnat lämpenevät, näin se parantaa sisäilmastoa. Kuvat alla: Tulisijan sijoittaminen. Kaaviossa A on selkeä ja rauhallinen tilanne. Esimerkissä B ei tulisijan edessä istuvia häiritä, asunnon sisäiset väylät kulkevat tulisijan molemmin puolin. Tilanteessa C kulkee väylä häiritsevästi vasemmalla olevaan naapurihuoneeseen tulisijan edestä, esimerkissä D on tilanne parempi. A B C D Elävä tuli juhlistaa usein tärkeitä hetkiämme, aivan kuten tulisijan lämpösäteily antaa mukavuutta ja rauhoittaa oleskeluhetkiämme. Pyöristetyn muodon muuraamiseksi on valittu puolitiili. Jens Otto Abrahamsen Lämpö ja arkkitehtuuri Kun me haluamme järjestää juhlavan hetken, sytytämme elävän tulen. Vähintään kynttilät, mutta vielä paremmin tilaa juhlistaa tulen lämmin säteily. Se välittää tiedon mukavuudesta ja hyvästä asumisesta. Puulämmitys vaikuttaa asunnossa monella tavalla, tietysti se lämmittää, mutta säteily voi korostaa asunnon arkkitehtonista laatua aivan samoin kuin valon käyttö. Luonnonvalon avulla voidaan tilasta tehdä juhlava tai kotoisa, työskentelyyn sopiva tai avara. Samoin voidaan lämpösäteilyn avulla tukea asunnon asuttavuutta. Asuntoon voidaan luoda erilaisia lämpöolosuhteita asukkaille. Asuntoon saadaan sopivia paikkoja rentoutumiselle, työnteolle tai korostetaan juhlahetkeä. Tulisijaa voidaan ja sitä pitäisi käyttää asunnon tilojen laadun parantajana. Oikein muotoiltu tulisija toimii tilanjakajana tai vielä enemmän, se voi muodostaa hauskoja ryhmiä yhdessäololle. Tai sitten sopen lukuhetkelle. Kuvat vieressä: Usein on edullisempaa sijoittaa rakennukseen kaksi sydänmuuria, molemmat oman savupiippunsa ympärille. Tulisijojen sijoittamista auttaa, kun niiden palamisen aikaiset vaikutusalueet, lämpösektorit piirretään näkyviin. Alla: Tulisija ja suuri savupiippu tilanjakajana korkeassa viistokattoisessa huoneessa. Marcus Flynn 13 Aito™ – suomalainen takkaluukku 100 % suomalaiset Aito-takkaluukut ovat antaneet viimeisen silauksen tulisijoihin jo vuosikymmenien ajan. Monipuolisesta valikoimasta löydät juuri tarpeiseesi sopivan vaihtoehdon. 9025K, satiini Muurausmitat: 410 x 410 mm Ulkomitat: 475 x 475 mm Muut värit: 9023K,kromi 9024FHK, graﬁitti 9027K, mustakromi Kuvan eleetön ja tyylikäs terästakkaluukku sopii yhtä hyvin niin moderneihin tulisijoihin kuin perinteisiin kaakeliuuneihin. Teräksiset Aito-takkaluukut ovat saatavana useina eri kokoina ja värisävyinä. Tutustu koko teräsluukkuvalikoimaan: www.aito-kiukaat.ﬁ TUTUSTU KOKO TULISIJATUOTEVALIKOIMAAN » WWW.AITO-KIUKAAT.FI Aidon lämmön lähteillä. Made by NARVI Oy Finland Uusi uunityyppi Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä rakennettiin Jyväskylän Rauhaniemeen syksyllä tulipesässä. Leivinuunin kehittämiseksi tähtääviä tutkimuksia on erittäin vähän, onnistuneita vielä vähemmän. 2011 uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni Suomalaiset Tulisijat ry:n muurausleirillä ja sen viereen pieni liesi, joka myös toimii syksyllä 2011 tehtiin Jyväskylän Rauhaniemeen leivinuunin laskutilana. uudentyyppinen, vähäpäästöinen leivinuuni, joka on ollut käytössä kaksi talvea. Yleisesti on tiedossa, että päästötasoon vaiSuomalaisella puulämmityksellä on edessään uusi tilanne, vastaisuudessa kaiken toiminnan kuttavista tekijöistä tärkeimmät ovat: polttoaipitää olla vähäpäästöistä. Puulämmityksen tu- neen kuivuus, käyttö ja tulisijan ilmanohjaus. lee ja se voi kuormittaa ympäristöä vähemmän Kaksi ensinmainittua edellytystä on leivinuunin kuin muut lämmitystavat. Hyvä uutinen on osalta helppo täyttää, mutta kolmas on vaikeaa. se, että puun poltto voidaan sopeuttaa uusiin Tässä uudessa leivinuunissa puut poltetaan tulisijan alaosassa sijaitsevassa tulipesässä ja liekvaatimuksiin. Leivinuunin kehittäminen on kompastunut ki johdetaan leivinpesään sitä kuumentamaan. leveään tulipesään, paloilman syöttö ei onnis- Leivinpesä säilyy puhtaana hallitun palotapahtu yhtä hyvin kuin esimerkiksi varaavan takan tuman johdosta. Kuuma tulipesä puolestaan pitää tulisijan alaosan lämpimänä ja pidentää siten paistoaikaa. Tällainen vähäpäästöinen leivinuuni toimii myös mainiona lämmittäjänä, enää ei tarvitse murehtia tulisijan päästöistä ja savukanavien nokeentumisesta. Myös savupiipun nokipalovaara vähenee. Vuotta myöhemmin käytiin suurella joukolla paistamassa leipää ja toteamassa tulisijan toimivan erinomaisesti ja vähäpäästöisesti. Vasemmalla suunnittelija Heikki Hyytiäinen, Tulisydän Oy. Polttopuut Asuntoa suunniteltaessa tulee myös suunnitella puuvarasto, vuosikäytön mukainen ilmava liiteri ja tuulikaapin kaltainen pieni lämmin komero parin kolmen päivän puumäärälle. Tämä komero on ehdottomasti oltava ulostuulettuva homevaaran vuoksi. Toinen vaihtoehto lämpimälle varastolle voisi olla asuintiloissa sijaitseva puulaatikko, joka on liitetty asunnon ilmastoinnin poistokanavaan. Puita ei tule säilyttää tulisijan yhteyteen tehdyssä koloissa terveysriskin vuoksi, parempi on tuoda kertapanos vasta lämmitystä aloitettaessa. Puulajilla ei ole suurta merkitystä, sen sijaan pilkkeitten kuivuus on ratkaisevan tärkeää. Palakoollakin on vaikutuksensa lämmityksen eri vaiheissa. Tärkeää on myös pilkkeitten käsittelyn helppous pilkkomispaikalta tulisijaan. Paras ajankohta puun kaatoon on kuitenkin maalis–huhtikuussa, jolloin puun kosteus on kohtuullista ja pilkkeet ehtivät Kuivat puut syttyvät hienosti. normaalikesänä kuivaa ennen syksyn lämmityskautta. Puuta ei tarvitse varastoida useita vuosia, joten pitkää ulkovarastointia tulee välttää homevaaran vuoksi. Yhden lämmityskauden polttoainetta varten ei tarvita suurta varastotilaa. TTS järjestää HORMI- JA TULISIJAMUURAUSLEIREJÄ Koulutukset jakaantuvat kahteen osaan: - neljän illan teoriakoulutus - viikon muurausleiri Koulutukset ovat suunnattu ammatinharjoittajille, rakennusalan opiskelijoille ja ”hartiapankkirakentajille”. Koulutuksissa saa tietoa energiatehokkaiden ja vähäpäästöisten tulisijojen rakentamisesta sekä pääsee opettelemaan kädentaitoja niin poltetuilla kuin polttamattomilla savitiilillä. Leireillä muurataan hormeja, pitkäkestoisen paiston ulkouuneja, leivinuuneja ja vähäpäästöisiä saviuuneja (polttamattomista tiilistä). Pääsyvaatimukset Koulutuksiin voivat hakeutua henkilöt, joilla on kokemusta muuraustöistä. Hakeutuminen Koulutuksiin hakeudutaan suoraan oppilaitokseen osoitteessa www.tts.ﬁ Lisätietoja ajankohdista ja paikoista Koulutusvastaava Timo Pitkänen, 050 387 9509 Projektipäällikkö Marja Salmenmäki, 040 9005 157 etunimi.sukunimi@tts.ﬁ TTS Sarkatie 1, 01720 Vantaa www.tts.ﬁ Lämmön talteenotto savupiipussa Muurattu savupiippu toimii erinomaisena lämmöntalteenottolaitteena. Kaikki energia mikä voidaan ottaa savukaasuista talteen, myös otetaan muurattua savupiippua käytettäessä. Mitään muita laitteita ei tarvita. Tulisija ei koskaan vedä, se työntää ja savupiippu vetää. Tämä veto eli virtaus syntyy kun piipun savukanavassa oleva kaasu on lämpimämpää kuin ulkoilma. Kun savukaasut virtaavat tulisijasta savupiippuun, on niiden lämpötila 200–220 astetta. Savupiipun yläpäässä on lämpötilan oltava 70–100 astetta, sillä savun kastepiste on 65 astetta, jolloin se tiivistyy hormin seinämiin. Tämä syövyttää muurausta. Tiilipiipussa savukaasun lämpötila laskee siis 130–150 astetta ja tämä energia on hyödynnettävissä. Se siirtyy piipun massaan ja säteilee siitä asuntoon lämpöenergiana. Tiilipiippu on erittäin kestävä, sillä tiili on tunnetusti ikuinen ja oikein valitulla laastilla muurattu yhdistetyllä rakenteella Yllä komea savupiippuratkaisu, vasemmalla olevan on erittäin pitkä käyttöikä, useimmiten lieden savut johdetaan keskellä päällä olevaan savupiippuun vasemmalla olevan hormin kautta. selvästi pitempi kuin talolla. Muuratun takan savut oikean reunan hormin kautta. Marcus Flynn Vasemmalla: Tulisijan pari on savupiippu, omalla perustukselle. Marcus Flynn Oikealla: Kiinnostava uutuus: Tiilerin tiiliharkkohormissa on pyöreä kanava. Tulisijan käyttöohjeet 1 Sytykkeiksi tarvitaan pieniä tikkuja. (Kuva 1) Niitähän syntyy muun pilkkomisen ohessa. Ensimmäiseen pesälliseen ovat sopivia 8–12 cm paksuiset pilkkeet, mutta toiseen ovat sopivampia 12–15 cm kokoiset. Pienimmät pilkkeet kyllä kuivuvat nopeasti, mutta aiheuttavat palaessaan rajun kaasuuntumisen, jolloin kaikki poltettavat kaasut eivät ehdi palaa, vaan kulkeutuvat savuna ilmaan. Liekin lämpötila riippuu pilkkeen kosteudesta, kun puu on kuivaa eli kosteus on 12–15 %, niin liekin lämpötila on yli 1100 °C. Kun puu on kaatokosteaa, niin lämpötila on korkeimmillaan 900 °C, jolloin suurin osa hiilivedyistä jää palamatta. Puun energiasta on noin kaksi kolmannesta kaasuissa ja yksi kolmannes hiilloksessa. Kaasujen poltto on selvästi hiilloksen polttoa vaikeampaa. Niiden palaminen vaatii tilaa pilkkeitten yläpuolelle, 8 kg panos tarvitsee 100–110 dm3 kokoisen tulipesän. Vanha ohje neuvoi pilkekasan sopivaksi korkeudeksi n. 25 cm ja se on hyvä mitta vieläkin. Suomessa on leivinuuneja lukuun ottamatta käytössä tulipesä, jossa on rakoarina. Sen kautta johdetaan ensiöilmaa alkupalamista eli pilkkeitten kaasuuntumista varten. Toisioilmaa johdetaan panoksen yläpuolelle eri tavoin kaasujen polttoa varten. Parhaiten se onnistuu sellaisissa tulipesissä, joissa on jaettu paloilman ohjaus. 2 Toisioilma ohjataan suuluukun yläosasta pilkkeitten päälle tai vielä paremmin erillisiä kanavia tai ilmasuuttimia käyttäen. Puun palamisessa pyritään luonnollisesti mahdollisimman korkeaan palamislämpötilaan, jotta kaikki poltettava saadaan hapetettua. Näin saadaan kaikki orgaaniset päästöt, kaasumaiset ja hiukkaset, poltettua. Epäorgaanisia aineita, esimerkiksi tuhkaa tai lentotuhkaa ei voida polttaa, vaan ne jäävät joko tulisijaan tai kulkeutuvat savupiipun kautta ulos. Osa näistä on haitallisia pienhiukkasia. Polton vaiheet Sytytysvaihe (kuva 1). Ensimmäinen tärkeä vaihe puun poltossa on sytytys. Huolimaton tai virheelliseen tietoon perustuva toiminta aiheuttaa vaarallisia hiilivetypäästöjä. Ennen sytyttämistä on tarkistettava tuhkapesän tilanne. Jos tuhka ylettää ari- 3 naan asti, se poistetaan, ettei arina kuumene ja vaurioidu. Kun savupelti avataan, on hyvä viedä palava tulitikku ilma-aukon lähelle. Jos liekki taipuu savupiippuun päin, on virtausta eli vetoa olemassa. Jos virtausta eli ”vetoa” ei ole, niin paperia ja tikkuja voidaan polttaa tuhkaluukussa, jotta ilma savuhormissa alkaa lämmetä ja paine-ero saa aikaan virtauksen ulos. Alkulämmitykseen voidaan käyttää myös sähköpuhaltimia, esimerkiksi hiustenkuivajaa. Suomessa on käytössä panospoltto, jossa koko panos sytytetään kerralla. Näin lämmitystyön määrä on mahdollisimman pieni. Silloin käytettävä panos sytytetään päältäpäin. Sytyttämiseen käytetään pientä kasaa tikkuja ja tuohta. Pieni määrä sanomalehtipaperiakin käy tikkujen sytykkeenä. Kun tikut kuumenevat, ne kaasuuntuvat ja leimahtavat. Siten kaikki mikä kaasuuntuu, myös palaa ja alkuvaiheen päästöt ovat vähäiset. Palaminen etenee alaspäin ja kun pilkkeet kuumenevat riittävästi, alkaa kunnon palaminen. Jos yritetään sytyttää koko puumäärää alhaalta ylöspäin, niin sytykkeitten lämpö ei riitä kuumentamaan koko panoksesta irtautuvia kaasuja leimahtamiseen asti, vaan tuloksena on runsaasti savua ja nokea. Puut ladotaan tulipesään sytytystä varten väljästi, pilkkeitten välissä tulee olla ilmatilaa. Puut on parasta latoa vaakaan pitkittäin. Jos puut ladotaan ristiin on vaarana liian nopea kaasuuntuminen. Pilkkeitten edessä tulee olla noin 15 cm tilaa eli 33 cm pitkillä pilkkeille sopii 50 cm syvä tulipesä. 4 Palovaihe (kuva 2) on yleensä ongelmaton, jos ilmaa ei anneta liikaa eikä liian vähän. Kirkkaat liekit merkitsevät korkeaa lämpötilaa eli hyvää paloa. Palaminen saa hieman kohista, mutta liian rajua sen ei pidä olla, koska silloin jäähdyttävää ilmaa menee tulipesään turhan paljon. Jos ilmaa taas annetaan liian vähän, niin liekit tummuvat ja taas on seurauksena päästöjen lisääntyminen. Lisäysvaihe (kuvat 3 ja 4) vaatii tietoa ja tarkkuuttakin. Toinen pesällinen asetetaan hiillokselle, kun liekkejä ei enää näy. Puut asetetaan tiiviisti yhteen, jotta kaasuuntuminen alkaisi reunoilta. Siten se tapahtuu hitaammin ja kaasut ehtivät palaa. Jos kuumaan tulipesään viedään pieniä pilkkeitä tai jos puita asetetaan liekkeihin, on seurauksena nopea, hallitsematon kaasuuntuminen ja samalla suuret päästöt sekä heikko hyötysuhde. Muuratussa tulisijassa on hyvä polttaa vain kaksi pesällistä peräkkäin, sillä niiden jälkeen savukanavien pinnat ovat kuumentuneet, eikä lämpöä enää siirry tulisijan massaan. Hiipumisvaihe (kuva 5) on palamisen päättymisvaihe, silloin tarvitaan paloilmaa vain vähän. Kun liekit ovat laskeutuneet, suljetaan toisioilma kokonaan ja ensiöilmaakin voidaan pikkuhiljaa vähentää, hiilloksen koosta riippuen. Jos näkyvissä on sinisiä liekkejä, ei savupeltiä saa sulkea. Kun hiillos alkaa tummua suljetaan savupelti hetkeksi kokonaan ja vedetään uudelleen auki parin sentin verran. Tämä vaihe voi kestää 10–15 minuuttia. Kun hiillos on tummunut, on palaminen päättynyt ja virtaus pysäytetään kokonaan sulkemalla savupelti ja luukut. 5 Osaava tulisijamuurari Tässä on luettelo hyväksi tunnetuista tulisijamuurareista. Tietoa ja myös käyttöohjeet saa Suomalaiset Tulisijat ry:n sivuilta: www.tulisijat.tv tai alan teollisuudelta. 1 Onni Niemi, e 3 Pauli Littunen 4 Voitto Kavander, e 5 Sami Ojanen Takkamaestro Muurausliike Ojanen Ky http://www.takkamaestro.fi Jussi Salonen Uuniduuni Ky http://www.uuniduuni.fi Esko Salonen, e 8 11 18 23 Aulis Koponen http://www.auliskoponen.com/ Juhani Rusanen, e TakkaRusanen Oy Harri Ketomäki, e 28 Matti Hirvonen, e 29 Lasse Aro, e 30 49 Pauli Leinonen T:mi Takkamestari Pauli Leinonen http://www.takkamestari.fi Petri Oinonen PT-Talopalvelu www.pttalopalvelu.fi Petri Pakarinen http://www.tupauunit.fi Kari Rautelin Takkatiimi Oy http://www.takkatiimi.fi Ari Peltoranta AP-Funkkistakka http://www.funkkistakka.fi/ Jarmo Lahtinen http://www.muurausta.fi Pauli Siltanen, e 51 Ari Rimmi 52 Ari Nieminen 54 Reijo Sarvela http://www.takkamuuraus.com Jari Moisander T:mi Tulisijamuuraus JM http://www.tulisijamuuraus.fi Alpo Laukkanen http://koti.phnet.fi/muurari 19 31 34 42 43 46 56 61 e = eläkkeellä Lähdehaantie 4 G 58, 08700 LOHJA 019-349 289, 0400-218 278, onni.niemi@luukku.com Auertie 8, 01670 VANTAA 040-5566518, pauli.littunen@gmail.com Kangastie 20–22 F, 08500 LOHJA AS 050-3308204 Ränkitie 3, 60420 SEINÄJOKI 09-852 2946, 040-505 4230 takkamaestro@netikka.fi Kodjalantie 101, 23800 LAITILA 02-854 468, 0400-720061 uuniduuni@uuniduuni.fi Havukuja 7, 04440 JÄRVENPÄÄ 040-545 3750, salonen.esko@hotmail.com Ajojahdintie 3 H, 02940 ESPOO 040-563 3152, aulis.koponen@kolumbus.fi Metsäniemenrinne 54, 08680 LOHJA 019-335 131, 0400-816 389, jussir@dnainternet.net Pellaksentie 8, 01650 VANTAA 09-855 6883, 050-521 3552 Martinkatu 12 C 19, 05800 HYVINKÄÄ 050-5340436 Ylähangantie 9, 06150 PORVOO 019-667 574, 0400-718 381 Kyrönlahdentie 857, 39340 KARHE 0400-626 155 pauli.leinonen@takkamestari.fi Kotiniitynkuja 4, 03100 NUMMELA 0400-903 867 petri.oinonen@elisanet.fi Kivimiehenkatu 10, 11100 RIIHIMÄKI 040-511 9105, petri.pakarinen@tupauunit.fi Majakkakuja 5, 01100 ITÄSALMI Hiihtomäentie 27, 00800 HELSINKI 09-272 6554, 0400-468 753, myynti@takkatiimi.fi Oinaankuja 3, 01480 VANTAA 09-872 3571, 040-735 2361 myynti@funkkistakka.fi Ratasuontie 9, 33850 TAMPERE 0400-633232, jarmo.lahtinen@kotiportti.fi Suoniemenkatu 1 A 1, 33310 TAMPERE 0400-836 341 Aarikkalankatu 4 B 6, 33530 TAMPERE 0400-799700, muurarimmi@elisanet.fi Vilppulanpolku 12 A 10, 33720 TAMPERE 03-3443938, 0400-961711, ari.nieminen09@luukku.com Brumaninkuja 1, 66340 SARVIJOKI 040-558 1568, reijo@takkamuuraus.com Karhusuonkuja 24, 00890 HELSINKI 0400-359 356 jari.moisander@kolumbus.fi Eteläinen Liipolankatu 10 D 49, 15500 LAHTI 03-756 2845, 0500-940638, alpo.laukkanen@phnet.fi 62 63 67 69 71 72 73 74 Matti Mäkilä Tmi Tulisijat Matti Mäkilä http://www.uniikkiuunit.com Hannu Kärki Muurauskärki Hannu Kärki Ky Mauri Hartikainen Harri Saarinen http://koti.phnet.fi/hapesaa/ Harri Kokkomäki Suursuomen Muurimestarit Ky Heikki Hyytiäinen Tulisydän Oy Alpo Maksimainen 75 Juha-Pekka Minkkinen http://www.jpminkkinen.fi/ Risto Rinne 76 Pertti Mäkelä 77 Ilkka Lempinen, e 78 Heikki Rämänen Tmi Heikki Rämänen Juha Rantanen Muuraus-Laatoitus Rantanen http://koti.phnet.fi/juharan/muuraukset.htm Jukka Niemi Niemen Takka Oy Henri Maininki Muuraustyö Sundell ja Maininki http://www.muuraussundelljamaininki.com/ Matti Sundell Muuraustyö Sundell ja Maininki http://www.muuraussundelljamaininki.com/ Jari Toivakainen 79 80 82 83 86 87 90 Kai Hietanen Lohjan Laatutalot Oy Erkki Lappalainen, e Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen http://www.muurausjalaatta.com Ari Hakanen Noitakka http://www.noitakka.fi/ Jooel Sihvola 92 Jussi Järvinen 93 Janne Laitinen 94 Jorma Lyytinen Saneeraus-Semu http://www.saneeraus-semu.com/ Erkki Ranta T:mi Erkki Ranta Matti Vehviläinen 88 89 95 96 97 Hannu Maunu Riihimäen Tulisijat ja Muuraus http://www.tulisijat-muuraus.fi/ Teollisuuskatu 2, 32200 LOIMAA 0400-821267 Pisarakatu 3, 20780 KAARINA 02-243 1537, 040-525 9593, pirjo.m.karki@kolumbus.fi Marttilankatu 26 N, 04260 KERAVA 0400-776308 Tuorakantie 95, 16510 LUHTIKYLÄ 03-7851023, 050-3368174, harri.saarinen@phnet.fi Ampumaradantie 2, 06150 PORVOO 050-374 4030, harri.kokkomäki@jippii.fi Neulaskuja 2 B 14, 03100 NUMMELA 0400-700 311, heikki.hyytiainen@tulisydan.fi Merenkulkijankatu 1 C 3, 02320 ESPOO 0400-553245 Isosuonlaita 105, 01800 KLAUKKALA 0500-435 623, j-p.minkkinen@saunalahti.fi Karhupellontie 4, 09810 NUMMI 0400-211 110 Putouskuja 7 B 17, 01600 VANTAA 040-568 3604, makela.pertti@suomi24.fi Nopolankatu 44, 32200 LOIMAA 040-582 5436, ilkka.lempinen@pp.inet.fi Ritaripolku 76, 08700 LOHJA 050-5168311, heikki.ramanen@dnainternet.net Ylä-Kokkolankatu 7, 15340 LAHTI 03-7563 443, 0400-710 608 juha.rantanen@phnet.fi Puutarhakuja 22, 08700 LOHJA 0400-936 887, jukka.niemi4@luukku.com Honkalantie 30, 08700 LOHJA 040-546 6776 info@muuraussundelljamaininki.com Itärinne 4, 08700 VIRKKALA 0400-885 567 info@muuraussundelljamaininki.com Hansakallionkuja 12 B 14, 02780 ESPOO 050-564 1983, jari.toivakainen@yit.fi Tilhintie 2, 08500 LOHJA 019-342024, 050-5230501 Koppanantie 18, 95440 TORNIO 0400-392 792 mrytisalo@hotmail.com Tuohipolku 8 A, 01730 VANTAA 09-2900170, 0400-606 183 noitakka@noitakka.fi Kylävainiontie 11 A 6, 02760 ESPOO 050-4430284, jooel.sihvola@hotmail.com Hirvisuontie 8 B, 02810 ESPOO 050-3398128, jussi.m.jarvinen@elisanet.fi Maunu Tavastinkatu 28 A, 20380 TURKU 02-261460, 0400-764080, jami.laitinen@pp.inet.fi Rantamäentie 381, 16320 ORIMATTILA 050-5990761 jorma.lyytinen@pp.phnet.fi Hiihtomajantie 14, 11120 RIIHIMÄKI 019-738098, 040-504 2796 Pajarinne 10, 07110 HINTHAARA 040-5840572, matti.vehvilainen@elisanet.fi Vehmaksentie 5 C 9, 11910 RIIHIMÄKI 040-7670859 hannu_maunu@hotmail.com 98 Rengastie 3, 10420 POHJANKURU 050-363 9067, henry.malvela@luukku.com Kalliolaaksontie 11, 02920 ESPOO 040-522 8849, jarvinen@rakennusmiehet.fi Kaarelankuja 2 as 5, 00430 HELSINKI 040-5948017, velhel@hotmail.com Harry Hakomäki Merivirta 8 A 9, 02320 ESPOO 0400-512458, harryhakomaki@hotmail.com Renni Sihvola Merrankuja 11, 47400 KAUSALA 050-325 0900 Tero Hannula Keijärventie 445, 33470 YLÖJÄRVI http://www.e-weber.fi/ 050-363 5815, tero.hannula@e-weber.fi Juha Keskiniva Räättiöntie 33, 96800 ROVANIEMI JK Radical Ky 040-736 8891 http://www.jkradical.fi/ posti@jkradical.fi Jani Savolainen Purnuntie 68, 07190 HALKIA, 040-583 9814 Karaattirakenne Ky Kelatie 30, 01450 VANTAA http://www.karaattirakenne.fi jani.savolainen@pp7.inet.fi Mika Rytisalo Koppanantie 29, 95440 TORNIO Muuraus- ja Laattatyö E. Lappalainen 040-7680 045 http://www.muurausjalaatta.com mrytisalo@hotmail.com Margus Treimuth Korgemäe 9, EE-71005 VILJANDI, ESTONIA 00 372 51 50511, pottsepp.margus@gmail.com Tero Kuoppala Kilonpurontie 4 B 13, 02610 ESPOO http://www.amiedu.fi 044-313 0469, tero.kuoppala@amiedu.fi, tero.kuoppala@gmail.com Ibon Sanchez Länsiportti 2 B, 05100 RÖYKKÄ 040-701 4943, ibon.sanchez@hotmail.fi Petri Salmenius Niittykuja 3 b, 12700 LOPPI http://www.salmenius.fi 040-1911001, salmenius@jippii.fi Jarmo Lamppu Hiidentaival 32, 37120 NOKIA www.elisanet.fi/jarmo.lamppu 040-5911106, jarmo.lamppu@gmail.com Jouko Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 1, 36200 KANGASALA 040-5742011, jokkekannusmaki@gmail.com Tapani Kannusmäki Pikonkankaantie 31 A 2, 36200 KANGASALA 040-5419 717, jaana.harju@jippii.fi Timo Rimppi Vuoksentie 34, 18100 HEINOLA Tiili Tiimi Oy 0400-495 809 http://www.tiilitiimi.fi timo.rimppi@gmail.com Petteri Stubb Talsantie 68, 41450 LEPPÄLAHTI Tmi Petteri Stubb 0400-643490 http://www.stubb.fi petteri@stubb.fi Harri Metsälä Kauppilantie 33, 36430 SAHALAHTI Lämpömuuri 044-9678283, harri.metsala@luukku.com http://www.mikkolannavetta.fi/arkkitehti-harri-metsala-lampomu/ Sami Myllys Ilveskuja 3 B, 45700 KUUSANKOSKI 040-7561168, muurari.myllys@gmail.com Peltolantie 48, 21270 NOUSIAINEN Niilo Orti Tmi Niilo Orti 040-5303701, niilo.orti@hotmail.com Eero Roiha Järvensivuntie 13 A 34, 33100 TAMPERE 050-355 1550, eeroiha@suomi24.fi Iiro Sahramaa Pitkänsillanranta 17 B 16, 00530 HELSINKI Tulisydän Oy 040-5003 053, iiro.sahramaa@tulisydan.fi Jaakko Moilanen Peltisepäntie 32, 20320 TURKU http://www.uuninmuuraaja.fi/ 044-351 0833, jaakko@uuninmuuraaja.fi Antti Kärki Kurkijärventie 25, 02970 ESPOO Kärki Rakennus 045-310 8323 http://www.ak-muuraus.com antti.karki@pp4.inet.fi Henry Malvela Tmi H. Malvela 99 Jarmo Järvinen http://www.rakennusmiehet.fi/ 100 Vello Roots 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 118 119 120 116 117 Suomalaiset Tulisijat ry c/o DE-Consulting Oy Lähderannantie 17 F, 02720 Espoo sihteeri/tiedottaja Marja Salmenmäki, 040 900 5157, salmenmaki@hotmail.com AMMATTILAISEN OTTEESEEN A AM N Näsin Oy Suonsivunkatu 22 33420 Tampere puh. 010 617 5500 fax. 010 617 5515 e-mail: nasin@nasin.fi www.nasin.fi Tulisijaratkaisut Yksilölliset tulisijat t erinomainen lämmönvarausominaisuus t tasainen lämmönluovutus t tehokas palaminen ja hyvä hyötysuhde Wienerberger Oy Ab | www.wienerberger.fi